EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52012AR0741

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle”

OJ C 391, 18.12.2012, p. 1–6 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

18.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 391/1


Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle”

2012/C 391/01

ALUEIDEN KOMITEA

on tyytyväinen ehdotukseen meristrategian laatimisesta Atlantin valtameren alueelle sekä Atlantin toimintasuunnitelman laatimiseen vuosille 2014–2020.

painottaa kuitenkin, että edellytyksenä komitean tuelle Atlantti-strategialle on laajemman lähestymistavan omaksuminen, alueellisen ulottuvuuden huomioiminen kaikilta osin, selkeiden yhteyksien kehittäminen maa- ja merialueiden välille sekä EU:n muiden keskeisten poliittisten tavoitteiden saavuttamisen edistäminen, ja kehottaa siksi Euroopan komissiota nimeämään strategian uudelleen "yhdennetyksi strategiaksi Atlantin valtameren aluetta varten".

on tietoinen siitä, että Atlantin toimintasuunnitelman hankkeissa on käytettävä nykyisiä rahoituslähteitä EU:n tasolla (yhteisen strategiakehyksen käsittämät varat ja muut varat) sekä muuta kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason ja yksityisen sektorin rahoitusta.

on eri mieltä ehdotuksesta lakkauttaa Atlantti-foorumi toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen ja ehdottaa, että Atlantti-foorumi jatkaa toimintaansa aina vuoteen 2020 saakka ja seuraa täytäntöönpanoa ja edistymistä sekä strategian tavoitteiden täyttymistä.

katsoo, että hallintorakenteessa on maksimoitava Atlantti-strategian lukuisten sidosryhmien ja mahdollisten toimijoiden panokset, ja vaatii monitasoista hallintotapaa painottavan lähestymistavan soveltamista toimintasuunnitelman laatimisessa, täytäntöönpanossa, arvioinnissa ja tarkistamisessa.

Esittelijä

Paul O'DONOGHUE (IE, ALDE), Kerryn kreivikunnanvaltuuston jäsen ja South Westin aluevaltuuston jäsen

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle, COM(2011) 782 final

I   YLEISIÄ HUOMIOITA

ALUEIDEN KOMITEA

1.

on tyytyväinen ehdotukseen meristrategian laatimisesta Atlantin valtameren alueelle sekä Atlantin toimintasuunnitelman laatimiseen vuosille 2014–2020.

2.

katsoo, että Atlantin alue on tähän asti kärsinyt tulevaa kehitystään koskevan, yhteisesti sovitun strategisen näkemyksen puutteesta, ja katsoo, että tällä ehdotuksella tarjotaan todellinen mahdollisuus sellaisen strategisen näkemyksen laatimiseen, jonka ytimessä on oltava alueellinen koheesio ja vauraus.

3.

kannattaa eurooppalaisen strategian perusteluja, koska Atlantin alueen haasteet ja mahdollisuudet ylittävät kansalliset rajat ja edellyttävät kokonaisvaltaisempaa ja yhdennettyä lähestymistapaa. Komitea painottaakin, että strategian on myös tarjottava todellista lisäarvoa, kun sitä ryhdytään toteuttamaan ja panemaan täytäntöön.

4.

ymmärtää, että Euroopan komissio esittää ehdotuksen yhdennetyn meripolitiikan alaan kuuluvan merialuestrategian muodossa (eikä makroaluestrategiana). Komitea painottaa kuitenkin, että edellytyksenä komitean tuelle Atlantti-strategialle on laajemman lähestymistavan omaksuminen , alueellisen ulottuvuuden huomioiminen kaikilta osin, selkeiden yhteyksien kehittäminen maa- ja merialueiden välille sekä EU:n muiden keskeisten poliittisten tavoitteiden saavuttamisen edistäminen.

5.

kehottaakin Euroopan komissiota nimeämään strategian uudelleen "yhdennetyksi strategiaksi Atlantin valtameren aluetta varten" ja katsoo, että Atlantin alueella saatujen kokemusten pohjalta tulisi laatia muita vastaavanlaisia strategioita Euroopan muille merialueille (esimerkiksi Pohjanmeren alueelle).

