EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52003AE0405

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan työllisyysstrategian tulevaisuus Täystyöllisyyteen ja parempiin työpaikkoihin tähtäävä strategia" (KOM(2003) 6 lopullinen)

OJ C 133, 6.6.2003, p. 38–45 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

52003AE0405

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan työllisyysstrategian tulevaisuus Täystyöllisyyteen ja parempiin työpaikkoihin tähtäävä strategia" (KOM(2003) 6 lopullinen)

Virallinen lehti nro C 133 , 06/06/2003 s. 0038 - 0045


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Euroopan työllisyysstrategian tulevaisuus 'Täystyöllisyyteen ja parempiin työpaikkoihin tähtäävä strategia'"

(KOM(2003) 6 lopullinen)

(2003/C 133/09)

Komissio päätti 14. tammikuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. maaliskuuta 2003. Esittelijä oli Christoforos Koryfidis.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26. ja 27. maaliskuuta 2003 pitämässään 398. täysistunnossa (maaliskuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 93 ääntä puolesta, 5 vastaan, ja 3 pidättyi äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Luxemburgissa vuoden 1997 lopulla pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin käynnistää Euroopan työllisyysstrategia. Strategian kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetettiin työllisyystilanteen ratkaiseva edistäminen viiden vuoden aikana erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden osalta. Tämän jälkeen vahvistettiin ensimmäiset työllisyyden suuntaviivat, joiden yhteydessä sovellettiin Amsterdamin sopimuksen 128 artiklaan sisältyvää uutta avointa koordinointimenetelmää jo ennen sopimuksen voimaantuloa.

1.2. Perustamissopimuksen 126 artiklassa määrätään, että työllisyyspolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta todetaan samalla, että työllisyyden edistäminen on yhteistä etua koskeva asia, ja kehotetaan jäsenvaltioita laatimaan unionin tasolla koordinoitu työllisyysstrategia.

1.2.1. Uudessa 128 artiklassa määritettiin jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen kehittämiselle puitteet, jotka perustuvat unionin yhteisiin tavoitteisiin ja etuihin. Kyseinen artikla on saanut runsaasti vaikutteita talouspolitiikan yhteensovittamista koskevista perustamissopimuksen määräyksistä(1) sekä Essenissä vuonna 1994 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston käynnistämästä työllisyyspolitiikkojen yhteensovittamisprosessista.

1.2.2. Näiden uusien puitteiden mukaan työllisyyspolitiikan koordinointi toteutetaan tavoitejohtamiseen perustuvaa lähestymistapaa noudattaen. Lähestymistapa sisältää seuraavat neljä vaihetta:

- Neuvosto päättää työllisyyden suuntaviivoista vuosittain komission tehtyä asiasta ehdotuksen.

- Jäsenvaltiot laativat kyseisten suuntaviivojen perusteella omat työllisyyttä koskevat toimintasuunnitelmansa.

- Kansallisia toimintasuunnitelmia arvioidaan komission ja neuvoston yhteisessä työllisyystilannetta käsittelevässä selvityksessä.

- Seuraavan vuoden suuntaviivat vahvistetaan vuosittain kyseisen arvioinnin perusteella.

1.2.3. Vuodesta 2000 lähtien neuvosto on komission ehdotuksen saatuaan julkaissut erityissuosituksia jäsenvaltioille täydentäen siten työllisyyden suuntaviivoja.

1.2.4. Tavoitejohtamiseen perustuvaa lähestymistapaa on tuettu myös ottamalla sekä yhteisön tasolla että jäsenvaltioissa käyttöön useita aloja koskevia, mitattavissa olevia tavoitteita sekä kehittämällä asteittain yhteisesti sovittuja, edistystä mittaavia tilastollisia indikaattoreita.

1.2.5. Luxemburgin prosessin sovittaminen yhteen talouspolitiikan yleisten suuntaviivojen koordinointiprosessin kanssa luo uudet puitteet Euroopan uuden työllisyysstrategian soveltamiselle.

1.2.6. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tuki alusta alkaen menestyksellisesti(2) valmistelutyötä, joka johti Euroopan työllisyysstrategian vahvistamiseen. Komitea on siitä lähtien osallistunut aina aktiivisesti suuntaviivojen määrittelyyn sekä Euroopan työllisyysstrategian yleisempään arviointiin ja muotoiluun(3).

2. Komission tiedonanto

2.1. Käsiteltävänä olevan komission tiedonannon mukaan Euroopan työllisyysstrategia on keskeinen väline pyrittäessä täyttämään Lissabonissa asetetut täystyöllisyyttä, laadukkaita työpaikkoja sekä sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta koskevat kunnianhimoiset työllisyystavoitteet.

