EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006R2005

Komission asetus (EY) N:o 2005/2006, annettu 22 päivänä joulukuuta 2006 , väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Malesiasta ja Taiwanista peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa

OJ L 379, 28.12.2006, p. 65–94 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
OJ L 314M , 1.12.2007, p. 686–715 (MT)
Special edition in Bulgarian: Chapter 11 Volume 051 P. 289 - 318
Special edition in Romanian: Chapter 11 Volume 051 P. 289 - 318

No longer in force, Date of end of validity: 21/06/2007; Kumoaja 32007D0430

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2006/2005/oj

28.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/65


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2005/2006,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2006,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Malesiasta ja Taiwanista peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (2), ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Menettelyn aloittaminen

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä12 päivänä huhtikuuta 2006 julkaistulla ilmoituksella (3), jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Malesiasta ja Taiwanista peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa yhteisöön.

(2)

Polkumyyntimenettely pantiin vireille valituksen perusteella, jonka oli esittänyt 3 päivänä maaliskuuta 2006 kansainvälinen raion- ja synteettikuitukomitea CIRFS (Comité International de la Rayonne et des Fibres Synthétiques), jäljempänä ’valituksen tekijä’, huomattavaa osaa eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia yhteisön koko polyesterikatkokuitujen tuotannosta edustavien tuottajien puolesta. Valitukseen sisältynyt näyttö mainitun tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäviksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

2.   Voimassa olevat toimenpiteet

(3)

Neuvoston otti maaliskuussa 2005 asetuksella (EY) N:o 428/2005 (4) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta ja Saudi-Arabiasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa ja muutti Korean tasavallasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuontiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Lisäksi käytössä on lopullinen polkumyyntitulli Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa. (5)

3.   Menettelyn osapuolet

(4)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta malesialaisille ja taiwanilaisille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille/kauppiaille ja näiden järjestöille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, asianomaisten viejämaiden edustajille sekä valituksen tekijälle ja kaikille tiedossa olleille yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(5)

Koska valituksessa mainittuja taiwanilaisia vientiä harjoittavia tuottajia oli huomattavan paljon samoin kuin polyesterikatkokuitujen yhteisön tuottajia ja tuojia, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ilmoitettiin mahdollisuudesta käyttää otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti polkumyynnin ja vahingon määrittämiseksi.

(6)

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia taiwanilaisia vientiä harjoittavia tuottajia, yhteisön tuottajia ja yhteisön tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot polyesterikatkokuituihin liittyvästä liiketoiminnastaan 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 väliseltä ajalta (’tutkimusajanjakso’).

(7)

Otantaa varten esitettyihin kysymyksiin saatiin vastaukset yhdeksältä taiwanilaiselta yritykseltä. Kahdeksan yhdeksästä ilmoitti harjoittaneensa vientimyyntiä yhteisöön tutkimusajanjaksolla. Otoksessa oli mukana neljä yritystä, joiden osuus ilmoitetusta vientimäärästä yhteisöön tutkimusajanjaksolla oli yli 80 prosenttia. Otoksen valinta perustui viennin sellaiseen suurimpaan edustavaan määrään, jota voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Taiwanin viranomaisia kuultiin perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eivätkä ne vastustaneet asiaa. Otokseen kuuluivat seuraavat yritykset:

Far Eastern Textile Ltd.

Nan Ya Plastics Corporation

Tung Ho Spinning Weaving & Dyeing Co., Ltd.

Tuntex Distinct Corporation ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Tuntex Synthetic Corporation.

(8)

Euroopan yhteisöön tuojien osalta vain kolme etuyhteydetöntä tuojaa ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot määräajassa. Sen vuoksi ei ollut tarpeen käyttää otantamenetelmää. Kyselylomakkeet lähetettiin näille kolmelle etuyhteydettömälle tuojalle, mutta sittemmin katsottiin, että kaksi niistä ei osallistunut yhteistyöhön, koska ne eivät täyttäneet kokonaan niille lähetettyä kyselylomaketta.

(9)

Yhteisön tuotannonalan tuottajista vain kolme ilmoittautui, toimitti pyydetyt tiedot määräajassa ja oli valmiita vastaamaan lomakkeeseen. Sen vuoksi ei ollut tarpeen käyttää otantamenetelmää.

(10)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja/tai kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastauksia saatiin kahdelta malesialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, neljältä otokseen valitulta taiwanilaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä taiwanilaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä olevalta yritykseltä sekä kolmelta yhteisön tuottajalta, yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta, yhdeltä raaka-aineen toimittajalta ja seitsemältä käyttäjältä.

(11)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Yhteisön tuottajat:

Advansa GmbH, Hamm, Saksa

Wellman International Ltd., Kells, Irlanti

La Seda de Barcelona, Barcelona, Espanja

b)

Etuyhteydetön tuoja:

SIMP SPA, Verrone, Italia

c)

Käyttäjät:

Tharreau Industries, Chemillé, Ranska

Libeltex, Meulebeke, Belgia

d)

Malesialaiset vientiä harjoittavat tuottajat:

Hualon Corporation (M) Sdn. Bhd., Kuala Lumpur

Penfibre Sdn. Bhd., Penang

e)

Taiwanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat:

Far Eastern Textile Ltd., Taipei

Nan Ya Plastics Corporation, Taipei

Tung Ho Spinning Weaving & Dyeing Co., Ltd., Taipei

Tuntex Distinct Corporation, Hsichih, Taipei County, ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Tuntex Synthetic Corporation, Hsichih, Taipei County.

4.   Tutkimusajanjakso

(12)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Kehityssuuntien tarkastelu vahingon määrityksen yhteydessä kattoi 1 päivän tammikuuta 2002 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

5.   Tarkasteltavana oleva tuote

(13)

Tarkasteltavana oleva tuote on karstaamattomat, kampaamattomat tai muuten kehruuta varten käsittelemättömät synteettiset polyesterikatkokuidut, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 5503 20 00. Niistä käytetään yhteisesti nimitystä polyesterikatkokuidut.

(14)

Tuotetta käytetään perusmateriaalina tekstiilituotteiden valmistuksen eri vaiheissa. Yhteisössä kulutettavat polyesterikatkokuidut käytetään joko kehruuseen eli tekstiilien tuotannossa käytettävän filamentin valmistukseen, jolloin niihin yhdistetään muita kuituja kuten puuvillaa tai villaa, tai kuitukangastarkoituksiin (nk. non-woven) esimerkiksi täyteaineena eli tiettyjen tekstiilituotteiden kuten tyynyjen, auton istuinten ja takkien pehmusteina tai toppauksina.

(15)

Tuotetta myydään eri lajeina, jotka voidaan erottaa toisistaan erilaisten ominaisuuksien perusteella (esimerkiksi paino, vetolujuus, kiilto ja silikonikäsittely), tai tuoteryhmäluokittelun perusteella (esimerkiksi pyöreät tai ontot kuidut tai kaksikomponenttikuidut) taikka jonkin erityisominaisuuden perusteella (esimerkiksi väri tai kolmiomaisuus). Tuotannon näkökulmasta voidaan erottaa toisistaan ensiöraaka-aineista valmistetut polyesterikatkokuidut sekä kierrätetystä polyesteristä valmistetut uusiopolyesterikatkokuidut. Lisäksi tuote voi kuulua alempaan laatuluokkaan tai olla ykköslaatua.

(16)

Tutkimus osoitti, että kaikki 13 kappaleessa määritellyn tarkasteltavana olevan tuotteen lajit ovat edellisessä kappaleessa määritellyistä eroista huolimatta fysikaalisilta ja kemiallisilta perusominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaisia. Tämän vuoksi tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkia lajeja pidetään tässä polkumyynnin vastaisessa menettelyssä yhtenä ja samana tuotteena.

6.   Samankaltainen tuote

(17)

Tarkasteltavana oleva tuote sekä yhteisön tuotannonalan yhteisössä valmistamat ja myymät polyesterikatkokuidut ja molempien viejämaiden kotimarkkinoilla valmistamat ja myymät polyesterikatkokuidut ovat olennaisilta fyysisiltä ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan samat ja niillä on samat käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

C.   POLKUMYYNTI

7.   Yleiset menetelmät

(18)

Jäljempänä kuvataan yleiset menetelmät. Näin ollen polkumyyntiä koskevat päätelmät esitetään jäljempänä siten, että kunkin asianomaisen viejämaan osalta esitetään ainoastaan kyseistä maata erityisesti koskevat tiedot.

7.1   Normaaliarvo

(19)

Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti selvitettiin ensin, oliko kunkin yhteistyössä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan polyesterikatkokuitujen kotimarkkinamyynti edustavaa, eli oliko kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia kyseisen tuottajan yhteisöön viemästä kokonaismäärästä.

(20)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt polyesterikatkokuitujen lajit, jotka ovat samanlaisia tai täysin vastaavia kuin yhteisöön vietäviksi myydyt tuotelajit. Kuten 17 kappaleessa todetaan, komissio katsoi tuotelajeittain tehdyssä tarkastelussa, että sekä kotimarkkinoilla että vientiin myydyt ja alkuperän, denierin, koostumuksen, läpimitan, kiillon, värin, silikonikäsittelyn, laadun ja käyttötarkoituksensa puolesta samanlaiset tuotelajit olivat suoraan vertailtavissa keskenään.

(21)

Kunkin vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinoillaan myymän ja yhteisöön vietäväksi myydyn polyesterikatkokuitulajin kanssa täysin vastaavaksi todetun tuotelajin osalta tutkittiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi riittävän edustavaa. Polyesterikatkokuitulajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos kyseisen lajin koko kotimarkkinamyynnin määrä oli tutkimusajanjakson aikana vähintään 5 prosenttia siihen verrattavissa olevan yhteisöön viedyn polyesterikatkokuitulajin koko myyntimäärästä.

(22)

Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko kunkin edustavassa määrin myydyn polyesterikatkokuitulajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä, määrittämällä, kuinka suuri osuus kyseisen polyesterikatkokuitulajin riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa.

(23)

Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen polyesterikatkokuitulajin myynnin osuus oli yli 80 prosenttia sen kokonaismyyntimäärästä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona kaikelle tuotelajin tutkimusajanjakson aikaiselle kotimarkkinamyynnille riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(24)

Jos polyesterikatkokuitulajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo edellyttäen, että kannattavan myynnin osuus tuotelajin kokonaismyyntimäärästä oli vähintään 10 prosenttia.

(25)

Tapauksissa, joissa jonkin tuotelajin kannattavan myynnin määrä oli alle 10 prosenttia sen kokonaismyynnin määrästä, kyseisen lajin myyntiä pidettiin riittämättömänä, eikä kotimarkkinahinnan katsottu soveltuvan normaaliarvon määrittämisen perustaksi.

(26)

Jos normaaliarvon määrittämiseen ei voitu käyttää vientiä harjoittavan tuottajan myymän tietyn tuotelajin kotimarkkinahintoja, oli sovellettava toista menetelmää. Tällaisissa tapauksissa ja perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti normaaliarvon laskennan perustana olivat kummankin vientiä harjoittavan tuottajan omat valmistuskustannukset, joihin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja kohtuullinen voittomarginaali.

(27)

Tämän vuoksi komissio tutki, voitiinko kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle kotimarkkinoilla aiheutuneita myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä sen kotimarkkinoilla saamaa voittoa koskevia tietoja pitää luotettavina.

