EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017AE0103

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Nopeampaan puhtaan energian innovointiin” (COM(2016) 763 final)

OJ C 288, 31.8.2017, p. 81–84 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

31.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 288/81


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Nopeampaan puhtaan energian innovointiin”

(COM(2016) 763 final)

(2017/C 288/11)

Esittelijä:

Christophe QUAREZ

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 17.2.2017

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava erityisjaosto

”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”

Hyväksyminen erityisjaostossa

16.5.2017

Hyväksyminen täysistunnossa

1.6.2017

Täysistunnon nro

526

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

173/2/7

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen siihen, että komissio vahvistaa pyrkivänsä nopeuttamaan siirtymistä vähähiiliseen kilpailukykyiseen talouteen laatimalla kattavan strategian, johon sisältyy kannustimia yksityisille investoinneille, tarkoituksenmukaisia rahoitusvälineitä ja rahoitusta tutkimuksen ja innovoinnin hyväksi.

1.2

Komissio esittelee tiedonannossaan (1) useita erilaisia rahoitustapoja ja -välineitä, joilla voidaan tukea vähähiilistä innovointia. ETSK tukee komission pyrkimystä houkutella uusia investointeja innovoinnin arvoketjun kaikkiin vaiheisiin.

1.3

ETSK on kuitenkin huolestunut tukien monimutkaisuudesta ja moninaisuudesta. ETSK suhtautuukin myönteisesti komission aikomukseen perustaa keskitetty neuvontapiste, josta hankkeiden kehittäjät ja investoijat voivat saada suuntaviivoja ja opastusta, mutta kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin rahoitustarjonnan yksinkertaistamiseksi. Komitea nimittäin katsoo, että rahoitustukia on liian monia ja niiden saaminen on vaikeaa hyvin pienille yrityksille ja paikallisyhteisöille.

1.4

ETSK ehdottaa, että komissio kannustaisi jäsenvaltioita yhdistämään laajamittaisten vähähiilisten innovointihankkeiden toteuttamiseen suunnatut voimavaransa eurooppalaisen tutkimuskentän tärkeimpien toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseksi. Näin tehostetaan tutkimuslaitosten välistä koordinointia ja parannetaan tutkimusalan kilpailukykyä.

1.5

ETSK muistuttaa, että vaikka EU:n ilmastopolitiikalla on tuettava asianomaisten alojen murrosta investointien ja innovaatioiden avulla, tämä ei saa millään tavalla johtaa niiden taantumiseen. Tuotantotoiminnan siirtämistä Euroopan ulkopuolelle ei voida missään tapauksessa pitää ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikkana.

1.6

ETSK katsoo, että paras tapa edistää vähähiilistä innovointia on sääntelykehys, jossa hiilidioksidin hinta asetetaan korkeaksi (nykyisin noin 7 euroa/tonni), jotta sijoittajille välittyy selkeä viesti, jonka mukaan hiilipohjaiselle teknologialle ei ole enää sijaa Euroopassa keskipitkällä aikavälillä.

1.7

ETSK on tietoinen siitä, että Euroopan unioni on maailmanlaajuisesti yksi edelläkävijöistä puhtaan energian tutkimuksessa ja siihen liittyvässä innovoinnissa ja yksi suurimmista julkisista rahoittajista tällä alalla, johon se osoittaa yli 10 miljardia euroa rahoitusta. Tutkimus ja innovointi ovat avaintekijöitä pyrittäessä tukemaan Euroopan kilpailukykyä ja säilyttämään sen kärkiasema maailmassa kehittyneiden energiateknologioiden ja energiatehokkuusratkaisujen alalla.

1.8

ETSK pitää tervetulleena erityishuomion kiinnittämistä innovaatioketjun ääripäihin. Horisontti 2020 -ohjelmalla on tässä keskeinen rooli, sillä siinä sovelletaan alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa uraauurtavan perustutkimuksen rahoittamiseen Euroopan tutkimusneuvoston välityksellä. Tähän liittyy myös Euroopan innovaationeuvoston aikaistettu perustaminen: sen tavoitteena on auttaa teollisuutta ja erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) luomaan uusia markkinoita.

