Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006L0114

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/114/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006 , harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta (kodifioitu toisinto) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 376, 27.12.2006, p. 21–27 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Bulgarian: Chapter 15 Volume 018 P. 229 - 235
Special edition in Romanian: Chapter 15 Volume 018 P. 229 - 235
Special edition in Croatian: Chapter 15 Volume 022 P. 96 - 102

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2006/114/oj

27.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 376/21


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/114/EY,

annettu 12 päivänä joulukuuta 2006,

harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta

(kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

1)

Harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 10 päivänä syyskuuta 1984 annettua neuvoston direktiiviä 84/450/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavalta osin (4). Sen vuoksi mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

2)

Voimassa olevassa harhaanjohtavaa mainontaa koskevassa jäsenvaltioiden lainsäädännössä on huomattavia eroja. Mainonnan vaikutus ulottuu yli yksittäisten jäsenvaltioiden rajojen, ja sillä on siten välitön vaikutus sisämarkkinoiden häiriöttömään toimintaan.

3)

Harhaanjohtava ja laiton vertaileva mainonta saattaa vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

4)

Mainonta vaikuttaa kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien taloudelliseen tilanteeseen riippumatta siitä, johtaako se sopimuksen tekemiseen.

5)

Yrityksiä harhaan johtavasta mainonnasta annetun jäsenvaltioiden lainsäädännön eroavuudet ovat esteenä kansalliset rajat ylittävälle mainonnalle ja vaikuttavat siten haitallisesti tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen ja palvelujen tarjoamiseen.

6)

Sisämarkkinoiden toteuttaminen merkitsee laajaa valinnanvaraa. Se, että kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat voivat ja heidän täytyy hyötyä parhaalla mahdollisella tavalla sisämarkkinoista ja että mainonta on erittäin merkittävä keino kaikenlaisten tavaroiden ja palvelujen tosiasiallisten jakelukanavien muodostamiseksi kautta koko yhteisön, merkitsee, että vertailevan mainonnan muotoa ja sisältöä koskevien perustavaa laatua olevien säännösten on oltava yhtenäisiä ja että vertailevan mainonnan käyttöä koskevat edellytykset jäsenvaltioissa on yhdenmukaistettava. Jos nämä edellytykset täyttyvät, sen pitäisi mahdollistaa se, että vastaavien tuotteiden edut voidaan osoittaa puolueettomasti. Vertaileva mainonta voi myös piristää tavaroiden ja palvelujen toimittajien kilpailua kuluttajien eduksi.

7)

Olisi vahvistettava vähimmäistunnusmerkit ja tavoitteet, joiden perusteella voidaan määrittää, onko mainonta harhaanjohtavaa.

8)

Vertaileva mainonta, jossa vertaillaan olennaisia, merkityksellisiä, todennettavissa olevia ja edustavia piirteitä ilman että se on harhaanjohtavaa, on laillinen tapa tiedottaa kuluttajille heidän eduistaan. On suotavaa määritellä vertailevan mainonnan käsite laajasti, jotta se kattaisi kaikki vertailevan mainonnan muodot.

9)

Olisi vahvistettava sallitun vertailevan mainonnan edellytykset siltä osin, kuin on kyse vertailemisesta, jotta voidaan ratkaista, mitkä vertailevaan mainontaan liittyvät käytännöt voivat vääristää kilpailua, aiheuttaa vahinkoa kilpailijoille ja vaikuttaa epäedullisesti kuluttajan valintoihin. Sallitun mainonnan edellytyksiin on kuuluttava perusteet tavaroiden ja palvelujen vertailemiseksi puolueettomasti.

10)

Tekijänoikeuksia koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia sekä sopimus- ja muuta vastuuta koskevia kansallisia säännöksiä olisi sovellettava, kun kolmansien osapuolten suorittamiin vertaileviin tutkimuksiin viitataan tai ne esitetään vertailevassa mainonnassa.

11)

Vertailevan mainonnan edellytysten olisi oltava kumulatiivisia ja niitä olisi noudatettava kokonaisuudessaan. Perustamissopimuksen mukaisesti kyseisten edellytysten soveltamisen muodon ja menetelmien valinta olisi jätettävä jäsenvaltioille, jos muotoa ja menetelmiä ei ole vielä määritelty tässä direktiivissä.

12)

Näihin edellytyksiin olisi kuuluttava erityisesti, että otetaan huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (5) säännökset, erityisesti sen 13 artikla, sekä muut maatalousalalla annetut yhteisön säännökset.

