KOMISSION TIEDONANTO

Valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisipuitteet talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen

(2022/C 426/01)

1.   VENÄJÄN HYÖKKÄYS UKRAINAAN, SEN VAIKUTUS EU:N TALOUTEEN JA TILAPÄISTEN VALTIONTUKITOIMENPITEIDEN TARVE

(1)

Venäjä tunnusti 22. helmikuuta 2022 laittomasti itsenäisiksi Ukrainassa sijaitsevat Donetskin ja Luhanskin alueet, jotka eivät ole hallituksen hallinnassa. Venäjä aloitti provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022. Euroopan unioni (EU) ja sen kansainväliset kumppanit reagoivat välittömästi tähän Ukrainan alueellisen koskemattomuuden, suvereniteetin ja itsenäisyyden vakavaan loukkaamiseen määräämällä rajoittavia toimenpiteitä (pakotteita). Pakotteita kohdistettiin myös Valko-Venäjään johtuen sen roolista Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen mahdollistajana. Seuraavien viikkojen kuluessa otettiin käyttöön uusia toimenpiteitä, ja tulevaisuudessa saatetaan hyväksyä myös lisätoimenpiteitä tilanteen kehittyessä. Venäjä päätti toteuttaa myös omia rajoittavia taloudellisia vastatoimia (1).

(2)

Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan, määrätyt pakotteet ja esimerkiksi Venäjän asettamat vastatoimet aiheuttavat taloudellisia vaikutuksia koko sisämarkkinoilla. Vaikutukset voivat kohdistua EU:ssa toimiviin yrityksiin monin tavoin sekä suoraan että välillisesti. Tämä voi näkyä kysynnän supistumisena, olemassa olevien sopimusten ja hankkeiden keskeytymisenä ja siitä johtuvana liikevaihdon menetyksenä tai toimitusketjujen häiriöinä, erityisesti raaka-aineiden ja esituotteiden osalta. Lisäksi joitakin tuotantopanoksia ei ole enää saatavilla tai niiden hinta on merkittävästi noussut.

(3)

Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut häiriöitä tiettyjen tuotteiden, erityisesti viljan ja kasviöljyjen, tuonnissa ja viennissä EU:n ja Ukrainan välillä. Vaikutukset energiamarkkinoihin ovat olleet merkittäviä ja johtaneet sähkön ja kaasun hintojen nousuun EU:ssa. Jo varsinaista hyökkäystä edeltäneinä viikkoina Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen todennäköisyys oli vaikuttanut energiamarkkinoihin. Korkeat energian hinnat vaikuttavat useisiin talouden aloihin, joista monet, kuten liikenne ja matkailu, kärsivät erityisen paljon jo covid-19-pandemiasta. Vaikutukset ovat kohdistuneet myös rahoitusmarkkinoihin, joilla huolta aiheuttavat erityisesti vaikutukset likviditeettiin ja hyödykemarkkinoiden volatiliteettiin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan suuri määrä ukrainalaisia on joutunut muuttamaan joko maan sisällä tai naapurimaihin. EU:hun on saapunut poikkeuksellisen suuri määrä pakolaisia, millä on ollut merkittäviä humanitaarisia ja taloudellisia seurauksia.

(4)

Venäjän hyökkäyksen aiheuttama geopoliittinen kriisi vaikuttaa erityisen voimakkaasti myös maatalouteen, elintarvikkeiden jalostukseen, kalastukseen ja vesiviljelyyn. Korkeat energian hinnat nostavat lannoitteiden hintaa. Lannoitteiden tarjontaan vaikuttavat myös rajoitukset, joita lannoitteiden tuonnille Venäjältä ja Valko-Venäjältä on asetettu. Kriisillä on todennäköisesti vakavia seurauksia viljojen (erityisesti maissin ja vehnän), öljykasvien (auringonkukka ja rapsi) ja tärkkelysjohdannaisten toimituksiin Ukrainasta ja Venäjältä EU:hun, mikä johtaa rehun hintojen voimakkaaseen nousuun. Energian, lannoitteiden, viljan ja öljyjen hintojen nousun yhteisvaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin karjankasvatukseen (2). Ukraina on myös tärkeä kasviöljyjen (erityisesti auringonkukkaöljyn) tuottaja ja viejä, minkä vuoksi näiden tuotteiden hintojen nousu vaikuttaa elintarviketeollisuuden toimijoihin ja pakottaa ne etsimään vaihtoehtoisia lähteitä.

(5)

Lisähuolta aiheuttaa se, että EU:n tuotteita ei voida enää kuljettaa Ukrainaan eikä mahdollisesti myöskään Venäjälle eikä Valko-Venäjälle sotatilan ja pakotteiden vuoksi. Tämä vaikuttaa Venäjän tapauksessa pääasiassa viinien ja tislattujen alkoholijuomien, jalostettujen elintarvikkeiden (myös hedelmä- ja vihannesjalosteiden), suklaan ja makeistuotteiden, äidinmaidonkorvikkeen ja lemmikkieläinten ruokien tuottajiin, Valko-Venäjän tapauksessa hedelmien ja vihannesten tuottajiin ja Ukrainan tapauksessa useimpien maataloustuotteiden tuottajiin.

(6)

Tilannetta pahentaa tuotantokustannusten jyrkkä nousu, johon vaikuttaa osittain maakaasun hinnan jyrkästä noususta johtuva typpilannoitteiden kallistuminen sekä energian suora käyttö maatalouden tuotantoprosesseissa. Venäjä ja Valko-Venäjä ovat kaikkien kolmen keskeisimmän lannoitteen (typpi, fosfori ja kalium) merkittäviä tuottajia ja viejiä, joten pakotteet nostavat lannoitteiden hintoja entisestään.

(7)

Tätä taustaa vasten komissio on päättänyt antaa tämän tiedonannon täsmentääkseen perusteet, joilla arvioidaan sellaisten valtiontukitoimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille, joita jäsenvaltiot mahdollisesti toteuttavat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja EU:n ja kansainvälisten kumppaneiden sen seurauksena määräämien pakotteiden sekä esimerkiksi Venäjän toteuttamien vastatoimien (3) aiheuttamien taloudellisten vaikutusten korjaamiseksi. Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten koordinoidut taloudelliset toimet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan lieventää välittömiä sosiaalisia ja taloudellisia haittavaikutuksia EU:ssa, säilyttää talouden toimeliaisuus ja suojella työpaikkoja sekä helpottaa rakenteellisia muutoksia, joita tarvitaan tässä uudessa taloudellisessa tilanteessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

1.1.   Euroopan unionin ja kansainvälisten kumppaneiden määräämät pakotteet

(8)

Venäjän hyökättyä provosoimatta ja perusteettomasti Ukrainaan Euroopan unionin neuvosto on sopinut useista pakotepaketeista.

(9)

Neuvosto pääsi 23. helmikuuta 2022 yhteisymmärrykseen paketista, johon sisältyy i) kohdennettuja pakotteita Venäjän valtionduuman 351 jäsenelle ja 27 muulle henkilölle, ii) rajoituksia taloussuhteissa Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden osiin, jotka eivät ole hallituksen valvomia ja iii) rajoituksia, jotka koskevat Venäjän pääsyä EU:n pääoma- ja rahoitusmarkkinoille ja -palveluihin (4).

(10)

Neuvosto sopi 25. helmikuuta 2022 uusista Venäjän vastaisista pakotteista, jotka kohdistuvat i) rahoitusalaan, ii) energia-alaan, avaruusalaan ja liikenteeseen (ilmailu), iii) kaksikäyttötuotteisiin, iv) vientivalvontaan ja vientirahoitukseen, v) viisumipolitiikkaan ja vi) lisäpakotteina venäläisiin ja muihin (myös valkovenäläisiin) henkilöihin (5).

(11)

Neuvosto päätti 28. helmikuuta 2022 sulkea Euroopan ilmatilan venäläisiltä ilma-aluksilta ja hyväksyi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että Venäjän keskuspankki ei voi ottaa käyttöön kansainvälisiä varantojaan tavoilla, jotka heikentävät toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta (6). Neuvosto hyväksyi myös lisäpakotteita venäläisille henkilöille (7).

(12)

Neuvosto hyväksyi 1. maaliskuuta 2022 seuraavat lisätoimenpiteet: i) tiettyjen venäläisten pankkien poistaminen SWIFT-viestijärjestelmästä (8) ja ii) toimenpiteet Venäjän valtion omistamien tiedotusvälineiden Russia Todayn ja Sputnikin levittämän disinformaation torjumiseksi (9).

(13)

Johtuen Valko-Venäjän roolista sotilaallisen hyökkäyksen mahdollistajana, neuvosto päätti 2. maaliskuuta 2022 ottaa käyttöön tupakkatuotteiden, mineraalituotteiden, kaliumkloridituotteiden, puutuotteiden, sementtituotteiden, rauta- ja terästuotteiden sekä kumituotteiden tuotantoon käytettävien tavaroiden kauppaan liittyviä uusia Valko-Venäjän vastaisia pakotteita. Se kielsi myös kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian viennin Valko-Venäjälle tai Valko-Venäjällä käytettäväksi, Valko-Venäjän sotilaallista ja teknologista sekä puolustuksen ja turvallisuuden kehittämistä mahdollisesti edistävien tuotteiden ja teknologian viennin sekä koneiden viennin ja asetti rajoituksia näihin liittyvien palvelujen tarjoamiselle (10). Neuvosto hyväksyi myös 22 valkovenäläiseen henkilöön kohdistuvia yksittäisiä toimenpiteitä (11).

(14)

Neuvosto hyväksyi 9. maaliskuuta 2022 Valko-Venäjän rahoitusalaan kohdistuvia lisätoimenpiteitä, joita ovat muun muassa kolmen valkovenäläisen pankin sulkeminen SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle, kielto toteuttaa transaktioita Valko-Venäjän keskuspankin kanssa, Valko-Venäjältä EU:hun suuntautuvien rahoitusvirtojen rajoitukset ja kielto toimittaa euromääräisiä seteleitä Valko-Venäjälle (12). Neuvosto otti myös käyttöön uusia rajoittavia toimenpiteitä meriliikenteessä käytettävien tuotteiden ja radioviestintäteknologian Venäjälle suuntautuvalle viennille. Lisäksi neuvosto määräsi rajoittavia toimenpiteitä 160 henkilölle (13). Neuvosto sopi 15. maaliskuuta 2022 Venäjän vastaisista alakohtaisista ja yksittäisistä lisätoimenpiteistä (14). Neuvosto päätti erityisesti i) kieltää kaikki liiketoimet tiettyjen valtion omistamien yritysten kanssa, ii) kieltää luottoluokituspalvelujen tarjoamisen sekä kaikkien luottoluokitustoimintaan liittyvien tilauspalvelujen tarjoamisen venäläisille henkilöille tai yhteisöille, iii) laajentaa luetteloa Venäjän puolustusalaan ja teolliseen perustaan yhteydessä olevista henkilöistä, joille määrätään tiukempia vientirajoituksia, kun on kyse sellaisista kaksikäyttötuotteista ja -teknologiasta, jotka voisivat edistää Venäjän puolustus- ja turvallisuusalan teknologista kehittämistä, iv) kieltää uudet investoinnit Venäjän energia-alaan ja ottaa käyttöön kattavan vientirajoituksen, joka koskee energiateollisuuden tarvikkeita, teknologiaa ja palveluja ja v) ottaa käyttöön uusia kaupan rajoituksia, jotka koskevat rautaa ja terästä sekä ylellisyystuotteita (15). Lisäksi neuvosto päätti määrätä pakotteita keskeisille venäläisille oligarkeille, lobbaajille ja propagandan levittäjille sekä keskeisille ilmailu-, sotilas- ja kaksikäyttö-, laivanrakennus- ja konerakennusalan yrityksille (16).

(15)

Neuvosto hyväksyi 3. kesäkuuta 2022 kuudennen pakotepaketin (17) ottaen huomioon Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan jatkumisen, Valko-Venäjän sille antaman tuen sekä julmuudet, joihin Venäjän asevoimien on raportoitu syyllistyneen. Paketti sisältää seuraavat toimet: 1) kielto, joka koskee raakaöljyn ja jalostettujen öljytuotteiden tuontia Venäjältä, rajoitetuin poikkeuksin, 2) SWIFT-sulun laajentaminen koskemaan vielä kolmea venäläistä pankkia ja yhtä valkovenäläistä pankkia ja 3) lähetyskiellon asettaminen unionissa vielä kolmelle venäläiselle valtio-omisteisille tiedotusvälineelle. Lisäksi unioni on asettanut pakotteita vielä 65 henkilölle ja 18 yhteisölle. Näihin kuuluu Butšassa ja Mariupolissa tapahtuneista julmuuksista vastuussa olevia henkilöitä.

(16)

Neuvosto hyväksyi 21. heinäkuuta 2022 seitsemännen, niin sanotun tehostavan pakotepaketin (18), joka koostuu seuraavista lisätoimenpiteistä: 1) kullan tuontikielto, 2) raportointivaatimusten tiukentaminen pakotteiden kohteena olevien henkilöiden osalta, 3) kohdennetut vientikiellot, 4) satamaan pääsykielto, 5) rahoitusalan pakotteet, 6) elintarvike- ja energiavarmuus ja 7) lääkkeitä ja lääkinnällisiä tuotteita koskevat poikkeukset. Unioni myös lisäsi 54 henkilöä ja 10 yhteisöä varainjäädytysluetteloon.

(17)

Neuvosto hyväksyi 5. lokakuuta 2022 kahdeksannen pakotepaketin, joka koostuu seuraavista lisätoimenpiteistä (19): 1) uusien henkilöiden ja yhteisöjen lisääminen pakotelistalle, 2) rajoitusten laajentaminen koskemaan Hersonin ja Zaporižžjan alueita, 3) uudet tuonti- ja vientirajoitukset, 4) G7-maiden asettaman öljyn hintakaton täytäntöönpano, 5) valtion omistamia yrityksiä koskevat rajoitukset, 6) rahoituspalveluja, tietotekniikkakonsultointia ja muita yrityspalveluja koskevat rajoitukset ja 7) toimet pakotteiden kiertämisen estämiseksi.

(18)

Pakotteita määräsivät tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa myös kansainväliset kumppanit, kuten Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Norja, Japani, Etelä-Korea, Sveitsi ja Australia.

1.2.   Yritykset ja kotitaloudet, joihin kaasun ja sähkön korkeat hinnat tai energian toimitushäiriöt vaikuttavat

(19)

Tämänhetkinen kriisi on nostanut kaasun ja sähkön hinnat ennennäkemättömän korkeiksi. Uusi hintataso ylittää huomattavasti jo hyökkäystä edeltäneellä kaudella kohollaan olleet tasot. Venäjän tahallinen kaasuvirtojen käyttö aseena on aiheuttanut merkittävää epävakautta ja epävarmuutta EU:n ja maailman energiamarkkinoilla. EU ja sen jäsenvaltiot ovat toteuttaneet lukuisia toimenpiteitä korkeisiin hintoihin puuttumiseksi ja energiansaannin turvaamiseksi. Tässä yhteydessä komissio kiinnittää huomiota jo lokakuussa 2021 annettuun välineistöön (20), (”lokakuun tiedonanto”), 8. maaliskuuta 2022 annettuun REPowerEU-tiedonantoon (21) , (22), REPowerEU-suunnitelmaan (23), 18. toukokuuta 2022 annettuun kaasun varastointia koskevaan asetukseen (24), 20. heinäkuuta 2022 annettuun tiedonantoon Kaasua säästöön talven varalle (25), koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä annettuun asetukseen (EU) 2022/1369 (26) sekä korkeiden energian hintojen vuoksi toteutettavista hätätoimista annettuun asetukseen (EU) 2022/1854 (27). Komissio antoi 18. lokakuuta 2022 energiahätätilaan varautumista, siltä suojautumista ja yhteisiä energianhankintoja koskevan tiedonannon (28). Tiedonannon yhteydessä komissio ehdotti uutta asetusta (29), jolla puututaan kaasun korkeisiin hintoihin EU:ssa ja varmistetaan toimitusvarmuus tulevaa talvea varten. Tähän pyritään yhteisillä kaasuhankinnoilla, TTF-kaasupörssin hintarajoitusmekanismeilla, infrastruktuurin läpinäkyvää käyttöä ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta koskevilla uusilla toimenpiteillä sekä jatkuvilla panostuksilla kaasun kysynnän vähentämiseen.

(20)

Erittäin korkeat energian hinnat heikentävät taloutta ja EU:n kansalaisten, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden, ostovoimaa. Euroopan keskuspankki arvioi, että reaalinen BKT supistuu 0,1 prosenttia vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä eikä kasva myöskään vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä johtuu pääasiassa energiatoimitusten häiriöistä, inflaation kiihtymisestä ja niihin liittyvästä luottamuksen vähenemisestä (30). Jatkuvasti korkeat energian hinnat todennäköisesti lisäävät köyhyyttä ja vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn. Erityisesti energiaintensiivisten teollisuudenalojen valmistuskustannukset ovat nousseet. Tällainen kustannusten nousu voi tietyissä tapauksissa vaikeuttaa sellaisten yritysten toiminnan jatkumista EU:ssa, jotka muutoin olisivat kannattavia. Tämä vaikuttaa todennäköisesti työllisyyteen.

