EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52004AE0326

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston asetus eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana ja direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY muuttamisesta” (KOM(2003) 425 lopullinen — 2003/0171 CNS)

OJ C 110, 30.4.2004, p. 135–138 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 110/135


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston asetus eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana ja direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY muuttamisesta”

(KOM(2003) 425 lopullinen — 2003/0171 CNS)

(2004/C 110/23)

Neuvosto päätti 17. syyskuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 37 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 5. helmikuuta 2004. Esittelijä oli Seppo Kallio.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25. ja 26. helmikuuta 2004 pitämässään 406. täysistunnossa (helmikuun 25. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1   Johdanto

1.1

Kuljetukset ovat yksi kiistanalaisimmista aiheista eläinten hyvinvoinnin alalla. Viime vuosina aihe on saanut yhä suurempaa poliittista ja toimenpiteisiin liittyvää huomiota EU:n tasolla.

a)

Komissio antoi joulukuussa 2000 neuvostolle ja Euroopan parlamentille kertomuksen (1) jäsenvaltioiden kokemuksista direktiivin 95/29/EY täytäntöönpanon jälkeen.

b)

Kertomus esitettiin maatalousneuvostolle, joka antoi sille tukensa kesäkuussa 2001 erityisellä päätöslauselmalla (2). Euroopan parlamentti antoi kertomusta koskevan päätöslauselman (3) marraskuussa 2001.

c)

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tiedekomitea antoi 11. maaliskuuta 2002 lausunnon eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana. Lausunnossa annetaan suosituksia erityisesti eläinten kuljetuskuntoisuudesta, eläimiä kuljettavan henkilöstön koulutuksesta, eläinten käsittelystä, suuremmista tilavaatimuksista ja matka-aikojen rajoittamisesta.

1.2

Maantiekuljetusten osuus kaikesta elävien eläinten kaupasta EU:ssa on 90—99 prosenttia, joten kyseiset kuljetukset ovat tärkeä osa tuotantoeläinten kaupallisiin kuljetuksiin liittyvää yleistä taloudellista toimintaa. Ne ovat merkittäviä myös alueiden talouskehityksen kannalta. Joustavuutensa ansiosta maantiekuljetusta käytetään monenlaisissa toiminnoissa ja yrityksissä. Elävien eläinten kauppa EU:ssa oli vuosina 1996—2000 suuruudeltaan keskimäärin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. 80 prosenttia kaupasta oli EU:n jäsenvaltioiden välistä. Noin 10 prosenttia vuotuisista elävien eläinten kuljetuksista suuntautui unionin ulkopuolisiin maihin. Pitkien kuljetusten osuus EU:n eläinkuljetuksista on vain 1,5 prosenttia.

1.3

Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista edellytetään, että laatiessaan ja pannessaan täytäntöön yhteisön maatalous- ja liikennepolitiikkaa yhteisö ja jäsenvaltiot ottavat eläinten hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon.

2   Ehdotuksen sisältö

Ehdotuksessa esitetään joukko uudistuksia ja tarkennettuja säännöksiä:

a)

Tarkoituksena on harmonisoida EU:n alueella eläinten kuljettamiseen käytettävän kuljetuskaluston, kuljettajien koulutuksen ja valvovien viranomaisten vaatimukset. Myös viranomaisten valvontakeinoja ehdotetaan parannettaviksi.

b)

Säädösten soveltamisalaa laajennetaan nykyiseen verrattuna koskemaan ilman kilometrirajoituksia selkärankaisten eläinten kaupallisia kuljetuksia yhteisön alueella ja myös yhteisön tullialueelle saapuvien ja lähtevien eläinkuljetusten erityistarkastuksiin. Yhden eläimen kuljettaminen vastuuhenkilön kanssa ei kuulu lainsäädännön soveltamisalaan.

c)

Eläinten kuljetustoiminta on edelleen luvanvaraista. Lupajärjestelmä on erilainen pitkille ja lyhyille eläinkuljetuksille, ja niiden kuljettajille on omat luvan edellytykset. Myös pitkien matkojen kuljetuskalusto vaatii erillisen lupamenettelyn.

d)

Eläinten kuljettajille ja eläimiä käsitteleville henkilöille säädetään yhtenäiset koulutusvaatimukset yhteisön alueella.

e)

Asetuksella säädetään tarkasti eläinten kuljetuskelpoisuudesta ja kielletään erittäin nuorten eläinten kuljetus.

f)

Eläinten kuljetukseen käytettävien ajoneuvojen tekniset standardit ja kalustovaatimukset pitkiin kuljetuksiin on päivitetty.

