EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52003AE0406

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Koulutuksen eurooppalaiset vertailuarvot: Lissabonin Eurooppa-neuvoston seuranta" (KOM(2002) 629 lopullinen)

OJ C 133, 6.6.2003, p. 46–50 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

52003AE0406

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Koulutuksen eurooppalaiset vertailuarvot: Lissabonin Eurooppa-neuvoston seuranta" (KOM(2002) 629 lopullinen)

Virallinen lehti nro C 133 , 06/06/2003 s. 0046 - 0050


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Koulutuksen eurooppalaiset vertailuarvot: Lissabonin Eurooppa-neuvoston seuranta"

(KOM(2002) 629 lopullinen)

(2003/C 133/10)

Komissio päätti 20. marraskuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. maaliskuuta 2003. Esittelijä oli Christoforos Koryfidis.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26. ja 27. maaliskuuta 2003 pitämässään 398. täysistunnossa (maaliskuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 101 ääntä puolesta 1:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti Euroopan unionille strategisen päämäärän, jonka mukaan unionista on tultava vuoteen 2010 mennessä "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta"(1). Kyseisen tavoitteen asettaminen antoi ratkaisevan sysäyksen eurooppalaisen yhteistyön tiivistämiselle koulutuksen alalla.

1.2. Kyseinen yhteistyö(2) on kaikin puolin tarpeellista Lissabonissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta mutta myös yleisemmin Euroopan yhdentymisen tulevaisuuden kannalta. Yhteistyön puitteissa on tähän mennessä saavutettu mm. seuraavat merkittävät tulokset:

- Valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat sopineet(3) Euroopan koulutusjärjestelmille asetettavista yhteisistä erityistavoitteista, joita yhdistää elinikäisen oppimisen periaate.

- On tehty selvitys(4) koulutusjärjestelmille asetettavista konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista.

- On asetettu uusi yleistavoite(5), jonka mukaan Euroopan koulutusjärjestelmistä on tultava laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia vuoteen 2010 mennessä.

- On laadittu koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtainen seurantaohjelma(6), jossa muun muassa selvitetään, kuinka avointa koordinointimenetelmää sovelletaan kyseisellä alalla, ja jossa komissiota ja neuvostoa kehotetaan toimittamaan vuoden 2004 kevään Eurooppa-neuvostolle ohjelman täytäntöönpanoa koskeva yhteinen väliraportti.

1.3. Käsiteltävänä olevalla tiedonannollaan komissio pyrkii korjaamaan erityisten eurooppalaisten vertailuarvojen puuttumisesta johtuvan todellisen puutteen. Lisäksi komissio pyrkii edistämään edellisessä kohdassa mainittua ohjelmaa sekä erityisesti arvioimaan konkreettisten tavoitteiden toteutumista objektiivisen vertailujärjestelmän puitteissa.

1.4. On syytä panna merkille, että EY:n perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan mukaan jäsenvaltiot ovat täysin vastuussa opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmien organisoinnista. Koulutusta koskevien yhteisten tavoitteiden ja samaan aiheeseen liittyvien Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät koulutustoimet kuuluvat siis jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tämän takia avoimella koordinointimenetelmällä ei käytännössä voi olla koulutuksen alalla samaa merkitystä ja ulottuvuutta kuin muilla EU:n politiikan aloilla (esim. talouspolitiikassa tai työllisyyspolitiikassa).

1.4.1. Edellinen huomautus ei yleensä ottaen kuitenkaan tee tyhjäksi käsiteltävänä olevan komission ehdotuksen sisältöä, jonka tarkoituksena on edistää unionin roolia ja unionin laajuista ulottuvuutta koulutukseen ja etenkin elinikäiseen oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Se on pikemminkin osoitus EU:ssa viime aikoina virinneestä voimakkaasta pyrkimyksestä saavuttaa Lissabonissa asetetut tavoitteet. Tämä suuntaus on niin voimakas, että useissa tapauksissa se pyrkii ylittämään institutionaaliset esteet ja rajat, jotka vaikeuttavat ajankohtaisiin haasteisiin vastaamista(7). Kyseiset haasteet liittyvät Euroopan asemaan maailmassa sekä Euroopan rooliin uuden ja ajanmukaisen maailmanlaajuisen poliittisen, taloudellisen, sosiaalisen ja teknologisen tasapainon luomisessa. Tämän pyrkimyksen liikkeellepanevina voimina ja samalla tavoitteina ovat tieto, siihen liittyvät poliittiset toimet ja välineet sekä laajemmin tarkasteltuna koulutus.

