52003DC0654

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE RISKIPÄÄOMAA KOSKEVAN TOIMINTASUUNNITELMAN (RCAP) TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

1. TIIVISTELMÄ

Tässä tiedonannossa raportoidaan riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä vuonna 2002 ja osittain vuoden 2003 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Tiedonanto on lajissaan viides riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen, joka tapahtui vuonna 1998. Se on myös viimeinen, koska useissa Eurooppa-neuvoston kokouksissa on asetettu ja vahvistettu vuosi 2003 määräajaksi riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiselle. //

Viides ja viimeinen vuotuinen raportti

Vuosi 2002 on ollut sopeutumisen aikaa pitkittyneeseen laskusuuntaukseen. Pääomasijoitustoiminnan kokonaismäärä EU:ssa on kasvanut hieman vuodesta 2001 ja on nyt toiseksi suurimmalla tasollaan. Painopiste on kuitenkin siirtynyt vähemmän riskialttiisiin yritysjärjestelyihin (buy-outs) ja sijoitukset keskittyvät enemmän jatkosijoituksiin, joten alkuvaiheen sijoitustoiminta, erityisesti siemenvaiheen sijoitukset, ovat joutuneet vaikeaan tilanteeseen.

Jäsenvaltioiden välillä on edelleen merkittäviä eroja, mikä on yksi osoitus erittäin pirstaleisista markkinoista Euroopassa. Sama koskee myös jäsenyyteen valmistautuvia maita, joissa riskipääomamarkkinat ovat selvästi alikehittyneet. // Merkittävä siirtyminen yritysjärjestelyihin Erittäin pirstaleiset markkinat

Yhdysvaltojen etumatka on säilynyt. Sijoitustoiminta on edelleen kaksinkertaisella tasolla Yhdysvalloissa Eurooppaan verrattuna. Tilanne on kuitenkin parantunut vuodesta 2001, jolloin sijoitusten määrä Yhdysvalloissa oli kolminkertainen, ja vuodesta 2000, jolloin se oli nelinkertainen. Kaiken kaikkiaan etumatka on kuitenkin vielä suuri. Lisäksi Yhdysvalloissa sijoitetaan edelleen enemmän rahaa (poliittisesti herkkiin) yrityksiin varhaisvaiheessa. // Yhdysvaltojen etumatka sijoitustoiminnassa säilyy

EU:n sääntelyjärjestelmä on parantunut merkittävästi. Verotuskysymykset muodostavat heikoimman puolen. Lisääntyvä tietoisuus yrittäjyyden merkityksestä kuormittaa tulevina vuosina paljon yhteisön asialistaa. Sama koskee T&K-toimintaa, jonka osalta on kehitteillä merkittäviä toimenpiteitä vuoteen 2010 mennessä. Myös julkista rahoitusta on hyväksytty johdonmukaisesti, mikä osoittaa riskipääoma-alan valtiontukipolitiikan olevan onnistunutta. // Huomattavaa edistystä useimmilla aloilla

Kun tarkastellaan riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman kattamaa koko ajanjaksoa, edistys on ollut huomattavaa ja kaikki poliittiset sekä monet tekniset tavoitteet on saavutettu. Euroopan riskipääomamarkkinat ovat nyt paljon suuremmat, kypsemmät ja ammattimaisemmat kuin vuonna 1998. Yritykset ja viranomaiset Euroopassa ovat nykyisin hyvin tietoisia alan tärkeydestä ja tämän tyyppisen rahoituksen tarjoamista mahdollisuuksista. Riskipääomaa koskevalla toimintasuunnitelmalla on ollut poliittinen rooli suoraan tai välillisesti riskipääomatoimintoihin osallistuvien tukijana. Sen taustalla oleva filosofia on jo leviämässä muihin alueellisiin, kansallisiin ja yhteisön toimintalinjoihin ja ohjelmiin. Myös Euroopan parlamentti on tukenut sitä voimakkaasti. Tämä on jo sinällään saavutus.

Komissio seuraa jatkossakin tiiviisti Euroopan riskipääomamarkkinoita pitääkseen kehityksen yllä. Se analysoi aloja, joilla toiminta ei vielä ole tehokasta, esittääkseen tarvittaessa suosituksia ja ehdotuksia Lissabonissa asetettua vuoden 2010 määräaikaa silmällä pitäen. // Useimmat toiminta-suunnitelman tavoitteista on saavutettu Mahdollisia jatkotoimia analysoidaan

Nopean kasvun yrityksiin erikoistuneiden pörssien tilanne aiheuttaa erityistä huolta. Jäsenyyteen valmistautuvien maiden liittyessä yhteisöön toukokuussa 2004 EU:ssa on niin paljon pörssejä, että ne eivät pysty jatkamaan kannattavaa toimintaa pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on periaatteessa kaksi suurta pörssiä (NYSE + NASDAQ) sekä muutama menestyksekäs vaihtoehtoinen kaupankäyntijärjestelmä (Alternative Trading System, ATS). // Liian paljon pörssejä EU:ssa

Monien, pääasiassa pienten pörssien olemassaolo hajauttaa pienten kasvuyritysten saatavilla EU:ssa olevan likviditeetin nostaen pääomakustannuksia ja vähentäen pääomasijoittajien mahdollisuuksia sijoituksista irtautumiseen. Onkin tullut aika, että pienemmät eurooppalaiset pörssit yhdistyvät virallisesti luoden eurooppalaisille nopeasti kasvaville yrityksille yhteisen eurooppalaisen likviditeettivaraston, joka perustuu yhteisiin, tiukkoihin yleiseurooppalaisiin kaupankäyntiä ja omistajaohjausta (corporate governance) koskeviin sääntöihin, joita parhaillaan kehitetään rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmassa. Alueelliset pörssit voisivat myös yhdistyä tähän yleiseurooppalaiseen erikoisverkostostoon - ja siten suurempiin pörsseihin. Komissio suhtautuisi myönteisesti tätä koskevaan alan strategiseen aloitteeseen. // Nopeasti kasvavien yritysten infrastruktuuria on parannettava

2. JOHDANTO //

Sen jälkeen kun riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma (RCAP) hyväksyttiin [1] vuonna 1998, komissio on julkaissut vuosittain neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoitetun tiedonannon toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä. Tämä viides raportti [2] edistymisestä kattaa vuoden 2002 ja osittain vuoden 2003 kolme ensimmäistä vuosineljännestä. Se sisältää myös yleisen arvion RCAP:n kattamasta koko ajanjaksosta (1998-2003 [3]) sekä puitteet mahdollisille jatkotoimille. // Viides ja viimeinen RCAP-raportti

[1] Perustuen tiedonantoon "Riskipääoma: Avain työpaikkojen luomiseen Euroopan unionissa", SEC(1998) 552, huhtikuu 1998.

[2] Aikaisemmat raportit olivat KOM(1999) 493, 20.10.1999, KOM(2000) 658, 18.10.2000, KOM(2001) 605, 25.10.2001 ja KOM(2002) 563, 16.10.2002.

[3] Lissabonissa (maaliskuussa 2000) kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaati tätä määräaikaa RCAP:n toteuttamiselle, ja seuraavat keväällä kokoontuneet Eurooppa-neuvostot (Tukholma ja Barcelona) ovat vahvistaneet sen.

RCAP:n tavoitteena oli poistaa yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla vallitsevat sitkeät sääntely- ja hallinnolliset esteet, jotka saattavat estää todellisten yhtenäismarkkinoiden luomisen riskipääoma-alalla. Tässä suhteessa toimintasuunnitelma on rakenneuudistuksen avaintekijä kuten Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto myönsi. // Tavoitteena riskipääoma-alan yhtenäismarkkinat

Tämän tiedonannon on laatinut komission riskipääomaa käsittelevä työryhmä, jossa on mukana EIR:n edustajia. Alan edustajien (EVCA ja muut) tiivis kuuleminen on jatkunut ja niiden mielipiteet ovat rikastuttaneet keskusteluja. // Jatkuvat yhteydet alan edustajiin

Luku 3 sisältää merkityksellisten markkinoiden analyysin ja keskipitkän aikavälin näkymät. Luvussa 4 tarkastellaan sääntelykysymyksiä. Luku 5 koskee verokysymyksiä. Luvussa 6 keskitytään yrittäjyyden kehittymiseen. Luku 7 koskee T&K-kysymyksiä. Luvussa 8 kuvaillaan julkisen rahoituksen eri puolia. Luku 9 sisältää toimintasuunnitelman kattamaa koko ajanjaksoa koskevat päätelmät. Luvussa 10 ehdotetaan mahdollisia jatkotoimia. Lopuksi asiakirjaan sisältyy useita liitteitä. // Asiakirja muodostuu yhdeksästä luvusta ja liitteistä

3. MARKKINOIDEN KEHITYS [4] //

[4] EU:ta koskevat luvut ovat peräisin tutkimuksesta, jonka PWC on laatinut EVCA:n toimeksiannosta ja joka on julkaistu EVCA:n vuosikirjassa 2003. Yhdysvaltoja koskevat luvut ovat peräisin tutkimuksesta, jonka PWC ja Venture Economics ovat laatineet NVCA:n toimenksiannosta (ns. Money Tree Survey). Nämä lähteet on valittu muiden sijasta, sillä niissä annetaan johdonmukaisesti tietoja eri maista (vaikka EU:ta ja Yhdysvaltoja koskevat luvut eivät olekaan täysin vertailukelpoisia) ja useilta vuosilta.

3.1. Pääomasijoittaminen EU:ssa vuonna 2002 //

Vuonna 2002 pääomasijoitusten kokonaisarvo EU:ssa, mukaan luettuina sekä riskipääoma että buy-out -sijoitukset eli yritysjärjestelyt, oli 27 miljardia euroa eli 0,29 prosenttia BKT:stä. Tämä merkitsee pientä kasvua vuodesta 2001. Pääomasijoituksia saaneiden yritysten määrä oli 7 800, ja niistä kolmannes oli huipputeknologiayrityksiä. // Pääomasijoittaminen lisääntyi hieman vuodesta 2001

>VIITTAUS KAAVIOON>

//

Vaikka sijoitustoiminnan määrä ei pienentynyt, painopiste siirtyi riskipääomasta buy-out -sijoituksiin. Tarkemmin sanottuna pääomasijoitusten kasvu EU:ssa vuonna 2002 johtui buy-out -sijoituksista, jotka lisääntyivät viime vuonna 57 prosenttia 10,7 miljardista eurosta 16,8 miljardiin euroon eli 0,18 prosenttiin BKT:stä. Riskipääomasijoitukset supistuivat 12,7 miljardista eurosta 10,1 miljardiin euroon eli 0,11 prosenttiin BKT:stä. Erityisesti lasku kohdistui huipputeknologian riskipääomasijoituksiin (liite 4), jotka vähentyivät 5,7 miljardista eurosta 3,3 miljardiin euroon eli 41 prosenttia. // Riskipääoma vähentyi, buy-out -sijoitukset lisääntyivät

>VIITTAUS KAAVIOON>

//

Kuten aikaisempina vuosina myös vuonna 2002 jäsenvaltioiden välillä oli merkittäviä eroja pääomasijoittamisen kasvussa. Kasvu oli voimakasta Ranskassa (78 %), Suomessa (78 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (52 %). Sitä vastoin sijoitustoiminta väheni merkittävästi Kreikassa (-56 %), Saksassa (-43 %) ja Portugalissa (-37 %). Absoluuttisesti mitattuna pääomasijoittaminen oli voimakkainta [5] Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa kokonaissijoitukset olivat 10,4 miljardia euroa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa myös pääomasijoittamisen taso prosentteina suhteessa BKT:hen oli suurin (0,63 %). Toisena oli Ruotsi 0,58 prosentilla suhteessa BKT:hen. Sijoitustasot olivat korkeita myös Ranskassa (0,39 %), Alankomaissa (0,39 %) ja Suomessa (0,33 %). // Jäsenvaltioiden välillä edelleen eroja

[5] EVCA:n luvuissa sijoitus määritellään tietyssä maassa tehdyksi sen perusteella, että sijoituksen tekijä on paikallinen pääomasijoitusyhtiö riippumatta sijoituksen sijaintipaikasta. Sen vuoksi joidenkin maiden lukuihin sisältyy sijoituksia ulkomaille. Jäsenyyteen valmistautuvien maiden tapauksissa suuria maahan tulevia sijoituksia on laskettu kyseessä olevan pääomasijoitusrahaston kotimaan sijoitusmääriin.