2.2. Tiedonannossa todetaan kuitenkin, että toimiakseen tehokkaasti Euroopan työllisyysstrategian on nivellyttävä useisiin muihin poliittisiin prosesseihin, onpa kyseessä sitten vakiintunut ja perustamissopimukseen perustuva prosessi, kuten talouspolitiikan laajat suuntaviivat, tai tuoreempi prosessi, joka liittyy esimerkiksi koulutukseen, yrittäjyyteen, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, eläkkeisiin taikka maahanmuuttoon.

2.3. Perustamissopimuksen 128 artiklaan perustuvan työllisyysstrategian avoimen koordinointimenetelmän katsotaan osoittautuneen toimivaksi. Koska Barcelonassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti vahvistamaan Euroopan työllisyysstrategian sekä strategian tehostamista koskevat neuvoston päätelmät, on pohdittava, miten perustamissopimuksessa määrättyjä ja käytännön toimissa tähän mennessä kehitettyjä välineitä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin. Erityisesti seuraavien asioiden kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota:

- vakaat ja tuloksiin tähtäävät työllisyyden suuntaviivat

- suositusten muodossa annettavat erityiset poliittiset ohjeet

- keskittyminen kansallisten toimintasuunnitelmien välityksellä tapahtuvaan täytäntöönpanoon

- yhteinen työllisyysraportti

- arvioinnin ja kokemustenvaihdon hyödyntäminen

- johdonmukaisuus muiden prosessien kanssa

- hyvä hallintotapa.

2.4. Tiedonannossa kiinnitetään huomiota tarpeeseen luoda työllisyyden suuntaviivojen uusi sukupolvi, joka ulottuu työllisyysstrategian ensimmäisessä vaiheessa (1997-2002) sovellettuja laaja-alaisia tavoitteita sekä neljän pilarin alle koottuja yleisiä suuntaviivoja laajemmalle. Tiedonannon mukaan uuden sukupolven suuntaviivojen tulee sisältää seuraavat elementit:

- Lissabonin tasapainoa tukevien kolmen kattavan tavoitteen huomioiminen

- työllisyysstrategian toteuttamisen ja hallintotavan painottaminen nykyistä enemmän

- suppean painopistejoukon kartoittaminen

- erityisviestien osoittaminen työmarkkinaosapuolille

- asianmukaisten tavoitteiden määrittely.

2.5. Lissabonin strategiaan liittyvät työllisyyspolitiikan kolme kattavaa tavoitetta ovat seuraavat:

- täystyöllisyys

- työn laatu ja tuottavuus

- yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen työmarkkinoilla.

2.6. Seuraavat komission esittämät painopisteet, joiden katsotaan olevan välttämättömiä edellä mainittujen kattavien tavoitteiden saavuttamiselle, määrittävät tarkemmin tulevien suuntaviivojen sisällön:

- työttömiin ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin suunnatut aktiiviset ja ehkäisevät toimenpiteet

- työn tekeminen kannattavaksi

- yrittäjyyden suosiminen uusien ja parempien työpaikkojen luomiseksi

- pimeän työn muuttaminen laillisiksi työpaikoiksi

- aktiivisena ikääntymisen edistäminen

- maahanmuutto

- sopeutumiskyvyn lisääminen työmarkkinoilla

- henkilöpääomaan investointi ja elinikäisen oppimisen strategiat

- sukupuolten tasa-arvo

- muita heikommassa asemassa olevien ryhmien integroitumisen tukeminen ja syrjinnän torjuminen työmarkkinoilla

- alueellisten työllisyyserojen käsittely.

2.7. Lopuksi tiedonannossa kiinnitetään huomiota uuden työllisyysstrategian tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja hallintoon. Tiedonannossa mainitaan erityisesti Euroopan parlamentin syyskuussa 2002 antama päätöslauselma, jossa korostettiin tarvetta integroida työllisyysstrategia valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin työllisyyspolitiikkoihin sekä Euroopan sosiaalirahaston toimintaan. Lisäksi päätöslauselmassa painotettiin sen merkitystä, että jäsenvaltioiden parlamentit, paikalliset toimijat, hallituksista riippumattomat organisaatiot ja kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuvat Euroopan työllisyysprosessiin. Tässä yhteydessä tiedonannossa painotetaan seuraavien tavoitteiden tärkeyttä:

- toteuttamista tukevat tehokkaat ja toimivat palvelut

- työmarkkinaosapuolten tiivis osallistuminen

- kaikkien asiaan liittyvien tahojen aktivointi

- riittävä rahoitustuki.

3. Yleistä

3.1. ETSK myöntää, että Euroopan työllisyysstrategian puitteissa vuosina 1997-2001 toteutetut, työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseen tähdänneet jäsenvaltioiden työllisyyspoliittiset toimet auttoivat nostamaan työllisyysastetta ja vähentämään työttömyyttä.