6.

tunnustaa Atlantin valtamerellä sijaitsevien syrjäisimpien alueiden erityisvaatimukset ja katsoo, että strategia voi tarjota mahdollisuuksia parantaa EU:n toimintalinjojen tehokkuutta ja johdonmukaisuutta näillä alueilla.

7.

vaatii, että Atlantti-strategiassa ja sen toimintasuunnitelmassa keskitytään laajasti työllisyyteen, kestäväpohjaiseen kasvuun ja investointeihin sekä samalla meriympäristön tilan parantamiseen.

8.

katsoo, että maantieteellisen ulottuvuuden osalta strategiassa on omaksuttava käytännönläheinen lähestymistapa, jolla mahdollistetaan joustavuus alueen rajoissa, jotta asioita voidaan tarkastella ilman keinotekoisia rajoja, mutta kehottaa tarkastelemaan uudelleen maantieteellistä ulottuvuutta pohjoisen suunnalla, jotta Islanti voi osallistua strategiaan.

9.

on huolissaan siitä, että arvokkaita opetuksia, joita on saatu nykyisten makroalueellisten ja muiden rajatylittävien strategioiden kehittämisestä (1), ei oteta huomioon Atlantin strategiamenettelyssä. Erityisesti tämä koskee hallinnon, toiminnan kehittämisen, viestinnän ja omaksumisen sekä tavoitteiden ja arvioinnin kaltaisia asioita.

10.

korostaa, että Atlantti-foorumilla on suuri vastuu vastata sidosryhmien odotuksiin, tarjota laajapohjainen menettely toimintasuunnitelman laatimiseen osallistumiseksi ja luoda johdonmukaiset puitteet ensisijaisten toimenpiteiden ja hankkeiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten.

II   HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

11.

ei ole eri mieltä Euroopan komission määrittämistä haasteista ja mahdollisuuksista, mutta katsoo, että toimintasuunnitelmassa on keskityttävä saavuttamaan kouriintuntuvia tuloksia ja puuttumaan sellaisiin haasteisiin, joissa kumppanuuteen perustuva lähestymistapa johtaa tehokkaampiin tuloksiin.

12.

painottaa, että toimintasuunnitelman aihealueiden on mukailtava enemmän Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden aihealueita, mutta niiden on myös oltava yhteensopivia yhteisen strategiakehyksen ja siihen liittyviä rahastoja koskevien ehdotettujen uudistusten kanssa.

13.

kannattaa yleisesti Atlantin kaari -komission (Euroopan periferisten merellisten alueiden liitto CPMR) esittämiä temaattisia kokonaisuuksia (2): 1) yhteydet ja liikenne Atlantin alueella, 2) talous ja merenkulkuala, 3) ilmasto ja ympäristö, 4) tutkimus ja innovointi sekä 5) alueiden houkuttelevuus.

14.

painottaa kalastuksen, äyriäistuotannon, vesiviljelyn sekä merestä saatavien tuotteiden jalostuksen ja kaupan merkitystä Atlantin alueella sekä näistä toiminnoista riippuvaisten työpaikkojen lukumäärää. Kasvu- ja työllisyysstrategiassa tällä alueella on ehdottomasti pyrittävä vakiinnuttamaan tämä ammattiala sekä vahvistamaan sitä.

15.

katsoo, että toimintasuunnitelmassa on tarkasteltava tarvetta Atlantin alueen meriympäristöä koskevaan suunnitelmalliseen lähestymistapaan. Komitea katsoo, että tämä edellyttää merialuesuunnittelun ja merien hoidon menettelyjen hyväksyttyä koordinointia koko alueella sekä parempaa maa- ja merialueiden suunnittelupuitteiden koordinointia.