g)

Vesi- ja rautateitse tapahtuvien kuljetusten sääntöjä on täsmennetty ja aluksille tulee oma erillinen hyväksymismenettelynsä.

h)

Tarkempia säännöksiä annetaan eläinten kuormaamisesta ja purkamisesta, eläinten käsittelystä kuljetuksen aikana ja myös käsittelytiloista.

i)

Tuotantoeläinten enimmäiskuljetusajoille on asetettu maksimirajat ja hevosten kuljetukselle on asetettu aiempaa tiukemmat säädökset.

j)

Kuljetusajoneuvoissa on oltava eläimille aiempaa enemmän tilaa sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla.

k)

Reittisuunnitelmat on jaettu seuraaviin osiin; suunnittelu, lähtöpaikka, määränpää ja matkan aikana mahdollisesti ilmenneet ongelmat.

l)

Eläinkuljetuksissa säädösten perusteella tarvittavat asiakirjat harmonisoidaan valvonnan ja tietojen vaihdon helpottamiseksi.

m)

Viranomaisten valvontaa pyritään helpottamaan ja luomaan valvontaan liittyvien tahojen yhteistyötä.

n)

Myös tarttuvien eläintautien leviämisen ennaltaehkäisy on otettu lainsäädäntöä luotaessa huomioon.

3   Yleistä

3.1

ETSK kannattaa ehdotuksen lähestymistapaa ja sen pääperiaatteita ja pitää tärkeänä eläinten hyvinvoinnin parantamista kuljetusten aikana. Komitean mielestä huomioon tulee ottaa myös eläinten hyvinvointiin liittyvät moraaliset ja eettiset periaatteet. Komitea katsoo, että eläimistä huolehtimista kuljetuksen aikana koskevien velvollisuuksien on oltava yhdenmukaiset kotieläintuotannon hyvien käytäntöjen kanssa. Käytäntöjen on pohjauduttava parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, joka on saatu kaikkein asiantuntevimmilta eläinten hoitoon osallistuvilta eläinlääkäreiltä.

3.2

EU:ssa ovat herättäneet paljon keskustelua ja julkisuutta eläinten kuljetuksissa paljastuneet eläinten suojeluun liittyvät ongelmat. Julkinen paine vaihtelee kuitenkin jäsenmaiden välillä. Yhteismarkkinoilla eläinten hyvinvointia kuljetusten aikana koskevien muutosten ja säännösten tulee koskea tasavertaisesti kaikkia jäsenmaita.

3.3

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että säädöksen oikeudellisena muotona on asetus, mikä tarkoittaa, että sitä sovelletaan suoraan lainsäädäntönä kussakin jäsenvaltiossa. Tämä tukee linjaa siitä, että määräykset ja toimeenpano yhtenäistetään kaikissa jäsenvaltioissa.

3.4

Ehdotuksessa esitetään uudistettavaksi koko eläinten kuljetusta koskeva lainsäädäntö sekä osia direktiiveistä 64/432/ETY ja 93/119/ETY perustuen tieteellisen komitean suosituksiin sekä sidosryhmien kuulemisessa saatuihin kommentteihin. Kysymyksessä on sangen laaja uudistus, jonka toteuttamisessa pitää huomioida myös useita käytäntöön ja taloudellisuuteen liittyviä sekä olosuhteiden erilaisuudesta johtuvia näkökantoja. Ehdotuksessa esitetty komiteamenettelyn soveltaminen edistää tämän tärkeän tavoitteen saavuttamista.

3.5

ETSK haluaa painottaa, että ehdotukseen sisältyvien säännösten ja muutosten on perustuttava viimeisimpään tieteelliseen tutkimukseen eläinten hyvinvoinnin paranemisesta. Myös toimenpiteiden kustannukset on arvioitava realistisesti. Kustannusten taloudellisessa arvioinnissa tulee ottaa huomioon sekä uusiin laitteisiin ja infrastruktuuriin tehtävät investoinnit että toimenpiteiden mahdolliset sosiaaliset vaikutukset etenkin syrjäisillä ja taantuvasta taloudesta kärsivillä alueilla.