>VIITTAUS KAAVIOON>

//

Kun pääomasijoituksia tarkastellaan sijoitusten kohdeyritysten lukumäärän perusteella (liite 5), kuva muuttuu mutkikkaammaksi. EU:n pääomasijoitusyhtiöiden tukemien yritysjärjestelyiden lukumäärä lisääntyi 13 prosenttia, mikä viittaa siihen, että sijoitusmäärän 57 prosentin kasvu saattaa olla seurausta useista monen miljardin euron kaupoista. Myös riskipääomasijoitusten kohteena olevien yritysten lukumäärä kasvoi, vaikkakin vähän, huolimatta sijoitusmäärän 26 prosentin laskusta vuonna 2002. //

Eurooppalaisten pääomasijoitusyhtiöiden kerätyt varat vuonna 2002 olivat 27,5 miljardia euroa, mikä on hieman alle kaksi kolmasosaa edellisenä vuonna kerätyistä varoista. Näin ollen lasku ennätysvuoden 2000 tasolta jatkui. Tästä laskusuuntauksesta huolimatta vuonna 2002 kerättiin varoja kuitenkin yhä huomattavasti enemmän kuin vuosina 1997-1998, jolloin Euroopan pääomasijoitusmarkkinat kasvoivat merkittävästi. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että Euroopan pääomasijoitusala on saavuttanut tietyn kypsyyden. // Kerätyt varat vähenivät

Viime vuosikymmenen aikana suurin osa pääomasijoittamiseen kerätyistä varoista on tullut pankeilta, eläkerahastoilta ja vakuutusyhtiöiltä. Vuosina 1993-2002 pankit ovat keränneet 50 miljardia euroa, eläkerahastot 40 miljardia euroa ja vakuutusyhtiöt 25 miljardia euroa. Yhteenlaskettuna niiden osuus kaikista kerätyistä varoista on vaihdellut 67 prosentista (vuonna 1997) 56 prosenttiin (vuonna 2002). Valtion virastoja lukuun ottamatta kaikki sijoittajaryhmät pienensivät pääomasijoitusosuuttaan vuosina 2001 ja 2002, eläkerahastot eniten. Vuonna 2002 eläkerahastot käyttivät pääomasijoitusten rahoittamiseen 4,3 miljardia euroa, kun vastaava summa vuonna 2001 oli 10,2 miljardia euroa. Vakuutusyhtiöt käyttivät pääomasijoituksiin 3,6 miljardia euroa vuonna 2002, kun edellisenä vuonna summa oli 4,7 miljardia euroa. Pankkien pääomasijoituksiin vuonna 2002 käyttämä määrä oli 6,8 miljardia euroa, kun vastaava luku vuonna 2001 oli 9,2 miljardia euroa. Voidaan olettaa, että suurin osa pankeilta tulevista varoista oli suunnattu kuitenkin niiden omille pääomasijoitusyhtiöille. // Eläkerahastojen pääomasijoitukset vähenivät voimakkaasti

Vuonna 2002 riskipääomasijoituksiin kerättiin varoja 8,5 miljardia euroa, eli huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2001, jolloin summa oli 15,0 miljardia euroa. Yritysjärjestelyihin kerättyjen varojen osalta tilanne oli parempi, 18,3 miljardia euroa vuonna 2002 verrattuna 23,3 miljardiin euroon vuonna 2001. //

Vuonna 2002 Euroopan riskipääomasijoitusten kokonaismäärä oli 10,7 miljardia euroa, josta 3 miljardia oli alkuvaiheen sijoituksia ja 8 miljardia laajennusvaiheen sijoituksia (liite 6). Alkuvaiheen sijoitukset jakaantuivat siemenvaiheen sijoituksiin (305 miljoonaa euroa, lasku edellisestä vuodesta 43 %) ja käynnistysvaiheen sijoituksiin (2,6 miljardia euroa, lasku edellisestä vuodesta 28 %). Sijoitusten kohteena oli yli 500 siemenvaiheen yritystä, ja keskimääräinen sijoitussumma oli 570 000 euroa. Yli 2 700 käynnistysvaiheen yritystä sai rahoitusta, jonka suuruus keskimäärin oli lähes miljoona euroa. Lähes 3 900 laajennusvaiheen yritystä sai riskipääomasijoituksen, jonka keskimääräinen suuruus oli 1,8 miljoonaa euroa. // Laskusuuntaus vaikuttanut enemmän siemenvaiheen sijoituksiin

Euroopan pääomasijoitusalan kasvusta ja kypsyydestä on merkkinä se, että vuoden 2002 lopussa EU:ssa oli hieman yli 5 500 pääomasijoitusjohtajaa (liite 7). Tämä on 6,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2001, mutta 68 prosenttia enemmän kuin vuonna 1998, jolloin lukumäärä oli 3 275. // Johtajien määrä vakiintunut

Vuoden 2001 jälkeen sijoituskustannusten perusteella laskettujen poistojen (liite 8) määrä on siirtynyt eri tasolle vuosien 1993-2000 tasolta. Vuonna 2002 irtautumisista 31 prosenttia, laskettuna alkuperäisen sijoitusten kustannusten perusteella, tehtiin poistoina. // Poistot ovat lisääntyneet

3.2. Pääomasijoitusmarkkinat jäsenyyteen valmistautuvissa maissa //

Pääomasijoitusmarkkinat jäsenyyteen valmistautuvissa maissa ovat eri kehitysasteilla. Sijoitusten määrää suhteessa BKT:hen on suurin Unkarissa. Vuonna 2001 paikallisten pääomasijoitusyhtiöiden pääomasijoitukset Unkarissa olivat 0,23 prosenttia suhteessa BKT:hen eli lähellä EU:n keskiarvoa, joka oli 0,27 prosenttia suhteessa BKT:hen kyseisenä vuotena. Markkinoiden yleisen kehityksen mukaisesti Euroopassa määrä kuitenkin pieneni voimakkaasti vuonna 2002, 0,03 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Absoluuttisesti tarkasteltuna sijoitustoiminta väheni 88 prosenttia eli 17 miljoonaan euroon edellisen vuoden 143 miljoonasta eurosta. // Kehitystasot vaihtelevat jäsenyyteen valmistautuvissa maissa

Puolan markkinat ovat edelleen suhteellisesti erittäin pienet tarkasteltaessa sijoituksia suhteessa BKT:hen, jotka olivat 0,06 prosenttia vuonna 2002 ja 0,08 prosenttia vuonna 2001. Absoluuttisesti tarkasteluna vuoden 2002 sijoitusmäärä, 137 miljoonaa euroa, oli samalla tasolla kuin joissakin pienissä jäsenvaltioissa. Tsekin ja Slovakian pääomasijoitusmarkkinoiden voidaan katsoa saavuttaneen kriittisen massan. Vuonna 2002 sijoitusten määrä oli Tsekissä 27 miljoonaa euroa ja Slovakiassa 5 miljoonaa euroa. //

Kuten jäsenvaltioiden pienimmillä markkina-alueilla, pääomasijoitustoiminta Tsekissä, Unkarissa, Puolassa ja Slovakiassa keskittyi riskipääomaan ja buy-out -sijoituksia oli vähän tai ei ollenkaan. Pankit olivat vuonna 2002 tärkein rahoituslähde, vaikka Slovakiassa valtion virastoilla oli merkittävä rooli. Vuonna 2002 pääomasijoitukset Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Sloveniassa olivat yhteensä alle 5 miljoonaa euroa. Kyproksen ja Maltan osalta ei ollut saatavilla tietoja. // Buy-out -sijoitusten puuttuminen

3.3. Pääomasijoittaminen EU:ssa Yhdysvaltoihin verrattuna //

Riskipääomasijoittaminen on supistunut Euroopassa vähemmän kuin Yhdysvalloissa, minkä seurauksena riskipääomasijoitusten taso on tasapainoisempi. Riskipääomasijoitukset ovat kuitenkin edelleen eri tasoilla. Huolimatta lähes 50 prosentin laskusta, riskipääomasijoitukset ovat Yhdysvalloissa (liite 2) yhä 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna EU:n arvoon, joka on 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Absoluuttisesti mitattuna riskipääomasijoittaminen oli Yhdysvalloissa (20 miljardia euroa) kaksi kertaa suurempaa kuin EU:ssa (10 miljardia euroa). // Supistuminen voimakkaampaa Yhdysvalloissa

>VIITTAUS KAAVIOON>

//

Euroopassa alkuvaiheen sijoitusten osuus riskipääomasijoituksista on hieman suurempi kuin Yhdysvalloissa. Tämä näyttää olevan ristiriidassa yleisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan Yhdysvalloissa alkuvaiheen yritysten on helpompi saada pääomaa kuin Euroopassa. Koska riskipääomasijoitusten suhteellinen määrä Yhdysvalloissa on aikaisempina vuosina ollut usein suurempi kuin Euroopassa, alkuvaiheen riskipääomarahoitusta on enemmän Yhdysvalloissa. // Alkuvaiheen rahoitus kokonaisuudessaan suurempaa Yhdysvalloissa

