Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32018H0525(01)

Neuvoston suositus, annettu 14 päivänä toukokuuta 2018, euroalueen talouspolitiikasta

OJ C 179, 25.5.2018, p. 1–5 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 179/1


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2018,

euroalueen talouspolitiikasta

(2018/C 179/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä sen 121 artiklan 2 kohdan kanssa,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,

ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Talouskasvu jatkuu euroalueella, ja siitä on tullut yhä laajapohjaisempaa eri maissa. Elpyminen perustuu yhä suuremmassa määrin kotimaiseen kysyntään, ja yksityinen kulutus on kasvun avaintekijä; myös investoinnit ovat pääsemässä vauhtiin. Työllisyyden kasvu jatkui vuonna 2016 ja vuoden 2017 alkupuoliskolla. Vaikka työttömyysaste on laskenut huomattavasti, se on edelleen korkeampi kuin vuonna 2008. Talouden elpymiseen euroalueella liittyy kuitenkin maltillinen pohjainflaatio ja palkkojen nousu, suuri vaihtotaseen ylijäämä ja jatkuvasti matalat, joskin kohentumassa olevat investointiasteet. Erityisesti palkkojen maltillinen nousu näyttää johtuvan heikkona pysyneestä työmarkkinatilanteesta eräissä kansantalouksissa, palkkaneuvotteluihin vaikuttavista alhaisista inflaatio-odotuksista ja tuottavuuden hitaasta kasvusta. Kotitalouksien reaalitulot ovat kasvaneet, mutta useissa maissa ne jäävät yhä alle vuoden 2008 tason. Euroalueen jäsenvaltioiden välillä on edelleen eroja asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen (BKT) ja työttömyysasteen osalta. Pitkäaikaistyöttömyys- ja nuorisotyöttömyysasteet ovat yhä korkeita; lisäksi köyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja eriarvoisuus ovat edelleen vakavia huolenaiheita useissa jäsenvaltioissa.

(2)

Kaiken kaikkiaan euroaluetta koskevien talousindikaattorien perusteella vaikuttaa siltä, että on perusteltua jatkaa kysynnän, investointien ja palkkojen nousun tukemista aiheuttamatta inflaatioriskiä ja samalla edistää sisäisen ja ulkoisen tasapainon palauttamista sekä taloudellista ja sosiaalista lähentymistä ja lisätä potentiaalista kasvua. Samaan aikaan on komission 22 päivänä marraskuuta 2017 hyväksymän varoitusmekanismia koskevan kertomuksen mukaisesti tarpeen seurata tarkasti merkkejä syntymässä olevista uusista epätasapainoista esimerkiksi joidenkin jäsenvaltioiden asuntomarkkinoilla.

(3)

Euroalueella on edelleen huomattavia epätasapainoja. Nettovelallismaat ovat edistyneet hyvin ulkoisten epätasapainojensa korjaamisessa, mutta joillakin velkojamailla on edelleen suuria vaihtotaseen ylijäämiä, mikä kertoo yleisestä kokonaiskysynnän vajeesta. Tämän vuoksi vuonna 2016 euroalueelle kertyi 3,3 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen. Ylijäämän ennustetaan supistuvan 2,9 prosenttiin vuonna 2019. Kaikkein velkaantuneimpien jäsenvaltioiden ulkomaiset nettovarallisuusasemat ovat parantuneet hitaasti, ja kestävällä pohjalla olevia tasapainottavia toimia tarvitaan edelleen. Maissa, joissa oli pitkään suuria vaihtotaseen alijäämiä, on yhä suuria negatiivisia ulkomaisia nettovarallisuusasemia, joihin yleensä kytkeytyy huomattava yksityinen tai julkinen velkakanta. Nämä muodostavat haavoittuvuustekijän. Samaan aikaan myös niissä maissa, joissa on suuria vaihtotaseen ylijäämiä, tarvitaan toimia, joilla tuetaan kotimaista kysyntää ja potentiaalista kasvua ja sen kautta euroalueen talouden tasapainottamista.