(28)

Tosiasiallisia kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskuluja pidettiin luotettavina, jos asianomaisen yrityksen kotimarkkinamyynnin määrää voitiin pitää perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan määritelmän mukaisesti edustavana. Kotimarkkinoiden voittomarginaali määritettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen kotimarkkinamyynnin perusteella.

(29)

Kaikissa tapauksissa, joissa kyseiset edellytykset eivät täyttyneet, komissio tutki, voitiinko käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti alkuperämaan kotimarkkinoiden muita viejiä tai tuottajia koskevia tietoja. Jos luotettavia tietoja oli käytettävissä ainoastaan yhdestä vientiä harjoittavasta tuottajasta, perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaista keskiarvoa ei kyetty määrittämään ja tällöin tutkittiin, täyttyivätkö perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaiset edellytykset eli voitiinko kyseisen viejän tai tuottajan yhteydessä käyttää saman yleisen luokan tuotteiden tuotantoa ja myyntiä koskevia tietoja. Jos tällaisia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa koskevia tietoja ei ollut käytettävissä tai vientiä harjoittava tuottaja ei niitä toimittanut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti eli muuta hyväksyttävää menetelmää käyttäen.

7.2   Vientihinta

(30)

Koska kaikki vienti suuntautui riippumattomille asiakkaille yhteisöön, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti, toisin sanoen tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

7.3   Vertailu

(31)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kaikissa tapauksissa, joissa niitä pidettiin kohtuullisina ja paikkansa pitävinä ja joissa niistä esitettiin todennettu näyttö.

7.4   Polkumyyntimarginaalit

(32)

Kunkin vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaalit määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertailemalla tuotelajikohtaisesti normaaliarvon painotettua keskiarvoa ja edellä kuvatun mukaisesti määritettyä vientihinnan painotettua keskiarvoa.

(33)

Komission vakiintuneena käytäntönä on polkumyyntimarginaalia määrittäessä ollut pitää etuyhteydessä olevia tai samaan ryhmään kuuluvia vientiä harjoittavia tuottajia yhtenä yksikkönä, jolle määritetään yksi ainoa polkumyyntimarginaali. Tämä johtuu etenkin siitä, että yksilöllisten polkumyyntimarginaalien määrittäminen voisi kannustaa yrityksiä kiertämään polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ja siten tehdä niistä tehottomia, koska keskenään etuyhteydessä olevilla vientiä harjoittavilla tuottajilla olisi mahdollisuus ohjata yhteisöön suuntautuva vientinsä sen yrityksen kautta, jonka yksilöllinen polkumyyntimarginaali on alhaisin.

(34)

Tämän käytännön mukaisesti kohdeltiin samaan ryhmittymään kuuluvia, keskenään etuyhteydessä olevia vientiä harjoittavia tuottajia yhtenä ja samana yksikkönä, jolle vahvistettiin yksi ja sama polkumyyntimarginaali, joka määritettiin vastaaviin ryhmittymiin kuuluvien yhteistyössä toimineiden tuottajien polkumyyntimarginaalien painotetun keskiarvon perusteella.

(35)

Niiden yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, jotka ilmoittautuivat perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti mutta jotka eivät kuuluneet otokseen, polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti otokseen kuuluvien yritysten polkumyyntimarginaalien painotetun keskiarvon perusteella.

(36)

Niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, jotka eivät toimineet yhteistyössä, polkumyyntimarginaali määritettiin käytössä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Yhteistyöhön osallistumattomien yritysten osuus määritettiin ensin vertaamalla yhteistyön osallistuvien vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamaa yhteisöön viennin määrää Eurostatin vastaaviin tuontitilastoihin tutkimusajanjakson aikana.

(37)

Koska yhteistyöhön osallistuminen oli vähäistä molemmissa viejämaissa, eli molempien viejämaiden yhteistyöhön osallistuvien vientiä harjoittavien tuottajien vientimäärä muodosti alle 80 prosenttia kyseisestä maasta tuodusta määrästä, jäännöspolkumyyntimarginaali määritettiin yhteistyöhön osallistuneiden vientiä harjoittavien tuottajien korkeimmilla polkumyyntihinnoilla myytyjen edustavien tuotelajien keskiarvon perusteella. Tätä menetelmää pidettiin tarpeellisena, koska haluttiin välttää yhteistyöstä kieltäytymisen palkitseminen ja koska ei ollut viitteitä siitä, että jokin yhteistyöhön osallistumaton osapuoli olisi harjoittanut polkumyyntiä alhaisemmalla tasolla.

7.5   Malesia

(38)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaukset kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta.

7.5.1   Normaaliarvo

(39)

Yhden yhteistyöhön osallistuneen vientiä harjoittavan tuottajan myynti samankaltaisen tuotteen osalta ei ollut riittävän edustavaa sen kotimarkkinoilla.

(40)

Siksi normaaliarvo määritettiin 26 kappaleessa esitetyllä tavalla.

(41)

Tutkimuksessa paljastui, että yrityksen ilmoittamat valmistuskustannukset oli aliarvioitu, koska tutkimusajanjaksolla aiheutuneet tehtaan yleiskustannukset (mukaan lukien poistot, vuokrakulut, palkat ja huolto) oli luokiteltu myynti-, hallinto- ja yleiskuluihin. Yritys väitti, että näin toimittiin, jotta sen tuotantotilojen alhainen kapasiteetin käyttöaste tulisi esiin. Aiheutuneet tosiasialliset kustannuksetkin on kuitenkin luokiteltu tehtaan yleiskustannuksiin. Vaikka yritys hyödynsi vain murto-osaa täydestä tuotantokapasiteetistaan, se ei tarkoita sitä, että tiloihin liittyviä kustannuksia ei ole aiheutunut. Tällaiset kustannukset kirjattiin yrityksen kirjanpitoon, ja koska ne liittyvät suoraan samankaltaisen tuotteen tuotantoon, ilmoitettuja valmistuskustannuksia oli korjattava.

(42)

Koska tutkimusajanjaksolla ei ollut samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä eikä tietoja samasta yleisestä tuoteluokasta saatu, myynti-, hallinto- ja yleiskulut määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan perusteella. Myynti-, hallinto- ja yleiskulut perustuivat kaikkien tuotteiden kokonaismyyntiin kotimarkkinoilla. Nämä kustannukset lisättiin yrityksen omiin keskimääräisiin valmistuskustannuksiin kunkin vientiin tarkoitetun lajin osalta tutkimusajanjaksolla.

(43)

Koska muita sopivia perusteita ei ollut, voittomarginaaliksi määritettiin 5 prosenttia. Käytettävissä ei ollut tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että tällainen voittomarginaali ylittäisi voiton, jonka muut viejät tai tuottajat tavallisesti saavat samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden myynnissä Malesian kotimarkkinoilla, mikä täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan vaatimukset.

(44)

Toisen yhteistyöhön osallistuneen vientiä harjoittavan tuottajan myynti samankaltaisen tuotteen osalta oli edustava sen kotimarkkinoilla. Tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtunut myynti ei kuitenkaan ollut riittävää, jotta normaaliarvo olisi voinut perustua tosiasiallisiin kotimarkkinahintoihin. Sen vuoksi oli määritettävä laskennallinen normaaliarvo. Perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti myynti-, hallinto- ja yleiskulut perustuivat yrityksen tosiasiallisiin tietoihin, jotka koskivat samankaltaisen tuotteen tuotantoa ja myyntiä. Voittojen osalta käytettiin 5 prosentin marginaalia, kuten toisenkin vientiä harjoittajan tuottajan kohdalla.

7.5.2   Vientihinta

(45)

Molemmat vientiä harjoittavat tuottajat myivät suoraan riippumattomille asiakkaille yhteisössä. Sen vuoksi vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti yhteisössä tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

7.5.3   Vertailu

(46)

Tasapuolisen vertailun mahdollistamiseksi tehtiin oikaisuja kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja luottokustannuksissa sekä pankkimaksuissa vallitsevien erojen huomioon ottamiseksi soveltuvin osin ja perustelluissa tapauksissa.

7.5.4   Polkumyyntimarginaalit

(47)

Todetut väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistuna seuraavat:

Hualon Corporation (M) Sdn. Bhd., Kuala Lumpur 12,4 %

Penfibre Sdn. Bhd., Penang 14,7 %

Kaikki muut yritykset 23,0 %

7.6   Taiwan

(48)

Vastauksia lomakkeeseen saatiin neljältä otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta sekä yhdeltä etuyhteydessä olevalta yritykseltä viejämaassa.

(49)

Yksi taiwanilainen tuottaja vastasi otoslomakkeeseen ja pyysi yksilöllisen tullin vahvistamista. Yritys ei kuitenkaan vienyt polyesterikatkokuituja yhteisöön tutkimusajanjaksolla, joten sitä ei voitu pitää vientiä harjoittavana tuottajana. Yritykselle ei siis voitu vahvistaa yksilöllistä polkumyyntimarginaalia, vaan siihen on sovellettava kaikille muillekin taiwanilaisille tuottajille määritettyä väliaikaista jäännösmarginaalia. Yritykselle ilmoitettiin tästä eikä se reagoinut asiaan.

7.6.1   Yhteistyöstä kieltäytyminen

(50)

Tutkimuksessa havaittiin kahden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittaneen komissiolle vääriä ja harhaanjohtavia tietoja.

(51)

Toinen vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti kotimarkkinamyynnin määriä ja arvoja, jotka eivät vastanneet samankaltaisen tuotteen todellisia määriä ja arvoja, jotka oli toimitettu kotimaisille asiakkaille. Monien liiketoimien osalta havaittiin, että ilmoitetut määrät olivat suurempia ja arvot alhaisempia kuin kotimaisten asiakkaiden tilaamat, mikä näkyy yrityksen rahtausosaston rekistereistä. Sen vuoksi oli pääteltävä, että tosiasiallisesti myyty määrä oli se, jonka kotimaan asiakkaat olivat tilanneet ja joka oli merkitty rekistereihin, eikä se, joka ilmoitettiin ja joka sisältyi komissiolle esitettyihin laskuihin.

(52)

Ilmoitettujen myyntiarvojen osalta havaittiin lisäksi, että yritys oli lisännyt tekaistuja liiketoimia väittääkseen, että kaikkien yhteen tilaukseen kuuluvien laskujen kokonaissumma vastasi kyseisen tilauksen kokonaissummaa. Näiden lisäliiketoimien täytyi olla tekaistuja, koska niitä ei ilmoitettu yrityksen rahtikirjanpidossa.

(53)

On huomattava, että ilmoitettujen kotimaisten liiketoimien osalta, joista paljastui väärennettyjä määriä ja arvoja sekä tekaistuja liiketoimia, yritys toimitti lähetysluetteloita ja laskuja, joiden se väitti olevan aitoja. Ilmoitetut tiedot havaittiin väärennetyiksi, joten oli pääteltävä, että myös tietojen perustana olevat asiakirjat oli väärennetty ilmoitettujen väärien tietojen mukaisiksi.

(54)

Kotimaan yksikköhintoja ja määriä muuttamalla yritys antoi vääriä ja harhaanjohtavia tietoja komissiolle.