13)

Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY (6) 5 artiklassa annetaan rekisteröidyn tavaramerkin haltijalle yksinoikeudet, joihin kuuluu oikeus estää kaikkia muita käyttämästä elinkeinotoiminnassa tunnusta, joka on sama tai samankaltainen kuin samoja tavaroita tai palveluja tai tarvittaessa jopa muita tavaroita varten rekisteröity tavaramerkki.

14)

Vertailevan mainonnan tehostamiseksi voi kuitenkin olla välttämätöntä yksilöidä kilpailijan tavarat tai palvelut viittaamalla viimeksi mainitun hallussa olevaan tavaramerkkiin tai kauppanimitykseen.

15)

Toisen tavaramerkin, kauppanimityksen tai muiden erottavien tunnusten käyttö edellä mainitulla tavalla ei riko yksinoikeutta, jos siinä noudatetaan tässä direktiivissä säädettyjä edellytyksiä, koska aiottuna tavoitteena on ainoastaan erottaa tavarat tai palvelut toisistaan ja siten puolueettomasti korostaa eroja.

16)

Sellaisen henkilön ja yhteisön, jonka etua asia kansallisen lainsäädännön mukaan koskee, olisi voitava saattaa harhaanjohtava ja luvaton vertaileva mainonta joko tuomioistuimen tai sellaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi, jolla on toimivalta antaa ratkaisu valituksesta tai panna vireille oikeudenkäynti asiassa.

17)

Tuomioistuimilla tai hallintoviranomaisilla olisi oltava toimivalta määrätä harhaanjohtava ja laiton vertaileva mainonta lopetettavaksi tai lopettaa se. Tietyissä tapauksissa voi olla suotavaa kieltää harhaanjohtava ja laiton vertaileva mainos jo ennen sen julkaisemista. Tämä ei kuitenkaan velvoita jäsenvaltioita antamaan säännöksiä tai määräyksiä, jotka edellyttävät mainonnan järjestelmällistä ennakkotarkastusta.

18)

Itsesääntelyelimien harjoittama vapaaehtoinen valvonta harhaanjohtavan tai luvattoman vertailevan mainonnan poistamiseksi saattaa johtaa siihen, että hallinnollisilta toimenpiteiltä tai oikeudenkäynneiltä vältytään, minkä vuoksi sitä tulisi rohkaista.

19)

Vaikka todistustaakka onkin määriteltävä kansallisessa lainsäädännössä, on tarpeen kuitenkin antaa tuomioistuimille ja hallintoviranomaisille oikeus vaatia, että elinkeinonharjoittajat esittävät todisteita esittämiensä tosiasiaväittämien oikeellisuudesta.

20)

Vertailevan mainonnan säätely on tarpeen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa varten, ja se edellyttää toimia yhteisön tasolla. Direktiivin antaminen on tarkoituksenmukainen keino sen vuoksi, että siinä vahvistetaan yleiset yhtenäiset periaatteet ja annetaan samalla jäsenvaltioille mahdollisuus valita muoto ja soveltuva menetelmä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi; tämä on toissijaisuusperiaatteen mukaista.

21)

Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, jotka koskevat liitteessä I olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tämän direktiivin tarkoituksena on suojella elinkeinonharjoittajia harhaanjohtavalta mainonnalta ja sen kohtuuttomilta seurauksilta sekä vahvistaa ne edellytykset, joiden toteutuessa vertaileva mainonta on sallittua.

2 artikla

Tässä direktiivissä:

a)

”mainonnalla” tarkoitetaan missä tahansa muodossa olevaa tietoa tai esitystä, joka annetaan elinkeinon, liiketoiminnan, käsityön tai ammatin harjoittamisen yhteydessä tavaroiden tai palvelujen, mukaan lukien kiinteä omaisuus, oikeudet ja velvollisuudet, menekin edistämiseksi;

b)

”harhaanjohtavalla mainonnalla” tarkoitetaan kaikkea mainontaa, joka tavalla tai toisella, esitystapa mukaan lukien, harhauttaa tai on omiaan harhauttamaan niitä henkilöitä, joille se on osoitettu tai jotka se tavoittaa, ja joka harhauttavan ominaisuutensa takia on omiaan vaikuttamaan heidän taloudelliseen käyttäytymiseensä taikka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan vahinkoa kilpailijalle;

c)

”vertailevalla mainonnalla” tarkoitetaan kaikkea mainontaa, josta suoraan tai epäsuorasti voidaan tunnistaa kilpailija tai kilpailijan tarjoamat tavarat tai palvelut;

d)

”elinkeinonharjoittajalla” tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimii sellaisessa tarkoituksessa, joka liittyy hänen elinkeino-, liike-, käsiteollisuus- tai ammattitoimintaansa ja elinkeinonharjoittajan nimissä tai puolesta toimivaa henkilöä;

e)

”käytännesääntöjen ylläpitäjällä” tarkoitetaan tahoa, mukaan lukien elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien ryhmä, joka vastaa käytännesääntöjen laatimisesta ja tarkistamisesta ja/tai sen valvomisesta, että ne, jotka ovat sitoutuneet sääntöihin, noudattavat niitä.

