Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52021AR4547

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin muuttaminen vuoden 2030 uusien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi”

COR 2021/04547

EUVL C 301, 5.8.2022, pp. 184–220 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

5.8.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 301/184


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin muuttaminen vuoden 2030 uusien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi”

(2022/C 301/16)

Esittelijä:

Andries GRYFFROY (BE, EA), Flaamilaisen parlamentin jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämiseksi sekä neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 kumoamisesta

COM(2021) 557 final

I   MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan kappale (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Euroopan komissio antaa toissijaisuusperiaatetta noudattaen jäsenvaltioille sekä alue- ja paikallisviranomaisille hyviä lupamenettelyjä ja jo käytössä olevien menettelyjen sujuvoittamismekanismeja koskevia ohjeita uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantolaitosten ja niiden verkkoon liittämiseksi tarvittavien järjestelmien rakennus-, päivitys- ja käyttölupien myöntämisen jouduttamiseksi. Ohjeet annetaan kuuden kuukauden kuluessa direktiiviä (EU) 2018/2001 muuttavan direktiivin hyväksymisestä (2021/0218 (COD)).

Perustelu

Lupamenettelyjen viivästyminen haittaa uusiutuvan energian hankkeiden tehokasta toteuttamista ja vaikeuttaa vuoteen 2030 asetettujen uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Muutosehdotus 2

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan kappale (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Uusiutuvan energian tuotannolla on vahva paikallinen ulottuvuus.

Siksi on tärkeää, että jäsenvaltiot osallistavat paikallis- ja alueviranomaiset täysipainoisesti kansallisten ilmastotoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen, takaavat mahdollisuuden saada rahoitusta suoraan ja seuraavat hyväksyttyjen toimien edistymistä. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä paikalliset ja alueelliset panokset kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin. Energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annettua asetusta (EU) 2018/1999 olisi tarkistettava vastaavasti.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 3

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan kappale (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä alueellisia ja paikallisia sitoumuksia ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti uusiutuvien energialähteiden saamiseksi yhä laajempaan käyttöön: tämä edistää EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tukee myös EU:n pyrkimyksiä parantaa energiajärjestelmän toimitusvarmuutta.

Sekä ilmastonmuutokseen liittyvät olemassa tai kehitteillä olevat alueelliset ja paikalliset suunnitelmat, joista säädetään lainsäädännössä, että kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kaltaiset verkostot ja esimerkiksi sellaiset asiaan liittyvät EU:n aloitteet kuin ilmastosopimus, ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva EU:n kaupunkien missio ja C40-verkosto edistävät monitasoisen hallinnon järjestelyjä ja ovat keskeisiä tavoitetason nostamiseksi, paikallisen toiminnan lisäämiseksi sekä kansalaisten ja paikallisten toimijoiden ja ilmastonmuutospolitiikkaa osaltaan toteuttavien tai sen vaikutusten kohteena olevien toimialojen kannustamiseksi osallistumaan.

Muutosehdotus 4

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan kappale (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Uusiutuvan energian yhteisöt ovat keskeinen väline uusiutuvien energialähteiden laajan käytön edistämiseksi ja hajautetun ja varman energiajärjestelmän luomiseksi sekä sen varmistamiseksi, että tästä saadaan paikallista taloudellista ja sosiaalista hyötyä.

Aloitteita, joilla tuetaan (kollektiivista) omaa tuotantoa ja itse tuotetun energian (kollektiivista) kulutusta rakennuksissa ja asuinalueilla, olisi edistettävä vähentämällä luvituksen ongelmia ja verkkoon pääsyä hankaloittavia tekijöitä, pienentämällä verkkomaksuja sekä pyrkimällä saamaan mm. aurinkolämpö-, aurinkosähkö-, tuulivoima- ja geotermisen energian teknologiat yhä laajemmin käyttöön.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 5

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan kappale (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Jäsenvaltioiden on arvioitava uusiutuvan energian yhteisöjen kehittämisen esteitä tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 (RED II) 22 artiklan mukaisesti.

Euroopan komissio avustaa jäsenvaltioita sen varmistamisessa, että direktiivi saatetaan ajoissa osaksi kansallista lainsäädäntöä, että se on johdonmukainen kansallisten oikeudellisten kehysten kanssa ja että alue- ja paikallisviranomaiset pääsevät osallistumaan.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 6

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 3 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (1) asetetaan sitova unionin tavoite uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähintään 32 prosentin osuudesta energian kokonaisloppukulutuksesta unionissa vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotavoitesuunnitelman mukaisesti uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta pitäisi nostaa 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, jotta unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite saavutetaan. Sen vuoksi kyseisen direktiivin 3 artiklassa asetettua tavoitetta täytyy tiukentaa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (2) asetetaan sitova unionin tavoite uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähintään 32 prosentin osuudesta energian kokonaisloppukulutuksesta unionissa vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotavoitesuunnitelman mukaisesti uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta pitäisi nostaa vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, jotta unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite saavutetaan. Sen vuoksi kyseisen direktiivin 3 artiklassa asetettua tavoitetta täytyy tiukentaa.

Jotta voidaan parantaa energian toimitusvarmuutta ja varmistaa nopeampi ja kustannustehokas siirtyminen nollanettopäästöihin, komissio tekee ehdotuksen direktiivin 3 artiklassa asetettujen päästötavoitteiden tiukentamisesta edelleen, kun on tehty yhteistyössä Euroopan alueiden komitean kanssa perusteellinen vaikutustenarviointi, jossa otetaan huomioon myös alueellinen ulottuvuus.

Muutosehdotus 7

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 4 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 ja 174 artiklassa tunnustettu syrjäisimpien alueiden ja saarten erityistilanne edellyttää kohdennettua lähestymistapaa. Näille alueille ovat usein ominaisia erillisjärjestelmät ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista, minkä johdosta niiden energiantuotantokustannukset ja energian varastointikapasiteetin kustannukset ovat korkeammat ja ne tarvitsevat tukea voidakseen hyödyntää paikallisen uusiutuvan energian tuotantopotentiaalin.

Perustelu

Muutosehdotus 8

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan kappale (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Euroopan komissio antaa toissijaisuusperiaatetta noudattaen jäsenvaltioille sekä alue- ja paikallisviranomaisille hyviä lupamenettelyjä ja jo käytössä olevien menettelyjen sujuvoittamismekanismeja koskevia ohjeita uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantolaitosten ja niiden verkkoon liittämiseksi tarvittavien järjestelmien rakennus-, päivitys- ja käyttölupien myöntämisen jouduttamiseksi. Ohjeet annetaan kuuden kuukauden kuluessa direktiiviä (EU) 2018/2001 muuttavan direktiivin hyväksymisestä (2021/0218 (COD)).

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 9

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(5)

Uusiutuvan sähkön tuotannon nopean kasvun ja entistä kilpailukykyisempien kustannusten ansiosta uusiutuvalla sähköllä voidaan kattaa kasvava osuus energiankysynnästä. Esimerkkejä ovat lämpöpumppujen käyttäminen tilojen lämmitykseen tai matalan lämpötilan teollisissa prosesseissa, sähköajoneuvojen käyttö liikenteessä ja sähköuunit tietyillä teollisuudenaloilla. Uusiutuvalla sähköllä voidaan myös tuottaa synteettisiä polttoaineita käytettäviksi sellaisilla liikenteen aloilla, joiden saattaminen hiilivapaaksi on vaikeaa, kuten lento- ja meriliikenteessä. Sähköistämiskehyksen on mahdollistettava kattava ja tehokas koordinointi ja laajennettava markkinamekanismeja vastaamaan sekä kysyntää että tarjontaa maantieteellisesti ja ajallisesti, edistettävä joustavuuteen liittyviä investointeja ja tuettava vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon laajaa integrointia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uusiutuvan sähkön tuotanto kasvaa jatkossakin riittävän nopeasti, jotta kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi luotava kehys, joka sisältää markkinoille soveltuvia mekanismeja varmojen ja riittävien, korkean tason uusiutuvalle energialle sopivien sähköjärjestelmien sekä sähköjärjestelmiin täysin integroitujen varastointiratkaisujen toteuttamisen jäljellä olevien esteiden poistamiseksi. Tässä kehyksessä on erityisesti keskityttävä jäljellä olevien, myös muiden kuin taloudellisten, esteiden poistamiseen, joihin kuuluvat viranomaisten riittämättömät digitaaliset ja henkilöresurssit kasvavan lupahakemusten määrän käsittelyssä.

(5)

Uusiutuvan sähkön tuotannon nopean kasvun ja entistä kilpailukykyisempien kustannusten ansiosta uusiutuvalla sähköllä voidaan kattaa kasvava osuus energiankysynnästä. Esimerkkejä ovat lämpöpumppujen käyttäminen tilojen lämmitykseen tai matalan lämpötilan teollisissa prosesseissa, sähköajoneuvojen käyttö liikenteessä ja sähköuunit tietyillä teollisuudenaloilla. Uusiutuvalla sähköllä voidaan myös tuottaa synteettisiä polttoaineita käytettäviksi sellaisilla liikenteen aloilla, joiden saattaminen hiilivapaaksi on vaikeaa, kuten lento- ja meriliikenteessä , myös muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja biopolttoaineiden yhteydessä . Sähköistämiskehyksen sekä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja biopolttoaineiden toimitusinfrastruktuurin on mahdollistettava kattava ja tehokas koordinointi ja laajennettava markkinamekanismeja vastaamaan sekä kysyntää että tarjontaa maantieteellisesti ja ajallisesti, edistettävä joustavuuteen liittyviä investointeja ja tuettava vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon laajaa integrointia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden toimien ja Euroopan unionin tasolla koordinoitujen tuontistrategioiden avulla olisi varmistettava, että uusiutuvan sähkön tuotanto kasvaa jatkossakin riittävän nopeasti, jotta kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi luotava kehys, joka sisältää markkinoille soveltuvia mekanismeja varmojen ja riittävien, korkean tason uusiutuvalle energialle sopivien sähköjärjestelmien ja muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja biopolttoaineiden infrastruktuurin sekä sähköjärjestelmiin täysin integroitujen varastointiratkaisujen toteuttamisen jäljellä olevien esteiden poistamiseksi. Tässä kehyksessä on erityisesti keskityttävä jäljellä olevien, myös muiden kuin taloudellisten, esteiden poistamiseen, joihin kuuluvat viranomaisten riittämättömät digitaaliset ja henkilöresurssit kasvavan lupahakemusten määrän käsittelyssä.

Perustelu

Tuodaan esiin biopolttoaineiden ja tuontistrategioiden rooli tarvittavan hiilestä irtautumisen edistämisessä.

Muutosehdotus 10

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 7 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Yhteistyö jäsenvaltioiden välillä uusiutuvan energian käytön edistämiseksi voi tapahtua tilastollisten siirtojen, tukijärjestelmien tai yhteishankkeiden muodossa. Se mahdollistaa uusiutuvan energian kustannustehokkaan tuotannon Euroopassa ja edistää markkinoiden yhdentymistä. Tarjoamistaan mahdollisuuksista huolimatta yhteistyö on ollut hyvin vähäistä, joten uusiutuvaa energiaa on lisätty tavoitetasoa vähemmän .

Yhteistyö jäsenvaltioiden välillä uusiutuvan energian käytön edistämiseksi voi tapahtua tilastollisten siirtojen, tukijärjestelmien tai yhteishankkeiden muodossa , ja paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua tällaiseen yhteistyöhön . Se mahdollistaa uusiutuvan energian kustannustehokkaan tuotannon Euroopassa ja edistää markkinoiden yhdentymistä. Tarjoamistaan mahdollisuuksista huolimatta yhteistyö on ollut hyvin vähäistä etenkin rajatylittävillä alueilla , joten uusiutuvan energian lisäämisen kustannustehokkuus ja taso ovat jääneet toivottua heikommiksi .

Raja-alueilla toteutettavat älykkäisiin verkkoihin liittyvät hankkeet, myös rajatylittävät sähkönsiirrot keskijännitetasolla, voivat tuottaa suurta lisäarvoa rajatylittävään lähestymistapaan, sillä niiden avulla sähköenergiajärjestelmien resurssit voidaan optimoida paremmin, yhteenliitännät helpottuvat, järjestelmistä saadaan joustavampia ja häiriönsietokykyisempiä ja samalla voidaan tuottaa kyseisille paikallisyhteisöille suurempaa yhteiskunnallista hyötyä sekä edistää EU:n energian toimitusvarmuutta.

Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kokeiluhanke, jolla yhteistyötä testataan. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/1294 säädetyn unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin mukaisten kansallisten panosten avulla rahoitetut hankkeet täyttäisivät tämän velvoitteen hankkeeseen osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava TEN-E-kehyksessä suunniteltujen testien lisäksi kokeiluhankkeita, joilla yhteistyötä testataan. Yksi niistä olisi toteutettava rajatylittävällä alueella. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/1294 säädetyn unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin mukaisten kansallisten panosten avulla rahoitetut hankkeet täyttäisivät tämän velvoitteen hankkeeseen osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 11

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Paikallis- ja alueviranomaisilla on integroidussa ja hajautetussa energiajärjestelmässä erittäin tärkeä rooli. Komissio tukee paikallis- ja alueviranomaisia myös saarialueilla rajatylittävässä työskentelyssä auttamalla niitä perustamaan yhteistyömekanismeja, kuten eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä (EAYY). EU:n ja jäsenvaltioiden tiiviimpi yhteistyö ja lisäinvestoinnit TKI-toimintaan esimerkiksi EU:n missioiden edistämiseksi tuottavat merkittävää lisäarvoa, jota tarvitaan tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkialla EU:ssa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 12

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Eurooppalaisista rahoitusmekanismeista, kuten Verkkojen Eurooppa -välineestä ja innovaatiorahastosta, rahoitetaan myös pienempiä rajatylittäviä yhteistyöhankkeita ja jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä rajatylittäviä yhteenliitäntöjä.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 13

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Siirtyminen energiajärjestelmään, jonka perustana on uusiutuviin energialähteisiin perustuva teknologia, edellyttää tarkkoja valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason tietoja. Tällaisia tietoja voidaan saada eri lähteistä, älylaitteista aina Copernicuksen kaltaisiin maanseurantajärjestelmiin.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 14

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 8 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Avomerellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevassa strategiassa asetetaan kunnianhimoinen tavoite ottaa käyttöön 300 GW merituulivoimaa ja 40 GW valtamerienergiaa kaikilla EU:n merialueilla vuoteen 2050 mennessä. Varmistaakseen näiden muutosten toteutumisen jäsenvaltioiden on tehtävä rajatylittävää yhteistyötä merialueiden tasolla. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi yhdessä määritettävä kullakin merialueella vuoteen 2050 mennessä avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian määrä sekä välivaiheet vuosille 2030 ja 2040. Nämä tavoitteet olisi otettava huomioon päivitetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa, jotka toimitetaan vuosina 2023 ja 2024 asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti. Määrää asetettaessa jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon kunkin merialueen avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät mahdollisuudet, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja merialueiden muu käyttö sekä EU:n hiilestä irtautumistavoitteet. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi yhä enemmän harkittava mahdollisuutta yhdistää avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian tuotanto useiden jäsenvaltioiden välisiin siirtojohtoihin hybridihankkeiden tai, myöhemmässä vaiheessa, silmukoituneen verkon avulla. Tämä mahdollistaisi sähkön virtauksen eri suuntiin, millä maksimoitaisiin sosioekonominen hyvinvointi, optimoitaisiin infrastruktuurikustannukset ja parannettaisiin meren hyödyntämisen kestävyyttä.

Avomerellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevassa strategiassa asetetaan kunnianhimoinen tavoite ottaa käyttöön 300 GW merituulivoimaa ja 40 GW valtamerienergiaa kaikilla EU:n merialueilla vuoteen 2050 mennessä. Varmistaakseen näiden muutosten toteutumisen jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten on tehtävä rajatylittävää yhteistyötä merialueiden tasolla. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi yhdessä määritettävä merten aluesuunnittelussaan kullakin merialueella vuoteen 2050 mennessä avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian määrä ja siihen liittyvä infrastruktuuri sekä välivaiheet vuosille 2030 ja 2040 ja osoitettava tätä varten soveltuva alue . Nämä tavoitteet olisi otettava huomioon päivitetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa, jotka toimitetaan vuosina 2023 ja 2024 asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti. Määrää asetettaessa jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon kunkin merialueen avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät mahdollisuudet, ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja merialueiden muu käyttö sekä EU:n hiilestä irtautumistavoitteet. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi yhä enemmän harkittava mahdollisuutta yhdistää avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian tuotanto varastointijärjestelmiin ja useiden jäsenvaltioiden välisiin siirtojohtoihin hybridihankkeiden tai, myöhemmässä vaiheessa, silmukoituneen verkon avulla. Tämä mahdollistaisi sähkön virtauksen eri suuntiin, millä maksimoitaisiin sosioekonominen hyvinvointi, optimoitaisiin infrastruktuurikustannukset ja parannettaisiin meren hyödyntämisen kestävyyttä.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 15

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 19 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Hajautetut energian varastointimenetelmät, kuten kotitalousakut ja sähköajoneuvojen akut, mahdollistavat huomattavien jousto- ja tasehallintapalvelujen tarjoamisen sähköverkkoon aggregoinnin avulla. Tällaisten palvelujen kehittämistä voidaan helpottaa suunnittelemalla varastointimenetelmien liitäntää ja toimintaa koskevat säännökset, kuten tariffit, sitoumusajat ja liitännän tekniset eritelmät, tavalla, joka ei hankaloita minkään varastointimenetelmien, joihin kuuluvat myös pienet ja liikkuvat menetelmät, mahdollisuuksia tarjota jousto- ja tasehallintapalveluja järjestelmään ja edistää uusiutuvan sähkön käytön lisäämistä suurempiin, kiinteisiin varastointimenetelmiin verrattuna.

Hajautetut energian varastointimenetelmät, kuten yhteisö- ja kotitalousakut ja sähköajoneuvojen akut, mahdollistavat huomattavien jousto- ja tasehallintapalvelujen tarjoamisen sähköverkkoon aggregoinnin avulla. Tällaisten palvelujen kehittämistä voidaan helpottaa suunnittelemalla varastointimenetelmien liitäntää ja toimintaa koskevat säännökset, kuten tariffit, sitoumusajat ja liitännän tekniset eritelmät, tavalla, joka ei hankaloita minkään varastointimenetelmien, joihin kuuluvat myös pienet ja liikkuvat menetelmät, mahdollisuuksia tarjota jousto- ja tasehallintapalveluja järjestelmään ja edistää uusiutuvan sähkön käytön lisäämistä suurempiin, kiinteisiin varastointimenetelmiin verrattuna.

Perustelu

Yhteisön laajuisen järjestelmän tasolla käytettävät akut ovat turvallisempia ja edellyttävät suhteessa vähemmän investointeja kuin kotitalousakut.

Muutosehdotus 16

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 22 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita voidaan hyödyntää energiakäyttöön mutta myös muuhun kuin energiakäyttöön syöttöaineena tai raaka-aineena esimerkiksi teräs- tai kemianteollisuuden kaltaisilla toimialoilla. Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käytössä kumpaankin käyttötarkoitukseen hyödynnetään täysimääräisesti niiden potentiaalia korvata raaka-aineena käytettäviä fossiilisia polttoaineita ja vähentää teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä, mistä syystä se olisi sisällytettävä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä koskevaan tavoitteeseen. Kansallisten muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa teollisuudessa tukevien toimenpiteiden ei saisi aiheuttaa saasteiden nettolisäystä sähkön tuotannon kasvaneen kysynnän, johon vastataan käyttämällä eniten saastuttavia fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä, dieselöljyä, ruskohiiltä, öljyä, turvetta ja öljyliusketta, vuoksi.

Muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita voidaan hyödyntää energiakäyttöön mutta myös muuhun kuin energiakäyttöön syöttöaineena tai raaka-aineena esimerkiksi teräs- tai kemianteollisuuden kaltaisilla toimialoilla , joilla ne ovat usein ainoa hiilestä irtautumisen mahdollistava vaihtoehto ja joilla niiden käyttö on osoittautunut erittäin tehokkaaksi keinoksi välttää kasvihuonekaasupäästöjä . Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käytössä kumpaankin käyttötarkoitukseen hyödynnetään täysimääräisesti niiden potentiaalia korvata raaka-aineena käytettäviä fossiilisia polttoaineita ja vähentää teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä, mistä syystä se olisi sisällytettävä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä koskevaan tavoitteeseen. Kansallisten muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa teollisuudessa tukevien toimenpiteiden ei saisi aiheuttaa saasteiden nettolisäystä sähkön tuotannon kasvaneen kysynnän, johon vastataan käyttämällä eniten saastuttavia fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä, dieselöljyä, ruskohiiltä, öljyä, turvetta ja öljyliusketta, vuoksi.

Perustelu

Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvista lähteistä peräisin olevien polttoaineiden, kuten uusiutuvan vedyn, käyttö syöttöaineena tai raaka-aineena teräs- tai kemianteollisuudessa on monialaisesta näkökulmasta tarkasteltuna erityisen tärkeää hiilestä irtautumisen kannalta.

Muutosehdotus 17

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 29 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Uusiutuvien polttoaineiden ja uusiutuvan sähkön käyttäminen liikenteessä voi edistää unionin liikennealan hiilestä irtautumista kustannustehokkaasti ja tehostaa muun muassa energialähteiden monipuolistamista toimialalla sekä edistää unionin talouden innovointia, kasvua ja työpaikkojen luomista ja vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Unionin määrittämän kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille asetetun tiukemman tavoitteen saavuttamiseksi olisi nostettava tasoa, jolla uusiutuvaa energiaa toimitetaan kaikille liikennemuodoille unionissa. Liikennealan tavoitteen esittäminen kasvihuonekaasuintensiteetin vähentämistavoitteena edistäisi kustannustehokkaimpien ja kasvihuonekaasujen vähentämisen kannalta parhaiden polttoaineiden käytön lisäämistä. Lisäksi kasvihuonekaasuintensiteetin vähennystavoitteella edistettäisiin innovointia ja annettaisiin selkeä vertailuarvo erityyppisten polttoaineiden ja uusiutuvan sähkön vertailuun niiden kasvihuonekaasuintensiteetin mukaisesti. Biopolttoaineiden ja biokaasun energiaperusteisen tavoitteen tiukentamisella ja muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita koskevan tavoitteen käyttöönottamisella varmistettaisiin lisäksi ympäristövaikutuksiltaan vähäisimpien uusiutuvien polttoaineiden lisääntynyt käyttö sellaisissa liikennemuodoissa, joiden sähköistäminen on vaikeaa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen olisi varmistettava polttoaineiden toimittajia koskevilla velvoitteilla sekä muilla toimenpiteillä [asetus (EU) 2021/XXX uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytön edistämisestä meriliikenteessä – FuelEU Maritime -aloite ja asetus (EU) 2021/XXX kestävän lentoliikenteen tasapuolisista toimintaedellytyksistä] mukaisesti. Lentopolttoaineiden toimittajia koskevia nimenomaisia velvoitteita olisi asetettava vain [asetuksen (EU) 2021/XXX kestävän lentoliikenteen tasapuolisista toimintaedellytyksistä] mukaisesti.

Uusiutuvien polttoaineiden ja uusiutuvan sähkön käyttäminen liikenteessä voi edistää unionin liikennealan hiilestä irtautumista kustannustehokkaasti ja tehostaa muun muassa energialähteiden monipuolistamista toimialalla sekä edistää unionin talouden innovointia, kasvua ja työpaikkojen luomista ja vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Unionin määrittämän kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille asetetun tiukemman tavoitteen saavuttamiseksi olisi nostettava tasoa, jolla uusiutuvaa energiaa toimitetaan kaikille liikennemuodoille unionissa. Liikennealan tavoitteen esittäminen kasvihuonekaasuintensiteetin vähentämistavoitteena edistäisi kustannustehokkaimpien ja kasvihuonekaasujen vähentämisen kannalta parhaiden polttoaineiden käytön lisäämistä. Lisäksi kasvihuonekaasuintensiteetin vähennystavoitteella edistettäisiin innovointia ja annettaisiin selkeä vertailuarvo erityyppisten polttoaineiden ja uusiutuvan sähkön vertailuun niiden kasvihuonekaasuintensiteetin mukaisesti. Biopolttoaineiden ja biokaasun energiaperusteisen tavoitteen tiukentamisella ja muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita koskevan tavoitteen käyttöönottamisella varmistettaisiin lisäksi ympäristövaikutuksiltaan vähäisimpien uusiutuvien polttoaineiden lisääntynyt käyttö sellaisissa liikennemuodoissa ja sellaisilla alueilla , joiden sähköistäminen on vaikeaa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen olisi varmistettava polttoaineiden toimittajia koskevilla velvoitteilla sekä muilla toimenpiteillä [asetus (EU) 2021/XXX uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytön edistämisestä meriliikenteessä – FuelEU Maritime -aloite ja asetus (EU) 2021/XXX kestävän lentoliikenteen tasapuolisista toimintaedellytyksistä] mukaisesti. Lentopolttoaineiden toimittajia koskevia nimenomaisia velvoitteita olisi asetettava vain [asetuksen (EU) 2021/XXX kestävän lentoliikenteen tasapuolisista toimintaedellytyksistä] mukaisesti.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 18

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 33 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Loppukäyttöalojen, kuten liikennealan, suora sähköistäminen edistää tehokkuutta ja helpottaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan perustuvaan energiajärjestelmään. Kyseessä on sen vuoksi sinänsä tehokas keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tästä syystä liikenteen alan lisäisyyttä koskevan kehyksen luomista erityisesti sähköajoneuvoihin toimitettavalle uusiutuvalle sähkölle ei edellytetä.

Loppukäyttöalojen, kuten liikennealan, suora sähköistäminen edistää tehokkuutta ja helpottaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan perustuvaan energiajärjestelmään. Kyseessä on sen vuoksi sinänsä tehokas keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tästä syystä lisäisyyttä koskevan kehyksen luomista muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon käytettävälle uusiutuvalle sähkölle ei edellytetä.

Perustelu

Lisäisyyden periaate vaikuttaa suhteettoman paljon maihin, joiden energiajärjestelmässä uusiutuvan energian osuus on jo merkittävä. Lisäisyyden ja korrelaation periaatteet sitä paitsi mutkistavat jo entisestään hankalaa liiketoiminnallista tilannetta elektrolyysin sekä vihreän vedyn laajemman hyödyntämisen suhteen.