2. Komission ehdotus

2.1. Käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa komissio kehottaa neuvostoa hyväksymään viimeistään toukokuussa 2003(8) seuraavat eurooppalaiset vertailuarvot:

- Vuoteen 2010 mennessä kaikkien jäsenvaltioiden olisi pienennettävä pelkän oppivelvollisuuskoulun suorittaneiden osuus enintään puoleen vuoden 2000 tasosta, jotta heidän osuutensa EU:ssa keskimäärin olisi tuolloin enintään 10 prosenttia.

- Vuoteen 2010 mennessä kaikkien jäsenvaltioiden olisi pienennettävä enintään puoleen nykyisestä miesten ja naisten välinen ero suoritettujen matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkintojen lukumäärässä ja varmistettava tutkintojen kokonaismäärän yleinen merkittävä lisääntyminen vuoteen 2000 verrattuna.

- Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vähintään ylemmän keskiasteen koulutuksen suorittaneiden 25-64-vuotiaiden keskimääräinen osuus EU:ssa olisi vähintään 80 prosenttia vuoteen 2010 mennessä.

- Vuoteen 2010 mennessä olisi pienennettävä enintään puoleen nykyisestä lukutaidoltaan sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamiseltaan heikkojen 15-vuotiaiden suhteellinen osuus kussakin jäsenvaltioissa.

- Vuoteen 2010 mennessä elinikäiseen oppimiseen osallistuvan työikäisen aikuisväestön (25-64-vuotiaat) osuus olisi EU:ssa keskimäärin oltava vähintään 15 prosenttia, eikä se missään maassa saisi olla alle 10 prosenttia.

2.2. Komissio esittää samalla kuudenneksi (ja kaikkein tärkeimmäksi) vertailuarvoksi sen Lissabonissa asetetun tavoitteen saavuttamista, jonka mukaan osaamispääomaan asukasta kohti tehtäviä investointeja tulee lisätä vuosittain merkittävästi. Komissio kehottaa jäsenvaltioita asettamaan tätä varten selkeitä vertailuarvoja(9), joista jäsenvaltiot tiedottavat neuvostolle ja komissiolle koulutusjärjestelmän tavoitteiden yksityiskohtaisessa seurantaohjelmassa esitetyllä tavalla.

2.3. Perustellessaan edellä mainittujen kuuden eurooppalaisen vertailuarvon hyväksymistä koskevaa neuvostolle tekemäänsä ehdotusta komissio

- esittää erityisiä syitä valinnalle, jonka mukaan kyseiset vertailuarvot tulee ottaa käyttöön unionin tasolla(10)

- selvittää, miten yksittäisten tavoitteiden seurantaprosessissa käytettävät indikaattorit määritetään(11)

- omaksuu erityisen mallin edistymisen mittaamiselle(12)

- määrittelee avoimen koordinointimenetelmän sekä tavan, jolla sitä voidaan soveltaa koulutuksen alalla(13).

3. Yleistä

3.1. ETSK on korostanut koulutusta ja elinikäistä oppimista käsittelevissä lausunnoissaan(14) yhteistyön tarvetta koulutuksen alalla, jotta unioni voi saavuttaa nykyiset mittavat tavoitteensa. Komitea on kiinnittänyt huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin:

