EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32015R0207

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/207, annettu 20 päivänä tammikuuta 2015 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä saavutettua edistymistä koskevaa raporttia annettaessa käytettävän mallin, suurhankkeista tiedottamisen muodon, yhteisen toimintasuunnitelman mallin, Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevien täytäntöönpanokertomusten, johdon vahvistuslausuman mallin, tarkastusstrategian, lausunnon ja vuotuisen tarkastuskertomuksen mallien sekä kustannus-hyötyanalyysissä käytettävien menettelyjen osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 nojalla Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta koskevien täytäntöönpanokertomusten mallien osalta

OJ L 38, 13.2.2015, p. 1–122 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force: This act has been changed. Current consolidated version: 13/03/2021

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2015/207/oj

13.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/207,

annettu 20 päivänä tammikuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä saavutettua edistymistä koskevaa raporttia annettaessa käytettävän mallin, suurhankkeista tiedottamisen muodon, yhteisen toimintasuunnitelman mallin, Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevien täytäntöönpanokertomusten, johdon vahvistuslausuman mallin, tarkastusstrategian, lausunnon ja vuotuisen tarkastuskertomuksen mallien sekä kustannus-hyötyanalyysissä käytettävien menettelyjen osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 nojalla Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta koskevien täytäntöönpanokertomusten mallien osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (1) kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ja erityisesti sen 52 artiklan 4 kohdan, 101 artiklan toisen ja viidennen kohdan, 106 artiklan toisen kohdan, 111 artiklan 5 kohdan, 125 artiklan 10 kohdan ja 127 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 (2) ja erityisesti sen 14 artiklan 5 kohdan,

on kuullut Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteensovittamisesta vastaavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 288/2014 (3) vahvistetaan ohjelmien valmisteluun tarvittavat säännökset. Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, jäljempänä ’ERI-rahastot’, rahoitettavien ohjelmien täytäntöönpanon varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa lisäsäännöksiä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamisesta. Nämä säännökset olisi vahvistettava yhdessä täytäntöönpanosäädöksessä, jotta niistä saa helposti kattavan kuvan ja ne ovat helposti saatavilla.

(2)

Kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan edistymiskertomuksen mallissa olisi määritettävä yhdenmukaiset edellytykset edistymiskertomuksen kutakin osaa koskevien tietojen esittämistä varten, jotta edistymiskertomuksessa annetut tiedot ovat johdonmukaisia ja vertailukelpoisia ja niitä voidaan tarvittaessa yhdistää. Koska lisäksi kaiken jäsenvaltioiden ja komission välisen tiedonvaihdon olisi tapahduttava tätä tarkoitusta varten perustetun sähköisen järjestelmän kautta, mallissa olisi myös määritettävä kunkin kentän tekniset ominaisuudet, mukaan lukien tiedon muoto, syöttömenetelmä ja merkkimääriä koskevat rajoitukset. Tekstikenttien ehdotetut merkkimäärien rajoitukset perustuvat kaikkein kattavimpien kertomusten tarpeisiin.

(3)

Edistymiskertomuksen malli on jaettu viiteen osaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 vaatimusten mukaisesti. Ensimmäisessä osassa esitetään kaikkiin ERI-rahastoihin liittyvät tiedot ja arvioinnit. Toisessa osassa esitetään nuorisotyöllisyysaloitetta koskevassa edistymiskertomuksessa tarvittavat tiedot ja arvioinnit. Edistymiskertomuksen mallin III, IV ja V osassa olisi esitettävä Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR), Euroopan sosiaalirahastoon (ESR) ja koheesiorahastoon liittyvät tiedot, jos jäsenvaltiolla on ainoastaan yksi toimenpideohjelma rahastoa kohden ja se on päättänyt asetuksen (EU) N:o 1303/2013 111 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti sisällyttää kyseisen asetuksen 50 artiklan 5 kohdassa vaaditut tiedot ja 111 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan a, b, c ja h alakohdassa tarkoitetut tiedot vuosina 2017 ja 2019 toimitettavien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten ja lopullisen täytäntöönpanokertomuksen sijasta kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevaan edistymiskertomukseen. Jos nämä tiedot on jo esitetty edistymiskertomuksen I tai II osassa, niitä ei pitäisi esittää uudelleen III, IV tai V osassa, sillä kaikki tiedot olisi esitettävä ainoastaan kerran.

(4)

Suurhankkeet muodostavat merkittävän osan EU:n menoista, ja niillä on strateginen merkitys älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Jotta säädöksen yhdenmukainen soveltaminen voidaan varmistaa, on esitettävä vakiomalli suurhankkeiden hyväksymisessä tarvittavien tietojen toimittamista varten. Tässä mallissa määritettyjen tietojen avulla olisi pystyttävä varmistamaan riittävällä tavalla, että EAKR:stä ja koheesiorahastosta myönnettävä rahoitusosuus ei johda työpaikkojen merkittävään katoamiseen unionin alueella jo olevilla tuotantopaikoilla.

(5)

Suurhankkeiden hyväksyminen edellyttää kustannus-hyötyanalyysiä, mukaan lukien talous- ja rahoitusanalyysi sekä riskinarviointi. Kustannus-hyötyanalyysin toteuttamisessa käytettävä menetelmä on laadittava tunnustettujen parhaiden käytäntöjen perusteella sekä siten, että johdonmukaisuus, laatu ja täsmällisyys voidaan varmistaa sekä analyysissä että komission tai riippumattomien asiantuntijoiden suorittamassa arvioinnissa. Suurhankkeiden kustannus-hyötyanalyysin olisi osoitettava, että hanke on taloudelliselta kannalta toivottava ja että sen taloudellinen kannattavuus edellyttää EAKR:stä ja koheesiorahastosta myönnettävää rahoitusosuutta.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 106 artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi on määritettävä yhteisen toimintasuunnitelman malli. Koska kaiken jäsenvaltioiden ja komission välisen tiedonvaihdon olisi tapahduttava tätä tarkoitusta varten perustetun sähköisen järjestelmän kautta, mallissa olisi myös määritettävä kunkin kentän tekniset ominaisuudet, mukaan lukien tiedon muoto, syöttömenetelmä ja merkkimääriä koskevat rajoitukset.

(7)

Koska Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta koskevat erilaiset raportointivaatimukset, täytäntöönpanokertomuksille on esitettävä kaksi mallia, joista toinen koskee Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta ja toinen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta. On silti varmistettava, että sisältö on mahdollisimman yhdenmukainen niiltä osin kuin näiden kahden tavoitteen raportointivaatimukset ovat samat tai samankaltaiset.

(8)

Vuotuisen ja lopullisen täytäntöönpanokertomuksen mallissa olisi esitettävä yhdenmukaiset edellytykset kertomusten eri osissa annettavien tietojen esittämistä varten. Näin voidaan varmistaa, että annetut tiedot ovat johdonmukaisia ja vertailukelpoisia ja niitä voidaan tarvittaessa yhdistää. Koska lisäksi kaiken jäsenvaltioiden ja komission välisen tiedonvaihdon olisi tapahduttava tätä tarkoitusta varten perustetun sähköisen järjestelmän kautta, mallissa olisi myös määritettävä kunkin kentän tekniset ominaisuudet, mukaan lukien tiedon muoto, syöttömenetelmä ja merkkimääriä koskevat rajoitukset. Tekstikenttien ehdotetut merkkimäärien rajoitukset perustuvat kaikkein kattavimpien kertomusten tarpeisiin.

(9)

Koska asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaan Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevassa vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa esitettävät tiedot määräytyvät vuoden mukaan, malli on jaettu kolmeen osaan, jotta siitä käy selkeästi ilmi, mitä tietoja kunkin vuoden kertomuksessa vaaditaan. Osassa A esitetään tiedot, jotka tarvitaan vuosittain alkaen vuodesta 2016, osassa B esitetään lisätiedot, jotka on annettava vuosina 2017 ja 2019 toimitettavissa kertomuksissa sekä lopullisissa kertomuksissa, ja osassa C esitetään tiedot, jotka on annettava vuonna 2019 toimitettavassa kertomuksessa sekä lopullisessa kertomuksessa osissa A ja B esitettyjen tietojen lisäksi. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 111 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti jäsenvaltiot, joilla on ainoastaan yksi toimenpideohjelma rahastoa kohden, voivat sisällyttää tietyt tiedot vuosina 2017 ja 2019 toimitettavien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten ja lopullisen täytäntöönpanokertomuksen sijasta edistymiskertomukseen. Tällaiset tiedot on määritettävä mallissa, jotta näiden säännösten yhdenmukainen soveltaminen voidaan varmistaa.

(10)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 9 kohdan mukaisesti yleistajuinen tiivistelmä vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten sisällöstä olisi asetettava yleisön saataville. Se olisi ladattava erillisenä tiedostona liitteen muodossa ja lisättävä vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten liitteeksi. Yleistajuiselle tiivistelmälle ei ole suunnitteilla täsmällistä mallia, jotta jäsenvaltiot voivat käyttää soveltuvimpana pitämäänsä rakennetta ja muotoilua.

(11)

Vahvistuslausuma on asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdan mukaan hallintoviranomaisen tehtävä, ja sen laatimista ja esittämistä varten on määritettävä vakiomalli, josta käyvät ilmi yhdenmukaiset sisältövaatimukset.

(12)

Tarkastusviranomainen vastaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 4 kohdan ja 127 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan tarkastusstrategiasta, tarkastuslausunnosta ja vuotuisesta tarkastuskertomuksesta, ja niiden laatimista ja esittämistä varten on esitettävä malli, jossa annetaan yhdenmukaiset rakennetta koskevat edellytykset ja määritetään niiden laatimisessa käytettävien tietojen luonne ja laatu.

(13)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Edistymiskertomuksen malli

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon edistymistä koskeva kertomus on laadittava tämän asetuksen liitteessä I esitetyn mallin mukaisesti.

2 artikla

Suurhankkeista tiedottamisen muoto

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan ensimmäisen kohdan a–i alakohdassa tarkoitetut suurhankkeiden hyväksymiseksi tarvittavat tiedot on toimitettava tämän asetuksen liitteessä II esitetyssä muodossa.

3 artikla

Kustannus-hyötyanalyysin toteuttamisessa käytettävä menetelmä

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdassa tarkoitettu kustannus-hyötyanalyysi on toteutettava tämän asetuksen liitteessä III esitetyn menetelmän mukaisesti.

4 artikla

Yhteisen toimintasuunnitelman malli

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 106 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu yhteisen toimintasuunnitelman sisältö on määritettävä tämän asetuksen liitteessä IV esitetyn mallin mukaisesti.

5 artikla

Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevien täytäntöönpanokertomusten malli

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 111 artiklassa tarkoitetut Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevat vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset on laadittava tämän asetuksen liitteessä V esitetyn mallin mukaisesti.

6 artikla

Johdon vahvistuslausuman malli

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettu johdon vahvistuslausuma on toimitettava kunkin toimenpideohjelman osalta tämän asetuksen liitteessä VI esitetyn mallin mukaisesti.

7 artikla

Tarkastusstrategian, tarkastuslausunnon ja vuotuisen tarkastuskertomuksen malli

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tarkastusstrategia on laadittava tämän asetuksen liitteessä VII esitetyn mallin mukaisesti.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu tarkastuslausunto on laadittava tämän asetuksen liitteessä VIII esitetyn mallin mukaisesti.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu vuotuinen tarkastuskertomus on laadittava tämän asetuksen liitteessä IX esitetyn mallin mukaisesti.

8 artikla

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta koskevien täytäntöönpanokertomusten malli

Asetuksen (EU) N:o 1299/2013 14 artiklassa tarkoitetut Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta koskevat vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset on laadittava tämän asetuksen liitteessä X esitetyn mallin mukaisesti.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä tammikuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 288/2014, annettu 25 päivänä helmikuuta 2014, Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten toimenpideohjelmien mallia koskevien sääntöjen vahvistamisesta Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 nojalla sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten yhteistyöohjelmien mallia koskevien sääntöjen vahvistamisesta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 nojalla (EUVL L 87, 22.3.2014, s. 1).


LIITE I

EDISTYMISKERTOMUKSEN MALLI

OSA I

Kaikkiin Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI) liittyvät tiedot ja arvioinnit

1.   Jäsenvaltiossa kumppanuussopimuksen hyväksymisen jälkeen tapahtuneet kehittämistarpeiden muutokset (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklan 2 kohdan a alakohta  (1) )

a)

Kehittämistarpeiden muutosten yleiskuvaus ja arviointi, mukaan lukien perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan nojalla mahdollisesti annetuissa uusissa oleellisissa maakohtaisissa suosituksissa esitettyjen kehittämistarpeiden muutosten kuvaus.

b)

Muut osat tarvittaessa.

<type='S' maxlength=24500 input='M'>  (2)

2.   Edistyminen älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian tavoitteiden saavuttamisessa sekä rahastokohtaisten tehtävien toteuttamisessa, joka on tapahtunut eri-rahastojen valittuja temaattisia tavoitteita edistävän vaikutuksen ansiosta, etenkin kullekin ohjelmalle tuloskehyksessä asetettujen välitavoitteiden sekä ilmastonmuutostavoitteisiin käytetyn tuen osalta (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklan 2 kohdan b alakohta)

(a)

Kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteiden (3) saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen kuvaus ja arviointi sekä kuvaus ja arviointi ERI-rahastojen vaikutuksesta edistymiseen, ottaen huomioon tuloskehyksessä asetetut välitavoitteet ja tarvittaessa ilmastonmuutostavoitteisiin käytetty tuki.

(b)

ERI-rahastojen temaattisia tavoitteita edistävän vaikutuksen kuvaus ja arviointi sekä kullekin ohjelmalle kumppanuussopimuksessa asetettujen temaattisten tavoitteiden tärkeimpien odotettavissa olevien tulosten saavuttamisessa tapahtuneen kehityksen kuvaus ja arviointi, ottaen huomioon tuloskehyksessä asetetut välitavoitteet ja ilmastonmuutostavoitteisiin käytetty tuki, sekä tarvittaessa kuvaus siitä, miten ERI-rahastojen panos on vaikuttanut taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen kullekin ohjelmalle tuloskehyksessä asetettujen välitavoitteiden suhteen.

(c)

Tarvittaessa kuvaus ERI-rahastojen vaikutuksesta uusiin oleellisiin maakohtaisiin suosituksiin.

(d)

Tarvittaessa kuvaus siitä, miten kehittämistarpeiden muutokset on otettu huomioon ERI-rahastojen avulla.

(e)

Ainoastaan vuoden 2019 kertomuksen osalta: yhteenvetoanalyysi taulukon 2 tiedoista, mukaan lukien arviointi siitä, miksi välitavoitteiden saavuttamisessa ei ole onnistuttu ja mihin toimenpiteisiin tästä syystä ryhdytään.

(f)

Muut osat tarvittaessa.

<type='S' maxlength=52500 input='M'>

Taulukko 1

Ilmastonmuutostavoitteisiin käytetty tuki

Rahasto

A.

Kumppanuus-sopimuksessa asetettuihin ilmastonmuutos-tavoitteisiin käytetty tuki

B.

Ilmastonmuutos-tavoitteisiin käytetty tuki (4)

Käytetyn tuen prosenttiosuus kumppanuus-sopimukseen verrattuna

(% B/A)

EAKR

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

Koheesiorahasto

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

ESR (5)

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

Maaseuturahasto

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

YHTEENSÄ

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>


Taulukko 2

Ainoastaan vuoden 2019 kertomuksen osalta — välitavoitteiden saavuttaminen jäsenvaltion arvion perusteella

Ohjelma

Priori-teetti

Rahasto (6)

Alueluokka (7)

Temaattinen (7) tavoite

Välitavoitteiden saavuttaminen (kyllä/ei)

Unionin tuki

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='C' input='M'>

<type='N' input='M'>

 

 

 

 

 

 

 

3.   Ainoastaan vuoden 2017 kertomuksen osalta — Toimenpiteet, jotka on toteutettu kumppanuussopimuksen mukaan sovellettavien ennakkoehtojen täyttämiseksi (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklan 2 kohdan c alakohta)

Tarvittaessa yleistiedot ja arviointi siitä, onko vahvistettua aikataulua noudatettu niiden toimenpiteiden osalta, jotka on toteutettu kumppanuussopimuksen hyväksymispäivänä täyttämättä olleiden kumppanuussopimuksen mukaan sovellettavien ennakkoehtojen täyttämiseksi.

<type='S' maxlength=10500 input='M'>

Sovellettavien yleisten ennakkoehtojen täyttämiseen tähtäävät toimenpiteet, joita ei ole toteutettu lainkaan tai osittain

Täyttymättömät kriteerit

Toteutetut toimenpiteet

Määräaika (päivä-määrä)

Kriteerien täyttämisestä vastaavat elimet

Toimenpide toteutettu määräaikaan mennessä (kyllä/ei)

Kriteerit täytetty (kyllä/ei)

Jäljellä olevien toimenpiteiden arvioitu toteuttamispäivä tarvittaessa

Kommentit (kunkin toimenpiteen osalta)

<type='S' maxlength=500 input='G'>

<type='S' maxlength=500 input='G'>

<type='S' maxlength=1000 input='G'>

<type='D' input='G'>

<type='S' maxlength=500 input='G'>

<type='C' input='M'>

<type='C' input='M'>

<type='C' input='M'>

<type='S' maxlength=2000 input='M'>

 

 

Toimi 1

 

 

 

 

 

 

 

Toimi 2

 

 

 

 

 

 


Sovellettavien temaattisten ennakkoehtojen täyttämiseen tähtäävät toimenpiteet, joita ei ole toteutettu lainkaan tai osittain

Täytty-mättömät kriteerit

Toteutetut toimenpiteet

Määräaika (päivä-määrä)

Kriteerien täyttämisestä vastaavat elimet

Toimenpide toteutettu määräaikaan mennessä (kyllä/ei)

Kriteerit täytetty (kyllä/ei)

Jäljellä olevien toimenpiteiden arvioitu toteuttamispäivä tarvittaessa

Kommentit (kunkin toimenpiteen osalta)

<type='S' maxlength=500 input='G'>

<type='S' maxlength=500 input='G'>

<type='S' maxlength=1000 input='G'>

<type='D' input='G'>

<type='S' maxlength=500 input='G'>

<type='C' input='M'>

<type='C' input='M'>

<type='C' input='M'>

<type='S' maxlength=2000 input='M'>

 

 

Toimi 1

 

 

 

 

 

 

 

Toimi 2

 

 

 

 

 

 

4.   Niiden mekanismien täytäntöönpano, joilla varmistetaan koordinointi ERI-rahastojen ja muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden välillä sekä Euroopan investointipankin (EIP) kanssa (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklan 2 kohdan d alakohta)

<type='S' maxlength=14000 input='M'>

(a)

Arviointi kumppanuussopimuksessa määritettyjen koordinointimekanismien täytäntöönpanosta sekä tarvittaessa täytäntöönpanossa ilmenneistä ongelmista.

(b)

Tarvittaessa muokattujen ja uusien koordinaatiomekanismien kuvaus.

(c)

Muut osat tarvittaessa.

5.   Aluekehitystä koskevan yhdennetyn lähestymistavan toteutuminen tai yhteenveto sellaisten yhdennettyjen lähestymistapojen toteutumisesta, jotka perustuvat ohjelmiin, mukaan lukien edistyminen ensisijaisille yhteistyöaloille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklan 2 kohdan e alakohta)

a)

Yleiset huomautukset ja arviointi.

<type='S' maxlength=14000 input='M'>

b)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohta: yhteenveto yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toteutumisesta.

<type='S' maxlength=7000 input='M'>

c)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohta: tapauksen mukaan yhteenveto yhdennettyjen alueellisten investointien toteutumisesta.

<type='S' maxlength=7000 input='M'>

d)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohta: tapauksen mukaan yhteenveto makroalue- ja merialuestrategioiden toteutumisesta.

<type='S' maxlength=7000 input='M'>

e)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohta: tapauksen mukaan yhteenveto yhdennetyn lähestymistavan toteutumisesta vastattaessa köyhyydestä eniten kärsivien alueiden ja suurimmassa syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien kohderyhmien erityistarpeisiin.

Kuvaus toimenpiteistä, joilla on vastattu köyhyydestä eniten kärsivien alueiden ja suurimmassa syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien kohderyhmien erityistarpeisiin.

Kuvaus tuloksista, joita näiden alueiden tai kohderyhmien tarpeisiin vastaamisessa on saatu.

<type='S' maxlength=7000 input='M'>

f)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohta: tapauksen mukaan yhteenveto väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin vastaamisen toteutumisesta alueilla, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista.

<type='S' maxlength=7000 input='M'>

6.   Tapauksen mukaan toteutetut toimenpiteet, joilla on pyritty lisäämään jäsenvaltioiden viranomaisten ja tuensaajien valmiuksia hallinnoida ja käyttää ERI-rahastoja (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklan 2 kohdan f alakohta)

<type='S' maxlength=14000 input='M'>

7.   Tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi toteutetut toimenpiteet ja tässä edistyminen (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklan 2 kohdan g alakohta)

<type='S' maxlength=14000 input='M'>

8.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklassa tarkoitettujen kumppaneiden osuus kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklan 2 kohdan h alakohta)

a)

Kuvaus ja arviointi valittujen kumppaneiden osuudesta edistymiskertomuksen laatimisessa ottaen huomioon kumppanuussopimuksen.

b)

Kuvaus ja arviointi valittujen kumppaneiden osuudesta ohjelmien täytäntöönpanossa, mukaan lukien osallistuminen ohjelmien seurantakomiteoihin.

c)

Muut osat tarvittaessa.

<type='S' maxlength=21000 input='M'>

9.   Yhteenveto ERI-rahastojen täytäntöönpanoa koskevien monialaisten periaatteiden ja laaja-alaisten toimintapoliittisten tavoitteiden osalta toteutetuista toimenpiteistä (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklan 2 kohdan i alakohta)

(a)

Yhteenveto monialaisiin periaatteisiin liittyvistä toimenpiteistä, joilla on turvattu kyseisten periaatteiden edistäminen ja valvonta erityyppisissä ohjelmissa, ottaen huomioon kumppanuussopimuksen sisältö:

(1)

sukupuolten tasa-arvo, syrjimättömyys, vammaisten mahdollisuudet

(2)

kestävä kehitys (ympäristönsuojelu, luonnonvarojen käytön tehokkuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, biologinen monimuotoisuus sekä riskien ehkäisy).

(b)

Yhteenveto toteutetuista järjestelyistä, joilla varmistetaan laaja-alaisten toimintapoliittisten tavoitteiden valtavirtaistaminen, ottaen huomioon kumppanuussopimuksen sisällön.

(c)

Muut osat tarvittaessa.

<type='S' maxlength=14000 input='M'>

OSA II

Nuorisotyöllisyysaloitetta koskevat tiedot ja arviointi (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 19 artiklan 5 kohdan osalta  (8) )

10.   Nuorisotyöllisyysaloitteen (YEI) täytäntöönpano (asetuksen (EU) N:o 1304/2013 19 artiklan 5 kohta)

(a)

Yleinen kuvaus nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanosta, mukaan lukien nuorisotyöllisyysaloitteen vaikutus nuorisotakuun täytäntöönpanoon sekä käytännön esimerkit nuorisotyöllisyysaloitteen puitteissa tuetuista tukitoimista.

(b)

Kuvaus nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanossa ilmenneistä mahdollisista ongelmista sekä niiden poistamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

(c)

Nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanon arviointi asetettujen tavoitteiden osalta sekä sen vaikutus nuorisotakuun täytäntöönpanoon.

<type='S' maxlength=14000 input='M'>

OSA III

Koheesiopolitiikkaan liittyvät tiedot ja arviointi, jos vuotuisten täytäntöönpanokertomusten tietyt tiedot sisällytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 111 artiklan 4 kohdan nojalla edistymiskertomukseen — toimitetaan vuosina 2017 ja 2019

11.   Lisätiedot ja arviointi, jotka voidaan lisätä toimenpideohjelman sisällön ja tavoitteiden mukaan (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 111 artiklan 4 kohta, edistymiskertomuksen muiden kohtien täydentämiseksi tarvittaessa)

11.1   Edistyminen aluekehitystä koskevan yhdennetyn lähestymistavan soveltamisessa, mukaan lukien väestörakenteeseen liittyvistä haasteista ja pysyvistä tai luontoon liittyvistä haitoista kärsivien alueiden kehitys, kaupunkialueiden kestävä kehitys sekä toimenpideohjelman puitteissa toteutettu yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen.

<type='S' maxlength=3500 input='M'>

11.2   Edistyminen, joka on saavutettu toteutettaessa toimenpiteitä, joilla parannetaan jäsenvaltioiden viranomaisten ja tuensaajien valmiuksia hallinnoida ja käyttää rahastoja.