3.1.1. Huomattavia puutteita on kuitenkin edelleen niiden ETSK:n hyväksymien ja tukemien Lissabonin tavoitteiden täyttämisessä, jotka koskevat työllisyysastetta ja työvoimaosuutta sekä työttömyyttä ja työntekijää kohti laskettua tuottavuutta koko EU:ssa.

3.1.2. Lisäksi sukupuoleen, ikään ja vammaisuuteen perustuva epätasa-arvo sekä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden väliset erot antavat aihetta huoleen.

3.1.3. Vastuu tästä kuuluu yhtäältä jäsenvaltioille, jotka eivät ole täyttäneet riittävässä määrin työllisyysstrategiaan ja Lissabonin tavoitteisiin sisältyviä vaatimuksia ja velvoitteita. Toisaalta Lissabonin tavoitteet edellyttävät, että Euroopan talouspolitiikkaa suunnataan korkeaan työllisyysasteeseen tähtäävän työllisyyspolitiikan vaatimusten mukaan. Tämä voidaan taata vain parantamalla tulevaisuudessa huomattavasti Euroopan talouspolitiikan ja Euroopan työllisyysstrategian työllisyyspoliittisten suuntaviivojen välistä koordinointia. ETSK pahoittelee tässä yhteydessä sitä, että muun muassa maailmanlaajuinen talouskriisi on katkaissut Lissabonin strategian etenemisen. Nykyään erityisesti rahataloudesta ja veroista vastaavien eurooppalaisten päättäjien olisikin vahvistettava uudelleen sitoutumisensa Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen sekä otettava oppia tähänastisista virheistä oikean suunnan säilyttämiseksi etenkin tukemalla makrotaloutta edistäviä politiikkoja. Nämä toimet ovat välttämättömiä, jos halutaan saavuttaa tavoitteeksi asetettu kolmen prosentin kasvu, joka on perusta koko Lissabonin strategialle ja jonka avulla on mahdollista luoda useita laadukkaita työpaikkoja.

3.2. Edellä mainituista syistä ETSK pitää Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömänä, että jäsenvaltiot ryhtyvät välittömästi toteuttamaan esitettyjä rakennemuutoksia, erityisesti kun otetaan huomioon EU:n tuleva laajentuminen(4).

3.2.1. ETSK tukee näkemystä, jonka mukaan uuden työllisyysstrategian keskeisenä tavoitteena tulee olla uusien ja parempien työpaikkojen luomista sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämistä koskevien Lissabonin tavoitteiden saavuttaminen.

3.2.2. ETSK kannattaa samalla näkemystä, jonka mukaan työllisyysasteen nostamista ja työpaikkojen tarjonnan lisäämistä, työn laadun ja tuottavuuden parantamista, sosiaalisen osallisuuden edistämistä työmarkkinoilla ja alueellisten erojen pienentämistä koskevat Lissabonin tavoitteet liittyvät toisiinsa ja täydentävät toisiaan.

3.2.3. Komitea kannattaa lopuksi näkemystä, jonka mukaan edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa ja ennen kaikkea seuraavaa:

- On turvattava voimakas ja kestävä talouskasvu(5).

- Unionin kansalaisten luottamusta on vahvistettava ja on luotava kansalaisten osallistumiseen perustuvia positiivisia tulevaisuuden visioita, joissa varallisuus ja nykyaikaisen teknologian luoma lisäarvo jaetaan tasaisemmin(6).

3.2.3.1. ETSK suhtautuu luonnollisesti myönteisesti etenkin kestävän talouskasvun turvaamista koskevaan tavoitteeseen, siihen liittyviin muihin poliittisiin toimiin sekä niiden liittämiseen yhteen työllisyyspolitiikan kanssa. Komitea kiinnittää kuitenkin erityistä huomiota siihen, että ongelmaan tulee omaksua monipuolinen lähestymistapa, jonka yhteydessä otetaan huomioon kansainvälinen suhdannetilanne, yhteismarkkinat ja niiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen, euroalueen vahvistaminen ja sen entistä tehokkaampi hyödyntäminen sekä tarve kehittää entistä paremmin integroituja yhteisiä politiikkoja useilla aloilla, kuten maahanmuutossa.

3.2.4. Edellä mainituista syistä ja niitä täydentääkseen komitea painottaa erityisesti sitä, että 25 jäsenvaltion unionissa työttömyys voi saada paljon nykyistä vakavampia muotoja ja ulottuvuuksia, jollei ole olemassa tai kehitetä välittömästi ennaltaehkäiseviä integroituja poliittisia toimia.