Lisäksi Yhdysvalloissa noin 60 prosenttia yrityksistä, joihin tehdään riskipääomasijoitus, kuuluvat alkuvaiheen yrityksiin, kun taas Euroopassa vastaava luku on noin 40 prosenttia. Yhdysvalloissa noin 20 prosenttia riskipääomasijoituksista suuntautuu yrityksille, jotka saavat riskipääomaa ensimmäistä kertaa, ja 80 prosenttia yrityksille, joihin on jo sijoitettu riskipääomaa. Sitä vastoin Euroopassa vastaavat luvut ovat 75 prosenttia ja 25 prosenttia. Tämä voi olla merkki siitä, että yhdysvaltalainen riskipääomasijoittaja on yleensä kokeneempi ja halukkaampi noudattamaan pitkäaikaista strategiaa, toisin sanoen tekemään sijoituksia useissa erissä eikä ainoastaan yhtenä suurena pääomasiirtona, joka on tavallisempaa kaikesta päättäen vähemmän kokeneelle yksittäisen sijoituksen tekevälle riskipääomasijoittajalle Euroopassa. Koska kohdeyritystä voidaan tarkastella ennen jokaista maksuerää, yhdysvaltalainen riskipääoman sijoittaja liittää todennäköisemmin sijoitukseensa sitoumuksen, joka koskee valvontaa ja johdon tukea. // Yhdysvalloissa sijoitukset keskittyvät enemmän jatkosijoituksiin

Myös Yhdysvaltojen markkinoilla varojen keräys pääomasijoittamiseen on laskenut jyrkästi. Vuonna 2002 kerättiin varoja 30,9 miljardia dollaria verrattuna 82,6 miljardiin dollariin vuonna 2001 ja 180,2 miljardiin dollariin ennätysvuonna 2000. Kerättyjä mutta sijoittamattomia varoja on erittäin paljon. Riskipääomaksi kerättyjen varojen määrä oli 6,9 miljardia dollaria vuonna 2002 verrattuna 40,7 miljardiin dollariin vuonna 2001 ja 106,9 miljardiin dollariin vuonna 2000. Koska uusien riskipääomavarojen keräys oli vähäistä vuonna 2002, 26 riskipääomarahastoa peruutti noin 5 miljardin dollarin sitoumukset houkuttelevien sijoitusten puutteen vuoksi. Vuonna 2002 riskipääomasijoituksiin kerätyt nettovarat olivat siten ainoastaan 1,9 miljardia dollaria. Edellisen kerran kerätyt riskipääomavarat olivat tällä tasolla vuonna 1991. // Paljon sijoittamattomia varoja

3.4. Sijoituksista irtautuminen ja nopean kasvun osakemarkkinat //

Vuonna 2002 pääomasijoittajat irtautuivat sijoituksistaan 4 911 yrityksessä Euroopassa verrattuna 6 293 yritykseen vuonna 2001. Yrityksiä myytiin 821 vuonna 2002 ja 1 233 vuonna 2001. Sijoituskustannusten perusteella myynnin osuus kaikista divestoinneista vuonna 2002 oli 17 prosenttia kun se edellisenä vuotena oli 34 prosenttia. Vuonna 2002 sijoituskustannusten perusteella pääomasijoitusten avulla toteutettujen listautumisantien (mukaan lukien buy-out -järjestelyihin liittyvät annit) suuruus oli 703 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2001 oli 250 miljoonaa euroa. Euroopan pörsseissä oli vuonna 2002 listattu 41 pääomasijoituksilla tuettua yritystä kun vastaava luku edellisenä vuotena oli 47. Vuonna 2003 markkinoiden vastaanottokyky heikkeni entisestään. // Irtautumisten määrä vähentynyt

Kuten liite 9 osoittaa, kolmen viime vuoden aikana Frankfurtin Neuer Markt, Euronextin Nouveau Marché, Lontoon AIM ja Nasdaq Europe ovat menettäneet suurimman osan arvostaan. Menetys on ollut suurempi kuin Euroopan tärkeimpien pörssimarkkinoiden kokema menetys. Lisäksi yksikään kasvumarkkinoista ei ollut vielä (vuoden 2003 puolivälissä) saavuttanut vuoden 1998 alun tasoa. Sijoittajien haluttomuudesta sijoittaa pieniin kasvuyrityksiin seurauksena oleva alhainen kaupankäyntivolyymi on johtanut päätöksiin sulkea Neuer Markt ja Nasdaq Europe. Euroopan kasvualan pörssejä verrataan usein Yhdysvaltojen Nasdaqiin, joka kuitenkin perustettiin jo vuonna 1971 ja jonka listoilla on yli 4 000 yritystä, myös joitakin suurimmista maailmanlaajuisista yrityksistä, jotka kuuluvat aina huomattavissa määrin sijoittajien osakesalkkuihin. Tämä voi selittää, miksi Nasdaq menetti suhteessa vähemmän markkina-arvostaan alkuvuoden 2000 romahduksen jälkeen ja miksi sen elpyminen on ollut voimakkaampaa. // Nasdaqilla menee paremmin kuin EU:n kasvumarkkinoilla

Vuonna 2002 listautumisantien määrä väheni jälleen. Nouveau Marchéen listattiin ainoastaan kaksi uutta yritystä vuonna 2002, kun vuonna 2001 vastaava luku oli 10 ja vuonna 2000 puolestaan 52. Neuer Marktiin listattiin vuonna 2002 yksi uusi yritys verrattuna 11 yritykseen vuonna 2001 ja 133 yritykseen vuonna 2000. Nuovo Mercatoon ei listattu uusia yrityksiä vuonna 2002 verrattuna viiteen listaukseen vuonna 2001 ja 30 listaukseen vuonna 2000. Nuevo Mercadoon ei listattu uusia yrityksiä vuonna 2002 verrattuna kuuteen yritykseen vuonna 2001. AIM:ään listattiin 60 uutta yritystä vuonna 2002 verrattuna 94 yritykseen vuonna 2001 ja 179 yritykseen vuonna 2000. Vuoden 2002 lopussa AIM:ssä oli listattuna 704 yritystä (629 yritystä vuoden 2001 lopussa), Nouveau Marchéssa 135 (164), Nuovo Mercatossa 45 (45), Nuevo Mercadossa 13 (13) ja Neuer Marktissa 240 (326 vuoden 2001 lopussa). Liite 10 sisältää tietoja kaupankäyntimääristä. Saatavilla olevat vuotta 2003 koskevat tiedot eivät ole rohkaisevia. Vuoden puoliväliin mennessä ainoastaan yksi listautumisanti oli toteutettu Nuevo Mercadossa ja 12 uutta listausta AIM:ssä. // Listautumisannit vähenevät entisestään

Euroopan osakemarkkinoiden, niin kansallisten kuin alueellistenkin, meneillä oleva yhdentyminen lisää sijoittajien mahdollisuuksia käydä tehokkaasti kansainvälistä osakekauppaa. Euroopan markkinoiden likviditeetti lisääntyy. Tämä parantaa edellytyksiä kasvuyritysten listautumiseen, mutta se ei voi korvata sijoittajien luottamusta vastikään listattujen kasvuyritysten tuleviin mahdollisuuksiin sijoituspäätöksiä ohjaavana tekijänä. // Elpyminen edellyttää sijoittajien luottamusta

3.5. Pääomasijoittamisalan näkymät Euroopassa //

Pääomasijoitusten kokonaismäärä vuonna 2002 oli toiseksi korkeimmalla tasolla koskaan (liite 1) ja lähes kolminkertainen verrattuna vuoteen 1997, joka oli ensimmäinen erittäin nopean kasvun vuosi Euroopan markkinoilla. Tämä viittaa siihen, että pääomasijoittaminen Euroopassa on saavuttanut sellaisen tason ja kypsyyden, jonka ansiosta se on pystynyt selviytymään viimeaikaisista takaiskuista suhteellisen hyvin. // 2002 toiseksi paras vuosi koskaan

Vuonna 1997 sekä riskipääoma- että buy-out -sijoitukset olivat 4,8 miljardia euroa. Vuonna 2002 riskipääomasijoitukset EU:ssa olivat 10,1 miljardia euroa verrattuna 12,7 miljardiin euroon vuonna 2001, kun taas buy-out -sijoitukset nousivat korkeimmalle tasolleen koskaan, 16,8 miljardiin euroon. Näyttää siltä, että riskipääomasijoitukset vähenevät edelleen, vaikkakin hitaammin, kun taas buy-out -sijoitukset ovat lisääntymässä. // Siirtyminen buy-out -sijoituksiin

Kun vuosina 1997-2001 uusiin sijoituksiin kerätyt varat ylittivät selvästi sijoitukset, vuonna 2002 kerätyt varat olivat yhtä suuret kuin sijoitusmäärä kuten myös oli ennen vuotta 1997. Vuonna 2003 varojen keräys on asteittain vaikeutunut myös vakiintuneille sijoitusrahastoille, joiden toiminta on aikaisemmin ollut vakuuttavaa. // Varainhankinta vaikeampaa

Vuonna 2002 kehittyi pankkien keskuudessa selvä suuntaus luopua pääomasijoittamiseen liittyvistä toiminnoistaan. Viiden viime vuoden aikana pankeilta on tullut keskimäärin 26 prosenttia kaikista Euroopassa kerätyistä varoista. Pankkien vetäydyttyä pääomasijoitusyhtiöistään niiden kiinnostus huolehtia näiden yhtiöiden tulevasta rahoituksesta todennäköisesti pienenee eikä ole selvää, vaikuttaako tämä enemmän buy-out- vai riskipääoma-alaan. // Pankit luopuvat osasta pääomasijoitustoiminnoistaan

Eläkerahastoilta tulevan rahoituksen osuus on pysynyt viiden viime vuoden aikana vakaana myös kasvumarkkinoilla, keskimäärin 23 prosentissa. Toiminnan monipuolistamista oman pääoman kaltaisiin varoihin, joiden sykli eroaa pörssinoteeratuista osakkeista, pidetään yleensä hyvänä. Pörssinoteerattujen osakkeiden hintojen romahduksen vuoksi pääomasijoitusten osuus niiden sijoitussalkuissa ylittää nyt usein tavoitearvon ja lyhyellä aikavälillä ne voivat olla haluttomia suuntaamaan lisävaroja pääomasijoituksiin. Vaikka keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä eläkevastuiden lisääntyvä rahoitus Euroopassa voisi lisätä huomattavasti pääoman tarjontaa, eräissä jäsenvaltioissa suuntauksella kohti maksuperusteisia järjestelmiä voisi olla päinvastainen vaikutus. // Eläkerahastojen sijoitusten tasapainottuminen odotettavissa

On merkkejä siitä, että pääomasijoitukset ovat saamassa hyväksyntää erillisenä omaisuuseränä. Tarvittava esikuva-analyysi asettaa kuitenkin merkittäviä haasteita. Alalla toteutetaan rohkaisevia hankkeita yleisesti hyväksyttyjen tapojen ja tilastojen kehittämiseksi tällaisten sijoitusten kannattavuuden mittaamiseksi. // Asianmukaisia vertailuarvoja kehitetään

Irtautumismahdollisuuksien puutetta pidetään yleensä merkittävimpänä Euroopan pääomasijoitusmarkkinoiden elpymistä estävänä tekijänä, erityisesti alkuvaiheen ja teknologiayrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten osalta. Irtautumisten vähyys on erityisen huolestuttavaa ottaen huomioon suuret sijoitustasot vuosina 1998-2000. Tavanomaisissa olosuhteissa näiden sijoitusten pitäisi olla luovutuskypsiä aivan lähiaikoina. Sen vuoksi yritykset ovat yhä suuremmassa määrin riippuvaisia jatkovaiheen riskipääomasijoituksista, mikä lisää väliaikaisesti tällaisen rahoituksen kysyntää [6]. // Irtautumismahdollisuuksien puutetta pidetään pääongelmana

[6] Tämä koskee erityisesti biotieteiden alan yrityksiä, joiden tuotekehitysajat ovat pitkiä ja pääomatarpeet suuria.