<type='S' maxlength=3500 input='M'>

11.3   Alueiden välisten ja valtioiden välisten toimenpiteiden toteuttamisessa saavutettu edistyminen.

<type='S' maxlength=3500 input='M'>

11.4   Edistyminen sellaisten toimenpiteiden toteuttamisessa, joilla vastataan köyhyydestä eniten kärsivien alueiden sekä suurimmassa syrjinnän tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien kohderyhmien erityistarpeisiin, kiinnittäen erityistä huomiota marginalisoituneisiin yhteisöihin, vammaisiin henkilöihin, pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin nuoriin; tarvittaessa ilmoitetaan käytetyt rahoitusvarat.

<type='S' maxlength=3500 input='M'>

OSA IV

Nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoa koskevat tiedot ja arviointi, jos asetuksen (EU) N:o 1303/2013 111 artiklan 4 kohtaa hyödynnetään — toimitetaan vuonna 2019  (9)

12.   Nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpano (asetuksen (EU) N:o 1304/2013 19 artiklan 4 kohta)

a)

Asetuksen (EU) N:o 1304/2013 19 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun arvioinnin, jossa tarkastellaan ESR:stä myönnetyn tuen ja nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetun erityismäärärahan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia sekä nuorisotakuun täytäntöönpanoa, keskeisten tulosten kuvaus.

b)

Kuvaus ja arviointi nuorisotyöllisyysaloitteeseen osallistujien, myös nuorten, jotka ovat heikoimmassa asemassa tai marginalisoituneista yhteisöistä tai jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tutkintoa suorittamatta, saamien työtarjousten laadusta.

c)

Kuvaus ja arviointi nuorisotyöllisyysaloitteen osallistujien edistymisestä koulutuksen jatkamisessa, kestävien ja kunnollisten työpaikkojen löytämisessä tai hakeutumisessa oppisopimuskoulutukseen tai laadukkaaseen harjoitteluun.

<type='S' maxlength=14000 input='M'>

OSA V

Koheesiopolitiikkaan liittyvät tiedot ja arviointi, jos asetuksen (EU) N:o 1303/2013 111 artiklan 4 kohtaa hyödynnetään (edistymiskertomuksen muiden kohtien täydentämiseksi tarvittaessa) — toimitetaan vuonna 2019

13.   Ohjelman vaikutus älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian toteutukseen (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 5 kohta)

Tietoja ja arviointeja siitä, miten ohjelma on edistänyt älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian toteutusta.

<type='S' maxlength=17500 input='M'>

(1)  Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(2)  Kenttien sisältöjen selitykset:

 

tyyppi: N = numero, D = päiväys, S = merkkijono, C = rastittava ruutu, P = prosenttiosuus

 

syöttötapa: M = manuaalisesti, S = valinta, G = järjestelmä tuottaa

 

maxlength = enimmäismerkkimäärä välilyönnit mukaan luettuina.

(3)  Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) osalta kuvaus ja arviointi on suoritettava vertaamalla niitä unionin prioriteettien mukaisiin tavoitteisiin, sillä vaikutus Eurooppa 2020 -strategiaan perustuu kuuteen unionin prioriteettiin.

(4)  Komissiolle ilmoitettujen tukikelpoisten menojen kumulatiivinen summa euroina edellisen vuoden joulukuun loppuun mennessä.

(5)  Tähän sisältyvät myös nuorisotyöllisyysaloitteen (YEI) varat (aloitekohtaiset määrärahat ja vastaava ESR:n tuki).

(6)  Tässä taulukossa nuorisotyöllisyysaloite (YEI) (erityismäärärahat ja vastaava ESR:n tuki) katsotaan rahastoksi.

(7)  Ei koske Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto) eikä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470). Tämän osan täyttävät vain ne jäsenvaltiot, joilla on kyseisen asetuksen 16 artiklan mukaisia nuorisotyöllisyysaloitteen tukikelpoisia alueita.

(9)  Tämän osan täyttävät vain ne jäsenvaltiot, joilla on asetuksen (EU) N:o 1304/2013 16 artiklan mukaisia nuorisotyöllisyysaloitteen tukikelpoisia alueita.


LIITE II

Suurhankkeista tiedottamisen muoto

SUURHANKE

EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO/KOHEESIORAHASTO

INFRASTRUKTUURI-/TUOTANNOLLINEN INVESTOINTI

Projektin nimi

<type='S' maxlength=255 input='M'>

CCI

<type='S' maxlength=15 input='S'>

A.   SUURHANKKEEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA VASTAAVA ELIN JA SEN VALMIUDET

A.1.   Hankkeen ilmoittamisesta vastaava viranomainen (hallintoviranomainen tai välittävä elin)

A.1.1

Nimi:

<type='S' maxlength='200' input='M'>  (1)

A.1.2

Osoite:

<type='S' maxlength='400' input='M'>

A.1.3

Yhteyshenkilön nimi

<type='S' maxlength='200' input='M'>

A.1.4

Yhteyshenkilön asema

<type='S' maxlength='200' input='M'>

A.1.5

Puhelin:

<type='N' input='M'>

A.1.6

Sähköposti:

<type='S' maxlength='100' input='M'>

A.2.   Hankkeen täytäntöönpanosta vastaava(t) elin/elimet  (2) (tuensaaja(t)  (3) )

A.2.1

Nimi:

<type='S' maxlength='200' input='M'>

A.2.2

Osoite:

<type='S' maxlength='400' input='M'>

A.2.3

Yhteyshenkilön nimi

<type='S' maxlength='200' input='M'>

A.2.4

Yhteyshenkilön asema

<type='S' maxlength='200' input='M'>

A.2.5

Puhelin:

<type='N' input='M'>

A.2.6

Sähköposti:

<type='S' maxlength='100' input='M'>

A.3.   Yrityksen tiedot (täytetään vain, jos kyseessä on tuotannollinen investointi)

A.3.1   Yrityksen nimi:

< type='S' maxlength='200' input='M'>

A.3.2   Onko yritys pk-yritys  (4) ? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

A.3.3   Liikevaihto (arvo miljoonina euroina ja vuosi):

A.3.3.1

Arvo miljoonina euroina <type='N' input='M'>

A.3.3.2

Vuosi <type='N' input='M'>

A.3.4   Työntekijöiden kokonaismäärä (arvo ja vuosi):

A.3.4.1

Työntekijöiden lukumäärä <type='N' input='M'>

A.3.4.2

Vuosi <type='N' input='M'>

A.3.5   Ryhmän rakenne:

Onko 25 prosenttia tai suurempi osa yrityksen pääomasta tai äänioikeuksista pk-yrityksen määritelmän ulkopuolelle jäävän yrityksen tai yritysryhmän omistuksessa? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Ilmoittakaa nimi ja kuvailkaa ryhmän rakennetta

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

A.4.   Suurhankkeen täytäntöönpanosta vastaavan elimen tekniset, oikeudelliset, taloudelliset ja hallinnolliset valmiudet  (5)

A.4.1   Tekniset valmiudet (kuvailkaa vähintään hankkeen täytäntöönpanon edellyttämää asiantuntemusta ja ilmoittakaa, montako tällaista asiantuntijaa organisaatiossa on käytettävissä ja montako asiantuntijaa hankkeeseen on varattu)

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

A.4.2   Oikeudelliset valmiudet (ilmoittakaa vähintään hankkeen täytäntöönpanon mahdollistavan tuensaajan oikeudellinen asema sekä tarvittaessa tuensaajan oikeudenkäyntikelpoisuus)

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

A.4.3   Taloudelliset valmiudet (vahvistakaa vähintään hankkeen täytäntöönpanosta vastaavan elimen rahoituksellinen tilanne, joka osoittaa sen likviditeetin takaavan hankkeen onnistuneen täytäntöönpanon ja tulevan toiminnan edellyttämän riittävän rahoituksen elimen muiden toimien lisäksi)

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

A.4.4   Hallinnolliset valmiudet (ilmoittakaa vähintään kymmenen viime vuoden kuluessa toteutetut EU:n rahoittamat ja/tai niihin verrattavissa olevat hankkeet, tai jos sellaisia ei ole, osoittakaa, onko teknisen avun tarpeet huomioitu. Viitatkaa institutionaalisiin järjestelyihin, kuten hankkeen toimeenpanosta vastaavaan yksikköön (Project Implementation Unit, PIU), joka kykenee toteuttamaan hankkeen ja ohjaamaan sitä, ja sisällyttäkää hankkeen täytäntöönpanoa ja ohjaamista varten ehdotettu organisaatiokaavio, jos mahdollista)

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

A.5   Antakaa tiedot kaikista oleellisista institutionaalisista järjestelyistä, jotka on tehty kolmansien osapuolien kanssa hankkeen täytäntöönpanoa varten, sekä suunnitteilla olevien tai mahdollisesti toteutettujen järjestelyiden onnistuneesta toiminnasta

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

A.5.1   Antakaa tietoa siitä, miten infrastruktuuria hallitaan hankkeen päättymisen jälkeen (toimijan nimi; valintaperusteet — julkinen hallinnointi tai käyttöoikeussopimus, sopimustyyppi jne.).

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

B.   KUVAUS INVESTOINNISTA JA SEN SIJAINNISTA; SELVITYS SIITÄ, MITEN HANKE ON YHDENMUKAINEN TOIMENPIDEOHJELMAN(/-OHJELMIEN) KYSEESEEN TULEVIEN TOIMINTALINJOJEN KANSSA, SEKÄ SIITÄ, MITEN SEN ODOTETAAN TUKEVAN NÄIDEN TOIMINTALINJOJEN ERITYISTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA JA SOSIOEKONOMISTA KEHITYSTÄ

B.1   Toimenpideohjelma(t) ja toimintalinjat

Toimenpideohjelman CCI-koodi

Toimenpideohjelman toimintalinja

Toimenpideohjelma 1<type='S' input='S'>

Toimenpideohjelman 1 toimintalinja<type='S' input='S'>

Toimenpideohjelma 1<type='S' input='S'>

Toimenpideohjelman 1 toimintalinja<type='S' input='S'>

Toimenpideohjelma 2<type='S' input='S'>

Toimenpideohjelman 2 toimintalinja<type='S' input='S'>

Toimenpideohjelma 2<type='S' input='S'>

Toimenpideohjelman 2 toimintalinja<type='S' input='S'>

B.1.1   Sisältyykö hanke toimenpideohjelman tai toimenpideohjelmien suurhankkeiden luetteloon?  (6) <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

B.2.   Hankkeen toimien luokittelu  (7)

 

Koodi

Määrä

Prosenttiosuus

B.2.1.

Tukitoimien alakoodi(t)

(Jos tukitoimialoja on suhteellisen laskennan perusteella useita, on käytettävä useampia koodeja)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

B.2.2.

Rahoitusmuotoa koskeva koodi

(Joissakin tapauksissa on tarpeen ilmoittaa useampi koodi. Tällöin ilmoitetaan suhteelliset osuudet.)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

B.2.3.

Aluetyyppiä koskeva koodi

(Joissakin tapauksissa on tarpeen ilmoittaa useampi koodi. Tällöin ilmoitetaan suhteelliset osuudet.)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

B.2.4.

Alueellista täytäntöönpanomekanismia koskeva koodi

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

B.2.5.

Temaattista tavoitetta koskeva koodi

(Joissakin tapauksissa on tarpeen ilmoittaa useampi koodi. Tällöin ilmoitetaan suhteelliset osuudet.)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

B.2.6.

Taloudellisen toiminnan koodi (NACE-koodi) (8)

(Joissakin tapauksissa on tarpeen ilmoittaa useampi koodi. Tällöin ilmoitetaan suhteelliset osuudet.)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

B.2.7.

Sijaintia koskeva koodi (NUTS III) (9)

(Joissakin tapauksissa on tarpeen ilmoittaa useampi koodi. Tällöin ilmoitetaan suhteelliset osuudet.)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

B.2.8.

Investoinnin luonne (10) (täytetään vain, jos kyseessä on tuotannollinen investointi)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

B.2.9.

Tuote (11) (täytetään vain, jos kyseessä on tuotannollinen investointi)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

B.3.   Hankkeen kuvaus

B.3.1   Antakaa lyhyt (enintään kaksi sivua pitkä) kuvaus hankkeesta (tavoite, nykytilanne, käsiteltävät kysymykset, rakennustyöt jne.), liittäkää mukaan kartta hankkeen alueesta  (12), paikkatiedot  (13) ja hankkeen keskeiset osat yksilöllisinä kustannusarvioineen (ilman toimintojen kustannusten erittelyä).

Jos kyseessä on tuotannollinen investointi, on annettava myös yksityiskohtainen tekninen kuvaus, jossa on tietoa esimerkiksi työstä ja sen tärkeimmistä ominaisuuksista, perustamisesta, päätehtävistä, yrityksen taloudellisen rakenteen keskeisistä osista ja investoinnin keskeisistä puolista sekä tuotantotekniikan ja välineistön kuvaus ja tuotteiden kuvaus.

< type='S' maxlength='7000' input='M'>

B.3.2   Onko hankkeessa kyse suurhankkeen  (14) vaiheesta?<type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

B.3.3   Jos hanke on kokonaishankkeen vaihe, esittäkää lyhyt kuvaus ehdotetuista täytäntöönpanovaiheista ja selostakaa, miten ne ovat toisistaan teknisesti ja taloudellisesti riippumattomia. Selittäkää, mitä perusteita on käytetty hankkeen jakamisessa vaiheisiin. Esittäkää tämän vaiheen (prosentti)osuus koko hankkeesta. Mikäli hanketta osarahoitetaan useammasta kuin yhdestä toimenpideohjelmasta, ilmoittakaa kuhunkin toimenpideohjelmaan kuuluvat osat ja suhteellinen jakautuminen.

< type='S' maxlength='3500' input='M'>

B.3.4   Onko komissio hyväksynyt aiemmin jonkin osan tästä suurhankkeesta? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, ilmoittakaa hyväksytyn suurhankkeen CCI-koodi.

< type='S' input='S'>

Jos hanke kuuluu osana sellaiseen suurhankkeeseen, jonka ensimmäinen vaihe toteutettiin ohjelmakaudella 2007–2013, antakaa yksityiskohtainen kuvaus ensimmäisen vaiheen fyysisistä ja taloudellisista tavoitteista ja kyseisen vaiheen toteuttamisesta sekä vahvistus siitä, että kyseisen vaiheen tulokset ovat tai tulevat olemaan käytettävissä tarkoitukseensa.

< type='S' maxlength='10500' input='M'

B.3.5   Onko hanke osa unionin tasolla luotua Euroopan laajuista verkkoa? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, antakaa tiedot ja viitatkaa asiaankuuluvaan EU:n säädökseen (15).

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

B.3.6   Jos kyseessä on tuotannollinen investointi, sovelletaanko investointiin jotakin seuraavista säännöksistä?

i)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 3 artiklan 1 kohdan a alakohta (16) <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, selittäkää, miten se vaikuttaa työpaikkojen luomiseen ja säilyttämiseen (etenkin nuorten osalta)

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

ii)

Asetuksen (EU) N:o 1301/2013 3 artiklan 1 kohdan b alakohta <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, selittäkää, miten se edistää asetuksen (EU) N:o 1301/2013 5 artiklan 1 ja 4 alakohdassa säädettyjä investointiprioriteetteja, ja jos investointi sisältää suurten yritysten ja pk-yritysten välistä yhteistyötä, miten se edistää kyseisen asetuksen 5 artiklan 2 alakohdassa säädettyjä investointiprioriteetteja.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

B.4.   Hankkeen tavoitteet ja se, miten se vastaa toimenpideohjelman tai toimenpideohjelmien kyseeseen tulevia toimintalinjoja ja miten sen odotetaan tukevan näiden toimintalinjojen erityistavoitteiden ja tulosten saavuttamista ja toimenpideohjelman kattaman alueen sosioekonomista kehitystä.

B.4.1   Mitkä ovat hankkeen päätavoitteet? Luetelkaa ne tässä ja antakaa lyhyt selitys.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

B.4.2   Antakaa tiedot siitä, miten hanke vastaa toimenpideohjelman tai toimenpideohjelmien kyseeseen tulevia toimintalinjoja ja miten sen odotetaan tukevan näiden toimintalinjojen erityistavoitteiden tulosindikaattoreiden saavuttamista.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

B.4.3   Selittäkää, miten hanke tukee toimenpideohjelman kattaman alueen sosioekonomista kehitystä.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

B.4.4   Selittäkää, mitä toimenpiteitä tuensaaja on suunnitellut/toteuttanut varmistaakseen infrastruktuurin optimaalisen käytön toimintavaiheessa.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

C.   KOKONAISKUSTANNUKSET JA TUKIKELPOISTEN KUSTANNUSTEN KOKONAISMÄÄRÄ

C.1.   Täyttäkää seuraava taulukko ja huomioikaa seuraavat seikat

(1)

Tukeen kelpaamattomat kustannukset ovat i) tukikelpoisuuskauden ulkopuolisena aikana aiheutuneita kustannuksia, ii) sovellettavien EU:n ja kansallisten sääntöjen mukaan tukeen kelpaamattomia kustannuksia, iii) muita kustannuksia, joita ei ole esitetty osarahoitettaviksi. HUOM. Menojen ensimmäinen kelpoisuuspäivä on päivä, jolloin komissio on vastaanottanut toimenpideohjelman, tai 1. päivä tammikuuta 2014 sen mukaan, kumpi päivä on aiempi (17).

(2)

Ennakoimattomien menojen osuus ei saa ylittää 10:tä prosenttia ennakoimattomien menojen kokonaisnettokustannuksista. Ennakoimattomat menot voidaan sisällyttää tukikelpoisten kustannusten yhteismäärään, jota käytetään rahastoista maksettavaksi suunnitellun tuen laskemiseen.

(3)

Hintojen tarkistaminen on tarvittaessa mahdollista odotetun inflaation kattamiseksi, jos tukikelpoiset kustannukset ovat kiinteitä hintoja.

(4)

Jos arvonlisäverosta saa palautuksen, se ei ole tukikelpoinen. Jos arvonlisäveroa pidetään tukikelpoisena, on esitettävä perustelut.

(5)

Kokonaiskustannusten on sisällettävä kaikki hankkeesta koituvat kustannukset, mukaan lukien suunnittelu ja valvonta, sekä arvonlisävero, huolimatta siitä, saako siitä palautusta.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 69 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla rakentamattoman ja rakennetun maan hankinta siltä osin kuin siihen käytettävä määrä ylittää kymmenen prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa voidaan hyväksyä suurempi prosenttiosuus ympäristön laadun säilyttämistä koskevien toimien osalta.

(7)

Tukikelpoiset kokonaiskustannukset ennen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklassa vahvistettujen vaatimusten huomioon ottamista.

 

Euroa

Kokonaiskus-tannukset

(A)

Kustan-nukset, jotka eivät ole tukikel-poisia (1)

(B)

Tukikel-poiset kustan-nukset

(C) = (A) – (B)

Tukikel-poisten kustan-nusten kokonais-määrän osuus prosent-teina

 

 

Syötetty

Syötetty

Laskettu

Laskettu

1

Suunnittelumaksut

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='P' input='G'>

2

Maan hankinta

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'> (6)

<type='N' input='G'>

<type='P' input='G'>

3

Rakennustyöt

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='P' input='G'>

4

Koneet ja laitteet tai varusteet

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='P' input='G'>

5

Varaus ennakoimattomia menoja varten (2)

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='P' input='G'>

6

Hintojen tarkistaminen (soveltuvin osin) (3)

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='P' input='G'>

7

Tiedotus ja viestintä

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='P' input='G'>

8

Rakentamisen aikainen valvonta

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='P' input='G'>

9

Tekninen apu

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='P' input='G'>

10

Välisumma

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='P' input='G'>

11

(alv (4))

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='P' input='G'>

12

YHTEENSÄ

<type='N' input='G'> (5)

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'> (7)

<type='P' input='G'>

Ilmoittakaa (tarvittaessa) vaihtokurssi ja viite.

< type='S' maxlength='875' input='M'>

Antakaa tarvittaessa lisätietoja edellä mainituista eristä (esim. ennakoimattomia menoja ei odotettavissa, tukikelpoinen alv).

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

C.2.   Valtiontukisääntöjen noudattamisen varmistaminen

Katsotteko, että hankkeeseen kuuluu osana valtiontuen myöntäminen? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, täyttäkää seuraava taulukko (18):

 

Tuen määrä (euroa) bruttoavustus-ekvivalent-tina ilmaistuna (19)

Tukikelpoiset kustannukset yhteensä (euroa) (20)

Tuki-intensiteetti

(%)

Valtiontuen numero/ryhmäpoik-keuksien piiriin kuuluvan tuen rekisterinumero

Hyväksytty tukiohjelma tai hyväksytty yksittäinen tuki

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='M'>

<type='N' input='M'>

Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluva tuki

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='M'>

<type='N' input='M'>

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan päätöksen mukainen tuki (21) tai maitse tapahtuvaa julkista henkilöliikennettä koskevan asetuksen mukainen tuki (22)

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='M'>

<type='N' input='M'>

Myönnetty tuki yhteensä

<type='N' input='G'>

Ei sovelleta

Ei sovelleta

Ei sovelleta

Jos vastaus on ei, selittäkää yksityiskohtaisesti, miksi katsotte, ettei hankkeeseen liity valtiontukea (23). Ilmoittakaa nämä tiedot kaikista mahdollisista valtiontuen saajaryhmistä, joihin kuuluvat esimerkiksi infrastruktuurin tapauksessa infrastruktuurin omistaja, rakentajat, ylläpitäjä ja käyttäjät. Tapauksen mukaan ilmoittakaa lisäksi, kumpi seuraavista on syynä siihen, että katsotte, ettei hankkeeseen sisälly valtiontukea: i) hanke ei koske mitään taloudellista toimintaa (julkisen palvelun tehtävät mukaan luettuina) tai ii) tuensaajalla (tuensaajilla) on lakisääteinen monopoli kyseisten toimintojen alalla eikä se (eivätkä ne) toimi millään kilpailulle vapautetulla alalla (tai jos se toimii (ne toimivat) muilla aloilla, se pitää (ne pitävät) erillistä kirjanpitoa).

< type='S' maxlength='3500' input='M'>

C.3.   Tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärän laskenta

Tukikelpoisia kokonaiskustannuksia, joissa on otettu huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklassa vahvistetut vaatimukset, olisi käytettävä todentamaan, onko hanke saavuttanut mainitun asetuksen 100 artiklan mukaisen suurhankkeen kynnysarvon.

Valitkaa soveltuva vaihtoehto ja täydentäkää tarvittavat tiedot. Jos toimet eivät tuota tuloja, valitkaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 3 kohdan b alakohdassa esitetty menetelmä ja käyttäkää diskontattujen nettotulojen suhteellisessa soveltamisessa määräosuutta 100 prosenttia.

Mahdollisten tulojen nettomäärän laskentamenetelmä

Menetelmä, jonka hallintoviranomainen on valinnut toimialaa, sen osaa tai toimen tyyppiä varten (24) (rastittakaa vain yksi ruutu)

Diskontattujen nettotulojen laskeminen

<type='C' input='M'>

Kiinteään prosenttiosuuteen perustuva menetelmä

<type='C' input='M'>

Alennetun osarahoitusosuuden menetelmä

<type='C' input='M'>

Diskontattujen nettotulojen laskeminen (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 3 kohdan b alakohta)

 

 

Arvo

1.

Tukikelpoiset kokonaiskustannukset ennen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan vaatimusten huomioon ottamista (euroina, diskonttaamaton)

(Kohta C.1.12(C))

<type='N' input='G'>

2.

Diskontattujen nettotulojen suhteellinen soveltaminen (%) (tapauksen mukaan) = (E.1.2.9)

<type='N' input='M'>

3.

Tukikelpoiset kokonaiskustannukset asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan vaatimusten huomioon ottamisen jälkeen (euroina, diskonttaamaton) = (1) * (2)

Julkisen rahoitusosuuden enimmäismäärän on oltava valtiontukisääntöjen ja edellä ilmoitetun myönnetyn tuen kokonaismäärän mukainen (tapauksen mukaan)

<type='N' input='M'>

Kiinteään prosenttiosuuteen tai alennettuun osarahoitusosuuteen perustuva menetelmä (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 3 kohdan a alakohta ja 61 artiklan 5 kohta)

 

 

Arvo

1.

Tukikelpoiset kokonaiskustannukset ennen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan vaatimusten huomioon ottamista (euroina, diskonttaamaton)

(Kohta C.1.12(C))

<type='N' input='G'>

2.

Nettotulojen kiinteä prosenttiosuus (FR), sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liitteessä V tai delegoiduissa säädöksissä (%)

<type='N' input='M'>

3.

