28.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 159/32

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2010 antamissaan päätelmissä työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’. Eurooppa-neuvosto vaati kaikkien unionin välineiden ja toimintalinjojen käyttöönottoa yhteisten tavoitteiden tueksi ja kehotti jäsenvaltioita tehostamaan koordinoituja toimia. Julkiset työvoimapalvelut ovat osaltaan keskeisesti edistämässä Eurooppa 2020 -strategian työllisyyden yleistavoitteen saavuttamista. Sen mukaan työllisyysaste nostetaan 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten osalta 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä erityisesti nuorisotyöttömyyttä vähentämällä.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 45 artiklassa turvataan työntekijöiden vapaa liikkuvuus unionissa, ja sen 46 artiklassa vahvistetaan puolestaan toimenpiteet tämän vapauden toteuttamiseksi etenkin varmistamalla julkisten työvoimaviranomaisten kiinteä yhteistoiminta. Tällä päätöksellä perustettavan julkisten työvoimapalvelujen verkoston, jäljempänä ’verkosto’, olisi maantieteellisen liikkuvuuden yleisten näkökohtien lisäksi katettava myös monenlaisia tavoitteita ja aloitteita; verkosto toteuttaa kannustavia toimia, jotka on suunniteltu parantamaan jäsenvaltioiden yhteistyötä työllisyyden alalla.

(3)

Tällä päätöksellä olisi tarkoitus kannustaa jäsenvaltioita tekemään keskenään yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen vastuualueilla. Päätöksellä virallistetaan nykyisen julkisten työvoimapalvelujen johtajien eurooppalaisen verkoston välityksellä tehtävä epävirallinen julkisten työvoimapalvelujen yhteistyö, johon kaikki jäsenvaltiot ovat sopineet osallistuvansa, ja lujitetaan tätä yhteistyötä. Verkoston täysi potentiaalinen arvo saavutetaan kaikkien jäsenvaltioiden jatkuvalla osallistumisella. Osallistumisesta olisi ilmoitettava verkoston sihteeristölle.

(4)

Neuvosto vahvisti perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätöksellä 2010/707/EU (3) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, joita on noudatettu vuosina 2011–2013. Näissä yhdennetyissä suuntaviivoissa annetaan jäsenvaltioille ohjausta niiden kansallisten uudistusohjelmien määrittelyssä ja uudistusten toteuttamisessa. Yhdennetyt suuntaviivat muodostavat perustan niille maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto antaa jäsenvaltioille edellä mainitun artiklan nojalla. Viime vuosina kyseisiin suosituksiin on sisältynyt erityisiä suosituksia julkisten työvoimapalvelujen toiminnasta ja valmiuksista samoin kuin jäsenvaltioiden aktiivisen työmarkkinapolitiikan tehokkuudesta.

(5)

Maakohtaiset suositukset saisivat enemmän tukea vankemmasta näyttöpohjasta, politiikan täytäntöönpanon onnistumista koskevasta palautteesta ja jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen yhteistyöstä. Verkoston olisi tätä varten toteutettava konkreettisia aloitteita, kuten yhteisiä näyttöön perustuvia vertailuanalyysijärjestelmiä, vastaavia keskinäisen oppimisen toimia, verkoston jäsenten keskinäistä avunantoa ja strategisia toimia julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamiseksi. Verkoston ja sen yksittäisten jäsenten erityisosaamista olisi hyödynnettävä myös siten, että ne toimittaisivat Euroopan parlamentin, neuvoston, komission tai työllisyyskomitean (EMCO) pyynnöstä selvityksiä työllisyyspolitiikan kehittämistä varten.

(6)

Julkisten työvoimapalvelujen yhteistyön lisäämisen ja tarkemman kohdentamisen olisi parannettava parhaiden käytäntöjen jakamista. Verkoston olisi yhdistettävä vertailuanalyysiin ja keskinäiseen oppimiseen perustuvat havainnot siten, että mahdollistetaan järjestelmällisen, dynaamisen ja integroidun vertailuoppimisprosessin syntyminen.