1.9

ETSK toivoo tarkempia selvityksiä komission hankkeista, joissa on tarkoitus tutkia uusia lähestymistapoja tehtävälähtöisen tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi. Erityisesti hankkeiden määrittämis- ja valintaprosessi on kuvattava tarkemmin.

1.10

ETSK kehottaa varmistamaan kansalaisyhteiskunnan osallisuuden uudella energia- ja tutkimusfoorumilla, jonka komissio aikoo perustaa energia-alan asiantuntijoiden kokoamiseksi yhteen yhteiskuntatieteiden sekä humanististen ja teknisten tieteiden alalta.

2.   Euroopan komission tiedonannon pääsisältö

2.1

Komissio vahvistaa pyrkivänsä nopeuttamaan siirtymistä vähähiiliseen kilpailukykyiseen talouteen.

2.2

Sitä varten komissio esittää joukon lainsäädäntötoimenpiteitä, jotka perustuvat seuraaviin kolmeen yleistavoitteeseen:

energiatehokkuus etusijalle

Eurooppa maailman ykköseksi uusiutuvissa energialähteissä

kohtuulliset ehdot kuluttajille.

2.3

Komissio esittää kattavan strategian, jossa esitellään seuraavat keskeiset viputekijät, joita EU voi käyttää puhtaaseen energiaan liittyvään innovointiin kohdistuvien yksityisten investointien lisäämiseksi:

Luodaan vahvoja ja johdonmukaisia kannusteita puhtaan energian tutkimukseen ja kehittämiseen suuntautuville yksityisille investoinneille.

Käytetään kohdennettuja rahoitusvälineitä, joiden avulla voidaan pienentää yksityisten investointien markkinoihin, teknologiaan tai tieteellisiin kysymyksiin liittyvästä epävarmuudesta johtuvaa riskiä testaamattomissa mutta lupaavissa puhtaan energian teknologioissa tai liiketoimintamalleissa.

Suunnataan Euroopan unionin (EU) rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin (etenkin Horisontti 2020 -ohjelman kautta).

Kehitetään sääntelykehystä niin, että jäsenvaltioiden energia-alan tuet voidaan suunnata mieluummin hiilettömiin kuin fossiilisiin energiamuotoihin.

2.4

Komissio mainitsee tiedonannossaan neljä teknologian painopistealaa:

Hiilivapauteen EU:n rakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä. Rakennusten osuus energian kokonaiskysynnästä on 40 prosenttia, ja noin 75 prosenttia EU:n rakennuskannasta on energiatehokkuusparannusten tarpeessa.

EU:n johtoaseman vahvistaminen uusiutuvissa energialähteissä ja sen maailmanlaajuisen johtoaseman säilyttäminen uusiutuvan energian teknologioissa.

Kohtuuhintaisten energianvarastointiratkaisujen kehittäminen muun muassa edistämällä akkukennojen valmistuksen käynnistämistä uudelleen Euroopassa.

Sähköisen liikkumisen edistäminen kehittämällä huokeampia pitemmän kantaman akkuja sekä nopeampia latausratkaisuja.

2.5

Lisäksi komissio ehdottaa koordinoinnin edistämistä kaupunkien, alueiden ja jäsenvaltioiden kanssa puhtaaseen energiaan liittyvän innovoinnin alalla.

3.   Yleistä

3.1

Euroopan komissio esitti 30. marraskuuta 2016 suuren joukon lainsäädäntötoimenpiteitä otsikolla ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille”. Se käsittää ehdotuksia, joilla tähdätään energiamarkkinoiden ja erityisesti uusiutuvista lähteistä saatavan energian markkinoiden uudelleenjärjestämiseen Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittamisen myötä tehtyjen sitoumusten noudattamiseksi.