Tukikelpoiset kokonaiskustannukset asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan vaatimusten huomioon ottamisen jälkeen (euroina, diskonttaamaton) = (1) × (1 – FR) (25)

Julkisen rahoitusosuuden enimmäismäärän on oltava valtiontukisääntöjen ja edellä ilmoitetun myönnetyn tuen kokonaismäärän mukainen (tapauksen mukaan)

<type='N' input='M'>

D.   TEHDYT TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUKSET, VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI JA TULOKSET

D.1.   Kysyntäanalyysi

Osoittakaa hankkeen kysyntä esittämällä yhteenveto kysyntäanalyysistä, mukaan lukien ennakoitu kysynnän kasvuvauhti, tämän asetuksen liitteessä III (Kustannus-hyötyanalyysissä käytettävä menetelmä) esitetyn lähestymistavan mukaisesti. Tarkasteluun on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

i)

ennusteissa käytetyt menetelmät

ii)

oletukset ja lähtötasot (aiempi liikenne, oletettu liikenne tulevaisuudessa ilman hanketta)

iii)

valittuja vaihtoehtoja koskevat ennusteet tarvittaessa

iv)

tarjontapuoleen liittyvät näkökohdat, mukaan lukien analyysi olemassa olevasta tarjonnasta ja odotetusta (infrastruktuurin) kehityksestä

v)

(mahdollinen) verkostovaikutus.

Jos kyseessä on tuotannollinen investointi, kuvailkaa kohdemarkkinoita ja esittäkää yhteenveto kysyntäanalyysistä, mukaan lukien kysynnän kasvuvauhti tarvittaessa eriteltynä jäsenvaltion mukaan sekä erikseen kolmansien maiden osalta kokonaisuutena

< type='S' maxlength='10500' input='M'>

D.2.   Vaihtoehtojen analyysi

D.2.1   Hahmotelkaa toteutettavuustutkimuksissa huomioidut vaihtoehdot (enintään 2–3 sivua) tämän asetuksen liitteessä III (Kustannus-hyötyanalyysissä käytettävä menetelmä) esitetyn lähestymistavan mukaisesti. Tarkasteluun on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

i)

tarkasteltujen vaihtoehtojen kokonaisinvestointikustannukset ja käyttökustannukset

ii)

laajuuteen (teknisten, toiminnallisten, taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten kriteereiden perusteella) ja ehdotetun infrastruktuurin sijaintiin liittyvät vaihtoehdot

iii)

osa- ja järjestelmäkohtaiset tekniset vaihtoehdot

iv)

kuhunkin vaihtoehtoon liittyvät riskit, mukaan lukien ilmastonmuutoksen ja äärisääolosuhteiden aiheuttamat riskit

v)

tarkasteltujen vaihtoehtojen taloudelliset indikaattorit tarvittaessa (26)

vi)

yhteenvetotaulukko, jossa on huomioitu kaikkien vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet.

Lisäksi jos kyseessä on tuotannollinen investointi, antakaa kapasiteettiin liittyvät tiedot (esim. yrityksen kapasiteetti ennen investointia yksikköinä vuodessa, viitepäivämäärä, kapasiteetti investoinnin jälkeen yksikköinä vuodessa ja arvio kapasiteetin käyttöasteesta).

< type='S' maxlength='10500' input='M'>

D.2.2   Kuvailkaa parhaan ratkaisun valinnassa käytettyjä kriteereitä (sekä niiden tärkeysjärjestystä ja arviointimenetelmää, ottaen huomioon ilmastonmuutokselle alttiuden ja riskien arvioinnin tulokset ja tarvittaessa ympäristövaikutusten arvioinnin/strategisen ympäristöarvioinnin menettelyt, ks. kohta F jäljempänä) ja perustelkaa vaihtoehdon valinta lyhyesti tämän asetuksen liitteessä III (Kustannus-hyötyanalyysissä käytettävä menetelmä) esitetyn lähestymistavan mukaisesti. (27)

< type='S' maxlength='7000' input='M'>

D.3.   Valitun vaihtoehdon toteutettavuus

Kuvailkaa lyhyesti valitun vaihtoehdon toteutettavuutta käsittelemällä seuraavia keskeisiä osa-alueita: institutionaaliset, tekniset sekä ympäristöön, kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmastonmuutokseen kohdistuvat vaikutukset, hankkeen riskit (tarvittaessa) ja muut hankkeen toteutettavuuden arvioinnissa käytetyt näkökulmat. Täyttäkää taulukko ja viitatkaa asianmukaisiin asiakirjoihin.

D.3.1   Institutionaalinen näkökohta

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

D.3.2   Tekniset näkökohdat, kuten sijainti, pääinfrastruktuurin suunniteltu kapasiteetti, hankkeen laajuuden ja koon perustelut ennustetun kysynnän puitteissa, tehtyjen valintojen perustelu ilmastoon ja luonnonkatastrofeihin liittyvän riskinarvioinnin perusteella (tarvittaessa) sekä arvioidut investointi- ja käyttökustannukset

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

D.3.3   Ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (kasvihuonekaasupäästöt) ja sopeutumiseen liittyvät näkökohdat (tarvittaessa)

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

D.3.4   Muut näkökohdat

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

Täyttäkää seuraava taulukko:

Toteutettavuus-tutkimusten (tai liiketoiminta-suunnitelman, jos kyseessä on tuotannollinen investointi) keskeinen osa-alue

Viite (todentavat asiakirjat ja luku/osa/sivu, jossa kyseiset tiedot ja yksityiskohdat ovat)

Kysyntäanalyysi

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

Vaihtoehtojen analyysi

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

Institutionaalinen

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

Tekninen

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

Ympäristö, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa (tarvittaessa)

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

Muut näkökohdat

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

Esitettävien yhteenvetojen lisäksi hakemuksen tueksi on toimitettava toteutettavuustutkimusta koskeva asiakirja lisäyksenä 4.

E.   KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI, JOKA SISÄLTÄÄ TALOUS- JA RAHOITUSANALYYSIN, JA RISKINARVIOINTI

Tämän kohdan olisi perustuttava tämän asetuksen liitteeseen III (Kustannus-hyötyanalyysissä käytettävä menetelmä). Esitettävien yhteenvetojen lisäksi hakemuksen tueksi on toimitettava täydellinen kustannus-hyötyanalyysiasiakirja lisäyksenä 4.

E.1.   Rahoitusanalyysi

E.1.1.   Antakaa lyhyt (enintään 2–3 sivua pitkä) kuvaus menetelmistä (yhdenmukaisuus tämän asetuksen liitteen III (Kustannus-hyötyanalyysissä käytettävä menetelmä) ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014  (28) III jaksossa määritetyn nettotuloja tuottavien toimien diskontattujen nettotulojen laskentamenetelmän kanssa; menetelmiä koskevat poikkeukset; kaikki tärkeimmät oletukset, jotka koskevat toimintakustannuksia, jälkirahoituskustannuksia, tuottoja ja jäännösarvoa; käytetyt makrotaloudelliset parametrit; laskennoissa huomioidut vaiheet ja analyysissä käytetyt tiedot) sekä esittäkää rahoitusanalyysin keskeiset tulokset, mukaan lukien rahoituksen kestävyyden analyysi, joka osoittaa, ettei varojen loppumisesta ole vaaraa tulevaisuudessa (vahvistakaa hankkeen tuensaajan, omistajien ja/tai viranomaisten sitoutuminen investointi-, käyttö- ja jälleenhankintakustannusten rahoitukseen sekä esittäkää kassavirtaennusteita kuvaavat rahoituksen kestävyystaulukot viiteajanjaksoa varten, jos mahdollista):

< type='S' maxlength='10500' input='M'>

E.1.2.   Tärkeimmät kustannus-hyötyanalyysin rahoitusanalyysissa käytetyt mittarit ja parametrit (kaikki arvot euroina)  (29)

 

Tärkeimmät mittarit ja parametrit

Arvo

 

1

Viiteajanjakso (vuosina)

<type='N' input='M'>

2

Rahoituksen diskonttokorko (%) (30)

<type='P' input='M'>

 

Tärkeimmät mittarit ja parametrit

Arvo ei diskontattu

Arvo diskontattu (nettonykyarvo)

Viittaus kustannushyötyanalyysiasiakirjaan

(luku/osa/sivu)

3

Kokonaisinvestointikustannukset lukuun ottamatta varauksia ennakoimattomia menoja varten

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

< type='S' maxlength='500' input='M'>

4

Jäännösarvo

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

< type='S' maxlength='500' input='M'>

5

Tulot

 

<type='N' input='M'>

< type='S' maxlength='500' input='M'>

6

Käyttö- ja jälleenhankintakustannukset (31)

 

<type='N' input='M'>

< type='S' maxlength='500' input='M'>

Diskontattujen nettotulojen suhteellinen soveltaminen  (32)

7

Nettotulot = tulot – käyttökustannukset ja jälleenhankintakustannukset + jäännösarvo = (5) – (6) + (4)

 

<type='N' input='G'>

< type='S' maxlength='500' input='M'>

8

Kokonaisinvestointikustannukset – nettotulot = (3) – (7)

 

<type='N' input='G'>

< type='S' maxlength='500' input='M'>

9

Diskontattujen nettotulojen suhteellinen soveltaminen (%) = (8)/(3)

<type='P' input='G'>

< type='S' maxlength='500' input='M'>

*

Mieluiten todellinen arvo.

E.1.3.   Rahoitusanalyysin tärkeimmät indikaattorit kustannus-hyötyanalyysiasiakirjan mukaisesti

 

Ilman unionin tukea

A

Unionin tuki mukaan lukien

B

Viittaus kustannus-hyötyanalyysi-asiakirjaan (luku/osa/sivu)

1.

Rahoituksen tuottoaste (%) (financial rate of return, FRR)

<type='P' input='M'>

FRR(C) (33)

<type='P' input='M'>

FRR(K) (34)

< type='S' maxlength='500' input='M'>

2.

Nettonykyarvo (euroa)

<type='N' input='M'>

FNPV(C)

<type='N' input='M'>

FNPV(K)

< type='S' maxlength='500' input='M'>

Jos hankkeen taloudellinen kannattavuus on suuri eli FRR(C) on merkittävästi suurempi kuin rahoituksen diskonttokorko, perustelkaa unionin osuus tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

Jos kyseessä on tuotannollinen investointi, esittäkää FRR(Kp):n (35) laskennan tulokset ja odotettavissa olevan kannattavuuden vertailu kansallisiin vertailuarvoihin kyseisellä toimialalla.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

E.1.4.   Tariffistrategia ja kohtuuhintaisuus (tapauksen mukaan)

E.1.4.1.   Jos hankkeesta odotetaan saatavan tuloja käyttäjiltä perittävien tariffien tai maksujen kautta, antakaa tiedot maksujärjestelmästä (maksujen tyyppi ja taso sekä periaate tai unionin säädös, jonka perusteella maksut on määritetty).

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

E.1.4.2   Kattavatko maksut käyttökustannukset, mukaan lukien hankkeen ylläpito- ja jälleenhankintakustannukset (36)? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Antakaa lisätietoja tariffistrategiasta. Jos vastaus on ei, ilmoittakaa käyttökustannusten katettu osuus ja kattamattomien kustannusten rahoituslähteet. Antakaa mahdollista toimintatukea koskevat tiedot. Jos maksuja ei ole ehdotettu, miten katetaan käyttökustannukset?

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

E.1.4.3.   Jos käyttäjien maksuissa eroja, onko maksut suhteutettu hankkeen käyttöön tai todelliseen kulutukseen? (antakaa yksityiskohtaiset tiedot tekstilaatikossa) <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

E.1.4.4   Onko maksut suhteutettu käyttäjien aiheuttamaan saastumiseen? (antakaa yksityiskohtaiset tiedot tekstilaatikossa) <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

E.1.4.5   Onko maksujen kohtuuhintaisuus käyttäjien kannalta huomioitu? (antakaa yksityiskohtaiset tiedot tekstilaatikossa) <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

E.2.   Talousanalyysi

E.2.1.   Antakaa lyhyt (enintään 2–3 sivua pitkä) kuvaus menetelmistä (yhdenmukaisuus kustannus-hyötyanalyysissä käytettäviä menetelmiä koskevan täytäntöönpanosäädöksen kanssa ja menetelmiä koskevat poikkeukset), kustannusten arvioinnissa tehdyistä tärkeimmistä olettamuksista (mukaan lukien huomioidut kustannustekijät: investointikustannukset, jälleenhankintakustannukset ja käyttökustannukset), taloudellisista hyödyistä ja ulkoisvaikutuksista, mukaan lukien ympäristöön liittyvät, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä (mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu hiilidioksidiekvivalenttina tarvittaessa), kyvystä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, selviytymis- ja palautumiskyvystä katastrofitilanteissa sekä sosioekonomisen analyysin tärkeimmistä tuloksista ja selittäkää tarvittaessa suhdetta ympäristövaikutusten arviointiin (ks. kohta F jäljempänä):

< type='S' maxlength='10500' input='M'>

E.2.2.   Antakaa tietoa analyysissä havaituista taloudellisista hyödyistä ja kustannuksista sekä niiden arvoista:

Hyöty

Yksikköarvo (tarvittaessa)

Arvo yhteensä

(euroina, diskontattu) (37)

% kaikista hyödyistä

<type='S' maxlength='200' input='M'>

<type='S' maxlength='50' input='M'>…

<type='N' input='M'>

<type='P' input='M'>

Yhteensä

 

LASKETTU

100 %

Kustannus

Yksikköarvo (tarvittaessa)

Arvo yhteensä

(euroina, diskontattu)

% kaikista kustannuksista

<type='S' maxlength='200' input='M'>

<type='S' maxlength='50' input='M'>…

<type='N' input='M'>

<type='P' input='M'>

Yhteensä

 

LASKETTU

100 %

E.2.3.   Talousanalyysin tärkeimmät indikaattorit kustannus-hyötyanalyysiasiakirjan mukaisesti

Tärkeimmät parametrit ja indikaattorit

Arvot

Viittaus kustannus-hyötyanalyysiasiakirjaan (luku/osa/sivu)

1.

Sosiaalinen diskonttokorko (%)

<type='P' input='M'>

<type='S' maxlength='500' input='M'>

2.

Taloudellinen tuottoaste, ERR (%)

<type='P' input='M'>

<type='S' maxlength='500' input='M'>

3.

Taloudellinen nettonykyarvo, ENPV (euroina)

<type='N' input='G'>

< type='S' maxlength='500' input='M'>

4.

Hyöty-kustannussuhde

<type='N' input='G'>

<type='S' maxlength='500' input='M'>

E.2.4.   Hankkeen työllisyysvaikutukset

Esittäkää alustava arvio uusien työpaikkojen määrästä kokoaikatyötä vastaavana työpaikkojen määränä (full-time equivalent, FTE) ilmaistuna.

Suoraan luotujen työpaikkojen määrä:

Määrä (FTE)

(A)

Työsuhteiden keskimääräinen kesto (kuukausina) (38)

(B)

Täytäntöönpanovaiheen aikana

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

Toimintavaiheen aikana

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

Välillisesti luotujen työpaikkojen määrä: (ainoastaan tuotannolliset investoinnit)

Määrä (FTE)

(A)

Työsuhteiden keskimääräinen kesto (kuukausina)

(B)

Toimintavaiheen aikana

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

Säilytettyjen työpaikkojen määrä (ainoastaan tuotannolliset investoinnit)

<type='N' input='M'>

ei sovelleta

Tuotannollisten investointien tapauksessa antakaa lisäksi tiedot siitä, miten hankkeen odotetaan vaikuttavan työllisyyteen muilla unionin alueilla, sekä tiedot siitä, johtaako rahastojen rahoitusosuus työpaikkojen merkittävään katoamiseen unionin alueella jo olevilla tuotantopaikoilla, kun otetaan huomioon yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen johdanto-osan 92 artikla sekä alueellisia valtiontukia koskevat säännöt.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

E.2.5.   Yksilöikää tärkeimmät hyödyt ja kustannukset, joita ei voi mitata määrällisesti tai rahallisesti:

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

E.3.   Riskinarviointi ja herkkyysanalyysi

E.3.1.   Esittäkää lyhyt kuvaus menetelmistä ja yhteenveto tuloksista, mukaan lukien tärkeimmät tunnistetut riskit

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

E.3.2.   Herkkyysanalyysi

Ilmoittakaa testattuihin muuttujiin sovellettu prosentuaalinen muutos:

Esittäkää rahoituksellisten ja taloudellisten tulosindeksien arvioitu vaikutus tuloksiin (prosentuaalisena muutoksena).

Testattu muuttuja

Rahoituksen nettonykyarvon vaihtelu (FNPV(K)) (%)

Rahoituksen nettonykyarvon vaihtelu (FNPV(C)) (%)

Taloudellisen nettonykyarvon vaihtelu (ENPV) (%)

<type='S' maxlength='500' input='M'>

<type='P' input='M'>

<type='P' input='M'>

<type='P' input='M'>

 

 

 

 

 

 

 

 

Mitkä muuttujat on katsottu kriittisiksi muuttujiksi? Ilmoittakaa sovelletut kriteerit ja mainitkaa tärkeimpien muuttujien vaikutus pääindikaattoreihin — FNPV, ENPV.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

Mitkä ovat kriittisten muuttujien vaihtuvat arvot? Antakaa kunkin tunnistetun kriittisen muuttujan osalta arvioitu prosentuaalinen muutos, jolla rahoituksen nettonykyarvoksi (FNPV) tai taloudelliseksi nettonykyarvoksi (ENPV) saadaan nolla.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

E.3.3.   Riskinarviointi

Esittäkää lyhyt yhteenveto riskinarvioinnista, hankkeen tärkeimmistä riskeistä, riskimatriisista (39) ja tulkinnasta, riskien vähentämisstrategiasta sekä keskeisimmistä riskeistä, kuten kustannusten ylittymisestä, viivästyksistä ja kysynnän alenemisesta, vastaavasta elimestä kiinnittäen erityistä huomiota ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja muihin luonnonkatastrofeihin liittyviin riskeihin.

< type='S' maxlength='3500' input='M'>

E.3.4.   Mahdollisesti toteutetut lisäarvioinnit

Antakaa jäljempänä tietoa mahdollisesti toteutetusta kriittisten muuttujien todennäköisyysjakaumista, kvantitatiivisesta riskianalyysistä, ympäristöriskin arvioinnista ja toteutetuista toimista.

< type='S' maxlength='3500' input='M'>

F.   YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, JOSSA ON OTETTU HUOMIOON ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN JA SIIHEN SOPEUTUMINEN SEKÄ SELVIYTYMIS- JA PALAUTUMISKYKY KATASTROFITILANTEISSA

F.1.   Hankkeen yhdenmukaisuus ympäristöpolitiikan kanssa

F.1.1   Kuvailkaa, miten hanke edistää ja noudattaa ympäristöpolitiikan tavoitteita, kuten ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita (on suositeltavaa huomioida luonnonvarojen käytön tehokkuus, monimuotoisuuden säilyttäminen ja ekosysteemipalvelut, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ym.).

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.1.2   Kuvailkaa, miten hankkeessa on huomioitu varovaisuusperiaate, ennaltavarautumisen periaate, saastuttaja maksaa -periaate sekä periaate, jonka mukaan ympäristövahingot on korjattava ensisijaisesti niiden lähteellä.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.2.   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY  (40) (SYA-direktiivi) soveltaminen

F.2.1   Perustuuko hankkeen täytäntöönpano muuhun suunnitelmaan tai ohjelmaan kuin toimenpideohjelmaan? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

F.2.2.   Jos vastaus kysymykseen F.2.1 on kyllä, kertokaa, tehtiinkö suunnitelmalle tai ohjelmalle strateginen ympäristöarviointi SYA-direktiivin mukaisesti. <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on ei, selittäkää lyhyesti:

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

Jos vastaus on kyllä, esittäkää yleistajuinen yhteenveto (41) ympäristökertomuksesta ja kyseisen direktiivin 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vaadituista tiedoista (internet-linkkinä tai sähköisenä kopiona).

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.3.   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU  (42) (YVA-direktiivi) soveltaminen

F.3.1   Jos ympäristölainsäädäntöön (direktiivi 2011/92/EU ja direktiivi 2001/42/EY) liittyviä ennakkoehtoja ei ole täytetty asetuksen (EU) N:o 1303/2013 19 artiklan mukaisesti, osoittakaa yhteys sovittuun toimintasuunnitelmaan.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.3.2   Onko hanke lueteltu YVA-direktiivin seuraavissa liitteissä  (43):

YVA-direktiivin liitteessä I (siirtykää kysymykseen F.3.3)

YVA-direktiivin liitteessä II (siirtykää kysymykseen F.3.4)

Ei kummassakaan liitteessä (siirtykää kysymykseen F.4) — esittäkää perustelut

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.3.3   Jos hanke on lueteltu YVA-direktiivin liitteessä I, sisällyttäkää seuraavat asiakirjat (lisäyksenä 6) ja esittäkää lisätiedot ja selvitykset seuraavassa tekstilaatikossa  (44):

(a)

YVA-kertomuksen yleistajuinen yhteenveto (45)

(b)

tiedot YVA-direktiivin 6 ja 7 artiklan nojalla toteutetuista ympäristöviranomaisten kuulemisista, julkisista kuulemisista ja mahdollisista jäsenvaltioiden kuulemisista

(c)

toimivaltaisen viranomaisen YVA-direktiivin 8 ja 9 artiklan nojalla antama päätös (46) sekä tieto siitä, miten se saatettiin yleisön saataville.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.3.4   Jos hanke on lueteltu kyseisen direktiivin liitteessä II, onko ympäristövaikutusten arviointi tehty? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, sisällyttäkää kohdassa F.3.3 luetellut asiakirjat.

Jos vastaus on ei, sisällyttäkää seuraavat tiedot:

(a)

YVA-direktiivin 4 artiklan 4 kohdassa vaadittu määritys (seulontapäätös).

(b)

Raja-arvot, kriteerit tai tapauskohtainen arviointi, jonka perusteella ympäristövaikutusten arviointia ei pidetty tarpeellisena (nämä tiedot eivät ole tarpeellisia, jos ne on jo annettu edellä kohdassa a mainitussa päätöksessä).

(c)

Selvitys siitä, miksi hankkeella ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Selvityksessä on huomioitava YVA-direktiivin liitteessä III luetellut oleelliset valintaperusteet (nämä tiedot eivät ole tarpeellisia, jos ne on jo annettu edellä kohdassa a mainitussa päätöksessä).

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.3.5   Luvan/rakennusluvan myöntäminen (tapauksen mukaan)

F.3.5.1.   Onko hanke jo rakennusvaiheessa (vähintään yksi urakkasopimus tehty)? <type='C' input='M'>

Kyllä*

Ei

F.3.5.2.   Onko hankkeelle jo myönnetty lupa/rakennuslupa (vähintään yhdelle urakkasopimukselle)? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei (47)

F.3.5.3.   Jos vastaus (kysymykseen F 3.5.2.) on kyllä, ilmoittakaa päivämäärä

<type='D' input='M'>

F.3.5.4.   Jos vastaus (kysymykseen F 3.5.2.) on ei, milloin lupaa on virallisesti haettu:

<type='D' input='M'>

F.3.5.5.   Jos vastaus (kysymykseen F 3.5.2.) on ei, mitkä hallinnolliset vaiheet on käyty läpi ja mitä ei:

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.3.5.6.   Mihin mennessä lopullinen päätös tai lopulliset päätökset tehdään?

<type='D' input='M'>

F.3.5.7.   Yksilöikää toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat myöntäneet tai myöntävät luvan:

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.4.   Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY  (48) (luontotyyppidirektiivi) soveltaminen; arviointi vaikutuksista Natura 2000 -alueisiin

F.4.1.   Onko hankkeella todennäköisesti yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia alueisiin, jotka sisältyvät tai jotka aiotaan sisällyttää NATURA 2000 -verkostoon? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

F.4.2   Jos vastaus kysymykseen F.4.1 on kyllä, antakaa seuraavat tiedot:

(1)

toimivaltaisen viranomaisen päätös ja luontotyyppidirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti toteutettu asianmukainen arviointi

(2)

jos hankkeella on toimivaltaisen viranomaisen mukaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia yhteen tai useampaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan tai lisättävään alueeseen, antakaa seuraavat tiedot:

(a)

kopio komission ympäristöasioiden pääosastoon toimitetusta vakioilmoituslomakkeesta tietojen toimittamiseksi Euroopan komissiolle luontotyyppidirektiivin 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti (49) ja/tai

(b)

luontotyyppidirektiivin 6 artiklan 4 kohdan mukainen komission lausunto, jos hankkeilla on merkittäviä vaikutuksia ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin, mutta ne on toteutettava yleisen edun kannalta pakottavista syistä, jotka eivät liity ihmisen terveyteen tai yleiseen turvallisuuteen tai ensisijaisen tärkeisiin suotuisiin ympäristövaikutuksiin.

