This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 31998H0560
98/560/EC: Council Recommendation of 24 September 1998 on the development of the competitiveness of the European audiovisual and information services industry by promoting national frameworks aimed at achieving a comparable and effective level of protection of minors and human dignity
98/560/EY: Neuvoston suositus, annettu 24 päivänä syyskuuta 1998, Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle
98/560/EY: Neuvoston suositus, annettu 24 päivänä syyskuuta 1998, Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle
EYVL L 270, 7.10.1998, p. 48–55
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
In force
98/560/EY: Neuvoston suositus, annettu 24 päivänä syyskuuta 1998, Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle
Virallinen lehti nro L 270 , 07/10/1998 s. 0048 - 0055
NEUVOSTON SUOSITUS, annettu 24 päivänä syyskuuta 1998, Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle (98/560/EY) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1), ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2), sekä katsoo, että (1) komissio hyväksyi 16 päivänä lokakuuta 1996 vihreän kirjan alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa, jonka neuvosto otti myönteisesti vastaan istunnossaan 16 päivänä joulukuuta 1996, (2) Euroopan parlamentti (3), talous- ja sosiaalikomitea (4) sekä alueiden komitea (5) ovat antaneet lausuntonsa kyseisestä vihreästä kirjasta, (3) komissio esitti asianomaisten osapuolten kuulemismenettelystä tehdyt päätelmät neuvostolle tämän 30 päivänä kesäkuuta 1997 pidetyssä istunnossa ja neuvosto otti päätelmät yksimielisen myönteisesti vastaan, (4) komissio hyväksyi 16 päivänä lokakuuta 1996 Internetin laitonta ja haitallista sisältöä käsittelevän tiedonannon; neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät 17 päivänä helmikuuta 1997 päätöslauselman Internetin laittomasta ja haitallisesta sisällöstä (6); Euroopan parlamentti hyväksyi 24 päivänä huhtikuuta 1997 Internetin laitonta ja haitallista sisältöä käsittelevää komission tiedonantoa koskevan lausunnon; kyseiset työt jatkuvat edelleen ja täydentävät tätä suositusta, sillä niissä käsitellään nimenomaan kaikkea Internetin laitonta ja haitallista sisältöä, (5) tämä suositus koskee erityisesti alaikäisten ja ihmisarvon suojelua yleisölle tarjotuissa audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa, palvelujen levittämistavasta riippumatta (esimerkiksi lähetystoiminta, yritysten omat online-palvelut tai Internet-palvelut), (6) käyttäjille suunnattu tiedotus, valistus ja kasvatus ovat ensisijaisia keinoja audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavan alan kilpailukyvyn edistämiseksi ja sen edellytysten parantamiseksi sopeutua tekniikan kehitykseen ja rakenteellisiin muutoksiin; ne ovat myös edellytys sille, että Euroopan kansalaiset voivat osallistua täysipainoisesti tietoyhteiskuntaan; näin ollen alaikäisten suojelua ja ihmisarvoa loukkaavan lainvastaisen sisällön torjumista koskevien toimenpiteiden lisäksi on edistettävä tieto- ja viestintäpalvelujen laillista ja vastuullista käyttöä muun muassa vanhempien harjoittaman valvonnan avulla, (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/36/EY, joka on annettu 30 päivänä kesäkuuta 1997 televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 30 päivänä lokakuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta (7), ja erityisesti sen 22, 22 a ja 22 b artiklassa säädetään useita toimia, joiden tarkoituksena on suojella alaikäisiä televisiolähetysten vahingollisilta vaikutuksilta lähetysten vapaan liikkuvuuden takaamiseksi, (8) uusien audiovisuaalisten ja tietopalvelujen kehittyminen avaa Euroopan unionissa huomattavia mahdollisuuksia koulutuksen, tiedon