EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52004AE0320

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston asetus kalavarojen säilyttämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä ja asetusten (ETY) N:o 2847/93 ja (EY) N:o 973/2001 muuttamisesta” (KOM(2003) 589 lopullinen — 2003/0229 CNS)

OJ C 110, 30.4.2004, p. 104–107 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 110/104


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston asetus kalavarojen säilyttämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä ja asetusten (ETY) N:o 2847/93 ja (EY) N:o 973/2001 muuttamisesta”

(KOM(2003) 589 lopullinen — 2003/0229 CNS)

(2004/C 110/17)

Neuvosto päätti 16. joulukuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 37 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta antoi 27. tammikuuta 2004 ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaoston tehtäväksi laatia asiasta lausunto.

Asian kiireellisestä luonteesta johtuen Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 25.—26. helmikuuta pitämässään 406. täysistunnossa (helmikuun 26. päivän kokouksessa) Gabriel Sarró Iparraguirren yleisesittelijäksi ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 63 ääntä puolesta ja 2 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.

1   Johdanto

1.1

Ehdotetulla asetuksella (1) Euroopan komissio haluaa tarkistaa tietyistä Välimeren kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 27. kesäkuuta 1994 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1626/94 (2). Tarkistuksessa on määrä ottaa huomioon tärkeimmät näkökohdat, jotka esitettiin asiakirjassa ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Välimeren kalavarojen säilyttämistä ja kestävää käyttöä yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta” (3).

1.2

Lisäksi komissio ehdottaa yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12. lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (4) ja eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 14. toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 973/2001 (5) muuttamista.

1.3

Komission ehdottama asetus koostuu 26:sta johdanto-osan kappaleesta, yhdestätoista luvusta ja viidestä liitteestä. Komissio ehdottaa siinä hoitotoimenpiteitä kalavarojen kestävän käytön turvaamiseksi Välimerellä. Kyseisiä toimenpiteitä ovat suojeltavista lajeista, luontotyypeistä ja alueista säätäminen, pyydyksiä koskevien rajoitusten asettaminen, alimpien mittojen määrittäminen tietyille lajeille, muun kuin ammattikalastuksen säännöstely, kalastuksenhoitosuunnitelmien laatimismahdollisuudesta säätäminen, valvontatoimenpiteistä säätäminen, tiettyjen ehtojen asettaminen laajasti vaeltavien lajien kalastukselle sekä eräiden Maltaa ympäröiviä vesiä koskevien säännösten asettaminen.

2   Yleistä

2.1

ETSK on ilmaissut jo aiemmissa lausunnoissaan (6) kantansa siihen, miten Välimeren kalavaroja tulisi hallinnoida. Komitea katsoo aiheelliseksi esittää seuraavassa koosteen jo vuonna 1998 Välimeren kalavarojen hallinnoinnista tekemistään tärkeinä pitämistään päätelmistä koska ne kuvaavat hyvin Välimeren kalastustilannetta ja ovat edelleen täysin päteviä:

”Välimerellä on omat erityispiirteensä, ja tehokkaat hallinnointijärjestelmät on ehdottomasti mukautettava niihin.

Hallinnointijärjestelmien tehokkuuteen vaikuttaa niin ikään tasapuolisuus, jolloin niitä voi verrata keskenään.

Tieteellisen tutkimuksen tukemista on jatkettava ja Välimeren kalastusneuvoston toimintaa on vauhditettava, jotta yhteistyötä voitaisiin tehdä ensisijaisesti neuvoston puitteissa samalla kun Välimeren rantavaltiot tekevät keskenään tutkimusyhteistyötä.

Tilanne vaihtelee nykyisin suuresti, minkä vuoksi Välimeren kalastus on yhdenmukaistettava todella kattavasti. Yhdenmukaisuuden ehdottomana edellytyksenä on, että asetukseen (EY) N:o 1626/94 tehdyt, tieteellisesti perustelemattomat poikkeukset kumotaan vähitellen ja kaikkiin aluksiin sovelletaan samoja teknisiä toimenpiteitä.

Komitea toivoo, että annettavista säännöksistä kuullaan alan ammattipiirejä, jotta ne saadaan mukaan noudattamaan säännöksiä ja kannattamaan Euroopan unionin Välimeren kalastusneuvostossa tekemää ehdotusta perustaa komitea, jonka työskentelyyn alan ammattilaiset osallistuisivat.

