EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52008IP0194

EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat
Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. toukokuuta 2008 Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnista: tavoitteet, käytännöt ja tulevat haasteet (2007/2217(INI))

OJ C 271E , 12.11.2009, p. 31–38 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

12.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 271/31


Torstai 8. toukokuuta 2008
EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat

P6_TA(2008)0194

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. toukokuuta 2008 Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnista: tavoitteet, käytännöt ja tulevat haasteet (2007/2217(INI))

2009/C 271 E/03

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, erityisesti sen 25 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä ETYJ:n sitoumukset, joista sovittiin Kööpenhaminassa 1990 ja Istanbulissa vuonna 1999 pidetyssä huippukokouksessa, jossa kaikki ETYJ:n osallistujavaltiot sitoutuivat kutsumaan vaaleihinsa kansainvälisiä tarkkailijoita ja etenkin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR),

ottaa huomioon Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan ja Amerikan ihmisoikeussopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisen vaalitarkkailun periaatejulistuksen ja kanainvälisten vaalitarkkailijoiden toimintasäännöt, jotka hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien johdolla New Yorkissa 27. lokakuuta 2005,

ottaa huomioon EU:n ja kolmansien maiden väliset sopimukset ja näihin sopimuksiin sisältyvät ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6 ja 11 artiklan ja EY:n perustamissopimuksen 3, 177, 179 ja 181 a artiklan,

ottaa huomioon Strasbourgissa 12. joulukuuta 2007 julistetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan (1),

ottaa huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006 (2) (demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline),

ottaa huomioon Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta 11. huhtikuuta 2000 annetun komission tiedonannon (KOM(2000)0191),

ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta (3),

ottaa huomioon EU:n vaalitarkkailua koskevat suuntaviivat (4) ja EU:n suuntaviivat vaalitarkkailijoiden valintaan sovellettavista yhteisistä edellytyksistä (5),

ottaa huomioon neuvoston asiakirjan vaaliavustuksesta ja vaalitarkkailutoiminnasta (6),

ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa (7),

ottaa huomioon EU:n vuosittaiset ihmisoikeusraportit,

ottaa huomioon maailman ihmisoikeustilannetta koskevat vuosittaiset mietintönsä,

ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen (JPA) 21. marraskuuta 2007 antaman päätöslauselman vaaleista ja vaalimenettelyistä AKT-maissa ja EU:n jäsenvaltioissa (8),

ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 8. marraskuuta 2001 tekemän päätöksen vaalikoordinointiryhmän (ECG) perustamisesta (9), 12. toukokuuta 2005 tekemän päätöksen vaalitarkkailuvaltuuskuntia koskevista täytäntöönpanosäännöksistä (10), 21. syyskuuta 2006 tekemän päätöksen valtuuskuntien tehtävien suorittamista koskevista täytäntöönpanosäännöksistä (11) ja 8. kesäkuuta 2006 tekemän päätöksen Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskuntia koskevista suuntaviivoista (12),

ottaa huomioon Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntien (EU EOM) alustavat lausunnot ja lopulliset kertomukset ja Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskuntien kertomukset,

ottaa huomioon vaalikoordinointiryhmän vuosikertomukset,

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A6-0138/2008),

A.

katsoo, että vaalit on järjestettävä kansainvälisesti tunnustettujen normien mukaisesti,

B.

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa todetaan, että kaikilla kansalaisilla on oltava oikeus osallistua vapaasti valittujen edustajien määräaikaisiin ja aitoihin vaaleihin, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen, ja tämä on vahvistettu kaikissa muissa kansainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeusasiakirjoissa ja tämä kuuluu olennaisena tekijänä demokratiaan, johon EU on perussopimuksissaan sitoutunut,

C.