16.

katsoo, että Atlantin alueen rannikko on erittäin houkutteleva sekä uusien pysyvien asukkaiden asettumista että etenkin vesillä liikkumiseen, vapaa-aikaan, matkailuun ja urheiluun liittyvää kausiluonteista toimintaa ajatellen. On tärkeää, että alueet valmistautuvat ottamaan vastaan nämä väestöliikkeet, jotka voivat aiheuttaa mm. kiinteistöihin, talouteen ja ympäristöön kohdistuvia paineita rannikolla.

17.

korostaa, että strategiassa on hyödynnettävä Atlantin alueen aiempien ja parhaillaan käynnissä olevien EU:n rahoittamien hankkeiden saavutuksia sekä tarkasteltava sitä, mitä tähän mennessä on rahoitettu ja mitä voidaan kehittää edelleen toimintasuunnitelmassa. Komitea painottaa, että tällä voi olla vaikutusta joihinkin ohjelmiin, kun hankkeita on tehostettava suurempien ja konkreettisempien vaikutusten aikaansaamiseksi.

18.

kannattaa ulkoisen ulottuvuuden lisäämistä toimintasuunnitelmaan sidosryhmien strategisten tavoitteiden edistämiseksi koko Atlantin valtamerellä.

III   ATLANTTI-STRATEGIAN RAHOITUS

19.

on tietoinen siitä, että Atlantin toimintasuunnitelman hankkeissa on käytettävä nykyisiä rahoituslähteitä EU:n tasolla (yhteisen strategiakehyksen käsittämät varat ja muut varat) sekä muuta kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason ja yksityisen sektorin rahoitusta. Komitea korostaa, että tämä herättää joitakin kysymyksiä siitä, mistä tarkkaan ottaen saadaan varat strategian täytäntöönpanoon , varsinkin kun toimintasuunnitelman laatiminen osuu yhteen EU:n eri rahoitusohjelmien ohjelmasuunnittelun kanssa.

20.

korostaa, että jotta toimintasuunnitelma tuottaisi tuloksia, se on sovitettava selkeästi vastaamaan saatavilla olevaa rahoitusta. Komitea korostaa, että tämän vuoksi strategiassa on entistä tärkeämpää omaksua yhdennetympi alueellinen lähestymistapa, ja toimintasuunnitelman on oltava suoraan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukainen ja yhteensopiva EU:n eri rahastoja koskevien säännösten kanssa.

Rahoitus yhteisessä strategiakehyksessä

21.

ehdottaa, että Atlantti-foorumi sitoutuu yhdessä viiden jäsenvaltionsa asianomaisten hallintoviranomaisten kanssa varmistamaan, että kansalliset kumppanuussopimukset vastaavat asianmukaisesti Atlantti-strategian painopisteitä ja että toimenpideohjelmat ja toimintasuunnitelman toimenpiteet täydentävät toisiaan riittävästi. Komitea on kuitenkin huolissaan siitä, että yhdennetyn meripolitiikan alaan rajattu strategia jättää niukasti liikkumavaraa sovittaa strategia yhteen yhteisön tukikehyksestä rahoitettujen ohjelmien kanssa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa lukuun ottamatta.

22.

toteaa, että tämän vuoksi toimintasuunnitelmassa on noudatettava erityisesti yhteiseen strategiakehykseen kuuluvien rahastojen periaatteita ja tavoitteita.

23.

ei kannata varojen korvamerkitsemistä Atlantin toimintasuunnitelmalle jokaisesta toimenpideohjelmasta , koska hallintoviranomaisilta edellytetään ehdotuksen mukaan jo tiukkaa temaattista keskittämistä.

24.

ehdottaa kuitenkin, että Atlantti-foorumi tekisi yhteistyötä hallintoviranomaisten kanssa ohjelmasuunnitteluprosessin aikana sen määrittämiseksi, kuinka toimintasuunnitelman toimenpiteitä voitaisiin rahoittaa siten, että ne yhdenmukaistettaisiin selkeästi kyseisten ohjelmien valittujen aihekohtaisten painopisteiden ja hankkeiden erityisten valintaperusteiden kanssa.

