EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52004AE0311

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle — Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille: eurooppalainen toimintasuunnitelma” (KOM(2003) 650 lopullinen)

OJ C 110, 30.4.2004, p. 26–29 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 110/26


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle — Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille: eurooppalainen toimintasuunnitelma”

(KOM(2003) 650 lopullinen)

(2004/C 110/08)

Komissio julkaisi 30. lokakuuta 2003 neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetun tiedonannon edellä mainitulla otsikolla.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. helmikuuta 2004. Esittelijä oli Miguel Ángel Cabra de Luna.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25.—26. helmikuuta 2004 pitämässään 406. täysistunnossa (helmikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 116 puolesta, ei yhtään vastaan 1:n pidättyessä äänestämästä.

1   Johdanto

1.1

ETSK on ottanut kiinnostuneena vastaan Euroopan komission tiedonannon aiheesta ”Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille: eurooppalainen toimintasuunnitelma”. ETSK on useissa lausunnoissaan korostanut sitä, että Euroopan vammaisten teemavuoden onnistumista on mitattava siitä saatavien konkreettisten tulosten avulla. Tiedonanto luo hyvät puitteet Euroopan vammaisten teemavuoden seurannalle.

1.2

Vammaisia (1) on 10 prosenttia väestöstä, ja heidän määränsä kasvaa unionin jäsenvaltioiden väestöjen vanhetessa. Tämä merkitsee sitä, että laajentuneessa Euroopan unionissa on lähes 50 miljoonaa vammaista. Jos tähän lukuun lisätään vammaisten sukulaiset, on selvää, että kyseessä on merkittävä vähemmistö.

1.3

ETSK on keskittynyt myös teemavuonna entistä enemmän vammaiskysymyksiin. Esimerkkeinä aihepiiriin kuuluvasta komitean työskentelystä mainittakoon lausunnon laatiminen vammaisten oikeuksia koskevasta YK:n yleissopimuksesta (2), vammaisten työllisyystilannetta ja eurooppalaisen teemavuoden arviointia käsitelleiden seminaarien järjestäminen, ohjeiden laatiminen vammaiskysymysten valtavirtaistamisesta ETSK:n työskentelyssä ja vammaisten taiteilijoiden töitä esitelleen näyttelyn järjestäminen ETSK:n toimitiloissa. ETSK:n ja Euroopan vammaisfoorumin sekä alan muiden organisaatioiden välinen yhteistyö on edelleen osoittautunut erittäin hyödylliseksi.

1.4

ETSK katsoo, että Euroopan vammaisten teemavuosi on osaltaan lisännyt yhteiskunnan tietoisuutta vammaisista. Yksi teemavuoden tärkeimmistä päämääristä on ollut levittää tietoisuutta siitä, että vammaisuuteen on suhtauduttava ottamalla lähtökohdaksi vammaisten oikeudet. Huomattakoon kuitenkin, että toisistaan poikkeavat kansalliset lainsäädäntäaloitteet vammaisten suojelemiseksi syrjinnältä kasvattavat jäsenvaltioiden välistä kuilua. Kuilun kasvaminen on tuhoisaa sosiaalisen Euroopan ajatuksen kannalta, ja se luo myös lisäesteitä todellisten sisämarkkinoiden synnylle.

1.5

Yhdistyneiden Kansakuntien tekemä aloite laatia yleissopimus vammaisten oikeuksista on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että vammaisuuden myönnetään olevan ihmisoikeuskysymys.

1.6

Uudessa Euroopan perustuslaissa vammaiskysymyksiä painotetaan entistä enemmän. Tekstissä on lauseke, jossa edellytetään syrjintäkiellon valtavirtaistamista politiikan kaikilla osa-alueilla. Uuden lausekkeen potentiaalia on analysoitava tarkemmin.

1.7

On erittäin ilahduttavaa, että EU:n perusoikeuskirja liitetään tulevaan EU:n perussopimukseen. Perusoikeuskirjan 21 artiklassa näet kielletään muun muassa vammaisten syrjiminen, ja vammaisten integroitumista käsittelevässä 26 artiklassa todetaan tarve ryhtyä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan vammaisten itsenäinen elämä, yhteiskunnallinen ja ammatillinen sopeutuminen sekä osallistuminen yhteiskuntaelämään.

