EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52009AR0138

Alueiden komitean lausunto aiheesta YMP:n yksinkertaistaminen – Menestys kaikkien kannalta

OJ C 79, 27.3.2010, p. 33–36 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

27.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/33


Alueiden komitean lausunto aiheesta ”YMP:n yksinkertaistaminen – Menestys kaikkien kannalta”

(2010/C 79/07)

I   POLIITTISET SUOSITUKSET

ALUEIDEN KOMITEA

Johdanto

1.

muistuttaa, että käsillä oleva lausunto, joka liittyy ehdotukseen yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistamisesta, osuu hyvin erikoislaatuiseen taloudelliseen tilanteeseen ja sijoittuu yhtäältä nykyisen YMP:n terveystarkastuksen sekä toisaalta vuoden 2013 jälkeisen YMP:n kehittämisen valmistelun väliseen ajankohtaan. Lisäksi siinä keskitytään tuleviin budjettinäkymiin.

2.

painottaa, että maailmanlaajuisten taloudellisten tapahtumien ketjun ja ilmastonmuutoksen ansiosta on entistä helpompi ymmärtää selvästi yhteistä politiikkaa, jolla tuetaan maatalouden kaltaista elinkeinoalaa, jotta voidaan paremmin varmistaa sitä koskevat sääntelyolosuhteet kaikenlaisen tuotannon ja kaikkien alueiden osalta. Tämä on kyseisen politiikan varsinainen perusta.

3.

katsoo, että tätä taustaa vasten yhteisön etuuskohtelun käsite – menemättä protektionismiin asti – ja paikallistuotteiden ostaminen nousevat täyteen arvoonsa. Vastauksen löytäminen kaikkiin maailmanlaajuisia elintarviketarpeita koskeviin tilanteisiin on edelleen polttavan ajankohtainen kysymys, ja nämä ovat yksi keino vastata siihen.

4.

toteaa, että yhteisessä maatalouspolitiikassa on ennen kaikkea keskeisissä maankäytön ja maaseudun kehittämisen strategioissa (metsästrategia, luonnonhaitoista kärsiviä alueita koskeva strategia jne.) otettava huomioon paitsi laadukas elintarviketuotanto myös sen edellytykset. Tällä politiikalla tulee myös vastata alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin Euroopan unionin suurilla manneralueilla ja syrjäisimmillä alueilla.

5.

katsoo, että alueiden komitean aiempien lausuntojen mukaisesti YMP:n yksinkertaistaminen on kohdistettava kaikille alalla toimiville, mutta lisäksi on myös pyrittävä siihen, että kansalaiset ymmärtävät aiempaa paremmin YMP:n olemassaolon välttämättömyyden unionin yhden taloudellisen tukipylvään puolustamista ajatellen.

6.

katsoo, että YMP:ssä on suuntauduttava tulevaisuuteen. Kuten AK:n kesäkuun 2009 täysistunnossaan YK:n Kööpenhaminan ilmastonmuutoskokouksen valmistelusta antamassa päätöslauselmassa todetaan, ilmastonmuutoskysymykset on sisällytettävä maatalouspolitiikkaan ja tavoitteena tulee olla energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen.

Erityishuomioita tiedonannosta kronologisessa järjestyksessä

7.

tähdentää, että yksinkertaistetun YMP:n on oltava ymmärrettävä, selkeä ja niin maataloustuottajien kuin kaikkien institutionaalisten sekä talouden toimijoiden ja Euroopan unionin kansalaisten kannalta helppotajuinen.

8.

kiinnittää Euroopan komission (jäljempänä komissio) ja jäsenvaltioiden huomion siihen, että YMP:n yksinkertaistaminen ei tarkoita YMP:n uudistamista soveltamissääntöjä muuttamalla. Yksinkertaistaminen on ymmärrettävä kehittämiseksi. Erityisen aiheellista on varmistaa, että YMP:n sääntöjä ei voida muuttaa sellaisin määräajoin, jotka eivät vastaa maatalouden kaikkien alojen tuotantosyklejä.

9.

toivoo, että komissio ja jäsenvaltiot hyödyntäisivät YMP:n yksinkertaistamisen tarjoaman tilaisuuden välittää kansalaisille ja maataloustuottajille asiallista, kattavaa ja objektiivista tietoa ja muistuttaa jatkuvasti YMP:n tavoitteista, käyttöön otetuista välineistä ja toimintasuunnitelmasta.

10.

muistuttaa, että ”kaikkien eduksi yksinkertaistetun YMP:n on oltava kaikkien ymmärrettävissä”.

11.

huomauttaa komissiolle, etteivät maataloustuottajat eivätkä kansalaiset ole tietoisia yksinkertaistamisesta, vaikka se aloitettiin jo vuonna 2005.

12.

pohtii, onko maataloussäännöstön järjestäminen pelkästään maitotuotteita koskevien tekstien osalta todella merkittävää. Vaikka kyseinen ala vaatii erityishuomiota, komitea hämmästelee, että komissio rajoittuu argumentoinnissaan yksinomaan siihen.