25.

korostaa mahdollisuuksia, joita tietyt yhteisestä strategiakehyksestä annettujen asetusten osatekijät voivat tarjota Atlantti-strategian keskeisten tavoitteiden tukemiselle ja täytäntöönpanolle, erityisesti useaan eri rahoituslähteeseen perustuvaa lähestymistapaa . Komitea katsoo lisäksi, että yhdenmukaisuuden aikaansaaminen strategian ja eräiden yhteisen strategiakehyksen yhdennettyjen lähestymistapojen välillä (kaupunkiulottuvuus, yhdennetyt alueelliset investoinnit, yhteiset toimintasuunnitelmat) voi asianmukaisesti toteutettuna tarjota mahdollisuuden hyödyntää paikallisviranomaisten kokemusta ja asiantuntemusta Atlantin keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

26.

ehdottaa lisäksi, että kyseisten ohjelmien vuosittaisiin täytäntöönpanokertomuksiin olisi sisällytettävä arviointi siitä, kuinka yhteiseen strategiakehykseen kuuluvat ohjelmat edistävät osaltaan Atlantti-strategian tavoitteiden saavuttamista ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.

Alueelliset yhteistyöohjelmat

27.

katsoo, että tulevat alueelliset yhteistyöohjelmat ovat ratkaisevassa asemassa Atlantti-strategian keskeisten näkökohtien toteuttamisessa, ja korostaa, että ehdotetulla strategia-alueella on tällä hetkellä käynnissä toistakymmentä alueellista (rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä) yhteistyöohjelmaa.

28.

kannattaa Atlantin alueen (valtioiden välisen) ohjelman jatkamista vahvistetuilla määrärahoilla tiettyjen Atlantti-strategian kunnianhimoisten tavoitteiden mukaisesti. Komitea ehdottaa lisäksi, että Atlantin alueen ohjelmasta tehtäisiin asianmukainen väline, jonka kautta laaditaan erityisiä ehdotuspyyntöjä Atlantti-strategian "strategisiksi aloitteiksi" (lippulaivahankkeet) ja rahoitetaan täytäntöönpanoperustaa (ks. kohdat 40–41).

29.

ehdottaa, että Atlantti-foorumi ottaisi käyttöön Interact-ohjelman tukemaan toimenpiteitä tietoisuuden lisäämiseksi ja ottaisi nykyisten alueellisen yhteistyön ohjelmien hallintoviranomaiset varhaisessa vaiheessa mukaan Atlantin toimintasuunnitelman laatimisprosessiin.

30.

korostaa, että tämä osallistaminen auttaisi

(a)

toimintasuunnitelman laatimisen aikana saamaan selville seuraavaa: Interreg-ohjelman hallinnoinnista saadut strategian kannalta merkitykselliset opetukset; kuinka strategia vaikuttaa ohjelman täytäntöönpanoon, synergiat ja ohjelmien välinen yhteistyö mukaan luettuina, ja kuinka Atlantti-strategian hankkeita voidaan hallinnoida tehokkaasti eri ohjelmissa

(b)

ohjelmasuunnitteluprosessin aikana seuraavasti: lisäämällä alueellisen yhteistyön ohjelmissa tietoisuutta strategiasta; määrittämällä keskeiset hankkeet strategian tavoitteiden saavuttamiseksi sekä hyödyntämällä yhteistyöohjelmia aihekohtaisten kysymysten tarkastelussa ja ohjelmien välisen vaihdon helpottamiseksi.

Muista EU:n ohjelmista myönnettävä rahoitus

31.

on huolestunut siitä, että yhdenmukaisuus ei ole riittävää EU:n muiden ohjelmien kanssa, joten Atlantti-strategian tavoitteet ja sen toimintasuunnitelman rahoitusvaatimukset eivät täyty riittävällä tavalla ohjelmakaudella 2014–2020;.