Muutosehdotus 19

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 34 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Koska muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet on laskettava uusiutuvaksi energiaksi riippumatta siitä, millä toimialalla niitä kulutetaan, niiden uusiutuvuuden luonnetta sähköstä tuotettaessa määrittäviä sääntöjä , joita sovellettiin näihin polttoaineisiin ainoastaan liikennealalla kulutettaessa, tulisi laajentaa koskemaan kaikkia muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita riippumatta siitä, millä toimialalla niitä kulutetaan.

Koska muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet on laskettava uusiutuvaksi energiaksi riippumatta siitä, millä toimialalla niitä kulutetaan, niiden uusiutuvuuden luonnetta sähköstä tuotettaessa määrittäviä sääntöjä tulisi soveltaa kaikkiin muuta kuin biologista alkuperää oleviin uusiutuviin polttoaineisiin riippumatta siitä, millä toimialalla niitä kulutetaan.

Perustelu

Muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet olisi otettava käyttöön kaikilla aloilla riippumatta energian loppukäytöstä.

Muutosehdotus 20

Direktiiviehdotus

Johdanto-osan 36 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Direktiivillä (EU) 2018/2001 vahvistettiin bioenergian kestävyyttä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevaa kehystä määrittämällä kaikkia loppukäyttöaloja koskevat kriteerit. Siinä annettiin tarkat säännöt metsäbiomassasta tuotetuille biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille ja edellytettiin kestäviä korjuutoimia sekä maankäytön muutoksesta aiheutuvien päästöjen laskentaa. Biologisesti poikkeuksellisen monimuotoisten ja runsaasti hiiltä sitovien elinympäristöjen, joita ovat aarniometsät, biologisesti erittäin monimuotoiset metsät, ruohoalueet ja turvemaat, suojelun tehostamiseksi tulisi ottaa käyttöön poikkeuksia ja rajoituksia, jotka koskevat metsäbiomassan hankintaa näiltä alueilta, maatalouden biomassasta tuotettuihin biopolttoaineisiin, bionesteisiin ja biomassapolttoaineisiin sovellettavan lähestymistavan mukaisesti. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteerejä olisi sovellettava myös olemassa oleviin biomassalaitoksiin, jotta varmistetaan, että bioenergian tuotanto näissä laitoksissa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä fossiilisista polttoaineista tuotettuun energiaan verrattuna.

Direktiivillä (EU) 2018/2001 vahvistettiin bioenergian kestävyyttä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevaa kehystä määrittämällä kaikkia loppukäyttöaloja koskevat kriteerit. Siinä annettiin tarkat säännöt metsäbiomassasta tuotetuille biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille ja edellytettiin kestäviä korjuutoimia sekä maankäytön muutoksesta aiheutuvien päästöjen laskentaa.

Kyseiset kestävyyskriteerit olisi säilytettävä kansallisen lainsäädännön ohella, jotta voidaan ottaa huomioon erilaiset kansalliset ja alueelliset edellytykset.

Biologisesti poikkeuksellisen monimuotoisten ja runsaasti hiiltä sitovien elinympäristöjen, joita ovat aarniometsät, biologisesti erittäin monimuotoiset metsät, ruohoalueet ja turvemaat, suojelun tehostamiseksi tulisi ottaa käyttöön poikkeuksia ja rajoituksia, jotka koskevat metsäbiomassan hankintaa näiltä alueilta, maatalouden biomassasta tuotettuihin biopolttoaineisiin, bionesteisiin ja biomassapolttoaineisiin sovellettavan lähestymistavan mukaisesti.

Muutosehdotus 21

Direktiiviehdotus

1 artiklan 1 kohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

2 artiklan toinen kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Muutetaan direktiivi (EU) 2018/2001 seuraavasti:

Muutetaan direktiivi (EU) 2018/2001 seuraavasti:

1)

muutetaan 2 artiklan toinen kohta seuraavasti:

1)

muutetaan 2 artiklan toinen kohta seuraavasti:

 

 

a)

korvataan 16 alakohta seuraavasti:

”16)

’uusiutuvan energian yhteisöllä’ tarkoitetaan oikeushenkilöä,

a)

joka sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti perustuu avoimeen ja vapaaehtoiseen osallistumiseen, on riippumaton ja tosiasiallisesti sellaisten osakkeenomistajien tai jäsenten määräysvallassa, jotka sijaitsevat lähellä kyseisen oikeushenkilön omistamia ja kehittämiä uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä hankkeita;

b)

jonka osakkeenomistajat tai jäsenet ovat luonnollisia henkilöitä, pk-yrityksiä tai paikallis- ja alueviranomaisia, mukaan lukien kunnat;

c)

jonka ensisijainen tarkoitus on tuottaa ympäristöön liittyvää, taloudellista tai sosiaalista hyötyä osakkeenomistajilleen tai jäsenilleen tai alueille, joilla se toimii, eikä rahallista voittoa;”

 

a )

korvataan 36 alakohta seuraavasti:

”36)

’muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla’ tarkoitetaan nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, joiden energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista energialähteistä kuin biomassasta;”

 

b )

korvataan 36 alakohta seuraavasti:

”36)

’muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla’ tarkoitetaan nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, joiden energiasisältö ja alkuraaka-aine ovat peräisin muista uusiutuvista energialähteistä kuin biomassasta;”

 

b )

korvataan 47 alakohta seuraavasti:

”47)

’oletusarvolla’ tarkoitetaan tyypillisestä arvosta ennalta määritettyjen tekijöiden avulla johdettua arvoa, jota voidaan tässä direktiivissä määritellyissä olosuhteissa käyttää todellisen arvon sijasta;”

 

c )

korvataan 47 alakohta seuraavasti:

”47)

’oletusarvolla’ tarkoitetaan tyypillisestä arvosta ennalta määritettyjen tekijöiden avulla johdettua arvoa, jota voidaan tässä direktiivissä määritellyissä olosuhteissa käyttää todellisen arvon sijasta;”

Perustelu

Myös alueviranomaiset voivat edistää merkittävästi uusiutuvan energian hajautettua tuotantoa.

Määritelmä (36 alakohta) voitaisiin nykyisessä muodossaan ymmärtää niin, että se kattaa myös uusiutumattomista raaka-aineista (öljystä, maakaasusta jne.) tuotetut polttoaineet, joiden tuottamisessa on käytetty uusiutuvia energialähteitä (lämpöenergiaa tai uusiutuvaa sähköä). Sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi niin, ettei öljystä, maakaasusta ja muista fossiilisista polttoaineista tuotettuja polttoaineita voida sisällyttää tähän kategoriaan. Uusiutumattomista raaka-aineista lähtöisin olevien polttoaineiden lukeminen uusiutuviksi polttoaineiksi on vastoin tähän määritelmään viittaavien artiklojen henkeä.

Muutosehdotus 22

Direktiiviehdotus

1 artiklan 1 kohdan c alakohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

2 artiklan toinen kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

14 p)

”yhteisöakulla” tarkoitetaan erillistä ladattavaa akkua, jonka nimellisteho on suurempi kuin 50 kWh, joka soveltuu asennuksiin ja käyttöön asuin-, liike- tai teollisuusympäristössä ja joka on yhdessä toimivien itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien tai uusiutuvan energian yhteisön omistuksessa;

14 q)

”yhteishankkeella” tarkoitetaan kansainvälistä hanketta, jossa alueet, kunnat tai jäsenvaltiot yhdistävät voimavarojaan oikeudellisten, teknisten tai rahoitukseen liittyvien näkökohtien osalta uusiutuvan energian tuottamiseksi tavalla, joka ei olisi mahdollinen ilman tällaista yhteistyötä;

Perustelu

Yhteisön laajuisen järjestelmän tasolla käytettävät akut ovat turvallisempia ja edellyttävät suhteessa vähemmän investointeja kuin kotitalousakut.

Muutosehdotus 23

Direktiiviehdotus

1 artiklan 2 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että biomassasta peräisin oleva energia tuotetaan tavalla, joka minimoi kohtuuttomat vääristymät biomassan raaka-ainemarkkinoilla ja haitalliset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen. Tätä varten niiden on otettava huomioon direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa esitetty jätehierarkia ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettu kaskadikäyttöperiaate.

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että biomassasta peräisin oleva energia tuotetaan tavalla, joka minimoi kohtuuttomat vääristymät biomassan raaka-ainemarkkinoilla ja haitalliset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen. Tätä varten niiden on otettava huomioon direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa esitetty jätehierarkia ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettu kaskadikäyttöperiaate.

 

Osana ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä:

 

Osana ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä:

 

a)

Jäsenvaltiot eivät saa myöntää tukea

 

a)

Jäsenvaltiot eivät saa myöntää tukea

 

 

i)

sahatukkien, vaneritukkien, kantojen ja juurien käyttämiselle energian tuotantoon;

ii)

jätettä polttamalla tuotetulle uusiutuvalle energialle, jos direktiivissä 2008/98/EY säädettyjä erilliskeräystä koskevia velvoitteita ei ole noudatettu;

 

 

i)

sahatukkien, vaneritukkien, kantojen ja juurien käyttämiselle energian tuotantoon;

ii)

jätettä polttamalla tuotetulle uusiutuvalle energialle, jos direktiivissä 2008/98/EY säädettyjä erilliskeräystä koskevia velvoitteita ei ole noudatettu;

 

[…]

 

[…]

 

Komissio antaa viimeistään vuoden kuluttua [tämän muutosdirektiivin voimaantulosta] 35 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, joka koskee kaskadikäyttöperiaatteen soveltamista biomassaan, erityisesti laadukkaan raakapuun energiatuotantokäytön minimoimista, keskittyen tukijärjestelmiin ja ottaen kansalliset erityispiirteet asianmukaisesti huomioon.

 

Kotitalouksien jätteestä ja teollisuusjätteestä energian hyödyntämislaitoksissa tuotettu energia katsotaan jäte-energiaksi edellyttäen, että jäte on kerätty ja lajiteltu ja materiaali on otettu talteen jätehierarkian mukaisesti.

Perustelu

Lisätään uusi kohta, joka koskee kotitalouksien ja teollisuuden jätteistä tuotettavaa energiaa.

Muutosehdotus 24

Direktiiviehdotus

1 artiklan 2 kohdan c alakohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

3 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”4a.   Jäsenvaltioiden on laadittava puitteet, joihin voi sisältyä tukijärjestelmiä ja uusiutuvan sähkön ostosopimusten käyttöönoton helpottamista, ja jotka mahdollistavat uusiutuvan sähkön käyttöönoton 2 kohdassa tarkoitetulla jäsenvaltion kansallisen tavoitteen mukaisella tasolla ja asetuksen (EU) 2018/1999 4 artiklan a alakohdan 2 alakohdassa tarkoitettujen ohjeellisten kehityskulkujen mukaisella aikataululla. Näissä puitteissa on erityisesti keskityttävä jäljellä olevien, myös lupamenettelyihin liittyvien, korkeatasoista uusiutuvaa sähköä koskevien esteiden poistamiseen. Puitteiden suunnittelussa jäsenvaltioiden on otettava huomioon uusiutuva lisäenergia, jota tarvitaan liikenne-, teollisuus-, rakennus- sekä lämmitys- ja jäähdytysaloilla esiintyvään kysyntään vastaamiseksi sekä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa.”

”4a.   Jäsenvaltioiden on laadittava puitteet, joihin sisältyy tukijärjestelmiä ja uusiutuvan sähkön ostosopimusten käyttöönoton helpottamista, ja jotka mahdollistavat uusiutuvan sähkön käyttöönoton 2 kohdassa tarkoitetulla jäsenvaltion kansallisen tavoitteen mukaisella tasolla ja asetuksen (EU) 2018/1999 4 artiklan a alakohdan 2 alakohdassa tarkoitettujen ohjeellisten kehityskulkujen mukaisella aikataululla. Näissä puitteissa on erityisesti keskityttävä jäljellä olevien, myös lupamenettelyihin liittyvien, korkeatasoista uusiutuvaa sähköä koskevien esteiden poistamiseen. Puitteiden suunnittelussa jäsenvaltioiden on otettava huomioon uusiutuva lisäenergia, jota tarvitaan liikenne-, teollisuus-, rakennus- sekä lämmitys- ja jäähdytysaloilla esiintyvään kysyntään vastaamiseksi sekä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotannossa. Puitteet on laadittava kahden vuoden kuluessa direktiiviä (EU) 2018/2001 muuttavan direktiivin hyväksymisestä (2021/0218 (COD)).”

Perustelu

Kuten muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita varten, myös kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita varten tarvittava uusiutuva energia on tuotettava kestävällä tavalla. Ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää tehostaa kiertotalousmalleja, jotka mahdollistavat jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen ja pienentävät samalla merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.

