EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52016DC0265

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EU:n perusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2015

COM/2016/0265 final

Bryssel 19.5.2016

COM(2016) 265 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EU:n perusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2015

{SWD(2016) 158 final}


1. Johdanto

EU kohtasi vuonna 2015 lukuisia haasteita: oli turvallisuusuhkia, EU:hun saapui ennätyksellinen määrä pakolaisia ja maahanmuuttajia, ja populismi ja muukalaisviha lisääntyivät. Ongelmat koettelivat EU:n arvoja ja solidaarisuutta. Haasteiden edessä on ehdottoman tärkeää pitää kiinni EU:n yhteisistä arvoista eli demokratiasta, perusoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta.

Euroopan unionin perusoikeuskirja tuli voimaan vuonna 2009. Se on osoittautunut merkittäväksi oikeuslähteeksi niin EU:n eri tuomioistuimille 1 kuin kansallisille tuomioistuimille. Euroopan komissio edistää perusoikeuskirjan noudattamista kaikissa EU:n toimissa ja tekee asian eteen tiivistä yhteistyötä kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

Tässä kuudennessa vuosikertomuksessa arvioidaan, kuinka EU ja sen jäsenvaltiot sovelsivat perusoikeuskirjaa vuonna 2015. Ajankohtaisessa osiossa käsitellään vuonna 2015 järjestettyä perusoikeuksia koskevaa vuotuista keskustelutilaisuutta, jonka aiheena oli ”Suvaitsevaisuus ja kunnioitus: juutalais- ja muslimivihan ehkäiseminen ja torjuminen Euroopassa”.

Vuonna 2016 perusoikeuksia koskevan keskustelutilaisuuden aiheena on ”Moniarvoiset tiedotusvälineet ja demokratia”. Tilaisuudessa käsitellään tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja demokratian välisiä yhteyksiä muuttuvassa mediaympäristössä, jota luonnehtivat eri tiedotusvälineiden lähentyminen ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittyminen. Keskusteluissa käsitellään monipuolisesti mm. tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja sääntelyä sekä sananvapaus- ja lehdistönvapauskysymyksiä. Tilaisuutta ennen pyydetään kannanottoja kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien edustajilta.

2. Perusoikeuskirjan soveltaminen EU:hun ja EU:n toimesta

2.1 Perusoikeuskirjan valtavirtaistaminen ja parempi sääntely

Järjestelmälliset perusoikeustarkastukset ovat tarpeen koko lainsäädäntöprosessin ajan sen varmistamiseksi, että ehdotettu lainsäädäntö on perusoikeuskirjan mukaista. Komission laatimalla paremman sääntelyn agendalla 2 uudistettiin ohjeita siitä, miten voitaisiin kehittää säädösehdotusten ja politiikkojen vaikutusten arviointia. Sääntelyn parantamisella pyritään lisäämään EU:n päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kehittämään säädösten laatua. Paremman sääntelyn välineistöön 3 sisältyy perussoikeuksia koskeva tarkistuslista, jota komission on käytettävä arvioinneissaan. Komissio järjesti vuonna 2015 tietyille yksiköille koulutusta sen varmistamiseksi, että virkamiehillä on tarvittavat välineet voidakseen soveltaa politiikan ja lainsäädännön valmistelussa perusoikeusperustaista lähestymistapaa.

Euroopan parlamentti antoi syyskuussa 2015 päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa vuosina 2013–2014 4 . Parlamentti ilmaisi huolensa tiettyjen jäsenvaltioiden perusoikeustilanteesta ja kehotti luomaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen seurantaa koskevan kehyksen. Neuvosto antoi kesäkuussa 2015 perusoikeuskirjan soveltamista vuonna 2014 koskevat päätelmät 5 .

2.2 Perusoikeuskirjan sisällyttäminen lainsäädäntö- ja politiikkatoimiin

EU:n toimielinten on noudatettava perusoikeuskirjaa kaikissa toimissaan. Noudattamista valvoo Euroopan unionin tuomioistuin. Komissio jatkoi vuonna 2015 järjestelmällisiä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että sen säädökset ja politiikat ovat perusoikeuskirjan mukaisia. Lisäksi se edisti lainsäädäntöhankkeita, joilla tuetaan perusoikeuksien toteutumista.

Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät joulukuussa 2015 tietosuojauudistusta koskevan ehdotuksen. 6  Uudistus on olennainen osa yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskevien perusoikeuksien (perusoikeuskirjan 7 ja 8 artikla) turvaamista, ja se on avainasemassa digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisessa. Uudistuspaketti koostuu yleisestä tietosuoja-asetuksesta 7 ja poliisi- ja rikosoikeusviranomaisia koskevasta tietosuojadirektiivistä 8 . Direktiivi korvaa nykyisen lainsäädännön, ja sitä aletaan soveltaa vuoden 2018 alussa.

Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2015 myös syyttömyysolettamaa ja oikeutta olla läsnä oikeudenkäynnissä koskevan direktiivin 9 sekä lapsia koskevia erityisiä menettelytakeita rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevan direktiivin 10 . Niillä edistetään perusoikeuksia, jotka koskevat oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen sekä syyttömyysolettamaa ja oikeutta puolustukseen (perusoikeuskirjan 47 ja 48 artikla). Uhrien oikeuksia koskeva direktiivi 11 tuli voimaan marraskuussa 2015. Siinä säädetään sitovista uhreja koskevista oikeuksista, kuten oikeudesta tulla tunnustetuksi uhrina ja kohdelluksi kunnioittavasti, hienotunteisesti, yksilöllisesti, ammattitaitoisesti ja syrjimättömästi.

