32002D0632

Komission päätös,

tehty 12 päivänä maaliskuuta 2002,

valtiontuesta, jonka Saksa aikoo myöntää Lyypekissä toimivalle Flender Werft AG:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 913)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2002/632/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon laivanrakennusteollisuudelle myönnettävän tuen uusien sääntöjen vahvistamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1540/98(1),

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Saksa ilmoitti komissiolle Lyypekissä toimivalle Flender Werftille suunnittelemastaan tuesta 20 päivänä lokakuuta 2000 päivätyllä kirjeellä. Saksa toimitti komissiolle lisätietoja asiasta 15 päivänä joulukuuta 2000 ja 15 päivänä helmikuuta 2001 päivätyillä kirjeillä.

(2) Komissio ilmoitti Saksalle 18 päivänä huhtikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tukea koskeva EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely.

(3) Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(2). Komissio pyysi siinä asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(4) Komissio ei saanut kolmansilta huomautuksia.

II YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

(5) Hanke koskee Lyypekissä toimivalle Flender Werft AG:lle myönnettäviä alueellisia investointitukia liittovaltion ja osavaltion yhteisestä puiteohjelmasta alueellisen talousrakenteen parantamiseksi(3), joka on hyväksytty tukiohjelma. Tukea on tarkoitus myöntää investointeihin uuteen uivaan telakkaan, jonka nostovoima on 20000 tonnia. Yritys rakentaa uuden telakan itse. Uuden telakan kustannukset on arvioitu 16,4 miljoonaksi euroksi ja tuen suuruudeksi 869000 euroa.

(6) Uuden telakan on tarkoitus korvata vanha uiva telakka, jonka nostovoima on 16000 tonnia. Vanha telakka on myyty ja luovutettu uudelle omistajalle helmikuussa 2001. Myyntivoitto, 9,2 miljoonaa euroa, on käytetty uuden telakan rahoitukseen.

(7) Tuensaaja on Flender Werft AG, jonka kotipaikka on Lyypekissä, Schleswig-Holsteinin osavaltiossa, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen tukialue. Yritys rakentaa merialuksia ja työllistää tällä hetkellä 780 työntekijää. Se toimii laivanrakennuksen lisäksi myös laivankorjauksen alalla. Henkilötyötunteina laskettuna laivankorjauksen osuus telakan työmäärästä on noin 5 prosenttia. Flender Werft rakentaa myös uivia telakoita.

(8) Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että laivanrakennusteollisuudelle myönnettävän tuen uusien sääntöjen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1540/98(4) (jäljempänä "laivanrakennusasetus") 7 artiklan mukaisesti alueellista tukea voidaan myöntää vain olemassa olevien telakoiden uudistamiseen tai uudenaikaistamiseen tähtääviin investointeihin olemassa olevien laitosten tuottavuuden parantamiseksi. Komissio katsoi, että 7 artiklan soveltamisala rajoittuu olemassa olevien laitosten uudistamiseen niiden tuottavuuden parantamiseksi ja siten tuensaajatelakoiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän vuoksi komissio epäili, voidaanko nostovoimaltaan 16000 tonnin suuruisen vanhan uivan telakan korvaamista uudella, nostovoimaltaan suuremmalla telakalla pitää asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuna uudenaikaistamisena tai uudistamisena.

III SAKSAN HUOMAUTUKSET

(9) Saksan esittämän selvityksen mukaan Itämeren-liikenne kasvaa jatkuvasti, minkä vuoksi Saksan suurimmassa Itämeren-satamassa Lyypekissä on oltava riittävästi laivankorjauskapasiteettia. Flender Werft on juuri siksi kiinnostunut erityisesti laivankorjaustoiminnasta ja ylläpitänyt siihen tarvittavaa kapasiteettia jo vuosia. Vanha, nostovoimaltaan 16000 tonnin uiva telakka on ollut käytössä vuodesta 1986, mutta yhä useammin se on osoittautunut nykyisiin vaatimuksiin nähden liian pieneksi. Lähiaikoina Itämerellä käyttöön otettavien suurten autolauttojen valmistuttua alueella liikennöi vähintään 16 laivaa, joita ei voida korjata Flender Werftin telakalla sen vanhan uivan telakan liian pienen koon vuoksi. Ellei telakkaa muuteta vastaamaan tätä kehitystä, yrityksen toiminta alalla lamaantuu tai jopa supistuu edelleen liikevaihdolla mitattuna, sillä kokemusten mukaan asiakkaat siirtyvät sinne, missä heidän tarpeisiinsa vastataan asianmukaisesti. Näin syntyy tilanne, jossa henkilöstöresursseja ei voida enää käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, mikä puolestaan johtaa telakan kilpailukyvyn laskuun ja henkilöstön irtisanomisiin. Uuden uivan telakan myötä tämä kehitys voitaisiin pysäyttää sekä edistää työpaikkojen säilymistä ja telakan kilpailukykyä. Rakentamalla suuremman uivan telakan Flender Werft mukautuisi markkinoiden kehitykseen ja varmistaisi riittävän, markkinoilla vallitsevan kysynnän mukaisen korjauskapasiteetin.

