52022AE3497

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52022AE3497 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52022AE3497

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – REPowerEU-suunnitelma” (COM(2022) 230 final) ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetuksen (EU) 2021/1060, asetuksen (EU) 2021/2115, direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta” (COM(2022) 231 final – 2022/0164(COD))

EESC 2022/03497

EUVL C 486, 21.12.2022, p. 185–193 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

21.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 486/185

(COM(2022) 230 final)

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetuksen (EU) 2021/1060, asetuksen (EU) 2021/2115, direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta”

(COM(2022) 231 final – 2022/0164(COD))

(2022/C 486/25)

Esittelijät:

Stefan BACK

Thomas Kattnig

Lutz Ribbe

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 6.6.2022 Eurooppa-neuvosto, 3.6.2022 Euroopan komissio, 28.6.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla ja 194 artiklan 2 kohta
Komitean täysistunnon päätös	21.9.2022
Vastaava jaosto	liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta
Hyväksyminen jaostossa	7.9.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	21.9.2022
Täysistunnon numero	572
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	220/01/07

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Ennen siirtymistä käsittelemään REPowerEU-suunnitelman sisältöä ETSK toteaa tämänhetkisten rajujen hinnankorotusten kohtuuttomasti koetteleman kansalaisyhteiskunnan edustajana, että monet nyt ratkaistavana olevat ongelmat olisi voitu välttää tai ne olisivat ainakin voineet olla pienempiä, jos riippuvuutta energiantuonnista olisi vähennetty, kuten komissio on viime vuosina ehdottanut. ETSK muistuttaa EU:n vuoden 2014 energiaturvallisuusstrategiassa ja vuoden 2015 energiaunionistrategiassa esitetyistä toteamuksista, joiden mukaan EU on edelleen alttiina ulkoisille energiahäiriöille, sekä kansallisen ja EU:n tason poliittisille päättäjille osoitetusta kehotuksesta tehdä kansalaisille selväksi, mitä valintoja on tehtävä, jotta riippuvuutta tietyistä polttoaineista, energiantoimittajista ja toimitusreiteistä voidaan vähentää. Valtaosa poliittisista päättäjistä ja suuri osa eurooppalaisesta yhteiskunnasta ei ole kuitenkaan välittänyt tästä eikä ole ryhtynyt varautumistoimiin, koska fossiilisia polttoaineita on ollut saatavilla edulliseen hintaan. Tämä laiminlyönti kostautuu nyt. ETSK pitää valitettavana, että Ukrainan sodan oli sytyttävä ja Venäjän energiatoimitusten oli häiriydyttävä ennen kuin tähän energiaturvallisuuden perusongelmaan havahduttiin ja käynnistettiin REPowerEU-suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet, joiden tavoitteena on riippumattomuus energian tuonnista Venäjältä.

1.2

ETSK suhtautuu myönteisesti REPowerEU-suunnitelman tavoitteeseen tehdä EU:sta riippumaton Venäjän kaasu- ja öljytoimituksista ja kannattaa lähestymistapaa, jonka neljä pilaria ovat energian säästäminen, kaasun tuonnin monipuolistaminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen nopeuttamalla siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin ja rahoitukseen liittyvät ratkaisut. ETSK panee merkille, että lyhyen aikavälin ja keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteiden välillä tehdään ero.

1.3

ETSK korostaa tarvetta taata, että niin kuluttajat kuin teollisuuskin saavat energiaa mahdollisimman kohtuullisin kustannuksin, ja huomauttaa, että hyvää energiaturvallisuutta edistäisi merkittävästi energiahuolto, joka perustuu pääasiassa eurooppalaiseen uusiutuvaan energiaan ja vähähiilisiin energialähteisiin.

1.4

ETSK kiinnittää tässä yhteydessä huomion suunnitellun sosiaalisen ilmastorahaston ja – yritysten osalta – valtiontukien tilapäisten kriisipuitteiden tarjoamiin tukimahdollisuuksiin. Tavoitteena on oltava siirtymän helpottaminen.

1.5

Suunnitelman sisältämät toimet ovat ETSK:n arvion mukaan tasoltaan riittäviä, kun otetaan huomioon energiatoimitusten tilanteen kiireellisyys, ja komitea on tältä pohjalta samaa mieltä siitä, että fossiilisten ja vähähiilisten polttoaineiden, hiilen ja ydinenergian käyttöön siirtymäkauden aikana tulee suhtautua joustavasti. Siirtymäkausi on pidettävä mahdollisimman lyhyenä, eikä se saa johtaa uusiin riippuvuuksiin tai haitata pyrkimyksiä saavuttaa ilmastoneutraalius mahdollisimman pian, viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että kysymys ydinenergian asemasta on edelleen avoinna; tämänhetkisenä linjana on, että kukin jäsenvaltio päättää asiasta itse.

1.6

Koska tilanne vaatii kiireellistä ratkaisua ja Venäjältä tulevat energiatoimitukset saattavat häiriytyä arvaamattomasti, ETSK pitää tärkeinä välittömästi toteutettavissa olevia toimenpiteitä – etenkin hyvin suurta energiansäästöä – ja niiden tukena kumppanuussopimuksia ja uusien aloitteiden aikaistettua täytäntöönpanoa. Komitea huomauttaa, että vallitsevan kriisin taloudelliset ja sosiaaliset yhteisvaikutukset saattavat koetella demokraattista järjestelmää, ellei asianmukaisia ratkaisuja löydetä.

1.7

ETSK kannattaa ehdotusta, jonka mukaan energiatehokkuustavoitetta nostetaan 55-valmiuspaketissa ehdotetusta 9 prosentista 14 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, sekä yleisiä kaasunsäästötoimia, joiden arvioidaan tuottavan 30 prosentin säästöt vuoteen 2030 mennessä. Komitea suhtautuu myönteisesti myös äskettäin annettuun neuvoston asetukseen kaasun käytön koordinoidusta vähentämisestä 15 prosentilla talvella 2022–2023 ja korostaa, että säästökapasiteetti vaihtelee jäsenvaltioittain. Tavoitetason nostaminen uusissa ehdotuksissa kuvastaa myös sitä, että tämän toteutumiseksi tarvittiin Ukrainan sodan aiheuttama kriisitilanne. ETSK kannattaa erityisesti varhaisia energiansäästötoimia, kuten komission yhdessä Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) kanssa käynnistämää yksittäisille kuluttajille suunnattua energiansäästökampanjaa, sekä markkinavetoisia toimenpiteitä, kuten käänteisiä huutokauppoja ja kysyntäjoustotoimenpiteitä.