3.3. ETSK korostaa tukevansa uuteen työllisyysstrategiaan sisältyviä kolmea toisiinsa liittyvää tavoitetta, jotka ovat seuraavat:

- työllisyysasteen nostaminen ja täystyöllisyys

- työn laadun ja tuottavuuden parantaminen

- sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden edistäminen työmarkkinoilla.

3.4. ETSK katsoo, että Euroopan työllisyysstrategian uusiin prioriteetteihin sekä mitattavissa oleviin tavoitteisiin keskittyvät entistä harvemmat, yksinkertaisemmat ja vakaammat suuntaviivat lisäävät strategian tehokkuutta.

3.4.1. ETSK:n aikaisemminkin esittämien näkemysten ja aiempien lausuntojen mukaan suuntaviivojen tulee koskea useita toisiinsa liittyviä politiikanaloja, joita ovat työmarkkinapolitiikan, talouskasvua tukevan politiikan sekä yritys-, työsuojelu- ja sosiaaliturvapolitiikan kaltaiset työllisyyden ja työn laadun parantamiseen tähtäävät politiikanalat.

3.5. Muun muassa aiempien lausuntojensa pohjalta ETSK suhtautuu myönteisesti komission esittämiin uusiin painopisteisiin, jotka koskevat mm. aktiivista ikääntymistä edistävää politiikkaa(7), sosiaalisen suojelun ja työllisyyden yhdistämistä(8), maahanmuuttoa(9) sekä pimeän työn muuttamista laillisiksi työpaikoiksi(10). Komitea painottaa kuitenkin samalla, että aktiivista ikääntymistä edistävässä politiikassa on otettava huomioon vaikea työllisyystilanne sekä vallitseva taloudellinen tilanne, jonka seurauksena yritykset päätyvät syvällekäyviin rakenneuudistuksiin, jotka puolestaan liian usein johtavat ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomisiin. Tällaisia irtisanomisia vastaan on toimittava etenkin kunnianhimoisten saneeraussuunnitelmien sekä uudelleentyöllistämistä ja uudelleenkoulutusta koskevien toimenpiteiden avulla, mutta myös jättämällä avoimeksi nykyiset mahdollisuudet siirtyä ennenaikaisesti eläkkeelle.

3.5.1. Lisäksi ETSK painottaa tarvetta edistää työelämän laadullisia ulottuvuuksia uusien ja parempien työpaikkojen luomista koskevan politiikan puitteissa, koska laadukkaat työpaikat ovat osoittautuneet muita työpaikkoja elinkelpoisemmiksi ja ne yhdistetään tuottavuuden kasvuun.

3.5.2. Komitea korostaa myös, että työmarkkinoilla tulee säilyttää tasapaino työmarkkinoiden joustojen ja työsuhdeturvan välillä.

3.6. ETSK katsoo, että Luxemburgin prosessin sovittaminen yhteen talouspolitiikan yleisten suuntaviivojen koordinointiprosessin kanssa on ennakkoedellytys Euroopan uuden työllisyysstrategian tehokkaalle toteuttamiselle. Kuten ETSK on toistuvasti todennut, työllisyyspolitiikan tulee olla keskeinen osa talouspolitiikan ja sen tavoitteiden muodostamaa kokonaisuutta kestävän kehityksen määrittämissä yleisimmissä puitteissa.

3.7. ETSK katsoo, että työmarkkinaosapuolten on sitouduttava lujasti prosessiin kaikilla tasoilla - unionissa, jäsenvaltioissa ja paikallistasolla - toimintalinjojen laatimisvaiheesta niiden toteuttamiseen ja arviointiin.

3.7.1. ETSK toteaa tyytyväisenä, että todellisen alueellisen ulottuvuuden kehittäminen on edistynyt huomattavasti. Komitea haluaa myös lisätä kansalaisyhteiskunnan osallistumista paikallistason toimintaan.

3.7.2. Komitea korostaa lisäksi samalla, että jos jäsenvaltioiden parlamentit käyvät kansallisten työllisyysbudjettien vuosittaisen käsittelyn yhteydessä aktiivista keskustelua Euroopan työllisyysstrategiaan liittyvistä kansallisista toimintasuunnitelmista ja tekevät niitä koskevia päätöksiä, paranee varmasti myös työllisyysstrategian laatu.

3.8. Kuten ETSK on todennut aikaisemmissa lausunnoissaan, uuden työllisyysstrategian tehokkuuden parantamiseksi on edelleen välttämätöntä, että

- suuntaviivoihin liitetään erityisesti valtakunnallista sekä alue- ja paikallistasoa koskevia määrällisiä tavoitteita

- saavutettuihin tuloksiin sekä toimeenpanon tehostamiseen ja tulosten valvontaan kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota

- suuntaviivoja täydennetään suosituksilla.