4. SÄÄNTELYYN LIITTYVÄT SEIKAT //

Riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman laatimisesta alkaen vuonna 1998 asianmukaisten sääntelypuitteiden luominen sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla on ollut poliittisesti ensisijainen tehtävä. Näin tunnustetaan se, että ilman uudenaikaisia ja joustavia oikeudellisia ja hallinnollisia sääntöjä, jotka perustuvat riskipääoma-alan toimijoiden (tarjontapuoli) ja yritysten (kysyntäpuoli) tarpeisiin, riskipääomamarkkinat eivät kukoista Euroopassa. Kuten jäljempänä kuvaillaan (ks. myös liite 11), tämän tavoitteen saavuttamisessa on jo edistytty huomattavasti [7] vuodesta 1998. // Asianmukaisten sääntelypuitteiden muodostamisessa on edistytty huomattavasti

[7] Ks. Brysselissä 20.-21. maaliskuuta 2003 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien 8 kohta.

4.1. Rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmaan (FSAP) [8] sisältyvät toimenpiteet //

[8] Nämä toimenpiteet vaikuttavat ensisijaisesti riskipääoman tarjontapuoleen.

Rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman toteuttaminen edistyy hellittämättä [9] ja sen odotetaan valmistuvan huhtikuuhun 2004 mennessä kuten Brysselissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaati. Tämä osuu samaan aikaan nykyisen Euroopan parlamentin viimeisen istunnon kanssa ja jättää riittävästi aikaa (tavallisesti 18 kuukautta) viimeisten hyväksyttyjen toimenpiteiden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ennen vuoden 2005 loppua. Kun neuvottelut jäljellä olevista FSAP:n toimenpiteistä on saatu päätökseen, yhteisön toiminnassa olisi loogisesti siirryttävä varmistamaan yhdenmukainen täytäntöönpano ja soveltaminen Euroopan tasolla, uudet jäsenvaltiot mukaan luettuina. FSAP:hen sisältyvien riskipääomaa koskevien toimenpiteiden alalla edistys on ollut erityisesti merkittävää: // RCAP:n täytäntöönpano edistyy suunnitelmien mukaan

[9] Ks. "Eight Report - Financial Services/Nine months left to deliver the FSAP", 3.6.2003, www.europa.eu.int/comm (sisämarkkinat, rahoituspalvelut).

Toimenpide: "Tarjousesitedirektiivien uudistaminen yritysten rajatylittävän pääoman hankkimisen helpottamiseksi" (esimerkiksi listautumisannin avulla) //

Uusi tarjousesitedirektiivi hyväksyttiin 15. heinäkuuta 2003. Kun se on saatettu osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä on helpompaa ja halvempaa kerätä pääomaa kaikkialta EU:sta jonkin jäsenvaltion sääntelyviranomaisen myöntämän luvan perusteella. Tämä helpottaa irtautumista riskipääomasijoituksista (listautumisannit) ja yritysten tuontia kasvualojen osakemarkkinoille. // Tarjousesitedirektiivi hyväksyttiin kesällä 2003

Toimenpide: "Sellaisten toiminnan vakautta koskevien sääntöjen antaminen, joiden nojalla institutionaaliset sijoittajat voivat tehdä riskipääomasijoituksia" //

Direktiivi lisäeläkerahastoista hyväksyttiin 13. toukokuuta 2003. Kun se on saatettu osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä (24 kuukautta), se luo lisämahdollisuuksia riskipääoma-alalle. Tältä osin Brysselissä keväällä kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota tarkastelemaan esteitä, joita eläkerahastot kohtaavat sijoittamisessa riskipääomamarkkinoille (puheenjohtajan päätelmien 31 kohdan toinen luetelmakohta). Toisaalta määräaika vuonna 2001 annettujen yhteissijoitusyrityksiä koskevien direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä oli elokuu 2003. // Kauan odotettu eläkerahastodirektiivi on viimein hyväksytty

Toimenpide: "Voimassaolevien tilinpäätös- ja -tilintarkastusvaatimuksien arviointi" //

Kansainvälisten tilinpäätössuositusten (International Accounting Standards, IAS) soveltamisesta EU:ssa annetun neuvoston asetuksen lisäksi komissio hyväksyi 19. toukokuuta 2003 direktiivin [10], jolla jäsenvaltioiden sallitaan vapauttaa enemmän pk-yrityksiä osittain tilinpäätösraportointia koskevista velvollisuuksista. Lisäksi neljättä ja seitsemättä tilinpäätösdirektiiviä on uudistettu [11]. Toisaalta komissio on viimeaikaisten rahoitusalan skandaalien vuoksi antanut 21. toukokuuta 2003 tiedonannon [12] lakisääteisen tilintarkastuksen prioriteeteista tilintarkastuksen laadun parantamiseksi ja tilintarkastajien riippumattomuuden lisäämiseksi. // Tilinpäätös- ja tilintarkastuspuitteita on uudistettu

[10] Direktiivi 2003/38/EY, annettu 13.5.2003, EYVL L 120, 15.5.2003, s. 22-23.

[11] Direktiivi 2003/51/EY, annettu 18.6.2003, EYVL L 178, 17.7.2003, s. 16-22.

[12] KOM(2003) 286 lopullinen.

Toimenpide: "Omistajaohjauksen valiokäytänteiden levittäminen" //

Välttääkseen paljon julkisuutta saaneiden rahoitusalan skandaalien haitallisen vaikutuksen komissio hyväksyi 21. toukokuuta 2003 toimintasuunnitelman sisältävän tiedonannon [13] yhtiöoikeudesta ja omistajaohjauksesta (Corporate Governance). Kuulemismenettelyn jälkeen komissio ehdottanee erityisiä toimenpiteitä syksyllä 2003. // Toimintasuunnitelma on jo käynnissä

[13] KOM(2003) 284 lopullinen.

4.2. Rahoituspalveluja koskevaan toimintasuunnitelmaan kuulumattomat toimenpiteet [14] //

[14] Näillä sääntelytoimenpiteillä on tarkoitus edistää riskipääoman kysyntäpuolta.

Rahoituspalveluja koskevaan toimintasuunnitelmaan kuulumattomien riskipääomatoimenpiteiden alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä: //

Toimenpide: "Maksukyvyttömyyttä ja konkurssia koskevan lainsäädännön uudistaminen" [15] //

[15] Aihetta käsitellään seuraavissa julkaisuissa: "The European Restructuring and Insolvency Guide 2002/2003", White Page, 2002; ja "Bankrupcy and Insolvency", EVCA, toukokuu 2002.

BEST-hankkeen Restructuring, Bankrupcy and a Fresh Start asiantuntijaryhmän viides ja viimeinen kokous järjestettiin 16. toukokuuta 2003. Tätä BEST-hanketta koskeva loppuraportti julkaistaan syksyllä 2003 ja siinä esitetään asiantuntijaryhmän työn perusteella joukko indikaattoreita kullekin käsitellylle aihepiirille (ennakkovaroitus, oikeusjärjestelmä, uusi alku, epäonnistumisen häpeä) ja strategia tilanteen parantamiseksi antamalla esimerkkejä parhaista käytänteistä. // BEST-hanke on saatu päätökseen

Toimenpide: "Euroopan patenttijärjestelmän uudistaminen" //

Käytyään asiasta neuvotteluja yli kolmen vuosikymmenen ajan ministerineuvosto pääsi 3. maaliskuuta 2003 poliittiseen sopimukseen yhteisön patentista. Kun yhteisön patentti tulee käyttöön, sen odotetaan muun muassa pienentävän käännöskustannukset puoleen. Yhteisön patenttia koskevia riita-asioita käsittelee yksi ainoa, keskitetty yhteisön tuomioistuin. // Yhteisön patentti edistyy

5. VEROKYSYMYKSET //

Verokysymykset ovat erittäin tärkeitä riskipääomamarkkinoiden kehityttämisen kannalta. Kyse on yhtiöverosta (jota peritään osingoista ja myyntivoitoista) ja henkilökohtaisesta tuloverosta (jota peritään osingoista, myyntivoitoista ja osakeoptioista). Tärkeitä ovat myös innovoinnin edellytykset ja T&K:n verokannustimet. Vaikka yleinen tilanne on vielä kaukana tyydyttävästä, merkittävää edistystä on tapahtunut. // Yleinen tilanne on parantumassa

5.1. Kehitys jäsenvaltioissa

Koska verotus kuuluu edelleen pääasiassa kansallisen toimivallan piiriin, yleiseurooppalaiset toimijat kohtaavat pirstaleisen järjestelmän: yhtiöveroasteet vaihtelevat, verotuksen tehokkuutta vähentäviä seikkoja on paljon ja verosääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat suuria. Ne havaitsevat myös, että yleisenä käytäntönä on kohdella pääomarahoitusta huonommin kuin velkarahoitusta. Verojärjestelmien erot selittävät, miksi jäsenvaltioiden suoritukset riskipääoma-alalla vaihtelevat, ja politiikan tekijät ovat yhä paremmin tietoisia tästä. Erityisesti yleistä tunnustusta näyttää saavan näkökanta, että sekä asianmukaisesti suunnitellulla yleisellä veropolitiikalla että erityisillä verokannustimilla (myös T&K:n ja innovoinnin alalla) voi olla merkittävä rooli tässä yhteydessä. Kuten aikaisemmissa tiedonannoissa todettiin, monet jäsenvaltiot ovat jo antaneet asianmukaista lainsäädäntöä viime vuosina (ks. liite 12) ja tämä suuntaus on jatkunut vuonna 2003. // Monet jäsenvaltiot ovat antaneet asianmukaista lainsäädäntöä

5.2. Kehitys yhteisön tasolla //

Verokannustimet yhteisön tasolla ovat välttämättömiä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. Komission tutkimuksessa [16] todettiin, että verosäännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat alalla usein korkeita ja kansainvälistä kaksoisverotusta esiintyy sellaisilla alueilla kuin monikansallisten yrityskonsernien sisäiset liiketoimet, osinko-, korko- ja rojaltimaksujen suorittaminen toiseen maahan, rajatylittävä tappioiden vähentäminen ja yrityksen rakenneuudistus. Lopullisena poliittisena tavoitteena on poistaa kaikki nämä esteet. // Rajatylittävät esteet olisi poistettava

[16] "Yhtiöverotus sisämarkkinoilla", SEC(2001) 1681, 23.10.2001.

ECOFIN-neuvoston kesäkuun 2003 istunnossaan hyväksymä veropaketti sisälsi direktiivin lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta verojärjestelmästä, jota aletaan soveltaa 1. tammikuuta 2004. Veropaketti sisälsi myös yritysverotukseen EU:n alueella sovellettavat käytännesäännöt. Tavoitteena on varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voitaisiin välttää epäterve verokilpailu, joka johtaa verotulojen menetykseen ja vääristää tehokasta taloudellista päätöksentekoa.