(7)

Verkoston olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä työllisyyskomitean kanssa perussopimuksen 150 artiklan nojalla ja osallistuttava sen työhön toimittamalla sille tosiasioihin perustuvaa näyttöä ja raportteja julkisten työvoimapalvelujen täytäntöönpanemista politiikoista. Verkoston Euroopan parlamentille osoittamat tiedot olisi toimitettava sihteeristön kautta ja neuvostolle osoittamat tiedot työllisyyskomitean kautta muuttamattomina ja tarvittaessa huomautusten kera. Erityisesti verkoston tiedot työllisyyspolitiikan toteuttamiseen liittyvistä näkökohdista ja julkisia työvoimapalveluja vertaileva analyysi voisivat tukea unionin ja kansallisen tason päättäjiä työllisyyspolitiikan arvioinnissa ja muotoilussa.

(8)

Verkoston olisi osallistuttava julkisten työvoimapalvelujen vastuualueilla työllisyyteen liittyvien politiikka-aloitteiden toteuttamiseen; tällainen on esimerkiksi 22 päivänä huhtikuuta 2013 annettu neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta (4). Verkoston olisi lisäksi tuettava aloitteita, joilla pyritään parempaan osaamisen kohtaantoon, ihmisarvoiseen ja kestävään työhön, työvoiman vapaaehtoisen liikkuvuuden edistämiseen sekä helpottamaan siirtymistä koulutuksesta työelämään muun muassa tukemalla ohjauksen tarjoamista ja parantamalla osaamisen ja pätevyyksien läpinäkyvyyttä. Verkoston olisi arvioitava ja arvotettava aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja, mukaan lukien haavoittuviin sosiaaliryhmiin ja sosiaaliseen syrjäytymiseen kohdistetut politiikat.

(9)

Verkoston olisi tehostettava jäsentensä keskinäistä yhteistyötä ja kehitettävä yhteisiä aloitteita, jotka koskevat tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista kaikilla julkisten työvoimapalvelujen kattamilla aloilla, vertailuanalyyseja ja neuvontaa samoin kuin innovatiivisten käytäntöjen edistämistä työvoimapalvelujen tarjoamisessa. Verkoston perustamisen ansiosta pystytään tekemään kattava, näyttöön perustuva ja tulossuuntautunut vertailu kaikista julkisista työvoimapalveluista ja kartoittamaan näin parhaat käytännöt julkisten työvoimapalvelujen tarjoamien palvelujen aloilla. Näiden tulosten olisi autettava suunnittelemaan työvoimapalvelujen rakennetta ja tarjoamista kullakin vastuualueella. Verkoston toteuttamien aloitteiden olisi parannettava julkisten työvoimapalvelujen vaikuttavuutta ja tehostettava julkista varainkäyttöä. Verkoston olisi myös toimittava yhteistyössä muiden työvoimapalvelujen tarjoajien kanssa.

(10)

Verkoston olisi määriteltävä vuotuisessa työohjelmassaan julkisten työvoimapalvelujen vertailuanalyysien ja niihin liittyvän keskinäisen oppimisen tekniset yksityiskohdat, kuten erityisesti tämän päätöksen liitteen mukainen vertailuanalyysi-indikaattoreihin perustuva vertailuoppimismenetelmä julkisten työvoimapalvelujen suorituskyvyn arvioimiseksi, kontekstimuuttujat, tietojen toimittamiseen liittyvät vaatimukset sekä integroituun keskinäisen oppimisen ohjelmaan liittyvät oppimisvälineet. Tässä päätöksessä olisi määriteltävä vertailuanalyysin alat. Jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia päättämään, osallistuvatko ne vapaaehtoisesti lisäksi muilla aloilla toteutettaviin vertailuoppimistoimiin.