Lisäksi hyväksyttiin direktiivi yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi 12 . Direktiivillä selvennetään muun muassa sitä, milloin ja miten EU:n kansalaisten kolmansista maista olevat perheenjäsenet voivat saada suojelua. Tavoitteena on varmistaa, että oikeus konsuliviranomaisten antamaan suojeluun ja perusoikeuskirjan 7 artiklassa tarkoitettu oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen toteutuvat.

Komissio esitteli toukokuussa 2015 Euroopan muuttoliikeagendan 13   14 , jossa esitetään kiireellisiä toimenpiteitä muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi EU:n tasolla. Agendassa ehdotetaan puheenjohtaja Junckerin poliittisten suuntaviivojen kehittämistä seuraavien neljän toimintalohkon mukaan:

1.laittoman muuttoliikkeen houkuttelevuuden vähentäminen

2.rajaturvallisuus – ihmishenkien pelastaminen ja ulkorajojen turvaaminen

3.Euroopan suojeluvelvollisuuden täyttäminen vahvan yhteisen turvapaikkapolitiikan avulla

4.laillista muuttoliikettä koskevan uuden politiikan laatiminen.

Agendassa kiinnitetään erityistä huomiota kiireellisiin toimenpiteisiin hukkumiskuolemien ehkäisemiseksi merillä. Toimiin lukeutuvat muun muassa ehdotus EU:n laajuisen uudelleensijoitusjärjestelmän perustamisesta 15 20 000 henkilölle, jotka selvästi tarvitsevat kansainvälistä suojelua Euroopassa, ja hiljattain tehty ehdotus Turkin kanssa toteutettavasta vapaaehtoisesta humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä 16 .

Ehdotetut poliittiset aloitteet liittyvät välittömästi perusoikeuksien turvaamiseen ja edistämiseen. Komissio on esimerkiksi julkaissut palauttamiskäsikirjan 17 , jolla tuetaan syyskuussa 2015 hyväksyttyä palauttamista koskevaa toimintaohjelmaa 18 . Käsikirjassa annetaan kansallisille viranomaisille ohjeita esimerkiksi siitä, miten ne voivat varmistaa, että palauttamisoperaatioissa kunnioitetaan perusoikeuksia kaikin tavoin, etenkin ilman huoltajaa olevien lasten tapauksessa.

Eräs komission ehdottamista välittömistä toimista suhteettomien muuttopaineiden kohteena olevien etulinjan jäsenvaltioiden auttamiseksi on niin sanotun hotspot-järjestelmän kehittäminen. Hotspot-järjestelykeskusten avulla jäsenvaltiot voivat paremmin turvata perusoikeuksia koskevien suojakeinojen toteutumisen käytännössä, jos taakkaa jaetaan sen varmistamiseksi, että käytettävissä on riittävästi resursseja ja henkilöstöä. Komissio on lokakuussa 2015 pidetystä Länsi-Balkanin maiden johtajien kokouksesta lähtien seurannut tarkasti tilanteen kehittymistä Länsi-Balkanin reitillä. Kreikka ja Länsi-Balkanin maat sitoutuivat johtajien julkilausumassa lisäämään vastaanottokapasiteettiaan, jotta siirtolaisvirtoja voitaisiin hallita paremmin ja ennakoitavammin. Komissio on antanut tätä varten hätäapua ja humanitaarista apua.

Joulukuussa 2015 annettu ehdotus asetukseksi, jolla perustetaan Euroopan raja- ja rannikkovartiosto 19 , on myös tärkeä perusoikeuksien turvaamisen kannalta. Ehdotettuun asetukseen sisältyy kaikkiin Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston koordinoimiin rajavalvontaoperaatioihin sovellettavien menettelyohjeiden ja palauttamista koskevien menettelyohjeiden laatiminen. Perusoikeusvaltuutettu valvoo perusoikeuksien noudattamista viraston toiminnassa, ja toiminnassa mahdollisesti tapahtuvia perusoikeusloukkauksia käsitellään valitusmekanismin avulla. Yhteiset operaatiot tai nopeat rajainterventiot voitaisiin keskeyttää tai lopettaa, jos niissä rikotaan perusoikeuksia tai kansainvälisiä suojeluvelvoitteita. Viraston on määrä laatia perusoikeusstrategia, jossa keskitytään erityisesti lapsiin, ihmiskaupan uhreihin, sairaanhoitoa tai kansainvälistä suojelua tarvitseviin henkilöihin, merihädässä oleviin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin. Viraston rajavartijakoulutusta koskevat yhteiset koulutusvaatimukset tukisivat perusoikeuskirjan noudattamista.

Perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen on yksi Euroopan turvallisuusagendan 20 viidestä periaatteesta. Siinä korostetaan, että turvallisuus ja perusoikeuksien kunnioittaminen eivät ole keskenään ristiriidassa, vaan ne ovat toisiaan täydentäviä tavoitteita. Turvallisuuden varmistaminen on välttämätön edellytys perusoikeuksien suojaamiselle ja toteutumiselle. Toisaalta kaikkien turvatoimien yhteydessä on kunnioitettava perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta ja noudatettava tarpeellisuus-, oikeasuhteisuus- ja laillisuusperiaatteita. Lisäksi on huolehdittava riittävistä takeista vastuuvelvollisuuden ja oikeussuojakeinojen varmistamiseksi.

