52020IP0305

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52020IP0305 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020IP0305

Help

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. marraskuuta 2020 Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta – miten vihreän kehityksen ohjelma rahoitetaan (2020/2058(INI))

EUVL C 415, 13.10.2021, pp. 22–35 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

13.10.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 415/22

P9_TA(2020)0305

Kestävä Eurooppa -investointiohjelma – miten vihreän kehityksen ohjelma rahoitetaan

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. marraskuuta 2020 Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta – miten vihreän kehityksen ohjelma rahoitetaan (2020/2058(INI))

(2021/C 415/04)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 14. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävä Eurooppa -investointiohjelma – Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma” (COM(2020)0021),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja siitä 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman (1),

—

ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2018)0322) ja 28. toukokuuta 2020 annetun muutetun ehdotuksen (COM(2020)0443) sekä 28. toukokuuta 2020 annetun muutetun ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (COM(2020)0445),

—	ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa väliaikaisen mietinnön monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi (2),

—	ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin (3),

—	ottaa huomioon 15. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta (4),

—	ottaa huomioon joulukuussa 2016 annetut omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän loppuraportin ja suositukset,

—	ottaa huomioon 16. syyskuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (5),

—	ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456) ja siihen liittyvät lainsäädäntöehdotukset,

—

ottaa huomioon direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta 14. maaliskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/410 ja markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta 6. lokakuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/1814,

—	ottaa huomioon 18. joulukuuta 2019 antamansa päätöslauselman globaalin digitaalitalouden oikeudenmukaisesta verotuksesta: BEPS 2.0 (6),

—	ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (7),

—	ottaa huomioon 31. tammikuuta 2018 annetun kestävää rahoitusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportin,

—	ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2018)0097),

—	ottaa huomioon 29. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman kestävästä rahoituksesta (8),

—	ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä (9),

—

ottaa huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 ja kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla 27. marraskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2088,

—	ottaa huomioon komission antamat neljännesvuosittaiset Euroopan talousennusteet,

—	ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (ilmastosopimus), siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan ja Pariisin sopimuksen,

—	ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet, vastuullisen pankkitoiminnan periaatteet ja kestävän vakuuttamisen periaatteet,

—

ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä Kansainvälisen työjärjestön julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä ILO:n kahdeksan keskeistä yleissopimusta,

—	ottaa huomioon Euroopan keskuspankin perussäännön,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0198/2020),

A.	toteaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tarvittavia investointeja ei ole vielä arvioitu eikä sisällytetty monivuotisessa rahoituskehyksessä esitettyihin ilmastoimia koskeviin määriin;

B.	katsoo, että ilmastoneutraaliuteen pyrkiminen vuoteen 2050 mennessä parantaa unionin talouden kilpailukykyä ja johtaa kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen lisääntymiseen;

toteaa, että ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella annetussa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC:n) vuoden 2019 erityisraportissa selvennetään, että tähän mennessä sovelletut toimintapolitiikat eivät riitä estämään ilmaston lämpenemistä yli 1,5 celsiusasteella, biologisen monimuotoisuuden häviämistä eivätkä biogeokemiallisten kiertojen häiriintymistä;

D.	toteaa, että EU:n ilmastolaissa vahvistetaan EU:n sitoutuminen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, mukaan lukien tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat kunnianhimoiset välivaiheet;

toteaa komission arvioineen, että unionin tasolla tarvitaan vuosittain 240 miljardin euron investoinnit nykyisten vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (10) ja että lisäksi vuosittain tarvitaan 130 miljardia euroa ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, 192 miljardia euroa sosiaalista infrastruktuuria ja 100 miljardia euroa Euroopan liikenneinfrastruktuurin laajentamista varten; toteaa, että tämä merkitsee yhteensä vähintään 662 miljardin euron investointitarpeita vuosittain; toteaa, että nämä luvut perustuvat ilmastotavoitteeseen, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä; toteaa, että investointivaje on vieläkin suurempi nyt, kun parlamentti on sopinut kunnianhimoisemmista tavoitteista; katsoo, että on olennaisen tärkeää saada liikkeelle kaikki mahdolliset varat investointivajeen kuromiseksi umpeen;

F.	toteaa, että Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa kehotetaan sovittamaan rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon;

ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jonka kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat nollatasolla vuoteen 2050 mennessä ja jossa kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä, ja katsoo, että ohjelmalla olisi myös edistettävä EU:n strategisen riippumattomuuden varmistamista;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on korostanut yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävään talouteen tehtävien investointien merkitystä, erityisesti investointien, joilla edistetään huippuluokan tutkimus- ja kehitystyötä, kilpailukykyistä teollisuutta, sisämarkkinoiden syventämistä ja vahvistamista, vahvoja pk-yrityksiä, terveydenhuoltoa, vahvaa hyvinvointijärjestelmää ja sosiaalista hyvinvointia;

I.	toteaa, että Euroopan talouksien tukemiseen tarvittavat menot herättävät kysymyksen siitä, miten syntynyt velka maksetaan takaisin; toteaa, että on tärkeää estää edellisen kriisin jälkeen tapahtuneen eriarvoisuuden lisääntymisen toistuminen;

J.	katsoo, että EU:n pitkän aikavälin strategisen riippumattomuuden kehittäminen ja selviytymis- ja palautumiskyvyn parantaminen edellyttävät kestävän talousjärjestelmän luomista;

K.	toteaa, että kauppapolitiikka vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin;

toteaa, että liikenteen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen osuus EU:n kaikista päästöistä on 27 prosenttia ja että ne ovat ainoat päästöt, joiden määrä lisääntyy edelleen; toteaa, että liikennealan on myös edistettävä teknologianeutraalilla tavalla niiden EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat ilmastoneutraaliuteen pyrkimistä vuoteen 2050 mennessä, ja että samalla on varmistettava, että liikenne säilyy kohtuuhintaisena ja kilpailukykyisenä; toteaa, että liikennealan päästöjen vähentymistä voidaan nopeuttaa sekä infrastruktuurin että kaluston osalta kehittämällä ja vahvistamalla synergioita muiden alojen, kuten digitaali- tai energia-alan, kanssa;

M.	katsoo, että ilmailu- ja merenkulkualan verovapautukset voivat myös vääristää teollisuudenalojen välistä kilpailua ja edistää tehottomia ja saastuttavia liikennemuotoja;

toteaa, että EKP:n perussäännön 2 artiklassa määrätään, että jos hintatason vakautta koskeva tavoite on saavutettu eikä sitä kyseenalaisteta, EKP:n rahapolitiikalla on pyrittävä myötävaikuttamaan niiden unionin tavoitteiden saavuttamiseen, jotka määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 3 artiklassa, jossa vahvistetaan muun muassa ympäristön laadun suojelua koskeva tavoite;

O.	ottaa huomioon, että EKP arvioi rahapolitiikan strategiansa uudelleentarkastelun yhteydessä, voiko se toimeksiantonsa puitteissa ottaa huomioon kestävyysnäkökohdat ja erityisesti ympäristön kestävyyteen liittyvät riskit ja jos, niin miten;

toteaa, että yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa finanssipolitiikkaa, jolla helpotetaan kaikkien niiden toimenpiteiden toteuttamista, jotka ovat välttämättömiä kriisin ratkaisemiseksi asianmukaisesti, ja noudattaa samalla edelleen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin perustuvaa kehystä; toteaa, että yleisessä poikkeuslausekkeessa säädetään, ettei sen soveltaminen saa vaarantaa julkistalouden kestävyyttä;

pitää myönteisenä Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa, joka on keskeisen tärkeä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman menestyksen varmistamisessa ja siirryttäessä kestävämpään, kilpailukykyisempään ja palautumis- ja selviytymiskykyisempään kiertotalouteen unionin ympäristösitoumusten mukaisesti, mukaan lukien Pariisin sopimuksen ja unionin ilmastolain mukaiset ilmastositoumukset; korostaa, että ohjelman olisi oltava keskeinen osa koordinoituja ja osallistavia unionin toimia, joilla pyritään luomaan palautumis- ja selviytymiskykyisempi talous ja yhteiskunta covid-19-pandemian jälkeen, ja sen avulla olisi edistettävä alueellista, sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta; toteaa, että kestävyyden on oltava johdonmukaista rahoitusvakautta koskevien näkökohtien kanssa;