(55)

Myös toisen vientiä harjoittavan tuottajan havaittiin ilmoittaneen vääriä ja harhaanjohtavia tietoja kotimaan myynnistään. Yritys ilmoitti erityisesti tietyn sellaisen tuotelajin kotimaan liiketoimista, joka ei ollut sama kuin asiakkaan tilaukseen sisältyvä ja yrityksen myyntiosaston tilauskirjaan kirjaama. Näin oli toimittu eniten vietyjen polyesterikatkokuitulajien kohdalla, minkä vuoksi komissio – harhaanjohtavien tietojen perusteella – käytti kotimaan hintoja, vaikka kyseinen myynti ei alhaisen määränsä vuoksi ollut edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(56)

Lisäksi perustellakseen eroavaisuutta, joka havaittiin yhden liiketoimen osalta, ja osoittaakseen, että toimitettu tuotelaji vastasi komissiolle ilmoitettua tuotelajia, yritys toimitti väärennetyn asiakirjan, joka oli kopio allekirjoitetusta lähetysluettelosta, jonka asiakas väitteen mukaan oli toimittanut faksilla yrityksen pyynnöstä. Asiakirja ei vastannut alkuperäistä, jonka yritys oli aiemmin toimittanut. Tuotelajit eivät olleet samoja, mikä osoittaa, että asian tueksi esitetty todistuskappale oli väärennetty komission johtamiseksi harhaan.

(57)

Tutkimuksessa paljastui lisäksi, että Taiwanissa on yleisenä käytäntönä, että yritykset säilyttävät asiakkaan allekirjoittaman lähetysluettelon todisteena siitä, että tilatut määrät on tosiasiallisesti toimitettu. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja samoin kuin muut käynnin kohteena olleet vientiä harjoittavat tuottajat vahvistivat tämän. Vaikka komissio nimenomaisesti pyysi näitä lähetysluetteloita tutkimusajanjaksolta, sellaisia ei sille kuitenkaan annettu tarkastuskäynnin aikana. Yritys kieltäytyi näin ollen toimittamasta tarvittavia asiakirjoja mutta sen lisäksi myös merkittävästi haittasi tutkimuksen suorittamista.

(58)

Kun otetaan huomioon, että molemmat yritykset pystyivät toimittamaan väärennettyjä lähetysluetteloita ja laskuja kotimaan myynnin osoittamiseksi ja että tällaiset asiakirjat ovat osa integroitua järjestelmää, on pääteltävä, että kaikkia tällaiseen järjestelmään liittyviä asiakirjoja voidaan manipuloida, minkä vuoksi ne ovat epäluotettavia. Väärien ja harhaanjohtavien tietojen luonne ja laajuus asettavat lisäksi kyseenalaiseksi yritysten toimittamien kaikkien tietojen paikkansapitävyyden. Sen vuoksi näiden yritysten toimittamat tiedot päätettiin jättää täysin huomiotta perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(59)

Yrityksille ilmoitettiin, millä perusteella tiedot päätettiin jättää huomiotta, ja niille annettiin mahdollisuus antaa lisäselvityksiä perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Yritysten toimittamat selvitykset eivät kuitenkaan olleet tyydyttäviä eivätkä ne kumonneet todisteita, jotka osoittivat niiden toimittaneen väärennettyjä ja harhaanjohtavia tietoja.

(60)

Tämän vuoksi väliaikaiset polkumyyntimarginaalit määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

7.6.2   Normaaliarvo

(61)

Kahden yhteistyössä toimineen tuottajan osalta samankaltaisen tuotteen kotimaan myynti oli edustavaa.

(62)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja myi kotimaanmarkkinoilla sekä etuyhteydessä oleville että etuyhteydettömille asiakkaille. Etuyhteydessä oleville asiakkaille myydyt tuotteet jälleenmyytiin riippumattomille asiakkaille. Kun otetaan huomioon, että näillä kahdella etuyhteydessä olevalla yrityksellä oli tuotantoon ja myyntiin liittyviä jaettuja toimintoja, katsottiin asianmukaiseksi pitää niitä yhtenä taloudellisena yksikkönä. Sen vuoksi normaaliarvo määritettiin aina kun se oli mahdollista ensimmäisen etuyhteydettömän asiakkaan tavanomaisessa kaupankäynnissä maksaman tai maksettavaksi tulevan hinnan perusteella.

(63)

Näiden yhteistyöhön osallistuneiden tuottajien myymien useimpien tuotelajien osalta tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtunut kotimarkkinamyynti ei ollut riittävää, ja normaaliarvo oli muodostettava perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tässä tapauksessa myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton laskemisen perustana käytettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan johdantokappaleen mukaisesti tosiasiallisia tietoja, jotka koskivat tutkittavana olevan vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa ja myyntiä tavanomaisessa kaupankäynnissä.

7.6.3   Vientihinta

(64)

Vientihinnat määritettiin kahdelle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti yhteisössä olevien etuyhteydettömien asiakkaiden tosiasiallisesti maksamien tai maksettavaksi tulevien hintojen perusteella.

7.6.4   Vertailu

(65)

Tasapuolisen vertailun mahdollistamiseksi tehtiin oikaisuja kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja luottokustannuksissa sekä teknisen avun kustannuksissa ja pankkimaksuissa vallitsevien erojen huomioon ottamiseksi soveltuvin osin ja perustelluissa tapauksissa.

7.6.5   Polkumyyntimarginaalit

(66)

Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten osalta polkumyyntimarginaali määritettiin otokseen valituille yrityksille, jotka edustivat yli 12:ta prosenttia Taiwanin viennistä yhteisöön, laskettujen polkumyyntimarginaalien painotetun keskiarvon perusteella. Yhteistyöstä kieltäytyneille tuottajille määritettyjä polkumyyntimarginaaleja, jotka perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti saatavilla oleviin tietoihin, ei otettu huomioon keskiarvon laskemisessa perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(67)

Todetut väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistuna seuraavat:

Far Eastern Textile Ltd., Taipei 29,5 %,

Nan Ya Plastics Corporation, Taipei 29,5 %,

Tung Ho Spinning Weaving & Dyeing Co., Ltd., Taipei 14,7 %

Tuntex Distinct Corporation, Hsichih, Taipei County 18,2 %

Tuntex Synthetic Corporation, Hsichih, Taipei County 18,2 %

Otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimivat yritykset 16,5 %

Kaikki muut yritykset 29,5 %

D.   VAHINKO

1.   Yhteisön tuotanto

(68)

Tutkimusajanjaksolla polyesterikatkokuituja valmisti yhteisössä 18 yritystä:

kahdeksan valitukseen osallistunutta yhteisön tuottajaa, jotka kolme toimi täydessä yhteistyössä komission kanssa tutkimuksen aikana

kuusi tuottajaa, jotka tukivat valitusta mutta eivät tehneet yhteistyötä menettelyssä

neljä tuottajaa, jotka eivät ottaneet kantaa valitukseen eivätkä tehneet yhteistyötä menettelyssä.

(69)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että kaikkien edellä mainittujen yritysten valmistamat polyesterikatkokuidut muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön koko tuotannon.

2.   Yhteisön tuotannonala

(70)

Kuten 9 kappaleessa selitettiin, kolme yhteisön tuottajaa ilmoittautui menettelyyn, toimitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa vaaditut tiedot määräajassa ja oli valmiita vastaamaan kyselylomakkeeseen. Näin ollen näille kolmelle yhteisön tuottajalle, jotka tukivat valitusta ja toimivat tutkimuksessa yhteistyössä, lähetettiin kyselylomakkeet. Näiden tuottajien osuus tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannosta on yli 25 prosenttia, ja niiden katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.   Yhteisön kulutus

(71)

Yhteisön kulutusta määritettäessä otettiin huomioon asianomaisista maista tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä, joka perustui ilmoitettuihin tietoihin täydennettynä Eurostatin tiedoilla, ja kaikista muista sellaisista kolmansista maista, joiden tiedetään tuottavan tarkasteltavana olevaa tuotetta ja vievän sitä yhteisöön, tulevan tuonnin määrä, joka perustui Eurostatin tietoihin, sekä yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien yhteisön markkinoilla myymä määrä. Viimeksi mainittujen osalta käytettiin minikyselylomakkeissa ilmoitettuja tietoja (ks. 143 kappale), ja yhteistyöstä kieltäytyneiden yhteisön tuottajien osalta käytettiin valitukseen sisältyneitä tietoja.

(72)

Tällä perusteella yhteisön kulutus lisääntyi hieman tarkastelujaksolla eli 3 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Ensin se laski 5 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2003, jonka jälkeen se nousi yli 8 prosenttia ja oli 834 093 tonnia tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 1

Kulutus EU:ssa (määrä)

 

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso = 2005

Kulutus (tonnia)

810 226

771 298

825 969

834 093

Indeksi

100

95

102

103

4.   Tarkasteltavana olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(73)

Ensin selvitettiin perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko Taiwanista ja Malesiasta peräisin olevaa tuontia arvioitava kumulatiivisesti.

(74)

Tältä osin todettiin seuraavaa:

kustakin asianomaisesta maasta tulevalle tuonnille vahvistetut polkumyyntimarginaalit olivat perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suurempia

kummastakaan maasta peräisin oleva tuontimäärä ei ollut vähäpätöinen perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska näiden maiden markkinaosuudet olivat 2–13 prosenttia tutkimusajanjaksolla, ja

kumulatiivinen arviointi todettiin asianmukaiseksi ottaen huomioon kilpailuolosuhteet sekä kyseisistä maista peräisin olevan tuonnin kesken että sen ja yhteisön tuotannonalan valmistaman samankaltaisen tuotteen välillä. Tätä varten viejien markkinakäyttäytymistä arvioitiin vientihintojen ja -määrien suuntausten perusteella. Tutkimuksessa havaittiin, että hintojen alittavuuden taso oli suhteellisen samankaltainen (43–50 prosenttia) ja molempien maiden myyntihinnat seurasivat yhteisön tuotannonalan tuottaman ja myymän samankaltaisen tuotteen kanssa samoja suuntauksia. Lisäksi havaittiin, että asianomaisten maiden viejät käyttivät yhteisön tuotannonalan kanssa samoja myyntikanavia, eli myivät suoraan etuyhteydettömille asiakkaille. Lisäksi tutkimuksessa paljastui, että tarkasteltavana olevalla tuontituotteella ja samankaltaisella tuotteella on samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet, joten ne kilpailevat keskenään lajikohtaisesti.

Kuten jäljempänä olevasta taulukosta näkyy, sekä Taiwanista että Malesiasta peräisin olevan tuonnin määrä lisääntyi merkittävästi vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson lopun välillä.

(75)

Näistä syistä päätellään alustavasti, että kaikki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät ja että Taiwanista ja Malesiasta peräisin olevaa tuontia olisi arvioitava kumulatiivisesti.

5.   Asianomaisista maista tuleva tuonti

5.1   Tarkasteltavana olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(76)

Näistä maista peräisin olevan tuonnin määrä kaksinkertaistui vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Tuonnin määrä vuonna 2002 oli 62 574 tonnia ja tutkimusajanjaksolla se oli 127 890 tonnia. Ensin tuonti väheni 5 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2003, jonka jälkeen se kasvoi 115 prosenttia tutkimusajanjakson loppuun mennessä. Kasvu oli erityisen voimakasta vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin se lisääntyi 76 prosenttia.