1.8

ETSK kehottaa lisäksi lainsäätäjiä noudattamaan komission pyyntöä sisällyttää suunnitelmassa ehdotettu korkeampi energiansäästötavoite 55-valmiuspakettiin, jotta säästetään aikaa, jota ei ole nykytilanteessa hukattavaksi.

1.9

Tuonnin monipuolistamisen osalta ETSK kiinnittää huomion mahdollisuuksiin, joita EU:n energiafoorumin kautta toteutettavat vapaaehtoiset yhteisostot sekä uudet energiakumppanuudet tarjoavat. Nämä keinot voidaan ottaa käyttöön välittömästi. ETSK kehottaa kuitenkin komissiota laatimaan geopoliittisen energiantuontistrategian, jossa otetaan huomioon myös kiireellistä ratkaisua vaativat energia- ja ilmastokysymykset, ennen kuin energiakumppanuuksia solmitaan epädemokraattisten tai poliittisesti epävakaiden maiden kanssa.

1.10

ETSK kannattaa uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä EU:n energialähteiden yhdistelmässä ja tukee painokkaasti komission kehotusta sisällyttää suunnitelmassa ehdotettu 45 prosentin osuus 55-valmiuspakettiin.

1.11

Näiden kunnianhimoisempien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monenlaisten teknisten laitteiden tuontia, koska EU:ssa ei ole enää tuotantokapasiteettia. Esimerkiksi aurinkopaneeleista suuri osa tuodaan Kiinasta. Fossiiliset energialähteet eivät siis ole riippuvaisia ainoastaan tuonnista vaan myös tarvittavista laitteista. ETSK kehottaa kaikkia poliittisia päättäjiä edistämään hyvin laajasti uusiutuvaan energiaan liittyvien laitteiden, myös akkuvarastojen, tuotannon lisäämistä Euroopassa. EU:n aurinkoenergiateollisuuden yhteenliittymä voisi olla ensimmäinen askel.

1.12

Uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi EU:n energiapaletissa tarvitaan kuitenkin mittavia investointeja. Tästä huolimatta EU:ssa investoidaan hiilestä irtautumista edistävän teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen suhteessa vähemmän julkisia varoja kuin muissa suurissa talouksissa, mikä vaarantaa unionin kilpailukyvyn keskeisissä tulevaisuuden teknologioissa. ETSK huomauttaa, että vihreä siirtymä ja toimitusvarmuus edellyttävät uusiutuvien energialähteiden oikeanlaista ja riittävää yhdistelmää, jotta sähköistäminen ja vihreän vedyn tuottaminen onnistuvat, sekä varastointiteknologioiden kehittämistä ja digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien täyttä hyödyntämistä. Tutkimus- ja kehitysinvestointien tarve on siis edelleen suuri.

1.13

ETSK korostaa lisäarvoa, jota ehdotukset uusiutuvan energian hankkeiden nopeista lupamenettelyistä ja ns. ydinkehittämisalueiden määrittämisestä tällaisille hankkeille tuovat mukanaan, ja myös lisäarvoa, jota saadaan noudattamalla suosituksia kyseisten periaatteiden aikaistetusta käyttöönotosta.

1.14

ETSK muistuttaa tässä yhteydessä uusiutuvien energialähteiden, myös vedyn, kotimaisen tuotannon merkityksestä mutta korostaa myös, että joitakin ensisijaisia uusiutuvia energialähteitä, kuten vetyä, ei ehkä ole heti saatavilla riittävästi ja/tai kohtuulliseen hintaan. Jotta edellä kohdassa 1.3 tarkoitetuista siirtymäratkaisuista voitaisiin luopua keskipitkällä aikavälillä, on tärkeää laatia hiilestä irtautumista koskeva EU-tason politiikka, jossa keskitytään erityisesti niihin osa-alueisiin, joilla päästöjä on vaikea vähentää (korkeita lämpötiloja edellyttävät teollisuudenalat, mutta myös moniasuntoisten rakennusten vuokralaiset ja liikenne). Soveltuvia keinoja on jo saatavilla (esim. hiilen hinnanerosopimukset ja itse tuotetun energian yhteinen kulutus). Niitä on otettava käyttöön mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon sosiaaliset vaikutukset ja tarve varmistaa yritysten kansainvälinen kilpailukyky.

1.15

Uusiutuvan energian kehittämismahdollisuuksien osalta ETSK kiinnittää huomion itse tuotetun energian kulutuksen, uusiutuvan energian yhteisöjen ja energian jakamisen tarjoamiin mahdollisuuksiin, jotka on otettu REPowerEU-suunnitelmassa huomioon mutta valitettavasti tekemättä selkoa siitä, miten tällaista toimintaa haittaavat esteet on tarkoitus poistaa.

1.16

ETSK korostaa myös vakiintuneiden kansallisten toimintamallien ja perinteiden merkitystä kestäväpohjaisia energiayhdistelmiä koskeviin valintoihin vaikuttavina tekijöinä. Komitea kannattaa käytettävissä olevien resurssien entistä laajempaa hyödyntämistä uusiutuvan energian kehittämiseksi. Erilaisten kansallisten valintojen vuoksi olisi edistettävä monipuolisuutta ja hyödynnettävä monia erilaisia uusiutuvia ja vähähiilisiä energialähteitä, jotka sopivat taloudellisesti ja ekologisesti osaksi uutta, pääasiassa eurooppalaisiin energialähteisiin tukeutuvaa energiajärjestelmää. ETSK panee merkille, että kysymys ydinenergian asemasta on edelleen avoinna; tämänhetkisenä linjana on, että kukin jäsenvaltio päättää asiasta itse.