Muutosehdotus 25

Direktiiviehdotus

1 artiklan 4 kohdan a ja b alakohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

9 artiklan 1a kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

muutetaan 9 artikla seuraavasti:

muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1a kohta seuraavasti:

”1a.   Kunkin jäsenvaltion on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä sovittava yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa vähintään yhden yhteishankkeen toteuttamisesta uusiutuvan energian tuotannossa. Komissiolle on ilmoitettava tällaisesta sopimuksesta, mukaan lukien ajankohta, jona hankkeen odotetaan käynnistyvän. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/1294 säädetyn unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin mukaisten kansallisten panosten avulla rahoitettujen projektien katsotaan täyttävän tämän velvoitteen hankkeeseen osallistuville jäsenvaltioille.”

a)

lisätään 1a kohta seuraavasti:

”1a.   Kunkin jäsenvaltion tai alueen on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä sovittava yhden tai useamman jäsenvaltion tai alueen kanssa useamman kuin yhden yhteishankkeen toteuttamisesta uusiutuvan energian tuotannossa. Yhteishankkeet eivät saa olla yhteneviä Euroopan laajuisissa puitteissa jo hyväksyttyjen yhteistä etua koskevien hankkeiden kanssa. Paikallis- ja alueviranomaiset sekä yksityiset toimijat voivat osallistua tällaiseen yhteistyöhön. Komissiolle on ilmoitettava tällaisesta sopimuksesta, mukaan lukien ajankohta, jona hankkeen odotetaan käynnistyvän. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/1294 säädetyn unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin mukaisten kansallisten panosten avulla rahoitettujen projektien katsotaan täyttävän tämän velvoitteen hankkeeseen osallistuville jäsenvaltioille.”

b)

lisätään kohta seuraavasti:

7a .   Merialuetta ympäröivien jäsenvaltioiden on yhdessä toimien määritettävä kyseisellä merialueella vuoteen 2050 mennessä tuotettavaksi suunnitellun uusiutuvan energian määrä sekä välivaiheet vuosille 2030 ja 2040. Niiden on otettava huomioon kunkin alueen erityispiirteet ja kehitys, merialueen uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät mahdollisuudet ja asiaan liittyvän integroidun verkon suunnittelun merkitys. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämä määrä päivitetyissä yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti.”

b)

lisätään kohdat seuraavasti:

”7.     Rajatylittäviin hankkeisiin osallistuvat paikallis- ja alueviranomaiset, myös Euroregio-alueiden ja EAYY:iden kaltaiset yhteiset rakenteet, voivat saada taloudellista tukea ja teknistä apua.”

8 .   Merialuetta ympäröivien jäsenvaltioiden on yhdessä toimien ja alue- ja paikallisviranomaisia sekä muita sidosryhmiä kuultuaan määritettävä kyseisellä merialueella vuoteen 2050 mennessä tuotettavaksi suunnitellun uusiutuvan energian määrä sekä välivaiheet vuosille 2030 ja 2040. Niiden on otettava huomioon kunkin alueen toimivaltuudet, erityispiirteet ja kehitys, merialueen uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät mahdollisuudet ja asiaan liittyvän integroidun verkon suunnittelun merkitys. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämä määrä päivitetyissä yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti.”

”9.     Myös rajajäsenvaltiot ja -alueet voivat tehdä yhteistyötä uusiutuvan energian tuotantoa ja varastointiratkaisuja koskevissa yhteishankkeissa.”

Perustelu

Paikallis- ja aluetasoilla on integroidussa ja hajautetussa energiajärjestelmässä erittäin tärkeä rooli. Yhteistyö paikallis- ja aluetason kanssa on näin ollen keskeistä tällaisten hankkeiden onnistumisen kannalta. Komission olisi tuettava paikallis- ja alueviranomaisten rajatylittävää toimintaa.

Muutosehdotus 26

Direktiiviehdotus

1 artiklan 6 kohta, ehdotetun artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Saavuttaakseen 1 kohdassa asetetun ohjeellisen uusiutuvien energialähteiden osuuden jäsenvaltioiden on rakennussäännöksissään ja -määräyksissään ja tarvittaessa tukijärjestelmissään tai muulla tavalla, jolla saavutetaan vastaava vaikutus, edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa direktiivin 2010/31/EU säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on sallittava näiden vähimmäistasojen täyttäminen muun muassa tehokkaalla kaukolämmityksellä ja -jäähdytyksellä.

Saavuttaakseen 1 kohdassa asetetun ohjeellisen uusiutuvien energialähteiden osuuden jäsenvaltioiden on rakennussäännöksissään ja määräyksissään ja tarvittaessa tukijärjestelmissään tai muulla tavalla, jolla saavutetaan vastaava vaikutus, edellytettävä uusissa ja remontoitavissa rakennuksissa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa direktiivin 2010/31/EU säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on sallittava näiden vähimmäistasojen täyttäminen muun muassa tehokkaalla kaukolämmityksellä ja -jäähdytyksellä.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 27

Direktiiviehdotus

1 artiklan 7 kohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

18 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[…] Asentajien ja suunnittelijoiden riittävän määrän saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava , että saataville asetetaan riittäviä koulutusohjelmia, jotka johtavat uusiutuvaa energiaa käyttävät lämmitys- ja jäähdytysteknologiat ja niiden uusimmat innovaatiot kattavaan hyväksyntään tai sertifiointiin . Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla edistetään etenkin pienten ja keskisuurten yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien osallistumista näihin ohjelmiin. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön vapaaehtoisuuteen perustuvia sopimuksia asiaankuuluvien teknologian tarjoajien ja toimittajien kanssa, jotta asentajia koulutetaan markkinoilla saatavilla olevien uusimpien innovatiivisten ratkaisujen ja teknologioiden kannalta riittävä määrä, joka voi perustua myyntiä koskeviin arvioihin. […]

[…] Asentajien ja suunnittelijoiden riittävän määrän saavuttamiseksi jäsenvaltioiden tai alueellisen ja paikallisen tason toimivaltaisten viranomaisten on edistettävä sitä , että saatavilla on koulutusohjelmia, jotka johtavat hyväksyntään tai sertifiointiin, joka kattaa uusimman kehityksen mukaiseen infrastruktuuriin perustuvat uusiutuvaa energiaa käyttävät lämmitys- ja jäähdytysteknologiat, varastointiteknologiat ja niiden uusimmat innovaatiot. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla edistetään etenkin pienten ja keskisuurten yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien osallistumista näihin ohjelmiin. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön vapaaehtoisuuteen perustuvia sopimuksia asiaankuuluvien teknologian tarjoajien ja toimittajien kanssa, jotta asentajia koulutetaan markkinoilla saatavilla olevien uusimpien innovatiivisten ratkaisujen ja teknologioiden kannalta riittävä määrä, joka voi perustua myyntiä koskeviin arvioihin. […]

Perustelu

Jotta koulutus ei painottuisi energiatehokkuudeltaan heikompiin järjestelmiin, siinä tulee keskittyä uusimpaan teknologiaan. EU:lla on rajallinen toimivalta koulutuspolitiikan alalla, ja koulutusohjelmia hallinnoidaan myös alue- ja paikallistasolla.

Muutosehdotus 28

Direktiiviehdotus

1 artiklan 9 kohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

20 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jollei muuta johdu jäsenvaltioiden arvioinnista, joka sisällytetään asetuksen (EU) 2018/1999 liitteen I mukaisiin yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin ja joka koskee tarvetta rakentaa uusiutuvista energialähteistä tuotettua kaukolämmitystä ja -jäähdytystä varten uutta infrastruktuuria tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa asetetun unionin tavoitteen saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden on tarvittaessa ryhdyttävä tarvittaviin toimiin tehokkaan lämmitys- ja jäähdytysinfrastruktuurin kehittämiseksi, jotta uusiutuvista lähteistä tuotetun energian, kuten aurinkoenergian, ympäristön energian, geotermisen energian, biomassan, biokaasun, bionesteiden sekä hukkalämmön ja -kylmän käyttöä edistetään yhdessä lämpöenergian varastoinnin kanssa.

Jollei muuta johdu jäsenvaltioiden arvioinnista, joka sisällytetään asetuksen (EU) 2018/1999 liitteen I mukaisiin yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin ja joka koskee tarvetta rakentaa uusiutuvista energialähteistä tuotettua kaukolämmitystä ja -jäähdytystä varten uutta infrastruktuuria tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa asetetun unionin tavoitteen saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden on tarvittaessa ryhdyttävä tarvittaviin toimiin tehokkaan lämmitys- ja jäähdytysinfrastruktuurin kehittämiseksi, jotta uusiutuvista lähteistä tuotetun energian, kuten aurinkoenergian, ympäristön energian, geotermisen energian, biomassan, biokaasun, bionesteiden , kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden sekä hukkalämmön ja -kylmän käyttöä edistetään yhdessä lämpöpumppujen ja lämpöenergian varastoinnin kanssa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 29

Direktiiviehdotus

1 artiklan 10 kohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

20 a artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”1.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että alueellaan toimivat siirtoverkonhaltijat ja jakeluverkonhaltijat asettavat saataville tiedot kullakin tarjousalueella toimitettavan sähkön uusiutuvan energian osuudesta ja kasvihuonekaasupäästöistä niin täsmällisesti ja reaaliaikaisesti kuin mahdollista mutta enintään yhden tunnin ajanjaksoissa ja ennusteiden kanssa, jos niitä on saatavilla . Nämä tiedot on asetettava saataville sähköisesti siten, että ne ovat sähkömarkkinaosapuolten, aggregaattoreiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien käytettävissä ja että ne ovat sähköisten viestintälaitteiden, kuten älykkäiden mittausjärjestelmien, sähköajoneuvojen latauspisteiden, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sekä rakennusten energianhallintajärjestelmien, luettavissa.

”1.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että alueellaan toimivat siirtoverkonhaltijat ja jakeluverkonhaltijat asettavat saataville tiedot kullakin tarjousalueella toimitettavan sähkön uusiutuvan energian osuudesta ja kasvihuonekaasupäästöistä niin täsmällisesti kuin mahdollista ja jäsenvaltioiden merkitykselliseksi katsomalla aikaresoluutiolla uusiutuvan energian käyttöönoton edistämiseksi . Nämä tiedot on asetettava saataville sähköisesti siten, että ne ovat sähkömarkkinaosapuolten, aggregaattoreiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien käytettävissä ja että ne ovat sähköisten viestintälaitteiden, kuten älykkäiden mittausjärjestelmien, sähköajoneuvojen latauspisteiden, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sekä rakennusten energianhallintajärjestelmien, luettavissa.

2.   [Akkuja ja käytettyjä akkuja, direktiivin 2006/66/EY kumoamista ja asetuksen (EU) N:o 2019/1020 muuttamista koskevassa asetusehdotuksessa] esitettyjen vaatimusten lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kotitalous- ja teollisuusakkujen valmistajat mahdollistavat akkujen omistajille ja käyttäjille sekä näiden puolesta toimiville kolmansille osapuolille, kuten rakennusten energianhallinnasta vastaaville yrityksille ja sähkömarkkinaosapuolille, syrjimättömin ehdoin ja maksutta reaaliaikaisen pääsyn akunhallintajärjestelmän perustietoihin, joita ovat akun kapasiteetti, toimintakunto, lataustila ja tehon asetusarvo.

2.   [Akkuja ja käytettyjä akkuja, direktiivin 2006/66/EY kumoamista ja asetuksen (EU) N:o 2019/1020 muuttamista koskevassa asetusehdotuksessa] esitettyjen vaatimusten lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kotitalous- , yhteisö- ja teollisuusakkujen valmistajat mahdollistavat akkujen omistajille ja käyttäjille sekä näiden puolesta toimiville kolmansille osapuolille, kuten rakennusten energianhallinnasta vastaaville yrityksille ja sähkömarkkinaosapuolille, syrjimättömin ehdoin ja maksutta reaaliaikaisen pääsyn akunhallintajärjestelmän perustietoihin, joita ovat akun kapasiteetti, toimintakunto, lataustila ja tehon asetusarvo.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tyyppihyväksynnästä ja markkinavalvonnasta annetun asetuksen mukaisten lisävaatimusten lisäksi ajoneuvojen valmistajat asettavat sähköajoneuvojen omistajien ja käyttäjien sekä omistajien ja käyttäjien puolesta toimivien kolmansien osapuolten, kuten sähkömarkkinaosapuolten ja sähköisen liikenteen tarjoajien, saataville syrjimättömin ehdoin ja maksutta reaaliaikaiset ajoneuvossa olevat tiedot, jotka koskevat akun toimintakuntoa, lataustilaa, tehon asetusarvoa, kapasiteettia sekä sähköajoneuvojen sijaintia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tyyppihyväksynnästä ja markkinavalvonnasta annetun asetuksen mukaisten lisävaatimusten lisäksi ajoneuvojen ja laivojen valmistajat asettavat sähköajoneuvojen ja -laivojen omistajien ja käyttäjien sekä omistajien ja käyttäjien puolesta toimivien kolmansien osapuolten, kuten sähkömarkkinaosapuolten ja sähköisen liikenteen tarjoajien, saataville syrjimättömin ehdoin ja maksutta reaaliaikaiset ajoneuvossa olevat tiedot, jotka koskevat akun toimintakuntoa, lataustilaa, tehon asetusarvoa, kapasiteettia sekä sähköajoneuvojen ja -laivojen sijaintia.

3.   [Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa ja direktiivin 2014/94/EU kumoamista koskevassa asetusehdotuksessa] esitettyjen vaatimusten lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueelle asennetut yksityiset normaalitehoiset latauspisteet [alkaen tämän muutosdirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen määräajasta] pystyvät tukemaan älykkään lataamisen toimintoja ja, sääntelyviranomaisen arvion mukaan tarvittaessa, kaksisuuntaisen lataamisen toimintoja.