Taulukko 2

Asianomaisista maista tuleva tuonti

Tuonti (tonnia)

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Taiwan

58 679

54 869

66 915

111 390

Indeksi

100

94

114

190

Malesia

3 894

4 494

5 825

16 500

Indeksi

100

115

150

424

Asianomaiset maat yhteensä

62 574

59 363

72 740

127 890

Indeksi

100

95

116

204

(77)

Näiden maiden markkinaosuus lähes kaksinkertaistui vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä: 8 prosentista 15 prosenttiin eli 7 prosenttiyksikköä. Markkinaosuuden kasvu oli erityisen voimakasta vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin se kasvoi 73,8 prosenttia.

Taulukko 3

Asianomaisten maiden markkinaosuus

Markkinaosuudet

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Taiwan

7,2 %

7,1 %

8,1 %

13,4 %

Malesia

0,5 %

0,6 %

0,7 %

2,0 %

Asianomaiset maat yhteensä

7,7 %

7,7 %

8,8 %

15,3 %

5.2   Hinnat

(78)

Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat kohosivat 9 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Ensin hinnat laskivat 7 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2003, jonka jälkeen ne nousivat 16 prosenttia vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä ja saavuttivat 1 156 euroa tonnia kohti.

(79)

Hintojen nousun tarkastelussa on otettava huomioon raaka-aineiden hinnat, jotka nousivat maailmanlaajuisesti yli 30 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä (ks. 124–129 kappale).

Taulukko 4

Tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat

Yksikköhinta (euroa/tonni)

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Taiwan

1 078

1 000

1 055

1 171

Indeksi

100

93

98

109

Malesia

846

872

989

1 051

Indeksi

100

103

117

124

Asianomaiset maat yhteensä

1 063

990

1 050

1 156

Indeksi

100

93

99

109

5.3   Hintojen alittavuus

(80)

Hinnan alittavuuden määrittämiseksi tarkasteltiin tutkimusajanjaksoon liittyviä hintatietoja. Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat ovat nettohintoja, joista on vähennetty alennukset ja hyvitykset. Tarvittaessa näitä hintoja oikaistiin vapaasti lähettäjältä -tasoon eli poistamalla yhteisön rahtikustannukset. Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin hinnat ovat myös nettohintoja, joista on vähennetty alennukset ja hyvitykset ja jotka on tarvittaessa oikaistu CIF yhteisön rajalla -tasolle.

(81)

Yhteisön tuotannonalan myyntihintoja ja asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin hintoja verrattiin samassa kaupan portaassa eli yhteisön markkinoilla toimivien riippumattomien asiakkaiden tasolla.

(82)

Hinnan alittavuuden painotetut keskimääräiset marginaalit ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan myyntihinnoista olivat tutkimusajanjakson aikana 48–50 prosenttia taiwanilaisten viejien tapauksessa ja 43–47 prosenttia malesialaisten viejien tapauksessa. Hinnan alittavuuden painotettu keskimääräinen marginaali oli 49 prosenttia Taiwanin osalta ja 45 prosenttia Malesian osalta.

6.   Yhteisön tuotannonalan tilanne

(83)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksona.

6.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Tuotanto (tonnia)

145 279

142 463

139 395

130 998

Indeksi

100

98

96

90

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

172 334

172 734

174 134

156 734

Indeksi

100

100

101

91

Kapasiteetin käyttöaste

84 %

82 %

80 %

84 %

Indeksi

100

98

95

99

(84)

Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, yhteisön tuotannonalan tuotanto laski 10 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Lasku oli erityisen jyrkkä vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin tuotantomäärä laski 6 prosenttia eli noin 8 400 tonnia.

(85)

Tuotantokapasiteetti säilyi suhteellisen vakaana vuosien 2002 ja 2004 välillä ja laski taas 10 prosenttia vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tämä johtui siitä, että yksi yhteisön tuotannonalan tuottajista organisoi tuotantonsa uudelleen ja päätti käyttää tilapäisesti laitteitaan kannattavampien tuotteiden tuotantoon.

(86)

Tarkasteltaessa tuotannon ja kapasiteetin kehitystä kapasiteetin käyttöaste laski 2 prosenttiyksikköä vuodessa vuosien 2002 ja 2004 välillä ja nousi sitten 4 prosenttiyksikköä niin, että se oli tutkimusajanjaksolla samalla tasolla kuin vuonna 2002.

6.2   Myyntimäärät, markkinaosuudet, kasvu ja keskimääräiset yksikköhinnat yhteisössä

(87)

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot yhteisön tuotannonalan myynnistä riippumattomille asiakkaille yhteisössä.

Taulukko 6

Myynnin määrä, markkinaosuus ja hinnat

 

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Myyntimäärä (tonnia)

136 030

131 354

135 838

121 057

Indeksi

100

97

100

89

Markkinaosuus

16,8 %

17,0 %

16,4 %

14,5 %

Indeksi

100

102

98

86

Yksikköhinta (euroa/tonni)

1 271

1 228

1 295

1 417

Indeksi

100

97

102

112

(88)

Yhteisön tuotannonalan myyntimäärät laskivat 11 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaikka vuosien 2002 ja 2003 välinen lasku lähes korvaantui vuosien 2003 ja 2004 välisellä nousulla, tutkimus osoitti, että suurin lasku tapahtui vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin myyntimäärästä menetettiin 11 prosenttia.

(89)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski 16,8 prosentista 14,5 prosenttiin vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Markkinaosuus kohosi hieman vuodesta 2002 vuoteen 2003, mutta laski sitten taas jatkuvasti tutkimusajanjaksoon asti. Lasku oli erityisen huomattava vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin markkinaosuus laski 2 prosenttiyksikköä. Sekä myyntimäärän että markkinaosuuden laskua voidaan tarkastella ottaen huomioon yhteisön kulutus, joka lisääntyi 3 prosenttia tarkastelujaksolla.

(90)

Yhteisön tuotannonalan yksikköhinnat laskivat ensin 3 prosenttia vuosien 2002 ja 2003 välisenä aikana mutta nousivat sitten tutkimusajanjaksoon asti niin, että hinta oli 1 417 euroa tonnilta, mikä tarkoittaa 12 prosentin nousua vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Kuten 79 kappaleessa jo todettiin, tässä olisi otettava huomioon myös raaka-aineiden hintakehitys (eli yli 30 prosentin nousu samalla kaudella).

6.3   Varastot

(91)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen koko kunkin kauden lopussa.

Taulukko 7

Varastot

 

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Varastot (tonnia)

12 997

14 940

10 517

12 760

Indeksi

100

115

81

98

(92)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että varastoja ei voida pitää merkityksellisenä vahinkoa osoittavana tekijänä, koska tuotetta ei tuoteta varastoa varten, ja siksi varastoja koskeva kehitys on vain tiedoksi. Varastojen taso pysyi kaikkiaan melko vakaana. Varastot kohosivat 15 prosenttia vuosien 2002 ja 2003 välillä ja laskivat sitten 29 prosenttia vuoden 2004 loppuun mennessä, jonka jälkeen kohosivat taas 21 prosenttia ja olivat lähes samalla tasolla kuin vuonna 2002.

6.4   Investoinnit ja pääoman saanti

Taulukko 8

Investoinnit

 

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Investoinnit (tuhatta euroa)

3 772 874

7 143 402

5 042 707

9 657 326

Indeksi

100

189

134

256

(93)

Vaikka investoinnit lisääntyivät merkittävästi vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, niitä voidaan pitää määrältään ja luonteeltaan (pääasiassa laitteiden vaihtoja ja huoltoa) vähäisinä pääomavaltaisen teollisuuden kuten polyesterikatkokuitujen tuotannon alalla.

(94)

Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tulos heikkeni, mutta sillä ei kuitenkaan ollut suurempia vaikutuksia pääoman saantiin tarkastelujaksolla.

6.5   Kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta

Taulukko 9

Kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta

 

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Yhteisön myynnin kannattavuus

0,4 %

–5,6 %

–0,8 %

–4,9 %

Indeksi

100

–1 311

– 181

–1 137

Kokonaisvarallisuuden tuotot

–0,8 %

–8,9 %

2,1 %

–7,8 %

Indeksi

– 100

–1 094

265

– 966

Kassavirta (tuhatta euroa)

11 299

3 810

8 692

–4 393

Indeksi

100

34

77

–39

(95)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus heikkeni merkittävästi vuosien 2002 ja 2003 välillä, sillä se laski 6 prosenttiyksikköä. Tappiottomuus lähes saavutettiin vuonna 2004, mutta taloudellisten tulosten heikkeneminen edelleen vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä aiheutti menetyksiä, joiden osuus oli 4,9 prosenttia liikevaihdosta. Sen seurauksena yhteisön tuotannonalan taloudelliset tulokset olivat negatiivisia lähes koko tarkastelujakson ajan.

(96)

Samalla kaudella myös tuotantokustannukset yhteisössä nousivat 17 prosenttia. Raaka-aineiden osalta nousu oli niinkin korkea kuin 30 prosenttia maailmanlaajuisesti. Sekä pääoman tuottoaste että kassavirta kehittyivät samalla tavoin kuin kannattavuus eli heikkenivät vuodesta 2002 vuoteen 2003, jonka jälkeen tapahtui kohenemista vuosien 2003 ja 2004 välillä, ja sitten jyrkkä pudotus vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä.

(97)

Yhteisön tuotannonalan taloudellisten tulosten kehitystä tarkasteltaessa olisi otettava huomioon yhden yhteisön tuottajan päätös organisoida tuotantonsa uudelleen (ks. 85 kappale). Uudelleenorganisointi vaikutti negatiivisesti kyseisen tuottajan taloudelliseen tulokseen, koska tuottaja käytti tehokkainta tuotantoprosessia kannattavampien tuotteiden tuottamiseen polyesterikatkokuitujen häviöksi. Tästä syystä tämän yhteisön tuottajan tuotantokustannuksia ei ole otettu huomioon laskettaessa vahingon korjaavaa tasoa (ks. 172 kappale).

(98)

On kuitenkin syytä huomata, että kyseinen tuottaja on melko pieni verrattuna muihin yhteisön tuotannonalan määritelmään sisältyviin tuottajiin, joten asialla ei ole vaikutusta vahingon määrittelyyn tai siihen liittyviin suuntauksiin.

6.6   Työllisyys, tuottavuus ja palkat

Taulukko 10

Työllisyys, tuottavuus ja palkat

 

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Työntekijämäärä

813

796

701

659

Indeksi

100

98

86

81

Työvoimakustannukset (tuhatta euroa)

37 452

37 223

36 663

39 666

Indeksi

100

99

98

106

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

178,7

179,0

198,9

198,8

Indeksi

100

100

111

111

(99)

Yhteisön tuotannonalan työllistämien henkilöiden määrä pieneni jatkuvasti: vuonna 2002 työntekijöitä oli 813 ja tutkimusajanjaksolla 659, mikä tarkoittaa 19 prosentin vähennystä. Työntekijöiden määrän väheneminen oli kuitenkin jyrkempi kuin tuotannon väheneminen, joten se johti tuottavuuden paranemiseen, joka lisääntyi 11 prosenttia samalla kaudella.

(100)

Työvoiman vähentämisen sosiaalisten kustannusten vuoksi henkilöstöön liittyvät kustannukset eivät kuitenkaan alentuneet tarkastelujaksolla.

6.7   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys

(101)

Polkumyyntiä käsittelevässä osassa yksilöidyt polkumyyntimarginaalit ovat selvästi perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suurempia. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta ei myöskään voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat.