pitää myönteisenä komission esittämää Euroopan elpymissuunnitelmaa, jonka ytimessä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja digitalisaatiostrategia; kannattaa perusperiaatetta, jonka mukaan julkisten investointien yhteydessä noudatetaan periaatetta olla aiheuttamatta merkittävää haittaa, ja korostaa, että tämä periaate koskee sekä sosiaalisia että ympäristöä koskevia tavoitteita; korostaa, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien olisi vietävä EU:ta kohti unionin ilmastolaissa säädettyä tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä sekä vuodelle 2030 asetetut välitavoitteet ja niiden avulla olisi siten varmistettava jäsenvaltioiden siirtyminen ilmastoneutraaliin kiertotalouteen tieteellisten ja aikasidonnaisten ilmastotavoitteiden perusteella;

palauttaa mieliin, että elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneissa on noudatettava haitan välttämisen periaatetta; korostaa, että ilmaston kannalta merkityksellisten investointien olisi oltava EU:n luokitusjärjestelmän mukaisia ja että kansalliset elpymissuunnitelmat olisi yhdenmukaistettava kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa;

katsoo, että oikeudenmukainen siirtymä ilmastoneutraaliuteen on EU:n merkittävä tehtävä; kehottaa panemaan täytäntöön asianmukaisia toimenpiteitä ja toimintapolitiikkoja tämän siirtymän menestyksen varmistamiseksi yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin, alueiden, kaupunkien ja jäsenvaltioiden kanssa; kehottaa asettamaan etusijalle investoinnit, joilla tuetaan kestävää siirtymää, digitaalistrategiaa ja Euroopan riippumattomuutta strategisilla aloilla johdonmukaisen teollisuusstrategian avulla; katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin digitalisointi auttaa ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa;

korostaa, että ilmastoneutraaliuden saavuttamista ja kiertotaloudeksi muuttumista vuoteen 2050 mennessä koskevan EU:n tavoitteen saavuttaminen riippuu muun muassa riittävän rahoituksen saamisesta ja kestävyyden johdonmukaisesta integroinnista julkiseen ja yksityiseen rahoitukseen; korostaa, ettei yksinomaan julkinen rahoitus riitä varmistamaan edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista ja siirtymän edistämistä; painottaa, että tarvitaan huomattavasti enemmän kestäviä julkisia ja yksityisiä investointeja; kehottaa tämän vuoksi komissiota edistämään julkisia ja yksityisiä investointeja Kestävä Eurooppa -investointiohjelman kehittämisen yhteydessä; korostaa, että kunnianhimoisesta rahoituksesta huolimatta käytettävissä olevat varat eivät ole rajattomia; katsoo olevan olennaisen tärkeää, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelma kattaa ja mahdollistaa lisäinvestoinnit, joilla on todellista lisäarvoa ja jotka eivät syrjäytä markkinarahoitusta; kehottaa komissiota luomaan vankan kehyksen raportointia ja seurantaa varten, jotta voidaan varmistaa, että rahoituksella on todellista vaikutusta; korostaa, että menojen ja tulojen, erityisesti uusia omia varoja luomalla saatujen tulojen, välinen yhteys on olennaisen tärkeä vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon kannalta;

toteaa, että vihreään talouteen siirtyminen vaikuttaa kaikkiin EU:n talouden aloihin, ja painottaa, että ilmastoneutraaliuteen pyrkimisen olisi parannettava Euroopan talouden kilpailukykyä ja johdettava kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen lisääntymiseen unionissa; korostaa, että vihreän siirtymän olisi oltava osallistava ja sen yhteydessä olisi noudatettava taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden periaatteita; katsoo, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa ei pitäisi jättää ketään jälkeen ja että siinä olisi tarvittaessa keskityttävä vähentämään jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä eroja ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamisessa; muistuttaa, että työpaikkojen säilyttäminen ja luominen sekä lisäkoulutus ja uudelleenkoulutus ovat erittäin tärkeitä siirryttäessä käyttämään kestävää energiaa;

korostaa myös, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistuminen edellyttää, että kestävien tuotteiden ja palvelujen eurooppalaiset tuottajat ymmärtävät ohjelman edut;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelma saa riittävästi rahoitusta sen varmistamiseksi, että tulevat ohjelmat, kuten rakennusten kunnostamiseen kannustava strategia, vaikuttavat riittävästi kaikkiin rakennuksiin EU:ssa ja että kaikki unionin kansalaiset voivat hyväksyä ne ja pitävät niitä myönteisinä;

pohtii, onko nykymuotoisen Kestävä Eurooppa -investointiohjelman avulla mahdollista saada käyttöön biljoona euroa vuoteen 2030 mennessä, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian jälkeiset negatiiviset talousennusteet; kehottaa komissiota varmistamaan täyden avoimuuden rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä, kuten kysymyksissä, jotka koskevat optimistista vipuvaikutusta, tiettyjen investointien mahdollista kaksinkertaista laskentaa tai tiettyjen määrien ekstrapolointeihin liittyvää epäselvyyttä; pohtii lisäksi, miten komission ehdottaman ja Eurooppa-neuvoston päätelmissä hyväksytyn uuden monivuotisen rahoituskehyksen avulla voitaisiin saavuttaa Kestävä Eurooppa -investointiohjelman tavoitteet; on huolissaan siitä, että EU:n ohjelmien aikaistettu toteutus voi johtaa vihreiden investointien vajeeseen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen lopulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään suunnitelmia, joissa selitetään, miten ne aikovat kuroa umpeen huomattavaa investointivajetta sekä yksityisten että julkisten investointien avulla, ja joissa arvioidaan nykyisestä kriisistä johtuvia uusia talousnäkymiä ja esitetään vuodelle 2030 asetettavat korkeammat ilmasto-, energia- ja ympäristötavoitteet; korostaa, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelma on EU:n pitkän aikavälin tavoite eikä sitä saa heikentää tulevaisuudessa suppeammilla monivuotisilla rahoituskehyksillä, joissa osoitetaan suuri osa määrärahoista pitkäaikaisen velan takaisinmaksuun;

10.

toteaa, että 14. tammikuuta 2020 annetussa Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa koskevassa komission tiedonannossa arvioidaan, että nykyisten vuodelle 2030 asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vuosittain vähintään 662 miljardin euron investoinnit EU:n tasolla; kehottaa komissiota ottamaan huomioon nämä uudet määrät Kestävä Eurooppa -investointiohjelman tarkistetussa rakenteessa;

11.

kehottaa komissiota ilmoittamaan, missä määrin EU:n luokitusjärjestelmän eri tavoitteet ja luokat koskevat kaikkia monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -elpymisvälineen varoja;

12.

toivoo saavansa vahvistuksen sille, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta myönnettävä rahoitus osoitetaan EU:n tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla niihin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin, joilla on parhaat mahdollisuudet edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien EU:n yritysten ja erityisesti pk-yritysten siirtymä kohti kilpailukykyisempää unionia, sekä työpaikkojen luomista, ja jotka samalla mukautuvat erilaisiin kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin; odottaa mielenkiinnolla sitä, että komissio julkaisee ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen alkua kehyksen, joka koskee ilmastoon, biologiseen monimuotoisuuteen ja muihin kestäviin kohteisiin kohdistuvien menojen seurantaa noudattaen tarvittaessa luokitusjärjestelmäasetuksessa säädettyjä perusteita; kehottaa sisällyttämään tähän kehykseen muun muassa seurantamenetelmät ja niihin liittyvät asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sekä kestävyyden arviointi- ja seurantamekanismin, jonka avulla määritellään haitallisia vaikutuksia noudattaen periaatetta olla aiheuttamatta merkittävää vahinkoa ja Pariisin sopimuksen sitoumuksia;

13.

korostaa, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelman menestys riippuu julkisen ja yksityisen rahoituksen riittävyydestä ja EU:n toimintapolitiikkojen johdonmukaisuudesta; korosta sen vuoksi, että tarvitaan yhdenmukaisia kestävyysindikaattoreita ja vaikutustenmittausmenetelmiä; painottaa, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelman vuoksi olisi aloitettava muihin säädöksiin, olivatpa ne lainsäädäntövaiheessa tai jo hyväksyttyjä, liittyvät vaikutusarvioinnit, jotta voidaan arvioida nykyisen EU:n lainsäädännön yhteensopivuutta EU:n ympäristötavoitteiden kanssa;

14.

korostaa, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelman yhtenä tavoitteena olisi oltava sen varmistaminen, että kestämättömästä taloudellisesta toiminnasta siirrytään kestävään taloudelliseen toimintaan;