1.17

ETSK on samaa mieltä siitä, että uusiutuvat energialähteet, varastointivälineet ja jakeluverkot olisi katsottava erittäin tärkeän yleisen edun mukaisiksi, mutta olisi toivonut parempaa selontekoa tämän konkreettisista vaikutuksista. ETSK on korostanut jo aiemmissa lausunnoissaan sähköautojen mahdollista suurta merkitystä ns. strategisina sähkövarastoina. Suunnitelmassa ei valitettavasti käsitellä tätäkään näkökohtaa.

1.18

Investointien osalta ETSK painottaa tarvetta kiinnittää enemmän huomiota mahdollisiin myönteisiin vaikutuksiin työllisyyden ja aluetalouksien kannalta sekä siihen, että energia- ja ilmastonäkökohdat on tärkeää nivoa sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen.

1.19

ETSK pitää valitettavana, että suunnitelmassa ei käsitellä riittävän tarkasti sitä, miten voidaan jälleenrahoittaa julkiset rahoitusosuudet, jotka voisivat toimia alkupääomana yksityisten investointien houkuttelemiseksi energiaomavaraisuuden edistämiseen. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla tähän tarkoitukseen varatun erityisveron periminen korkeiden öljyn- ja kaasunhintojen tuottamista windfall-voitoista. ETSK tiedostaa tällaisen toimenpiteen arkaluonteisuuden, kun otetaan huomioon, että halua investoida uusiutuviin ja vähähiilisiin energialähteisiin ei pitäisi heikentää.

1.20

Vaikka äskettäin annettu neuvoston asetus koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä ja siihen liittyvä tiedonanto ”Kaasua säästöön talven varalle” ovat askel oikeaan suuntaan kriisivalmiuden parantamiseksi, ETSK toivoo, että laadittaisiin yleisempi kriisikehys, jonka avulla pystytään vastaamaan sen mittaluokan kriisiin, joka EU:lla on nyt käsissään Ukrainan sodan takia.

1.21

ETSK panee merkille komission puheenjohtajan viimeaikaiset huomiot EU:n energiamarkkinoiden nykyisen rakenteen epätarkoituksenmukaisuudesta ja tarpeesta uudistaa sähkömarkkinoita. Komitea on ilahtunut aikeista tutkia vaihtoehtoja sähkömarkkinoiden optimoimiseksi mutta korostaa, että ennen ehdotusten esittämistä on tehtävä kattava vaikutustenarviointi.

1.22

REPowerEU-suunnitelma edellyttää joka tapauksessa huomattavaa rahoitusta, ja sitä on erittäin vaikeaa löytää nykyisen rahoituskehyksen puitteissa. ETSK korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää ottaa käyttöön kultainen sääntö yhteiskuntamme sosioekologiseen toimintaan liittyvien investointien edistämiseksi (1).

2. Taustaa

2.1

Euroopan komissio esittää REPowerEU-suunnitelmassa (2) laajan valikoiman toimenpiteitä, joiden avulla pyritään vähentämään EU:n riippuvuutta Venäjältä tulevista fossiilisista polttoaineista vauhdittamalla puhdasta siirtymää ja pyrkimällä yhdessä tekemään energiajärjestelmästä kestävämpi ja saamaan aikaan todellinen energiaunioni. Suunnitelma jakautuu neljään pilariin.

2.2

Ensimmäinen pilari on energiansäästö. Ajatuksena on parantaa energiatehokkuutta ja vähentää siten energiankulutusta vielä 5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä 55-valmiuspaketissa ehdotetun 9 prosentin vähennyksen lisäksi (3). Kaasunkulutuksessa 55-valmiuspaketilla saavutetaan 30 prosentin kokonaisvähennys vuoteen 2030 mennessä. Komissio on pyytänyt lainsäätäjiä sisällyttämään tämän ehdotuksen 55-valmiuspakettiin ennen sen hyväksymistä. Välittömänä lyhyen aikavälin toimenpiteenä komissio käynnistää Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) kanssa energiansäästökampanjan, jolla pyritään vaikuttamaan yksityishenkilöiden ja yritysten yksilöllisiin valintoihin, ja suosittaa, että jäsenvaltiot hyödyntävät täysimääräisesti niiden käytettävissä olevia välineitä, kuten kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivittämistä ja niiden täytäntöönpanon tehostamista (4). ETSK panee merkille äskettäin hyväksytyn neuvoston asetuksen, jossa säädetään yhteisestä kaasunkulutuksen vähentämisestä 15 prosentilla talvella 2022–2023 viiden viime vuoden keskiarvon perusteella (5). Asetukseen liittyy tiedonanto, joka sisältää ehdotuksia sen täytäntöönpanosta (6).

2.3

Toisessa pilarissa tavoitteena on vähentää riippuvuutta Venäjältä tulevasta kaasusta kahdella kolmasosalla tämän vuoden loppuun mennessä ja päästä siitä kokonaan eroon vuoteen 2027 mennessä monipuolistamalla kaasun tuontia. Tarkoituksena on lisätä nesteytetyn maakaasun tuontia Yhdysvalloista, Egyptistä, Israelista ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maista (+50 miljardia kuutiometriä) ja putkikaasun tuontia muualta kuin Venäjältä (+10 miljardia kuutiometriä). Lisäksi huhtikuussa perustettu EU:n energianhankintafoorumi kokoaa jatkossa yhteen kysyntää, tarjoaa puitteet vapaaehtoisille yhteisostoille, optimoi infrastruktuurin käyttöä ja solmii pitkän aikavälin kansainvälisiä kumppanuuksia. EU:n sisäistä maakaasun tuotantoa lisätään niin ikään, ja keskipitkällä aikavälillä aletaan käyttää vaihtoehtoina mm. biometaania ja uusiutuvaa vetyä. Monipuolistaminen koskee myös ydinpolttoainetta, jonka osalta eräät jäsenvaltiot ovat tällä hetkellä riippuvaisia venäläisistä lähteistä.