13.

kannattaa nykyisessä talouskriisissä sitä, että yhteisen politiikan kohteena olevalle unionin maataloudelle tulee voida myöntää kriisitilanteissa (ilmasto, terveys, talous) asianmukaisia valtiontukia kyseenalaistamatta – ja näin vahvistamalla – YMP:n perustaa (ks. alueiden komitean aiemmat lausunnot).

14.

katsoo, että komission toimenpiteen, eli asiantuntijaryhmän perustamisen lisäksi jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten velvollisuutena on myös edistää kokemusten vaihtoa, tehdä vertailevia tutkimuksia sekä yksilöidä parhaimmat tulokset erityisesti hallintokustannusten vähentämisen alalla. Jokaisen jäsenvaltion yhtä lailla kuin komission velvollisuutena on varmistaa maatalousalalla toimivien osallistuminen alueillaan.

15.

huomauttaa komissiolle, että yksinkertaistamisen varjolla se on todellisuudessa ryhtynyt toteuttamaan uudistusta, joka on johtanut syvällisiin rakennemuutoksiin kaikilla alueilla.

16.

pohtii, missä määrin maataloustuottajat käsittävät tilatukijärjestelmän luonteeltaan ”tuottajamyönteiseksi”, ja katsoo, että pensas- ja kiviaitojen huomioonottaminen on yleistä etua palveleva toimenpide kaikkien kannalta.

17.

on tyytyväinen, että komissio on kiinnittänyt huomiota vaikutusanalyysien ja säännöllisten arviointien tarpeeseen. Kyseisten toimenpiteiden tulee olla myös osa entistä paremmin alueita ja alan toimijoita ajatellen mukautetun YMP:n vuoteen 2013 ulottuvaa suuntaamista, joka on terveystarkastuksen ja yksinkertaistamisen tulos.

18.

muistuttaa, että on tärkeää tehostaa paikallis- ja alueviranomaisia kuulemista ja että YMP tulee sisällyttää osaksi alueiden komitean valkoisessa kirjassaan puoltamaa monitasoisen hallinnon prosessia, jotta Euroopan yhdentymisprosessista saadaan nykyistä tehokkaampi ja tasapuolisempi ja lisätään kaikkien osallistumista siihen.

19.

painottaa, että komission kaikilla tasoilla tulee olla saatavilla sähköisiä tietoja alueiden maataloudesta. Kaikkien toimijoiden tulee osallistua sähköiseen tietojenvaihtoon.

20.

hämmästelee toimintasuunnitelmassa esitettyjä painopisteitä ja toivoo, että ne esitettäisiin tärkeysjärjestyksessä.

21.

pyytää komissiota varmistamaan, että täydentävät ehdot säilytetään YMP:n suorien tukien perusperiaatteena. Komitea pitää kuitenkin tietynasteista yksinkertaistamista välttämättömänä niin, että määrätään tietyistä tuottajia koskevista vaatimuksista, jotka ovat järkeviä ja näin ollen hallinnointiin osallistuvien viranomaisten objektiivisesti valvottavissa.

22.

kannustaa komissiota osoittamaan, että yhteinen markkinajärjestely kaikkine jäsenvaltioihin ja alueisiin kohdistuvine komission täytäntöönpanomääräyksineen merkitsee todellista yksinkertaistamista, joka hyödyttää maataloustuottajia, kansalaisia ja alueita.

23.

toteaa jälleen, että hallinnollisen rasituksen vähentämisen on hyödytettävä alueita, kansalaisia ja maataloustuottajia ja että sen on kohdistuttava kaikenlaiseen tuotantoon. Komitea korostaa lisäksi, että hallinnollisen taakan vähentämisen on vastattava myös YMP:n tavoitteita.

24.

pohtii komission yleistoteamuksia tuotantoon sidotuista tukijärjestelmistä ja tiedustelee siltä, merkitseekö YMP:n suuntaaminen kohti tukien tuotannosta irrottamista todellakin yksinkertaistamista, joka kunnioittaa alueiden monimuotoisuutta. Komitea toivoo lisäksi, että terveystarkastuksen avulla toteutettava YMP:n yksinkertaistaminen johtaa kaikkien kannalta entistä parempaan YMP:hen, joka on entistä oikeudenmukaisempi ja tasapuolisempi tukien jaossa maatilojen, tuotantoketjujen ja alueiden välillä.

25.

kiinnittää toistamiseen komission huomion tarpeeseen ottaa huomioon kaikenlainen maataloustuotanto omine sykleineen.

26.

toivoo joka tapauksessa, että täydentäviä ehtoja koskevat säännökset yhdenmukaistetaan unionin kaikilla alueilla säilyttämällä pienin yhteinen nimittäjä. Tämä on ensisijaisen tärkeää.

27.

tähdentää komissiolle kansalaisten ja maataloustuottajien kannalta ymmärrettävän, kattavan ja selkeän tiedotuksen tarpeellisuutta.

28.

katsoo, että laatupolitiikan on oltava yksi YMP:n perustavista tekijöistä ja ettei siitä pidä luopua.

