EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32019R1753

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1753, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan

PE/74/2019/REV/1

OJ L 271, 24.10.2019, p. 1–11 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1753/oj

24.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1753,

annettu 23 päivänä lokakuuta 2019,

unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Jotta unioni voisi täysimääräisesti käyttää yksinomaista toimivaltaansa yhteisen kauppapolitiikan alalla ja noudattaa täysin Maailman kauppajärjestön teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS) sitoumuksia, siitä tulee alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan, jäljempänä ’Geneven asiakirja’, sopimuspuoli neuvoston päätöksen (EU) 2019/1754 (3) nojalla, jolla myös jäsenvaltioille annetaan lupa ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen unionin etujen mukaisesti. Geneven asiakirjan sopimuspuolet ovat alkuperänimitysten suojaamisesta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdyllä Lissabonin sopimuksella luodun erityisliiton, jäljempänä ’erityisliitto’, jäseniä. Päätöksen (EU) 2019/1754 mukaan komissio edustaa erityisliitossa Geneven asiakirjan osalta unionia ja niitä jäsenvaltioita, jotka ovat ratifioineet Geneven asiakirjan tai liittyneet siihen.

(2)

On aiheellista vahvistaa säännöt, joiden nojalla unioni voi käyttää Geneven asiakirjassa määrättyjä oikeuksia ja täyttää siinä vahvistetut velvollisuudet omasta puolestaan ja niiden jäsenvaltioiden puolesta, jotka ovat ratifioineet kyseisen asiakirjan tai liittyneet siihen.

(3)

Geneven asiakirjalla suojataan alkuperänimityksiä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1151/2012 (4) ja (EU) N:o 1308/2013 (5) mukaisia alkuperänimityksiä, sekä asetusten (EU) N:o 1151/2012 ja (EU) N:o 1308/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 251/2014 (6) ja (EU) 2019/787 (7) mukaisia maantieteellisiä merkintöjä, joihin molempiin yhdessä viitataan tässä asetuksessa ilmaisulla ”maantieteelliset merkinnät”.

(4)

Unionin liittyessä Geneven asiakirjaan ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin komission olisi jätettävä Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle, jäljempänä ’kansainvälinen toimisto’, hakemuksia unionin alueelta peräisin olevien ja unionin alueella suojattujen maantieteellisten merkintöjen kansainväliseksi rekisteröimiseksi kansainvälisen toimiston rekisteriin, jäljempänä ’kansainvälinen rekisteri’. Tällaisten hakemusten olisi perustuttava jäsenvaltioiden ilmoituksiin, jotka ne ovat tehneet omasta aloitteestaan tai Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön pyynnöstä taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyn edunsaajan pyynnöstä. Näitä ilmoituksia valmistellessaan jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava asianomaisten maantieteellisten merkintöjen kansainvälisestä suojaamisesta saatavaa taloudellista etua ja otettava huomioon erityisesti tuotannon ja viennin arvo, muihin sopimuksiin perustuva suoja sekä nykyinen tai mahdollinen väärinkäyttö kolmansissa maissa.

(5)

Maantieteellisten merkintöjen kansainväliseen rekisteriin kirjaamisen olisi palveltava laadukkaiden tuotteiden tuottamista, reilua kilpailua ja kuluttajansuojaa. Ottaen huomioon maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnin merkittävän kulttuurisen ja taloudellisen arvon, niiden rekisteröintiä olisi arvioitava suhteessa siihen, mitä arvoa ne luovat paikallisille yhteisöille, jotta voidaan tukea maaseudun kehitystä ja edistää uusia työmahdollisuuksia tuotannossa, jalostuksessa ja muissa asiaan liittyvissä palveluissa.

(6)

Jotta saataisiin aikaan jatkuva vuoropuhelu asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, komission olisi hyödynnettävä olemassa olevia mekanismeja jäsenvaltioiden, toimialajärjestöjen ja unionin tuottajien säännöllisessä kuulemisessa.

(7)

Olisi vahvistettava asianmukaiset menettelyt, jotta komissio voi arvioida maantieteellisiä merkintöjä, jotka ovat peräisin sellaisista Geneven asiakirjan sopimuspuolista, jotka eivät ole jäsenvaltioita, jäljempänä ’sopimuspuolina olevat kolmannet maat’, ja jotka on kirjattu kansainväliseen rekisteriin, jotta voitaisiin tehdä päätöksiä unionissa myönnettävästä suojasta ja tarvittaessa sen mitätöimisestä.