2.4

Kolmas pilari sisältää ehdotuksia fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta ja puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttamisesta Euroopassa. Ensinnäkin nostetaan vuoteen 2030 ulottuva uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin tavoite 40 prosentista 45 prosenttiin. Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin keskeisiin teknologioihin kuin aurinkoenergia (tavoitteena asentaa aurinkosähköä yli 320 GW vuoteen 2025 mennessä eli kaksinkertaisesti vuoden 2022 tasoon verrattuna ja 600 GW vuoteen 2030 mennessä, esitellä EU:n aurinkoenergiastrategia ja käynnistää uusi Euroopan aurinkokattoaloite), tuulivoima (lupamenettelyjen nopeuttaminen esimerkiksi määrittämällä ns. ydinkehittämisalueita), lämpöpumput (käyttöönoton lisääminen kaksinkertaiseksi 10 miljoonaan yksikköön seuraavien viiden vuoden aikana) ja elektrolyysilaitteet. Lainsäätäjiä pyydetään yhdenmukaistamaan uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin mukaiset muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita koskevat alatavoitteet (75 prosenttia teollisuudelle ja 5 prosenttia liikenteelle), edistämään vedyn hyödyntämistä kaksinkertaistamalla ns. vetylaaksojen määrä ja saattamaan vetyyn liittyvien Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden arviointi päätökseen viimeistään kesällä, jotta vuoteen 2030 mennessä voidaan ottaa käyttöön infrastruktuuri 20 miljoonan vetytonnin tuottamista, tuontia ja kuljetusta varten (7). Tarkoituksena on perustaa uusia vetykumppanuuksia (Välimeren alueen maiden ja Ukrainan kanssa). Biometaanin tuotantoa lisätään 35 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä. Olemassa olevien biokaasulaitosten muuntamiseen tarvitaan samalla ajanjaksolla 37 miljardin euron investoinnit. Vauhdittaakseen sähköistämistä ja vedyn hyödyntämistä teollisuudessa komissio ottaa innovaatiorahaston puitteissa käyttöön hiilen hinnanerosopimuksia ja erityisiä REPowerEU-ikkunoita ja perustaa EU:n aurinkoenergiateollisuuden yhteenliittymän. Myös biomassaan sekä maatalous- ja hakkuujätteisiin kiinnitetään paljon huomiota. Komissio kehottaa lainsäätäjiä hyväksymään nopeasti vaihtoehtoisista polttoaineista ja muista liikenteeseen liittyvistä asioista vireillä olevat ehdotukset, joilla tuetaan vihreää liikkuvuutta. Vuodeksi 2023 kaavaillaan tavaraliikenteen viherryttämistä koskevaa lainsäädäntöpakettia. Komissio muistuttaa tarpeesta nopeuttaa lupamenettelyjä mm. siten, että käsiteltävänä olevia ehdotuksia aletaan soveltaa aikaistetusti.

2.5

Viimeinen pilari koskee älykkäitä investointeja. Vuoteen 2027 mennessä tarvitaan 55-valmiuspaketin edellyttämien lisäksi vielä 210 miljardin euron investoinnit. Muilta toimittajilta ostettavaa nesteytettyä maakaasua ja putkikaasua varten tarvitaan 10 miljardin euron rahoitus vuoteen 2030 mennessä ja sähköverkkoon 29 miljardin euron lisäinvestoinnit vuoteen 2030 mennessä. Investointien rahoitusta on komission mukaan tarkoitus edistää erityisesti elpymis- ja palautumissuunnitelmien, päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokaupan sekä koheesiopolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan, Verkkojen Eurooppa -välineen, InvestEU-ohjelman ja innovaatiorahaston varojen ja verotuksellisten toimenpiteiden avulla.

2.6

Komissio on esittänyt asetuksen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen (EU) 2021/241 sekä päätöksen (EU) 2015/1814, direktiivin 2003/87/EY ja asetuksen (EU) 2021/1060 muuttamisesta sen mahdollistamiseksi, että tukivälinettä käytetään REPowerEU-suunnitelman tavoitteiden edistämiseen.

2.7

Yleisesti ottaen voi olla tarpeen jatkaa öljyn, muiden fossiilisten polttoaineiden ja hiilen käyttöä siirtymäkauden ajan. Myös ydinenergialla on oma roolinsa.

3. Yleistä

3.1

3.2

Venäjän julmuudet Ukrainan kansaa vastaan ovat johtaneet mm. venäläisen öljyn ja kaasun tuonnin vastaisiin pakotteisiin sekä siihen, että Venäjän energianvienti eräisiin EU:n jäsenvaltioihin on supistunut. Energian tuontia Venäjältä onkin tarpeen vähentää nopeasti, ja ETSK kannattaa varauksetta kaikkia tähän tähtääviä aloitteita. Tavoitteena on oltava, että energian tuominen Venäjältä lopetetaan kokonaan mahdollisimman pian, mieluiten kolmen seuraavan vuoden aikana.

3.3

ETSK antaakin lähtökohtaisesti täyden tukensa REPowerEU-suunnitelmalle. Siinä asetetaan perusteltu tavoite lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän energiantuonnista mahdollisimman pian ja esitetään asianmukaisia lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia tämän tavoitteen edistämiseksi.