3.8.1. ETSK katsoo, että erityisesti suositukset ovat keskeisessä asemassa strategian täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa. Tämän takia vastaisuudessakin tulee laatia asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja toimeenpanoa koskevia vuosikatsauksia (jotka perustuvat jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmiin ja suoritusindikaattoreihin). Tässä yhteydessä työllisyysstrategian uudistuksessa tulee keskittyä lisäämään sen sitovuutta jäsenvaltiota kohtaan - esimerkiksi lisäämällä määrällisiä tavoitteita.

3.8.2. Joka tapauksessa ja saavutetuista tuloksista riippumatta asianomaisten tilastotietojen saatavuus on edellytys sille, että työllisyysstrategian tuloksista saadaan palautetta. ETSK korostaa tilastotietojen merkitystä ja kehottaa komissiota työskentelemään koordinoidusti ja kaikin voimin sen varmistamiseksi, että luotettavia tilastotietoja on oikeaan aikaan saatavilla. Kyseisten tilastotietojen tulee perustua kaikkia jäsenvaltioita koskeviin vertailukelpoisiin ja luotettaviin indikaattoreihin.

4. Erityistä

4.1. Edellä esitetyn perusteella ETSK katsoo, että uusi työllisyysstrategia voi edistää Lissabonin tavoitteiden ja niihin sisältyvien konkreettisten välitavoitteiden saavuttamista, sikäli kuin siihen liitetään pysyvät ja integroidut suuntaviivat, joiden tehokkuutta valvotaan järjestelmällisesti.

4.2. Jotta suuntaviivojen määrittäminen johtaisi seuraavien kolmen vuoden aikana tehokkaisiin tuloksiin, ne tulee liittää yhteen keskeisten ajankohtaisten haasteiden kanssa, joita ovat etenkin talouden tila (taantuma) sekä unionin tuleva laajentuminen.

4.2.1. ETSK suhtautuu joka tapauksessa erittäin myönteisesti Euroopan työllisyysstrategiaan sisältyvään uuteen lähestymistapaan, jonka mukaan suuntaviivat määritetään kolmen vuoden ajaksi, ja korostaa, että työllisyysongelmien ratkaisemiseksi asiaan liittyville politiikoille voidaan asettaa välitavoitteita.

4.3. ETSK kiinnittää erityistä huomiota henkiseen pääomaan investoimiseen. Tavoitteena on luoda edellytykset vastata keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin sekä edistää työelämän laadullista ulottuvuutta ja tuottavuuden kasvua. Komitea pitää elinikäistä oppimista koskevaa suuntaviivaa keskeisen tärkeänä ja painottaa voimakkaasti tarvetta lisätä alalla oleellisesti sekä julkisen että yksityisen sektorin investointeja. Lisäksi komitea korostaa tarvetta löytää ja kehittää nykyistä joustavampi ja tehokkaampi tapa hyödyntää tarkoitukseen varattuja määrärahoja. Komitea painottaa myös rakennerahastojen sekä erityisesti Euroopan sosiaalirahaston roolin ja panoksen merkitystä.

4.4. Suuntaviivat tulee siis liittää yhteen keskeisten ajankohtaisten kysymysten kanssa (ks. edellä kohta 4.2), henkiseen pääomaan investoiminen tulee asettaa etusijalle, suuntaviivoja tulee yksinkertaistaa ja tukea niitä edelliseen työllisyysstrategiaan sisältyneitä suuntaviivoja, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Tämän lisäksi on tuettava työllisyyden suuntaviivojen uuden sukupolven sisältämiä uusia elementtejä, joita ovat erityisesti seuraavat:

4.4.1. Tulee luoda suuntaviiva, jonka yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota työttömien ja pitkäaikaistyöttömien, vammaisten, naisten, nuorten ja etnisten vähemmistöjen tilannetta helpottaviin ennaltaehkäiseviin ja aktiivisiin toimiin. Tavoitteena tulee olla sellaisten tekijöiden poistaminen, jotka haittaavat kyseisten ryhmien pääsyä työmarkkinoille ja korkealaatuisiin työpaikkoihin sekä niissä pysymistä. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää selvittää ajoissa työnhakijoiden tarpeet ja tarjota vastaavia ohjaus- ja uudelleenintegrointisuunnitelmia.

4.4.1.1. Vammaisten tilanne(11) edellyttää integroitua institutionaalista lähestymistapaa, johon sisältyy muun muassa työllisyyden suuntaviivan 7 vahvistaminen, tehokkaiden kannustinjärjestelmien luominen niiden työnantajien palkitsemiseksi, jotka työllistävät vammaisen sekä edellytyksien luominen sille, että vammaiset voivat perehtyä uuteen teknologiaan.