(8)

Unionin olisi pantava sopimuspuolina olevista kolmansista maista peräisin olevien ja kansainväliseen rekisteriin kirjattujen maantieteellisten merkintöjen suoja täytäntöön Geneven asiakirjan III luvun mukaisesti ja erityisesti sen 14 artiklan mukaisesti, jonka mukaan jokaisen sopimuspuolen on tarjottava tehokkaat oikeussuojakeinot, jotka koskevat rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen suojaamista, ja säädettävä, että kyseisen sopimuspuolen oikeusjärjestelmän ja -käytännön mukaan julkinen viranomainen tai mikä tahansa sen intressitaho, olipa se luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, julkinen tai yksityinen, voi aloittaa oikeudelliset menettelyt tällaisten merkintöjen suojaamiseksi.

(9)

Jotta voitaisiin taata unionin, alueellisten ja kansallisten tavaramerkkien suoja maantieteellisten merkintöjen rinnalla ottaen huomioon Geneven asiakirjan 13 artiklan 1 kohdassa määrätyt aiempia tavaramerkkejä koskevat takeet, aiempien tavaramerkkien ja kansainväliseen rekisteriin kirjattujen maantieteellisten merkintöjen, joille myönnetään suoja tai joita käytetään unionissa, rinnakkaiselo olisi varmistettava.

(10)

Unionin yhteisen kauppapolitiikan alaa koskevan yksinomaisen toimivallan vuoksi jäsenvaltioiden, jotka eivät jo ole vuoden 1958 alkuperänimitysten suojasta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdyn Lissabonin sopimuksen osapuolia, sellaisena kuin sopimus on tarkistettuna Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 ja muutettuna 28 päivänä syyskuuta 1979, jäljempänä ’Lissabonin sopimus’, ei pitäisi ratifioida sopimusta tai liittyä siihen.

(11)

Lissabonin sopimuksen osapuolina jo olevien jäsenvaltioiden olisi voitava pysyä osapuolina erityisesti, jotta varmistetaan kyseisellä sopimuksella myönnettyjen oikeuksien jatkuminen ja siinä vahvistettujen velvollisuuksien täyttäminen. Niiden olisi kuitenkin toimittava yksinomaan unionin edun mukaisesti ja kunnioittaen täysin unionin yksinomaista toimivaltaa. Näin ollen kyseisten jäsenvaltioiden olisi Lissabonin sopimuksen mukaisia oikeuksia käyttäessään ja velvollisuuksia täyttäessään noudatettava täysin unionin tämän asetuksen mukaisesti myöntämää lupaa. Maataloustuotteille unionissa perustetun maantieteellisten merkintöjen yhdenmukaisen suojajärjestelmän kunnioittamiseksi ja yhdenmukaistamisen lisäämiseksi edelleen sisämarkkinoilla kyseisten jäsenvaltioiden ei pitäisi rekisteröidä Lissabonin sopimuksen nojalla uusia alkuperänimityksiä tuotteille, jotka kuuluvat asetusten (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 251/2014 tai (EU) 2019/787 soveltamisalaan.

(12)

Lissabonin sopimuksen osapuolina jo olevat jäsenvaltiot ovat rekisteröineet alkuperänimityksiä Lissabonin sopimuksen nojalla. Kyseisten alkuperänimitysten suojan jatkumista varten olisi säädettävä siirtymäjärjestelyistä, joissa noudatetaan Lissabonin sopimuksen, Geneven asiakirjan ja unionin oikeuden vaatimuksia.

(13)

Lissabonin sopimuksen osapuolina jo olevat jäsenvaltiot suojaavat kyseisen sopimuksen osapuolina olevien kolmansien maiden alkuperänimityksiä. Jotta niillä olisi keinot täyttää kansainväliset velvollisuutensa, joihin ne ovat sitoutuneet ennen unionin liittymistä Geneven asiakirjaan, olisi säädettävä siirtymäjärjestelyistä, joilla on vaikutusta vain kansallisella tasolla ja joilla ei ole vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan tai kansainväliseen kauppaan.