katsoo, että vaalitarkkailulla myötävaikutetaan perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien sekä etenkin kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien yleiseen edistämiseen ja suojeluun; katsoo, että aidosti demokraattisen vaaliprosessin edellytyksiä ovat ilmaisunvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden kunnioittaminen, oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, oikeus perustaa poliittisia puolueita ja pyrkiä julkisiin tehtäviin, syrjimättömyys ja kaikille yhtäläiset kansalaisoikeudet sekä muut perustavanlaatuiset ihmisoikeudet ja vapaudet, joita kaikki ETYJ:n osallistujavaltiot ovat sitoutuneet suojelemaan ja edistämään,

D.

katsoo, että kansainvälisen vaalitarkkailun tavoitteena on vaalimenettelyn legitiimiyden vahvistaminen, vaaleja kohtaan tunnetun yleisen luottamuksen vahvistaminen, vaalipetosten ehkäiseminen ja niiden paljastaminen, mikäli niitä ilmenee, ja analyysien, kertomusten ja suositusten esittäminen kaikkien vaalimenettelyyn liittyvien näkökohtien parantamiseksi tiiviissä yhteistyössä isäntämaan kanssa, riitojen ratkaiseminen ja ihmisoikeuksien ja demokratian yleinen suojeleminen,

E.

katsoo, että vaalitarkkailu uusissa ja kehittyvissä demokratioissa on EU:n painopisteala, mikä osoittaa sen sitoutuvan auttamaan uusia demokratioita ja demokratisoituvia maita vakaiden demokraattisten rakenteiden kehittämisessä,

F.

ottaa huomioon, että köyhyyden vähentäminen, joka on EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan keskeinen tavoite, vaatii osallistuvaa demokratiaa sekä vastuullisia ja korruptoitumattomia hallituksia, kuten todetaan 1. huhtikuuta 1999 Strasbourgissa hyväksytyssä AKT:n ja EU:n yhteisen edustajakokouksen päätöslauselmassa AKT:n ja EU:n yhteistyöstä ja niiden osallistumisesta vaaliprosesseihin AKT-valtioissa sekä yhteisen edustajakokouksen roolista (13)

G.

katsoo, että AKT-valtioiden ja EU:n on aktiivisesti tuettava ihmisoikeuksien edistämistä, demokratiakehitystä, oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista ja hyvää hallintotapaa, kuten Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetussa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisessä kumppanuussopimuksessa (14) (Cotonoun sopimus) todetaan,

H.

ottaa huomioon, että kansainvälisen vaalitarkkailun periaatejulistus ja kansainvälisten vaalitarkkailijoiden toimintasäännöt annettiin YK:n johdolla vuonna 2005 ja että komissio ja parlamentti ovat hyväksyneet ne 32 muun valtiollisen ja valtiosta riippumattoman järjestön tavoin,

I.

ottaa huomioon, että kyseisessä julistuksessa korostettavia periaatteita ovat muun muassa täysi kattavuus, riippumattomuus ja puolueettomuus, avoimuus ja julkisuus, ammattimaisuus, analysointi ja neuvonta, isäntämaan suvereniteetin kunnioittaminen sekä toimiminen tarkkailijana ainoastaan isäntämaan kutsusta, eri tarkkailijajärjestöjen välinen yhteistyö ja selvästi epädemokraattisten vaaliprosessien legitimoimatta jättäminen,

J.

ottaa huomioon, että komission annettua 11. huhtikuuta 2000 edellä mainitun tiedonannon on 32:ssa Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maassa käytetty yli 50:tä EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntaa; katsoo, että on kuitenkin syytä panna merkille, että eteläisissä Välimeren maissa on käytetty huomattavasti vähemmän EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntia,

K.

ottaa huomioon, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta välineestä myönnetään vuosittain yli 30 miljoonaa euroa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnille,

L.

katsoo, että vaalit toimittaneessa maassa demokraattisesti valitulla parlamentilla on ainoastaan vähäinen vaikutus, jos kyseisellä elimellä ei ole suurta toimivaltaa ja toimeenpanovallan haltija on parlamenttiin nähden hallitsevassa asemassa,

M.