32.

painottaa esimerkiksi Life+ -ohjelman (2014–2020) uusia "yhdennettyjä hankkeita", jotka ovat pitkäkestoisempia ja kattavat laajempia alueita ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanon parantamiseksi, mutta eivät sisällä meriympäristöä koskevia hankkeita (3). Komitea katsoo, että tämä on menetetty mahdollisuus yhdennetyn meripolitiikan ja Atlantti-strategian keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

33.

pahoittelee myös sitä, että Atlantin alue on sivuutettu määritettäessä Euroopan laajuisten verkkojen ydinverkkoja, ja kehottaa hyödyntämään ensisijaisesti Verkkojen Eurooppa -välinettä puututtaessa kulkuyhteyksiin ja syrjäiseen sijaintiin liittyviin perusluonteisiin kysymyksiin (liikenne, energia ja TVT) Atlantin alueella.

34.

kysyy, kuinka Atlantti-foorumi aikoo kohdentaa ja hyödyntää entistä paremmin muuta saatavilla olevaa EU:n rahoitusta ja lisätä varojen vapauttamista strategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Komitea ehdottaa, että toimintasuunnitelmassa edistetään esimerkiksi tutkimuskumppanuuksia kaikkialla Atlantin alueella Horisontti 2020 -ohjelmasta saatavan tuen maksimoimiseksi.

Muut rahoituslähteet

35.

on huolestunut siitä, että yksityisen sektorin rahoituksen houkuttelemista ja yksityisen sektorin valjastamista ylipäätään strategian tavoitteiden saavuttamiseksi ei painoteta. Komitea katsoo, että Atlantti-foorumin on tarkasteltava tätä haastetta kuulemismenettelyiden aikana ja räätälöityjen viestintäkampanjoiden avulla.

36.

korostaa, että valtioiden talousarvioiden nykyinen kriisitilanne edellyttää, että Atlantin alue houkuttelee kansainvälisiä investointeja olemassa olevien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi (sellaisilla aloilla kuin uusiutuva merienergia, kalat, äyriäiset ja vesiviljely, meren luonnonvarat, meriliikenne ja satamien kehittäminen). Komitea katsoo, että Atlantin alueen markkinoimisen investointi- ja liiketoimien kohteena on oltava keskeinen osatekijä toimintasuunnitelmassa.

37.

ehdottaa, että Atlantti-foorumi tekisi yhteistyötä myös Euroopan komission ja Euroopan investointipankin kanssa ja arvioisi mahdollisuutta perustaa erityinen rahoitusväline vakuuttavasti "pankkikelpoisten" hankkeiden valmistelun helpottamiseksi yhdistämällä tukiin lainoja, pääomaa ja riskivakuusvälineitä sekä kehittämällä hankkeiden täytäntöönpanon sujuvuutta.

IV   STRATEGIAN HALLINNOINTI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

38.

painottaa, että Atlantti-strategian menestyminen edellyttää sen nivomista kiinteästi poliittisiin ja hallinnollisiin rakenteisiin, ja korostaa, että tämä edellyttää

a.

poliittista sitoutumista, osallistumista ja vastuunkantoa;

b.

monitasoista hallintoa painottavaa lähestymistapaa (EU, valtiollinen, alueellinen ja paikallinen taso);

c.

riittäviä inhimillisiä ja teknisen tuen resursseja.

Hallintoa koskevat näkökohdat

39.

katsoo, että hallintorakenteessa on maksimoitava Atlantti-strategian lukuisten sidosryhmien ja mahdollisten toimijoiden panokset, ja vaatii monitasoista hallintotapaa painottavan lähestymistavan soveltamista toimintasuunnitelman laatimisessa, täytäntöönpanossa, arvioinnissa ja tarkistamisessa.

40.

on kuitenkin tietoinen siitä, että ilman jäsenvaltioiden korkeimman tason voimakasta poliittista sitoutumista yhdistettynä kansallisiin koordinointimenettelyihin asianomaisilla politiikan aloilla Atlantti-strategia ei täytä odotuksia eikä tavoitteitaan. Komitea katsoo samaten, että toimintasuunnitelma ei tule onnistumaan ilman paikallisten ja alueellisten sidosryhmien täysimääräistä osallistumista ja vastuunkantoa strategiasta.