3.2

EU sitoutui Pariisin sopimuksessa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lokakuussa 2014 se asetti lisäksi vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa kaksi muuta tavoitetta: uusiutuvan energian osuuden sähköntuotannosta tulee olla 20 prosenttia vuonna 2020 ja vähintään 27 prosenttia vuonna 2030, ja energiansäästön tulee olla 20 prosenttia ja vähintään 27 prosenttia samoina määräaikoina.

3.3

ETSK on monissa lausunnoissaan ilmaissut tukevansa tarvetta nopeuttaa siirtymistä vähähiiliseen kilpailukykyiseen Euroopan talouteen kunnioittaen kansalaisyhteiskunnan näkökantoja ja ehdotuksia.

3.4

ETSK on vaatinut ”oikeudenmukaista siirtymää” ja on aina kieltäytynyt asettamasta työllisyyttä ja ympäristönsuojelua vastakkain. Näihin kahteen tavoitteeseen on pyrittävä yhtä päättäväisesti.

3.5

ETSK katsoo, että EU:n ilmastopolitiikalla on tuettava asianomaisten alojen murrosta investointien ja innovaatioiden avulla aiheuttamatta millään tavoin niiden taantumista. Tuotantotoiminnan siirtämistä Euroopan ulkopuolelle ei voida missään tapauksessa pitää ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikkana.

3.6

Tähän asti EU:n energia-alan innovaatiopolitiikassa on korostettu ennen kaikkea teknologian kehittämistä ja sivuutettu kansalaisille aidosti tärkeä asia: muun muassa lämmitykseen, liikkumiseen ja valaistukseen liittyvien energiatarpeiden täyttäminen.

3.7

Käsiteltävänä olevassa tiedonannossa komissio tunnustaa kuluttajan olevan energiajärjestelmän ytimessä niin tuottajana hajautetuissa energiaverkoissa kuin kilpailukykyisten vähähiilisten ratkaisujen pyytäjänä.

3.8

ETSK suhtautuu myönteisesti tähän muutokseen, sillä kansalaisille suunnattu innovaatiostrategia alkaa kansalaisten tarpeiden ja energiatottumusten tarkastelusta.

3.9

Komissio esittelee tiedonannossaan useita erilaisia rahoitustapoja ja -välineitä, joilla voidaan tukea vähähiilisiä innovaatioita. ETSK kannattaa komission aikomusta edistää lisäinvestointeja innovoinnin koko arvoketjussa mutta on huolissaan tukien monimutkaisuudesta ja moninaisuudesta, mikä tekee niistä vaikeasti saatavia muun muassa innovatiivisille hyvin pienille yrityksille tai alue- ja paikallisyhteisöille.

3.10

Tästä syystä ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen perustaa keskitetty neuvontapiste, josta investoijat ja kehittäjät voivat saada suuntaviivoja ja opastusta, mutta kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin rahoitustarjonnan yksinkertaistamiseksi.

3.11

On nimittäin vaikeaa hahmottaa, miten suhteutuvat toisiinsa päästökauppajärjestelmän innovaatiorahasto, vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto, InnovFin, InnoEnergy, Horisontti 2020 -ohjelma, Euroopan strategisten investointien rahasto ja Euroopan investointipankki (EIP) (2).

3.12

Lausunnossaan aiheesta ”Energiateknologiat ja energia-alan innovointi” ETSK muistutti, että merkittävät innovaatiot eivät tule markkinoita hallitsevilta teollisuudenaloilta tai suurista yrityksistä vaan ”asiantuntijoilta”, jotka työskentelevät esimerkiksi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (3).

4.   Erityistä

4.1

ETSK kannattaa komission pyrkimystä alentaa eräiden jäsenvaltioiden öljy- ja kivihiilitukia mutta muistuttaa, että teollisuusalojen murroksiin tulee valmistautua tarjoamalla vaihtoehtoista koulutusta ja työtä asianomaisille työntekijöille erityisesti kaivosalalla.