3 artikla

Mainonnan harhaanjohtavuutta arvioitaessa on otettava huomioon sen kaikki piirteet ja erityisesti sen sisältämät tiedot seuraavista seikoista:

a)

tavaroiden ja palvelujen ominaisuudet, kuten niiden saatavuus, laatu, toimittaminen, koostumus, valmistus- tai suoritustapa ja -ajankohta, käyttökelpoisuus, käyttötarkoitus, määrä, tuote-erittely, maantieteellinen tai kaupallinen alkuperä tai tulokset, joita niitä käyttämällä oletetaan saavutettavan, taikka tavaroita tai palveluja koskevissa tarkastuksissa ja kokeissa saadut tulokset ja olennaiset piirteet;

b)

hinta tai sen laskemistapa sekä ehdot, joilla tavara toimitetaan tai palvelu suoritetaan;

c)

sellaiset mainostajan luonteeseen, ominaisuuksiin ja oikeuksiin liittyvät seikat, kuten tämän henkilöllisyys ja varallisuus, pätevyys, teolliset, kaupalliset tai tekijänoikeudet sekä saadut palkinnot ja tunnustukset.

4 artikla

Vertaileva mainonta on vertailun osalta sallittua, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

se ei ole tämän direktiivin 2 artiklan b alakohdassa, 3 artiklassa ja 8 artiklan 1 kohdassa tai sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) 11 päivänä toukokuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (7) 6 ja 7 artiklassa tarkoitettua harhaanjohtavaa mainontaa;

b)

siinä verrataan samoja tarpeita tyydyttäviä tai samaan tarkoitukseen aiottuja tavaroita tai palveluja;

c)

siinä vertaillaan puolueettomasti näiden tavaroiden tai palvelujen yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, todennettavissa olevaa ja edustavaa piirrettä, joihin voi kuulua myös hinta;

d)

siinä ei vähätellä tai panetella kilpailijan tavaramerkkiä, kauppanimeä, muuta erottavaa tunnusta, tavaroita, palveluja, toimintaa tai olosuhteita;

e)

alkuperänimityksellä varustettujen tuotteiden osalta vertailu kohdistuu kussakin tapauksessa tuotteisiin, joiden nimitys on sama;

f)

siinä ei käytetä epäoikeutetusti hyväksi kilpailijan tavaramerkin, kauppanimityksen tai muiden erottavien tunnusten mainetta taikka kilpailevan tuotteen alkuperänimitystä;

g)

siinä ei esitetä tavaroita tai palveluja sellaisten tavaroiden tai palvelujen jäljitelminä tai toisintoina, joilla on suojattu tavaramerkki tai kaupallinen nimi;

h)

siinä ei aiheuteta sekaannusta elinkeinonharjoittajien keskuudessa mainostajan ja kilpailijan välillä tai mainostajan ja kilpailijan tavaramerkkien, kauppanimitysten, muiden erottavien tunnusten, tavaroiden tai palvelujen välillä.

5 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että käytettävissä on riittävät ja tehokkaat keinot harhaanjohtavan mainonnan torjumiseksi ja vertailevaa mainontaa koskevien säännösten noudattamiseksi elinkeinonharjoittajien ja kilpailijoiden edun edellyttämällä tavalla.

Näihin keinoihin kuuluvat säännökset, joiden mukaisesti sellaiset henkilöt tai yhteisöt, joiden etua harhaanjohtavan mainonnan kieltäminen tai vertailevan mainonnan säänteleminen kansallisen lainsäädännön mukaisesti koskee, voivat:

a)

ryhtyä oikeudellisiin toimiin tällaisen mainonnan suhteen;

tai

b)

saattaa tällaisen mainonnan sellaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi, jolla on toimivalta joko ratkaista valitukset tai panna vireille asianmukainen oikeudenkäynti asiassa.

2.   Kunkin jäsenvaltion on ratkaistava, kumpi 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista mahdollisuuksista on käytettävissä ja onko tuomioistuimilla tai hallintoviranomaisilla oikeus vaatia, että valituksen käsittelyssä on turvauduttava muihin olemassa oleviin keinoihin, joihin luetaan myös 6 artiklassa tarkoitetut menettelyt, ennen asian ottamista ratkaistavaksi.

