1. 

Tämä ennakkoratkaisupyyntö koskee direktiivin 1999/70/EY liitteessä olevan määräaikaisesta työstä 18.3.1999 tehdyn puitesopimuksen (jäljempänä puitesopimus) tulkintaa. ( 2 ) Pyyntö on esitetty menettelyssä, jossa asianosaisina ovat Margarita Isabel Vega González ja Consejería de Hacienda y Sector Público del gobierno del Principado de Asturias (Asturian ruhtinaskunnan talous- ja hallintoministeriö, Espanja). Riita-asia koskee lähinnä sitä, olisiko Vega Gonzálezille, joka työskentelee määräaikaisessa palvelussuhteessa väliaikaisena virkamiehenä, myönnettävä virkavapaata, jotta hän voi toimia parlamenttiin valittuna jäsenenä. Jos hän olisi ollut vakinainen virkamies (missä tapauksessa hän olisi ollut puitesopimuksessa tarkoitettu vakituinen työntekijä), hänellä olisi ollut oikeus virkavapaaseen tällaisessa tilanteessa.

2. 

Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin pyytää ohjeita syrjintäkiellon periaatteen soveltamisesta ja puitesopimuksen 4 lausekkeeseen sisältyvän työehtojen käsitteen merkityksestä. Kuten unionin tuomioistuin on pyytänyt, tarkastelen tässä ratkaisuehdotuksessa pelkästään mainittuun lausekkeeseen sisältyvän työehtojen käsitteen tulkintaa.

3.

Direktiivin 1999/70 1 artiklan mukaan direktiivin tarkoituksena on ”panna täytäntöön toimialaltaan yleisten työmarkkinakeskusjärjestöjen (EAY, UNICE ja CEEP) välillä – – tehty – – määräaikaista työtä koskeva puitesopimus”.

4.

Direktiivin 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan [ja] – – toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joiden avulla ne voivat jatkuvasti taata tässä direktiivissä säädettyjen tulosten saavuttamisen. – –”

5.

Puitesopimuksen 1 lausekkeesta ilmenee, että puitesopimuksen tarkoituksena on ”parantaa määräaikaisen työn laatua varmistamalla syrjimättömyyden periaatteen soveltaminen” ja ”laatia puitteet sellaisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi, jotka johtuvat perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden käytöstä”.

6.

Puitesopimusta sovelletaan sen 2 lausekkeen (”Soveltamisala”) mukaan ”määräaikaisiin työntekijöihin, joilla on työsopimus tai työsuhde, sellaisena kuin se on määritelty jäsenvaltion lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai käytännössä”.

7.

Sen 3 lausekkeen 1 kohdan määritelmän mukaan ”määräaikaisella työntekijällä” tarkoitetaan ”henkilöä, jolla on suoraan työnantajan ja työntekijän välillä tehty työsopimus tai solmittu työsuhde, jonka päättyminen määräytyy perustelluin syin, esimerkiksi tietyn päivämäärän umpeutumisen, tietyn tehtävän loppuun saattamisen tai tietyn tapahtuman ilmaantumisen perusteella”. Saman lausekkeen 2 kohdan määritelmän mukaan ”vastaavalla vakituisella työntekijällä” tarkoitetaan ”työntekijää, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tai työsuhde ja joka työskentelee samassa työpaikassa ja samassa tai samanlaisessa työssä tai tehtävässä, ottaen huomioon pätevyys ja ammattitaito”.

8.

Puitesopimuksen 4 lauseke koskee syrjintäkiellon periaatetta. Siinä määrätään seuraavaa:

”1.   Määräaikaisiin työntekijöihin ei saa soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin vastaaviin vakituisiin työntekijöihin pelkästään siksi, että heillä on määräaikainen työsopimus tai työsuhde, ellei siihen ole asiallisia syitä.

– –”

9.

Asturian ruhtinaskunnan julkishallinnon palvelussuhteiden järjestämisestä 26.12.1985 annetun Asturian ruhtinaskunnan lain 3/1985 (Ley del Principado de Asturias 3/1985 de Ordenación de la Función Pública de la Administración del Principado de Asturias, jäljempänä laki 3/1985) 64 §:n 1 momentin g kohdassa annetaan ehdoton oikeus virkavapaaseen vakinaisille virkamiehille, jotka valitaan Asturian ruhtinaskunnan parlamentin (Junta General del Principado de Asturias) jäseniksi. Virkavapaa myönnetään asettamalla kyseinen virkamies erityiseen ”hallinnolliseen asemaan”. Tämä asema on ainoastaan vakinaisten virkamiesten käytettävissä. ( 3 )

10.