(14)

On asianmukaista, että Geneven asiakirjan sekä Lissabonin sopimusta ja Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaa koskevien yhteisten täytäntöönpanomääräysten, jäljempänä ’yhteiset täytäntöönpanomääräykset’, mukaiset maksut, jotka liittyvät kansainväliselle toimistolle jätettävään hakemukseen maantieteellisen merkinnän kansainvälistä rekisteröintiä varten, sekä maksut, jotka on maksettava muista kansainväliseen rekisteriin tehtävistä merkinnöistä sekä otteiden, todistusten tai kansainvälisen rekisteröinnin sisältöön liittyvien muiden tietojen toimittamisesta, suorittaa jäsenvaltio, josta maantieteellinen merkintä on peräisin, tai Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritelty edunsaaja. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus vaatia kyseistä luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai edunsaajaa suorittamaan osa maksuista tai kaikki maksut.

(15)

Erityisliiton toimintatalousarvion vajeiden täyttämiseksi unionin olisi voitava säätää unionin vuotuisessa talousarviossa tätä tarkoitusta varten käytettävissä olevista varoista suoritettavasta erityisrahoitusosuudesta, josta erityisliiton yleiskokous on päättänyt Geneven asiakirjan 24 artiklan 4 kohdan nojalla, kun otetaan huomioon maantieteellisten merkintöjen suojan taloudellinen ja kulttuurinen arvo.

(16)

Jotta varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset unionin erityisliiton jäsenyyden täytäntöönpanemiseksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sen maantieteellisten merkintöjen luettelon vahvistamiseksi, joka liitetään kansainväliselle toimistolle jätettävään hakemukseen maantieteellisten merkintöjen kansainvälistä rekisteröintiä varten unionin liittyessä Geneven asiakirjaan ja myöhempiin jätettäviin hakemuksiin, vastaväitteen hylkäämiseksi, päätöksen tekemiseksi suojan myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä kansainväliseen rekisteriin kirjatulle maantieteelliselle merkinnälle, kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten hyväksymisestä kieltäytymisen peruuttamiseksi, pyynnön esittämiseksi kansainvälisen rekisteröinnin peruuttamiseksi, ilmoituksen antamiseksi kansainväliseen rekisteriin kirjatun maantieteellisen merkinnän suojan mitätöimisestä unionissa sekä luvan antamiseksi jäsenvaltioille tehdä tarvittavat muutokset sellaisen tuotteen alkuperänimityksen osalta, jonka suojasta säädetään asetuksissa (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 251/2014 tai (EU) 2019/787, sekä ilmoittaa tästä kansainväliselle toimistolle. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti.

(17)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja aiheellista perustavoitteen, joka on mahdollistaa, että unioni osallistuu erityisliittoon tavalla, joka varmistaa EU:n maantieteellisten merkintöjen tehokkaan suojan kansainvälisellä tasolla, toteuttamiseksi vahvistaa säännöt ja menettelyt koskien unionin toimia sen liityttyä Geneven asiakirjaan. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiotun tavoitteen saavuttamiseksi.

(18)

On tärkeää varmistaa, että komissio seuraa ja arvioi unionin osallistumista Geneven asiakirjaan ajan myötä. Tällaisen arvioinnin toteuttamisessa komission olisi muun muassa otettava huomioon niiden unionin oikeuden nojalla suojattujen ja rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen määrä, joista on jätetty hakemus kansainvälistä rekisteröintiä varten, tapaukset, joissa sopimuspuolina olevat kolmannet maat ovat evänneet suojan, Geneven asiakirjaan osallistuvien kolmansien maiden määrän kehitys, komission toteuttamat toimet tämän määrän lisäämiseksi sekä maantieteellisiä merkintöjä koskevan voimassa olevan unionin oikeuden vaikutukset kolmansien maiden kiinnostukseen liittyä Geneven asiakirjaan sekä sopimuspuolina olevista kolmansista maista peräisin olevien ja unionin epäämien maantieteellisten merkintöjen määrä ja tyyppi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt ja menettelyt, jotka koskevat unionin toimia sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan, jäljempänä ’Geneven asiakirja’.

2.   Tämän asetuksen soveltamiseksi ’maantieteellisillä merkinnöillä’ tarkoitetaan Geneven asiakirjassa määriteltyjä alkuperänimityksiä, mukaan lukien asetusten (EU) N:o 1151/2012 ja (EU) N:o 1308/2013 mukaiset alkuperänimitykset sekä asetusten (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 251/2014 ja (EU) 2019/787 mukaiset maantieteelliset merkinnät.