(10) Saksa ilmoittaa, että perustelluista teknisistä syistä johtuen vanhaa uivaa telakkaa ei voida pidentää, laajentaa eikä suurentaa millään muullakaan tavalla. Näin ollen telakan uudenaikaistaminen ei ole teknisesti mahdollista. Saksan käsityksen mukaan uudet markkinaolosuhteet edellyttävät telakan uudistamista ja sen vuoksi uudistaminen on investointitukien myöntämistä koskevien laivanrakennusasetuksen säännösten mukaista.

(11) Lisäksi Saksa huomauttaa, että laivanrakennusasetuksessa pyritään ennen kaikkea laivanrakennuskapasiteetin vähentämiseen, kun taas tässä tapauksessa tuetaan käytännössä pelkästään laivankorjaukseen (uusien laivojen maalausta lukuun ottamatta) tarkoitetun uivan telakan korvaamista. Ilman uutta telakkaa yritys ei voisi tehdä sopimuksia Itämerellä liikennöivien uusien suurten autolauttojen korjauksesta.

IV TUEN ARVIOINTI

(12) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kauppaan kohdistuu vaiku- tuksia, jos tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa, jonka alalla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(13) Komissio toteaa, että ilmoitetun tuen myötä osa kustannuksista, jotka telakkayrityksen olisi tavallisesti maksettava itse uuden uivan telakan hankkimiseksi, rahoitetaan valtion varoista. Lisäksi laivanrakennus on taloudellista toimintaa, jonka alalla käydään valtioiden välistä kauppaa. Näin ollen tuki kuuluu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

(14) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää muuta tukea, josta neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

(15) Komissio toteaa, että neuvosto hyväksyi laivanrakennusasetuksen(5) 29 päivänä kesäkuuta 1998 tämän oikeusperustan mukaisesti. Asetuksen 2 artiklan mukaan laivanrakennus-, laivankorjaus- ja laivakonversioalalle joko suoraan tai välillisesti myönnettyä tukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana vain, jos se on tämän asetuksen säännösten mukaista.

(16) Laivanrakennusasetuksen 10 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle etukäteen ja toteutettava ainoastaan komission luvalla kaikki päätökset yleisen tukijärjestelyn, mukaan lukien alueelliset tukijärjestelyt, soveltamisesta asetuksessa tarkoitettuihin yrityksiin sen tarkistamiseksi, että järjestely on perustamissopimuksen 87 artiklan määräysten mukainen.

(17) Komissio toteaa, että asetuksen mukaan "laivanrakennuksella" tarkoitetaan omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten rakentamista yhteisössä. Lisäksi komissio toteaa, että Flender Werft rakentaa tällaisia laivoja ja on sen vuoksi asetuksen soveltamisalaan kuuluva yritys. Ilmoittamalla kyseisestä tuesta Saksa on noudattanut asetuksen 10 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaista velvoitettaan.

(18) Laivanrakennusasetuksen 7 artiklan mukaan olemassa oleville telakoille myönnettävää tukea, jonka avulla ne voivat ilman rahoituksen uudelleenjärjestelyjä uudistaa tai uudenaikaistaa laitoksiaan olemassa olevien laitosten tuottavuuden parantamiseksi, voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana sillä edellytyksellä, että perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisilla tukialueilla alueellisen tuen määrä ei ole suurempi kuin 12,5 prosenttia tai alueelliseen tukeen sovellettava yläraja, jolloin noudatetaan alhaisempaa rajaa.

(19) Telakka sijaitsee Lyypekissä, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen tukialue ja jossa alueelliseen tukeen sovellettava yläraja on 18 prosenttia BAE. Komissio toteaa, että uuden telakan odotetaan maksavan 16,4 miljoonaa euroa. Vanha telakka on myyty, ja 9,2 miljoonan euron myyntivoitto on käytetty uuden telakan rahoitukseen.