Ennakkoratkaisupyyntö ja unionin tuomioistuimelle esitetty aineisto viittaavat siihen, että julkishallinnon virkamiehiin ja toimihenkilöihin sovellettavista perussäännöistä annettuun Espanjan lakiin (Ley del Estatuto Básico del Empleado Público), joka ei ole suoraan kyseessä käsiteltävässä asiassa, sisältyy säännöksiä, jotka ovat olennaisin osin samankaltaisia kuin alueellisessa lainsäädännössä sovellettavat säännökset. Ennakkoratkaisupyynnössä ei ole mainintaa tästä.

11.

Vega González väittää työskennelleensä Asturian hallinnon palveluksessa eri tehtävissä 26.5.1989 lähtien. Vaikka kansallinen tuomioistuin ei ole esittänyt nimenomaisesti tätä koskevia toteamuksia, ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että hänet nimitettiin väliaikaiseksi virkamieheksi (”interina”) 15.4.2011 virkavapaalla olevan vakinaisen virkamiehen sijaiseksi. Hän kuului hallintohenkilöstön ylempään virkaryhmään.

12.

Vega González valittiin 24.5.2015 Asturian ruhtinaskunnan alueparlamenttiin. Hän pyysi 13.6.2015 virkavapaata erityisen tehtävän hoitamista varten tai vaihtoehtoisesti henkilökohtaisista syistä voidakseen hoitaa luottamustehtäväänsä. Myöhemmissä menettelyissä hänen vaatimuksensa vaikuttaa olevan muotoiltu siten, että hän pyytää oikeutta palata virkaansa luottamustehtävän päättymisen jälkeen, jos virkaa, jota hän hoiti, ei siinä vaiheessa a) ole lakkautettu eikä b) täytetty vakinaisella virkamiehellä.

13.

Dirección General de Función Pública (julkishallinnon henkilöstöstä vastaava pääosasto) hylkäsi hänen pyyntönsä 23.6.2015 tekemällään päätöksellä. Hän teki alkuperäisestä päätöksestä oikaisuvaatimuksen Consejería de Hacienda y Sector Público del gobierno del Principado de Asturiasille (Asturian ruhtinaskunnan talous- ja hallintoministeriö), joka hylkäsi vaatimuksen 22.10.2015 tekemällään päätöksellä. Vega González nosti tämän jälkeen ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa kanteen viimeksi mainitusta päätöksestä.

14.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin selittää, että vakinainen virkamies olisi Espanjan kansallisen lainsäädännön ja sovellettavan Asturian alueellisen lainsäädännön – jossa ei anneta tältä osin harkintavaltaa työnantajalle – mukaan ollut oikeutettu virkavapaaseen erityisen tehtävän hoitamista varten, jos hänet valitaan alueparlamenttiin. Vega González kuitenkin työskenteli väliaikaisena virkamiehenä, eikä sovellettavassa lainsäädännössä säädetä tällaisesta oikeudesta kyseiseen ryhmään kuuluville henkilöille. Tästä syystä hänen pyyntönsä virkavapaasta erityisen tehtävän hoitamista varten hylättiin.

15.

Tässä tilanteessa kansallinen tuomioistuin päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

16.

Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet Vega González, Espanjan hallitus ja komissio. Vaikka Espanjan hallitus pyysi istuntoa, unionin tuomioistuin katsoi, että sillä oli menettelyn kirjallisessa vaiheessa esitettyjen huomautusten ansiosta riittävät tiedot asian ratkaisemiseen, ja päätti siten työjärjestyksensä 76 artiklan 2 kohdan nojalla, ettei istuntoa pidetä.

17.

