EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32003R1611

Komission asetus (EY) N:o 1611/2003, annettu 15 päivänä syyskuuta 2003, väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotosta tiettyjen Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa

OJ L 230, 16.9.2003, p. 9–24 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

No longer in force, Date of end of validity: 09/03/2004; Kumoaja 32004D0231

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2003/1611/oj

32003R1611

Komission asetus (EY) N:o 1611/2003, annettu 15 päivänä syyskuuta 2003, väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotosta tiettyjen Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa

Virallinen lehti nro L 230 , 16/09/2003 s. 0009 - 0024


Komission asetus (EY) N:o 1611/2003,

annettu 15 päivänä syyskuuta 2003,

väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotosta tiettyjen Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1972/2002(2), ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa asiasta,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

1 Tämä tutkimus

Menettelyn aloittaminen

(1) Euroopan rauta- ja terästeollisuuden liitto (Eurofer) teki 4 päivänä marraskuuta 2002 valituksen edustaen tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan, tässä tapauksessa yli 80 prosenttia, tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuotannosta yhteisössä. Valituksessa esitetty näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

(2) Tämän seurauksena komissio ilmoitti 17 päivänä joulukuuta 2002 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella(3), jäljempänä "menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus", aloittavansa tiettyjen Amerikan yhdysvalloista, jäljempänä "Yhdysvallat", peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia yhteisöön koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn.

Tutkimus

(3) Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisen viejämaan edustajille ja valituksen tehneille yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille yhteisön tuottajille, kaikille viejille/tuottajille, kaikille tuojille ja kaikille käyttäjille sekä raaka-aineiden toimittajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä kaikille osapuolille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kyselyyn vastasi kuusi ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuottajaa yhteisössä, yksi vientiä harjoittava tuottaja, kuusi etuyhteydessä olevaa tuojaa ja seitsemän käyttäjää. Yksikään etuyhteydetön tuoja tai raaka-aineiden toimittaja ei vastannut kyselyyn.

(5) Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, vahingon ja yhteisön edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä suoritettiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

- Yhteisön tuottajat

- Ugine, SA, Ranska

- ThyssenKrupp, Acciai Speciali Terni, SpA, Italia

- ThyssenKrupp Nirosta GmbH, Saksa

- Vientiä harjoittavat tuottajat

- AK Steel Corporation, Middletown, Ohio, Yhdysvallat

- Etuyhteydessä olevat tuojat

- AK Steel Limited, Hertfordshire, Yhdistynyt kuningaskunta.

(6) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2002 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahingon arvioinnin kannalta merkittäviä kehityssuuntauksia määrittäessään komissio tarkasteli vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson lopun välistä ajanjaksoa, jäljempänä "tarkastelujakso".

(7) Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisen yhteydessä kaikille osapuolille, että koska menettely aloitettiin vain vähän ennen kalenterivuoden loppua, tutkimusajanjaksoksi oli tarkoituksenmukaista valita kalenterivuotta vastaava ajanjakso eikä menettelyn aloittamista välittömästi edeltävä 12 kuukauden ajanjakso, sillä näin yritysten olisi helpompi toimittaa pyydetyt tiedot ja komission tarkastaa ne. Yksikään osapuoli ei vastustanut tätä päätöstä.

2 Tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote

Yleistä

(8) Ruostumatonta ferriittistä terästä olevat kylmävalssatut levyvalmisteet valmistetaan terästehtaissa seuraavalla menetelmällä:

- raaka-aineiden sulatus sähköuunissa,

- mellotus ja koostumuksen tarkistaminen,

- jatkuvavalu aihioksi,

- kuumavalssaus, hehkutus ja peittaus,

- kylmävalssaus,

- hehkutus ja peittaus,

- leikkaus halutun levyiseksi,

- pakkaus ja toimitus.

(9) Ruostumatonta ferriittistä terästä olevia kylmävalssattuja levyvalmisteita käytetään pääasiassa moottoriajoneuvoteollisuudessa äänenvaimentimiin ja pakokaasupäästöjen estojärjestelmiin. Tästä syystä näiden tuotteiden tärkein käyttötarkoitus liittyy pakokaasujärjestelmien osien valmistukseen. Muita merkittäviä käyttötarkoituksia ruostumatonta ferriittistä terästä oleville kylmävalssatuille levyvalmisteille ovat kotitalouden sovellukset ja moottoriajoneuvoteollisuuden muut sovellukset kuin mainitut pakokaasujärjestelmät.

Tarkasteltavana oleva tuote

(10) Tämän menettelyn kohteena ovat tietyt Amerikan yhdysvalloista peräisin olevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut kylmävalssatut levyvalmisteet eli vähemmän kuin 2,5 painoprosenttia nikkeliä sisältävä, standardoitujen laatuluokkien AISI 409/409L (EN 1.4512), AISI 441 (EN 1.4509) ja AISI 439 (EN 1.4510) ruostumaton ferriittinen kromiteräs, jossa on vähemmän kuin 0,15 painoprosenttia hiiltä ja vähintään 10,5 painoprosenttia mutta enintään 18 painoprosenttia kromia, levyvalmisteina, joita ei ole valmistettu enempää kuin kylmävalssattu. Tuotetta käytetään sen ominaisuuksien vuoksi pääasiassa moottoriajoneuvoteollisuudessa pakokaasujärjestelmien valmistukseen. Se kuuluu CN-koodeihin ex 7219 31 00 , ex 7219 32 90 , ex 7219 33 90 , ex 7219 34 90 , ex 7219 35 90 , ex 7220 20 10 , ex 7220 20 39 , ex 7220 20 59 ja ex 7220 20 99. Kaikilla tuotelajeilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet, joten ne ovat yksi ja sama tuote.

Samankaltainen tuote

(11) Tutkimuksen perusteella voidaan alustavasti vahvistaa, että Amerikan yhdysvalloissa tuotetulla, riippumattomille asiakkaille yhteisössä myydyllä tuotteella on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet kuin Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla myydyllä tuotteella ja yhteisön tuottajien tuottamalla, yhteisön markkinoilla myydyllä tuotteella. Tämän vuoksi kaikkia näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

B POLKUMYYNTI

(12) Yksi yritys, jonka osuus asianomaisen Yhdysvalloista peräisin olevan tuotteen viennistä yhteisöön on yli 80 prosenttia, vastasi vientiä harjoittaville tuottajille lähetettyyn kyselyyn. Etuyhteydessä oleville yrityksille osoitettuun kyselyyn vastasi lisäksi kuusi yhteisössä toimivaa, kyseiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä olevaa yritystä. Toinen vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti komissiolle haluavansa toimia yhteistyössä, mutta ei kuitenkaan vastannut kyselyyn. Tästä syystä sen katsottiin kieltäytyneen yhteistyöstä.

1 Normaaliarvo

(13) Normaaliarvon määrittämiseksi komissio tutki ensin, oliko yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinoilla myymien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden kokonaismäärä edustava verrattuna sen yhteisöön suuntautuvaan viennin kokonaismäärään.