katsoo, että joitakin EU:n vaalitarkkailuun liittyviä keskeisiä tulevaisuuden haasteita, kuten sähköisen äänestyksen kasvavaa merkitystä, on vielä käsiteltävä,

N.

katsoo, että edellä mainittu komission 11. huhtikuuta 2000 antama tiedonanto edusti käännekohtaa EU:n vaalitarkkailua koskevassa lähestymistavassa, ja siinä luotiin kattava menettely, joka käsittää koko vaaliprosessin vaaleja edeltävästä vaiheesta vaalien jälkeiseen vaiheeseen, joka on osoittautunut erittäin onnistuneeksi ja jonka seurauksena EU:sta on tullut kansainvälisen vaalitarkkailun alan johtava organisaatio,

O.

katsoo, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien hyödyntäminen on EU:n ulkopolitiikan olennainen tekijä ja että se yhdessä vaaliavun kanssa on vaalien tukemisen olennainen väline EU:n demokratian arvojen, kehityksen ja rauhan edistämisestä antaman sitoumuksen yhteydessä,

P.

katsoo, että vaalien onnistuminen edellyttää demokraattisten arvojen juurruttamista yhteiskunnassa pitkällä aikavälillä, missä otetaan huomioon tarve luoda eurooppalainen konsensus demokratiakehityksen lujittamisesta, sekä äänestäjien ja kansalaisten valistamista, tehokkaita ihmisoikeuksien edistämismekanismeja, riippumatonta ja moniarvoista kansalaisyhteiskuntaa ja lainsäädäntövallan erottamista toimeenpanovallasta,

Q.

katsoo, että vaalien tarkkailu on pitkän aikavälin prosessi, joka käsittää kolme vaihetta: vaaleja edeltävä vaihe, vaalipäivä ja vaalien jälkeinen vaihe, ja katsoo, että jokainen vaihe olisi analysoitava tarkasti ja puolueettomasti ensikäden tietojen perusteella,

R.

katsoo, että vaikka eri tarkkailijat voivat tarkkailla näitä kolmea eri vaihetta, tarkkailutoimien on oltava toisiaan täydentäviä ja hyvin koordinoituja,

S.

katsoo, että parlamentaarikkojen ja entisten parlamentaarikkojen tuoma lisäarvo vaalitarkkailussa on kiistaton ja täydentää EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien tuomaa lisäarvoa, muttei se yksinään riitä tarkan arvion antamiseen vaalimenettelystä,

T.

katsoo, että parlamentilla on tärkeä tehtävä EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnissa siten, että Euroopan parlamentin jäsen nimitetään päätarkkailijaksi ja useimmissa tapauksissa Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskunta on täysin integroitu EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan rakenteeseen,

U.

katsoo, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien seurannan on oltava johdonmukaisempaa ja kattavampaa sekä teknisellä että poliittisella tasolla,

V.

katsoo, että vaikka EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien hyödyntämistä on välttämätöntä jatkaa sellaisin edellytyksin, että tehtävät voidaan hoitaa puolueettomasti ja kattavasti ja taata henkilöstön turvallisuus, EU ei saa vaieta vaalien toimittamisesta sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät täytä näitä edellytyksiä;

1.

vahvistaa aikeensa edistää demokratisoitumisprosessien vahvistamista laajentamalla osallistumista vaalitarkkailutoimintaan, EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien seurantaan ja parlamentaaristen valmiuksien kehittämiseen;

2.

katsoo, että vaalien järjestämistä ei voida pitää absoluuttisesti ainoana demokratian mittarina, mutta vaaleilla on kuitenkin positiivinen vaikutus demokratiakehitykseen, kun otetaan huomioon vaalien vaikutus kansalaisvapauksien kehittymiseen, edellyttäen että turvataan politiikan monimuotoisuus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, ilmaisunvapaus, yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää tiedotusvälineitä, salaiset lippuäänestykset sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

3.