Toisaalta komissio on vähän aikaa sitten hyväksynyt ehdotuksen neuvoston direktiiviksi [17], jonka tavoitteena on parantaa emo-/tytäryhtiödirektiiviä ja laajentaa sen soveltamisalaa. Siinä säädetään osinkomaksujen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta, mikä johtaa kansainvälisten pääomakustannusten pienentymiseen. // Epätervettä verokilpailua olisi vältettävä Emo- ja tytäryhtiödirektiivi uudistetaan

[17] Ehdotus neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun direktiivin 90/435/ETY muuttamisesta, KOM(2003) 462, 29.7.2003.

Erityisistä riskipääomaa koskevista aloitteista erityistä huomiota ansaitsee komission idea kehittää "kotivaltioverotuksen" käsitteen [18] pohjalta pilottihanke pienille ja keskisuurille yrityksille. Tämän lähestymistavan mukaan yritys voi halutessaan laskea koko EU:n alueella maksamansa verot, ulkomaiset tytäryhtiöt tai pysyvät toimipisteet mukaan luettuina, sen jäsenvaltion sääntöjen mukaan, jossa sen pääkonttori sijaitsee. Tämän hankkeen odotetaan erityisesti pienentävän merkittävästi verosääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia pk-yritysten kansainvälistymisen yhteydessä sisämarkkinoilla. // Pk-yritysten pilottihanke voisi tuoda suuria hyötyjä

[18] Ks. 7. heinäkuuta 2003 julkaistut kuulemisen tulokset osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/ taxation_customs/taxation/company_tax/index.htm

5.3 Veropolitiikka kansainvälisessä yhteydessä //

Kansallisella tasolla mahdollisesti johdonmukaisten ja perusteltavissa olevien yksittäisten toimenpiteiden välinen vuorovaikutus ja erilainen tapa soveltaa kansainvälisiä verotusperiaatteita voivat johtaa kaksoisverotukseen, kun osapuolet ovat useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta. Näin on valitettavasti usein esimerkiksi osakeoptioiden tapauksessa, kun option myöntävän yrityksen ja sen saavan työntekijän kotipaikat ovat eri maissa. Tältä osin on rohkaisevaa havaita, että näihin kysymyksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota muun muassa OECD:n tasolla. On selvää, että yhteisön kannalta olisi tärkeää, jos jäsenvaltioilla olisi yhteensovitettu kanta näissä kansainvälisissä foorumeissa. // Jäsenvaltioiden olisi sovitettava kantansa yhteen kansainvälisissä foorumeissa

6. YRITTÄJYYS //

Best-menettelyhankkeet (jotka perustuvat parhaiden käytänteiden yksilöintiin ja vaihtamiseen jäsenvaltioiden kesken) ovat luoneet yrittäjyyttä koskevat puitteet riskipääomaa koskevassa toimintasuunnitelmassa. Hankeraportteja on saatavilla [19] liiketoiminnan siirtämisestä, yrittäjyyskasvatuksesta ja -koulutuksesta, yrityshautomoiden johtoa koskevasta benchmarking-analyysista, bisnesenkeleistä, konkurssista ja uudesta alusta sekä muista aiheista. Vaikka yrittäjyyden merkitys työpaikkojen luomisen [20], innovoinnin ja taloudellisen kasvun kannalta on laajasti tunnustettu, Euroopassa ei vielä käytetä täysimääräisesti hyväksi yrittäjyyspotentiaalia.

[19] Ks. http://europa.eu.int/comm/enterprise/ index_en.htm.

[20] Uusien työllisyyden suuntaviivojen työpaikkojen luomista ja yrittäjyyttä käsittelevässä 2 jaksossa (ks. neuvoston päätös 2003/578/EY, EYVL L 197, 5.8.2003, s. 13) korostetaan tarvetta helpottaa uusien yritysten, uusien ja nykyisten pk-yritysten ja kasvavien ja työpaikkavaltaisten yritysten pääoman saantia.

Komissio hyväksyi tammikuussa 2003 vihreän kirjan [21] tarkoituksenaan käynnistää laaja julkinen keskustelu yrittäjyyspolitiikkaa koskevasta tulevasta toiminnasta. Jatkotoimenpiteenä komissio laatii parhaillaan Brysselissä keväällä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston [22] pyynnöstä yrittäjyyttä koskevaa toimintasuunnitelmaa, joka on tarkoitus esittää vuoden 2003 lopussa. // Euroopan yrittäjyyspotentiaalia ei vielä käytetä täysimääräisesti Toimintasuunnitelma on valmisteilla

[21] Vihreä kirja - Yrittäjyys Euroopassa, KOM(2003) 27 lopullinen, 21.1.2003.

[22] Ks. puheenjohtajan päätelmien 23 kohdan ensimmäinen luetelmakohta.

Vuoden 2003 kertomuksessa [23] pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta päätellään, että edistys on rohkaisevaa. Monet jäsenvaltiot ovat nostaneet yrittäjyyskasvatuksen korkealle kansallisella asialistallaan, ja pyrkimykset tukea yrittäjyystaitoja kouluissa ovat lisääntyneet merkittävästi vuonna 2002. Ensimmäinen kertomus [24] peruskirjan täytäntöönpanosta jäsenyyteen valmistautuvissa maissa osoittaa, että kehitys näissä maissa kulkee oikeaan suuntaan. Niiden tärkein haaste on nyt yrittäjyyskulttuurin luominen. Pk-yrityksillä on edelleen vaikeuksia saada rahoitusta eikä riskipääoma ole vielä tarpeeksi kehittynyttä. Sen vuoksi on välttämätöntä panostaa koulutukseen tällä alalla. Thessalonikin huippukokouksessa kesäkuussa 2003 Länsi-Balkanin maat hyväksyivät peruskirjan. // Pienyrityksiä koskevan peruskirjan osalta edistys on rohkaisevaa

[23] KOM(2003) 21 lopullinen, 21.1.2003.

[24] SEC(2003) 57, 21.1.2003.

6.1. Yksityiset sijoittajat ja yhteiskunnallinen riskipääoma //

Bisnesenkeliverkkojen määrä on edelleen kasvanut (liite 3). Erityisen merkittävää on verkkojen räjähdysmäinen lisääntyminen Ranskassa ja Saksassa, jotka nyt ovat samalla tasolla kuin Yhdistynyt kuningaskunta. // Bisnesenkeliverkkojen lukumäärä kasvaa edelleen

Euroopan riskipääomamarkkinoiden kypsyessä on alkanut ilmaantua laajempia tavoitteita. Useissa jäsenvaltioissa alueelliset riskipääomarahastot ovat osittain julkisessa omistuksessa ja niillä on yhteiskunnan kehitykseen liittyviä tavoitteita kuten työpaikkojen luominen tai aluekehitys. Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus osallistuu 50 prosentin omistusosuudella Bridges Community Development Venture Fund -rahastoon, joka sijoittaa Englannin epäsuotuisimmassa asemassa oleviin alueisiin. Tällaiset rahastot hyötyvät myös Yhdistyneen kuningaskunnan yhteiskuntaan tehtävien sijoitusten verohelpotuksesta. // Riskipääomaa käytetään yhteisön kehitykseen

6.2. Työntekijöiden taloudellinen osallistuminen //

Komission annettua tiedonannon työntekijöiden taloudellisen osallistumisen edistämisestä [25] alalla on rahoitettu useita toimia ja hankkeita (konferensseja, esikuva-analyyseja, tutkimuksia jne.). Komission perustaman asiantuntijaryhmän [26], joka tarkastelee rajatylittäviä esteitä eri ohjelmien soveltamiselle, odotetaan esittävän raporttinsa alkusyksystä 2003. // Työntekijöiden taloudellisen osallistumisen esteitä analysoidaan

[25] Työntekijöiden taloudellisen osallistumisen edistäminen Euroopan unionissa - puitteet yhteisön toiminnalle, KOM(2002) 364, 5.7.2002.

[26] Kansainvälisten yritysten työntekijöiden taloudellisen osallistumisen rajatylittäviä esteitä käsittelevä korkean tason ryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa heinäkuuhun 2003 mennessä.

Toinen komission perustama asiantuntijaryhmä on analysoinut työntekijöiden osakeoptioita koskevia säännöksiä ja esittänyt päätelmänsä oikeudellisten puitteiden parantamiseksi [27]. Raportissa todetaan, että työntekijöiden osakeoptioiden (ja sen jälkeen osakeomistuksen) todelliset veroasteet EU:ssa vaihtelevat noin 15 prosentista yli 70 prosenttiin ja että verojärjestelmien välisten erojen vuoksi merkittäviä ongelmia voi syntyä osakeoptioita omistaville työntekijöille, jotka muuttavat maasta toiseen. // Raportti työntekijöiden osakeoptioista on julkaistu

[27] "Employee Stock Options-The legal and administrative environment for Employee Stock Options in the EU". Asiantuntijaryhmän loppuraportti, kesäkuu 2003. www.europa.eu.int/comm (yritystoiminta).

7. EUROOPPALAINEN TUTKIMUS- JA INNOVOINTIALUE //

Viidennen puiteohjelman nojalla aloitettuja toimia, joilla muun muassa edistetään yliopistojen, tutkimuskeskusten, yrittäjien, sijoittajien ja lakimiesten välistä verkostoitumista ja klustereiden kehittämistä Euroopassa, jatketaan kuudennen puiteohjelman nojalla [28]. Näihin kuuluvat "Gate2Growth -aloite" [29] ja "Biotekniikka ja rahoitus" -foorumi, joita käsiteltiin jo edellisissä tiedonannoissa. // Useita aloitteita jatketaan

[28] Kuudes puiteohjelma (2000-2006), 27.6.2002, www.european.eu.int/comm (tutkimus).

[29] Ks. www.gate2growth.com .

Lisäksi kuudennessa puiteohjelmassa painotetaan enemmän innovoinnin integroimista tärkeänä osana tutkimushankkeen suunnittelua ja täytäntöönpanoa ja siinä vaiheessa, kun kumppanit käyttävät itse tutkimustuloksia hyväkseen perustamalla spin-off-yrityksiä tai siirtämällä teknologiaa. Sen vuoksi osallistujia rohkaistaan sisällyttämään hankkeisiinsa innovointiin liittyviä toimia, joita voidaan tukea yhtä paljon kuin tutkimustoimia, ja arvioimaan mahdollisuuksia käyttää tutkimusta hyväksi spin-off-yritysten kautta. Pk-yritysten yhdistykset voivat osallistua jäsentensä puolesta. // Painopiste innovoinnin integroimiseen

Järjestöt, jotka etsivät ulkoisia rahoituslähteitä hankkeelleen, muulle tutkimustoiminnalle, tutkimusinfrastruktuurille tai tutkimustulosten hyödyntämiseen saavat tietoja eri rahoitusvälineistä EIP:ltä (esim. EIP:n uusi Innovaatio 2010 -aloite, jonka alustava talousarvion vuosille 2003-2006 on 20 miljardia euroa, myöntää lainarahoitusta innovointiin ja T&K:hen liittyviin aloitteisiin) ja EIR:ltä. // Tietoja rahoituksesta saatavilla

7.1. Tavoitteena 3 prosenttia suhteessa BKT:hen //

Komissio antoi keväällä 2003 tiedonannon [30], joka sisältää toimintasuunnitelman sen tavoitteen saavuttamiseksi, jonka Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti ja jonka mukaan T&K-sijoituksia EU:ssa olisi lisättävä siten, että vuoteen 2010 mennessä lähestytään 3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja kaksi kolmannesta tästä olisi saatava yksityiseltä sektorilta. Toimintasuunnitelma on laadittu kuullen kaikkia asianomaisia, erityisesti teollisuuden ja rahoitusyhteisön edustajia, ja siinä otetaan huomioon viiden asiantuntijaryhmän suositukset siitä, kuinka voidaan parantaa tutkimuksen julkisten rahoitusmenetelmien (riskipääoma mukaan luettuna) tehokkuutta. // Uusi tiedonanto on annettu

[30] Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle, KOM(2003) 226 lopullinen, 30.4.2003.