2 artikla

Maantieteellisten merkintöjen kansainvälinen rekisteröiminen

1.   Unionin liittyessä Geneven asiakirjaan ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin komissio jättää Geneven asiakirjan 3 artiklan mukaisena toimivaltaisena viranomaisena Geneven asiakirjan 5 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle, jäljempänä ’kansainvälinen toimisto’, hakemuksia, jotka koskevat unionin oikeuden nojalla suojattujen ja rekisteröityjen, unionista peräisin oleviin tuotteisiin liittyvien maantieteellisten merkintöjen kansainvälistä rekisteröintiä.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota kirjaamaan kansainväliseen rekisteriin maantieteellisiä merkintöjä, jotka ovat peräisin niiden alueelta ja jotka ovat unionin oikeuden nojalla suojattuja ja rekisteröityjä. Tällaisten pyyntöjen on perustuttava

a)

Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön pyyntöön tai Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyn edunsaajan pyyntöön; tai

b)

jäsenvaltioiden omaan aloitteeseen.

3.   Komissio hyväksyy tällaisten pyyntöjen perusteella täytäntöönpanosäädöksiä, joissa luetellaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maantieteelliset merkinnät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 artikla

Jäsenvaltiosta peräisin olevan ja kansainväliseen rekisteriin kirjatun maantieteellisen merkinnän peruuttaminen

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jotta kansainvälistä toimistoa pyydetään peruuttamaan jäsenvaltiosta peräisin olevan maantieteellisen merkinnän kansainväliseen rekisteriin kirjaaminen joissakin seuraavista tapauksista:

a)

maantieteellinen merkintä ei enää ole suojattu unionissa;

b)

jäsenvaltio, josta maantieteellinen merkintä on peräisin, pyytää peruuttamista, joka perustuu

i)

Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön pyyntöön tai Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyn edunsaajan pyyntöön; tai

ii)

jäsenvaltion omaan aloitteeseen.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Komissio ilmoittaa peruuttamispyynnöstä viipymättä kansainväliselle toimistolle.

4 artikla

Kansainväliseen rekisteriin kirjatun kolmannen maan maantieteellisen merkinnän julkaiseminen

1.   Komissio julkaisee kansainvälisen rekisteröinnin, joka on kansainvälisen toimiston Geneven asiakirjan 6 artiklan 4 kohdan nojalla ilmoittama ja joka

a)

koskee kansainväliseen rekisteriin kirjattua maantieteellistä merkintää, jonka osalta Geneven asiakirjan 1 artiklan xv alakohdassa määritelty alkuperämaana oleva sopimuspuoli ei ole jäsenvaltio; ja

b)

liittyy tuotteeseen, jolle on myönnetty maantieteellisen merkinnän suoja unionin tasolla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kansainvälinen rekisteröinti julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. Julkaisuun on sisällytettävä tuotelajia ja alkuperämaata koskeva viittaus.

5 artikla

Kansainväliseen rekisteriin kirjatun kolmannen maan maantieteellisen merkinnän arviointi

1.   Komissio arvioi kansainvälisen toimiston Geneven asiakirjan 6 artiklan 4 kohdan nojalla ilmoittaman kansainvälisen rekisteröinnin, joka koskee kansainväliseen rekisteriin kirjattuja maantieteellisiä merkintöjä ja joiden osalta Geneven asiakirjan 1 artiklan xv alakohdassa määritelty alkuperämaana oleva sopimuspuoli ei ole jäsenvaltio, määritelläkseen, sisältääkö se Lissabonin sopimusta ja Geneven asiakirjaa koskevien yhteisten täytäntöönpanomääräysten, jäljempänä ’yhteiset täytäntöönpanomääräykset’, 5 säännön 2 kohdassa vahvistetut pakolliset osatekijät ja yhteisten täytäntöönpanomääräysten 5 säännön 3 kohdassa määrätyt laatua, mainetta tai ominaisuuksia koskevat tiedot, sekä tarkistaa, liittyykö 4 artiklassa tarkoitettu julkaiseminen tuotteeseen, jolle on myönnetty maantieteellisen merkinnän suoja unionin tasolla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu arviointi on tehtävä neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona maantieteellinen merkintä kirjattiin kansainväliseen rekisteriin, eikä se saa sisältää sellaisten unionin muiden erityisten säännösten arviointia, jotka liittyvät tuotteiden markkinoille saattamiseen ja erityisesti terveys- ja kasvinsuojeluvaatimuksiin, kaupan pitämisen vaatimuksiin tai elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin.