korostaa, että vaalitarkkailu uusissa ja kehittyvissä demokratioissa olisi edelleen asetettava etusijalle, sillä kyseiset valtiot hyötyvät yleensä eniten kansainvälisestä vaalitarkkailusta ja sen pohjalta annettavista suosituksista;

4.

pitää valitettavana, että EU:lta puuttuu yhä yhteinen ja kattava demokratian edistämisstrategia, ja kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita jatkamaan pyrkimyksiään, jotta tällaisen strategian hyväksyminen olisi mahdollinen; kehottaa tässä mielessä kaikkia EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita sopimaan demokratiaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen vakiinnuttamisesta;

5.

katsoo näin ollen, että vaalitarkkailu on ainoastaan ensimmäinen askel demokratiaa kohti ja että sitä on täydennettävä muilla riittävästi rahoitetuilla toimilla ja vaalien jälkeisillä toimenpiteillä demokratian edistämiseksi erityisesti kehittämällä kansallisten parlamenttien, poliittisten puolueiden, valtiosta riippumattomien toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimintavalmiuksia sekä edistämällä ihmisoikeuksia ja hyvää hallintotapaa; pyytää näin ollen säilyttämään rahoituskehyksen 2007–2013 seitsenvuotiskaudella komission hyväksynnän sille, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen välineen (EIDHR) talousarviosta noin 25 prosentin enimmäismäärä kohdennetaan EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnille; pyytää komissiota varaamaan tästä talousarviokehyksestä määrärahoja vaaleja edeltäviin valmistelutoimiin, kuten paikallisten vaalitarkkailijoiden kouluttamiseen, äänestäjien valistamiseen ja muihin toimiin, jotka ovat välttämättömiä vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien vakiinnuttamiseksi pitkällä aikavälillä;

6.

osoittaa kunnioitusta ETYJ:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistolle (ODIHR), jonka pioneerityö on vaikuttanut voimakkaasti EU:n vaalitarkkailumenetelmiin;

7.

pitää kunnioitettavana, että kolmansista maista, kuten Sveitsistä, Norjasta ja Kanadasta, osallistuu tarkkailijoita EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntiin;

8.

vakuuttaa jälleen, että ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnilla on tärkeä asema ETYJ:n alueella, jossa EU ei yleensä käytä vaalitarkkailuvaltuuskuntia; kiittää ODIHR:ia laadukkaasta työstä sekä avoimuutta ja riippumattomuutta koskevista korkeista vaatimuksista, joita se noudattaa; ilmaisee huolensa joidenkin ETYJ:n osallistujavaltioiden lausunnoista ja toimista, joilla kyseenalaistetaan ODIHR:n toimivalta ja heikennetään sen valtuuskuntien tehokkuutta, rahoitusta ja riippumattomuutta; kehottaa ETYJ:n osallistujavaltioita ja Eurooppa-neuvostoa puolustamaan ODIHR:n asemaa ETYJ:n alueen pääasiallisena vaalitarkkailuelimenä; tuomitsee erityisesti sen, että tietyt ETYJ:n osallistujavaltiot ovat viime aikoina määränneet vaalitarkkailuvaltuuskuntien kestoa koskevia rajoituksia, evänneet tarkkailijoiden viisumeita tai viivyttäneet niiden myöntämistä ja estäneet täten ODIHR:ia hoitamasta tehtäviään;

9.

korostaa lisäarvoa, joka syntyy osallistumisesta kansainvälisiin vaalitarkkailuvaltuuskuntiin ETYJ:n alueella ETYJ/ODIHR:n, ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen, Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen sekä mahdollisesti NATO:n parlamentaarisen yleiskokouksen rinnalla; katsoo, että parlamentin olisi jatkettava ja jopa lisättävä osallistumistaan kyseisiin valtuuskuntiin; korostaa, että perusteellinen poliittinen koordinointi kyseisten elinten kesken on erittäin tärkeää, ja etenkin on tarkasteltava arvioinnin laatua, riippumattomuuden kriteereistä kiinni pitämistä, pitkäaikaisten tarkkailijoiden päätelmiä sekä julkisten lausuntojen johdonmukaisuutta;