ja kulttuuripalvelujen saatavuuden sekä taloudellisen kehityksen ja työllisyyden kannalta, (9) näiden mahdollisuuksien täysipainoinen toteuttaminen edellyttää kilpailukykyistä ja innovatiivista yritystoimintaa Euroopan yhteisössä; kilpailukyvystä ja sen parantamisesta huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti yrityksille, tarvittaessa julkisen vallan tuella, (10) audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavan alan suomien mahdollisuuksien toteuttaminen poistamalla kyseisen alan kehittymistä ja kilpailukykyä haittaavat esteet edellyttää luottamuksellista ilmapiiriä, jonka luomista edistetään suojelemalla eräitä merkittäviä yleisiä etuja, erityisesti suojelemalla alaikäisiä ja ihmisarvoa, (11) audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavan alan kilpailukyvyn yleisten edellytysten parantaminen Euroopassa edellyttää ympäristöä, joka suosii alan yritysten yhteistyötä alaikäisten ja ihmisarvon suojeluun liittyvissä kysymyksissä, (12) tietyin teknisin edellytyksin voidaan suojella edellä mainittuja merkittäviä yleisiä etuja, erityisesti alaikäisiä ja ihmisarvoa, ja saada asialle siten näiden palvelujen kaikkien käyttäjien hyväksyntä, (13) tästä syystä on kannustettava yrityksiä kehittämään kansallista itsesääntelyjärjestelmää yhteistyössä keskenään sekä muiden osapuolten kanssa; itsesääntelyn avulla yritykset voivat löytää keinot mukautua ripeästi tekniikan nopeaan kehitykseen ja markkinoiden muuttumiseen maailmanlaajuisiksi, (14) tällä tavoin toteutettavan yleisten etujen suojelun on oltava osa sellaisia perusoikeuksia kuin yksityiselämän kunnioitus ja sananvapaus siinä muodossa kuin ne on määritelty ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen 8 ja 10 artiklassa ja siinä muodossa kuin ne on tunnustettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen F artiklan 2 kohdassa ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella yhteisön oikeuden perusperiaatteiksi, (15) näitä oikeuksia ja vapauksia koskevien rajoitusten tulee olla syrjimättömiä sekä tavoitteen kannalta välttämättömiä ja oikeassa suhteessa säädettyyn rajoitukseen nähden, (16) tietoverkkojen maailmanlaajuisen luonteen vuoksi kysymystä alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa on käsiteltävä kansainvälisellä tasolla; tässä yhteydessä yhteisen ohjeellisen järjestelmän luominen Euroopan tasolla mahdollistaa eurooppalaisten arvojen edistämisen ja tehokkaan osallistumisen aiheesta käytävään kansainväliseen keskusteluun, (17) on olennaista käsitellä erikseen kysymyksiä, jotka koskevat ihmisarvoa loukkaavaa lainvastaista sisältöä, ja toisaalta niitä kysymyksiä, jotka koskevat sinänsä lainmukaista sisältöä, joka kuitenkin saattaa haitata alaikäisten ruumiillista, henkistä ja moraalista kehitystä; nämä ongelmakentät saattavat edellyttää erilaista lähestymistapaa ja erilaisia ratkaisuja, (18) alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskevien periaatteiden ja sääntöjen vahvistamiseen liittyvissä jäsenvaltioiden kansallisissa lainsäädännöissä heijastuvat kansalliset ja paikalliset kulttuuri- ja näkemyserot; tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen, (19) ottaen huomioon tietoverkkojen kansainvälisen luonteen olisi mahdollista tehostaa kansallisia toimia yhteensovittamalla yhteisön tasolla kansallisia aloitteita ja niiden täytäntöönpanosta vastaavien elinten toimintaa osapuolten vastuualueiden ja tehtävien mukaisesti sekä kehittämällä yhteistyötä ja hyviä toimintatapoja koskevaa tietojenvaihtoa soveltuvilla aloilla, (20) on lisäksi luotava asiaa koskevaa kansallista ja yhteisön lainsäädäntöä täysin noudattava ja täydentävä toimijoiden itsesääntelyjärjestelmä, jotta alaikäisten ja ihmisarvon suojeluun liittyviin ongelmiin voidaan löytää