6 artikla

Kansainväliseen rekisteriin kirjattua kolmannen maan maantieteellistä merkintää koskeva vastaväitemenettely

1.   Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun kansainvälinen rekisteröinti on julkaistu 4 artiklan mukaisesti, jäsenvaltion tai muun kolmannen maan kuin Geneven asiakirjan 1 artiklan xv alakohdassa määriteltynä alkuperämaana olevan sopimuspuolen viranomainen taikka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on oikeutettu etu ja joka on sijoittautunut unioniin tai muuhun kolmanteen maahan kuin alkuperämaana olevaan sopimuspuoleen, voi jättää komissiolle vastaväitteen.

Vastaväite on tehtävä jollakin unionin toimielinten virallisista kielistä.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vastaväite voidaan ottaa tutkittavaksi ainoastaan, jos se on jätetty tämän artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa ja jos se perustuu yhteen tai useampaan seuraavista perusteista:

a)

kansainväliseen rekisteriin kirjattu maantieteellinen merkintä on ristiriidassa kasvilajikkeen tai eläinrodun nimen kanssa ja todennäköisesti johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen;

b)

kansainväliseen rekisteriin kirjattu maantieteellinen merkintä on kokonaan tai osittain homonyymi unionissa jo suojatun maantieteellisen merkinnän kanssa eivätkä suojattavaksi ehdotetun maantieteellisen merkinnän ja unionissa jo suojatun maantieteellisen merkinnän paikallista ja perinteistä käyttöä koskevat edellytykset ja ulkonäkö ole käytännössä riittävän erilaisia, ottaen huomioon tarve varmistaa asianomaisten tuottajien tasavertainen kohtelu ja tarve välttää kuluttajan harhaanjohtamista;

c)

kansainväliseen rekisteriin kirjatun maantieteellisen merkinnän suojaaminen unionissa loukkaisi aiempaa tavaramerkkioikeutta unionin, alueellisella tai kansallisella tasolla;

d)

kolmannen maan maantieteellisen merkinnän suojaaminen unionissa vaarantaisi kokonaan tai osittain samanlaisen nimen käytön tai tavaramerkin yksinomaisen luonteen unionin, alueellisella tai kansallisella tasolla taikka sellaisten tuotteiden olemassaolon, jotka on saatettu markkinoille laillisesti vähintään viisi vuotta ennen päivää, jona kansainvälinen rekisteröinti julkaistiin 4 artiklan mukaisesti;

e)

kansainväliseen rekisteriin kirjattu maantieteellinen merkintä liittyy tuotteeseen, jonka osalta ei säädetä maantieteellisten merkintöjen suojasta unionin tasolla;

f)

nimi, jolle rekisteröintiä haetaan, on yleisnimi unionin alueella;

g)

Geneven asiakirjan 2 artiklan 1 kohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty;

h)

kansainväliseen rekisteriin kirjattu maantieteellinen merkintä on homonyyminen nimi, joka saa kuluttajan virheellisesti uskomaan, että tuotteet ovat peräisin joltain muulta alueelta, vaikka nimi olisikin sen alueen tai paikan nimi, josta kyseiset tuotteet ovat peräisin.

3.   Komissio arvioi 2 kohdassa esitetyt vastaväiteperusteet suhteessa unionin alueeseen tai unionin alueen osaan.

7 artikla

Päätös kansainväliseen rekisteriin kirjatun kolmannen maan maantieteellisen merkinnän suojaamisesta unionissa

1.   Jos 5 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella katsotaan, että kyseisessä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja jos yhtään vastaväitettä ei ole saatu tai jos yhtäkään saaduista vastaväitteistä ei voida ottaa tutkittavaksi, komissio hylkää tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksellä vastaväitteet, joita ei voida ottaa tutkittavaksi, ja päättää suojan myöntämisestä maantieteelliselle merkinnälle. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Jos 5 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella katsotaan, että kyseisessä artiklassa säädetyt edellytykset eivät täyty, tai jos on saatu 6 artiklan 2 kohdan mukainen vastaväite, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, komissio päättää täytäntöönpanosäädöksellä suojan myöntämisestä kansainväliseen rekisteriin kirjatulle maantieteelliselle merkinnälle. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio tekee päätöksen suojan myöntämisestä niiden tuotteiden maantieteellisten merkintöjen osalta, jotka eivät kuulu 15 artiklan 1 kohdassa säädettyjen komiteoiden toimivaltaan.