F.4.3   Jos vastaus kysymykseen F.4.1 on ei, liittäkää toimivaltaisen viranomaisen täyttämä lisäyksen 1 ilmoitus ja kartta, johon on merkitty hankkeen ja Natura 2000 -alueiden sijainnit. Kun on kyse suurista muista kuin infrastruktuurihankkeista (esim. laitteiston osto), tämä olisi selvitettävä asianmukaisesti jäljempänä, jolloin ilmoitusta ei tarvitse liittää kertomukseen.

type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.5.   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY  (50) (vesipuitedirektiivi) soveltaminen; vesialueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

F.5.1   Jos ennakkoehtoja ei ole täytetty asetuksen (EU) N:o 1303/2013 19 artiklan mukaisesti, antakaa linkki sovittuun toimintasuunnitelmaan

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.5.2   Liittyykö hankkeeseen pintavesimuodostuman fyysisten ominaisuuksien muutoksia tai pohjavesimuodostumien pohjaveden korkeuden muutoksia, jotka saattavat heikentää vesimuodostuman tilaa tai ehkäistä vesien hyvän tilan tai potentiaalin saavuttamista? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

F.5.2.1.   Jos vastaus on kyllä, arvioikaa vesimuodostumaan kohdistuvia vaikutuksia ja antakaa yksityiskohtainen selvitys siitä, miten vesipuitedirektiivin kaikki 4 artiklan 7 kohdan ehdot on täytetty tai täytetään.

Ilmoittakaa myös, onko hanke seurausta oleelliseen toimialaan liittyvästä kansallisesta tai alueellisesta strategiasta tai vesipiirin hoitosuunnitelmasta, jossa kaikki oleelliset seikat on huomioitu (ympäristön kannalta paremmat keinot, kumulatiiviset vaikutukset jne.). Jos näin on, antakaa lisätietoja.

< type='S' maxlength='3500' input='M'>

F.5.2.2.   Jos vastaus on ei, liittäkää mukaan toimivaltaisen viranomaisen täyttämä lisäyksen 2 ilmoitus. Kun on kyse suurista muista kuin infrastruktuurihankkeista (esim. laitteiston osto), tämä olisi selvitettävä asianmukaisesti jäljempänä, jolloin ilmoitusta ei tarvitse liittää kertomukseen.

type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.5.3   Selittäkää, miten hanke sopii yhteen asianomaisille vesialueille määritetyn vesipiirin hoitosuunnitelman tavoitteiden kanssa.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.6.   Tapauksen mukaan tiedot yhdenmukaisuudesta muiden ympäristödirektiivien kanssa

F.6.1   Neuvoston direktiivin 91/271/ETY  (51) (yhdyskuntajätevesidirektiivi) soveltaminen — yhdyskuntajätevesien käsittelyyn liittyvät hankkeet

(1)

Täyttäkää hakemuslomakkeen lisäyksen 3 (taulukko, joka koskee yhdenmukaisuutta yhdyskuntajätevesidirektiivin kanssa).

(2)

Selittäkää, miten hanke on yhdenmukainen yhdyskuntajätevesidirektiivin täytäntöönpanoon liittyvän suunnitelman tai ohjelman kanssa.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.6.2   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY  (52) (jätehuollon puitedirektiivi) soveltaminen — jätehuoltoon liittyvät hankkeet

F.6.2.1.   Jos ennakkoehtoja ei ole täytetty asetuksen (EU) N:o 1303/2013 19 artiklan mukaisesti, osoittakaa yhteys sovittuun toimintasuunnitelmaan.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.6.2.2.   Selittäkää, miten hanke täyttää jätehuollon puitedirektiivin 1 artiklassa määritetyt tavoitteet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hankkeen yhdenmukaisuuteen jätehuoltosuunnitelman kanssa (28 artikla), jätehierarkian kanssa (4 artikla) ja vuoteen 2020 mennessä saavutettavien kierrätystavoitteiden kanssa (11 artiklan 2 kohta).

< type='S' maxlength='3500' input='M'>

F.6.3   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU  (53) (teollisuuspäästödirektiivi) soveltaminen — hankkeet, joille on kyseisen direktiivin nojalla myönnettävä lupa

Selittäkää, miten hanke täyttää direktiivin 2010/75/EU vaatimukset ja etenkin velvoitteen toimia parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan perustuvan yhtenäistetyn luvan mukaisesti sekä tapauksen mukaan kyseisessä direktiivissä määritetyt päästöjen raja-arvot.

< type='S' maxlength='3500' input='M'>

F.6.4   Muut mahdollisesti oleelliset ympäristödirektiivit (esittäkää perustelut)

< type='S' maxlength='3500' input='M'>

F.7.   Erityisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (esim. luontotyyppidirektiivi, vesipuitedirektiivi ja teollisuuspäästödirektiivi) tai kansallisista/alueellisista vaatimuksista johtuvat kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja/tai korvaamiseksi toteutettujen toimien kustannukset

F.7.1.   Jos tällaisia kustannuksia on, sisältyivätkö ne kustannus-hyötyanalyysiin? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

F.7.2.   Jos nämä kustannukset sisältyvät kokonaiskustannuksiin, arvioikaa kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja/tai korvaamiseksi toteutetuista toimista aiheutuneiden kustannusten osuus.

%

<type='P' input='M'>

Kuvailkaa toimet lyhyesti

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.8.   Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa

F.8.1.   Selvittäkää, miten hanke edistää ilmastonmuutokseen liittyviä tavoitteita EU 2020 -strategian mukaisesti ja sisällyttäkää tiedot ilmastonmuutokseen liittyvistä menoista komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 215/2014 liitteen I mukaisesti.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

F.8.2.   Selvittäkää, miten ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen sekä selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa on huomioitu.

(On suositeltavaa huomioida seuraavat kysymykset: Miten kasvihuonekaasujen ulkoisten vaikutusten määrä ja hiilen ulkoiset kustannukset on arvioitu? Mikä on kasvihuonekaasujen varjohinta ja miten se on sisällytetty talousanalyysiin? Harkittiinko vähähiilistä tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa vaihtoehtoa? Kuuluiko hankkeen valmisteluihin ilmastoon liittyvien riskien arviointi tai alttiuden seulonta? Onko ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset huomioitu strategisessa ympäristöarvioinnissa (SEA) ja ympäristövaikutusten arvioinnissa (EIA) ja ovatko asianomaiset kansalliset viranomaiset tarkastaneet ne? Miten ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset huomioitiin analyysissä ja vaihtoehtojen järjestykseen asettamisessa? Miten hanke liittyy kansalliseen ja/tai alueelliseen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaan? Onko hankkeella ilmastonmuutoksen yhteydessä myönteisiä ja/tai kielteisiä vaikutuksia ympäristöön? Vaikuttiko ilmastonmuutos hankkeen sijaintiin?) (54)

< type='S' maxlength='3500' input='M'>

F.8.3.   Selvittäkää, millä toimilla on varmistettu sopeutuminen nykyiseen ja tulevaan ilmaston vaihteluun hankkeen puitteissa

(On suositeltavaa huomioida seuraavat kysymykset: miten ilmastonmuutos huomioitiin hankkeen ja sen osien suunnittelussa esimerkiksi ulkoisten voimien osalta (tuulikuorma, lumikuorma, lämpötilaerot) ja vaikutusten osalta (helleaallot, kuivatus, tulvariski ja pitkittyneiden kuivien kausien vaikutukset esimerkiksi maaperän ominaisuuksiin))

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

G.   RAHOITUSSUUNNITELMA, JOSSA ERITELLÄÄN SUUNNITELLUT KOKONAISMÄÄRÄRAHAT JA RAHASTOJEN, EIP:N JA KAIKKIEN MUIDEN RAHOITUsLÄHTEIDEN SUUNNITELTU TUKI SEKÄ EDISTYMISEN SEURANTAAN TARKOITETUT FYYSISET JA TALOUDELLISET INDIKAATTORIT JA JOSSA ON OTETTU HUOMIOON TODETUT RISKIT

G.1.   Suunnitellut kokonaismäärärahat ja rahastojen, EIP:n ja kaikkien muiden rahoituslähteiden suunniteltu tuki

G.1.1.   Osarahoituksen lähteet

Hankkeen kokonaisinvestointikustannukset katetaan seuraavista lähteistä:

Kokonaisinvestointikustannusten kattamiseksi käytettävät rahoituslähteet (euroa)

 

Joista (tiedoksi)

Kokonais-kustannukset

[C.1.12.(A)]

Unionin tuki (55)

Kansalliset julkiset (tai vastaavat) lähteet

Kansalliset yksityiset lähteet

Muut lähteet (yksilöitävä)

EIP:n/EIR:n lainat:

(a) = (b) + (c) + (d) + (e)

(b)

(c)

(d)

(e)

(f)

<type='N' input='G'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

G.1.2.   Komissiolle ilmoitettavien tukikelpoisten menojen kokonaismäärää koskeva vuotuinen suunnitelma (taloudellinen indikaattori edistymisen seurantaa varten)

Seuraavassa taulukossa esitetään komissiolle ilmoitettavien tukikelpoisten menojen kokonaismäärä euroina jaettuna vuotuisiin eriin (viitteellinen). Jos suurhanketta osarahoitetaan useammasta kuin yhdestä toimenpideohjelmasta, vuosisuunnitelma on esitettävä erikseen kunkin toimenpideohjelman osalta. Jos suurhanketta osarahoitetaan useammasta kuin yhdestä toimintalinjasta, vuosisuunnitelma on esitettävä erikseen kunkin toimintalinjan osalta.

(euroa)

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

Tuki-kelpoiset kokonais-menot

Toimenpide-ohjelman 1 toimintalinja

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

Toimenpide-ohjelman 1 toimintalinja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimenpide-ohjelman 2 toimintalinja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimenpide-ohjelman 2 toimintalinja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

G.1.3.   Muut unionin rahoituksen lähteet

G.1.3.1.   Onko hankkeelle haettu tukea jostain muusta unionin lähteestä (Euroopan laajuisen liikenneverkon talousarvio, Verkkojen Eurooppa -väline, LIFE+, Horisontti 2020, muu unionin rahoituksen lähde)? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, antakaa lisätietoja (asianomainen EU-ohjelma, viitenumero, päivämäärä, pyydetty määrä, myönnetty määrä jne.):

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

G.1.3.2.   Täydentääkö hanke jotakin hanketta, jota on jo rahoitettu tai rahoitetaan tulevaisuudessa EAKR:sta, ESR:sta, koheesiorahastosta, Verkkojen Eurooppa -välineestä tai muusta unionin rahoituksen lähteestä? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, antakaa lisätietoja (EU:n rahoitusosuuden lähde, viitenumero, päivämäärä, pyydetty määrä, myönnetty määrä jne.):

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

G.1.3.3.   Onko hankkeeseen haettu lainaa tai pääomatukea EIP:lta tai EIR:lta? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, antakaa lisätietoja (asianomainen rahoitusväline, viitenumero, päivämäärä, pyydetty määrä, myönnetty määrä jne.):

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

G.1.3.4.   Onko hankkeen aiempaan vaiheeseen (mukaan lukien toteutettavuustutkimukset ja valmisteluvaiheet) anottu tukea jostakin muusta unionin lähteestä (mukaan lukien EAKR, ESR, koheesiorahasto, EIP, EIR tai muu unionin rahoituksen lähde)? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, antakaa lisätietoja (EU:n rahoitusosuuden lähde, viitenumero, päivämäärä, pyydetty määrä, myönnetty määrä jne.):

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

G.1.4.   Tapahtuuko infrastruktuurin perustaminen julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden  (56) avulla? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, kuvailkaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta (yksityisen kumppanin valintaprosessi, kumppanuuden rakenne, infrastruktuurin omistajuusjärjestelyt, mukaan lukien järjestelyt maturiteetin umpeutuessa, riskinhallintajärjestelyt jne.) Esittäkää lisäksi FRR(Kp):n laskennan tulokset ja vertailu odotettavissa olevan kannattavuuden kansallisiin vertailuarvoihin kyseisellä toimialalla.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

G.1.5.   Jos hankkeen rahoittamiseen on tarkoitus käyttää rahoitusvälineitä  (57), kuvailkaa rahoitusvälineiden luonnetta (pääoma tai laina)

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

G.1.6   Unionin tuen vaikutus hankkeen täytäntöönpanoon

Millainen unionin tuen vaikutus on?

a)

Nopeuttaako se hankkeen täytäntöönpanoa? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, kuvailkaa, millä tavalla ja miten paljon se nopeuttaa täytäntöönpanoa. Jos vastaus on ei, perustelkaa vastauksenne.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

b)

Onko se olennaisen tärkeää hankkeen täytäntöönpanolle? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, kuvailkaa, miten paljon se edistää täytäntöönpanoa. Jos vastaus on ei, perustelkaa unionin tuen tarve.

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

G.2.   Tuotosindikaattorit  (58) ja edistymisen seurantaan tarkoitetut fyysiset indikaattorit

Luetelkaa seuraavassa taulukossa tuotosindikaattorit, joihin kuuluvat myös toimenpideohjelmaan(/-ohjelmiin) sisältyvät yhteiset indikaattorit sekä muut edistymiseen seurantaan tarkoitetut fyysiset indikaattorit. Tietojen määrä määräytyy hankkeen monitahoisuuden mukaan, mutta taulukossa esitetään kuitenkin vain keskeiset indikaattorit.

Toimenpide-ohjelma (CCI)

Toiminta-linja

Indikaat-torin nimi

Mittayksikkö

Suurhanketta koskeva tavoitearvo

Tavoite-vuosi

<type='S' input='S'>

<type='S' input='S'>

Yhteinen: <type='S' input='S'>

Muu: <type='S' input='M'>

Yhteinen: <type='S' input='S'>

Muu: <type='S' input='M'>

<type='S' input='M'>

<type='N' input='M'>

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

G.3.   Riskinarviointi

Esittäkää lyhyt yhteenveto hankkeen onnistuneeseen fyysiseen ja taloudelliseen toteuttamiseen liittyvistä riskeistä ja ehdotetuista riskinhallintatoimenpiteistä.

<type='S' maxlength='3500' input='M'>

H.   SUURHANKKEEN TOTEUTTAMISAIKATAULU

Jos täytäntöönpanokauden odotetaan olevan ohjelmakautta pidempi, esitetään niiden vaiheiden aikataulu, joita varten haetaan rahastojen tukea ohjelmakaudella 2014–2020.

H.1.   Hankkeen aikataulu

Esittäkää kokonaishankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu ja liittäkää mukaan työvaiheiden pääluokkien aikataulun yhteenveto (Ganttin kaavio, jos käytettävissä). Jos hakemus koskee hankkeen yksittäistä vaihetta, ilmoittakaa taulukossa selkeästi, mihin kokonaishankkeen osiin hakemuksessa haetaan tukea.

 

Alkamispäivä

(A) (59)

Päättymispäivä

(B) (59)

1.

Toteutettavuustutkimukset (tai liiketoimintasuunnitelma, jos kyse on tuotannollisesta investoinnista):

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

2.

Kustannus-hyötyanalyysi:

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

3.

Ympäristövaikutusten arviointi:

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

4.

Suunnittelututkimukset:

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

5.

Tarjouskilpailuasiakirjojen laatiminen:

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

6.

Tarjouskilpailumenettely(t):

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

7.

Maan hankinta:

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

8.

Luvan myöntäminen:

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

9.

Rakennusvaihe/-sopimus:

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

10.

Toimintavaihe:

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

H.2.   Hankkeen määräaika

Kuvailkaa hankkeen aikataulua (J.1) teknisen ja taloudellisen edistymisen osalta ja hankkeen tämänhetkistä tilannetta seuraavien otsikoiden yhteydessä:

H.2.1.   Tekninen tilanne (toteutettavuustutkimukset, projektisuunnitelma jne.)

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

H.2.2.   Hallinnollinen tilanne, mukaan lukien vähintään ympäristövaikutusten arviointi, luvan myöntäminen, alueelliset tai suunnittelupäätökset, maan hankinta (tarvittaessa), julkiset hankinnat jne.:

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

H.2.3   Julkiset hankinnat:

Täyttäkää seuraava taulukko

Sopi-muk-sen nimi

Sopimus-tyyppi (urakka/tarvik-keet/palvelut)

Arvo (todel-linen tai enna-koitu)

Sopimuk-sesta vastaava taho

Tarjous-kilpailun julkistamis-päivä (todellinen tai suunniteltu)

Tarjous-ten arvioin-nin päätty-mis-päivä (todelli-nen tai suunni-teltu)

Sopi-muksen alle-kirjoi-tus-päivä (todelli-nen tai suunni-teltu)

Viite (Euroopan unionin viralli-nen lehti jne.) tarvitta-essa

<type='S' input='M'>

<type='S' input='S'>

<type='N' input='M'>

type='S' maxlength='300' input='M'

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

type='S' maxlength='00' input='M'

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

H.2.4.   Taloudellinen tilanne (mm. kansallisia julkisia menoja ja haettuja tai myönnettyjä lainoja koskevat maksusitoumuspäätökset — antakaa viitetiedot):

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

H.2.5.   Jos hanke on jo aloitettu, ilmoittakaa sen tämänhetkinen tilanne:

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

I.   ONKO HANKE UNIONIN LAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMISTÄ KOSKEVAN OIKEUSMENETTELYN KOHTEENA? <type='c' input='m'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, täsmentäkää ja perustelkaa, miksi hankkeelle olisi tässä tilanteessa myönnettävä rahoitusta unionin talousarviosta:

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

J.   ONKO YRITYS OLLUT AIEMMIN TAI ONKO SE TÄLLÄ HETKELLÄ SELLAISEN MENETTELYN (60) KOHTEENA, JONKA TARKOITUKSENA ON PERIÄ TAKAISIN UNIONIN MAKSAMA TUKI SIITÄ SYYSTÄ, ETTÄ TUOTANTOTOIMINTAA ON SIIRRETTY OHJELMA-ALUEEN ULKOPUOLELLE? <type='c' input='m'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, täsmentäkää ja perustelkaa, miksi hankkeelle olisi tässä tilanteessa myönnettävä rahoitusta unionin talousarviosta:

< type='S' maxlength='3500' input='M'>

K.   JASPERS-TUEN OSUUS HANKKEEN VALMISTELUTYÖSSÄ

K.1.   Onko Jaspers-tukea käytetty hankkeen valmistelussa? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

K.2.   Kuvailkaa hankkeen osia, joissa Jaspers-tukea on käytetty (esimerkiksi ympäristösäädösten noudattaminen, hankinnat, teknisen kuvauksen arviointi, kustannus-hyötyanalyysi).

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

L.   HANKKEEN ASEMA SUHTEESSA ASETUKSEN (EU) N:o 1303/2013 102 ARTIKLAAN

L.1.   Jos hankkeeseen on sovellettu 102 artiklan 2 kohdassa kuvattua menettelyä, ovatko riippumattomat asiantuntijat arvioineet hankkeen laadun? <type='C' input='M'>

Kyllä

Ei

Jos vastaus on kyllä, täsmentäkää ja perustelkaa komissiolle annettavaa ilmoitusta koskeva menettelytavan muutos:

< type='S' maxlength='1750' input='M'>

M.   YHTEENVETO HAKEMUSLOMAKKEESEEN TEHDYISTÄ MUUTOKSISTA, JOS SUURHANKKEEN OSALTA ON TEHTY MUUTOKSIA

< type='S' maxlength='3500' input='M'>

N.   TOIMIVALTAISEN KANSALLISEN VIRANOMAISEN HYVÄKSYNTÄ

Vahvistan, että tässä lomakkeessa annetut tiedot ovat totuudenmukaiset ja oikeat.

Nimi

<type='S' maxlength=255 input='M'>

Allekirjoitus (allekirjoitettu sähköisesti SFC2014:n kautta)

<type='S' input='G'>

Organisaatio (hallintoviranomainen/-viranomaiset)

<type='S' maxlength=1000 input='M'>

Päivämäärä

<type='D' input='G'>


(1)  Kenttien sisältöjen selitykset:

 

tyyppi: N = numero, D = päiväys, S = merkkijono, C = rastittava ruutu, P = prosenttiosuus

 

syöttötapa: M = manuaalisesti, S = valinta, G = järjestelmä tuottaa

 

maxlength = enimmäismerkkimäärä välilyönnit mukaan luettuina

(2)  Jos toteutuksesta vastaa useampi kuin yksi elin, antakaa tiedot pääasiallisesta tuensaajasta (muut mainitaan kohdassa A.5).

(3)  Jos kyseessä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva hanke, jossa yksityissektorin kumppani valitaan toimen hyväksymisen jälkeen ja jossa kyseinen kumppani on tuensaaja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 63 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tässä osiossa annetaan toimen alulle panevan julkisoikeudellisen yhteisön (hankintaviranomaisen) tiedot.

(4)  Komission suositus 2003/361/EY (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(5)  Jos kyseessä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva hanke eikä yksityisen sektorin kumppania ole vielä valittu, tähän kohtaan sisällytetään tarjouskilpailun esikarsinnassa käytettävät vähimmäisvaatimukset sekä niiden perustelut. Lisäksi hakemuksessa on kuvattava kaikki järjestelyt, jotka toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan hankkeen valmistelua, seurantaa ja hallintoa varten.

(6)  Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 102 artiklan 5 alakohdassa esitetty vaatimus.

(7)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 215/2014, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täytäntöönpanosäännöistä ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukimenetelmien, tuloskehyksen välitavoitteiden ja tavoitteiden määrittelyn sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tukitoimiluokkia koskevan nimikkeistön osalta, liite I (EUVL L 69, 8.3.2014, s. 65).

(8)  NACE Rev. 2, nelinumeroinen koodi: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003 (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna. Tässä käytetään tarkinta ja parhaiten soveltuvaa NUTS III -koodia. Jos hanke liittyy useisiin yksittäisiin NUTS III -tason alueisiin, on syytä harkita NUTS III -tason koodien tai ylemmän tason koodien käyttämistä.

(10)  Uudisrakentaminen = 1; laajentaminen = 2; muuntaminen/nykyaikaistaminen = 3; sijainnin muuttaminen = 4; yritysoston tulos = 5.

(11)  Yhdistetty nimikkeistö, neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(12)  Karttaa hankkeen alueesta ei tarvitse liittää, jos kyseessä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva hanke, jossa yksityisen sektorin kumppani on vastuussa alueesta, mutta kyseistä kumppania ei ole vielä valittu.

(13)  Ilmoittakaa lisäyksessä 5 paikkatiedot vektorimuotoisina siten, että ne sisältävät hankkeen alueen esittämiseksi tarvittavat polygonit, viivat ja/tai pisteet mieluiten shape-tiedostona.

(14)  Ohjelmakaudella 2007–2013 käynnistetty suurhanke, jonka vaiheista yksi tai useampi on saatu päätökseen kyseisellä ohjelmakaudella ja josta tässä ilmoitettava hanke muodostaa vaiheen, joka toteutetaan ja saatetaan päätökseen ohjelmakaudella 2014–2020, tai ohjelmakaudella 2014–2020 käynnistetty suurhanke, josta tässä ilmoitettava hanke muodostaa vaiheen, joka saatetaan päätökseen nykyisellä ohjelmakaudella ja jonka seuraava vaihe saatetaan päätökseen nykyisellä tai seuraavalla ohjelmakaudella.

(15)  Energia: onko hanke määritetty yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta annetun asetuksen N:o 347/2013 mukaisesti? Kuljetus: kattaako unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta annettu asetus (EU) N:o 1315/2013 hankkeen?

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289).

(17)  Paitsi silloin, kun on noudatettava hankekohtaisia sääntöjä (esim. valtiontuki).

(18)  Tämä hakemus ei korvaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusta komissiolle. Komission suurhankkeesta tekemä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukainen myönteinen päätös ei merkitse valtiontuen hyväksymistä.

(19)  Bruttoavustusekvivalentilla (BAE) tarkoitetaan tuen myöntämisajankohdan diskonttokorolla diskontattua tuen arvoa ilmaistuna prosenttiosuutena tukikelpoisten kustannusten diskontatusta arvosta

(20)  Valtiontukisäännöt sisältävät sääntöjä tukikelpoisista kustannuksista. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tässä sarakkeessa sovellettujen valtiontukisääntöjen mukainen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä.

(21)  Komission päätös 2012/21/EU, annettu 20 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen (EUVL L 7, 11.1.2012, s. 3).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1).

(23)  Komission yksiköt ovat antaneet jäsenvaltioille ohjeita helpottaakseen arviointia tapauksissa, joissa infrastruktuuri-investointeihin voi sisältyä valtiontukea. Ne ovat etenkin laatineet analyysirunkoja. Tiedonanto tuen käsitteestä on valmisteilla. Komissio kehottaa jäsenvaltioita käyttämään analyysirunkoja ja muita menetelmiä laatiessaan selvitystä siitä, miksi tuen ei katsota sisältävän valtiontukea.

(24)  Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklassa esitetty vaatimus.