(20) Komissio toteaa, että Saksan mukaan nykyisen uivan telakan korvaamista uudella, nostovoimaltaan suuremmalla telakalla ei olisi pidettävä uutena investointina, vaan investointina vanhan telakan korvaamiseen tai oikeastaan sen uudenaikaistamiseen. Tästä syystä tukikelpoisiksi kustannuksiksi, joiden perusteella tuki-intensiteetti on laskettava, olisi katsottava vain uuden telakan kustannusten ja vanhan telakan myynnistä saadun voiton välinen erotus. Jos laskentaperusteeksi otetaan 7,2 miljoonan euron tukikelpoiset kustannukset, 869000 euron tuki merkitsisi 12 prosentin intensiteettiä, mikä vastaisi asetuksen säännöksiä.

(21) Sen osalta, voidaanko vanhan uivan telakan korvaamista uudella, suuremmalla telakalla pitää laivanrakennusasetuksen 7 artiklassa tarkoitettuna uudistamisena tai uudenaikaistamisena, komissio muistuttaa huomautuksista, jotka Saksa esitti menettelyn aloittamisen johdosta. Komission käytettävissä olevat tiedot vahvistavat, että Itämerellä liikennöivien laivojen koko kasvaa jatkuvasti(6) ja että suurempi uiva telakka on ilmeisesti välttämätön yrityksen toiminnan jatkumiseksi laivankorjausmarkkinoilla tulevaisuudessa. Tämä lausunto ei perustu pelkästään tietoihin telakointipainosta vaan liittyy myös laivojen kasvamassa olevaan kokoon. Uivan telakan leveys ja nostovoima liittyvät toisiinsa, toisin sanoen nostovoiman lisääminen edellyttää myös suurempaa telakkaa. Edellä mainittujen suurempien alusten korjaaminen olisi vanhalla uivalla telakalla erittäin hankalaa sen pienemmän nostovoiman ja myös sen mittojen vuoksi(7).

(22) Komissio toteaa, että vanhan uivan telakan korvaaminen suuremmalla telakalla edistää tuotannon kasvua telakkayrityksen laivankorjaustoimialalla. Markkinoiden kehitys huomioon ottaen vanha uiva telakka oli jo saavuttanut rajansa ja sen vuoksi ei ollut enää itsestään selvää, että henkilöstöresursseja olisi pystytty tulevina vuosina käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla. Suuremman telakan ansiosta yritys voi tehdä korjaussopimuksia kaikista markkinoilla olevista laivojen kokoluokista. Jos telakka on kilpailukykyinen ja pystyy hankkimaan tilauksia kaikilta markkinalohkoilta, se pystyy käyttämään käytettävissä olevaa työvoimaa parhaalla mahdollisella tavalla ja voi tätä kautta lisätä tuottavuuttaan. Mahdollinen tuottavuuden kasvu ei kuitenkaan johtuisi suoraan suuremmasta uivasta telakasta vaan telakkayrityksen yleisestä kilpailukyvystä. Suurempi uiva telakka on ensimmäinen edellytys tälle mahdollisille kehitykselle.

(23) Lisäksi komission hallussa olevat tiedot vahvistavat, että vanhaa uivaa telakkaa ei voida teknisistä syistä suurentaa tai muuttaa nostovoimaltaan suuremmaksi telakaksi. Näin ollen ainoa mahdollisuus parantaa uivaa telakkaa on korvata se uudella telakalla.

(24) Kapasiteetin osalta komissio toteaa, että uivan telakan käyttäminen uusien laivojen rakentamiseen kasvattaisi kyseisen telakkayrityksen laivanrakennuskapasiteettia. Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan maailman uivista telakoista 95:tä prosenttia käytetään kuitenkin tällä hetkellä laivojen korjaukseen ja laivakonversioon, ei uusien laivojen rakentamiseen.

(25) Flender Werft käytti vanhaa telakkaa laivankorjaukseen ja myi sen Ranskaan Dunkerquen satamaviranomaisille. Dunkerquessa uivia telakoita käytetään pelkästään laivankorjaukseen, sillä siellä ei ole laivanrakennustoimintaa. Saksa vahvistaa lisäksi, että Flender Werftin uutta, korvaavaa telakkaa käytetään ainoastaan laivankorjaukseen, lukuun ottamatta uusien laivojen maalausta.