3.   [Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa ja direktiivin 2014/94/EU kumoamista koskevassa asetusehdotuksessa] esitettyjen vaatimusten lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueelle asennetut yksityiset normaalitehoiset latauspisteet [alkaen tämän muutosdirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen määräajasta] pystyvät tukemaan älykkään lataamisen toimintoja ja, sääntelyviranomaisen arvion mukaan tarvittaessa, kaksisuuntaisen lataamisen toimintoja.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa sääntelypuitteissa ei aseteta pieniä tai liikkuvia järjestelmiä, kuten kotitalousakkuja ja sähköajoneuvoja, epäedulliseen asemaan sähkömarkkinoille sekä suoraan että aggregaation kautta osallistumisessa, kuten siirtorajoituksen hallinnassa ja jousto- ja tasehallintapalvelujen tarjoamisessa.”

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa sääntelypuitteissa ei aseteta pieniä tai liikkuvia järjestelmiä, kuten kotitalousakkuja , yhteisöakkuja ja sähköajoneuvoja , sähkörekat ja -laivat mukaan luettuina, epäedulliseen asemaan sähkömarkkinoille sekä suoraan että aggregaation kautta osallistumisessa, kuten siirtorajoituksen hallinnassa ja jousto- ja tasehallintapalvelujen tarjoamisessa.”

Perustelu

Yhteisön laajuisen järjestelmän tasolla käytettävät akut ovat turvallisempia ja edellyttävät suhteessa vähemmän investointeja kuin kotitalousakut. Laivat lisäävät joustavuutta, eikä niitä pitäisi sulkea pois näiltä markkinoilta.

Muutosehdotus 30

Direktiiviehdotus

1 artiklan 10 kohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

20 a artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Muutetaan 6 kohta seuraavasti:

Jäsenvaltiot voivat säätää, että rajatylittävä osallistuminen uusiutuvan energian yhteisöihin on mahdollista. Tähän voi sisältyä suora fyysinen rajan ylittävä liitäntä yhteisön sisäistä sähkökauppaa varten.

Muutosehdotus 31

Direktiiviehdotus

1 artiklan 11 kohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

22 a artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”1.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta teollisuuden lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä käytettävistä energialähteistä ohjeellisella keskimääräisellä 1,1 prosenttiyksikön vähimmäislisäyksellä vuosittain vuoteen 2030 mennessä.

”1.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään yhteistoimin alueiden ja kuntien kanssa uusiutuvien energialähteiden osuutta teollisuuden lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä käytettävistä energialähteistä ohjeellisella keskimääräisellä 1,1 prosenttiyksikön vähimmäislisäyksellä vuosittain vuoteen 2030 mennessä.

Jäsenvaltioiden on sisällytettävä tämän ohjeellisen lisäyksen saavuttamiseksi suunnitellut ja toteutetut toimenpiteet yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiinsa sekä edistymisraportteihin, jotka toimitetaan asetuksen (EU) 2018/1999 3, 14 ja 17 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on sisällytettävä tämän ohjeellisen lisäyksen saavuttamiseksi suunnitellut ja toteutetut toimenpiteet yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiinsa sekä edistymisraportteihin, jotka toimitetaan asetuksen (EU) 2018/1999 3, 14 ja 17 artiklan mukaisesti , ja koordinoitava tässä yhteydessä toimiaan alueiden ja kuntien kanssa .

Jäsenvaltioiden on varmistettava , että lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä käytettävien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden osuus on 50 prosenttia lopulliseen energiakäyttöön ja muuhun kuin energiakäyttöön teollisuudessa käytetystä vedystä vuoteen 2030 mennessä. Tämän prosenttimäärän laskemisessa käytetään seuraavia sääntöjä:

Jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan yhteistoimin alueiden ja kuntien kanssa , että lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä käytettävien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden osuus on 50 prosenttia lopulliseen energiakäyttöön ja muuhun kuin energiakäyttöön teollisuudessa käytetystä vedystä vuoteen 2030 mennessä. Tämän prosenttimäärän laskemisessa käytetään seuraavia sääntöjä:

a)

Laskettaessa nimittäjää otetaan huomioon lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä käytettävän vedyn energiasisältö mutta ei oteta huomioon perinteisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa välituotteina käytettyä vetyä.

a)

Laskettaessa nimittäjää otetaan huomioon lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä käytettävän vedyn energiasisältö mutta ei oteta huomioon perinteisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa välituotteina käytettyä vetyä.

b)

Laskettaessa osoittajaa otetaan huomioon teollisuuden lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä kulutettavien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden energiasisältö mutta ei oteta huomioon perinteisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa välituotteina käytettyjä muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita.

b)

Laskettaessa osoittajaa otetaan huomioon teollisuuden lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä kulutettavien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden sekä vähähiilisen vedyn energiasisältö mutta ei oteta huomioon perinteisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa välituotteina käytettyjä muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita.

c)

Laskettaessa osoittajaa ja nimittäjää on käytettävä liitteessä III vahvistettuja polttoaineiden energiasisältöjä koskevia arvoja.

c)

Laskettaessa osoittajaa ja nimittäjää on käytettävä liitteessä III vahvistettuja polttoaineiden energiasisältöjä koskevia arvoja.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että teollisissa tuotteissa, joissa on uusiutuvalla energialla tai muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla tapahtunutta tuotantoa koskeva merkintä tai jotka ovat näin tuotetuiksi esitettyjä, ilmaistaan raaka-aineiden hankinnassa ja esikäsittelyssä, valmistuksessa ja jakelussa käytetyn uusiutuvan energian tai muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden prosenttiosuus laskettuna suosituksessa 2013/179/EU (3) tai vaihtoehtoisesti standardissa ISO 14067:2018 esitettyjen menetelmien perusteella.”

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava yhteistoimin alueiden ja kuntien kanssa , että teollisissa tuotteissa, joissa on uusiutuvalla energialla tai muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla tapahtunutta tuotantoa koskeva merkintä tai jotka ovat näin tuotetuiksi esitettyjä, ilmaistaan raaka-aineiden hankinnassa ja esikäsittelyssä, valmistuksessa ja jakelussa käytetyn uusiutuvan energian tai muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden prosenttiosuus laskettuna suosituksessa 2013/179/EU (4) tai vaihtoehtoisesti standardissa ISO 14067:2018 esitettyjen menetelmien perusteella.”

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaisten tulisi olla mukana, kun tarkistettua direktiiviä sovelletaan käytännössä. Ne olisi kutsuttava mukaan kansallisten suunnitelmien ja tavoitteiden määrittelyyn, ja niiden panos olisi otettava huomioon.

Muutosehdotus 32

Direktiiviehdotus

1 artiklan 12 kohdan d alakohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

23 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”4.   Jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vuosittaisen keskimääräisen lisäyksen toteuttamalla yhden tai useamman seuraavista vaihtoehdoista:

”4.   Jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vuosittaisen keskimääräisen lisäyksen toteuttamalla yhden tai useamman seuraavista vaihtoehdoista:

a)

uusiutuvan energian tai hukkalämmön ja -kylmän fyysinen lisääminen lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitettuihin energialähteisiin ja polttoaineisiin;

a)

uusiutuvan energian tai hukkalämmön ja -kylmän fyysinen lisääminen lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitettuihin energialähteisiin ja polttoaineisiin;

b)

erittäin tehokkaiden uusiutuvaan energiaan perustuvien lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien asentaminen rakennuksiin tai uusiutuvan energian tai hukkalämmön ja -kylmän käyttäminen teollisuuden lämmitys- ja jäähdytysprosesseissa;

b)

erittäin tehokkaiden uusiutuvaan energiaan perustuvien lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien asentaminen rakennuksiin tai uusiutuvan energian tai hukkalämmön ja -kylmän käyttäminen teollisuuden lämmitys- ja jäähdytysprosesseissa;

c)

toimenpiteet, jotka kuuluvat kaupattavien sertifikaattien piiriin, joilla osoitetaan, että 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty velvoite täytetään tukemalla tämän kohdan b alakohdassa esitettyjä muun talouden toimijan, kuten itsenäisen uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian asentajan tai uusiutuvan energian asennuspalveluja tarjoavan energiapalveluyrityksen, toteuttamia toimenpiteitä;

c)

toimenpiteet, jotka kuuluvat kaupattavien sertifikaattien piiriin, joilla osoitetaan, että 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty velvoite täytetään tukemalla tämän kohdan b alakohdassa esitettyjä muun talouden toimijan, kuten itsenäisen uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian asentajan tai uusiutuvan energian asennuspalveluja tarjoavan energiapalveluyrityksen, toteuttamia toimenpiteitä;

d)

kansallisten ja paikallisten viranomaisten uusiutuvan energian hankkeita ja infrastruktuureja koskevien valmiuksien kehittäminen;

d)

kansallisten , alueellisten ja paikallisten viranomaisten uusiutuvan energian hankkeita ja infrastruktuureja koskevien valmiuksien kehittäminen;

e)

puitteiden luominen riskien vähentämiselle uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden pääomakustannusten alentamiseksi;

e)

puitteiden luominen riskien vähentämiselle uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden pääomakustannusten alentamiseksi;

f)

yritysten ja pienkuluttajayhteisöjen tekemien lämmön ostosopimusten edistäminen;

f)

yritysten ja pienkuluttajayhteisöjen , myös pk-yritysten, tekemien lämmön ja kylmän ostosopimusten edistäminen;

g)

fossiilisia polttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien suunniteltu korvaaminen tai fossiilisten polttoaineiden suunniteltu käytöstä poisto välitavoitteineen;

g)

fossiilisia polttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien suunniteltu korvaaminen tai fossiilisten polttoaineiden suunniteltu käytöstä poisto välitavoitteineen;

h)

uusiutuvista lähteistä peräisin olevan lämmityksen ja jäähdytyksen suunnittelu paikallisten ja alueellisten vaatimusten mukaisesti;

h)

uusiutuvista lähteistä peräisin olevan lämmityksen ja jäähdytyksen suunnittelu paikallisten ja alueellisten vaatimusten mukaisesti;

i)

muut vaikutukseltaan vastaavat politiikkatoimet, muun muassa verotoimet, tukijärjestelmät tai muut taloudelliset kannustimet.

i)

sen edistäminen, että uusiutuvan energian yhteisöihin nivotaan uusiutuvaa energiaa käyttäviä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä;

 

j)

muut vaikutukseltaan vastaavat politiikkatoimet, muun muassa verotoimet, tukijärjestelmät tai muut taloudelliset kannustimet.

Kun jäsenvaltiot hyväksyvät tai panevat täytäntöön näitä toimenpiteitä, niiden on tehtävä niistä avoimia kaikille kuluttajille, erityisesti niille, jotka elävät pienituloisissa tai haavoittuvissa kotitalouksissa ja joilla ei muutoin olisi riittävästi ennakkopääomaa voidakseen hyötyä niistä muuten.”

Kun jäsenvaltiot hyväksyvät tai panevat täytäntöön näitä toimenpiteitä, niiden on tehtävä niistä avoimia kaikille kuluttajille, erityisesti niille, jotka elävät pienituloisissa tai haavoittuvissa kotitalouksissa , jotka ovat haavoittuvia mikro- ja pienyrityksiä ja joilla ei muutoin olisi riittävästi ennakkopääomaa voidakseen hyötyä niistä muuten.”

Perustelu

Lisätään viittaus alueelliseen tasoon ja mukautetaan energiaköyhyyden kriteerit vastaamaan sosiaalisen ilmastorahaston yhteydessä esitettyä määritelmää. Uusiutuvan energian yhteisöt voivat saada aikaan merkittävää ympäristöhyötyä yhdistämällä sähköjärjestelmiin lämmön ja kylmän tuotannon.

Muutosehdotus 33

Direktiiviehdotus

1 artiklan 13 kohdan e alakohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

24 artiklan 8 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on laadittava puitteet, joilla sähkönjakeluverkon haltijat arvioivat vähintään joka neljäs vuosi yhteistyössä oman alueensa kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysjärjestelmien haltijoiden kanssa kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysjärjestelmien potentiaalia tuottaa tasehallinta- ja muita järjestelmäpalveluja, joihin kuuluvat esimerkiksi kysyntäjousto ja uusiutuvista lähteistä tuotetun ylimääräisen sähkön lämpövarastointi, ja sitä, olisiko tunnistettu potentiaali resurssi- ja kustannustehokkaampaa kuin vaihtoehtoiset ratkaisut.

Jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten on laadittava puitteet, joilla sähkönjakeluverkon haltijat arvioivat vähintään joka neljäs vuosi yhteistyössä oman alueensa kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysjärjestelmien haltijoiden kanssa kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysjärjestelmien potentiaalia tuottaa tasehallinta- ja muita järjestelmäpalveluja, joihin kuuluvat esimerkiksi kysyntäjousto ja uusiutuvista lähteistä tuotetun ylimääräisen sähkön lämpövarastointi, ja sitä, olisiko tunnistettu potentiaali resurssi- ja kustannustehokkaampaa kuin vaihtoehtoiset ratkaisut. Arvioinnissa on otettava ensisijaisesti huomioon vaihtoehdot verkon kehittämiselle energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähkön siirto- ja jakeluverkkojen haltijat ottavat asianmukaisesti huomioon ensimmäisessä alakohdassa vaaditun arvioinnin tulokset verkon suunnittelussa, verkkoinvestoinneissa ja infrastruktuurin kehittämisessä omilla alueillaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähkön siirto- ja jakeluverkkojen haltijat ottavat asianmukaisesti huomioon ensimmäisessä alakohdassa vaaditun arvioinnin tulokset verkon suunnittelussa, verkkoinvestoinneissa ja infrastruktuurin kehittämisessä omilla alueillaan.