1.8

Uusimmista Eurostatin keräämistä vammaisten työllisyyttä koskevista tilastotiedoista ilmenee, että 78 % työikäisistä vaikeavammaisista on työvoiman ulkopuolella, kun ei-vammaisten vastaava osuus on 27 %. Työvoiman piirissä olevien keskuudessa vaikeavammaisten työttömyysaste on lähes kaksinkertainen ei-vammaisiin verrattuna. Vain 16 %:lla työrajoitteisista on työssään jonkinlaisia apuvälineitä (3). Kun tilastot eriytetään sukupuolittain, käy ilmi, että vammaisten naisten asema on tätäkin huonompi.

2   Komission ehdotusta koskevia huomioita ja esityksiä

2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan vammaisten teemavuoden antina laaditaan konkreettinen toimintasuunnitelma vuosiksi 2004—2010. Korostettakoon kuitenkin, ettei toimintasuunnitelma ole kovinkaan kunnianhimoinen, joten ETSK ehdottaa siihen muutamia lisäyksiä. Lisäykset voitaisiin ottaa huomioon jo toimintasuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa, tai jos se ei ole mahdollista, vuoden 2005 jälkeen.

2.2

ETSK:n aiemmin antamassa lausunnossa (4) on ehdotettu, että vammaispolitiikassa alettaisiin noudattaa avointa koordinointimenetelmää. Komitea suhtautuukin myönteisesti Euroopan komission tiedonannossa tehtyyn ehdotukseen laatia joka toinen vuosi vammaisraportti. ETSK:n mielestä raportit olisi laadittava yhteisten suuntaviivojen pohjalta, jotta maiden kesken voidaan suorittaa valiovertailua. Työllisyys on toki vammaisten kannalta ensisijainen kysymys, mutta raporteissa tulisi käsitellä myös muita politiikan osa-alueita. Yleisenä tavoitteena ja johtavana periaatteena tulisi olla vammaisten sosiaalinen integroituminen ja täysmääräinen osallistuminen yhteiskuntaan. ETSK on ehdottanut, että joka toinen vuosi laadittavien raporttien tulokset esiteltäisiin työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaneuvostolle. Samalla pidetään erityisen tärkeänä sitä, että prosessiin osallistuvat valtakunnalliset ja EU:n laajuiset edustukselliset vammaisjärjestöt.

2.3

ETSK:ta ilahduttaa se, että Euroopan komission tiedonannossa mainitaan Euroopan vammaisfoorumin käynnistämä hanke, jossa rakennetaan toimintavalmiuksia kymmenessä unioniin liittyvässä maassa. Hankkeen avulla käynnistetyn työn jatkamiseksi ETSK esittää toivomuksen, että kymmenen unioniin liittyvän maan vammaisjärjestöihin kiinnitetään siirtymäkaudella erityistä huomiota. Ne voisivat kohdennettujen toimien ansiosta kartuttaa tietojaan ja ryhtyä vauhdittamaan aktiivisesti EU:n vammaispolitiikan toimeenpanoa. Niiden ehdokasmaiden vammaisjärjestöjä, jotka eivät liity EU:hun toukokuussa 2004, on tuettava aiempaa enemmän.

2.4

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tiedonannossa mainittuun ehdotukseen laatia työasiakirja siitä, miten vammaiset otetaan huomioon kaikissa työllisyyden suuntaviivoissa. Lisäksi ETSK ehdottaa, että otettaisiin käyttöön asianmukainen seurantajärjestelmä, jotta jäsenvaltioille voidaan laatia maakohtaiset suositukset siitä, miten niiden olisi huomioitava vammaiskysymykset. Ensisijaista huomiota tulisi kiinnittää vammaisten työllistymiseen avoimille työmarkkinoille julkisten elinten ja viranomaisten tarjoamat työpaikat mukaan luettuna sekä erityistoimiin vammaisten työllisyyden edistämiseksi maaseutualueilla. Työmarkkinaosapuolilla on erittäin tärkeä rooli kyseisessä prosessissa. Kun otetaan huomioon unionin jäsenvaltioiden väestökehitys, vammaisten työllisyystilanteen paranemisella voi olla myös erittäin suuret ja myönteiset taloudelliset vaikutukset.