3.   Päätöksessä, jossa myönnetään maantieteelliselle merkinnälle suoja tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, on esitettävä myönnetyn suojan laajuus, ja se voi sisältää Geneven asiakirjan kanssa yhteensopivia edellytyksiä, ja siinä voidaan erityisesti myöntää määritetty siirtymäkausi, sellaisena kuin se on täsmennetty Geneven asiakirjan 17 artiklassa ja yhteisten täytäntöönpanomääräysten 14 säännössä.

4.   Komissio ilmoittaa kansainväliselle toimistolle Geneven asiakirjan 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti kieltäytyvänsä hyväksymästä asianomaisen kansainvälisen rekisteröinnin vaikutuksia unionin alueella yhden vuoden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kansainvälistä rekisteröintiä koskevan ilmoituksen Geneven asiakirjan 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, tai päätöksen (EU) 2019/1754 5 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kahden vuoden kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

5.   Komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion, kolmannen maan taikka luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolla on asiassa oikeutettu etu, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä peruuttaa täytäntöönpanosäädöksellä kokonaan tai osittain kansainväliselle toimistolle aiemmin ilmoitetun kieltäytymisen. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastusmenettelyä noudattaen.

Komissio ilmoittaa tällaisesta peruuttamisesta viipymättä kansainväliselle toimistolle.

8 artikla

Maantieteellisten merkintöjen käyttö

1.   Komission 7 artiklan nojalla hyväksymiä täytäntöönpanosäädöksiä sovelletaan rajoittamatta tuotteiden markkinoille saattamista ja erityisesti maatalouden yhteistä markkinajärjestelyä, terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja elintarvikkeiden merkitsemistä koskevien unionin muiden erityissäännösten soveltamista.

2.   Jollei 1 kohdasta muuta johdu, tämän asetuksen nojalla suojattuja maantieteellisiä merkintöjä saa käyttää kyseisten maantieteellisten merkintöjen kansainvälisen rekisteröinnin mukaisesti mikä tahansa toimija, joka pitää kaupan tuotetta.

9 artikla

Kansainväliseen rekisteriin kirjatun kolmannen maan maantieteellisen merkinnän vaikutusten mitätöinti unionissa

1.   Komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion, kolmannen maan taikka luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolla on asiassa oikeutettu etu, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä mitätöidä täytäntöönpanosäädöksellä kokonaan tai osittain maantieteellisen merkinnän suojan vaikutukset unionissa yhdessä tai useammassa seuraavista tilanteista:

a)

maantieteellisellä merkinnällä ei ole enää suojaa alkuperämaana olevassa sopimuspuolessa;

b)

maantieteellinen merkintä ei ole enää rekisteröitynä kansainväliseen rekisteriin;

c)

yhteisten täytäntöönpanomääräysten 5 säännön 2 kohdassa vahvistettujen pakollisten osatekijöiden tai yhteisten täytäntöönpanomääräysten 5 säännön 3 kohdassa määrättyjen laatua, mainetta tai ominaisuuksia koskevien tietojen noudattamista ei enää taata.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen ja vasta sen jälkeen, kun Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetuille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyille edunsaajille on annettu mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan.

3.   Kun mitätöintiin ei enää voi hakea muutosta, komissio ilmoittaa viipymättä kansainväliselle toimistolle maantieteellisen merkinnän kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten mitätöinnistä unionin alueella 1 kohdan a tai c alakohdan mukaisesti.

10 artikla

Suhde tavaramerkkeihin

1.   Maantieteellisen merkinnän suojaaminen ei vaikuta sellaisten aiempien tavaramerkkien voimassaoloon unionin, alueellisella tai kansallisella tasolla, joita on haettu tai jotka on rekisteröity vilpittömässä mielessä taikka jotka on hankittu vilpittömässä mielessä tapahtuneen käytön kautta jäsenvaltion, jäsenvaltioiden alueellisen liiton tai unionin alueella.

2.   Kansainväliseen rekisteriin kirjattua maantieteellistä merkintää ei suojata unionin alueella, jos kyseisen maantieteellisen merkinnän suojaaminen unionin alueella saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen, tunnettuuden ja käytössäoloajan pituuden vuoksi.