10.

suhtautuu myönteisesti EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien myönteiseen panokseen demokratisoitumisprosessien vahvistamisessa, ihmisoikeuksien, perusvapauksien, hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen edistämisessä ja erityisesti vaaliprosessin vahvistamisessa kaikkialla maailmassa;

11.

muistuttaa komission ja parlamentin yhteisen, 11. syyskuuta 2007 pidetyn seminaarin johtopäätöksistä, joiden mukaan metodologiaa, identiteettiä ja näkyvyyttä koskevista syistä EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien on jatkettava muista kansainvälisistä ja kansallisista tarkkailijoista riippumatonta toimintaa; katsoo, että tämä ei kuitenkaan estä säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä muiden tarkkailujärjestöjen kanssa paikan päällä eikä myöskään EU:n kansallisille ja alueellisille tarkkailuorganisaatioille tarjoamaa tukea valmiuksien rakentamiseen;

12.

korostaa EU:n menetelmien onnistumista, mutta pyytää komissiota parantamaan ja päivittämään niitä entistään sisällyttämällä niihin hyväksi havaittuja käytäntöjä ja vastaamalla uusiin haasteisiin;

13.

korostaa, että tämä onnistuminen on tehnyt EU:sta johtavan organisaation kansainvälisen vaalitarkkailun alalla ja että painottamalla EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien ammattimaisuutta on annettu tärkeä panos lukuisien pätevien ja kokeneiden vaaliasiantuntijoiden kehittämiseen; korostaa, että on tärkeää, että uusia tarkkailijoita rekrytoidaan ja koulutetaan aktiivisesti, jotta taattaisiin EU:n vaalitarkkailuasiantuntemuksen jatkuvuus; korostaa lisäksi, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien ammattimaisuus parantaa EU:n panosta demokraattisen vaaliprosessin rakennetta koskevan kestävän tietoisuuden juurruttamisessa; katsoo näin ollen, että entisten Euroopan parlamentin jäsenten kokemus lyhytaikaisina ja pitkäaikaisina tarkkailijoina voitaisiin ottaa huomioon;

14.

kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet, jotta se vahvistaisi entisestään kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja paikallisten tarkkailijoiden riittävää osallistumista vaaliprosesseihin;

15.

korostaa, että EU:n lyhyen ja pitkän aikavälin tarkkailijoiden on vältettävä käyttäytymistä, jota paikallinen väestö saattaisi pitää komentelevana, ylimielisenä tai epäkunnioittavana; katsoo, että EU:n tarkkailijoiden olisi tässä yhteydessä tehtävä yhteistyötä paikallisten tarkkailijoiden kanssa;

16.

suhtautuu myönteisesti vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan Euroopan parlamentin jäseniä nimitetään EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien päätarkkailijoiksi, vaatii selkeää ja avointa nimitysprosessia päätarkkailijan uskottavuuden varmistamiseksi ja korostaa, että vaikka he työskentelevätkin tehtävänsä aikana tiiviissä yhteistyössä komission ja muiden EU:n toimielinten kanssa, heille pitäisi aina taata selkeä ja selvästi määritelty riippumattomuus ilman väliintuloa;

17.

suhtautuu myönteisesti sukupuolien tasa-arvopolitiikkaan, joka on hyväksytty osana tarkkailijoiden (myös päätarkkailijan) valintamenetelmiä tehtävien vaikeudesta riippumatta;

18.

katsoo, että vaalit toimittavan maan kielen taidon (esimerkiksi Boliviassa espanja) pitäisi sisältyä tarkkailijoiden ohjeellisiin nimittämisperusteisiin, sillä kyky viestiä suoraan paikallisväestön kanssa helpottaa tarkkailijoiden perehtymistä täysipainoisesti maan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen tilanteeseen;

19.

