EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32010R1092

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1092/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010 , finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta

OJ L 331, 15.12.2010, p. 1–11 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 10 Volume 003 P. 202 - 212

In force: This act has been changed. Current consolidated version: 30/12/2019

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/1092/oj

15.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1092/2010,

annettu 24 päivänä marraskuuta 2010,

finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Finanssivakauden turvaaminen on ennakkoehto sille, että reaalitaloudessa voidaan tuottaa työpaikkoja, luotonantoa ja kasvua. Finanssikriisi on osoittanut finanssivalvonnassa olevan merkittäviä puutteita, minkä vuoksi ei ole pystytty ennakoimaan makrotason vakauden kielteistä kehitystä ja estämään liiallista riskien kasautumista finanssijärjestelmään.

(2)

Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut parantamaan aidosti tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikille unionin tason toimijoille ja osoittanut samalla merkittäviä puutteita yhä yhdentyneempien finanssimarkkinoiden unionin tason valvonnassa (13 päivänä huhtikuuta 2000 annettu päätöslauselma komission tiedonannosta rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttamisesta: toimintasuunnitelma (4), 25 päivänä marraskuuta 2002 annettu päätöslauselma toiminnan vakauden valvontaa koskevista säännöistä Euroopan unionissa (5), 11 päivänä heinäkuuta 2007 annettu päätöslauselma rahoituspalvelupolitiikkaa 2005–2010 koskevasta valkoisesta kirjasta (6), 23 päivänä syyskuuta 2008 annettu päätöslauselma suosituksista komissiolle riskirahastoista ja yksityisistä pääomasijoitusrahastoista (7), 9 päivänä lokakuuta 2008 annettu päätöslauselma ja siihen liitetyt suositukset komissiolle Lamfalussy-prosessin jatkotoimista: tuleva valvontarakenne (8), 22 päivänä huhtikuuta 2009 vahvistettu kanta muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (9) sekä 23 päivänä huhtikuuta 2009 vahvistettu kanta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottoluokituslaitoksista (10)).

(3)

Komissio antoi marraskuussa 2008 Jacques de Larosièren johtamalle korkean tason ryhmälle tehtäväksi esittää suosituksia siitä, kuinka eurooppalaisia valvontajärjestelyjä voitaisiin tiukentaa kansalaisten suojan parantamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi finanssijärjestelmään.

(4)

Korkean tason ryhmän 25 päivänä helmikuuta 2009 esittämässä lopullisessa raportissa, jäljempänä ”de Larosièren raportti”, suositettiin muun muassa sellaisen unionin tason elimen perustamista, jonka tehtävänä on valvoa koko finanssijärjestelmän riskejä.

(5)

Maaliskuun 4 päivänä 2009 antamassaan tiedonannossa ”Elvytys Euroopassa” komissio otti de Larosièren raportissa esitetyt suositukset myönteisesti vastaan ja antoi niille laajan kannatuksensa. Eurooppa-neuvosto oli 19 ja 20 päivänä maaliskuuta 2009 pitämässään kokouksessa yhtä mieltä siitä, että finanssilaitosten sääntelyä ja valvontaa on tehostettava unionissa ja että toimien lähtökohtana käytetään de Larosièren raporttia.

(6)

Komissio esitti 27 päivänä toukokuuta 2009 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan finanssivalvonta” joukon uudistuksia nykyisiin järjestelyihin, joilla turvataan rahoituksen vakautta unionin tasolla ja joihin sisältyi erityisesti makrotason vakauden valvonnasta vastaavan Euroopan järjestelmäriskikomitean, jäljempänä ”EJRK”, perustaminen. Neuvosto antoi istunnossaan 9 päivänä kesäkuuta 2009 ja Eurooppa-neuvosto kokouksessaan 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 tukensa komission esityksille ja otti myönteisesti vastaan komission aikomuksen antaa lainsäädäntöehdotuksia, jotta uusi kehys voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2010 aikana. Komission näkemysten mukaisesti neuvosto totesi muun muassa, että Euroopan keskuspankin, jäljempänä ”EKP”, ”tulisi antaa analyyttista, tilastollista, hallinnollista ja logistista tukea EJRK:lle käyttäen myös hyväksi kansallisten keskuspankkien ja valvontaviranomaisten teknisiä lausuntoja”. EKP:n EJRK:lle antama tuki ja EJRK:lle osoitettavat tehtävät eivät saisi vaarantaa periaatetta, jonka mukaan EKP on riippumaton sen hoitaessa sille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla annettuja tehtäviä.

(7)

Kansainvälisten finanssimarkkinoiden yhdentyminen ja finanssikriisien leviämisriski edellyttävät unionin voimakasta sitoutumista yleismaailmallisella tasolla. EJRK:n olisi käytettävä hyväkseen korkean tason tieteellisen komitean asiantuntemusta ja otettava kokonaisvastuu sen varmistamisesta, että unionin näkemykset otetaan huomioon rahoituksen vakautta koskevissa kysymyksissä yleismaailmallisella tasolla, erityisesti toimimalla läheisessä yhteistyössä Kansainvälisen valuuttarahaston (International Monetary Fund), jäljempänä ”IMF”, ja finanssimarkkinoiden vakautta seuraavan elimen (Financial Stability Board), jäljempänä ”FSB”, joiden odotetaan antavan varhaisia varoituksia makrotason vakauteen maailmanlaajuisella tasolla kohdistuvista riskeistä, sekä G20-ryhmän jäsenten kanssa.

(8)

EJRK:n olisi edistettävä muun muassa sitä, että IMF:n, FSB:n ja kansainvälisen järjestelypankin (Bank for International Settlements), jäljempänä ”BIS”, G20-ryhmälle antamat suositukset pannaan täytäntöön.