15.

katsoo, että julkisen ja yksityisen rahoituksen osalta olisi otettava huomioon luokitusjärjestelmäasetus ja noudatettava periaatetta olla aiheuttamatta merkittävää haittaa, jotta voidaan varmistaa, ettei EU:n toimintapolitiikoilla ja rahoituksella, mukaan lukien EU:n talousarvio, Next Generation EU -välineestä rahoitetut ohjelmat, eurooppalainen ohjausjakso ja EIP:n rahoitus, tueta hankkeita ja toimia, jotka haittaavat merkittävästi yhteiskuntaan tai ympäristöön liittyviä tavoitteita, eikä heikennetä taloudellista kilpailukykyä tai aiheuteta työpaikkojen menetyksiä; korostaa, että julkiset talousarviot ja julkiset pankit eivät pysty yksin kuromaan umpeen investointivajeita; muistuttaa, että kymmenen suurta eurooppalaista pankkia investoi edelleen vuosittain yli 100 miljardia euroa fossiilisiin polttoaineisiin; muistuttaa, että luokitusjärjestelmäasetuksen mukaan komission on annettava vuoden 2020 loppuun mennessä delegoitu säädös, joka sisältää tekniset seulontakriteerit toimille, joilla edistetään merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista;

16.

kehottaa komissiota varmistamaan, että uudella monivuotisella rahoituskehyksellä ei tueta toimintaa tai investoida toimintaan, joka johtaisi sellaisiin omaisuuseriin lukkiutumiseen, jotka haittaavat unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista, kun otetaan huomioon omaisuuserien elinkaari;

17.

kehottaa komissiota arvioimaan vaihtoehtoja laajentaa EU:n luokitusjärjestelmän käyttöä siten, että sitä käytettäisiin ilmasto- ja ympäristömenojen seurantaan kaikessa EU:n julkisessa rahoituksessa, mukaan lukien uusi monivuotinen rahoituskehys, InvestEU-ohjelma, Next Generation EU -väline, vakavaraisuustukiväline, elpymis- ja palautumistukiväline sekä Euroopan investointipankin (EIP) varat;

18.

kehottaa toteuttamaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta asiaankuuluvissa EU:n rahoitusasetuksissa esimerkiksi ilmastoon, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien kestävyysarviointien avulla; muistuttaa, että tiukkoja investointisääntöjä ei pitäisi ottaa käyttöön kuulematta ensin paikallis- ja alueviranomaisia, teollisuudenaloja ja pk-yrityksiä;

19.

kehottaa komissiota arvioimaan ja yksilöimään toiminnat, jotka haittaavat merkittävästi ympäristökestävyyttä, asetuksen (EU) 2020/852 26 artiklan 2 kohdan a alakohdan sekä Euroopan keskuspankin ja rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevän keskuspankkien ja sääntelyviranomaisten verkoston suosituksen mukaisesti;

20.

kehottaa lakkauttamaan realistisella tavalla asteittain julkiset ja yksityiset investoinnit sellaisiin erittäin saastuttaviin teollisuudenaloihin, joille on olemassa taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, kunnioittaen kuitenkin samalla täysimääräisesti jäsenvaltioiden oikeutta valita energialähteiden yhdistelmänsä, ja toteaa, että tavoitteena on ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa koskeva järjestelmä ja energiaverkko, jotka ovat yhteensopivia Pariisin sopimuksen kanssa; korostaa, että on kiireellisesti etsittävä tällaisia vaihtoehtoja investoimalla mittavasti teknologiseen innovointiin ja energiatehokkuuteen; vaatii, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta rahoitetut toimet eivät saa lisätä sosiaalista eriarvoisuutta eivätkä syventää Itä- ja Länsi-Euroopan välistä taloudellista ja sosiaalista juopaa EU:ssa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että 11 maata ja Euroopan unioni tukivat fossiilisia polttoaineita vuosittain 112 miljardilla eurolla vuosien 2014 ja 2016 välillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan strategioita haitallisten tukien poistamiseksi asteittain, jotta voidaan parantaa biologisen monimuotoisuuden ja luonnon ekosysteemien suojelemisen johdonmukaisuutta ja uskottavuutta EU:ssa ja tehostaa siirtymistä puhtaisiin energiajärjestelmiin ja ilmastoneutraaliin kiertotalouteen;

21.

katsoo, että ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä olisi säilytettävä EU:n yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset ja kilpailukyky erityisesti silloin, kun esiintyy kolmansien maiden aiheuttamaa epäreilua kilpailua; katsoo, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelmalla olisi edistettävä kestävää eurooppalaista tuotantoa ja maailmanlaajuisten päästöjen vähentämistä kauppapolitiikan avulla, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa; vaatii, ettei kauppasopimuksissa saa taata sijoittajansuojaa ympäristö-, sosiaali- ja terveysnormien kustannuksella; korostaa, että EU:n ja kolmansien maiden välisiin kauppasopimuksiin on sisällytettävä valvottavissa olevia ilmasto- ja muita ympäristönormeja, jotta voidaan muun muassa varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille yrityksille; kehottaa varmistamaan, että kolmannet maat voivat osallistua rajat ylittäviin hankkeisiin, joilla edistetään Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista;

22.

korostaa, että EU:n tärkeimmät koulutus-, vapaaehtoistyö- ja kulttuuriohjelmat Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot ja Luova Eurooppa -ohjelma ovat olennaisen tärkeitä välineitä ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisessa torjunnassa ja että ne ovat avainasemassa, kun edistetään vihreässä siirtymässä tarvittavien taitojen oppimista, tiedotetaan ympäristö- ja ilmastonmuutosasioista, erityisesti ympäristönsuojeluun liittyvää vapaaehtoistyötä tekeville nuorille, ja kehitetään luovia, osallistavia ja helposti saatavilla olevia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi; korostaa, että näillä ohjelmilla edistetään EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista; korostaa tässä yhteydessä Erasmus+-ohjelmasta tuettavien maatalousalan työharjoittelujen merkitystä;

EU:n talousarvio: rahoitusvarojen kohdentaminen, käyttöönotto ja käynnistäminen

23.

korostaa, että EU:n määrärahoilla on merkittävä rooli Kestävä Eurooppa -investointiohjelman toteuttamisessa; palauttaa mieliin pitkäaikaisen kantaansa, jonka mukaan uusien aloitteiden kestävyyttä olisi aina arvioitava ja ne olisi aina rahoitettava uusilla määrärahoilla eivätkä ne saisi vaikuttaa kielteisesti muihin toimintapolitiikkoihin; korostaa EU:n pitkäaikaisten toimintapolitiikkojen, kuten koheesio- ja maatalouspolitiikan, sekä muiden keskeisten politiikanalojen, kuten tutkimuksen, innovoinnin tai ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillitsemisen, merkitystä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan poliittisten sitoumustensa mukaisesti ja laatimaan unionille tulevaisuuteen suuntautuvan monivuotisen rahoituskehyksen, joka pystyy vastaamaan kansalaisten odotuksiin;

24.

korostaa kestävien yksityisten investointien merkitystä ja roolia Kestävä Eurooppa -investointiohjelman tavoitteiden saavuttamisessa ja katsoo, että yksityisen rahoituksen saatavuutta on helpotettava; korostaa lisäksi, että teknistä tukea olisi parannettava paikallisten ja kansallisten yrityshautomojen sekä rahoittajat ja hankevastaavat yhteen tuovien hankehautomojen avulla;

25.

pitää myönteisenä, että Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt investointeja ja uudistuksia tukevana hätätilanteen apuvälineenä toimivan Euroopan unionin elpymisvälineen; pitää kuitenkin valitettavana ehdotusta vähentää useiden EU:n ohjelmien lisärahoitusta merkittävästi ja peruuttaa joidenkin ohjelmien lisärahoitus kokonaan; katsoo, että hiilestä riippuvaisten alueiden siirtymän tukemista koskeviin ohjelmiin ehdotetut leikkaukset ovat ristiriidassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa ja vaikuttavat viime kädessä myös Kestävä Eurooppa -investointiohjelman rahoitukseen;

26.