3.4

Tilanne on hyvin dramaattinen etenkin kansainvälisestä näkökulmasta. Niin kauan kuin Eurooppa tuo kaasua ja öljyä Venäjältä, se auttaa Putinia käymään hyökkäyssotaa. Eurooppa tarvitsee venäläistä kaasua pitääkseen teollisuuden pyörät pyörimässä ja eurooppalaisten kodit lämpiminä, mikä heikentää EU:n diplomaattista asemaa. Siinä missä Venäjä voi manipuloida kaasun tukkuhintoja Eurooppaan suuntautuvien energiatoimitusten kautta, EU:n kansalaiset ja teollisuus kärsivät korkeista hinnoista ja pelättävissä on järisyttäviä taloudellisia seurauksia, jos Venäjä lopettaa kaasutoimitukset kokonaan. Nykytilanne vaikuttaa siis kielteisesti sekä hintoihin että toimitusvarmuuteen ja tekee niin yrityksistä kuin kuluttajistakin panttivankeja. Osa yrityksistä on jo joutunut rajoittamaan tuotantoaan tai lopettamaan sen korkeiden energiahintojen vuoksi, mikä on vaikuttanut kielteisesti myös työllisyyteen. Samaan aikaan kotitaloudet eivät useinkaan tiedä, miten ne pystyisivät maksamaan energialaskunsa. Sekava tilanne koettelee myös EU:n demokraattista järjestelmää, ja se on ratkaistava mahdollisimman pian.

3.5

Kysymys kuuluu, onko REPowerEU riittävän kunnianhimoinen. Kun otetaan huomioon, että päätavoitteena on lopettaa asteittain riippuvuus kaasun ja öljyn tuonnista Venäjältä ja saavuttaa EU:n energiaomavaraisuus Venäjästä pääasiassa lisäämällä uusiutuvien energialähteiden osuutta, parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä tuontia vaihtoehtoisista lähteistä mutta myös tarvittaessa turvautumalla fossiiliseen, vähähiiliseen ja hiilipohjaiseen energiaan hyvin lyhyen siirtymäkauden ratkaisuina, toimet ovat komitean arvion mukaan riittäviä. On kuitenkin kysyttävä, tekeekö Euroopan unioni – ja tekevätkö eritoten jäsenvaltiot – kaiken voitavansa Venäjän kaasutoimitusten lopettamiseksi mahdollisimman pian. 55-valmiuspakettia koskevan lainsäädäntöprosessin tähänastisten tulosten ja pelkän REPowerEU-suunnitelman valossa tämä vaikuttaa kyseenalaiselta.

3.6

Täysin vakuuttavia vaihtoehtoja, joiden avulla pystytään heti edistämään maakaasun korvaamista pitkällä aikavälillä ja jotka ovat kaikilta osin 55-valmiuspaketin strategisten tavoitteiden mukaisia, on vain kaksi: uusiutuvien energialähteiden käytön huomattava lisääminen ja kysynnän voimakas vähentäminen.

3.7

Koska tärkeimpien keskipitkän ja pitkän aikavälin ratkaisujen kehittäminen vaatii rahaa ja aikaa, ETSK korostaa välittömästi toteutettavissa olevien toimenpiteiden merkitystä. Niihin kuuluvat esimerkiksi yksityishenkilöiden ja yritysten tekemät valinnat, vapaaehtoiset yhteisostot EU:n energiafoorumin kautta, uusien energiakumppanuuksien solmiminen luotettavien ja myötämielisten toimijoiden kanssa, kaasun varastointi, nopeiden lupamenettelyjen aikaistettua soveltamista koskevien suositusten noudattaminen, ydinkehittämisalueiden määrittäminen ja biometanolin tuotannon lisääminen. Lainsäätäjät voisivat reagoida välittömästi komission pyyntöön sisällyttää 55-valmiuspakettiin ajan voittamiseksi ne erillisissä ehdotuksissa esitetyt tavoitteet, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamista 40 prosentista 45 prosenttiin, energiatehokkuuden lisäämistä vielä 5 prosentilla ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Lainsäätäjät voisivat myös noudattaa kehotusta hyväksyä asiaan liittyvät ehdotukset nopeasti.

3.8

ETSK suhtautuu niin ikään myönteisesti äskettäin annettuun neuvoston asetukseen kaasun käytön koordinoidusta vähentämisestä talvella 2022–2023.

3.9

Koska tilanne vaatii äärimmäisen nopeita ratkaisuja, ETSK kannattaa myös sitä, miten REPowerEU-suunnitelmassa otetaan huomioon mahdollinen tarve turvautua fossiilisiin ja vähähiilisiin polttoaineisiin ja hiileen siirtymäkaudella, joka on pidettävä mahdollisimman lyhyenä, jotta näitä energialähteitä ei ammennettaisi tyhjiin. Komitea panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että ydinenergiakysymys jätetään toistaiseksi kunkin jäsenvaltion ratkaistavaksi.

3.10

ETSK suhtautuu myönteisesti sosiaalisen ilmastorahaston perustamiseen kielteisten sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi ja rahoituksen tarjoamiseksi jäsenvaltioille, jotta ne saavat tukea toimenpiteisiinsä, joilla puututaan taloudellisesti heikossa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjille aiheutuviin sosiaalisiin vaikutuksiin. Komitea huomauttaa kuitenkin, että sosiaaliselle ilmastorahastolle ehdotetut määrärahat eivät tarjoa riittävää taloudellista tukea, jonka turvin sosioekonomisia vaikutuksia pystyttäisiin lievittämään vastuullisesti pyrittäessä saavuttamaan ilmastoon ja liikkumismuotoihin liittyvät tavoitteet. Asian ratkaisemiseen on varattava sen laajuutta vastaavat rahoitusvarat. ETSK huomauttaa myös, että jäsenvaltioiden kyky houkutella ja hallinnoida yksityisiä varoja vaihtelee.

3.11

Jäsenvaltioiden olisi lisäksi tuettava kansalaisia ja erityisesti taloudellisesti heikossa asemassa olevia kotitalouksia sekä lyhyellä aikavälillä kahtena seuraavana talvena että pitkällä aikavälillä.

3.12

Energiansäästön osalta komissio pyrkii välittömiin 5 prosentin vähennyksiin kaasun kulutuksessa (noin 13 miljardia kuutiometriä) ja öljyn kulutuksessa (noin 16 miljoonaa tonnia). Tämä ei ole todellakaan kunnianhimoinen tavoite eikä vastaa Ukrainan vastaisen sodan synnyttämän kriisin mittakaavaa. Poliittinen todellisuus on kuitenkin se, että energianeuvosto hyväksyi 27. kesäkuuta 2022 komission vuonna 2021 ehdottaman 9 prosentin vähennystason ottamatta millään tavoin huomioon REPowerEU-suunnitelman kehotusta sisällyttää ehdotus 55-valmiuspakettiin.