Kunkin jäsenvaltion on ratkaistava:

a)

voidaanko nämä oikeuskeinot ottaa käyttöön erikseen tai yhdessä useita samalla talouden alalla toimivia elinkeinonharjoittajia vastaan;

ja

b)

voidaanko nämä oikeuskeinot ottaa käyttöön käytännesääntöjen ylläpitäjää vastaan silloin, kun asianomaisissa käytännesäännöissä edistetään oikeudellisten vaatimusten noudattamatta jättämistä.

3.   Jäsenvaltioiden on 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla säännöksillä annettava tuomioistuimille tai hallintoviranomaiselle toimivalta tapauksissa, joissa se pitää sitä kaikkien asiaan liittyvien etujen ja etenkin yleisen edun kannalta tarpeellisena:

a)

määrätä harhaanjohtava mainonta tai laiton vertaileva mainonta lopetettavaksi tai hakea tuomioistuimelta päätöstä sen lopettamisesta;

tai

b)

kieltää harhaanjohtavan mainonnan tai laittoman vertailevan mainoksen julkaiseminen tai hakea tuomioistuimelta päätöstä sen julkaisemisen kieltämisestä, jollei sitä vielä ole julkaistu mutta sen julkaiseminen on odotettavissa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan vaikka tosiasiallisen vahingon syntymistä taikka mainostajan tahallisuutta tai huolimattomuutta ei olisi näytetty.

Jäsenvaltioiden on säädettävä kiireellisestä menettelystä, jota noudattaen 1 alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet voidaan toteuttaa joko väliaikaisina tai lopullisina, jäsenvaltioiden harkinnan mukaan.

4.   Jäsenvaltiot voivat, poistaakseen harhaanjohtavan mainonnan tai luvattoman vertailevan mainonnan pysyvät vaikutukset, antaa tuomioistuimille tai hallintoviranomaisille toimivallan, jos mainonta on lopullisella päätöksellä määrätty lopetettavaksi:

a)

määrätä kyseinen päätös kokonaan tai osittain julkaistavaksi tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan muodossa;

b)

määrätä lisäksi oikaisu julkaistavaksi asiassa.

5.   Edellä 1 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen hallintoviranomaisten tulee:

a)

olla kokoonpanoltaan sellaisia, että niiden puolueettomuudesta ei ole epäilyksiä;

b)

saada riittävät toimivaltuudet valitusten johdosta tekemiensä päätösten noudattamisen tehokkaaksi valvomiseksi ja turvaamiseksi;

c)

säännönmukaisesti perustella päätöksensä.

6.   Jos 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu toimivalta kuuluu yksinomaan hallintoviranomaiselle, sen päätökset tulee aina perustella. Tällöin on säädettävä menettelystä, jolla viranomaisen toimivallan virheellinen tai sopimaton käyttö tai käyttämisen laiminlyönti voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.

6 artikla

Tällä direktiivillä ei estetä riippumattomia elimiä harjoittamasta harhaanjohtavan tai vertailevan mainonnan vapaaehtoista valvontaa, jota jäsenvaltiot saavat rohkaista, eikä 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä tai yhteisöjä kääntymästä tällaisten toimielinten puoleen, sillä edellytyksellä, että asian käsittely näissä täydentää kyseisessä artiklassa tarkoitettua tuomioistuin- tai hallintomenettelyä.

7 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava tuomioistuimille tai hallintoviranomaisille toimivalta 5 artiklassa tarkoitetuissa riita-asioissa tai hallintomenettelyissä:

a)

vaatia mainostajaa näyttämään toteen mainonnassa esitettyjen tosiasiaväittämien paikkansapitävyys, jos se mainostajan ja menettelyn muiden asianosaisten oikeutetut edut sekä kyseiseen tapaukseen liittyvät seikat huomioon ottaen on aiheellista, ja vaatia vertailevan mainonnan osalta mainostajaa näyttämään tämä toteen lyhyessä ajassa;

ja

b)

katsoa tosiasiaväittämät virheellisiksi, jollei a alakohdan mukaan vaadittua näyttöä esitetä tai jos tuomioistuin tai hallintoviranomainen pitää sitä riittämättömänä.

8 artikla

1.   Tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai antamasta säännöksiä laajemmasta elinkeinonharjoittajien ja kilpailijoiden suojasta harhaanjohtavan mainonnan osalta.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta vertailevaan mainontaan vertailun osalta.