Samaa lähestymistapaa noudatetaan myös terrorisminvastaisia toimia koskevassa ehdotuksessa, jonka komissio esitti Pariisissa marraskuussa 2015 tehtyjen iskujen jälkeen. Terrorismia koskevassa direktiiviehdotuksessa 21 korostetaan, että rikosoikeudellisten säännösten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on tärkeää noudattaa perusoikeuksia. Ehdotetulla direktiivillä pyritään suojelemaan uhrien ja mahdollisten uhrien perusoikeuksia. Ehdotuksen mukaan terrorismin valmistelu, kuten kouluttautuminen ja terrorismitarkoituksessa ulkomaille matkustaminen, sekä terrorismiin yllyttäminen, avunanto, terrorismirikoksen yrittäminen ja terrorismin rahoittaminen on säädettävä rangaistavaksi. Ehdotetulla direktiivillä pyritään myös varmistamaan, ettei epäiltyjen ja syytettyjen perusoikeuksia rajoiteta enempää kuin on välttämätöntä, vaan noudatetaan laillisuusperiaatetta ja rikoksista määrättävien rangaistusten oikeasuhteisuuden periaatetta (perusoikeuskirjan 49 artikla).

Perusoikeuksien merkitys turvallisuuteen liittyvissä toimissa näkyy siinä, että terrorisminvastaisessa politiikassa painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia. EU:n toiminta ääriliikkeiden torjumiseksi ei saa johtaa minkään ryhmän tai yhteisön leimaamiseen, vaan sen on perustuttava yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin, joita ovat suvaitsevaisuus, moniarvoisuus ja keskinäinen kunnioitus. Turvallisuusagendalla pyritään puuttumaan ääriliikehdinnän taustalla oleviin syihin koulutuksen, nuorten osallistumisen, uskontojen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun, työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden avulla. Siinä painotetaan syrjinnän, rasismin ja muukalaisvihan torjunnan merkitystä ja korostetaan asiaan liittyviä EU:n toimia.

Tämä näkyi myös 17. maaliskuuta Pariisissa pidetyn EU:n opetusministerien epävirallisen tapaamisen johdosta annetussa julistuksessa kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla 22 . Pariisin julistuksessa esitetään suosituksia, jotka koskevat koulutuksen merkitystä perusarvojen, kuten aktiivisen kansalaisuuden, keskinäisen kunnioituksen, erilaisuuden, tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden, edistämisessä ja ääriliikkeiden väkivallantekojen estämisessä. Pariisin julistuksen jatkotoimena komissio ja jäsenvaltiot ovat sopineet uusista vuoteen 2020 asti noudatettavista EU:n tason yhteistyön painopistealoista 23 .

Komissio isännöi 19. lokakuuta 2015 korkean tason ministerikonferenssia rikosoikeudellisista toimista radikalisoitumisen torjumiseksi. Konferenssissa vaihdettiin kokemuksia radikalisoitumisen torjumisesta vankiloissa ja yhteiskuntaan sopeuttamiseen tähtäävien ohjelmien järjestämisestä vierastaistelijoille ja ulkomailta palaaville taistelijoille. Jäsenvaltioiden sitoutuminen asiaa koskeviin toimiin vahvistettiin 20. marraskuuta 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen rikosoikeudellisten vastatoimien tehostamisesta 24 .

2.3 Perusoikeuskirjan sisällyttäminen kansainvälisiin sopimuksiin ja ihmisoikeuksien johdonmukaisuuden varmistaminen

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 21 artiklassa määrätään unionin ulkoisesta toiminnasta.

Huhtikuussa 2015 annettiin yhteinen tiedonanto ”Ihmisoikeuksien säilyttäminen EU:n asialistan kärjessä” 25 , minkä johdosta neuvosto hyväksyi heinäkuussa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2015–2019). Suunnitelma sisältää 36 kohtaa, joissa luetellaan toistasataa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaa toimea. 26 Toimintasuunnitelmalla pannaan täytäntöön SEU-sopimuksen 21 artikla ja täytetään siten ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen 27 sitoumukset. Suunnitelmalla myös parannetaan mahdollisuuksia kaikkien EU:n viranomaisten ja sidosryhmien osallistamiseen ja edistetään ihmisoikeusnäkökohtien sisällyttämistä kaikkiin EU:n ulkoisiin politiikkoihin. Kaavailtuihin toimiin kuuluu esimerkiksi ihmisoikeusnäkökulman huomioiminen sellaisia politiikkoja koskevissa vaikutustenarvioinneissa, joilla voi olla merkittävä vaikutus EU:n ulkopuolisiin maihin. Toimintasuunnitelman toimet liittyvät työhön, jota komissio tekee sisäisen perusoikeuksien noudattamisen ja etenkin yksityisyyden suojaan joukkoseurannan yhteydessä liittyvien riskien sekä oikeuslaitoksen uudistamisen, lasten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, rasismin ja muukalaisvihan torjunnan, muuttoliikkeen ja terrorismin torjunnan alalla.

Komission lokakuussa 2015 hyväksymässä ”Kaikkien kauppa” -strategiassa 28 esitetään toimia, joilla pyritään varmistamaan, että perusoikeuksia kunnioitetaan EU:ssa ja EU:n ulkopuolisissa maissa. Strategiassa käsitellään oikeutta sääntelyyn sekä kauppapolitiikan ja -sopimusten perus- ja ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Strategiassa kauppapolitiikka yhdistetään ihmisoikeuksien edistämiseen EU:n ulkopuolisissa maissa, etenkin lapsityövoiman käytön, vankien pakkotyön sekä ihmiskaupasta ja maan anastuksesta johtuvan pakkotyön osalta. Ihmisoikeusnäkökohtia sisällytetään yhä enenevässä määrin myös EU:n kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin ja EU:n vientivalvontapolitiikkaan.