(4)

Palkkojen nousu ja työpaikkojen luominen edistävät talouden elpymistä euroalueella tukemalla kokonaiskysyntää, vähentävät eriarvoisuutta ja auttavat varmistamaan korkean elintason kyseisellä alueella. Tehokkailla palkanasetannan mekanismeilla olisi varmistettava, että palkat eriytetään maa- ja alakohtaisten olosuhteiden perusteella ja ottaen asianmukaisesti huomioon tuottavuuden muutokset. Tasapainottamisprosessia voitaisiin vauhdittaa euroalueella seuraavasti: toteuttamalla tuottavuutta lisääviä rakenteellisia uudistuksia ja parantamalla julkisten menojen laatua ja koostumusta investointien tukemiseksi kaikissa maissa, edistämällä palkkojen nousua työmarkkinaosapuolten roolia kunnioittavalla tavalla ja kysynnän kasvua nettoluotonantajamaissa sekä toteuttamalla toimenpiteitä, jotka hillitsevät yksikkötyökustannusten kasvua ja tähtäävät kilpailukyvyn parantamiseen nettovelallismaissa.

(5)

Johdonmukainen ja tasapainoinen euroalueen yleinen makrotalouden politiikkayhdistelmä, mukaan lukien raha-, finanssi- ja rakennepolitiikka, on ratkaisevan tärkeä pyrittäessä varmistamaan vakaa ja kestävä talouskasvu. Viime vuosina rahapolitiikassa on käytetty uusia epätavanomaisia välineitä pyrittäessä saavuttamaan Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoite; näin on tuettu talouden kasvua ja työpaikkojen luomista. Rahapolitiikan viritys ja talouden kehitys edellyttävät finanssi- ja rakennepolitiikan painottamista. Euroalueen jäsenvaltioiden talouksien kasvupotentiaalin tukemiseksi tarvitaan asianmukaista finanssipolitiikkaa ja rakenneuudistusten painottamista.

(6)

Yhteisiin sääntöihin perustuvien kansallisten finanssipolitiikkojen tiivis koordinointi on olennaisen tärkeää, jotta euroalueella saadaan aikaan asianmukainen finanssipolitiikan kokonaisviritys ja moitteettomasti toimiva rahaliitto. Yhteisillä finanssipoliittisilla säännöillä tähdätään velan kestävän tason saavuttamiseen kansallisella tasolla samalla, kun jätetään liikkumavaraa makrotalouden vakauttamiseen. Jäsenvaltioiden ja kokonaistasolla euroalueen finanssipolitiikan virityksessä on tästä syystä tasapainotettava kansallisen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamista ja makrotalouden vakauttamista lyhyellä aikavälillä koskevat tavoitteet valtioiden ja euroalueen tasolla. Pitkälti neutraali finanssipolitiikan viritys koko euroalueen tasolla vuonna 2018 vaikuttaa edelleen tarkoituksenmukaiselta, kun otetaan huomioon käynnissä oleva laajapohjainen talouskasvu euroalueella, mutta myös kriisin jatkuvat jälkivaikutukset joillakin aloilla. Julkisen talouden sopeutustoimien asianmukainen eriyttäminen euroalueen jäsenvaltioissa on tarpeen ottaen huomioon julkisen talouden liikkumavara ja heijastusvaikutukset muihin maihin. Samaan aikaan kohentuvat taloudelliset olosuhteet huomioon ottaen on tarpeen jälleenrakentaa finanssipoliittisia puskureita samalla, kun jatketaan euroalueen jäsenvaltioiden talouksien kasvupotentiaalin vahvistamista.

(7)

Kansallisten talousarvioiden tulo- ja menopuolen koostumuksen ja hallinnoinnin määrätietoinen parantaminen myös siirtämällä resursseja aineellisiin ja aineettomiin investointeihin lisäisi talousarvioiden kasvuvaikutusta ja kasvattaisi pitkällä aikavälillä tuottavuutta. Kansallisten julkisen talouden kehysten toiminnan parantaminen ja hyvin hallinnoidut menojen uudelleenarvioinnit tukevat pyrkimyksiä harjoittaa uskottavaa ja kasvua edistävää finanssipolitiikkaa.

(8)

Hyvin suunniteltu verotuksen rakenne on avaintekijä, kun edistetään kasvua ja työllisyyttä ja pyritään vähentämään eriarvoisuutta. Verojärjestelmien yksinkertaistaminen ja nykyaikaistaminen sekä veropetoksiin, verovilppiin ja veron kiertämiseen puuttuminen on olennaisen tärkeää, jotta verojärjestelmistä tehdään tehokkaampia ja oikeudenmukaisempia. Näin voidaan vapauttaa resursseja julkisiin investointeihin ja muun muassa koulutukseen ja terveydenhuoltoon, tukea yleisesti investointeja, laadukkaiden työpaikkojen luomista sekä taloudellista ja sosiaalista lähentymistä. Erityisesti aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet ovat olennaisen tärkeitä valtion tulojen varmistamiseksi, yritysten välisen kilpailun vääristymisen estämiseksi, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämiseksi ja eriarvoisuuden kasvun torjumiseksi. Yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja edistäisi veronkierron torjuntaa ja parantaisi sisämarkkinoiden toimintaa yritysten näkökulmasta.