(9)

Myös G20-maiden valtiovarainministereille ja keskuspankkien pääjohtajille 28 päivänä lokakuuta 2009 esitellyssä IMF:n, BIS:n ja FSB:n laatimassa finanssilaitosten, -markkinoiden ja -välineiden järjestelmäriskin arviointiohjeita koskevassa raportissa (”Guidance to Assess the Systemic Importance of Financial Institutions, Markets and Instruments: Initial Considerations”) todetaan, että järjestelmäriskien arviointi todennäköisesti vaihtelee taloudellisen toimintaympäristön mukaan. Siihen vaikuttavat myös finanssi-infrastruktuuri ja kriisinhallintajärjestelmät sekä kyky reagoida häiriöihin niiden sattuessa. Finanssilaitokset voivat järjestelmän kannalta olla merkittäviä paikallisten, kansallisten tai kansainvälisten finanssijärjestelmien ja talouksien kannalta. Tärkeimmät finanssimarkkinoiden ja finanssilaitosten järjestelmään liittyvän merkityksen määrittämistä helpottavat arviointiperusteet ovat koko (finanssijärjestelmän yksittäisen osan tarjoamien finanssipalvelujen määrä), korvattavuus (missä määrin järjestelmän muut osat voivat tarjota samoja palveluja häiriön sattuessa) ja keskinäinen riippuvuus (yhteydet järjestelmän muihin osiin). Näihin kolmeen arviointiperusteeseen nojautuvassa arvioinnissa olisi lisäksi otettava huomioon finanssialan haavoittuvuus sekä institutionaalisen kehyksen kyky reagoida finanssihäiriöihin, ja siinä olisi tarkasteltava laajasti lisätekijöitä, joita ovat muun muassa yksittäisten rakenteiden ja liiketoimintamallien monitahoisuus, rahoitusta koskevan itsemääräämisoikeuden aste, valvonnan tehokkuus ja laajuus, rahoitusjärjestelyjen avoimuus ja yhteydet, jotka voivat vaikuttaa laitosten kokonaisriskiin.

(10)

EJRK:n tehtävänä olisi oltava järjestelmäriskien arviointi ja valvonta normaaliaikoina, jotta järjestelmän alttiutta sen osien häiriöiden riskeille voitaisiin vähentää ja jotta finanssijärjestelmän häiriönsietokykyä voitaisiin parantaa. Tältä osin EJRK:n olisi osaltaan huolehdittava finanssivakauden varmistamisesta sekä vähennettävä sisämarkkinoihin ja reaalitalouteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Tavoitteidensa saavuttamiseksi EJRK:n olisi analysoitava kaikkea asiaankuuluvaa tietoa.

(11)

Unionin nykyisissä järjestelyissä kiinnitetään liian vähän huomiota makrotason vakauden valvontaan sekä laajemman makrotalousympäristön kehityksen ja finanssijärjestelmän välisiin yhteyksiin. Vastuu makrotason vakauden arvioinnista on yhä hajaantunutta ja sitä harjoittavat eri viranomaiset eri tasoilla, eikä ole olemassa mekanismia, jolla varmistettaisiin, että makrotason vakauteen kohdistuvat riskit havaitaan asianmukaisesti ja että varoituksia ja suosituksia annetaan selkeällä tavalla ja niiden perusteella toteutetaan jatkotoimia. Unionin ja maailmanlaajuisten finanssijärjestelmien asianmukainen toimivuus ja niihin kohdistuvien uhkien lieventäminen edellyttävät makrotason ja mikrotason vakauden valvonnan parempaa yhdenmukaisuutta.

(12)

Äskettäin muotoiltu makrotason vakauden valvonnan järjestelmä edellyttää uskottavaa ja näkyvää johtajuutta. EJRK:n aseman keskeisen merkityksen sekä sen kansainvälisen ja eurooppalaisen uskottavuuden vuoksi samoin kuin de Larosièren raportin suositusten hengen mukaisesti EKP:n pääjohtajan olisi oltava EJRK:n puheenjohtajana ensimmäisten viiden vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulosta. Myös vastuuta koskevia vaatimuksia olisi lisättävä ja EJRK:n elinten olisi voitava hyödyntää laajalti erilaista kokemuspohjaa, taustoja ja mielipiteitä.

(13)

De Larosièren raportissa todetaan myös, että makrotason vakauden valvonnalla ei ole merkitystä, jos sillä ei pystytä jollakin tavalla vaikuttamaan mikrotason valvontaan, ja toisaalta mikrotason vakauden valvonnalla ei voida tehokkaasti turvata rahoituksen vakautta, jos kehitystä makrotasolla ei oteta riittävästi huomioon.

(14)

Olisi perustettava Euroopan finanssivalvojien järjestelmä, jäljempänä ”EFVJ”, joka kokoaa sekä kansalliset että unionin tason finanssivalvonnan toimijat toimimaan verkostona. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti EFVJ:n osapuolten olisi harjoitettava yhteistyötä luottamuksen ja täydellisen keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä ja varmistettava erityisesti keskinäisen tiedonkulun asianmukaisuus ja luotettavuus. Unionin tasolla verkoston olisi koostuttava EJRK:sta ja kolmesta mikrotason valvontaviranomaisesta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (11) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (12) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (13) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä yhteisesti ”Euroopan valvontaviranomaiset”.

(15)

Unioni tarvitsee erityisen elimen, joka vastaa makrotason vakauden valvonnasta koko unionin finanssijärjestelmässä ja jonka tehtävänä on havaita rahoituksen vakauteen kohdistuvia riskejä ja antaa tarpeen mukaan riskejä koskevia varoituksia ja suosituksia tällaisiin riskeihin puuttumiseksi. Tästä syystä EJRK olisi perustettava uutena riippumattomana elimenä, jonka toiminta kattaa kaikki finanssialat sekä vakuus- ja suojajärjestelmät. EJRK:n olisi vastattava makrotason vakauden valvonnasta unionin tasolla, eikä se saisi olla oikeushenkilö.

(16)

EJRK:n olisi koostuttava hallintoneuvostosta, ohjauskomiteasta, sihteeristöstä, neuvoa-antavasta teknisestä komiteasta ja neuvoa-antavasta tieteellisestä komiteasta. Neuvoa-antavan tieteellisen komitean kokoonpanossa olisi otettava huomioon hallintoneuvoston hyväksymät asianmukaiset eturistiriitasäännöt. Neuvoa-antavan teknisen komitean perustamisessa olisi otettava huomioon olemassa olevat rakenteet päällekkäisyyden välttämiseksi.

(17)

EJRK:n olisi annettava varoituksia ja tarvittaessa joko yleis- tai erityisluonteisia suosituksia, jotka olisi osoitettava erityisesti koko unionille, yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle, yhdelle tai useammalle Euroopan valvontaviranomaiselle taikka yhdelle tai useammalle kansalliselle valvontaviranomaiselle, ja niissä olisi määriteltävä asiaa koskeville poliittisille linjauksille tietty aikataulu.

(18)

EJRK:n olisi suunniteltava värikoodijärjestelmä, jonka avulla asianomaiset osapuolet voivat paremmin arvioida riskin luonnetta.