Komissio saattoi syyskuussa 2015 päätökseen neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä tietosuojaa koskevasta puitesopimuksesta. Sopimuksella varmistetaan tietosuojaa koskevat takeet silloin, kun henkilötietoja siirretään EU:n ja Yhdysvaltojen välillä rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä. Sopimuksen mukaan Yhdysvaltojen ulkopuolella asuvat EU:n kansalaiset voivat turvautua oikeussuojakeinoihin Yhdysvaltojen tuomioistuimissa, jos heidän henkilötietojaan on siirretty Yhdysvaltojen lainvalvontaviranomaisille ja tiedot ovat virheellisiä tai niitä on käsitelty lainvastaisesti. 29 Sopimus parantaa merkittävästi Yhdysvalloissa käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja.

EU kävi elokuussa 2015 ensimmäistä kertaa vuoropuhelua vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean kanssa vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanosta EU:ssa. 30 EU:ta edusti komissio, joka toimii yleissopimuksen mukaisena EU:n yhteystahona. YK:n komitea hyväksyi lokakuussa 2015 loppupäätelmät, joiden täytäntöönpanoon komissio sitoutui.

Komissio hyväksyi heinäkuussa 2015 osana sääntelyn parantamista suuntaviivat ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten analysoinnista kauppaan liittyvien vaikutustenarviointien yhteydessä 31 . Ne auttavat analysoimaan kauppapoliittisten aloitteiden vaikutusta ihmisoikeuksiin sekä EU:ssa että kumppanimaissa. Myös paremman sääntelyn agendassa esitetään, että yleisen ulkoisen ulottuvuuden sisältävien ehdotusten vaikutuksia ihmisoikeuksiin on arvioitava.

2.4 Unionin tuomioistuimen harjoittama EU:n toimielinten valvonta

Unionin tuomioistuin totesi asiassa Schrems 32 , että komission vuonna 2000 antama safe harbor päätös 33 on pätemätön. Tällä tietosuojadirektiivin 34 25 artiklan 6 kohdan nojalla tehdyllä tietosuojan tason riittävyyttä koskevalla päätöksellä hyväksyttiin henkilötietojen siirtäminen EU:n ulkopuoliseen maahan, tässä tapauksessa Yhdysvaltoihin. Päätöksen mukaan tietosuojan taso oli riittävä Yhdysvaltojen kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten sitoumusten johdosta. Koska tietosuojan taso oli todettu riittäväksi, Facebookin irlantilainen tytäryhtiö saattoi siirtää henkilötietoja Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. Nämä siirrot riitautettiin irlantilaisessa tuomioistuimessa erityisesti vuonna 2013 paljastuneen Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisten harjoittaman laajamittaisen tarkkailutoiminnan vuoksi.

Tuomioistuin katsoi tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen edellyttävän, että komissio toteaa kyseisen kolmannen maan takaavan sellaisen tietosuojan tason, joka ei välttämättä ole täysin sama mutta ”pääosiltaan vastaa” tasoa, joka EU:ssa taataan kyseisellä direktiivillä luettuna perusoikeuskirjan valossa. Tuomioistuin katsoi, että vuoden 2000 safe harbor -päätös ei sisällä riittäviä komission toteamuksia toimenpiteistä, joilla rajoitetaan Yhdysvaltojen viranomaisten pääsyä päätöksen nojalla siirrettyihin tietoihin, eikä siitä, että tällaista puuttumista vastaan on olemassa tehokasta oikeussuojaa. Tuomioistuin totesi, että säännöstön, jonka nojalla viranomaiset pääsevät yleisesti sähköisen viestinnän sisältöön, on katsottava loukkaavan yksityiselämän kunnioitusta koskevan perusoikeuden keskeistä sisältöä. Tuomioistuimen päätös on lisäperuste lähestymistavalle, jota komissio on noudattanut safe harbor -järjestelyjen arvioinnissa marraskuusta 2013 lähtien: komissio pyrkii varmistamaan EU:n lainsäädännön edellyttämän tietosuojan tason. Komissio antoi marraskuussa 2015 ohjeita 35 tietojensiirtomahdollisuuksista asiassa Schrems annetun tuomion valossa esitellen vaihtoehtoisia menetelmiä siirtää tietoja Yhdysvaltoihin, kunnes siirroille saadaan luotua uusi kehys. 36

2.5 Euroopan ihmisoikeussopimus

Komissio on edelleen sitoutunut siihen, että EU liittyy ihmisoikeussopimukseen. Liittyminen vahvistaa perusarvoja, parantaa EU:n oikeuden tehokkuutta ja lisää perusoikeuksien suojelun yhdenmukaisuutta Euroopassa. Unionin tuomioistuin antoi joulukuussa 2014 lausunnon, jossa se katsoi vuonna 2013 laaditun liittymissopimuksen luonnoksen olevan ristiriidassa perussopimusten kanssa. Lausunto nosti esiin monimutkaisia oikeudellisia ja poliittisia kysymyksiä. Asiassa otettiin harkinta-aika, jonka aikana komissio selvitti parasta etenemistapaa. Nyt komissio kuulee EU:n neuvottelijan ominaisuudessa neuvoston asettamaa erityiskomiteaa konkreettisista ratkaisuista kysymyksiin, joita unionin tuomioistuin nosti esiin lausunnossaan.