Jäsenvaltioiden on helpotettava koordinointia kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmien haltijoiden ja sähkön siirto- ja jakeluverkkojen haltijoiden välillä, jotta varmistetaan, että kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmien haltijoiden tasehallinta-, varastointi- ja muut joustopalvelut, kuten kysyntäjousto, toimivat jäsenvaltioiden sähkömarkkinoilla.

Jäsenvaltioiden on helpotettava koordinointia kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmien haltijoiden ja sähkön siirto- ja jakeluverkkojen haltijoiden välillä, jotta varmistetaan, että kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmien haltijoiden tasehallinta-, varastointi- ja muut joustopalvelut, kuten kysyntäjousto, toimivat jäsenvaltioiden sähkömarkkinoilla.

Jäsenvaltiot voivat laajentaa ensimmäisessä ja kolmannessa alakohdassa esitettyjä arviointi- ja koordinointivaatimuksia koskemaan kaasun siirto- ja jakeluverkkojen, mukaan luettuna vetyverkot ja muut energiaverkot, haltijoita.

Jäsenvaltiot voivat laajentaa ensimmäisessä ja kolmannessa alakohdassa esitettyjä arviointi- ja koordinointivaatimuksia koskemaan kaasun siirto- ja jakeluverkkojen, mukaan luettuna vetyverkot ja muut energiaverkot, haltijoita.

Jäsenvaltioiden on koordinoitava näiden puitteiden täytäntöönpanon ja myöhemmän käytön edistämiseen liittyviä toimia alueiden ja kuntien kanssa.

Perustelu

Paikallis- ja aluetason tulee olla mukana prosessin kaikissa vaiheissa direktiivin sujuvan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Muutosehdotus 34

Direktiiviehdotus

1 artiklan 14 kohta, ehdotetun artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on perustettava mekanismi, jonka avulla niiden alueella toimivat polttoaineiden toimittajat voivat vaihtaa keskenään uusiutuvan energian toimittamista liikennealalle koskevia hyvityksiä. Talouden toimijat, jotka toimittavat uusiutuvaa sähköä sähköajoneuvoille julkisten latauspisteiden kautta, saavat hyvityksiä riippumatta siitä, koskeeko niitä jäsenvaltion polttoaineiden toimittajille asettama velvoite ja voivat myydä näitä hyvityksiä polttoaineiden toimittajille, jotka saavat käyttää hyvityksiä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa annetun velvoitteen täyttämiseen.

Jäsenvaltioiden on perustettava mekanismi, jonka avulla niiden alueella toimivat polttoaineiden toimittajat voivat eri järjestelmiä hyödyntäen vaihtaa keskenään uusiutuvan energian ja vähähiilisen vedyn toimittamista liikennealalle koskevia hyvityksiä. Talouden toimijat, jotka toimittavat uusiutuvaa sähköä sähköajoneuvoille julkisten latauspisteiden kautta, uusiutuvaa energiaa, vähähiilistä vetyä tai vedystä johdettuja muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita, saavat hyvityksiä riippumatta siitä, koskeeko niitä jäsenvaltion polttoaineiden toimittajille asettama velvoite ja voivat myydä näitä hyvityksiä polttoaineiden toimittajille, jotka saavat käyttää hyvityksiä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa annetun velvoitteen täyttämiseen.

Perustelu

Uusien uusiutuvien energialähteiden nopeutunut kehitys olisi otettava huomioon.

Muutosehdotus 35

Direktiiviehdotus

1 artiklan 16 kohdan b alakohta, ehdotettu a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

ii)

muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville polttoaineille ja kierrätetyille hiilipitoisille polttoaineille kertomalla näiden polttoaineiden kaikille liikennemuodoille toimitettu määrä niiden 29 a artiklan 3 kohdan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä määritetyillä päästövähennyksillä;

ii)

muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville polttoaineille , vähähiiliselle vedylle, vedystä johdetuille muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville polttoaineille ja kierrätetyille hiilipitoisille polttoaineille kertomalla näiden polttoaineiden kaikille liikennemuodoille toimitettu määrä niiden 29 a artiklan 3 kohdan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä määritetyillä päästövähennyksillä;

Perustelu

Mukautetaan teksti vastaamaan vähähiilistä vetyä koskevaa lisäystä.

Muutosehdotus 36

Direktiiviehdotus

1 artiklan 16 kohdan b alakohta, ehdotettu d alakohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

27 artiklan 1 kohdan d alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

d)

kasvihuonekaasuintensiteetin vähennys uusiutuvan energian käytöstä määritetään jakamalla kaikille liikennemuodoille toimitettujen biopolttoaineiden, biokaasun ja uusiutuvan sähkön käytöstä saatava kasvihuonekaasupäästöjen vähennys perustasolla.

d)

kasvihuonekaasuintensiteetin vähennys uusiutuvan energian käytöstä määritetään jakamalla kaikille liikennemuodoille toimitettujen biopolttoaineiden, biokaasun , muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden, vähähiilisen vedyn, kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden ja uusiutuvan sähkön käytöstä saatava kasvihuonekaasupäästöjen vähennys perustasolla.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 37

Direktiiviehdotus

1 artiklan 16 kohdan d alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

d)

muutetaan 3 kohta seuraavasti:

d)

muutetaan 3 kohta seuraavasti:

 

i)

poistetaan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta;

 

i)

poistetaan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta;

 

ii)

korvataan neljäs alakohta seuraavasti: ”Jos sähköä käytetään muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuottamiseen suoraan tai välituotteiden tuottamiseen, uusiutuvan energian osuuden määrittämisessä on käytettävä uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön keskimääräistä osuutta tuotantomaassa, mitattuna kaksi vuotta ennen kyseistä vuotta.”

 

ii)

korvataan neljäs alakohta seuraavasti: ”Jos sähköä käytetään muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuottamiseen suoraan tai välituotteiden tuottamiseen, uusiutuvan energian osuuden määrittämisessä on käytettävä uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön keskimääräistä osuutta tuotantomaassa, mitattuna kaksi vuotta ennen kyseistä vuotta.”

 

iii)

korvataan viidennen alakohdan johdantolause seuraavasti: ”Sähkö, joka saadaan suorasta liitännästä uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä tuottavaan laitokseen, voidaan kuitenkin kokonaisuudessaan laskea uusiutuvista energialähteistä tuotetuksi sähköksi muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa edellyttäen, että:”

 

iii)

korvataan viides alakohta, mukaan lukien a ja b luetelmakohdat, seuraavasti: ”Sähkö, joka saadaan suorasta liitännästä uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä tuottavaan laitokseen, voidaan kuitenkin kokonaisuudessaan laskea uusiutuvista energialähteistä tuotetuksi sähköksi muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa edellyttäen, että laitosta ei ole liitetty verkkoon tai se on liitetty verkkoon, mutta voidaan esittää näyttö siitä, että kyseessä oleva sähkö on toimitettu ottamatta sähköä verkosta.

iv)

korvataan kuudes alakohta seuraavasti: ”Verkosta otettu sähkö voidaan kokonaisuudessaan laskea uusiutuvaksi edellyttäen, että se on tuotettu yksinomaan uusiutuvista energialähteistä ja tämä on vahvistettu alkuperätakuin.”

v)

poistetaan seitsemäs alakohta.

Perustelu

Lisäisyyden ja korrelaation periaatteet mutkistavat jo entisestään hankalaa liiketoiminnallista tilannetta elektrolyysin sekä vihreän vedyn laajemman hyödyntämisen suhteen. Vihreän vedyn tuotantoon pitäisi myös olla mahdollista saada julkista tukea siten, että tehdään sopimus olemassa olevan aurinko- tai tuulivoimapuiston kanssa ja hyödynnetään esimerkiksi alkuperätakuita.

Muutosehdotus 38

Direktiiviehdotus

1 artiklan 18 kohdan a alakohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

29 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

muutetaan 29 artikla seuraavasti:

muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

 

i)

korvataan ensimmäisen alakohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

myötävaikuttaminen jäsenvaltioiden uusiutuvan energian osuuksien ja edellä tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa, 15 a artiklan 1 kohdassa, 22 a artiklan 1 kohdassa, 23 artiklan 1 kohdassa, 24 artiklan 4 kohdassa sekä 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumiseen;”

 

i)

korvataan ensimmäisen alakohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

myötävaikuttaminen jäsenvaltioiden uusiutuvan energian osuuksien ja edellä tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa, 15 a artiklan 1 kohdassa, 22 a artiklan 1 kohdassa, 23 artiklan 1 kohdassa, 24 artiklan 4 kohdassa sekä 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumiseen;”

 

ii)

korvataan neljäs alakohta seuraavasti:

”Biomassapolttoaineiden on täytettävä 2–7 ja 10 kohdassa säädetyt kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit, jos niitä käytetään

 

 

 

a) kiinteiden biomassapolttoaineiden tapauksessa sähköä, lämmitystä ja jäähdytystä tuottavissa laitoksissa, joiden kokonaislämpöteho on 5 MW tai suurempi,

b) kaasumaisten biomassapolttoaineiden tapauksessa sähköä, lämmitystä ja jäähdytystä tuottavissa laitoksissa, joiden kokonaislämpöteho on 2 MW tai suurempi,

c) kaasumaisia biomassapolttoaineita tuottavien laitosten tapauksessa, kun niiden keskimääräinen biometaanin virtausnopeus on:

 

 

 

i)

enemmän kuin 200 m3 metaaniekvivalenttia/h mitattuna lämpötilan ja paineen normaaliolosuhteissa (ts. 0 oC ja 1 baarin ilmanpaine);

ii)

jos biokaasu koostuu metaanin ja palamattomien muiden kaasujen seoksesta, metaanin virtausnopeus on i alakohdassa vahvistettu kynnysarvo uudelleenlaskettuna suhteessa seoksen sisältämään metaanin tilavuusosuuteen;”

iii)

lisätään neljännen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

 

 

”Jäsenvaltiot voivat soveltaa kestävyyskriteerejä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevia kriteerejä laitoksiin, joiden kokonaislämpöteho tai biometaanin virtausnopeus on pienempi.”

 

Perustelu

Muutosehdotuksen tavoitteena on palauttaa osa tällä hetkellä voimassa olevan, vasta kolme vuotta sitten annetun direktiivin (EU) 2018/2001 tekstistä. (Direktiiviä ei ole vielä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa.)

Epävakaa lainsäädäntö vähentäisi investointeja ja haittaisi markkinoiden kehitystä.

Muutosehdotus 39

Direktiiviehdotus

1 artiklan 18 kohdan e ja f alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

e)

korvataan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan iv alakohta seuraavasti:

”iv)

että hakkuun yhteydessä otetaan huomioon maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen kielteisten vaikutusten minimoimiseksi tavalla, jolla vältetään kantojen ja juurien korjuu, aarniometsien pilaantuminen tai niiden muuntaminen viljelymetsiksi sekä herkällä maaperällä tapahtuva korjuu; minimoidaan laajat avohakkuut ja varmistetaan paikallisesti asianmukaiset rajat kuolleen puuaineksen korjuulle ja vaatimukset sellaisten hakkuumenetelmien käytöstä, joilla minimoidaan vaikutukset maaperän laatuun, mukaan luettuna maaperän tiivistyminen, sekä biologisen monimuotoisuuden ominaisuuksiin ja elinympäristöihin:”

e)

korvataan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan iv alakohta seuraavasti:

”iv)

että hakkuun yhteydessä otetaan huomioon maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen kielteisten vaikutusten minimoimiseksi tavalla, jolla vältetään aarniometsien pilaantuminen tai niiden muuntaminen viljelymetsiksi sekä herkällä maaperällä tapahtuva korjuu; minimoidaan laajat avohakkuut ja varmistetaan paikallisesti asianmukaiset rajat kuolleen puuaineksen korjuulle ja vaatimukset sellaisten hakkuumenetelmien käytöstä, joilla minimoidaan vaikutukset maaperän laatuun, mukaan luettuna maaperän tiivistyminen, sekä biologisen monimuotoisuuden ominaisuuksiin ja elinympäristöihin:”

f)

korvataan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan iv alakohta seuraavasti:

”iv)

että hakkuun yhteydessä otetaan huomioon maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen kielteisten vaikutusten minimoimiseksi tavalla, jolla vältetään kantojen ja juurien korjuu, aarniometsien pilaantuminen tai niiden muuntaminen viljelymetsiksi ja herkällä maaperällä tapahtuva korjuu; minimoidaan laajat avohakkuut ja varmistetaan paikallisesti asianmukaiset rajat kuolleen puuaineksen korjuulle ja vaatimukset sellaisten hakkuumenetelmien käytöstä, joilla minimoidaan vaikutukset maaperän laatuun, mukaan luettuna maaperän tiivistyminen, sekä biologisen monimuotoisuuden ominaisuuksiin ja elinympäristöihin:”

f)

korvataan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan iv alakohta seuraavasti:

”iv)

että hakkuun yhteydessä otetaan huomioon maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen kielteisten vaikutusten minimoimiseksi tavalla, jolla vältetään aarniometsien pilaantuminen tai niiden muuntaminen viljelymetsiksi sekä herkällä maaperällä tapahtuva korjuu; minimoidaan laajat avohakkuut ja varmistetaan paikallisesti asianmukaiset rajat kuolleen puuaineksen korjuulle ja vaatimukset sellaisten hakkuumenetelmien käytöstä, joilla minimoidaan vaikutukset maaperän laatuun, mukaan luettuna maaperän tiivistyminen, sekä biologisen monimuotoisuuden ominaisuuksiin ja elinympäristöihin:”

Perustelu

Pohjoismaisessa metsänhoidossa tehdyt pitkäaikaiset kenttäkokeilut osoittavat, että kantojen ja juurien osittainen korjuu on mahdollista biologista monimuotoisuutta vahingoittamatta. Erilaisten metsänhoitostrategioiden ekologisia seurauksia arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset ja alueelliset olosuhteet.

