Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018DC0370

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2018 (laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti)

COM/2018/370 final

Bryssel 23.5.2018

COM(2018) 370 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2018

(laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti)

{SWD(2018) 350 final}


1.KERTOMUKSEN TARKOITUS

Euron on tarkoitus olla koko Euroopan unionin yhteinen raha. Sitä käyttää nyt päivittäin noin 342 miljoonaa henkilöä 19 jäsenvaltiossa (euroalueella). Euro on maailman toiseksi käytetyin valuutta. Lisäksi 175 miljoonaa ihmistä 60 maassa ja alueella eri puolilla maailmaa on päättänyt käyttää euroa valuuttanaan tai on kiinnittänyt oman valuuttansa euroon.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio ja Euroopan keskuspankki (EKP) antavat vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus 1 , neuvostolle kertomukset jäsenvaltioiden edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä. Komission ja EKP:n viimeisimmät lähentymiskehityksen arvioinnit hyväksyttiin kesäkuussa 2016.

Vuoden 2018 lähentymiskehityksen arviointi kattaa seuraavat seitsemän jäsenvaltiota, joita koskee poikkeus: Bulgaria, Kroatia, Puola, Romania, Ruotsi, Tšekki ja Unkari 2 . Yksityiskohtaisempi arvio näiden jäsenvaltioiden lähentymiskehityksestä on tämän kertomuksen teknisenä liitteenä.

Komission ja EKP:n kertomuksia ohjaa SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohta. Sen mukaisesti kertomuksissa on tarkasteltava, onko jäsenvaltion lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan lukien, sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 130 ja 131 artiklan sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön kanssa, jäljempänä ’EKPJ:n ja EKP:n perussääntö’. Kertomuksissa on tarkasteltava myös sitä, onko jäsenvaltio saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason. Lähentymisen tasoa arvioidaan lähentymiskriteereiden (hintavakaus, julkinen talous, valuuttakurssivakaus ja pitkät korot) täyttymisen perusteella ja ottamalla huomioon muut SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa mainitut tekijät. Neljää lähentymiskriteeriä käsitellään tarkemmin perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa (Pöytäkirja N:o 13 lähentymisperusteista).

Finanssi- ja talouskriisi sekä euroalueen valtionvelkakriisi ovat paljastaneet puutteita talous- ja rahaliiton (EMU) talouspolitiikan ohjausjärjestelmässä ja osoittaneet, että sen välineitä on käytettävä tehokkaammin. Talous- ja rahaliiton kestävän toiminnan varmistamiseksi unionissa onkin lujitettu talouspolitiikan ohjausta ja hallintaa. Näin lähentymiskehityksen arviointi mukautetaan talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon perustuvaan, laajempaan lähestymistapaan, jossa tarkastellaan integroidusti talouspoliittisia haasteita, joihin EMUn on vastattava julkisen talouden kestävyyden, kilpailukyvyn, rahoitusmarkkinoiden vakauden ja talouskasvun varmistamiseksi. Ohjausta uudistamalla tehostetaan jäsenvaltioiden lähentymiskehityksen arviointia ja sen kestävyyttä. Tätä varten liiallista alijäämää koskevaa menettelyä vahvistettiin vuonna 2011 toteutetulla vakaus- ja kasvusopimuksen uudistuksella ja käyttöön otettiin uudet välineet makrotalouden epätasapainon valvonnassa. Tässä kertomuksessa otetaan huomioon erityisesti makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä 3 tehdyt havainnot.

Nämä kriisit paljastivat myös ei-toivotut yhteydet kansallisten pankkisektorien ja valtioiden välillä ja vapauttivat rahoitusmarkkinoita pirstovia vahvoja voimia. Pankkiunioni luotiin, jotta voidaan katkaista nämä yhteydet, vähentää markkinoiden pirstaloitumista, varmistaa riskien parempi hajauttaminen jäsenvaltioihin ja talouden riittävä rahoituksen saanti. Useista pankkiunionin keskeisistä osatekijöistä on jo sovittu, esim. yhteinen sääntökirja, yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisurahasto. Euron käyttöön ottaneet jäsenvaltiot osallistuvat myös pankkiunioniin. Osallistuminen ei riipu tässä esitetystä lähentymiskriteerien arvioinnista.

Osana Euroopan talous- ja rahaliiton syventämistä koskevaa pakettia, joka esitettiin 6. joulukuuta 2017, Euroopan komissio ehdotti, että luodaan erityinen menettely (osana teknistä apua), jolla tarjotaan räätälöityä tukea euroalueeseen liittymistä valmisteleville jäsenvaltioille 4 . Ehdotus esitettiin rakenneuudistusten tukiohjelmasta annetun asetuksen muutosehdotuksessa 5 . Komissio ilmoitti myös, että vuoden 2020 jälkeiseksi kaudeksi se ehdottaa erityistä lähentymisvälinettä, josta jäsenvaltiot saisivat halutessaan tukea valmistautuessaan käytännössä osallistumaan euroalueeseen. Väline toteutetaan erillään euroalueeseen liittymisen valmistelua koskevasta virallisesta menettelystä, joka toteutetaan lähentymiskehityksen arvioinnin kautta.

Lähentymiskriteerit

Kun arvioidaan, onko kansallinen lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan lukien, sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 130 ja 131 artiklan kanssa, on tarkasteltava, onko seuraavia määräyksiä noudatettu: keskuspankkirahoituksen käyttöä koskeva kielto (123 artikla) ja erityisoikeuksia koskeva kielto (124 artikla), johdonmukaisuus EKPJ:n tavoitteiden (127 artiklan 1 kohta) ja tehtävien (127 artiklan 2 kohta) kanssa sekä muut näkökohdat, jotka koskevat kansallisen keskuspankin liittymistä EKPJ:ään.

Hintavakauskriteeri määritellään SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa seuraavasti: ”hintatason korkeatasoisen vakauden toteutuminen [...] on ilmeistä, jos rahanarvon alenemisaste on lähellä korkeintaan kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaa astetta”.

Lähentymiskriteerejä koskevan pöytäkirjan 1 artiklan mukaan ”...hintatason vakauden arviointiperusteella tarkoitetaan, että jäsenvaltio on saavuttanut kestävän hintatason vakauden ja tarkasteluajankohtaa edeltävän vuoden aikana todetun keskimääräisen rahanarvon alenemisasteen, joka ylittää enintään 1,5 prosenttiyksiköllä enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavan asteen. Rahanarvon aleneminen lasketaan kuluttajahintaindeksin avulla yhtäläisin perustein ottaen huomioon kansallisten määritelmien erot” 6 . Hintatason kestävän vakauden vaatimus merkitsee, että tyydyttävän inflaatiokehityksen on perustuttava ennen muuta tuotantopanoskustannusten ja muiden hintakehitykseen rakenteellisesti vaikuttavien tekijöiden suotuisaan kehitykseen eikä tilapäisten tekijöiden vaikutukseen. Lähentymiskehityksen arviointiin sisältyy sen vuoksi inflaationäkymiin vaikuttavien tekijöiden arviointi, ja sitä täydennetään komission viimeisimmällä inflaatioennusteella 7 . Tähän liittyen arvioidaan myös sitä, saavuttaako maa todennäköisesti viitearvon tulevina kuukausina.