3. Perusoikeuskirjan soveltaminen jäsenvaltioihin ja jäsenvaltioiden toimesta

Komissio tarkkailee unionin tuomioistuimen valvonnassa, kuinka jäsenvaltiot noudattavat perusoikeuskirjaa unionin oikeutta soveltaessaan. Jos määräyksiä rikotaan, komissio voi käynnistää rikkomusmenettelyn. Myös kansalliset tuomarit soveltavat perusoikeuskirjaa varmistaakseen, että jäsenvaltiot noudattavat perusoikeuksia. Jos kansallinen tuomioistuin ei ole varma perusoikeuskirjan sovellettavuudesta tai sen määräysten oikeasta tulkinnasta se voi – ja jäsenvaltion ylimmän oikeusasteen tuomioistuimena sen täytyy – pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Tästä on apua kehitettäessä perusoikeuskirjaan liittyvää oikeuskäytäntöä, ja se vahvistaa kansallisten tuomioistuinten roolia oikeuskäytännön noudattamisessa. Vuonna 2015 kansalliset tuomioistuimet pyysivät ennakkoratkaisua 36 kertaa. 37

3.1 Rikkomusmenettelyt

Perusoikeuskirja koskee jäsenvaltioita ainoastaan niiden soveltaessa EU:n oikeutta. Näin ollen perusoikeuskirjaa koskeva rikkomusmenettely voidaan käynnistää vain, kun on osoitettu riittävä yhteys EU:n oikeuden säännökseen, joka edellyttää perusoikeuskirjan soveltamista.

Vuodelta 2015 voidaan mainita esimerkkinä rikkomusmenettelyt, jotka koskevat puolueetonta tuomioistuinta koskevan oikeuden varmistamista turvapaikkamenettelyistä annetun direktiivin täytäntöönpanossa.

Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanoa koskevan toisen toimenpidepaketin jatkoksi komissio tehosti toimiaan varmistaakseen, että muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskevaa EU:n lainsäädäntöä sovelletaan täysimääräisesti. Vuoden 2015 syyskuun ja joulukuun välisenä aikana komissio antoi jäsenvaltioita vastaan 49 rikkomuspäätöstä Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää koskevan lainsäädännön puutteellisen täytäntöönpanon vuoksi. Yhdellä niistä käynnistettiin Unkaria koskeva rikkomusmenettely maan turvapaikkalainsäädäntöön tehtyjen muutosten johdosta. 38 Epäkohdat liittyivät tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevaan oikeuteen, josta säädetään turvapaikkamenettelyistä annetun direktiivin 46 artiklassa luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, ja etenkin muutoksenhakumenettelyjen rajalliseen soveltamisalaan ja vaikuttavuuteen sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuteen mahdollisesti liittyviin puutteisiin. Unkarille ilmoitettiin asiasta virallisesti 10. joulukuuta 2015. Komissio on pyytänyt lisäselvityksiä muista ratkaisemattomista kysymyksistä ja jatkaa yhteistyötä Unkarin viranomaisten kanssa.

Komissio antoi Kreikalle syyskuussa 2015 täydentävän virallisen ilmoituksen kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottokapasiteetista sekä puutteista tyydyttävien elinolosuhteiden takaamista ja ilman huoltajaa olevien lasten kohtelua koskevissa järjestelyissä.

Erästä jäsenvaltiota vastaan käynnistettiin huhtikuussa 2015 menettely, joka koskee romanilasten syrjintää koulutuksessa. Syrjintä rikkoo rotusyrjintädirektiiviä 39 ja perusoikeuskirjan 21 artiklaa, jossa kielletään rotuun ja etniseen alkuperään perustuva syrjintä.

3.2 Unionin tuomioistuin ohjeistaa jäsenvaltioita

Unionin tuomioistuin jatkoi vuonna 2015 perusoikeuskirjan soveltamista ja tulkintaa koskevien ohjeiden antamista kansallisille tuomareille ennakkoratkaisuissaan.

Ensimmäisessä romanien syrjintää koskevassa asiassa Chez Razpredelenie 40 tuomioistuin katsoi, että romanikaupunginosan sähkömittarien asentaminen saavuttamattomissa olevalle korkeudelle voi merkitä etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää, kun muissa kaupunginosissa mittarit asennetaan normaalille korkeudelle. Tuomioistuin vahvisti, että rotusyrjintädirektiivin soveltamisalaa ei voida määritellä suppeasti, sillä direktiivi on ilmaus yhdenvertaisuusperiaatteesta, joka on yksi unionin oikeuden yleisistä oikeusperiaatteista ja tunnustettu perusoikeuskirjan 21 artiklassa.

Tuomioistuin viittasi 21 artiklaan toistamiseen todetessaan, että direktiiviin sisältyvä etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kielto ei koske ainoastaan tiettyä etnistä alkuperää olevia ihmisiä vaan myös henkilöitä, jotka eivät itse kuulu kyseiseen etniseen ryhmään mutta kärsivät yhdessä ensiksi mainittujen henkilöiden kanssa epäsuotuisammasta kohtelusta tai syrjivästä toimenpiteestä aiheutuvasta erityisen epäedulliseen asemaan saattamisesta. Tuomioistuin viittasi 21 artiklaan myös tulkitessaan rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan välittömän syrjinnän käsitettä.