(9)

Työ- ja tuotemarkkinoiden rakenteelliset ja institutionaaliset piirteet ja hyvin toimiva julkishallinto ovat tärkeitä talouden sietokykyyn sekä suhdanteiden lähentymiseen ja todelliseen ja sosiaaliseen lähentymiseen vaikuttavia tekijöitä euroalueen jäsenvaltioissa. Sietokykyiset talouden rakenteet estävät häiriöitä aiheuttamasta huomattavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia tuloihin ja työllisyyteen sekä jäsenvaltioissa että koko euroalueella. Tällä tavoin ne vähentävät talouden vaihteluja ja tarjoavat suotuisan ympäristön kestävälle ja osallistavalle kasvulle. Rakenneuudistusten, erityisesti maakohtaisiin suosituksiin sisältyvien uudistusten, toteutuksen paremmalla koordinoinnilla voidaan tuottaa myönteisiä heijastusvaikutuksia kaikissa jäsenvaltioissa ja vahvistaa uudistusten myönteisiä vaikutuksia.

(10)

Hyvin toimivat työmarkkinat ja sosiaalisen suojelun järjestelmät muodostavat tärkeän perustan osallistavalle talouskasvulle, eriarvoisuuden vähentämiselle ja sietokyvylle yksittäisissä kansantalouksissa ja koko euroalueella. Tavoitteena on saada aikaan lähentymistä ylöspäin tältä osin, minkä vuoksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 hyväksymässä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään 20 keskeistä periaatetta, jotka jakautuvat kolmeen laajaan ryhmään: i) yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, ii) oikeudenmukaiset työolot ja iii) sosiaalinen suojelu ja osallisuus.

(11)

Työmarkkinoiden sopeutumiskykyä parantavissa uudistuksissa tapahtuneesta edistyksestä huolimatta euroalueella on edelleen merkittäviä eroja, jotka muodostavat haasteen sen kitkattomalle toiminnalle. Hyvin suunnitelluilla työvoimapolitiikoilla, jotka on kokonaisuudessaan integroitu sosiaalisen suojelun järjestelmiin, voidaan tukea siirtymiä työmarkkinoilla ja uudelleentyöllistymistä, vähentää työmarkkinoiden segmentoitumista, huolehtia tuloksellisesta automaattisesta vakautuksesta ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille sekä taloudellista ja sosiaalista lähentymistä. Hyvin suunnitellut työaikajärjestelyt voivat auttaa lieventämään häiriöitä. Työmarkkinoiden käytettävissä olevien työttömien tuloksellinen ja oikea-aikainen aktivointi voidaan saavuttaa tarjoamalla yksilöllistä tukea työpaikan etsimiseen, kouluttautumiseen ja uudelleenkoulutukseen suojelemalla samalla niitä, jotka eivät kykene osallistumaan työmarkkinoille. Työllisyyden uudet muodot ja uudenlaiset sopimukset tuovat mukanaan haasteita, jotka liittyvät työsuhdeturvaan ja sosiaaliseen suojeluun. Tämän vuoksi työsuhdeturvalainsäädännössä on säädettävä oikeudenmukaiset ja säälliset työolot kaikille työntekijöille.

(12)

Tulokselliset sosiaalisen suojelun järjestelmät ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan edistää osallistavia työmarkkinoita sekä varmistaa riittävä toimeentulotuki ja asianmukainen sosiaalinen tuki tarjoamalla laadukkaita palveluja. Myös eläkejärjestelmien uudistukset sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat politiikat ovat keskeisiä työmarkkinoille osallistumisen edistämiseksi. Työllisyysjärjestelmistä ja sosiaalisen suojelun järjestelmistä olisi poistettava tarpeettomat työntekijöiden ammatillista, alakohtaista ja maantieteellistä liikkuvuutta koskevat rajoitukset.