3.6

Ehdotuksen arvioinnissa tulee muistaa, että eläinten hyvinvointi on useiden eri tekijöiden summa. Yksittäisistä absoluuttisista rajoista ja suosituksista keskusteleminen saattaa johtaa joissakin tapauksissa jopa eläinten hyvinvoinnin kannalta nykyistä huonompiin ratkaisuihin ja/tai vaihtoehtoisesti taloudellisesti kestämättömiin ratkaisuihin. Harkintaa on voitava käyttää perustelluissa tapauksissa, kun tueksi on saatu valtuutetun eläinlääkärin lausunto. Näin taataan tarkoituksenmukainen joustavuus heikentämättä kuitenkaan eläinten hyvinvoinnin suojelua kuljetuksen aikana.

3.7

Maailmanlaajuisten eläinkuljetussäännösten luomiselle on tarvetta. Eläinten kuljetussäännösten poikkeaminen kolmansista maista tuotujen eläinten kohdalla vääristää kauppaa ja alentaa unionin kilpailukykyä verrattuna kolmansiin maihin, sillä eläinten hyvinvoinnin parantaminen nostaa kuljetuskustannuksia. Pyrkimys maailmanlaajuisiin säännöksiin on siis pidettävä päämääränä luotaessa eurooppalaista säännöstöä. Kansainvälinen eläinterveysjärjestö OIE onkin ottanut ohjelmaansa eläinten hyvinvoinnin, mikä avaa mahdollisuudet neuvotella nykyistä laajemmista yhteisistä pelisäännöistä.

3.8

Eläinten hyvinvoinnin painoarvoa on jo lisätty viime vuosina (esim. EU teki WTO-neuvottelujen yhteydessä asiaa koskevan ehdotuksen), mutta sen merkitystä yleisessä maatalous- ja kauppapolitiikassa tulisi edelleen lisätä. Eläinten hyvinvoinnin painoarvoa maailmanlaajuiseen kauppapolitiikkaan liittyvien green box -toimien yhteydessä tulisi siis kasvattaa.

3.9

Eläinten hyvinvointi on otettava huomioon yhtenä kriteerinä taloudellisten perusteiden kanssa tehtäessä kestävän kotieläintalouden suunnittelua. Ruhojen ja lihavalmisteiden kuljettaminen voisi tulevaisuudessa olla vaihtoehto, jonka avulla voitaisiin vähentää elävien eläinten pitkiä kuljetuksia valtioiden rajojen yli.

3.10

Komissio on ottanut esityksessään huomioon tarttuvien eläintautien leviämisen ennaltaehkäisyn, joka on tärkeä osa eläinten hyvinvointia. Viime vuosien eläintautiepidemiat ja niiden takia toteutetut torjuntatoimenpiteet ovat aiheuttaneet huomattavia taloudellisia tappiota ja negatiivista julkista huomiota. Pitkäjänteisellä ja kestävällä suunnittelulla on tärkeä rooli pyrittäessä ehkäisemään tällaisten tautien leviämistä. Suunnittelu edellyttää sellaisten pitkälti ennakoivien järjestelmien kehittämistä, joissa otetaan jatkuvasti huomioon, että eläinkuljetuksilla voi olla oma osuutensa tarttuvien tautien leviämisessä.

3.11

Positiivisena näemme kuljettajien työaikalainsäädännön huomioimisen myös eläinten kuljetuksia suunniteltaessa. Eläinten hyvinvointia ja kuljettajien työaikaohjeistoa tulisi tarkastella yhdessä esim. siten, että kuljetusajalle asetetaan yksiselitteinen maksimiraja. Eläinten kuljetusta koskeva lainsäädäntö ja työaikalainsäädäntö tulisi kuitenkin pitää selvästi erillään toisistaan.

3.12

Komitea huomauttaa, että ehdotuksessa ei mainita eläinkuljetusten turvallisuuden varmistamisen olevan tärkeää myös ihmisten terveyden kannalta. Tämä näkökohta tulisi komitean mielestä sisällyttää ehdotuksen lähestymistapaan.

4   Yksityiskohtaiset huomautukset

4.1

I luku, 1 artikla: Kaupallisten kuljetusten määritelmän tarkistaminen on aiheellista, sillä se määrittelee asetuksen soveltamisalan. Tässä yhteydessä tulee muistaa, että tilojen väliset päivittäiset eläinkuljetukset tulisi jättää asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle (4) ja että elävien eläinten pitkät kuljetukset ovat joka tapauksessa miltei aina luonteeltaan kaupallisia. Uusissa eläinkuljetussäännöissä tulee ottaa huomioon tuotantoeläinten kuljetuksenaikaiset erityistarpeet.