katsoo, että vaaleja edeltävänä aikana tarkkailijoiden olisi voitava tavata ehdokkaiden ja vaalilautakunnan virkailijoiden tapaamisen jälkeen vaalit toimittavan maan muita ryhmiä;

20.

on tyytyväinen saatuihin myönteisiin kokemuksiin parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskuntien toiminnasta EU:n vaalintarkkailuvaltuuskuntien puitteissa, joille ne tuovat tärkeää lisäarvoa ja antavat legitimiteettiä niiden päätelmille ja vahvistavat niiden näkyvyyttä ja hyväksymistä, mutta korostaa, että näiden päätelmien uskottavuus riippuu menetelmien tarkasta soveltamisesta koko tarkkailuprosessin aikana;

21.

suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin entisten jäsenten yhdistyksen toimiin kansainvälisten vaalitarkkailijoiden instituutin (International Election Monitors Institute, IEMI) perustamiseksi yhdessä Kanadan parlamentin entisten jäsenten ja Yhdysvaltain kongressin entisten jäsenten yhdistyksen kanssa; huomauttaa, että IEMI:n jäsenet ovat tarkkailleet useita vaaleja, ja panee myös merkille, että kaikista nykyisistä Euroopan parlamentin jäsenistä tulee aikanaan entisiä jäseniä ja että heidän asiantuntemuksensa on tulevaisuudessa korvaamatonta demokratisoitumisprosessin kehittämiseksi edelleen;

22.

pyytää vaalitarkkailuvaltuuskuntiin osallistuvia Euroopan parlamentin jäseniä noudattamaan edelleen tällaisia valtuuskuntia koskevia suuntaviivoja; korostaa vaalitarkkailijoiden toimintasääntöjen, joita sovelletaan myös parlamentin jäseniin, merkitystä;

23.

myöntää, että muutamissa tapauksissa Euroopan parlamentin tarkkailuvaltuuskunnat ovat olleet vähälukuisia, ja päättelee, että kyseisissä tapauksissa saattaisi olla järkevää lisätä osallistujamäärää ottamalla mukaan entisiä jäseniä; kehottaa Euroopan parlamentin asianomaisia päättäviä elimiä noudattamaan tätä ehdotusta;

24.

korostaa, että poliittisten ryhmien tarkkailijavaltuuskunnat eivät edusta parlamenttia, ja pyytää näitä valtuuskuntia pidättäytymään toimista, jotka voivat heikentää Euroopan parlamentin virallisten vaalitarkkailuvaltuuskuntien ja EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien uskottavuutta ja näkyvyyttä;

25.

toteaa, että EU:n toimielinten välinen ja komission sisäinen koordinaatio on yleensä ollut myönteistä; pitää kuitenkin valitettavana, että se on joissakin tapauksissa kärsinyt vakavasta yhteenkuuluvuuden puutteesta, jonka osalta olisi parantamisen varaa;

26.

korostaa erityisesti EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien tekemiä havaintoja koskevien julkisten lausuntojen koordinoinnin tärkeyttä ja julkisten kannanottojen välttämistä ennen kuin EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta esittää alustavan lausuntonsa, ja korostaa lehdistötilaisuuden – jossa alustava lausunto esitetään ensimmäistä kertaa – merkitystä näkyvyyden ja uskottavuuden kannalta; kehottaa julkaisemaan sekä lehdistötiedotteet että havaintoja koskevat raportit sellaisen aikataulun mukaisesti, jossa otetaan huomioon vaaleihin liittyvät arkaluonteiset kysymykset kyseisessä maassa;

27.

ehdottaa parlamentin ja neuvoston suhteiden parantamiseksi, että neuvosto osallistuisi vaalikoordinointiryhmän kokouksiin ja että parlamentille olisi annettava tarkkailijan asema neuvoston ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) kokouksissa;

28.