Muutosehdotus 40

Direktiiviehdotus

1 artiklan 18 kohdan g alakohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

29 artiklan 10 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

g)

korvataan 10 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

vähintään 70 prosenttia sähköstä, lämmitysenergiasta ja jäähdytysenergiasta, jotka on tuotettu laitoksissa käytetyistä biomassapolttoaineista 31 päivään joulukuuta 2025 saakka, ja vähintään 80 prosenttia 1 päivänä tammikuuta 2026 alkaen.”

 

Perustelu

RED II -direktiivin sääntöjä sovelletaan laitoksiin, jotka aloittavat toimintansa viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Se, että jo toiminnassa oleville laitoksille asetettaisiin (takautuvasti) uusia, entistä tiukempia kriteerejä, heikentäisi oikeudellisen kehyksen vakautta ja veisi pohjaa investoinneilta. Tämä vaikuttaisi erityisen kielteisesti maaseutualueisiin.

Muutosehdotus 41

Direktiiviehdotus

1 artiklan 19 kohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

29 a artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kierrätetyistä hiilipitoisista polttoaineista saatava energia voidaan huomioida 25 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan tarkoittamassa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteessa vain, jos näiden polttoaineiden käytöstä saatava kasvihuonekaasupäästövähennys on vähintään 70 prosenttia.

Kierrätetyistä hiilipitoisista polttoaineista ja vähähiilisestä vedystä saatava energia voidaan huomioida 15 a artiklan 1 kohdassa, 22 a artiklan 1 kohdassa, 23 artiklan 1 kohdassa, 24 artiklan 4 kohdassa ja 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tavoitteissa vain, jos näiden polttoaineiden käytöstä saatava kasvihuonekaasupäästövähennys on vähintään 70 prosenttia.

Perustelu

Euroopan komissio painottaa vahvasti hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön suurta merkitystä hiilestä irtautumisessa. Sen pitäisi näin ollen myös luoda markkinat tuloksena saatavalle polttoaineelle.

Muutosehdotus 42

Direktiiviehdotus

1 artiklan 22 kohta

Direktiivi (EU) 2018/2001

31 artiklan 2, 3 ja 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.   Komissio varmistaa, että perustetaan unionin tietokanta, joka mahdollistaa nestemäisten ja kaasumaisten uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden jäljittämisen.

1.   Komissio varmistaa, että perustetaan unionin tietokanta, joka mahdollistaa nestemäisten ja kaasumaisten uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden jäljittämisen.

2.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että asianomaiset talouden toimijat kirjaavat viipymättä kyseiseen tietokantaan tarkat tiedot tehdyistä liiketoimista ja niiden kattamien polttoaineiden kestävyysominaisuuksista, mukaan luettuna polttoaineiden elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt, alkaen polttoaineiden tuotantopisteestä ja päättyen hetkeen, jolloin ne kulutetaan unionissa. Tietokantaan on kirjattava myös tieto siitä, onko tietyn polttoaine-erän tuotantoa tuettu ja jos on, tukijärjestelmän tyyppi.

2.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että asianomaiset talouden toimijat kirjaavat viipymättä kyseiseen tietokantaan tarkat tiedot tehdyistä liiketoimista ja niiden kattamien polttoaineiden kestävyysominaisuuksista, mukaan luettuna raaka-aineet ja niiden alkuperä sekä polttoaineiden elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt, alkaen polttoaineiden tuotantopisteestä ja päättyen hetkeen, jolloin ne kulutetaan unionissa. Tietokantaan on kirjattava myös tieto siitä, onko tietyn polttoaine-erän tuotantoa tuettu ja jos on, tukijärjestelmän tyyppi.

Tietojen jäljitettävyyden parantamiseksi koko toimitusketjussa siirretään komissiolle tarvittaessa valta antaa delegoituja säädöksiä 35 artiklan mukaisesti unionin tietokantaan kirjattavien tietojen soveltamisalan laajentamiseksi kattamaan asiaankuuluvat tiedot alkaen tuotantopisteestä tai polttoaineen tuotantoon käytettävän raaka-aineen keräämisestä.

Tietojen jäljitettävyyden parantamiseksi koko toimitusketjussa siirretään komissiolle tarvittaessa valta antaa yksinomaan poikkeustapauksissa delegoituja säädöksiä 35 artiklan mukaisesti unionin tietokantaan kirjattavien tietojen soveltamisalan laajentamiseksi kattamaan asiaankuuluvat tiedot alkaen tuotantopisteestä tai polttoaineen tuotantoon käytettävän raaka-aineen keräämisestä.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä polttoaineiden toimittajia kirjaamaan unionin tietokantaan 25 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi tarvittavat tiedot.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä polttoaineiden toimittajia kirjaamaan unionin tietokantaan 25 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi tarvittavat tiedot.

3.   Jäsenvaltioilla on oltava unionin tietokannan käyttöoikeus valvontaa ja tietojen todentamista varten.

3.   Jäsenvaltioilla ja alueviranomaisilla on oltava unionin tietokannan käyttöoikeus valvontaa ja tietojen todentamista varten.

4.   Jos uusiutuvien kaasujen erän tuotannolle on myönnetty alkuperätakuita, jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä alkuperätakuut kumotaan ennen kuin kyseinen uusiutuvien kaasujen erä voidaan rekisteröidä tietokantaan.

4.   Jos uusiutuvien kaasujen erän tuotannolle on myönnetty alkuperätakuita, jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä alkuperätakuut kumotaan ennen kuin kyseinen uusiutuvien kaasujen erä voidaan rekisteröidä tietokantaan.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talouden toimijoiden tietokantaan kirjaamien tietojen tarkkuus ja kattavuus todennetaan esimerkiksi vapaaehtoisten tai kansallisten järjestelmien avulla.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talouden toimijoiden tietokantaan kirjaamien tietojen tarkkuus ja kattavuus todennetaan esimerkiksi vapaaehtoisten tai kansallisten järjestelmien avulla.

Tietojen todentamiseksi komission 30 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti tunnustamat vapaaehtoiset tai kansalliset järjestelmät voivat käyttää kolmannen osapuolen tarjoamia tietojärjestelmiä välittäjinä tietojen keräämisessä, edellyttäen että tällaisesta käytöstä on ilmoitettu komissiolle.

Tietojen todentamiseksi komission 30 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti tunnustamat vapaaehtoiset tai kansalliset järjestelmät voivat käyttää kolmannen osapuolen tarjoamia tietojärjestelmiä välittäjinä tietojen keräämisessä, edellyttäen että tällaisesta käytöstä on ilmoitettu komissiolle.

 

6.     Unionin tietokantaan kerätään ja siitä voidaan tuottaa aluetason tietoja.

Perustelu

Tarkasti eritellyt tiedot voivat auttaa jäljittämään ja ymmärtämään paremmin nestemäisten ja kaasumaisten uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden virtoja. Delegoituja säädöksiä voidaan käyttää vain poikkeustapauksissa ja toissijaisuusperiaatetta asianmukaisesti kunnioittaen.

Muutosehdotus 43

Direktiiviehdotus

3 artiklan 2 kohdan b alakohta

Direktiivin 98/70/EY muuttaminen

2 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)

korvataan 8 ja 9 kohta seuraavasti:

”8.

’toimittajalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan ensimmäisen kohdan 38 alakohdassa määriteltyä polttoaineen toimittajaa;

9.

’biopolttoaineilla’ direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan ensimmäisen kohdan 33 alakohdassa määriteltyjä biopolttoaineita;”

b)

korvataan 8 ja 9 kohta seuraavasti:

”8.

’toimittajalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan ensimmäisen kohdan 38 alakohdassa määriteltyä polttoaineen toimittajaa;

9.

’biopolttoaineilla’ direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan ensimmäisen kohdan 33 alakohdassa määriteltyjä biopolttoaineita;”

”10.

’vähähiilisellä vedyllä’ fossiilipohjaista vetyä, jossa käytetään hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, tai sähköpohjaista vetyä, jolla saavutetaan vähintään 73,4 prosentin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ja jonka elinkaarenaikaiset kasvihuonepäästöt ovat alle 3 tCO2-ekv/tH2 suhteessa fossiiliseen vertailukohtaan, joka on 94 g CO2-ekv/MJ (2 256 tCO2-ekv/tH2). Sähköpohjaisen vedyn hiilipitoisuuden määrittää marginaalilaitos tarjousalueella, jolla elektrolyysilaite sijaitsee taseselvitysjaksoina, kun elektrolyysilaite kuluttaa sähköä verkosta;”

II   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

1.

korostaa, että ripeän energiasiirtymän sekä energian toimitusvarmuuden tarve on Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen takia nyt suurempi ja selkeämpi kuin koskaan.

2.

suhtautuu myönteisesti uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (RED II) ehdotettuun tarkistukseen, joka pohjautuu EU:n yleiseen tavoitteeseen tehdä Euroopasta ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

3.

kannattaa vuodeksi 2030 asetetun uusiutuvan energian kokonaistavoitteen nostamista ja sitä, että kaikkien alojen odotetaan kantavan kortensa kekoon. Komitea korostaa, että EU:n ilmastotavoitteet sekä EU:n energiajärjestelmän kohtuuhintaisuuden ja toimitusvarmuuden vahvistaminen voidaan saavuttaa vain lisäämällä valtavasti ja nopeasti uusiutuvan energian käyttöä sekä parantamalla energiaomavaraisuutta ja energiatehokkuutta.

4.

kannattaa kuitenkin sellaista joustavaa ja tasapainoista lähestymistapaa uusiutuvaa energiaa koskeviin tavoitteisiin nähden, joka kannustaa jatkuvaan teknologian kehittämiseen, antaa varmuutta sijoittajille ja turvaa samalla EU:n kilpailukyvyn ja takaa siirtymän kestäväpohjaisuuden ja oikeudenmukaisuuden.

5.

korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää varmistaa 55-valmiuspaketissa ehdotettujen säädösten keskinäinen johdonmukaisuus ja pitää kiinni energiatehokkuus etusijalle -periaatteesta ja teknologianeutraaliudesta, jotta tavoitteena oleva ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä saavutettaisiin mahdollisimman kestävästi ja kustannustehokkaasti.

6.

vaatii, että jäsenvaltioiden on saatettava RED II -direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään asiakirjan hengen mukaisesti.

Toissijaisuusperiaatteen toteutumisen arviointi ja vaikutustenarviointi

7.

pitää myönteisenä, että säädösehdotuksiin on liitetty komitean ehdotuksen mukaisesti toissijaisuusperiaatteen toteutumisen arviointitaulukko, mutta yhtyy sääntelyntarkastelulautakunnan ennen ehdotuksen julkaisemista esittämiin huomautuksiin, jotka koskevat erityisesti tarvetta käsitellä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteeseen liittyviä kysymyksiä järjestelmällisesti sekä tarvetta esitellä nykyistä paremmin ehdotettujen toimenpiteiden, kuten bioenergian kestävyyskriteerien, vaikutuksia jäsenvaltioihin ja alueisiin.

8.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla ei ole kaikkialla Euroopan unionissa samanlaisia toimivaltuuksia ja että päätökset olisi tehtävä sellaisella hallintotasolla, joka tarjoaa tehokkaimman ratkaisun. Komitea lupaa seurata toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutumista sekä ehdotetun säädöksen alueellisia vaikutuksia, jotta voidaan varmistaa, että ilmastotavoitteet pystytään panemaan täytäntöön mahdollisimman kestävästi ja kustannustehokkaasti.

9.

tähdentää, että EU:ssa on tärkeää ottaa huomioon alueiden keskinäiset erot ja kunkin alueen erityispiirteet sekä edistää kustannus- ja resurssitehokkaita ratkaisuja pitäen huoli siitä, että unionin kansalaisten ja eurooppalaisten yritysten energiakustannukset pysyvät kohtuullisina.

10.

korostaa, että uusiutuvaa energiaa tuotetaan usein paikallis- ja aluetasolla ja että tuotanto on riippuvaista alueellisista pk-yrityksistä. Komitea kehottaa jäsenvaltioita osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset täysipainoisesti kansallisten ilmastotoimien määrittelyyn ja toteuttamiseen esimerkiksi siten, että Pariisin sopimuksessa säädettyjä kansallisesti määriteltyjä panoksia täydennetään alueellisesti ja paikallisesti määritellyillä panoksilla.