4.2

I luku, 2 artiklan h kohta: Vaikka kuormaus- ja purkuaikojen voidaan katsoa sisältyvän matka-aikaan, koska niidenkin aikana eläimiä siirretään, kuljetuksen kesto voidaan käytännössä määrittää vain ajopiirturin avulla. ETSK:n mielestä matka-aika voidaankin määrittää vain siten, että se alkaa varsinaisen kuljetuksen alusta ja päättyy kuljetuksen lopussa.

4.3

III luku, 16 artikla: Entä alalla jo toimivat kuljettajat ja koulutuksen harmonisointi? Kuljettajille, jotka jo toimivat alalla, voitaisiin järjestää esim. kokeita riippumatta opin lähteestä.

4.4

IV luku, 28 artikla: Hyvien toimintatapojen oppaita tulisi harmonisoida EU-tasolla.

4.5

Liitteen I ensimmäinen luku ”Eläinten kuljetuskuntoisuus”, 2 kohdan e alakohta: Eräissä jäsenvaltioissa sallitaan sellaisten 10 päivän ikäisten vasikoiden kuljettaminen, joiden napa on kuivunut. Jos nuorten vasikoiden kuljetusikä nostetaan kahteen viikkoon, tilojen päivittäisessä toiminnassa aiheutuu tiettyjä käytännön hankaluuksia. Porsaiden katsotaan olevan kuljetuskuntoisia kolmen viikon ikäisinä. ETSK katsookin, että komission tulisi ottaa tämä näkökohta kaikilta osin huomioon ehdotuksen kokonaisvaikutusten arvioimiseksi.

4.6

Liitteen I kolmannen luvun 1.8 kohdan e alakohta: Sähköpiiskan käyttöä tulee välttää niin pitkälle kuin mahdollista. Joissakin tapauksissa se voi kuitenkin olla työturvallisuuskysymys esim. eläinten suuren koon takia. Harmonisointi Euroopan neuvoston suositusten kanssa on suositeltavaa siltä osin kuin suositukset ovat komission ehdotuksen tavoitteiden mukaiset.

4.7

Liitteen I viides luku ”Matka-ajat”: A alakohdassa mainitun lepojakson ja b alakohdassa mainitun matka-ajan määritelmät tulisi selventää. Eläinten maksimikuljetusaikojen suhteen tulisi päästä sopimukseen ilman viivytyksiä määränpäähän tapahtuvasta kuljetuksesta. Enintään yhdeksän tunnin kuljetusaika on eri eläinlajeja koskevien tutkimusten ja työaikalainsäädännön välinen kompromissi. Nautojen osalta on tutkimuksissa osoitettu kuljetuskalustolla ja eläinten käsittelyllä olevan suurempi vaikutus eläinten hyvinvointiin kuin pelkällä kuljetusajalla (5). Sopiva vaihtoehto pitkien kuljetusten maksimirajaksi voisi olla 12—14 tuntia, kun eläimet kuljetetaan suoraan lopulliseen määränpäähänsä.

4.7.1

Mikäli ehdotettuja 12 tunnin lepoaikoja ajoneuvossa toteutetaan, niin kuljetusjaksojen toistamiselle tulee olla katto. Lisäksi maksimikuljetusajassa tulisi voida joustaa maantieteellisistä syistä, koska 12 tunnin lepoaikojen toteuttaminen ajoneuvossa ääriolosuhteissa (pakkasta – 30 tai hellettä + 30) voi heikentää eläinten hyvinvointia esim. huonontamalla ilmanlaatua ja pidentämällä matka-aikaa kohtuuttomasti. Pitkään paikallaan seisovassa ajoneuvossa kylmissä olosuhteissa voi olla mahdotonta järjestää lämmitys ja ilmanvaihto käytännössä toimivaksi. Juomavesiautomaatit saattavat jäätyä. Jos vaihtoehtona on joko yhtäjaksoinen 12 tunnin kuljetus suoraan määränpäähän tai se, että matkaan sisältyy 9 tuntia eläinten kuljetusta, 12 tuntia lepoa ja 3 tuntia kuljetusta, kumpi on eläimille parempi?

4.8

Liitteen I seitsemäs luku: Kuljetustiheyksien harventaminen ja karsinoiden korkeus vaikuttavat suoraan kuljetuskustannuksiin. Tällä alueella tarvitaan lisätutkimuksia, jotta optimaaliset kuljetustiheydet voidaan löytää. Liian harvassa kuljetetut eläimet voivat alkaa tapella tai olla muutoinkin alttiita kuljetusneuvon heilahteluiden aiheuttamille äkkinäisille liikkeille. Niistä voi aiheutua loukkaantumisriskin kasvua ja teurasruhojen laadun heikkenemistä. On harkittava sitä, että taulukoissa 1, 2 ja 3 (liitteen I seitsemäs luku, 1.1 kohdan a ja b alakohdat) esitetyt vähimmäislattia-alat olisivat seuraavanlaiset: a) alue A1 kaikille hevos- ja nautaeläinten, lampaiden, vuohien ja sikojen kuljetuksille.