- Aiheesta "Valkoinen kirja koulutuksesta(15): Oppiminen ja opettaminen - kohti kognitiivista yhteiskuntaa" antamassaan lausunnossa(16) komitea totesi muun muassa seuraavaa: "Koulutusjärjestelmien nykyaikaistamis- ja kohentamistavoite ja sitäkin laajemmin tietoyhteiskunnan tavoittaminen ei voi onnistua jäsenvaltioiden eikä huipputason yksittäisten suuntausten, strategioiden ja kokeilujen kautta. Se onnistuu vain kokonaisvaltaisen, tietoisen ja järjestelmällisen yhteiskunnallisen ponnistuksen kautta, jolla on yhteisesti hyväksytty koordinaattori, yhteisesti hyväksytyt erimielisyyksien sovittelumenettelyt sekä yhteisesti hyväksytyt näkyvät välitavoitteet. Tämän tietoyhteiskunnan saavuttamiseksi tarvittavan yhteiskunnallisen ponnistuksen koordinointi kuuluu ilman muuta EU:lle ja sen toimielimille, erityisesti komissiolle".

- Aiheesta "Koulutuksen eurooppalainen ulottuvuus: luonne, sisältö ja tulevaisuuden näkymät" antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa(17) komitea kehotti "etenemään mahdollisimman nopeasti Lissabonin ylimääräisen Eurooppa-neuvoston viitoittamalla tiellä". Komitea katsoi myös tarpeelliseksi "pyrkiä määrittelemään selkeästi sekä käsitteet että vastuualueet ja roolit koulutuksen kaikilla eri tasoilla". Komitea ehdotti kaikkien toimenpiteiden jatkuvaa seurantaa ja arviointia kaikilla tasoilla ja ilmoitti "olevansa halukas ja valmis osallistumaan tällaiseen seurantaan ja arviointiin".

- Elinikäistä oppimista käsitelleestä komission muistiosta antamassaan lausunnossa(18) ETSK totesi, että "komitean käsityksen mukaan elinikäinen oppiminen sekä tietoyhteiskuntaan ja uuteen talouteen liittyvät koulutusalat muodostavat eurooppalaisen koulutus- ja kulttuurialueen toimintakentän. Siksi komitea suosittaa niiden tukemista avoimen koordinointimenetelmän ja vertailevien arviointien puitteissa".

3.2. Edellä mainittujen näkemystensä perusteella ETSK kannattaa selvästi komission ehdotusta eurooppalaisten vertailuarvojen määrittämisestä koulutusjärjestelmille. Komitea katsoo, että komission ehdotus edistää omalta osaltaan työläitä ja pitkään jatkuneita pyrkimyksiä aloittaa unionin tasolla käytävä keskustelu koulutukseen liittyvien käsitteiden selkeyttämisestä sekä koulutustavoitteiden selventämisestä ja lähentämisestä. Tätä pyrkimystä tulee vahvistaa entisestään, sillä se liittyy suoraan Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen, ja kyseisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyaikaisten koulutusjärjestelmien kehittämistä sekä tarkkaan määritettyjen yhteisten koulutustavoitteiden asettamista.

3.3. Edellä mainituista syistä sekä sen varmistamiseksi, että ehdotus toimii mahdollisimman hyvin ja edistää mahdollisimman tehokkaasti unionin keskeisten tavoitteiden saavuttamista, ETSK kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

- Komitea pitää komission ehdotusta avoimen koordinointimenetelmän kehittämisestä koulutuksen alalla(19) kunnianhimoisena mutta myös realistisena.

- Komitea katsoo myös, että edistymisen mittaamiselle ehdotettu seurantamalli(20) on tehokas kun etsitään ja tunnistetaan kussakin tapauksessa käytettäviä vertailukelpoisia ja tosiasioihin pohjautuvia indikaattoreita. Lisäksi malli tukee EU:sta maailmalle ja koulutusalalle annettavaa kokonaiskuvaa.

- Lisäksi komitea ymmärtää, että valinta(21), jonka mukaan ehdotettuja eurooppalaisia vertailuarvoja ei muuteta tässä vaiheessa kansallisiksi vertailuarvoiksi, on välttämätön.