2.5

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tiedonannossa tehtyyn ehdotukseen edistää vammaisten sosiaalista osallisuutta rakennerahastovaroin. Ehdotus olisi toteutettava kaksisuuntaisesti: toisaalta olisi rahoitettava erityisiä vammaishankkeita, ja toisaalta kaikkien rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden olisi täytettävä pakolliset esteetöntä pääsyä ja saatavuutta koskevat kriteerit. Tällainen kaksisuuntainen lähestymistapa olisi sisällytettävä EU:n uusiin rakennerahastosäädöksiin, jotka Euroopan komissio aikoo esitellä toukokuussa 2004. Rakennerahastojen käynnissä olevan tarkistusprosessin yhteydessä vammaisuuteen ja vammaisiin on kiinnitettävä erityishuomiota: vammaisista on tehtävä erityinen kohderyhmä, joka on otettava huomioon sekä yhteisön tasolla että jäsenvaltioissa rahoitusnäkymien muuttumisesta riippumatta.

2.6

ETSK on seurannut tarkoin EU:n uusien julkisia hankintoja koskevien direktiivien laatimisprosessia (5). Julkisin hankinnoin voidaan edistää huomattavasti vammaisten työllistymistä, julkisten kulkuneuvojen ja rakennetun ympäristön esteetöntä käyttöä sekä helposti saatavilla olevien tavaroiden ja palveluiden tuottamista. ETSK suhtautuukin myönteisesti sitoumukseen valmistella välineistö, jolla helpotetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksia koskevien vaatimusten sisällyttämistä julkisiin hankintoihin, ja suosittaa, että sama menettely ulotetaan koskemaan myös muita tuotteita ja palveluita.

2.7

ETSK korostaa, että jos EU:n direktiivi 2000/78 yhdenvertaisesta kohtelusta työssä jätetään saattamatta osaksi useimpien unionin jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, laiminlyönnillä on kielteisiä vaikutuksia. ETSK kehottaa Euroopan komissiota turvautumaan kaikkiin käytettävissä oleviin välineisiin ryhtyäkseen toimiin sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole panneet direktiiviä täytäntöön tai joissa sen täytäntöönpano ei ole ollut asianmukaista. Lisäksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla lisätään vammaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja oikeuslaitoksen mahdollisuutta varmistaa direktiivin tehokas täytäntöönpano.

2.8

ETSK on useissa aiemmissa lausunnoissaan (6) todennut kaipaavansa erityistä vammaisdirektiiviä, jonka oikeusperustana olisi EY:n perustamissopimuksen 13 artikla ja jonka avulla torjuttaisiin vammaisiin kohdistuvaa syrjintää kaikilla aloilla. Komitea onkin sangen pettynyt siihen, ettei kyseistä aloitetta mainita lainkaan Euroopan komission tiedonannossa. ETSK on toki tietoinen siitä, että aloitteen käynnistäminen onnistuneesti olisi nykyisin vaikeaa. Komitea olisi kuitenkin toivonut, että aloite olisi edes myönnetty tarpeelliseksi ja että olisi ryhdytty erinäisiin valmisteluihin, jotka olisivat tasoittaneet tietä aloitteen käynnistämiselle.

2.9

ETSK:n mielestä edellä mainitun kaltaisella direktiivillä varmistettaisiin syrjinnän vastainen vähimmäissuoja kaikilla aloilla kaikkialla Euroopan unionissa. Koska se kattaisi tavaroiden ja palveluiden saatavuuden, se myös tehostaisi omalta osaltaan yhtenäismarkkinoita.

2.10

ETSK on komission kanssa yhtä mieltä joukkoviestimien merkityksestä parannettaessa vammaisista yhteiskunnassa vallitsevaa kuvaa. Komitean mielestä olisi ilahduttavaa luoda Euroopan laajuinen mediaa ja vammaisuutta käsittelevä verkosto, jonka avulla parannettaisiin entisestään vammaisista viestimissä annettavaa kuvaa muun muassa edistämällä hyvien toimintatapojen vaihtoa tiedotusvälineissä. Malliksi voitaisiin ottaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiva verkosto UK Broadcasting and Creative Industries Disability Network.