Asiassa Léger 41 tuomioistuin arvioi ranskalaista asetusta, jossa verenluovutuksella katsotaan olevan vasta-aihe, jos kyseessä on mies, jolla on ollut sukupuolisuhde miehen kanssa. Asetuksella pyrittiin vastaamaan HIV-tartuntojen yleisyyteen kyseisessä luovuttajaryhmässä ja suureen vaaraan saada vakavia tartuntatauteja, jotka voivat levitä veren välityksellä. Tuomioistuin totesi, että koska asetuksessa sovelletaan veren ja sen komponenttien teknisiä vaatimuksia koskevaa direktiiviä 2004/33 42 , siihen sovelletaan perusoikeuskirjaa. Tuomioistuin katsoi, että sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva vasta-aihe rajoittaa perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta syrjimättömyyteen. Perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaan rajoitukset ovat perusteltuja vain, jos ne vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita. Tällainen tavoite voi olla esimerkiksi pyrkimys pitää vaara tartuntataudin leviämisestä verensiirron vastaanottajalle mahdollisimman pienenä. Tuomioistuin kuitenkin katsoi, että suhteellisuusperiaate toteutuu vain, jos ei ole olemassa tällaisten tartuntatautien tehokkaita havaitsemistekniikoita tai jos tällaisten tekniikoiden puuttuessa vastaanottajien terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi ei ole olemassa menetelmiä, jotka olisivat vähemmän rajoittavia kuin vasta-aihe.

3.3 Perusoikeuskirjaan viittaava kansallinen oikeuskäytäntö

Kansallisilla tuomareilla on keskeinen rooli perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisessä. Perusoikeusvirasto totesi 43 , että vuonna 2015 kansalliset tuomioistuimet hakivat edelleen perusoikeuskirjasta ohjausta ja innoitusta myös sellaisissa tapauksissa, jotka eivät kuulu EU:n lainsäädännön soveltamisalaan.

Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin katsoi joulukuussa 2015 44 , että perusoikeuksien suojaamiseen voi yksittäisissä tapauksissa kuulua unionin lainsäädännössä määritettyjen toimien valvonta, jos se on välttämätöntä Saksan perustuslain 79 artiklan takaaman valtiosääntöidentiteetin suojaamiseksi. Yksilöllisen syyllisyyden periaate perustuu ihmisarvon takaamiseen perustuslain 1 artiklan mukaisesti. Tämän periaatteen mukaan rikos ja rikoksentekijän syyllisyys todistetaan soveltuvien menettelysääntöjen mukaisesti, jotta voidaan määrätä rikosoikeudellinen seuraamus. Perustuslakituomioistuin katsoi, että unionin lainsäädännön mukaan eurooppalaista pidätysmääräystä ei voida panna täytäntöön, jos se ei täytä puitepäätöksessä 45 säädettyjä vaatimuksia tai jos luovuttaminen rikkoisi unionin perusoikeuksia. Tuomioistuin totesi, että kyseisessä tapauksessa ei ollut tarpeen rajoittaa unionin oikeuden ensisijaisuutta soveltamalla Saksan lainsäädännön vaatimuksia. Näin on siksi, että puitepäätös edellyttää tulkintaa, jossa otetaan huomioon perustuslain 1 artiklan edellyttämät takeet syytetyn oikeuksista luovuttamisen yhteydessä.

3.4 Perusoikeuskirjan tuntemuksen lisääminen

Vuonna 2015 toteutetun perusoikeuskirjaa koskevaa tietoisuutta käsittelevän Eurobarometri-tutkimuksen 46 mukaan ihmiset ovat edelleen hyvin kiinnostuneita saamaan tietoa perusoikeuskirjaan perustuvista oikeuksista. Yli 60 prosenttia vastaajista haluaisi saada lisätietoa perusoikeuskirjan sisällöstä sekä siitä, kenen puoleen kääntyä, jos heidän oikeuksiaan loukataan, ja milloin perusoikeuskirjaa sovelletaan ja milloin ei.

Lisätäkseen perusoikeuskirjan tuntemusta ammattilaisten keskuudessa puheenjohtajavaltio Latvia järjesti Riiassa konferenssin huhtikuussa 2015. Konferenssissa käsiteltiin perusoikeuskirjan sovellettavuutta jäsenvaltioiden viranomaisten soveltaessa unionin oikeutta, ja siinä keskityttiin perusoikeuskirjan merkitykseen EU:n lainsäädäntömenettelyssä.

4. Ajankohtaista: perusoikeuksia koskevan vuotuisen keskustelutilaisuuden tulokset ja tulevat toimet

Aloittaessaan virassaan ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans sitoutui järjestämään vuotuisen keskustelutilaisuuden perusoikeuksien tilasta EU:ssa. Tavoitteena on parantaa yhteistyötä perusoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi sekä lisätä poliittista sitoutumista tähän tavoitteeseen.

Ensimmäinen keskustelutilaisuus järjestettiin Brysselissä lokakuussa 2015. Tilaisuudessa keskityttiin teemaan ”Suvaitsevaisuus ja kunnioitus: juutalais- ja muslimivihan ehkäiseminen ja torjuminen Euroopassa”. Tilaisuus oli ensimmäinen kerta, kun muslimi- ja juutalaisyhteisöjen edustajat kokoontuivat EU:n tasolla keskustelemaan juutalais- ja muslimivihan torjumisesta. Tilaisuuteen osallistui noin 300 henkeä: paikallisia, kansallisia ja EU:n tason poliittisia päättäjiä, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia, uskonnollisten ja muiden yhteisöjen johtajia, tasa-arvoelinten edustajia, koulutusmaailman, työelämän ja tiedotusvälineiden edustajia sekä tiedeyhteisön jäseniä ja filosofeja eri puolilta EU:ta. He pohtivat syitä juutalais- ja muslimivastaisten tapausten määrän äkilliseen kasvuun Euroopassa, esittivät keinoja, joilla kehitykseen voidaan puuttua, ja sopivat edistävänsä yhteisvoimin osallistavan suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen kulttuuria.