Inflaation viitearvo oli 1,9 prosenttia maaliskuussa 2018 8 . Se laskettiin kolmen parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion eli Kyproksen, Irlannin ja Suomen inflaation perusteella 9 .

Julkisen talouden lähentymiskriteeri määritellään SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa seuraavasti: ”kestävä julkistalouden tilanne; tämä on ilmeistä, jos valtion julkisyhteisöjen talousarvioiden osalta on tilanne, jossa ei ole 126 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua liiallista alijäämää”. Lähentymiskriteereitä koskevan pöytäkirjan 2 artiklassa todetaan lisäksi, että tämä kriteeri merkitsee, ”ettei jäsenvaltiota tarkasteluajankohtana koske mainitun sopimuksen 126 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kyseisessä jäsenvaltiossa”. Julkiseen talouteen liittyvää sekundäärilainsäädäntöä vahvistettiin vuonna 2011 osana EMUn talouspolitiikan ohjausjärjestelmän yleistä kehittämistä. Silloin annettiin muun muassa vakaus- ja kasvusopimuksen uudet muutossäädökset 10 .

SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa määritetään valuuttakurssikriteeri seuraavasti: ”Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssimekanismissa määrättyjen tavanomaisten vaihteluvälien noudattaminen ainakin kahden vuoden ajan siten, ettei valuutan ulkoista arvoa suhteessa euroon ole alennettu”.

Lähentymiskriteereitä koskevan pöytäkirjan 3 artiklassa määrätään seuraavaa: ”… Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumista koskeva arviointiperuste merkitsee, että jäsenvaltio on noudattanut Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä määrättyjä tavanomaisia vaihteluvälejä ilman, että sillä on ollut merkittäviä paineita, ainakin kahtena viimeisenä tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena. Erityisesti jäsenvaltio ei ole omasta aloitteestaan alentanut valuutan kahdenvälistä keskusarvoa suhteessa euroon samana aikana” 11 .

Valuuttakurssivakauden arvioinnissa on tässä kertomuksessa käytetty kahden vuoden ajanjaksoa, joka alkoi 24. huhtikuuta 2016 ja päättyi 23. huhtikuuta 2018. Valuuttakurssivakauskriteeriä arvioidessaan komissio ottaa huomioon lisäindikaattoreita, kuten valuuttavarannon kehityksen ja lyhyet korot, sekä politiikkatoimenpiteiden, kuten valuuttamarkkinainterventioiden ja tarvittaessa kansainvälisen rahoitusavun merkityksen valuuttakurssin vakauden säilyttämisessä. Tällä hetkellä yksikään tässä lähentymiskertomuksessa arvioiduista jäsenvaltioista ei osallistu ERM II -mekanismiin. ERM II -mekanismiin osallistuvat jäsenvaltiot päättävät yhteisymmärryksessä jäsenvaltion liittymisestä mekanismiin kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä 12 .

SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa asetetaan kriteeriksi ”jäsenvaltion, jota koskee poikkeus, saavuttaman lähentymisen ja jäsenvaltion valuuttakurssimekanismiin osallistumisen pysyvyys, sellaisena kuin se ilmenee pitkän aikavälin korkokantojen tasossa. Lähentymiskriteereitä koskevan pöytäkirjan 4 artiklassa määrätään lisäksi seuraavaa: ”… korkokantojen lähentymisperuste tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena merkitsee, että jäsenvaltion pitkän aikavälin korkokantojen keskimääräinen nimellistaso on enintään kaksi prosenttia verrattuna enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaan tasoon. Korkokantojen taso lasketaan jäsenvaltioiden pitkän aikavälin obligaatioiden ja vastaavien arvopapereiden perusteella ottaen huomioon kansallisten määrittelyjen erot.” 

Korkojen viitearvo oli 3,2 prosenttia maaliskuussa 2018 13 .

SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdassa edellytetään myös muiden taloudelliseen yhdentymiseen ja lähentymiseen liittyvien seikkojen tarkastelua. Näihin lisätekijöihin sisältyy markkinoiden yhdentyminen, vaihtotaseen kehittyminen sekä yksikkötyökustannusten ja muiden hintaindeksien kehittyminen. Viimeksi mainitut sisältyvät hintavakauden arviointiin. Lisätekijät ovat tärkeitä indikaattoreita siitä, että jäsenvaltio voisi liittyä euroalueeseen vaikeuksitta, ja ne antavat paremman kuvan lähentymisen kestävyydestä.

2.BULGARIA

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Bulgaria ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.

Bulgarian lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmia ja puutteita on säännöksissä, jotka koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa SEUT-sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 3 artiklassa määrättyjen EKPJ:n tehtävien osalta.

Bulgaria täyttää hintavakauskriteerin. Keskimääräinen inflaatiovauhti oli Bulgariassa maaliskuuhun 2018 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 1,4 prosenttia eli 1,9 prosentin viitearvon alapuolella. Sen ennakoidaan pysyvän viitearvon alapuolella tulevina kuukausina.

Vuotuinen YKHI-inflaatio oli Bulgariassa negatiivinen vuoden 2013 puolivälistä vuoden 2017 alkuun. Tämä johtui useista eri tekijöistä, esim. tuontihyödykkeiden hintojen laskusta, vaimeasta kotimaisesta kysynnästä ja säänneltyjen hintojen alentamisesta. Vuonna 2016 se laski tammikuun –0,4 prosentista vuoden 2016 puolivälissä –2,5 prosenttiin, minkä jälkeen se alkoi nousta. Joulukuussa 2016 se oli –0,5 prosenttia, minkä jälkeen se kiihtyi huhtikuuhun 2017 asti, jolloin se oli 1,7 prosenttia. Touko–heinäkuussa 2017 inflaatio hidastui väliaikaisesti, mutta alkoi pian taas kiihtyä ja oli 1,9 prosenttia marraskuussa 2017. Vuoden 2017 vuotuisen inflaation kiihtyminen johtui pitkälti energian ja elintarvikkeiden hintojen noususta. Inflaatio on hidastunut jälleen vuoden 2018 alussa ja oli 1,9 prosenttia maaliskuussa 2018.

Inflaation odotetaan kiihtyvän edelleen, mikä johtuu sisäisistä tekijöistä, muun muassa yksityisen kysynnän kasvusta, jota vauhdittaa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen odotettu kasvu, sekä ulkoisista tekijöistä, muun muassa öljyn maailmanmarkkinahintojen odotetusta noususta ja niiden vaikutuksista energian hintaan. Näin ollen komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteessa vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 1,8 prosenttia vuosina 2018 ja 2019. Bulgarian hintataso on edelleen suhteellisen alhainen (noin 47 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2016), mikä viittaa siihen, että pitkällä aikavälillä on merkittäviä mahdollisuuksia lähentää hintatasoa.