4.4.2. Lisäksi tulee luoda suuntaviiva, jonka tavoitteena on pimeän työn muuttaminen vaiheittain laillisiksi työpaikoiksi sekä harmaan talouden muuttaminen lailliseksi taloudelliseksi toiminnaksi. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä yhdistämällä tämänsuuntaisia toimia ja kannustimia sekä yksinkertaistamalla menettelyjä ja keventämällä työn verotusta.

4.4.3. Yritysten kehittämistä suosivan toimintaympäristön luomiseksi ja yrittäjyyden vahvistamiseksi erityisesti pk-sektorilla sekä henkilöyhteisöjen toiminta-aloilla (osuuskunnat, yhdistykset ja keskinäiset vakuutusyhtiöt) tulisi lisäksi luoda yksi suuntaviiva, jonka tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla entistä useampien laadukkaiden ja elinkelpoisten työpaikkojen luominen.

4.4.3.1. Erityisesti yrittäjyydestä ETSK muistuttaa seuraavaa:

- Yrittäminen - solidaarisiin tavoitteisiin tai yleishyödyllisten palvelujen tuottamiseen pyrkivien henkilöiden yrittäjyys mukaan luettuna - tuottaa tehokkaasti työpaikkoja.

- Pienet yritykset ovat tavallisesti luonteeltaan työvaltaisia ja ne luovat suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin suuret pääomavaltaiset yritykset.

- Pelkkä pk-yritysten määrän lisääntyminen EU:ssa ei yksin riitä osoittamaan, että harjoitettu politiikka on ollut onnistunutta.

- On varmistettava, että pienyritysten määrä kasvaa ja ettei itsenäisen yrittäjän uraa tarvitse valita pakon edessä tilanteessa, jossa työmarkkinat eivät tarjoa palkkatyön mahdollisuutta nyt tai tulevaisuudessa(12).

- Perinteisten alojen yritykset luovat jatkuvasti työpaikkoja, ja siksi ne on yhdistettävä unionin ja jäsenvaltioiden yritystukipolitiikkoihin.

- Yritysten perustamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota laadun parantamiseen tarjoamalla potentiaalisille yrittäjille asianmukaista koulutusta sekä yritystoimintaa tukevia palveluita.

4.4.4. Lisäksi tulee laatia suuntaviiva, jonka tavoitteena on muuttovirtojen hallinta(13) ja maahanmuuttajien kotouttaminen yhteiskuntaan työelämästä käsin.

4.4.4.1. ETSK katsoo, että EU:ssa tulee ottaa käyttöön yhteinen maahanmuuttopolitiikka, sillä laillinen ja laiton maahanmuutto sekä pimeä työ ovat yhteydessä toisiinsa. ETSK kannattaa sitä, että uudessa työllisyysstrategiassa tuetaan maahanmuuttajien integroitumista virallisille työmarkkinoille, sillä siten voidaan edistää Lissabonin tavoitteiden saavuttamista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

4.4.4.2. Komitea kannattaa tässä yhteydessä komission muotoilemaa periaatetta kolmansista maista tulevien työntekijöiden syrjimättömyydestä. Samalla on kuitenkin ohjattava selkeästi ja luotettavasti uuden työvoiman tuloa ja luotava tehokkaita toimia laittoman työvoiman käyttöä vastaan.

4.4.5. Myös jäsenvaltioiden välisten ja niiden sisäisten alueellisten työllisyyserojen poistaminen on painopisteala, jota varten uuden työllisyysstrategian yhteyteen tulisi laatia oma suuntaviivansa.

4.4.5.1. ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden sekä paikallisten työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten tulee keskittyä erityisesti edellä mainitun suuntaviivan tavoitteiden saavuttamiseen.

4.5. ETSK suhtautuu kielteisesti "köyhyysloukkujen" olemassaoloa koskevaan komission väitteeseen(14), sillä väite on erittäin yleistävä(15).

4.6. Komitea kannattaa työtapaturmien vähentämisen asettamista etusijalle(16). Myös jäsenvaltioiden tulee tehdä vastaava priorisointi.

4.7. Komitea kannattaa komission lähestymistapaa, jonka mukaan myös työllisyysstrategian yhteydessä pyritään aktivoimaan kaikki kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisjärjestöjä edustavat tahot ja tarjoamaan niille mahdollisuus osallistua(17).

5. Päätelmät ja ehdotukset

5.1. ETSK suhtautuu myönteisesti uuden työllisyysstrategian kolmeen toisiinsa liittyvään tavoitteeseen, jotka ovat

- työllisyysasteen nostaminen ja täystyöllisyys

- työn laadun ja tuottavuuden parantaminen

- sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden edistäminen työmarkkinoilla.

Komitea huomauttaa, että kyseisten tavoitteiden muuttaminen selkeiksi suuntaviivoiksi jäsenvaltioissa on erittäin tärkeää.