(14) Yrityksen ilmoittama asianomaisen tuotteen kotimarkkinamyynti käsitti kahden toimipaikan myynnin (pohjoinen ja eteläinen toimipaikka). Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että pääosa eteläisen toimipaikan myynnistä ei ollut asianomaisen tuotteen myyntiä. Yritys ei myöskään toimittanut tämän toimipaikan myymiä tuotteita koskevia kustannustietoja. Tästä syystä tutkimuksessa jätettiin huomioimatta eteläisen toimipaikan vähäinen myynti, joka oli vähemmän kuin 0,1 prosenttia asianomaisen tuotteen kokonaismyynnistä kotimarkkinoilla. Jäljellä oleva kotimarkkinamyynti oli selvästi edustavaa, eikä mainitun, määrältään vähäpätöisen myynnin huomioon ottaminen olisi vaikuttanut millään tavoin polkumyyntilaskelmiin. Näin ollen kotimarkkinamyyntiä pidettiin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti edustavana, koska asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli vähintään 5 prosenttia sen yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärästä.

(15) Komissio yksilöi tämän jälkeen ne asianomaisen yrityksen kotimarkkinoillaan myymät ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden lajit, jotka olivat samanlaisia kuin yhteisöön vietäviksi myydyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa.

(16) Kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinoillaan myymän ja yhteisöön vietäväksi myydyn tuotelajin kanssa suoraan vertailukelpoiseksi todetun tuotelajin osalta tutkittiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut riittävän edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tietyn ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden lajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos kyseisen lajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli tutkimusajanjakson aikana vähintään 5 prosenttia yhteisöön viedyn vastaavan tuotelajin kokonaismyynnistä.

(17) Lisäksi tutkittiin perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti, voitiinko kunkin tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, määrittämällä, kuinka suuri osuus kyseisen lajin kaikesta riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa. Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli enemmän kuin 80 prosenttia ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden kokonaismyyntimäärästä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin sellaista tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kaiken tutkimusajanjakson aikana tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa. Jos ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden kannattava myynti oli enintään 80 prosenttia kokonaismyyntimäärästä tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotantokustannuksia alhaisempi, normaaliarvon perustana käytettiin sellaista tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä ainoastaan kannattavan myynnin painotettu keskiarvo edellyttäen, että kyseinen myynti oli vähintään 10 prosenttia kokonaismyyntimäärästä.

(18) Kun ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tietyn lajin kannattavan myynnin määrä oli alle 10 prosenttia kokonaismyyntimäärästä, kyseisen tuotelajin myyntiä pidettiin määrältään riittämättömänä, eikä kotimarkkinahinnan katsottu soveltuvan normaaliarvon määrittämisperustaksi.

(19) Kun jonkin tuotelajin kotimarkkinahintoja ei voitu käyttää normaaliarvon määrittämiseen, oli käytettävä toista menetelmää. Koska yksikään muu vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tässä menettelyssä, komissiolla ei ollut käytettävissään tietoja muiden tuottajien kotimarkkinoilla soveltamista hinnoista. Näin ollen, ja koska muuta tarkoituksenmukaista menetelmää ei ollut, tutkimuksessa käytettiin näissä tapauksissa laskennallista normaaliarvoa.

(20) Kaikissa tapauksissa, joissa käytettiin laskennallista normaaliarvoa, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä vietyjen tuotelajien tuotantokustannuksiin, joita oikaistiin tarvittaessa, kohtuullinen prosenttiosuus myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali.

(21) Tätä varten komissio selvitti, olivatko vientiä harjoittavalle tuottajalle kotimarkkinoilla aiheutuneita myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä sen kotimarkkinoilla saamaa voittoa koskevat tiedot luotettavia. Tosiasiallisia kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia pidettiin luotettavina, koska asianomaisen yrityksen kotimarkkinamyynnin määrää voitiin pitää edustavana. Kotimarkkinoiden voittomarginaali määritettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen kotimarkkinamyynnin perusteella.

2 Vientihinta

(22) Asianomaisen tuotteen koko vientimyynti yhteisöön tapahtui etuyhteydessä olevan tuojan kautta, joka jälleenmyi tuotetta sekä etuyhteydessä oleville että etuyhteydettömille asiakkaille. Etuyhteydessä olevat asiakkaat puolestaan jälleenmyivät tuotetta muille, riippumattomille asiakkaille. Näin ollen vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle. Tässä yhteydessä tehtiin oikaisuja kyseisille tuojille aiheutuneiden, tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kaikenlaisten kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä kohtuullisen voittomarginaalin, huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Koska muita, luotettavampia tietoja ei ollut käytettävissä, kohtuulliseksi voittomarginaaliksi vahvistettiin alustavasti 5 prosenttia. Tätä pidettiin sopivana tämäntyyppiselle tuotannonalalle.

3 Vertailu

(23) Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin asianmukaisesti huomioon, oikaisujen muodossa, hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kaikissa tapauksissa, joissa niitä pidettiin kohtuullisina ja paikkansa pitävinä ja joissa niitä varten esitettiin todennettu näyttö.

(24) Normaaliarvon oikaisemista pyydettiin alennusten, hyvitysten, maakuljetus- ja luottokustannusten, myynninjälkeisten kustannusten, teknisen tuen, asiakkaisiin liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan, välillisten myyntikustannusten ja tuotannon muuttuvien kustannusten erojen osalta.

(25) Teknistä tukea, asiakkaisiin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa ja välillisiä myyntikustannuksia koskevan oikaisupyynnön tarkastelun yhteydessä ei voitu toimitettujen tietojen perusteella päätellä, että nämä tekijät vaikuttaisivat hintojen vertailtavuuteen, eikä varsinkaan osoittaa todeksi väitettä, jonka mukaan asiakkaat maksoivat pysyvästi eri hintoja näiden tekijöiden johdosta. Ei myöskään voitu osoittaa, että nämä kustannukset liittyisivät yksinomaan asianomaisen tuotteen myyntiin kotimarkkinoilla eivätkä hyödyttäisi myös muita tuotteita ja/tai muita markkinoita. Edellä esitetyn perusteella pyydetyt oikaisut oli alustavasti hylättävä, koska ne eivät täyttäneet perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan vaatimuksia.

(26) Yritys pyysi myös oikaisun tekemistä kotimarkkinoilla myytävien ja vientiin menevien tuotteiden tuotannon muuttuvien kustannusten erojen perusteella. Olisi huomattava, että kotimarkkinahintoja ja vientihintoja verrattiin samanlaisten tai keskenään vertailukelpoisten tuotelajien eli samojen tuoteominaisuuksien perusteella. Näin ollen tätä oikaisua pidettiin perusteettomana ja se hylättiin alustavasti.

(27) Vientihintaa oikaistiin merirahti- ja maakuljetuskustannusten sekä luottokustannusten huomioon ottamiseksi.

4 Polkumyyntimarginaali

(28) Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin vientihintojen painotettuun keskiarvoon tuotelajeittain perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti. Väliaikainen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla on seuraava:

- AK Steel Corporation, Middletown, Ohio, Yhdysvallat 69,7 %.

(29) Niille yhdysvaltalaisille tuottajille, jotka eivät vastanneet komission kyselyyn eivätkä muuten ilmoittautuneet, määritettiin "jäännöspolkumyyntimarginaali" käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(30) Koska tässä tapauksessa yksi yritys tietoisesti pidättäytyi yhteistyöstä, jäännöspolkumyyntimarginaali määritettiin sellaisen määrällisesti edustavan yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin perusteella, jonka osalta polkumyynti oli suurinta. Tätä menettelytapaa pidettiin välttämättömänä, koska haluttiin välttää yhteistyöstä kieltäytymisen palkitseminen. Väliaikainen jäännöspolkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla on edellä esitetyn perusteella 128,7 prosenttia.

C VAHINKO

1 Johdanto

(31) Yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja yhteisön tuotannonalan tilannetta kuvaavien talouden tunnuslukujen määrittämiseksi tutkittiin, olisiko tarkastelussa otettava huomioon yhteisön tuotannonalan tuotannon myöhempi käyttötarkoitus ja missä laajuudessa se olisi otettava huomioon.