korostaa, että Pariisin sopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattaminen edellyttää, että EU:n pyrkimyksiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen olisi tuettava kunnianhimoisella osuudella ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä EU:n talousarviomenoista; pyrkii näin ollen saavuttamaan mahdollisimman pian oikeudellisesti sitovan 30 prosentin menotavoitteen ilmastotoimien valtavirtaistamisen ja 10 prosentin menotavoitteen biologisen monimuotoisuuden osalta; korostaa, että ilmastoon liittyvää menotavoitetta olisi sovellettava koko monivuotiseen rahoituskehykseen; korostaa, että 37 prosentin ilmastotavoitetta olisi sovellettava myös Next Generation EU -välineen menoihin; kehottaa komissiota luomaan tarkoituksenmukaisen ja avoimen kehyksen EU:n talousarvioon sisältyvien ilmastomenojen seurantaa ja valvontaa varten; korostaa uusien omien varojen keskeistä roolia siinä, että EU:n talousarviosta on tulevaisuudessa mahdollista osoittaa enemmän rahoitusta ilmastotoimia varten;

27.

pitää myönteisenä ehdotusta osoittaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle lisää varoja Next Generation EU -välineestä mutta pitää valitettavana neuvoston ehdotusta vähentää näitä lisävaroja ja korostaa, että tarvitaan lisätukea, jotta voidaan varmistaa, että siirtymän suorien tai välillisten vaikutusten kohteena olevat työntekijät saavat asianmukaista tukea; palauttaa mieliin, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoilla voidaan täydentää koheesiopolitiikan yhteydessä käytettävissä olevia varoja, ja toteaa, ettei uudessa ehdotuksessa saisi velvoittaa tekemään siirtoja jäsenvaltiokohtaista määrärahoista, mikä haittaisi koheesiopolitiikkaa, eikä se saisi aiheuttaa kilpailun vääristymistä;

28.

katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän periaate olisi valtavirtaistettava koko vihreän kehityksen ohjelmaan ja että oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta olisi tuettava erityisesti alueita, jotka ovat eniten riippuvaisia fossiilisista polttoaineista; korostaa, että rahoitusta saavien hankkeiden on oltava ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestäviä ja elinkelpoisia pitkällä aikavälillä; kehottaa tämän vuoksi laatimaan kattavan EU:n strategian oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tukea saavien alueiden kehittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi;

29.

korostaa, että oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien laadintaan olisi otettava mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät; katsoo, että oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden erilaiset lähtökohdat ilmastoneutraaliuteen pyrittäessä; toteaa, että tukikelpoisuuskriteerien olisi oltava selkeämpiä; katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettujen ohjelmien arvioinnissa olisi myös käytettävä ilmastonseurannan, luonnonpääoman tilinpitokäytännön ja elinkaariarvioinnin menetelmiä;

30.

pitää myönteisenä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahta lisäpilaria: InvestEU-ohjelmaan kuuluvaa oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyä ja julkisen sektorin lainajärjestelyä, joilla luodaan oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kanssa uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja autetaan lieventämään ilmastoneutraaliuteen siirtymisestä ja kiertotalouden täytäntöönpanosta aiheutuvia sosioekonomisia vaikutuksia EU:n heikoimmassa asemassa olevilla ja hiili-intensiivisimmillä alueilla ja kaupungeissa ja autetaan vastaamaan energian kohtuuhintaisuutta koskeviin haasteisiin, joita kansalaiset kohtaavat siirtymäprosessissa; katsoo, että näiden pilarien menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että jäsenvaltioille, alueille ja kaupungeille taataan riittävä tekninen tuki;

31.

korostaa, että sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä on mahdollinen vain, jos suurkaupunkialueet osallistuvat siihen merkittävästi; katsoo siksi, että kaupungeilla olisi oltava mahdollisuus saada helposti oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin toisen ja kolmannen pilarin varoja, jotta voidaan kehittää laaja rahoitusmekanismi, jolla autetaan kaupunkien ilmastoon ja yhteiskuntaan liittyviä toimia; toteaa, että tähän voi sisältyä suoraan saatavilla olevia varoja muun muassa asuntopolitiikkaan, rakennusten peruskorjaukseen, jälkiasennus- ja eristämisohjelmiin, julkisen liikenteen hankkeisiin, kaupunkien vihreän infrastruktuurin parantamiseen, kiertotalouden välineiden käyttöönottoon tai kestävää vesihuoltoa koskeviin hankkeisiin;

32.

pitää myönteisenä InvestEU-ohjelman roolia Kestävä Eurooppa -investointiohjelman täytäntöönpanossa ja toiminnassa ja katsoo, että sen olisi oltava keskeisessä asemassa unionin vihreässä, oikeudenmukaisessa ja palautumis- ja selviytymiskykyä edistävässä elpymisessä; pitää valitettavana, että sekä monivuotisesta rahoituskehyksestä että Next Generation EU -välineestä InvestEU-ohjelmaan osoitettavia määrärahoja vähennettiin merkittävästi komission viimeisimpään ehdotuksen verrattuna; pitää myönteisenä ehdotusta luoda InvestEU-rahastoon strategisten investointien väline ja erityisesti lisätä viides ikkuna eli eurooppalaisten investointien ikkuna, jonka tuella edistetään kestäviä investointeja keskeisiin teknologioihin ja arvoketjuihin; painottaa, että InvestEU-ohjelmasta rahoitettavissa hankkeissa olisi noudatettava unionin vuoden 2030 ilmasto- ja ympäristösitoumuksia;

33.

korostaa, että komission tarkistetussa ehdotuksessa otetaan jo huomioon toukokuussa 2019 aikaansaatu parlamentin ja neuvoston alustava sopimus InvestEU-ohjelmasta; palauttaa mieliin, että EIP-ryhmän erityisaseman lisäksi sovittiin muiden täytäntöönpanosta vastaavien kumppaneiden, kuten kansallisten kehityspankkien tai muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, tärkeästä roolista; palauttaa kuitenkin mieliin, että InvestEU-ohjelma on kysynnästä riippuvainen väline, minkä vuoksi olisi vältettävä liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä; korostaa, että on tarpeen varmistaa, että paikan päällä on saatavilla asianmukaista teknistä tukea sen varmistamiseksi, että hankkeita rahoitetaan paikoissa, joissa niitä eniten tarvitaan, ja siten, että ne todella täydentävät muita toimia; korostaa tässä yhteydessä neuvontakeskuksen keskeistä merkitystä, minkä vuoksi sille olisi varmistettava riittävästi määrärahoja;

34.

vahvistaa jälleen, että EU on ilmastonmuutoksen torjunnan maailmanlaajuisena johtajana vastuussa muiden kansainvälisten kumppaneiden kannustamisesta noudattamaan samanlaista lähestymistapaa; katsoo, ettei EU:n talousarviosta kolmansille maille myönnettyjä varoja saisi käyttää tavalla, joka on ristiriidassa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa, ja että kyseisillä varoilla olisi pyrittävä edistämään ohjelman tavoitteiden saavuttamista ottaen huomioon kunkin maan erilainen kehitystaso ja erilaiset investointitarpeet; katsoo pandemian osoittaneen, että ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi unionin ulkopuolella toteutettavat toimet liittyvät erottamattomasti terveyteen unionissa ja että tällaiset toimet ovat kustannustehokkaita verrattuna pandemian vaikutuksiin;

35.

toteaa, että innovaatio- ja modernisaatiorahastoista olisi tuettava merkittävästi kestävää siirtymää kasvihuonekaasujen nollanettopäästöihin vuoteen 2020 mennessä, ja pitää erityisen myönteisenä sitä, että modernisaatiorahastosta tuetaan erityisesti investointeja, joilla parannetaan energiatehokkuutta kymmenessä alhaisemman tulotason jäsenvaltiossa, ja katsoo, että se on siten tärkeä väline oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi; korostaa kuitenkin, että rahastoa on valvottava tehokkaasti, sillä modernisaatiorahastosta ei saisi rahoittaa toimia, jotka haittaavat merkittävästi yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamista;

36.

katsoo, että päällekkäisyyksiä unionin talousarviosta rahoitettujen vastaavanlaisten toimien kanssa on vältettävä ja että unionin talousarvion valvonta voisi vaikeutua, jos nämä rahastot eivät kuulu sen piiriin; kehottaa komissiota tiedottamaan asianmukaisesti budjettivallan käyttäjälle rahastojen täytäntöönpanosta;

37.

pitää myönteisenä, että komissio aikoo tarkastella uudelleen sekä modernisaatiorahastoa että innovaatiorahastoa päästökauppajärjestelmän tarkistamisen yhteydessä; palauttaa mieliin pitkäaikaisen vaatimuksensa määritellä merkittävä osa päästökauppajärjestelmän tuloista omiksi varoiksi;