4.9

Pysähdyspaikkojen käytöstä ei tulisi luopua kokonaan. Pysähdyspaikat voivat tarjota eläimille tervetulleen levähdystauon pitkien kuljetusten aikana, kunhan ryhdytään riittäviin toimenpiteisiin tartuntatautien leviämisen estämiseksi.

5   Päätelmät

5.1

ETSK:n mielestä asetus parantaa eläinten hyvinvointia kuljetusten aikana ja säädösten valvontamahdollisuuksia, mutta nostaa kuljetuskustannuksia. Tämä puolestaan saattaa vaikuttaa koko elintarviketuotantoketjuun ja siihen liittyviin taloudellisiin toimijoihin. Ennen täytäntöönpanoa kaivataan perustellut taloudelliset laskelmat sekä kustannuksista, joita uusien vaatimusten täytäntöönpano aiheuttaa ketjun alku- ja loppupäässä, että muutosten mahdollisista sosiaalisista vaikutuksista yhteiskuntaan.

5.2

Komitean mielestä asetuksen päämääränä on oltava, että eläimet kuljetetaan määränpäähänsä ilman ylimääräisiä viivytyksiä ja ammattitaitoisten eläinten käsittelijöiden toimesta. Eläinten hyvinvointi on usean tekijän summa, ja sitä tulee arvioida kokonaisuutena.

5.3

Valvonnan tehostaminen on toivottavaa ja viranomaisille pitää taata valtuudet epäkohtiin puuttumiseen tasapuolisesti kaikissa jäsenmaissa.

5.4

ETSK haluaa painottaa, että ehdotukseen sisältyvien säännösten ja muutosten pitää perustua viimeisimpään tieteelliseen tutkimukseen eläinten hyvinvoinnin paranemisesta. Toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset on arvioitava realistisesti. Ongelmallisia ovat etenkin muutokset, jotka nostavat suoraan kuljetuskustannuksia, mutta ovat tieteellisesti ristiriitaisesti tai puutteellisesti dokumentoituja eläinten hyvinvointia parantavan vaikutuksen suhteen. Tällaisissa tapauksissa tulee muuttaa säännöksiä, ja etsiä lisätietoa ja päivittää lainsäädäntöä vasta sen jälkeen kun tieteelliset perusteet ovat selkeät ja pysyvät.

5.5

Eri maiden maantieteelliset ja ilmastolliset olosuhteet voivat vaikeuttaa säännösten toimeenpanoa. Alueelliset erityspiirteet tulee ottaa huomioon silloin kun esitetyt muutokset sellaisinaan johtaisivat jonkin alueen karjankasvatuksen kilpailukyvyn olennaiseen heikentymiseen merkittävästi kasvavien kuljetuskustannusten takia. Seurauksena voi olla jopa tuotannon loppuminen, mikä lisäisi näiden jo muutoinkin herkkien alueiden autioitumisvaaraa. Mahdollisuudet kotieläinten kasvattamiseen ja kuljettamiseen markkinoille tulee taata myös eläintiheiden alueiden ulkopuolella tarvittavin joustosäännöksin.

5.6

Maailmanlaajuisten kansainvälisten kuljetusstandardien sopimisesta tulisi myös päästä mahdollisimman pian keskusteluun ja konkreettisiin sopimuksiin.

Bryssel 26. helmikuuta 2004

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger BRIESCH


(1)  KOM(2000) 809 lopullinen, joka hyväksyttiin 6. joulukuuta 2000.

(2)  Neuvoston päätöslauselma, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2001, eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana (EYVL C 273, 28.9.2001, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13.11.2001, komission kertomuksesta jäsenvaltioiden kokemuksista eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana annetun direktiivin 91/628/ETY muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin 95/29/EY täytäntöönpanon jälkeen (KOM(2000) 809 — C5-0189/2001-2001/2085 (COS)) – A5-0347/2001.

(4)  Samoin kuin vuodenajoista johtuva eläinten siirtäminen (esim. vuoristolaitumille vienti ja sieltä haku).

(5)  Ks. komission rahoittaman CATRA-hankkeen (CAttle TRAnsport) tulokset, kesäkuu 2003; komission lehdistötiedote IP/03/854, 17.6.2003.


Top