Sellaisia tuottajia vastaan, jotka eivät kunnioita kalavarojen säilyttämissäännöksiä, on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin. On tuettava vastuuntuntoista kauppaa etenkin unionin ulkopuolisten maiden aluksien tällä hetkellä harjoittaman laittoman kilpailun välttämiseksi.

Välimeren kalavarojen suojelualueiden perustaminen on sopiva toimenpide, joka lisää kalavarojen suojelu- ja säilyttämistoimenpiteiden tehoa.

Diplomaattitason konferensseissa on päästävä aiejulistuksia pitemmälle. Maidenvälistä yhteistyötä on tiivistettävä, ja maiden on tehtävä valmistelutyötä, jonka pohjalta voidaan tehdä välittömästi täytäntöönpantavia päätelmiä.

Mukautettaessa Välimerta kestävään kalastukseen perinteinen kalastus on asetettava etusijalle ennen teollista kalastusta. Välimeren rannikkovaltioiden etujen on oltava muiden valtioiden etuja tärkeämmät.”

2.2

Lausuntonsa CESE 402/2003 kohdassa 2.6 komitea toteaa seuraavaa: ”Kalavarojen kokonaisvaltainen hoito edellyttää biologisten, taloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien tarkastelua, tarkoituksenmukaisia hoitomenetelmiä ja alalla työskentelevien sekä hallinnon ja tieteenalojen edustajien välistä vuoropuhelua”.

2.3

ETSK:n mielestä asetusehdotus ei vastaa komission toimintasuunnitelman (7) herättämiä odotuksia eikä suuntaviivoja, joita komitea on esittänyt aiemmissa lausunnoissaan. Komitea perustelee kantaansa muun muassa seuraavasti:

2.3.1

Komission asetusehdotuksessa ei eritellä syitä, joiden vuoksi asetuksen (EY) N:o 1626/94 tarkistamista pidetään tarpeellisena. ETSK:n mielestä toimenpiteet, joista kyseisessä asetuksessa säädetään, ovat epäonnistuneet muun muassa siksi, että asetukseen on sallittu tehtäväksi lukuisia poikkeuksia, jotka ovat johtaneet eri maiden ja alojen epäyhdenmukaiseen kohteluun. Tämä puolestaan on aiheuttanut sen, ettei Välimeren alueella ole ollut todellista yhteistä kalastuspolitiikkaa.

2.3.2

Komissio ei esitä tekemilleen teknisille ehdotuksille riittäviä tieteellisiä perusteita. Ei tiedetä, millaisten tieteellisten ja teknisten tutkimuksien pohjalta Euroopan komissio tekee ehdotuksensa, koska niiden viitetietoja ei mainita komission asiakirjassa.

2.3.3

Komissio unohtaa jälleen kerran mainita ja ottaa huomioon kalastuksen taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat Välimeren alueella, eikä se mainitse lainkaan ehdotettujen toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia yrityksiin, työntekijöihin ja kalastuksesta voimakkaasti riippuvaisiin rannikkoalueisiin.

2.3.4

Ehdotetussa asetuksessa ei painoteta riittävästi kaupan valvontaan perustuvia hallintajärjestelmiä eikä siinä mainita ongelmia, jotka johtuvat Välimerellä laittomasti kalastavien mukavuuslipun alla purjehtivien alusten saaliiden kaupan pitämisestä. Siinä unohdetaan myös säätää kalastustuotteiden terveydellisen laadun tehokkaasta valvonnasta.

2.3.5

Komissio ei ota huomioon, miten tärkeää on lisätä Välimeren yleisen kalastuskomission (8) välityksellä toteutettavaa monenkeskistä yhteistyötä, jotta unionin jäsenvaltioille osoitettavia säädöksiä voitaisiin soveltaa myös Välimerellä kalastaviin kolmansien maiden aluksiin.

Tähän liittyen ETSK kehottaa komissiota vahvistamaan COPEMEDin ja ADRIAMEDin kaltaisten FAO:n alueohjelmien roolia.

2.3.6

Komissio tyytyy säätämään jo olemassa olevista teknisistä toimenpiteistä, joista se tekee entistä rajoittavampia, mutta ei jätä mahdollisuutta soveltaa innovatiivisia vaihtoehtoja, joita on saattanut löytyä entistä valikoivampien pyyntimenetelmien tutkimisen tuloksena.