38.

korostaa yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan keskeistä roolia Kestävä Eurooppa -investointiohjelman tavoitteiden saavuttamisessa; toteaa, että EU:n maatalous- ja kalastusalan siirtyessä luonnonvarojen kestävämpään hoitoon ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen on säilytettävä yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet, jotka koskevat laadukkaiden elintarvikkeiden tarjonnan tukemista, elintarvikeomavaraisuuden takaamista eurooppalaisille, vakaiden ja riittävien tulojen takaamista viljelijöille ja kalastajille ja maaseutualueiden kestävän kehityksen edistämistä; korostaa, että on varmistettava, että yhteisellä maatalouspolitiikalla edistetään EU:n ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamista, kuten 7. marraskuuta 2018 annetussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa painotetaan;

39.

korostaa, että on tärkeää helpottaa julkisen ja yksityisen rahoituksen saantia, jotta voidaan tukea vihreiden investointien lisäämistä, digitalisointivälineiden kehittämistä ja saatavuutta sekä nykyaikaistamista ja innovointia, joiden avulla maatalousala, kalastusala ja maaseutualueet voivat vastata vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin pyrkimisen aiheuttamiin haasteisiin ja hyödyntää sen luomia mahdollisuuksia;

40.

korostaa, että koheesiopolitiikalla, joka on EU:n tärkein investointipolitiikka, on ratkaiseva rooli ilmastoneutraaliuteen siirtymisen tukemisessa; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että covid-19-pandemian jälkeen koheesiopolitiikka on yksi talouden kestävän elpymisen ratkaisevista välineistä ja sen olisi säilytettävä pitkäaikainen roolinsa yhteiskunnallisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä, kuten EU:n perussopimuksissa määrätään; painottaa, että koheesiopolitiikkaa olisi vahvistettava, jotta voidaan saavuttaa sen tärkeimmät tavoitteet ja edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistumista;

41.

tukee komission innovatiivista lähestymistapaa sen todetessa, että myös EU:n talousarvion tulopuolella edistetään ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista; palauttaa mieliin, että parlamentti kannattaa lisäarvoa tuottavien ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa merkittävästi tukevien uusien omien varojen käyttöönottoa;

42.

vahvistaa jälleen monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa väliaikaisessa mietinnössä esitetyn aiemman kantansa, joka koskee ehdotuksia mahdollisiksi uusiksi omiksi varoiksi, joiden olisi vastattava olennaisen tärkeitä EU:n tavoitteita, mukaan lukien ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu; pyytää tämän vuoksi ottamaan kansalaisille lisätaakkaa luomatta käyttöön uusia omia varoja, joihin voisivat kuulua esimerkiksi varat, joita koskevat määrät komissio esitti vuonna 2018 ja jotka perustuvat

i)	päästökauppajärjestelmästä saataviin huutokauppatuloihin, jotka voisivat olla 3–10 miljardia euroa vuodessa

ii)	rahoitusosuuteen, jonka määrä lasketaan kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrän perusteella ja joka voisi olla 3–10 miljardia euroa vuodessa

iii)	tulevaan hiilidioksidipäästöjen tullimekanismiin, josta saatava määrä voisi olla 5–14 miljardia euroa vuodessa

iv)	yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan, josta saatava määrä voisi olla yli 12 miljardia euroa vuodessa

v)	digitaalialan yritysten verotukseen, josta saatava määrä voisi olla 750 miljoonaa – 1,3 miljardia euroa vuodessa, ja

vi)	finanssitransaktioveroon, josta saatava määrä voisi olla vuonna 2012 esitetyn komission ehdotuksen mukaisesti ja ottaen huomioon brexitin ja talouskasvun jopa 57 miljardia euroa vuodessa veron soveltamisalasta riippuen;

kehottaa tässä yhteydessä jälleen kaikkia jäsenvaltioita liittymään finanssitransaktioveroa koskevaan tiiviimpään yhteistyökehykseen; kehottaa komissiota toimittamaan mahdollisimman pian yksityiskohtaisia tietoja 27. toukokuuta 2020 annetussa elpymissuunnitelmaa koskevassa komission tiedonannossa esitetyistä omista varoista, mukaan lukien suurten yritysten toimintaan perustuva maksu ja päästökauppajärjestelmän mahdollinen laajentaminen siten, että sitä sovellettaisiin myös merenkulku- ja ilmailualalla;

43.

painottaa, että EU:n talousarvioon olisi sisällytettävä uusien omien varojen kori vuodesta 2021 alkaen ja että olisi myös laadittava oikeudellisesti sitova aikataulu uusien omien varojen ehdottamiselle ja käyttöönotolle seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana; vaatii, että uusista omista varoista saatujen tulojen on oltava riittävät kattamaan vähintään elpymisvälineen takaisinmaksuvelvoitteet; edellyttää, että tämän tason ylittävät tulot olisi palautettava EU:n talousarvioon, jotta voidaan kuroa umpeen muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoitusvaje, ja että tämä ei saa vaikuttaa yleiskatteisuuden periaatteeseen;

44.

korostaa, että kumpikin tulotyyppi, ympäristöön liittyvät ja muut kuin ympäristöön liittyvät tulot, on välttämätön uusien todellisten omien varojen luotettavan korin luomiseksi, sillä ympäristöön liittyvien tulojen määrä voi vähentyä suhteellisesti ajan mittaan EU:n edetessä ilmastoneutraaliuteen johtavassa kehityksessä;

Rahoituslaitokset – vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon tukeminen

45.

pitää myönteisenä EIP:n päätöstä tarkistaa energia-alan lainanantopolitiikkaansa ja ilmastostrategiaansa ja omistaa 50 prosenttia toimenpiteistään ilmastotoimille ja ympäristön kestävyydelle vuodesta 2025 lähtien, jotta voidaan noudattaa Pariisin sopimuksen mukaisia EU:n velvoitteita; kehottaa EIP:tä myös tarkistamaan liikennealan lainanantopolitiikkaansa ja sitoutumaan kestävään siirtymään ilmastoneutraaliuteen ja kiertotalouteen ja ottamaan samalla huomioon jäsenvaltioissa käytetyt energialähteiden erilaiset yhdistelmät ja kiinnittämään erityisesti huomiota aloihin ja alueisiin, joihin siirtymä eniten vaikuttaa; kehottaa erityisesti panemaan täytäntöön uusia toimintapolitiikkoja sellaisilla hiili-intensiivisillä teollisuudenaloilla, joita EIP rahoittaa, jotta voidaan tukea näiden alojen siirtymää ja mukauttaa kaikkia uusia alakohtaisia lainoja siten, että niiden avulla tuetaan tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä; pitää myönteisenä EIP:n sitoumusta lopettaa fossiilisia polttoaineita koskevien energiahankkeiden rahoittaminen vuoteen 2021 mennessä; vaatii, että on hyväksyttävä ja julkaistava todennettavissa olevat siirtymäsuunnitelmat ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi;

46.

korostaa, että covid-19-pandemian johdosta toteutettavien EIP:n toimien olisi oltava yhdenmukaisia Kestävä Eurooppa -investointiohjelman tavoitteiden kanssa; toteaa kuitenkin, ettei kaikilla rahoitetuilla hankkeilla voi edistää EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista, ja vaatii, ettei tämä saisi estää niiden rahoitusta; katsoo kuitenkin, että EIP:n salkun osalta on noudatettava EU:n kestävyystavoitteita ja periaatetta olla aiheuttamatta merkittävää haittaa; kehottaa EIP:tä laatimaan konkreettisen etenemissuunnitelman 50 prosentin nimenomaisen tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä ja ilmoittamaan vuosittain sen varojen osuuden, jolla rahoitetaan EU:n luokitusjärjestelmän mukaisesti ympäristön kannalta kestäviä toimia; muistuttaa, että EIP:n covid-19-pandemian vuoksi toteuttamien toimien pitäisi tuottaa 240 miljardin euron investoinnit ja että toimiin ryhdyttiin muutamassa viikossa;

47.

katsoo, että EIP:n menestys vihreän kehityksen ohjelman rahoittamisessa edellyttää alhaalta ylöspäin suuntautuvaa ja osallistavaa lähestymistapaa ja että EIP:n olisi edistettävä julkisen ja yksityisen sektorin välistä erityistä vuoropuhelua ja parempaa koordinaatiota eri sidosryhmien, kuten paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien, kanssa; korostaa lisäksi EIP:n riippumattomuutta mutta samalla myös sitä, että on tärkeää varmistaa kaikkien investointien demokraattinen valvonta;