(21)

Komission lokakuussa 2021 esittämä välineistö on osoittautunut hyödylliseksi, ja monet jäsenvaltiot ovat soveltaneet sitä laajasti ja toteuttaneet lukuisia kansallisen tason toimenpiteitä. Välineistöä laajennettiin keväällä 2022 markkinoihin kohdistuvia lyhyen aikavälin interventioita ja sähkömarkkinoiden markkinarakenteen pitkän aikavälin parannuksia koskevalla tiedonannolla (31).

(22)

REPowerEU-tiedonannossa hahmoteltiin toimenpiteitä, joilla vastataan energian hintojen nousuun ja täydennetään kaasuvarastoja talvea varten, ja REPowerEU-suunnitelmassa (32) esitetään toimia, joilla nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa ja edistetään energiansäästöä ja energiatehokkuutta sekä monipuolistetaan energiatoimituksia. Vihreän siirtymän nopeuttaminen vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista sekä suojaa hintojen nousulta. Kaasuvarastoasetuksessa (33) säädetään uusista kaasun varastoinnin vähimmäisvelvoitteista, joilla varmistetaan kaasunsaanti tulevana talvena. Sen mukaan jäsenvaltioiden on vuonna 2022 täytettävä kaasuvarastot 1. marraskuuta mennessä 80-prosenttisesti ja seuraavina vuosina 90-prosenttisesti.

(23)

Koska kriisi pahensi entisestään toimitusvarmuuteen ja -häiriöihin liittyviä riskejä, unioni alkoi valmistautua pitkittyneeseen ja mahdollisesti täydelliseen Venäjältä tulevien kaasutoimitusten katkeamiseen. Uudessa Euroopan kaasunkysynnän vähentämissuunnitelmassa (34) esitetään koordinoitua kysynnän vähentämistä koskevat toimenpiteet, periaatteet ja kriteerit. Siihen liittyy asetus (EU) 2022/1369 (35), jossa asetetaan vapaaehtoinen tavoite vähentää kaasun kysyntää 15 prosenttia kaikissa jäsenvaltioissa ja otetaan käyttöön prosessi, jolla tarvittaessa asetetaan sitova kysynnänvähentämistavoite.

(24)

Neuvosto hyväksyi 6. lokakuuta 2022 asetuksen (EU) 2022/1854 hätätoimista, joilla puututaan korkeisiin energian hintoihin Euroopan kansalaisten ja yritysten energialaskujen pienentämiseksi. Asetukseen (EU) 2022/1854 sisältyy muun muassa toimenpiteitä, joilla vähennetään sähkön kysyntää, mikä auttaa alentamaan kuluttajille aiheutuvia sähkökustannuksia ja jakamaan energia-alan ylijäämätuloja edelleen loppukäyttäjille.

1.3.   Kansallisten tukitoimenpiteiden tiivis koordinointi Euroopan tasolla

(25)

EU:n valtiontukien kohdennetulla ja oikeasuhteisella valvonnalla varmistetaan, että kansalliset tukitoimenpiteet auttavat tehokkaasti tämänhetkisestä kriisistä kärsiviä yrityksiä ja työntekijöitä. EU:n valtiontukien valvonnalla varmistetaan myös, että EU:n sisämarkkinat eivät pirstoudu ja että tasapuoliset toimintaedellytykset voidaan säilyttää. Sisämarkkinoiden eheys on tärkeää, jotta voidaan suojautua ulkoisilta paineilta ja välttää tuilla käytävää kilpailua, jossa vauraammat jäsenvaltiot voivat käyttää varoja naapureitaan enemmän unionin sisäisen yhteenkuuluvuuden kustannuksella.

1.4.   Asianmukaiset valtiontukitoimenpiteet

(26)

Jäsenvaltiot pyrkivät monin tavoin vastaamaan geopoliittisesta tilanteesta johtuviin haasteisiin. Tässä tiedonannossa esitetään mahdollisuudet, joita jäsenvaltioilla on EU:n valtiontukisääntöjen puitteissa tukea kriisissä taloudellisia haasteita kohtaavien yritysten, erityisesti pk-yritysten, likviditeettiä ja rahoituksen saantia sekä luoda kannustimia energiankulutuksen vähentämiseen.

(27)

Kuten lokakuun tiedonannossa todetaan, toimenpiteet, jotka hyödyttävät ei-kaupallisia energiankuluttajia, eivät ole valtiontukea, jos ne eivät välillisesti hyödytä tiettyä alaa tai yritystä. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi maksaa hädänalaisimmille erityisiä sosiaaliavustuksia, jotka voivat auttaa heitä selviytymään energiakustannuksistaan lyhyellä aikavälillä tai tukea energiatehokkuuden parantamista markkinoiden tuloksellista toimintaa vaarantamatta.

(28)

Kaupallisiin energiankuluttajiin kohdennetut toimenpiteet eivät ole valtiontukea, jos ne ovat luonteeltaan yleisiä. Tällaisia ei-valikoivia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi yleiset veron- tai maksunalennukset, maakaasun, sähkön tai kaukolämmön toimituksiin sovellettava alennettu verokanta tai verkkokustannusten alentaminen. Jos kansalliset toimenpiteet katsotaan tueksi, niitä voidaan pitää valtiontukisääntöjen mukaisina tiettyjen vaatimusten täyttyessä. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi alentaa yhdenmukaistettuja ympäristöveroja ilman komissiolle annettavaa ennakkoilmoitusta, kunhan nämä alennukset vastaavat energiaverodirektiivissä (36) vahvistettuja vähimmäisverotasoja ja sääntöjä sekä ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksiä.

(29)

Tämän tiedonannon 2.1 ja 2.4 jakson osalta tukea voidaan myöntää suoraan lopulliselle tuensaajalle tai kanavoida se energiantoimittajan kautta. Jos tuki kanavoidaan energiantoimittajan kautta, jäsenvaltion on osoitettava, että sillä on käytössä mekanismi, jolla säilytetään energiantoimittajien välinen kilpailu ja varmistetaan, että tuki siirretään edelleen lopulliselle tuensaajalle.

(30)

Komissio katsoo, että tietyt rahoitustarpeet saattavat edellyttää erilaisia keinoja kuin tämän tiedonannon 2.1, 2.2 ja 2.3 jaksossa esitetyt. Näin voi olla erityisesti silloin, kun tämänhetkinen kriisi ei johda ainoastaan likviditeettitarpeisiin vaan myös huomattaviin tappioihin, jotka voivat heikentää tuensaajan kykyä hoitaa velkansa ja viitata mahdollisiin vakavaraisuustarpeisiin. Tapauksissa, joissa yksittäisille tuensaajille myönnetään suuria tukimääriä ja joissa kyseisten tuensaajien kyky hoitaa velkansa vaikuttaa aiemman tulonmuodostuskyvyn perusteella haastavalta, jäsenvaltiot voivat harkita pyytävänsä tuensaajilta tietoja niiden ennakoidusta tulevasta kyvystä jatkaa velanhoitoa voidakseen arvioida, onko nyt tai jatkossa erilaisten tukivälineiden, kuten vakavaraisuustuen, käyttö tarkoituksenmukaisempaa niiden rahoitustarpeiden täyttämiseksi.

(31)

Tietyissä olosuhteissa (37) jäsenvaltiot voivat katsoa, että yritykset, joihin tämänhetkinen kriisi vaikuttaa vakavasti, tarvitsevat vakavaraisuustukea, jota ei voida saada riittävästi pelkästään yksityisistä lähteistä. Jos yritykset lopettaisivat toimintansa tai supistaisivat sitä ilman tällaista vakavaraisuustukea ja jos toiminnan lopettaminen tai supistaminen uhkaisi energiamarkkinoita tai muita talouden kannalta systeemisesti tärkeitä markkinoita (tai sisämarkkinoiden vakautta ja häiriönsietokykyä) vakavaraisuustukea voitaisiin pitää sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella.

(32)

Komissio pitää tarvittavassa tapauskohtaisessa arvioinnissa erityisen tärkeinä seuraavia yleisiä periaatteita: a. Tuen on oltava välttämätöntä, asianmukaista ja oikeasuhteista (38) tällaisten yritysten äkillisen markkinoilta poistumisen välttämiseksi, eikä se missään tapauksessa saa ylittää vähimmäismäärää, joka on tarpeen yritysten elinkelpoisuuden varmistamiseksi. b. Suurempaan yhtymään kuuluva tai sellaisen omistukseen siirtymässä oleva yritys ei periaatteessa ole oikeutettu tukeen paitsi jos voidaan osoittaa, että vaikeuksien syynä ei ole mielivaltainen kustannusten kohdentaminen yhtymän sisällä, ja että vaikeudet ovat niin vakavia, ettei yhtymä pysty selviytymään niistä itse. Tällaisissa tapauksissa yhtymän olisi tavallisesti osallistuttava merkittävällä osuudella vakavaraisuustoimenpiteen kustannuksiin. c. Valtiontuki on myönnettävä sellaisin ehdoin, että valtio saa kohtuullisen korvauksen, kuten asianmukaisen osuuden tuensaajan tulevista arvonnousuista, kun otetaan huomioon valtion sijoittaman oman pääoman määrä verrattuna yrityksen jäljellä olevaan pääomaan, josta on vähennetty tappiot, ilman tukitoimenpidettä ennakoitavissa olevat tappiot mukaan lukien. d. Jos tuki myönnetään etuoikeudeltaan huonompana lainana tai muina hybridipääomainstrumentteina, tällaisista instrumenteista saatavan kokonaiskorvauksen määrittelyssä on otettava asianmukaisesti huomioon valitun instrumentin ominaisuudet, kuten sen etuoikeusasema ja maksujärjestelyt. e. Välttämättömiä ovat myös vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa (39) vahvistettujen periaatteiden mukaiset kilpailutoimenpiteet. Kunkin mahdollisen tapauksen erityispiirteiden ja kyseisen kilpailuympäristön perusteella vastasuoritteena voidaan edellyttää myös omaisuuserien myyntiä. Lisäksi tarvitaan tuensaajan käytäntöihin liittyviä toimenpiteitä, kuten sitoumuksia, joilla tosiasiallisesti varmistetaan bonusten, osinkojen tai muiden muuttuvien korvausten maksukielto ja yritysostojen kielto. f. Jäsenvaltioiden on tehtävä kunkin tuensaajan osalta pitkän aikavälin elinkelpoisuuden arviointi ja, jos komissio katsoo aiheelliseksi, toimitettava tietyssä määräajassa komissiolle hyväksyttäväksi rakenneuudistussuunnitelma pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen mukaisesti.

(33)

Jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan syrjimättömästi, että tämän tiedonannon 2.4 jakson mukaisesti myönnettävän tuen ehdoksi asetetaan ympäristönsuojeluun tai toimitusvarmuuteen liittyviä vaatimuksia. Näitä voisivat olla esimerkiksi seuraavat (40): a. Tuensaajan on täytettävä tietty osuus energiankulutustarpeestaan uusiutuvilla energialähteillä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi sähkönhankintasopimuksilla tai suorilla investoinneilla uusiutuvilla energialähteillä tapahtuvaan energiantuotantoon. b. Tuensaajan on tehtävä investointeja energiatehokkuuteen ja vähennettävä siten energiankulutustaan suhteessa taloudelliseen tuotokseensa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi vähentämällä kulutusta tuotantoprosesseissa, lämmityksessä tai kuljetuksissa, erityisesti toimenpiteillä, joilla noudatetaan direktiivin 2012/27/EU 8 artiklan 2 tai 4 kohdan ja liitteen VI mukaisesti suoritettujen energiakatselmusten suosituksia. c. Tuensaajan on investoitava maakaasun kulutuksen vähentämiseen tai monipuolistamiseen. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi sähköistämistoimenpiteillä käyttäen uusiutuvia energialähteitä tai kiertotalousratkaisuja, kuten jätekaasujen uudelleenkäyttöä. d. Tuensaajan on tehtävä investointeja, jotta liiketoimintaprosessien mukauttamista sähkömarkkinoiden hintasignaaleihin voidaan helpottaa.

(34)

Jäsenvaltiot voivat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla myöntää tukea myös poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Tällainen valtiontuki, jolla pyritään lieventämään Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen tämänhetkisistä poikkeuksellisista seurauksista suoraan aiheutuneita vahinkoja, voi kattaa myös asetettujen talouspakotteiden tai vastatoimien tietyt välittömät seuraukset, jotka vaikuttavat kielteisesti tuensaajan taloudelliseen toimintaan tai sen taloudellisen toiminnan tiettyyn erotettavissa olevaan osaan.

(35)

Vahinko, joka johtuu suoraan maakaasun tai sähkön kulutuksen pakollisista vähennyksistä, joita jäsenvaltioiden on mahdollisesti määrättävä, voidaan arvioida SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla edellyttäen, että korvauksia ei makseta liikaa.

(36)

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista tukitoimenpiteistä, ja komissio arvioi ne suoraan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla. Tällaista tukea voidaan myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille.

(37)

Koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2022/1369 (41) mukaisesti jäsenvaltiot voivat harkita asianmukaisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan maakaasun kysynnän vapaaehtoiseen vähentämiseen. Jos jäsenvaltiot aikovat ottaa käyttöön tällaisia kannustimia tämänhetkisen kriisin yhteydessä, komissio arvioi ne suoraan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla. Arviointi on tapauskohtainen, mutta yleisesti ottaen komissio pitää seuraavia seikkoja erityisen merkityksellisinä: a. Vapaaehtoisesti vähennettävät kysynnän määrät sovitaan läpinäkyviin kriteereihin perustuvassa kilpailumenettelyssä. b. Rajat ylittävälle kaupalle tai rajat ylittäville virroille ei aseteta virallisia rajoituksia. c. Kannustimet rajoitetaan koskemaan muita tulevia kysynnän vähennyksiä kuin niitä, jotka tuensaaja olisi toteuttanut toimenpiteestä riippumatta. d. Kaasun kokonaisloppukysyntä vähenee kyseisessä jäsenvaltiossa välittömästi sen sijaan, että maakaasun kysyntä ainoastaan siirtyisi.

(38)

Jäsenvaltiot voivat myös harkita toimenpiteitä, joilla kannustetaan kaasuvarastojen täyttämiseen, jos markkinat eivät tarjoa siihen riittävästi kannustimia. Jos jäsenvaltiot aikovat tarjota kannustimia kaasuvarastojen täyttämiselle tämänhetkisen kriisin yhteydessä, komissio arvioi ne suoraan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla (42). Arviointi on tapauskohtainen, mutta yleisesti ottaen komissio pitää seuraavia seikkoja erityisen merkityksellisinä: a. Käytössä on läpinäkyviin kriteereihin perustuva kilpailumenettely tuen minimoimiseksi. b. Rajat ylittävää kauppaa tai rajat ylittäviä virtoja ei rajoiteta. c. Käytössä on suojatoimet, joilla estetään liiallisten korvausten maksaminen. d. Asetuksen (EU) 2017/1938 (43) 6 a –6 d artiklassa säädetyt kaasun varastointia ja siihen tähtääviä kannustimia koskevat velvoitteet ja edellytykset, erityisesti 6 b artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetut tukitoimenpiteitä koskevat edellytykset täyttyvät.

(39)

Komissio tarkastelee tapauskohtaisesti komission Kaasua säästöön talven varalle -tiedonannon (44) ja kaasun toimitusvarmuutta koskevien kansallisten hätäsuunnitelmien pohjalta mahdollista välttämätöntä, oikeasuhteista ja asianmukaista tukea, jonka avulla voidaan osaltaan rajoitetun ajan korvata kaasun käyttöä laitoksissa saastuttavammalla hiilipitoisella polttoaineella. Tällaisen vaihtoehtoisen hiilipitoisen polttoaineen päästösisällön on oltava mahdollisimman pieni, ja tukeen olisi liitettävä energiatehokkuustoimia ja siinä on vältettävä kriisin jälkeisiä lukkiutumisvaikutuksia EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti. Tällaisilla toimenpiteillä voidaan pyrkiä sekä vähentämään ennakoivasti kaasun kulutusta että reagoimaan maakaasun kysynnän pakollisiin vähennyksiin, ellei niitä kompensoida muulla tavalla (45).

(40)

Ukrainaan suuntautuviin ja sieltä lähteviin tavarakuljetuksiin liittyvien haasteiden vuoksi komissio harkitsee tukea tällaisten tavarakuljetusten vakuutuksiin tai jälleenvakuutuksiin tapauskohtaisesti. Jäsenvaltioiden on muun muassa osoitettava, että vakuutusta tai jälleenvakuutusta ei ole lainkaan tarjolla tai että se on huomattavasti kalliimpi kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

(41)

Pakolaisten ja humanitaarisen materiaalin kuljettaminen ei periaatteessa kuulu EU:n valtiontukisääntöjen soveltamisalaan, mikäli valtio käyttää tässä yhteydessä julkista valtaa (eikä harjoita taloudellista toimintaa) eikä kuljetuspalveluja osteta markkinahintaa korkeampaan hintaan.