3.4. ETSK suhtautuu lisäksi myönteisesti kuuteen erityiseen eurooppalaiseen vertailuarvoon(22), jotka komissio esittää neuvoston hyväksyttäviksi perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan puitteissa. Komitea kiinnittää kuitenkin huomiota yhteen huomattavaan puutteeseen: ehdotuksessa ei ole otettu huomioon sitä, mitä on sovittu (14. helmikuuta 2002 pidetty neuvoston kokous) kolmesta strategisesta tavoitteesta sekä niihin liittyvien kolmentoista tavoitteen saavuttamiseen tähtäävästä yksityiskohtaisesta työohjelmasta.

3.4.1. Tämän takia ETSK pitää välttämättömänä - varsinkin kun valmistava työkin on jo tehty -, että ainakin strategisen tavoitteen 3 (koulutusjärjestelmien lähentäminen ympäröivään maailmaan)(23)liitännäistavoitteet lisätään hyväksyttäviksi esitettävien eurooppalaisten vertailuarvojen joukkoon.

3.4.2. Edellä esitetyllä ETSK:n ehdotuksella on yksinkertaiset ja selkeät perusteet: koulutuksen yhteyksien vahvistaminen työelämään ja tutkimukseen sekä yhteiskuntaan yleensä, yrittäjyyden edistäminen, vieraiden kielten oppimisen parantaminen, liikkuvuuden ja vaihdon lisääminen sekä eurooppalaisen yhteistyön edistäminen ovat myös Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisen tärkeitä kysymyksiä. Näin ollen kaikenlainen viivyttely näiden tavoitteiden toteuttamisessa viivästyttää myös Lissabonin tavoitteiden saavuttamista.

3.4.3. Edellä mainittujen tavoitteiden seurantaan sovellettavina keskeisinä indikaattoreina voitaisiin käyttää muun muassa työllisyyspolitiikan suuntaviivojen seurannan yhteydessä käytettäviä vastaavanlaisia indikaattoreita.

3.5. ETSK kiinnittää erityistä huomiota elinikäiseen oppimiseen ja sen merkitykseen Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa. Komitea katsoo, että unionin vuodeksi 2010 asettaman strategisen tavoitteen saavuttamiseen tähtäävä prosessi koskee ensisijaisesti työmarkkinoilla jo olevia kansalaisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisten osallistumiselle elinikäiseen oppimiseen tulee asettaa entistä kunnianhimoisemmat tavoitteet ja että koulutusalalla tulee kehittää entistä paremmin integroituja toimenpiteitä. Tämä edellyttää rahoituksen lisäämistä, jotta osaamisyhteiskunnan mahdollisimman nopea kehitys voidaan turvata.

3.5.1. Yksi eurooppalaisten vertailuarvojen puitteissa toteutettava, elinikäisen oppimisen tehokasta toimintaa koskeva toimenpide liittyy elinikäisen oppimisen sekä kouluopetuksen ja tutkimuksen välisten suhteiden määrittelyyn(24). ETSK katsoo, että elinikäisen oppimisen ja kouluopetuksen suhteen tulee olla kokonaisvaltainen eikä osittainen. Elinikäisen oppimisen ja tutkimuksen välisen suhteen tulee olla samankaltainen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tulee kehittää johdonmukainen järjestelmä, jolle on ominaista yhtenäisyys ja täydentävyys.

3.5.2. Edellä mainituista syistä ETSK katsoo, että elinikäiseen oppimiseen osallistumista koskeva eurooppalainen vertailuarvo tulee muuttaa ehdotettua kunnianhimoisemmaksi. Yksi kunnianhimoinen mutta välttämätön tavoite on, että vertailussa tällä hetkellä heikoiten menestyvä maa olisi vuonna 2010 samalla tasolla tällä hetkellä parhaan maan kanssa.

3.5.3. On syytä panna merkille, että nykyisessä uudessa toimintaympäristössä (johon vaikuttavat mm. globalisaatio, uusi teknologia, tieteen nopea kehitys, kilpailukyky ja kestävä kehitys) elinikäinen oppiminen on välttämätöntä kaikille kansalaisille heidän taidoistaan riippumatta. Näin ollen ei ole syytä luopua yrityksistä saada heikosti koulutetut(25) osallistumaan elinikäiseen oppimiseen. Samalla tulee kuitenkin edistää mahdollisuuksien mukaan myös kaikkien muiden kansalaisten osallistumista elinikäiseen oppimiseen muun muassa hyväksymällä epätyypillisten koulutusmuotojen kautta hankittu osaaminen.