48.

muistuttaa, että EIP on maailman suurin vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskija ja on saanut kerättyä 23 miljardia euroa 11 vuoden aikana; panee merkille, että merkittävänä haasteena on ollut yhteisten normien asettaminen viherpesun välttämiseksi; pitää myönteisenä vuonna 2018 liikkeeseen laskettuja EIP:n uusia kestävyystietoisuusjoukkovelkakirjoja, joiden tarkoituksena on tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä investointeja; korostaa, että on tärkeää asettaa yhteiset normit näille uusille joukkovelkakirjoille, jotta voidaan varmistaa hankkeiden avoimuus, todennettavuus ja mitattavuus; kehottaa EIP:tä jatkamaan tätä toimintaa ja laajentamaan vihreiden joukkovelkakirjojen ja kestävyystietoisuusjoukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua, mikä voi helpottaa Kestävä Eurooppa -investointiohjelman täytäntöönpanoa ja auttaa kehittämään yhteiskunnallista ja ympäristöön liittyvää kestävyyttä koskevien joukkovelkakirjojen markkinoita kestävän kasvun rahoitusta koskevan EU:n toimintasuunnitelman ja EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän perusteella;

49.

kehottaa EIP:tä aktiivisesti tukemaan oikeudenmukaista siirtymää edistäviä hankkeita, kuten tutkimusta, innovointia ja digitalisaatiota, pk-yritysten rahoituksen saantia sekä sosiaalisia investointeja ja taitoja koskevia hankkeita;

50.

toteaa, että EIP:n pääjohtaja Werner Hoyer on korostanut tarvetta vahvistaa EIP:n pääomapohjaa, jotta se voi jatkaa sellaisia kunnianhimoisia hankkeita, joilla tuetaan siirtymistä kestävään talouteen;

51.

panee merkille kansallisten kehityspankkien ja -laitosten ja kansainvälisten rahoituslaitosten, mukaan lukien Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ja Maailmanpankki, tärkeän roolin kestävien hankkeiden rahoittamisessa ja siten myös pyrkimyksissä saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet; korostaa, että kansalliset kehityspankit ja -laitokset voivat kansallisen ja alueellisen tason kokemuksensa ja valmiuksiensa perusteella olla keskeisessä asemassa julkisten varojen vaikutuksen maksimoinnissa, mukaan lukien InvestEU-ohjelman kumppanuuksien avulla, ja voivat siten auttaa unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa; korostaa, että pk-yritysten rahoitus on avainasemassa Kestävä Eurooppa -investointiohjelman onnistuneen täytäntöönpanon kannalta;

52.

korostaa myös, että kansalliset kehityspankit ja -laitokset ovat hyvin perehtyneitä ja soveltuvia suhteellisen pienten hankkeiden suunnitteluun, hallinnointiin ja rahoitukseen niiden tämän alan kokemuksen ansiosta; pitää sen vuoksi myönteisenä niiden osallistumista Kestävä Eurooppa -investointiohjelman eri osuuksiin, sillä ne ovat elimiä, jotka soveltuvat parhaiten kanavoimaan unionin tason investointeja reaalitalouteen ja paikallisesti; korostaa, että on tärkeää varmistaa paikallinen tekninen tuki hankevastaaville ja innovoinnille, ja painottaa hankehautomojen roolia hankkeiden kehityksen tukemisessa siten, että ne voivat saada rahoitusta; kehottaa uudistamaan valtiontukea siten, että kansallisille kehityspankeille ja -laitoksille annetaan oikeus tarjota etuuskohteluun perustuvia lainoja kestävyyden edistämiseksi;

53.

toteaa, että julkiset ja yksityiset investoinnit voivat tukea kestävää elpymistä ja selviytymis- ja palautumiskykyä, kun rahoitus suunnataan vihreisiin investointeihin, kuten sähköverkkoihin, super- ja älyverkkoihin, rautatieverkkoihin, energiatehokkuuteen ja kiertotaloushankkeisiin;

54.

korostaa, että ympäristö- ja ilmastokatastrofit aiheuttavat yhä enemmän rahoitusvakauteen liittyviä riskejä ja että sen vuoksi nämä pitkän aikavälin riskit olisi sisällytettävä vakavaraisuuden sääntelyn ja valvonnan arviointeihin; katsoo, että EKP:n toimintapolitiikoissa olisi otettava paremmin huomioon ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävyyden edistäminen ja että samalla olisi kunnioitettava täysin sen toimeksiantoa ja riippumattomuutta ja oltava vaarantamatta sen asemaa rahoitusvakauden ja vakaan rahatalouden vartijana; palauttaa mieliin EKP:n pääjohtajan lausunnon, jonka mukaan EKP tukee luokitusjärjestelmän laatimista, sillä sen avulla voidaan helpottaa ympäristönäkökohtien sisällyttämistä keskuspankkisalkkuihin; panee merkille uudistettua kestävän rahoituksen strategiaa ja muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta annetun direktiivin tarkistamista koskevissa komission julkisissa kuulemisissa esitettyyn kysymykseen annetun eurojärjestelmän äskettäisen vastauksen, jossa todettiin, että markkinavoimat voivat toimia ja niiden olisi toimittava keskeisinä tekijöinä, jotka suuntaavat rahoitusvirtoja kestävään taloudelliseen toimintaan; pitää myönteisenä, että EKP ja rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevä keskuspankkien ja sääntelyviranomaisten verkosto ovat kehottaneet rahoitusalan sääntelyviranomaisia arvioimaan paremmin kestävyyteen liittyviä taloudellisia riskejä;

55.

kehottaa EKP:tä etenemään rahapolitiikan strategiassaan noudattaen täysin SEUT-sopimuksessa vahvistettua hintavakauden ylläpitämistä koskevaa toimeksiantoansa; toteaa, että osana rahapolitiikan strategiansa uudelleentarkastelua EKP arvioi Pariisin sopimuksen mukaisesti, voiko se ottaa toimeksiantonsa puitteissa huomioon kestävyysnäkökohdat ja erityisesti ympäristön kestävyyteen liittyvät riskit vakuuskäytännöissään ja vuotuisissa stressitesteissään ja jos voi, niin miten, ja pitää samanaikaisesti erillään rahapolitiikkaan ja vakavaraisuuden valvontaan liittyvät tehtävänsä; kehottaa lisäksi EKP:tä ilmoittamaan, missä määrin rahapolitiikka on mukautunut Pariisin sopimukseen, ja laatimaan tulevaa mukautumista koskevan etenemissuunnitelman soveltaen EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää asianmukaisesti näitä toimia varten; kehottaa EKP:tä tarkastelemaan muita tapoja tukea EIP:tä, jotta voidaan lisätä EIP:n rahoituskapasiteettia aiheuttamatta vääristymiä markkinoilla;

56.

ehdottaa, että EKP:n olisi arvioitava hiili-intensiivisen joukkovelkakirjojen salkun tasapainottamista yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelman yhteydessä, kun otetaan huomioon EIP:n ilmastositoumukset;

57.

kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia kehittämään kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa valvomilleen rahoituslaitoksille vuotuisia ilmastostressitestejä, joista keskustellaan parhaillaan erityisesti rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevän keskuspankkien ja sääntelyviranomaisten verkostossa, jotta saadaan selville, missä ilmaston kannalta merkityksellisiä taloudellisia riskejä on asiaankuuluvien EU:n rahoituslaitosten salkuissa ja kuinka laajoja kyseiset riskit ovat;

58.

katsoo, että julkinen liikenne on keskeisessä asemassa kestävän kaupunkiliikenteen saavuttamiseksi; korostaa tarvetta lisätä julkisen liikenteen verkkojen ja kaluston paikallista ja alueellista tukea, sillä se on tehokas vähäpäästöiseen liikkuvuuteen siirtymisen väline ja edistää samalla liikennemuotosiirtymää erityisesti suurkaupunkikeskuksissa ja yhteyksiä maaseutualueilla alueellisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi; katsoo, että kaupunkiliikenteen rahoituksen kytkeminen tiukemmin kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin on olennaisen tärkeää kaupunkiliikenteen muutoksen vauhdittamiseksi; kehottaa komissiota tekemään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä kestävien kaupunkiliikennesuunnitelmien ja -politiikkojen kehittämiseksi, mukaan lukien tuki tehokkaille julkisen liikenteen järjestelmille ja aktiivisen liikkuvuuden ratkaisuille, kuten kävelylle ja pyöräilylle, sekä eri liikennemuotojen esteettömyyden ja multimodaalisuuden edistäminen;