(13)

Laadukkaan koulutuksen tarjoaminen on välttämätöntä, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet ja puututaan ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen. On keskeisen tärkeää, että inhimilliseen pääomaan investoidaan riittävästi koulutusjärjestelmillä, joilla parannetaan elinikäistä oppimista ja varmistetaan, että osaamisen tasot vastaavat nykyisiä ja tulevia työmarkkinoiden tarpeita; näin parannetaan talouden sopeutumiskykyä ja todellista lähentymistä pitkällä aikavälillä. Investoiminen osaamiseen voi myös vauhdittaa innovointia ja parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sen lisäksi, että sillä varmistetaan sosiaalinen osallisuus ja työvoiman liikkuvuus.

(14)

Kilpailua lisäävät tuotemarkkinoiden uudistukset sekä liiketoimintaympäristöä ja instituutioiden laatua (mukaan lukien tehokas oikeusjärjestelmä, joka helpottaa sopimusten täytäntöönpanoa) parantavat uudistukset edistävät talouden sietokykyä jäsenvaltioissa ja koko euroalueella. Sisämarkkinoiden yhdentymisen jatkaminen on osoittautunut suurimmaksi kasvun ja jäsenvaltioiden välisen lähentymisen veturiksi. Sisämarkkinoilla on vielä huomattavasti hyödyntämätöntä potentiaalia, ja niiden valmiiksi saattamiseksi tarvitaan merkittävää edistystä. Voimassa olevan lainsäädännön oikea-aikainen täytäntöönpano ja täytäntöönpanon parempi valvonta ovat myös keskeisiä sisämarkkinoiden etujen hyödyntämisen kannalta. Palvelujen sisämarkkinat (mukaan lukien rahoituspalvelut, digitaaliala, energia ja liikenne) on ratkaisematon haaste. Huomiota olisi kuitenkin kiinnitettävä myös tavaramarkkinoihin, jotta vältetään mahdollinen markkinoiden segmentoituminen. Digitaalisten sisämarkkinoiden olisi osallistuttava alan oikeudellisen ympäristön loppuun saattamiseen taloudellisen toiminnan digitalisoinnin nopeuttamiseksi, sillä tämä on tarpeen parannettaessa tuotemarkkinoiden toimivuutta ja maailmanlaajuista kilpailukykyä. Siksi yhteisenä tavoitteena on edelleen eri sisämarkkinastrategioiden valmiiksi saattaminen ja toteuttaminen vuoteen 2018 mennessä.

(15)

Vaikka euroalueen pankkisektorin kyky sietää ulkoisia häiriötekijöitä on yleisesti ottaen parantunut kriisin jälkeen ja pankkien luotonanto on taas saatu kasvuun, haavoittuvuuksia on edelleen ja niihin on puututtava. Pankkien kannattavuus on heikko. Tarve mukauttaa pankkien liiketoimintamalleja, alhainen korkotaso ja muiden rahoitusmuotojen aiheuttama koventunut kilpailu tuottavat edelleen paineita pankkien kannattavuudelle. Niiden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi tarvitaan näin ollen lisätoimia. Järjestämättömien lainojen suhde lainojen kokonaismäärään on vakiintunut lähes kaikissa niissä euroalueen jäsenvaltioissa, joihin vaikutus on ollut suurempi, tai kääntynyt laskuun, mutta edistyminen on edelleen hidasta ja epätasaista pankista riippuen. Järjestämättömien lainojen suuri osuus rajoittaa pankkien luotonantokykyä, rahapolitiikan välittymistä ja talouden sopeutumiskykyä. Järjestämättömät lainat lisäävät myös koko pankkijärjestelmän haavoittuvuutta ja niihin on puututtava sekä unionin että kansallisella tasolla, kuten 11 päivänä heinäkuuta 2017 annetuissa neuvoston päätelmissä, jotka koskevat järjestämättömien lainojen käsittelyä koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa, jäljempänä ’heinäkuun 2017 toimintasuunnitelma’, esitetään. Pankkiunionin valmiiksi saamisesta 11 päivänä lokakuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ilmoitetun mukaisesti komissio valmistelee parhaillaan laajaa toimenpidepakettia järjestämättömien lainojen tämänhetkisen määrän vähentämiseksi ja järjestämättömien lainojen kertymisen riskin pienentämiseksi tulevaisuudessa.