3.   Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista tavaramerkkiä, jota on haettu tai joka on rekisteröity vilpittömässä mielessä tai jota koskeva oikeus on saatu käytön kautta, jos tästä mahdollisuudesta säädetään sovellettavassa lainsäädännössä, vilpittömässä mielessä jäsenvaltion, jäsenvaltioiden alueellisen liiton tai unionin alueella ennen sitä päivää, jona kansainvälinen toimisto ilmoitti komissiolle maantieteellisen merkinnän kansainvälisen rekisteröinnin julkaisemisesta, ja jonka käyttö olisi maantieteellisen merkinnän suojan vastaista, voidaan edelleen käyttää ja se voidaan uusia asianomaisen tuotteen osalta maantieteellisen merkinnän suojaamisesta huolimatta, edellyttäen, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1001 (9) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/2436 (10) säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa. Tällaisissa tapauksissa sekä maantieteellisen merkinnän käyttö että asianomaisen tavaramerkin käyttö on sallittua.

11 artikla

Siirtymäsäännökset Lissabonin sopimuksen nojalla jo rekisteröityjä jäsenvaltioista peräisin olevia alkuperänimityksiä varten

1.   Jokaisen sellaisen tuotteen alkuperänimityksen osalta, joka on peräisin Lissabonin sopimuksen osapuolena olevasta jäsenvaltiosta ja joka on suojattu jonkin tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitetun asetuksen nojalla, asianomaisen jäsenvaltion on Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön pyynnöstä taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyn edunsaajan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan pyydettävä joko

a)

kyseisen alkuperänimityksen kansainvälistä rekisteröintiä Geneven asiakirjan nojalla, jos asianomainen jäsenvaltio on ratifioinut Geneven asiakirjan tai liittynyt siihen päätöksen (EU) 2019/1754 3 artiklassa tarkoitetun luvan nojalla; tai

b)

kyseisen alkuperänimityksen kansainväliseen rekisteriin kirjaamisen peruuttamista.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta valinnasta viimeistään 14 päivänä marraskuuta 2022.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa asianomaisen jäsenvaltion on komission kanssa koordinoiden tarkistettava kansainvälisen toimiston kanssa onko tehtävä yhteisten täytäntöönpanomääräysten 7 säännön 4 kohdan edellyttämiä muutoksia Geneven asiakirjan mukaista rekisteröintiä varten.

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä jäsenvaltiolle luvan tehdä tarvittavat muutokset ja ilmoittaa niistä kansainväliselle toimistolle. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Jokaisen sellaisen tuotteen alkuperänimityksen osalta, joka on peräisin Lissabonin sopimuksen osapuolena olevasta jäsenvaltiosta ja joka kuuluu jonkin tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asetuksen soveltamisalaan, mutta jota ei ole suojattu kyseisten asetusten nojalla, asianomaisen jäsenvaltion on Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön pyynnöstä taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritellyn edunsaajan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan pyydettävä joko

a)

kyseisen alkuperänimityksen rekisteröintiä asianomaisen asetuksen nojalla; tai

b)

kyseisen alkuperänimityksen kansainväliseen rekisteriin kirjaamisen peruuttamista.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta valinnasta ja tehtävä asiaankuuluva pyyntö viimeistään 14 päivänä marraskuuta 2022.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa asianomaisen jäsenvaltion on pyydettävä kyseisen alkuperänimityksen kansainvälistä rekisteröintiä Geneven asiakirjan nojalla, jos kyseinen jäsenvaltio on ratifioinut Geneven asiakirjan tai liittynyt siihen päätöksen (EU) 2019/1754 3 artiklassa tarkoitetun luvan nojalla, yhden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona maantieteellinen merkintä rekisteröitiin sovellettavan asetuksen nojalla. Sovelletaan 1 kohdan kolmatta ja neljättä alakohtaa.

Jos rekisteröintiä sovellettavan asetuksen nojalla koskeva pyyntö hylätään ja siihen liittyvät hallinnolliset ja oikeudelliset muutoksenhakukeinot on käytetty tai jos rekisteröintiä Geneven asiakirjan nojalla koskevaa pyyntöä ei ole tehty tämän kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä pyydettävä kyseisen alkuperänimityksen kansainväliseen rekisteriin kirjaamisen peruuttamista.

3.   Sellaisten tuotteiden alkuperänimitysten osalta, jotka eivät kuulu jonkin tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asetuksen soveltamisalaan ja joille ei ole myönnetty maantieteellisten merkintöjen suojaa unionin tasolla, Lissabonin sopimuksen osapuolena jo oleva jäsenvaltio voi säilyttää olemassa olevan rekisteröinnin kansainvälisessä rekisterissä.