2.11

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komission ehdottamassa toimintasuunnitelmassa keskityttäisiin rakennusten, tavaroiden ja palveluiden saavutettavuuteen. Komitea katsoo kuitenkin, ettei asetettuja tavoitteita saavuteta asianmukaisesti nyt tehtyjen ehdotusten avulla. Toiminnalle on luotava tarkoituksenmukaiset tukirakenteet, joista yrityksille myönnetään taloudellisia kannustimia niiden saattaessa toimipaikkansa ja palvelunsa kaikkien ulottuville. Kannustimien lisäksi olisi toteutettava tiedotuskampanjoita, joiden ansiosta yritykset oppivat tuomaan esiin vammaisten merkityksen kuluttajina. Toimintaa on tarvittaessa täydennettävä asiaan liittyvällä lainsäädännöllä, jonka nojalla esteetöntä pääsyä ja saatavuutta koskevien standardien noudattaminen säädetään pakolliseksi.

2.12

ETSK suhtautuu myönteisesti rakennetun ympäristön esteetöntä saavutettavuutta tutkineen asiantuntijaryhmän laatimaan selontekoon ja kehottaa Euroopan komissiota huolehtimaan kaikkien selonteossa annettujen suositusten täytäntöönpanosta. Erityisen tärkeitä ovat rakennusalan tuotteista annettuun direktiiviin 89/106/ETY liittyvät suositukset. ETSK kannattaa myös ehdotusta ryhtyä jatkotoimiin, joihin matkailukohteiden saavutettavuutta koskevista yhdenmukaisista vaatimuksista tehty tutkimus antaa aihetta (7). Komitea muistuttaa, että asianmukainen lainsäädäntö ja julkisten varojen tarkoituksenmukainen käyttö ovat keskeisiä osatekijöitä, jotta tavoitteena oleva esteetön pääsy matkailukohteisiin toteutuu.

2.13

ETSK suhtautuu niin ikään myönteisesti Euroopan komission äskettäin julkaisemaan apuvälineraporttiin. Komitea odottaa raportissa annettujen suositusten täytäntöönpanoa siten, että toiminnassa huomioidaan erityisesti yhtenäismarkkinat sekä jäsenvaltioiden tarve lisätä avoimuutta tuotteita ja takaisinmaksujärjestelmiä koskevissa kysymyksissä.

3   Lisäsuosituksia ja -huomioita

3.1

ETSK on aiemmissa lausunnoissaan korostanut tarvetta ottaa vammaisuus huomioon kaikilla toimintalohkoilla. Niinpä komitea suhtautuu myönteisesti uuteen budjettikohtaan, josta myönnetään rahoitusta vammaistoiminnan valtavirtaistamista koskevaan kokeiluhankkeeseen. Aloite on yksi Euroopan vammaisten teemavuoden jatkotoimista. ETSK katsoo kokeiluhankkeen olevan ensimmäinen askel kohti vammaisuutta käsittelevää toimintaohjelmaa, jossa keskitytään vammaiskysymysten valtavirtaistamiseen kaikilla asiaankuuluvilla toimintalohkoilla.

3.2

ETSK ehdottaa muutamia toimia, jotka voitaisiin toteuttaa kokeiluhankkeen puitteissa:

Laaditaan suuntaviivat siitä, miten vammaiskysymykset valtavirtaistetaan kaikilla toimintalohkoilla. Asiakirja olisi Euroopan komissiossa kaikkien päättäjien käytettävissä, ja se liittyisi vaikutusten arviointimenetelmään.

Rahoitetaan jäsenvaltioissa toimivien vammaisjärjestöjen toimintakapasiteetin parantamiseen tähtääviä toimia, jotta organisaatiot voivat osallistua aktiivisesti työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien valtakunnallisten toimintasuunnitelmien laadintaan.

Laaditaan tilastollisia indikaattoreita, joilla mitataan valtavirtaistamisen todelliset vaikutukset.

Rahoitetaan tiedonvaihtoa jäsenvaltioissa toteutetuista vammaiskysymysten valtavirtaistamisen parhaista käytänteistä.

Kaikissa kokeiluhankkeesta rahoitettavissa toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota unioniin liittyvien maiden vammaisiin.

Rahoitetaan mediaa ja vammaisuutta käsittelevää eurooppalaista verkostoa.