(16)

Talous- ja rahaliiton (EMU) institutionaalisen rakenteen lujittaminen edellyttää ensisijaisesti pankkiunionin toteuttamista ja jatkuvaa edistymistä kohti pääomamarkkinaunionia. Pankkiunionin perustamisessa on edistytty merkittävästi, mutta työ on edelleen kesken. Sen mukaisesti, mitä etenemissuunnitelmassa pankkiunionin täydentämiseksi, sellaisena kuin se on esitetty 17 päivänä kesäkuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä, jäljempänä ’kesäkuun 2016 etenemissuunnitelma’, on todettu, työtä on tarkoitus jatkaa pankkiunionin täydentämiseksi riskien vähentämisen ja riskien jakamisen suhteen; tähän kuuluu myös eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja yhteistä kriisinratkaisurahastoa tukevan varautumisjärjestelyn saaminen käyttöön viimeistään rahaston siirtymäkauden, sellaisena kuin siitä on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 806/2014 (3), loppuun mennessä. Komission tiedonannossa pankkiunionin valmiiksi saattamisesta pyritään viitoittamaan tietä sille, miten yhteisymmärrys saavutetaan pankkiunionin valmiiksi saattamisesta. Yhteisen talletussuojajärjestelmän ja yhteistä kriisinratkaisurahastoa tukevan yhteisen varautumisjärjestelyn puuttuminen haittaavat pankkiunionin pyrkimyksiä poistaa pankkien ja valtioiden välinen yhteys. On jatkettava toimia, joilla vähennetään riskejä ja parannetaan pankkien riskienhallintaa. Tässä yhteydessä on keskeisen tärkeää pyrkiä viipymättä yhteisymmärrykseen komission marraskuussa 2016 ehdottamasta sääntelypaketista sekä jatkettava järjestämättömien lainojen vähentämistä ja pyrittävä edistymään riskien jakamisessa kesäkuun 2016 etenemissuunnitelman mukaisesti.

(17)

Komission 1 päivänä maaliskuuta 2017 julkistamassa valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta hahmoteltiin mahdollisia skenaarioita unionin tulevaisuudelle. Lisäksi komissio on antanut joukon pohdinta-asiakirjoja, mukaan lukien yhden 31 päivänä toukokuuta 2017 talous- ja rahaliiton syventämisestä annetun, joka perustui viiden puheenjohtajan 22 päivänä kesäkuuta 2015 antamaan kertomukseen ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely” ja jossa esitettiin kattava visio talous- ja rahaliiton valmiiksi saattamisesta ja vaiheet sen rakenteen viimeistelylle. Komissio esitti lisää ehdotuksia syksyllä 2017.

(18)

Työllisyyskomiteaa ja sosiaalisen suojelun komiteaa on kuultu tämän suosituksen työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista,

SUOSITTAA, että euroalueen jäsenvaltiot toimivat jäsenvaltiokohtaisesti ja yhdessä euroryhmän puitteissa vuosina 2018–2019 seuraavasti:

1.

Harjoitetaan politiikkaa, jolla tuetaan kestävää ja osallistavaa kasvua sekä kohennetaan talouksien sietokykyä, tasapainottamista ja lähentymistä. Edetään merkittävästi kohti sisämarkkinoiden toteuttamista erityisesti palvelujen alalla, mukaan lukien rahoituspalvelut, digitaaliala, energia ja liikenne, muun muassa toteuttamalla kansallisella tasolla asiaankuuluvat tuotemarkkinoiden uudistukset. Koska suhdannetilanne on myönteinen, kaikkien jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle uudistukset, jotka lisäävät tuottavuutta ja kasvupotentiaalia, parantavat institutionaalista ja liiketoimintaympäristöä, poistavat investointeja haittaavia pullonkauloja ja kannustavat innovointiin, tukevat laadukkaiden työpaikkojen luomista ja vähentävät eriarvoisuutta. Jäsenvaltioiden, joilla on vaihtotaseen alijäämä tai paljon ulkomaanvelkaa, olisi lisäksi pyrittävä hillitsemään yksikkötyökustannusten kasvua ja parantamaan kilpailukykyään. Jäsenvaltioiden, joilla on suuri vaihtotaseen ylijäämä, olisi lisäksi luotava edellytykset palkkojen nousun tukemiselle, työmarkkinaosapuolten roolia kunnioittavalla tavalla, ja toteutettava ensisijaisesti toimenpiteitä, joilla edistetään investointeja, tuetaan kotimaista kysyntää ja kasvupotentiaalia sekä edistetään samalla talouden tasapainottamista.

2.