(32) Yhteisön tuotannonala myy asianomaista tuotetta sekä a) etuyhteydettömille yrityksille että b) samaan yritysryhmään kuuluville yrityksille, jäljempänä "etuyhteydessä olevat yritykset". Etuyhteydessä olevia yrityksiä on kahta lajia: i) yritykset, jotka ostavat asianomaista tuotetta raaka-aineeksi muiden tuotteiden (pääasiassa putkien) valmistukseen, ja ii) yritykset, jotka ostavat asianomaista tuotetta jalostaakseen sitä edelleen ensimmäisen riippumattoman asiakkaan tarpeiden mukaisesti valmistamatta siitä kuitenkaan kokonaan eri tuotetta (teräspalvelukeskukset).

(33) Tässä yhteydessä asianomaisen tuotteen myyntiä saman yritysryhmän yrityksille käytettäväksi raaka-aineena muiden tuotteiden valmistuksessa pidetään "käyttönä kytkösmarkkinoilla", jos ainakin toinen seuraavista kahdesta edellytyksestä täyttyy: i) myynti ei tapahdu markkinahinnoilla tai ii) kyseinen samaan yritysryhmään kuuluva asiakas ei voi valita tavarantoimittajaa vapaasti. Myyntiä etuyhteydettömille asiakkaille pidetään alustavasti myyntinä "vapailla markkinoilla". Tutkimuksen kuluessa todettiin alustavasti, että myyntiä etuyhteydessä oleville yrityksille, jotka käyttävät hankkimansa tuotteet raaka-aineena muiden tuotteiden valmistuksessa, oli pidettävä myyntinä kytkösmarkkinoilla; tältä osin todettiin, että vaikka myynti voikin tapahtua tavanomaisten kaupan edellytysten mukaisesti, etuyhteydessä olevat yritykset eivät voi yritysryhmänsä soveltamien kaupallisten periaatteiden vuoksi valita tavarantoimittajaansa vapaasti.

(34) Tällä erottelulla on merkitystä vahingon tarkastelussa, koska Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin todettiin vaikuttavan kytkösmarkkinoille tarkoitettuihin tuotteisiin vain välillisesti siinä mielessä, että se ei kilpaile suoraan kytkösmarkkinoiden asiakkaille suuntautuvan myynnin kanssa. Sen sijaan vapailla markkinoilla yhteisön tuotannonalan myynti kilpaili suoraan asianomaisen tuotteen tuonnin kanssa.

(35) Jotta yhteisön tuotannonalan tilanteesta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, tietoja hankittaessa ja analysoitaessa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon sekä kytkösmarkkinoihin että vapaisiin markkinoihin liittyvät tiedot kokonaisuutena, minkä jälkeen määritettiin, oliko tuotteet tarkoitettu käytettäviksi kytkösmarkkinoilla vai vapailla markkinoilla. Niinpä kaikki asianomaiseen tuotteeseen liittyvä toiminta otettiin huomioon, kun analysoitiin tuotantoa, tuotantokapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta, investointeja, hintoja, kannattavuutta, kassavirtaa, sijoitetun pääoman tuottoa, pääoman saantia, varastoja, työllisyyttä, tuottavuutta, palkkoja ja polkumyyntimarginaalin merkittävyyttä. Tutkimuksessa todettiin alustavasti, että mainittuja talouden tunnuslukuja voitiin parhaiten tarkastella sekä vapaita markkinoita että kytkösmarkkinoita koskevien tietojen pohjalta, koska tässä menettelyssä näiden tunnuslukujen kehitykseen ei vaikuta se, onko myynti kohdistettu vapaille markkinoille vai kytkösmarkkinoille.

(36) Sen sijaan muiden yhteisön tuotannonalan tilannetta kuvaavien vahingon osoittimen osalta (myynti, markkinaosuus ja kulutus) todettiin alustavasti, että mielekäs analyysi oli mahdollista tehdä vain vapaiden markkinoiden osalta, koska näitä osoittimia voidaan tarkastella mielekkäällä tavalla vain kilpailuolosuhteissa.

2 Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(37) Euroopan yhteisössä on kuusi asianomaisen tuotteen tuottajaa, joista seuraavat kolme tukivat valitusta:

- Ugine SA, Ranska (UGINE)

- ThyssenKrupp Acciai Terni SpA, Italia (TKAST)

- ThyssenKrupp Nirosta GmbH, Saksa (TKN).

(38) Koska näiden kolmen valitusta tukeneen ja yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan osuus oli 85 prosenttia asianomaisen tuotannosta yhteisössä, ne muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

3 Yhteisön kulutus

(39) Yhteisön kulutus määritettiin laskemalla yhteen yhteisön tuotannonalan yhteisön vapailla markkinoilla myymät tuotemäärät, muiden tuottajien kyselyvastauksissaan ilmoittamat yhteisön markkinoiden myyntimäärät ja tuonnin määrä. Tuonnin määrä määritettiin tässä menettelyssä tarkasteltujen tuotteiden CN-koodeja vastaavien Eurostatin tietojen perusteella. Koska näihin CN-koodeihin kuuluu myös muita tuotteita kuin tarkasteltavana oleva tuote, tuontilukuja on joissain tapauksissa suhteutettu valituksessa esitettyjen perusteiden mukaisesti.

(40) Yhteisön tuotannonalan muodostavien yritysten ja muiden yhteisön tuottajien ohella tärkeimpiä toimijoita asianomaisen tuotteen markkinoilla Euroopan unionissa ovat yhdysvaltalaiset ja japanilaiset yritykset. Japanista peräisin olevan tuonnin osuus vapaista markkinoista oli tutkimusajanjakson aikana 3 prosenttia.

(41) Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että yhteisön kulutus on kasvanut vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä 16 prosenttia eli 157099 tonnista 182679 tonniin.

4 Tuonti tarkasteltavana olevasta maasta

Määrä ja markkinaosuus(4)

(42) Asianomaisen tuotteen tuonti Yhdysvalloista kasvoi määrällisesti ottaen merkittävästi eli 95 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tuonti kasvoi jyrkästi vuosina 2000 ja 2001 (85 prosenttia vuonna 2000 ja 43 prosenttia vuonna 2001). Tutkimusajanjakson aikana tuonti väheni 14 prosenttia, mutta sen määrä oli edelleen yli kaksinkertainen vuoden 1999 tuontiin verrattuna. Tämän seurauksena tuonnin osuus vapaista markkinoista nousi samana ajanjaksona 12-14 prosenttiin.

Taulukko 1

>TAULUKON PAIKKA>

Hinnat

(43) Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat nousivat 19 prosenttia vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä.

Hintojen alittavuus

(44) Komissio tutki, myikö asianomaisen maan yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja tarkasteltavana olevaa tuotetta halvemmalla kuin yhteisön tuotannonala tutkimusajanjakson aikana.