41.

on eri mieltä ehdotuksesta lakkauttaa Atlantti-foorumi toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen ja ehdottaa, että Atlantti-foorumi jatkaa toimintaansa aina vuoteen 2020 saakka ja seuraa täytäntöönpanoa (täytäntöönpanoalustan kautta, ks. kohdat 27 ja 41) ja edistymistä sekä strategian tavoitteiden täyttymistä.

42.

ehdottaa seuraavanlaisen hallintomallin kehittämistä Atlantti-strategiaa varten: a) Atlantti-foorumi toimii strategian yhteyspisteenä, käynnistää valmiuksia kehittäviä toimia, tarjoaa ohjausta hankkeiden suunnitteluun sekä edistää ja hallinnoi toimintasuunnitelman toteutusta EU:n tason poliittisen valvonnan takaamiseksi ja täytäntöönpanoperustan tarjoamiseksi; b) kansalliset ja alueelliset koordinointipisteet edistävät politiikan johdonmukaisuutta ja rohkaisevat sidosryhmiä ja mahdollisia hankkeiden vetäjiä sitoutumaan Atlantti-strategian toteuttamiseen.

Täytäntöönpanoa koskevat näkökohdat

43.

korostaa, että Atlantin alue on monitahoinen maantieteellinen alue moninaisine ominaispiirteineen, kulttuureineen ja tulevaisuuden näkymineen. Komitea katsoo, että strategian onnistumiseksi tarvitaan lisätoimia yhteistyön tason ja luonteen laajentamiseksi ja syventämiseksi kaikkialla Atlantin alueella, ja odottaa, että Atlantti-strategia a) tarjoaa yhteisen viitekohdan tämän mahdollistamiseksi, mutta b) sen on sisällettävä myös toimenpiteitä valmiuksien kehittämiseksi voimakkaamman yhteistyöhengen vaalimiseksi.

44.

katsoo, että hyväksytyksi tultuaan Atlantin toimintasuunnitelma edellyttää tieto- ja viestintämoduulia tunnettavuuden lisäämiseksi, tavoitteiden ymmärtämisen edistämiseksi, laajan osallistujajoukon houkuttelemiseksi (erityisesti yksityiseltä sektorilta) ja ajan myötä strategian saavutusten takaamiseksi.

45.

korostaa EAYY-asetuksen mahdollisesti tuomia etuja keinona helpottaa strategian täytäntöönpanoa.

46.

ehdottaa Atlantti-strategian yksiköiden välisen työryhmän perustamista Euroopan komissioon varmistamaan yhdenmukaisuuden asianomaisilla politiikan aloilla sekä Atlantti-strategian tavoitteiden ja EU:n ohjelmien ja rahoituspyyntöjen välillä. Komitea katsoo lisäksi, että strategian horisontaalisen luonteen huomioon ottaen pääsihteeristön olisi huolehdittava työryhmän puheenjohtajuudesta.

V   ATLANTIN ALUEEN TOIMINTASUUNNITELMA – MENETTELY

47.

painottaa tarvetta hyväksyä toimintasuunnitelma kiireellisenä ja ehdottaa Atlantti-foorumin (johto- ja ohjauskomiteat) tiheämmin pidettäviä kokouksia välitavoitteiden asettamiseksi menettelylle ja oikea-aikaisten toimien varmistamiseksi.

48.

odottaa luvattua kuulemisasiakirjaa, jonka on määrä muodostaa perusta laajemmalle ja jäsennellymmälle sidosryhmien mobilisoimiselle ja kuulemiselle myöhemmin vuonna 2012, ja kehottaa Euroopan komissiota pikimmiten laajentamaan ja syventämään sitoutumistaan, jotta sidosryhmät myös paikallisella ja alueellisella tasolla kokevat saavansa riittävästi vastuuta toimintasuunnitelmasta ja jotta varmistetaan, että menettelyssä on todellisia alhaalta ylöspäin suuntautuvia näkökohtia ja kansalaisiin keskittyviä näkökohtia.