6.8   Toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(102)

Vaikka Kiinasta ja Saudi-Arabiasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa otettiin käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä maaliskuussa 2005 (eli tutkimusajanjaksolla), tutkimusajanjakson aikana kerätyt vahinkoa koskevat tiedot eivät osoita toipumista aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

6.9   Kasvu

(103)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että huolimatta kulutuksen 3 prosentin eli noin 24 000 tonnin kasvusta, yhteisön tuotannonalan myyntimäärä (–13 000 tonnia) ja markkinaosuus (– 1,9 prosenttiyksikköä) pienenivät tarkastelujaksolla.

7.   Vahinkoa koskevat päätelmät

(104)

Polkumyynnillä tapahtuneen polyesterikatkokuitujen tuonnin määrä kaksinkertaistui ja markkinaosuus lisääntyi 7 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla, niin että se oli 15,3 prosenttia yhteisön markkinoista tutkimusajanjaksolla. Raaka-aineiden hintojen maailmanlaajuista nousua seuraten asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat kohosivat vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Hintojen nousu ei kuitenkaan ollut sellainen, että se olisi korvannut raaka-aineiden kustannusten nousun, ja hinnat olivat jatkuvasti ja merkittävästi alemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat tarkastelujaksolla.

(105)

Tutkimuksen mukaan jotkin yhteisön tuotannonalaan liittyvät vahingon osoittimet, kuten kapasiteetin käyttöaste, investoinnit ja tuottavuus, pysyivät vakaina tai kehittyivät positiivisesti tarkastelujaksolla.

(106)

Yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen yleinen heikkeneminen oli kuitenkin ilmeistä vuodesta 2002 lähtien tutkimusajanjaksoon asti: tuotanto, tuotantokapasiteetti, markkinaosuus, myyntimäärä ja työllisyys laskivat. Lisäksi myyntimäärän lasku osoitti, että yhteisön tuotannonala ei pystynyt hyötymään kysynnän lisääntymisestä merkittävimmillä markkinoillaan. Tutkimus osoitti myös yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen jyrkän heikkenemisen: toiminta oli tappiollista lähes koko tarkastelujakson ajan, ja investointien tuotto ja varsinaisen toiminnan kassavirta seurasivat samaa negatiivista suuntausta.

(107)

Myyntihinnoissa vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä tapahtuneesta 12 prosentin noususta huolimatta yhteisön tuotannonalan myyntihinnoissa ei tullut esiin raaka-aineiden hintojen 30 prosentin nousu, joka tapahtui samalla kaudella. Lisäksi havaittiin, että asianomaisista maista tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat yli 40 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(108)

Kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden ja myyntimäärän lasku sekä negatiiviset taloudelliset tulokset erityisesti tutkimusajanjaksolla, päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonala on kärsinyt perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

E.   SYY-YHTEYS

(109)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti, johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko asianomaisista maista peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös muita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet vahingoittaa yhteisön tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, ettei kyseisten tekijöiden mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsottaisi virheellisesti aiheutuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

1.   Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset

(110)

Asianomaisista maista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä siis kasvoi voimakkaasti tarkastelujaksolla. Kuten 76 kappaleessa esitetystä taulukosta 2 näkyy, tarkasteltavana oleva tuonti kaksinkertaistui vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä, eli kasvua oli 62 000 tonnista noin 127 000 tonniin. Samalla kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi merkittävästi eli 7 prosenttiyksikköä 8 prosentista yli 15 prosenttiin.

(111)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin merkittävin nousu tapahtui vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin tuonti lisääntyi 75 prosenttia ja kasvatti markkinaosuutta 6,5 prosenttiyksikköä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin äkillinen kasvu tapahtui samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen kanssa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että useimmat yhteisön tuotannonalaan liittyvät vahingon osoittimet, erityisesti tuotanto, tuotantokapasiteetti, myynnin määrä, markkinaosuus ja kannattavuus, heikkenivät jyrkästi vuodesta 2004 tutkimusajanjaksoon eli aikana, jona polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi eniten.

(112)

Tämä koskee eritoten tuotantoa (laskua 6 prosenttia), myyntimäärää (laskua 11 prosenttia), markkinaosuutta (laskua 1,9 prosenttiyksikköä) sekä kannattavuutta (laskua 5,7 prosenttiyksikköä) mainitulla aikavälillä. Lisäksi samaan aikaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat alittivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat yli 40 prosentilla. Tämän vääristyneen hinnoittelukäytännön vaikutuksesta yhteisön tuotannonalan hinnat painuivat alas, eivätkä ne kattaneet edes raaka-aineiden hintojen nousua. Tätä vahvistivat vielä yhteisön tuotannonalalle tutkimusajanjaksolla aiheutuneet merkittävät tappiot.

(113)

Edellä esitetty huomioon ottaen on ilmeistä, että halpatuonnin äkillinen lisääntyminen asianomaisista maista tapahtui samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan vahingollisen tilanteen kanssa. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin negatiiviset vaikutukset olivat erityisen selviä vuodesta 2004 tutkimusajanjaksoon asti, ja niillä oli ratkaiseva asema yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisessä.

2.   Muiden tekijöiden vaikutukset

2.1   Kulutuksen kehittyminen

(114)

Yhteisön kulutus kasvoi vuoden 2002 ja tutkimusajanjaksojen välisenä aikana yli 3 prosenttia. Kulutuksen kehitys ei näin ollen ole vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa yhteisön tuotannonala olisi päinvastoin voinut odottaa myyntinsä kasvavan.

2.2   Tuonti muista kolmansista maista

(115)

Tähän tutkimukseen kuulumattomista kolmansista maista peräisin oleva tuonti kehittyi tarkastelujaksona seuraavasti:

2.3   Tuonti muista maista, joihin sovelletaan polkumyyntitulleja

Taulukko 11

Tuonti muista maista, joihin sovelletaan polkumyyntitulleja

Tuontimäärä tonneina

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Australia

145

2

13

0

Valko-Venäjä

0

75

171

73

Kiina

24 722

33 194

45 313

36 530

Intia

474

258

510

336

Indonesia

1 423

285

493

234

Etelä-Korea

97 980

87 525

108 572

106 222

Saudi-Arabia

16 859

21 816

27 096

6 383

Thaimaa

472

10

41

2

Yhteensä

142 075

143 164

182 209

149 779

Lähde: Eurostat

Taulukko 12

Niiden muiden maiden markkinaosuus, joihin sovelletaan polkumyyntitulleja

Markkinaosuus

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Australia

0 %

0 %

0 %

0 %

Valko-Venäjä

0 %

0 %

0 %

0 %

Kiina

3 %

4 %

5 %

4 %

Intia

0 %

0 %

0 %

0 %

Indonesia

0 %

0 %

0 %

0 %

Etelä-Korea

12 %

11 %

13 %

13 %

Saudi-Arabia

2 %

3 %

3 %

1 %

Thaimaa

0 %

0 %

0 %

0 %

Yhteensä

18 %

19 %

22 %

18 %

Lähde: Eurostat

(116)

Kuten yllä olevasta taulukosta näkyy, sellaisten maiden markkinaosuudet, joihin sovelletaan polkumyyntitulleja, pysyivät vakaina vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Niiden markkinaosuus kasvoi ensin 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2002 vuoteen 2004 ja putosi sitten takaisin vuoden 2002 tasolle. Tuonti kaikista maista, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, putosi vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä; tuonnin määrä putosi 18 prosenttia ja markkinaosuus 4 prosenttiyksikköä.

(117)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että kolmansista maista, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, tapahtuvalla tuonnilla ei ollut merkittävää vaikutusta yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

2.4   Tuonti muista kolmansista maista, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja

Taulukko 13

Tuonti muista kolmansista maista, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja

 

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Tuontimäärä tonneina

64 305

63 720

86 359

92 775

Yksikköhinta (euroa/tonni)

1 346

1 210

1 139

1 257

Markkinaosuus

8 %

8 %

10 %

11 %

josta Nigerian osuus

Tuontimäärä tonneina

6 677

8 173

11 834

10 901

hinnat (euroa/tonni)

1 063

947

995

1 218

Markkinaosuus

1 %

1 %

1 %

1 %

josta Turkin osuus

Tuontimäärä tonneina

20 157

15 922

38 188

37 742

hinnat (euroa/tonni)

1 116

1 061

1 067

1 204

Markkinaosuus

2 %

2 %

5 %

5 %

(118)

Tuonti muista kolmansista maista, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja, väheni hieman vuosien 2002 ja 2003 välillä ja nousi sitten 45 prosenttia vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaikka hinnat laskivat 7 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä, ne olivat kuitenkin 9 prosenttia korkeammat kuin asianomaisten maiden hinnat tutkimusajanjaksolla.

(119)

Vain kahden maan, Turkin ja Nigerian, markkinaosuus oli vähintään 2 prosenttia.

(120)

On kuitenkin huomattava, että Turkin hinnat nousivat 8 prosenttia ja Nigerian 15 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä ja vieläkin enemmän vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä (Turkki 13 prosenttia ja Nigeria 22 prosenttia kun taas asianomaisten maiden hinnat nousivat vain 10 prosenttia samalla kaudella. Lisäksi niiden hinnat olivat keksimäärin 4 prosenttia korkeammat kuin taiwanilaisten ja malesialaisten viejien veloittamat hinnat tutkimusajanjaksolla. Vaikka turkkilaisen ja nigerialaisen polyesterikatkokuidun määrä lisääntyi merkittävästi vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä, niiden osuus yhteisöön tapahtuvasta tuonnista on vain 10,1 (Turkki) ja 2,7 (Nigeria) prosenttia, ja vain Turkki lisäsi hieman markkinaosuuttaan (3 prosenttiyksikköä) vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Tästä syystä tuonti Nigeriasta ei ole voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(121)

Turkin osalta on mainittava, että suurimman osan polyesterikatkokuiduista yhteisöön tuo yksi valituksen tehneistä yrityksistä, joka sisältyy yhteisön tuotannonalan määritelmään ja joka on etuyhteydessä turkkilaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan. Näiden ostojen tarkoituksena oli täydentää kyseisen yhteisön tuottajan tuotevalikoimaa markkinakysynnän ollessa voimakasta. Kyseinen tuonti ei myöskään liittynyt mihinkään sellaiseen hylättyyn tai viivästyneeseen investointihankkeeseen, josta olisi voinut aiheutua yhteisössä sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen tuotantokapasiteetin vähenemistä. Sen vuoksi pääteltiin, että turkkilaiset tuotteet täydensivät yhteisön tuotannonalan tuotevalikoimaa ja mahdollistivat mallien laajemman tarjonnan asiakkaille eivätkä vaikuttaneet negatiivisesti yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(122)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että kolmansista maista, joihin ei sovelleta polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, tapahtuvalla tuonnilla ei ollut merkittävää vaikutusta yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

2.5   Muut yhteisön tuottajat

(123)

Muiden yhteisön tuottajien markkinaosuus oli tutkimusajanjakson aikana noin 41 prosenttia. Tarkastelujakson aikana niiden myynnin määrä väheni 15 prosenttia ja markkinaosuus pieneni 9 prosenttiyksikköä. Tämä viittaa siihen, että näiden tuottajien tilanne on samanlainen kuin yhteisön tuotannonalan tilanne eli että niille on aiheutunut vahinkoa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin johdosta. Tästä syystä muiden yhteisön tuottajien ei voida päätellä aiheuttaneen merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

2.6   Raaka-aineiden hintavaihtelut

(124)

Koska raaka-aineiden kustannukset ovat merkittävä osa polyesterikatkokuitujen kaikista tuotantokustannuksista (n. 60 prosenttia), tarkasteltiin myös sitä, olivatko yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä raaka-aineen kohonneet hinnat. Nk. ensiöpolyesterikatkokuidut valmistetaan öljyn johdannaistuotteista (lähinnä monoeteeniglykolista ja puhdistetusta tereftaalihaposta, jäljempänä ’MEG’ ja ’PTA’). Sitä voidaan tuottaa myös kierrätysmateriaaleista (polyeteenitereftalaattia (PET) olevista pulloista ja muusta jätteestä) Lisäksi polyesterikatkokuidut voivat olla näiden raaka-aineiden yhdistelmiä, jolloin niiden valmistukseen on käytetty sekä öljyn johdannaistuotteita että kierrätettyä PET-jätettä.