2.   Tämän direktiivin säännösten soveltaminen ei rajoita yhteisön säännöksiä tiettyjen tuotteiden ja/tai palvelujen mainonnasta taikka rajoituksia tai kieltoja, jotka koskevat tietyissä tiedotusvälineissä mainostamista.

3.   Tämän direktiivin vertailevaa mainontaa koskevat säännökset eivät velvoita jäsenvaltioita sallimaan sellaisten tavaroiden tai palvelujen vertailevaa mainontaa, joita koskevia mainontakieltoja jäsenvaltio perustamissopimuksen määräysten mukaisesti pitää voimassa tai ottaa käyttöön, riippumatta siitä, ovatko kiellot suoraan määrättyjä vai kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti kaupan, teollisuuden, käsityön tai ammatin harjoittamisen sääntelystä vastaavan elimen tai yhteisön määräämiä. Jos nämä kiellot rajoittuvat tiettyihin tiedotusvälineisiin, tätä direktiiviä sovelletaan tiedotusvälineisiin, joita nämä kiellot eivät koske.

4.   Tämän direktiivin säännökset eivät estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai ottamasta käyttöön ammatillista toimintaa koskevia kieltoja tai rajoituksia ammatillisten palvelujen mainonnassa riippumatta siitä, annetaanko ne suoraan vai ovatko ne ammatillisen toiminnan sääntelystä jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan vastaavan elimen tai järjestön antamia.

9 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista keskeisistä kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

10 artikla

Kumotaan direktiivi 84/450/ETY, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, jotka koskevat liitteessä I olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

11 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan 12 päivänä joulukuuta 2007.

12 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa, 12 päivänä joulukuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. PEKKARINEN


(1)  Lausunto annettu 26. lokakuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 12. lokakuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 30. marraskuuta 2006.

(3)  EYVL L 250, 19.9.1984, s. 17, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/29/EY (EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22).

(4)  Katso liitteessä I oleva A osa.

(5)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(6)  EYVL L 40, 11.2.1989, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 92/10/ETY (EYVL L 6, 11.1.1992, s. 35).

(7)  EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22.


LIITE I

A OSA

Kumottu direktiivi ja sen muutokset

Neuvoston direktiivi 84/450/ETY

(EYVL L 250, 19.9.1984, s. 17)

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/55/EY

(EYVL L 290, 23.10.1997, s. 18)

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY

(EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22)

ainoastaan 14 artikla

B OSA

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle ja soveltamiselle

(10 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi

Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

Soveltamispäivä

84/450/ETY

1 päivä lokakuuta 1986

97/55/EY

23 päivä huhtikuuta 2000

2005/29/EY

12 päivä kesäkuuta 2007

12 päivä joulukuuta 2007


LIITE II

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 84/450/ETY

Tämä direktiivi

1 artikla

1 artikla

2 artiklan johdantokappale

2 artiklan johdantokappale

2 artiklan 1 alakohta

2 artiklan a alakohta

2 artiklan 2 alakohta

2 artiklan b alakohta

2 artiklan 2 a alakohta

2 artiklan c alakohta

2 artiklan 3 alakohta

2 artiklan d alakohta

2 artiklan 4 alakohta

2 artiklan e alakohta

3 artikla

3 artikla

3 a artiklan 1 kohta

4 artikla

4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke

5 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen virke

5 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

4 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

5 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

4 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta

5 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale

5 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale

4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

5 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta

4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta

5 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta

4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan loppukappale

5 artiklan 3 kohdan toinen alakohta

4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan johdantokappale

5 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta

4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

5 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta

4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toinen luetelmakohta

5 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta

4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan loppukappale

5 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta

4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan johdantokappale

5 artiklan 4 kohdan johdantokappale

4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

5 artiklan 4 kohdan a alakohta

4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan toinen luetelmakohta

5 artiklan 4 kohdan b alakohta

4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

5 artiklan 5 kohta

4 artiklan 3 kohdan toinen alakohta

5 artiklan 6 kohta

5 artikla

6 artikla

6 artikla

7 artikla

7 artiklan 1 kohta

8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

7 artiklan 2 kohta

8 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

7 artiklan 3 kohta

8 artiklan 2 kohta

7 artiklan 4 kohta

8 artiklan 3 kohta

7 artiklan 5 kohta

8 artiklan 4 kohta

8 artiklan ensimmäinen alakohta

8 artiklan toinen alakohta

9 artikla

10 artikla

11 artikla

9 artikla

12 artikla

Liite I

Liite II


Top