(25)  Kun kyseessä on alennettuun osarahoitusosuuteen perustuva menetelmä, tätä kaavaa ei sovelleta (kiinteä prosenttiosuus otetaan huomioon toimintalinjan osarahoitusosuudessa, mikä johtaa alhaisempaan EAKR:n/koheesiorahaston rahoitukseen) ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset vastaavat kohdassa (1) mainittua summaa.

(26)  Jos eri vaihtoehtojen tuotos ja ulkoisvaikutukset poikkeavat toisistaan (olettaen, että kaikissa vaihtoehdoissa on sama tavoite), kuten esimerkiksi kiinteää jätettä koskevissa hankkeissa, kaikille vaihtoehdoille on suositeltavaa tehdä yksinkertaistettu kustannus-hyötyanalyysi ja käyttää hankkeen taloudellisia parametrejä, kuten taloudellista nettonykyarvoa, tärkeimpänä kriteerinä parhaan vaihtoehdon valinnassa.

(27)  Jos kyseessä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva hanke, tässä kohdassa on esitettävä hankintamenettelyn valintaperustelut, mukaan lukien taloudellisesti edullisimman tarjouksen analyysi käyttämällä järkeenkäypiä julkisen sektorin vertailukohteita.

(28)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 480/2014, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täydentämisestä (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 5).

(29)  Kaikkien lukujen on vastattava kustannus-hyötyanalyysiasiakirjaa. Kustannus-hyötyanalyysiasiakirjan laadinnassa voidaan käyttää euroja tai paikallista valuuttaa edellyttäen, että vaihtokurssi on ilmoitettu selkeästi.

(30)  Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 17 artiklan tarkoittamassa merkityksessä.

(31)  Tätä sääntöä ei sovelleta seuraavissa tapauksissa: 1) hankkeeseen sovelletaan valtiontukisääntöjä perussopimuksen 107 artiklan tarkoittamassa merkityksessä (ks. kohta G1) asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 8 kohdan mukaisesti, 2) käytetään kiinteää prosenttiosuutta (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 3 kohta) tai alennettua osarahoitusosuutta (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 5 kohta) ja 3) jos käyttökustannusten ja jälleenhankintakustannusten nykyarvojen summa on suurempi kuin tulojen nykyarvo, hanketta ei pidetä tuloja tuottavana ja kohdat 7 ja 8 voidaan sivuuttaa ja diskontattujen nettotulojen suhteellisessa soveltamisessa käytetään määräosuutta 100 prosenttia.

(32)  Jos arvonlisäverosta saa palautuksen, kustannusten ja tulojen tulee perustua lukuihin, joista on vähennetty arvonlisävero.

(33)  FRR(C) merkitsee investoinnin taloudellista kannattavuutta.

(34)  FRR(K) merkitsee kansallisen pääoman taloudellista kannattavuutta.

(35)  FRR(Kp) merkitsee hankkeen toteuttajan pääoman taloudellista kannattavuutta.

(36)  Mukaan lukien ilmastonmuutoksen ja muiden luonnonkatastrofien aiheuttama kustannusten kasvu hankkeen taloudellisen eliniän aikana (tapauksen mukaan).

(37)  Taulukossa esitettyjen diskontattujen kustannus- ja hyötysummien kokonaissumman on vastattava nettonykyarvoa (ENPV).

(38)  Pysyvien työsuhteiden tapauksessa merkitään kuukausina ilmaistun keston sijasta ”pysyvä”.

(39)  Jos kyseessä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva hanke, tähän olisi sisällyttävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen liittyvien järjestelyjen riskimatriisi (jos tarjouskilpailu on jo pidetty) tai aiotut riskinhallintajärjestelyt (jos tarjouskilpailua ei vielä ole pidetty).

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).

(41)  Laadittu direktiivin 2001/42/EY 5 artiklan ja liitteen I mukaisesti.

(42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

(43)  Jos hanke muodostuu useista urakoista/toiminnoista/palveluista, jotka luokitellaan eri ryhmiin, tiedot olisi täytettävä erikseen kunkin investointitehtävän osalta.

(44)  Lisätietojen painopisteenä olisi oltava hankkeen kannalta keskeisten ympäristövaikutusten arviointimenettelyn valitut osat (tietojen analyysi, tutkimukset ja arvioinnit, toimivaltaisten viranomaisten kuulemiset ja julkiset kuulemiset, täydentävät/lieventävät toimenpiteet, ylimääräiset seulontapäätökset jne., kun on todennäköistä, että hankkeeseen tehdään muutoksia), jotka on toteutettava erityisesti osana monivaiheisia luvanmyöntämisprosesseja.

(45)  Laadittu direktiivin 2011/92/EU 5 artiklan ja liitteen IV mukaisesti.

(46)  Jos ympäristövaikutusten arviointimenettely päätetty oikeudellisesti sitovalla päätöksellä ennen hankkeen kehittämistä koskevan luvan myöntämistä direktiivin 2011/92/EU 8 ja 9 artiklan mukaisesti, jäsenvaltioiden antama kirjallinen sitoumus oikea-aikaisten toimien toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että hankkeen kehittämistä koskeva lupa myönnetään viimeistään ennen töiden alkua.

(47)  Komissio ei hyväksy rakennusvaiheessa olevia hankkeita (vastaus kyllä kysymykseen F.3.5.1.), jos lupaa/rakennuslupaa ei ole myönnetty vähintään yhdelle urakkasopimukselle, kun hakemus toimitetaan Euroopan komissioon.

(48)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(49)  Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua käsittelevän komitean 26. huhtikuuta 2012 hyväksymä muutettu versio http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/management/guidance_en.htm#art6

(50)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(51)  Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

(52)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(53)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(54)  Lisätietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on ilmastotoimien pääosaston antamissa projektinhallintaohjeissa: http://ec.europa.eu/clima/policies/adaptation/what/docs/non_paper_guidelines_project_managers_en.pdf sekä EIA- ja SEA-ohjeissa: http://ec.europa.eu/environment/eia/home.htm

(55)  Unionin tuen olisi vastattava 125 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa määriteltyä määrää.

(56)  Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 62 artiklan tarkoittamassa merkityksessä.

(57)  Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan tarkoittamassa merkityksessä.

(58)  Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti.

(59)  Toteutetuista toimista tarkka päivämäärä, suunnitelluista toimista vähintään kuukausi ja vuosi.

(60)  Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 71 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Lisäys 1 (1)

NATURA 2000 -ALUEIDEN VALVONNASTA VASTAAVAN VIRANOMAISEN ILMOITUS

Vastuuviranomainen

joka on tutkinut hakemuksen

hankkeesta, jonka sijaintipaikka on

ilmoittaa, että hankkeella ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia NATURA 2000 -alueeseen seuraavista syistä:

 

Tästä syystä neuvoston direktiivin 92/43/ETY (2) 6 artiklan 3 kohdassa vaadittua asianmukaista arviointia ei katsottu tarpeelliseksi.

Liitteenä on kartta, jonka mittakaava on 1:100 000 (tai lähin sitä vastaava) ja jossa ilmoitetaan hankkeen sijaintipaikka sekä mahdolliset NATURA 2000 -alueet, joihin hankkeella on vaikutusta.

Päivämäärä (pp.kk.vvvv):

Allekirjoitus:

Nimi:

Asema:

Organisaatio:

(NATURA 2000 -alueiden valvonnasta vastaava viranomainen)

Virallinen leima:


(1)  Lisäyksen 1 ilmoituksessa ilmoitetaan alueen tai alueiden nimi, viitenumero, hankkeen etäisyys lähimpään Natura 2000 -alueeseen tai -alueisiin ja suojelutavoitteet sekä perustellaan, miksi hankkeella (yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa) ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia alueisiin, jotka sisältyvät tai jotka aiotaan sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, ja siihen on liitettävä tarvittaessa hallinnollinen päätös.

(2)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

Lisäys 2

VESIENHOIDOSTA VASTAAVAN TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN ILMOITUS  (1)

Vastuuviranomainen

joka on tutkinut hakemuksen

hankkeesta, jonka sijaintipaikka on

ilmoittaa, että hanke ei heikennä vesimuodostuman tilaa tai ehkäise vesien hyvän tilan tai potentiaalin saavuttamista seuraavista syistä:

 

Päivämäärä (pp.kk.vvvv):

Allekirjoitus:

Nimi:

Asema:

Organisaatio:

(vesipuitedirektiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen)

Virallinen leima:


(1)  Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

Lisäys 3

TAULUKKO YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ ANNETUN DIREKTIIVIN  (1) NOUDATTAMISESTA TAAJAMISSA, JOITA HAKEMUSLOMAKE KOSKEE

Taa-ja-man nimi

Purkuvesistöt

Liittymis-sopimuk-sen määrä-ajat ja siirtymä-kaudet

Hank-keen suunni-teltu valmis-tumis-päivä-määrä

Tila ennen toteutusta (hakemuslomakkeen perusteella)

Tila toteutuksen jälkeen (hakemuslomakkeen perusteella)

Taajaman kuormitus

Keräysaste

Liittymisaste

IAS — erillisjärjestelmä

Taajamaa palvelevan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti

Nykyinen käsittelyaste

Käsittelykyky

Taajaman kuormitus

Keräysaste

Liittymisaste

IAS — erillisjärjestelmä

Taajamaa palvelevan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti

Nykyinen käsittelyaste

Käsittelykyky

 

SA/NA/LSA/BW/

(kk/vvvv)

(kk/vvvv)

(avl )

(prosentteina kuormituksesta)

(prosentteina kuormituksesta)

(prosentteina kuormituksesta)

(avl )

 

 

(avl )

(prosentteina kuormituksesta)

(prosentteina kuormituksesta)

(prosentteina kuormituksesta)

(avl )

 

 

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Selittäviä huomautuksia (numero viittaa sarakkeen numeroon):

1.

Taajama tai taajamat, jotka sisältyvät EU:n osarahoitusta koskevaan hakemukseen. Huomaa, että jätevettä koskevien indikaattorien ja laskelmien on viitattava kuntien sijasta taajamiin, sillä taajamaan saattaa kuulua useita kuntien hallinnollisia alueita tai yksi kunta on voitu jakaa useaan taajamaan. Jos hanke kattaa taajaman vain osittain eli osa kuormituksesta ei kuulu sen piiriin, on pyydettävä lisätietoja taajaman jäljellä olevaa kuormitusta koskevista suunnitelmista (jotka vaaditaan, jotta taajama on kokonaisuudessaan yhdenmukainen direktiivin kanssa).

2.

Tietoa purkuvesistöistä ja niiden valumasta: ”normaali” tai ”haavoittumiselle altis” (yhdyskuntavesien käsittelystä annetun direktiivin 5 artikla), ”juomaveden valmistaminen”, ”uimavesi”, ”simpukkavedet”. Ilmoita kriteeri käyttämällä seuraavia nimikkeitä (ks. direktiivin liite II): SA haavoittumiselle altis alue, NA normaali alue, LSA kuormitusta kestävä alue, BW uimavesi, O muiden direktiivien ehdot täytettävä (SA).

3.

Ainoastaan tarvittaessa — kunkin hankkeen kattaman taajaman liittymissopimuksen mukaiset määräajat jäteveden keräyksen ja käsittelyn osalta (ilmoittakaa sekä mahdolliset välitavoitteet että lopulliset tavoitteet). Ilmoittakaa päivämäärä ja direktiivin oleelliset artiklat.

4.

EU:n osarahoitusta koskevaan hakemukseen sisältyvän hankkeen suunniteltu toteutus- ja päättymispäivä.

Sarakkeet 5–11 viittaavat taajaman kuvaukseen siinä vaiheessa, kun EU:n osarahoitusta koskeva hakemus toimitetaan.

5.

Taajaman kuormituksessa käytettävä yksikkö on avl (asukasvastineluku).

6.

Keräysaste tarkoittaa viemäröintijärjestelmien (pois lukien IAS) peittoa eli keräysjärjestelmän keräämää kuormaa prosenttiosuutena kyseisen taajaman kokonaiskuormasta.

7.

Liittymisaste tarkoittaa taajamaa palvelevaan jätevedenpuhdistamoon liitetyn keräysjärjestelmän keräämää kuormitusta prosenttiosuutena.

8.

IAS — direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaisen erillisjärjestelmän (järjestelmä, jolla saavutetaan yhtä hyvä ympäristönsuojelun taso ja jota käytetään, jos keräysjärjestelmän rakentaminen ei ole perusteltua joko siksi, ettei siitä olisi hyötyä ympäristölle, tai erittäin korkeiden kustannusten takia) keräämän/käsittelemän kuormituksen suhde prosentteina. Jos erillisjärjestelmän käyttö on suunnitteilla, on kuvailtava lyhyesti erillisjärjestelmän tyyppiä tai tyyppejä sekä saavutettavaa käsittelyastetta. HUOM. direktiivin tavoitteena on, että jos taajaman asukasvastineluku (avl) on suurempi kuin 2 000, keräysasteen ja erillisjärjestelmän on katettava 100 prosenttia taajaman kuormituksesta.

9.

Jätevedenpuhdistamon tai jätevedenpuhdistamojen kapasiteetti ilmaistuna avl:nä.

10.

Käsittelyasteella tarkoitetaan taajaman tai taajamien jätevesien käsittelyä (mekaanista käsittelyä, biologista käsittelyä, tehokkaampaa käsittelyä, kuten esimerkiksi typen ja fosforin poistoa ja desinfiointia) jätevedenpuhdistamossa tai jätevedenpuhdistamoissa.

11.

Käsittelykyvyllä tarkoitetaan yhdenmukaisuutta liitteen I taulukoissa 1 ja 2 esitettyjen vaatimusten kanssa (tapauksen mukaan).

Sarakkeet 12–18 viittaavat taajaman kuvaukseen sen jälkeen, kun osarahoitusta koskevaan hakemukseen sisältyvä hanke on toteutettu. Sarakkeet 13 ja 14: kokonaisasteitten lisäksi on ilmoitettava olemassa olevan keräysjärjestelmän peruskorjaamista vastaavat asteet sekä vastarakennettua keräysjärjestelmää vastaava aste. Jos liittymisaste on hankkeen toteuttamisen jälkeen keräysastetta pienempi, erotus on perusteltava. Lisäksi on esitettävä investointisuunnitelmat, joiden avulla erotusta pienennetään tulevaisuudessa (mukaan lukien tapaukset, joissa käyttäjät eivät halua liittyä keräysjärjestelmään).

15.

Esittäkää tarvittaessa hankkeeseen sisältyvän erillisjärjestelmän parannustyöt (peruskorjaus, uusi järjestelmä, järjestelmän kunnostus).

16.

Ilmoittakaa myös, jos laitos on aivan uusi, peruskorjattu tai kunnostettu. Laitosten kapasiteetin on riitettävä koko taajaman tuottaman kuormituksen käsittelyyn. Jos jätevedenpuhdistamon kokonaiskapasiteetti on pienempi kuin taajaman kokonaiskuormitus, syyt tähän on perusteltava (esim. ennustettu lisäys). Lisäksi on annettava selvitys siitä, miten laitosten asianmukainen toiminta varmistetaan, jotta laitoksen ylikuormitus voidaan välttää. Jos laitos tai laitokset ovat (erittäin) ylimitoitettuja, syyt tähän on perusteltava (esim. kuormituksen ennakoitu kasvu, keräysjärjestelmien laajennus, taajamien tulevat liitokset).


(1)  Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

Lisäys 4

TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUKSET (TAI LIIKETOIMINTASUUNNITELMA, JOS KYSE ON TUOTANNOLLISESTA INVESTOINNISTA) JA KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI (KOHTIEN D JA E MUKAISESTI)

 

Lisäys 5

KARTTA HANKKEEN ALUEESTA JA PAIKKATIEDOT (KOHDAN B.3.1 MUKAISESTI)

 

Lisäys 6

KOHDASSA F.3.3 EDELLYTETYT ASIAKIRJAT

 


LIITE III

Kustannus-hyötyanalyysissä käytettävä menetelmä

1.   YLEISET PERIAATTEET

1.1.   Kustannus-hyötyanalyysin tarkoituksena on tukea koheesiopolitiikan puitteissa suurhankkeen arviointia, jotta seuraavat seikat voidaan arvioida:

onko suurhankkeen osarahoittaminen kannattavaa (taloudellisesti)

onko suurhankkeen osarahoittaminen tarpeellista (rahoituksellisesti).

1.2.   Kustannus-hyötyanalyysi on

tehtävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, yleensä hankkeen alustavassa suunnitteluvaiheessa

katsottava suurhankehakemuksen osaksi, joka on otettava huomioon muiden suurhanketta varten laadittujen asiakirjojen yhteydessä, mukaan lukien ne, jotka sisältävät asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja.

1.3.   Kustannus-hyötyanalyysin on oltava seuraavien periaatteiden mukainen:

kustannus-hyötyanalyysin on perustuttava ennalta määritettyihin politiikkatavoitteisiin

kustannus-hyötyanalyysissä on määritettävä sosiaalinen konteksti ja näkökulma (paikallinen, alueellinen, kansallinen, rajat ylittävä, maailmanlaajuinen)

kustannus-hyötyanalyysissä on käytettävä yhtenäistä mittayksikköä (yleensä rahallinen)

kustannus-hyötyanalyysissä on verrattava tilannetta, jossa uusi investointi on toteutettu, ja tilannetta ilman uutta investointia (inkrementaalinen analyysi (1))

kustannus-hyötyanalyysissä on ilmoitettava hankkeen kannalta oleellinen viiteajanjakso

kustannus-hyötyanalyysissä on huomioitava investoinnin jäännösarvot

kustannus-hyötyanalyysiin on sisällyttävä riskinarviointi, jotta epävarmuustekijät voidaan ottaa huomioon.

1.4.   Suurhankkeen kustannus-hyötyanalyysiin on sisällyttävä seuraavat osat:

(1)

tilanteen esittely

(2)

tavoitteiden määritys

(3)

hankkeen yksilöinti

(4)

toteutettavuustutkimusten tulokset ja kysynnän ja vaihtoehtojen analyysi

(5)

rahoitusanalyysi

(6)

talousanalyysi

(7)

riskinarviointi.

2.   KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSIN OSAT

2.1.   Tilanteen esittely, tavoitteiden määritys, hankkeen yksilöinti sekä hankkeen toteutettavuus kysynnän ja vaihtoehtojen analyysin kannalta

2.1.1.   Tilanteen esittely

Esittelyssä on määritettävä sosiaalinen, taloudellinen, poliittinen ja institutionaalinen tilanne. Kuvattavat pääominaisuudet liittyvät seuraaviin seikkoihin

(1)

hankkeen kannalta oleelliset sosioekonomiset olosuhteet maassa/alueella

(2)

poliittiset ja institutionaaliset näkökohdat, mukaan lukien olemassa olevat talouspolitiikat ja kehityssuunnitelmat sekä niiden poliittiset tavoitteet

(3)

nykyinen infrastruktuuri ja palvelujen järjestäminen

(4)

väestön näkemys ja odotukset suhteessa järjestettävään palveluun.

2.1.2.   Hankkeen tavoitteiden määritys

Hankkeen tavoitteet on määritettävä selkeästi, jotta voidaan varmistaa, että investoinnille on olemassa tarve, ja jotta hankkeen tulokset ja vaikutukset voidaan arvioida. Tavoitteet on mahdollisuuksien mukaan ilmaistava määrällisesti indikaattorien, lähtöarvojen ja tavoitearvojen avulla.

Määritettyjen tavoitteiden avulla tunnistetaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen hyödyt, jotta voidaan arvioida, miten hanke edistää hyvinvointia ja toimenpideohjelman tai -ohjelmien toimintalinjojen erityistavoitteiden saavuttamista.

2.1.3.   Hankkeen yksilöinti

Hankkeen yksilöinnissä on huomioitava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 100 artiklassa esitetty suurhankkeen määritelmä sekä seuraavat periaatteet:

(1)

hanke on määritettävä selkeästi itsenäiseksi analyysiyksiköksi, toisin sanoen tekniset, hallinnolliset tai rahoitukselliset vaiheet, joita ei voida itsessään pitää operatiivisina, on analysoitava kustannus-hyötyanalyysissä yhdessä suurhankkeen muiden vaiheiden kanssa

(2)

vaikutusalue, lopulliset tuensaajat (2) ja sidosryhmät, joiden hyvinvointi luetaan osaksi nettohyötyjä, on huomioitava

(3)

täytäntöönpanosta vastaava elin on ilmoitettava, ja sen tekniset, taloudelliset ja institutionaaliset valmiudet analysoitava.

2.1.4.   Hankkeen toteutettavuus kysynnän ja vaihtoehtojen analyysin kannalta

Kustannus-hyötyanalyysissä on tarvittaessa huomioitava toteutettavuustutkimukset, joissa käsitellään yleensä seuraavia näkökohtia: kysyntäanalyysi, vaihtoehtojen analyysi, käytettävissä oleva tekniikka, tuotantosuunnitelma (mukaan lukien infrastruktuurin käyttöaste), henkilöstövaatimukset, hankkeen laajuus, sijainti, fyysiset panokset, ajoitus ja täytäntöönpano, laajennusvaiheet ja taloudellinen suunnittelu, ympäristöseikat, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät seikat (kasvihuonekaasupäästöt), luonnonvarojen käytön tehokkuus sekä kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja luonnonkatastrofeja.

Seuraavat seikat on huomioitava:

(1)

Toteutettavuusanalyysissä määritetään mahdolliset rajoitukset ja niiden ratkaisut, jotka liittyvät teknisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin seikkoihin, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, kykyyn sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä sääntelyä koskeviin ja institutionaalisiin näkökohtiin. Hanke on toteutettavissa, kun suunnitelma täyttää kansalliset, alueelliset tai tiettyä aluetta koskevat tekniset, oikeudelliset, taloudelliset ja muut rajoitukset. Useat vaihtoehdot saattavat olla toteutettavissa.

Kustannus-hyötyanalyysissä on esitettävä yhteenveto toteutettavuustutkimusten tuloksista. Kustannus-hyötyanalyysin on vastattava johdonmukaisesti toteutettavuustutkimuksissa annettuja tietoja.

(2)

Kysyntäanalyysissä tunnistetaan ja ilmaistaan määrällisesti investoinnin yhteiskunnallinen tarve. Vähintään seuraavat seikat on huomioitava:

nykyinen kysyntä mallien ja todellisten tietojen perusteella

ennustettu kysyntä makrotaloudellisten ja toimialaa koskevien ennusteiden perusteella ja kysynnän joustavuuden arviointi suhteessa hintoihin, tuloihin ja muihin päämääreisiin

tarjontapuoleen liittyvät näkökohdat, mukaan lukien analyysi olemassa olevasta tarjonnasta ja odotetusta (infrastruktuurin) kehityksestä

(mahdollinen) verkostovaikutus.

(3)

Vaihtoehtojen analyysin tarkoituksena on selvittää paras ratkaisu arvioimalla ja vertaamalla erilaisia vaihtoehtoja, jotka on todettu toteutettavissa oleviksi ja jotka täyttävät hankkeen olemassa olevan ja tulevan kysynnän. Vaihtoehtoja verrataan käyttämällä erilaisia perusteita, kuten teknisiä, institutionaalisia, taloudellisia sekä ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviä perusteita.

Vaihtoehtojen analyysi toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan strategisia perusvaihtoehtoja (infrastruktuurin tyyppi ja hankkeen sijainti) ja toisessa vaiheessa tarkastellaan tiettyjä ratkaisuja teknisellä tasolla. Jos kyseessä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva hanke, analyysin toisessa vaiheessa keskitytään tuotostietoihin, jotka saatetaan sisällyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan hankkeen tuotostietoihin. Ensimmäinen vaihe perustuu yleensä (ja pääosin laadullisiin) monikriteerianalyyseihin, kun toisessa vaiheessa käytetään yleensä kvantitatiivisia menetelmiä.

Parhaan vaihtoehdon valinnan päänäkökohdat:

valittu vaihtoehto perustellaan asianmukaisesti esittämällä todisteet siitä, että valittu vaihtoehto on paras mahdollinen teknisessä toteutettavuustutkimuksessa tarkastelluista vaihtoehdoista

jos eri vaihtoehdoilla on sama yksilöllinen tavoite ja ulkoisvaikutukset ovat samanlaisia tai hyvin samankaltaisia, valinta olisi suositeltavaa perustaa ainakin tuotoksen yksikkökohtaiseen hintaan, jossa huomioidaan vaihtoehtoon liittyvät pitkäaikaiset käyttökustannukset ja ylläpitokustannukset

jos eri vaihtoehtojen tuotos ja ulkoisvaikutukset poikkeavat toisistaan (olettaen, että kaikilla vaihtoehdoilla on sama tavoite), jäsenvaltion on hyvä selvittää sosioekonomisesti paras vaihtoehto tekemällä yksinkertaistettu kustannus-hyötyanalyysi kaikille päävaihtoehdoille, ja valinnan on perustuttava hankkeen taloudellisiin parametreihin, mukaan lukien taloudellinen nettonykyarvo (ENPV). Yksinkertaistetun kustannus-hyötyanalyysin on perustuttava tärkeimpiin rahoitus- ja taloustietoihin, kuten kysyntää, investointi- ja käyttökustannuksia, tuloja, suoria hyötyjä ja ulkoisvaikutuksia koskeviin arvioihin.