(11)

Komissiolle olisi liitteen muuttamiseksi vertailuanalyysi-indikaattoreiden osalta siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, mikä koskee erityisesti julkisten työvoimapalvelujen asiantuntijoita. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(12)

Koska julkisten työvoimapalvelujen toimintamallit, tehtävät ja palvelujen tarjoamisen muodot vaihtelevat, on jäsenvaltioiden tehtävänä nimetä julkisten työvoimapalvelujen ylemmän johdon keskuudesta yksi jäsen ja yksi varajäsen julkisten työvoimapalvelujen verkoston johtokuntaan, jäljempänä ’johtokunta’. Jäsenen tai varajäsenen olisi tapauksen mukaan edustettava johtokunnassa myös jäsenvaltionsa muita julkisia työvoimapalveluja. Jos jäsenvaltion ei ole perustuslaillisista syistä mahdollista nimetä ainoastaan yhtä julkisista työvoimapalveluista vastaavaa viranomaista, olisi nimettävä useampi asiaankuuluva viranomainen siten, että niiden lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä ja säilytetään sääntö, jonka mukaan johtokunnassa on yksi ääni kutakin jäsenvaltiota kohti. Johtokunnan jäsenten olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että paikallis- ja alueviranomaisten näkemykset ja kokemukset sisällytetään verkoston toimintaan ja että nämä viranomaiset saavat kaiken tiedon julkisten työvoimapalvelujen toiminnasta. Johtokunnan jäsenillä olisi oltava valta tehdä päätöksiä lähettäjäorganisaationsa puolesta. Jotta voidaan varmistaa, että kaikki julkiset työvoimapalvelut osallistuvat verkostoon, toimien pitäisi olla avoimia julkisten työvoimapalvelujen osallistumiseen kaikilla tasoilla.

(13)

Jotta julkisten työvoimapalvelujen yhteiset tehtävät saataisiin vastaamaan tarkasti työmarkkinoiden tilannetta, verkostolla olisi oltava mahdollisimman ajantasaiset työttömyysluvut NUTS-tason 3 osalta.

(14)

Verkoston olisi hyödynnettävä komission vuodesta 1997 tukeman EU:n ja ETA:n nykyisen epävirallisen neuvoa-antavan julkisten työvoimapalvelujen johtajien eurooppalaisen verkoston asiantuntijaryhmän kokemuksia ja korvattava kyseinen ryhmä. Kyseisen neuvoa-antavan ryhmän näkemykset on otettu huomioon tässä päätöksessä. Tämän neuvoa-antavan ryhmän asiakirjassa ”PES Strategy 2020” määrittämien keskeisten toiminta-alojen olisi osaltaan edistettävä julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamista ja vahvistamista.

(15)

Verkoston olisi tarjottava keskinäistä apua jäsenilleen ja autettava niitä tukemaan toisiaan organisaatiorakenteiden ja palvelujen tarjoamisen nykyaikaistamisessa tehostamalla yhteistyötä ja etenkin osaamisen siirtoa, opintovierailuja ja henkilöstövaihtoa.

(16)

Verkostoa ja sen aloitteita olisi tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013 (5) perustetun työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) Progress-ohjelmaa ja työllisyyttä koskevasta lohkosta Euroopan parlamentin ja neuvoston vahvistamien määrärahojen puitteissa.

(17)

Kun kyse on hankkeista, jotka verkosto kehittää tai jotka määritetään keskinäiseen oppimiseen liittyvissä toimissa ja toteutetaan yksittäisissä julkisissa työvoimapalveluissa, jäsenvaltioilla olisi oltava käytettävissään rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (6) perustetusta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020.

(18)

Verkoston olisi varmistettava, että se täydentää eikä korvaa tai toista perussopimuksen IX osastossa tarkoitetulla tavalla Euroopan työllisyysstrategian osana toteutettavia toimia, erityisesti työllisyyskomitean toimia ja sen välineitä, kuten yhteistä arviointikehystä, samoin kuin keskinäisen oppimisen ohjelmaa. Lisäksi komission olisi synergioiden aikaansaamiseksi varmistettava, että verkoston sihteeristö tekee tiivistä yhteistyötä työllisyyskomitean sihteeristön kanssa.