(26) Edellä esitetyistä syistä, sekä erityisesti sen vuoksi, että vanhaa uivaa telakkaa ei teknisistä syistä johtuen olisi voitu suurentaa ja että Itämeren yhä suuremmat alukset edellyttävät korjauskapasiteetin mukauttamista, jotta yrityksen alalla toimiminen voisi jatkua, komissio katsoo, että vanhan uivan telakan korvaamista uudella, leveämmällä ja tehokkaammalla telakalla, jota käytetään ainoastaan laivankorjaukseen, voidaan pitää laivanrakennusasetuksen 7 artiklassa tarkoitettuna olemassa olevan laitoksen uudistamisena.

(27) Komissio katsoo kuitenkin, että uivan telakan korvaamista voidaan pitää laivanrakennusasetuksessa tarkoitettuna olemassa olevan laitoksen uudistamisena vain, jos telakkaa käytetään pelkästään laivankorjaukseen. Uivan telakan käyttämisen uusien laivojen rakentamiseen ei voida katsoa olevan uudistamista tai uudenaikaistamista, vaan kyseessä olisi tosiasiassa uusi laitos, joka lisäisi laivanrakennuskapasiteettia. Tukea voidaan näin ollen pitää laivanrakennusasetuksen mukaisena ja sen myötä yhteismarkkinoille soveltuvana vain, jos uivaa telakkaa käytetään ainoastaan laivankorjaukseen eikä uusien alusten rakentamiseen, jolloin alalle ei synny uutta tuotantokapasiteettia.

(28) Sen vuoksi komissio edellyttää, että Saksa takaa uutta uivaa telakkaa käytettävän pelkästään Flender Werftin laivankorjaustoimintaan. Ainoa poikkeus on telakan käyttäminen uusien laivojen maalaukseen. Lisäksi Saksan on taattava, että jos Flender Werft myy tämän nostovoimaltaan 20000 tonnin uivan telakan, jota se käyttää laivankorjaukseen, sitä ei myydä telakkayritykselle, joka saattaisi käyttää uivaa telakkaa uusien laivojen rakentamiseen.

V PÄÄTELMÄ

(29) Edellä esitetyistä syistä komissio katsoo, että nostovoimaltaan 16000 tonnin uivan telakan korvaaminen suuremmalla, nostokapasiteetiltaan 20000 tonnin telakalla on laivanrakennusasetuksen 7 artiklassa tarkoitettua olemassa olevan laitoksen uudistamista. Sen takaamiseksi, ettei uivaa telakkaa käytetä uusien laivojen rakentamiseen, mikä kasvattaisi tämän herkän alan tuotantokapasiteettia, Saksan on varmistettava, että telakkaa käytetään ainoastaan laivankorjaustoimintaan. Lisäksi Saksan on taattava, että jos uiva telakka myydään, sitä ei myydä telakkayritykselle, joka saattaisi käyttää sitä laivanrakennukseen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Saksan suunnittelema 869000 euron tuki Lyypekissä toimivalle Flender Werft AG:lle soveltuu yhteismarkkinoille 2 artiklassa esitetyin edellytyksin.

2 artikla

Saksan on varmistettava, että Flender Werft AG käyttää nostovoimaltaan 20000 tonnin uivaa telakkaa ainoastaan laivankorjaukseen ja uusien laivojen maalauksen.

Saksan on varmistettava, että jos Flender Werft AG myy tämän nostovoimaltaan 20000 tonnin uivan telakan, sitä ei myydä telakkayritykselle, joka saattaisi käyttää uivaa telakkaa uusien laivojen rakentamiseen.

3 artikla

Saksan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 12 päivänä maaliskuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL L 202, 18.7.1998, s. 1.

(2) EYVL C 191, 7.7.2001, s. 15.

(3) 29. puiteohjelma, valtiontuki E 3/2001. Aiheellisia toimenpiteitä koskeva ilmoitus, joka lähetettiin Saksalle 8 päivänä helmikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä D/50559.

(4) Ks. alaviite 1.

(5) Ks. alaviite 1.

(6) Eniten Itämerellä liikennöi matkustajalaivoja, ro-ro-aluksia, syöttöliikenteen konttialuksia, kappaletavara-aluksia ja pieniä säiliölaivoja.

(7) Vanhan telakan sisäleveys oli 34 m ja uuden telakan 37 m. Panamax-kokoluokan alukset, kuten Itämerellä liikennöivät matkustaja-autolautat, ovat noin 32 m leveitä.