5.2. Kun ETSK arvioi suhtautumistaan asiaan ja tekee asiaa koskevia ehdotuksia, se ottaa huomioon mm. seuraavat tekijät:

- talouspolitiikan rooli kasvun edistämisessä ja täten työpaikkojen syntymisessä

- talouskasvun hidastuminen

- EU:n laajentuminen

- väestön ikääntyminen pitkällä aikavälillä

- sukupuolten välisen epätasa-arvon jatkuminen tilanteen lievästä parantumisesta huolimatta.

5.3. ETSK katsoo, että keskeisiä tekijöitä Euroopan uuden työllisyysstrategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta ovat henkiseen pääomaan investoiminen sekä elinikäisen oppimisen kehittäminen. Erityisesti elinikäisen oppimisen osalta ETSK ehdottaa, että Euroopan työllisyysstrategiaan sisältyvien, vuoteen 2010 tähtäävien määrällisten tavoitteiden tulisi olla esitettyä korkeampia(18).

5.4. Työn taloudellisen tuottavuuden lisäämistä koskeva ehdotus osoittaa sosiaaliturvan ja työllisyyden välisen monimutkaisen keskinäisen yhteyden, mutta myös tarpeen tehdä yhteistyötä keskinäisessä vuorovaikutuksessa olevien politiikanalojen välillä (näitä ovat mm. budjetti- ja veropolitiikka, sosiaalietuuksia ja sosiaaliturvaa koskeva politiikka sekä työsuojelupolitiikka).

5.4.1. Edellä mainituista syistä ETSK ehdottaa, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön kannustimia, joilla tuetaan työttömien kouluttautumista (elinikäinen oppiminen). On selvää, että tämä tuki tulee maksaa sen työttömyyskorvauksen lisäksi, jonka työttömän asuinvaltio hänelle maksaa. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää Euroopan sosiaalirahaston varoja.

5.5. ETSK myöntää, että maahanmuuttopolitiikan ottaminen osaksi uutta työllisyysstrategiaa on perusteltua, ja katsoo, että etusijalle tulee asettaa EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittäminen.

5.6. Jäsenvaltioiden tulee tukea uuden työllisyysstrategian kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista sitoutumalla osoittamaan tarkoitukseen sekä hallinnollisia että taloudellisia voimavaroja (siitäkin huolimatta, että tietyissä tapauksissa julkisten menojen rakennetta olisi syytä muuttaa).

5.6.1. Edellä mainituista syistä ETSK kehottaa jäsenvaltioiden parlamentteja osallistumaan Euroopan työllisyysstrategiaan liittyviin menettelyihin. Se, että jäsenvaltioiden parlamentit keskustelisivat Eurooppalaiseen työllisyysstrategiaan liittyvistä kansallisista toimintasuunnitelmista ja hyväksyisivät ne kansallisten työllisyysbudjettien vuosittaisen käsittelyn yhteydessä, parantaisi varmasti myös työllisyyspolitiikan laatua ja auttaisi samalla sisällyttämään työllisyyspolitiikan nykyistä paremmin jäsenvaltioiden ja unionin muihin politiikkoihin.

5.7. ETSK ehdottaa, että kasvuun ja työllisyyteen liittyvää kolmikantayhteistyötä koskeva työmarkkinaosapuolten ehdotus toteutetaan välittömästi, samoin kuin komission samasta aiheesta tekemä ehdotus, jonka mukaan ennen keväällä pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta järjestetään kasvua ja työllisyyttä käsittelevä kolmikantakokous.

5.8. Lisäksi ETSK suhtautuu myönteisesti uuteen työllisyysstrategiaan sisältyviin, vuoteen 2010 tähtääviin määrällisiin tavoitteisiin ja pitää asiaan liittyvien kansallisten välitavoitteiden asettamista tarpeellisena. Jäsenvaltiot määrittävät kyseiset välitavoitteet, ja niiden toteutumista arvioidaan järjestelmällisesti avointa koordinointimenetelmää soveltaen.

5.9. ETSK katsoo, että entistä useampien laadukkaiden ja elinkelpoisten työpaikkojen luomiseen tähtäävä integroitu politiikka edellyttää yleisen yrittäjyyshenkisyyden sekä kaikenlaisten yritysten kehittämistä suosivien olosuhteiden luomista. Komitea kehottaakin jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään tapauskohtaisesti asiaan liittyviä konkreettisia ja integroituja poliittisia toimia. Edellisen perusteella ETSK korostaa erityisesti pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan suositusten tosiasiallisen täytäntöönpanon sekä pk-yritysten ja henkilöyhteisöjen (osuuskunnat, yhdistykset ja keskinäiset vakuutusyhtiöt) tukemisen merkitystä. Päätavoitteena on entistä useampien laadukkaiden ja elinkelpoisten työpaikkojen luominen.