(42)

Tuen, jota jäsenvaltiot myöntävät yrityksille tämän tiedonannon mukaisesti ja joka ohjataan yrityksille rahoituksen välittäjinä toimivien luottolaitosten kautta, on hyödytettävä kyseisiä yrityksiä suoraan. Rahoituksen välittäjät saattavat kuitenkin saada siitä välillistä etua. Jäljempänä 2.2 ja 2.3 jaksossa tarkoitetuilla suojatoimilla varmistetaan, ettei tällaisilla välillisillä eduilla kuitenkaan pyritä säilyttämään tai palauttamaan kyseisten luottolaitosten elinkelpoisuutta, maksuvalmiutta tai vakavaraisuutta. Sen vuoksi tällaista tukea ei katsottaisi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (46), (”pankkielvytysdirektiivi”), eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 806/2014 (47), (”kriisinratkaisuasetus”), mukaiseksi poikkeukselliseksi julkiseksi rahoitustueksi eikä sitä arvioitaisi pankkialaan sovellettavien valtiontukisääntöjen (48) mukaisesti.

(43)

Tukea, jota jäsenvaltiot myöntävät luottolaitoksille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla tämänhetkisestä kriisistä aiheutuneiden suorien vahinkojen korvaamiseksi ja jonka tavoitteena ei ole rahoituslaitoksen tai yhteisön elinkelpoisuuden, likviditeetin tai vakavaraisuuden säilyttäminen tai palauttaminen, ei pidetä pankkielvytysdirektiivin eikä kriisinratkaisuasetuksen mukaisena poikkeuksellisena julkisena rahoitustukena eikä sitä myöskään arvioida pankkialaan sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti (49).

(44)

Jos luottolaitokset tarvitsevat tämänhetkisen kriisin ja hyökkäyksen vuoksi asetettujen pakotteiden vuoksi poikkeuksellista julkista rahoitustukea (katso pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 2 artiklan 1 kohdan 28 alakohta ja yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 29 alakohta) likviditeetin, pääomituksen tai arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan toimenpiteen muodossa, on arvioitava, täyttääkö kyseinen toimenpide pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 32 artiklan 4 kohdan d alakohdan i, ii tai iii alakohdan sekä yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 18 artiklan 4 kohdan d alakohdan i, ii tai iii alakohdan mukaiset edellytykset. Jos viimeksi mainitut edellytykset täyttyvät, tällaista poikkeuksellista julkista rahoitustukea saavaa luottolaitosta ei katsota lähellä kaatumista olevaksi eikä todennäköisesti kaatuvaksi laitokseksi.

(45)

Siltä osin kuin tällaisilla toimenpiteillä puututaan ongelmiin, jotka liittyvät Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen ja sen vuoksi asetettuihin pakotteisiin, katsotaan, että toimenpiteisiin voidaan soveltaa vuoden 2013 pankkitiedonannon (50) 45 kohtaa, jossa vahvistetaan poikkeus vaatimukseen, jonka mukaan osakkeenomistajien ja huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojien on osallistuttava vastuunjakoon.

(46)

Tämän tiedonannon nojalla myönnettävän tuen edellytyksenä ei saa olla tuensaajan tuotantotoiminnan tai muun toiminnan siirtäminen jostakin Euroopan talousalueen (ETA) maasta tuen myöntävän jäsenvaltion alueelle. Tällainen edellytys vaikuttaisi haitalliselta sisämarkkinoiden kannalta. Tämä ei riipu niiden työpaikkojen määrästä, jotka menetettiin tuensaajan alun perin sijoittautuessa ETA-alueelle.

(47)

Tämän tiedonannon mukaista tukea ei saa myöntää yrityksille, joihin sovelletaan EU:n asettamia pakotteita, kuten seuraaville: a. henkilöt, yhteisöt tai elimet, jotka on nimenomaisesti mainittu säädöksissä, joissa kyseiset pakotteet asetetaan, b. yritykset, jotka ovat EU:n asettamien pakotteiden kohteena olevien henkilöiden, yhteisöjen tai elinten omistuksessa tai määräysvallassa, ja c. niillä aloilla toimivat yritykset, joihin EU on kohdistanut pakotteita, sikäli kuin tuki heikentäisi kyseisten pakotteiden tavoitteita.

1.5.   SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltaminen

(48)

Komissio voi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla pitää tukea sisämarkkinoille soveltuvana, jos se on tarkoitettu jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. Unionin tuomioistuimet ovat todenneet, että häiriön on koskettava kyseisen jäsenvaltion koko taloutta tai sen merkittävää osaa eikä ainoastaan jonkin sen alueen tai osan taloutta. Tällainen näkemys noudattaa lisäksi periaatetta, jonka mukaan poikkeusmääräystä, jollainen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohta on, on tulkittava suppeasti (51). Komissio on päätöksiä tehdessään soveltanut johdonmukaisesti tätä tulkintaa (52).

(49)

Komissio katsoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan, EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden asettamat pakotteet ja esimerkiksi Venäjän toteuttamat vastatoimenpiteet ovat luoneet merkittäviä taloudellisia epävarmuustekijöitä, häirinneet kauppavirtoja ja toimitusketjuja sekä johtaneet poikkeuksellisen suuriin ja odottamattomiin hinnankorotuksiin erityisesti maakaasun ja sähkön mutta myös monien muiden raaka-aineiden ja alkutuotteiden osalta, myös maatalouselintarvikkeiden alalla. Niiden yhteisvaikutus on horjuttanut kaikkien jäsenvaltioiden taloutta vakavalla tavalla. Toimitusketjun häiriöillä ja epävarmuuden lisääntymisellä on suoria ja välillisiä vaikutuksia, jotka vaikuttavat moniin aloihin. Lisäksi energian hintojen nousu vaikuttaa käytännöllisesti katsoen kaikkeen taloudelliseen toimintaan kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi komissio katsoo, että vakavat talouden häiriöt vaikuttavat moniin talouden aloihin kaikissa jäsenvaltioissa. Näin ollen komissio katsoo, että on aiheellista vahvistaa kriteerit niiden valtiontukitoimenpiteiden arvioimiseksi, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa tällaisen vakavan häiriön korjaamiseksi.

(50)

Valtiontuki on perusteltua erityisesti silloin, kun kyseessä on sellaisten yritysten likviditeettivajeen korjaaminen, joihin Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen, EU:n tai sen kansainvälisten kumppaneiden asettamien pakotteiden ja esimerkiksi Venäjän toteuttamien taloudellisten vastatoimenpiteiden aiheuttama talouden vakava häiriö vaikuttaa suoraan tai välillisesti, ja tällainen valtiontuki voidaan rajoitetun ajan katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi.

(51)

Komissio esittää tässä tiedonannossa sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet, joita se soveltaa periaatteessa jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla myöntämään tukeen. Jäsenvaltioiden on sen vuoksi osoitettava, että komissiolle tämän tiedonannon mukaisesti ilmoitetut ja tiedonannon soveltamisalaan kuuluvat valtiontukitoimenpiteet ovat välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia asianomaisen jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi ja että kaikki tässä tiedonannossa esitetyt edellytykset täyttyvät.

(52)

Tämän tiedonannon mukaisesti ilmoitettujen ja arvioitujen valtiontukitoimenpiteiden tarkoituksena on tukea EU:ssa toimivia yrityksiä, joihin Venäjän sotilaallinen hyökkäys ja/tai asetetut talouspakotteet sekä esimerkiksi Venäjän toteuttamat vastatoimenpiteet vaikuttavat. Tukitoimenpiteitä ei saa millään tavoin käyttää EU:n tai sen kansainvälisten kumppaneiden asettamien pakotteiden aiottujen vaikutusten heikentämiseen, ja niiden on oltava täysin sovellettavien asetusten kiertämisen estämistä koskevien sääntöjen (53) mukaisia. Eritoten on vältettävä sitä, että pakotteiden kohteena olevat luonnolliset henkilöt tai yhteisöt saavat tällaisista toimenpiteistä suoraa tai välillistä hyötyä (54).

(53)

Tämän tiedonannon kattamat valtiontukitoimenpiteet voivat kasautua tämän tiedonannon jaksoissa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Tämän tiedonannon kattamat valtiontukitoimenpiteet voivat kasautua vähämerkityksistä tukea koskevien asetusten (55) mukaisen tuen tai ryhmäpoikkeusasetusten (56) mukaisen tuen kanssa edellyttäen, että mainittujen asetusten säännöksiä ja kasautumissääntöjä noudatetaan. Tämän tiedonannon kattamat valtiontukitoimenpiteet voivat kasautua koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden (57) mukaisesti myönnetyn tuen kanssa edellyttäen, että asiaankuuluvia kasautumissääntöjä noudatetaan. Kun jäsenvaltiot myöntävät samalle tuensaajalle lainoja tai takauksia sekä koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden että tämän tiedonannon nojalla ja kun lainan pääoman kokonaismäärä lasketaan tuensaajan itse ilmoittamien likviditeettitarpeiden perusteella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset likviditeettitarpeet katetaan tuella vain yhden kerran. Samoin tämän tiedonannon mukainen tuki voi kasautua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen tuen kanssa, mutta tuensaajalle aiheutuneita vahinkoja ei saa korvata liiallisesti.

2.   TILAPÄISET VALTIONTUKITOIMENPITEET

2.1.   Rajoitetut tukimäärät

(54)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaan perustuvien nykyisten mahdollisuuksien lisäksi sellaisille yrityksille myönnettävät tilapäiset ja rajoitetut tukimäärät, joihin Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys ja/tai sen johdosta asetetut pakotteet tai toteutetut vastatoimenpiteet vaikuttavat, voivat olla asianmukainen, tarpeellinen ja kohdennettu ratkaisu tämänhetkisessä kriisissä.

(55)

Komissio katsoo, että tällainen valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät (maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelyaloja koskevat erityissäännökset ovat 56 kohdassa): a. Yrityskohtainen kokonaistuki on enintään 2 miljoonaa euroa minä tahansa ajankohtana (58). Tuki voidaan myöntää suorina avustuksina, vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksina tai muussa muodossa, kuten takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina (59), lainoina (60) ja pääomana, edellyttäen, että tällaisten toimenpiteiden yhteenlaskettu nimellisarvo on enintään 2 miljoonaa euroa yritystä kohti. Kaikkien käytettävien lukujen on oltava bruttomääräisiä eli ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. b. Tuki myönnetään sellaisen tukiohjelman perusteella, jolla on alustava budjetti. c. Tuki myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2023 (61). d. Tuki myönnetään kriisin koettelemille yrityksille. e. Maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla (62) toimiville yrityksille myönnettävän tuen ehtona on, ettei tukea siirretä osittain tai kokonaan alkutuottajille eikä tuen määrää vahvisteta asianomaisten yritysten markkinoille saattamien tuotteiden tai alkutuottajilta ostettujen tuotteiden hinnan tai määrän perusteella, paitsi viimeksi mainitussa tapauksessa, jos asianomaiset yritykset eivät ole joko saattaneet tuotteita markkinoille tai niitä on käytetty muihin tarkoituksiin kuin elintarvikkeisiin, kuten tislaukseen, metanointiin tai kompostointiin.

(56)

Poiketen siitä, mitä 55 kohdan a alakohdassa edellytetään, maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan alkutuotannossa toimiville yrityksille myönnettävään tukeen sovelletaan 55 kohdan b–d alakohdan edellytysten lisäksi seuraavia erityisedellytyksiä: a. Tuen kokonaismäärä on minä tahansa ajankohtana enintään 250 000 euroa maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimivaa yritystä kohti ja 300 000 euroa kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivaa yritystä kohti (63). Tuki voidaan myöntää suorina avustuksina, vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksina tai muussa muodossa, kuten takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina (64), lainoina (65) ja pääomana, edellyttäen, että tällaisten toimenpiteiden yhteenlaskettu nimellisarvo ei ylitä 250 000 euron tai vastaavasti 300 000 euron enimmäismäärää yritystä kohti. Kaikkien käytettävien lukujen on oltava bruttomääräisiä eli ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. b. Maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimiville yrityksille myönnettävän tuen määrää ei vahvisteta markkinoille saatettujen tuotteiden hinnan tai määrän perusteella. c. Kalastus- ja vesiviljelyalalla toimiville yrityksille myönnettävässä tuessa ei ole kyse asetuksen (EU) N:o 717/2014 (66) 1 artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa tarkoitetuista tukimuodoista.

(57)

Jos yritys toimii useilla aloilla, joihin 55 kohdan a alakohdan ja 56 kohdan a alakohdan mukaisesti sovelletaan eri enimmäismääriä, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava asianmukaisin keinoin, esimerkiksi erillisellä kirjanpidolla, että sovellettavaa enimmäismäärää noudatetaan kunkin toiminnan osalta ja ettei yhteenlaskettua yrityskohtaista 2 miljoonan euron suuruista enimmäismäärää ylitetä. Jos yritys toimii yksinomaan 56 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla aloilla, yhteenlaskettu yrityskohtainen enimmäismäärä, joka ei saisi ylittyä, on 300 000 euroa.

(58)

Tämän tiedonannon nojalla takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina, lainoina tai muina takaisin maksettavina välineinä myönnetyt toimenpiteet voidaan muuntaa muiksi tukimuodoiksi kuten avustuksiksi edellyttäen, että muuntaminen tapahtuu viimeistään 30. kesäkuuta 2024 ja että tämän jakson edellytykset täyttyvät.

2.2.   Takauksina myönnettävä likviditeettituki

(59)

Jotta voidaan varmistaa likviditeetin saanti yrityksille, joihin tämänhetkinen kriisi vaikuttaa, julkiset takaukset, jotka myönnetään lainoille rajoitetuksi ajaksi ja rajoitetulle määrälle, voivat olla nykytilanteessa tarkoituksenmukainen, tarpeellinen ja kohdennettu ratkaisu (67).

(60)

Tämän jakson nojalla myönnetyt takaukset eivät saa kasautua samaa lainapääomaa varten tämän tiedonannon 2.3 jakson nojalla myönnetyn tuen kanssa ja päinvastoin eivätkä myöskään koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden 3.2 tai 3.3 jakson nojalla myönnetyn tuen kanssa. Tämän jakson nojalla myönnetyt takaukset voivat kasautua eri lainojen osalta edellyttäen, että lainan kokonaismäärä tuensaajaa kohti ei ylitä tämän tiedonannon 61 kohdan e alakohdassa esitettyjä enimmäismääriä. Tuensaaja voi hyötyä samanaikaisesti useista toimenpiteistä tämän jakson nojalla edellyttäen, ettei lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohti ylitä 61 kohdan e alakohdassa esitettyjä enimmäismääriä.