2.2.   Rahoitusanalyysi

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla kustannus-hyötyanalyysiin on sisällyttävä rahoitusanalyysi.

Rahoitusanalyysiin kuuluvat vähintään seuraavat seikat:

(a)

investoinnin ja oman (kansallisen) pääoman taloudellisen kannattavuuden arviointi

(b)

rahastoista myönnettävän rahoitusosuuden asianmukaisen suuruuden määrittäminen (enimmäissumma)

(c)

hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden (kestävyyden) tarkistaminen.

Rahoitusanalyysi on mahdollisuuksien mukaan tehtävä hankkeen omistajan ja/tai käyttäjän näkökulmasta. Tällöin voidaan tarkistaa kassavirrat ja taata käteisvarat, jotta rahoituksen kestävyys voidaan varmistaa, ja investointihankkeen ja pääoman taloudelliset tuottavuusindeksit voidaan laskea diskontattujen kassavirtojen perusteella.

Jos hankkeen omistaja ja käyttäjä eivät ole sama taho, on tehtävä konsolidoitu rahoitusanalyysi, joka ei sisällä omistajan ja käyttäjän välisiä kassavirtoja.

Rahoitusanalyysi on tehtävä mahdollisuuksien mukaan käyttämällä kiinteitä hintoja (lähtövuoden tasoon sidottuja hintoja), mutta suhteellisten hintojen ennakoidut muutokset on huomioitava riskinarvioinnissa.

2.2.1.   Kassavirtojen diskonttausmenetelmä, inkrementaalinen menetelmä ja muut rahoitusanalyysin periaatteet

Rahoitusanalyysiä tehtäessä on huomioitava komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 III jaksossa (Nettotuloja tuottavien toimien diskontattujen nettotulojen laskentamenetelmä) annetut säännöt, mukaan lukien diskontattujen nettotulojen laskentamenetelmä (mukaan lukien viiteajanjakso ja inkrementaalinen menetelmä) ja kassavirtojen diskonttaaminen (mukaan lukien rahoituksen reaalinen diskonttokorko).

Rahoitusanalyysiin tarvitaan seuraavat tiedot:

1)

investointikustannukset, mukaan lukien kiinteät investoinnit, muut kuin kiinteät investoinnit, kuten alkukustannukset, ja tapauksen mukaan käyttöpääoman muutokset

2)

jälleenhankintakustannukset komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 17 artiklan a kohdan tarkoittamassa merkityksessä

3)

toimintakustannukset komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 17 artiklan b ja c kohdan tarkoittamassa merkityksessä

4)

tulot komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 16 artiklan tarkoittamassa merkityksessä

5)

rahoituslähde, mukaan lukien investoijan oma pääoma (julkinen tai yksityinen), lainoitettu pääoma (tässä tapauksessa lainan takaisinmaksu ja korot ovat hankkeen ulosvirtausta kestävyysanalyysissä) ja muut mahdolliset rahoitusvarat, kuten avustukset.

Asianmukaisilla aloilla, kuten ympäristöalalla, tariffit on määritettävä saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti kohtuuhintaisuus huomioiden, kuten komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 III jaksossa (Nettotuloja tuottavien toimien diskontattujen nettotulojen laskentamenetelmä) säädetään, ja kustannukset on perittävä täysimääräisesti  (3).

Kustannusten täysimääräinen periminen edellyttää seuraavaa:

1)

tariffeilla on mahdollisuuksien mukaan katettava pääomakustannukset, käyttö- ja ylläpitokustannukset, mukaan lukien ympäristö- ja resurssikustannukset.

2)

tariffirakenne maksimoi hankkeen tulot ennen julkisia tukia ottaen huomioon kohtuullisuusnäkökohdat.

Maksuja koskevaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja kustannusten täysimääräisen perimisen periaatetta koskevat seuraavat rajoitukset:

1)

ne eivät saa vaarantaa hankkeen rahoituksen kestävyyttä

2)

yleissääntönä on, että rajoitukset ovat väliaikaisia ja niitä jatketaan vain niin pitkään kuin kohtuuhintaisuutta koskeva kysymys tätä edellyttää.

2.2.2.   Rahoitusanalyysin tulokset

a)   Investoinnin ja kansallisen pääoman taloudellisen kannattavuuden arviointi

Rahoituksen nettonykyarvo (FNPV) on summa, joka saadaan kun hankkeen ennakoidut (diskontatut) investointi-, käyttö- ja jälleenhankintakustannukset vähennetään ennakoitujen tulojen diskontatusta arvosta.

Rahoituksen tuottoaste (FRR) on diskonttokorko, jolla saadaan FNPV:ksi nolla.

Investoinnin taloudellinen kannattavuus arvioidaan investointia koskevan rahoituksen nettonykyarvon FNPV(C) ja rahoituksen tuottoasteen FRR(C) arvion perusteella. Nämä indikaattorit vertaavat investointikustannuksia nettotuloihin ja mittaavat, miten kattavasti investointi voidaan maksaa takaisin hankkeen nettotuloilla rahoituslähteistä huolimatta. Eräissä tapauksissa (kun on kyse valtiontuesta ja yksityisistä toimijoista) on laskettava FRR(Kp). Korkolaskelmia ei sisällytetä FNPV(C)-arvon laskentaan.

Hankkeen tukeminen rahaston tuella edellyttää seuraavaa:

FNPV(C)-arvon olisi oltava negatiivinen ennen EU:n rahoitusosuutta ja FRR(C)-arvon olisi oltava pienempi kuin analyysissä käytetty diskonttokorko (tämä ei välttämättä koske joitakin hankkeita, joihin sovelletaan valtiontukisääntöjä).

Jos hankkeen taloudellinen kannattavuus on suuri eli FRR(C) on merkittävästi suurempi kuin rahoituksen diskonttokorko, yleissääntönä on, että investoija voi toteuttaa hankkeen ilman unionin tukea. Unionin osuus voi olla perusteltu ainoastaan, jos voidaan osoittaa, että hanke ei ole rahoituskelpoinen yksinään, kun investoijalle koituvat hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit huomioidaan eli kun kyseessä on esimerkiksi erittäin innovatiivinen hanke eikä investointi ole luultavasti mahdollista ilman julkista avustusta.

Kansallisen pääoman taloudellinen kannattavuus arvioidaan pääomaa koskevan rahoituksen nettonykyarvon FNPV(K) ja rahoituksen tuottoasteen FRR(K) arvion perusteella. Näillä indikaattoreilla mitataan, miten hyvin hankkeen nettotuloilla voidaan maksaa takaisin kansallisten (yksityisten ja julkisten) rahastojen rahoitusvarat.

FNPV(K)- ja FRR(K)-arvon laskeminen edellyttää seuraavaa:

hankkeeseen investoituja rahoitusvaroja — EU:n tukea nettona — käsitellään ulosvirtauksena investointikustannuksista huolimatta

pääomasijoitukset huomioidaan todellisella maksu- tai takaisinmaksuhetkellä (jos kyseessä on laina)

korkomaksut sisällytetään pääoman tuottoasteen (FNPV(K)) analysoinnissa käytettävään taulukkoon

toimintatukia ei sisällytetä pääoman tuottoasteen (FNPV(K)) analysoinnissa käytettävään taulukkoon.

Hankkeen tukeminen rahaston tuella edellyttää seuraavaa:

FNPV(K)-arvon on oltava unionin tuki huomioiden negatiivinen tai nolla ja FRR(K)-arvon on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin diskonttokorko. Muussa tapauksessa on esitettävä asianmukaiset perustelut.

Hankkeen toteuttajan pääoman tuottoaste (FRR(Kp)) olisi myös laskettava tarvittaessa. Siinä verrataan investoinnin nettotuloja hankkeen toteuttajan tarjoamaan rahoitukseen eli investointikustannuksista vähennetään EU:lta ja/tai kansallisilta tai alueellisilta viranomaisilta saadut avustukset, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä, jos kyse on valtiontuesta. Näin voidaan varmistaa, että (EU:n tuen ja kansallisen avustuksen) tuki-intensiteetillä saadaan paras vastine rahalle, kun tarkoituksena on rajoittaa julkinen rahoitustuki tasolle, jota hankkeen taloudellinen kannattavuus edellyttää. Jos hankkeesta on odotettavissa merkittävää tuottoa (eli kansallisiin vertailuarvoihin perustuva ennakoitu kannattavuus kyseisellä toimialalla ylittyy reilusti), avustus merkitsisi tuensaajalle tavallista suurempaa voittoa, jolloin unionin rahoitusosuus ei ehkä ole perusteltu.

b)   Rahastoista myönnettävän rahoitusosuuden asianmukaisen suuruuden määrittäminen (enimmäissumma)

Kun hanke tuottaa tuloja, rahastoista myönnettävän rahoitusosuuden asianmukainen suuruus (enimmäissumma) määritetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan (Päätökseen saatettujen toimien tuottamat nettotulot) ja liitteen V mukaisesti sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 III jaksossa nettotuloja tuottavien toimien diskontattujen nettotulojen laskentamenetelmästä annettujen sääntöjen mukaisesti.

c)   Taloudellisen elinkelpoisuuden (kestävyyden) varmistaminen

Taloudellisen kestävyyden analyysi perustuu diskonttaamattomiin kassavirtaennusteisiin. Sen käyttötarkoituksena on lähinnä osoittaa, että hankkeella on vuosi vuodelta riittävät käteisvarat, jotta investointi- ja käyttökustannukset voidaan aina kattaa koko viiteajanjakson kuluessa.

Taloudellisen elinkelpoisuuden pääkohdat ovat seuraavat:

1)

hankkeen taloudellinen elinkelpoisuus varmistetaan tarkistamalla, että kumulatiivinen (diskonttaamaton) nettokassavirta on positiivinen (tai nolla) vuositasolla sekä koko hankkeen viiteajanjakson ajan

2)

tässä tarkoituksessa nettokassavirtojen on täytettävä seuraavat ehdot:

huomioon on otettava kaikki investointikustannukset, kaikki (kansalliset ja EU:n) rahoitusvarat ja käteistulot, käyttö- ja jälleenhankintakustannukset maksuhetkellä, yksikön taloudellisten velvoitteiden takaisinmaksut sekä pääomasijoitukset, korot ja välittömät verot

arvonlisäveroa ei huomioida, jos siitä ei saa palautusta

jäännösarvoja ei huomioida, jollei erää ole poistettu analyysin viimeisenä vuonna

3)

jos hankkeeseen ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklaa tai jos tulevaisuudessa on odotettavissa negatiivisia kassavirtoja, on ilmoitettava, miten kustannukset katetaan, ja tuensaajan tai käyttäjän on sitouduttava pitkäaikaisesti hankkimaan riittävä rahoitus muista lähteistä, jotta hankkeen elinkelpoisuus voidaan varmistaa

4)

jos hankkeet kuuluvat olemassa olevan infrastruktuurin piiriin, kuten esimerkiksi kapasiteetin laajentamista koskevat hankkeet, toiminnanharjoittajan taloudellinen elinkelpoisuus on tarkistettava koko hankkeen kannalta (eikä ainoastaan yksittäisen laajennettavan osan kannalta), toiminnanharjoittajan tasolla on tehtävä kestävyysanalyysi ja tulokset on huomioitava riskinarvioinnissa.

2.2.3.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien hankkeiden rahoitusanalyysi

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien suurhankkeiden rahoitusanalyysissä on huomioitava seuraavat seikat:

(1)

Rahoituksen diskonttokorko voi olla suurempi kuin komission delegoidun asetuksen III jaksossa (Nettotuloja tuottavien toimien diskontattujen nettotulojen laskentamenetelmä) säädetty vakiokorko, kun yksityisen sijoittajan pääoman vaihtoehtoiskustannukset ovat suuret. Tuensaajan on perusteltava pääoman suuremmat vaihtoehtoiskustannukset tapauskohtaisesti ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan näyttöä yksityisen kumppanin vastaavista hankkeista aiemmin saamista tuotoista tai muuta oleellista tosiasioihin perustuvaa näyttöä.

(2)

Jos hanke perustuu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen ja jos infrastruktuurin omistaja ei ole sama kuin toiminnanharjoittaja, on tehtävä konsolidoitu rahoitusanalyysi, joka kattaa sekä omistajan että toiminnanharjoittajan.

(3)

Ellei yksityistä kumppania valita oikeudenmukaisella, läpinäkyvällä ja avoimella kilpailumenettelyllä, joka takaa parhaan vastineen rahalle julkisen kumppanin kannalta (4), jotta yksityisen pääoman taloudellinen kannattavuus voidaan tarkistaa ja EU:n tuen aiheuttama perustelemattoman suuri tuotto voidaan välttää, on laskettava yksityisen sijoittajan sijoittaman pääoman taloudellista kannattavuutta mittaava FRR(Kp)-arvo (5) vertaamalla yksityiselle kumppanille kertyviä tuloja investoinnin aikana (pääomana tai lainoina) annettuun rahoitukseen. Saatua FRR(Kp)-arvoa verrataan kansallisiin tai kansainvälisiin vertailuarvoihin, jotka koskevat kyseisellä toimialalla odotettavissa olevaa kannattavuutta.

2.3.   Talousanalyysi

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla kustannus-hyötyanalyysiin on sisällyttävä talousanalyysi.

Talousanalyysi on taloudellisiin arvoihin perustuva analyysi, joka kuvastaa tavaroiden ja palveluiden yhteiskunnallisia vaihtoehtoiskustannuksia.

2.3.1.   Talousanalyysin päävaiheet

Talousanalyysissä on käytettävä vakiokirjanpitohintoja (varjohintoja), ja lähtökohtana on pidettävä rahoitusanalyysin kassavirtoja.

Talousanalyysi sisältää seuraavat vaiheet:

1.

Vero-oikaisut, joiden avulla talousanalyysistä suljetaan pois välilliset verot (esim. alv ja valmisteverot), tuet ja julkisyhteisöjen tulonsiirrot (esim. kansallisen terveydenhoitojärjestelmän maksut). Välilliset verot ja tuet sisällytetään talousanalyysiin, jos niitä on tarkoitus käyttää ulkoisvaikutusten oikaisussa ja jos niiden katsotaan heijastavan riittävällä tavalla asianomaisten ulkoisvaikutusten sosiaalista marginaaliarvoa edellyttäen, että muiden taloudellisten kustannusten tai hyötyjen kahdenkertaista huomioimista ei tapahdu.

2.

Markkinahinnat muutetaan varjohinnoiksi soveltamalla hintoihin muuntamiskertoimia, joilla korjataan markkinoiden vääristymiä. Jos muuntamiskertoimia ei ole saatavissa kansallisesta suunnittelutoimistosta ja jos merkittävää markkinoiden vääristymää ei ole, muuntamiskertoimena voidaan käyttää lukua yksi (CF = 1). Muuntamiskertoimet voivat olla suurempia (tai pienempiä), kun kirjanpitohinnat ovat markkinahintoja suurempia (tai pienempiä).

3.

Muiden kuin markkinavaikutusten muuntaminen rahamääräisiksi (ulkoisvaikutusten oikaisu): ulkoisvaikutukset on arvioitava ja arvotettava asianmukaisesti käyttämällä todettua tai esitettyä preferenssimenetelmää (esim. hedonista hinnoittelua) tai muita menetelmiä.

Talousanalyysissä on huomioitava ainoastaan suorat vaikutukset, jotta kahdenkertainen huomioiminen voidaan välttää. Epäsuorat vaikutukset huomioidaan yleensä varjohinnoittelussa ja ulkoisvaikutusten muuntamisessa rahamääräiseksi.

Käyttäjämaksujen ja -tariffien muodossa saatuja tuloja ei sisällytetä talousanalyysiin, vaan ne korvataan arvioiduilla käyttäjille koituvilla suorilla vaikutuksilla (maksuhalukkuus tai kirjanpitohinnat). Käyttäjämaksuja ja -tariffeja ei pidä käyttää käyttäjän maksuhalukkuuden mittarina toimialoilla, joilla ei ole markkinakilpailua, jotka ovat säänneltyjä tai joihin poliittiset näkökohdat vaikuttavat merkittävästi.

4.

Arvioitujen kustannusten ja hyötyjen diskonttaaminen: kun taloudellisten kustannusten ja hyötyjen virta on arvioitu, sovelletaan kassavirtojen tavallista diskonttausmenetelmää, jossa käytetään sosiaalista diskonttokorkoa (SDR).

Aikapreferenssin asteen (Social Rate of Time Preference, SRTP) perusteella käytetään seuraavia sosiaalista diskonttokorkoa koskevia vertailuarvoja: 4,95 prosenttia koheesiojäsenvaltioissa ja 2,77 prosenttia muissa jäsenvaltioissa. Yksinkertaistettuna yleissääntönä on, että sosiaalisen diskonttokoron vertailuarvo on 5 % koheesiojäsenvaltioissa (Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekki, Viro, Kreikka, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Slovenia) ja 3 % muissa jäsenvaltioissa (Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Espanja, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta).

Jäsenvaltiot voivat määrittää sosiaalisen diskonttokoron vertailuarvoksi muun kuin 3 tai 5 prosenttia, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

(1)

vertailuarvo perustellaan taloudellisen kasvun ennusteella tai muilla SRTP-lähestymistavassa sosiaalisen diskonttokoron määräytymiseen vaikuttavilla parametreilla

(2)

jäsenvaltiot varmistavat, että vertailuarvoa sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkiin saman maan, alueen tai toimialan samankaltaisiin hankkeisiin.

Poikkeavaa vertailuarvoa koskevien tietojen on oltava tuensaajien ja komission saatavilla toimenpideohjelman alusta lähtien.

2.3.2.   Taloudellisten tulosindikaattoreiden laskeminen

Talousanalyysin tärkeimmät indikaattorit ovat seuraavat taloudelliset tulosindikaattorit:

(1)

Taloudellinen nettonykyarvo (ENPV) on tärkein viiteindikaattori hankkeen arvioinnissa. Se on diskontattujen yhteiskunnallisten hyötyjen ja kustannusten erotus.

(2)

Hanke on taloudellisesta näkökulmasta suotava, jos hankkeen taloudellinen nettonykyarvo on positiivinen (ENPV > 0). Silloin tietyn alueen tai maan yhteiskunta hyötyy hankkeesta, koska sen hyödyt ovat kustannuksia suuremmat, ja silloin hanke kannattaa toteuttaa.

(3)

Taloudellinen tuottoaste (ERR) on sisäinen tuottoaste, joka lasketaan taloudellisten arvojen perusteella ja joka kuvaa hankkeen sosioekonomista kannattavuutta.

(4)

Taloudellisen tuottoasteen olisi oltava suurempi kuin sosiaalinen diskonttokorko (ERR > SDR), jotta EU:n tuki suurhankkeelle on perusteltua.

(5)

Kustannus-hyötysuhde (B/C) on hankkeen hyötyjen nettonykyarvo jaettuna hankkeen kustannusten nettonykyarvolla.

(6)

Kustannus-hyötysuhteen olisi oltava yli yksi (B/C > 1), jotta EU:n tuki suurhankkeelle on perusteltua.

Talousanalyysissä huomioitavat tärkeimmät taloudelliset hyödyt on esitetty taulukossa 1. Taloudellisia hyötyjä voi lisätä tarvittaessa, jos se on perusteltua. Tietyissä tapauksissa hyödyistä voi tulla taloudellisia kustannuksia, kuten esimerkiksi ajoneuvojen käyttökustannusten kasvamisesta tietyissä tiehankkeissa.

Taulukko 1

Sektori/alasektori

Taloudelliset hyödyt

Vesihuolto ja puhtaanapito

i)

juomaveden ja jätevesien käsittelyn saatavuuden paraneminen palvelun saatavuuden, luotettavuuden ja laadun kannalta

ii)

juomaveden laadun paraneminen

iii)

saasteen vähentämisestä johtuva pintavesien laadun paraneminen ja ekosysteemipalvelujen säilyttäminen

iv)

resurssikustannusten säästöt sekä tuottajille että asiakkaille

v)

terveyden paraneminen

vi)

kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen

Jätehuolto

i)

terveys- ja ympäristöhaittojen väheneminen (ilman, veden ja maaperän saastumisen väheneminen)

ii)

kaatopaikka-alan/-kustannusten väheneminen (jätteenkäsittelylaitokset)

iii)

materiaalien ja energian talteenotto, kompostointi (vaihtoehtoisen tuotannon kustannusten välttäminen, mukaan lukien ulkoisvaikutukset)

iv)

kasvihuonekaasupäästöjen (CO2, CH4) väheneminen

v)

visuaalisten haittojen, melun ja hajujen väheneminen

Energia

Energiatehokkuushankkeet

i)

energiansäästöt (ilmaistuna energian taloudellisena arvona ulkoisvaikutukset mukaan lukien)

ii)

mukavuuden lisääntyminen

iii)

kasvihuonekaasu- ja muiden päästöjen väheneminen

Uusiutuviin energianlähteisiin liittyvät hankkeet

i)

energiakustannusten vähentäminen energialähdettä vaihtamalla, kuten esimerkiksi korvaamalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat vaihtoehdot (ilmaistuna todennäköisen korvatun vaihtoehdon tuottaman energian taloudellisena arvona ulkoisvaikutukset mukaan lukien)

ii)

kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen

Sähkö- tai kaasuverkot ja infrastruktuuri

i)

energiantuotannon kasvu ja monipuolistuminen (tuotetun lisäkaasun tai -sähkön arvo ulkoisvaikutukset mukaan lukien)

ii)

energian toimituksen lisääntynyt turvallisuus ja luotettavuus (toimitushäiriöiden väheneminen)

iii)

energialähteen vaihtamisesta aiheutuvien energiakustannusten väheneminen

iv)

markkinoiden yhdentyminen: hintojen lähentymisestä johtuva ylijäämien vaihtelu eri paikoissa (siirto) tai ajassa (varastointi)

v)

energiatehokkuuden paraneminen

vi)

kasvihuonekaasu- ja muiden päästöjen väheneminen

Tiet, rautatiet, joukkoliikenne

i)

(tavaroiden/henkilöiden liikkumisen) yleiskustannusten väheneminen:

ajansäästö

ajoneuvojen käyttökustannusten säästöt

ii)

onnettomuuksien väheneminen

iii)

kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen

iv)

muiden kuin kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen (vaikutukset paikalliseen ilmansaastumiseen)

v)

melusaasteen väheneminen (esim. joissakin kaupunkihankkeissa)

Lentoasemat, satamat, intermodaalinen kuljetus

i)

(tavaroiden/henkilöiden liikkumisen) yleiskustannusten väheneminen:

ajansäästö

ajoneuvojen käyttökustannusten säästöt

ii)

palvelun laadun paraneminen (esim. matkustajasiltojen määrä lentoasemilla)

iii)

kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen

iv)

muiden kuin kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen

v)

melupäästöjen väheneminen

Tutkimus ja innovointi

i)

yrityksille koituvat hyödyt (startup- ja spin-off-yritysten perustaminen, uusien/parempien tuotteiden ja prosessien kehittäminen; tietämyksen leviäminen)

ii)

tutkijoille ja opiskelijoille koituva hyöty (uusi tutkimus, henkinen pääoma, sosiaalisen pääoman kehitys)

iii)

yleisölle koituvat hyödyt (ympäristö- ja terveysriskien väheneminen, vierailijoihin kohdistuvat kulttuurivaikutukset)

Laajakaista

i)

kansalaisille ja yrityksille (erityisesti maaseudulla) suunnattujen digitaalisten palveluiden kasvava käyttö ja parantunut laatu, mukaan lukien sähköinen kaupankäynti

ii)

julkishallinnon digitaalisten palveluiden kasvava käyttö ja parantunut laatu, mukaan lukien sähköinen hallinto ja sähköinen terveydenhuolto

2.3.3.   Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ja talousanalyysi

Kustannus-hyötyanalyysissä on huomioitava hankkeen kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmastonmuutokseen liittyvät kustannukset ja hyödyt. Hankkeen kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilen (tai CO2:n) päästöjen arvioitujen taloudellisten kustannusten, joiden perusteella näiden päästöjen ulkoiset vaikutukset esitetään rahamääräisinä, on perustuttava avoimeen menetelmään, joka vastaa vähähiilisen talouden etenemissuunnitelman (EU 2050) tavoitteita. Ilmastonmuutoksen osalta talousanalyysiin on sisällytettävä sellaisten toimien kustannukset, joilla pyritään parantamaan hankkeen kysyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja jotka on perusteltu asianmukaisesti toteuttavuustutkimuksissa. Niiden toimien hyödyt, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisäämään kykyä sietää ilmastonmuutosta, äärisääolosuhteita ja muita luonnonkatastrofeja, on myös arvioitava ja sisällytettävä talousanalyysiin sekä mahdollisuuksien mukaan kvantifioitava tai muussa tapauksessa kuvattava asianmukaisella tavalla.