3.3

ETSK odottaa valmisteilla olevaa vihreää kirjaa syrjintäkiellosta ja korostaa, että on selkeästi sitouduttava antamaan erityinen vammaisdirektiivi.

3.4

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että eurooppalaiset suuryritykset ovat osallistuneet Euroopan vammaisten teemavuoden viettoon. Niiden tehtävää muiden yritysten katalysaattorina ei pidä aliarvioida. Kuten aiemmin annetuissa lausunnoissa todetaan, komitea kannattaa yrityksiä ja vammaisuutta käsittelevän eurooppalaisen verkoston perustamista yhtenä Euroopan vammaisten teemavuoden konkreettisista tuloksista. Verkoston avulla voitaisiin parantaa lainsäädäntökehystä vammaisten työllistymisen lisäämiseksi sekä yhä useampien kaikkien saatavilla olevien tuotteiden valmistusta ja palveluiden tuottamista. Näin parannettaisiin vammaisten mahdollisuutta osallistua talouselämään. Verkoston välityksellä annettaisiin myös hyödyllisiä neuvoja uusille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan entistä aktiivisemmin vammaiskysymyksiin. Erityishuomiota asiassa olisi kiinnitettävä pk-yrityksiin.

3.5

ETSK on tyytyväinen Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön ja sen jäsenorganisaatioiden käynnistämään kampanjaan. Komitea korostaa ammattiliittojen tärkeää roolia ja kannustaa niitä keskittymään myös vastaisuudessa entistä enemmän vammaiskysymyksiin.

3.6

ETSK on kaikissa aiemmissa lausunnoissaan korostanut olevan tärkeää tarjota edustuksellisille vammaisjärjestöille tilaisuus osallistua toimintaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Kaikki EU:n toimielimet myöntävät Euroopan vammaisfoorumin edustavan kattavasti vammaisia. Nyt olisikin tunnustettava foorumin erityisasema. Vahva, itsenäinen Euroopan vammaisfoorumi, joka hoitaa vahtikoiran virkaa, takaa parhaiten sen, että kaikissa EU:n aloitteissa kunnioitetaan edelleen vammaisten oikeuksia.

3.7

Euroopan vammaisfoorumi ei voisi hoitaa tehtäviään ilman kansallisia ja Euroopan laajuisia jäsenjärjestöjään. Niinpä Euroopan komission kanavoima taloudellinen tuki Euroopan vammaisfoorumin jäseninä oleville vammaisjärjestöille on elintärkeää, ja tuen myöntämistä on jatkettava. Vammaisliike voi toimia monipuolisesti vain, jos eurooppalaisille vammaisjärjestöille myönnetään taloudellista tukea.

3.8

ETSK ehdottaa, että Euroopan komission toimintasuunnitelmaa varten luotaisiin seurantajärjestelmä. Toimintasuunnitelman onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että järjestelmään osallistuvat kaikki tärkeimmät sidosryhmät, myös Euroopan vammaisfoorumi. ETSK toivoo, että komitealle tarjotaan tilaisuus osallistua seurantajärjestelmään.

3.9

ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan vammaisten teemavuoden ansiosta vammaiskysymykset on sisällytetty uusiin toimintaohjelmiin, kuten nuoriso- ja kulttuuriohjelmiin. Neuvoston päätöslauselma ”Vammaisten mahdollisuuksista päästä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin ja nauttia kulttuuritoiminnasta” (8) on tästä hyvä esimerkki. ETSK korostaa olevan tärkeää varmistaa, että kaikki EU-rahoitusta saavat kulttuuri-, nuoriso- ja koulutushankkeet täyttävät esteetöntä pääsyä ja saatavuutta koskevat vaatimukset.

3.10

Euroopan komission uudessa työohjelmassa 2004 on runsaasti vammaisten kannalta tärkeitä aloitteita. Koska ohjelmassa on sitouduttu valtavirtaistamaan vammaisasiat, aloitteissa olisi viitattava asianmukaisesti vammaisiin. Työohjelmaan sisältyvät muun muassa seuraavat aloitteet:

eEurope-toimintasuunnitelman välitarkistus ja tarkistettu suunnitelma, jossa huomioidaan unionin laajentuminen

kestävän kehityksen strategia sekä palveluiden sisämarkkinoita koskeva komission uusi ehdotus ja yleishyödyllisiä palveluita koskevat tulevat ehdotukset

ehdotus vuoden 2006 jälkeisiksi uusiksi koulutus- ja kulttuuriohjelmiksi

komission tiedonanto matkustajien oikeuksista kuljetusalalla

komission tiedonanto ehdokasmaiden sosiaalista osallisuutta koskevista strategioista

komission ehdotus Euroopan sosiaalipoliittisen ohjelman tarkistamiseksi vuoden 2005 jälkeen.