(19)

Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustettuja periaatteita. Tässä päätöksessä pyritään erityisesti varmistamaan, että oikeutta maksuttomiin työnvälityspalveluihin noudatetaan tarkasti, ja edistämään perusoikeuskirjan 29 artiklan soveltamista,

a)

jäsenvaltioiden nimeämät julkiset työvoimapalvelut

b)

komissio.

a)

kaikkein haavoittuvimpia sosiaaliryhmiä, joiden työttömyysaste on korkea, erityisesti ikääntyneitä työntekijöitä sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria;

b)

ihmisarvoista ja kestävää työtä;

c)

EU:n työmarkkinoiden toiminnan parantamista;

d)

osaamisvajeiden tunnistamista ja niiden laajuutta ja esiintymisalueita koskevien tietojen antamista sekä työnhakijoiden osaamisen ja työnantajien tarpeiden parempaa vastaavuutta;

e)

työmarkkinoiden yhdentymisen tehostamista;

f)

vapaaehtoisen, oikeudenmukaisuuteen perustuvan maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden lisäämistä tiettyihin työmarkkinatarpeisiin vastaamiseksi;

g)

työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden integroitumista osana sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa;

h)

aktiivisten työmarkkina-aloitteiden ja niiden vaikuttavan ja tehokkaan täytäntöönpanon arviointia.

a)

unionin laajuisen näyttöön perustuvan vertailuoppimisen kehittäminen ja toteuttaminen julkisten työvoimapalvelujen kesken, jotta voidaan asianmukaisten menetelmien avulla verrata niiden toimia seuraavilla aloilla:

b)

keskinäisen avun tarjoaminen joko vertais- tai ryhmätoimien muodossa ja verkoston jäsenten välisellä yhteistyöllä, tietojen, kokemusten ja henkilöstön vaihdoilla, mukaan luettuna tuki neuvoston antamien julkisiin työvoimapalveluihin liittyvien maakohtaisten suositusten toteuttamiseen asianomaisen jäsenvaltion tai julkisen työvoimapalvelun pyynnöstä;

c)

julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamisen ja vahvistamisen edistäminen keskeisillä aloilla Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä koskevien ja sosiaalisten tavoitteiden mukaisesti;

d)

raporttien laatiminen joko Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan;

e)

asiaankuuluvien politiikka-aloitteiden toteuttamiseen osallistuminen;

f)

vuotuisen työohjelman, jossa määritetään sen työskentelymenetelmät, tulostavoitteet ja vertailuoppimisen toteuttamiseen liittyvät yksityiskohdat, hyväksyminen ja toteuttaminen;

g)

niiden parhaiden käytäntöjen määrittäminen ja jakaminen, joiden avulla voidaan löytää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja kehittää aloitteita sen varmistamiseksi, että nämä nuoret saavat tarvittavat taidot, jotka auttavat heitä pääsemään työmarkkinoille ja pysymään siellä.

a)

verkoston vuotuisen työohjelman, joka sisältää työryhmien perustamisen ja verkoston kokousten kielijärjestelyt;

b)

verkoston vuotuiseen työohjelmaan kuuluvan, vertailuanalyysiin ja keskinäiseen oppimiseen liittyvien toimien toteuttamista varten laaditun teknisen kehyksen, johon kuuluvat muun muassa tämän päätöksen liitteen mukaisiin vertailuanalyysi-indikaattoreihin perustuva vertailuoppimismenetelmä, jolla arvioidaan julkisten työvoimapalvelujen suorituskykyä, kontekstimuuttujat, tietojen toimittamiseen liittyvät vaatimukset sekä integroituun keskinäisen oppimisen ohjelmaan liittyvät oppimisvälineet;

c)

verkoston vuosikertomuksen, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkaistaan.