20.1.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 15/1

---

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 41/2007,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2006,

yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan,

ottaa huomioon turskakantojen elvytystoimenpiteistä 26 päivänä helmikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 423/2004 (3) ja erityisesti sen 6 ja 8 artiklan,

ottaa huomioon pohjoisen kummeliturskakannan elvytystoimenpiteistä 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 811/2004 (4) ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon etelänkummeliturska- ja keisarihummerikantojen elvytystoimenpiteistä Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2166/2005 (5) ja erityisesti sen 5 ja 6 artiklan,

ottaa huomioon monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Biskajanlahdella 23 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 388/2006 (6) ja erityisesti sen 4 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 4 artiklassa edellytetään, että neuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan vesialueille pääsy ja vesiluonnonvarojen käyttöoikeus sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittaminen, ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot sekä erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean laatima kertomuksen.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan nojalla neuvoston tehtävänä on vahvistaa kutakin kalastusta tai kalastusryhmää koskevat suurimmat sallitut saaliit (TAC). Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kesken kyseisen asetuksen 20 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

(3)	Näiden TACien ja kiintiöiden tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi olisi vahvistettava kalastustoimintaa koskevat erityisedellytykset.

(4)	On tarpeen vahvistaa kalastusta koskevat periaatteet ja tietyt hallintomenettelyt yhteisön tasolla niin, että jäsenvaltiot voivat varmistaa lippunsa alla purjehtivien alusten hallinnon.

(5)	Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa on annettu kalastusmahdollisuuksien jakamisen kannalta merkityksellisiä määritelmiä.

(6)

Kalastusmahdollisuuksia olisi käytettävä asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön ja erityisesti seuraavien asetusten mukaisesti: jäsenvaltioiden kalansaalistietojen kirjaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä syyskuuta 1983 annettu komission asetus (ETY) N:o 2807/83 (7), kalastusalusten ominaisuuksista 22 päivänä syyskuuta 1986 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2930/86 (8), kalastusalusten merkitsemistä ja asiakirjoilla todistamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä 20 päivänä toukokuuta 1987 annettu komission asetus (ETY) N:o 1381/87 (9), Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 17 päivänä joulukuuta 1991 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 3880/91 (10), yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2847/93 (11), tietyistä Välimeren kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1626/94 (12), erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1627/94 (13), kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla 30 päivänä maaliskuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 850/98 (14), erityisedellytyksistä, joilla silliä ja silakkaa voidaan purkaa aluksesta muihin teollisiin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi 29 päivänä kesäkuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1434/98 (15), eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 14 päivänä toukokuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 973/2001 (16), syvänmeren kantojen kalastukseen sovellettavista kalastusmahdollisuuksien saamista koskevista erityisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä edellytyksistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2347/2002 (17), tiettyjä yhteisön kalastusalueita ja kalavaroja koskevan pyyntiponnistuksen hallinnoinnista 4 päivänä marraskuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1954/2003 (18), alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä joulukuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 2244/2003 (19), asetus (EY) N:o 423/2004, kalastustoimintaan sovellettavista valvontatoimenpiteistä Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen alueella 22 päivänä maaliskuuta 2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 601/2004 (20), asetus (EY) N:o 811/2004, asetus (EY) N:o 2166/2005, asetus (EY) N:o 388/2006 sekä yhteisön aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2007 ja 2008 19 päivänä joulukuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2015/2006 (21).

(7)	Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) lausunnon mukaisesti sardelliin on ICES-alueella VIII tarpeen soveltaa edelleen väliaikaista saalisrajoitusten hallinnointijärjestelmää.

(8)	Sardellin kalastuksen lopettamisesta ICES-suuralueella VIII 20 päivänä heinäkuuta 2006 annettu komission asetus (EY) N:o 1116/2006 (22) olisi kumottava.

(9)	ICESin lausunnon mukaisesti on tarpeen jatkaa ja tarkistaa tuulenkalan pyyntiponnistuksen hallinnointijärjestelmää ICES-alueilla III a ja IV sekä ICES-alueella II a sijaitsevilla EY:n vesillä.

(10)	Tiettyjen syvänmeren lajien pyyntiponnistusta olisi ICESin uusimpien tieteellisten lausuntojen nojalla vähennettävä entisestään siirtymätoimenpiteen muodossa.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan nojalla neuvosto päättää saaliita ja/tai pyyntiponnistusta koskeviin rajoituksiin liittyvistä ehdoista. Tieteelliset lausunnot osoittavat, että sovittuja TACeja huomattavasti suuremmat saaliit vaarantavat kalastustoimien kestävyyden. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön liitännäisehtoja, jotka johtavat sovittujen kalastusmahdollisuuksien parempaan täytäntöönpanoon.

(12)	Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö (NAFO) hyväksyi vuonna 2006 pidetyssä vuosikokouksessaan useita teknisiä ja valvontatoimenpiteitä. Nämä toimenpiteet on tarpeen panna täytäntöön.

(13)

Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisestä tehdyn yleissopimuksen (CCAMLR) 25. vuosikokouksessa vuonna 2006 hyväksyttiin saalisrajoitukset kannoille, joiden kalastaminen on sallittua kaikille CCAMLR:n jäsenille hyväksytyssä kalastuksessa. CCAMLR hyväksyi myös yhteisön kalastusalusten osallistumisen Dissostichus spp. -lajien koekalastukseen suuralueilla FAO 88.1 ja 88.2 sekä alueilla 58.4.1, 58.4.2, 58.4.3a ja 58.4.3b, ja vahvisti kyseiselle kalastustoiminnalle saalis- ja sivusaalisrajoitukset sekä tietyt tekniset erityistoimenpiteet. Myös näitä rajoituksia ja teknisiä toimenpiteitä olisi sovellettava.

(14)

Yhteisölle CCAMLR:n sopimuspuolena kuuluvien kansainvälisten velvoitteiden ja niihin sisältyvän CCAMLR-komission hyväksymien toimenpiteiden noudattamista koskevan velvoitteen huomioon ottamiseksi olisi noudatettava CCAMLR-komission kaudeksi 2006–2007 hyväksymiä TACeja ja niitä vastaavia kausirajoituksia.

(15)	Asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaisesti on osoitettava kannat, joihin mainitussa asetuksessa tarkoitettuja eri toimenpiteitä sovelletaan.

(16)	Kalastussuhteita koskevissa sopimuksissa ja pöytäkirjoissa määrätyn menettelyn mukaisesti yhteisö on neuvotellut kalastusoikeuksista Norjan (23), Färsaarten (24) ja Grönlannin (25) kanssa.

(17)

Yhteisö on sopimuspuolena useissa alueellisissa kalastusjärjestöissä. Nämä kalastusjärjestöt ovat suositelleet tiettyjen lajien osalta saalisrajoitusten ja/tai pyyntiponnistusrajoitusten sekä muiden säilyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamista. Nämä suositukset olisi sen vuoksi pantava täytäntöön yhteisössä.

(18)	Asetuksessa (EY) N:o 423/2004 säädettyjen turskaa koskevien pyyntiponnistusrajoitusten mukauttamiseksi jatketaan mainitun asetuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaihtoehtoisia järjestelyjä, joiden avulla pyyntiponnistusta voidaan hallinnoida TACin kanssa yhdenmukaisella tavalla.

(19)	Olisi jatkettava alusten satelliittiseurantajärjestelmän tietojen käytöstä annettuja tiettyjä väliaikaisia säännöksiä, joilla parannetaan pyyntiponnistuksen hallinnoinnin seurannan, tarkastuksen ja valvonnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

(20)

Tieteelliset lausunnot osoittavat, että punakampelan ja kielikampelan kantojen kalastus Pohjanmerellä ei ole kestävää ja että poisheitetyn punakampelan määrät ovat hyvin suuria. Tieteelliset lausunnot ja Pohjanmeren alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan lausunnot osoittavat, että kalastusmahdollisuuksia on aiheellista mukauttaa punakampelaa pyytävien alusten pyyntiponnistuksen osalta.

(21)

Tieteellisessä lausunnossa suositellaan elvytyssuunnitelman käyttöön ottamista Englannin kanaalin länsiosan kielikampelakannoille. On tarpeen soveltaa väliaikaista pyyntiponnistuksen hallinnointijärjestelmää sillä aikaa kun neuvosto harkitsee pitkän aikavälin järjestelyä. Hallinnointijärjestelmään sisältyviä pyyntiponnistustasoja on tarpeen mukauttaa Pohjanmeren, Skagerrakin, Englannin kanaalin länsiosan, Irlanninmeren ja Skotlannin länsipuolen turskakantojen sekä ICES-alueiden VIII c ja IX a kummeliturska- ja keisarihummerikantojen osalta.

(22)	Kalavarojen säilyttämiseksi olisi vuonna 2007 pantava täytäntöön eräitä valvontaa koskevia lisätoimenpiteitä ja kalastuksen teknisiä edellytyksiä.

(23)

Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että verkoilla ja pussiverkoilla kalastettaessa käytettävät kalastusmenetelmät ICES-alueilla VI a, VI b, VII b, VII c, VII j, VII k ja XII muodostavat vakavan uhan syvänmerenlajeille. Näiden kalastusten sallimiseksi olisi kuitenkin pantava täytäntöön siirtymätoimenpiteitä, kunnes on hyväksytty pysyvämpiä toimenpiteitä.

(24)	Kummeliturskakantojen kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi ja poisheitettyjen määrien vähentämiseksi olisi otettava huomioon valikoivia pyydyksiä koskeva viimeaikainen kehitys jatkamalla siirtymätoimenpiteiden soveltamista ICES-alueilla VIII a, VIII b ja VIII d.

(25)

Kolmansien maiden kalastusalusten suorittaman pakastetun kalan purkamisen ja jälleenlaivaamisen valvontaa yhteisön satamissa olisi parannettava. Koillis-Atlantin kalastuskomissio (NEAFC) antoi marraskuussa 2006 satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan suosituksen. Olisi varmistettava, että mainittu suositus pannaan täytäntöön yhteisön lainsäädännössä.

(26)	NEAFC suositteli marraskuussa 2006, että joukko aluksia olisi liitettävä luetteloon aluksista, joiden on todettu harjoittaneen laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta. Olisi varmistettava, että suositukset pannaan täytäntöön yhteisön lainsäädännössä.

(27)

Meritursaan säilyttämisen edistämiseksi ja erityisesti nuorten yksilöiden suojelemiseksi on tarpeen pitää edelleen vuonna 2007 voimassa vähimmäiskoko meritursaille, jotka pyydetään CECAF-alueella sijaitsevien kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilta merialueilta, kunnes on annettu asetus asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttamisesta.

(28)	STECF:n lausunnon perusteella puomitroolikalastus sähköpulssivirtaa käyttäen olisi sallittava tietyin edellytyksin ICES-alueilla IV c ja IV b eteläinen.

(29)

Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio (IATTC) hyväksyi vuoden 2006 vuosikokouksessaan isosilmätonnikalan, boniitin ja keltaevätonnikalan saalisrajoitukset. Vaikka yhteisö ei ole IATTC:n jäsen, mainitut toimenpiteet on tarpeen panna täytäntöön mainitun järjestön lainkäyttövaltaan kuuluvien kalavarojen kestävän hallinnoinnin varmistamiseksi.

(30)

Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissio (WCPFC) hyväksyi toisessa vuosikokouksessaan isosilmätonnikalan, boniitin, keltaevätonnikalan ja eteläisen Tyynenmeren valkotonnikalan saalisrajoitukset ja sivusaaliiden käsittelyä koskevat tekniset toimenpiteet. Yhteisö on ollut WCPFC:n jäsen tammikuusta 2005 lähtien. Sen vuoksi mainitut toimenpiteet on tarpeen panna täytäntöön yhteisön lainsäädännössä mainitun järjestön lainkäyttövaltaan kuuluvien kalavarojen kestävän hoidon varmistamiseksi.

(31)

Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) hyväksyi vuosikokouksessaan 2006 taulukot, joissa osoitetaan ICCAT:n sopimuspuolten kalastusmahdollisuuksien liika- tai vajaakäyttö. Tämän johdosta ICCAT on tehnyt päätöksen, jossa todetaan, että yhteisö on vuonna 2004 alittanut kiintiönsä useiden kalakantojen osalta.

(32)

ICCAT:n vahvistamien yhteisön kiintiöiden mukautusten noudattamiseksi on tarpeen jakaa kiintiöiden vajaakäytöstä johtuvat kalastusmahdollisuudet sen mukaan, miten kukin jäsenvaltio on myötävaikuttanut niiden liian alhaiseen käyttöön, muuttamatta TACien vuosittaista jakamista koskevaa jakoperustetta.

(33)

ICCAT hyväksyi vuosikokouksessaan 2006 tiettyjä Atlantin ja Välimeren laajasti vaeltavien lajien kantoja varten useita teknisiä toimenpiteitä, joilla muun muassa otetaan käyttöön tonnikalan uusi vähimmäiskoko, tiettyjä alueita ja ajanjaksoja koskevia kalastusrajoituksia isosilmätonnikalan suojelemiseksi, urheilu- ja virkistyskalastusta Välimerellä koskevia toimenpiteitä ja näytteenotto-ohjelma altaaseen pantujen tonnikalojen koon arvioimiseksi. Kalakantojen säilyttämisen edistämiseksi on tarpeen panna nämä toimenpiteet täytäntöön vuonna 2007, kunnes asetus asetuksen (EY) N:o 973/2001 muuttamisesta annetaan.

(34)

Kaakkois-Atlantin kalastusjärjestö (SEAFO) hyväksyi vuosikokouksessaan 2006 säilyttämistoimenpiteitä kalastuksen kieltämiseksi tietyillä alueilla 1 päivästä tammikuuta 2007 herkkien syvänmeren luontotyyppien suojelemiseksi, merellä tapahtuvan jälleenlaivaamisen kieltämisen laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi, väliaikaisen valvontajärjestelmän, jolla muutetaan SEAFO-yleissopimuksen liitteenä olevaa vuoden 2005 vuosikokouksessa hyväksyttyjen säilyttämistoimenpiteiden sisällyttämistä koskevaa väliaikaista järjestelyä, sekä tekniset toimenpiteet merilintujen tahattoman kuolevuuden vähentämiseksi kalastustoimien yhteydessä. Ne ovat yhteisöä velvoittavia, ja siksi ne olisi pantava täytäntöön.

(35)

Kalastusmahdollisuuksien alikäytöstä johtuen Barbadoksen, Guyanan, Japanin, Korean, Surinamen sekä Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtiville kalastusaluksille ei enää ole aiheellista myöntää kalastusmahdollisuuksia Ranskan Guyanan vesille. Tämä olisi otettava huomioon Ranskan departementtia Guyanaa koskevista erityissäännöksistä.

(36)	Jotta voidaan varmistaa, että kolmansien maiden alusten yhteisön vesiltä pyytämät mustakitaturskasaaliit tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi, on tarpeen jatkaa tällaisia aluksia koskevia tiukennettuja valvontasäännöksiä.

(37)

Jotta varmistetaan yhteisön kalastajien toimeentulo ja vältetään kalavarojen vaarantaminen ja yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2006 22 päivänä joulukuuta 2005 annetun asetuksen (EY) N:o 51/2006 (26) voimassaolon lakkaamisesta johtuvat muut mahdolliset vaikeudet, on erityisen tärkeää, että nämä kalastukset saadaan käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2006 ja kyseisen asetuksen jotkin säännöt pidetään voimassa tammikuun 2007 ajan. Asian kiireellisyys huomioon ottaen on ehdottoman välttämätöntä myöntää poikkeus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten liitteenä olevan kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa Euroopan unionissa koskevan pöytäkirjan I osan 3 kohdassa tarkoitettuun kuuden viikon määräaikaan,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuodeksi 2007 eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet sekä niihin liittyvät edellytykset, joiden mukaisesti näitä kalastusmahdollisuuksia voidaan käyttää.

Tietyt pyyntiponnistuksen rajoitukset ja niihin liittyvät edellytykset vahvistetaan lisäksi tammikuuksi 2008, ja tiettyjen Etelämantereen kantojen osalta kalastusmahdollisuudet ja erityisedellytykset vahvistetaan liitteessä I E esitetyksi kaudeksi.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Jollei toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan:

a)	yhteisön kalastusaluksiin, jäljempänä ’yhteisön alukset’; ja

b)	kolmansien maiden lipun alla purjehtiviin ja kolmansissa maissa rekisteröityihin aluksiin, jäljempänä ’kolmansien maiden alukset’, yhteisön vesillä, jäljempänä ’EY:n vedet’.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota suoritetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin asianomaisen jäsenvaltion luvalla ja sen alaisuudessa, jos kyseisestä toiminnasta on annettu ennakolta tieto komissiolle ja sille jäsenvaltiolle, jonka vesillä tutkimukset suoritetaan.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

a)	’suurimmat sallitut saaliit’ (TAC) tarkoittaa määrää, joka voidaan pyytää ja purkaa kustakin kannasta kunakin vuonna;

b)	’kiintiö’ tarkoittaa yhteisölle, jäsenvaltioille tai kolmansille maille myönnettyä osuutta TACista;

c)	’kansainväliset vesialueet’ tarkoittaa vesiä, jotka eivät kuulu minkään valtion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

d)	’NAFO-sääntelyalue’ tarkoittaa Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) yleissopimuksen alueen sitä osaa, joka ei kuulu rannikkovaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

e)	’Skagerrak’ tarkoittaa aluetta, joka rajoittuu lännessä linjaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan ja etelässä linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan, sekä linjaan tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla;

f)	’Kattegat’ tarkoittaa aluetta, joka rajoittuu pohjoisessa linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ja tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla, sekä etelässä linjoihin Hasenørestä Gniben Spidsiin, Korshagesta Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin;

g)	’Cádizinlahti’ tarkoittaa pituuspiirin 7o23'48" W itäpuolella sijaitsevaa osaa ICES-alueesta IX a;

h)	’NEAFFC-sääntelyalue’ tarkoittaa NEAFC-yleissopimuksessa (Koillis-Atlantin kalastuskomissio) määritellyn yleissopimusalueen vesialueita, jotka sijaitsevat NEAFC:n sopimuspuolten lainkäyttövaltaan kuuluvien vesialueiden ulkopuolella.

4 artikla

Kalastusalueet

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia alueiden määritelmiä:

a)	ICESin (kansainvälisen merentutkimusneuvoston) alueet siten kuin ne määritellään asetuksessa (ETY) N:o 3880/91;

b)

CECAFin (Itäinen Keski-Atlantti tai FAO:n pääasiallinen kalastusalue 34) alueet siten kuin ne määritellään muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 23 päivänä lokakuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2597/95 (27);

c)	NAFOn (Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön) alueet siten kuin ne määritellään Luoteis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä ja kalastustoimia koskevien tilastojen toimittamisesta 30 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2018/93 (28);

d)	CCAMLR:n (Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisestä tehdyn yleissopimuksen) alueet siten kuin ne määritellään asetuksessa (EY) N:o 601/2004;

e)

IATTC:n (Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission) alue siten kuin se määritellään Amerikan yhdysvaltojen ja Costa Rican tasavallan välisellä vuoden 1949 yleissopimuksella perustetun Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission vahvistamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 22 päivänä toukokuuta 2006 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2006/539/EY (29);

f)

WCPFC:n (Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomission) alue siten kuin se määritellään yhteisön liittymisestä laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaan yleissopimukseen 26 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2005/75/EY (30);

g)

ICCATin (kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomission) alue siten kuin se määritellään yhteisön liittymisestä kansainväliseen yleissopimukseen Atlantin tonnikalojen suojelusta sellaisena kuin se on muutettuna yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden täysivaltaisten edustajien konferenssin päätösasiakirjaan liitetyllä Pariisissa 10 päivänä heinäkuuta 1984 allekirjoitetulla pöytäkirjalla 9 päivänä kesäkuuta 1986 tehdyssä neuvoston päätöksessä 86/238/ETY (31);

h)	SEAFOn (Kaakkois-Atlantin kalastusjärjestön) alueet siten kuin ne määritellään kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa Kaakkois-Atlantilla koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 22 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2002/738/EY (32);

i)	GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) alue siten kuin se määritellään Euroopan yhteisön liittymisestä Välimeren yleiseen kalastuskomissioon 16 päivänä kesäkuuta 1998 tehdyssä neuvoston päätöksessä 98/416/EY (33).

II LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

5 artikla

Saalisrajoitukset ja niiden jakaminen

1.   Yhteisön alusten saalisrajoitukset yhteisön vesillä tai tietyillä yhteisön ulkopuolisilla vesillä ja näiden saalisrajoitusten jakaminen jäsenvaltioiden kesken sekä asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaiset lisäedellytykset vahvistetaan liitteessä I.

2.   Yhteisön aluksilla on oikeus kalastaa liitteessä I vahvistettujen kiintiöiden rajoissa Färsaarten, Grönlannin, Islannin ja Norjan kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla sekä Jan Mayenin ympärillä sijaitsevalla kalastusalueella 10, 17 ja 18 artiklassa säädetyin edellytyksin.

3.   Komissio vahvistaa tuulenkalojen lopulliset saalisrajoitukset ICES-alueilla III a ja IV sekä ICES-alueella II a sijaitsevilla EY:n vesillä liitteessä II D olevassa 8 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

4.   Komissio vahvistaa yhteisön käytettävissä oleviksi villakuoreen saalisrajoituksiksi ICES-alueella V ja Grönlannin vesillä ICES-alueella XIV 7,7 prosenttia villakuoreen TACista heti kun TAC on vahvistettu.

5.   Komissio voi asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tarkistaa harmaaturskaa koskevia saalisrajoituksia ICES-alueella III a ja ICES-alueilla II a ja IV sijaitsevilla EY:n vesillä, kilohailia koskevia saalisrajoituksia ICES-alueilla II a ja IV sijaitsevilla EY:n vesillä sekä sardellia koskevia saalisrajoituksia ICES-alueella VIII vuoden 2007 alkupuoliskolla kerättyjen tieteellisten tietojen perusteella.

6.   Yhteisön aluksia kielletään pyytämästä, pitämästä aluksella, jälleenlaivaamasta ja purkamasta seuraavia lajeja kaikilla yhteisön vesillä ja yhteisön ulkopuolisilla vesillä:

—	Jättiläishai (Cetorinhus maximus)

—	Valkohai (Carcharodon carcharias).

7.   Yhteisön aluksia kielletään pyytämästä keltaroussia (Hoplostethus atlanticus) niissä ICES-alueiden V, VI ja VII osissa, jotka sijaitsevat NEAFC-sääntelyalueella.

8.   Yhteisön aluksia kielletään pyytämästä 1 päivästä tammikuuta30 päivään kesäkuuta 2007 pohjolanpunasimppua (Sebastes mentella) niissä ICES-alueiden I ja II osissa, jotka sijaitsevat NEAFC-sääntelyalueella, väistämättömiä sivusaaliita lukuun ottamatta. Tätä kieltoa on sovellettava myös 1 päivästä heinäkuuta31 päivään joulukuuta 2007, jos NEAFC sitä suosittelee. Tässä tapauksessa komissio julkaisee NEAFC:n suositusta koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

6 artikla

Jakamista koskevat erityissäännökset

1.   Liitteessä I vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

a)	asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot;

b)	asetuksen (ETY) N:o 2847/93 21 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritetut kiintiöiden uudelleen jakamiset;

c)	asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan nojalla sallittavat saaliiden lisäpurkamiset;

d)	asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätettävät määrät;

e)	asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset.

2.   Vuodelle 2008 siirrettävien kiintiöiden pidättämiseksi on asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan 2 kohtaa kyseisen asetuksen säännöksistä poiketen sovellettava kaikkiin kantoihin, joihin sovelletaan analyyttistä TACia.

7 artikla

Pyyntiponnistuksen rajoitukset ja niihin liittyvät kantojen hallinnointia koskevat edellytykset

1.   Pyyntiponnistuksen rajoituksia ja niihin liittyviä edellytyksiä sovelletaan seuraavasti 1 päivästä helmikuuta 200731 päivään tammikuuta 2008:

a)	Kattegatin, Skagerrakin ja ICES-alueiden IV, VI a, VII a ja VII d sekä ICES-alueella II a sijaitsevien EY:n vesien tiettyjen kantojen hallinnoinnissa sovelletaan liitettä II A;

b)	ICES-alueiden VIII c ja IX a, Cádizinlahtea lukuun ottamatta, kummeliturskan ja keisarihummerin hallinnoinnissa sovelletaan liitettä II B;

c)	ICES-alueen VII e kielikampelakannan hallinnoinnissa sovelletaan liitettä II C;

d)	ICES-alueiden III a ja IV sekä ICES-alueilla II a sijaitsevien EY:n vesien tuulenkalakantojen hallinnoinnissa sovelletaan liitettä II D.

2.   Edellä 1 kohdassa mainittujen kantojen osalta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200731 päivään tammikuuta 2007 ulottuvalla kaudella edelleen asetuksen (EY) N:o 51/2006 liitteissä II A, II B, II C ja II D vahvistettuja pyyntiponnistuksen rajoituksia ja niihin liittyviä edellytyksiä.

3.   Aluksilla, jotka käyttävät liitteessä II A olevassa 4.1 kohdassa ja liitteissä II B ja II C olevassa 3 kohdassa määriteltyjä pyydystyyppejä ja jotka kalastavat liitteessä II A olevassa 2 kohdassa ja liitteissä II B ja II C olevassa 1 kohdassa määritellyillä alueilla, on oltava asetuksen (EY) N:o 1627/94 7 artiklan mukaisesti myönnetty erityiskalastuslupa, siten kuin näissä liitteissä säädetään.

4.   Komissio vahvistaa tuulenkalankalastuksen lopullisen pyyntiponnistuksen vuodeksi 2007 ICES-alueilla III a ja IV sekä ICES-alueella II a sijaitsevilla EY:n vesillä liitteessä II D olevassa 3–6 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alusten, joilla on syvänmeren kalastuslupa, pyyntiponnistukset mitattuina kilowattipäivinä poissa satamasta eivät vuoden 2007 osalta ole yli 75 prosenttia kyseisen jäsenvaltion alusten vuoden 2003 keskimääräisestä vuotuisesta pyyntiponnistuksesta, joka toteutui kalastusmatkoilla, joilla oli käytössä syvänmeren kalastuslupa ja joilla pyydettiin asetuksen (EY) N:o 2347/2002 liitteissä I ja III lueteltuja syvänmeren lajeja. Tätä kohtaa sovelletaan vain kalastusmatkoihin, joilla on pyydetty yli 100 kg muita syvänmeren lajeja kuin kultakuoretta.

8 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

1.   Aluksella ei saa pitää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu saalisrajoitukset, paitsi jos:

a)	saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion aluksilla, jolle on myönnetty kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt; tai

b)	saaliit ovat osa yhteisön osuutta, jota ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, eikä tämä osuus ole täyttynyt.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, seuraavia kaloja voidaan pitää aluksella ja purkaa aluksesta, vaikka jäsenvaltiolla ei olisi kiintiöitä tai vaikka kiintiöt tai osuudet olisivat täyttyneet:

a)

muihin lajeihin kuuluvat kalat kuin sillit ja makrillit, kun: i) ne on saatu saaliiksi sekoittuneina muihin kalalajeihin ja saaliit on pyydetty verkoilla, joiden silmäkoko on alle 32 millimetriä asetuksen (EY) N:o 850/98 4 artiklan mukaisesti; ja ii) saaliita ei ole lajiteltu aluksella tai purkamisen yhteydessä; tai

b)	makrilli, kun: i) niiden saaliiden joukossa on piikkimakrilleja tai sardiineja; ii) niiden osuus on enintään 10 prosenttia aluksella olevien makrillien, piikkimakrillien ja sardiinien kokonaispainosta; ja iii) saaliita ei ole lajiteltu aluksella tai purkamisen yhteydessä.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1434/98 2 artiklan 1 kohta ei koske ICES-alueilta III a, IV ja VII d eikä ICES-alueella II a sijaitsevilta EY:n vesiltä pyydettyjä sillejä.

4.   Kaikki alukselta puretut määrät on luettava kiintiöön tai, jos yhteisön osuutta ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, yhteisön osuuteen, paitsi jos saalis on pyydetty 2 kohdan säännösten mukaisesti.

5.   Kun jonkin jäsenvaltion sillin saalisrajoitukset ICES-alueilla III a, IV ja VII d sekä ICES-alueella II a sijaitsevilla EY:n vesillä on käytetty kokonaan, kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat ja yhteisössä rekisteröidyt alukset, jotka harjoittavat kalastusta, johon sovelletaan asiaa koskevia saalisrajoituksia, eivät saa purkaa silliä sisältäviä lajittelemattomia saaliita.

6.   Sivusaaliiden prosenttiosuus ja niiden käyttö määritellään asetuksen (EY) N:o 850/98 4 ja 11 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Lajittelemattomat saaliit ICES-alueilla III a, IV ja VII d sekä ICES-alueella II a sijaitsevilla EY:n vesillä

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on riittävä näytteenotto-ohjelma, joka mahdollistaa ICES-alueilta III a, IV ja VII d sekä ICES-alueella II a sijaitsevilta EY:n vesiltä pyydettyjen lajittelemattomien purettujen saaliiden tehokkaan lajikohtaisen valvonnan.

2.   ICES-alueilta III a, IV ja VII d sekä ICES-alueella II a sijaitsevilta EY:n vesiltä pyydetyt lajittelemattomat saaliit saa purkaa ainoastaan satamissa ja purkamispaikoissa, joissa on käytössä 1 kohdassa tarkoitettu näytteenotto-ohjelma.

10 artikla

Pääsyrajoitukset

Yhteisön alukset eivät saa kalastaa Skagerrakissa 12 meripeninkulman sisällä Norjan perusviivoista. Tanskan tai Ruotsin lipun alla purjehtivat alukset saavat kuitenkin kalastaa neljän meripeninkulman etäisyydellä Norjan perusviivoista.

11 artikla

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat toimenpiteet

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat yhteisön aluksiin sovellettavat toimenpiteet vahvistetaan liitteessä III.

III LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN KALASTUSALUSTEN SAALISRAJOITUKSET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

12 artikla

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat toimenpiteet

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat kolmansien maiden aluksiin sovellettavat toimenpiteet vahvistetaan liitteessä III.

13 artikla

Lupa

1.   Venezuelan tai Norjan lipun alla purjehtivat kalastusalukset ja Färsaarilla rekisteröidyt kalastusalukset saavat pyytää yhteisön vesialueilla saaliita liitteessä I vahvistettujen saalisrajoitusten rajoissa sekä 14, 15, 16 ja 19–25 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

2.   Kolmansien maiden kalastusaluksia kielletään pyytämästä, pitämästä aluksella, jälleenlaivaamasta ja purkamasta seuraavia lajeja kaikilla yhteisön vesillä:

a)	Jättiläishai (Cetorinhus maximus)

b)	Valkohai (Carcharodon carcharias).

14 artikla

Maantieteelliset rajoitukset

1.   Norjan lipun alla tai Färsaarilla rekisteröidyt kalastusalukset saavat kalastaa 200 meripeninkulman vyöhykkeen niissä osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä jäsenvaltioiden perusviivoista ICES-alueella IV, Kattegatissa ja Atlantin valtamerellä leveyspiirin 43o00′ N pohjoispuolella, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 2371/2002 18 artiklassa tarkoitettua aluetta.

2.   Norjan lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat kalastaa Skagerrakissa vähintään neljän meripeninkulman etäisyydellä Tanskan ja Ruotsin perusviivoista.

3.   Venezuelan lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat kalastaa ainoastaan niissä 200 meripeninkulman vyöhykkeen osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä Ranskan departementin Guyanan perusviivoista.

15 artikla

Kulku yhteisön vesialueiden kautta

Yhteisön vesialueiden kautta kulkevien kolmansien maiden kalastusaluksilla pidettäviä verkkoja on säilytettävä seuraavien edellytysten mukaisesti siten, että ne eivät ole käyttövalmiita:

a)	verkot, painot ja vastaavat osat on irrotettava niiden trooliovista, veto- tai hinausköysistä tai -vaijereista;

b)	kannella tai kannen yläpuolella olevat verkot on kiinnitettävä tukevasti johonkin kansirakenteen osaan.

16 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

Aluksella ei saa pitää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu saalisrajoitukset, paitsi jos saaliit on pyydetty sellaisen kolmannen maan kalastusaluksilla, joilla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt.

IV LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN LISENSSIJÄRJESTELYT

17 artikla

Lisenssit ja niihin liittyvät edellytykset

1.   Sen estämättä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1627/94 annetuissa kalastuslisenssejä ja erityiskalastuslupia koskevissa yleisissä säännöissä säädetään, yhteisön alusten jonkin kolmannen maan vesialueilla harjoittaman kalastuksen edellytyksenä on kyseisen kolmannen maan viranomaisten antama lisenssi.

2.   Edellä 1 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin yhteisön aluksiin silloin, kun ne kalastavat Norjan vesillä Pohjanmerellä:

a)	alukset, joiden vetoisuus on enintään 200 bruttotonnia; tai

b)	alukset, jotka kalastavat ihmisravinnoksi muita lajeja kuin makrillia; tai

c)	Ruotsin lipun alla purjehtivat alukset vakiintuneen käytännön mukaisesti.

3.   Lisenssien enimmäismäärä ja muut niitä koskevat edellytykset on vahvistettava liitteessä IV olevassa I osassa esitetyllä tavalla. Lisenssihakemuksissa on ilmoitettava kalastustyypit sekä niiden yhteisön alusten, joille lisenssiä haetaan, nimet ja tiedot, ja jäsenvaltioiden viranomaisten on osoitettava ne komissiolle. Komissio toimittaa hakemukset asianomaisen kolmannen maan viranomaisille.

4.   Jos jokin jäsenvaltio siirtää kiintiön toiselle jäsenvaltiolle liitteessä IV olevassa I osassa esitetyillä kalastusalueilla, siirtoon on sisällyttävä asianmukainen lisenssien siirto ja siitä on ilmoitettava komissiolle. Kullekin kalastusalueelle liitteessä IV olevassa I osassa vahvistettua lisenssien kokonaismäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

5.   Yhteisön alusten on noudatettava säilyttämis- ja valvontatoimenpiteitä sekä kaikkia muita säännöksiä, joita sovelletaan sillä alueella, jolla ne kalastavat.

18 artikla

Färsaaret

Yhteisön alukset, joilla on lisenssi harjoittaa yhden lajin kohdennettua kalastusta Färsaarten vesillä, voivat vaihtaa kohdelajia edellyttäen, että ne ilmoittavat tästä ennakolta Färsaarten viranomaisille.

V LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN KALASTUSALUSTEN LISENSSIJÄRJESTELYT

19 artikla

Lisenssiä ja erityiskalastuslupaa koskeva velvoite

1.   Sen estämättä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 28 b artiklassa säädetään, Norjan lipun alla purjehtivat alle 200 bruttotonnin vetoiset kalastusalukset on vapautettu lisenssiä ja erityiskalastuslupaa koskevasta velvoitteesta.

2.   Lisenssi ja erityiskalastuslupa on pidettävä aluksella. Färsaarilla tai Norjassa rekisteröidyt kalastusalukset on kuitenkin vapautettu tästä velvoitteesta.

3.   Kolmansien maiden kalastusalukset, joilla on lupa kalastaa 31 päivänä joulukuuta 2006, voivat jatkaa kalastusta 1 päivästä tammikuuta 2007 siihen asti, kun luettelo kalastamaan oikeutetuista kalastusaluksista on toimitettu komissiolle ja komissio on sen hyväksynyt.

20 artikla

Lisenssi- ja erityiskalastuslupahakemus

Kolmannen maan viranomaisen komissiolle toimittaman lisenssi- tai erityiskalastuslupahakemuksen mukana on oltava seuraavat tiedot:

a)	aluksen nimi;

b)	rekisterinumero;

c)	ulkoiset tunnuskirjaimet ja -numerot;

d)	rekisteröintisatama;

e)	omistajan tai rahtaajan nimi ja osoite;

f)	bruttovetoisuus ja kokonaispituus;

g)

koneteho;

h)	radiokutsutunnus ja -taajuus;

i)	aiottu kalastusmenetelmä;

j)	aiottu kalastusalue;

k)	kalalajit, joita aiotaan pyytää;

l)	ajanjakso, jolle lisenssiä haetaan.

21 artikla

Lisenssien lukumäärä

Lisenssien lukumäärä ja niihin liittyvät erityisedellytykset vahvistetaan liitteessä IV olevan II osan mukaisesti.

22 artikla

Mitätöinti ja peruuttaminen

1.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat voidaan mitätöidä uusien lisenssien ja erityiskalastuslupien myöntämistä varten. Tällainen mitätöinti tulee voimaan sitä päivää edeltävänä päivänä, jona komissio myöntää uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat. Uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat tulevat voimaan niiden myöntämispäivänä.

2.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan kokonaan tai osittain ennen niiden päättymispäivää, jos liitteessä I vahvistettu kyseistä kantaa koskeva kiintiö on täyttynyt.

3.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan, jos tässä asetuksessa säädettyjä velvollisuuksia ei noudateta.

23 artikla

Sääntöjen noudattamatta jättäminen

1.   Kolmannen maan kalastusalukselle, joka ei noudata tässä asetuksessa säädettyjä velvollisuuksia, ei myönnetä lisenssiä eikä erityiskalastuslupaa enintään 12 kuukauteen.

2.   Komissio toimittaa asianomaisen kolmannen maan viranomaisille niiden kolmannen maan kalastusalusten nimet ja tiedot, joilla ei ole yhtenä tai useampana seuraavana kuukautena lupaa kalastaa yhteisön kalastusvyöhykkeellä asianomaisten sääntöjen rikkomisen vuoksi.

24 artikla

Lisenssinhaltijan velvollisuudet

1.   Kolmansien maiden kalastusalusten on noudatettava säilyttämis- ja valvontatoimenpiteitä sekä muita säännöksiä, joita sovelletaan yhteisön alusten harjoittamaan kalastukseen alueella, jolla ne toimivat, erityisesti asetuksia (ETY) N:o 1381/87, (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94, (EY) N:o 850/98 ja (EY) N:o 1434/98 ja kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla 21 päivänä joulukuuta 2005 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2187/2005 (34).

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden kalastusalusten on pidettävä kalastuspäiväkirjaa, johon on merkittävä liitteessä V olevassa I osassa vahvistetut tiedot.

3.   ICES-alueella III a kalastavia Norjan lipun alla purjehtivia aluksia lukuun ottamatta kolmansien maiden kalastusalusten on toimitettava komissiolle liitteessä VI vahvistetut tiedot mainitussa liitteessä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

25 artikla

Ranskan departementtia Guyanaa koskevat erityissäännökset

1.   Ranskan departementin Guyanan vesialueille myönnettävien lisenssien edellytyksenä on, että kolmannen maan kalastusaluksen varustaja sitoutuu sallimaan komission pyynnöstä tarkkailijan tulon alukselle.

2.   Ranskan Guyanan vesillä kalastavien kolmansien maiden kalastusalusten on pidettävä liitteessä V olevassa II osassa esitetyn mallin mukaista kalastuspäiväkirjaa. Saalistiedot on lähetettävä pyynnöstä komissiolle Ranskan viranomaisten kautta.

VI LUKU

VÄLIMERELLÄ KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Kalastuskieltoajan vahvistaminen dolfiininkalastuksessa, jossa käytetään kalojen yhteenkokoamisvälineitä

1.   Dolfiinin (Coryphaena hippurus) ja erityisesti sen poikasten suojelemiseksi dolfiininkalastus, jossa käytetään kalojen yhteenkokoamisvälineitä, kielletään 1 päivästä tammikuuta14 päivään elokuuta 2007 kaikilla GFCM:n sopimusalueen maantieteellisillä osa-alueilla.

2.   Edellä 1 kohdasta poiketen jäsenvaltio voi, jos se voi osoittaa, että huonon sään vuoksi sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset eivät ole voineet käyttää tavanomaisia kalastuspäiviään, siirtää alustensa yhteenkokoamisvälineitä käyttäen harjoitettavassa kalastuksessa menettämiä päiviä aina seuraavan vuoden 31 päivään tammikuuta saakka. Jäsenvaltioiden, jotka haluavat soveltaa tätä siirto-oikeutta, on toimitettava komissiolle ennen 1 päivää tammikuuta 2008 niiden lisäpäivien lukumäärää koskeva hakemus, jotka aluksella on lupa kalastaa dolfiinia kalojen yhteenkokoamisvälineitä käyttäen kalastuskieltoaikana 1 päivästä tammikuuta31 päivään tammikuuta 2008. Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)	kyseisen kalastustoiminnan lopettamista koskevat yksityiskohtaiset tiedot sisältävä raportti, johon sisältyvät hakemusta tukevat aiheelliset säätiedot;

b)	aluksen nimi;

c)	rekisterinumero;

d)	ulkoiset tunnuskirjaimet ja -numerot yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (35) liitteessä I olevan määritelmän mukaisesti.

Komissio toimittaa jäsenvaltiolta saamansa tiedot GFCM:n toimeenpanevalle sihteeristölle.

3.   Jäsenvaltioiden on ennen 1 päivää marraskuuta 2007 toimitettava komissiolle kertomus 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta.

27 artikla

Kalastusrajoitusalueiden perustaminen herkkien syvänmeren luontotyyppien suojelemiseksi

1.   Kalastus pohjaharoja ja pohjatrooleja käyttäen kielletään seuraavat koordinaatit yhdistävien viivojen rajaamilla alueilla:

a)	Syvänmeren kalastusrajoitusalue ”Lophelian riutta Capo Santa Maria di Leucan edustalla” — 39o27,72' N, 18o10,74' E — 39o27,80' N, 18o26,68' E — 39o11,16' N, 18o04,28' E — 39o11,16' N, 18o35,58' E

b)	Syvänmeren kalastusrajoitusalue ”kylmää hiilivetyä tihkuvat Niilin delta-alueet” — 31o30,00' N, 33o10,00' E — 31o30,00' N, 34o00,00' E — 32o00,00' N, 34o00,00' E — 32o00,00' N, 33o10,00' E

c)	Syvänmeren kalastusrajoitusalue ”Eratosthenes Seamount” — 33o00,00' N, 32o00,00' E — 33o00,00' N, 33o00,00' E — 34o00,00' N, 33o00,00' E — 34o00,00' N, 32o00,00' E.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet herkkien syvänmeren luontotyyppien suojelemiseksi 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla, ja erityisesti niiden on suojeltava näitä alueita kaikelta sellaiselta muulta kuin kalastustoiminnalta, joka vaaraa näille erityisille luontotyypeille tunnusomaisten piirteiden säilymisen.

VII LUKU

NAFO-SÄÄNTELYALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Yhteisön osallistuminen

28 artikla

Alusluettelo

1.   Ainoastaan ne yli 50 bruttotonnin vetoiset yhteisön alukset, joilla on lippujäsenvaltionsa antamat erityiskalastusluvat ja jotka sisältyvät NAFOn alusrekisteriin, saavat lupien mukaisin edellytyksin kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata ja purkaa aluksesta NAFO-sääntelyalueelta peräisin olevia kalavaroja.

2.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle vähintään 15 päivää ennen uuden aluksen NAFO-sääntelyalueelle saapumista sähköisessä muodossa tieto kaikista muutoksista luetteloon sen lipun alla purjehtivista ja yhteisössä rekisteröidyistä aluksista, joilla on lupa kalastaa NAFO-sääntelyalueella. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä NAFOn sihteeristölle.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä:

a)	aluksen sisäinen numero, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EY) N:o 26/2004 liitteessä I;

b)	kansainvälinen radiokutsutunnus;

c)	tarvittaessa aluksen rahtaaja;

d)	aluksen tyyppi.

4.   Jäsenvaltion lipun alla väliaikaisesti purjehtivien (ilman miehistöä rahdattujen) alusten osalta toimitettaviin tietoihin on lisäksi sisällyttävä:

a)	päivämäärä, josta alkaen aluksella on ollut lupa purjehtia jäsenvaltion lipun alla;

b)	päivämäärä, josta alkaen aluksella on ollut jäsenvaltion lupa kalastaa NAFO-sääntelyalueella;

c)	sen valtion nimi, jossa alus on rekisteröity tai jossa se on ollut aikaisemmin rekisteröitynä, sekä päivämäärä, josta alkaen se ei enää purjehdi kyseisen valtion lipun alla;

d)	aluksen nimi;

e)	aluksen virallinen, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antama rekisterinumero;

f)	aluksen kotisatama siirron jälkeen;

g)	aluksen omistajan tai rahtaajan nimi;

h)	ilmoitus siitä, että aluksen päällikölle on toimitettu NAFO-sääntelyalueella voimassa olevat säännökset;

i)	tärkeimmät lajit, joita alus voi pyytää NAFO-sääntelyalueella;

j)	suuralueet, joilla aluksen voidaan odottaa kalastavan.

2 JAKSO

Tekniset toimenpiteet

29 artikla

Silmäkoot

1.   Troolien, joiden jossakin osassa on alle 130 millimetrin silmät, käyttö on kielletty liitteessä VII tarkoitettuihin pohjakalalajeihin kohdennetun kalastuksen osalta lukuun ottamatta 3 kohdassa tarkoitettua Sebastes mentella -lajin kalastusta. Tätä silmäkokoa voidaan pienentää enintään 60 millimetriin silloin, kun pyynti on kohdennettu lyhyteväkalmariin (Illex illecebrosus). Rauskuihin (Rajidae) kohdennetussa kalastuksessa tätä silmäkokoa on suurennettava vähintään 280 millimetriin troolinperässä ja 220 millimetriin kaikissa muissa troolin osissa.

2.   Pohjankatkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä verkkoja, joiden silmäkoko on vähintään 40 millimetriä.

3.   Pelagista Sebastes mentella -lajia (pohjolanpunasimppulaji) suuralueella 2 tai alueilla IF ja 3K kalastavien alusten on käytettävä verkkoja, joiden silmäkoko on vähintään 100 millimetriä.

30 artikla

Välineiden kiinnittäminen verkkoihin

1.   Muiden kuin tässä artiklassa mainittujen välineiden tai menetelmien, joilla tukitaan verkon silmiä tai pienennetään niiden kokoa, käyttö on kielletty.

2.   Troolinperän alle voidaan kiinnittää purjekangasta, verkkoa tai jotakin muuta materiaalia sen vahingoittumisen vähentämiseksi tai estämiseksi.

3.   Troolinperän yläosaan saa kiinnittää välineitä jos ne eivät tuki troolinperän silmiä. Yläsuojien käyttö rajoitetaan liitteessä VIII lueteltuihin.

4.   Pohjankatkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä lajitteluristikoita, joiden tankojen väli on enintään 22 millimetriä. Katkarapua alueella 3L pyytävät alukset on lisäksi varustettava liitteessä IX kuvatuilla vähintään 72 senttimetrin pituisilla ketjuilla.

31 artikla

Aluksella pidettävät sivusaaliit

1.   Kalastusalusten sivusaaliit kunkin sellaisen liitteessä I C luetellun lajin osalta, jolle yhteisölle ei ole vahvistettu kiintiötä kyseisellä alueella, saavat olla enintään 2 500 kilogrammaa tai 10 prosenttia, sen mukaan, kumpi määrä on suurempi.

2.   Jos alueella on voimassa kalastuskielto tai jos kiintiö ”muut” on täysin käytetty, kyseisen lajin sivusaaliit saavat kuitenkin olla enintään 1 250 kilogrammaa tai 5 prosenttia, sen mukaan, kumpi määrä on suurempi.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut prosenttiosuudet lasketaan kunkin lajin painoprosenttina aluksella pidetystä kokonaissaaliista. Katkarapusaaliita ei oteta mukaan pohjakalalajien sivusaaliiden määriä laskettaessa.

32 artikla

Yksittäisen nostokerran sivusaaliit

1.   Jos sivusaaliiden prosenttiosuus jollakin yksittäisellä nostokerralla on ylittänyt 31 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt prosenttiosuudet, aluksen on viipymättä siirryttävä vähintään 10 meripeninkulman päähän mistä tahansa edellisen vedon sijaintipaikasta ja pysyttävä koko seuraavan vedon ajan vähintään 10 meripeninkulman päässä mistä tahansa edellisen vedon sijaintipaikasta. Jos sivusaalisrajat ylittyvät seuraavassa nostossa, aluksen on poistuttava alueelta, eikä se saa palata ennen kuin on kulunut vähintään 60 tuntia.

2.   Jos kaikkien pohjakalalajien, joihin sovelletaan kiintiötä, kokonaissivusaalis ylittää katkaravunpyynnin jollakin yksittäisellä nostokerralla 5 painoprosenttia alueella 3M tai 2,5 painoprosenttia alueella 3L, aluksen on siirryttävä vähintään 10 meripeninkulman päähän mistä tahansa edellisen vedon sijaintipaikasta ja pysyttävä koko seuraavan vedon ajan vähintään 10 meripeninkulman päässä mistä tahansa edellisen vedon sijaintipaikasta. Jos sivusaalisrajat ylittyvät seuraavassa nostossa, aluksen on poistuttava alueelta, eikä se saa palata ennen kuin on kulunut vähintään 60 tuntia.

3.   Jollakin yksittäisellä nostokerralla sallittu sivusaaliin prosenttiosuus lasketaan kunkin lajin painoprosenttina kyseisen nostokerran kokonaissaaliista.

33 artikla

Kohdennettu kalastus ja sivusaaliit

1.   Yhteisön alusten päälliköt eivät saa kohdentaa kalastusta lajeihin, joihin sovelletaan sivusaalisrajoituksia. Tietyn lajin kohdennettua kalastusta katsotaan harjoitetun, kun tämän lajin prosentuaalinen osuus yksittäisen nostokerran saaliin kokonaispainosta on suurin.

2.   Kun aluksen, joka harjoittaa rauskun kohdennettua kalastusta kyseiseen kalastukseen soveliasta laillista silmäkokoa käyttäen, sellaisten lajien, joihin sovelletaan sivusaalisrajoituksia, sivusaaliiden prosentuaalinen osuus yksittäisen nostokerran saaliin kokonaispainosta on ensimmäisellä kerralla suurin, sivusaaliita pidetään kuitenkin tahattomina. Tällöin aluksen on vaihdettava viipymättä paikkaa 32 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

3.   Kun alus on ollut 32 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti poissa alueelta 60 tuntia, yhteisön alusten päälliköiden on tehtävä koeveto, jonka kesto ei saa ylittää kolmea tuntia. Jos tällaisen koevedon nostossa sellaisten lajien, joihin sovelletaan sivusaalisrajoituksia, sivusaaliiden prosentuaalinen osuus saaliin kokonaispainosta on suurin, tätä ei tämän artiklan 1 kohdasta poiketen pidetä kohdennettuna kalastuksena. Tällöin aluksen on vaihdettava viipymättä paikkaa 32 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

34 artikla

Kalojen vähimmäiskoko

1.   NAFO-sääntelyalueelta tulevia kaloja, joiden koko ei vastaa liitteessä X vahvistettuja vaatimuksia, ei saa jalostaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä eikä tarjota myyntiin, vaan ne on heti palautettava takaisin mereen.

2.   Jos jollakin kalastusalueella pyydettyjen kalojen, joiden koko ei vastaa liitteessä X vaadittua, määrä on yli 10 prosenttia kokonaismäärästä, aluksen on ennen kalastuksen jatkamista siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista. Jalostetun kalan, johon sovelletaan vähimmäiskokoa koskevia vaatimuksia ja joka on liitteessä X esitettyä vastaavaa kokoa pienempi, katsotaan olevan peräisin vähimmäiskokoa pienemmästä kalasta.

3 JAKSO

Kalastusrajoitusalueiden perustaminen herkkien syvänmeren luontotyyppien (merenalaisten vuorten) suojelemiseksi

35 artikla

Pohjakalastuksessa käytettävät pyydykset

Kalastaminen pohjakalastuksessa käytettävillä pyydyksillä on kiellettyä seuraavilla alueilla:

Alue	Koordinaatti 1	Koordinaatti 2	Koordinaatti 3	Koordinaatti 4
Orphan Knoll	50.00.30 47.00.30	51.00.30 45.00.30	51.00.30 47.00.30	50.00.30 45.00.30
Corner Seamounts	35.00.00 48.00.00	36.00.00 48.00.00	36.00.00 52.00.00	35.00.00 52.00.00
Newfoundland Seamounts	43.29.00 43.20.00	44.00.00 43.20.00	44.00.00 46.40.00	43.29.00 46.40.00
New England Seamounts	35.00.00 57.00.00	39.00.00 57.00.00	39.00.00 64.00.00	35.00.00 64.00.00

4 JAKSO

Valvontatoimenpiteet

36 artikla

Tuotteiden merkitseminen ja erillään varastoiminen

1.   Kaikki NAFO-sääntelyalueelta pyydetyt jalostetut kalat on merkittävä niin, että kukin kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (36) 1 artiklassa tarkoitettu laji ja tuoteryhmä ja katkarapujen osalta pyyntipäivä ovat tunnistettavissa. Niissä on myös oltava merkintä, että ne on pyydetty NAFO-sääntelyalueella.

2.   Kaikissa alueilta 3L ja 3M pyydetyissä katkaravuissa sekä kaikissa suuralueelta 2 ja alueilta 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O pyydetyissä grönlanninpallaksissa on oltava merkintä, että ne on pyydetty mainituilta alueilta.

3.   Aluksen päällikön lainmukainen turvallisuus- ja merenkulkuvastuu huomioon ottaen sovelletaan seuraavaa:

a)	kaikki NAFO-sääntelyalueelta pyydetyt saaliit on varastoitava erillään tämän alueen ulkopuolelta pyydetyistä saaliista. Ne on pidettävä selvästi erillään muiden lajien saaliista esimerkiksi muovia, vaneria tai verkkoa käyttäen;

b)	saman lajin saaliit voidaan varastoida useammassa osassa ruumaa, mutta paikka, jossa niitä varastoidaan, on osoitettava selvästi 37 artiklassa tarkoitetussa varastointikaaviossa.

37 artikla

Kalastus- ja tuotantopäiväkirja ja varastointikaavio

1.   Sen lisäksi, että yhteisön alusten päälliköiden on toimittava asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6, 8, 11 ja 12 artiklan mukaisesti, heidän on kirjattava kalastuspäiväkirjaan tämän asetuksen liitteessä XI luetellut tiedot.

2.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ennen kunkin kuukauden 15 päivää sähköisessä muodossa oleva ilmoitus liitteessä XII mainittujen kantojen määristä, jotka on purettu aluksista edellisen kuukauden aikana, sekä kaikki asetuksen (ETY) N:o 2847/93 11 ja 12 artiklan mukaisesti saadut tiedot.

3.   Yhteisön alusten päälliköiden on pidettävä liitteessä I C lueteltujen lajien saaliiden osalta:

a)	tuotantopäiväkirjaa, johon merkitään kertyvä tuotanto kutakin aluksella olevaa lajia kohden kilogrammoina ilmoitettavana tuotepainona;

b)

varastointikaaviota, jossa ilmoitetaan eri lajien sijainti ruumissa. Katkaravun osalta aluksilla on oltava varastointikaavio, jossa täsmennetään alueelta 3L ja alueelta 3M pyydettyjen katkarapujen sijainti sekä aluksella olevat aluekohtaiset katkarapumäärät kilogrammoina ilmoitettavana tuotepainona.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettu tuotantopäiväkirja ja varastointikaavio on päivitettävä joka päivä kello 00.00 (UTC) alkaneen ja kello 24.00 (UTC) päättyneen edellisen vuorokauden osalta, ja ne on säilytettävä aluksella, kunnes aluksen saalis on purettu kokonaan.

5.   Yhteisön aluksen päällikön on annettava tarvittavaa apua tuotantopäiväkirjassa ilmoitettujen määrien ja aluksella varastoitujen jalostettujen tuotteiden todentamiseksi.

6.   Jäsenvaltioiden on annettava kahden vuoden välein todistus kapasiteettipiirustusten paikkansapitävyydestä kaikkien niiden yhteisön alusten osalta, joilla on lupa harjoittaa 28 artiklan 1 kohdan mukaista kalastusta. Aluksen päällikön on varmistettava, että tällaisen todistuksen jäljennös jää alukselle, jotta se voidaan esittää pyynnöstä tarkastajalle.

38 artikla

Aluksella olevat verkot

1.   Yhden tai useamman liitteessä VII luetellun lajin kohdennetun kalastuksen aikana yhteisön aluksella ei saa olla verkkoja, joiden silmäkoko on pienempi kuin 29 artiklassa säädetty.

2.   Yhteisön alukset, jotka saman kalastusmatkan aikana kalastavat muilla alueilla kuin NAFO-sääntelyalueella, voivat kuitenkin säilyttää aluksella verkkoja, joiden silmäkoko on 29 artiklassa säädettyä pienempi, jos verkot on kiinnitetty tukevasti ja varastoitu ja jos ne eivät ole välittömästi käyttövalmiita. Tällaiset verkot on:

a)	irrotettava trooliovistaan, nosto- tai vetoköysistään tai -vaijereistaan; ja

b)	kiinnitettävä tukevasti johonkin kansirakenteen osaan, jos ne ovat kannella tai kannen yläpuolella.

39 artikla

Jälleenlaivaus

1.   Yhteisön alukset eivät saa osallistua jälleenlaivaustoimiin NAFO-sääntelyalueella, elleivät ne ole saaneet siihen ennakolta lupaa jäsenvaltionsa toimivaltaisilta viranomaisilta.

2.   Yhteisön alukset eivät saa osallistua kalojen jälleenlaivaustoimiin, joita suoritetaan muun kuin sopimuspuolen sellaisilta aluksilta tai sellaisille aluksille, joiden on havaittu tai muutoin todettu harjoittaneen kalastustoimintaa NAFO-sääntelyalueella.

3.   Yhteisön alusten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisilleen kustakin NAFO-sääntelyalueella tapahtuneesta jälleenlaivauksesta. Luovuttavien alusten on laadittava mainittu ilmoitus vähintään 24 tuntia ennakolta ja vastaanottavien alusten viimeistään tunnin kuluttua jälleenlaivauksesta.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on ilmoitettava jälleenlaivauksen kellonaika, maantieteellinen sijainti, aluksesta ja alukseen jälleenlaivattujen saaliiden kilogrammoina ilmoitettu pyöristetty kokonaispaino lajeittain sekä jälleenlaivaukseen osallistuneiden alusten kutsutunnus.

5.   Vastaanottavan aluksen on tämän lisäksi ilmoitettava aluksella oleva kokonaissaalis ja aluksesta purettava kokonaispaino sekä purkusataman nimi ja purkamisen arvioitu kellonaika vähintään 24 tuntia ennen saaliin purkamista.

6.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset viipymättä komissiolle, joka puolestaan toimittaa ne viipymättä NAFOn sihteeristölle.

40 artikla

Yhteisön alusten rahtaus

1.   Jäsenvaltiot voivat suostua siihen, että niiden lipun alla purjehtivaan kalastusalukseen, jolla on lupa kalastaa NAFO-sääntelyalueella, sovelletaan rahtausjärjestelyä toiselle NAFOn sopimuspuolelle myönnettyjen kiintiön ja/tai kalastuspäivien osittaista tai täysimääräistä käyttöä varten. Rahtausjärjestelyihin ei saa kuitenkaan osallistua aluksia, joiden NAFO tai jokin muu alueellinen kalastusjärjestö on todennut harjoittaneen laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta.

2.   Lippujäsenvaltion on päivänä, jona rahtausjärjestelystä sovitaan, lähetettävä seuraavat tiedot komissiolle, joka välittää ne NAFOn pääsihteerille:

a)	lippujäsenvaltion suostumus rahtausjärjestelyyn;

b)	rahtausjärjestelyn kattamat lajit ja rahtaussopimuksessa myönnetyt kalastusmahdollisuudet;

c)	rahtausjärjestelyn kesto;

d)	rahtaajan nimi;

e)	aluksen rahdannut sopimuspuoli;

f)	toimet, joita jäsenvaltio on toteuttanut varmistaakseen, että sen lipun alla purjehtivat rahdatut alukset noudattavat NAFOn säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteitä koko rahtausajan.

3.   Kun rahtausjärjestely päättyy, lippujäsenvaltion on ilmoitettava siitä komissiolle, joka välittää tämän tiedon viipymättä NAFOn pääsihteerille.

4.   Lippujäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että:

a)	alus ei saa rahtausaikana kalastaa lippujäsenvaltiolle myönnettyjä kalastusmahdollisuuksia käyttäen;

b)	alus ei saa kalastaa useamman rahtausjärjestelyn nojalla samaan aikaan;

c)	alus noudattaa NAFOn säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteitä koko rahtausajan;

d)	kaikki rahtausjärjestelyjen mukaisesti ilmoitettavat saaliit ja sivusaaliit kirjataan rahdatun aluksen kalastuspäiväkirjaan erillään muista saalistiedoista.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikki 4 kohdan d alakohdassa tarkoitetut saaliit ja sivusaaliit komissiolle muista kansallisista saalistiedoista erillään. Komissio välittää nämä tiedot viipymättä NAFOn pääsihteerille.

41 artikla

Pyyntiponnistuksen seuranta

1.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sen alusten pyyntiponnistus on oikeassa suhteessa kyseisen jäsenvaltion NAFO-sääntelyalueella käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle NAFO-sääntelyalueella olevia lajeja kalastavia aluksiaan koskeva kalastussuunnitelma viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen viimeistään 30 päivää ennen kyseisen toiminnan aloittamista. Kalastussuunnitelmassa on ilmoitettava muun muassa tähän kalastukseen osallistuvat alukset ja kyseisten alusten NAFO-sääntelyalueella viettämien kalastuspäivien suunniteltu lukumäärä.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle suuntaa-antavasti alustensa suunnitellusta toiminnasta muilla alueilla.

4.   Kalastussuunnitelman on edustettava NAFO-sääntelyalueella käytettävissä olevaa kokonaispyyntiponnistusta suhteessa ilmoituksen tekevän jäsenvaltion kalastusmahdollisuuksiin.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kalastussuunnitelmiensa täytäntöönpanoa koskeva kertomus viimeistään 15 päivänä tammikuuta 2008. Kertomuksessa on ilmoitettava kalastustoimintaan NAFO-sääntelyalueella tosiasiallisesti osallistuneiden alusten lukumäärä, kunkin aluksen saaliit ja kunkin aluksen kyseisellä alueella kalastukseen käyttämien päivien kokonaismäärä. Katkarapua alueilla 3M ja 3L kalastavien alusten toiminnasta ilmoitetaan erikseen kunkin alueen osalta.

5 JAKSO

Pohjankatkarapua koskevat erityissäännökset

42 artikla

Pohjankatkaravun kalastus

1.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle päivittäin sen lipun alla purjehtivien ja yhteisössä rekisteröityjen alusten sellaiset pohjankatkarapusaaliit (Pandalus borealis), jotka on pyydetty NAFO-sääntelyalueen alueella 3L. Tämän lajin kalastuksen on aina tapahduttava yli 200 metrin syvyydessä, ja sitä saa harjoittaa kerrallaan vain yksi alus jäsenvaltiota kohden.

2.   Katkarapua alueella 3L pyytävien alusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on annettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka satamia he aikovat käyttää, vähintään 24 tuntia ennen arvioitua satamaan saapumista seuraavat tiedot:

a)	satamaan saapumisaika;

b)	aluksella olevat katkarapumäärät;

c)	alue tai alueet, joilta saaliit on saatu.

6 JAKSO

Punasimppua koskevat erityissäännökset

43 artikla

Punasimpun kalastus

1.   Yhteisön alusten, jotka kalastavat punasimppua NAFO-sääntelyalueen suuralueella 2 tai alueilla IF, 3K ja 3M, päälliköiden on joka toinen maanantai ilmoitettava joko sen jäsenvaltion, jonka lipun alla alus purjehtii, tai sen jäsenvaltion, jossa alus on rekisteröity, toimivaltaisille viranomaisille kyseisillä alueilla edellisenä sunnuntaina kello 24.00 päättyneen kahden viikon jakson aikana pyydetyt punasimpun määrät.

Kun kertyneet saaliit ovat saavuttaneet 50 prosenttia TACista, ilmoitus on tehtävä viikoittain kunakin maanantaina.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka toinen tiistai ennen kello 12.00 edellisenä sunnuntaina kello 24.00 päättyneen kahden viikon jakson osalta niiden lipun alla purjehtivien ja niiden alueella rekisteröityjen alusten NAFO-sääntelyalueen suuralueella 2 ja alueilla IF, 3K ja 3M pyytämien punasimppusaaliiden määrät.

Kun kertyneet saaliit ovat saavuttaneet 50 prosenttia TACista, ilmoitus on tehtävä viikoittain.

7 JAKSO

Täytäntöönpanotoimenpiteet

44 artikla

Rikkomusten seuranta

1.   Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, joille on ilmoitettu kyseisen jäsenvaltion jonkin aluksen tekemästä rikkomuksesta, on tarvittavat todisteet saadakseen tutkittava kyseinen rikkominen viipymättä ja perusteellisesti, mihin on tarvittaessa sisällyttävä kyseisen aluksen fyysinen tarkastaminen.

2.   Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava viipymättä oikeudellisia tai hallinnollisia toimia kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti niitä kansalaisiaan vastaan, jotka ovat vastuussa sen lipun alla purjehtivasta aluksesta, joka ei ole noudattanut NAFOn vahvistamia toimenpiteitä.

3.   Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että 2 kohdan nojalla aloitetulla menettelyllä voidaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä, jotka ovat asianmukaisia, kun on kyse niiden ankaruudesta sääntöjen noudattamisen takaamisesta sekä siitä, että estetään rikkomukseen syyllistyneitä saamasta siitä taloudellista hyötyä ja ehkäistään tehokkaasti tulevia rikkomisia.

45 artikla

Tarkastajien antamien, rikkomuksia koskevien kertomusten käsittely

1.   NAFOn tarkastajien laatimat tarkastus- ja valvontakertomukset ovat hyväksyttäviä todisteita minkä tahansa jäsenvaltion hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä. Niitä on tosiseikkkojen toteamisessa käsiteltävä samanarvoisina kuin jäsenvaltioiden omien tarkastajien tarkastus- ja valvontakertomuksia.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä helpottaakseen oikeudellisia tai muita menettelyitä, jotka johtuvat tarkastajan tämän ohjelman perusteella antamasta kertomuksesta, noudattaen todisteiden hyväksyttävyyttä kotimaisissa oikeus- ja muissa järjestelmissä koskevia sääntöjä.

46 artikla

Tiettyjen vakavien rikkomusten tarkempi seuranta

1.   Jäsenlippuvaltion on toteutettava Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön hyväksymän yhteisen kansainvälisen tarkastusohjelman soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä kesäkuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1956/88 (37) säännösten ja erityisesti sen liitteenä olevan ohjelman 9 ja 10 kohdan lisäksi tämän jakson mukaisia toimia, jos sen lipun alla purjehtiva alus on syyllistynyt johonkin seuraavista rikkomuksista:

a)	sellaisen kannan kohdennettu pyynti, jonka kalastus on keskeytetty tai kielletty;

b)

saaliiden väärin kirjaaminen. Tämän artiklan mukaisten seurantatoimien soveltamiseksi aluksella olevaa jalostettua saalista koskevien tarkastajan lajikohtaisten tai kokonaisarvioiden ja tuotantopäiväkirjaan kirjattujen lukujen välisen eron on oltava 10 tonnia tai 20 prosenttia, sen mukaan kumpi on suurempi, laskettuna prosenttiosuutena tuotantopäiväkirjan luvuista. Aluksella olevan saaliin arvioimiseksi on käytettävä tarkastusta suorittavan sopimuspuolen tarkastajien ja tarkastettavan aluksen sopimuspuolen välillä sovittavaa ahtauskerrointa;

c)	asetuksen (ETY) N:o 1956/88 liitteenä olevan ohjelman 9 kohdassa mainitun saman vakavan rikkomuksen uusiminen, joka on todettu mainitun ohjelman 10 kohdan mukaisesti 100 päivän tai kyseisen kalastusmatkan kuluessa sen mukaan, kumpi on lyhyempi.

2.   Lippujäsenvaltion on varmistettava, että asianomainen alus lopettaa kalastustoiminnan kokonaan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen jälkeen ja että vakavaa rikkomusta koskeva tutkinta aloitetaan.

3.   Jos sääntelyalueella ei ole lippujäsenvaltion nimeämää tarkastajaa tai muuta henkilöä, joka voisi suorittaa 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnan, lippujäsenvaltion on vaadittava alusta siirtymään viipymättä satamaan, jossa tutkinta voidaan aloittaa.

4.   Kun suoritetaan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua saaliiden väärin kirjaamista koskevaan vakavaan rikkomiseen liittyvää tutkintaa, lippujäsenvaltion on varmistettava, että aluksella olevan kokonaissaaliin fyysinen tarkastus ja luettelointi tapahtuu sen valvonnassa satamassa. Tällainen tarkastus voi tapahtua minkä tahansa muun osallistumaan halukkaan sopimuspuolen tarkastajan läsnä ollessa, jos lippujäsenvaltio siihen suostuu.

5.   Kun alusta vaaditaan siirtymään satamaan 2, 3 ja 4 kohdan nojalla, toisen sopimuspuolen tarkastaja voi nousta alukseen ja/tai jäädä alukselle sen satamaan siirtymisen ajaksi edellyttäen, ettei tarkastettavan aluksen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen vaadi, että tarkastaja poistuu alukselta.

47 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Kunkin lippujäsenvaltion on toteutettava sellaista lippunsa alla purjehtivaa alusta koskevia täytäntöönpanotoimenpiteitä, jonka on todettu kyseisen valtion lakien mukaisesti syyllistyneen johonkin 46 artiklassa luetelluista vakavista rikkomuksista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voi, erityisesti rikkomisen vakavuudesta riippuen ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti, sisältyä:

a)

sakkoja,

b)	laittomien pyydysten ja saaliiden takavarikointi,

c)	aluksen vakuustakavarikointi,

d)	kalastusluvan voimassaolon keskeyttäminen tai sen peruuttaminen,

e)	kalastuskiintiön pienentäminen tai peruuttaminen.

3.   Kyseessä olevan aluksen lippujäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä niistä asianmukaisista toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut tämän artiklan mukaisesti. Tämän ilmoituksen perusteella komissio ilmoittaa toimenpiteistä NAFOn sihteeristölle.

48 artikla

Rikkomusta koskeva kertomus

1.   Kun on kyse 46 artiklassa tarkoitetusta vakavasta rikkomuksesta, asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tutkinnan edistymistä koskeva kertomus, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kaikista vakavaan rikkomukseen liittyvistä toteutetuista tai toteutettaviksi aiotuista toimista, niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa rikkomuksen ilmoittamisesta sekä kertomus tutkinnan tuloksista, kun tutkinta on saatettu loppuun.

2.   Komissio kokoaa yhteisön kertomuksen jäsenvaltioiden kertomusten perusteella. Se lähettää yhteisön kertomuksen tutkinnan edistymisestä NAFOn sihteeristölle neljän kuukauden kuluessa rikkomuksen ilmoittamisesta ja niin pian kuin mahdollista kertomuksen tutkinnan tuloksista, kun tutkinta on saatettu loppuun.

VIII LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN KALASTUSALUSTEN NEAFC-SÄÄNTELYALUEELLA PYYTÄMIEN JÄÄDYTETTYJEN KALOJEN PURKAMISTA JA JÄLLEENLAIVAUSTA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

49 artikla

Satamavaltion suorittama valvonta

Sen estämättä, mitä neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2847/93 ja kolmansien maiden kalastusalusten saaliiden suoraan yhteisön satamissa purkamiseksi ja kaupan pitämiseksi oikeuttavien edellytysten vahvistamisesta 6 päivänä toukokuuta 1994 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1093/94 (38) säädetään, tässä luvussa säädettyjä menettelyjä sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2007 jäsenvaltioiden satamissa tapahtuviin kolmansien maiden kalastusalusten NEAFC-sääntelyalueella pyytämien jäädytettyjen kalojen purkamisiin ja jälleenlaivauksiin. Mainitusta sääntelyalueesta määrätään sen yleissopimuksen 1 artiklassa, joka on liitetty Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen tekemisestä 13 päivänä heinäkuuta 1981 tehtyyn neuvoston päätökseen 81/608/ETY (39).

50 artikla

Nimetyt satamat

Purkaminen ja jälleenlaivaaminen sallitaan ainoastaan nimetyissä satamissa.

Jäsenvaltioiden on nimettävä saaliiden purkamiseen käytettävä paikka tai lähellä rannikkoa oleva paikka (nimetyt satamat), jossa 49 artiklassa tarkoitetut kalan purkamis- ja jälleenlaivaustoimet saadaan tehdä. Sen estämättä, mitä soveltamispäivästä on 49 artiklassa säädetty, jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle luettelo tällaisista satamista ennen 15 päivää tammikuuta 2007. Kaikista luetteloon myöhemmin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava komissiolle vähintään 15 päivää ennen muutoksen voimaan tuloa.

Komissio julkaisee nimettyjen satamien luettelon ja siihen tehdyt muutokset Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa ja julkistaa ne verkkosivuillaan.

51 artikla

Satamaan saapumista koskeva ennakkoilmoitus

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 28 e artiklan 1 kohdassa säädetään, kaikkien 49 artiklassa tarkoitettujen kaloja kuljettavien kalastusalusten päälliköiden, jotka aikovat saapua satamaan purkamista tai jälleenlaivausta varten, on annettava sen sataman, jota he haluavat käyttää, toimivaltaisille viranomaisille tätä koskeva ilmoitus vähintään 3 työpäivää ennen arvioitua saapumisaikaa.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on liitettävä liitteessä XV olevassa I osassa vahvistettu lomake, jonka A osa on asianmukaisesti täytetty seuraavasti:

a)	käytetään lomaketta PSC 1, jos kalastusalus purkaa oman saaliinsa;

b)	käytetään lomaketta PSC 2, jos kalastusalus suorittaa jälleenlaivaustoimia. Tällöin on kunkin luovuttavan aluksen osalta käytettävä erillistä lomaketta.

3.   Satamajäsenvaltion on toimitettava 2 kohdassa tarkoitetun lomakkeen jäljennös viipymättä kalastusaluksen lippujäsenvaltiolle ja luovuttavien alusten lippujäsenvaltioille, kun alus suorittaa jälleenlaivaustoimia.

52 artikla

Lupa purkaa aluksesta tai jälleenlaivata

1.   Satamajäsenvaltio saa sallia saaliin purkamisen tai jälleenlaivaamisen ainoastaan, jos purkamista tai jälleenlaivaamista aikovan kalastusaluksen lippuvaltio tai, jos alus suorittaa jälleenlaivaustoimia sataman ulkopuolella, luovuttavien alusten lippuvaltio tai lippuvaltiot ovat 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitetun lomakkeen jäljennöksen, jonka B osa on asianmukaisesti täytetty, palauttamalla vahvistaneet että:

a)	kalastusaluksilla, jotka ovat ilmoittaneet pyytäneensä kalat, on ollut riittäväilmoitetun lajin kiintiö;

b)	aluksella olevat kalamäärät oli asianmukaisesti ilmoitettu ja otettu huomioon mahdollisesti sovellettavia saalis- ja pyyntiponnistusrajoituksia laskettaessa;

c)	kalastusaluksilla, jotka ovat ilmoittaneet pyytäneensä kalat, on ollut lupa kalastaa ilmoitetuilla alueilla;

d)	aluksen ilmoitettu läsnäolo alueella, jolta saalis on saatu, on tarkistettu VMS-tietojen perusteella.

Purkamis- tai jälleenlaivaustoimet voidaan aloittaa vasta kun satamajäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet luvan.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, satamajäsenvaltio saa sallia saaliin purkamisen kokonaan tai osittain, vaikkei 1 kohdassa tarkoitettua vahvistusta ole saatu, mutta sen on tällöin pidettävä kyseiset kalat varastossa toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa. Kalat voidaan vapauttaa myyntiin, ottaa haltuun tai kuljettaa vasta kun 1 kohdassa tarkoitettu vahvistus on saatu. Jos vahvistusta ei saada 14 vuorokauden kuluessa purkamisesta, satamajäsenvaltio voi takavarikoida kalat ja menetellä niiden suhteen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.   Satamajäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja, jos puretut tai jälleenlaivatut kalat on pyydetty NEAFC-sääntelyalueelta, NEAFC:n sihteerille viipymättä, salliiko se purkamisen tai jälleenlaivauksen vai ei, toimittamalla liitteessä XV olevassa I osassa säädetty lomake, jonka C osa on asianmukaisesti täytetty.

53 artikla

Tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on tarkastettava satamissaan vuosittain vähintään 15 prosenttia kolmansien maiden kalastusalusten tekemistä 49 artiklassa tarkoitetuista purkamisista ja jälleenlaivaamisista.

2.   Tarkastuksissa on seurattava koko purkamista tai jälleenlaivaamista, ja niihin on sisällyttävä ristiintarkastus purkamista koskevaan ennakkoilmoitukseen merkittyjen ja purettujen tai jälleenlaivattujen lajikohtaisten määrien välillä.

3.   Tarkastajien on tehtävä kaikkensa välttääkseen viivyttämästä kalastusalusta turhaan ja varmistettava, että kalastusalukselle koituu mahdollisimman vähän häiriötä ja vaivaa sekä että kalan laadun heikkenemiseltä vältytään.

54 artikla

Tarkastuskertomukset

1.   Kukin tarkastus on dokumentoitava laatimalla liitteessä XV olevan II osan mukainen tarkastuskertomus.

2.   Tarkastuskertomuksen jäljennös on toimitettava viipymättä tarkastetun kalastusaluksen lippuvaltiolle ja luovuttavien kalastusalusten yhdelle tai useammalle lippuvaltiolle, jos alus on suorittanut jälleenlaivaustoimia, sekä komissiolle ja, jos puretut tai jälleenlaivatut kalat on pyydetty NEAFC-yleissopimusalueelta, NEAFC:n sihteerille.

3.   Kunkin tarkastuskertomuksen alkuperäiskappale tai oikeaksi todistettu jäljennös on toimitettava pyynnöstä tarkastetun kalastusaluksen lippuvaltiolle.

IX LUKU

CCAMLR-ALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Rajoitukset ja alustietoja koskevat vaatimukset

55 artikla

Kiellot ja saalisrajoitukset

1.   Liitteessä XIII mainittujen lajien kohdennettu kalastus on kielletty mainitussa liitteessä ilmoitettujen alueiden ja ajanjaksojen osalta.

2.   Liitteessä XIV vahvistettuja uusien kalastusten ja koekalastusten saalis- ja sivusaalisrajoituksia sovelletaan mainitussa liitteessä ilmoitetuilla suuralueilla.

56 artikla

CCAMLR-alueella kalastamaan oikeutettujen alusten tietoja koskevat vaatimukset

1.   Asetuksen (EY) N:o 601/2004 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen kalastamaan oikeutettuja aluksia koskevien tietojen lisäksi jäsenvaltioiden on 1 päivästä elokuuta 2007 alkaen toimitettava komissiolle seuraavat tällaisia aluksia koskevat tiedot:

a)	aluksen IMO-tunnistenumero (jos sellainen on annettu);

b)	mahdollinen aiempi lippuvaltio;

c)	kansainvälinen radiokutsutunnus;

d)	aluksen omistajan/omistajien nimi ja osoite sekä edunsaajaomistajan/-omistajien nimi ja osoite, jos ne ovat tiedossa;

e)	rakennuspaikka ja -aika;

f)	alustyyppi;

g)

pituus;

h)

seuraavanlaiset värivalokuvat aluksesta: i) vähintään kokoa 12 x 7 cm oleva värivalokuva, jossa näkyy aluksen kulkusuuntaan nähden oikea puoli koko pituudeltaan ja kaikkine rakennepiirteineen; ii) vähintään kokoa 12 x 7 cm oleva värivalokuva, jossa näkyy aluksen kulkusuuntaan nähden vasen puoli koko pituudeltaan ja kaikkine rakennepiirteineen; iii) vähintään kokoa 12 x 7 cm oleva värivalokuva, jossa näkyy aluksen perä ja joka on otettu suoraan takaa;

i)	alukselle asennetun satelliittiseurantalaitteiston väärinkäytöltä suojatun toiminnan varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet.

2.   Jäsenvaltioiden on 1 päivästä elokuuta 2007 alkaen ilmoitettava komissiolle mahdollisuuksien mukaan myös seuraavat CCAMLR-alueella kalastamaan oikeutettuja aluksia koskevat tiedot:

a)	aluksen käyttäjän nimi ja osoite, jos tämä on eri kuin omistaja;

b)	aluksen päällikön ja tarvittaessa kalastuksesta vastaavan päällikön nimi ja kansallisuus;

c)	kalastusmenetelmän tai -menetelmien tyyppi;

d)	leveys (metriä);

e)	bruttovetoisuus;

f)	aluksen viestintätyypit ja -numerot (Inmarsat-A-, -B- ja -C-numerot);

g)	miehistön tavanomainen vahvuus;

h)	pääkoneen tai pääkoneiden teho;

i)	kantavuus (tonnia), kalaruumien lukumäärä ja vetoisuus (m3);

j)	muut aiheellisiksi katsottavat tiedot (esim. jääluokka).

57 artikla

Alusten tarkkailua koskevat kertomukset

1.   Jos lisenssin saaneen kalastusaluksen päällikkö havaitsee kalastusaluksen CCAMLR-alueella, hänen on mahdollisuuksien mukaan kerättävä jokaisesta tällaisesta havainnosta niin paljon tietoja kuin mahdollista, muun muassa seuraavasti:

a)	aluksen nimi ja kuvaus;

b)	aluksen kutsutunnus,

c)	aluksen rekisterinumero ja Lloyds-/IMO-numero;

d)	aluksen lippuvaltio;

e)	kertomuksen tueksi valokuvia aluksesta;

f)	havaitun aluksen tarkkailtuja toimia koskevat muut asiaankuuluvat tiedot.

2.   Päällikön on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sisältävä kertomus lippuvaltiolleen niin pian kuin mahdollista. Lippuvaltion on toimitettava tällaiset kertomukset CCAMLR:n sihteeristölle, jos havaittu alus on harjoittanut kalastusta, joka on CCAMLR:n vaatimusten mukaan laitonta, ilmoittamatonta tai sääntelemätöntä (LIS-alukset).

2 JAKSO

Koekalastus

58 artikla

Koekalastukseen osallistuminen

1.   Espanjan lipun alla purjehtivat ja Espanjassa rekisteröidyt alukset, jotka on ilmoitettu CCAMLR:lle asetuksen (EY) N:o 601/2004 7 artiklan säännösten mukaisesti, saavat osallistua Dissostichus spp. -lajien pitkälläsiimalla harjoitettavaan koekalastukseen FAO-suuralueilla 88.1 ja 88.2 samoin kuin alueilla 58.4.1, 58.4.2 sekä alueiden 58.4.3a ja 58.4.3b niissä osissa, jotka eivät kuulu kansalliseen lainkäyttövaltaan.

2.   Ainoastaan yksi kalastusalus kustakin jäsenvaltiosta saa kerrallaan kalastaa alueilla 58.4.3a ja 58.4.3b.

3.   Kokonaissaaliita ja sivusaaliita koskevat rajoitukset suuralueiden 88.1 ja 88.2 samoin kuin alueiden 58.4.1 ja 58.4.2 osalta sekä niiden jakaminen pienimuotoista tutkimusta harjoittaville yksiköille (SSRU) kullakin alueella vahvistetaan liitteessä XIV. Kalastus on lopetettava SSRU-alueella, kun ilmoitetut saaliit saavuttavat määritellyn saalisrajan, eikä kyseisellä SSRU-alueella saa enää kalastaa loppukauden aikana.

4.   Kalastusta on harjoitettava maantieteellisesti ja syvyyssuunnassa niin laajalla alueella kuin mahdollista, jotta saadaan kalastusmahdollisuuksien määrittämiseksi tarvittavat tiedot ja vältetään saaliiden ja pyyntiponnistuksen liiallinen keskittyminen. Alueilla 58.4.1 ja 58.4.2 kalastus sallitaan kuitenkin ainoastaan vähintään 550 metrin syvyydessä.

59 artikla

Ilmoitusjärjestelmät

Edellä 58 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuviin kalastusaluksiin sovelletaan seuraavia saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoitusjärjestelmiä:

a)

asetuksen (EY) N:o 601/2004 12 artiklassa säädetty viiden päivän saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoitusjärjestelmä sillä poikkeuksella, että jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle saalis- ja pyyntiponnistusilmoitukset kahden työpäivän kuluessa kunkin ilmoitusjakson päättymisestä, jotta ne voidaan toimittaa CCAMLR:lle viipymättä. Suuralueiden 88.1 ja 88.2 ja alueiden 58.4.1 ja 58.4.2 osalta ilmoitukset tekevät pienimuotoista tutkimusta harjoittavat yksiköt;

b)	asetuksen (EY) N:o 601/2004 13 artiklassa säädetty kuukausittainen yksityiskohtainen saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoitusjärjestelmä;

c)	poisheitetyn Dissostichus eleginoides- ja Dissostichus mawsoni -lajin kokonaismäärä ja paino on ilmoitettava, hyytelömäisessä tilassa olevat kalat mukaan luettuina.

60 artikla

Erityisvaatimukset

1.   Edellä 58 artiklassa tarkoitettu koekalastus on toteutettava Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen alueella tapahtuvaan kalastustoimintaan sovellettavista teknisistä toimenpiteistä 22 päivänä maaliskuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 600/2004 (40) 8 artiklan mukaisesti ottaen huomioon toimenpiteet, joita sovelletaan merilintujen tahattoman kuolevuuden vähentämiseksi pitkäsiimakalastuksen yhteydessä. Näiden toimenpiteiden lisäksi:

a)	kalanjätteiden poisheittäminen on kiellettyä tässä kalastuksessa;

b)

alueilla 58.4.1 ja 58.4.2 koekalastukseen osallistuvat alukset, jotka noudattavat CCAMLR:n pitkänsiiman painotusta koskevia pöytäkirjoja (A, B tai C), vapautetaan yölaskuvaatimuksesta; alusten, jotka saavat saaliiksi yhteensä enemmän kuin kolme merilintua, on kuitenkin siirryttävä välittömästi yölaskuun asetuksen (EY) N:o 601/2004 8 artiklan mukaisesti;

c)

koekalastukseen suuralueilla 88.1 ja 88.2 samoin kuin alueilla 58.4.3a ja 58.4.3b osallistuvien alusten, jotka saavat saaliiksi yhteensä enemmän kuin kolme merilintua, on lopetettava kalastaminen välittömästi, eivätkä ne saa enää kalastaa tavanomaisen kalastuskauden ulkopuolella kauden 2006/2007 jäljellä olevana aikana.

2.   Koekalastukseen FAO-suuralueilla 88.1 ja 88.2 osallistuviin kalastusaluksiin on sovellettava seuraavia lisävaatimuksia:

a)

aluksia kielletään päästämästä mereen: i) öljyä tai polttoainetta tai öljypitoisia jäämiä MARPOL 73/78 -yleissopimuksen (kansainvälinen yleissopimus aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä) liitteessä I sallittuja lukuun ottamatta; ii) jätteitä; iii) elintarvikejätettä, joka ei läpäise verkkoa, jonka aukot ovat enintään 25 millimetrin suuruiset; iv) siipikarjanlihaa tai muita siipikarjan osia (munankuoret mukaan luettuina); v) jätevettä 12 meripeninkulman sisällä rannikosta tai kelluvasta jäätiköstä, tai jätevettä, kun alus kulkee alle neljän solmun vauhtia; tai vi) jätteenpolttotuhkaa; tai vii) kalanjätteitä.

b)	suuralueille 88.1 ja 88.2 ei saa tuoda elävää siipikarjaa tai muita eläviä lintuja, ja kuluttamatta jäänyt kynitty siipikarja on vietävä pois suuralueilta 88.1 ja 88.2;

c)	Dissostichus spp. -lajien kalastus suuralueilla 88.1 ja 88.2 kielletään 10 meripeninkulman sisällä Ballenysaarten rannikosta.

61 artikla

Laskukerran määritelmä

1.   Tässä jaksossa laskukerralla tarkoitetaan yhden tai useamman pitkänsiiman laskemista yhdessä kalastuspaikassa. Laskukerran tarkka maantieteellinen sijainti saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoittamista varten määritellään yhden tai useamman käytetyn pitkänsiiman keskipisteenä.

2.   Jotta laskukerta voidaan nimetä tutkimuslaskukerraksi,

a)	kukin tutkimuslaskukerta on suoritettava vähintään viiden meripeninkulman etäisyydellä muista tutkimuslaskukerroista, ja tämä etäisyys on mitattava kunkin tutkimuslaskukerran maantieteellisestä keskipisteestä;

b)	kullakin laskukerralla on laskettava vähintään 3 500 ja enintään 10 000 koukkua; siinä voidaan käyttää samalla paikalla laskettuja useita erillisiä siimoja;

c)	pitkänsiiman on kullakin laskukerralla oltava vedessä vähintään kuusi tuntia mitattuna siimanlaskun loppuun saattamisesta siimannoston aloittamiseen.

62 artikla

Tutkimussuunnitelmat

Edellä 58 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvien kalastusalusten on pantava täytäntöön tutkimussuunnitelmat kaikilla SSRU-alueilla, joihin FAO-suuralueet 88.1 ja 88.2 sekä alueet 58.4.1 ja 58.4.2 on jaettu. Tutkimussuunnitelma on pantava täytäntöön seuraavasti:

a)	ensimmäisen kerran SSRU-alueelle saavuttaessa tehtävät ensimmäiset kymmenen laskukertaa eli ensimmäinen sarja nimetään tutkimuslaskukerroiksi, ja niiden on täytettävä 61 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset;

b)

seuraavat kymmenen laskukertaa tai kymmenen tonnin saalis riippuen siitä, kumpi saavutetaan ensiksi, nimetään toiseksi sarjaksi. Toisen sarjan laskukertojen aikana harjoitettava kalastus voi päällikön harkinnan mukaan kuulua osana tavanomaiseen koekalastukseen. Nämä laskukerrat voidaan kuitenkin nimetä tutkimuslaskukerroiksi edellyttäen, että ne ovat 61 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukaiset;

c)

jos päällikkö haluaa jatkaa kalastusta SSRU-alueella laskukertojen ensimmäisen ja toisen sarjan päätökseen saattamisen jälkeen, aluksen on aloitettava kolmas sarja, jonka tuloksena kaikissa kolmessa sarjassa tehdään yhteensä 20 tutkimuslaskukertaa. Laskukertojen kolmas sarja on saatettava päätökseen saman SSRU-alueelle tehdyn kalastusmatkan aikana kuin ensimmäinen ja toinen sarja;

d)	kun kolmannen sarjan 20 tutkimuslaskukertaa on saatettu päätökseen, alus voi jatkaa kalastusta SSRU-alueella;

e)	suuralueilla 88.1 ja 88.2 sijaitsevilla SSRU-alueilla A, B, C, E ja G, joiden kalastuskelpoinen alue on alle 15 000 km2, ei sovelleta b, c ja d alakohtaa, ja kymmenen tutkimuslaskukerran päätökseen saattamisen jälkeen alus voi jatkaa kalastusta SSRU-alueella.

63 artikla

Tiedonkeruusuunnitelmat

1.   Edellä 58 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvien kalastusalusten on pantava täytäntöön tiedonkeruusuunnitelmat kaikilla SSRU-alueilla, joihin FAO-suuralueet 88.1 ja 88.2 sekä alueet 58.4.1 ja 58.4.2 on jaettu. Tiedonkeruusuunnitelmassa on annettava seuraavat tiedot:

a)	sijainti ja veden syvyys noston jokaisen siiman kummassakin päässä;

b)	laskemis-, vedessäolo- ja nostoajat;

c)	pinnalla irtipäässeiden kalojen määrä ja laji;

d)	laskettujen koukkujen määrä;

e)	syöttityyppi;

f)	tarttumisprosentti;

g)	koukkutyyppi; ja

h)	merenkäynti ja pilvisyys sekä kuun vaihe siimoja laskettaessa.

2.   Kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on kerättävä kunkin tutkimuslaskukerran osalta; tutkimuslaskukerran kaikki kalat, kuitenkin enintään 100 kalaa, on mitattava ja saaliista on otettava vähintään 30 kalan otos biologisia tutkimuksia varten. Jos kaloja saadaan yli 100, niihin on sovellettava satunnaisotantaa.

64 artikla

Merkintäohjelma

1.   Kunkin 58 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvan aluksen on pantava täytäntöön merkintäohjelma seuraavasti:

a)

Dissostichus spp. -lajeihin kuuluvat kalat on merkittävä ja päästettävä takaisin mereen CCAMLR:n Dissostichus spp. -lajeja koekalastuksessa koskevan merkintäohjelman ja -pöytäkirjan määräysten mukaisesti. Alukset saavat lopettaa merkitsemisen vasta kun 500 yksilöä on merkitty tai kun ne poistuvat kalastusalueelta merkittyään yhden yksilön yhtä pyydettyä elopainotonnia kohden;

b)

ohjelma on merkintävaatimuksen saavuttamiseksi kohdistettava kaiken kokoisiin yksilöihin. Ainoastaan hyväkuntoiset hammasjääahvenet merkitään. Kaikille takaisin mereen päästettäville yksilöille on tehtävä kaksinkertainen merkintä, ja kalat on päästettävä mereen mahdollisimman laajalla maantieteellisellä alueella;

c)	kaikkiin merkkeihin on painettava selkeästi yksilöllinen sarjanumero ja palautusosoite siten, että merkkien alkuperä voidaan selvittää, jos merkittyjä yksilöitä joutuu uudelleen saaliiksi;

d)	uudelleenpyydettyjä merkittyjä yksilöitä (eli pyydettyjä kaloja, joissa on aiemmin kiinnitetty merkki) ei saa päästää takaisin, vaikka ne olisivat olleet vapaudessa vain vähän aikaa;

e)	kaikista uudelleenpyydetyistä merkityistä yksilöistä on otettava biologiset näytteet (pituus, paino, sukupuoli, sukurauhasten kehitysaste) ja jos mahdollista digitaalinen valokuva sekä otettava talteen otoliitit ja irrotettu merkki;

f)	kaikki merkkejä koskevat tiedot sekä tiedot takaisin saaduista merkeistä on toimitettava CCAMLR:lle sähköisesti CCAMLR-muodossa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun alus lopetti tämän kalastuksen;

g)	kaikki merkkejä koskevat tiedot sekä tiedot takaisin saaduista merkeistä ja uudelleenpyydetyistä lajeista on myös toimitettava sähköisesti CCAMLR-muodossa asianomaiselle alueelliselle merkintätietokeskukselle CCAMLR:n merkintäpöytäkirjan mukaisesti.

2.   Merkittyjä ja vapautettuja jääahvenia ei lueta saalisrajoituksiin sisältyviksi.

65 artikla

Tieteelliset tarkkailijat ja tarkastajat

1.   Kullakin 58 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvalla kalastusaluksella on koko kalastuskaudella harjoitettavan kalastustoiminnan ajan oltava vähintään kaksi tieteellistä tarkkailijaa, joista toisen on oltava CCAMLR:n kansainvälisen tieteellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti nimetty tarkkailija.

2.   Kunkin jäsenvaltion on omien lakiensa ja asetustensa, mukaan lukien mukaisesti ja todisteiden hyväksyttävyyttä kotimaisissa tuomioistuimissa koskevat säännöt, mukaisesti pidettävä CCAMLR:n jäsenen nimeämien tarkastajien toimittamia kertomuksia samanarvoisina kuin omien tarkastajiensa laatimia ja toimittava niiden johdosta samoin kuin omien tarkastajiensa laatimien kertomusten johdosta; kyseessä olevan sopimuspuolen ja tarkastajat nimeävän CCAMLR:n jäsenen on tehtävä yhteistyötä helpottaakseen oikeudellisia tai muita menettelyitä, jotka johtuvat tällaisesta kertomuksesta.

66 artikla

Ilmoitus aikomuksesta osallistua krillinkalastukseen

Jäsenvaltion, joka aikoo kalastaa krilliä CCAMLR-alueella, on ilmoitettava aikeestaan CCAMLR:n sihteeristölle vähintään neljä kuukautta ennen komission sääntömääräistä vuosikokousta, joka edeltää välittömästi aiottua kalastuskautta.

67 artikla

Väliaikainen syvänmeren verkkokalastuskielto

1.   Verkkojen käyttö CCAMLR-alueella muuhun kuin tieteelliseen tutkimustarkoitukseen kielletään, kunnes tiedekomitea on tutkinut verkkopyynnin mahdolliset vaikutukset ja antanut niitä koskevan kertomuksen ja kunnes komissio on tiedekomitean tieteellisen lausunnon perusteella antanut luvan verkkojen käyttöön CCAMLR-alueella.

2.   Verkkojen käytöstä tieteellisessä tutkimuksessa yli 100 metrin syvyydessä on ilmoitettava ennalta tiedekomitealle, ja komission on se hyväksyttävä ennen kuin tällainen tutkimus voidaan aloittaa.

3.   Aluksen, joka aikoo kulkea CCAMLR-alueen kautta ja jolla on verkkoja aluksella, on ilmoitettava ennalta aikomuksensa ja CCAMLR-alueen kautta kulkunsa suunnitellut päivämäärät CCAMLR:n sihteeristölle. Aluksen, jolla on verkkoja CCAMLR-alueella ja joka ei ole antanut edellä mainittua ennakkoilmoitusta, katsotaan rikkovan tätä säännöstä.

68 artikla

Pohjatroolin käyttöä CCAMLR-alueella sijaitsevalla aavalla merellä kalastuskausina 2006/2007 ja 2007/2008 koskevat väliaikaiset rajoitukset

1.   Pohjatroolin käyttö CCAMLR-alueella sijaitsevalla aavalla merellä rajoitetaan koskemaan alueita, joilla on voimassa pohjatrooleja koskevia komission säilyttämistoimenpiteitä.

2.   Tätä rajoitustoimenpidettä ei sovelleta pohjatroolin käyttöön suoritettaessa tieteellistä tutkimusta CCAMLR-alueella.

X LUKU

SEAFO-YLEISSOPIMUSALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Alusten luvat

69 artikla

Alusten luvat

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2007 mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa oleva luettelo aluksistaan, joilla on lupa toimia SEAFOn yleissopimusalueella kalastusluvan nojalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa olevien alusten omistajien on oltava yhteisön kansalaisia tai oikeushenkilöitä.

3.   Kalastusaluksille voidaan antaa lupa toimia SEAFOn yleissopimusalueella ainoastaan, jos ne pystyvät täyttämään SEAFO-yleissopimuksen ja sen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaiset vaatimukset ja velvollisuudet.

4.   Kalastuslupaa ei saa myöntää aluksille, jotka ovat harjoittaneet laitonta, ilmoittamatonta tai sääntelemätöntä kalastusta, paitsi jos uudet omistajat ovat toimittaneet riittävän selvityksen siitä, että aiemmilla omistajilla ja toimijoilla ei ole oikeudellisia, taloudellisia tai rahoituksellisia etuja kyseisten alusten osalta eivätkä alukset ole niiden valvonnassa, tai että kaikki asiaan olennaisesti vaikuttavat seikat huomioon ottaen heidän aluksensa eivät osallistu laittomaan, ilmoittamattomaan tai sääntelemättömään kalastukseen taikka ole muutoin siihen yhteydessä.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)	aluksen nimi, rekisterinumero, aiemmat nimet (jos tiedossa) ja rekisteröintisatama;

b)	mahdollinen aiempi lippuvaltio;

c)	mahdollinen kansanvälinen radiokutsutunnus;

d)	omistajan tai omistajien nimi ja osoite;

e)	alustyyppi;

f)

pituus;

g)	mahdollisten aluksen käyttäjän (laivanisännän) tai käyttäjien (laivanisäntien) nimi ja osoite;

h)	bruttovetoisuus; ja

i)	pääkoneen tai pääkoneiden teho.

6.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista luvan saaneiden alusten alkuperäiseen luetteloon sen vahvistamisen jälkeen tehdyistä lisäyksistä, poistoista ja/tai muutoksista aina kun sellaisia tehdään.

70 artikla

Luvan saaneiden alusten velvollisuudet

1.   Alusten on noudatettava kaikkia asiaa koskevia SEAFOn säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

2.   Luvan saaneilla aluksilla on oltava mukanaan voimassa oleva aluksen rekisteritodistus ja voimassa oleva kalastus- ja/tai jälleenlaivauslupa.

71 artikla

Alukset, joilla ei ole lupaa

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet SEAFO-yleissopimuksen kattamien lajien kalastuksen, aluksella pitämisen, jälleenlaivaamisen ja purkamisen kieltämiseksi aluksilta, joita ei ole merkitty SEAFOn luvan saaneiden alusten luetteloon.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki tosiseikat, joiden perusteella on perusteltua aihetta epäillä, että alukset, joita ei ole merkitty SEAFOn luvan saaneiden alusten luetteloon, harjoittavat SEAFO-yleissopimuksen kattamien lajien kalastusta tai jälleenlaivausta yleissopimusalueella.

3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että SEAFOn luvan saaneiden alusten rekisteriin kirjattujen alusten omistajat eivät osallistu sellaisten alusten harjoittamaan kalastukseen, joita ei ole merkitty SEAFOn luvan saaneiden alusten luetteloon taikka ole muutoin siihen yhteydessä.

2 JAKSO

Jälleenlaivaaminen

72 artikla

Merellä tapahtuvan jälleenlaivaamisen kieltäminen

Jäsenvaltioiden on kiellettävä lippunsa alla purjehtivilta aluksilta SEAFO-yleissopimuksen kattamien lajien jälleenlaivaaminen merellä SEAFOn yleissopimusalueella.

73 artikla

Jälleenlaivaaminen satamassa

1.   Yhteisön kalastusalukset, jotka pyytävät SEAFO-yleissopimuksen kattamia lajeja SEAFOn yleissopimusalueella, saavat jälleenlaivata SEAFOn sopimuspuolen satamassa ainoastaan, jos ne ovat saaneet etukäteen luvan sopimuspuolelta, jonka satamassa jälleenlaivaus tapahtuu. Yhteisön kalastusalukset saavat jälleenlaivata ainoastaan, jos ne ovat saaneet etukäteen tällaisen jälleenlaivausluvan lippujäsenvaltiolta ja satamavaltiolta.

2.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen kalastusluvan saaneet kalastusalukset saavat etukäteen luvan ryhtyä jälleenlaivaukseen satamassa. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jälleenlaivaaminen vastaa kunkin aluksen ilmoitettua saalista, ja vaadittava selvitys jälleenlaivaamisesta.

3.   Yhteisön kalastusaluksen, joka jälleenlaivaa toiseen alukseen, jäljempänä ’vastaanottava alus’, minkä tahansa määrän SEAFO-yleissopimuksen kattamia SEAFOn yleissopimusalueella pyydettyjä lajeja, päällikön on jälleenlaivausta tehtäessä ilmoitettava vastaanottavan aluksen lippuvaltiolle kyseessä olevat lajit ja määrät sekä saaliiden jälleenlaivauksen päivämäärä ja tapahtumapaikka sekä toimitettava lippujäsenvaltiolleen SEAFOn jälleenlaivausilmoitus liitteessä XVI olevassa I osassa vahvistetun mallin mukaisesti.

4.   Yhteisön kalastusaluksen päällikön on toimitettava vähintään 24 tuntia etukäteen seuraavat tiedot sille SEAFOn sopimuspuolelle, jonka satamassa jälleenlaivaaminen tapahtuu:

a)	jälleenlaivauksen suorittavien kalastusalusten nimet,

b)	vastaanottavien alusten nimet,

c)	jälleenlaivattava määrä lajeittain tonneina,

d)	jälleenlaivaamispäivä ja -satama.

5.   Yhteisön lipun alla purjehtivan vastaanottavan aluksen päällikön on ilmoitettava satamavaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 24 tuntia ennen jälleenlaivaamisen aloittamista ja jälleenlaivaamisen päättyessä, kun se tapahtuu SEAFOn sopimuspuolen satamassa, aluksellaan olevat SEAFOn yleissopimuksen kattamien lajien saalismäärät ja toimitettava SEAFOn jälleenlaivausilmoitus näille toimivaltaisille viranomaisille 24 tunnin kuluessa.

6.   Yhteisön lipun alla purjehtivan vastaanottavan aluksen päällikön on toimitettava viimeistään 48 tuntia ennen saaliin purkamista SEAFOn jälleenlaivausilmoitus sen satamavaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa purkaminen tapahtuu.

7.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava aiheelliset toimenpiteet saatujen tietojen täsmällisyyden tarkistamiseksi ja tehtävä yhteistyötä lippuvaltion kanssa sen varmistamiseksi, että puretut saaliit vastaavat kunkin aluksen ilmoitettuja saalista.

8.   Kunkin jäsenvaltion, jonka aluksilla on lupa kalastaa SEAFOn yleissopimusalueella SEAFO-yleissopimuksen kattamia lajeja, on ilmoitettava viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2007 komissiolle lippunsa alla purjehtivien alusten jälleenlaivauksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot.

3 JAKSO

Säilyttämistoimenpiteet herkkien syvänmeren luontotyyppien ja ekosysteemien hallinnoimiseksi

74 artikla

Kalastuskieltoalueet

Kaikki yhteisön kalastusalusten harjoittama SEAFOn yleissopimuksen kattamiin lajeihin kohdistuva kalastustoiminta on kiellettyä seuraavassa määritellyillä alueilla:

a)	osa-alue A1 i) Dampier Seamount 10o00' S, 02o00' W 10o00' S, 00o00' E 12o00' S, 02o00' W 12o00' S, 00o00' E ii) Malahit Guyot Seamount 11o00' S, 02o00' W 11o00' S, 04o00' W 13o00' S, 02o00' W 13o00' S, 04o00' W

b)	osa-alue B1 Molloy Seamount 27o00' S, 08o00' E 27o00' S, 10o00' E 29o00' S, 08o00' E 29o00' S, 10o00' E

c)

alue C i) Schmidt-Ott Seamount & Erica Seamount 37o00' S, 13o00' E 37o00' S, 17o00' E 40o00' S, 13o00' E 40o00' S, 17o00' E ii) Africana seamount 37o00' S, 28o00' E 37o00' S, 30o00' E 38o00' S, 28o00' E 38o00' S, 30o00' E iii) Panzarini Seamount 39o00' S, 11o00' E 39o00' S, 13o00' E 41o00' S, 11o00' E 41o00' S, 13o00' E

d)	osa-alue C1 i) Vema Seamount 31o00' S, 08o00' E 31o00' S, 09o00' E 32o00' S, 08o00' E 32o00' S, 09o00' E ii) Wust Seamount 33o00' S, 06o00' E 33o00' S, 08o00' E 34o00' S, 06o00' E 34o00' S, 08o00' E

e)	alue D i) Discovery, Junoy, Shannon Seamounts 41o00' S, 06o00' W 41o00' S, 03o00' E 44o00' S, 06o00' W 44o00' S, 03o00' E ii) Schwabenland & Herdman Seamounts 44o00' S, 01o00' W 44o00' S, 02o00' E 47o00' S, 01o00' W 47o00' S, 02o00' E

75 artikla

Aiemmat kalastustoimet

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2007 seuraavassa muodossa tiedot, jotka koskevat niiden kalastustoimintaa SEAFO-yleissopimuksen kattamien lajien osalta 74 artiklassa tarkoitetuilla alueilla vuosina 2004, 2005 ja 2006:

Kalastustyyppi	Pyyntiponnistuksen mittayksikkö	Kokonaissaalis (metristä tonnia)
Troolarit	a. Kilowattia/kalastuspäivät b. Alusta/kalastuspäivät
Pitkäsiima-alukset	a. Bruttotonnia/kalastuspäivät b. Laskettuja koukkuja keskimäärin / laskukerrat
Muut	Bruttotonnia/kalastuspäivät

4 JAKSO

Toimenpiteet merilintujen tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi

76 artikla

Merilintujen kanssa tekemisiin joutumista koskevat tiedot

Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2007 kaikki merilintujen kanssa tekemisiin joutumista koskevat saatavissa olevat tiedot, mukaan luettuina niiden SEAFO-yleissopimuksen kattamia lajeja kalastavien kalastusalusten tahattomat saaliit.

77 artikla

Vähentämistoimenpiteet

1.   Kaikilla leveyspiirin 30 astetta eteläistä leveyttä eteläpuolella kalastavilla yhteisön aluksilla on oltava lintujenkarkotussiimat (tori-mastot):

a)	tori-mastojen on oltava liitteessä XVI olevassa II osassa vahvistettujen sovittujen tori-siimojen rakennetta ja käyttöä koskevien ohjeiden mukaisia;

b)	tori-mastot on asetettava paikoilleen aina ennen pitkiensiimojen veteen laskemista leveyspiirin 30 astetta eteläistä leveyttä eteläpuolella;

c)	aluksia rohkaistaan käyttämään mahdollisuuksien mukaan toista tori-mastoa ja lintujenkarkotussiimaa, kun lintuja on runsaasti tai ne ovat hyvin aktiivisia;

d)	aluksilla oltava tori-varasiimat, joiden on oltava valmiina välittömästi käytettäviksi.

2.   Pitkätsiimat saa laskea ainoastaan yöllä (eli merenkulullisten hämärien (nautical twilight) välisen pimeän aikaan (41). Yöllä harjoitettavassa pitkäsiimakalastuksessa saa käyttää ainoastaan vähintä mahdollista määrää turvallisuuden vaatimia aluksen valoja.

3.   Kalanjätteiden heittäminen mereen on kielletty pitkiäsiimoja laskettaessa. Kalanjätteiden heittämistä mereen on vältettävä pitkiäsiimoja nostettaessa. Kalanjätteet on heitettävä aina, jos se on mahdollista, aluksen päinvastaiselta puolelta kuin miltä pyydys nostetaan. Sellaisilla aluksilla tai sellaisissa kalastuksissa, joissa kalanjätteitä ei vaadita pitämään aluksella, on otettava käyttöön järjestelmä koukkujen poistamiseksi kalanjätteistä ja -päistä ennen kuin ne heitetään mereen. Verkot on puhdistettava ennen laskemista ja poistettava niistä kaikki, mikä saattaisi houkutella vesilintuja.

4.   Yhteisön kalastusalusten on otettava käyttöön lasku- ja nostomenettelyjä, jotka minimoivat ajan, jonka verkko lepää pinnalla silmät löysinä. Verkkojen huolto on tehtävä mahdollisuuksien mukaan siten, etteivät verkot ole vedessä.

5.   Yhteisön kalastusaluksia rohkaistaan kehittämään sellaisia pyydysmalleja, joilla minimoidaan todennäköisyys, että linnut osuvat sellaiseen verkon kohtaan, johon ne helpoiten sotkeutuvat. Tämä voi merkitä verkon painotuksen lisäämistä tai kelluttavuuden vähentämistä niin, että verkko vajoaa nopeammin, tai värillisten nauhojen taikka muiden välineiden asettamista sellaisten tiettyjen verkon osien yläpuolelle, joissa silmäkoko muodostaa erityisen vaaran linnuille.

6.   Sellaisille yhteisön kalastusaluksille, jotka on suunniteltu siten, että niistä puuttuvat kalanjätteiden jalostustilat tai asianmukaiset tilat kalanjätteiden säilyttämiseksi aluksella taikka mahdollisuus heittää kalanjätteet mereen aluksen päinvastaiselta puolelta kuin miltä pyydys nostetaan, ei saa myöntää lupaa kalastaa SEAFOn yleissopimusalueella.

7.   Kalastustoimien yhteydessä elävinä kiinni saadut linnut on kaikin keinoin pyrittävä vapauttamaan elävinä ja koukut on poistettava aina kun se on mahdollista ja vaarantamatta asianomaisen linnun henkeä.

5 JAKSO

Valvonta

78 artikla

Alusten liikkeistä ja saaliista ilmoittaminen

1.   Kalastusalusten ja kalastustutkimusalusten, joilla on lupa kalastaa SEAFOn yleissopimusalueella ja joita käytetään kalastukseen, on lähetettävä saapumis-, saalis- ja poistumisilmoitus lippujäsenvaltion viranomaisille VMS-järjestelmää tai jotakin muuta soveltuvaa menettelyä käyttäen sekä, jos lippujäsenvaltio niin haluaa, SEAFO:n pääsihteerille.

2.   Saapumisilmoitus on tehtävä enintään 12 tuntia ja vähintään 6 tuntia ennen aluksen kutakin saapumista SEAFOn yleissopimusalueelle, ja siinä on mainittava saapumispäivä ja -aika, aluksen maantieteellinen sijainti sekä aluksella olevien kalojen määrä lajeittain (kolmikirjaiminen FAO-koodi) elopainona (kg) ilmaistuna.

3.   Saalisilmoitus on tehtävä lajeittain (kolmikirjaiminen FAO-koodi) elopainona (kg) ilmaistuna kunkin kalenterikuukauden lopussa.

4.   Poistumisilmoitus on tehtävä enintään 12 tuntia ja vähintään 6 tuntia ennen aluksen poistumista SEAFOn yleissopimusalueelta. Ilmoituksessa on mainittava poistumispäivä ja -aika, aluksen maantieteellinen sijainti, kalastuspäivien lukumäärä sekä sellaiset yleissopimusalueella pyydetyt saaliit lajeittain (kolmikirjaiminen FAO-koodi) elopainona (kg) ilmaistuna, jotka on pyydetty sen jälkeen, kun kalastus oli aloitettu SEAFOn yleissopimusalueella tai sen jälkeen, kun viimeisin saalisilmoitus oli tehty.

79 artikla

Tieteelliset havainnot ja kantojen arviointia tukevien tietojen kerääminen

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kaikilla sen SEAFOn yleissopimusalueella toimivilla kalastusaluksilla, jotka kohdentavat kalastuksensa SEAFO-yleissopimuksen kattamiin lajeihin, on päteviä tieteellisiä tarkkailijoita.

2.   Kunkin jäsenvaltion on vaadittava, että jokaista sen lipun alla purjehtivaa alusta koskevat tarkkailijoiden keräämät tiedot toimitetaan 30 päivän kuluessa siitä, kun alus on poistunut SEAFOn yleissopimusalueelta. Tiedot on toimitettava SEAFOn tiedekomitean määrittelemässä muodossa. Jäsenvaltioiden on toimitettava jäljennös tiedoista komissiolle mahdollisimman pian ja ottaen huomioon tarve turvata yhdistämättömien tietojen luottamuksellisuus. Jäsenvaltiot voivat myös toimittaa jäljennöksen tiedoista SEAFOn pääsihteerille.

3.   Nimettyjen tarkkailijoiden on kerättävä ja tarkistettava tässä artiklassa tarkoitetut tiedot mahdollisimman laajasti viimeistään 30 päivään kesäkuuta mennessä.

80 artikla

Muiden kuin sopimuspuolten alusten tarkkailu

1.   Jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten on annettava lippujäsenvaltiolleen tiedot muiden kuin sopimuspuolten lipun alla purjehtivien alusten mahdollisista kalastustoimista SEAFOn yleissopimusalueella. Tällaisia tietoja ovat muun muassa:

a)	aluksen nimi;

b)	aluksen rekisterinumero;

c)	aluksen lippuvaltio;

d)	kaikki muut havaittua alusta koskevat merkitykselliset tiedot.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle niin pian kuin mahdollista. Komissio toimittaa tiedot edelleen SEAFOn pääsihteerille.

XI LUKU

LAITON, ILMOITTAMATON JA SÄÄNTELEMÄTÖN KALASTUS

81 artikla

Pohjois-Atlantti

Laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta Pohjois-Atlantilla harjoittaviin aluksiin sovelletaan liitteessä XVII säädettyjä toimenpiteitä.

XII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

82 artikla

Tietojen toimittaminen

Kun jäsenvaltiot lähettävät asetuksen (ETY) N:o 2847/93 15 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissiolle tietoja pyydettyjen kantojen puretuista määristä, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä I vahvistettuja kantojen koodeja.

83 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1116/2006.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

84 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2007 alkaviksi ajanjaksoiksi vahvistettujen CCAMLR-alueen TACien osalta sovelletaan 55 artiklaa niiden jaksojen alusta, joina TACeja sovelletaan.

---

(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2)  EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

(3)  EUVL L 70, 9.3.2004, s. 8.

(4)  EUVL L 150, 30.4.2004, s. 1. Oikaistu toisinto julkaistu EUVL L 185, 24.5.2004, s. 1.

(5)  EUVL L 345, 28.12.2005, s. 5.

(6)  EUVL L 65, 7.3.2006, s. 1.

(7)  EYVL L 276, 10.10.1983, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1804/2005 (EUVL L 290, 4.11.2005, s. 10).

(8)  EYVL L 274, 25.9.1986, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 3259/94 (EYVL L 339, 29.12.1994, s. 11).

(9)  EYVL L 132, 21.5.1987, s. 9.

(10)  EYVL L 365, 31.12.1991, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 448/2005 (EUVL L 339, 19.3.2005, s. 5).

(11)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 768/2005 (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).

(12)  EYVL L 171, 6.7.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 813/2004 (EUVL L 150, 30.4.2004, s. 32).

(13)  EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7.

(14)  EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2166/2005 (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 5).

(15)  EYVL L 191, 7.7.1998, s. 10.

(16)  EYVL L 137, 19.5.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 831/2004 (EUVL L 127, 29.4.2004, s. 33).

(17)  EYVL L 351, 28.12.2002, s. 6, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2269/2004 (EUVL L 396, 31.12.2004, s. 1).

(18)  EUVL L 289, 7.11.2003, s. 1.

(19)  EUVL L 333, 20.12.2003, s. 17.

(20)  EUVL L 97, 1.4.2004, s. 16.

(21)  EUVL L 384, 29.12.2006, s. 28.

(22)  EUVL L 199, 21.7.2006, s. 8.

(23)  EYVL L 226, 29.8.1980, s. 48.

(24)  EYVL L 226, 29.8.1980, s. 12.

(25)  EYVL L 29, 1.2.1985, s. 9.

(26)  EUVL L 16, 20.1.2006, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1782/2006 (EUVL L 345, 8.12. 2006, s. 10).

(27)  EYVL L 270, 13.11.1995, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(28)  EYVL L 186, 28.7.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(29)  EUVL L 224, 16.8.2006, s. 22.

(30)  EUVL L 32, 4.2.2005, s. 1.

(31)  EYVL L 162, 18.6.1986, s. 33.

(32)  EYVL L 234, 31.8.2002, s. 39.

(33)  EYVL L 190, 4.7.1998, s. 34.

(34)  EUVL L 349, 31.12.2005, s. 1.

(35)  EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1799/2006 (EUVL L 341, 7.12.2006, s. 26).

(36)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1759/2006 (EUVL L 335, 1.12.2006, s. 3).

(37)  EYVL L 175, 6.7.1988, s. 1.

(38)  EYVL L 121, 12.5.1994, s. 3.

(39)  EYVL L 227, 12.8.1981, s. 22.

(40)  EUVL L 97, 1.4.2004, s. 1.

(41)  Merenkulullisen hämärän ajankohdat on merkitty merenkulkualmanakan (Nautical Almanac) taulukoihin asianomaisen leveysasteen, paikallisen ajan ja päivämäärän osalta. Kaikki ajankohdat on ilmoitettava Greenwichin keskiaikana, olipa kyse aluksen toimista tai tarkkailijan raportoinnista.

---