Bulgaria täyttää julkisen talouden kriteerin. Vuoden 2018 lähentymiskertomuksen arvioinnin perusteella Bulgarian odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia vuosina 2018 ja 2019. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Bulgariassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Julkisen talouden rahoitusasema suhteessa BKT:hen oli 0,2 prosenttia vuonna 2016 ja 0,9 prosenttia vuonna 2017. Komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteen mukaan se pysyy ylijäämäisenä 0,6 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 2018 ja 2019, mikäli talouspolitiikka säilyy ennallaan. Vuonna 2017 maan julkisen talouden bruttovelkasuhde supistui 25,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Bruttovelkasuhteen ennustetaan supistuvan edelleen 23,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 21,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Bulgarian julkisen talouden kehystä on äskettäin vahvistettu lainsäädännöllisin toimenpitein, jotka on nyt pantava täytäntöön.

Bulgaria ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Bulgarian lev ei kuulu ERM II:een. Bulgarian keskuspankki pyrkii saavuttamaan päätavoitteenaan olevan hintavakauden valuuttakatejärjestelmään kuuluvalla valuuttakurssiankkurilla. Bulgaria otti valuuttakatejärjestelmän käyttöön vuonna 1997 sitomalla Bulgarian levin ensin Saksan markkaan ja sittemmin euroon. Lisäindikaattorit, kuten valuuttavarannon ja lyhyiden korkojen kehitys, viittaavat siihen, että sijoittajien näkemys Bulgariaan liittyvistä riskeistä on pysynyt optimistisena. Huomattavat valuuttavarannot turvaavat edelleen valuuttakatejärjestelmän joustavuutta. Kaksivuotisen arviointikauden ajan Bulgarian lev pysyi täysin vakaana euroon nähden, kuten valuuttakurssijärjestelmän toimivuus edellyttää.

Bulgaria täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Bulgariassa maaliskuuhun 2018 päättyvän vuoden jakson aikana 1,4 prosenttia eli alle 3,2 prosentin viitearvon. Pitkät korot laskivat Bulgariassa tammikuun 2016 2,4 prosentista 0,9 prosenttiin tammikuussa 2018. Tuottoerot Saksan pitkiin viitelainoihin nähden kasvoivat noin 50 peruspisteellä vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla ja olivat noin 250 peruspistettä heinäkuussa 2016 mutta ovat supistuneet siitä lähtien. Vuoden 2017 lopussa ero oli 72 peruspistettä ja supistui edelleen alle 40 peruspisteeseen vuoden 2018 alussa.

Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Bulgarian ulkoinen rahoitusasema on ollut huomattavan ylijäämäinen, ja vuonna 2016 se oli 4,5 prosenttia ja vuonna 2017 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Bulgarian talous on yhdentynyt hyvin euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Liiketoimintaympäristöön liittyvien valikoitujen indikaattorien perusteella kehitys on kuitenkin Bulgariassa heikompaa kuin useimmissa euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa. Myös institutionaaliseen kehykseen liittyy suuria haasteista, joita ovat esimerkiksi korruptio ja julkisen hallinnon tehokkuus. Bulgarian rahoitussektori on pitkälti integroitunut EU:n rahoitussektoriin erityisesti pankkien suuren ulkomaisen omistusosuuden vaikutuksesta. Bulgariasta laadittiin vuonna 2018 makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä perusteellinen tarkastelu. Sen mukaan Bulgarian makrotaloudessa on epätasapainoja (näin tarkistetaan aikaisempi päätelmä liiallisista epätasapainoista), jotka liittyvät rahoitussektorin haavoittuvuuteen sekä yrityssektorin suureen velkaantuneisuuteen ja järjestämättömiin lainoihin. Jatkuvat rakenteelliset heikkoudet estävät työmarkkinoiden nopeamman kehittymisen.

3.TŠEKKI

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Tšekki ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.

Tšekin lainsäädäntö – etenkään laki 6/1993 Tšekin keskuspankista – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat koskevat keskuspankin riippumattomuutta ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa SEUT-sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 3 artiklassa määrättyjen EKPJ:n tehtävien osalta. Lisäksi keskuspankkilaissa on puutteita, jotka liittyvät keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaan kieltoon ja EKPJ:n tehtäviin.

Tšekki ei täytä hintavakauskriteeriä. Keskimääräinen inflaatio oli Tšekissä maaliskuuhun 2018 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 2,2 prosenttia eli 1,9 prosentin viitearvon yläpuolella. Sen ennakoidaan hidastuvan viitearvon alapuolelle tulevina kuukausina.

Vuotuinen YKHI-inflaatio hidastui vuoden 2016 alun 0,5 prosentista –0,1 prosenttiin kesäkuussa 2016, minkä jälkeen se kiihtyi yli 2 prosenttiin vuoden 2016 loppuun mennessä. Vuonna 2017 se vaihteli 2 ja 3 prosentin välillä. Vuotuinen YKHI-inflaatio oli näin ollen keskimäärin 0,6 prosenttia vuonna 2016 ja 2,4 prosenttia vuonna 2017. Vuonna 2017 vuotuinen inflaatio kiihtyi, mikä johtui pitkälti energian ja elintarvikkeiden hintojen noususta sekä palvelualan suuremmista hinnankorotuksista. Vuotuinen inflaatio hidastui vuoden 2018 alussa ja oli 1,6 prosenttia maaliskuussa 2018.

Vuotuisen YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan vuonna 2018, mikä johtuu lähinnä siitä, että elintarvikkeiden (sekä jalostettujen että jalostamattomien) hintojen inflaatiovaikutuksen pitäisi vähentyä. Samalla energian ja palvelujen hintojen odotetaan vaikuttavan inflaatioon aikaisempia vuosia enemmän. Näin ollen komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteessa vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 2,1 prosenttia vuonna 2018 ja 1,8 prosenttia vuonna 2019. Tšekin hintataso (noin 64 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2016) viittaa siihen, että pitkällä aikavälillä on mahdollisuuksia lähentää edelleen hintatasoa.

Tšekki täyttää julkisen talouden kriteerin. Vuoden 2018 lähentymiskertomuksen arvioinnin perusteella Tšekin odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia vuosina 2018 ja 2019. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Tšekissä on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Julkisen talouden tasapaino suhteessa BKT:hen parani huomattavasti vuoden 2014 –2,1 prosentin alijäämästä 1,6 prosentin ylijäämään vuonna 2017. Komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteessa julkisen talouden rahoitusaseman suhteessa BKT:hen ennakoidaan olevan 1,4 prosenttia vuonna 2018 ja 0,8 prosenttia vuonna 2019 edellyttäen, että politiikka ei muutu. Julkisen talouden bruttovelkasuhde oli suurimmillaan 44,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, mutta se supistui alle 35 prosenttiin vuonna 2017. Vuonna 2019 sen ennustetaan supistuvan alle 32 prosenttiin. Tšekin julkisen talouden kehystä vahvistettiin, kun finanssipoliittista vastuuta koskeva laki hyväksyttiin vuoden 2017 alussa. Sen tehokkuus riippuu kuitenkin uusien sääntöjen täytäntöönpanosta.