(125)

MEG:n ja PTA:n hinnat ovat riippuvaisia öljynhinnan vaihteluista. MEG:n ja PTA:n hinnat kohosivat vuodesta 2002 vuoden 2003 loppuun 14 prosenttia, kuten neuvoston asetuksessa (EY) N:o 428/2005 (6) selitetään. Lisäksi eri tiedoista, joissa viitattiin MEG:n ja PTA:n hinnan kehitystä käsitteleviin kansainvälisiin lähteisiin, kävi ilmi, että MEG:n hinnat kohosivat 25 prosenttia ja PTA:n 29 prosenttia vuodesta 2003 tutkimusajanjakson puoleen väliin asti, mikä tarkoittaa noin 40 prosentin nousua vuodesta 2002 ja vuoden 2005 puoliväliin.

(126)

Eurstatin tiedot osoittivat PTA:lle jopa 36 prosentin ja MEG:lle 75 prosentin hinnannousua vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Suuntauksen vahvistivat myös ainoan yhteistyöhön osallistuneen tavarantoimittajan antamat tiedot.

(127)

Tuotannon kokonaiskustannukset siis kasvoivat 17 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä (ks. 95 kappale). Tämä osoittaa, että yhteisön tuotannonala on pyrkinyt rationalisoimaan toimintaansa parantaakseen tehokkuuttaan ja korvatakseen erityisesti raaka-aineen hinnannousun vaikutukset (ks. 124 ja 125 kappale). Tätä vahvistaa myös tuottavuuden kohoaminen (ks. 99 kappale). Yhteisön tuotannonalan rationalisointipyrkimyksistä huolimatta raaka-aineiden hinnannousu ei täysin näkynyt yhteisössä tuotettujen polyesterikatkokuitujen keskimääräisissä myyntihinnoissa, jotka nousivat vain 9 prosenttia vuodesta 2002 tutkimusajanjaksoon siitä huolimatta, että kuidut ovat hintavaihteluille alttiita tuotteita.

(128)

Lisäksi on syytä huomata, että raaka-aineen hinnannousu oli sama kaikille maailman tuottajille, myös asianomaisissa maissa, koska kyseessä ovat hyödykkeet, joilla käydään maailmanlaajuista kauppaa. Sen vuoksi on selvää, että asianomaisten maiden tuottajat eivät nostaneet merkittävästi yhteisöön suuntautuvan viennin hintoja niin, että kyseinen hintakehitys olisi tullut esiin. Näin ollen katsotaan, että asianomaisista maista tapahtuvan viennin alhaiset hinnat aiheuttivat hinnankorotusten estymisen ja johtivat tilanteeseen, jossa yhteisön tuotannonala ei voinut nostaa omia myyntihintojaan riittävästi. Muutoin asiakkaiden ja markkinaosuuden menetys olisi ollut havaittua suurempi.

(129)

Vaikka saattaakin vaikuttaa siltä, että raaka-ainekustannusten kohoaminen on vaikuttanut jossakin määrin yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon, katsotaan kuitenkin, että se ei ole vahingon todellinen syy. Polkumyynnillä alhaiseen hintaan tapahtunut tuonti esti yhteisön tuotannonalaa mukauttamasta hintojaan kohonneiden kustannusten mukaiseksi ja näin ollen aiheutti merkittävän vahingon.

2.7   Valuuttakurssien vaihtelu

(130)

Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että tarkasteltavana olevan tuonnin hintakehitykseen vaikutti euron kurssin kehittyminen Yhdysvaltain dollariin nähden. Yhdysvaltain dollari todellakin heikentyi jatkuvasti vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä; sen arvo laski 1,06 eurosta 0,79 euroon eli 25 prosenttia.

(131)

On muistettava, että tutkimuksessa on selvitettävä, onko polkumyynnillä tapahtunut tuonti (hintojen ja määrien osalta) aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle vai onko merkittävä vahinko aiheutunut muista tekijöistä. Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa todetaan tältä osin, että on osoitettava, aiheuttaako polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintataso vahinkoa. Siinä viitataan sen vuoksi pelkästään hintatasojen väliseen eroon, eikä vaadita analysoimaan hintatasoihin vaikuttavia tekijöitä.

(132)

Käytännössä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalan hintoihin tarkastellaan lähinnä toteamalla hinnan alittavuus, hintojen aleneminen ja hinnankorotusten estyminen. Tässä tarkoituksessa verrataan polkumyynnillä tapahtuneen viennin hintoja ja yhteisön tuotannonalan myyntihintoja, ja vahinkoa koskevissa laskelmissa käytettävät vientihinnat on toisinaan muutettava toiseksi valuutaksi vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Valuuttakurssien käytöllä siis ainoastaan varmistetaan, että hintojen välinen ero määritetään vertailukelpoisella tavalla. Tämän perusteella on ilmeistä, että valuuttakurssi ei periaatteessa voi olla vahingon aiheuttava muu tekijä.

(133)

Edellä esitetyn perusteena on myös perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan sanamuoto, jossa viitataan muihin tiedossa oleviin tekijöihin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi. Kyseisessä artiklassa olevassa tiedossa olevien tekijöiden luettelossa ei viitata tekijöihin, jotka vaikuttavat polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintatasoon. Eli jos on kyse polkumyynnillä tapahtuneesta viennistä, on vaikea nähdä, kuinka valuuttakurssin muutos voisi olla muu vahinkoa aiheuttava tekijä, vaikka viennille olisikin ollut hyötyä valuuttakurssien myönteisestä kehityksestä.

(134)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintatasoon vaikuttaneiden tekijöiden – olipa kyse valuuttakurssien vaihtelusta tai muista tekijöistä – tarkastelusta ei näin ollen voida saada yksiselitteistä tulosta, ja tällainen tarkastelu menisi perusasetuksen vaatimuksia pitemmälle.

(135)

Joka tapauksessa ja sen estämättä, mitä edellä todetaan, kaikki väitteet, joiden mukaan yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtuu euron vahvistumisesta suhteessa Yhdysvaltojen dollariin, voivat pitää paikkansa vain sen ajanjakson osalta, jona kyseinen vahvistuminen tapahtui, eli vuodesta 2002 vuoteen 2004, ja erityisesti kahden ensimmäisen vuoden aikana, jolloin näiden valuuttojen ero oli suurimmillaan. Tähän liittyen on syytä huomata, että tarkasteltavana oleva tuonti laski 5 prosenttia vuoden 2002 ja 2003 välillä ja dollarin jyrkin heikkeneminen euroon nähden (– 16 prosenttia) tapahtui samalla kaudella. Vastaavasti kun dollari heikkeni 25 prosenttia vuosien 2002 ja 2004 välillä, tarkasteltavana oleva tuonti kasvoi vain 16 prosenttia, mutta kun dollari heikkeni vielä 2 prosenttia vuosien 2004 ja 2005 välillä, tuonti kasvoi 75 prosenttia.

(136)

Lisäksi euron vahvistuminen on suosinut tuontia myös muista maista kuin niistä, joiden todettiin harjoittaneen polkumyyntiä. Niiden tuontimäärä kasvoi kuitenkin paljon tasaisemmin kuin asianomaisten maiden ja suuntaus noudatteli valuuttakurssien vaihtelua. Tuonti muista maista lisääntyi itse asiassa 35 prosenttia vuosien 2002 ja 2004 välillä, kun dollari heikkeni 25 prosenttia (samalla tarkasteltavana oleva tuonti lisääntyi 17 prosenttia) ja vain 7 prosenttia vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä, kun dollari heikkeni edelleen 2 prosenttia (tarkasteltavana oleva tuonti lisääntyi 75 prosenttia).

(137)

Se seikka, että valuuttakurssien vaihtelu ja tuonti asianomaisista maista noudattivat eri suuntauksia (vuosien 2002 ja 2003 välillä) taikka vaihtelevan suuruisia suuntauksia (vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä), osoittaa, että valuuttakurssien vaihtelua ei voida pitää asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin voimakkaan kasvun syynä, kuten asianomaiset osapuolet väittivät.

2.8   Yhteisön tuotannonalan rakenneuudistuksen puute

(138)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonala ei pystynyt toteuttamaan rakenneuudistuksia eikä täysin hyödyntämään polkumyyntitulleja, joita sovellettiin monien vuosien ajan moniin kolmansiin maihin.

(139)

On kuitenkin otettava huomioon, että noiden vuosien aikana yhteisön tuotannonala kärsi kaupan vääristymisestä ja polkumyyntihinnoista, joita kolmannet maat harjoittivat. Yhteisön markkinat olivat tämän vuoksi järjestelmällisesti vinoutuneet, eikä yhteisön tuotannonala kyennyt toipumaan polkumyynnistä ja tekemään liiketoimintaa koskevia päätöksiä vankalta perustalta. Tämä on jättänyt tuotannonalan ilman tarvittavaa ennustettavuutta, etenkin pitkän aikavälin päätösten osalta.

(140)

Kuten 127 kappaleessa todettiin, yhteisön tuotannonala on lisäksi toteuttanut rakenneuudistustoimia, jotka mahdollistivat tuottavuuden lisääntymisen ja raaka-aineen hinnannousun korvaamisen. Tämä tehtiin, vaikka polkumyyntiä esiintyi jatkuvasti, joten tuotannonala on elinkelpoinen ja voi olla tuottava, jos yhteisön markkinoille palautetaan tasapuoliset toimintaedellytykset.

3.   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(141)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan toisaalta kaikkien tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, päätellään alustavasti, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys. Tämä päätelmä perustuu toisaalta siihen, että tarkasteltavana olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi ja hinnat alittivat tuntuvasti yhteisön tuotannonalan hinnat, ja toisaalta siihen, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni, mikä heikensi sen taloudellista tilannetta. Kaikki tämä tapahtui samanaikaisesti. Mikään muu tutkituista tekijöistä ei voi selittää yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemistä.

F.   YHTEISÖN ETU

1.   Alustavat huomiot

(142)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko vahingollista polkumyyntiä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi yhteisön edun mukaista. Yhteisön etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli yhteisön tuotannonalan sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien, kauppiaiden ja käyttäjien edut.