Toimintasuunnitelmassa määritellään useita eri politiikanaloja koskevia ja erimuotoisia toimenpiteitä, jotka olisi toteutettava ja kehitettävä Euroopan ja/tai kansallisella tasolla 3 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. Niihin kuuluu lukuisia toimenpiteitä, joilla parannetaan rahoituksen saantimahdollisuuksia tutkimus- ja kehitystyöhön: i) pk-yritysten tutkimus- ja innovointitoimintaa tukevat takausjärjestelmät; ii) tuki tutkimusintensiivisten pk-yritysten riskipääoman saantiin ja iii) tehokkaiden, kannustavien ja yhtenäisten rahoitusmarkkinoiden luominen. Lisäksi toimintasuunnitelmassa määritellään muita toimenpiteitä, jotka edistävät osaltaan uusien teknologialähtöisten yritysten luomista ja kasvua ja siten lisäävät riskipääoman kysyntää. Tällaisia toimenpiteitä ovat: // Toimia olisi toteuttava sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla

tarvittavien lainsäädännöllisten ja hallinnollisten uudistusten sekä tukitoimien jatkaminen tai käynnistäminen, jotta julkiset tutkimusorganisaatiot voivat tehostaa yhteyksiään yrityksiin; käsiteltäviin aihepiireihin kuuluvat erityisesti yrityshautomoiden perustaminen ja siemenrahastot;

eurooppalaisten ohjeistojen laatiminen julkisrahoitteisessa tutkimuksessa syntyvien teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnasta ja hyödyntämisestä yrityksiin suuntautuvan teknologian siirron ja yritysten syntymisen (spin-off) edistämiseksi; sekä

vero- ja muiden kannustinten yhdenmukaisen käytön edistäminen erityisesti tutkimusintensiivisten yritysten synnyn ja alkuvaiheen kasvun tukemiseksi. // Useat toimenpiteet lisäävät riskipääoman kysyntää

8. JULKINEN RAHOITUS //

8.1. Valtiontuki ja riskipääoma //

Tiedonanto valtiontuesta ja riskipääomasta [31] on osoittautumassa menestyksekkääksi välineeksi oman pääoman ehtoisen julkisen osallistumisen edistämiseksi, kun markkinoiden toiminta on puutteellista, ja samalla yksityisen pääoman houkuttelemiseksi. Sekä kansalliset viranomaiset että yritykset ovat arvostaneet tämän välineen joustavuutta ja sen innovatiivista lähestymistapaa. Erityisesti on huomattava, että jäsenvaltiot ovat yleensä soveltaneet innovatiivisia riskipääomaohjelmia pk-yrityksiin, jotka sijaitsevat epäsuotuisilla alueilla tai toimivat huipputeknologian alalla tai palvelualalla, taikka osana muita EU:n edun mukaisia hankkeita. Tasavertaisuusperiaatteen rohkaisemien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien menestys on johtanut yksityisten sijoittajien osallistumiseen investointeihin julkisten viranomaisten kanssa ja on helpottanut kokeneiden ja riippumattomien johtajien, joiden palkkio on sidottu sijoituksen tuottoon ja/tai sijoitusrahaston tulokseen, palkkaamista yksityiseltä sektorilta. // Tiedonanto valtiontuesta ja riskipääomasta osoittautuu menestyksekkääksi

[31] Komission tiedonanto - Valtiontuki ja riskipääoma, EYVL C 235, 21.8.2001, s. 3.

Tiedonannon perusteella hyväksyttiin muun muassa seuraavat ohjelmat [32]: Yhdistyneen kuningaskunnan pienten ja keskisuurten yritysten pääoma- ja lainarahasto [33], joka keskittyy pääoma- ja välirahoituksen sekä mikrorahoituksen järjestämiseen pk-yrityksille; Kreikan TANEO - Uuden talouden kehitysrahasto [34], rahastojen rahasto, jonka tarkoituksena on järjestää rahoitusta riskipääomarahastoille, jotka sijoittavat "uuden talouden" aloilla kuten televiestinnän ja bioteknologian alalla toimiviin pk-yrityksiin; Italian riskipääoma-ohjelma innovatiivisten yritysten perustamiseksi [35], jonka tavoitteena on tukea innovatiivisia yrityksiä niiden käynnistysvaiheessa; ja Itävallan Burgenlandissa toimivien pk-yritysten pääomasijoitusrahasto [36] sekä Steiermarkin osavaltiota koskeva pääomasijoitusohjelma [37]. // Joitakin tuoreita esimerkkejä

[32] Ks. www.europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids.

[33] Asia N 620/2002, komission päätös 4.2.2003.

[34] Asia N 548/2002, komission päätös 18.9.2002.

[35] Asia N 292/2002, komission päätös 11.12.2002.

[36] Asia N 677/2002, komission päätös 4.4.2003.

[37] Asia N 403/2002, komission päätös 19.2.2003.

8.2. Euroopan investointirahasto //

EIR:n tavoitteena on tukea EU:n riskipääomamarkkinoita ja se sijoittaa pääasiassa alueellisiin ja yleiseurooppalaisiin teknologiarahastoihin. Teknologia-alalla EIR:n pääkohteena ovat olleet alku- ja keskivaiheen sijoitukset, mutta mukaan ovat tulleet myös myöhemmän vaiheen sijoitukset sen jälkeen, kun jonkin aikaa sitten esitettiin arvio, jonka mukaan rahoituksen puute esti lupaavia keski- ja loppuvaiheen eurooppalaisia teknologiayrityksiä saamasta riittävästi rahoitusta. // EIR sijoittaa muihin rahastoihin

Vuonna 2002 EIR sitoi 36:een riskipääomarahastoon 471,5 miljoonaa euroa. Lasku vuodesta 2001 (800 miljoonaa euroa 57:ään rahastoon) johtuu markkinoiden nykyisestä laskusuuntauksesta, jonka vuoksi sijoitusmahdollisuudet ovat rajalliset. EIR on kuitenkin edelleen merkittävä toimija alkuvaiheen ja huipputeknologian riskipääomamarkkinoilla ja sillä on sitoumuksia 185:een rahastoon yhteensä 2,45 miljardia euroa (tilanne 30.4.2003), josta 73 prosenttia on osoitettu alkuvaiheeseen ja 61 prosenttia huipputeknologiaan. // Uusien sitoumusten määrä väheni vuonna 2002

Sijoitustoiminnassaan EIR käyttää joko omia varojaan tai varoja, jotka ovat sen käytettävissä EIP:n tai Euroopan komission sille antamien valtuuksien puitteissa. Innovaatio 2000 -aloitteen käynnistämisen jälkeen EIR on hoitanut kaikkia EIP:n riskipääomavaroja. Kaikkiaan 88 prosenttia EIR:n riskipääomatoiminnasta liittyy EIP:n varoihin. Vastauksena vaatimuksiin lisätä toimintaa riskipääoma-alalla EIP on aloittanut tarvittavat menettelyt lisätäkseen EIR:n käyttöön asetettuja varoja 500 miljoonalla eurolla.

Euroopan komission puolesta EIR hallinnoi vuodet 2001-2005 kattavaa monivuotista ohjelmaa yritysten ja yrittäjyyden hyväksi, jonka edeltäjä oli vuosien 1998-2000 kasvu- ja työllisyysohjelma, jonka nojalla perustettiin EFT-käynnistysjärjestelmä siemen- ja alkuvaiheen sijoituksia varten sekä avustuksia koskeva siemenpääomatoimi-ohjelma. EFT-käynnistysjärjestelmä kattaa 5 prosenttia EIR:n riskipääomasijoituksista (tilanne 30.4.2003). EIR:n sijoituksissa noudatetaan parasta markkinakäytäntöä. // Useita rahoituslähteitä

EIR on viime aikoina kehittänyt uudeksi ja täydentäväksi toiminnoksi riippumattomia neuvontapalveluja, jotka perustuvat sen asiantuntemukseen sijoittajana ja takaajana. Tämä uusi, maksullinen palvelu, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission kanssa, keskittyy tällä hetkellä alueellisiin laitoksiin ja viranomaisiin mutta todennäköisesti koskee pian myös muita aloja kuten tutkimusta. // Neuvontapalvelut täydentävänä tehtävänä

8.3. Aluekehitysrahastot //

Kuten jo viime vuoden tiedonannossa todettiin, komission suuntaviivoissa [38] rakennerahastojen täytäntöönpanosta vuosina 2000-2006 vaadittiin, että perinteiset tukimuodot pk-yrityksille olisi osittain poistettava uudenaikaisemmilla ja dynaamisemmilla rahoitustavoilla kuten riskipääoma- ja takuurahastoilla. Tällä on se etu, että julkiset rahoitusosuudet näihin rahastoihin saadaan takaisin muutaman vuoden kuluttua, kun sijoitukset pk-yrityksiin realisoidaan. // Perinteisiä tukimuotoja korvataan uudenaikaisemmilla rahoitusvälineillä

[38] Ks. www.europa.eu.int/comm/regional_policy/sources/docoffic/official/guidelines/coord_fi.htm.

Rakennerahastojen ohjelmointi osoittaa, että suuntaviivoja noudatetaan ja että sen seurauksena sijoittaminen riskipääomarahastoihin ja takausrahastoihin nousee kaudella 2000-2006 noin 1,4 miljardiin euroon eli yli kaksinkertaistuu verrattuna kauteen 1994-1999. Noin kaksi kolmannesta koskee tavoitteen 1 alueita ja yksi kolmannes tavoitteen 2 alueita. Maista Yhdistynyt kuningaskunta käyttää selvästi enemmän näitä mahdollisuuksia. // Riskipääoma- ja takausrahastot enemmän kuin kaksinkertaistavat varansa

Toisaalta komission Opas riskipääoman rahoituksesta aluepolitiikassa on jo saatavilla kaikilla yhteisön kielillä [39]. Oppaan odotetaan muodostuvan käytännölliseksi asiakirjaksi kaikille, jotka osallistuvat riskipääomaan liittyviin toimintoihin alueellisella ja kansallisella tasolla. // Uusi opas on jo saatavilla

[39] Ks. http://www.europa.eu.int/comm/ regional_policy/sources/docgener/guides/guide_en.htm.