Bryssel 26. maaliskuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) Perustamissopimuksen 98 ja 99 artikla.

(2) EYVL C 19, 21.1.1998.

(3) EYVL C 209, 22.7.1999, EYVL C 368, 20.12.1999, EYVL C 14, 16.1.2001 ja EYVL C 36, 8.2.2002.

(4) EUVL C 85, 8.4.2003.

(5) Päätöslauselma keväällä 21. maaliskuuta 2003 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

(6) päätöslauselma keväällä 21. maaliskuuta 2003 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

(7) ETSK:n lausunto aiheesta "Ikääntyvät työntekijät", EYVL C 14, 16.1.2001 sekä EYVL C 36, 8.2.2002, kohta 2.2.

(8) EYVL C 117, 26.4.2000.

(9) EYVL C 125, 27.5.2002.

(10) KOM(2002) 487 lopullinen, 3.9.2002.

(11) EYVL C 241, 7.10.2002.

(12) EYVL C 368, 20.12.1999, kohta 3.2.

(13) EYVL C 125, 27.5.2002, kohta 4.1.12.

(14) Komission tiedonannon kohta 2.2.2.

(15) Jäsenvaltioiden kokemukset osoittavat, että köyhyysloukusta voidaan puhua vain erityistapauksissa. On olemassa säännöksiä, jotka kieltävät asettamasta kohtuuttomia vaatimuksia. ETSK pelkää, että jäsenvaltiot pitävät tätä yleisluontoista väitettä perusteena karsia kaikkia sosiaalipalveluita.

(16) Tiedonannon kohta 2.2.7, viimeinen virke.

(17) Kyseinen lähestymistapa perustuu myönteisiin kokemuksiin, joita on saatu talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden osallistumisesta rakennerahastojen seurantakomiteoiden työskentelyyn. Talous- ja yhteiskuntaelämän etujärjestöt pitävät osallistumista jäsenvaltioiden työllisyysstrategiasta käytävään keskusteluun myös itseään koskevana haasteena. Niihin viitataan suoraan esimerkiksi tiedonannon kohdassa 2.2.11, jossa viitataan osuus- ja yhteisötalouden rooliin, sekä kohdissa, joissa käsitellään tavoitetta yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisestä työmarkkinoilla sekä työllisyysstrategian toteuttamista ja hallinnointia paikallistasolla.

(18) "Vuoteen 2010 mennessä elinikäiseen oppimiseen osallistuvan työikäisen aikuisväestön (25-64-vuotiaat) osuus olisi oltava EU:ssa keskimäärin vähintään 15 prosenttia, eikä se missään maassa saisi olla alle 10 prosenttia." KOM(2002) 629 lopullinen, kohta 60. "... ETSK katsoo, että elinikäiseen oppimiseen osallistumista koskeva eurooppalainen vertailuarvo tulee muuttaa ehdotettua kunnianhimoisemmaksi. Yksi kunnianhimoinen mutta välttämätön tavoite on, että vertailussa tällä hetkellä heikoiten menestyvä maa olisi vuonna 2010 samalla tasolla parhaan maan kanssa." Komission ehdotusta KOM(2002) 629 lopullinen käsittelevä valmisteilla oleva ETSK:n lausunto (Koulutuksen eurooppalaiset vertailuarvot), kohta 3.5.2.

LIITE

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Seuraava muutosehdotus, joka hylättiin lausunnon täysistuntokäsittelyssä, sai puolelleen yli neljänneksen annetuista äänistä.

Kohta 4.4.2

Poistetaan viimeisen virkkeen lopusta seuraava:

"Lisäksi tulee luoda suuntaviiva, jonka tavoitteena on pimeän työn muuttaminen vaiheittain laillisiksi työpaikoiksi sekä harmaan talouden muuttaminen lailliseksi taloudelliseksi toiminnaksi. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä yhdistämällä tämänsuuntaisia toimia ja kannustimia sekä yksinkertaistamalla menettelyjä ja keventämällä työn verotusta."

Perustelu

Kaikkeen työntekoon kohdistuvan verotuksen keventäminen merkitsisi julkisen sektorin tulojen jyrkkää vähentymistä, sillä työn verottaminen täytyisi lopettaa lähes kokonaan, jos sillä keinolla haluttaisiin tehdä pimeän työn tekeminen kannattamattomaksi. Jos työn verotusta kevennettäisiin vain niillä aloilla, joilla pimeän työn tekeminen on hyvin yleistä, tulisi tukea kokonaisia elinkeinoelämän sektoreita. Se vääristäisi alojen välistä kilpailua tavalla, jota ei voida mitenkään hyväksyä.

Äänestystulos

Puolesta: 41, vastaan: 48, pidättyi äänestämästä: 8.

Top