ratkaisuja nopeasti; samalla on kuitenkin säilytettävä audiovisuaalisten ja tietopalveluiden nopean kehityksen kannalta tarvittava joustavuus, (21) kun yhteisö pyrkii täydentämään jäsenvaltioiden toimintaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa, sen on hyödynnettävä toimiensa perustana täysipainoisesti olemassa olevia välineitä, (22) on sovitettava tiiviisti yhteen ne asian kannalta merkittävät selvitykset, joita tehdään rinnan vihreän kirjan jatkotoimien kanssa, ja erityisesti työ, joka liittyy Internetin laitonta ja haitallista sisältöä käsittelevään komission tiedonantoon, mukaan lukien neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 17 päivänä helmikuuta 1997 hyväksymä neuvoston päätöslauselma, vuonna 1997 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma, neuvostolle 28 päivänä marraskuuta 1996 ja 27 päivänä kesäkuuta 1997 esitetyt kaksi työryhmän selvitystä, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY (8) 22 b artiklan mukainen työ sekä oikeus- ja sisäasioissa tehtävä yhteistyö, ja (23) tämän suosituksen toteuttaminen sovitetaan tiiviisti yhteen Internetin laitonta ja haitallista sisältöä käsittelevän tiedonannon jatkotoimiin perustuvien uusien toimenpiteiden kanssa, I SUOSITTELEE, että jäsenvaltiot luovat luottamuksellisen ilmapiirin, joka edistää audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavan alan kehittymistä: 1. edistämällä voimassa olevia säännöksiä täydentävien, alaikäisten ja ihmisarvon suojelua audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa koskevien kansallisten järjestelmien toteuttamista vapaaehtoiselta pohjalta: - kannustamalla kansallisten perinteiden ja käytäntöjen mukaisesti asianosaisia (kuten käyttäjiä, kuluttajia, yrityksiä ja julkisia viranomaisia) osallistumaan tämän suosituksen soveltamisaloilla toteutettavien kansallisten toimenpiteiden määrittelemiseen, toteuttamiseen ja arviointiin, - luomalla online-palvelujen tarjoajien kansallisen itsesääntelyjärjestelmän ottaen huomioon liitteessä esitetyt ohjeelliset periaatteet ja menettelytavat, ja - tekemällä yhteisön tasolla yhteistyötä vertailukelpoisten arviointimenetelmien kehittämisessä, 2. rohkaisemalla lainkäyttövaltansa alaisuuteen kuuluvia lähetystoiminnan harjoittajia tutkimaan ja kokeilemaan uusia keinoja alaikäisten suojelun ja käyttäjille suunnatun valistuksen alalla vapaaehtoisesti, kansallista ja yhteisön lainsäädäntöä täydentäen, 3. toteuttamalla, jos se on asianmukaista ja mahdollista tehokkaita toimenpiteitä online-palveluja tuottavan alan kehitystä mahdollisesti haittaavien esteiden poistamiseksi pyrkien samanaikaisesti torjumaan ihmisarvoa loukkaavan lainvastaisen sisällön levittämistä; nämä toimenpiteet koskevat: - valitusten käsittelyä ja väitettyä lainvastaista sisältöä koskevien tietojen toimittamista asianomaisille kansallisille viranomaisille, ja - valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä valituksia käsittelevien elinten välillä kansallisten toimenpiteiden tehokkuuden lisäämiseksi, 4. tukemalla, uusimman tekniikan käyttöönoton edistämiseksi, nykyisten lähetyspalveluja koskevien oikeudellisten ja muiden toimenpiteiden lisäksi ja niiden kanssa yhdenmukaisesti sekä tiiviissä yhteistyössä eri osapuolten kanssa: - toimia, joilla mahdollistetaan se, että alaikäiset voivat käyttää vastuullisesti online-tyyppisiä audiovisuaalisia ja tietopalveluja, erityisesti lisäämällä vanhemmille, kasvattajille ja opettajille suunnattua valistusta uusien palvelujen suomista mahdollisuuksista ja alaikäisten suojeluun soveltuvista keinoista, - toimia, joilla helpotetaan tarvittaessa alaikäisille tarkoitettujen laadukkaiden sisältöjen ja palvelujen kartoittamista ja saatavuutta mm. oppilaitoksissa ja julkisissa tiloissa. II SUOSITTELEE, että ala