(61)

Komissio katsoo, että tällainen valtiontuki, joka myönnetään julkisina takauksina, soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella seuraavin edellytyksin: a. Julkiset takaukset annetaan yrityksille myönnettäville uusille yksittäisille lainoille. b. Yksittäisten lainojen takausmaksut asetetaan vähimmäistasolle, joka nousee asteittain, kun taatun lainan maturiteetti pidentyy seuraavan taulukon mukaisesti: Tuensaajatyyppi 1. vuosi 2.–3. vuosi 4.–6. vuosi Pk-yritykset 25 peruspistettä 50 peruspistettä 100 peruspistettä Suuret yritykset 50 peruspistettä 100 peruspistettä 200 peruspistettä c. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat ilmoittaa ohjelmista, jotka perustuvat edellä olevaan taulukkoon mutta joissa voidaan mukauttaa takauksen kestoa, takausmaksuja ja takausten kattavuutta kunkin yksittäisen lainan pääoman osalta (esimerkiksi takaus ei ole yhtä kattava, jos lainalla on pidempi maturiteetti tai vähemmän kattavan takauksen maksut ovat alhaisemmat); kiinteää maksua voidaan käyttää takauksen koko keston ajan, jos se on korkeampi kuin edellä olevassa taulukossa kunkin tuensaajatyypin lainan 1. vuodeksi vahvistettu vähimmäismaksu mukautettuna tässä kohdassa vahvistettujen takauksen keston ja takauksen kattavuuden mukaisesti. d. Takaus myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2023. e. Sellaisten lainojen kokonaismäärä, joille on myönnetty takaus tämän jakson nojalla, ei saa ylittää seuraavia enimmäismääriä tuensaajaa kohti: i. 15 prosenttia tuensaajan kolmen viimeksi päättyneen tilikauden keskimääräisestä vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta, (68) ii. 50 prosenttia energiakustannuksista tukihakemuksen jättämiskuukautta edeltävien 12 kuukauden aikana (69) tai iii. jos jäsenvaltio esittää komissiolle arviointia varten asianmukaiset perustelut (esimerkiksi tuensaajan tämänhetkisen kriisin aikana kohtaamiin haasteisiin liittyen) (70), lainan määrää voidaan korottaa seuraavin edellytyksin: — likviditeettitarpeiden kattamiseksi myöntämishetkestä alkaen pk-yritysten (71) osalta seuraavien 12 kuukauden ajan ja suurten yritysten osalta seuraavien 6 kuukauden ajan, — sellaisten suurten yritysten, joiden on annettava rahoitusvakuuksia käydäkseen kauppaa energiamarkkinoilla, tästä toiminnasta johtuvien likviditeettitarpeiden kattamiseksi myöntämishetkestä alkaen seuraavien 12 kuukauden ajan, — likviditeettitarpeet olisi määritettävä tuensaajan antaman oman ilmoituksen perusteella (72) ja — koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden mukaisilla tukitoimenpiteillä jo katettavia likviditeettitarpeita ei voida kattaa tämän tiedonannon nojalla hyväksyttävillä toimenpiteillä. f. Takauksen kesto on enintään kuusi vuotta, jollei sitä mukauteta 61 kohdan c alakohdan mukaisesti, ja sen määrä on enintään i. 90 prosenttia lainapääomasta, jos tappiot jakautuvat samassa suhteessa ja samoilla ehdoilla luottolaitoksen ja valtion kesken tai ii. 35 prosenttia lainapääomasta, jos tappiot kantaa ensin valtio ja vasta sen jälkeen luottolaitokset (ensivastuutakaus), ja iii. kun lainan määrä pienenee ajan mittaan kummassakin edellä mainitussa tapauksessa esimerkiksi lainan takaisinmaksun alkaessa, takauksen kattaman määrän on pienennyttävä samassa suhteessa. g. Poiketen 61 kohdan a, e, f ja h alakohdasta ja edellyttäen, että jäsenvaltio esittää tälle asianmukaiset perustelut, julkinen takaus voidaan antaa rahoittamattomana vakuutena (73) keskusvastapuolille tai määritysosapuolille sellaisten uusien likviditeettitarpeiden kattamiseksi, jotka johtuvat energiayritysten tarpeesta antaa energiamarkkinoilla määritettäville kauppatapahtumille rahoitusvakuuksia. Rahoittamattomien takausten kattavuus voi poikkeuksellisesti olla yli 90 prosenttia. Rahoittamattomien takausten osalta jäsenvaltion on i. jos takauksen kattavuus on yli 90 prosenttia, osoitettava vankan ja täsmällisen näytön perusteella takauksen suuremman kattavuuden tarpeellisuus, ja sitouduttava varmistamaan ja säännöllisesti seuraamaan, että lopulliset tuensaajat eivät pysty täyttämään näitä likviditeettitarpeita muista sisäisen tai ulkoisen rahoituksen lähteistä, mukaan lukien muu tämän tiedonannon mukainen tuki, ii. perusteltava takausten määrä, joka ei missään tapauksessa saa ylittää määrää, joka tarvitaan kattamaan seuraavien 12 kuukauden likviditeettitarpeet, jotka johtuvat tarpeesta antaa määritettäville energiamarkkinoiden kauppatapahtumille rahoitusvakuuksia. Jäsenvaltioiden on tarkasteltava näitä tarpeita säännöllisesti uudelleen, iii. perusteltava takauksen voimassaoloaika, joka on rajoitettava 31 päivään joulukuuta 2023 ja joka ei missään tapauksessa ylittää aikaa, jona tällaiset takaukset katsotaan erittäin likvideiksi vakuuksiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä keskusvastapuoliin sovellettavia vaatimuksia koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla 19 päivänä joulukuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 153/2013 (74), sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti, iv. osoitettava, miten takaukseen tukeutumisen ehdoilla voidaan riittävällä tavalla puuttua tuensaajaa ja rahoituksen välittäjää koskeviin moraalikatoon liittyviin huolenaiheisiin. Tämä koskee erityisesti ehtoja, joilla taatut määrät on perittävä takaisin lopulliselta tuensaajalta. Lopullisen tuensaajan omaisuuseriin kohdistuvat jäsenvaltion saatavat on asetettava samalle tai korkeammalle etuoikeustasolle kuin lopullisen tuensaajan muut maksamattomat etuoikeutetut velat ja lainat, v. ilmoitettava tällaisiin takauksiin sovellettavat maksut, joiden on oltava vähintään yhtä suuria kuin 61 kohdan b alakohdan taulukossa tarkoitetut takausmaksut lisättynä 200 peruspisteellä ja, jos keskusvastapuoli tai määritysosapuoli ei peri korkoa tai palkkioita rahoittamattomaan vakuuspositioon liittyen, niihin on lisättävä 64 kohdan b alakohdassa määritelty peruskorko ja vi. varmistettava, että myös 61 kohdan d ja i alakohtaa noudatetaan. Edellä 61 kohdan c alakohdassa tarkoitettu vaihtoehto ei ole mahdollinen, ja takaus saa koskea ainoastaan 61 kohdan g kohdassa määriteltyjä likviditeettitarpeita. h. Takauksen on koskettava investointeja ja/tai käyttöpääomaa varten otettuja lainoja. i. Takauksia voidaan antaa suoraan lopullisille tuensaajille tai luottolaitoksille ja muille rahoituksen välittäjinä toimiville rahoituslaitoksille. Luottolaitosten tai muiden rahoituslaitosten olisi siirrettävä julkisista takauksista saatavat edut mahdollisimman kattavasti lopullisille tuensaajille. Rahoituksen välittäjän on pystyttävä osoittamaan, että sillä on käytössään menetelmä, jolla varmistetaan, että kaikki edut siirretään mahdollisimman kattavasti lopullisille tuensaajille suurempina rahoitusmäärinä, riskialttiimpina salkkuina, pienempinä vakuusvaatimuksina, pienempinä takauspalkkioina tai alhaisempina korkoina kuin ilman näitä julkisia takauksia.

2.3.   Korkotukilainoina myönnettävä likviditeettituki

(62)

Jotta voidaan varmistaa likviditeetin saanti yrityksille, joihin tämänhetkinen kriisi vaikuttaa, rajoitetuksi ajaksi ja rajoitetulle lainamäärälle myönnettävät korkotuet voivat olla nykytilanteessa tarkoituksenmukainen, tarpeellinen ja kohdennettu ratkaisu.

(63)

Tämän jakson nojalla myönnetyt lainat eivät saa samaa lainapääomaa varten kasautua tämän tiedonannon 2.2 jakson nojalla myönnetyn tuen kanssa ja päinvastoin. Tämän tiedonannon nojalla myönnetyt lainat ja takaukset voivat kasautua eri lainojen osalta edellyttäen, että lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohden ei ylitä 61 kohdan e alakohdassa tai 64 kohdan e alakohdassa vahvistettuja kynnysarvoja. Tuensaajalla voi olla samanaikaisesti useita tämän jakson nojalla myönnettyjä korkotukilainoja edellyttäen, ettei lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohti ylitä 64 kohdan e alakohdassa esitettyjä enimmäismääriä.

(64)

Komissio katsoo, että valtiontuki, joka myönnetään korkotukilainoina tämänhetkisen kriisin vuoksi, soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella seuraavin edellytyksin: a. Lainoja ei myönnetä luottolaitoksille eikä muille rahoituslaitoksille. b. Lainat voidaan myöntää alennetuilla koroilla, jotka ovat vähintään yhtä suuret kuin joko 1. lokakuuta 2022 (75) sovellettu tai tuen myöntämisajankohtana sovellettava peruskorko (komission julkaisema 1 vuoden IBOR tai vastaava (76)), johon on lisätty seuraavassa taulukossa esitetyt luottoriskimarginaalit: (77) Tuensaajatyyppi Luottoriskimarginaali vuonna 1 Luottoriskimarginaali vuonna 2 ja 3 Luottoriskimarginaali vuosina 4–6 Pk-yritykset 25 peruspistettä (78) 50 peruspistettä (79) 100 peruspistettä Suuret yritykset 50 peruspistettä 100 peruspistettä 200 peruspistettä c. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat ilmoittaa ohjelmista, jotka perustuvat edellä olevaan taulukkoon mutta joissa voidaan mukauttaa lainan maturiteettia ja luottoriskimarginaalien tasoa esimerkiksi siten, että kiinteää luottoriskimarginaalia voidaan käyttää koko laina-ajan, jos se on korkeampi kuin kunkin tuensaajatyypin lainan 1. vuodeksi vahvistettu vähimmäisluottoriskimarginaali mukautettuna tässä kohdassa vahvistetun lainan maturiteetin mukaisesti (80) (81). d. Lainasopimukset allekirjoitetaan viimeistään 31. joulukuuta 2023, ja lainojen enimmäismaturiteetti on kuusi vuotta, jollei niitä mukauteta 64 kohdan c alakohdan mukaisesti. e. Lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohti on enintään: i. 15 prosenttia tuensaajan kolmen viimeksi päättyneen tilikauden keskimääräisestä vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta (82) tai ii. 50 prosenttia energiakustannuksista tukihakemuksen jättämiskuukautta edeltävien 12 kuukauden aikana; (83) iii. jos jäsenvaltio esittää asiasta komissiolle riittävät perustelut (esimerkiksi tuensaajan tämänhetkisen kriisin aikana kohtaamiin haasteisiin liittyen) (84) lainan määrää voidaan korottaa seuraavin edellytyksin: — likviditeettitarpeiden kattamiseksi myöntämishetkestä alkaen pk-yritysten (85) osalta seuraavien 12 kuukauden ajan ja suurten yritysten osalta seuraavien 6 kuukauden ajan, — sellaisten suurten yritysten, joiden on annettava rahoitusvakuuksia käydäkseen kauppaa energiamarkkinoilla, tästä toiminnasta johtuvien likviditeettitarpeiden kattamiseksi seuraavien 12 kuukauden ajan, — likviditeettitarpeet olisi määritettävä tuensaajan antaman oman ilmoituksen perusteella (86) ja — koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden mukaisilla tukitoimenpiteillä jo katettavia likviditeettitarpeita ei voida kattaa tämän tiedonannon nojalla hyväksytyillä toimenpiteillä. f. Lainan on koskettava investointeja ja/tai käyttöpääomatarpeita. g. Lainoja voidaan myöntää suoraan lopullisille tuensaajille taikka luottolaitosten tai muiden rahoituksen välittäjinä toimivien rahoituslaitosten kautta. Tällaisessa tapauksessa luottolaitosten tai muiden rahoituslaitosten olisi siirrettävä lainojen korkotuesta saatavat edut mahdollisimman kattavasti lopullisille tuensaajille. Rahoituksen välittäjän on pystyttävä osoittamaan, että se käyttää mekanismia, jolla varmistetaan etujen siirtäminen mahdollisimman laajalti lopullisille tuensaajille ilman, että tämän jakson mukaisten korkotukilainojen myöntämisen ehdoksi asetetaan olemassa olevien lainojen jälleenrahoittaminen.

2.4.   Tuki maakaasun ja sähkön poikkeuksellisen voimakkaista hinnankorotuksista aiheutuviin lisäkustannuksiin

(65)

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttaman maakaasun ja sähkön poikkeuksellisen jyrkän hinnannousun seurauksia voitaisiin lieventää väliaikaisella tuella SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisten nykyisten mahdollisuuksien ja tässä tiedonannossa esitettyjen mahdollisuuksien lisäksi. Tällaista tukea voidaan myöntää yrityksille joko niiden nykyisen tai aiemman energiankulutuksen perusteella. Ensin mainitussa tapauksessa tuki mahdollistaisi eniten kärsivien yritysten taloudellisen toiminnan jatkumisen, mutta kannustimia säästää energiaa olisi lähtökohtaisesti vähemmän. Koska kaasua on EU:ssa tarjolla niukasti, on tärkeää pitää yllä myös vahvoja kannustimia kysynnän vähentämiseen ja asteittaiseen kaasun kulutuksen vähentämiseen. Aiempaan energiankulutukseen perustuvalla tuella voitaisiin säilyttää markkinakannustimet energiankulutuksen vähentämiseksi ja auttaa yrityksiä selviytymään tämänhetkisen kriisin seurauksista edellyttäen, että tuensaajat eivät vähennä tuotantotoimintaa merkittävästi alle sen, mikä on tarpeen kohdennettujen energiansäästöjen saavuttamiseksi ja/tai vain siirrä kulutustaan muualle. Sen vuoksi jäsenvaltioita kehotetaan edellyttämään tuensaajilta riittäviä tätä koskevia sitoumuksia. Jäsenvaltiot voivat millä tahansa tukikelpoisuusjaksolla ottaa käyttöön tukiohjelman, joka perustuu joko nykyiseen tai aiempaan energiankulutukseen.

(66)

Komissio pitää valtiontukea sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a. Tuki myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2023 (87). b. Tuki voidaan myöntää suorina avustuksina, vero (88)- ja maksuetuuksina tai muussa muodossa, kuten takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina (89), lainoina (90) ja pääomana edellyttäen, että tällaisten toimenpiteiden yhteenlaskettu nimellisarvo ei ylitä sovellettavaa tuki-intensiteettiä eikä tuen enimmäismäärää. Kaikkien käytettävien lukujen on oltava bruttomääräisiä eli ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. c. Takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina, lainoina tai muissa takaisinmaksettavissa muodoissa myönnetty tuki voidaan muuntaa muiksi tukimuodoiksi, kuten avustuksiksi, edellyttäen, että muuntaminen tapahtuu viimeistään 30. kesäkuuta 2024. d. Tuki myönnetään sellaisen tukiohjelman perusteella, jolla on alustava budjetti. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa tuen koskemaan toimia, joilla tuetaan tiettyjä, talouden tai sisämarkkinoiden turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn kannalta erityisen tärkeitä aloja, ottaen huomioon esimerkiksi kriittisten suojaamattomien asiakkaiden suosimisen edellytykset, jotka esitetään Kaasua säästöön talven varalle -tiedonannossa (91). Tällaiset rajoitukset on kuitenkin ymmärrettävä laajasti, eivätkä ne saa johtaa mahdollisten tuensaajien keinotekoiseen rajoittamiseen. e. Tätä jaksoa sovellettaessa tukikelpoiset kustannukset lasketaan tuensaajan hankkimalla maakaasun (myös raaka-aineena käytettävän), sähkön ja maakaasulla ja sähköllä suoraan tuotetun lämmön ja jäähdytyksen (92) kulutuksen perusteella (93). Tukikelpoiset enimmäiskustannukset lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: (p(t) – p(ref) × 1,5) × q jossa t on tietty kuukausi tai useamman peräkkäisen kuukauden jakso aikavälillä 1. helmikuuta 2022 – 31. joulukuuta 2023 (tukikelpoisuusjakso) ref on ajanjakso 1. päivästä tammikuuta 202131. päivään joulukuuta 2021 (viitejakso) p(t) on tuensaajan tukikelpoisuusjaksolla kuluttaman energian keskimääräinen yksikköhinta (esim. euroina/MWh) p(ref) on tuensaajan viitejaksolla kuluttaman energian keskimääräinen yksikköhinta (esim. euroina/MWh) q on tuensaajan ulkopuolisilta toimittajilta hankkima ja loppukuluttajana kuluttama määrä (94). Jäsenvaltio voi määrittää sen jommallakummalla seuraavista tavoista: — q(t), eli tuensaajan kulutus tukikelpoisuusjaksolla, tai — q(ref), eli tuensaajan kulutus viitejaksolla. Syyskuun 1. päivästä 2022 alkaen q voi olla enintään 70 prosenttia tuensaajan kulutuksesta samalla jaksolla vuonna 2021. f. Tuensaajakohtainen kokonaistuki on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja yrityskohtainen kokonaistuki enintään 4 miljoonaa euroa minä tahansa ajankohtana. g. Tämän jakson nojalla myönnetty tuki voi kasautua 2.1 jakson nojalla myönnetyn tuen kanssa edellyttäen, että tämän jakson mukaiset yrityskohtaiset tuen enimmäismäärät eivät ylity. Tämän jakson nojalla myönnetty aiemman kulutuksen (q(ref)) perusteella laskettu tuki ei saa saman kulutusmäärän osalta kasautua 2.7 jakson nojalla myönnetyn tuen kanssa.

(67)

Tietyissä tilanteissa lisätuki voi olla tarpeen tuensaajille, joiden taloudellinen suorituskyky on heikentynyt kriisin aikana. Jäsenvaltiot voivat myöntää tukea, joka ylittää 66 kohdan f alakohdassa esitetyt enimmäismäärät, jos 66 kohdan a–e ja g alakohdan edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset täyttyvät: a. Tuensaajakohtainen kokonaistuki on enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja yrityskohtainen kokonaistuki enintään 100 miljoonaa euroa minä tahansa ajankohtana. b. Energiaintensiivisiksi yrityksiksi (95) katsottavien tuensaajien tuen kokonaismäärää tuensaajaa kohti voidaan korottaa enintään 65 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista ja yrityskohtainen kokonaistuki saa olla enintään 50 miljoonaa euroa minä tahansa ajankohtana. Tuensaajan on lisäksi osoitettava, että sen käyttökate (EBITDA (96)) on (ilman tukea) tukikelpoisuusjaksolla joko pienentynyt vähintään 40 prosenttia viitejaksoon verrattuna tai ollut (ilman tukea) negatiivinen. c. Yhdellä tai useammalla liitteessä I luetellulla sektorilla tai alasektorilla toimivien (97)”energiaintensiivisiksi yrityksiksi” katsottavien tuensaajien kokonaistuki voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista ja yrityskohtainen kokonaistuki saa olla enintään 150 miljoonaa euroa minä tahansa ajankohtana. Tuensaajan on lisäksi osoitettava, että sen käyttökate (EBITDA) on (ilman tukea) tukikelpoisuusjaksolla joko pienentynyt vähintään 40 prosenttia viitejaksoon verrattuna tai ollut (ilman tukea) negatiivinen. d. Edellä 67 kohdan a, b ja c alakohdan nojalla myönnetyn tuen osalta tuensaajan käyttökate (EBITDA) tukikelpoisuusjaksolla, kokonaistuki mukaan luettuna, saa olla enintään 70 prosenttia sen käyttökatteesta viitejaksolla. Jos käyttökate oli viitejaksolla negatiivinen, tuki ei saa johtaa siihen, että käyttökate nousee tukikelpoisuusjaksolla yli 0:n.