(19)

Tällaisten varoitusten ja suositusten vaikutuksen ja hyväksyttävyyden lisäämiseksi ne olisi toimitettava tiukkojen salassapitosääntöjen mukaisesti myös neuvostolle ja komissiolle ja, jos ne on osoitettu yhdelle tai useammalle kansalliselle valvontaviranomaiselle, myös Euroopan valvontaviranomaisille. Talous- ja rahoituskomitean, jäljempänä ”TRK”, olisi valmisteltava neuvoston suorittama asian käsittely sen Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti. Neuvoston keskustelujen valmistelemiseksi ja jotta neuvosto saisi oikea-aikaisia politiikkaa koskevia neuvoja EJRK:n olisi annettava TRK:lle säännöllisesti tietoja ja sen olisi lähetettävä varoitusten ja suositusten tekstit heti, kun ne on hyväksytty.

(20)

EJRK:n olisi myös seurattava antamiensa varoitusten ja suositusten noudattamista suositusten saajien laatimien raporttien perusteella varmistaakseen, että sen varoituksia ja suosituksia noudatetaan tehokkaasti. Suositusten saajien olisi toimittava niiden mukaisesti ja esitettävä riittävät perustelut, mikäli toimet on jätetty toteuttamatta (”toimi tai selitä” -mekanismi). Jos EJRK katsoo, että toimet ovat riittämättömiä, sen olisi tiukkoja salassapitosääntöjä noudattaen ilmoitettava asiasta suositusten saajille, neuvostolle ja tarvittaessa asiaankuuluvalle Euroopan valvontaviranomaiselle.

(21)

EJRK:n olisi päätettävä tapauskohtaisesti ja antamalla neuvostolle tietoja riittävän ajoissa, jotta tämä ehtii reagoida, onko suositus säilyttää luottamuksellisena vai julkistaa, ottaen huomioon, että julkistaminen voi tietyissä olosuhteissa edistää suositusten noudattamista.

(22)

Jos EJRK havaitsee riskin, joka voi vaarantaa vakavasti finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai unionin finanssijärjestelmän vakauden osittain tai kokonaisuudessaan, sen olisi viipymättä ilmoitettava neuvostolle tilanteesta. Jos EJRK katsoo, että kriisitilanne voi syntyä, sen olisi otettava yhteyttä neuvostoon ja annettava tilannearviointi. Neuvoston olisi sitten arvioitava, onko tarpeen hyväksyä Euroopan valvontaviranomaisille osoitettu päätös, jossa todetaan kriisitilanteen olemassaolo. Tuossa menettelyssä on ratkaisevan tärkeää huolehtia asiaankuuluvin tavoin luottamuksellisuuden turvaamisesta.

(23)

EJRK:n olisi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vähintään kerran vuodessa ja useamminkin, jos finanssialan häiriöt leviävät laajalle. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi voitava tarvittaessa kehottaa EJRK:ta tarkastelemaan finanssivakauden turvaamiseen liittyviä erityiskysymyksiä.

(24)

EKP:lla ja kansallisilla keskuspankeilla olisi oltava johtava asema makrotason vakauden valvonnassa asiantuntemuksensa ja rahoituksen saannin turvaamiseen liittyvien nykyisten vastuualueidensa perusteella. Kansallisten valvontaviranomaisten olisi oltava mukana antamassa erityisasiantuntemustaan. On olennaisen tärkeää, että mikrotason vakauden valvontaviranomaiset osallistuvat EJRK:n työhön sen varmistamiseksi, että makrotason vakauteen kohdistuvien riskien arviointi perustuu finanssijärjestelmän kehitystä koskeviin täydellisiin ja tarkkoihin tietoihin. Tästä syystä Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajien olisi oltava äänivaltaisia jäseniä. Kunkin jäsenvaltion kyseessä olevien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yhden edustajan olisi osallistuttava hallintoneuvoston kokouksiin äänioikeudettomina jäseninä. Avoimuuden hengessä olisi 15 riippumattoman henkilön tarjottava EJRK:lle ulkoista asiantuntemusta neuvoa-antavan tieteellisen komitean kautta.

(25)

Komission jäsenen osallistuminen EJRK:aan auttaa luomaan yhteyden makrotalouden valvonnan ja finanssivalvonnan välille unionissa, ja TRK:n puheenjohtajan läsnäolo kuvastaa jäsenvaltioiden valtionvarain hoidosta vastaavien ministeriöiden ja neuvoston asemaa finanssivakauden turvaamisessa sekä talous- ja finanssivalvonnan suorittamisessa.

(26)

On olennaisen tärkeää, että EJRK:n jäsenet suorittavat tehtävänsä puolueettomasti ja tarkastelevat ainoastaan koko unionin alueella vallitsevaa rahoituksen vakautta. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, varoituksia ja suosituksia koskeva äänestys EJRK:ssa ei saisi olla painotettu ja päätökset olisi tehtävä pääsääntöisesti yksinkertaisella enemmistöllä.

(27)

Finanssilaitosten ja -markkinoiden keskinäinen riippuvuus osoittaa, että mahdollisten järjestelmäriskien seurannan ja arvioinnin olisi perustuttava laajaan valikoimaan makrotaloutta ja mikrotason rahoitusta koskevia asiaankuuluvia tietoja ja indikaattoreita. Näihin järjestelmäriskeihin sisältyy finanssipalvelujen keskeytymisriski, joka johtuu unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osien merkittävästä heikentymisestä, mikä saattaa vaikuttaa huomattavan kielteisesti sisämarkkinoihin ja reaalitalouteen. Kaikenlaiset finanssialan laitokset, välittäjät, markkinat, infrastruktuurit tai välineet voivat olla järjestelmän kannalta merkittäviä. EJRK:n olisi sen vuoksi saatava käyttöönsä kaikki tehtäviensä suorittamisessa tarvittavat tiedot ja huolehdittava siitä, että nämä tiedot käsitellään tarvittaessa luottamuksellisina.

(28)

Tässä asetuksessa säädetyt tietojen keräämistä koskevat toimenpiteet ovat tarpeen EJRK:n tehtävien hoitamiseksi eivätkä ne saisi vaikuttaa Euroopan tilastojärjestelmän oikeudellisiin puitteisiin tilastojen alalla. Tämä asetus ei näin ollen saisi rajoittaa Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (14) eikä Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (15) soveltamista.

(29)

Markkinatoimijoilta voidaan saada arvokasta tietoa, joka auttaa ymmärtämään finanssijärjestelmään vaikuttavia muutoksia. EJRK:n olisi sen vuoksi tarvittaessa kuultava yksityissektorin sidosryhmiä, mukaan lukien finanssialan edustajat, kuluttajajärjestöt ja komission perustamat tai unionin lainsäädännöllä perustetut finanssipalvelualan käyttäjäryhmät, ja annettava niille kohtuullinen mahdollisuus esittää huomautuksia.

(30)

EJRK:n perustamisella olisi osaltaan edistettävä suoraan sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamista. Unionin finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonta on olennainen osa uusia unionin valvontajärjestelyjä, sillä makrotason vakauden valvonta on kiinteästi sidoksissa mikrotason vakauden valvontaan liittyviin Euroopan valvontaviranomaisten tehtäviin. Kaikilla sidosryhmillä voi olla tarpeeksi luottamusta ryhtyä valtioiden rajat ylittäviin finanssitoimiin ainoastaan, jos käytössä on järjestelyt, joissa asianmukaisella tavalla tunnustetaan mikro- ja makrotason vakauteen kohdistuvien riskien keskinäinen riippuvuus. EJRK:n olisi seurattava ja arvioitava finanssivakauteen kohdistuvia riskejä, jotka johtuvat alakohtaisella tasolla tai koko finanssijärjestelmän tasolla tapahtuneesta kehityksestä. Tällaisiin riskeihin puuttumalla EJRK:n olisi osaltaan välittömästi edistettävä yhdennetyn unionin valvontarakenteen toimintaa; valvontarakennetta tarvitaan edistämään jäsenvaltioiden oikea-aikaisia ja yhtenäisiä poliittisia linjauksia, ja siten ehkäisemään eriäviä lähestymistapoja ja parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa.

(31)

Yhteisöjen tuomioistuin on todennut asiassa C-217/04, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto, 2 päivänä toukokuuta 2006 antamassaan tuomiossa, että ”mikään EY 95 artiklan [nykyinen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla] sanamuodossa ei oikeuta päättelemään, että yhteisön lainsäätäjän tämän määräyksen perusteella toteuttamien toimenpiteiden adressaatteina voi olla vain jäsenvaltioita. Yhteisön lainsäätäjän suorittaman arvioinnin perusteella voi osoittautua välttämättömäksi perustaa yhteisön elin, jonka tehtävänä on myötävaikuttaa yhdenmukaistamisprosessiin tilanteissa, joissa tähän määräykseen perustuvien toimien yhtenäisen täytäntöönpanon ja soveltamisen helpottamiseksi on asianmukaista toteuttaa oheis- ja kehystoimenpiteitä.” (16) EJRK:n olisi edistettävä finanssivakautta, jotta finanssialan yhdentyminen sisämarkkinoilla voisi edetä, seuraamalla järjestelmäriskejä ja antamalla tarvittaessa varoituksia ja suosituksia. Nämä tehtävät liittyvät tiiviisti unionin lainsäädännön tavoitteisiin, jotka koskevat finanssipalvelujen sisämarkkinoita. EJRK olisi tämän vuoksi perustettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan perusteella.

(32)

Kuten de Larosièren raportissa ehdotetaan, on tarpeen edetä vaiheittain ja Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi tarkasteltava kokonaisuudessaan uudelleen EFVJ:ää, EJRK:aa ja Euroopan valvontaviranomaisia viimeistään 17 päivänä joulukuuta 2013.

(33)

Jäsenvaltiot eivät voi Euroopan finanssimarkkinoiden yhdentymisen vuoksi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on unionin finanssijärjestelmän makrotason vakauden tehokas valvonta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Perustaminen

1.   Perustetaan Euroopan järjestelmäriskikomitea, jäljempänä ”EJRK”. Sen kotipaikka on Frankfurt am Mainissa.

2.   EJRK on osa Euroopan finanssivalvojien järjestelmää, jäljempänä ”EFVJ”, jonka tehtävänä on unionin finanssijärjestelmän valvonnan varmistaminen.

3.   EFVJ koostuu seuraavista:

a)

EJRK;

b)

asetuksella (EU) N:o 1093/2010 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen);

c)

asetuksella (EU) N:o 1094/2010 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen);

d)

asetuksella (EU) N:o 1095/2010 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen);

e)

asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 54 artiklassa säädetty Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitea, jäljempänä ”yhteiskomitea”;

f)

jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tai sääntelyviranomaiset, jotka on määritelty asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä.

4.   Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti Euroopan finanssivalvojien järjestelmän osapuolten on harjoitettava yhteistyötä luottamuksen ja täydellisen keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä ja varmistettava erityisesti keskinäisen tiedonkulun asianmukaisuus ja luotettavuus.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

”finanssilaitoksella” asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön piiriin kuuluvaa yritystä sekä mitä tahansa muuta unionissa olevaa yritystä tai yhteisöä, jonka päätoimiala on samankaltainen;

b)

”finanssijärjestelmällä” kaikkia finanssialan laitoksia, markkinoita, tuotteita ja markkinainfrastruktuureja;

c)

”järjestelmäriskillä” sellaisen häiriön vaaraa finanssijärjestelmässä, joka saattaa vaikuttaa huomattavan kielteisesti sisämarkkinoihin ja reaalitalouteen. Kaikentyyppiset finanssialan välittäjät, markkinat ja rakenteet voivat järjestelmän kannalta olla jossain määrin merkittäviä.

3 artikla

Toiminta-ajatus, tavoitteet ja tehtävät

1.   EJRK vastaa finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta unionissa edistääkseen finanssijärjestelmän kehityksestä johtuvien unionin finanssivakauteen kohdistuvien järjestelmäriskien estämistä tai lieventämistä ja makrotalouden kehityksen huomioon ottamista, jotta voidaan välttää finanssialan häiriöiden laajalle leviämistä. Se edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja varmistaa tällä tavoin, että finanssiala edistää talouskasvua kestävällä tavalla.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi EJRK huolehtii seuraavista tehtävistä:

a)

kaiken sellaisen tiedon määrittely ja/tai kerääminen ja analysointi, joka on merkityksellistä ja tarpeellista 1 kohdassa kuvattujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

b)

järjestelmäriskien havaitseminen ja priorisointi,

c)

varoitusten antaminen, jos tällaiset järjestelmäriskit vaikuttavat huomattavilta, ja tarvittaessa varoitusten julkistaminen;

d)

korjaavia toimia koskevien suositusten antaminen havaittujen riskien käsittelemiseksi ja tarvittaessa suositusten julkistaminen;

e)

luottamuksellisen varoituksen ja tilannearvioinnin antaminen neuvostolle, kun EJRK katsoo, että saattaa syntyä asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 18 artiklassa tarkoitettu kriisitilanne, jotta neuvosto voi päättää, onko tarpeen hyväksyä Euroopan valvontaviranomaisille osoitettu päätös, jossa todetaan kriisitilanteen olemassaolo;

f)

varoitusten ja suositusten mukaisesti toteutettujen jatkotoimien seuranta;

g)

toimiminen tiiviissä yhteistyössä EFVJ:n kaikkien muiden osapuolten kanssa; tarvittaessa sellaisten järjestelmäriskeihin liittyvien tietojen toimittaminen Euroopan valvontaviranomaisille, joita nämä tarvitsevat tehtäviensä suorittamisessa; ja erityisesti yhteisen määrällisten ja laadullisten indikaattorien joukon (”riskikojelauta”) laatiminen yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa järjestelmäriskin määrittämistä ja mittaamista varten;

h)

osallistuminen tarvittaessa yhteiskomitean toimintaan;

i)

makrotason vakauden valvontaan liittyvien toimiensa yhteensovittaminen kansainvälisten rahoituslaitosten, erityisesti IMF:n ja FSB:n, sekä kolmansien maiden vastaavien elinten toimien kanssa;

j)

unionin lainsäädännössä määriteltyjen muiden asiaan liittyvien tehtävien suorittaminen.

II LUKU

ORGANISAATIO

4 artikla

Rakenne

1.   EJRK:ssa on hallintoneuvosto, ohjauskomitea, sihteeristö, neuvoa-antava tieteellinen komitea ja neuvoa-antava tekninen komitea.

2.   Hallintoneuvosto tekee päätökset, jotka ovat tarpeen, jotta EJRK voi suorittaa sille 3 artiklan 2 kohdan nojalla uskotut tehtävät.

3.   Ohjauskomitea avustaa EJRK:aa päätöksenteossa valmistelemalla hallintoneuvoston kokoukset, tarkistamalla kulloinkin käsiteltävänä olevat asiakirjat ja seuraamalla EJRK:n käynnissä olevan työskentelyn edistymistä.

4.   Sihteeristö vastaa EJKR:n päivittäisestä toiminnasta. Se tarjoaa EJRK:lle korkealaatuista analyyttistä, tilastollista, hallinnollista ja logistista tukea EJKR:n puheenjohtajan ja ohjauskomitean johdolla neuvoston asetuksen (EU) N:o 1096/2010 (17) mukaisesti. Sihteeristö käyttää hyväksi myös Euroopan valvontaviranomaisten, kansallisten keskuspankkien ja kansallisten valvontaviranomaisten teknisiä lausuntoja.

5.   Jäljempänä 12 ja 13 artiklassa tarkoitetut neuvoa-antava tieteellinen komitea ja neuvoa-antava tekninen komitea antavat neuvoja ja apua EJRK:n työn kannalta tärkeissä kysymyksissä.

5 artikla

EJRK:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat

1.   EJRK:n puheenjohtajana toimii EKP:n pääjohtaja viiden vuoden toimikauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta. Seuraaviksi toimikausiksi EJRK:n puheenjohtaja nimetään 20 artiklassa säädetyn tarkastelun perusteella määritettävien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2.   EKP:n yleisneuvoston jäsenet valitsevat ensimmäisen varapuheenjohtajan keskuudestaan viiden vuoden toimikaudeksi ja ottavat tässä huomioon sekä kaikkien jäsenvaltioiden että toisaalta niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, ja toisaalta niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, tasapuolisen edustuksen. Ensimmäinen varapuheenjohtaja voidaan valita kerran uudeksi toimikaudeksi.

3.   Toinen varapuheenjohtaja on asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 55 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimitetty yhteiskomitean puheenjohtaja.

4.   Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ilmoittavat Euroopan parlamentille julkisessa kuulemisessa, miten he aikovat suorittaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

5.   Puheenjohtaja johtaa hallintoneuvoston ja ohjauskomitean kokouksia.

6.   Puheenjohtajan ollessa estynyt varapuheenjohtajat johtavat hallintoneuvoston ja/tai ohjauskomitean kokouksia arvojärjestyksensä mukaisesti.

7.   Jos ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valitun EKP:n yleisneuvoston jäsenen toimikausi päättyy ennen kuin viiden vuoden toimikausi tai jos ensimmäinen varapuheenjohtaja ei pysty jostain syystä hoitamaan tehtäviään, valitaan uusi ensimmäinen varapuheenjohtaja 2 kohdan mukaisesti.

8.   Puheenjohtaja edustaa EJRK:aa ulkopuolisiin tahoihin nähden.

6 artikla

Hallintoneuvosto

1.   Äänivaltaisia hallintoneuvoston jäseniä ovat:

a)

EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja;

b)

kansallisten keskuspankkien pääjohtajat;

c)

komission jäsen;

d)

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) puheenjohtaja;

e)

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) puheenjohtaja;

f)

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) puheenjohtaja;

g)

neuvoa-antavan tieteellisen komitean puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa;

h)

neuvoa-antavan teknisen komitean puheenjohtaja.

2.   Äänioikeudettomia hallintoneuvoston jäseniä ovat:

a)

yksi kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen kansallisen valvontaviranomaisen korkean tason edustaja 3 kohdan mukaisesti;

b)

talous- ja rahoituskomitean, jäljempänä ”TRK”, puheenjohtaja.

3.   Edellä olevan 2 kohdan a alakohdan mukaisen kansallisten valvontaviranomaisten edustuksen osalta korkean tason edustaja vaihtuu käsiteltävän asian mukaan, jolleivät tietyn jäsenvaltion kansalliset valvontaviranomaiset ole sopineet yhteisestä edustajasta.

4.   Hallintoneuvosto vahvistaa EJRK:n työjärjestyksen.

7 artikla

Puolueettomuus

1.   Hallintoneuvoston ja ohjauskomitean toimintaan osallistuessaan tai EJRK:aan liittyviä muita tehtäviä suorittaessaan EJRK:n jäsenten on suoritettava tehtävänsä puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita jäsenvaltioilta, unionin toimielimiltä taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

2.   Kukaan hallintoneuvoston (äänivaltainen tai äänioikeudeton) jäsen ei saa toimia finanssialan tehtävissä.

3.   Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan EJRK:n jäseniin näiden suorittaessa 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tehtäviä.

8 artikla

Salassapitovelvollisuus

1.   Hallintoneuvoston jäsenten ja kaikkien muiden henkilöiden, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet EJRK:n palveluksessa tai sen yhteydessä (mukaan luettuina keskuspankkien asianomainen henkilöstö, neuvoa-antava tieteellinen komitea, neuvoa-antava tekninen komitea, Euroopan valvontaviranomaiset ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset kansalliset valvontaviranomaiset), on noudatettava salassapitovelvollisuutta vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.