2.4   Ehdotetun asetuksen kielteisiä näkökohtia

Ehdotetun asetuksen yhdestätoista luvusta tarkastellaan ensisijaisesti niitä, joihin sisältyy kielteisiä näkökohtia.

2.4.1

Asetuksen IV lukuun sisältyvien pyydyksiä koskevien rajoitusten osalta ETSK katsoo seuraavaa:

2.4.1.1

Artiklojen sanamuoto on epäselvä ja vaikeaselkoinen ja jättää mahdollisuuden poikkeuksiin, joiden seurauksena toimenpiteet saattavat jälleen epäonnistua, koska ne eivät ole todellisen yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia. ETSK:n mielestä artikloja on selkeytettävä ja ne on muotoiltava siten, että poikkeukset eivät ole mahdollisia. Komitea kannattaa yhdenmukaisia unionitason toimenpiteitä, joita voidaan soveltaa yhdenmukaisesti myös Välimerellä kalastustoimintaa harjoittaviin kolmansiin maihin.

2.4.1.2

Pyydysten määritelmät ovat epäselviä. Säännellyt pyydysluokat tulisi määritellä kansainvälisten standardien, esimerkiksi FAO:n vuonna 1980 hyväksymän ISCFG-standardin (9), mukaisesti. Pienistä pyydyksistä tulisi pitää erillään ainakin troolit ja saartopyydykset. Samoin olisi säänneltävä erikseen erilaisista vedettävistä verkoista, jotta trooliverkkoja varten tarkoitetut yleismenettelyt eivät vaikuta muihin, paikallisesti käytettäviin verkkopyydyksiin, kuten nuottiin.

2.4.1.3

Kiellettyihin pyydyksiin ja kalastuskäytäntöihin eivät sisälly ajoverkot. Komitean mielestä kiellettyihin pyydyksiin tulisi nimenomaisesti katsoa kuuluviksi ajoverkot ja erityisesti verkkopyydykset, joita käytetään laajasti vaeltavien lajien pyydystämiseen.

2.4.1.4

Ehdotettujen pienimpien sallittujen silmäkokojen perusteena ei ole luotettavia tieteellisiä selvityksiä, ja komission ehdotusten soveltaminen käytäntöön saattaisi johtaa lukuisien kalastusalan yritysten ja työpaikkojen häviämiseen, koska niiden toiminta ei olisi enää kannattavaa. ETSK ehdottaakin, että ennen kuin komissio tekee pienimpiä sallittuja silmäkokoja koskevan lopullisen päätöksen, se tehostaa tieteellisiä tutkimuksia lisätäkseen tietoa käytettävistä materiaaleista ja testatakseen niiden valikoivuutta, jotta voidaan taata kalastustoiminnan jatkuvuus tulevaisuudessa.

2.4.1.5

Pilkkupagellin kalastuksessa sovellettava pienin sallittu koukkukoko ei ole perusteltu. ETSK tukeutuu olemassa oleviin tieteellisiin selvityksiin, jotka perustuvat koukkujen valikoivuudesta saatuihin kokemuksiin sekä koukun kokoon suhteessa lajiin kuuluvan sukukypsän yksilön kokoon, ja suosittelee, että koukkujen pituus olisi 3,95 cm ja kidan leveys 1,65 cm.Pohja- ja pintasiimojen osalta tulisi puolestaan rajoittaa pyydyksen kokonaispituuden sijaan koukkujen kokonaismäärää. Pohjasiimoissa koukkujen kokonaismäärän tulisi olla enintään 3 000 ja pintasiimoissa 2 000 tai 10 000 sen mukaan, käytetäänkö pyydystä miekkakalan vai muiden lajien pyydystämiseen.

2.4.1.6

Komission ehdottamista pyydysten käyttöä koskevista vähimmäisetäisyyksistä ja -syvyyksistä komitea toteaa, että artiklatekstien sanamuoto on jälleen epäselvä ja vaikeaselkoinen. Komission ehdotusten soveltaminen aiheuttaisi aivan varmasti aluksilta harjoitettavan äyriäisten pyynnin häviämisen suuressa osassa Välimeren rannikkoa. Komitea katsoo, että kalastustoiminnan rajoittamisella rannikosta lasketun minimietäisyyden mukaan voi olla kielteisiä vaikutuksia Välimeren mannerrinteen ääriviivojen epätasaisuuden vuoksi. Sen vuoksi ETSK kannattaa kalastustoiminnan rajoittamista vähimmäissyvyyden perusteella. Komitea ehdottaa, että troolaaminen kielletään 50 metrin syvyyskäyrän alueella ja saartopyydysten käyttö 35 metrin syvyyskäyrän alueella.