(68)

Tuen myöntävä viranomainen voi tämän jakson nojalla suorittaa tuensaajalle ennakkomaksun. Tuen myöntävä viranomainen voi tällöin tukeutua tämän jakson tukikelpoisuuskriteerejä koskeviin arviointeihin edellyttäen, että tässä jaksossa esitettyjä tuen enimmäismääriä noudatetaan. Tuen myöntävän viranomaisen on otettava käyttöön prosessi, jolla todellisten tietojen perusteella todennetaan asiaankuuluvien tukikelpoisuusvaatimusten ja tuen enimmäismäärien noudattaminen jälkikäteen ja peritään viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tukikelpoisuusjakson päättymisestä takaisin kaikki tukimaksut, jotka eivät täytä tukikelpoisuuskriteerejä tai ylittävät tuen enimmäismäärät.

2.5.   Tuki REPowerEU:n kannalta merkityksellisen uusiutuvan energian, varastoinnin ja uusiutuvan lämmön käyttöönoton nopeuttamiseen

(69)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla käytettävissä olevien mahdollisuuksien lisäksi on Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen ja REPowerEU-suunnitelman (98) yhteydessä olennaisen tärkeää nopeuttaa ja laajentaa uusiutuvan energian saatavuutta kustannustehokkaalla tavalla, jotta voidaan nopeasti vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja nopeuttaa energiasiirtymää. Valtiontuki aurinkovoimakapasiteetin, tuulivoimakapasiteetin, geotermisen energian kapasiteetin, sähkön ja lämpöenergian varastoinnin, uusiutuvan lämmön käyttöönoton sekä uusiutuvan vedyn ja jätteestä ja tähteistä peräisin olevan biokaasun ja biometaanin tuotannon nopeuttamiseen on osa asianmukaista, tarpeellista ja kohdennettua ratkaisua, jolla vähennetään riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista tämänhetkisessä tilanteessa. Kun otetaan huomioon kiireellinen tarve varmistaa uusiutuvan energian, varastoinnin ja uusiutuvan lämmön käyttöönottoa nopeuttavien hankkeiden ripeä toteutus, tietyt yksinkertaistukset tukitoimenpiteiden käyttöönottoa varten ovat väliaikaisesti perusteltuja.

(70)

Komissio katsoo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella sisämarkkinoille soveltuvaksi tuen uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön, uusiutuvan vedyn, jätteestä ja tähteistä peräisin olevan biokaasun ja biometaanin, sähkön ja lämpöenergian varastoinnin sekä uusiutuvan lämmön edistämiseen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: a. Tuki myönnetään johonkin seuraavista: i. aurinkokennoilla tai muulla keinoin tapahtuva aurinkosähkön tuotanto, ii. tuulivoimasähkön tuotanto, iii. geotermisen energian tuotanto, iv. sähkön tai lämpöenergian varastointi (myös yhdistettynä muun tyyppiseen investointiin, johon tätä jaksoa sovelletaan), v. uusiutuvan lämmön tuotanto, myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (99) liitteen VII mukaisilla lämpöpumpuilla, vi. uusiutuvan vedyn tuotanto, vii. biokaasun ja biometaanin tuotanto jätteistä ja tähteistä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan mukaisten EU:n kestävyyskriteerien ja asetuksen (EU) 2018/841 (100) mukaisesti. b. Tukiohjelmat voidaan rajoittaa yhteen tai useampaan 70 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun teknologiaan, mutta niihin ei saa sisältyä keinotekoisia rajoituksia tai syrjintää (ei myöskään toimilupien, muiden lupien tai käyttöoikeussopimusten myöntämisessä, jos sellaisia vaaditaan), kuten hankkeiden koon, sijainnin tai alueellisten näkökohtien tai 70 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen teknologioiden (ala)tyyppien hyvin tarkkoja rajoituksia. c. Tuki myönnetään suorina avustuksina, takaisinmaksettavina ennakkoina, lainoina, takauksina tai veroetuuksina. d. Tuki myönnetään sellaisen tukiohjelman perusteella, jonka suuruus on arvioitu ja jolla on alustava budjetti. e. Tuki myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2023, ja laitokset on saatava valmiiksi ja toimintaan 30 kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä tai merituulivoimaloiden ja uusiutuvan vedyn tuotantolaitosten osalta 36 kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä. Jos tätä määräaikaa ei noudateta, myönnetyn tuen määrästä on kolmen ensimmäisen viivästyskuukauden jälkeen maksettava takaisin 5 prosenttia tai sitä on alennettava 5 prosentilla viivästyskuukautta kohti ja kuudennesta kuukaudesta eteenpäin 10 prosentilla viivästyskuukautta kohti, paitsi jos viivästys johtuu tekijöistä, joihin tuensaaja ei voi vaikuttaa ja joita ei ole voitu kohtuudella ennakoida (101). f. Jos tuki myönnetään jatkuvia tukimaksuja koskevien sopimusten muodossa, kyseiset sopimukset eivät saa olla voimassa pidempään kuin 20 vuotta tuetun laitoksen toiminnan aloittamisesta. g. Tuki myönnetään avoimessa, selkeässä, läpinäkyvässä ja syrjimättömässä tarjouskilpailumenettelyssä, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin kriteereihin, joilla minimoidaan strategisten tarjousten riski. Vähintään 70 prosenttia valintakriteereistä, joilla tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen, on määriteltävä tukena ympäristönsuojeluyksikköä (102) tai tukena energia- tai kapasiteettiyksikköä kohti. h. Tarjouskilpailumenettely ei ole pakollinen, kun tuki myönnetään veroetuuksien muodossa, jos se myönnetään samalla tavalla kaikille samalla taloudellisen toiminnan alalla toimiville tukikelpoisille yrityksille, jotka ovat tukitoimenpiteen tavoitteiden tai päämäärien osalta samassa tai samankaltaisessa tosiasiallisessa tilanteessa. Tarjouskilpailumenettely ei myöskään ole pakollinen, jos yrityskohtainen tuki hanketta kohti on enintään 25 miljoonaa euroa ja tuensaajat ovat pieniä hankkeita, jotka määritellään seuraavasti: i. sähköntuotanto ja sähkön tai lämmön varastointi – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 1 MW, ii. lämmöntuotanto- ja kaasuntuotantoteknologiat – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 1 MW tai vastaava, iii. uusiutuvan vedyn tuotanto – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 3 MW tai vastaava, iv. jätteistä ja tähteistä peräisin olevan biokaasun ja biometaanin tuotanto – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 25 000 tonnia/vuosi, v. kokonaan pk-yritysten tai uusiutuvan energian yhteisöjen omistuksessa olevat hankkeet – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 6 MW, vi. pelkästään tuulienergiaa koskevat, kokonaan pienten ja mikroyritysten tai uusiutuvan energian yhteisöjen omistuksessa olevat hankkeet – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 18 MW.   Jos pienten hankkeiden tukea ei myönnetä tarjouskilpailumenettelyssä, tuki-intensiteetti saa olla enintään 45 prosenttia investoinnin kokonaiskustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta. i. Tarjouskilpailun kohteena olevan kapasiteetin tai tuotannon määrät on asetettava niin, että tarjouskilpailumenettely on tosiasiallisesti kilpailullinen. Jäsenvaltion on osoitettava uskottavasti, että tarjouskilpailun kohteena oleva määrä vastaa potentiaalista hanketarjontaa. Tämä voidaan tehdä viittaamalla aiempiin huutokauppoihin, kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa (103) asetettuihin teknologiatavoitteisiin tai ottamalla käyttöön suojamekanismi, jos riskinä on , että tarjouksia saadaan liian vähän. Jos tarjouskilpailumenettelyissä saadaan toistuvasti liian vähän tarjouksia, jäsenvaltion on korjattava asia kaikissa samaa teknologiaa koskevissa tulevissa ohjelmissa, jotka se ilmoittaa komissiolle. j. Tuki on suunniteltava siten, että sillä säilytetään tehokkaat toiminnan kannustimet ja hintasignaalit. Lisäksi tuki on suunniteltava siten, että voidaan puuttua ylimääräisiin voittoihin, myös erittäin korkeiden sähkön tai kaasun hintojen aikana, esimerkiksi ottamalla käyttöön ennalta määritelty takaisinperintämekanismi tai myöntämällä tuki kahdensuuntaisten hinnanerosopimusten (104) muodossa. k. Jos tukea myönnetään uusiutuvan vedyn tuotantoon, jäsenvaltion on varmistettava, että vety tuotetaan uusiutuvista energialähteistä direktiivissä (EU) 2018/2001 säädettyjen muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita koskevien menetelmien mukaisesti. l. Tukea ei saa yhdistää muihin samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnettävään tukeen. m. Tukea voidaan myöntää investointeihin, joiden työt on aloitettu 20. heinäkuuta 2022 tai sen jälkeen. Ennen 20. heinäkuuta 2022 aloitettujen hankkeiden osalta tukea voidaan myöntää, jos investoinnin merkittävä nopeuttaminen tai kohdealan laajentaminen sitä edellyttää. Tällaisissa tapauksissa tukikelpoisia ovat ainoastaan nopeuttamiseen tai laajentamiseen liittyvät lisäkustannukset. n. Tuen on kannustettava tuensaajaa tekemään investointi, jota se ei toteuttaisi lainkaan tai toteuttaisi rajoitetusti tai eri tavalla ilman tukea. Komissio katsoo, että kun otetaan huomioon poikkeukselliset taloudelliset haasteet, joita yritykset kohtaavat tämänhetkisen kriisin vuoksi, ilman tukea tuensaajat jatkaisivat yleensä toimintaansa muutoksitta edellyttäen, että toiminnan jatkaminen ilman muutoksia ei riko unionin oikeutta. o. Jäsenvaltion on varmistettava, että ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta noudatetaan.

(71)

Komissio katsoo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella sisämarkkinoille soveltuvaksi tuen olemassa olevien laitosten enimmäiskapasiteetin lisäämiseen ilman lisäinvestointeja, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: a. Olemassa oleva laitos on liitetty verkkoon ennen 1. lokakuuta 2022, ja se on saanut komission SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla hyväksymää tai ilmoitusvelvollisuudesta vapautettua tukea. b. Tuki on välttämätöntä olemassa olevien laitosten enimmäiskapasiteetin lisäämiseksi enintään 1 MW laitosta kohden tai vastaavalla määrällä, tekemättä lisäinvestointeja. c. Tuki myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2023 ja tukitoimenpiteen tukikelpoisuusaika päättyy viimeistään 31. joulukuuta 2023. d. Tuki täyttää 70 kohdan a, b, c, d, j ja k alakohdan vaatimukset. e. Tukea ei saa yhdistää muuhun samaa kapasiteetinlisäämistä varten myönnettyyn tukeen.

2.6.   Tuki teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen sähköistämisen ja/tai tietyt edellytykset täyttävän uusiutuvan ja sähköpohjaisen vedyn käytön avulla sekä tuki energiatehokkuustoimenpiteisiin

(72)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla käytettävissä olevien nykyisten mahdollisuuksien lisäksi valtiontuki, jolla helpotetaan investointeja teollisuustoiminnan vähähiilistämiseen, erityisesti sähköistämisen sekä uusiutuvaa vetyä ja 73 kohdan h alakohdan edellytykset täyttävää sähköpohjaista vetyä hyödyntävien teknologioiden avulla, sekä valtiontuki teollisuuden energiatehokkuustoimenpiteisiin, on osa tarkoituksenmukaista, tarpeellista ja kohdennettua ratkaisua, jolla vähennetään riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen yhteydessä. Koska tätä prosessia on kiireesti nopeutettava tällaisten investointien toteuttamiseksi ripeästi, tietyt yksinkertaistukset ovat perusteltuja.

(73)