ja asianomaiset osapuolet: 1. ovat yhteistyössä kansallisten perinteiden ja käytäntöjen mukaisesti asianomaisten viranomaisten kanssa perustaakseen kaikkia osapuolia edustavia kansallisia elimiä, joiden tehtävänä on helpottaa osallistumista koordinointiin sekä Euroopassa että laajemmin tämän suosituksen soveltamisaloilla, 2. osallistuvat online-palveluihin sovellettavien alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskevien käytännesääntöjen laatimiseen, muun muassa uusien palvelujen kehittämistä suosivan ympäristön luomiseksi, ottaen huomioon liitteessä esitetyt periaatteet ja menettelytavat, 3. kehittävät ja kokeilevat vapaaehtoiselta pohjalta uusia keinoja alaikäisten suojelun ja käyttäjille suunnatun valistuksen toteuttamiseksi lähetystoiminnassa innovaatioiden edistämiseksi parantaen samalla suojelua, 4. toteuttavat aloitteita, joiden tarkoituksena on edistää alaikäisten pääsyä laajemmin audiovisuaalisten ja tietopalvelujen käyttäjiksi, välttäen mahdollisesti haitallista sisältöä, 5. osallistuvat tämän suosituksen mukaisesti kansallisella tasolla toteutettavien aloitteiden säännöllisesti tapahtuvaan seurantaan ja arviointiin; III ja KEHOTTAA komissiota: 1. helpottamaan, tarvittaessa olemassa olevien yhteisön rahoitusvälineiden avulla, yhteyksiä kansallisten itsesääntelypuitteiden määrittelystä ja toteuttamisesta vastaavien elinten välillä sekä kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa erityisesti innovatiivisten lähestymistapojen osalta yhteisön tasolla jäsenvaltioiden ja asianomaisten osapuolten välillä tämän suosituksen soveltamisaloilla, 2. edistämään yhteistyötä sekä kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa itsesääntelyelinten ja valituksia käsittelevien elinten välillä luottamuksellisen ilmapiirin luomiseksi torjumalla ihmisarvoa loukkaavien lainvastaisten sisältöjen leviämistä online-tyyppisissä audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa, 3. helpottamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kansainvälistä yhteistyötä tämän suosituksen soveltamisaloilla erityisesti tukemalla kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa yhteisön alueella sijaitsevien toimijoiden ja muiden osapuolten sekä niiden muualla maailmassa toimivien kumppanien välillä, 4. luomaan yhdessä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa menetelmän, jonka avulla voidaan arvioida tämän suosituksen mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä kiinnittäen erityistä huomiota yhteisön tasolla tehtävästä yhteistyöstä saadun lisäarvon arviointiin sekä esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen suosituksen vaikutuksista kahden vuoden kuluttua suosituksen antamisesta. Tehty Brysselissä 24 päivänä syyskuuta 1998. Neuvoston puolesta J.FARNLEITNER Puheenjohtaja (1) Lausunto annettu 13 päivänä toukokuuta 1998 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). (2) EYVL C 214, 10.7.1998, s. 25 (3) EYVL C 339, 10.11.1997, s. 420 (4) EYVL C 287, 22.9.1997, s. 11 (5) EYVL C 215, 16.7.1997, s. 37 (6) EYVL C 70, 6.3.1997, s. 1 (7) EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60 (8) EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60). LIITE OHJEELLISET SUUNTAVIIVAT ALAIKÄISTEN JA IHMISARVON SUOJELUA ONLINE-TYYPPISISSÄ AUDIOVISUAALISISSA JA TIETOPALVELUISSA KOSKEVAN KANSALLISEN ITSESÄÄNTELYJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMISEKSI Tavoite Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on luoda luottamuksellinen ilmapiiri audiovisuaalisten ja tietopalvelujen alalla määrittelemällä yhteisön tasolla sovellettavat yhteiset periaatteet, joihin alan edustajat ja muut asianomaiset osapuolet voivat tukeutua suunnitellessaan kansallisia itsesääntelyjärjestelmiä alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi. Näihin