3.13

Saksassa kaasunkulutus väheni jo tammi–toukokuussa 2022 lähes 15 prosenttia (8), mutta markkinatutkimusten mukaan kotitalouskuluttajat voisivat säästää vielä enemmän. Tämä osoittaa selvästi, että tilanne ja toimintahalukkuus tai -kyky voivat vaihdella hyvin paljon jäsenvaltioittain. Toimivimpia olisivat ehkä toimenpiteet, jotka ovat riittävän joustavia tämän tosiseikan huomioon ottamiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä 26. heinäkuuta 2022 annettu neuvoston asetus, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon myös teollisuuden tarpeet.

3.14

Energiakampanjoiden ei pitäisi rajoittua vain kehotuksiin säästää energiaa, vaan niihin olisi sisällyttävä välittömästi vaikuttavia toimenpiteitä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita käänteinen huutokauppa, joka tarkoittaa sitä, että keskusviranomainen – joko sääntelyviranomainen tai verkonhaltija – järjestää teollisuuskuluttajille suunnatun tarjouskilpailun, jossa toimijat voivat tehdä tarjouksia vapaaehtoisesta kaasun käytön vähentämisestä omien kustannustensa perusteella. Tämä voisi auttaa saavuttamaan tarvittavat kaasun varastointimäärät ja lisätä sen todennäköisyyttä, että EU selviää talven yli ilman kohtuuttoman suuria sosiaalisia ja taloudellisia vahinkoja, jos Venäjän kaasutoimitukset loppuvat kokonaan. ETSK muistuttaa mahdollisuudesta käyttää kysyntäjoustoa keinona vähentää kysyntää.

3.15

Uusiutuvien energialähteiden osalta komissio on asettanut yleistavoitteeksi nostaa näiden energialähteiden osuus 45 prosenttiin vuonna 2021 ehdotetun 40 prosentin sijasta, mutta vaikka komissio on pyytänyt sen sisällyttämistä 55-valmiuspakettiin, tähän ei ole toistaiseksi reagoitu (näin ei tehty ainakaan energianeuvostossa 27. kesäkuuta 2022). ETSK pitää tätä valitettavana, sillä asian sivuuttaminen viivästyttää halutun kehityksen vaikutusta. Komitea on kuitenkin tyytyväinen siihen, että toukokuussa 2022 tehtiin erillinen ehdotus, joka koskee uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyjen nopeuttamista ja erityisten ydinkehittämisalueiden määrittämistä tällaisille hankkeille, jotta voidaan poistaa yksi merkittävä uusiutuvien energialähteiden nopeaa käyttöönottoa ja etenkin aurinko- ja tuulienergiahankkeita jarruttava este. ETSK suhtautuu tältä pohjalta myönteisesti myös REPowerEU-tiedonannossa esitettyyn suositukseen ottaa nopeat lupamenettelyt ja ydinkehittämisalueet käyttöön välittömästi komission ehdotuksen hyväksymistä odotettaessa.

3.16

Näiden kunnianhimoisempien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monenlaisten teknisten laitteiden tuontia, koska EU:ssa ei ole enää tuotantokapasiteettia. Esimerkiksi aurinkopaneeleista suuri osa tuodaan Kiinasta. Fossiiliset energialähteet eivät siis ole riippuvaisia ainoastaan tuonnista vaan myös tarvittavista laitteista. ETSK kehottaa kaikkia poliittisia päättäjiä edistämään hyvin laajasti uusiutuvaan energiaan liittyvien laitteiden tuotannon lisäämistä Euroopassa. EU:n aurinkoenergiateollisuuden yhteenliittymä voisi olla ensimmäinen askel.

3.17

Uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi EU:n energiapaletissa tarvitaan kuitenkin mittavia investointeja. Tästä huolimatta EU:ssa investoidaan hiilestä irtautumista edistävän teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen suhteessa vähemmän julkisia varoja kuin muissa suurissa talouksissa, mikä vaarantaa unionin kilpailukyvyn keskeisissä tulevaisuuden teknologioissa. ETSK huomauttaa, että vihreä siirtymä ja toimitusvarmuus edellyttävät uusiutuvien energialähteiden oikeanlaista ja riittävää yhdistelmää, jotta sähköistäminen ja vihreän vedyn tuottaminen onnistuvat, sekä varastointiteknologioiden kehittämistä ja digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien täyttä hyödyntämistä, jolloin virtuaalisten voimalaitosten kaltaiset toimintamallit saataisiin vihdoin käyttöön. Tutkimus- ja kehitysinvestointien tarve on siis edelleen suuri.

3.18

Itse tuotetun energian kulutus, uusiutuvan energian yhteisöt ja energian jakaminen eli toimintamallit, jotka otettiin laajasti huomioon puhtaan energian säädöspaketissa ja joita ETSK on jo pitkään kannattanut, ovat tärkeitä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Investointitarpeet ovat massiivisia. Kansalaiset haluavat panostaa oman energian tuottamiseen ja kuluttamiseen, jos he ymmärtävät sen hyödyttävän myös heitä itseään. Heidän pitäisi tuntea saavansa kannustusta sen sijaan, että tällaisen toiminnan tiellä on esteitä. Monissa jäsenvaltioissa esteitä on edelleen, ja tämä tunnustetaan REPowerEU-suunnitelmaan liittyvässä EU:n aurinkoenergiastrategiassa, jossa toistetaan tältä osin uusiutuvan energian direktiivin (RED II) sanoma täsmentämättä kuitenkaan, miten jäsenvaltiot voidaan pakottaa lopulta poistamaan asiaan liittyvät esteet.

3.19

Uusiutuvat energialähteet ja varastointi on järkevää määritellä erittäin tärkeän yleisen edun mukaisiksi, mutta tämän suora vaikutus jää epäselväksi. Myös jakeluverkko, joka yhdistää tuotantolaitokset ja kuluttajat, on määriteltävä erittäin tärkeän yleisen edun mukaiseksi.