2.   EJRK:n jäsenten näissä tehtävissä saamia tietoja saa käyttää ainoastaan 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen jäsenten velvollisuuksien ja tehtävien hoitamisessa.

3.   Luottamuksellisia tietoja, jotka 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt saavat tehtäviään suorittaessaan, ei saa luovuttaa kenellekään henkilölle eikä millekään viranomaiselle muutoin kuin sellaisena tiivistelmänä tai koosteena, josta yksittäisiä finanssilaitoksia ei voida tunnistaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan ja rikosoikeuden säännösten soveltamista.

4.   EJRK sopii yhdessä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa erityisistä salassapitomenettelyistä yksittäisiä finanssilaitoksia koskevien tietojen tai tietojen, joista yksittäiset finanssilaitokset voidaan tunnistaa, suojaamiseksi ja vahvistaa ne.

9 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.   Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen täysistuntoon EJRK:n puheenjohtajan aloitteesta vähintään neljä kertaa vuodessa. EJRK:n puheenjohtaja voi kutsua koolle ylimääräisen kokouksen omasta aloitteestaan tai kun vähintään kolmasosa hallintoneuvoston äänivaltaisista jäsenistä sitä pyytää.

2.   Kunkin hallintoneuvoston jäsenen on oltava kokouksissa läsnä henkilökohtaisesti eivätkä he voi käyttää edustajaa.

3.   Jos jäsen on vähintään kolmen kuukauden ajan estynyt osallistumasta kokouksiin, hän voi poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, nimetä itselleen varajäsenen. Tämä jäsen voidaan myös korvata henkilöllä, joka on nimitetty virallisesti noudattaen edustajien väliaikaista korvaamista koskevia kyseisen elimen sääntöjä.

4.   Edellä 3 artiklan 2 kohdassa säädettyihin EJRK:n tehtäviin suoraan liittyviä toimia suorittavien kansainvälisten rahoituslaitosten korkean tason edustajia voidaan tarvittaessa kutsua osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin.

5.   Kolmansien maiden, varsinkin ETA-maiden asiaankuuluvien viranomaisten korkean tason edustajat voivat osallistua EJRK:n työhön, kuitenkin ehdottomasti vain niille merkityksellisten kysymysten osalta. EJRK voi hyväksyä järjestelyjä, joissa määritellään kyseisten kolmansien maiden osalta erityisesti EJRK:n toimintaan osallistumisen luonne ja laajuus sekä osallistumista koskevat menettelykysymykset. Näissä järjestelyissä voidaan määrätä edustajan läsnäolosta tapauskohtaisesti tarkkailijana hallintoneuvostossa, ja tämän olisi koskettava vain näiden maiden kannalta merkityksellisiä kysymyksiä, mihin eivät kuulu tilanteet, joissa keskustellaan yksittäisistä finanssilaitoksista tai jäsenvaltioista.

6.   Kokoukset ovat luottamuksellisia.

10 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.   Kullakin äänivaltaisella hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni.

2.   Hallintoneuvosto tekee päätöksensä läsnä olevien äänivaltaisten jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan 1 kohdan mukaisen äänestysmenettelyn noudattamista. Äänten mennessä tasan EJRK:n puheenjohtajan ääni ratkaisee.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, suosituksen antaminen taikka varoituksen tai suosituksen julkistaminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä.

4.   Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen äänivaltaisista jäsenistä on läsnä. Jos hallintoneuvosto ei ole päätösvaltainen, EJRK:n puheenjohtaja voi kutsua koolle ylimääräisen kokouksen, joka on päätösvaltainen, jos yksi kolmasosa äänivaltaisista jäsenistä on läsnä. Edellä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa työjärjestyksessä määrätään ylimääräisen kokouksen koollekutsumisen edellyttämästä riittävästä määräajasta.

11 artikla

Ohjauskomitea

1.   Ohjauskomitean kokoonpano on:

a)

EJRK:n puheenjohtaja ja ensimmäinen varapuheenjohtaja;

b)

EKP:n varapääjohtaja;

c)

neljä muuta hallintoneuvoston jäsentä, jotka ovat myös EKP:n yleisneuvoston jäseniä, ottaen huomioon sekä kaikkien jäsenvaltioiden että toisaalta niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, ja toisaalta niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, tasapuolinen edustus. Hallintoneuvoston jäsenet, jotka ovat myös EKP:n yleisneuvoston jäseniä, valitsevat ohjauskomitean nämä jäsenet keskuudestaan kolmeksi vuodeksi;

d)

komission jäsen;

e)

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) puheenjohtaja;

f)

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) puheenjohtaja;

g)

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) puheenjohtaja;

h)

TRK:n puheenjohtaja;

i)

neuvoa-antavan tieteellisen komitean puheenjohtaja; ja

j)

neuvoa-antavan teknisen komitean puheenjohtaja.

Ohjauskomitean valitun jäsenen vapautunut paikka täytetään siten, että hallintoneuvosto valitsee tilalle uuden jäsenen.

2.   Ohjauskomitea kokoontuu EJRK:n puheenjohtajan aloitteesta vähintään neljä kertaa vuodessa ennen hallintoneuvoston kutakin kokousta. EJRK:n puheenjohtaja voi kutsua koolle myös ylimääräisiä kokouksia.

12 artikla

Neuvoa-antava tieteellinen komitea

1.   Neuvoa-antava tieteellinen komitea muodostuu neuvoa-antavan teknisen komitean puheenjohtajasta ja 15:sta ohjauskomitean ehdottamasta asiantuntijasta, joiden on edustettava monipuolista ammattitaitoa ja laajaa kokemusta ja jotka hallintoneuvosto hyväksyy neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Ehdokkaat eivät saa olla Euroopan valvontaviranomaisten jäseniä ja heidät on valittava heidän yleisen pätevyytensä sekä akateemisilla tai muilla aloilla, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tai ammattijärjestöissä taikka finanssipalvelujen tarjoajina tai kuluttajina, hankkimansa laajan kokemuksen perusteella.

2.   Hallintoneuvosto nimittää EJRK:n puheenjohtajan ehdotuksesta neuvoa-antavan tieteellisen komitean puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, joilla kullakin on oltava laaja asiaan liittyvä kokemus ja perusteelliset tiedot esimerkiksi akateemisen taustansa ansiosta pankki-, arvopaperimarkkina- tai vakuutus- ja lisäeläkkeiden aloilla. Neuvoa-antavan tieteellisen komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tehtävien olisi kierrettävä näiden kolmen henkilön kesken.