3.11

ETSK:ta ilahduttaa se, että asiakirjassa mainitaan vammaisuutta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä. Komitean mielestä ryhmän asemaa olisi vahvistettava. Euroopan vammaisfoorumin on voitava aina osallistua ryhmän kokouksiin, sillä näin toimitaan myös naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa. Euroopan tasolla toimiville työmarkkinaosapuolille olisi tarjottava tilaisuus osallistua korkean tason asiantuntijaryhmän työskentelyyn.

3.12

ETSK kehottaa käsittelemään vastaisuudessa kaikissa ihmisoikeusasioissa erityisesti vammaisten oikeuksia. Komitea odottaa laitoshoidossa olevien vammaisten tilanteesta parhaillaan laadittavan tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen tulisi sisältää yleiskatsaus tilanteeseen ja siinä tulisi tehdä konkreettisia ehdotuksia kyseistä suurta vammaisryhmää koskevista vaihtoehtoisista yhteisölähtöisistä toimenpiteistä.

3.13

ETSK on tyytyväinen kehitysyhteistyötä ja vammaisuutta koskeviin ohjeisiin, jotka esiteltiin maaliskuussa 2003. Ne on laadittu yhteistyössä siten, että työskentelyyn osallistuivat Euroopan vammaisfoorumi ja kansainvälinen vammais- ja kehitysyhteistyötahojen yhteistyöryhmä International Disability and Cooperation Consortium. ETSK kehottaa Euroopan komissiota panemaan ohjeet pikimmiten täytäntöön, jotta varmistetaan kehitysyhteistyövarojen kanavoituminen vammaisille myös hätätilanteissa ja humanitaarisen avun muodossa.

3.14

ETSK sitoutuu keskittymään edelleen entistä ponnekkaammin vammaiskysymyksiin. Komitea on pyrkinyt varmistamaan tarjoamiensa palvelujen saavutettavuuden sekä esteettömän pääsyn uusiin toimitiloihinsa, mikä osoittaa sen todella sitoutuneen toimintaan. Komitea toivoo muiden huomaavan, että se näyttää esimerkkiä vammaisten ja heidän perheidensä oikeuksien suojelemisessa ja edistämisessä.

Bryssel 25. helmikuuta 2004

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger BRIESCH


(1)  Euroopan vammaisten teemavuosi on edistänyt uuden lähestymistavan omaksumista vammaisuuteen, joten saattaisi olla sopiva aika tarkistaa vammaisista ja vammaisuudesta käytettävä terminologia, joka on monissa maissa pysynyt muuttumattomana ja heijastaa edelleen vanhentuneita asenteita.

(2)  EUVL C 133, 6.6.2003, s. 33.

(3)  Employment of disabled people in Europe in 2002, Population and Social Conditions Theme 3 — 26/2003, Population and Living Conditions, Eurostat. 25. marraskuuta 2003.

(4)  ”Vammaisten integroituminen yhteiskuntaan”, EYVL C 241, 7.10.2002.

(5)  Lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisia palveluhankintoja, julkisia tavaranhankintoja ja julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta”, EYVL C 193, 10.7.2001.

(6)  ”Vammaisten integroituminen yhteiskuntaan”, EYVL C 241, 7.10.2002, ja ”Ehdotus: neuvoston päätös Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003” (KOM(2001) 271 lopullinen — 2001/0116 CNS), EYVL C 36, 8.2.2002.

(7)  Ks. myös ETSK:n lausunto INT/173 ”Kaikkien ulottuvilla oleva ja sosiaalisesti kestävä matkailu”, EUVL C 32, 5.2.2004.

(8)  Neuvoston päätöslauselma ”Vammaisten mahdollisuuksista päästä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin ja nauttia kulttuuritoiminnasta”, 5.—6. toukokuuta 2003, 8430/03 (Presse 114), s. 23.


Top