Tšekki ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Tšekin koruna ei kuulu ERM II:een. Tšekki soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, joka mahdollistaa keskuspankin valuuttamarkkinainterventiot. Tšekin keskuspankki käytti marraskuun 2013 ja huhtikuun 2017 välisenä aikana valuuttakurssia lisävälineenä keventääkseen rahapolitiikkaa ja päästi korunan valuuttakurssin kellumaan vapaasti suhteessa euroon ainoastaan kurssin ollessa heikompi kuin 27 CZK/EUR. Korunan kurssi oli hieman yli 27 CZK/EUR vuonna 2016 ja vuoden 2017 alussa, kun Tšekin keskuspankin valuuttamarkkinainterventiot estivät valuuttakurssin vahvistumisen edelleen. Keskuspankin valuuttakurssisitoumuksen päätyttyä huhtikuussa 2017 koruna vahvistui vähitellen suhteessa euroon huhtikuun 2017 alun yli 27:stä alle 25,5:een vuoden 2018 alussa. Tätä arviointia edeltäneiden kahden vuoden aikana koruna vahvistui suhteessa euroon yli 6 prosenttia.

Tšekki täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Tšekissä maaliskuuhun 2018 päättyvän vuoden jakson aikana 1,3 prosenttia eli alle 3,2 prosentin viitearvon. Pitkät korot olivat Tšekissä noin 0,4 prosenttia vuonna 2016. Ne nousivat hitaasti noin 1,5 prosenttiin vuoden 2017 loppuun mennessä, kun Tšekin keskuspankki kiristi vähitellen rahapolitiikkaansa. Ero Saksan viitelainoihin oli vuoden 2018 alussa noin 120 peruspistettä. 

Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Tšekin ulkoinen rahoitusasema oli 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen ylijäämäinen vuonna 2016 ja 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Tšekin talous on pitkälle integroitunut euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Liiketoimintaympäristöön liittyvien valikoitujen indikaattorien perusteella Tšekin tulokset kansainvälisissä luokituksissa näyttävät viime vuosina olleen euroalueen keskiarvoa alemmat. Tšekin rahoitusmarkkinat ovat yhdentyneet voimakkaasti EU:n rahoitusmarkkinoihin, mikä johtuu etenkin siitä, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osalta ulkomaisessa omistuksessa.

4.KROATIA

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Kroatia ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.

Kroatian lainsäädäntö on täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa.

Kroatia täyttää hintavakauskriteerin. Keskimääräinen inflaatio oli Kroatiassa maaliskuuhun 2018 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 1,3 prosenttia eli 1,9 prosentin viitearvon alapuolella. Sen odotetaan pysyvän viitearvon alapuolella tulevina kuukausina.

Vuotuinen YKHI-inflaatio pysyi negatiivisena lähes koko vuoden 2016 energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden laskeneiden hintojen vuoksi. Se oli näin ollen keskimäärin –0,6 prosenttia koko vuodelta. Vuotuinen inflaatio kääntyi positiiviseksi vuoden 2016 lopussa ja kiihtyi tämän jälkeen yli 1 prosenttiin vuoden 2017 alussa sen keskeisten osatekijöiden vaikutuksesta. Vuotuinen inflaatio vaihteli näin ollen noin 1,3 prosentin tuntumassa vuoden 2018 alkuun saakka. Vuotuinen inflaatio oli 1,2 prosenttia maaliskuussa 2018.

Komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteessa vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan pysyvän pitkälti vakaana, koska energian nousevat hinnat todennäköisesti tasapainottavat jalostamattomien elintarvikkeiden vähäisemmän vaikutuksen inflaatioon. Pohjainflaation odotetaan kiihtyvän hieman vuonna 2019 talouden laajentumisen jatkuessa. Vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan näin ollen olevan keskimäärin 1,4 prosenttia vuonna 2018 ja 1,5 prosenttia vuonna 2019. Kroatian hintataso (noin 65 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2016) viittaa siihen, että pitkällä aikavälillä on mahdollisuuksia lähentää hintatasoa.

Kroatia täyttää julkisen talouden kriteerin. Vuoden 2018 lähentymiskertomuksen arvioinnin perusteella Kroatian odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia vuosina 2018 ja 2019. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Kroatiassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyi 0,8 prosenttia ylijäämäiseksi suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteessa julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan pysyvän pitkälti vakaana ja olevan 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Julkisen talouden velan ennustetaan supistuvan 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2019 mennessä. Koska suunniteltujen uudistusten hyväksyminen on toistuvasti viivästynyt, Kroatian julkisen talouden kehys on edelleen suhteellisen heikko kaikissa tärkeissä kohdissa, erityisesti numeeristen sääntöjen suunnittelun, keskipitkän aikavälin suunnitelmien sitovuuden ja kansallisen finanssipoliittisten neuvoston perustamisen osalta.

Kroatia ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Kroatian kuna ei kuulu ERM II:een. Kroatian keskuspankki soveltaa tiukasti säännösteltyä kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, jossa valuuttakurssi on tärkein nimellinen ankkuri, jolla ensisijainen hintavakaustavoite pyritään saavuttamaan. Kunaan kohdistui jonkin verran vahvistumispaineita vuoden 2016 alusta vuoden 2018 alkuun, jolloin Kroatian keskuspankki teki valuuttaostoja pankeilta, minkä tarkoituksena oli vakauttaa kunan valuuttakurssia suhteessa euroon. Kunan eurokurssi jatkoi edelleen keväällä tapahtuvaa kausittaista vahvistumistaan, kun matkailualalla saadaan valuuttatuloja. Arviointijaksoa edeltäneiden kahden vuoden aikana kuna vahvistui lähes 2 prosenttia suhteessa euroon.

Kroatia täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Kroatiassa maaliskuuhun 2018 päättyvän vuoden jakson aikana 2,6 prosenttia eli alle 3,2 prosentin viitearvon. Pitkät korot pysyivät Kroatiassa jokseenkin vakaina elokuusta 2015 elokuuhun 2016 ja vaihtelivat 3,5 prosentin ja 4 prosentin välillä. Ne laskivat noin 3 prosenttiin vuoden 2016 lopussa ja pysyttelivät pääosin alle 3 prosentin koko vuoden 2017. Vuoden 2018 alussa pitkät korot laskivat alle 2,4 prosentin, ja tuottoero Saksan viitelainoihin supistui alle 200 peruspisteeseen, kun Kroatian luokitus päivitettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2004 jälkeen.

Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Kroatian ulkoisen rahoitusaseman ylijäämä kasvoi 3,6 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2016 4,2 prosenttiin vuonna 2017 tulotaseen paranemisen seurauksena. Kroatian talous on yhdentynyt hyvin euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Liiketoimintaympäristöön liittyvien valikoitujen indikaattorien perusteella kehitys on Kroatiassa heikompaa kuin useimmissa euroalueen jäsenvaltioissa. Myös institutionaaliseen kehykseen liittyy suuria haasteita, joita ovat esimerkiksi sääntelyn laatu. Rahoitusmarkkinat ovat voimakkaasti integroituneet EU:n rahoitusjärjestelmään kroatialaisten pankkien ulkomaisen omistuksen vuoksi. Kroatiasta laadittiin vuonna 2018 makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä tehtävä perusteellinen tarkastelu. Sen mukaan Kroatian makrotaloudessa on edelleen liiallisia epätasapainoja, jotka liittyvät siihen, että julkista, yksityistä ja ulkomaista velkaa on runsaasti, ja kaikki tämä velka on pitkälti ulkomaan valuutan määräistä. Samalla potentiaalinen kasvu on vähäistä.

5.UNKARI

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Unkari ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.

Unkarin lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat koskevat erityisesti keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa SEUT-sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 3 artiklassa määrättyjen EKPJ:n tehtävien osalta. Lisäksi keskuspankkilaissa on puutteita, jotka koskevat keskuspankin liittymistä EKPJ:ään.

Unkari ei täytä hintavakauskriteeriä. Keskimääräinen inflaatio oli Unkarissa maaliskuuhun 2018 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 2,2 prosenttia eli 1,9 prosentin viitearvon yläpuolella. Sen ennustetaan pysyttelevän viitearvon yläpuolella tulevina kuukausina.

Unkarin vuotuinen YKHI-inflaatio on kahden viime vuoden aikana ollut erittäin alhainen, jopa negatiivinen vuoden 2016 puolivälissä. Tämän jälkeen se alkoi kiihtyä jyrkästi ja oli 2,9 prosenttia helmikuussa 2017, minkä jälkeen se hidastui pääasiassa energian hinnanvaihtelujen vuoksi. Vuoden 2017 keväästä jalostettujen elintarvikkeiden hinnat aiheuttivat kasvavaa YKHI-inflaatiopainetta, ja inflaatio pysyi yli 2 prosentissa vuonna 2017. Vuoden 2018 alussa inflaatio hidastui jälleen lähinnä energian ja kestokulutustavaroiden hintojen vuoksi. Maaliskuussa 2018 vuotuinen YKHI-inflaatio oli 2,0 prosenttia.

Komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteessa inflaation ennustetaan hidastuvan hieman 2,3 prosenttiin vuonna 2018 ja kiihtyvän 3,0 prosenttiin vuonna 2019, koska palvelujen inflaation odotetaan kiihtyvän voimakkaan palkkojen nousun vuoksi. Unkarin suhteellisen alhainen hintataso (noin 58 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2016) viittaa siihen, että hintatason lähentymisen jatkuminen pitkällä aikavälillä on mahdollista.

Unkari täyttää julkisen talouden kriteerin. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Unkarissa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Komissio suosittaa kuitenkin, että Unkarin osalta aloitetaan merkittävän poikkeaman menettely, sillä se poikkeaa merkittävästi vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksista vuonna 2017. Vuoden 2018 lähentymiskertomuksen arvioinnin perusteella on vaarana, että Unkari poikkeaa vaatimuksista merkittävästi myös vuosina 2018 ja 2019. Tämän vuoksi vuodesta 2018 alkaen tarvitaan lisää toimenpiteitä, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia voidaan noudattaa. Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2015 1,9 prosentista suhteessa BKT:hen 1,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja kasvoi 2,0 prosenttiin vuonna 2017. Komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteessa sen ennustetaan kasvavan 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja sen jälkeen supistuvan 2,1 prosenttiin vuonna 2019 edellyttäen, että politiikka ei muutu. Vuonna 2017 maan julkisen talouden bruttovelkasuhde pieneni 73,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Bruttovelkasuhteen ennustetaan pienenevän edelleen 73,3 prosenttiin vuonna 2018 ja 71,0 prosenttiin vuonna 2019. Unkarin julkisen talouden kehys on hyvin kehittynyt, ja julkisen hallinnon kaikilla tasoilla sovelletaan tiukkoja velan hallintaa koskevia sääntöjä ja menettelyjä. Joitakin merkittäviä heikkouksia (erityisesti keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen suunnittelun heikko asema) esiintyy kuitenkin edelleen.

Unkari ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Unkarin forintti ei kuulu ERM II:een. Unkari soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, joka mahdollistaa keskuspankin valuuttamarkkinainterventiot. Forintin eurokurssi heikkeni maaliskuun 2016 noin 311 forintista 314 forinttiin vuoden 2016 puolivälissä, minkä jälkeen se vahvistui 307 forinttiin lokakuussa 2016, kun Unkarin keskuspankki otti käyttöön kolmen kuukauden talletusmahdollisuutta koskevia volyymirajoituksia. Tämän jälkeen forintin eurokurssi oli noin 310 forinttia vuoden 2017 puoliväliin saakka, minkä jälkeen se vahvistui lähes 304 forinttiin elokuussa 2017. Unkarin keskuspankin puututtua asiaan ja vihjattua uusien välineiden käyttöönotosta ja yön yli -talletuskoron laskemisesta –15 peruspisteeseen forintti palautui vähän alle 310 forinttiin eurolta syyskuun 2017 jälkeen. Maaliskuussa 2018 forintin kurssi oli suurin piirtein samalla tasolla suhteessa euroon kuin kaksi vuotta aikaisemmin.

Unkari täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli maaliskuuhun 2018 päättyvän vuoden jakson aikana 2,7 prosenttia eli alle 3,2 prosentin viitearvon. Keskimääräinen pitkä kuukausikorko laski noin 2,8 prosenttiin elokuussa 2016, minkä jälkeen se nousi 3,5 prosenttiin helmikuuhun 2017 mennessä. Tämän jälkeen se alkoi jälleen laskea ja oli 2,1 prosenttia joulukuussa 2017, mikä johtui Unkarin keskuspankin pyrkimyksestä laajentaa rahapoliittiset elvytystoimet erityisesti pitkiin korkoihin. Unkarin pitkät korot nousivat noin 2,6 prosenttiin helmikuuhun 2018 mennessä, kun tuotot kasvoivat kansainvälisessä ympäristössä. Pitkien korkojen tuottoero Saksan viitelainoihin oli vuoden 2018 alussa noin 200 peruspistettä.

Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Ulkoinen rahoitusasema on ollut kahden viime vuoden aikana voimakkaasti ylijäämäinen. Se heikkeni kuitenkin vuonna 2017 lähinnä kauppataseen vuoksi. Unkarin talous on pitkälle integroitunut euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Liiketoimintaympäristöön liittyvien valikoitujen indikaattorien perusteella kehitys on kuitenkin Unkarissa heikompaa kuin useimmissa euroalueen jäsenvaltioissa. Unkarin rahoitussektori on yhdentynyt hyvin EU:n rahoitussektoriin.

6.PUOLA

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Puola ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.

Puolan lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki ja Puolan perustuslaki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa. Lisäksi keskuspankkilaissa on puutteita, jotka liittyvät keskuspankin riippumattomuuteen ja keskuspankin liittymiseen EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa.