(143)

Jotta olisi voitu arvioida toimenpiteiden käyttöönoton tai siitä luopumisen todennäköisiä vaikutuksia, kaikilta asianomaisilta osapuolilta, joita asian tiedettiin koskevan tai jotka ilmoittautuivat komissiolle, pyydettiin tietoja. Tämän vuoksi komissio lähetti kyselylomakkeet yhteisön tuotannonalalle, kolmelle etuyhteydettömälle tuojalle, 22 käyttäjälle ja kolmelle raaka-aineiden toimittajalle. Lisäksi komissio otti yhteyttä 14:ään yhteisön tuottajaan, jotka eivät toimittaneet otoksen valinnan yhteydessä pyydettyjä tuotantoonsa ja myyntiinsä liittyviä perustietoja.

(144)

Kuten 10 kappaleessa todettiin, kolme valituksen tehnyttä yhteisön tuottajaa, yksi etuyhteydetön tuoja, seitsemän käyttäjää ja yksi raaka-aineen toimittaja vastasivat kyselylomakkeeseen. Tämän lisäksi kuusi yhteisön tuottajaa toimitti perustietoja tuotannostaan ja myynnistään. Lisäksi vielä kolme käyttäjiä edustavaa järjestöä vastusti toimenpiteitä.

2.   Yhteisön tuotannonala

(145)

Olisi muistettava, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa, kuten 104–108 kappaleessa selostetaan.

(146)

Toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan ehkäisevän markkinoiden vääristymisen jatkumista ja hinnankorostusten estymistä. Toimenpiteiden ansiosta yhteisön tuotannonala voisi lisätä myyntiään ja saada näin takaisin menettämänsä markkinaosuuden ja hyödyntää suurtuotannon etuja. Lisäksi on odotettavissa, että yhteisön tuotannonala pystyy korottamaan hieman myyntihintojaan tasolle, joka kattaisi kustannukset ja mahdollistaisi voiton. Tämän ansiosta yhteisön tuotannonala pystyisi todennäköisesti saavuttamaan kannattavuustason, joka on tarpeen jatkuvia investointeja edellyttävällä pääomavaltaisella alalla, ja hyödyntämään yhteisön markkinoilla tapahtunutta kehitystä. Tämä takaisi polyesterikatkokuituja valmistavan yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuuden.

(147)

Toisaalta jos polkumyyntitoimenpiteitä ei otettaisi käyttöön, on todennäköistä, että yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen kielteinen kehitys jatkuisi. Yhteisön tuotannonalaa haittaavat erityisesti alentuneista hinnoista johtuva tulonmenetys, markkinaosuuden pienentyminen sekä merkittävät tappiot. Kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan alentuneet tulot ja tutkimusajanjaksolla merkittävästi heikentynyt suuntaus, on mitä todennäköisintä, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee entisestään, jos toimenpiteitä ei toteuteta. Tämä johtaisi lopulta tuotannon supistamiseen ja tuotantolaitosten sulkemiseen, mikä uhkaisi yhteisön työllisyyttä ja investointeja. Tämä on totta etenkin, kun Euroopan markkinat ovat nyt yksi harvoista vientimarkkinoista, jotka ovat avoinna asianomaisille maille sen jälkeen, kun muut kolmannet maat, kuten Amerikan yhdysvallat, Intia ja Japani ovat ottaneet käyttöön polkumyyntitullit Taiwanista peräisin olevan polyesterikatkokuidun tuonnissa.

(148)

Tämän vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä vahingollisesta polkumyynnistä ja olisi näin ollen sen edun mukaista. Myös muut yhteisön tuottajat hyötyisivät todennäköisesti polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta. Muiden yhteisön tuottajien, jotka eivät toimittaneet otoksen valintaa varten pyydettyjä tietoja mutta joihin otettiin myöhemmin yhteyttä niiden tuotantoa ja myyntiä koskevien perustietojen saamiseksi, havaittiin olevan samanlaisessa tilanteessa, sillä niiden myyntimäärä laski 23 prosenttia ja myyntihinnat kohosivat vain 12 prosenttia.

3.   Vaikutus tuojiin ja käyttäjiin

(149)

Vain yhden tuojan voitiin katsoa toimineen yhteistyössä, ja se vastusti toimenpiteiden käyttöönottoa sillä perusteella, että niillä estetään polyesterikatkokuidun tuontia raaka-aineeksi ja voidaan pakottaa jatkojalostusteollisuus hajauttamaan toimintansa EU:n ulkopuolelle. Tuoja ei kuitenkaan pystynyt antamaan tarkkoja tietoja toimenpiteiden vaikutuksista omaan liiketoimintaansa tai mitään tietoja, jotka koskivat tarkasteltavan tuotteen myynnin kannattavuutta. Niinpä tutkimuksessa ei voitu arvioida ehdotettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta kyseisen yhteistyössä toimineen tuojan kannattavuuteen.

(150)

On muistettava, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena ei ole estää tuontia yhteisöön vaan varmistaa, että tuontia ei harjoiteta polkumyyntihinnoin ja että toimijat saavat hyvän kauppatavan mukaisesti hinnoiteltuja polyesterikatkokuituja. Tuonti yhteisön markkinoille on aina sallittu ja sallitaan edelleenkin. Hiljattaiset kokemukset ovat osoittaneet, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vallitessakin perinteiset eteläkorealaiset viejät ovat edelleen toimittaneet tuotteita yhteisössä sijaitseville asiakkaille. Kuten 159 kappaleessa selitetään, tiettyjä maita, kuten Intiaa, Australiaa ja Indonesiaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo on päättynyt, ja tarjolla on vaihtoehtoisia toimituslähteitä, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja, kuten Nigeriasta ja Turkista peräisin oleva polyesterikuitu.

(151)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon niiden tuojien suuren määrän, jotka eivät toimineet yhteistyössä menettelyssä, on alustavasti pääteltävä, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet eivät kokonaisuutena katsoen vaikuttaisi niin kielteisesti tuojiin, että tämä painaisi enemmän kuin tarve poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset ja palauttaa tehokas kilpailu.

(152)

Tuotteen käyttäjät ovat tekstiilialalla toimivia yrityksiä. Polyesterikatkokuitujen markkinat jakautuvat siten, että osa kuiduista käytetään kehruuseen (eli tekstiilien tuotannossa käytettävän filamentin valmistukseen, jolloin niihin voidaan yhdistää myös muita kuituja kuten puuvillaa tai villaa), osa kuitukankaisiin (eli sellaisten kuiturainojen ja -harsojen, ei kuitenkaan paperin, valmistukseen, joissa kuituja ei ole ensin muunnettu langoiksi vaan ne on sidottu toisiinsa kitkan ja/tai kiinne- ja sidevoimien ja/tai liima-aineiden avulla) ja osa täyteaineisiin (eli tiettyjen tekstiilituotteiden kuten tyynyjen tai auton istuinten pehmustamiseen tai toppaamiseen).

(153)

Useimmat tässä menettelyssä yhteistyössä toimineet käyttäjät ovat kuitukangastuotteiden tuottajia. Ne kuuluvat Euroopan kuitukangasteollisuutta edustavaan järjestöön, joka on yksi tässä menettelyssä yhteistyössä toimineista kolmesta käyttäjäjärjestöstä.

(154)

Yhteistyössä toimineiden käyttäjien kyselyvastauksissaan ilmoittamien, hankintoja koskevien tietojen perusteella kyseisten käyttäjien osuus polyesterikatkokuitujen kokonaiskulutuksesta yhteisössä oli tutkimusajanjakson aikana noin 6 prosenttia ja niiden osuus asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kokonaismäärästä noin 7 prosenttia. On syytä huomata, että asianomaisista maista peräisin oleva tuonti edustaa vähäistä osaa niiden hankinnoista (16 prosenttia), ja muista kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osuus on edelleen 44 prosenttia ja EU:ssa tehtyjen hankintojen osuus 40 prosenttia niiden hankinnoista. Yksi yhteistyössä toiminut käyttäjä ei tuonut lainkaan asianomaisista maista vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä.

(155)

Käyttäjät ilmoittivat vastustavansa tullien käyttöönottoa useista eri syistä.

(156)

Ensinnäkin ne väittivät, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet voisivat vaarantaa jatkojalostusteollisuuden, joka työllistää yli 20 000 henkeä, kun yhteisön tuotannonala väitteen mukaan työllistää alle 1 700 henkeä. Ne väittivät, että tullien käyttöönotto voisi johtaa työpaikkojen menetyksiin jatkojalostusteollisuudessa tai tuotantolaitosten siirtämiseen yhteisön ulkopuolelle.

(157)

Niiden mielestä polkumyyntitullien käyttöönotto johtaisi hintojen nousuun, joka käyttäjien olisi siirrettävä jatkojalostustuotteidensa hintoihin. Tällainen kehitys puolestaan johtaisi siihen, että muista kolmansista maista ja tutkimuksen kohteena olevista maista peräisin olevien halpojen jatkojalostustuotteiden tuonti kasvaisi.

(158)

Käyttäjät väittivät lisäksi, että yhteisön tuotannonala ei pysty täysin tyydyttämään yhteisön markkinoita ja että polkumyyntitullien käyttöönotto heikentäisi käyttäjien taloudellista tilannetta, kun otetaan huomioon, että niiden olisi edelleen tuotava asianomaisista maista tuotteita, joita ei saa yhteisöstä, kuten LM-polyesteriä (”low melt polyester”).

(159)

Väitteestä, jonka mukaan yhteisön markkinat ovat riippuvaisia ulkopuolisista tavarantoimittajista, voidaan todeta, että neuvoston asetuksella (EY) N:o 1515/2006 (7) päätettiin kumota toimenpiteet, joita sovellettiin Australiasta, Indonesiasta, Thaimaasta ja Intiasta peräisin olevaan tuontiin. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1522/2000 (8) ja 2852/2000 (9) käyttöön otetut polkumyyntitoimenpiteet lähes pysäyttivät tuonnin kyseisistä maista, mutta on huomattava, että ennen kuin ryhdyttiin soveltamaan polkumyyntitoimenpiteitä polyesterikatkokuidun tuonnissa yhteisöön, Australian, Indonesian ja Thaimaan markkinaosuus oli 8,9 prosenttia ja Intian 2,9 prosenttia. Sen vuoksi on todennäköistä, että kun polkumyyntitoimenpiteet poistetaan, tuonti näistä kolmansista maista palautuu ennalleen ja suuntautuu uudelleen yhteisön markkinoille. Lisäksi muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus yhteisössä on jo merkittävä, sillä se oli tutkimusajanjakson aikana 11 prosenttia.

(160)

Siitä huolimatta, että Taiwania ja Malesiaa kohtaan on ehdotettu tullien käyttöönottoa, ja kun otetaan huomioon Australiaan, Indonesiaan, Thaimaahan ja Intiaan kohdistuneiden toimenpiteiden lakkauttaminen, yhteisön käyttäjät, jotka jo tutkimusajanjaksolla hankkivat 84 prosenttia tarpeistaan asianomaisten maiden ulkopuolelta, voivat edelleen turvautua tarkasteltavana olevan tuotteen merkittäviin toimittajiin yhteisössä (tai siirtyä käyttämään niitä) tai muihin suuriin toimittajiin, jotka sijaitsevat maissa, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja, jos kyseessä on esimerkiksi LM-polyesterin kaltainen erityistuote.