Komissio katsoo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi tuen investointeihin, jotka johtavat i) kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen teollisessa toiminnassa, jossa käytetään tällä hetkellä fossiilisia polttoaineita energialähteenä tai raaka-aineena tai ii) teollisuuden toimintojen ja prosessien energiankulutuksen merkittävään vähenemiseen edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a. Tuki myönnetään sellaisen tukiohjelman perusteella, jolla on alustava budjetti. b. Yksittäisen tuen yrityskohtainen enimmäismäärä saa periaatteessa olla enintään 10 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista. Komissio voi jäsenvaltion komissiolle esittämien asianmukaisten perustelujen pohjalta hyväksyä ohjelmia, joissa yksittäinen myönnettävä tuki voi olla yli 10 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista. c. Tuki myönnetään suorina avustuksina, takaisinmaksettavina ennakkoina, lainoina, takauksina tai veroetuuksina. d. Investoinnin (105) on mahdollistettava jompikumpi tai molemmat seuraavista: (i) suorat kasvihuonekaasupäästöt tuensaajan teollisuuslaitoksesta, jossa tällä hetkellä käytetään fossiilisia polttoaineita energialähteenä tai raaka-aineena, vähenevät ainakin 40 prosenttia tukea edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna tuotantoprosessien sähköistämisen avulla ja käyttämällä uusiutuvaa ja jäljempänä olevan 73 kohdan h alakohdan edellytykset täyttävää sähköpohjaista vetyä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Tarkistettaessa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä on otettava huomioon myös biomassan poltosta aiheutuvat todelliset päästöt; (106) (ii) teollisuuslaitosten energiankulutus vähenee tuetun toiminnan osalta vähintään 20 prosenttia tukea edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna (107). e. Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvaan toimintaan liittyvien investointien osalta tuki johtaa siihen, että tukea saavan laitoksen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 (108) vahvistettuja ilmaisjaon viitearvoja pienemmiksi. f. Tukea ei saa käyttää tuensaajan kokonaistuotantokapasiteetin lisäyksen rahoittamiseen. g. Jos tukea myönnetään teollisuuden vähähiilistämistä koskevaan investointiin, johon liittyy uusiutuvan vedyn käyttöä, jäsenvaltion on varmistettava, että käytettävä vety tuotetaan uusiutuvista energialähteistä direktiivissä (EU) 2018/2001 säädettyjen muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita koskevien menetelmien mukaisesti. h. Tukea voidaan myöntää myös teollisuuden vähähiilistämistä koskevaan investointiin, jossa käytetään sähköstä tuotettua vetyä jossakin seuraavista tapauksista: (i) Vetyä tuotetaan vain niinä tunteina, joina sen tarjousalueen marginaalilaitos, jolla elektrolyysilaite sijaitsee, on fossiiliton sähköntuotantolaitos niinä taseselvitysjaksoina, joina sähkö kulutetaan. Vetyä, joka on jo otettu huomioon 73 kohdan g alakohdassa tarkoitettuna uusiutuvana vetynä ja joka tuotetaan niinä tunteina, joina sen tarjousalueen marginaalilaitos, jolla elektrolyysilaite sijaitsee, on uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä sähköntuotantolaitos niinä taseselvitysjaksoina, joina sähkö kulutetaan, ei voida ottaa huomioon toista kertaa tämän jakson nojalla. (ii) Vaihtoehtoisesti vetyä tuotetaan verkosta otetun sähkön avulla, ja elektrolyysilaite tuottaa vetyä täyden kuorman käyttötuntimäärän, joka on yhtä suuri tai pienempi kuin niiden tuntien määrä, joina laitokset, jotka tuottavat fossiilitonta sähköä muulla tavoin kuin uusiutuvista energialähteistä, ovat asettaneet sähkön marginaalihinnan tarjousalueella. Vetyä, joka on jo otettu huomioon 73 kohdan g alakohdassa tarkoitettuna uusiutuvana vetynä ja jota on tuotettu täyden kuorman käyttötuntimäärä, joka on yhtä suuri tai pienempi kuin niiden tuntien määrä, joina uusiutuvaa sähköä tuottavat laitokset ovat asettaneet sähkön rajahinnan tarjousalueella, ei voida ottaa huomioon toista kertaa tämän jakson nojalla. (iii) Vaihtoehtoisesti jäsenvaltion on varmistettava, että käytetyllä sähköpohjaisella vedyllä saavutettavat elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat vähintään 70 prosenttia verrattuna fossiiliseen vertailukohtaan, joka on 94 g CO2eq/MJ, ja että vety on peräisin fossiilivapaista lähteistä. REPowerEU-tavoitteiden mukaisesti sähkölle kohdennettujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmä ei saisi johtaa fossiilisten polttoaineiden kulutuksen lisääntymiseen. Tämän jakson tarkoituksiin voidaan käyttää ainoastaan sitä tuotetun vedyn osuutta, joka vastaa fossiilittomista sähköntuotantolaitoksista peräisin olevan sähkön keskimääräistä osuutta tuotantomaassa mitattuna kahdelta edeltävältä vuodelta. Sitä tuotetun vedyn osuutta, joka on jo otettu huomioon 73 kohdan g alakohdassa tarkoitettuna uusiutuvana vetynä ja joka vastaa fossiilittomista sähköntuotantolaitoksista peräisin olevan sähkön keskimääräistä osuutta tuotantomaassa mitattuna kahdelta edeltävältä vuodelta, ei voida ottaa huomioon toista kertaa tämän jakson nojalla. i. Tuki myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2023, ja sen edellytyksenä on, että investoinnilla rahoitettavat laitokset tai laitteet on saatava valmiiksi ja täyteen toimintaan 30 kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä tai 73 kohdan h alakohdan edellytykset täyttävien, uusiutuvan ja sähköpohjaisen vedyn käyttöä koskevien investointien osalta 36 kuukauden kuluessa myöntämispäivästä. Jos valmistumiselle ja täydelle toiminnalle asetettua määräaikaa ei noudateta, myönnetyn tuen määrästä on kolmen ensimmäisen viivästyskuukauden jälkeen maksettava takaisin 5 prosenttia tai sitä on alennettava 5 prosentilla viivästyskuukautta kohti ja kuudennesta kuukaudesta eteenpäin 10 prosentilla viivästyskuukautta kohti, paitsi jos viivästys johtuu tekijöistä, joihin tuensaaja ei voi vaikuttaa ja joita ei ole voitu kohtuudella ennakoida (109). Jos valmistumisen ja täyden toiminnan määräaikaa noudatetaan, takaisinmaksettavina ennakkoina myönnetty tuki voidaan muuttaa avustukseksi. Muussa tapauksessa takaisinmaksettava ennakko on maksettava takaisin samansuuruisina vuotuisina erinä viiden vuoden kuluessa tuen myöntämispäivästä. j. Tukea voidaan myöntää investointeihin, joiden työt on aloitettu 20. heinäkuuta 2022 tai sen jälkeen. Ennen 20. heinäkuuta 2022 aloitettujen hankkeiden osalta tukea voidaan myöntää, jos investoinnin merkittävä nopeuttaminen tai kohdealan laajentaminen sitä edellyttää. Tällaisissa tapauksissa tukikelpoisia ovat ainoastaan nopeuttamiseen tai laajentamiseen liittyvät lisäkustannukset. k. Tukea ei saa myöntää pelkästään sovellettavien unionin normien (110) täyttämiseen. l. Tuen on kannustettava tuensaajaa tekemään investointi, jota se ei toteuttaisi lainkaan tai toteuttaisi rajoitetusti tai eri tavalla ilman tukea. Komissio katsoo, että kun otetaan huomioon poikkeukselliset taloudelliset haasteet, joita yritykset kohtaavat tämänhetkisen kriisin vuoksi, ilman tukea tuensaajat jatkaisivat yleensä toimintaansa muutoksitta edellyttäen, että toiminnan jatkaminen ilman muutoksia ei riko unionin oikeutta. m. Tukikelpoisia kustannuksia ovat investoinnin elinkaaren aikana syntyvien tuetun hankkeen kustannusten ja kustannussäästöjen tai lisätulojen välinen erotus verrattuna tilanteeseen, jossa tukea ei myönnetä. n. Tuki-intensiteetti saa olla enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta. Tuki-intensiteettiä voidaan myös korottaa 15 prosenttiyksikköä sellaisten investointien osalta, joiden avulla suoria kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 55 prosenttia tai energiankulutusta vähintään 25 prosenttia verrattuna ennen investointia vallinneeseen tilanteeseen (111). o. Vaihtoehtona 73 kohdan m ja n alakohdassa esitetyille edellytyksille tuki voidaan myöntää avoimessa, selkeässä, läpinäkyvässä ja syrjimättömässä tarjouskilpailumenettelyssä, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin kriteereihin, joilla minimoidaan strategisten tarjousten riski. Vähintään 70 prosenttia valintakriteereistä, joilla tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen, on määriteltävä tukena ympäristönsuojeluyksikköä tai energiayksikköä kohti (esimerkiksi euroina vähennettyä hiilidioksidipäästötonnia kohti tai euroina säästettyä energiayksikköä kohti). Tarjouskilpailun budjetin on oltava sitova rajoite niin, että voidaan odottaa, että kaikki tarjouksen tekijät eivät saa tukea. p. Tukiohjelma on suunniteltava siten, että ylimääräisiin voittoihin voidaan puuttua, myös sähkön tai maakaasun erittäin korkeiden hintojen aikana, ottamalla käyttöön ennalta määritelty takaisinperintämekanismi. q. Tämän jakson mukaista tukea ei saa yhdistää muihin samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnettävään tukeen.

2.7.   Tuki sähkönkulutuksen lisävähennyksiin

(74)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla käytettävissä olevien nykyisten mahdollisuuksien ja tässä tiedonannossa esitettyjen mahdollisuuksien lisäksi saatetaan tarvita väliaikaista tukea asetuksen (EU) 2022/1854 (112) 3 ja 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvien sähkönkulutuksen vähennysten saavuttamiseksi. Kyseinen tuki voisi auttaa lieventämään sähkön hintojen poikkeuksellista nousua vähentämällä (tällä hetkellä kaasuun perustuvien) kalliimpien sähköntuotantoteknologioiden käyttöä. Sen vuoksi on yhtä lailla tärkeää säilyttää kannustimet nykyisiin sähkönkulutuksen vähennyksiin ja varmistaa johdonmukaisuus asetuksessa (EU) 2022/1369 (113) vahvistettujen kaasunkysynnän vähentämistavoitteiden kanssa. Jäsenvaltioiden välisten erojen vuoksi tarvitaan ohjeistusta, jotta joustavuus perustuu kriteereihin, joilla pyritään varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja sisämarkkinoiden eheys.

(75)

Komissio katsoo, että tuki sähkönkulutuksen vähennyksiin soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: a. Tuella myönnetään taloudellista korvausta vain kuluttamattoman sähkön lisäyksestä (”kulutuksen lisävähennys”) verrattuna odotettuun kulutukseen kyseisenä tuntina ilman 75 kohdan e alakohdassa tarkoitettua tarjouskilpailumenettelyä (eli oletetussa perustilanteessa). Kulutuksen lisävähennyksen määrittämiseksi voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Sen varmistamiseksi, että tukea myönnetään ainoastaan kysynnän lisävähennykseen, jäsenvaltioiden olisi yleisesti ottaen otettava huomioon korkeammista energianhinnoista johtuvat kannustimet, muista tukimaksuista ja -järjestelmistä saatavat kannustimet, sääolosuhteet ja keinotteluriskit. b. Tuki on suunniteltava siten, että sillä edistetään ensisijaisesti asetuksen (EU) 2022/1854 (114) 3 ja 4 artiklassa asetetun sähkönkulutuksen vähentämistavoitteen saavuttamista. Jos tuen tarkoituksena on ylittää nämä tavoitteet, jäsenvaltion on osoitettava tuen lisähyödyt (esimerkiksi energiajärjestelmän kustannusten aleneminen tai kaasun kulutuksen väheneminen), jotka ovat tarpeellisia (115) ja oikeasuhteisia taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi kuitenkin sisämarkkinoita ylläpitäen. c. Tuki on myönnettävä sellaisen tukiohjelman perusteella, jonka suuruus on arvioitu ja jolla on alustava budjetti. d. Tukea voidaan myöntää eri muodoissa, kuten suorina avustuksina, lainoina ja takauksina. e. Tuki on myönnettävä avoimessa, selkeässä, läpinäkyvässä ja syrjimättömässä tarjouskilpailumenettelyssä, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin kriteereihin, joilla minimoidaan strategisten tarjousten riski. Jos havaitaan liiallisten korvausten riski, tuki on suunniteltava siten, että ylimääräisiin voittoihin voidaan puuttua esimerkiksi ottamalla käyttöön ennalta määritelty takaisinperintämekanismi. f. Tarjouskilpailumenettelyjen olisi periaatteessa oltava avoimia kaikille mahdollisille tavoille saavuttaa kulutuksen lisävähennykset, erityisesti seuraaville: i. Kuluttajien sähkönkulutuksen siirtäminen tai välttäminen. ii. Sähkömittarin jälkeen kuluttajan puolella tapahtuva varastointi, jolla vähennetään kulutusta kulutuspiikkien aikana (paitsi jos tuki ei johtaisi kulutuksen lisävähennyksiin). iii. Sähkömittarin jälkeinen sähköntuotanto, joissa ei käytetä kaasua polttoaineena. Jäsenvaltiot voivat päättää sulkea pois muihin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tuotannon. g. Edellä 75 kohdan f alakohdassa tarkoitetut tukiohjelmat voidaan rajoittaa yhteen tai useampaan tuensaajaryhmään jossakin seuraavista tilanteista: i. Jos erot niiden palvelujen ominaisuuksissa (esim. kesto, aktivointitaajuus), joita mahdolliset tuensaajat voivat tarjota, ovat sellaisia, että megawattituntia kohti määriteltyjä tarjouksia ei voida pitää keskenään vertailukelpoisina. ii. Jos jäsenvaltiot voivat osoittaa komissiolle, että kilpailu ei perusteettomasti vääristy. iii. Jos tarkoituksena on varmistaa oikea-aikainen toteutus (esim. jatkamalla nykyisiä ohjelmia). Missään tapauksessa ohjelmiin ei saa sisältyä keinotekoisia rajoituksia tai syrjintää. Direktiivin (EU) 2019/944 (116) 17 artiklan mukaisesti ohjelmia ei saa aiheettomasti rajata tiettyihin asiakkaisiin tai asiakasryhmiin, mukaan lukien kysynnän yhdistämistä harjoittavat toimijat. h. Tarjouskilpailumenettelyyn osallistumista koskevien kelpoisuusperusteiden on oltava läpinäkyviä, objektiivisia ja syrjimättömiä. Tuensaajilla on jo oltava asianmukainen sähkömittarijärjestelmä (117) tai niiden on sitouduttava asentamaan sellainen ennen kulutuksen lisävähennysten toteuttamista. Tuensaajien tarjouksille voidaan hallinnon yksinkertaistamiseksi asettaa vähimmäiskoko. Vähimmäiskoko saa kuitenkin olla enintään 10 MW, ja kysynnän yhdistäminen kynnysarvon saavuttamiseksi on sallittava. i. Jotta tuensaajat voivat hinnoitella tarjouksensa oikein, on määriteltävä selkeät ja objektiiviset kriteerit ja kuvattava, milloin tuensaajan kulutuksen lisävähennys aktivoidaan. Saattaa kuitenkin olla tarpeen ottaa käyttöön suojatoimia – kuten aktivoinnin jonkinasteinen satunnaistaminen – jotta ei luotaisi kannustimia keinotteluun, kuten kannustimia vaihtoehtoisen tilanteen keinotekoiseen inflatointiin. j. Kaasunkulutukseen kohdistuvien kielteisten vaikutusten välttämiseksi tuensaajien olisi sitouduttava siihen, että niiden sähkönkulutuksen lisävähennys ei lisää niiden kaasun kokonaiskulutusta. Lisäksi tuensaajien olisi huipputuntien aikaisen sähkönkulutuksen vähentämiseen tähtäävän tuen osalta sitouduttava käyttämään enintään 150 prosenttia kulutushuippujen aikaisesta kompensoidusta sähkönkulutuksen vähenemisestä kulutushuipputuntien ulkopuolella (118), jotta kulutuksen siirtämisestä huipputunneilta niiden ulkopuolelle saataisiin halutut hyödyt haittaamatta kuitenkaan kokonaissähkönkulutuksen vähennystavoitteen saavuttamista. k. Tarjouskilpailumenettelyssä tuensaajat on valittava kulutuksen lisävähennyksen alhaisimpien yksikkökustannusten perusteella (euroa/MWh tai vastaava (119)). Jäsenvaltiot voivat käyttää objektiivisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä valintaperusteita edistääkseen vihreämpiä teknologioita, joita tarvitaan unionin ympäristönsuojelutavoitteiden tueksi. l. Korvaus on myönnettävä kullekin tuensaajalle tosiasiallisesti saavutetun kulutuksen lisävähennyksen perusteella (ei sen kulutuksen lisävähennyksen, johon tuensaaja sitoutui, perusteella). m. Tuki ei saa perusteettomasti vääristää sähkön sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Jäsenvaltiot voivat avata tuen maiden rajat ylittävälle osallistumiselle. n. Korvattavan kulutuksen lisävähennyksen on tapahduttava asetuksen (EU) 2022/1854 (120) asianomaisten artiklojen soveltamisaikana tai, jos tuki ylittää kyseiset tavoitteet, 31. joulukuuta 2023 mennessä. o. Tuen kasautuminen muiden valtiontukitoimenpiteiden kanssa on mahdollista, kunhan vältetään liialliset korvaukset varmistamalla esimerkiksi, että tuki myönnetään avoimella tarjouskilpailumenettelyllä. Tukea ei missään tapauksessa voida myöntää, jos se kattaa jo muiden valtiontukitoimenpiteiden piiriin kuuluvia kustannuksia.

3.   SEURANTA JA RAPORTOINTI

(76)

Jäsenvaltioiden on julkaistava merkitykselliset tiedot jokaisesta tämän tiedonannon nojalla myönnetystä yksittäisestä tuesta, joka ylittää 100 000 euroa (121), ja maatalouden alkutuotannon alalla ja kalastusalalla myönnettävästä tuesta, joka ylittää 10 000 euroa (122), kattavalla valtiontuen verkkosivustolla tai komission tietoteknisellä välineellä (123) 12 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä.

(77)

Jos tämän tiedonannon 2.4 jakson mukaisten tukitoimenpiteiden yrityskohtainen kokonaistuki ylittää 50 miljoonaa euroa, jäsenvaltioiden on sisällytettävä ohjelmiinsa vaatimus, jonka mukaan tuensaajan on toimitettava tuen myöntävälle viranomaiselle vuoden kuluessa tuen myöntämisestä suunnitelma, jossa täsmennetään, miten tuensaaja aikoo pienentää energiankulutuksensa hiilijalanjälkeä tai miten se aikoo täyttää tämän tiedonannon 33 kohdassa kuvatut ympäristönsuojeluun tai toimitusvarmuuteen liittyvät vaatimukset. Tätä vaatimusta sovelletaan 1. tammikuuta 2023 lähtien.

(78)

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosikertomukset (124).

(79)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän tiedonannon mukaisesti myönnetystä tuesta pidetään yksityiskohtaisesti kirjaa. Kirjanpitoon on sisällyttävä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että tarvittavia edellytyksiä on noudatettu, ja se on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämisestä ja toimitettava pyydettäessä komissiolle.

(80)

Komissio voi pyytää lisätietoja myönnetystä tuesta tarkistaakseen erityisesti, onko tukitoimenpiteen hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä asetettuja ehtoja noudatettu.

(81)

Tämän tiedonannon soveltamisen seuraamiseksi komissio voi pyytää jäsenvaltioita toimittamaan yhteen kootut tiedot niiden valtiontukitoimenpiteiden käytöstä, joita on toteutettu tämänhetkisestä kriisistä ja siihen liittyvistä rajoittavista toimenpiteistä johtuvan talouden vakavan häiriön poistamiseksi.

4.   LOPPUMÄÄRÄYKSET

(82)

Komissio soveltaa tätä tiedonantoa 28. lokakuuta 2022 alkaen. Komissio soveltaa tätä tiedonantoa kaikkiin toimenpiteisiin, joista on ilmoitettu 28. lokakuuta 2022 alkaen, kuten myös toimenpiteisiin, joista on ilmoitettu ennen tätä päivämäärää.

(83)

Tällä tiedonannolla korvataan 23. maaliskuuta 2022 hyväksytyt tilapäiset kriisipuitteet (125), sellaisina kuin ne ovat muutettuina 20. heinäkuuta 2022 tehdyillä muutoksilla (126) (”edelliset tilapäiset kriisipuitteet”). Edellisten tilapäisten kriisipuitteiden voimassaolo päättyy 27. lokakuuta 2022.

(84)

Kokonaistasolla edellisten tilapäisten kriisipuitteiden 2.1–2.3 jakson nojalla myönnetty tuki ja tämän tiedonannon vastaavien jaksojen nojalla myönnetty tuki eivät saa missään vaiheessa ylittää tämän tiedonannon asianomaisissa jaksoissa vahvistettuja tuen enimmäismääriä. Edellisten tilapäisten kriisipuitteiden nojalla myönnetty tuki ja tämän tiedonannon nojalla myönnetty tuki eivät 2.4 jakson osalta saa ylittää tässä tiedonannossa vahvistettuja tuen enimmäismääriä samalla tukikelpoisella ajanjaksolla. Edellisten tilapäisten kriisipuitteiden 2.5 ja 2.6 jakson nojalla myönnetty tuki ei saa kasautua tämän tiedonannon vastaavien jaksojen nojalla myönnetyn tuen kanssa, jos se kattaa samat tukikelpoiset kustannukset.