Puola täyttää hintavakauskriteerin. Keskimääräinen inflaatio oli Puolassa maaliskuuhun 2018 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 1,4 prosenttia eli 1,9 prosentin viitearvon alapuolella. Sen odotetaan pysyvän viitearvon alapuolella tulevina kuukausina.

Vuotuinen YKHI-inflaatio kääntyi lokakuussa 2016 positiiviseksi. Se kiihtyi nopeasti ja oli korkeimmillaan 1,9 prosenttia helmikuussa 2017, minkä jälkeen se hidastui 1,3 prosenttiin kesäkuussa 2017. Vuoden 2017 toisella puoliskolla inflaatio kiihtyi vähitellen ja nousi 2 prosenttiin marraskuussa ja hidastui 1,7 prosenttiin joulukuussa 2017. Se hidastui edelleen nopeasti 0,7 prosenttiin helmikuussa 2018. Tämä inflaatiokehityksen vaihtelevuus johtuu energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden hintojen voimakkaista heilahteluista. Maaliskuussa 2018 vuotuinen YKHI-inflaatio oli 0,7 prosenttia.

Komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteessa inflaation ennustetaan hidastuvan 1,3 prosenttiin vuonna 2018 ja kiihtyvän 2,5 prosenttiin vuonna 2019, mikä johtuu lähinnä palkkojen nousun aiheuttamasta lisääntyvästä paineesta työmarkkinoiden kiristyessä edelleen. Puolan suhteellisen alhainen hintataso (noin 52 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2016) viittaa siihen, että pitkällä aikavälillä on merkittäviä mahdollisuuksia lähentää hintatasoa.

Puola täyttää julkisen talouden kriteerin. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Puolassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Vuoden 2018 lähentymisohjelman arvioinnin perusteella on vaarana, että Puola poikkeaa merkittävästi vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksista vuonna 2018. Tämän vuoksi vuodesta 2018 alkaen tarvitaan lisää toimenpiteitä, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia voidaan noudattaa. Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen oli 2,6 prosenttia vuonna 2015, ja se supistui 2,3 prosenttiin vuonna 2016. Vuonna 2017 alijäämä supistui 1,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteen mukaan tilanteen ennustetaan paranevan vielä siten, että alijäämä on 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2018 ja 2019 edellyttäen, että politiikka ei muutu. Julkisen velan ennustetaan laskevan suhteessa BKT:hen vuoden 2017 50,6 prosentista 49,1 prosenttiin vuonna 2019. Puolan julkisen talouden kehys on kaiken kaikkiaan vahva, ja puutteita on lähinnä budjettisuunnittelussa ja -menettelyissä sekä riippumattomassa valvonnassa.

Puola ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Puolan zloty ei kuulu ERM II:een. Puola soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, joka mahdollistaa keskuspankin valuuttamarkkinainterventiot. Zlotyn eurokurssi oli noin 4,4 huhtikuusta 2016 vuoden 2016 loppuun. Se vahvistui joulukuun 2016 ja toukokuun 2017 välisenä aikana yhteensä lähes 6 prosenttia. Zloty heikkeni jonkin verran lokakuun alkuun 2017 asti (jolloin kurssi oli noin 4,3 PLN/EUR) ja vahvistui myöhemmin loppuvuonna 2017. Puola luopui vähitellen vuodesta 2009 käytössä olleesta IMF:n kanssa sovitusta joustavasta luottojärjestelystä, joka päättyi marraskuussa 2017. Arviointijaksoa edeltäneiden kahden vuoden aikana zloty vahvistui noin 2 prosenttia suhteessa euroon.

Puola ei täytä pitkien korkojen lähentymiskriteeriä. Keskimääräinen pitkä korko oli maaliskuuhun 2018 päättyvän vuoden jakson aikana 3,3 prosenttia eli 3,2 prosentin viitearvon yläpuolella. Keskimääräinen pitkä kuukausikorko nousi alle 3 prosentista huhtikuussa 2016 noin 3,8 prosenttiin vuoden 2017 alkupuolella. Pitkät korot laskivat tämän jälkeen noin 3,2 prosenttiin kesäkuuhun 2017 mennessä, minkä jälkeen ne jälleen nousivat hieman. Pitkien korkojen tuottoero Saksan viitelainoihin oli vuoden 2018 alussa noin 270 peruspistettä.

Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Puolan ulkoinen rahoitusasema on ollut ylijäämäinen vuodesta 2013 kauppataseen jatkuvan parantumisen ansiosta. Puolan talous on yhdentynyt hyvin euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Liiketoimintaympäristöön liittyvien tiettyjen indikaattorien perusteella Puolan kehitys vastaa suunnilleen euroalueen jäsenvaltioiden keskitasoa. Puolan rahoitussektori on yhdentynyt hyvin EU:n rahoitussektoriin.

7.ROMANIA

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Romania ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.

Romanian lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa. Lisäksi keskuspankkilaissa on puutteita, jotka liittyvät keskuspankin riippumattomuuteen ja keskuspankin liittymiseen EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa sekä keskuspankin omien tavoitteiden osalta että SEUT-sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 3 artiklassa määrättyjen EKPJ:n tehtävien osalta.

Romania ei täytä hintavakauskriteeriä. Keskimääräinen inflaatio oli Romaniassa maaliskuuhun 2018 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 1,9 prosenttia eli vastasi 1,9 prosentin viitearvoa. Sen ennustetaan kuitenkin kasvavan selvästi viitearvon yläpuolelle tulevina kuukausina.

Vuotuinen YKHI-inflaatio oli lasku-uralla vuonna 2016, mikä johtui pääasiassa arvolisäverokantojen peräkkäisistä alennuksista ja alhaisista öljyn maailmanmarkkinahinnoista. Saavutettuaan alhaisen lähes –3 prosentin tason toukokuussa 2016, se pysyi negatiivisena suurimman osan vuotta 2016. Vuonna 2017 inflaatio kiihtyi vähitellen, mutta pysyi maltillisena, kun yleistä arvonlisäverokantaa alennettiin 1 prosenttiyksiköllä ja polttoaineiden valmisteveroja alennettiin tammikuussa 2017. Inflaatio alkoi kiihtyä vuoden 2017 toisella puoliskolla, mikä johtui pääasiassa elintarvikkeiden hintojen noususta ja tammikuussa voimaan tulleen valmisteverojen kevennyksen kumoamisesta lokakuussa, ja se oli elokuussa 0,6 prosenttia mutta kiihtyi 2,6 prosenttiin joulukuussa 2017. Inflaatio kiihtyi edelleen vuoden 2018 alkupuoliskolla, kun tammikuun 2017 veronalennusten vaikutus hiipui, ja inflaatio oli 4,0 prosenttia maaliskuussa 2018.

Komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteessa vuotuisen YKHI-inflaation ennakoidaan kiihtyvän 4,2 prosenttiin vuonna 2018 ja tämän jälkeen hidastuvan 3,4 prosenttiin vuonna 2019, kun energian hinnan inflaatio tasaantuu. Romanian suhteellisen alhainen hintataso (noin 51 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2016) viittaa siihen, että pitkällä aikavälillä on merkittäviä mahdollisuuksia lähentää hintatasoa.