Toteutetaan suunniteltu, pitkälti neutraali finanssipolitiikan viritys koko euroalueella sekä edistetään tasapainoista politiikkayhdistelmää. Löydetään asianmukainen tasapaino julkisen talouden kestävyyden, erityisesti siellä missä velkasuhde on korkea, ja talouden tukemisen välillä noudattaen samalla täysimääräisesti vakaus- ja kasvusopimusta sekä ottaen huomioon julkisen talouden liikkumavara ja heijastusvaikutukset muihin jäsenvaltioihin. Hyödynnetään kohentuvia taloudellisia olosuhteita finanssipoliittisten puskurien jälleenrakentamiseksi jatkaen samalla taloudellisen kasvupotentiaalin vahvistamista. Varmistetaan kansallisten julkisen talouden kehysten tehokas toiminta. Jatketaan politiikkaa, jolla tuetaan investointeja ja parannetaan julkisen talouden laatua ja koostumusta, myös hyödyntämällä menojen uudelleenarviointia ja laatimalla kasvua edistäviä ja oikeudenmukaisia verorakenteita. Toteutetaan ja pannaan täytäntöön toimenpiteitä, jotta vähennetään velanoton suosimista verotuksessa ja torjutaan aggressiivista verosuunnittelua tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, sen varmistamiseksi, että veronmaksajia kohdellaan oikeudenmukaisesti sekä julkisen talouden ja vakauden suojelemiseksi euroalueella. Tähän kuuluu yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan valmistelutyö.

3.

Toteutetaan uudistuksia, joilla edistetään laadukkaiden työpaikkojen luomista, yhtäläisiä mahdollisuuksia, pääsyä työmarkkinoille ja oikeudenmukaisia työoloja ja työehtoja, sekä tuetaan sosiaalista suojelua ja osallisuutta. Uudistuksilla olisi pyrittävä: i) luotettaviin työsopimuksiin, jotka tarjoavat joustoa ja varmuutta työntekijöille ja työnantajille ja joihin on yhdistetty riittävä tuki siirryttäessä työpaikasta toiseen ja joilla vältetään työmarkkinoiden segmentoituminen, ii) laadukkaisiin, tehokkaisiin ja osallistaviin elinikäistä oppimista suosiviin koulutuksen järjestelmiin, joiden tavoitteena on sovittaa yhteen osaaminen ja työmarkkinoiden tarpeet, iii) tulokselliseen aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, jolla tuetaan työmarkkinoille osallistumista, iv) kestäviin ja riittäviin sosiaalisen suojelun järjestelmiin, joilla tuetaan sosiaalista osallisuutta ja integroitumista työmarkkinoille elämänkaaren kaikissa vaiheissa ja vastataan uusiin työllisyyden ja työsuhteiden muotoihin, v) joustavaan työntekijöiden liikkuvuuteen työpaikkojen, eri alojen ja paikkakuntien välillä, vi) tulokselliseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja asianmukaisella tasolla käytäviin työehtosopimusneuvotteluihin kansallisten erityispiirteiden mukaisesti, vii) verotuksen painopisteen siirtämiseen pois työn verottamisesta, erityisesti pienipalkkaisten työntekijöiden ja kotitalouksien toisten tulonsaajien osalta.

4.

Jatketaan kesäkuun 2016 etenemissuunnitelman mukaisesti työtä pankkiunionin viimeistelemiseksi riskien vähentämisen ja jakamisen osalta, mukaan lukien eurooppalainen talletussuojajärjestelmä; näin saadaan sovitulla tavalla käyttöön yhteistä kriisinratkaisurahastoa tukeva varautumisjärjestely. Vahvistetaan edelleen Euroopan sääntely- ja valvontakehystä riskien kasautumisen estämiseksi. Toteutetaan heinäkuun 2017 toimintasuunnitelman perusteella toimenpiteitä, joilla nopeutetaan tuntuvasti järjestämättömien lainojen vähentämistä, ja edistetään velkaantumisen hallittua vähentämistä niissä jäsenvaltioissa, joissa yksityissektorilla on paljon velkaa. Kehitetään edelleen pääomamarkkinaunionia, jotta voidaan tukea reaalitalouden kasvua samalla, kun turvataan rahoitusmarkkinoiden vakaus.

5.

Edetään ripeästi kohti talous- ja rahaliiton viimeistelyä, ottaen huomioon komission syksyllä 2017 käynnistämät aloitteet, noudattaen samalla kaikilta osin unionin sisämarkkinoita ja avoimesti ja läpinäkyvästi suhteessa euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ZAHARIEVA


(1)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(2)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1).


Top