29.

tähdentää, että paikallis- ja alueviranomaiset on kutsuttava mukaan hyvien käytänteiden vaihtoon ja yksinkertaistamistoimien yksilöimiseen.

30.

toivoo, että EU:n politiikan aloja lujitetaan ja ammattimaistetaan, jotta Euroopan maatalous- ja elintarvikeala, joka on yksi unionin talouden tukipylväistä, voi vahvistua ja kehittyä edelleen sekä sopeutua taloudessa ja ilmastossa maailmanlaajuisesti tapahtuviin muutoksiin.

31.

katsoo, että maataloustuotannon on kyettävä YMP:n välineiden avulla reagoimaan (markkina-, ilmasto-, sosiaali-, terveys- yms.) kriiseihin entistä paremmin. Tehokkaan institutionaalisen mekanismin avulla on syytä luoda yksinkertaiset välineet, joilla kriiseistä kärsiville maataloustuottajille voidaan taata kohtuullinen tulotaso jakamalla varat eri tuotannonhaarojen etujen mukaisesti.

32.

kannattaa komission näkemystä, että jäsenvaltiota on kannustettava yhä laajempaan yksinkertaistamiseen, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa yhteisessä politiikassa yhä tehokkaammin. Toissijaisuusperiaate ei saa tarkoittaa menettelyjen monimutkaistamista ja kuormittamista, sillä se voisi vaarantaa eurooppalaisen maatalous- ja elintarviketuotantomallin kunnioittamisen.

33.

toteaa jälleen, että maaseudun kehittämisen painopisteet on nähtävä alueita hyödyttävänä lisäarvona eikä jäsenvaltioiden tai alue- ja paikallisviranomaisten politiikkojen korvikkeena. Maaseudun kehittämisen on oltava osa EU:n keskeisiä strategioita (Lissabonin ja Göteborgin strategiat), ja sen peruslähtökohtana on oltava yhtäältä alueellinen yhteenkuuluvuus ja siihen liittyvä solidaarisuus sekä toisaalta Euroopan mantereen aluesuunnittelun edellyttämät keskeiset politiikat kuitenkin niin, että maatalousalan ja siihen liittyvien alojen hankkeet sisällytetään edelleenkin Leaderin kaltaisiin kumppanuuksiin.

Päätelmät

34.

toteaa jälleen pitävänsä hyvin tärkeänä, että yhteinen maatalouspolitiikka säilytetään ja kaikenlainen uudelleenkansallistaminen torjutaan. Kyseinen politiikka, jota – muistutettakoon – harjoitetaan taloudellisen kriisin tilanteessa, merkitsee, että markkinoita säännellään oikeudenmukaisesti. Politiikan on muutetussa muodossaan vastattava kaikkien alojen tarpeisiin unionin kaikilla alueilla kestävän kehityksen puitteissa. Vaikuttaa lisäksi välttämättömältä sisällyttää tämä näkökohta vuotta 2013 ajatellen mukautettuun YMP:hen sekä unionin rahoitusnäkymiin.

35.

pohtii, vastaako komission nyt ehdottama YMP:n yksinkertaistaminen todellakin terveystarkastuksesta käydyissä viimeisimmissä keskusteluissa esiin tuotuja tavoitteita ja suuntaviivoja. Komitea suosittaa, että EU- ja valtiotasolla pyritään tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa edelleen parantamaan alan toimijoiden tilannetta YMP:n toteuttamisessa ja auttamaan kansalaisia kuluttajina ymmärtämään entistä paremmin tätä olennaisen tärkeää yhteistä politiikkaa.

36.

tähdentää lisäksi, että tavoitteena olevan välttämättömän yksinkertaistamisen ansiosta on kyettävä reagoimaan entistä paremmin maatalousmarkkinoiden kriiseihin sekä ilmasto- ja terveysriskeihin. Maitoalan tämänhetkisen kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan nimenomaan nopeita toimia sekä yksinkertaisia ja joustavia ohjausvälineitä.

37.

katsoo, että on välttämätöntä parantaa nykyistä YMP:tä koskevaa viestintää, jotta kaikki asianomaiset toimijat (kansalaiset, kuluttajat, maataloustuottajat, paikallis- ja alueviranomaiset) voisivat omaksua sen paremmin.

38.

toivoo, että EU päättää kehittää maatalouspolitiikastaan kunnianhimoisen yhteisen maatalous- ja elintarvikepolitiikan, josta voitaisiin käyttää lyhennettä YMEP. Tällä tavoin kyseistä politiikkaa voitaisiin vahvistaa sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti, ja onnistuessaan se helpottaisi tarvittavan laajan tasapainon ja vakauden palauttamista maailmaan.

39.

odottaa, että jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti ja neuvosto kantavat vastuunsa ja määrittelevät politiikan niin, että rahoitusnäkymät sopivat yhteen kaikkien tasojen tavoitteiden ja soveltamisedellytysten kanssa vuodesta 2013 lähtien.

Bryssel 7. lokakuuta 2009

Alueiden komitean puheenjohtaja

Luc VAN DEN BRANDE


Top