(85)

Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen (127) mukaisesti komissio soveltaa tätä tiedonantoa ilmoittamattomaan tukeen, jos tuki on myönnetty 28. lokakuuta 2022 jälkeen.

(86)

Kaikissa muissa tapauksissa komissio soveltaa tuen myöntämisajankohtana voimassa olleissa tilapäisissä kriisipuitteissa vahvistettuja sääntöjä.

(87)

Komissio tarkastelee tämän tiedonannon kaikkia jaksoja uudelleen ennen 31. joulukuuta 2023 tärkeiden kilpailupoliittisten tai taloudellisten syiden taikka kansainvälisen kehityksen perusteella. Tarvittaessa komissio voi myös esittää selvennyksiä yksittäisiin kysymyksiin soveltamastaan lähestymistavasta.

(88)

Komissio varmistaa läheisessä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, että toimenpiteet arvioidaan nopeasti sen jälkeen, kun selkeä ja täydellinen ilmoitus tässä tiedonannossa tarkoitetuista toimenpiteistä on tehty. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle mahdollisimman aikaisin ja kattavasti aikeistaan ottaa tällaisia toimenpiteitä käyttöön ja esitettävä niihin liittyvät suunnitelmat. Komissio antaa jäsenvaltioille ohjausta ja apua tässä prosessissa.

---

(1)  Esimerkkinä voidaan mainita Venäjän federaation hallituksen 6. maaliskuuta 2022 antama asetus nro 299. Sillä muutetaan 2 kohtaa metodologiassa, jolla määritetään patentinhaltijalle keksinnön käytöstä maksettava korvaus, kun päätetään keksinnön käytöstä, hyödyllisyysmallista tai keksinnön käytöstä ilman patentinhaltijan suostumusta, ja kyseisen korvauksen maksumenettely. Kyseisen muutoksen mukaan ”korvausta keksinnöstä, hyödyllisyysmallista tai teollismallista ei makseta ”vihamielisiin toimiin” ryhtyneiden vieraiden valtioiden patentinhaltijoille”.

(2)  Ukraina on EU:n neljänneksi suurin ulkoinen elintarviketoimittaja ja keskeinen viljojen (52 % EU:n maissin ja 19 % vehnän tuonnista), kasviöljyjen (23 %) ja öljykasvien (22 %, erityisesti rapsi: 72 %) toimittaja. Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat jo korkeita ja voivat kohota edelleen tilanteen vuoksi.

(3)  EU:n yrityksillä oli WIPO Global Brand Database -tietokannan, WIPO Global Designs Database -tietokannan ja PatentSight-tietokannan mukaan maaliskuussa 2022 Venäjällä noin 150 000 voimassa olevaa tavaramerkkiä, 2 000 teollismallia ja 44 000 patenttia. EU:n yrityksillä on Venäjällä suojattuja tavaramerkkejä lähinnä seuraavilla aloilla: farmaseuttiset tuotteet, kosmetiikka, autoteollisuus, kemialliset tuotteet ja kulutustavarat, muoti ja ylellisyystuotteet. Kun otetaan huomioon Venäjän hallituksen 6. maaliskuuta 2022 annetulla asetuksella nro 299 hyväksymän, patentinhaltijalle maksettavaa korvausmenetelmää koskevan muutoksen (ks. alaviite 1) epämääräinen sanamuoto ja EU:n yrityksiin ja niiden Venäjällä olevaan aineettomaan omaisuuteen kohdistuva taloudellinen riski, tällaisella vastatoimella voi olla laaja ja haitallinen vaikutus EU:n yrityksiin.

(4)  Neuvoston asetus (EU) 2022/259, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 1); neuvoston täytäntöönpanoasetukset (EU) 2022/260 ja 2022/261, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 3; EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 15); neuvoston asetus (EU) 2022/262, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 74); neuvoston asetus (EU) 2022/263, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden, jotka eivät ole hallituksen valvomia, tunnustamisen ja Venäjän asevoimien siirtymistä kyseisille alueille koskevan määräyksen johdosta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 77); neuvoston päätös (YUTP) 2022/264, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 95); neuvoston päätökset (YUTP) 2022/265 ja 2022/267, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 98; EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 114); ja neuvoston päätös (YUTOP) 2022/266, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden, jotka eivät ole hallituksen valvomia, tunnustamisen ja Venäjän asevoimien siirtymistä kyseisille alueille koskevan määräyksen johdosta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 109).

(5)  Neuvoston päätös (YUTP) 2022/327, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 48, 25.2.2022, s. 1); neuvoston asetus (EU) N:o 2022/328, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 49, 25.2.2022, s. 1); neuvoston päätös (YUTP) 2022/329, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 50, 25.2.2022, s. 1); neuvoston asetus (EU) 2022/330, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 51, 25.2.2022, s. 1); neuvoston päätös (YUTP) 2022/331, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 52, 25.2.2022, s. 1); neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/332, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 53, 25.2.2022, s. 1); neuvoston päätös (EU) 2022/333, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, Euroopan unionin ja Venäjän federaation kansalaisille myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välisen sopimuksen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä (EUVL L 54, 25.2.2022, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EU) 2022/334, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 57, 28.2.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/335, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 57, 28.2.2022, s. 4).

(7)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/336, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 58, 28.2.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/337, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 59, 28.2.2022, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (EU) 2022/345, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/346, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun neuvoston päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 5).

(9)  Neuvoston asetus (EU) 2022/350, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 65, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/351, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 65, 2.3.2022, s. 5).

(10)  Neuvoston asetus (EU) 2022/355, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta (EUVL L 67, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/356, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta (EUVL L 67, 2.3.2022, s. 103).

(11)  Neuvoston asetus (EU) 2022/345, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/354, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 5).

(12)  Neuvoston asetus (EU) 2022/398, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta (EUVL L 82, 9.3.2022, s. 1).

(13)  Neuvoston asetus (EU) 2022/394, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 81, 9.3.2022, s. 1).

(14)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/427, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 87 I, 15.3.2022, s. 1) ja neuvoston asetus (EU) 2022/428, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 87I, 15.3.2022, s. 13).

(15)  Neuvoston asetus (EU) 2022/428, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 87 I, 15.3.2022, s. 13) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/430, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 87 I, 15.3.2022, s. 56).

(16)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/427, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 87 I, 15.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/429, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 87 I, 15.3.2022, s. 44).

(17)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/876, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 1); neuvoston asetus (EU) 2022/877, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 11); neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/878, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 15); neuvoston asetus (EU) 2022/879, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 53); neuvoston asetus (EU) 2022/880, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 75); neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2022/881, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP täytäntöönpanosta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 77); neuvoston päätös (YUTP) 2022/882, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 88); neuvoston päätös (YUTP) 2022/883, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 92); neuvoston päätös (YUTP) 2022/884, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 128); neuvoston päätös (YUTP) 2022/885, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 139).

(18)  Neuvoston asetus (EU) 2022/1269, annettu 21 päivänä heinäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 193, 21.7.2022, s. 1), neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1270, annettu 21 päivänä heinäkuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 193, 21.7.2022, s. 133), neuvoston päätös (YUTP) 2022/1271, annettu 21 päivänä heinäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 193, 21.7.2022, s. 196), neuvoston päätös (YUTP) 2022/1272, annettu 21 päivänä heinäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 193, 21.7.2022, s. 219).

(19)  Neuvoston asetus (EU) 2022/1903, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden, jotka eivät ole hallituksen valvomia, tunnustamisen ja Venäjän asevoimien siirtymistä kyseisille alueille koskevan määräyksen johdosta annetun asetuksen (EU) 2022/263 muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 1); neuvoston asetus (EU) N:o 2022/1904, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 3); neuvoston asetus (EU) 2022/1905, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 76); neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1906, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 79); neuvoston päätös (YUTP) 2022/1907, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 98); neuvoston päätös (YUTP) 2022/1908, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä vastauksena Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden, jotka eivät ole hallituksen valvomia, itsenäisyyden tunnustamiseen ja määräykseen Venäjän asevoimien lähettämisestä kyseisille alueille annetun päätöksen (YUTP) 2022/266 muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, p. 118); neuvoston päätös (YUTP) 2022/1909, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 122).

(20)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö, (COM(2021) 660 final, 13. lokakuuta 2021).

(21)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet, (COM(2022) 108 final, 8. maaliskuuta 2022).

(22)  Komissio tukee 10 päivänä helmikuuta 2021 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1) perustetun teknisen tuen välineen kautta jäsenvaltioita pyynnöstä energian kohtuuhintaisuuteen, toimitusvarmuuteen ja kestävyyteen tähtäävien uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa.

(23)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – REPowerEU-suunnitelma, (COM(2022) 230 final, 18. toukokuuta 2022).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1032, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2022, asetusten (EU) 2017/1938 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta (EUVL L 173, 30.6.2022, s. 17).

(25)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kaasua säästöön talven varalle, (COM(2022) 360 final, 20. heinäkuuta 2022).

(26)  Neuvoston asetus (EU) 2022/1369, annettu 5 päivänä elokuuta 2022, koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä (EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1).

(27)  Neuvoston asetus (EU) 2022/1854, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (EUVL L 261 I, 7.10.2022, s. 1).

(28)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n toimet energiahädässä – varautuminen, hankinnat ja suojautuminen yhdessä, (COM(2022) 553 final, 18. lokakuuta 2022).

(29)  Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisvastuun lisäämisestä kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, rajat ylittävän kaasukaupan ja luotettavien viitehintojen avulla (COM/2022/549 final, 18. lokakuuta 2022).

(30)  EKP:n asiantuntijoiden euroaluetta koskevat makrotaloudelliset arviot, syyskuu 2022.

(31)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Energiamarkkinoihin kohdistuvat lyhyen aikavälin interventiot ja sähkömarkkinoiden markkinarakenteen parannukset pitkällä aikavälillä – toimintalinja, (COM(2022) 236 final, 18. toukokuuta 2022).

(32)  COM(2022) 230 final, 18. toukokuuta 2022.

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1032, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2022, asetusten (EU) 2017/1938 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta (EUVL L 173, 30.6.2022, s. 17).

(34)  Euroopan komissio, Viestinnän pääosasto, Euroopan kaasunkysynnän vähentämissuunnitelma, Euroopan unionin julkaisutoimisto 2022, https://data.europa.eu/doi/10.2775/705563

(35)  Neuvoston asetus (EU) 2022/1369, annettu 5 päivänä elokuuta 2022, koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä (EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1).

(36)  Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).

(37)  Interventio on rajoitettava tilanteisiin, joissa asiaan puuttuminen on yhteisen edun mukaista.

(38)  Tuki on periaatteessa oikeasuhteista, jos sillä ainoastaan palautetaan tuensaajan pääomarakenne Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaa kriisiä edeltäneelle tasolle. Arvioidessaan tuen oikeasuhteisuutta komissio ottaa huomioon tämänhetkisen kriisin yhteydessä saadun tai suunnitellun valtiontuen ja erityisesti tämän tiedonannon mukaisesti myönnetyn tuen.

(39)  Komission tiedonanto – Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1).

(40)  Jäsenvaltioita pyydetään hyödyntämään mahdollisuuksia myöntää tukea, joka on hyväksytty ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettäviä valtiontukia koskevien vuoden 2022 suuntaviivojen nojalla, erityisesti silloin, kun kyse on uusiutuvista energialähteistä, energiatehokkuudesta tai muista hiilestä irtautumista koskevista toimenpiteistä.

(41)  Neuvoston asetus (EU) 2022/1369, annettu 5 päivänä elokuuta 2022, koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä (EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1).

(42)  Ks. komission päätös 12. heinäkuuta 2022 asiassa SA.103012 (2022/NN) – Incentive measure to store natural gas in the Bergermeer storage facility for the next heating period.

(43)  Sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä kesäkuuta 2022 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/1032 (EUVL L 173, 30.6.2022, s. 17).

(44)  COM(2022) 360/2, 20. heinäkuuta 2022.

(45)  Esimerkki tästä sähköntuotannon alalta on komission päätös 30. syyskuuta 2022 asiassa SA.103662(2022/N) – Germany – Temporary lignite power supply reserve to save gas.

(46)  EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190, ks. pankkielvytysdirektiivin 2 artiklan 1 kohdan 28 alakohta.

(47)  EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1, ks. kriisinratkaisuasetuksen 3 artiklan 1 kohdan 29 alakohta.

(48)  Komission tiedonanto – Rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi (EUVL C 10, 15.1.2009, s. 2); komission tiedonanto arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla (EUVL C 72, 26.3.2009, s. 1); komission tiedonanto elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella (EUVL C 195, 19.8.2009, s. 9); komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä tammikuuta 2011 (EUVL C 329, 7.12.2010, s. 7); komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä tammikuuta 2012 (EUVL C 356, 6.12.2011, s. 7) ja komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 (vuoden 2013 pankkitiedonanto) (EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1).

(49)  Kaikista toimenpiteistä, joilla tuetaan luottolaitoksia tai muita rahoituslaitoksia ja jotka ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja jotka eivät kuulu tämän tiedonannon piiriin, on ilmoitettava komissiolle, ja ne on arvioitava asiaankuuluvien valtiontukisääntöjen mukaisesti.

(50)  Ks. alaviite 48.

(51)  Yhdistetyt asiat T-132/96 ja T-143/96, Freistaat Sachsen ym. v. komissio, EU:T:1999:326, 167 kohta.

(52)  Komission päätös 98/490/EY asiassa C 47/96 Crédit Lyonnais (EYVL L 221, 8.8.1998, s. 28), 10.1 kohta; komission päätös 2005/345/EY asiassa C 28/02 Bankgesellschaft Berlin (EUVL L 116, 4.5.2005, s. 1), 153 kohta ja sitä seuraavat; ja komission päätös 2008/263/EY asiassa C 50/06 BAWAG (EUVL L 83, 26.3.2008, s. 7), 166 kohta. Ks. komission päätös asiassa NN 70/07 Northern Rock (EUVL C 43, 16.2.2008, s. 1); komission päätös asiassa NN 25/08 Rescue aid to Risikoabschirmung WestLB (EUVL C 189, 26.7.2008, s. 3) ja komission päätös 4. kesäkuuta 2008 asiassa C 9/08 SachsenLB (EUVL L 104, 24.4.2009, s. 34) sekä komission päätös 16. kesäkuuta 2017 asiassa SA.32544 (2011/C) Restructuring of TRAINOSE S.A (EUVL L 186, 24.7.2018, s. 25).

(53)  Esimerkiksi rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta 31 päivänä heinäkuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 12 artikla (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 1).

(54)  Kun otetaan huomioon kahden peräkkäisen kriisin aiheuttama erityistilanne, joka on vaikuttanut yrityksiin monin tavoin, jäsenvaltiot voivat päättää myöntää tukea tämän tiedonannon nojalla myös vaikeuksissa oleville yrityksille.

(55)  Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1), komission asetus (EU) N:o 1408/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla (EUVL L 352, 24.12.2013. s. 9), komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45) sekä komission asetus (EU) N:o 360/2012, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille myönnettävään vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 114, 26.4.2012, s. 8).

(56)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus)(EUVL L 1873, 26.6.2014, s. 1), komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1) sekä komission asetus (EU) N:o 1388/2014, annettu 16 päivänä joulukuuta 2014, tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 369, 24.12.2014, s. 37).

(57)  Komission tiedonanto – Tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa (EUVL C 91I, 20.3.2020, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna komission tiedonannoilla C(2020) 2215 (EUVL C 112I, 4.4.2020, s. 1), C(2020) 3156 (EUVL C 164, 13.5.2020, s. 3), C(2020) 4509 (EUVL C 218, 2.7.2020, s. 3), C(2020) 7127 (EUVL C 340I, 13.10.2020, s. 1), C(2021) 564 (EUVL C 34, 1.2.2021, s. 6) ja C(2021) 8442 (EUVL C 473, 24.11.2021, s. 1).

(58)  Tämän jakson nojalla hyväksyttyjen tukiohjelmien perusteella myönnettyä tukea, joka on maksettu takaisin ennen tämän jakson mukaisen uuden tuen myöntämistä, ei oteta huomioon määritettäessä sitä, ylittyykö asianomainen enimmäismäärä.

(59)  Kun tuki myönnetään tämän jakson nojalla takauksina, sovelletaan 61 kohdan i alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.

(60)  Kun tuki myönnetään tämän jakson nojalla lainoina, sovelletaan 64 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.

(61)  Jos tuki myönnetään veroetuutena, sen verovelan, jonka perusteella kyseinen etuus myönnetään, on oltava syntynyt viimeistään 31. joulukuuta 2023.

(62)  Ks. määritelmät, jotka vahvistetaan tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 25 päivänä kesäkuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 2 artiklan 6 ja 7 kohdassa (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1).

(63)  Tämän jakson nojalla hyväksyttyjen tukiohjelmien perusteella myönnettyä tukea, joka on maksettu takaisin ennen tämän jakson mukaisen uuden tuen myöntämistä, ei oteta huomioon määritettäessä sitä, ylittyykö asianomainen enimmäismäärä.