suuntaviivoihin sisältyvillä palveluilla tarkoitetaan etäpalveluja, jotka perustuvat sähköisiin viestintävälineisiin. Näihin palveluihin ei kuulu neuvoston direktiivin 89/552/ETY soveltamisalaan sisältyvä lähetystoiminta eivätkä radiolähetykset. Kyse on yleisölle tarjottavista sisällöistä eikä yksityisistä viesteistä. Tavoitteena on tehostaa itsesääntelymenettelyä ja luoda perusta eri jäsenvaltioissa toimivien tahojen yhteistyölle. Ottaen huomioon itsesääntelymenettelyn (jonka ensisijainen tarkoitus on täydentää voimassa olevaa lainsäädäntöä) vapaaehtoinen luonne sekä yhteisön jäsenvaltioiden erilaiset lähestymistavat ja kulttuurit, nämä suuntaviivat koskevat kansallisen itsesääntelyjärjestelmän neljää keskeistä osa-aluetta: - osapuolten kuuleminen ja edustus, - käytännesäännöt, - kansalliset elimet, jotka vastaavat yhteistyöstä yhteisön tasolla, - itsesääntelyjärjestelmän kansallinen arviointi. 1. OSAPUOLTEN KUULEMINEN JA EDUSTUS Tavoitteena on varmistaa, että kansallisella tasolla toimivan itsesääntelyjärjestelmän luominen, toteuttaminen ja arviointi perustuvat kaikkien osapuolten täysimääräiseen yhteistyöhön; tähän olisi saatava mukaan esimerkiksi ne julkiset viranomaiset, käyttäjät, kuluttajat ja yritykset, jotka ovat joko suoraan tai välillisesti mukana online-tyyppisiä audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavan alan toiminnassa. Kunkin osapuolen, sekä julkisen että yksityisen, vastuu ja tehtävät olisi määriteltävä selvästi. Tällaisen vapaaehtoisuuteen perustuvan menettelyn hyväksyminen ja tehokkuus riippuvat siitä, missä määrin eri osapuolet osallistuvat yhteistyössä itsesääntelyjärjestelmän määrittelyyn, soveltamiseen ja arviointiin. Kaikkien osapuolten olisi osallistuttava myös pitemmän aikavälin työhön, kuten yhteisten työvälineiden ja käsitteiden (esim. sisältöjen merkitsemisessä käytettävien) sekä liitännäistoimien kehittämiseen (esim. tiedotus, valistus ja kasvatus). 2. KÄYTÄNNESÄÄNNÖT 2.1. Yleisiä näkökohtia Tavoitteena on laatia kansalliseen itsesääntelyjärjestelmään liittyviä perussääntöjä, jotka liittyvät läheisesti asetettuihin tavoitteisiin. Säännöt olisi sisällytettävä joko yksiin tai useampiin käytännesääntökokonaisuuksiin, joiden tulisi kattaa ainakin kaikki 2.2 kohdassa määritellyt alat ja jotka asianomaiset toimijat (ts. ensisijaisesti yritykset) voivat hyväksyä ja joita ne voivat toteuttaa vapaaehtoisesti. Perussääntöjä laadittaessa on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat: - erilaisten toimijoiden (mm. verkko-operaattorit sekä liittymien, palvelujen ja sisältöjen tarjoajat) vastuu ja niiden tarjoamien palvelujen ja toimintojen monimuotoisuus, - online-palvelujen ympäristöjen ja sovellusten monimuotoisuus (avoimet ja suljetut verkot, eri tasoilla tapahtuvan vuorovaikutuksen mahdollistavat sovellukset). Tämän vuoksi toimijat voivat päätyä ottamaan käyttöön yhdet käytännesäännöt tai useita erilaisia käytännesääntöjä. Siksi myös laadittujen sääntöjen suhteellisuutta arvioitaessa on otettava huomioon seuraavat näkökohdat: - sananvapauden ja yksityiselämän suojan sekä palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteet, - teknisen ja taloudellisen toteuttavuuden periaate kokonaistavoitteeseen eli Euroopan tietoyhteiskunnan kehittämiseen verrattuna. 