kehottaa komissiota pohtimaan assosiaatiosopimuksista tai strategisista kumppanuuksista käytävien neuvottelujen yhteydessä, miten vaaliprosesseja voitaisiin tarkkailla myös eteläisissä Välimeren maissa ja Lähi-idän maissa;

29.

katsoo, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien tehokas ja tuloshakuinen seuranta on edelleen suurin haaste ja että teknisen ja poliittisen seurannan välillä olisi tehtävä ero, ja kaikkien EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi osallistuttava tähän kaikilla tasoilla;

30.

ehdottaa, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien antamien suositusten täytäntöönpanoa seurataan tarkasti etenkin siellä, missä vaaliapua ei ole järjestetty;

31.

pyytää kaikkia EU:n toimielimiä, etenkin neuvostoa, ja jäsenvaltioiden hallituksia sisällyttämään EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien havainnot ja suositukset kyseessä olevien maiden kanssa käytäviin poliittisiin vuoropuheluihin sekä niiden virallisiin yhteydenottoihin, julistuksiin, päätöslauselmiin, lausuntoihin ja jatkotoimiin;

32.

kehottaa erityisesti komissiota sisällyttämään EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien antamat suositukset kaikkiin toimintaohjelmiin, jotka koskevat niitä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita, joissa vaalitarkkailuvaltuuskuntia käytetään;

33.

pyytää, että komissio käyttäisi näitä suosituksia pitkällä aikavälillä hyväkseen laatiessaan maakohtaisia strategia-asiakirjoja ja vuosittaisia toimintaohjelmia Euroopan kehitysrahaston ja Euroopan unionin ulkoisten rahoitusvälineiden, erityisesti kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1905/2006 (15) ja eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä 24. lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006 (16);

34.

tuomitsee aikaisemmat esimerkit käytännöistä, joissa on suhtauduttu rutiininomaisesti (”business as usual”) maihin, joiden vaalimenettelyyn EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta on suhtautunut erittäin kriittisesti; pitää toisaalta valitettavana, että EU ei aina legitimoi demokraattisia vaaleja, ja katsoo, että nämä ristiriitaisuudet heikentävät haurasta demokratiaa näissä maissa ja EU:n julkisuuskuvaa;

35.

pyytää komissiota arvioimaan huolellisesti kunkin EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan tuloksia, ottamaan oppia saaduista kokemuksista ja toteamaan selvästi loppukertomuksissa kunkin EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan metodologiset rajoitukset; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan kaikin tavoin, ettei EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien demokratiaa koskevia saavutuksia (esimerkiksi menettelytavat, tekniset käytännöt, rahoitusmahdollisuudet, vaalien rakenne) kyseenalaisteta tai mitätöidä, kun vaalimenettely on päättynyt;

36.

pyytää komissiota tutkimaan, onko mahdollista käyttää erityisvaltuuskuntia, jotka seuraavat vaalimenettelyn tiettyjä keskeisiä näkökohtia, kuten vaalien oikeudellisten puitteiden laatimista, vaaliluetteloiden laatimista ja vaalien jälkeisiä kanteluja ja valituksia, joita EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat eivät joissakin tapauksissa ole käsitelleet kattavasti;

37.

suosittelee poliittisen vuoropuhelun käynnistämistä sellaisissa tapauksissa, joissa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien antamia suosituksia ei toteuteta;

38.

ehdottaa edellä olevan kohdan mukaisesti, että Euroopan parlamentin pitäisi olla läsnä sellaisen uuden parlamentin avajaisissa, jonka vaaleissa on käytetty tarkkailijoita, ja että yhteistyötä tällaisen äskettäin valitun parlamentin kanssa pitäisi vahvistaa;

39.

suosittelee erityisen strategian täytäntöönpanoa äskettäin demokraattisesti valittujen parlamenttien tukemiseksi demokratian, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon kestävän lujittamisen mukaisesti;

40.

ehdottaa tämän vuoksi, että parlamentin olisi tutkittava tapoja ja keinoja tukea vasta valittujen parlamenttien toimintaa kiinnittäen erityistä huomiota kehitysmaihin;