2.4.2

Meren eliöiden alimpia mittoja ja kantojen keinotekoista elvyttämistä koskevasta V luvusta ETSK toteaa seuraavaa:

2.4.2.1

Euroopan komissio ei mainitse tieteellisiä argumentteja, joilla ehdotettuja mittoja voitaisiin perustella. Eräissä tapauksissa ehdotukset ovat epäjohdonmukaisia, eivätkä ne ole mitenkään puolusteltavissa sen enempää biologisesta, tieteellisestä kuin taloudellisestakaan näkökulmasta. Esimerkkinä mainittakoon kummeliturska, jonka alinta mittaa komissio ehdottaa supistettavaksi 20 cm:stä 15:een. Toisissa tapauksissa, esimerkiksi miekkakalan osalta, komissio ehdottaa vähimmäiskokoa, vaikka ICCAT (10) ei ole vielä antanut asiasta suositusta. Esimerkiksi simpukan osalta komissio on puolestaan päättänyt poistaa vähimmäismittarajoitukset ottamatta huomioon, että toimenpide voi aiheuttaa markkinoille vakavia seurauksia.

2.4.2.2

ETSK pitää sardiininpoikasten pyydystämisen sallimista poikkeuksen nojalla biologiselta kannalta asiattomana toimenpiteenä, joka muodostaa kielteisen ennakkotapauksen ja on ristiriidassa vähimmäismitan nostamisen kanssa, jota yleisesti ehdotetaan.

2.4.3

IX luvussa ehdotetuilla laajasti vaeltavia kalakantoja koskevilla toimenpiteillä ei ole riittäviä tieteellisiä perusteita, jotta ne voitaisiin hyväksyä. Kun on kyse hoitotoimenpiteistä, jotka koskevat ICCAT:n säätelemiä maailmanlaajuisia kalavaroja, ETSK katsoo, että juuri kyseisen organisaation tulisi päättää toimenpiteistä suositustensa välityksellä. ICCAT ei ole antanut minkäänlaisia Välimeren miekkakalaa koskevia konkreettisia suosituksia. Sen vuoksi komission ehdotukset siimojen pienimmästä sallitusta koukkukoosta, pintasiimalla kalastuksen kieltämisestä neljän kuukauden aikana sekä miekkakalan vähimmäismitasta on hylättävä. Jos komission ehdotukset hyväksyttäisiin, se merkitsisi ajosiimakalastuksen tukahtumista kyseisten lajien osalta.

2.5   Ehdotetun asetuksen myönteisiä mutta silti paranneltavia seikkoja

2.5.1

II luvussa säädetään suojeltavista lajeista ja luontotyypeistä ja kielletään kalastaminen meriruohoa (Poseidonia Oceanica) tai muita meressä kasvavia siemenkasveja kasvavan merenpohjan yläpuolella. ETSK kannattaa kieltoa, vaikka katsoo, että sen piiriin tulisi lisätä myös korallivesistöt eli ”Maerl-kasvustot”.

2.5.2

Kansallisista ja yhteisön suojelualueista säädetään III luvussa. Komitea kannattaa suojelualueiden perustamista nuorten kalojen ja emokalojen suojelemiseksi.

2.5.3

ETSK on komission kanssa yhtä mieltä tarpeesta säännellä muuta kuin ammattikalastusta eli vapaa-ajankalastusta, kuten komissio tekee ehdotuksensa VI luvussa. Komitea katsoo kuitenkin, että olisi kiellettävä myös pohjasiimojen käyttö sekä vaadittava Euroopan unionin kaikilta jäsenvaltioilta kansallisten kalastuslupajärjestelmien ylläpitoa, jotta saadaan tietoa vapaa-ajankalastuksen todellisesta laajuudesta. Toisaalta ehdotuksessa kielletään vapaa-ajankalastuksesta peräisin olevien mereneliösaaliiden pitäminen kaupan. Komitea katsoo, että laittoman kaupankäynnin välttämiseksi ja hygieniavalvonnan helpottamiseksi urheilukalastuskilpailuista peräisin olevien kalastustuotteiden kaupan pitäminen olisi sallittava vain poikkeuksellisesti, mikäli myynnistä saatava voitto ohjataan hyväntekeväisyysjärjestöille.