4.2

Energia-alan siirtymälle ja siihen liittyville työelämän muutoksille tulee saada yhteiskunnan hyväksyntä, jotta jäsenvaltiot voivat tukea sitä poliittisesti.

4.3

ETSK katsoo, että paras tapa edistää vähähiilistä innovointia on sääntelykehys, jossa hiilidioksidin hinta asetetaan korkeaksi (nykyisin noin 7 euroa/tonni), sillä sen avulla voidaan välittää sijoittajille selkeä viesti, jonka mukaan hiilipohjaiselle teknologialle ei ole enää sijaa Euroopassa keskipitkällä aikavälillä.

4.4

Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologia mainitaan vain ohimennen, vaikka komissio pitää sitä välttämättömänä vuodelle 2050 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.5

ETSK ihmetteleekin, ettei komissio selitä syitä siihen, mikseivät hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian käyttöönoton tukemiseksi Euroopassa vuodesta 2008 käyttöön otetut välineet ole toimineet.

4.6

ETSK kannattaa komission pyrkimystä saavuttaa hiilivapaus unionin rakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä. Rakennuskanta kattaa yksin yli 40 prosenttia energian loppukysynnästä unionissa.

4.7

Rakennuskannan energiatehokkuusparannukset ovat huomattavan suuri haaste, mutta ETSK toteaa, että komission tiedonannossa ei ole välineitä tai konkreettisia rahoitustukia tavoitteen saavuttamiseksi.

4.8

Teknisiä ratkaisuja (eristys, uusiutuvan energian käyttäminen huoneilman ja veden lämmityksessä) on olemassa uusia rakennuksia varten usein jäsenvaltioiden omien energiavaatimusten ansiosta, mutta vanhan rakennuskannan energiaparannuksiin suunnatut tuet ovat tunnetusti riittämättömiä, vaikka heikoimmassa asemassa olevat perheet asuvat usein energiasyöpöissä asunnoissa.

4.9

ETSK tukee komission tavoitteita liikennealalla, joka on toinen erittäin hiili-intensiivinen ala, mutta pohtii seuraavia asioita:

Sähköisen liikkumisen kehittäminen valmistamalla akkukennoja Euroopassa ja integroimalla varastointi sähköjärjestelmiin on toki välttämätöntä, mutta ETSK ihmettelee sellaisten sääntely- ja rahoitustoimenpiteiden puuttumista tiedonannosta, joiden avulla voitaisiin kehittää sähkölatauspisteitä unionin tie- ja moottoritieverkostoon, sillä ne ovat välttämätön sähköajoneuvojen yleistymisen edellytys.

Kun on kyse teknologiainnovaatioista, joiden ansiosta voidaan vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä, ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota myös kuorma-autoilla tehtäviin tavarankuljetuksiin ja suosimaan liikennemuotojen yhdistelyä kehittämällä rautatie-maantiekuljetuksia ja vesiväylien rahtiliikennettä. Lisäksi on toivottavaa edistää maailmanlaajuista siirtymistä yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen.

4.10

ETSK katsoo, että joukkorahoituksella voi olla keskeinen rooli innovoinnin rahoittamisessa. Joukkorahoitus on nouseva ala (se ohittaa pian riskipääoman), joka mahdollistaa kansalaisille suoran osallistumisen puhtaaseen energiaan liittyvään innovointiprosessiin.

4.11

ETSK kehottaa komissiota edistämään joukkorahoitusta ja ohjaamaan rahoituksen tärkeimpinä pitämiinsä neljään teknologian painopistealaan (uusiutuva energia, varastointiratkaisut, sähköinen liikkuminen, plusenergiatalot).

Bryssel 1. kesäkuuta 2017.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS


(1)  COM(2016) 763 final.

(2)  EUVL C 268, 14.8.2015, s. 27.

(3)  EUVL C 67, 6.3.2014, s. 132.


Top