(45) Yhteisön tuotannonalan hintoja ja vientihintoja verrattiin samoille asiakkaille samassa kaupan portaassa tapahtuneen myynnin perusteella siten, että yhteisön tuotannonalan toimitettuna asiakkaalle -hintoja verrattiin toisiaan vastaavien tuotelajien osalta yhdysvaltalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä olevien tuojien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta yhteisössä veloittamiin toimitettuna tullattuna -hintoihin (ks. edellä johdanto-osan 22 kappale). Tätä menettelytapaa pidettiin perusteltuna tämäntyyppisen tuotteen markkinoiden erityispiirteiden vuoksi, joihin kuuluu muun muassa se, että asiakkaiden on helppo vaihtaa tavarantoimittajaa, markkinat ovat erittäin avoimet ja hinnat saattavat laskea nopeasti. Tämän vuoksi tuontihintojen mahdollinen alittavuus olisi tavallisesti havaittavissa vain lyhyen aikaa, sillä yhteisön tuotannonalan olisi noudatettava tätä hintakehitystä, jos se ei halua menettää asiakkaitaan. Tästä syystä vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta keskittyä osa-alueisiin, joilla esiintyi suoraa kilpailua. Tällöin ainoa keino on kohdistaa huomio asiakkaisiin, jotka ostavat sekä asianomaiselta yhdysvaltalaiselta yritykseltä että yhteisön tuotannonalalta, jolloin tarjottuja hintoja voidaan verrata suoraan toisiinsa. Kuten jäljempänä selostetaan, tältä osin on erittäin valaisevaa, että tarkastelujakson aikana tietyt käyttäjät(5) lisäsivät merkittävästi ostojaan ainoalta yhteistyössä toimineelta yhdysvaltalaiselta yritykseltä ja karsivat samalla mitättömälle tasolle ostonsa yhteisön tuotannonalalta.

(46) Tätä menettelytapaa käyttäen on voitu tehdä hintavertailu, joka kattaa 8 prosenttia asianomaisen yhdysvaltalaisen yrityksen viennin määrästä ja jossa on otettu huomioon eurooppalaisen ja amerikkalaisen standardin (AISI) mukaiset laatuluokat sekä tuotteen paksuus, leveys, reunat ja pintakäsittely.

(47) Tämän perusteella määritetty alustava hinnan alittavuuden marginaali on prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista ilmaistuna 13,2 prosenttia.

5 Yhteisön tuotannonalan tilanne

Aiemman polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutukset

(48) Asianomaiseen tuotteeseen ei ole sovellettu polkumyynti- tai tasoitustulleja tarkastelujakson aikana. Tästä syystä tällä tekijällä ei ole merkitystä tarkasteltavana olevassa tapauksessa.

Tuotanto

(49) Koko markkinoille (eli vapaille markkinoille ja kytkösmarkkinoille) tarkoitettu tuotanto kasvoi vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä 16 prosenttia eli 188633 tonnista 219282 tonniin, kuitenkin siten, että vuonna 2001 tuotanto tilapäisesti väheni.

Taulukko 2

>TAULUKON PAIKKA>

Kapasiteetti ja sen käyttöaste

(50) Yhteisön tuottajista kaksi käytti samoja tuotantolinjoja asianomaisen tuotteen ja useiden muiden ruostumatonta terästä olevien tuotteiden valmistuksessa; toinen näistä yrityksistä rakentaa parhaillaan uusia tuotantotiloja. Kolmas yritys, joka käytti yhtä tuotantolinjaa lähes pelkästään asianomaisen tuotteen valmistukseen, ilmoitti tuotantokapasiteettinsa kasvaneen vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä 100:sta 141:een indeksinä ilmaistuna. Tämän tuottajan kapasiteetin käyttöaste laski noin 75 prosentista vuonna 1999 noin 50 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Vaikka edellä mainittujen kahden tuottajan osalta käytettävissä olevat tiedot eivät mahdollistaneet kapasiteetin selvää kohdentamista asianomaiseen tuotteeseen, niihin ei sisältynyt myöskään näyttöä, joka olisi voinut mitätöidä päätelmät siitä, että kapasiteetin käyttöaste oli laskenut.

Investoinnit

(51) Investoinnit kehittyivät samalla tavoin kuin tuotantokapasiteetti. Investointien kokonaismäärä kasvoi 55 miljoonasta eurosta 125 miljoonaan euroon vuonna 2001; tutkimusajanjaksona investointeja tehtiin 79 miljoonan euron arvosta. Kokonaisuutena ottaen investoinnit lisääntyivät 43 prosenttia tarkastelujakson aikana. Investointeja tehtiin lähinnä käyttöomaisuuteen kuten uusiin tuotantolinjoihin ja uuteen tehtaaseen, joilla pyrittiin lisäämään tuotannon tehokkuutta.

Myynti ja markkinaosuus

(52) Vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan myynti yhteisön vapaille markkinoille kasvoi 6 prosenttia eli 110115 tonnista 116768 tonniin. Tämä kasvu on kuitenkin prosentteina selvästi pienempi kuin yhteisön kokonaiskulutuksen kasvu. Tutkimusajanjakson myyntimäärät olivat alle vuoden 2000 tason. Kun myynti vapaille markkinoille kasvoi vain 6 prosenttia, myynti kytkösmarkkinoille kasvoi samanaikaisesti 15 prosenttia. Koska kytkösmarkkinoiden asiakkailla ei ole mahdollisuutta valita tavarantoimittajaansa, tämä lisäys näyttää kuvastavan myynnin potentiaalista kasvua vapailla markkinoilla tilanteessa, jossa polkumyyntiä ei esiinny.

Taulukko 3 Myynti vapaille markkinoille

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 4 Myynti kytkösmarkkinoille

>TAULUKON PAIKKA>

(53) Yhteisön tuotannonalan osuus vapaista markkinoista pieneni 6 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana eli 70 prosentista 64 prosenttiin, mikä osoittaa, että yhteisön tuotannonala ei pystynyt saamaan täyttä hyötyä markkinoiden myönteisestä kehityksestä. Tämä markkinaosuuden menetys on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin tarkasteltavana olevasta maasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuuden kasvu (ks. johdanto-osan 42 kappale).

Taulukko 5

>TAULUKON PAIKKA>

Hinnat

(54) Yhteisön tuotannonalan koko markkinoilla (vapailla markkinoilla ja kytkösmarkkinoilla) soveltamat keskimääräiset myyntihinnat nousivat 12 prosenttia tarkastelujakson aikana. Hinnat nousivat 5 prosenttia vuonna 2000 ja 8 prosenttia vuonna 2001 mutta pysyivät vakaina ja jopa laskivat hieman vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välillä. Vapailla markkinoilla ja kytkösmarkkinoilla sovellettiin samantasoisia hintoja (ks. edellä johdanto-osan 33 kappale).

Kannattavuus

(55) Yhteisön tuotannonalan painotettu keskimääräinen kannattavuus parani 4,4 prosentista 7,5 prosenttiin vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä.

(56) Vaikka kannattavuuden kehitys vaikuttaa ensi näkemältä myönteiseltä, lähempi tarkastelu paljastaa, että kannattavuuden taso on epätyydyttävä. Huomiota on kiinnitettävä asianomaisen tuotteen erityispiirteisiin: asianomaisen tuotteen markkinoilla voitot ovat tavallisesti huomattavasti suurempia kuin ruostumatonta terästä valmistavalla tuotannonalalla yleensä. Asianomaisen tuotteen tavanomaista suurempaan kannattavuuteen vaikuttavat seuraavat tekijät:

- Asianomaisen tuotteen kohdemarkkinoille (pääasiassa moottoriajoneuvojen pakokaasujärjestelmiä valmistavat yritykset) on tunnusomaista pääosin vakaa kysyntä ja tavanomaisten suhdannevaihtelujen vähäinen vaikutus. Asianomaisessa tuotteessa käytetään enimmilläänkin vain vähän nikkeliä, mikä tekee siitä halvemman kuin muut ruostumattoman teräksen lajit, joihin tätä seosainetta on lisätty suurempina pitoisuuksina. Tuotteen alhaiset kustannukset muihin ruostumattoman teräksen lajeihin verrattuna tekevät siitä erityisen sopivan korvaavan tuotteen laskusuhdanteiden aikana. Vaikka autojen kokonaistuotanto Euroopan unionissa oli lamaannuksissa tarkastelujakson aikana (vuonna 1999 tuotettiin 16978400 yksikköä, kun tuotantomäärä vuonna 2002 oli 16943700 yksikköä), asianomaisen tuotteen kulutus kasvoi 16 prosenttia, kuten edellä johdanto-osan 41 kappaleessa todettiin. Tämä on ilmeisesti merkki siitä, että asianomaisen tuotteen käyttäjät ja niiden myöhemmät asiakkaat ovat hankkineet enemmän asianomaista tuotetta ja näin ollen vähentäneet kalliimpien ruostumattoman teräksen lajien hankkimista. Tälle päätelmälle saatiin vahvistus yhteisön tuotannonalan yrityksiltä tutkimuksen kuluessa.

- Kuten jo mainittiin, asianomaisessa tuotteessa on, toisin kuin useimmissa muissa ruostumatonta terästä olevissa tuotteissa, enimmilläänkin erittäin vähän nikkeliä, joka on epävakaa, tuntuvasti vaihteleva kustannustekijä, joka saattaa johtaa voittomarginaalien alenemiseen.

(57) Edellä mainittu kannattavuusrakenteen erilaisuus saa tukea yhteisön tuotannonalan yritysten ilmoittamista luvuista, joista näkyy kannattavuuden erilainen kehitys ruostumattoman teräksen kokonaistuotannon ja asianomaisen tuotteen tuotannon osalta (ks. taulukko 6).

Taulukko 6

>TAULUKON PAIKKA>

(58) Näin ollen asianomaisen tuotteen markkinoille on ominaista selvästi vakaampi voitto- ja hintataso.

Kassavirta, sijoitetun pääoman tuotto ja pääoman saanti

(59) Kassavirtaa ja sijoitetun pääoman tuottoa koskevat tiedot esitetään yhteisön tuotannonalan yritysten kokonaistuotannon osalta, koska kaksi yrityksistä ei pystynyt toimittamaan näitä tietoja pelkästään asianomaisen tuotteen osalta.

(60) Tämän perusteella toiminnan yhteenlaskettu nettokassavirta on lisääntynyt - 22357710 eurosta 188109683 euroon vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 7

>TAULUKON PAIKKA>

(61) Tämä kehitys vastasi sen asianomaiseen tuotteeseen liittyvän kassavirran kehitystä, joka voitiin yksilöidä yhden yrityksen osalta. Pelkästään asianomaisesta tuotteesta saatavasta kassavirrasta ei kuitenkaan voitu tehdä mielekkäitä päätelmiä, koska kaksi yritystä käytti tuotantolinjojaan myös useiden muiden ruostumatonta terästä olevien tuotteiden valmistamiseen eikä poistoja voida kohdentaa erikseen kullekin tuotteelle. Sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto on kyseisten kolmen yrityksen tapauksessa kasvanut 3,6 prosentista 6,9 prosenttiin vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 8

>TAULUKON PAIKKA>

(62) Pääoman saannin suhteen olisi huomattava, että yhteisön tuotannonalan yritysten on voitu osoittaa turvautuvan pääasiassa yritysryhmänsä sisäiseen lainarahoitukseen, mikä viittaa siihen, että pääoman saantimahdollisuudet eivät ole suoraan yhteydessä näiden yritysten vuositulokseen ja siihen kytkeytyvään maksuvalmiuteen. Tästä syystä tämän tunnusluvun kehityksellä ei ole merkitystä vahingon tarkastelussa. Osakepääomasta yritysten pääomalähteenä on todettava, että näistä kolmesta yrityksestä yhdenkään osakkeita ei ole noteerattu pörssissä tai muillakaan jälkimarkkinoilla.

Varastot

(63) Varastojen kehityksellä ei ole merkitystä vahingon osoittimena tässä menettelyssä. Yhteisön tuotannonalan yritykset ilmoittivat, että ne valmistavat tuotetta vain tilauksesta eivätkä siten pidä varastoja muuten kuin toimituksiin liittyvistä tai logistisista syistä ja silloinkin vain vähäisiä määriä. Näin ollen varastojen mahdolliset muutokset johtuvat enemmänkin logistisista tekijöistä kuin markkinatilanteen heikkenemisestä.

Työllisyys ja palkat

(64) Yhteisön tuotannonalan työntekijämäärä väheni 12 prosenttia tarkastelujakson aikana. Palkkojen kokonaismäärä kasvoi 5 prosenttia tarkastelujakson aikana.

Tuottavuus

(65) Tuottavuus kasvoi koko markkinoiden osalta 31 prosenttia tarkastelujakson aikana. Se kasvoi 17 prosenttia vuonna 2000, pysyi käytännössä samana vuonna 2001 ja kasvoi taas 14 prosenttia tutkimusajanjaksona, mikä heijastaa yhteisön tuotannonalan tuolloin tekemiä tuntuvia investointeja (ks. johdanto-osan 49 kappale).

Kasvu

(66) Yleensä ottaen on todettava, että yhteisön tuotannonalan osuus vapaista markkinoista pieneni 6 prosenttia, mikä osoittaa sen kasvun jääneen selvästi jälkeen kokonaismarkkinoiden kasvusta (joka oli 16 prosenttia).

Polkumyyntimarginaalin merkittävyys

(67) Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyydestä on todettava, että sen vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

6 Vahinkoa koskevat päätelmät

(68) Tuonti Yhdysvalloista on kasvanut merkittävästi sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna. Markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 6-8 prosenttiyksikköä. Lisäksi tämä tuonti painoi hintoja alaspäin, mikä käy ilmi muun muassa todetusta merkittävästä hinnan alittavuudesta aloilla, joilla yhdysvaltalaiset viejät ja yhteisön tuotannonala kilpailivat samoista asiakkaista.

(69) Vaikka monet vahinkoa kuvaavat talouden tunnusluvut näyttävät kehittyneen myönteisesti (kuten hinnat, kannattavuus, myynti, investoinnit, kassavirta, sijoitetun pääoman tuotto, kapasiteetti ja tuottavuus), tarkempi analyysi osoittaa kuitenkin, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa. Ensinnäkin yhteisön tuotannonalan asema markkinoilla heikkeni huomattavasti, mikä käy ilmi markkinaosuuden tuntuvasta menetyksestä. Kuten edellä lisäksi selostettiin, yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välillä, mikä puolestaan johti heikkoon kannattavuuteen verrattuna vuoteen 1997, jolloin polkumyyntiä ei esiintynyt, huolimatta siitä, että tuottavuus parani merkittävästi henkilöstön vähentämisen ja investointien ansiosta. Tutkimuksessa määritetty merkittävä 69,7 prosentin polkumyyntimarginaali osoittaa lisäksi, että kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan olisi nostettava vientihintaansa 69,7 prosenttia, jotta polkumyyntiä ei enää esiintyisi, mikä pienentäisi huomattavasti sen markkinaosuutta. On kohtuullista päätellä, että yhteisön tuotannonala pystyisi pääosin tai jopa kokonaan tyydyttämään tämän vientiä harjoittavan tuottajan menettämää markkinaosuutta vastaavan kysynnän. Lopuksi olisi huomattava, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti vaikuttaa myös kytkösmarkkinoiden hintoihin. Tutkimus osoitti, että kytkösmarkkinoiden asiakkailta veloitetut hinnat on sopimuksella vahvistettu tasolle, joka vastaa markkinoilla yleensä vallitsevia olosuhteita. Jotta yritysryhmän kokonaiskilpailukykyä ei vaarannettaisi, yhteisön tuotannonala veloitti siihen kuuluvilta yrityksiltä samanlaisia hintoja kuin riippumattomilta asiakkailta.