2.2. Käytännesääntöjen sisältö Käytännesääntöjen olisi katettava seuraavat seikat: 2.2.1. Alaikäisten suojelu Tavoite: tehdä alaikäisille mahdolliseksi online-palvelujen vastuullinen käyttö ja estää heidän pääsynsä ilman vanhempien tai huoltajien lupaa sellaisiin laillisiin sisältöihin, jotka saattavat vahingoittaa heidän fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystään. Tämän olisi käsitettävä alaikäisille suunnattujen koordinoitujen kasvatus- ja valistamistoimien ohella täydentävien sääntöjen laatiminen seuraavilla aloilla: a) Palvelujen käyttäjille suunnattu tiedotus Tavoite: online-palvelujen tarjoajien on tiedotettava käyttäjille verkkopalvelujen vastuullisen käytön edistämisen yhteydessä mahdollisimman usein kaikista riskeistä, joita tiettyjen online-palvelujen sisältö voi aiheuttaa, sekä sopivista keinoista suojautua näiltä riskeiltä. Käytännesäännöissä olisi käsiteltävä esimerkiksi perussääntöjä siitä, minkä tyyppisiä tietoja käyttäjille tarjotaan, sekä siitä, millaisissa yhteyksissä ja missä muodossa tämä tapahtuu. Tässä olisi käytettävä hyväksi kaikkia tällaisen tiedon levittämiseen sopivia yhteyksiä (teknisten laitteiden myynti, käyttäjäsopimukset, www-sivut jne.). b) Lailliset sisällöt, jotka saattavat vahingoittaa alaikäisiä Tavoite: sellaiset lailliset sisällöt, jotka saattavat vahingoittaa alaikäisiä ja vaikuttaa heidän fyysiseen, henkiseen tai moraaliseen kehitykseensä, on esitettävä aina kun se on mahdollista siten, että käyttäjä saa tästä perustiedot. Käytännesäännöissä olisi käsiteltävä esimerkiksi online-palveluja tuottavia yrityksiä sekä sisältöjen käyttäjiä ja niiden tarjoajia koskevia perussääntöjä siitä, millä edellytyksillä alaikäisiä mahdollisesti vahingoittavien sisältöjen tarjoamisen ja levittämisen yhteydessä olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä mm. seuraavia suojelukeinoja: - kotisivu (varoitussivu), varoitusmerkki (ääni tai kuva), - sisältöä kuvaileva merkintä ja/tai luokittelu, - järjestelmä käyttäjän iän tarkistamiseksi. Etusija olisi annettava suojelujärjestelmille, joita sovelletaan esittelyvaiheessa sellaisiin laillisiin sisältöihin, jotka voivat selvästi vahingoittaa alaikäisiä, kuten pornografiaan ja väkivaltaan. c) Vanhempien suorittaman valvonnan tukeminen Tavoite: vanhempien, kasvattajien ja muiden suorittamaa valvontaa on mahdollisimman laajalti tuettava helppokäyttöisin ja joustavin välinein, jotta heidän vastuullaan olevat alaikäiset voivat käyttää palveluja myös itsenäisesti ilman, että tämä on ristiriidassa kasvatuksellisten valintojen kanssa. Käytännesäännöissä olisi käsiteltävä esimerkiksi perussääntöjä siitä, millä edellytyksillä käyttäjille annettaisiin vanhempien suorittaman valvonnan tueksi mahdollisimman laajalti erilaisia lisävälineitä tai palveluita, esimerkiksi: - esto-ohjelmia, jotka käyttäjä asentaa ja aktivoi, - estovaihtoehtoja, joita palveluoperaattorit aktivoivat lopullisen käyttäjän pyynnöstä ylemmällä tasolla (esimerkiksi rajoittamalla pääsyä tietyille sivuille tai tarjoamalla vapaan pääsyn kaikkiin palveluihin). d) Valitusten käsittely (ns. kuumat linjat) Tavoite: edistää sitä, että valitukset sisällöistä, joissa rikotaan alaikäisten suojelua koskevia sääntöjä ja/tai asiasta annettuja käytännesääntöjä, hoidetaan tehokkaasti. Käytännesäännöissä olisi käsiteltävä esimerkiksi perussääntöjä valitusten käsittelystä; toimijoita olisi kannustettava luomaan valitusten lähettämistä ja vastaanottamista helpottavia välineitä ja järjestelyjä (puhelin, sähköposti, telekopio) sekä tapoja käsitellä valituksia (sisältöjen tarjoajille suunnattu, toimijoiden keskinäinen tiedotus, valituksiin vastaaminen jne.). 2.2.2. Ihmisarvon suojelu Tavoite: tukea tehokkaita toimia ihmisarvoa loukkaavien lainvastaisten sisältöjen torjumiseksi. a) Palvelujen käyttäjille suunnattu tiedotus Tavoite: käyttäjille on tiedotettava selkeästi, aina kun se on mahdollista, riskeistä, jotka liittyvät online-palvelujen käyttöön sisältöjen tarjoajina; näin voidaan edistää verkkojen laillista ja vastuullista käyttöä. Käytännesäännöissä olisi käsiteltävä esimerkiksi perussääntöjä siitä, minkä tyyppisiä tietoja käyttäjille tarjotaan, sekä siitä, millaisissa yhteyksissä ja missä muodossa se