2.3.4.   Yksinkertaistettu talousanalyysi erityistapauksissa

Tietyissä rajoitetuissa tapauksissa, joissa suurhankkeen hyötyjen kvantifioiminen tai rahallisen arvon esittäminen on erittäin hankalaa tai mahdotonta mutta kustannukset voidaan ennustaa riittävällä varmuudella, voidaan tehdä kustannustehokkuusanalyysi. Tämä koskee lähinnä suurhankkeita, joiden on täytettävä EU:n lainsäädännön vaatimukset. Tällaisessa tapauksessa arvioinnissa on keskityttävä varmistamaan, että hanke on yhteiskunnalle tehokkain tapa tarjota tiettyä tarpeellista palvelua ennalta määritetyin ehdoin. Lisäksi on annettava laadullinen kuvaus tärkeimmistä taloudellisista hyödyistä.

Kustannustehokkuusanalyysi tehdään laskemalla muiden kuin rahamääräisten hyötyjen yksikkökohtainen hinta. Hyödyt on kvantifioitava, mutta niitä ei tarvitse esittää rahamääräisinä tai määrittää niiden taloudellista arvoa.

Kustannustehokkuusanalyysin soveltamiseen liittyvät seuraavat ehdot:

hanke tuottaa ainoastaan yhden hanketuotoksen, joka on homogeeninen ja helposti mitattavissa

tuotos on elintärkeä, joten sen varmistaminen on oleellista

suurhankkeen tavoitteena on saavuttaa tuotos mahdollisimman alhaisin kustannuksin

merkittäviä ulkoisvaikutuksia ei ole

vertailuarvoista saadaan laajaa näyttöä siitä, että valittu tekniikka täyttää toiminnan kustannusarvokriteereiden vähimmäisvaatimukset.

2.4.   Riskinarviointi

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla kustannus-hyötyanalyysiin on sisällyttävä riskinarviointi. Sen avulla käsitellään epävarmuustekijöitä, joita investointihankkeisiin aina liittyy. Riskinarviointi auttaa hankkeen toteuttajaa ymmärtämään, miten arvioidut vaikutukset todennäköisesti muuttuvat, jos jokin hankkeen tärkeimmistä muuttujista poikkeaa odotetusta. Perusteellinen riskianalyysi muodostaa pohjan järkevälle riskinhallintastrategialle, josta on hyötyä hankkeen suunnittelussa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ilmastonmuutokseen ja ympäristönäkökohtiin.

Riskinarviointi koostuu kahdesta vaiheesta:

1)

herkkyysanalyysistä, jossa määritetään mallin kriittiset muuttujat tai parametrit, joiden myönteisillä tai kielteisillä muutoksilla on suurin vaikutus hankkeen tulosindikaattoreihin. Herkkyysanalyysissä on huomioitava seuraavat seikat:

muuttuja on kriittinen, jos sen yhden prosentin muutos muuttaa nettonykyarvoa (NPV) yli yhden prosentin

analyysi toteutetaan muuttamalla yhtä osatekijää kerrallaan ja määrittämällä kyseisen muutoksen vaikutus nettonykyarvoon (NPV)

vaihtuvat arvot määritetään kriittisen muuttujan prosentuaalisena muutoksena, jonka seurauksena NPV on nolla

skenaarioanalyysi, jonka avulla voidaan tarkastella kriittisten muuttujien määrätyn joukon yhteisvaikutusta ja erityisesti muuttujaryhmän optimististen ja pessimististen arvojen yhdistelmää ja erilaisia skenaarioita, jotka saattavat toteutua tietyissä tilanteissa.

2)

kvalitatiivisesta riskianalyysistä, riskien ehkäiseminen ja vähentäminen mukaan lukien. Analyysissä on oltava seuraavat osat:

luettelo riskeistä, joille hanke altistuu

riskimatriisi, jossa esitetään jokainen tunnistettu riski

mahdolliset epäonnistumisen syyt

tapauksen mukaan linkki herkkyysanalyysiin

hankkeen aiheuttamat kielteiset vaikutukset

ilmaantuvuuden todennäköisyys (esim. erittäin epätodennäköinen, epätodennäköinen, todennäköisyys ja epätodennäköisyys yhtä suuret, todennäköinen, erittäin todennäköinen) ja vaikutuksen vakavuus

riskitaso (todennäköisyyden ja vaikutuksen yhdistelmä)

riskien ehkäisy- ja vähentämistoimien tunnistus, mukaan lukien keskeisten riskien ehkäisystä ja vähentämisestä vastaava yksikkö, tarvittaessa riskialtistuksen pienentämiseen tähtäävät vakiomenettelyt, joissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan parhaat käytännöt

riskimatriisin tulkinta, mukaan lukien ehkäisy- ja vähentämistoimien jälkeen jäljelle jäävien riskien arviointi.

Riskinarviointiin voi myös hankkeen koon ja tietojen saatavuuden mukaan sisältyä todennäköisyyteen perustuva riskianalyysi, joka on pakollinen, jos jäännösriskialtistus on yhä merkittävä. Analyysiin kuuluvat seuraavat vaiheet:

1)

Kriittisten muuttujien todennäköisyysjakaumat, joista saadaan tietoa kriittisten muuttujien tietyn prosentuaalisen muutoksen todennäköisyydestä. Kvantitatiivinen riskianalyysi edellyttää kriittisten muuttujien todennäköisyysjakauman laskemista.

2)

Kvantitatiivinen riskianalyysi, joka perustuu Montecarlo-simulaatioon ja josta saadaan todennäköisyysjakaumat ja odotetun tuloksen tilastolliset indikaattorit, hankkeen rahoituksellisten ja taloudellisten tulosindikaattoreiden standardipoikkeama jne.

Riskinarvioinnissa huomioitava keskeiset toimialakohtaiset riskit on esitetty taulukossa 2.

Auttaakseen hankkeiden toteuttajia laatimaan kvalitatiivisen riskianalyysin tämän asetuksen mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan (jos ne katsovat tämän asianmukaiseksi ja/tai toteuttamiskelpoiseksi) laatimaan kansalliset ohjeet hankkeisiin liittyvien tiettyjen tavanomaisten riskien määrittämisestä ja luettelo toimenpiteistä, joilla riskejä voidaan lieventää ja ehkäistä eri aloilla.

Taulukko 2

Sektori/alasektori

Erityiset riskit

Vesihuolto ja puhtaanapito

Kysyntään liittyvät riskit:

i)

ennakoitua pienempi vedenkulutus

ii)

ennakoitua hitaammat liitännät julkiseen viemäröintijärjestelmään

Suunnittelun riskit:

iii)

riittämättömät tutkimukset, kuten epätäsmälliset hydrologiset ennusteet

iv)

riittämättömät suunnittelukustannusten arviot

Maan hankintaan liittyvät riskit:

v)

menettelyjen viivästykset

vi)

ennakoitua suuremmat maahan liittyvät kustannukset

Hallintoon ja hankintoihin liittyvät riskit:

vii)

menettelyjen viivästykset

viii)

rakennus- tai muut luvat

ix)

laitosten hyväksynnät

x)

oikeusmenettelyt

Rakentamiseen liittyvät riskit:

xi)

hankkeen kustannusten ylitykset ja rakennustöiden viivästykset

xii)

rakennusurakoitsijoihin liittyvät riskit (konkurssi, resurssipula)

Operatiiviset riskit:

xiii)

tunnistettujen vesilähteiden luotettavuus (määrä/laatu)

xiv)

ennakoitua suuremmat ylläpito- ja korjauskustannukset, teknisten vikojen kasautuminen

Rahoitusriskit:

xv)

ennakoitua hitaampi tariffien nousu

xvi)

ennakoitua pienemmät tariffitulot

Sääntelyyn liittyvät riskit:

xvii)

veden hintaan vaikuttavat odottamattomat poliittiset tai sääntelylliset tekijät

Muut riskit:

xviii)

julkinen vastustus

Jätehuolto

Kysyntään liittyvät riskit:

i)

jätteen synty ennakoitua pienempi

ii)

riittämätön jätevirran kontrollointi/kuljetus

Suunnittelun riskit:

iii)

riittämättömät tutkimukset

iv)

soveltumattoman tekniikan valinta

v)

riittämättömät suunnittelukustannusten arviot

Maan hankintaan liittyvät riskit:

vi)

menettelyjen viivästykset

vii)

ennakoitua suuremmat maahan liittyvät kustannukset

Hallintoon ja hankintoihin liittyvät riskit:

viii)

menettelyjen viivästykset

ix)

rakennus- tai muut luvat

x)

laitosten hyväksynnät

Rakentamiseen liittyvät riskit:

xi)

hankkeen kustannusten ylitykset ja rakennustöiden viivästykset

xii)

urakoitsijaan liittyvät riskit (konkurssi, resurssipula)

Operatiiviset riskit:

xiii)

ennakoidusta poikkeava jätteen koostumus tai odottamattoman suuret koostumuksen vaihtelut

xiv)

ennakoitua suuremmat ylläpito- ja korjauskustannukset, teknisten vikojen kasautuminen

xv)

prosessin tuotokset eivät täytä laatutavoitteita

xvi)

laitoksen tuottamia päästöjä (ilmaan ja/tai vesistöön) koskevia rajoituksia ei noudateta

Rahoitusriskit:

xvii)

ennakoitua hitaampi tariffien nousu

xviii)

ennakoitua pienemmät tariffitulot

Sääntelyyn liittyvät riskit:

xix)

ympäristövaatimusten muutokset, taloudelliset välineet ja sääntelyvälineet (esim. kaatopaikkaveron käyttöönotto, kaatopaikan käytön kieltäminen)

Muut riskit:

xx)

julkinen vastustus

Energia

Kysyntään liittyvät riskit:

i)

kysynnän aleneminen

ii)

erilaisten kilpailevien polttoaineiden hintakehitys

iii)

lämmitykseen ja/tai jäähdyttämiseen käytetyn energian kysyntään vaikuttavien ilmasto-olosuhteiden riittämätön analyysi

Suunnittelun riskit:

iv)

riittämättömät suunnittelukustannusten arviot

v)

riittämättömät tutkimukset

vi)

energiantuotannon/-siirron tai energian varastointiteknologian innovointi, mikä tekee hankkeen teknologiasta vanhanaikaisen

Maan hankintaan liittyvät riskit:

vii)

ennakoitua suuremmat maahan liittyvät kustannukset

viii)

tienkäyttöoikeuksien hankinnan korkeammat kustannukset

ix)

menettelyjen viivästykset

Hallintoon ja hankintoihin liittyvät riskit:

x)

menettelyjen viivästykset

Rakentamiseen liittyvät riskit:

xi)

hankkeen kustannusten ylitykset ja rakennustöiden viivästykset

xii)

tulvat, maanvyörymät jne.

xiii)

onnettomuudet

Operatiiviset riskit:

xiv)

ennakoitua suuremmat ylläpito- ja korjauskustannukset, teknisten vikojen kasautuminen (esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista johtuvat)

xv)

pitkä keskeytysaika onnettomuuden tai ulkoisten syiden vuoksi

Rahoitukseen liittyvät riskit:

xvi)

tariffijärjestelmän ja/tai kannustejärjestelmän muutokset

xvii)

riittämätön arvio energian hintakehityksestä

Sääntelyyn liittyvät riskit:

xviii)

ympäristövaatimusten muutokset, taloudelliset välineet (esim. uusiutuvia energianlähteitä koskevat järjestelmät, EU:n päästökauppajärjestelmä)

Muut riskit:

xix)

julkinen vastustus

Tiet, rautatiet, joukkoliikenne, lentoasemat, satamat, intermodaalinen kuljetus

Kysyntään liittyvät riskit:

i)

ennakoidusta poikkeavat liikenne-ennusteet

Suunnittelun riskit:

ii)

riittämättömät tutkimukset

iii)

riittämättömät suunnittelukustannusten arviot

Hallintoon ja hankintoihin liittyvät riskit:

iv)

menettelyjen viivästykset

v)

rakennusluvat

vi)

laitosten hyväksynnät

Maan hankintaan liittyvät riskit:

vii)

ennakoitua suuremmat maahan liittyvät kustannukset

viii)

menettelyjen viivästykset

Rakentamiseen liittyvät riskit:

ix)

hankkeen kustannusten ylitykset

x)

tulvat, maanvyörymät jne.

xi)

arkeologiset löydöt

xii)

rakennusurakoitsijoihin liittyvät riskit (konkurssi, resurssipula)

Operatiiviset riskit:

xiii)

ennakoitua suuremmat käyttö- ja huoltokustannukset

Rahoitukseen liittyvät riskit:

xiv)

kannetut maksut ennakoitua alhaisemmat

Sääntelyyn liittyvät riskit:

xv)

ympäristövaatimusten muutokset

Muut riskit:

xvi)

julkinen vastustus

Tutkimus, kehitys ja innovointi

Kysyntään liittyvät riskit:

i)

asianomaisen toimialan kehitys (tutkimustulosten tarve ja yksityisten tutkimuslaitosten tekemien tutkimusten tarve)

ii)

työmarkkinoiden evoluutio (yliopistotutkinnon suorittaneiden tarve ja koulutuspalveluiden tarve alueella)

iii)

yleisön mielenkiinto poikkeaa ennakoidusta

Suunnittelun riskit:

iv)

riittämättömät suunnittelukustannusten arviot

v)

sopimaton sijaintipaikan valinta tai hankesuunnitelman loppuun saattamisen viivästykset

vi)

uuden T&K&I-teknologian keksiminen, mikä tekee infrastruktuurin tekniikasta vanhanaikaisen

vii)

vakiintuneen teknisen asiantuntemuksen puute

Hallintoon ja hankintoihin liittyvät riskit:

viii)

rakennuslupien saannin viivästyminen

ix)

ratkaisemattomat kiinteistön omistusoikeuksiin liittyvät ongelmat

x)

immateriaalioikeuksien hankinnan viivästykset tai odotettua suuremmat hankintakustannukset

xi)

toimittajan valintaan ja hankintasopimuksen allekirjoittamiseen liittyvien menettelyjen viivästykset

xii)

toimituksen pullonkaulat

Rakentamiseen liittyvät riskit:

xiii)

hankkeen viivästykset ja kustannusten ylittyminen tieteellisen laitteiston asennuksen aikana

xiv)

valmiiden ratkaisujen puute rakentamisen tai infrastruktuurin käytön aikana esiin tulevien tarpeiden tyydyttämiseksi

xv)

täydentävien rakennustöiden viivästykset hankkeen toteuttajasta riippumattomista syistä

Operatiiviset riskit:

xvi)

akateemisen henkilökunnan/tutkijoiden puute

xvii)

erikoislaitteiden asennukseen liittyvät odottamattomat vaikeudet

xviii)

viivästykset ennen kuin laitteisto on täysimääräisesti ja luotettavasti toiminnassa

xix)

tutkimustulosten vähäisyys

xx)

odottamattomat ympäristövaikutukset/-onnettomuudet

Rahoitukseen liittyvät riskit:

xxi)

riittämättömät rahoitussitoumukset kansallisella tai alueellisella tasolla toimintavaiheessa

xxii)

riittämättömät tuottoarviot

xxiii)

käyttäjien tarpeisiin vastaamatta jättäminen

xxiv)

immateriaalioikeuksien suojaan ja käyttöön liittyvän järjestelmän riittämättömyys

xxv)

asiakkaiden/käyttäjien menettäminen muiden T&K-keskusten aiheuttaman kilpailun vuoksi

Laajakaista

Toimintaympäristöön ja sääntelyyn liittyvät riskit:

i)

strategisen toimintapolitiikan suunnan muuttuminen

ii)

tulevien yksityissijoittajien odotetun käyttäytymisen muuttuminen

iii)

vähittäismarkkinoiden sääntelyn muuttuminen

iv)

valtiontukihakemuksen hylkääminen

Kysyntään liittyvät riskit:

v)

arvioitua vähäisempi palvelujen käyttöönotto jälleenmyynti- ja/tai tukkukauppiaiden osalta

vi)

palveluntarjoajien vähäiset investoinnit verkon viimeiseen osuuteen

Suunnittelun riskit:

vii)

riittämättömät suunnittelukustannusten arviot

Hallintoon ja hankintoihin liittyvät riskit:

viii)

hanketta koskevien hankintamenettelyjen viivästykset

ix)

riski, ettei tarvittavia omistusoikeuksia pystytä hankkimaan

Operatiiviset ja rahoitukselliset riskit:

x)

käyttökustannusten nousu

xi)

sitoutuminen rahoitukseen riittämätöntä kansallisella tai alueellisella tasolla toimintavaiheessa

xii)

keskeisen henkilöstön menettäminen hankkeen toiminnan aikana

Laskentakaavat

Laskentakaavat taseanalyysiä varten

—   Rahoituksen nettonykyarvo (FNPV)

Formula

—   Rahoituksen tuottoaste (FRR)

Formula

jossa St on kassavirran saldo ajankohtana t ja at on ajankohtaa t varten valittu diskonttaustekijä; i on rahoituksen diskonttokorko.

Laskentakaavat talousanalyysiä varten

—   Taloudellinen nettonykyarvo (ENPV)

Formula

—   Taloudellinen tuottoaste (ERR)

Formula

—   Kustannus-hyötysuhde (B/C)

Formula

jossa Vt on nettohyötyjen (B — C) saldo ajankohtana t, B kokonaishyödyt ajankohtana t, C kokonaiskustannukset ajankohtana t, ρt ajankohtaa t varten valittu sosiaalinen diskonttaustekijä ja r sosiaalinen diskonttokorko.


(1)  Jos suurhankkeeseen sisältyy uusi omaisuuserä, tulojen ja toimintakustannusten (tai talousanalyysissä hyötyjen ja kustannusten) on oltava uuden investoinnin tuloja ja kustannuksia.

(2)  Väestö, joka hyötyy suoraan hankkeesta.

(3)  Vesi- ja jätehuoltosektoreita koskeva olemassa oleva unionin lainsäädäntö (eli vesipuitedirektiivi ja jätehuollon puitedirektiivi) on huomioitava näiden periaatteiden soveltamisessa.

(4)  Edellytykset olisi määriteltävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevassa kansallisessa ohjeasiakirjassa.

(5)  Jos yksityinen kumppani on jo valittu; muussa tapauksessa on selvitettävä, miten tämä seikka aiotaan varmistaa.


LIITE IV

Yhteisen toimintasuunnitelman malli

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 104–109 artiklan mukainen ehdotus yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi

Yhteisen toimintasuunnitelman nimi

<type='S' maxlength='255' input='M'>  (1)

Komission viite (CCI)

<type='S' maxlength='15' input='S'>

A.   YLEISET MUUTTUJAT

A.1.

Lyhyt yhteisen toimintasuunnitelman kuvaus

<type='S' maxlength='1750' input='M'>

A.2.

Toimenpideohjelman/-ohjelmien CCI-koodi

<type='S' input='S'>

A.3.

Alue/alueet (NUTS)

<type='S' input='S'>

A.4

Jäsenvaltio(t)

<type='S' input='G'>

A.5

Rahasto(t)

<type='S' input='S'>

A.6.

Tukikelpoiset kokonaiskustannukset

<type='N' input='M'>

A.7.

Julkinen tuki (2)

<type='N' input='M'>

A.8.

Yhteisen toimintasuunnitelman tyyppi

( ) Tavallinen ( ) Kokeilu ( ) YEI

[valitkaa vain yksi] <type='C' input='M'>

A.9.   Toimien luokittelu

 

Koodi

Määrä

Prosenttiosuus toiminnan kokonais-kustannuksista/toiminta-kohtaisista kustannuksista

A.9.1

Tukitoimen ala (tarvittaessa useampi kuin yksi, suhteellisen laskennan perusteella)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

A.9.2

Rahoitusmuoto (tarvittaessa useampi kuin yksi, suhteellisen laskennan perusteella)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

A.9.3

Aluetyyppi (tarvittaessa useampi kuin yksi, suhteellisen laskennan perusteella)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

A.9.4

Alueellinen täytäntöönpanomekanismi

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

A.9.5

Temaattinen tavoite EAKR/koheesiorahasto (tarvittaessa useampi kuin yksi, suhteellisen laskennan perusteella)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

A.9.6

ESR:n toissijainen aihepiiri

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

A.9.7

Taloudellinen toiminta (tarvittaessa useampi kuin yksi, suhteellisen laskennan perusteella)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

A.9.8

Sijainti (tarvittaessa useampi kuin yksi, suhteellisen laskennan perusteella)

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

<type='N' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='P' input='G'>

B.   YHTEYSTIEDOT: Yhteistä toimintasuunnitelmaa koskevasta hakemuksesta vastaava viranomainen (hakemuksen toimittava viranomainen täyttää)

B.1.

Nimi

<type='S' maxlength='200' input='M'>

B.2.

Viranomaistyyppi

( ) hallintoviranomainen ( ) välittävä elin ( ) muu nimetty julkisoikeudellinen yhteisö

<type='C' input='M'>

B.3.

Osoite

<type='S' maxlength='400' input='M'>

B4.

Yhteyshenkilön nimi

<type='S' maxlength='200' input='M'>

B.5.

Yhteyshenkilön asema

<type='S' maxlength='200' input='M'>

B.6.

Puhelin

<type='S' input='M'>

B.7.

Sähköposti

<type='S' maxlength='100' input='M'>

Jos yhteistä toimintasuunnitelmaa on tarkoitus tukea useammalla kuin yhdellä toimenpideohjelmalla tai jos yhteistä toimintasuunnitelmaa koskevaa hakemusta ei toimita hallintoviranomainen, mukana on liitettävä asianomaisen hallintoviranomaisen tai -viranomaisten hyväksyntä.

C.   KEHITTÄMISTARPEIDEN JA -TAVOITTEIDEN ANALYYSI

C.1.   Kuvailkaa yleistä ongelmaa tai tilannetta, jonka ratkaisemiseen yhteistä toimintasuunnitelmaa on tarkoitus käyttää, sekä tarpeita, jotka yhteisellä toimintasuunnitelmalla on tarkoitus täyttää, huomioiden perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut maakohtaiset suositukset. Käyttäkää tarvittaessa tilastotietoja. Selvittäkää, mitä muita keinoja kuin yhteinen toimintasuunnitelma tunnistettujen ongelmien ratkaisemiseen tai tarpeiden täyttämiseen harkittiin ja miksi niitä ei valittu.

<type='S' maxlength='17500' input='M'>

C.2.   Määrittäkää kohdassa C.1 annettujen tietojen perusteella yhteisen toimintasuunnitelman yleinen tavoite ja mahdolliset erityistavoitteet.

Tyyppi

Koodi

Tavoite

Yhteisen toiminta-suunnitelman yleistavoite <type='S' input='S'>

<type='N' input='M'>

<type='S' maxlength='500' input='M'>

Yhteisen toiminta-suunnitelman erityistavoite

 

 

Yhteisen toiminta-suunnitelman erityistavoite

 

 

 

 

C.3.   Kuvailkaa yhteisen toimintasuunnitelman yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden suhdetta ja määrittäkää, miten ne edistävät tunnistettujen ongelmien ratkaisemista ja tarpeiden täyttämistä.

<type='S' maxlength='10500' input='M'>

C.4.   Yksilöikää toimenpideohjelmien investointiprioriteetit ja erityistavoitteet, joiden saavuttamista yhteinen toimintasuunnitelma edistää, ja kuvailkaa, miten yhteinen toimintasuunnitelma edistää niiden saavuttamista.

Toimenpideohjelma

Toimintalinja

Rahasto

Investointiprioriteetti

Toimenpideohjelman erityistavoite

<type='S' input='S'>

<type='S' input='S'>

<type='S' input='S'>

<type='S' input='S'>

<type='S' input='S'>

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteisen toimintasuunnitelman vaikutus erityistavoitteisiin:

<type='S' maxlength='7000' input='M'>

D.   YHTEISEN TOIMINTASUUNNITELMAN PUITTEET

D.1.   Kuvailkaa yhteisen toimintasuunnitelman toimintalogiikkaa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin.

D.1.1.   Mitä hankkeita on tarkoitus toteuttaa? Kuvailkaa suunniteltuja hankkeita tai hanketyyppejä (samankaltaisten toimien joukkoa, joita koskevat samat indikaattorit) sekä alustavaa aikataulua seuraavan taulukon avulla. Hanketta voidaan tukea useammasta kuin yhdestä toimenpideohjelmasta, toimintalinjasta ja/tai rahastosta ja se voi kattaa useamman kuin yhden alueluokan. Ilmoittakaa, jos hanke tai hanketyyppi on saatava päätökseen ennen kuin toinen yhteiseen toimintasuunnitelmaan kuuluva hanke tai hanketyyppi voidaan aloittaa ja mitkä hankkeet (tai hanketyypit) ovat kyseessä.