49.

epäilee, että ehdotetut aihekohtaiset seminaarit, yksi jokaisessa jäsenvaltiossa, eivät riitä sitouttamaan sidosryhmiä ja saamaan näitä ottamaan vastuuta strategiasta. Komitea ehdottaa, että Atlantti-strategian puitteissa ryhdytään lisätoimiin strategisesta näkemyksestä sopimiseksi, hallinnollisista näkökohdista keskustelemiseksi sekä tavoitteiden ja tarkistettavissa olevien indikaattorien asettamiseksi ja rahoitusvaikutusten selventämiseksi. Komitea ehdottaa lisäksi, että Euroopan komissio mobilisoisi kansalliset edustustonsa mahdollistamaan laajemman osallistumisen toimintasuunnitelmaa koskevaan menettelyyn.

50.

painottaa, että toimintasuunnitelman hyväksymisen ehdotettua ajankohtaa on aikaistettava , jotta se vastaa ohjelmakauden 2014–2020 rahoituksen painopisteitä.

51.

suosittaa, että Atlantti-strategiaa koskevassa menettelyssä sovitaan ensin Atlantin alueen strategisesta näkemyksestä , joka tarjoaa viitekehyksen Atlantin toimintasuunnitelmalle kaudelle 2014–2020. Komitea ehdottaa myös, että

toimintasuunnitelmassa vahvistetaan keskeiset painopistealat ja toimenpiteet sekä määritetään lippulaivahankkeet – lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimet mukaan luettuina

toimintasuunnitelmassa esitetään selkeästi määritellyt tehtävät ja vastuualat kaikille toimista ja täytäntöönpanosta vastaaville sidosryhmille monitasoisessa hallintorakenteessa ja määritetään selkeä toimintaketju strategian tavoitteiden toteuttamiseksi

toimintasuunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä valmiuksien kehittämiseksi voimakkaamman yhteistyöhengen vaalimiseksi koko alueella

toimintasuunnitelmassa asetetaan keskeiset tavoitteet ja joukko indikaattoreita, joilla mitataan tuloksia, ja omaksutaan tuloksiin perustuva lähestymistapa

toimintasuunnitelmassa sovitaan saavutusten arviointimenettelystä ja välitarkistuksesta

toimintasuunnitelmaan sisällytetään tieto- ja viestintämoduuli tunnettavuuden lisäämiseksi, tavoitteiden ymmärtämisen edistämiseksi ja laajan joukon houkuttelemiseksi osallistumaan strategiaan

toimintasuunnitelmassa kartoitetaan tarvittavat resurssit , niin taloudelliset kuin inhimilliset, toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi.

52.

esittää, että Atlantti-strategian ja sen toimintasuunnitelman laatimisprosessin tulee sisältyä ehdotettuun, makroalueellisen lähestymistavan lisäarvoa koskevaan arviointiin, jonka Euroopan komissio toteuttaa vuonna 2013 Eurooppa-neuvoston pyynnöstä.

53.

ehdottaa, että Atlantti-foorumi hyväksyy toimintasuunnitelman, ja kehottaa tulevaa puheenjohtajavaltio Irlantia asettamaan puheenjohtajakautensa aikana etusijalle neuvoston tuen toimintasuunnitelmalle keskittyen tuloksiin, luotettavaan seurantamenettelyyn ja jatkuvaan arviointiin sekä välitarkistukseen.

Bryssel 9. lokakuuta 2012

Alueiden komitean puheenjohtaja

Ramón Luis VALCÁRCEL SISO


(1)  Erityisesti kertomus Itämeren aluetta varten laaditun EU:n strategian täytäntöönpanosta, kesäkuu 2011 (COM(2011) 381 final).

(2)  Atlantin kaari -komission kanta ja ehdotukset Euroopan komission Atlantin strategiaa koskevan tiedonannon osalta, poliittisen työvaliokunnan hyväksymä 22. maaliskuuta 2012.

(3)  Ks. lausuntoluonnos ehdotuksesta ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmaa (Life) koskevaksi asetukseksi, CdR 86/2012.


Top