2.5.4

Ehdotetun asetuksen VII luvussa säädetään yhteisötason ja jäsenvaltioiden hoitosuunnitelmista. ETSK katsoo, että kun yhdistetään pyyntiponnistuksen hallinnointi ja erityiset tekniset toimenpiteet, hoitosuunnitelmat saattavat olla toimiva väline, jonka avulla voidaan ottaa huomioon Välimeren kalastuksen useat erityispiirteet. Komitea varoittaa kuitenkin siitä, että hoitosuunnitelmia voidaan käyttää perusteena asetuksen joidenkin yleissääntöjen kumoamiselle säätämällä niitä koskevia poikkeuksia. Sen vuoksi ehdotettuun asetukseen tulisi sisältyä sääntö, jonka mukaan harkittavien hoitotoimenpiteiden on oltava asetuksen säännöksiä rajoittavampia. On siis tehtävä täysin selväksi, että hoitosuunnitelmiin ei voi sisältyä valikoivuutta, pois heitettäviä saaliita tai pyyntiponnistuksia koskevia toimenpiteitä, jotka ovat lievempiä kuin asetuksen säännökset.

2.5.5

ETSK pitää VIII luvussa säädettyjä valvontatoimenpiteitä tarpeellisina, mutta katsoo, että niiden saaliiden joukkoon, jotka voidaan purkaa ja saattaa myyntiin ensimmäisen kerran vain jäsenvaltioiden nimeämissä satamissa, tulee laskea myös pohjasiimojen ja -verkkojen avulla pyydystetyt saaliit. Komitea katsoo niin ikään, että tiettyjä lajeja koskeva velvollisuus merkitä kalastuspäiväkirjaan kaikki määrät, jotka elopainona ilmaistuna ovat yli 10 kilogrammaa, saattaa synnyttää turhaa raskasta byrokratiaa. Komitea ehdottaakin, että kun on kyse aluksista, joiden kotisatamassa saaliin purku kirjataan ja tiedot toimitetaan välittömästi toimivaltaisille viranomaisille, kalastuspäiväkirjan merkinnät tehdään suorasta myynnistä huutokaupassa kirjattujen laskujen mukaisesti, jolloin edellä mainittu velvollisuus on tarpeeton.

2.6

ETSK ei ota kantaa X lukuun eli Maltaa ympäröiviä vesiä koskeviin toimenpiteisiin, koska kyseiset säännökset liittyvät Euroopan unionin ja Maltan välillä vuonna 2003 tehtyyn liittymissopimukseen sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoon.

3   Päätelmät

3.1

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat ja se, että ehdotettu asetus on torjuttu yleisesti alan ammattilaisten keskuudessa Euroopan unionin neljässä Välimereen rajoittuvassa jäsenvaltiossa, ETSK ehdottaa, että komissio peruu ehdotuksensa.

3.2

Ottaen huomioon ETSK:n merkittävät pyrkimykset, jotta tehokkaat hoitotoimenpiteet otettaisiin käyttöön mahdollisimman pikaisesti Välimeren kalavarojen hyödyntämiseksi kestävällä tavalla, se kehottaa komissiota muotoilemaan kiireellisesti uudelleen ehdotuksensa asetukseksi ja kiinnittämään huomiota käsillä olevassa lausunnossa esitettyihin seikkoihin.

Bryssel 26. helmikuuta 2004

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger BRIESCH


(1)  KOM(2003) 589 lopullinen.

(2)  EYVL L 171, 6.7.1994, s. 1. Asetusta on muutettu viimeksi asetuksella (EY) N:o 973/2001 (EYVL L 137, 19.5.2001).

(3)  EYVL C 133, 6.6.2003

(4)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

(5)  EYVL L 137, 19.5.2001, s. 1.

(6)  EYVL C 133, 6.6.2003

(7)  Vrt. alaviite 3.

(8)  GFCM: General Fisheries Council for the Mediterranean.

(9)  International Standard Classification Fishing Gears.

(10)  ICCAT: Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio.


Top