3.6. ETSK katsoo, että tulee ottaa käyttöön myös julkisten koulutusmenojen BKT-osuutta koskeva eurooppalainen vertailuarvo. Unionin nykyisen keskiarvon (5 prosenttia) muuttaminen vuoteen 2010 mennessä vähimmäistavoitteeksi saattaisi nopeuttaa kehitystä Lissabonin strategisen tavoitteen edellyttämällä tavalla.

3.7. On syytä painottaa, että tiedonannon tiedot perustuvat 15 jäsenvaltion tilanteeseen. Kööpenhaminan huippukokouksen jälkeen ETSK haluaa tietää, onko koulutusta koskevien eurooppalaisten vertailuarvojen soveltamisalaa mahdollista laajentaa kattamaan myös uudet jäsenvaltiot. Joka tapauksessa ETSK painottaa, että komission tulee kehittää vertailuarvoja koskevaa järjestelmää kokonaisuudessaan, jotta uusien jäsenvaltioiden liittyminen tapahtuisi ongelmitta.

3.8. ETSK arvostaa työtä, jota komission perustama pysyvä ryhmä on tähän asti tehnyt indikaattorien kehittämiseksi. Komitea pitää kuitenkin valitettavana sitä, ettei indikaattoreita ole käytössä sellaisilla aloilla kuin Euroopan yhdentyminen tai uuden tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen. Tämä on lisännyt entisestään jo pitkään jatkunutta vajetta, joka koskee unionin laajuisen ulottuvuuden ottamista huomioon jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmissä. Komitea pitää siksi välttämättömänä, että unionin tasolla luodaan yhteiset tieteelliset puitteet, jotka kattavat kaikki Euroopan laajuisesti kiinnostaviin indikaattoreihin liittyvät tarpeet.

3.9. Lissabonin tavoitteet sisältävät myös tiettyjä erityisen merkittäviä laadullisia tavoitteita, jotka eivät sisälly komission ehdotukseen. Sellaisia ovat seuraavat tavoitteet:

- Kouluista ja koulutuskeskuksista olisi kehitettävä kaikille avoimia oppimisen monitoimikeskuksia tavoilla, jotka soveltuvat parhaiten laajojen kohderyhmien tavoittamiseen.

- Koulujen, oppimiskeskusten, yritysten ja tutkimuslaitosten välille olisi luotava oppimiskumppanuuksia, joista kaikki osapuolet voivat hyötyä.

3.9.1. Edellisen huomautuksen tarkoituksena on osoittaa, että laadullisten indikaattoreiden kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

3.9.2. ETSK lisäisi edellä mainittujen laadullisten indikaattoreiden joukkoon indikaattoreita, jotka liittyvät koulujen itsenäisyyteen ja niiden mahdollisuuksiin vastata hajauttamisesta aiheutuviin haasteisiin tai jotka liittyvät toimiin, joilla pyritään tasoittamaan alueellisia eroja sekä sosiaalisista tai henkilökohtaisista erityistarpeista johtuvia eroja.

4. Erityistä

4.1. ETSK suhtautuu myönteisesti pyrkimykseen lisätä koulutusinvestointeja. Komitea pitää kuitenkin tilanteesta esitettyä kokonaiskuvaa epäselvänä. Tämän takia komitea ehdottaa lähestymistapaa, jossa investointeja tarkastellaan oppilas-, koulutusaste- ja koulutusalakohtaisesti ottaen samalla huomioon kustannusten jakaantumisen kiinteisiin ja muihin kustannuksiin.

Bryssel 26. maaliskuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, kohta 5.

(2) Myös ehdokasvaltiot osallistuvat yhteistyöhön.

(3) Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, kohta 43.

(4) Neuvoston asiakirja n:o 6365/02, 14.2.2002.