tapahtuu. b) Valitusten käsittely (ns. kuumat linjat) Tavoite: edistää, kunkin osapuolen vastuun ja tehtävien mukaisesti, niiden valitusten tehokasta käsittelyä, jotka koskevat online-tyyppisissä audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa levitettäviä ihmisarvoa loukkaavia lainvastaisia sisältöjä, jotta niiden määrää ja verkkojen väärinkäyttöä voitaisiin vähentää. Käytännesäännöissä olisi käsiteltävä esimerkiksi perussääntöjä valitusten käsittelystä; toimijoita olisi kannustettava luomaan valitusten lähettämistä ja vastaanottamista helpottavia välineitä ja järjestelyjä (puhelin, sähköposti ja telekopio) sekä tapoja käsitellä valituksia (esim. sisältöjen tarjoajille suunnattu ja toimijoiden keskinäinen tiedotus, valituksiin vastaaminen). c) Toimijoiden yhteistyö oikeus- ja poliisiviranomaisten kanssa Tavoite: varmistaa tehokas yhteistyö jäsenvaltioiden toimijoiden ja oikeus- ja poliisiviranomaisten kesken kunkin osapuolen vastuun ja tehtävien mukaisesti torjuttaessa ihmisarvoa loukkaavien lainvastaisten sisältöjen tuotantoa ja levittämistä audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa. Käytännesäännöissä olisi käsiteltävä esimerkiksi perussääntöjä yhteistyömenetelmistä toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä, noudattaen suhteellisuusperiaatetta ja sananvapauden periaatetta sekä asiaankuuluvia kansallisia säännöksiä. 2.2.3. Käytännesääntöjen rikkominen Tavoite: edistää käytännesääntöjen uskottavuutta toisaalta ottamalla huomioon, että niiden noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, ja toisaalta suunnittelemalla rikkomusten luonteeseen suhteutettuja pelotteita. Tässä yhteydessä olisi myös tarvittaessa määrättävä mahdollisuuksista muutoksenhakuun ja sovitteluun. Käytännesääntöihin olisi sisällytettävä tätä koskevat asianmukaiset säännöt. 3. KANSALLISET ELIMET, JOTKA VASTAAVAT YHTEISTYÖSTÄ YHTEISÖN TASOLLA Tavoite: helpottaa yhteistyötä yhteisön tasolla (kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihto sekä yhdessä työskenteleminen) verkottamalla jäsenvaltioiden soveltuvat elimet näiden kansallisia tehtäviä ja vastuualueita vastaavasti. Näiden elinten avulla voidaan laajentaa myös kansainvälistä yhteistyötä. Euroopan tasolla tehtävä yhteistyö perustuu seuraaviin perusperiaatteisiin: - osapuolten yhteistyö: kansallisen itsesääntelyjärjestelmän valmisteluun osallistuvia tahoja kehotetaan luomaan kansallisella tasolla toimiva edustuselin, jonka avulla voidaan helpottaa kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa sekä jatkaa yhteistä toimintaa paitsi yhteisön tasolla myös laajemmissa kansainvälisissä yhteyksissä, - valituksia käsittelevien kansallisten elinten yhteistyö: jotta valituksia käytännössä käsittelevien elinten yhteistyötä voitaisiin helpottaa ja edistää sekä Euroopan tasolla että laajemmissa kansainvälisissä yhteyksissä, niitä kehotetaan luomaan kansallisella tasolla toimiva yhteyspiste, jonka avulla voidaan kehittää yhteistyötä lainvastaisten sisältöjen torjumiseksi sekä helpottaa tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihtoa ja parantaa verkkojen laillista ja vastuullista käyttöä. 4. ITSESÄÄNTELYJÄRJESTELMIEN ARVIOINTI Tavoitteena on luoda keinot arvioida kansallisella tasolla säännöllisesti itsesääntelyjärjestelmän tehokkuutta kyseessä olevan yleisen edun suojelemisessa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä sen mukautuvuutta markkinoiden, teknologian ja käyttötapojen kehitykseen. Osapuolia kehotetaan luomaan kansallisella tasolla käytettävä arviointijärjestelmä, jonka avulla ne voivat seurata itsesääntelyjärjestelmän toteuttamisen kehitystä. Siinä olisi otettava huomioon asianmukainen Euroopan tasolla tehtävä yhteistyö muun muassa vertailukelpoisten arviointimenetelmien kehittämisessä.