Muistutan aluksi, että pääasia koskee ”väliaikaisen” virkamiehen, joka oli edellisten neljän vuoden ajan hoitanut sijaisena sellaisen virkamiehen virkaa, joka oli siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin ja jolla oli siten oikeus virkavapaaseen, esittämää pyyntöä virkavapaasta erityisen tehtävän hoitamista varten. Pyynnön taustalla oli Vega Gonzálezin valinta Asturian ruhtinaskunnan alueparlamenttiin. Kirjallisissa huomautuksissaan Vega González väittää, että vaikka hän voisi teoriassa hoitaa tehtäväänsä demokraattisesti valittuna parlamenttiedustajana osa-aikaisesti, käytännössä hänen on omistauduttava kokoaikaisesti uudelle tehtävälleen, jos hän haluaa hoitaa sitä tehokkaasti ja osallistua täysimääräisesti Asturian ruhtinaskunnan alueparlamentin ja sen eri valiokuntien työhön. Tätä väitettä ei kiistetä Espanjan hallituksen esittämissä huomautuksissa, ja pidän sitä ehdottoman vakuuttavana. Olen näin ollen samaa mieltä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kanssa siitä, että koska väliaikaisella virkamiehellä ei ole oikeutta virkavapaaseen erityisen tehtävän hoitamista varten, jos Vega González (tai joku muu hänen asemassaan oleva henkilö) haluaa hoitaa edustajantehtäväänsä täysiaikaisesti, hänen ainoa mahdollisuutensa on irtisanoutua työstään vailla oikeutta palata siihen, kun edustajakausi on päättynyt.

18.

Ei ole vaikea nähdä, miten tämä voisi ehkäistä väliaikaisten virkamiesten asettumista ehdolle vaaleissa. Se taas voisi olla haitallista kyseisen lainsäädäntöelimen monimuotoisuudelle ja edustavuudelle.

19.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettua työehtojen käsitettä tulkittava siten, että se kattaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset oikeudet erityisen tehtävän hoitamista varten myönnettävään virkavapaaseen, jos vakinainen virkamies on oikeutettu tällaiseen virkavapaaseen toimiakseen Asturian ruhtinaskunnan alueparlamentin kaltaiseen elimeen valittuna jäsenenä ja vastaavaa virkaa hoitava, määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelevä henkilö ei ole siihen oikeutettu. Pyrin sekä kyseisen säännöksen sanamuodon mukaisen että teleologisen tulkinnan perusteella selittämään, miksi näin todellakin on – toisin kuin Espanjan hallitus katsoo.

20.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan – eikä Espanjan hallitus edes yritä kiistää tätä seikkaa – Vega Gonzálezin kaltaiset väliaikaiset virkamiehet, jotka ovat määräaikaisessa palvelussuhteessa, kuuluvat direktiivin 1999/70 ja puitesopimuksen henkilölliseen soveltamisalaan. ( 4 )

21.

Kansallinen tuomioistuin selittää, että erityisen tehtävän hoitamista varten myönnettävällä virkavapaalla (sellaisena kuin Vega González on sitä pyytänyt) ”on se vaikutus, että palvelussuhteen keskeytyessä henkilö säilyttää virkamiehen asemansa ja hoitamansa viran siten, että kun peruste erityisen tehtävän hoitamista koskevalle asemalle lakkaa (tässä tapauksessa parlamentin jäsenen toimikauden päättyessä), hän voi palata julkishallinnon palvelukseen”. Se lisää, että lain 3/1985 64 §:n 2 momentissa säädetään, että ”erityisen tehtävän hoitamista koskevassa asemassa olevilla virkamiehillä on oikeus säilyttää virkamiehen asemansa ja hoitamansa virka, ja palvelusaika tällaisessa erityisessä tehtävässä otetaan huomioon kolmen vuoden välein myönnettävissä ikälisissä ja palkkaluokkaan ylennettäessä”. Tästä kuvauksesta ilmenee, että vakinainen virkamies säilyttää tietyt palvelussuhteesta johtuvat edut ollessaan virkavapaalla erityisen tehtävän hoitamista varten. Nämä edut liittyvät sekä itse työhön (taattu työpaikka) että uralla etenemiseen ja palkkatasoon.

22.