(64)  Kun tuki myönnetään tämän jakson nojalla takauksina, sovelletaan 61 kohdan i alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.

(65)  Kun tuki myönnetään tämän jakson nojalla lainoina, sovelletaan 64 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.

(66)  Komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 90, 28.6.2014, s. 45).

(67)  Tässä jaksossa ilmaisu ”julkiset lainatakaukset” kattaa myös tiettyjen factoring-tuotteiden takaukset eli myyntilaskujen rahoitusta ja ostolaskujen myyntiä koskevat takaukset, joissa factoring-tuotteen tarjoajalla on factoring-tuotteen käyttäjään kohdistuva takautumisoikeus. Tukeen oikeutetut käänteiset factoring-tuotteet (ostolaskujen myynti) on rajoitettava tuotteisiin, joita käytetään vasta sen jälkeen kun myyjä on jo suorittanut osansa liiketoimesta eli tuote tai palvelu on toimitettu. Myös rahoitusleasing kuuluu termin ”julkiset lainatakaukset” piiriin. Jos julkisten takausten tarkoituksena on vastata sellaisten yritysten likviditeettitarpeisiin, joiden on annettava rahoitusvakuuksia käydäkseen kauppaa energiamarkkinoilla, nämä julkiset takaukset voivat poikkeuksellisesti kattaa myös pankkitakaukset tai ne voidaan antaa rahoitusvakuutena keskusvastapuolille tai määritysosapuolille.

(68)  Jos toimenpiteen tuensaajat ovat hiljattain perustettuja yrityksiä, joilla ei ole kolmea lopullista tilinpäätöstä, 61 kohdan e alakohdan i luetelmakohdassa tarkoitettu sovellettava enimmäismäärä lasketaan yrityksen toiminta-ajan perusteella sinä ajankohtana, jona yritys hakee tukea.

(69)  Jos toimenpiteen tuensaajat ovat hiljattain perustettuja yrityksiä, joilla ei ole kirjanpitoa koko edeltävien 12 kuukauden ajalta, 61 kohdan e alakohdan ii luetelmakohdassa tarkoitettu sovellettava enimmäismäärä lasketaan yrityksen toiminta-ajan perusteella sinä ajankohtana, jona yritys hakee tukea.

(70)  Asianmukaiset perustelut voivat koskea sellaisilla aloilla toimivia tuensaajia, joihin hyökkäyksen suorat tai välilliset vaikutukset, mukaan lukien EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden asettamat pakotteet sekä esimerkiksi Venäjän toteuttamat vastatoimet, vaikuttavat erityisen paljon. Tällaisia vaikutuksia voivat olla toimitusketjujen häiriöt, Venäjältä tai Ukrainasta saamatta jääneet maksut, kyberhyökkäysten lisääntynyt riski tai tiettyjen tämänhetkisen kriisin vaikutusten kohteena olevien tuotantopanosten tai raaka-aineiden hintojen nousu.

(71)  Sellaisina kuin ne määritellään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteessä I.

(72)  Likviditeettisuunnitelmaan voi sisältyä sekä käyttöpääoma- että investointikustannuksia. Komissio selventää, että tämän tiedonannon voimassaoloaikana jäsenvaltiot voivat myöntää tämän jakson nojalla julkisia lisätakauksia tuensaajille, jotka ovat jo saaneet tällaista tukea, ottaakseen huomioon uudet likviditeettitarpeet, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen likviditeettitarpeiden arviointiin. Tällaisen tuen on täytettävä kaikki tässä tiedonannossa esitetyt edellytykset ja lisäksi on varmistettava, että samat likviditeettitarpeet katetaan vain kerran.

(73)  Kuten alaviitteessä 67 selitetään, ja toisin kuin tässä jaksossa tarkoitetut lainoille annetut julkiset takaukset, joita käytetään helpottamaan likviditeetin tarjoamista suoraan yrityksille, tässä (61) kohdan g alakohdassa tarkoitetut rahoitusvakuutena annetut julkiset takaukset ovat rahoittamattomia ja ne annetaan suoraan keskusvastapuolelle tai määritysosapuolelle ilman perustana olevaa rahoitusvälinettä.

(74)  EUVL L 52, 23.2.2013, s. 41.

(75)  Joulukuun 31. päivään 2022 mennessä myönnettyihin lainoihin voidaan soveltaa 1. helmikuuta 2022 sovellettua peruskorkoa.

(76)  Peruskorot lasketaan viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6) mukaisesti ja julkaistaan kilpailupääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://ec.europa.eu/competition-policy/state-aid/legislation/reference-discount-rates-and-recovery-interest-rates_en.

(77)  Jos myönnetään korkovapaita, on noudatettava 64 kohdan b alakohdassa vahvistettuja vähimmäiskorkoja, ja korkojen on kerryttävä korkovapaan jakson ensimmäisestä päivästä alkaen, ja ne on lisättävä pääomaan vähintään kerran vuodessa. Lainasopimusten kesto on rajattava enintään kuuteen vuoteen lainan myöntämisajankohdasta, ellei lainaa mukauteta 64 kohdan c alakohdan mukaisesti eikä 64 kohdan e alakohdassa tarkoitettua lainojen kokonaismäärää tuensaajaa kohden ylitetä.

(78)  Vähimmäiskokonaiskoron (peruskorko plus luottoriskimarginaalit) olisi oltava vähintään 10 peruspistettä vuodessa.

(79)  Vähimmäiskokonaiskoron (peruskorko plus luottoriskimarginaalit) olisi oltava vähintään 10 peruspistettä vuodessa.

(80)  Vähimmäiskokonaiskoron (peruskorko plus luottoriskimarginaalit) olisi oltava vähintään 10 peruspistettä vuodessa.

(81)  Ks. 64 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tuen mukauttamista koskevaa tapauskäytäntöä kuvaava tiivistelmä kilpailunpääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://ec.europa.eu/competition-policy/state-aid/ukraine_en.

(82)  Jos toimenpiteen tuensaajat ovat hiljattain perustettuja yrityksiä, joilla ei ole kolmea lopullista tilinpäätöstä, 64 kohdan e alakohdan i luetelmakohdassa tarkoitettu sovellettava enimmäismäärä lasketaan yrityksen toiminta-ajan perusteella sinä ajankohtana, jona yritys hakee tukea.

(83)  Jos toimenpiteen tuensaajat ovat hiljattain perustettuja yrityksiä, joilla ei ole kirjanpitoa koko edeltävien 12 kuukauden ajalta, 64 kohdan e alakohdan ii luetelmakohdassa tarkoitettu sovellettava enimmäismäärä lasketaan yrityksen toiminta-ajan perusteella sinä ajankohtana, jona yritys hakee tukea.

(84)  Asianmukaiset perustelut voivat koskea sellaisilla aloilla toimivia tuensaajia, joihin Venäjän hyökkäyksen suorat tai välilliset vaikutukset, mukaan lukien unionin ja sen kansainvälisten kumppaneiden toteuttamat rajoittavat taloudelliset toimenpiteet sekä Venäjän toteuttamat vastatoimet, erityisesti vaikuttavat. Tällaisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi toimitusketjujen häiriöt tai Venäjältä tai Ukrainasta vielä saamatta olevat maksut, energiamarkkinoiden hintojen epävakaus ja niihin liittyvät vakuustarpeet, kyberhyökkäysten lisääntynyt riski tai tämänhetkisen kriisin vaikutusten kohteena olevien tiettyjen tuotantopanosten tai raaka-aineiden hintojen nousu.

(85)  Sellaisina kuin ne määritellään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteessä I.

(86)  Likviditeettisuunnitelmaan voi sisältyä sekä käyttöpääoma- että investointikustannuksia. Komissio selventää, että tämän tiedonannon voimassaoloaikana jäsenvaltiot voivat myöntää tämän jakson nojalla lisää korkotuettuja lainoja tuensaajille, jotka ovat jo saaneet tällaista tukea, ottaakseen huomioon uudet likviditeettitarpeet, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen likviditeettitarpeiden arviointiin. Tällaisen tuen on täytettävä kaikki tässä tiedonannossa esitetyt edellytykset ja lisäksi on varmistettava, että samat likviditeettitarpeet katetaan vain kerran.

(87)  Kun tuki myönnetään vasta tuensaajan tositteiden jälkitarkastuksen jälkeen ja jäsenvaltio päättää olla käyttämättä 68 kohdan mukaista mahdollisuutta myöntää ennakkomaksuja, tukea voidaan poikkeuksellisesti myöntää 31. maaliskuuta 2024 saakka edellyttäen, että 66 kohdan e alakohdassa määriteltyä tukikelpoisuusjaksoa ja 68 kohdan vaatimuksia noudatetaan.

(88)  Jos tuki myönnetään veroetuutena, sen verovelan, jonka perusteella kyseinen etuus myönnetään, on oltava syntynyt viimeistään 31. joulukuuta 2023.

(89)  Kun tuki myönnetään tämän jakson nojalla takauksina, sovelletaan 61 kohdan i alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.

(90)  Kun tuki myönnetään tämän jakson nojalla lainoina, sovelletaan 64 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.

(91)  COM(2022) 360 final.

(92)  Kaukolämmitys- tai jäähdytysverkkojen tapauksessa ei välttämättä aina ole mahdollista määrittää tarkasti keskuslähteen käyttämää polttoainetta. Tällaisissa tilanteissa jäsenvaltiot voivat tukeutua kaukolämpöyhtiöiden antamiin todistuksiin tai arvioihin, jotka osoittavat kyseisten verkkojen energialähteiden yhdistelmän, ja käyttää näitä tietoja laskeakseen lämmityksen/jäähdytyksen kulutuksesta sen osuuden, joka voi olla oikeutettu tämän jakson mukaiseen korvaukseen.

(93)  ”Tuensaajalla” tarkoitetaan 2.4 jaksoa sovellettaessa yritystä tai sen osana olevaa oikeushenkilöä.

(94)  Minkä tuensaaja osoittaa esimerkiksi asianomaisen laskun perusteella. Vain loppukäyttäjien energiankulutus otetaan huomioon. Myyntiä ja omaa tuotantoa ei oteta huomioon. Energiasektorin omaa energiankulutusta ja energian muuntamisen ja jakelun aikana syntyvää hävikkiä ei oteta huomioon.

(95)  ”Energiaintensiivinen yritys” on oikeushenkilö, jonka energiatuotteiden (mukaan lukien muut energiatuotteet kuin maakaasu ja sähkö) ostot ovat vähintään 3,0 prosenttia tuotannon arvosta tai liikevaihdosta kalenterivuoden 2021 tilinpäätöskertomusten tietojen perusteella. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon tietoja, jolloin tuensaajaa voidaan pitää energiaintensiivisenä yrityksenä, jos energiatuotteiden (mukaan lukien muut energiatuotteet kuin maakaasu ja sähkö) ostot ovat vähintään 6,0 prosenttia tuotannon arvosta tai liikevaihdosta.

(96)  Käyttökatteella (EBITDA) tarkoitetaan tuloja ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia, lukuun ottamatta kertaluonteisia arvonalentumisia.

(97)  Liitteessä I luetellaan sektorit ja alasektorit, joiden kilpailukykyä energiakriisi on heikentänyt erityisen paljon ja joilla kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti ja päästöintensiteetti ovat objektiivisia sen vaikutuksille altistumisen kuvaajia. Tuensaajan katsotaan toimivan sillä liitteessä I luetellulla sektorilla tai alasektorilla, johon se on alakohtaisessa kansantalouden tilinpidossa luokiteltu tai jolla yksi tai useampi liitteessä I luetelluista toiminnoista on tuottanut yli 50 prosenttia sen liikevaihdosta tai tuotantoarvosta vuonna 2021.

(98)  COM(2022) 230 final, 18. toukokuuta 2022.

(99)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(100)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

(101)  Tällaisia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi pandemiasta johtuva väestön pakollinen eristäminen tai hankkeisiin tarvittavien laitteistojen toimitusketjun häiriöt. Tällaisia tekijöitä eivät kuitenkaan ole viivästykset hankkeelle vaadittavien lupien saamisessa.

(102)  Esimerkiksi euroina vähennettyä hiilidioksidipäästötonnia kohti.

(103)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(104)  Hinnanerosopimus antaa tuensaajalle oikeuden korvaukseen, joka vastaa kiinteän rajahinnan ja viitehinnan – kuten markkinahinnan – erotusta tuotosyksikköä kohti. Hinnanerosopimuksiin voi sisältyä myös takaisinmaksuja tuensaajilta veronmaksajille tai kuluttajille ajanjaksoilta, joina viitehinta ylittää kiinteän rajahinnan.

(105)  Tuki investointeihin, joiden tavoitteena on vähentää suoria kasvihuonekaasupäästöjä tai energiankulutusta, myös tämän tiedonannon 73 kohdan d alakohdassa esitetyt kynnysarvot alittava tuki, voidaan vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen sääntöjä noudatetaan.

(106)  Suorien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen on mitattava viiden tukihakemusta edeltävän vuoden keskimääräisten suorien kasvihuonekaasupäästöjen perusteella(vuosittaiset keskimääräiset päästöt).

(107)  Energiankulutuksen väheneminen on mitattava viiden tukihakemusta edeltävän vuoden aikana toteutuneen energiankulutuksen perusteella (vuotuinen keskimääräinen kulutus).

(108)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/447, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2021, tarkistettujen vertailuarvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta kaudella 2021–2025 (EUVL L 87, 15.3.2021, s. 29).

(109)  Tällaisia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi pandemiasta johtuva väestön pakollinen eristäminen tai hankkeisiin tarvittavien laitteistojen toimitusketjun häiriöt. Tällaisia tekijöitä eivät kuitenkaan ole viivästykset hankkeelle vaadittavien lupien saamisessa.

(110)  Sellaisina kuin ne on määritelty komission tiedonannon Vuoden 2022 suuntaviivat ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävälle valtiontuelle (EUVL C 80, 18.2.2022, s. 1) 19 kohdan 89 alakohdassa.

(111)  Suorien kasvihuonekaasupäästöjen tai energiankulutuksen väheneminen on mitattava tuen hakupäivää edeltäneiden viiden vuoden aikana syntyneiden keskimääräisten suorien kasvihuonekaasupäästöjen tai energiankulutuksen perusteella (vuosittainen keskimääräinen päästö tai kulutus).

(112)  Neuvoston asetus (EU) 2022/1854, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (EUVL L 261 I, 7.10.2022, s. 1).

(113)  Neuvoston asetus (EU) 2022/1369, annettu 5 päivänä elokuuta 2022, koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä (EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1).

(114)  Neuvoston asetus (EU) 2022/1854, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (EUVL L 261 I, 7.10.2022, s. 1).

(115)  Tällainen tuki katsotaan yleisesti ottaen tarpeelliseksi, jos se auttaa vähentämään kaasun kulutusta.

(116)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).

(117)  Eli järjestelmä, joka mittaa erikseen kulutusta silloin kun kysynnän lisävähennyksiä edellytetään ja silloin kun niitä ei edellytetä.

(118)  Kulutushuippujen ulkopuolinen kulutus on määriteltävä niin, että pääsääntöisesti voidaan välttää sähkönkulutusta silloin, kun sähköntuotantoon käytetään kaasua.

(119)  Esimerkiksi kun tuensaajat valitaan kapasiteetin hinnan perusteella (euroa/MW), kulutusvähennys kiinteän tuntimäärän aikana. Tässä tapauksessa tuntimäärä on määriteltävä etukäteen.

(120)  Neuvoston asetus (EU) 2022/1854, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (EUVL L 261 I, 7.10.2022, s. 1).

(121)  Tiedot, joita edellytetään 17 päivänä kesäkuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteessä III ja komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 liitteessä III. Takaisinmaksettavien ennakoiden, takausten, lainojen, etuoikeudeltaan huonompien lainojen ja muiden tukimuotojen tapauksessa on lisättävä asianomaisen välineen nimellisarvo kunkin tuensaajan osalta. Vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksien osalta yksittäisen tuen määrä voidaan ilmoittaa vaihteluvälejä käyttäen.

(122)  Tiedot, joita vaaditaan komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 liitteessä III ja 16 päivänä joulukuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1388/2014 liitteessä III. Takaisinmaksettavien ennakoiden, takausten, lainojen, etuoikeudeltaan huonompien lainojen ja muiden tukimuotojen tapauksessa on lisättävä asianomaisen välineen nimellisarvo kunkin tuensaajan osalta. Vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksien osalta yksittäisen tuen määrä voidaan ilmoittaa vaihteluvälejä käyttäen.

(123)  Valtiontukien avoimuusmoduulin julkisen haun kautta voi hakea myönnettyihin valtiontukiin liittyviä yksittäisiä tietoja, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet valtiontukea koskevien eurooppalaisten avoimuusvaatimusten mukaisesti. Hakusivusto on osoitteessa https://webgate.ec.europa.eu/competition/transparency/public?lang=fi.

(124)  EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

(125)  EUVL C 131 I, 24.3.2022, s. 1.

(126)  EUVL C 280, 21.7.2022, s. 1.

(127)  EUVL C 119, 22.5.2002, s. 22.