(161)

Tähän saatiin vahvistusta yhdeltä käyttäjältä, joka totesi, että nk. LM-polyesteriä voivat toimittaa Korea tai Japani ja että myös kaksi eurooppalaista tuottajaa tuottavat sitä. Tämä osoittaa, että ainakin kahdella eurooppalaisella tuottajalla on tällaisen erityistuotteen tuottamiseen tarvittava tekniikka ja osaaminen ja ettei ole poissuljettua, että kunhan hinnat saavuttavat tason, jolla vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistuvat, tuotanto ja tarjonta kasvavat yhteisössä.

(162)

Vaikka yhteisön tuotannonala ei tuottanut tiettyjä polyesterikatkokuitulajeja tiettyinä ajanjaksoina, tämä ei tarkoita sitä, etteikö yhteisön tuotannonala voisi valmistaa kyseisiä lajeja. Tuotelajista riippuen tuotantoprosessiin tarvitaan vain pieniä mukautuksia, jotka edellyttävät alhaisia investointeja. Siinä, että tiettyinä aikoina ei ollut saatavissa tiettyjä polyesterikatkokuitulajeja, oli kyse enemmänkin siitä, ettei yhteisön tuotannonala voinut toimittaa haluttuja määriä niillä alhaisilla hinnoilla, jotka käyttäjät olivat halukkaat maksamaan.

(163)

Tarkasteltaessa työllisyyden tasoa yhteisön tuotannonalalla ja jatkojalostusteollisuudessa on pidettävä mielessä, että yhteisön tuotannonala on kärsinyt jo vuosia polkumyynnillä halpaan hintaan tapahtuneesta polyesterikatkokuitujen tuonnista, joka on johtanut työllisyyden jatkuvaan pienenemiseen (ks. 99 kappale). Se seikka, että jatkojalostusteollisuus työllistää useampia henkilöitä kuin polyesterikatkokuitujen tuotanto, ei pelkästään ole peruste vaarantaa yhteisön tuotannonalaa, joka saattaa vain olla vähemmän työvoimaa vaativa kuin jatkojalostusteollisuus ja joka myös on elintärkeä käyttäjille (ks. 154 kappale), koska kaikki yhteistyöhön osallistuneet käyttäjät hankkivat osittain yhteisön tuotetta.

(164)

Kun tarkastellaan toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta jatkojalostusteollisuuden taloudelliseen tilanteeseen, tiedot, jotka ovat saatavilla käyttäjäteollisuuden kustannusrakenteesta, ehdotettujen toimenpiteiden tasosta sekä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja muiden tarjontalähteiden osuuksista, osoittavat seuraavaa:

polyesterikatkokuitujen osuus on 10–40 prosenttia jatkojalostustuotteiden kaikista tuotantokustannuksista

asianomaisten maiden keskimääräinen polkumyyntitulli on noin 24,9 prosenttia

polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin osuus polyesterikatkokuitujen kokonaiskulutuksesta on 15,3 prosenttia.

Ehdotetut toimenpiteet saattaisivat siten nostaa käyttäjien tuotantokustannuksia 0,4–1,5 prosenttia. Tätä todennäköistä enimmäiskorotusta pidetään varsin pienenä, kun otetaan huomioon, miten myönteinen vaikutus ehdotetuilla toimenpiteillä olisi tehokkaiden kilpailuolosuhteiden palauttamiseen yhteisön markkinoilla.

(165)

Ehdotettujen toimenpiteiden käyttäjiin kohdistuvia vaikutuksia koskeva tarkastelu osoitti kuitenkin, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei todennäköisesti merkittävästi lisää halpojen jatkojalostustuotteiden tuontia yhteisöön. Tähän päädyttiin myös siksi, että käyttäjiltä ei saatu mitään näyttöä väitteiden tueksi (esim. että tuotteeseen kohdistuneet aiemmat toimenpiteet olivat aiheuttaneet tällaisia vaikutuksia).

4.   Vaikutus raaka-aineiden toimittajiin

(166)

Yksi raaka-aineiden toimittaja toimi yhteistyössä tässä menettelyssä vastaamalla sille lähetettyyn kyselyyn. Se toimittaa polyesterikatkokuituteollisuudelle puhdistettua tereftaalihappoa (PTA) ja monoeteeniglykolia (MEG) ja on tukenut tullien käyttöönottoa, jolla mahdollistettaisiin yhteisön tuotannonalan säilyminen elinkelpoisena ja toimittajan oman aseman varmistaminen.

5.   Yhteisön etua koskevat päätelmät

(167)

Kun otetaan huomioon kaikki edellä esitetyt seikat, toimenpiteiden taso sekä menettelyn päättäminen Australiaa, Indonesiaa, Thaimaata ja Intiaa kohtaan, voidaan päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi merkittävästi kielteisiä vaikutuksia, jos lainkaan, tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien ja tuojien tilanteeseen. On myös muistettava, että toimenpiteiden käyttöön ottamisen ei samaa tuotetta koskevassa edellisessä menettelyssä katsottu olevan yhteisön edun vastaista.

(168)

Tämän perusteella päätellään alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotolle ei näin ollen ole pakottavia esteitä.

G.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

1.   Vahingon korjaava taso

(169)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat alustavat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(170)

Väliaikaisten toimenpiteiden tasoa määritettäessä on otettu huomioon todettu polkumyyntimarginaali sekä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi tarvittava tullin määrä.

(171)

Väliaikaiset toimenpiteet olisi otettava käyttöön riittävän tasoisina sen varmistamiseksi, että kyseisestä tuonnista aiheutunut vahinko poistuu ilman että todettuja polkumyyntimarginaaleja ylitetään. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen kokonaismyyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla myytäessä samankaltaista tuotetta yhteisön markkinoilla tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(172)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia yhteisön tuotannonalan pitäisi tuottaa voittoa 5 prosenttia (ennen veroja). Voiton pitäisi mahdollistaa kustannusten kattaminen. Tältä pohjalta yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Tämä vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu viiden prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin.

(173)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tulokseksi saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

2.   Väliaikaiset toimenpiteet

(174)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti olisi otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, joka vastaa tasoltaan todettua polkumyyntimarginaalia, mutta ei kuitenkaan ole edellä määriteltyä vahinkomarginaalia korkeampi.

(175)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määriteltiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat edellä mainittujen yhteistyössä toimineiden yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia jäännöstulleja) yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(176)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle (10) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(177)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia pitäisi soveltaa niin yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin kuin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Malesialaisia vientiä harjoittavien tuottajia, joihin ei sovellettu otantaa, kehotetaan – kun ne täyttävät perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan vaatimuksen – esittämään kyseisen artiklan mukainen hakemus, jotta niiden tilannetta voidaan tarkastella yksilöllisesti.

Ehdotetut polkumyyntitullit ovat seuraavat:

Maa

Yritys

Polkumyyntitulli (%)

Malesia

Hualon Corporation (M) Sdn. Bhd.

Level 9 Wisma Goldhill 67 Jalan

Raja Chualan

50200 Kuala Lumpur

12,4

Penfibre Sdn. Bhd.

Lot 109-114

Prai Free Industrial Zone 1

13600 Prai, Penang

14,7

Kaikki muut yritykset

23,0

Taiwan

Chung Shing Textile Co., Ltd.

No 463, Hua Cheng Road,

Hsin Chuang City

Taipei Hsien

16,5

Far Eastern Textile Ltd.

33Fl, No 207, Sec. 2,

Tun Hwa South Road

Taipei

29,5

Nan Ya Plastics Corporation

5Fl, No. 201,

Tung Hwa North Road

Taipei

29,5

Shing Ming Ind., Co., Ltd.

No 330, Ho Shin Rd,

Chu-Nan, Miao-Li

16,5

Shingkong Synthetic Fibres Corporation

8Fl, No 123, Sec. 2,

Nanking E. Road

Taipei

16,5

Tainan Spinning Co., Ltd.

4Fl, No 560, Sec. 4,

Chung Hsia e. Road

Taipei

16,5

Tung Ho Spinning Weaving & Dyeing Co., Ltd.

13Fl, No 376, Sec. 4,

Jen Ai Rd

Taipei

14,7

Tuntex Distinct Corporation

16Fl, No. 90, Sec 1,

Hsin-Tai 5th Rd Hsichih

Taipei County

18,2

Tuntex Synthetic Corporation

16Fl. No. 90, Sec 1,

Hsin-Tai 5th Rd Hsichih

Taipei County

18,2

True Young Co., Ltd.

8, Li Hsing St. Erch Chen Village

Kwantien Hsiang

Tainan Hsien, 720

29,5

Kaikki muut yritykset

29,5

H.   LOPPUSÄÄNNÖS

(178)

Hyvän hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli CN-koodiin 5503 20 00 kuuluvien Malesiasta ja Taiwanista peräisin olevien karstaamattomien, kampaamattomien tai muuten kehruuta varten käsittelemättömien polyesterikatkokuitujen tuonnissa.

2.   Edellä 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraava:

Maa

Valmistaja

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

Malesia

Hualon Corporation (M) Sdn. Bhd.

Level 9 Wisma Goldhill 67 Jalan

Raja Chualan

50200 Kuala Lumpur

12,4

A796

Penfibre Sdn. Bhd.

Lot 109-114

Prai Free Industrial Zone 1

13600 Prai, Penang

14,7

A797

Kaikki muut yritykset

23,0

A999

Taiwan

Chung Shing Textile Co., Ltd.

No 463, Hua Cheng Road,

Hsin Chuang City

Taipei Hsien

16,5

A798

Far Eastern Textile Ltd.

33Fl, No 207, Sec. 2,

Tun Hwa South Road

Taipei

29,5

A799

Nan Ya Plastics Corporation

5Fl, No. 201,

Tung Hwa North Road

Taipei

29,5

A800

Shing Ming Ind., Co., Ltd.

No 330, Ho Shin Rd,

Chu-Nan, Miao-Li

16,5

A801

Shingkong Synthetic Fibres Corporation

8Fl, No 123, Sec. 2,

Nanking E. Road

Taipei

16,5

A802

Tainan Spinning Co., Ltd.

4Fl, No 560, Sec. 4,

Chung Hsia e. Road

Taipei

16,5

A803

Tung Ho Spinning Weaving & Dyeing Co., Ltd.

13Fl, No 376, Sec. 4,

Jen Ai Rd

Taipei

14,7

A804

Tuntex Distinct Corporation

16Fl, No. 90, Sec 1,

Hsin-Tai 5th Rd Hsichih

Taipei County

18,2

A805

Tuntex Synthetic Corporation

16Fl. No. 90, Sec 1,

Hsin-Tai 5th Rd Hsichih

Taipei County

18,2

A806

True Young Co., Ltd.

8, Li Hsing St. Erch Chen Village

Kwantien Hsiang

Tainan Hsien, 720

29,5

A807

Kaikki muut yritykset

29,5

A999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden asettamista.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää komissiolta suullista kuulemista kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan säännösten soveltamista.

Asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksia tämän asetuksen soveltamisesta kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2)  EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17.

(3)  EUVL C 89, 12.4.2006, s. 2.

(4)  EUVL L 71, 17.3.2005, s. 1.

(5)  EYVL L 274, 11.10.2002, s. 1.

(6)  EUVL L 71, 17.3.2005, s. 1.

(7)  EUVL L 282, 13.10.2006, s. 1.

(8)  EYVL L 175, 14.7.2000, s. 10.

(9)  EYVL L 332, 28.12.2000, s. 17.

(10)  

European Commission

Directorate-General for Trade

Direction B

Office J-79 5/16

B-1049 Brussels.


Top