Romania täyttää julkisen talouden kriteerin. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Romaniassa on liiallinen alijäämä. Romaniaan sovelletaan kuitenkin merkittävän poikkeaman menettelyä, mikä johtuu siitä, että se havaittiin poikkeavan merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuonna 2016. Syksyllä 2017 todettiin, ettei Romania ollut toteuttanut tuloksellisia toimia merkittävän poikkeaman menettelyssä, ja annettiin tarkistettu suositus. Komissio suosittaa lisäksi, että merkittävän poikkeaman menettely aloitetaan Romanian osalta uudelleen, sillä se poikkeaa merkittävästi vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksista myös vuonna 2017. Vuoden 2018 lähentymiskertomuksen arvioinnin perusteella on vaarana, että Romania poikkeaa vaatimuksista merkittävästi myös vuosina 2018 ja 2019. Voimakkaasti heikkenevien julkisen talouden näkymien perusteella vuodesta 2018 alkaen tarvitaan tämän vuoksi merkittäviä lisätoimenpiteitä, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia voidaan noudattaa. Julkisen talouden alijäämä kasvoi 0,8 prosentista suhteessa BKT:hen 3,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2017, kun viranomaiset harjoittivat elvyttävää ja myötäsyklistä finanssipolitiikkaa, jota vauhdittivat välillisten verojen alennukset ja julkisen sektorin palkkojen ja eläkkeiden korotukset. Komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteen mukaan alijäämä kasvaa 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja sen jälkeen 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019 edellyttäen, että talouspolitiikka ei muutu. Julkisen velan ennustetaan kasvavan edelleen suhteessa BKT:hen 35,3 prosenttiin vuonna 2018 ja 36,4 prosenttiin vuonna 2019. Romanian julkisen talouden kehystä koskevat määräykset ovat kattavia. Julkisen talouden kehyksen täytäntöönpano on kuitenkin ollut tuloksetonta viime vuosina, kuten heikkenevä rakenteellinen rahoitusasema ja menosääntöjen kiertäminen vuotuisten budjettimuutosten kautta osoittaa.

Romania ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Romanian leu ei kuulu ERM II:een. Romania soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, joka mahdollistaa keskuspankin valuuttamarkkinainterventiot. Leun eurokurssi oli vakaa syyskuuhun 2016 asti, jolloin se alkoi heiketä maltillisesti. Heikkenemisen tärkeimmät syyt olivat kauppaa edistävä myötäsyklinen finanssipolitiikka, vaihtotaseen alijäämät ja suuremmat inflaatio-odotukset. Leun kurssi oli 4,63 RON/EUR vuoden 2017 lopussa ja se jatkoi heikkenemistä vuoden 2018 alussa ja oli 4,66 RON/EUR maaliskuussa 2018. Verrattuna muihin kelluvaan valuuttakurssijärjestelmään kuuluviin valuuttoihin leun eurokurssi ei ole heilahdellut yhtä paljon. Arviointijaksoa edeltäneiden kahden vuoden aikana leu heikkeni noin 4 prosenttia suhteessa euroon.

Romania ei täytä pitkien korkojen lähentymiskriteeriä. Keskimääräinen pitkä korko oli maaliskuuhun 2018 päättyvän vuoden jakson aikana 4,1 prosenttia eli 3,2 prosentin viitearvon yläpuolella. Pitkät korot laskivat vähitellen noin 3 prosenttiin lokakuussa 2016, minkä jälkeen ne alkoivat nousta jälleen. Ne ovat olleet nousussa tähän saakka ja olivat vuoden 2018 alussa 4,5 prosenttia. Pitkien korkojen tuottoero Saksan viitelainoihin laski noin 340 peruspisteestä huhtikuussa 2016 alle 300 pisteeseen lokakuussa 2016, jolloin ero alkoi uudestaan kasvaa. Maaliskuussa 2018 se oli 400 peruspistettä. 

Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Romanian ulkoinen rahoitusasema on heikentynyt vähitellen vuodesta 2015, ja vuonna 2017 se kääntyi alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Liiketoimintaympäristöön liittyvien valikoitujen indikaattorien perusteella kehitys on kuitenkin Romaniassa heikompaa kuin useimmissa euroalueen jäsenvaltioissa. Myös institutionaaliseen kehykseen liittyy suuria haasteita, joita ovat esimerkiksi korruptio ja julkisen hallinnon tehokkuus. Romanian rahoitussektori on pitkälti integroitunut EU:n rahoitussektoriin erityisesti pankkien suuren ulkomaisen omistusosuuden vaikutuksesta.

8.RUOTSI

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Ruotsi ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.

Ruotsin lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki, hallitusmuoto ja valuuttapolitiikkaa koskeva laki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat ja puutteet koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa.

Ruotsi täyttää hintavakauskriteerin. Keskimääräinen inflaatio oli Ruotsissa maaliskuuhun 2018 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 1,9 prosenttia eli vastasi 1,9 prosentin viitearvoa. Sen ennustetaan laskevan viitearvon alapuolelle tulevina kuukausina.

Ruotsin keskimääräinen inflaatio kiihtyi vuoden 2016 1,1 prosentista 1,9 prosenttiin vuonna 2017. Palvelujen ja energian hinnat nousivat eniten, mikä johtui lähinnä kruunun heikkenemisestä ja kotimaisen kysynnän kasvun jatkumisesta, jota keskuspankin kevyt rahapolitiikka tukee. Maaliskuussa 2018 vuotuinen YKHI-inflaatio oli 2,0 prosenttia.

YKHI-inflaatio pysyy todennäköisesti melko vakaana vuoden 2018 aikana. Öljyn hintojen ennustetaan aiheuttavan YKHI-inflaatiopainetta vuonna 2018. Vähäisen palkkojen nousun, jonka ennustetaan pysyvän maltillisena ja joka on ollut vaimeaa maailmanlaajuisten kilpailupaineiden, alhaisten palkkaodotusten ja käyttämättömän työvoimareservin vuoksi, odotetaan lievittävän jonkin verran öljyn korkeampien hintojen vaikutusta. Komission yksiköiden kevään 2016 talousennusteessa maan keskimääräiseksi vuotuiseksi inflaatioksi ennustetaan 1,9 prosenttia vuonna 2018 ja 1,7 prosenttia vuonna 2019. Ruotsin hintataso on suhteellisen korkea (noin 122 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2016).