Uusiutuvan energian yhteisöt

11.

pitää valitettavana päätöstä olla muuttamatta uusiutuvan energian yhteisöjä koskevaa artiklaa nykyisestä kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisesta saatujen kokemusten valossa sekä sitä, ettei ehdotus sisällä uusia säännöksiä, joilla pyrittäisiin helpottamaan luvitusta, vähentämään hallinnollisia esteitä ja muita verkkoon pääsyä hankaloittavia tekijöitä ja edistämään mm. aurinkolämpö-, aurinkosähkö-, vesivoima-, tuulivoima- ja geotermisen energian teknologioiden käyttöä.

12.

korostaa tarvetta integroida ja hyödyntää kaikilta osin ”tuottajakuluttajien”, paikallisten energiayhteisöjen ja uuden teknologian tuomat edut, joita ovat esimerkiksi energian varastointi, kysyntäjousto, (mahdollisesti rajatylittävät) mikroverkot sekä sähköiset liikkumisratkaisut.

13.

korostaa pien- ja keskijännitteisen sähköverkon merkitystä alueilla, joille on luotava tarvittava infrastruktuuri, jotta hajautettu joukko uusia tuottajia voi syöttää sähköä energiajärjestelmään. Komitea korostaa tarvetta yhdistää uudet pientuottajat pien- ja keskijänniteverkkoon ja kehottaa komissiota laatimaan kehyksen, jossa voidaan yhdistää useita pieniä hankkeita, jotta ne pystyisivät täyttämään voimassa olevan lainsäädännön vaatimukset. Tämän seikan osalta joustavuus on erittäin tärkeää, jotta paikallis- ja alueviranomaiset voivat perustaa tietynlaisia yhdistettyjä hankkeita ja mahdollisesti saada rahoitusta näihin toimiin.

14.

huomauttaa, että yhteisötasolla käytettävät varastointijärjestelmät ovat turvallisempia ja edellyttävät suhteessa vähemmän investointeja kuin kotitalouksissa käytettävät varastointijärjestelmät.

Rajatylittävä yhteistyö

15.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamisesta sekä uusiutuvaan energiaan liittyvän alueellisen ja paikallisen yhteistyön edistämisestä energiamarkkinoiden synergioiden lisäämiseksi ja korostaa alueiden johtavaa roolia merituulivoiman ja valtamerienergian tuotannon lisäämisessä.

16.

tähdentää, että on tärkeää edistää ja tukea paikallis- ja alueviranomaisten rajatylittäviä yhteistyöhankkeita (kuten yhteistä etua koskevia hankkeita) kustannustehokkaan, integroidun, vähähiilisen ja hajautetun energiajärjestelmän aikaansaamiseksi. Komitea korostaa samansuuntaisesti myös yhteenliittämisen merkitystä verkon vakauttamisen kannalta uusiutuvien energialähteiden vaihtelevuuden sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien, sähköinfrastruktuurin toimintoihin vaikuttavien ympäristöpaineiden valossa.

17.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisille tulee tarjota taloudellista ja teknistä apua, jotta ne pystyvät parantamaan kykyään vetää puoleensa ja saada liikkeelle investointeja.

Bioenergia

18.

katsoo, että biomassan kestäväpohjainen tuotanto on välttämätöntä ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelun varmistamiseksi, mutta korostaa, että uusien, entistä tiukempien kriteerien käyttöönotto ja soveltaminen kaikkiin olemassa oleviin pienen mittakaavan biomassa-, lämmöntuotanto- ja sähköntuotantolaitoksiin horjuttaisi oikeudellisen kehyksen vakautta ja aiheuttaisi valtavia sosiaalisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kuluttajille erityisesti maaseutualueilla sekä yrityksille, joiden nykyisiä laitteistoja ja suunniteltuja investointeja ei voida jättää huomiotta.

19.

huomauttaa, että ilmoituskynnyksen alentaminen 20 megawatista 5 megawattiin aiheuttaisi merkittävää hallinnollista lisätaakkaa monille keskisuurille energialaitoksille. Komitea peräänkuuluttaa nykyisten RED-kestävyyskriteerien säilyttämistä kansallisen lainsäädännön ohella, jotta voidaan ottaa huomioon erilaiset kansalliset ja alueelliset edellytykset. Uusia vaatimuksia on asetettava vain, mikäli arvioinneissa osoitetaan, että nykyiset johtavat ympäristöriskeihin, jotka edellyttävät tiukempaa lähestymistapaa.

20.

kehottaa vapauttamaan biometaanin tuotantopotentiaalin Euroopassa keinona monipuolistaa energiavalikoimaa ja vähentää kiireellisesti EU:n riippuvuutta Venäjän kaasusta ja samalla tiukentaa ilmastotavoitteiden tavoitetasoa. Komitea kannattaa tavoitetta tuottaa vuoteen 2030 mennessä 35 miljardia kuutiometriä biometaania REPowerEU-suunnitelman mukaisesti.

Kiertotalous ja resurssitehokkuus

21.

pitää valitettavana, ettei ehdotuksessa mainita ympäristöä säästäviä ja kiertotaloutta edistäviä julkisia hankintoja keinona, jonka avulla julkishallinnot voivat edistää uusiutuvan energian hyödyntämistä energiaan liittyvissä tuotteissa ja palveluissa.

22.

korostaa, että pyrittäessä parantamaan kestävällä tavalla ja ympäristöä kuormittamatta resurssitehokkuutta uusiutuvat polttoaineet ja kierrätetyt hiilipitoiset polttoaineet voivat toimia siirtymäkauden polttoaineina lyhyellä aikavälillä, jos kestävyys- ja ympäristönsuojelukriteerejä noudatetaan, ja edistää talouden, myös liikennealan, irtautumista hiilestä.

23.

kannattaa koordinoituja toimia vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen valmistajien, vaihtoehtoisten polttoaineiden tuottajien ja tankkausinfrastruktuurin tarjoajien välillä, jotta varmistetaan liikennealan irtautuminen hiilestä.

Lämmitys ja jäähdytys

24.

kehottaa noudattamaan lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvissä kysymyksissä toissijaisuusperiaatetta.

25.

tukee tavoitetta uusiutuvan energian ja hukkalämmön osuuden lisäämisestä lämmityksen ja jäähdytyksen alalla sekä kaukolämmityksessä ja -jäähdytyksessä. Komitea katsoo kuitenkin, että tavoitteet on muotoiltava uudelleen hukkalämmön ja uusiutuvan energian yhdistämiseksi samoin perustein sen sijaan, että laadittaisiin erillisiä tavoitteita. Teollisuudesta, datakeskuksista ynnä muista lähteistä saatavilla olevan hukkalämmön talteenoton pitäisi olla etusijalla, eikä sitä saa vieroksua siksi, että halutaan saavuttaa määrätty uusiutuvan energian osuus.

26.

huomauttaa, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi järjestettävä asentajille ja suunnittelijoille tarkoitettuja täydennyskoulutusohjelmia uusiutuvaa energiaa hyödyntävistä lämmitys- ja jäähdytysteknologioista sekä varastointiteknologioista. REPowerEU-suunnitelman puitteissa olisi toteutettava kohdennettuja toimia tiiviissä yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen.

Energiaköyhyys

27.

pitää valitettavana, ettei uusiutuvan energian käyttöä edistetä yhtenä haavoittuvien kotitalouksien, mikro- ja pienyritysten ja liikenteen käyttäjien energiaköyhyyden torjuntakeinona.

28.

toteaa, että EU:n strategia fossiilisen energian toimitusten monipuolistamiseksi vaikuttaa riittämättömältä. Komitea kehottaakin EU:ta ja jäsenvaltioita lisäämään investointejaan uusiutuvaan energiaan ja korostaa paikallisen uusiutuvan energian tuotannon merkitystä pyrittäessä vähentämään riippuvuutta kolmansista maista fossiilisten polttoaineiden tuonnissa ja hillitsemään siihen liittyvää polttoaineiden hintojen nousua ja epävakautta REPowerEU-suunnitelman lähestymistavan mukaisesti.

29.

vaatii johdonmukaisia toimenpiteitä ja investointeja sekä niiden tukemista yhteisin, vahvoin ponnisteluin kaikilla tasoilla energiaköyhyyden poistamiseksi edettäessä kohti oikeudenmukaista ja ilmastoneutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen ja energiaköyhyyden neuvontakeskuksen kaltaisten aloitteiden pohjalta.

Vety ja vihreät molekyylit

30.

korostaa ns. vihreiden molekyylien keskeistä merkitystä ja suhtautuu myönteisesti tieteellisen näytön keräämiseen niiden ja muiden kestäväpohjaisten energiankantajien roolista energiakäänteessä.

31.

painottaa uusiutuvan vedyn tärkeyttä aloilla, joilla vetyä käytetään raaka-aineena tai joilla energiatehokkuustoimenpiteitä ja suoraa sähköistämistä ei voida toteuttaa. Se tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia innovointiin, arvonmuodostukseen ja työllisyyteen monilla EU:n alueilla.

32.

huomauttaa, että suuri osa uusiutuvasta vedystä on lyhyellä aikavälillä edelleen tuotava unioniin EU:n rajallisen tuotannon kompensoimiseksi.

33.

korostaa, että AK:n aiheesta ”Kohti puhdasta vetyä koskevaa etenemissuunnitelmaa” antamassaan lausunnossa (CoR 549/2020) (5) esittämät ja RED-direktiivin tarkistuksessa ehdotetut uusiutuvaa vetyä ja sen johdannaisia (muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet) koskevat vaatimukset ovat tärkeitä sen kannalta, että uusiutuva vety voidaan ottaa markkinoilla käyttöön EU:n vetystrategian mukaisesti. Komitea kannattaa siksi suunniteltua uusiutuvan vedyn sertifiointia, muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville polttoaineille liikenteessä ja teollisuudessa asetettavia uusia alatavoitteita sekä suunniteltua merkintää uusiutuvalla energialla ja muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla tuotetuille teollisuustuotteille, kuten ns. vihreälle teräkselle.

34.

muistuttaa, että uusiutuvan vedyn on oltava etusijalla ja että vähähiilistä vetyä voidaan käyttää hiilestä irtautumiseen siirtymävaiheen ratkaisuna lyhyellä aikavälillä, kunnes pelkkää uusiutuvaa vetyä voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. Komitea vaatii näin ollen EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja teollisuutta lisäämään uusiutuvaa energiaa ja vetyä koskevaa kapasiteettia.

35.

pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen tulevaa, direktiivin (EU) 2018/2001 perusteella laadittavaa muuta kuin biologista alkuperää olevista uusiutuvista polttoaineista annettavaa delegoitua säädöstä, jotta voidaan varmistaa, että se vastaa tätä tarkistusta.

Aurinkoenergia

36.

suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen EU:n aurinkoenergiastrategian tulevasta käynnistämisestä. Strategian olisi sisällettävä tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä aurinkoenergian käyttöönoton nopeuttamiseksi, esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntämistä rakennuksissa koskevien RED-direktiivin 15 a artiklan uusien vaatimusten ja energiaköyhyyden torjunnan tukemiseksi, ja sillä olisi edistettävä kilpailukykyisen aurinkoenergiajärjestelmän luomista.

Merellä tuotettava energia

37.

kannattaa voimakkaasti RED-direktiivissä ehdotettua uutta vaatimusta merellä tuotettavan energian yhteissuunnittelusta ja tavoitteista sekä toimenpiteitä, jotka koskevat asiaan liittyvää merialueita ympäröivien jäsenvaltioiden integroitua verkon suunnittelua. Komitea korostaa, että meritoiminnan kehittäminen edelleen edellyttää sääntelyn yhdenmukaistamista EU:n tasolla erityisesti tarjouskilpailujen, markkinasääntöjen, teknisten näkökohtien sekä työterveyden ja -turvallisuuden osalta, jotta haluttu yhteistyö jäsenvaltioiden ja alueiden kesken onnistuu.

38.

pitää tervetulleena Euroopan komission äskettäin julkaisemaa vetyyn ja hiilettömään kaasuun painottuvaa toimenpidepakettia sekä sääntöjä, joilla edistetään nykyisen kaasuinfrastruktuurin hyödyntämistä siten, että siinä voidaan käyttää seosmuodossa muita vihreitä molekyylejä, sekä olemassa olevan kaasuinfrastruktuurin uudistamista ja uuden rakentamista vedyn kuljettamista varten. Komitea kannattaa investointikehyksen luomista uusiutuvan vedyn markkinoiden sekä ympäristön kannalta turvallisten ja taloudellisesti kannattavien hankkeiden kehittämiseksi hiilidioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varastoinnin alalla.

39.

korostaa, että puheena olevan asetuksen mahdollinen vaikutus paikallis- ja alueyhteisöihin huomioon ottaen AK:n on tärkeää saada lainsäätäjiltä tietoa kaikista alkuperäisen ehdotuksen muutoksista lainsäädäntämenettelyn jokaisessa vaiheessa, kolmikantaneuvottelut mukaan luettuina, vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti, jotta se voi käyttää asianmukaisesti perussopimuksen (SEUT-sopimuksen 91 artikla) mukaiset oikeutensa.

Bryssel 28. huhtikuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä, EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82–209.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä, EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82–209.

(3)  2013/179/EU: Komission suositus, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).

(4)  2013/179/EU: Komission suositus, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).

(5)  EUVL C 324, 1.10.2020, s. 41.


Top