Otan lähtökohdaksi ilmaisun ”työehdot” luontaisen merkityksen. Tämän ilmaisun olisi mielestäni ymmärrettävä tarkoittavan oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka määrittävät tietyn työsuhteen, toisin sanoen ehtoja, joilla henkilö työskentelee. ( 5 ) Näihin kuuluisivat selkeästi palkka, työajat, oikeudet palkalliseen tai palkattomaan lomaan ja niin edelleen.

23.

Unionin tuomioistuin on jo selventänyt työehtojen merkitystä, sillä tätä käsitettä käytetään puitesopimuksen useissa kohdissa. Nämä tapaukset koskivat enimmäkseen (mutta eivät yksinomaan) palvelussuhteen taloudellisia näkökohtia. Unionin tuomioistuin on siten todennut, että työehtojen käsitteeseen kuuluvat muun muassa seuraavat: korvaus, joka työnantajan on maksettava työntekijälle tämän määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisen perusteella; ( 6 ) määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisaika; ( 7 ) korvaus, joka työnantajan on maksettava työntekijälle, jonka työsopimus on tehty lainvastaisesti määräaikaisena; ( 8 ) ikälisät; ( 9 ) palkkaehdot ja sellaiset eläke-ehdot, jotka perustuvat työsuhteeseen, eivät kuitenkaan eläke-ehdot, jotka johtuvat lakisääteisestä sosiaaliturvajärjestelmästä; ( 10 ) työajan lyheneminen puolella ja vastaava palkan aleneminen ( 11 ) sekä oikeus osallistua opetuksen arviointisuunnitelmaan ja siitä seuraava taloudellinen kannustin. ( 12 )

24.

Kullekin näistä ehdoista on mielestäni tunnusomaista se, että se sisältyy sellaisten oikeuksien ja velvollisuuksien muodostamaan kokonaisuuteen, jotka määrittivät kussakin mainitussa asiassa kyseessä olleen palvelussuhteen. On lisäksi selvää, että edut, jotka vakinainen virkamies säilyttää ollessaan virkavapaalla erityisen tehtävän hoitamista varten, liittyvät sellaisiin palvelussuhteen näkökohtiin, joiden unionin tuomioistuin on jo tunnustanut kuuluvan työehtoihin. ( 13 )

25.

Totean lisäksi, että käsiteltävän asian olosuhteissa se, että viranomaiset kieltäytyivät myöntämästä virkavapaata erityisen tehtävän hoitamista varten, asetti Vega Gonzálezin tilanteeseen, jossa hänen olisi päätettävä palvelussuhteensa voidakseen hoitaa kokoaikaisesti tehtäväänsä demokraattisesti valittuna Asturian ruhtinaskunnan alueparlamentin jäsenenä. Unionin tuomioistuin on jo myöntänyt, että määräaikaisen työsopimuksen irtisanomiseen liittyvät ehdot kuuluvat puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa määrättyihin työehtoihin. ( 14 ) Tämän voidaan sanoa tukevan välillisesti väitettä siitä, että tällaisissa olosuhteissa oikeus edellä kuvattuun virkavapaaseen kuuluu myös työehtojen käsitteeseen.

26.

Unionin tuomioistuin on toistuvasti todennut, että ”ratkaiseva seikka sen arvioimisessa, kuuluuko toimenpide – – työehtojen käsitteeseen, on juuri työtä koskeva seikka eli työntekijän ja työnantajan välille muodostunut palvelussuhde”. ( 15 ) Toisin sanoen, työehtojen käsitteeseen kuuluvat ehdot, jotka ovat osa palvelussuhdetta.

27.

Oikeuksien, joihin voi liittyä tiettyjen palvelussuhteen tavanomaisten osatekijöiden keskeytyminen, kuten oikeudet henkilökohtaiseen vapaaseen tai vanhempainvapaaseen, olisi mielestäni myös katsottava kuuluvan tähän puitesopimuksen tulkintaan. Nekin ovat osa niiden oikeuksien ja velvollisuuksien kokonaisuutta, jotka määrittävät työntekijän ja hänen työnantajansa välisen palvelussuhteen. Erityisen tehtävän hoitamista varten myönnettävän virkavapaan aikana tietyt oikeudet ja velvollisuudet keskeytyvät (etenkin oikeus saada palkkaa ja velvollisuus suorittaa työtehtäviä). Muut työhön liittyvät oikeudet ovat kuitenkin edelleen olemassa.