Keskustelutilaisuudessa 47 esitettiin keskeisiä toimia juutalais- ja muslimivihan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tilaisuudessa sovittiin muun muassa, että nimitetään kaksi koordinaattoria, joista toinen vastaa juutalaisvihaan ja toinen muslimivihaan liittyvistä kysymyksistä. Koordinaattoreiden tehtävänä on koordinoida ja vahvistaa toimia, joilla näihin uhkiin puututaan. 48

Tilaisuudessa otettiin myös merkittävä edistysaskel internetissä esiintyvän vihapuheen torjumisessa. Komissio käynnisti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa EU:n tason vuoropuhelun merkittävien IT-alan yritysten kanssa selvittääkseen, miten välittäjät ja muut elimet voivat auttaa torjumaan väkivaltaan yllyttävää vihapuhetta verkossa.

Komissio jatkoi vuonna 2015 rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa koskevien EU:n sääntöjen 49 valvontaa varmistaakseen, että niitä sovelletaan täysimääräisesti ja oikein. Neljä jäsenvaltiota muutti rikosoikeudellisia sääntöjään yhdenmukaistaakseen ne EU:n lainsäädännön kanssa. Komissio toimii puheenjohtajana jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmässä, josta tulee vuonna 2016 rasismia, muukalaisvihaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja käsittelevä EU:n korkean tason työryhmä. Se toimii foorumina, jolla voidaan antaa parhaita käytäntöjä koskevia ohjeita ja tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Sen työhön voivat osallistua myös kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöjen edustajat, perusoikeusvirasto ja asiaan kuuluvat kansainväliset järjestöt.

Kansalliset viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta saivat vuonna 2015 perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta 5,4 miljoonaa euroa. Rahoitus on tarkoitettu koulutukseen ja valmiuksien kehittämiseen, rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen, viharikoksia ja vihapuhetta koskevien rikosoikeudellisten toimien vahvistamiseen sekä uhrien voimaannuttamiseen ja tukemiseen.

Erasmus+ -ohjelmasta annettiin vuonna 2015 rahoitusta keskustelutilaisuudessa esitettyjen toimien 50 toteuttamiseen ja sen mahdollistamiseen, että kaikki paikallistason toimijat voivat osallistua suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen kulttuurin rakentamiseen ja ennakkoluulojen voittamiseen.

EU:n toimielimet ja elimet voivat tukea edistymistä käytännön tasolla ja osallistua toimiin, mutta rasismin ja muukalaisvihan ehkäiseminen ja torjunta ovat ensisijaisesti paikallista työtä, joka edellyttää asianosaisten yhteisöjen ja koko yhteiskunnan täydellistä sitoutumista.

5. Päätelmät

Komissio on sitoutunut perusoikeuksien korkeatasoiseen suojeluun EU:ssa. Se pyrkii varmistamaan, että kaikki lainsäädäntöehdotukset ja -toimet ovat kaikilta osin perusoikeuskirjan mukaisia.

Komissio aikoo parantaa yhteistyötään EU:n muiden toimielinten ja virastojen, etenkin perusoikeusviraston, sekä Euroopan neuvoston kanssa sen varmistamiseksi, että perusoikeudet asetetaan etusijalle.

Komissio aikoo lisätä tietoisuutta EU:n yhteisistä arvoista ja etenkin perusoikeuskirjasta kohdennetun rahoituksen ja koulutuksen avulla, käymällä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tarjoamalla käytännön työkaluja jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisen vuoropuhelun edistämiseksi.

(1)

Unionin yleinen tuomioistuin, virkamiestuomioistuin ja Euroopan unionin tuomioistuin.

(2)

EU-agenda: paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin, COM(2015) 215 final, 19.5.2015.

(3)

  http://ec.europa.eu/smart-regulation/guidelines/toc_tool_en.htm . Ks. perus- ja ihmisoikeuksia koskeva työkalu nro 24 ”Fundamental Rights and Human Rights”, s. 176.

(4)

2014/2254(INI). Saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P8-TA-2015-0286&language=FI&ring=A8-2015-0230  

(5)

Neuvoston 23. kesäkuuta 2015 pidetyn kokouksen tulokset (10228/15), s. 17.

(6)

Ks. komission lehdistötiedote ”EU:n tietosuojauudistuksen hyväksyminen vauhdittaa digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista”, joka on saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-6321_fi.htm

(7)

Ehdotus asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus), COM(2012) 11 final, 25.1.2012.

(8)

Ehdotus direktiiviksi yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, COM(2012) 10 final, 25.1.2012.

(9)

Ehdotus direktiiviksi eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä, COM(2013) 821 final, 27.11.2013.

(10)

Ehdotus direktiiviksi rikoksesta epäiltyjä ja syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä, COM(2013) 822 final, 27.11.2013.

(11)

Direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta, EUVL L 315, 25.10.2012, s. 57.

(12)

Neuvoston direktiivi (EU) 2015/637 yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta, EUVL L 106, 20.4.2015, s. 1.

(13)

Euroopan muuttoliikeagenda, COM(2015) 240 final, 13.5.2015.

