EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Schengen-alue ja yhteistyö

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Schengenin säännöstö – Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välinen sopimus tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla

Schengenin säännöstö – Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus

SCHENGEN-ALUEEN TARKOITUS

  • Sillä pyritään antamaan EU:n asukkaille mahdollisuus ylittää jäsenmaiden sisärajoja ilman tarkastuksia tai näyttämättä passia.
  • Sisärajojen avaaminen on Schengen-kolikon toinen puoli. Toinen on kansalaisten turvallisuuden varmistaminen. Se tarkoittaa Schengen-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten yhteisille ulkorajoille saapumisen yhteydessä tehtäviä tarkastuksia koskevien yhdenmukaisten kriteerien tiukentamista ja soveltamista, rajavartiostojen, kansallisten poliisien ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön kehittämistä ja kehittyneiden tietojenvaihtojärjestelmien käyttö.
  • Schengenin säännöstöä on muutettu, kun uusia maita on liittynyt alueeseen, ja siihen on sisällytetty uutta EU:n lainsäädäntöä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Yhteistyö

Schengen-yhteistyö on kehittynyt alkuperäisestä muutaman hallituksen suunnitelmasta kokonaiseksi EU:n politiikanalaksi seuraavin vaihein:

  • 1985: Belgia, Alankomaat ja Luxemburg (Benelux), Saksan liittotasavalta ja Ranskan tasavalta (viisi kymmenestä silloisen ETYn maasta, nykyään EU-maita) allekirjoittavat Luxemburgissa sijaitsevassa Schengenin kylässä sopimuksen tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta sisärajoilla,
  • 1990: samat viisi maata allekirjoittavat Schengenin yleissopimuksen, jolla täydennetään sopimusta ja jossa määrätään toimenpiteistä ja takeista sisärajatarkastusten lakkauttamista koskevan politiikan täytäntöön panemiseksi,
  • 1995: Schengen-ohjelman täytäntöönpano alkaa seitsemän EU-maan voimin,
  • 1997: Amsterdamin sopimuksella joidenkin hallitusten välinen Schengen-yhteistyö saatetaan osaksi EU:n säädöskehystä.

Jäsenet

  • Viidestä perustajajäsenestä Schengen-alue on kasvanut kattamaan kaikki 27 EU-maata Irlantia lukuun ottamatta (myös Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania ovat Schengen-maita, mutta ne eivät sovella vielä koko Schengenin säännöstöä).
  • EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein kuuluvat myös Schengen-alueeseen.

Sisärajatarkastukset käytännössä

  • Kuka tahansa kansalaisuudesta riippumatta voi ylittää sisärajan Schengen-alueella ilman tarkastusta.
  • Kansalliset viranomaiset voivat tehdä satunnaisia poliisitarkastuksia rajalla tai raja-alueella, kun ne perustuvat yleisiin tietoihin ja kokemuksiin eivätkä ole järjestelmällisiä passintarkastuksia.
  • Henkilöillä on oltava mukanaan tietyt matkustusasiakirjat riippuen siitä, ovatko he EU:n kansalaisia, EU:n ulkopuolisia perheenjäseniä vai muita kuin EU:n kansalaisia.
  • Schengen-maa voi ottaa poikkeuksellisesti rajatarkastukset käyttöön, aluksi enintään 30 päiväksi, jos yleinen järjestys tai sisäinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Sen on ilmoitettava tästä muille Schengen-maille, Euroopan parlamentille, Euroopan komissiolle ja kansalaisille.

Ulkorajat

Schengen-alueella on vähitellen tiukennettu ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, ja niistä on laadittu yhtenäiset säännöt. Säännöt kattavat nyt seuraavat:

Schengenin tietojärjestelmä (SIS)

Tämä laaja atk-pohjainen tietokanta

  • tukee ulkorajojen valvontaa ja Schengen-maiden välistä lainvalvontayhteistyötä,
  • luotiin vuonna 1995 ja sitä on myöhemmin laajennettu, viimeksi vuonna 2018, uusien muuttoliike- ja turvallisuushaasteiden takia,
  • sisältää tietoja
    • epäillyistä rikollisista,
    • henkilöistä, joilla ei mahdollisesti ole oikeutta tulla EU:hun tai oleskella siellä,
    • kadonneista henkilöistä,
    • varastetusta, kavalletusta tai muutoin kadonneesta omaisuudesta,
  • on niiden kansallisten viranomaisten käytettävissä, jotka vastaavat
    • rajatarkastuksista,
    • poliisi- ja tullitarkastuksista,
    • syytteeseenpanosta rikosasioissa ja oikeudellisista tutkimuksista ennen syytteeseenpanoa,
    • viisumeista ja oleskeluluvista,
  • on Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol), Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) sekä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) käytettävissä.

Viisumitietojärjestelmä (VIS)

Sen avulla Schengen-maat voivat jakaa viisumitietoja, erityisesti lyhytaikaista oleskelua koskevista viisumihakemusista. SIS:n tavoin sitä ylläpitää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA).

Jäsenyysedellytykset

Maiden, jotka hakevat Schengen-alueen täysjäseniksi, on täytettävä tietyt edellytykset, ja niiden on voitava

  • valvoa ulkorajojaan ja myöntää yhdenmukaisia Schengen-viisumeita,
  • tehdä yhteistyötä muiden lainvalvontavirastojen kanssa korkean turvallisuustason ylläpitämiseksi,
  • soveltaa yhteisiä Schengen-sääntöjä (Schengenin säännöstö), jotka koskevat esimerkiksi ilma-, maa- ja merirajojen valvontaa, viisumien myöntämistä, poliisiyhteistyön tukemista ja henkilötietojen suojaa,
  • käyttää Schengenin tietojärjestelmää.

VOIMAANTULO

Schengenin sopimus, johon alun perin kuului seitsemän EU-maata, tuli voimaan 26. maaliskuuta 1995, ja sillä lakkautettiin sisärajatarkastukset.

TAUSTAA

Lisätietoja:

ASIAKIRJAT

Schengenin säännöstö – Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välinen sopimus tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 13–18)

Schengenin säännöstö – Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19–62)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1–131)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27–84)

Asetukseen (EU) 2019/817 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 1–13)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 14–55)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56–106)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1806, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 39–58)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99–137)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1–52)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013 arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27–37)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1–58)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60–81)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 14.05.2020

Top