3.20

Vaikka energiankysynnän vähentämisessä (ks. kohdat 3.7–3.9) ja uusiutuvien energialähteiden lisäämisessä (ks. kohdat 3.10–3.12) tapahtuisi mittavia parannuksia, on ilmiselvää, ettei EU pysty saavuttamaan energiaomavaraisuutta lyhyellä eikä keskipitkällä aikavälillä. Se vaikuttaa mahdolliselta pitkällä aikavälillä, mutta tällaisen kehityksen suotavuus on vielä avoin kysymys. Venäjä-riippuvuudesta saatujen huonojen kokemusten perusteella tulevat kumppanimaat ja -alueet on valittava huolellisesti. Vaikka tilanteen kiireellisyys edellyttää pikaisia päätöksiä nesteytetyn maakaasun ja (vihreän) vedyn tuonnista, pitkäaikaisia sitovia päätöksiä ei tule tehdä ilman kattavaa riskianalyysiä. ETSK kehottaa komissiota laatimaan geopoliittisen energiatuontistrategian ennen kuin se ehdottaa energiakumppanuuksia epädemokraattisten tai poliittisesti epävakaiden maiden kanssa. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja energiaan liittyvät kiireelliset tarpeet.

3.21

Nesteytetty maakaasu vaikuttaa olevan monien jäsenvaltioiden käyttämä ratkaisu, mutta hiilidioksidijalanjälkensä vuoksi se on siirtymävaiheen teknologia ja siirtymävaiheen on oltava mahdollisimman lyhyt. Seuraavien 20 vuoden aikana kaikki uudet nesteytetyn maakaasun infrastruktuurit on joko poistettava käytöstä tai niiden kautta on voitava kuljettaa ja toimittaa kuluttajille vihreää vetyä. Tämän on oltava perusperiaatteena kaikissa lähikuukausien aikana tehtävissä investointipäätöksissä. Vetyvalmiutta käytetään usein luokittelukriteerinä, mutta todellisuudessa on hyvin epäselvää, mitä sillä tarkoitetaan. Komission on määriteltävä vetyvalmius, kuten se teki delegoidussa säädöksessä vihreän vedyn osalta, jotta selkeään ilmastotavoitteeseen saadaan yhdistettyä investointivarmuus. Kestävyysluokitusjärjestelmää olisi muutettava vastaavasti.

3.22

Edellä todetusta ilmenee, miten tärkeää on ottaa huomioon vakiintuneet kansalliset toimintamallit ja lähestymistavat harkittaessa kestäviä energialähteiden yhdistelmiä. ETSK panee merkille, että komissio viittaa REPowerEU-suunnitelmassaan lyhyesti ydinvoiman rooliin, mutta tämä vaihtoehto on yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla. Komitea kannattaa EU:ssa käytettävissä olevien resurssien entistä laajempaa hyödyntämistä, myös komission ensisijaisena tavoitteena esittämää uusiutuvien energialähteiden käytön nopeaa ja huomattavaa lisäämistä. Monipuolinen energiantuotantovalikoima edistää energiahuoltovarmuutta. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi olisi siksi käytettävä koko valikoimaa vähähiilisiä energialähteitä, jotka sopivat osaksi uutta, pääasiassa eurooppalaisiin ja tuotantotasoltaan vaihteleviin energialähteisiin tukeutuvaa energiajärjestelmää.

3.23

Älykkäitä investointeja koskevassa pilarissa asetetut painopisteet ovat kohdallaan. ETSK tähdentää kuitenkin, että hiilettömän, hajautetun ja digitalisoidun energiahuoltorakenteen vaikutukset työllisyyteen ja alueelliseen talouteen voivat olla erittäin myönteiset, jos se toteutetaan oikein (ks. asiakokonaisuus TEN/660). Vallitsevan kriisin oloissa Euroopan unioni tarvitsee yleistä energia-alan lähestymistapaa, jossa yhdistetään energiaan ja ilmastoon liittyvät erityiskysymykset sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistävän politiikan tavoitteisiin. Tämä näkökohta on pitkälti unohdettu aurinkoenergiastrategiassa, jonka komissio esitteli yhdessä REPowerEU-suunnitelman kanssa.

3.24

Komissio huomauttaa perustellusti, että julkiset investoinnit voivat ja niiden tulee saada liikkeelle yksityistä rahaa. REPowerEU-suunnitelmassa ei kuitenkaan käsitellä sitä, miten investointien julkiset rahoitusosuudet voidaan jälleenrahoittaa. Fossiilisten luonnonvarojen tukien poistaminen olisi yksi tapa järjestää rahoitusta, ja toinen olisi syvän öljy- ja kaasukriisin etenkin suurille öljy-yhtiöille tuottamien valtavien ylimääräisten windfall-voittojen verottaminen. ETSK ehdottaa, että nämä voitot leikataan verojen avulla ja että niitä siirretään taloudellisena korvauksena energiankuluttajille, esimerkiksi taloudellisesti heikommassa asemassa oleville kotitalouksille tai energiaintensiivisille yrityksille, ja käytetään uusiutuvan energian tuotannon ja tarvittavan verkkoinfrastruktuurin laajentamiseen, varsinkin kun tästä keskustellaan tai tätä toteutetaan jo joissakin jäsenvaltioissa. ETSK katsoo, että tällainen verotus olisi suunniteltava hyvin huolellisesti, jotta ei heikennetä energiayhtiöiden valmiutta investoida vähähiilisiin ratkaisuihin. Komitea kehottaa komissiota ehdottamaan viipymättä asiaan liittyviä toimenpiteitä.

3.25

Koska paikallisiin olosuhteisiin mukautettujen ratkaisujen edistäminen on todennäköisesti hyödyllistä, ETSK kannattaa täysin komission ehdotusta hyödyntää REPowerEU-suunnitelman täytäntöönpanossa elpymis- ja palautumissuunnitelmia ja elpymis- ja palautumistukivälinettä.