9. PÄÄTELMÄT //

Kuluneet 18 kuukautta ovat olleet sopeutumisen aikaa Euroopassa monien toimijoiden uskoessa, että olemme jo saavuttaneet pitkittyneen taantuman pohjan. Sijoituskuplan puhkeaminen ja rahoitusskandaalit ovat jääneet taakse, ja monet alalla näyttävät olevan valmiita elpymiseen pian päätökseen saatettavan yhdistämis- ja järkeistämisprosessin jälkeen. // Uusi suhdanne voi alkaa pian

Tarkasteltaessa riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman kattamaa koko ajanjaksoa (1998-2003), voidaan havaita merkittävää edistymistä. Poliittiselta kannalta tarkasteltuna riskipääomakysymykset ovat nyt asialistan kärjessä kaikissa alueellisissa, kansallisissa ja yhteisön toimielimissä. Teknisesti useimmat riskipääomaa koskevassa toimintasuunnitelmassa vuonna 1998 kaavailluista toimenpiteistä on saatu päätökseen. Luonnollisesti on sellaisia toimenpiteitä, joille luonteensa vuoksi (esim. kulttuuriesteisiin liittyvät toimenpiteet) ei voida asettaa tiettyä määräaikaa, mutta niissäkin voidaan havaita laadullista edistymistä. // Useimmat vuonna 1998 asetetuista tavoitteista on saavutettu

Riskipääoma-ala Euroopassa on myös muuttunut huomattavasti viiden viime vuoden aikana. Ala on nyt paljon suurempi (vaikka Yhdysvaltojen etumatka säilyykin yhä), globaalimpi, kypsempi ja ammattimaisempi, ja tämän seurauksena riskipääomasta muodostuu yhä useammassa jäsenvaltiossa erillinen omaisuuslaji. Haasteena on nyt ulottaa nämä myönteiset kehityssuuntaukset koko yhteisöön ja erityisesti tuleviin uusiin jäsenvaltioihin. // Riskipääoman olisi oltava erillinen omaisuuslaji kaikkialla Euroopassa

10. JATKOTOIMENPITEET //

Maailma on nykyisin taloudelliselta ja poliittiselta kannalta hyvin erilainen kuin vuonna 1998. Riskipääoma-ala on kokenut suuria muutoksia, vaikeista ja koettelevista ajoista suuriin menestyksiin. Sen vuoksi monia riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman lähtökohdista ja tavoitteista on syytä tarkastella uudelleen. Lisäksi Lissabonissa vuodelle 2010 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan taloutta on uudenaikaistettava ja innovaatiotoimintaa tehostettava, mikä edellyttää paljon tehokkaampia ja kehittyneempiä yleiseurooppalaisia riskipääomamarkkinoita. // Riskipääomaympäristö on muuttunut radikaalisti viiden viime vuoden aikana

Kehityksen jatkamiseksi komissio aikoo näiden seikkojen ja viiden viime vuoden kokemuksensa perusteella jatkossakin seurata tiiviisti kehitystä Euroopan riskipääomamarkkinoilla ja analysoida vuonna 2004 tarkemmin markkinoiden niitä puolia, joilla toiminta ei ole tehokasta, noudattaakseen maaliskuussa 2003 Brysselissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston komissiolle osoittamaa kehotusta pyrkiä "siihen, että todellisten ja yrittäjyyttä tukevien eurooppalaisten riskipääomamarkkinoiden luomisen esteitä vähennetään, sekä tarkastelemaan muun muassa esteitä, jotka rajoittavat yhteisösijoittajien (eläkerahastot) investointeja riskipääomamarkkinoille" (puheenjohtajan päätelmien 31 kohta, toinen luetelmakohta). // RCAP:hen liittyvän kokemuksen tarkempi analyysi

Vaikka riskipääoma kattaakin laajan joukon aiheita ja näkökohtia, analyysissa on syytä käsitellä seuraavia tärkeitä seikkoja:

i) Esteet, joita institutionaaliset sijoittajat kohtaavat sijoittaessaan riskipääomaan

On täytettävä edellä mainittu Eurooppa-neuvoston kehotus.

ii) Sääntelypuitteiden parantaminen

Parantamisen olisi oltava jatkuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on varmistaa, että riskipääomatarpeet otetaan huomioon uusista säännöistä (esim. sulautuma-asetus tai uudet vakavaraisuusvaatimukset - Basel II) neuvoteltaessa, niitä täytäntöönpantaessa ja niiden soveltamista valvottaessa.

Erityisenä toimenpiteenä alalla on toistuvasti pyydetty luomaan yhdenmukaistettu eurooppalainen rahastorakenne, joka pystyy varmistamaan verotuksellisen läpinäkyvyyden kaikkialla Euroopassa. Tiedonannossa "Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle", KOM(2003) 226 lopullinen, s. 24, komissio on jo sitoutunut harkitsemaan, olisiko tällainen toimenpide "tarpeen ja mahdollista". Vaikka tämä sitoumus liittyikin T&K:hon, kyse on horisontaalisesta kysymyksestä, jota pitäisi harkita kaikkien niiden tapausten osalta, joissa käytetään riskipääomaa. // Joitakin mahdollisia aiheita Riskipääoma olisi otettava huomioon kaikissa uusissa aloitteissa Alalla vaaditaan läpinäkyviä rakenteita

iii) Sijoituksista irtautumismahdollisuuksien edistäminen

Tehokkaiden irtautumismahdollisuuksien olemassaolo on yksi tärkeimmistä edellytyksistä menestyksekkäille riskipääomamarkkinoille. Tältä osin olisi tarkasteltava uudelleen erikoistuneiden pörssien ja kasvuyritysten toissijaisten pörssilistojen ominaispiirteitä, rakennetta ja roolia yhdessä tekijöiden kanssa, joiden mukaan sijoittajien mielenkiinto riskipääomalla tuettuihin yrityksiin määräytyy. // Riskipääoman jatkuva kierto olisi varmistettava

iv) Rahoitusyhteisön (tarjontapuoli) ja yritysten ja yrittäjien (kysyntäpuoli) välisen tietokuilun poistaminen Tällä sitoumuksella on selvästi kaksi eri puolta:

Yhteensaattamisjärjestelmien olemassaolo

Riskipääoman tarjoajien on saatava tietoonsa helposti ja kustannustehokkaasti, mitkä yritykset ja yrittäjät etsivät rahoitusta ja päin vastoin. Tämän olisi oltava mahdollista alueellisella, kansallisella ja yleiseurooppalaisella tasolla riippuen osallistujien koosta, strategiasta ja tavoitteista (ks. asiakirjan KOM(2002) 563 6.2 jakso).

Luokitusten kehittäminen pk-yrityksille, teknologialuokitus mukaan luettuna

Ennen sijoitusta rahoituksen tarjoajien on arvioitava sijoitukseen liittyvät riskit ja tuotot. Jos arvioinnin suorittaminen on kallista tai vaikeaa, ne todennäköisimmin luopuisivat sijoituksen tekemisestä. Tietyn suuruisten ja useita vuosia markkinoilla toimineiden yritysten osalta voidaan käyttää perinteisiä menetelmiä (esim. luottotiedot, pankin sisäiset luokitukset, toteutettavuustutkimukset, arvonmääritys (due diligence)). Asian tekee monimutkaisemmaksi, kun on kyse teknologiasta tai kun yritys on uusi ja innovatiivinen, mahdollisesti toimintansa yhteen ainoaan teknologialähtöiseen tuotteeseen tai palveluun perustava yritys, jolla ei ole toimintahistoriaa ja jonka varat ovat niukat, mikä on tavallinen tilanne riskipääomasijoituksissa. Kaikissa näissä tapauksissa olisi tärkeää kehittää luokittelumenetelmiä, jotka ovat uskottavia, luotettavia ja kustannustehokkaita. // Sijoittajien ja yrittäjien olisi löydettävä toisensa helposti Olisi kehitettävä luokittelumenetelmiä, joilla voidaan arvostaa teknologiaa

v) Strateginen tavoite: Yhdysvaltojen etumatkan kurominen kiinni

Tämä edellyttää Yhdysvalloissa riskipääomatoiminnan edistämisessä kaikissa pääomasijoittamisen vaiheissa käytettyjen menestyksekkäiden yksityisen ja/tai julkisen sektorin välineiden perusteellista analysointia, sekä virallisesti että epävirallisesti. Tällä tavoin voidaan löytää selitys esimerkiksi siihen, miksi suhteessa harvemmat ihmiset päättävät ryhtyä yrittäjiksi Euroopassa ja miksi uudet yritykset kasvavat Yhdysvalloissa nopeammin ja tulevat suuremmiksi kuin Euroopassa. // Menestyksekkäät toimintalinjat olisi otettava käyttöön Euroopassa

vi) Yhteisön tuen suuntaaminen

Aikaisemmat yhteisön toimet, joilla ohjattiin taloudellista tukea pääasiassa alkuvaiheeseen sijoittaville riskipääomarahastoille, ovat edistäneet menestyksellä Euroopan riskipääomamarkkinoiden kasvua. Luotujen markkinoiden turvaamiseksi olisi tätä strategiaa jatkettava ja pantava se täytäntöön monivuotisen ohjelman kautta. Vaikka painopisteen olisikin pysyttävä siemen- ja alkuvaiheen sijoituksissa, yhteisön välineiden (erityisesti EIR:n) olisi myös osaltaan vaikutettava siihen, että menestysmahdollisuudet omaavien yritysten saatavilla on riittävästi myöhemmän vaiheen rahoitusta. Tavoitteena olisi tasoittaa vaikutuksia, joita kehitysvaiheen rahoituksen vähäisestä tarjonnasta tällä hetkellä aiheutuu, kun riskipääomamarkkinat ovat edelleen sopeutumisvaiheessa Internet-kuplan puhkeamisen seurauksena. // Yhteisön tuen olisi katettava kaikki vaiheet

Tuleva uusien jäsenvaltioiden liittyminen yhteisöön yhdistää niiden rahoitusmarkkinat 15 jäsenvaltion yhteisön rahoitusmarkkinoihin. Yhteydet yleiseurooppalaisiin markkinatoimijoihin on pitkälti luotu. EU:n markkinoiden laajeneminen lisää kaikkien tahojen mahdollisuuksia. EIR:n kokemusta uusien rahastojen perustamisesta suurimpien rahoituskeskusten välittömän vaikutusalueen ulkopuolelle olisi käytettävä hyödyksi. // EIR:n olisi huolehdittava myös uusista jäsenvaltioista

O O O O O //

LIITELUETTELO

Liite 1 - Katsaus riskipääomaan EU:ssa

Liite 2 - Katsaus riskipääomaan Yhdysvalloissa

Liite 3 - Bisnesenkeliverkot Euroopassa

Liite 4 - Pääomasijoitukset yhteensä ja huipputeknologiasijoitukset Euroopassa 1993-2003

Liite 5 - Riskipääomasijoitusten ja buy-out -sijoitusten kohdeyritysten lukumäärä Euroopassa 1997-2002