(5) Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, kohta 43.

(6) KOM(2001) 501 lopullinen.

(7) Tyypillinen esimerkki on neuvoston 14. helmikuuta 2002 antamien päätelmien (EYVL C 58, 2002, s. 1) ensimmäinen, neuvoston sopimia periaatteita koskeva kohta, jossa sanotaan että "neuvosto, jäsenvaltiot ja komissio ovat kukin toimivaltuuksiensa rajoissa vastuussa seurantatyön tulosten varmistamisesta. Neuvoston tehtävä on yhteistyössä komission kanssa päättää koulutustavoitteiden pääaiheista sekä siitä, missä määrin käytetään indikaattoreita, vertaisarviointia, tietojenvaihtoa hyvistä toimintatavoista ja vertailuarvoja".

(8) Kyseinen aikaraja on asetettu siksi, että vertailuarvot voidaan ottaa huomioon Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtaisen seurantaohjelman täytäntöönpanoa koskevassa väliraportissa, jonka Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota ja neuvostoa toimittamaan Eurooppa-neuvoston vuoden 2004 kevätkokoukselle.

(9) Jäsenvaltioiden kyseisillä aloilla vapaaehtoisesti käyttöön ottamat kansalliset vertailuarvot.

(10) KOM(2002) 629 lopullinen, kohta 1.3 ja erityisesti kohdat 21 ja 23.

(11) KOM(2002) 629 lopullinen, kohdat 16, 17 ja 18.

(12) KOM(2002) 629 lopullinen, kohta 16.

(13) KOM(2002) 629 lopullinen, kohdat 14 ja 15.

(14) Tuonnempana tässä lausunnossa mainittavien lausuntojen lisäksi ks. mm. lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: eLearning-toimintasuunnitelma - Katse huomispäivän koulutukseen", EYVL C 36, 8.2.2002, kohdat 4.10 ja 4.11, lausunto aiheesta "Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Kieltenoppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämistä koskeva kuuleminen", EUVL C 85, 8.4.2003 kohdat 3.2 ja 3.5.3 sekä lausunto aiheesta "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi ja kulttuurien välisen yhteisymmärryksen edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla (Erasmus World) (2004-2008)".

(15) KOM(95) 590 lopullinen.

(16) EYVL C 295, 7.10.1996, kohta 2.3.

(17) EYVL C 139, 11.5.2001, kohta 2.4.

(18) EYVL C 311, 7.11.2001, kohdan 3.4.1 viimeinen luetelmakohta.

(19) KOM(2002) 629 lopullinen, kohta 1.2.

(20) KOM(2002) 629 lopullinen, kohta 1.2. ja KOM(2001) 501 lopullinen, kohta 4.

(21) KOM(2002) 629 lopullinen, kohta 23.

(22) Investoinnit, pelkän oppivelvollisuuden suorittaminen, luonnontieteen ja tekniikan alan tutkinnot, ylemmän keskiasteen koulutus, perustaidot ja elinikäinen oppiminen.

(23) Kyseisen strategisen tavoitteen liitännäistavoitteet ovat:

- yhteyksien vahvistaminen työelämään ja tutkimukseen sekä yhteiskuntaan yleensä

- yrittäjyyden edistäminen

- vieraiden kielten oppimisen parantaminen

- liikkuvuuden ja vaihdon lisääminen

- eurooppalaisen yhteistyön edistäminen (ks. neuvoston päätelmät, EYVL C 58, 5.3.2002, s. 1).

(24) Lausunto aiheesta "Elinikäinen oppiminen", EYVL C 311, 7.11.2001, kohta 4.2. Ks. myös EUVL C 85, 8.4.2003, kohta 3.5.3: "ETSK kehottaa vanhempia, kasvatusalan ammattilaisia ja opettajia tekemään yhteistyötä lastentarhoissa. Kieltenoppimiseen valveuttaminen on aloitettava hyvin varhain, ja elinikäisen oppimisen perusta on luotava jo esikouluiässä".

(25) KOM(2002) 629 lopullinen, kohta 59.

Top