3.   Neuvoa-antava tieteellinen komitea antaa EJRK:n puheenjohtajan pyynnöstä EJKR:lle neuvoja ja apua 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

4.   EJRK:n sihteeristö tukee neuvoa-antavan tieteellisen komitean työtä, ja sihteeristön päällikkö osallistuu sen kokouksiin.

5.   Tarvittaessa neuvoa-antava tieteellinen komitea kuulee varhaisessa vaiheessa ja avoimella tavalla sidosryhmiä, kuten markkinatoimijoita, kuluttajajärjestöjä ja akateemisia asiantuntijoita, samalla kun luottamuksellisuuden vaatimus otetaan huomioon.

6.   Neuvoa-antavalle tieteelliselle komitealle annetaan kaikki sen tehtävien menestyksekkään hoitamisen kannalta tarpeelliset välineet.

13 artikla

Neuvoa-antava tekninen komitea

1.   Neuvoa-antavan teknisen komitean kokoonpano on:

a)

yksi kunkin kansallisen keskuspankin edustaja ja EKP:n edustaja;

b)

yksi kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen kansallisen valvontaviranomaisen edustaja toisen alakohdan mukaisesti;

c)

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) edustaja;

d)

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) edustaja;

e)

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) edustaja;

f)

kaksi komission edustajaa;

g)

TRK:n edustaja; ja

h)

neuvoa-antavan tieteellisen komitean edustaja.

Kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaiset valitsevat neuvoa-antavaan tekniseen komiteaan yhden edustajan. Ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisen kansallisten valvontaviranomaisten edustuksen osalta edustaja vaihtuu käsiteltävän asian mukaan, jolleivät tietyn jäsenvaltion kansalliset valvontaviranomaiset ole sopineet yhteisestä edustajasta.

2.   Hallintoneuvosto nimittää EJRK:n puheenjohtajan ehdotuksesta neuvoa-antavan teknisen komitean puheenjohtajan.

3.   Neuvoa-antava tekninen komitea suorittaa 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tehtävät hallintoneuvoston puheenjohtajan pyynnöstä.

4.   EJRK:n sihteeristö tukee neuvoa-antavan teknisen komitean työtä, ja sihteeristön päällikkö osallistuu sen kokouksiin.

5.   Neuvoa-antavalle tekniselle komitealle annetaan kaikki sen tehtävien menestyksekkään hoitamisen kannalta tarpeelliset välineet.

14 artikla

Muut tietolähteet

Edellä 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tehtäviään suorittaessaan EJRK:n on pyydettävä tarvittaessa asianomaisten yksityissektorin sidosryhmien näkemyksiä.

III LUKU

TEHTÄVÄT

15 artikla

Tietojen kerääminen ja vaihtaminen

1.   EJRK toimittaa Euroopan valvontaviranomaisille riskeihin liittyvät tiedot, joita nämä tarvitsevat tehtäviään hoitaessaan.

2.   Euroopan valvontaviranomaisten, Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ), komission, kansallisten valvontaviranomaisten ja kansallisten tilastoviranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä EJRK:n kanssa ja toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee unionin lainsäädännön mukaisia tehtäviään hoitaessaan.

3.   Jollei asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 36 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, EJRK voi pyytää Euroopan valvontaviranomaisilta tietoja, yleensä tiivistelmänä tai koosteena siten, että yksittäisiä finanssilaitoksia ei voida tunnistaa.

4.   Ennen kuin EJRK pyytää tämän artiklan mukaisesti tietoja, sen on ensin otettava huomioon Euroopan tilastojärjestelmän ja EKPJ:n tuottamat, jakamat ja laatimat jo olemassa olevat tilastot.

5.   Jolleivät pyydetyt tiedot ole saatavilla tai niitä ei anneta saataville kohtuullisessa ajassa, EJRK voi pyytää tietoja EKPJ:ltä, kansallisilta valvontaviranomaisilta tai kansallisilta tilastoviranomaisilta. Jos tiedot eivät edelleenkään ole saatavilla, EJRK voi pyytää niitä asianomaiselta jäsenvaltiolta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvostolle, komissiolle (Eurostat), EKP:lle, eurojärjestelmälle ja EJRK:lle annettuja oikeuksia tilastojen ja tietojenkeruun alalla.

6.   Jos EJRK pyytää tietoja, jotka eivät ole tiivistelmänä tai koosteena, perustellussa pyynnössä on selvitettävä, miksi kyseessä olevaa yksittäistä finanssilaitosta koskevien tietojen katsotaan olevan järjestelmän kannalta merkittäviä vallitseva markkinatilanne huomioon ottaen.

7.   Ennen kutakin sellaisia tietoja koskevaa pyyntöä, jotka eivät ole tiivistelmänä tai koosteena, EJRK:n on kuultava asianmukaisesti kyseessä olevaa Euroopan valvontaviranomaista varmistaakseen, että pyyntö on perusteltu ja oikeasuhteinen. Jos kyseessä oleva Euroopan valvontaviranomainen ei pidä pyyntöä perusteltuna ja oikeasuhteisena, sen on lähetettävä viipymättä pyyntö takaisin EJRK:lle ja pyydettävä lisäperusteluja. Sen jälkeen kun EJRK on toimittanut kyseessä olevalle Euroopan valvontaviranomaiselle nämä lisäperustelut, pyynnön vastaanottajat toimittavat pyydetyt tiedot EJRK:lle, jos pyynnön vastaanottajilla on laillinen pääsy asianomaisiin tietoihin.

16 artikla

Varoitukset ja suositukset

1.   Jos havaitaan, että 3 artiklan 1 kohdan mukaisen tavoitteen saavuttamiseen liittyy huomattavia riskejä, EJRK antaa varoituksia ja tarpeen mukaan suosituksia korjaaviksi toimiksi, mukaan lukien tarvittaessa lainsäädäntöaloitteet.

2.   EJRK:n 3 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti antamat varoitukset tai suositukset voivat olla yleis- tai erityisluonteisia, ja ne on osoitettava erityisesti koko unionille, yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle, yhdelle tai useammalle Euroopan valvontaviranomaiselle taikka yhdelle tai useammalle kansalliselle valvontaviranomaiselle. Jos varoitus tai suositus osoitetaan yhdelle tai useammalle valvontaviranomaiselle, siitä on ilmoitettava myös asianomaiselle yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle. Suosituksiin on sisällyttävä poliittista linjausta koskeva aikataulu. Asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä koskevia suosituksia voidaan antaa myös komissiolle.