Ruotsi täyttää julkisen talouden kriteerin. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Ruotsissa on liiallinen alijäämä. Vuoden 2018 lähentymiskertomuksen arvioinnin perusteella Ruotsin odotetaan edelleen noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia vuosina 2018 ja 2019. Julkisen talouden ylijäämä kasvoi hieman 1,2 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2016 1,3 prosenttiin vuonna 2017. Kasvua tuki edelleen odotettua parempi tulokehitys, jonka taustalla oli vakaa talouskasvu. Sitä vastoin turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamiseen liittyvät menot olivat odotettua pienemmät vuosina 2016–2017. Komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteen mukaan julkisen talouden ylijäämän odotetaan olevan 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Vuonna 2017 maan julkisen talouden bruttovelkasuhde pieneni 40,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Bruttovelkasuhteen ennustetaan pienenevän vähitellen 38,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 35,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Ruotsilla on vahva julkisen talouden kehys, jota uudistettiin vuoden 2017 lopussa. Muun muassa ylijäämätavoitetta supistettiin 0,33 prosenttiin suhteessa BKT:hen (aikaisemmin 1 prosentti), otettiin käyttöön uusi velka-ankkuri ja vahvistettiin finanssipoliittisen neuvoston toimeksiantoa.

Ruotsi ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Ruotsin kruunu ei kuulu ERM II:een. Ruotsi soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, joka mahdollistaa keskuspankin valuuttamarkkinainterventiot. Kruunun kurssi jatkoi vuoden 2013 alussa alkanutta laskusuuntausta. Kruunun kurssi heikkeni, kun rahapolitiikkaa kevennettiin edelleen ja kolmen kuukauden STIBORin ja EURIBORin tuottoero kasvoi vuosina 2016–2017. Se vaihteli noin –30 ja –10 peruspisteen välillä. Vuoden 2018 alussa ero oli noin –10 peruspistettä. Arviointijaksoa edeltäneiden kahden vuoden aikana kruunun kurssi oli keskimääräin 9,6 SEK/EUR ja heikkeni noin 10 prosenttia suhteessa euroon.

Ruotsi täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Ruotsissa maaliskuuhun 2018 päättyvän vuoden jakson aikana 0,7 prosenttia eli selvästi alle 3,2 prosentin viitearvon. Ruotsin pitkät kuukausikorot alkoivat nousta ennätyksellisen alhaisesta 0,1 prosentista elokuussa 2016 ja olivat vuoden 2018 alussa 0,9 prosenttia, joka on yhä historiallisen alhainen. Tuottoero Saksan viitekorkoihin pysyi erittäin alhaisena, vaikka se nousi kesän 2016 negatiivisesta arvosta. Se oli 20–40 peruspistettä vuoden 2017 viimeiseen neljännekseen asti, minkä jälkeen se nousi hieman. Maaliskuussa 2018 ero oli 53 peruspistettä.

Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Ruotsin ulkoinen rahoitusasema on pysynyt ylijäämäisenä. Vuonna 2016 se oli 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vuonna 2017 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ruotsin talous on integroitunut hyvin euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Liiketoimintaympäristöön liittyvien valikoitujen indikaattorien perusteella kehitys Ruotsissa on parempaa kuin useimmissa euroalueen jäsenvaltioissa. Ruotsin rahoitussektori on yhdentynyt hyvin EU:n rahoitussektoriin. Ruotsista oli tarpeen laatia makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyn yhteydessä perusteellinen tarkastelu. Sen mukaan Ruotsilla on yhä makrotaloudellisia epätasapainoja, koska asuntojen yliarvostus yhdistettynä kotitalouksien velan jatkuvaan kasvuun aiheuttaa hallitsemattomien korjausliikkeiden riskin. Viranomaiset ovat hyvin tietoisia kasvavista riskeistä ja ovat toteuttaneet poliittisia toimenpiteitä, joilla hillitään asuntovelan kasvua ja lisätään asuntorakentamista. Nämä eivät kuitenkaan ole vielä olleet riittäviä epätasapainojen korjaamiseksi.

(1)    Niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä täyttäneet tarvittavia edellytyksiä euron käyttöön ottamiseksi, kutsutaan ”jäsenvaltioiksi, joita koskee poikkeus”. Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta neuvottelivat erivapausjärjestelyt ennen kuin Maastrichtin sopimus hyväksyttiin eivätkä osallistu EMU:n kolmanteen vaiheeseen.
(2)    Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole ilmoittaneet aikovansa siirtyä euroon, joten niitä ei käsitellä tässä arvioinnissa.
(3)    Komissio julkaisi seitsemännen varoitusmekanismia koskevan kertomuksen marraskuussa 2017 ja sen mukaisesti laadittujen perusteellisten tarkastelujen päätelmät maaliskuussa 2018.
(4)      Euroopan komission tiedonanto, Uudet talousarviovälineet unionin kehykseen vakaan euroalueen tueksi, COM(2017) 822 final, 6.12.2017.
(5)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) 2017/825 muuttamisesta, COM(2017) 825 final, 2017/0334(COD), 6.12.2017.
(6)    Hintavakautta arvioitaessa inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI), joka on määritelty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2494/95.
(7)    Kaikki inflaatiota ja muita muuttujia koskevat ennusteet ovat komission yksiköiden kevään 2018 talousennusteesta. Komission ennusteet perustuvat yhteisiin oletuksiin ulkoisista muuttujista sekä oletukseen, että talouspolitiikka ei muutu. Samalla otetaan huomioon ne toimenpiteet, joista tiedetään riittävästi.
(8)    Tämän arvioinnin valmistelussa käytetyt tiedot on kerätty 23. huhtikuuta 2018 mennessä.
(9)      Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Kyproksessa 0,2 %, Irlannissa 0,3 % ja Suomessa 0,8 %.
(10)    Direktiivi kansallisten julkisen talouden kehysten vähimmäisvaatimuksista, kaksi uutta asetusta makrotalouden valvonnasta ja kolme asetusta vakaus- ja kasvusopimuksen muuttamisesta tulivat voimaan 13. joulukuuta 2011 (euroalueen jäsenvaltioita koskevista uusista valvontamekanismeista säädettiin toisessa makrotalouden valvontaa koskevasta kahdesta uudesta asetuksesta ja yhdessä vakaus- ja kasvusopimuksen kolmesta muutosasetuksesta). Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä otettiin tuolloin käyttöön velkakriteeri. Lisäksi vakaus- ja kasvusopimukseen tehtiin merkittäviä uudistuksia muun muassa ottamalla käyttöön menotavoite, joka täydentää arviointia edistymisestä kohti maakohtaista julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta.
(11)    Valuuttakurssikriteerin täyttymistä arvioidessaan komissio tarkastelee, onko valuuttakurssi pysytellyt lähellä ERM II:n keskuskurssia. Samalla voidaan ottaa huomioon valuutan vahvistumiseen johtaneet syyt Ateenassa 5. huhtikuuta 2003 pidetyssä Ecofin-neuvoston epävirallisessa kokouksessa esitetyn yhteisen lausuman Common Statement on Acceding Countries and ERM2 mukaisesti.
(12)      ERM II:een osallistuvat euroalueen valtiovarainministerit, EKP, ERM II:een osallistuvien euroalueen ulkopuolisten maiden valtiovarainministerit ja keskuspankit.
(13)    Maaliskuun 2018 viitearvo on Kyproksen (2,2 %), Irlannin (0,8 %) ja Suomen (0,6 %) keskimääräisten pitkien korkojen keskiarvo lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä.
Top