(70) Näin ollen on alustavasti pääteltävä, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa.

D SYY-YHTEYS

1 Johdanto

(71) Komissio on perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkinut, onko asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä sen varmistamiseksi, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsottu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

2 Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus

(72) Tuonti Yhdysvalloista lisääntyi tarkastelujakson aikana merkittävästi siten, että sen määrä kasvoi 127 prosenttia ja markkinaosuus 6-8 prosenttiyksikköä. Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin hinnat olivat huomattavasti eli 13,2 prosenttia alempia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat (ks. edellä johdanto-osan 44 kappale ja sitä seuraavat kappaleet).

(73) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset käyvät ilmi myös siitä, että eräät käyttäjät, joiden osuus kokonaiskulutuksesta tutkimusajanjakson aikana oli 13 prosenttia, päättivät siirtyä yhteisön tuotannonalan tuotteista yhdysvaltalaisten tuottajien tuotteisiin. Kun nämä käyttäjät hankkivat tarkastelujakson alussa vain vähäisiä määriä yhdysvaltalaisia tuotteita, nyt ne ostavat jopa 47 prosenttia ainoan yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen tuottajan yhteisöön viemistä tuotteista. Tämä osoittaa selvästi, että kyseinen yhdysvaltalainen tuottaja kasvatti tarkastelujaksolla markkinaosuuttaan yhteisön tuotannonalan kustannuksella.

(74) Yhteisön tuotannonalan 6 prosenttiyksikön suuruinen markkinaosuuden menetys vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä vastaa kokonaisuutena katsoen Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin markkinaosuuden kasvua vastaavana aikana. Yhteisön tuotannonalan myynti väheni erityisesti vuonna 2001, jolloin sen markkinaosuus pieneni 5 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna, kun taas Yhdysvalloista peräisin oleva tuonti kasvoi samaan aikaan 6-7 prosenttiyksikköä. Yhteisön tuotannonalan myynti kytkösmarkkinoiden asiakkaille on sen sijaan pysynyt vakaana vuodesta 2000 lähtien.

(75) Markkinaosuuden menetys ja riittämätön hintataso osuivat myös ajallisesti yksiin sen yhteisön tuotannonalalle vahinkoa aiheuttaneen tilanteen kanssa, josta osoituksena olivat riittämätön kannattavuustaso ja palkkojen ja työllisyyden epäsuotuisa kehitys.

3 Muiden tekijöiden vaikutus

Tuonti muista kolmansista maista

(76) Tuonti muista kolmansista maista lisääntyi 1425 tonnista 5893 tonniin vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä, ja sen markkinaosuus kasvoi samaan aikaan 0,9 prosentista 3,2 prosenttiin. Tämä tuonti oli pääosin peräisin Japanista. Eurostatin tietojen mukaan kolmansista maista tuotujen tuotteiden hinnat olivat kuitenkin keskimäärin korkeampia kuin Yhdysvalloista ja Euroopan unionista peräisin olevien vastaavien tuotteiden hinnat. Tästä syystä tämä tuonti ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

Valituksen tekijöihin kuulumattomat yhteisön tuottajat

(77) Valituksen tekijöihin kuulumattomien yhteisön tuottajien markkinaosuus oli tutkimusajanjakson aikana noin 18 prosenttia. Tarkastelujakson aikana niiden myynnin määrä väheni 4 prosenttia ja markkinaosuus 4 prosenttiyksikköä. Valituksen tekijöihin kuulumattomien tuottajien keskihinnat olivat lisäksi samantasoisia kuin valituksen tehneiden tuottajien keskihinnat. Kaikki tämä viittaa siihen, että näiden tuottajien tilanne on samanlainen kuin yhteisön tuotannonalan tilanne eli että ne ovat kärsineet vahinkoa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin johdosta. Tästä syystä muiden yhteisön tuottajien ei voida päätellä aiheuttaneen merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

Tarkasteltavana olevan Yhdysvalloista tuodun tuotteen laatu ja sen toimituksiin liittyvät edut

(78) Tutkimus osoitti, että Yhdysvalloista tuodut tuotteet eivät ole laadultaan tai teknisiltä ominaisuuksiltaan selvästi muita parempia.

(79) Kuten yhteisön tuotannonalan yritykset lisäksi näyttivät toteen, se seikka, että yhteisön tuotannonala ei pidä kyseistä tuotetta varastossa, koska se valmistaa sitä tilauksesta erittäin lyhyessä ajassa, ei tarkoita, että sen tuotteiden toimitusajat olisivat pidempiä kuin Yhdysvalloista tuotujen tuotteiden. Näin ollen ei ole mitään viitteitä siitä, että tuotteen laatu tai sen toimituksiin liittyvät edut olisivat voineet olla syynä aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

4 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(80) Koska Yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuontimäärien ja markkinaosuuden kasvu sekä todettu hintojen alittavuus osuivat ajallisesti yksiin yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemisen kanssa, on alustavasti pääteltävä, että Yhdysvalloista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(81) Vapaiden markkinoiden heikko kehitys ei myöskään vastaa kehitystä kytkösmarkkinoilla. Tämä on johtanut hintojen nousun pysähtymiseen ja kannattavuusprosenttien heikkoon kehittymiseen. Vahinkoa aiheuttava tilanne näkyy erityisesti juuri vapailla markkinoilla, joilla yhteisön tuotannonala kilpailee suoraan asianomaisen tuotteen tuonnin kanssa. Tunnusluvut ovat sen sijaan kehittyneet myönteisesti kytkösmarkkinoilla, joilla tuonti ja yhteisön tuotannonala eivät kilpaile suoraan keskenään.

(82) Kahden merkittävän käyttäjän hankintojen tarkastelu osoitti, että nämä yritykset ovat tarkastelujakson aikana siirtyneet tekemään hankintansa yhdysvaltalaiselta yritykseltä yhteisön tuotannonalan yritysten sijasta.

(83) Lisäksi voidaan alustavasti päätellä, että valituksen tekijöihin kuulumattomat yhteisön tuottajat eivät ole voineet aiheuttaa yhteisön tuotannonalan kielteistä kehitystä, koska niiden vastaukset komission esittämiin kysymyksiin osoittavat, että nekin ovat kärsineet vahinkoa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vuoksi. Tutkimus osoitti myös, että Yhdysvalloista tuodut tuotteet eivät olleet laadultaan tai teknisiltä ominaisuuksiltaan merkittävästi parempia kuin eurooppalaiset tuotteet.

(84) Tutkimus ei tuonut esiin muita tekijöitä, jotka voisivat selittää yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemisen todetussa määrin.

(85) Näin ollen ja koska komission tutkimuksessa erotettiin asianmukaisesti toisistaan ja tutkittiin kaikki tiedossa olevat tekijät sekä pääteltiin alustavasti, ettei yksikään niistä ollut riittävä poistamaan polkumyynnin ja vahingon välistä syy-yhteyttä, voidaan alustavasti päätellä, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti yhteisön tuotannonalan kärsimän merkittävän vahingon.

E YHTEISÖN ETU

1 Alustavat huomiot

(86) Komissio arvioi perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto yleisesti yhteisön edun vastaista. Yhteisön etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli yhteisön tuotannonalan sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien, kauppiaiden ja käyttäjien edut.

(87) Voidakseen arvioida toimenpiteiden käyttöönoton tai siitä luopumisen todennäköisiä vaikutuksia komissio pyysi tietoja kaikilta asianomaisilta osapuolilta, joita asian tiedettiin koskevan tai jotka ilmoittautuivat komissiolle. Tämän perusteella komissio lähetti kyselylomakkeet yhteisön tuotannonalalle, kolmelle muulle yhteisön tuottajalle, seitsemälle tuojalle, kymmenelle käyttäjälle ja kuudelletoista raaka-aineiden toimittajalle. Vastaukset saatiin yhteisön tuotannonalaan kuuluvalta kolmelta tuottajalta, kolmelta muulta yhteisön tuottajalta, kuudelta etuyhteydessä olevalta tuojalta ja seitsemältä käyttäjältä.

(88) Tämän perusteella tutkittiin, oliko polkumyyntiä, yhteisön tuotannonalan tilannetta ja syy-yhteyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, ettei olisi yhteisön edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä tässä erityistapauksessa.

2 Yhteisön tuotannonala

(89) Yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa, kuten edellä johdanto-osan 68 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa todetaan.

(90) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden saavuttaa se kannattavuustaso, jonka se olisi voinut saavuttaa ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia, ja lisäksi se saisi tilaisuuden hyödyntää yhteisön markkinoilla tapahtunutta kehitystä.

(91) Jos polkumyyntitoimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön tuotannonalan kielteinen kehitys todennäköisesti jatkuu: markkinaosuus pienenisi entisestään ja kannattavuus jäisi alle sen, minkä tuotannonala voisi saavuttaa asianomaisen tuotteen osalta ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia.

3 Käyttäjät

(92) Asianomaisen tuotteen käyttäjät ovat pääasiassa moottoriajoneuvojen pakokaasujärjestelmien tuottajia. Näitä yrityksiä on lähinnä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Italiassa, Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Belgiassa. Yhteistyössä toimineiden käyttäjien osuus vapaiden markkinoiden kulutuksesta oli tutkimusajanjakson aikana vain 24 prosenttia. Niiden osuus Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin kokonaismäärästä oli kuitenkin samana ajanjaksona 91 prosenttia. Yhteistyössä toimineilta käyttäjiltä saadut tiedot olivat näin ollen erittäin edustavia Yhdysvalloista tuotetta hankkivien käyttäjien tilanteen osalta, mutta niiden perusteella ei voitu muodostaa tarkkaa käsitystä niiden muiden käyttäjien tilanteesta, jotka eivät hankkineet tuotetta Yhdysvalloista samassa määrin. Tämä rajoittava tekijä olisikin otettava huomioon tämän tarkastelun yhteydessä.

(93) Kaikki yhteistyössä toimineet käyttäjät vastustivat polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa väittäen, että niistä aiheutuisi niille tappioita ja että ne saattaisivat joutua siirtämään toimintaansa EU:n ulkopuolelle, jos polkumyyntitulleja otettaisiin käyttöön.

(94) Tarkasteltavana olevan tuotteen osuus pakokaasujärjestelmien kokonaistuotantokustannuksista on keskimäärin 15 prosenttia. Kuten johdanto-osan 42 kappaleessa kuitenkin todetaan, Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus oli tutkimusajanjaksona 12-14 prosenttia. Näin ollen pahimmassa tapauksessa eli jos tuojat korottaisivat hintoja tullien täyttä määrää vastaavalla määrällä, kaikkien pakokaasujärjestelmien tuottajien kokonaistuotantokustannukset nousivat noin 0,4 prosenttia, kun otetaan huomioon Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin tämänhetkinen markkinaosuus.

(95) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei myöskään johtaisi asianomaisen tuotteen riittämättömään tarjontaan, koska mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena ei ole estää asianomaisen tuotteen tuontia Yhdysvalloista vaan palauttaa tasavertaisen kaupankäynnin edellytykset. Kuten jo mainittiin, yhteisön tuotannonala on itse asiassa lisännyt asianomaiseen tuotteeseen liittyviä tehdas- ja koneinvestointeja 43 prosenttia. Erityisesti yksi yritys (joka on myyntimäärältään edustavin) lisäsi tuotantokapasiteettiaan tarkastelujaksolla 41 prosenttia. Lisäksi voidaan todeta, että vaikka yhdysvaltalaiset tuottajat päättäisivät lopettaa asianomaisen tuotteen viennin, yhteisön tuottajat ovat asianomaisen tuotteen tärkeimpiä toimittajia maailmassa ja ovat aiemminkin pystyneet lisäämään kapasiteettiaan kysynnän kasvua vastaavasti.

4 Etuyhteydettömät tuojat

(96) Kyselylomakkeita lähetettiin myös eräille etuyhteydettöminä pidetyille tuojille. Yksikään niistä ei vastannut kyselyyn. Tämän yhteistyöhaluttomuuden perusteella päätellään alustavasti, että etuyhteydettömille tuojille ei aiheutuisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta.

5 Kilpailua ja kauppaa vääristävät vaikutukset

(97) Asianomainen yhdysvaltalainen yritys väitti, että yhteisön tuotannonala on erittäin keskittynyttä ja että sen tiedetään toimineen kilpailua rajoittavalla tavalla. Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei kuitenkaan vaikuttaisi alan keskittymistasoon. Lisäksi on todettava, että vaikka yrityksellä on vahva markkina-asema, tämä ei automaattisesti tarkoita, että sitä käytettäisiin väärin.

(98) On myös korostettava, että polkumyyntitoimenpiteillä on tarkoitus palauttaa tasavertaisen kaupankäynnin edellytykset EU:n markkinoille eikä sulkea toimijoita markkinoiden ulkopuolelle tai rajoittaa toimijoiden määrää.

(99) Asianomaista tuotetta valmistaa yhteisössä kuusi tuottajaa:

- Ugine SA, Ranska

- Ugine & ALZ Belgium NV, Belgia

- ThyssenKrupp Acciai Speciali Terni SpA, Italia

- ThyssenKrupp Nirosta GmbH, Saksa

- Acerinox SA, Espanja

- Avesta Polarit Oyj Abp, Yhdistynyt kuningaskunta.

(100) Edellä mainituista yrityksistä Ugine (Ranska) ja Ugine ALZ (Belgia) sekä ThyssenKrupp Terni ja ThyssenKrupp Nirosta kuuluvat samaan yritysryhmään (ensin mainitut Arcelor-yhtymään ja jälkimmäiset Thyssen Krupp Steel -yhtymään).

(101) Vaikka oletettaisiinkin, että samaan yritysryhmään kuuluvat yritykset eivät kilpaile keskenään, yhteisön markkinoilla on kuitenkin huomattavassa määrin kilpailua, sillä keskenään kilpailevia asianomaisen tuotteen toimittajia on edelleen neljä.

(102) Siinäkin äärimmäisessä tilanteessa, että yhdysvaltalaiset yritykset päättäisivät lopettaa asianomaisen tuotteen viennin polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, yhteisön tuottajien välinen kilpailu olisi todennäköisesti edelleen riittävää, koska hankintalähteitä olisi yhä tarjolla huomattava määrä, ja lisäksi toimitukset Japanista saattaisivat lisääntyä.

(103) Mitään näyttöä yhteisön tuotannonalan yritysten kilpailua rajoittavasta toiminnasta tarkastelujakson aikana ei myöskään esitetty.