3.26

4. Erityistä

4.1

Biometaanilla voi olla merkitystä, kun Euroopan riippuvuutta Venäjän kaasusta pyritään vähentämään tai siitä pyritään kokonaan eroon. Sen tuotantoa varten olisi kuitenkin erityisesti parannettava jo olemassa olevia biokaasulaitoksia, jotta vältetään mm. ristiriidat biologisen monimuotoisuuden kanssa. Tällä hetkellä biokaasulaitoksia käytetään usein vain peruskuormavoimalaitoksina, eli ne toimivat kellon ympäri. Tuloksena syntyvä lämpö käytetään vain harvoin hyödyksi. Tällaiset toimintamallit eivät ole tehokkaita. Saatu biokaasu olisi joko jalostettava ja syötettävä suoraan kaasuverkkoon tai sitä olisi käytettävä myös lämmön tuottamiseen paikallisissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Pienehköt kaasuvarastot voisivat auttaa tuottamaan sähköä silloin, kun tuulta tai auringonvaloa ei ole tarpeeksi. Olemassa olevien järjestelmien muokkaamiseen on investoitava. Tiedonannossa viitataan tähän liittyviin kannustimiin, mutta yksityiskohdat puuttuvat ja ne on täsmennettävä välittömästi.

4.2

Kuten kohdassa 3.14 todetaan, nesteytetyn maakaasun on oltava mukana kuvassa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. REPowerEU-suunnitelmassa luvataan arviointeja ja suunnittelua, vapaaehtoisia yhteisostoja ja koordinoinnin tehostamista. Yksittäiset jäsenvaltiot toimivat kuitenkin jo nyt. Eurooppalainen solidaarisuus on tarpeen, ja komission on varmistettava, että kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen (EU) 2017/1938 mukaisesti yksikään jäsenvaltio ei toimi muiden etujen vastaisesti.

4.3

Kaasun toimitusvarmuutta koskevassa asetuksessa säädetään myös kattavasta eurooppalaisesta yhteisvastuujärjestelmästä, jota sovelletaan kaasukriisitilanteessa. Vaikka äskettäin annettu neuvoston asetus koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä ja siihen liittyvä tiedonanto ”Kaasua säästöön talven varalle” ovat askel oikeaan suuntaan kriisivalmiuden parantamiseksi, ETSK toivoo, että laadittaisiin yleisempi kriisikehys, jonka avulla pystytään vastaamaan sen mittaluokan kriisiin, joka EU:lla on nyt käsissään Ukrainan sodan takia.

4.4

Sähköstä lämmöksi -ratkaisuista ja lämpöpumpuista näyttää tulevan lupaavin tapa korvata maakaasu lämmityksessä, myös kaukolämpöjärjestelmissä. Esteitä on kuitenkin runsaasti (ammattitaitoisten työntekijöiden tarpeesta aina sosiaalisiin kysymyksiin erityisesti asuinalueilla, joilla vuokralaisten osuus on suuri). Tiedonannossa ei käsitellä näitä seikkoja. Tarvitaan hienojakoisempaa ja myös kriittisempää otetta sekä kansalaisyhteiskunnan osallistamista.

4.5

Energian hintojen valtava nousu on paljastanut energiamarkkinoiden heikkoudet. Komission puheenjohtaja von der Leyen on itse todennut, että nykyinen sähkömarkkinajärjestelmä ei enää toimi ja että sitä on uudistettava. On pohdittava perustavanlaatuisia kysymyksiä energia-alan tulevaisuudesta, ympäristöystävällisen, kohtuuhintaisen ja luotettavan energiahuollon varmistamisesta sekä energiansaantioikeudesta. Järjestelmän rakennetta ja sääntelyä on mukautettava hallitsevaan asemaan nousevien uusiutuvien energialähteiden mukanaan tuomaan uuteen tilanteeseen, ja niiden on tarjottava asianmukaiset edellytykset yksittäisille toimijoille. Lisäksi kuluttajansuojaa on vahvistettava riittävälle tasolle. ETSK on ilahtunut komission aikeista tutkia vaihtoehtoja sähkömarkkinoiden rakenteen optimoimiseksi ja kannattaa voimakkaasti sellaisten markkina-arviointien laatimista, joissa analysoidaan kaikkien mahdollisten toimijoiden käyttäytymistä energiamarkkinoilla ja energiamarkkinoiden rakenteessa. ETSK korostaa, että ennen ehdotusten esittämistä on joka tapauksessa tärkeää tehdä kattava vaikutustenarviointi. Komitea kiinnittää huomion siihen, että korkeisiin sähköhintoihin, myös sähkön ja kaasun hintojen kytkemiseen toisiinsa, on puututtava kiireesti, sillä ne vaikuttavat kielteisesti jäsenvaltioiden talouteen.

4.6

ETSK huomauttaa lisäksi, että investointikohteiden oikean valinnan ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi tarvitaan kasvavan energiankysynnän entistä tehokkaampaa systemaattista ennakointia aloittain ja energialajeittain, ottaen huomioon energiatyyppien muutokset, sekä tulevan energiajärjestelmäarkkitehtuurin yhä parempaa käsitteellistä suunnittelua. Komission olisi laadittava tätä koskeva katsaus ja tiedotettava siitä laajasti, sillä yhteiskunnissa ei usein tiedetä riittävän tarkasti, miten omavarainen Eurooppa on energian suhteen.

Bryssel 21. syyskuuta 2022.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) ETSK:n lausunto EUVL C 105, 4.3.2022, s. 11.

(2) COM(2022) 230 final.

(3) COM(2022) 222 final.

(4) COM(2022) 240 final.

(5) Neuvoston asiakirja 11625/22.

(6) COM(2022) 360 final.

(7) COM(2022) 230 final, s. 7, ja SWD(2022), s. 26.

(8) Industrie spart Gas, Sparpotenzial bei Verbrauchern nicht gehoben (handelsblatt.com).

(9) ETSK:n lausunto EUVL C 105, 4.3.2022, s. 11.

Top

Choose the experimental features you want to try