Hanke (tyyppi)

Synteettinen kuvaus

Edistettävä(t) yhteisen toiminta-suunnitelman erityistavoite/-tavoitteet

Suunniteltu aloitus-päivä

Suunniteltu valmistumis-päivä

Ilmoittakaa (kyllä tai ei) onko tämä hanke(tyyppi) saatava päätökseen ennen toisen yhteiseen toimintasuunnitelmaan kuuluvan hankkeen/hanketyypin aloittamista ja kyseiset hankkeet/hanketyypit

Hanke (tyyppi) 1 <type=N' input='M'>

<type='S' maxlength='255' input='M'>

<type='N' input='S'>

<type='D' input='M'>

<type='D' input='M'>

<type='S' maxlength='255' input='M'>

Hanke (tyyppi) 2

 

 

 

 

 

Hanke (tyyppi) 3

 

 

 

 

 

Tietoa suunnitelluista hankkeista (ja niiden tyypeistä)

<type='S' maxlength='7000' input='M'>

D.1.2   Miten hankkeet edistävät yhteisen toimintasuunnitelman yleistä tavoitetta ja erityistavoitteita? Tarkentakaa.

<type='S' maxlength='10500' input='M'>

D.1.3.   Mitkä ovat näiden hankkeiden välitavoitteet ja tuotoksia ja tuloksia koskevat tavoitteet?

Yhteen hankkeeseen (tai hanketyyppiin) voi liittyä useita indikaattoreita (yksi rivi/indikaattori). Merkitkää kaikki indikaattorit, mukaan lukien ne, joita ei käytetä yhteisen toimintasuunnitelman varainhoidossa. Indikaattorit voi tarvittaessa jakaa toimintalinjan, rahaston ja alueluokan mukaan. Jos tuotos- tai tulosindikaattorille on asetettu välitavoite, ilmoittakaa se taulukossa.

Hanke(tyyppi)

Indikaattori

Toimen-pide-ohjelma

Toiminta-linja

Rahasto

Alue-luokka

Tyyppi

Käytetäänkö indikaattoria yhteisen toiminta-suunnitelman varain-hoidossa?

Perustaso

Väli-tavoite

Väli-tavoitteen vuosi

Tavoite

Tavoitevuosi

Mitta-yksikkö

Tietolähde

Hanke(tyyppi) 1 <type='N' input='S'>

Yhteisen toimintasuunnitelman erityisindikaattori <type='S' maxlength='255' input='M'>

Toimenpideohjelman indikaattori <type='S' input='S'>

<type='S' input='S'>

<type='S' input='S'>

<type='S' input='S'>

<type='S' input='S'>

Tuotos tai tulos

K tai E

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

type='S' input='M'>

<type='S' maxlength='200' input='M'>

Hanke(tyyppi) 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hanke(tyyppi) 3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

D.2.   Kuvailkaa ulkoisia tekijöitä, joilla voi olla mahdollisia kielteisiä vaikutuksia yhteisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Ilmoittakaa tarvittaessa, millaisia lieventäviä toimenpiteitä on suunniteltu.

Ulkoinen tekijä

Mahdollinen vaikutus yhteiseen toimintasuunnitelmaan

Suunnitellut lieventävät toimenpiteet

<type='S' maxlength='255' input='M'>

<type='S' maxlength='500' input='M'>

<type='S' maxlength='500' input='M'>

Mahdolliset lisätiedot:

<type='S' maxlength='7000' input='M'>

D.3.   Liittäkää yhteisen toimintaohjelman toimintasuunnitelman esitys. Siitä on käytävä ilmi ratkaistavien tarpeiden/ongelmien väliset syy-yhteydet, yhteisen toimintasuunnitelman tavoitteet, tarkoitetut tulokset, tuettavat hankejoukot ja niiden tuotokset. (vapaaehtoinen)

< Esitys >

E.   MAANTIETEELLINEN KATTAVUUS JA KOHDERYHMÄ(T)

E.1.   Yhteisen toimintasuunnitelman maantieteellinen kattavuus. Perustelkaa tarvittaessa, miksi yhteinen toimintasuunnitelma keskittyy tiettyyn alueeseen

<type='S' maxlength='1750' input='M'>

E.2.   Yhteisen toimintasuunnitelman kohderyhmä(t)

E.2.1

Kohderyhmä(t) ja niiden määritelmä

E2.2

Kohderyhmään tai -ryhmiin kuuluva kokonaisväestö yhteisen toimintasuunnitelman kattamalla maantieteellisellä alueella

<type='S' maxlength='1750' input='M'>

<type='S' maxlength='200' input='M'>

E.2.3.   Kohderyhmää tai -ryhmiä koskevia huomautuksia, mukaan lukien tällä yhteisellä toimintasuunnitelmalla ratkaistavat ongelmat, jos niitä ei ole käsitelty kohdassa C.1.

<type='S' maxlength='3500' input='M'>

F.   YHTEISEN TOIMINTASUUNNITELMAN ODOTETTAVISSA OLEVA TÄYTÄNTÖÖNPANOKAUSI

Huomatkaa, että yhteisen toimintasuunnitelman standardiyksikkökustannukset ja kokonaissummat korvataan vain, jos asiaankuuluvat tuotokset ja tulokset saavutettiin sen jälkeen kun komissio antoi päätöksen yhteisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä ja ennen täytäntöönpanokauden loppua.

F.1.

Täytäntöönpanon aloituspäivä

(Ilmoittakaa, onko aloituspäivä sama kuin päätöksen päiväys vai aloitetaanko täytäntöönpano myöhemmin)

<type='D' input='M'>

F.2.

Hankkeiden täytäntöönpanon määräaika

(Hankkeiden loppumispäivämäärä)

<type='D' input='M'>

F.3.

Yhteisen toiminta-suunnitelman täytäntöönpano-kauden loppu

(Päivämäärä, jolloin tuensaajan on toimitettava lopullinen maksupyyntö ja lopullinen kertomus hallintoviranomaiselle. Jos jotkin tulokset viivästyvät ajallisesti ja niistä koituu myöhemmin maksuja, sisällyttäkää ne tähän kauteen)

<type='D' input='M'>

G.   YHTEISEN TOIMINTASUUNNITELMAN ODOTETTAVISSA OLEVIEN VAIKUTUSTEN ANALYYSI

G.1.   Miesten ja naisten tasa-arvon edistäminen

<type='S' maxlength='3500' input='M'>

G.2.   Syrjinnän ehkäiseminen

<type='S' maxlength='3500' input='M'>

G.3.   Kestävän kehityksen edistäminen tapauksen mukaan

<type='S' maxlength='3500' input='M'>

H.   YHTEISEN TOIMINTASUUNNITELMAN SOVELTAMISSÄÄNNÖKSET

H.1.   Yhteisen toimintasuunnitelman tuensaaja

H.1.1   Yhteystiedot:

H.1.1.1.

Nimi

<type='S' maxlength='200' input='M'>

H.1.1.2.

Osoite

<type='S' maxlength='400' input='M'>

H.1.1.3.

Yhteyshenkilön nimi

<type='S' maxlength='200' input='M'>

H.1.1.4.

Yhteyshenkilön asema

<type='S' maxlength='200' input='M'>

H.1.1.5.

Puhelin

<type='S' maxlength='50' input='M'>

H.1.1.6.

Sähköposti

<type='S' maxlength='100' input='M'>

H.1.2.   Perustelkaa tuensaajan valmiudet seuraavilta osin:

H.1.2.1.   Pätevyys yhteisen toimintasuunnitelman piirissä. Esittäkää yleiskuvaus tuensaajan asiantuntemuksesta yhteisen toimintasuunnitelman piirissä ja ilmoittakaa, montako tällaista asiantuntijaa tuensaajalla on käytettävissä ja montako asiantuntijaa yhteisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen on varattu. Antakaa tarvittaessa tietoa tärkeimmistä kumppaneista ja niiden pätevyydestä.

<type='S' maxlength='3500' input='M'>

H.1.2.2.   Tuensaajan hallinnolliset ja varainhoidolliset valmiudet. Ilmoittakaa tuensaajan toteuttamat EU:n rahoittamat ja/tai niihin verrattavissa olevat hankkeet, jotka osoittavat sen projektinhallintaan liittyvät hallinnolliset ja taloudelliset valmiudet. Jos sellaisia ei ole, ilmoittakaa valmiuksien parantamiseksi suunniteltu tuki (koulutus, rekrytointi jne.). Mainitkaa institutionaaliset järjestelyt, kuten sellaisen yksikön olemassa olo, joka pystyy toteuttamaan yhteisen toimintasuunnitelman, ja, jos mahdollista, liittäkää mukaan (liitteenä) ehdotettu organisaatiokaavio yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa varten. Jos yhteinen toimintasuunnitelma sisältää toimia, joiden toteuttamisessa käytetään julkisia hankintamenettelyjä, kuvailkaa tuensaajan valmiudet kyseisellä alalla. Jos EU-rahastoista saataviin tukiin liittyviä rahoitusoikaisuja on tehty vähintään 10 000 euron edestä kymmenen viime vuoden aikana, eritelkää tehdyt oikaisutoimet.

<type='S' maxlength='7000' input='M'>

H.2.   Yhteisen toimintasuunnitelman ohjausjärjestelyt

H.2.1.   Ohjauskomitea: Kuvailkaa ohjauskomitean suunniteltua kokoonpanoa, mukaan lukien katsaus työjärjestyksestä ja tehtävien toteuttamisesta, sekä komiteaan osallistuvien kumppaneiden asiaankuuluvuutta. Selittäkää myös, osallistuvatko ohjauskomitea tai sen tulevat jäsenet yhteisen toimintasuunnitelman valmisteluun.

<type='S' maxlength='7000' input='M'>

H.3   Yhteistä toimintasuunnitelmaa koskevat seuranta- ja arviointijärjestelyt

H.3.1.   Järjestelyt, joiden avulla varmistetaan tulosten ja tuotosten saavuttamista koskevien tietojen laatu, kerääminen ja tallennus. Ilmoittakaa näistä kolmesta järjestelystä vastaavan tahon tai tahojen nimi ja kuvailkaa, miten kerättyjen tietojen laatu varmistetaan (ohjeet, koulutus jne.), miten usein tietoja kerätään, miten tiedot tarkistetaan, minne tiedot tallennetaan jne. Kuvailkaa myös, miten rahastokohtaisissa asetuksissa määritetyistä yhteisistä indikaattoreista raportoidaan investointiprioriteetin tasolla tai tapauksen mukaan erityistavoitteen tasolla.

<type='S' maxlength='7000' input='M'>

H.3.2.   Suunniteltujen toimien arviointi ja perustelut. Tässä on tarkoitus käsitellä ainoastaan yhteiseen toimintasuunnitelmaan liittyviä toimia. Jos tiettyjä toimia ei ole suunniteltu, perustelkaa miksi.

<type='S' maxlength='3500' input='M'>

H.4.   Järjestelyt yhteistä toimintasuunnitelmaa ja sitä tukevia rahastoja käsittelevien tietojen jakamista sekä viestintää varten

<type='S' maxlength='3500' input='M'>

I.   YHTEISEN TOIMINTASUUNNITELMAN VARAINHOIDOLLISET JÄRJESTELYT

I.1.   Välitavoitteiden, tuotosten ja tulosten saavuttamisesta aiheutuvat kustannukset (myös indikaattoreita koskeva lisäys on täytettävä)

Täyttäkää seuraaviin taulukoihin indikaattorit, joita käytetään yhteisen toimintasuunnitelman varainhoidossa, ja eritelkää ne tarvittaessa toimintalinjan, rahaston ja alueluokan mukaan.

1.1.1.   Tuotosindikaattorit

Indikaattori

(kohdasta D.1.3)

Toimen-pide-ohjelma

Toimintalinja

Rahasto

Alue-luokka

Mahdollinen välitavoite

Tavoite

Yksikkökustannus tai kokonaissumma

(kansallisena valuuttana)

Tulokseksi saatava määrä

(kansallisena valuuttana)

Lisämäärä mahdollisesta päivitysmenetelmästä (3)

(kansallisena valuuttana)

Enimmäismäärä = tukikelpoiset kokonaismenot

(kansallisena valuuttana)

Enimmäismäärä = tukikelpoiset kokonaismenot

(euroa)

 

 

 

 

 

 

(a)

(b)

(c) = (a) × (b)

(d)

(e) = (c) + (d)

(f) = (e) * vaihtokurssi

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='M'>

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

I.1.2   Tulosindikaattorit

Indikaattori

(kohdasta D.1.3)

Toimenpideohjelma

Toimintalinja

Rahasto

Alue-luokka

Perus-taso

Mahdollinen välitavoite

Tavoite

Yksikkökustannus tai kokonaissumma

(kansallisena valuuttana)

Tulokseksi saatava määrä

(kansallisena valuuttana)

Lisämäärä mahdollisesta päivitysmenetelmästä (4)

(kansallisena valuuttana)

Enimmäismäärä = tukikelpoiset kokonaismenot

(kansallisena valuuttana)

Enimmäismäärä = tukikelpoiset kokonaismenot

(euroa)

 

 

 

 

 

 

 

(a)

(b)

(c) = (a) × (b)

(d)

(e) = (c) + (d)

(f) = (e)*exchange rate

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='M'>

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

I.1.3.   Rahoitusjousto (5): selvitys siitä, tarvitaanko rahoitusjoustoa ja miten sitä sovelletaan

<type='S' maxlength='3500' input='M'>

I.2.   Tuensaajalle suoritettavia, välitavoitteisiin ja tavoitteisiin kytkeytyviä maksuja koskeva alustava aikataulu: alustava katsaus kunkin yhteisen toimintasuunnitelman hankkeen (hanketyypin) odotetuista maksuista (euroina) taulukossa D.1.3 ja I jaksossa ilmoitettujen tietojen perusteella.

 

Vuosi 1

Vuosi 2

Vuosi …

Yhteensä:

Hanke(tyyppi) 1

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

Hanke(tyyppi) 2

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

Hanke(tyyppi) 3

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='G'>

Yhteensä:

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

I.3.   Toimenpideohjelma- ja toimintalinjakohtainen rahoitussuunnitelma (tapauksen mukaan myös rahasto- ja alueluokkakohtainen suunnitelma)

 

Toimenpide-ohjelma

Toiminta-linja

Rahasto

Alue-luokka

Tukikelpoiset kokonaismenot

(kansallisena valuuttana)

Julkiset menot

(kansallisena valuuttana)

Tukikelpoiset kokonaismenot

(euroa)

Julkiset menot

(euroa)

Hanke(tyyppi) 1 <type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

<type='N' input='M'>

Hanke(tyyppi) 2

 

 

 

 

 

 

 

 

Hanke(tyyppi) 3

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='N' input='G'>

Tukikelpoisten kokonaismenojen summan on oltava sama kuin taulukoiden I.1.1. ja I.1.2 ”tukikelpoiset kokonaismenot”.

Tukikelpoisten kokonaismenojen ja julkisten menojen erotus vastaa tapauksen mukaan yksityisten tahojen osuutta yhteisen toimintasuunnitelman rahoituksesta.


(1)  Kenttien sisältöjen selitykset:

 

tyyppi: N = numero, D = päiväys, S = merkkijono, C = rastittava ruutu, P = prosenttiosuus

 

syöttötapa: M = manuaalisesti, S = valinta, G = järjestelmä tuottaa

 

maxlength = enimmäismerkkimäärä välilyönnit mukaan luettuina.

(2)  Mukaan lukien tuensaajan tai muiden yhteiseen toimintasuunnitelmaan osallistujien julkinen rahoitusosuus.

(3)  Arvo ilmoitettu lisäyksen jaksossa A.1.10.

(4)  Arvo ilmoitettu lisäyksen jaksossa A.1.10.

(5)  Sovellettava rahoitusjousto voi olla enintään 10 prosenttia tuotoksiin tai tuloksiin kohdistetuista kokonaismäärärahoista. Indikaattori voidaan korvata enintään 10 prosenttiin saakka alustavan enimmäismäärän lisäksi. Saman tuotoksen tai tuloksen eri saavutustasoja ilmaisevien indikaattorien välillä voidaan soveltaa täysimääräistä joustoa.

Lisäys

Yhteistä toimintasuunnitelmaa koskeviin korvauksiin liittyvien standardiyksikkökustannusten ja kokonaissummien kuvaus ja perustelut

Tämän lisäyksen tarkoituksena on helpottaa komission työtä, kun se arvioi yhteisen toimintasuunnitelman tulosten ja tuotosten korvaamisessa käytettäviä standardiyksikkökustannuksia (yksikkökustannuksia) ja kokonaissummia. Siksi siihen täytetään ainoastaan taulukoiden I.1.1 ja I.1.2 indikaattorien tiedot. Taulukko täytetään indikaattorikohtaisesti. (1)

A.1   Indikaattori (ks. I.1.1 ja I.1.2)

A.1.1.

Nimi

 

A.1.2.1.

Indikaattorin mittayksikkö

 

A.1.2.2.

Välitavoitteen/tavoitteen mittayksikkö (tarvittaessa)

 

A.1.3.

Määritelmä

 

A.1.4.

Tietojen lähde (todentavien asiakirjojen luonne, kuka tuottaa, kerää ja tallentaa tiedot, minne ne tallennetaan, miten usein tietoja kerätään ja mihin saakka, tietojen validointi jne.)

 

A.1.5.

Tietojen tarkistus (kuka tarkistaa, tarkistusväli, tarkistusmenetelmä):

saavutettujen yksiköiden tarkistus

saavutetun laatutason tarkistus

 

A.1.6.

Selvittäkää tarvittaessa, miten julkisten hankintamenettelyjen ja valtiontuen tarkistuksesta huolehditaan

 

A.1.7.

Mahdolliset vääristyneet kannustimet tai tämän indikaattorin aiheuttamat ongelmat, niiden lieventäminen ja riskitaso

 

A.1.8.

Korvaaminen perustuu

( ) kokonaissummaan ( ) standardiyksikkökustannukseen

A.1.9.

Yhden yksikkökustannuksen tai kokonaissumman määrä (kansallisena valuuttana)

 

A.1.10.

Lisämäärä (kansallisena valuuttana) mahdollisesta päivitysmenetelmästä

 

A.1.11.

Yksityiskohtainen kuvaus mahdollisesta päivitysmenetelmästä

 

A.1.12.

ERI-rahastojen lainsäädäntökehyksessä oleva yksikkökustannuksen tai kokonaissumman oikeusperusta

 

A.2.   Yksikkökustannuksen tai kokonaissumman laskenta

A.2.1.   Selvittäkää, miksi ehdotettu menetelmä ja laskenta ovat oleellisia yhteisen toimintasuunnitelman tukemien hanketyyppien osalta.

 

A.2.2.   Selvittäkää, miten kohdissa A.1.9 ja A.1.10 olevien summien laskenta on suoritettu, mukaan lukien laadulliset ja määrälliset oletukset. Tähän lisäykseen liitetään tarvittaessa tilastolliset todisteet ja vertailuarvot muodossa, jota komissio pystyy heti käyttämään.

 

A.2.3.   Selventäkää tarvittaessa myös seuraavat seikat:

miten tulot on huomioitu tai aiotaan huomioida

laskennassa on käytetty ainoastaan tukikelpoisia kustannuksia

ristiinrahoitusaste (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 98 artiklan 2 kohta).

 


(1)  Tämä lisäys ladataan erillisenä asiakirjana SFC2014:ään.


LIITE V

Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevien vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten malli

OSA A

VUOSITTAIN TARVITTAVAT TIEDOT (”SUPPEAT KERTOMUKSET”) (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 2 kohta)

1.   VUOTUISEN/LOPULLISEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUKSEN YKSILÖINTITIEDOT

CCI

<type='S' maxlength=15 input='S'>

Nimi

<type='S' maxlength=255 input='G'>

Versio

<type='N' input='G'>

Raportointivuosi

<type='N' input='G'>

Päivä, jolloin kertomus on hyväksytty seurantakomiteassa

<type='D' input='M'>

2.   TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA KATSAUS (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 2 kohta ja 111 artiklan 3 kohdan a alakohta)

Toimenpideohjelman täytäntöönpanoa koskevat keskeiset tiedot kyseisen vuoden osalta, mukaan lukien rahoitusvälineet, taloudelliset tiedot ja indikaattoritiedot.

<type='S' maxlength=7000 input='M'>

3.   TOIMINTALINJAN TÄYTÄNTÖÖNPANO (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 2 kohta)

3.1   Täytäntöönpanoa koskeva katsaus  (1)

Tunniste

Toimintalinja

Keskeiset tiedot toimintalinjan täytäntöönpanosta huomioiden keskeinen kehitys, merkittävät ongelmat sekä niiden poistamiseksi toteutetut toimenpiteet

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' maxlength=1750 input='M'>

3.2   Yhteiset ja ohjelmakohtaiset indikaattorit (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 2 kohta)  (2)

Investointiprioriteettikohtaiset yhteiset ja ohjelmakohtaiset indikaattorit ilmoitetaan täyttämällä jäljempänä olevat taulukot 1 ja 4.

Taulukko 1

EAKR:n ja koheesiorahaston tulosindikaattorit (toimintalinjan ja erityistavoitteen mukaan), koskee myös teknisen tuen toimintalinjaa  (3)

 

VUOSIARVO

 

Tunniste

Indikaattori

Mitta-yksikkö

Alueluokka

(tarvittaessa)

Lähtö-arvo

Lähtö-vuosi

Tavoite-arvo (2023)

2014

15

16

17

18

19

20

21

22

23

Ha-vain-not (tar-vitta-essa)

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='N or 'S'' input='G'>

<type='N' input='G'>

<type='N' or 'S' input='G'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='S' maxlength=875 input='M'>

 

 

 

 

 

 

m

w

t

m

w

t

m

w

t

m

w

t

m

w

t

m

w

t

m

w

t

m

w

t

m

w

t

m

w

t

m

w

t

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 2A

ESR:n yhteiset tulosindikaattorit (eriteltynä toimintalinjan, investointiprioriteetin ja alueluokan mukaan). Kaikki ESR:n yhteisiä tulosindikaattoreita koskevat tiedot (riippumatta siitä, onko tavoite asetettu) on ilmoitettava sukupuolittain eriteltyinä. Teknisen tuen toimintalinjan osalta ilmoitetaan vain ne yhteiset indikaattorit, joille on asetettu tavoite.  (4)  (5)

Investointiprioriteetti:


Tunniste

Indikaattori

Alue-luokka

Tavoiteasettelun lähtö-kohtana käytetty yhteinen tuotos-indi-kaattori

Lähtöarvon ja tavoitteen mitta-yksik-kö

Tavoitearvo (2023)

(tavoitteen osalta erittely sukupuolittain vapaaehtoinen)

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

Kumula-tiivinen arvo

(lasketaan automaat-tisesti)

Saavutus-suhde

Erittely suku-puolittain vapaa-ehtoinen

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='N or 'S'' input='G'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N'' input='G'>

<type='P' input='G'>

 

Vuosiarvo

 

 

 

 

 

 

 

Yh-teen-sä

M

W

M

W

M

W

W

M

M

W

M

W

M

W

M

W

M

W

M

W

M

W

Yhteensä

M

W

T

M

W

 

Työelämän ulkopuolella olevat osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osallistujat, jotka ovat koulutuk-sessa jättäessään toimen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osallistujat, jotka saavat ammatti-pätevyyden jättäessään toimen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatin-harjoittajina, jättäessään toimen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Heikom-massa asemassa olevat osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun, ovat koulutukses-sa/harjoitte-lussa, saavat ammatti-pätevyyden tai ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatin-harjoittajina, jättäessään toimen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä Ammatin-harjoittajina, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen  (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen  (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yli 54-vuotiaat osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatin-harjoittajina, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen  (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Heikommas-sa asemassa olevat osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatin-harjoittajina, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen  (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 2B

Nuorisotyöllisyysaloitetta koskevat tulosindikaattorit toimintalinjan tai toimintalinjan osan mukaan (ESR-asetuksen 19 artiklan 3 kohta sekä liitteet I ja II)  (7)

Tunniste

Indikaattori

Mittayk-sik-kö, ta-voite

Tavoitearvo (2023)

(tavoitteen osalta erittely suku-puolittain vapaa-ehtoinen))

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

Kumulatiivi-nen arvo

(lasketaan automaatti-sesti)

Saavutussuhde

Erittely sukupuolittain vapaaehtoinen

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='S' input='G'>

<type='N or 'S'' input='G'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

<type='N' or 'S' input='M'>

&