6 Yhteisön etua koskeva päätelmä

(104) Kaikki edellä esitetyt tekijät huomioon ottaen päätellään alustavasti, ettei ole olemassa pakottavia syitä luopua polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta.

F VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

1 Vahingon korjaava taso

(105) Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa kustannuksensa ja saada sellaisen kokonaismyyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(106) Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että ruostumatonta terästä valmistava yhteisön tuotannonala on saavuttanut kohtalaisen kannattavuustason vähentämällä tuotantokustannuksia ja lisäämällä osatuottavuutta viiden viime vuoden aikana. Erityisesti tarkasteltavana olevan tuotteen kannattavuusprosentti on vakaampi ja korkeampi kuin yleensä ruostumatonta terästä valmistavalla tuotannonalalla, kuten edellä johdanto-osan 56 kappaleessa selostettiin.

(107) Tutkimuksessa todettiin, että aikana, jolloin polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei esiintynyt (eli vuonna 1997), yhteisön tuotannonalan saavutti asianomaisen tuotteen osalta 8,35 prosentin voittomarginaalin. Kuten edellä johdanto-osan 51 kappaleessa todetaan, yhteisön tuotannonala teki kuitenkin vuoden 1997 jälkeen merkittäviä investointeja tuotantoteknologiaan ja pystyi näin karsimaan kustannuksia ja parantamaan tuottavuutta merkittävässä määrin (+ 31 prosenttia tarkastelujaksolla).

(108) Asiaomaisella tuotteella ja sen kohdemarkkinoilla on erityispiirteitä - kuten edellä johdanto-osan 56 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa todetaan - joiden vuoksi tuotteesta saatavat voitot ovat yleensä suurempia kuin muiden ruostumatonta terästä olevien tuotteiden osalta, joihin suhdanteilla on suurempi vaikutus. Kuten edellä johdanto-osan 69 kappaleessa lisäksi todetaan, on kohtuullista päätellä, että jos polkumyyntiä ei olisi esiintynyt, yhteisön tuotannonalan myynti ja siten myös tuotanto olisi ollut suurempaa, mikä olisi johtanut kustannusten alenemiseen entisestään suurtuotannon etujen ansiosta.

(109) Tutkimuksessa todettiin, että aikana, jolloin polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei esiintynyt (eli vuonna 1997), yhteisön tuotannonala saavutti asianomaisen tuotteen osalta 8,35 prosentin voittomarginaalin. Vuoden 1997 jälkeen yhteisön tuotannonala kuitenkin teki merkittäviä investointeja ottaen käyttöön huipputeknologiaa edustavia uusi tuotantolaitoksia ja -linjoja ja pystyi näin alentamaan välittömiä tuotantokustannuksia ja lisäämään merkittävästi tuottavuutta. Kuten edellä johdanto-osan 65 kappaleessa todetaan, tuottavuus parani tarkastelujaksolla 31 prosenttia. Näin ollen jos polkumyyntiä ei esiintyisi, voittomarginaalin pitäisi olla korkeampi kuin vuonna 1997 saavutettu 8,35 prosenttia.

(110) Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo alustavasti, että asianomaiseen tuotteeseen sovellettavan voittomarginaalin olisi oltava 9 prosenttia (ennen veroja) ottaen huomioon, että aikana, jolloin polkumyyntiä ei esiintynyt, yhteisön tuotannonala pystyi jo ennen tekemiään huomattavia investointeja saavuttamaan 8,35 prosentin voittomarginaalin.

(111) Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa samassa kaupan portaassa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vahinkomarginaalin laskemisessa käytettiin samaa menetelmää kuin hinnan alittavuuden laskemisessa eli se määritettiin samoille asiakkaille myytyjen vertailukelpoisten tuotelajien perusteella.

(112) Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin mukauttamalla yhteisön tuotannonalan myyntihintaa niin, että siinä otettiin huomioon edellä mainittu 9 prosentin voittomarginaali. Tästä vertailusta johtuvat erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina cif-kokonaistuontiarvosta.

2 Väliaikaiset toimenpiteet

(113) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että asianomaisen Yhdysvalloista peräisin olevassa tuotteen tuonnissa olisi perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, joka vastaa todettua vahinkomarginaalia, koska se on polkumyyntimarginaalia alhaisempi.

(114) Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset tullit ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

(115) Tässä asetuksessa yritykselle vahvistettava yksilöllinen polkumyyntitulli määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen se kuvastaa kyseisen yrityksen senhetkistä tilannetta. Tätä tullia voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavaa tullia) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainitun yrityksen eli tarkoin yksilöidyn oikeussubjektin tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuun yritykseen etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa tätä tullia, vaan niihin on sovellettava "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavaa tullia.

(116) Kaikki tämän yrityskohtaisen polkumyyntitullin soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle(6) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattaakseen ajan tasalle luettelon niistä yrityksistä, joihin yksilöllisiä tulleja voidaan soveltaa.

G LOPPUSÄÄNNÖKSET

(117) Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ovat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, jota sovelletaan tuotaessa tiettyjä Amerikan yhdysvalloista peräisin olevia, CN-koodeihin ex 7219 31 00 (Taric-koodi 7219 31 00 10 ), ex 7219 32 90 (Taric-koodi 7219 32 90 10 ), ex 7219 33 90 (Taric-koodi 7219 33 90 10 ), ex 7219 34 90 (Taric-koodi 7219 34 90 10 ), ex 7219 35 90 (Taric-koodi 7219 35 90 10 ), ex 7220 20 10 (Taric-koodi 7220 20 10 10 ), ex 7220 20 39 (Taric-koodi 7220 20 39 10 ), ex 7220 20 59 (Taric-koodi 7220 20 59 10 ) ja ex 7220 20 99 (Taric-koodi 7220 20 99 10 ) kuuluvia ruostumatonta terästä olevia levyvalmisteita, ei enempää valmistettuja kuin kylmävalssattuja, joissa on vähemmän kuin 0,15 painoprosenttia hiiltä, vähintään 10,5 painoprosenttia mutta enintään 18 painoprosenttia kromia ja vähemmän kuin 2,5 painoprosenttia nikkeliä ja jotka kuuluvat standardoituihin laatuluokkiin AISI 409/409L (EN 1.4512), AISI 441 (EN 1.4509) ja AISI 439 (EN 1.4510).

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun tuotteeseen sovellettavan väliaikaisen polkumyyntitullin määrä on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

4. Ellei toisin säädetä, sovelletaan yhteisön tullikoodeksin ja siihen liittyvän lainsäädännön säännöksiä.

2 artikla

1. Asianomaiset osapuolet voivat yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, ja ne voivat saman ajan kuluessa esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan 1 kohdan soveltamista.

2. Asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti asianomaiset osapuolet voivat yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä pyytää, että niitä kuullaan yhteisön edun tarkastelun yhteydessä, ja ne voivat saman ajan kuluessa esittää huomautuksia tämän asetuksen soveltamisesta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä syyskuuta 2003.

Komission puolesta

Pascal Lamy

Komission jäsen

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2) EYVL L 305, 7.11.2002, s. 1.

(3) EYVL C 314, 17.12.2002, s. 3.

(4) Luottamuksellisuussyistä nämä ilmoitetaan vaihteluvälinä.

(5) Tutkimusajanjakson aikana näiden osuus kokonaiskulutuksesta oli 13 prosenttia ja ainoan yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen yrityksen viennistä 47 prosenttia.

(6) European Commission Directorate-General Trade

J-79 05/16

Rue de la Loi / Wetstraat 200 B - 1049 Brussels.

Top