(14)

Tässä kertomuksessa käsitellään vuoden 2015 tärkeimpiä tapahtumia. Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanosta ja viimeisimmistä ehdotuksista annetaan tilannekatsaus seuraavalla verkkosivustolla: http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/index_en.htm

Asiaa koskeviin tietosivuihin voi tutustua osoitteessa http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/policies/european-agenda-migration/background-information/index_en.htm  

(15)

Komission suositus Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi, C(2015) 3560 final, 8.6.2015.

(16)

Komission suositus Turkin kanssa toteutettavasta vapaaehtoisesta humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä, C(2015) 9490 final, 15.12.2015.

(17)

Komission suositus palauttamistoimenpiteitä varten laaditusta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön tarkoitetusta yhteisestä ”palauttamiskäsikirjasta”, C(2015) 6250 final, 1.10.2015.

(18)

Palauttamista koskeva EU:n toimintaohjelma, COM(2015) 453 final, 9.9.2015.

(19)

Ehdotus asetukseksi Euroopan raja- ja rannikkovartiostosta sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta, COM(2015) 671 final, 15.12.2015.

(20)

Euroopan turvallisuusagenda, COM(2015) 185 final, 28.4.2015.

(21)

Ehdotus direktiiviksi terrorismin torjumisesta sekä terrorismin torjumisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta, COM(2015) 625 final, 2.12.2015.

(22)

  http://ec.europa.eu/education/news/2015/documents/citizenship-education-declaration_en.pdf

(23)

 Niistä sovittiin yhteisessä vuoden 2015 raportissa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta. Raportti on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52015XG1215(02) .

(24)

  http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/11/20-conclusions-radicalisation/

(25)

JOIN(2015) 16 final, 28.4.2015.

(26)

  http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/07/20-fac-human-rights/

(27)

Neuvoston asiakirja ST 11855/12, 25.6.2012.

(28)

Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa, 14.10.2015, COM(2015) 497 final.

(29)

Oikeudet myönnetään EU:n kansalaisille Yhdysvaltojen vuoden 2015 Judicial Redress Act -säädöksen (H.R.1428) nojalla. Säädös hyväksyttiin 24. helmikuuta 2016, ja sen on määrä tulla voimaan 90 päivää hyväksymisen jälkeen. Oikeudet voidaan myöntää minkä tahansa maan kansalaiselle kyseisessä säädöksessä määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

(30)

Komitea käy vuoropuhelua yleissopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden kanssa näiden kansallisten raporttien (tai koko EU:ta käsittelevän raportin) pohjalta säännöllisesti muutaman vuoden välein. Komissio antoi ensimmäisen EU-raportin vuonna 2014, ks. https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G14/232/64/PDF/G1423264.pdf?OpenElement . EU:n seuraava raportti, joka kattaa sekä toisen että kolmannen sopimuskauden, on määrä antaa vuonna 2021.

(31)

  http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1344

(32)

C-362/14.

(33)

Komission päätös 2000/520/EY, tehty 26 päivänä heinäkuuta 2000, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY mukaisesti yksityisyyden suojaa koskevien safe harbor -periaatteiden antaman suojan riittävyydestä ja niihin liittyvistä Yhdysvaltojen kauppaministeriön julkaisemista tavallisimmista kysymyksistä.

(34)

Direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(35)

COM(2015) 566 final.

(36)

Euroopan komissio ja Yhdysvallat sopivat 2. helmikuuta 2016 uudesta Atlantin yli tapahtuvia tiedonsiirtoja koskevasta kehyksestä eli EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä Privacy Shield -järjestelystä. Komissio esitteli 29. helmikuuta 2016 luonnoksen tietosuojan tason riittävyyttä koskevaksi päätökseksi, jossa otetaan huomioon asiassa Schrems annetussa tuomiossa asetetut vaatimukset.

(37)

Vuonna 2011 esitettiin 27 perusoikeuskirjaan liittyvää ennakkoratkaisupyyntöä, vuosina 2012 ja 2013 esitettiin 41 pyyntöä ja vuonna 2014 esitettiin 43 pyyntöä. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä II on katsaus vuonna 2015 esitettyihin ennakkoratkaisupyyntöihin, joissa viitataan perusoikeuskirjaan.

(38)

  http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-6228_en.htm

(39)

Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

(40)

C-83/14.

(41)

C-528/13.

(42)

 Direktiivi 2004/33/EY, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/98/EY täytäntöönpanosta veren ja sen komponenttien tiettyjen teknisten vaatimusten osalta, EUVL L 91, 30.3.2004, s. 25.

(43)

Perusoikeusviraston vuosikertomus 2015, joka on tarkoitus julkaista toukokuussa 2016.

(44)

BVerfG, Beschluss des Zweiten Senats vom 15. Dezember 2015 - 2 BvR 2735/14.

(45)

2002/584/YOS: Neuvoston puitepäätös, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä, EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1.

(46)

  http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/flash_arch_420_405_en.htm

(47)

Päätelmät: ”Yhteisvoimin juutalais- ja muslimivihan torjuntaan EU:ssa: ensimmäisen perusoikeuksia koskevan vuotuisen keskustelutilaisuuden tulokset”. Saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/events/colloquium-fundamental-rights-2015/files/fundamental_rights_colloquium_conclusions_en.pdf .

(48)

  http://ec.europa.eu/justice/newsroom/fundamental-rights/news/151201_en.htm

(49)

Neuvoston puitepäätös 2008/913/YOS, tehty 28 päivänä marraskuuta 2008, rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin, EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.

(50)

Ks. keskustelutilaisuuden päätelmien 1 kohdassa esitetyt keskeiset toimet.

Top