Yksityisten investointien käyttöönotto kestävää elpymistä varten

59.

kannattaa uudistettua kestävän rahoituksen strategiaa; korostaa, että tarvitaan rahoitustuotteita koskevaa kehittyvää EU:n ympäristömerkkiä, vihreitä joukkovelkakirjoja koskevaa EU:n standardia ja luotettavampia, vertailukelpoisempia ja helpommin saatavilla olevia kestävyyttä koskevia tietoja, jotka saadaan yhdenmukaistamalla kestävyysindikaattoreita; muistuttaa, että vihreä rahoitus on erittäin tärkeää EU:n ja euron kansainvälisen aseman kannalta seuraavalla vuosikymmenellä; korostaa, että yksinkertaistetut raportointistandardit ovat tärkeitä pk-yrityksille, sillä ne antavat niille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti pääomamarkkinoille;

60.

painottaa, että luotettavammat, vertailukelpoisemmat ja helpommin saatavilla olevat kestävyyttä koskevat tiedot ovat välttämättömiä, jotta EU:n kestävä rahoitusjärjestelmä toimisi käytännössä; pitää myönteisenä pääomamarkkinaunionia käsittelevän korkean tason foorumin ajatusta perustaa eurooppalainen keskitetty yhteyspiste, joka kokoaa yhteen tietoja EU:ssa toimivista yrityksistä yhdistämällä olemassa olevia kansallisia ja EU:n rekistereitä ja yritystietokantoja, jotta voidaan auttaa yrityksiä erityisesti pienissä jäsenvaltioissa houkuttelemaan sijoittajia; korostaa, että yritysten olisi voitava valvoa tietojensa saatavuutta yhteyspisteessä; kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian lainsäädäntöehdotuksen, joka koskee listattujen ja listaamattomien EU:n yritysten taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten tietojen eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä, ja noudattamaan samalla tarvittaessa myös suhteellisuusperiaatetta; kehottaa komissiota yhtenäistämään muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta annetun direktiivin avoimuusvaatimuksia ja yhdenmukaistamaan ne luokitusjärjestelmäasetuksen ja kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen vastaavien vaatimusten kanssa; kehottaa käyttämään avoimia tietojen keräämis- ja julkistamismenetelmiä; kehottaa komissiota toteuttamaan Kestävä Eurooppa -investointiohjelman täytäntöönpanoa koskevien tietojen tehokkaan seurannan ja raportoinnin ja asettamaan tiedot yleisön saataville EU:n vihreän siirtymän menojen täydellisen avoimuuden takaamiseksi; katsoo, että merkittävä osa elpymissuunnitelman yhteydessä liikkeeseen laskettavista EU:n joukkovelkakirjoista lasketaan liikkeelle komission ehdotuksen mukaisesti vihreitä joukkovelkakirjoja koskevan EU:n standardin perusteella;

61.

pitää myönteisenä edistystä, joka on saavutettu vuoden 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvien aloitteiden pohjalta; kehottaa hyväksymään luokitusjärjestelmäasetuksessa säädettyjä delegoituja säädöksiä ottaen huomioon kestävyyskriteerit ja -indikaattorit; kehottaa erityisesti noudattamaan ripeästi kestävää rahoitusta, julkistamista ja luokitusjärjestelmää koskevien asetusten mukaista periaatetta olla aiheuttamatta merkittävää haittaa; korostaa, että on tärkeää, että kaikkiin rahoitustuotteisiin ja -yhdistyksiin sovelletaan kunnianhimoisia julkistamisvaatimuksia;

62.

katsoo, että tuleva uudistettu EU:n kestävän rahoituksen strategia on merkittävä tilaisuus nopeuttaa siirtymää kohti kestävämpiä vähittäisinvestointeja; kehottaa komissiota ehdottamaan kestävien vähittäisinvestointien edistämiseksi tarvittavia toimenpiteitä;

63.

panee merkille luokitusjärjestelmäasetuksen 26 artiklan 2 kohdan, jossa komissio valtuutetaan julkaisemaan viimeistään 31. joulukuuta 2021 kertomus, jossa kuvaillaan säännökset, jotka olisivat tarpeen kyseisen asetuksen soveltamisalan laajentamiseksi ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen ulkopuolelle, mukaan lukien muut kestävyystavoitteet, kuten sosiaaliset tavoitteet;

64.

kannattaa kestävää rahoitusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kehotusta laatia uusia toimenpiteitä, joilla edistetään pitkän aikavälin toimia ihmisten ja maapallon hyväksi; kehottaa komissiota analysoimaan, miten pitkän aikavälin näkökulma voidaan sisällyttää paremmin hyvää hallintotapaa koskevaan järjestelmään ja sitä koskeviin sääntöihin; pitää myönteisenä yritysten kestävää hallinnointia koskevan aloitteen valmistelua;

65.

kehottaa komissiota harkitsemaan muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta annetun direktiivin tarkistamista siten, että se kattaisi myös niiden tietojen julkistamisen, jotka koskevat yritysten toiminnan vaikutuksia ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnoinnin kestävyyteen;

66.

vaatii, että julkisten ja yksityisten investointien on täydennettävä mahdollisuuksien mukaan toisiaan, kun otetaan käyttöön vihreän kehityksen ohjelmaa varten tarvittavaa rahoitusta; korostaa, että yksityisen sektorin investointeja ei pitäisi syrjäyttää, jotta Kestävä Eurooppa -investointiohjelman rahoitus voidaan maksimoida;

67.

palauttaa mieliin, että kestämättömiin taloudellisiin toimiin investoiminen ja lainojen antaminen niitä varten voi johtaa arvottomiin omaisuuseriin tai hukkainvestointeihin, joilla on lukkiutumisvaikutuksia; huomauttaa, että tämä vaara on otettava riittävästi huomioon luottokelpoisuusluokituksissa ja vakavaraisuuskehyksissä, mukaan lukien Basel-kehys; kehottaa näin ollen komissiota tarkastelemaan tapoja parantaa pitkäaikaisten investointien ja lainojen kestävyysriskien ja vakavaraisuuskohtelun sisällyttämistä muun muassa EU:n pankkialan sääntökirjaan, mikä edistää edelleen rahoitusjärjestelmän yleistä vakautta, ja pyrkimään edelleen edistämään kestävyystekijöiden luotettavuutta, vertailtavuutta ja avoimuutta luottokelpoisuusluokituksissa; katsoo, että jäljempänä mainittua voitaisiin käsitellä luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen, vakavaraisuusdirektiivin/vakavaraisuusasetuksen ja vakavaraisuuskehyksen tarkistamisen yhteydessä;

68.

muistuttaa, että kestävien investointien riskiprofiili ei välttämättä ole muita investointeja alhaisempi;

69.

katsoo, että olisi helpotettava unionin pk-yritysten mahdollisuuksia saada Kestävä Eurooppa -investointiohjelman julkista ja yksityistä rahoitusta; korostaa, että on toteutettava lisätoimia, joilla pk-yrityksille tiedotetaan Kestävä Eurooppa -investointiohjelman uusista rahoitusmahdollisuuksista;

Kestävien julkisten investointien edistäminen kriisiaikoina

70.

kehottaa luomaan kestävien investointien välineitä, jotta voidaan saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetut tavoitteet, mutta korostaa, että valitusta rahoitusmallista riippumatta julkisilla investoinneilla olisi edistettävä EU:n julkisen rahoituksen kestävyyttä; katsoo, että EU:n talouden ohjausjärjestelmän mahdollisen uudelleentarkastelun yhteydessä olisi otettava huomioon riippumattoman Euroopan finanssipoliittisen komitean suositukset ja että sen olisi kannustettava jäsenvaltioita mukauttamaan taloutensa ja julkiset menonsa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisiksi; tukee komission sitoumusta tarkastella muita mahdollistavia kehyksiä, kuten vihreitä joukkovelkakirjoja koskevia standardeja, ja kehottaa komissiota selvittämään vihreää budjetointia koskevat parhaat käytännöt;

71.