3.   Varoitukset ja suositukset on toimitettava tiukkoja salassapitosääntöjä noudattaen myös neuvostolle ja komissiolle samaan aikaan, kun ne toimitetaan niiden vastaanottajille 2 kohdan mukaisesti ja, jos ne on osoitettu yhdelle tai useammalle kansalliselle valvontaviranomaiselle, ne on toimitettava myös Euroopan valvontaviranomaisille.

4.   EJRK laatii läheisessä yhteistyössä EFVJ:n muiden osapuolten kanssa eri riskitasoja vastaavan värikoodijärjestelmän riskitietoisuuden lisäämiseksi unionin taloudessa ja riskien asettamiseksi tärkeysjärjestykseen.

Sen jälkeen, kun mainitun luokittelun kriteerit on määritelty, EJRK:n varoitusten ja suositusten on ilmaistava tapauskohtaisesti ja tarvittaessa se, mihin luokkaan riski kuuluu.

17 artikla

EJRK:n suositusten seuranta

1.   Jos 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu suositus annetaan komissiolle, yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle, yhdelle tai useammalle Euroopan valvontaviranomaiselle taikka yhdelle tai useammalle kansalliselle valvontaviranomaiselle, suositusten saajien on ilmoitettava suosituksen perusteella toteutetut toimet EJRK:lle ja neuvostolle ja esitettävä riittävät perustelut, mikäli toimia ei ole toteutettu. EJKR:n on tarvittaessa ilmoitettava vastaukset tiukkoja salassapitosääntöjä noudattaen viipymättä Euroopan valvontaviranomaisille.

2.   Jos EJRK tekee päätöksen, jossa se katsoo, että sen suositusta ei ole noudatettu tai että suosituksen saajat eivät ole pystyneet selittämään asianmukaisesti, miksi ne eivät ole toteuttaneet toimia, EJRK:n on ilmoitettava tiukkoja salassapitosääntöjä noudattaen asiasta suosituksen saajille, neuvostolle ja tarvittaessa asianomaiselle Euroopan valvontaviranomaiselle.

3.   Jos EJRK on tehnyt 2 kohdan nojalla päätöksen suosituksesta, joka on julkistettu 18 artiklan 1 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, Euroopan parlamentti voi kehottaa EJRK:n puheenjohtajaa esittelemään tämän päätöksen, ja suosituksen saajat voivat pyytää saada osallistua näkemysten vaihtoon.

18 artikla

Julkiset varoitukset ja suositukset

1.   Hallintoneuvosto päättää tapauskohtaisesti ja ilmoitettuaan hyvissä ajoin etukäteen neuvostolle, jotta tämä voi toimia, onko varoitus tai suositus julkistettava. Sen estämättä, mitä 10 artiklan 3 kohdassa säädetään, hallintoneuvostolla on päätösvalta tehdä päätöksiä tämän kohdan nojalla vain, jos kaksi kolmasosaa sen äänivaltaisista jäsenistä on läsnä.

2.   Jos hallintoneuvosto tekee päätöksen varoituksen tai suosituksen julkaisemisesta, sen on ilmoitettava asiasta ennakolta niiden saajille.

3.   EJRK:n julkaisemien varoitusten ja suositusten saajille on myös annettava oikeus julkistaa kantansa ja perustelunsa vastineena.

4.   Kun hallintoneuvosto päättää olla julkaisematta varoitusta tai suositusta, varoituksen tai suosituksen saajien ja tarvittaessa neuvoston ja Euroopan valvontaviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden luottamuksellisuuden suojelemiseksi.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Vastuu ja raportointivelvoitteet

1.   EJRK:n puheenjohtaja on kutsuttava vähintään kerran vuodessa, ja tätä useammin, jos finanssialan häiriöt leviävät laajalle, EJRK:n Euroopan parlamentille ja neuvostolle laatiman vuosikertomuksen julkaisemisen yhteydessä Euroopan parlamentissa järjestettävään vuosittaiseen kuulemistilaisuuteen. Nämä tilaisuudet järjestetään erillään Euroopan keskuspankin pääjohtajan ja Euroopan parlamentin välillä käytävästä rahapoliittisesta vuoropuhelusta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen on sisällettävä tiedot, jotka hallintoneuvosto on päättänyt julkistaa 18 artiklan mukaisesti. Vuosikertomus julkistetaan.

3.   EJRK:n on Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tarkasteltava myös erityiskysymyksiä.

4.   Euroopan parlamentti voi pyytää EJRK:n puheenjohtajaa osallistumaan Euroopan parlamentin toimivaltaisten valiokuntien kuulemistilaisuuteen.

5.   EJRK:n puheenjohtaja käy EJRK:n meneillään olevista toimista luottamuksellisia suullisia keskusteluja vähintään kahdesti vuodessa ja tarvittaessa useamminkin Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa suljetuin ovin. Euroopan parlamentin ja EJRK:n välillä tehdään sopimus näiden kokousten järjestämisen yksityiskohdista täyden salassapidon varmistamiseksi 8 artiklan mukaisesti. EJRK toimittaa neuvostolle jäljennöksen sopimuksesta.

20 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta komission kertomuksen perusteella viimeistään 17 päivänä joulukuuta 2013 ja määrittelevät EKP:n ja Euroopan valvontaviranomaisten lausunnon saatuaan, onko EJRK:n tehtäviä ja organisaatiota tarkistettava.

Ne tarkastelevat erityisesti EJRK:n puheenjohtajan nimeämistä tai valitsemista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.

21 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 24 päivänä marraskuuta 2010.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

O. CHASTEL


(1)  EUVL C 270, 11.11.2009, s. 1.

(2)  Lausunto annettu 22. tammikuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 22. syyskuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 17. marraskuuta 2010.

(4)  EYVL C 40, 7.2.2001, s. 453.

(5)  EUVL C 25 E, 29.1.2004, s. 394.

(6)  EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 392.

(7)  EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 26.

(8)  EUVL C 9 E, 15.1.2010, s. 48.

(9)  EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 214.

(10)  EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 292.

(11)  Katso tämän virallisen lehden sivu 12

(12)  Katso tämän virallisen lehden sivu 48.

(13)  Katso tämän virallisen lehden sivu 84.

(14)  EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.

(15)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(16)  Kok. 2006, s. I-03771, 44 kohta.

(17)  Katso tämän virallisen lehden sivu 162.


Top