28.

Espanjan hallitus on tästä eri mieltä. Se väittää, ettei nyt tarkasteltavassa tilanteessa ole kyse työehdoista, koska palvelussuhteen keskeyttäminen ei ole osa työntekijän ja hänen työnantajansa välistä suhdetta. Espanjan hallitus tähdentää, että pyydetty keskeyttäminen on seurausta Vega Gonzálezin tietoisesta ja yksipuolisesta päätöksestä asettua ehdolle aluevaaleissa ja ryhtyä hoitamaan kokoaikaisesti tehtävää Asturian ruhtinaskunnan alueparlamenttiin valittuna jäsenenä.

29.

Tätä perustelua on mielestäni vaikea ymmärtää.

30.

Vega González pyytää oikeutta jatkaa palvelussuhdetta samoin ehdoin – tai mahdollisimman samankaltaisin ehdoin – kuin ne, joihin vakinainen virkamies on oikeutettu. Nämä ehdot ovat selkeästi osa niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka määrittävät kyseisen työntekijän ja työnantajan välisen suhteen, toisin sanoen työehtoja. Olennainen seikka on se, että Vega Gonzálezin kanssa samankaltaisessa tilanteessa oleva vakinainen virkamies nauttii edelleen tietyistä palvelussuhteeseen perustuvista eduista ja hänellä on oikeus palata virkaansa sen jälkeen, kun toimikausi kyseisen lainsäädäntöelimen jäsenenä on päättynyt, kun taas täysin samaa tehtävää hoitava määräaikainen työntekijä (tässä väliaikainen virkamies) ei saa näitä etuja.

31.

Tässä yhteydessä on täysin merkityksetöntä, että Vega Gonzálezin tarve pyytää virkavapaata erityisen tehtävän hoitamista varten on seurausta hänen tietoisesta ja yksipuolisesta päätöksestään asettua ehdolle vaaleissa. Tällaisen perustelun esittäminen on sama kuin väittäisi, että koska naispuolisen työntekijän työnantaja ei (ainakaan tavallisesti) osallistu hänen päätökseensä tulla raskaaksi, hänelle ei pitäisi myöntää äitiysvapaata. On helposti nähtävissä, että tällainen väite (ja sen seuraus) on perustavanlaatuisesti virheellinen.

32.

Oikeus pääasiassa kyseessä olevaan virkavapaaseen on selvästi osa niiden oikeuksien ja velvollisuuksien kokonaisuutta, jotka määrittävät virkamiehen ja hänen työnantajansa välisen palvelussuhteen. Se kuuluu näin ollen puitesopimuksessa ja direktiivissä tarkoitettuihin työehtoihin.

33.

Tällaisen oikeuden, joka on ehdoitta vakinaisten virkamiesten käytettävissä, epääminen heidän väliaikaisilta kollegoiltaan sillä perusteella, ettei kyseinen oikeus ole osa määräaikaisen työntekijän työehtoja, on paitsi puitesopimuksen ja direktiivin sanamuodon myös niiden tarkoituksen vastainen.

34.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkitsemisessa on otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä lainsäädännöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös tai määräys on. ( 16 )

35.

Puitesopimuksen 1 lausekkeen a alakohdan mukaan puitesopimuksen tarkoituksena on muun muassa ”parantaa määräaikaisen työn laatua varmistamalla syrjimättömyyden periaatteen soveltaminen”. Tämä tarkoitus olisi ymmärrettävä SEUT 151 artiklassa vahvistetun, työllisyyden edistämistä ja työolojen kohentamista koskevan tavoitteen yhteydessä.

36.

Unionin tuomioistuin on toistuvasti katsonut, että puitesopimuksen 4 lausekkeella pyritään soveltamaan syrjintäkiellon periaatetta määräaikaisiin työntekijöihin sen estämiseksi, että työnantaja käyttää tämäntyyppisiä työsuhteita evätäkseen näiltä työntekijöiltä oikeuksia, jotka on myönnetty vakituisille työntekijöille, ja että 4 lauseke ilmentää ”unionin työ- ja sosiaalioikeuden periaatetta, jota ei voida tulkita suppeasti”. ( 17 )

37.

Puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaan sisältyvän työehtojen käsitteen tulkinta, jossa oikeudet vapaaseen (kuten pääasiassa kyseessä olevaan erityisen tehtävän hoitamista varten myönnettävään virkavapaaseen) jätetään tämän käsitteen soveltamisalan ulkopuolelle, olisi direktiivin 1999/70 ja puitesopimuksen tarkoituksen vastainen, sillä se mahdollistaisi ”oikeuksien, jotka on myönnetty vakituisille työntekijöille”, epäämisen määräaikaisilta työntekijöiltä. ( 18 ) Jos oikeudet vapaaseen olisi jätettävä syrjintäkiellon periaatteen soveltamisalan ulkopuolelle, tämä kiistatta heikentäisi eikä parantaisi määräaikaisen työn laatua.

38.

Tästä seuraa, että tällaisen oikeuden epääminen määräaikaiselta työntekijältä on puitesopimuksen 4 lausekkeessa vahvistetun syrjintäkiellon periaatteen vastaista, jos a) vakinainen virkamies, joka on oikeutettu tällaiseen erityisen tehtävän hoitamista varten myönnettävään virkavapaaseen, on ”vastaava vakituinen työntekijä” määräaikaiseen työntekijään nähden ja jos b) erilainen kohtelu ei ole perusteltua asiallisista syistä.

39.

Esitän näistä seikoista kolme lyhyttä huomautusta.

40.

Unionin tuomioistuimelle toimitetussa aineistossa ei ensinnäkään ole nähdäkseni viitteitä siitä, että Vega Gonzálezin väliaikaisena virkamiehenä (ainakin yhtäjaksoisesti neljän vuoden ajan) hoitamat työtehtävät ( 19 ) eroaisivat merkittävästi niistä, joita hoiti vakinainen virkamies, jonka sijaisena Vega González toimi. Vaikka tosiseikkojen toteaminen onkin viime kädessä kansallisen tuomioistuimen tehtävä, vaikuttaa kohtuullisen todennäköiseltä, että Vega Gonzálezia voidaan verrata tässä tarkoituksessa hänen vakinaisena virkamiehenä työskentelevään kollegaansa.

41.

Unionin tuomioistuimelle ei toiseksi ole esitetty aineistoa, joka riittävästi oikeuttaisi selvästi erilaisen kohtelun. Espanjan hallitus väittää lähinnä, että oikeudet vapaaseen liittyvät kiinteästi vakinaisten virkamiesten urarakenteeseen. Sikäli kuin on mahdollista päätellä, objektiivisesti tarkasteltuina tällaiset oikeudet kuitenkin ovat todennäköisesti yhtä hyödyllisiä vakinaisille ja väliaikaisille virkamiehille.

42.

Muistutan vielä, että Vega González ei pyytänyt ehdottomia takeita siitä, että hän voisi palata työtehtäväänsä sen jälkeen, kun hänen toimikautensa Asturian ruhtinaskunnan alueparlamentin jäsenenä on päättynyt. Hän pyysi sen sijaan oikeutta palata työhönsä, jos virkaa, jota hän oli hoitanut, ei tuolloin a) ole lakkautettu eikä b) täytetty vakinaisella virkamiehellä. Tämä on käsittääkseni – ainakin ensi näkemältä – pyyntö, jossa otetaan oikeasuhteisesti huomioon todelliset erot, joita vakinaisten ja väliaikaisten virkamiesten välillä voidaan asianmukaisesti katsoa olevan, kun kyse on oikeudesta palata julkishallinnon palvelukseen vaaleilla valittuna demokraattisena edustajana työskentelyn jälkeen. Vakinaisen virkamiehen oikeus palata aktiivipalvelukseen on ehdoton, kun taas väliaikaisen virkamiehen kohdalla näin ei lähtökohtaisesti ole.

43.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ensimmäiseen kysymykseen seuraavasti:

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettua työehtojen käsitettä on tulkittava siten, että se käsittää pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset oikeudet virkavapaaseen, jos vakinainen virkamies on oikeutettu erityisen tehtävän hoitamista varten myönnettävään virkavapaaseen toimiakseen alueparlamenttiin valittuna jäsenenä ja jos vastaavaa virkaa hoitava, määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelevä henkilö ei ole siihen oikeutettu.