kehottaa antamaan liikennealalle ja erityisesti lentoyhtiöille, matkailualalle ja autoalalle julkista tukea, jota on käytettävä kestävällä ja tehokkaalla tavalla; vaatii, että luokitusjärjestelmäasetuksessa määriteltyjä siirtymätoimintoja varten on voitava myöntää rahoitusta Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta, ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota mikroyritysten ja pk-yritysten rahoituksen ja muiden tukimuotojen saatavuuteen;

72.

kehottaa valtavirtaistamaan kestävät julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut ja lisäämään tätä koskevaa unionin koordinointia;

73.

pitää myönteisenä, että elpymis- ja palautumissuunnitelmat perustuvat EU:n yhteisiin painopisteisiin; korostaa tässä yhteydessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja digitaalistrategiaa sekä strategista tavoitetta saavuttaa riippumattomuus unionin strategisilla aloilla ja luoda kestävä teollinen perusta; muistuttaa, että tarvitaan vihreään elpymiseen kohdistuvia investointeja ja että Kestävä Eurooppa -investointiohjelma olisi pantava täytäntöön yhdenmukaisemmalla tavalla jäsenvaltioissa, mikä voisi auttaa vauhdittamaan talouden elpymistä; kehottaa ottamaan huomioon työllisyyden, taitojen, koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin sekä terveyden kaltaisten alojen painopisteet sekä myös yrityksiin ja voittoa tavoittelemattomaan toimintaan liittyvien alojen painopisteet, mukaan lukien julkishallinto ja rahoitusala; kehottaa komissiota antamaan viranomaisille teknistä tukea siirtymäsuunnitelmien laatimisessa, jotta voidaan välttää arvottomat omaisuuserät; kehottaa komissiota seuraamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa ja varmistamaan, että maksetut määrärahat peritään takaisin vakavissa rikkomustapauksissa; korostaa, että suunnitelmia laativien jäsenvaltioiden on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja kunnioitettava demokraattisia arvojamme;

74.

vaatii, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyä haitan välttämisen periaatetta sovelletaan kaikissa elpymissuunnitelmissa;

75.

pitää valitettavana Eurooppa-neuvoston päätöstä poistaa vakavaraisuustukiväline Next Generation EU -ohjelmasta; katsoo, että se on tärkeä väline tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi sisämarkkinoilla;

76.

kehottaa julkista tukea saavia yrityksiä sitoutumaan julkiseen maakohtaiseen raportointiin ottaen kuitenkin huomioon säädetyt poikkeukset, jotka antavat mahdollisuuden poiketa siitä väliaikaisesti kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelemiseksi; kehottaa näitä yrityksiä myös varmistamaan reilun kilpailun, kaventamaan sukupuolten palkkaeroa, noudattamaan muiden kuin julkisten tietojen julkistamista koskevia velvoitteitaan, takaamaan työpaikat ja ilmoittamaan mahdollisesti saamastaan etuuskohtelusta ja pidättäytymään ehdottomasti harjoittamasta minkäänlaisia veronkiertostrategioita veroasioissa yhteistyöhaluttomilla lainkäyttöalueilla toimivien sellaisten tytäryritysten kautta, joilla ei ole merkittävää taloudellista toimintaa; vaatii, että tällaisten yritysten olisi osallistuttava oikeudenmukaisella tavalla elpymistoimiin maksamalla niille kuuluvan osuuden veroista; kehottaa tässä yhteydessä laatimaan yrityksille uuden yhteiskuntasopimuksen, jossa voittoa koskevat tavoitteet sovitetaan yhteen ihmisiä ja maapalloa koskevien näkökohtien kanssa;

77.

kehottaa komissiota tarkistamaan valtiontukisääntöjä, mukaan lukien väliaikainen kehys, joka otettiin käyttöön covid-19-pandemian vuoksi, sillä tämä on tarpeen, jotta Euroopan vihreän kehityksen ohjelma saisi laajempaa tukea kansalaisilta ja jotta varmistetaan, että valtiontuen saamisen edellytyksenä on unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden noudattaminen; toteaa, että kaikki valtiontukisääntöjen tarkistukset olisi suunniteltava huolellisesti, jotta voidaan estää kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla ja varmistaa sisämarkkinoiden eheys ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikissa tulevissa tarkistuksissa;

78.

kehottaa komissiota sen hyväksyessä jäsenvaltion valtiontukipyynnön SEUT-sopimuksen 108 artiklan mukaisesti sisällyttämään päätökseensä säännöksiä, joiden mukaan hiili-intensiivisillä aloilla toimivien tuensaajien on hyväksyttävä ilmastotavoitteita ja vihreää siirtymää koskevia etenemissuunnitelmia ja osoitettava liiketoimintamallinsa ja toimintansa olevan asetuksen (EU) 2018/1999 2 luvussa vahvistettujen tavoitteiden mukaisia;

79.

pitää myönteisenä, että energiaverodirektiiviä on tarkoitus tarkistaa vuonna 2021, ja kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat ympäristönäkökohtien huomioon ottamista arvonlisäverokannoissa, kertakäyttömuovimaksun käyttöönottoa ja sellaisten asiaankuuluvien vähimmäisvalmisteverojen nostamista, jotka ovat menettäneet vaikutuksensa inflaation vuoksi; kehottaa yhdistämään nämä uudistukset toimiin, joilla pyritään säilyttämään niiden ostovoima, joilla on unionin matalin tulotaso;

80.

palauttaa mieliin vihreään siirtymään liittyvät kasvavat investointitarpeet ja sen, että yritysten verovilpin ja veronkierron vuoksi saatetaan menettää kansallisiin ja EU:n talousarvioon kuuluvia varoja 50–70 miljardista 160–190 miljardiin euroon, joita voitaisiin käyttää Kestävä Eurooppa -investointiohjelman investointeihin; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan kestävän ja oikeudenmukaisen siirtymän rahoittamiseksi käyttöön varoja panemalla täytäntöön kaikki mahdolliset OECD:n osallistavassa kehyksessä sovitut toimet, mukaan lukien sen pilarin 2 toimet; kehottaa torjumaan tehokkaammin veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa sekä aggressiivista verosuunnittelua; vaatii EU-tason koordinointia, jotta voidaan havaita yksilöiden ja yritysten aggressiivisen verosuunnittelun järjestelmät ja tutkia ja torjua niitä; kehottaa laatimaan 2000-luvulle soveltuvan kunnianhimoisen yritysverotusstrategian; kehottaa neuvostoa päivittämään yritysverotuksen käytännesäännöissä olevan haitallisten verotusjärjestelmien määritelmän kriteerit ja palauttaa mieliin 26. maaliskuuta 2019 esittämänsä kannan aggressiivista verosuunnittelua helpottavista jäsenvaltioista; kehottaa komissiota laatimaan kriteerit jäsenvaltioiden verokäytäntöjen arvioimiseksi; muistuttaa komissiota SEUT-sopimuksen 116 artiklasta veroasioihin liittyvien asiakokonaisuuksien yhteydessä ja kehottaa komissiota soveltamaan sitä, jotta voidaan välttää kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla;

81.

toivoo saavansa vahvistuksen sille, että kaikki edistävät tasapuolisesti covid-19-kriisin jälkeistä elpymistä ja kilpailukykyiseen ja kestävään talouteen siirtymistä ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden erilaiset valmiudet; katsoo, että kuten EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde korosti 7. heinäkuuta 2020, covid-19-pandemia vaikuttaa eniten haavoittuvassa asemassa oleviin, ja toteaa, että varallisuushinnat ovat nousseet tähän mennessä koko kriisin ajan; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan tämän huomioon ja tarkastelemaan uusia varojen lähteitä talouden elpymisen rahoittamiseksi;

82.

korostaa, että vihreän kehityksen ohjelman rahoituksen lisääminen edellyttää sekä merkittävää budjettikuria että valvontaa petosten ja varojen siirron torjumiseksi; toteaa, että Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) ei ole valmiuksia torjua yksinään rahoituspetoksia; kehottaa siksi kaikkia jäsenvaltioita liittymään Euroopan syyttäjänvirastoon (EPPO);

83.

katsoo, että tässä mietinnössä esitetyt ehdotukset yhdistämällä voidaan koota ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi tarvittavat 660 miljardia euroa;

o o

84.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.

(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0032.

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0124.

(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0220.

(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0102.

(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.

(8) EUVL C 76, 9.3.2020, s. 23.

(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0206.

(10) https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/economy-finance/assessment_of_economic_and_investment_needs.pdf

Top

Choose the experimental features you want to try