41.

ehdottaa komissiolle, että se perustaisi muita mekanismeja vaaliprosessin seurantaa varten tapauksissa, joissa täysipainoisen EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettäminen ei ole mahdollista; vaatii, että neuvoston ja komission on oltava valmiita esittämään voimakkaita ja ajankohtaisia julkisia kannanottoja sellaisissa olosuhteissa toimitettavista vaaleista;

42.

katsoo, että teknisen seurannan osalta vaaliapu merkitsee välttämätöntä pitkän aikavälin strategista sitoutumista koko vaalijakson ajaksi ja se toimii parhaiten vuorovaikutuksessa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien kanssa, ja katsoo, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää vaalivalvontaelinten itsenäisyyden ja legitiimiyden lujittamiseen sekä pysyvän vaalilautakunnan perustamisen tukemiseen tilapäisen vaalilautakunnan sijasta;

43.

korostaa, että demokraattisilla vaaleilla valittuna EU:n toimielimenä parlamentilla on erityinen tehtävä EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien poliittisessa seurannassa ja erityisesti parlamentaaristen valmiuksien luomisessa;

44.

pyytää soveltuvissa tapauksissa harkitsemaan vakavasti parlamentin ja AKT-maiden parlamenttivaltuuskuntien välisen kuulemisen, yhteistyön ja tietojen vaihdon tuomaa lisäarvoa EU:n ulkosuhteiden laajemmissa puitteissa sekä suhteessa muihin kansallisiin ja kansainvälisiin vaalitarkkailutoimiin; ehdottaa työryhmien perustamista, jotta Afrikan unionin yhteistyökumppanit voivat hyötyä uuden EU–Afrikka-strategian yhteydessä vaalitarkkailijoiden asiantuntemuksesta ja kokemuksesta, kuten EU on hyötynyt ODIHR:n/ETYJ:n työmenetelmistä ja kokemuksesta;

45.

kehottaa analysoimaan edellytyksiä lyhytaikaisten yhteisten vaalitarkkailuvaltuuskuntien organisointiin AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen, Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen (EMPA) ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen (EuroLatPA) jäsenten kanssa;

46.

suosittelee AKT:n ja EU:n yhteisiä ajoittaisia tarkkailuvaltuuskuntia, kun kyse on EU:n alueella järjestettävistä vaaleista;

47.

katsoo, että sähköisellä äänestyksellä on jo nyt vaalimenettelyissä keskeinen merkitys, joka vain kasvaa, ja se saattaa synnyttää uudenlaisia vaalipetoksia; kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä kyseisen äänestystavan luotettavaa tarkkailua varten ja tarkkailijoiden kouluttamiseksi asianmukaisesti kyseiseen tehtävään;

48.

kehottaa parlamenttia hyväksymään EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntia koskevan vuosikertomuksen;

49.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, AKT:n ja EU:n yhteisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille, Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen puheenjohtajalle ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille, Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle, ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle ja demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston johtajalle.


(1)  EUVL C 303, 14.12.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1.

(3)  EYVL C 343, 5.12.2001, s. 270.

(4)  Neuvoston päätös 9262/98 — PESC 157 — COHOM 6, 3.6.1998.

(5)  Neuvoston päätös 8728/99 — PESC 165 — COHOM 4, 28.5.1999.

(6)  Neuvoston asiakirja 9990/01 — PESC 236 — DEVGEN 103 — COHOM 17, 26.6.2001.

(7)  EUVL C 131 E, 5.6.2003, s. 147.

(8)  EUVL C 58, 1.3.2008, s. 18.

(9)  PE 309/025/BUR.

(10)  PE 349/329/CPG/DEF.

(11)  PE 375/270/CPG/Rev1.

(12)  PE 375/117/CPG.

(13)  EYVL C 271, 24.9.1999, s. 57.

(14)  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(15)  EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41.

(16)  EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.


Top