Liite 6 - Riskipääomasijoitukset eri vaiheissa vuonna 2002

Liite 7 - Pääomasijoitusjohtajien lukumäärä miljoonaa asukasta kohden

Liite 8 - Poistot (sijoituskustannusten perusteella) Euroopassa

Liite 9 - Kasvualojen osakemarkkinoiden indeksit vuosina 1998-2003

Liite 10 - Keskimääräinen päivittäinen kaupankäyntivolyymi, syyskuu 2002

Liite 11 - Edistyminen rahoituspalvelujen alalla jo annetun yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä

Liite 12 - Tiivistelmä myyntivoittojen verotuksesta jäsenvaltioissa vuonna 2003

Liite 13 - RCAP:n täytäntöönpano (toimenpiteittäin)

Liite 14 - Lyhenteet

Liite 15 - Sanasto

LIITE 1

KATSAUS RISKIPÄÄOMAAN EU:SSA

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 2

KATSAUS RISKIPÄÄOMAAN YHDYSVALLOISSA

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 3

BISNESENKELIVERKOT EU:ssa

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde: EBAN

LIITE 4

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE 5

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE 6

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE 7

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE 8

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE 9

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE 10

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE 11

EDISTYMINEN RAHOITUSPALVELUJEN ALALLA JO ANNETUN YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNNÖN SAATTAMISESSA OSAKSI KANSALLISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

>TAULUKON PAIKKA>

Syyskuu 2003

LIITE 12

TIIVISTELMÄ MYYNTIVOITTOJEN VEROTUKSESTA JÄSENVALTIOISSA

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:- EVCA: Taxation of Corporate Profits, Dividends and Capital gains in Europe

- Komission yksiköiden tiedot perustuvat jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin

LIITE 13

CARDIFFIN EUROOPPA-NEUVOSTON (KESÄKUU 1998) HYVÄKSYMÄ RISKIPÄÄOMAA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA

TILANNE ERITELTYNÄ ESTETYYPEITTÄIN - TILANNE LOKAKUUSSA 2003

Riskipääomaa koskevassa toimintasuunnitelmassa mainitaan kuusi (6) EU:ssa vallitsevaa ja poistettavaa estetyyppiä:

( MARKKINOIDEN PIRSTALEISUUS

( INSTITUTIONAALISET JA SÄÄNTELYYN LIITTYVÄT ESTEET

( VEROTUS

( HUIPPUTEKNOLOGIA-ALAN PIENYRITYSTEN VÄHÄINEN MÄÄRÄ

( HENKILÖSTÖRESURSSIT

( KULTTUURISET ESTEET

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 14

LYHENTEET

AIM // Vaihtoehtoiset sijoitusmarkkinat, Alternative Investment Market (www.londonstockexchange.com/aim)

ATS // Vaihtoehtoinen kaupankäyntijärjestelmä, Alternative Trading System

BEST // Yritysten toimintaympäristön yksinkertaistamista käsittelevä työryhmä, Business Environment Simplification Task Force. Komission perustama syyskuussa 1997.

EIP // Euroopan investointipankki (www.eib.org)

EIR // Euroopan investointirahasto (www.eif.org)

EVCA // European Private Equity and Venture Capital Association (www.evca.com)

FSAP // Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelma, Financial Services Action Plan

IAS // Kansainväliset tilinpäätösstandardit, International Accounting Standards

MAP // Komission täytäntöönpanema monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden hyväksi, Multi-annual Programme for Enterprise and Entrepreneurship

NASDAQ // National Association of Securities Dealers Automated Quotation System (Yhdysvallat) (www.nasdaq.com)

NYSE // New Yorkin pörssi, The New York Stock Exchange

T&K // Tutkimus ja kehitys

Pk-yritykset // Pienet ja keskisuuret yritykset

UCITS // Yhteissijoitusyritykset, Undertakings for Collective Investment in Transferable Securities

LIITE 15

SANASTO

Tilinpäätösdirektiivit // Direktiivit 78/660/ETY (4. direktiivi) ja 83/349/ETY (7. direktiivi) sellaisina kuin ne ovat muutettuina.

Bisnesenkelit // Yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat suoraan uusiin, kasvaviin yrityksiin, joita ei noteerata pörssissä (siemenvaiheen rahoitus). Monissa tapauksissa ne mahdollistavat myös uusien yritysten elinkaaren seuraavan vaiheen rahoituksen (käynnistysvaihe). Tavallisesti bisnesenkelit tarjoavat rahoitusta, jonka vastineeksi ne saavat osuuden yrityksen pääomasta, mutta ne saattavat järjestää myös muuta pitkäaikaista rahoitusta. Nämä pääomat saattavat täydentää riskipääoma-alaa tarjoamalla sitä pienempiä rahoitusmääriä (yleensä alle 150 000 euroa) ja aikaisemmassa vaiheessa kuin useimmat riskipääomayritykset kykenevät sijoittamaan.

Pääomamarkkinat // Markkinat, joilta teollisuus ja kauppa, valtionhallinto ja paikallisviranomaiset hankkivat pitkän aikavälin pääomaa. Arvopaperipörssit ovat osa pääomamarkkinoita.

Omistajaohjaus (corporate governance) // Tapa, jolla yrityksiä, varsinkin osakeyhtiöitä, johdetaan ja jolla johto on tilivelvollinen omistajille. Tämän osa-alueen merkitys on kasvanut 1990-luvun alusta lähtien, sillä ulkoiset rahoittajat haluavat varmistaa, ettei yrityksen johto toimi niiden etujen vastaisesti.

Yritysten suorat pääomasijoitukset (corporate venturing) // Pääomaa, jonka avulla suurempi yhtiö hankkii suoraan vähemmistöosuuden pienemmästä pörssissä noteeraamattomasta yhtiöstä strategisista, rahoituksellisista tai sosiaaliseen vastuuseen liittyvistä syistä. Tätä keinoa käyttävät pääasiassa suuryhtiöt, jotka haluavat tukea yhtiön ulkopuolista teknologian kehitystä.

Kehittämiseen tarvittava pääoma // Yrityksen kasvattamiseen ja laajentamiseen järjestetty rahoitus.

Alkuvaiheen pääoma // Rahoitus yritykselle ennen kuin se aloittaa kaupallisen tuotannon ja myynnin, ennen kuin se tuottaa voittoa. Sisältää siemenvaiheen* rahoituksen ja käynnistysvaiheen* rahoituksen.

Oma pääoma // Yrityksen tavanomainen osakepääoma.

Institutionaalinen sijoittaja // Käsite viittaa pääasiassa vakuutusyhtiöihin, eläkerahastoihin ja sijoitusrahastoihin, jotka keräävät säästöjä ja tarjoavat varoja markkinoille, mutta myös muuntyyppisiin institutionaalisiin varoihin (esim. lahjoitusvarat, säätiöt).

Listautumisanti // Osakkeiden liikkeeseenlasku, pörssiin meneminen: julkisen osakeyhtiön perustaminen tarjoamalla osakkeita yleisön merkittäväksi.

Toimivan johdon yritysosto // Rahoitus, jonka avulla yrityksen toimiva johto ja sijoittajat voivat hankkia omistukseensa olemassa olevan tuotantolinjan tai yrityksen. Tunnetaan myös nimellä MBO.

Markkina-arvo // Osakkeen hinta kerrottuna kaikkien liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärällä. Julkisen osakeyhtiön kokonaisarvo markkinoilla. Laajemmassa merkityksessä pörssissä listattujen yritysten kokonaisarvo.

Pääomasijoittaminen (private equity) // Käytetään erotukseksi julkisiin yhtiöihin sijoitettavasta pääomasta (public equity), pääomasijoitus yhtiöihin, joita ei ole noteerattu pörssissä. Sisältää riskipääoma- ja buy-out (yritysjärjestely) -sijoitukset.

Tarjousesite // Arvopapereiden myyntiä koskeva virallinen kirjallinen tarjous, jossa esitetään suunnitelma uudeksi liikeyritykseksi tai jo olemassa olevaa liikeyritystä koskevat tiedot, joita sijoittaja tarvitsee päätöksen tekemisen perusteeksi.

Tarjousesitedirektiivi // Tarjousesiteasiakirjat laaditaan direktiivien 89/298/ETY (julkiset tarjoukset) ja/tai direktiivin 80/390/ETY (listautumistiedot) mukaisesti. Nämä direktiivit korvataan uudella direktiivillä, joka hyväksyttiin 15. heinäkuuta 2003.

Jälleenhankintapääoma // Yrityksen olemassa olevien osakkeiden hankkiminen toiselta pääomasijoitusyritykseltä tai toiselta osakkeenomistajalta tai -omistajilta.

Riskipääomamarkkinat // Markkinat, jotka tarjoavat oman pääoman ehtoista rahoitusta yritykselle sen varhaisissa kasvuvaiheissa (siemenvaihe*, käynnistysvaihe* ja kehittämisvaihe*). Tässä tiedonannossa käsite kattaa kolmentyyppistä rahoitusta:

* bisnesenkeleiden* ja yritysten antamaa (yritysten suorat pääomasijoitukset*) epävirallista rahoitusta

* riskipääomasijoituksia (venture capital)

* rahoitusta pk-yrityksiin ja nopean kasvun yrityksiin erikoistuneilla osakemarkkinoilla.

Jälkimarkkinat // Markkinat, joilla arvopapereita ostetaan ja myydään alkuperäisen annin jälkeen. Menestyvät, likvidit jälkimarkkinat luovat edellytykset terveellä pohjalla toimiville ensimarkkinoille.

Arvopaperi // Rahoitusomaisuutta, esim. osakkeet, valtion arvopaperit, debentuurit, joukkovelkakirjalainat, sijoitusrahasto-osuudet sekä oikeudet toiselle lainattuun tai talletettuun rahaan.

Siemenvaiheen rahoitus // Alustavan liikeidean tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen järjestetty rahoitus.

Käynnistysvaiheen rahoitus // Tarjotaan yrityksille tuotekehittelyä ja alkumarkkinointia varten.

Pörssi tai osakemarkkinat // Markkinat, joilla arvopapereita ostetaan ja myydään. Niiden perustehtävänä on antaa julkisille osakeyhtiöille, valtioille ja paikallisviranomaisille mahdollisuus hankkia pääomaa myymällä arvopapereita sijoittajille.

Osakeoptio // Työntekijöille ja/tai johdolle varattu etuoikeus ostaa osakkeita kiinteään hintaan.

Riskipääomasijoittaminen (venture capital) // Pääomasijoitusyhtiöiden omilla varoillaan tai kolmannen osapuolen varoilla harjoittama sijoittaminen pörssissä noteeraamattomiin yhtiöihin. Käsitteeseen kuuluu alku*-, laajentamis*- ja jälleenhankintavaiheen* rahoitus mutta ei yritysjärjestelyjen (buy-out) rahoittaminen.

Riskipääomasijoitusrahastot // Suljettu sijoitusrahasto, joka on perustettu tarjoamaan riskipääomaa.

(*) Sana määritelty sanastossa tai lyhenteissä.