Tällainen jäsenvaltio voi myös jättää uusia hakemuksia tällaisten, sen alueelta peräisin olevien alkuperänimitysten kirjaamiseksi kansainväliseen rekisteriin Lissabonin sopimuksen nojalla, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle tällaisten alkuperänimitysten rekisteröintiä koskevasta hakemusluonnoksesta; tällaisen ilmoituksen on sisällettävä näyttö siitä, että hakemus täyttää Lissabonin sopimuksen mukaiset rekisteröintiä koskevat vaatimukset; ja

b)

komissio ei ole antanut kielteistä lausuntoa kahden kuukauden kuluessa kyseisestä ilmoituksesta; kielteinen lausunto voidaan antaa ainoastaan sen jälkeen, kun asianomaista jäsenvaltiota on kuultu, ja poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kun a alakohdassa edellytetty näyttö ei osoita riittävällä tavalla, että Lissabonin sopimuksen mukaiset rekisteröintiä koskevat vaatimukset täyttyvät, tai jos rekisteröinnillä olisi kielteisiä vaikutuksia unionin kauppapolitiikkaan.

Jos komissio pyytää toisen alakohdan a alakohdan mukaisesta ilmoituksesta lisätietoja, määräaika komission toiminnalle on yksi kuukausi pyydettyjen tietojen vastaanottamisesta.

Komissio ilmoittaa välittömästi muille jäsenvaltioille kaikista toisen alakohdan a alakohdan mukaisista ilmoituksista.

12 artikla

Siirtymäkauden suoja Lissabonin sopimuksen nojalla rekisteröidyille kolmansista maista peräisin oleville alkuperänimityksille

1.   Jäsenvaltiot, jotka olivat Lissabonin sopimuksen osapuolia, ennen kuin unioni liittyi Geneven asiakirjaan, voivat jatkaa kansallisen suojajärjestelmän puitteissa Lissabonin sopimuksen osapuolena olevasta kolmannesta maasta peräisin olevien alkuperänimitysten suojaa siitä päivästä, jona unionista tulee Geneven asiakirjan sopimuspuoli, niiden alkuperänimitysten osalta, jotka viimeistään kyseisenä päivänä oli rekisteröity Lissabonin sopimuksen nojalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu suoja

a)

korvataan tietyn alkuperänimityksen osalta unionin suojajärjestelmän mukaisella suojalla, jos se myönnetään tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti tehdyllä päätöksellä sen jälkeen, kun asianomainen kolmas maa on liittynyt Geneven asiakirjaan, edellyttäen että tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti tehdyllä päätöksellä myönnetyllä suojalla säilytetään kyseisen alkuperänimityksen suojan jatkuvuus kyseisessä jäsenvaltiossa;

b)

lakkaa tietyn alkuperänimityksen osalta, kun kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset lakkaavat.

3.   Jos kolmannesta maasta peräisin olevaa alkuperänimitystä ei ole rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti tai jos kansallista suojaa ei ole korvattu 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, tällaisen kansallisen suojan vaikutuksista vastaa yksinomaan asianomainen jäsenvaltio.

4.   Jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti toteuttamilla toimenpiteillä saa olla vaikutusta ainoastaan kansallisella tasolla, eikä niillä saa olla vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan tai kansainväliseen kauppaan.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki kansainvälisen toimiston Lissabonin sopimuksen nojalla antamat ilmoitukset. Komissio toimittaa kyseiset ilmoitukset kaikille muille jäsenvaltioille.

6.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansainväliselle toimistolle, että ne eivät voi taata kansallista suojaa sellaisen tuotteen alkuperänimityksen osalta, joka kuuluu jonkin tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asetuksen soveltamisalaan ja joka on rekisteröity ja ilmoitettu kyseisille jäsenvaltioille Lissabonin sopimuksen nojalla, siitä päivästä, jona unionista tulee Geneven asiakirjan sopimuspuoli.

13 artikla

Maksut

Kuten yhteisissä täytäntöönpanomääräyksissä mainitaan, Geneven asiakirjan 7 artiklan nojalla perittävät maksut suorittaa jäsenvaltio, josta maantieteellinen merkintä on peräisin, tai Geneven asiakirjan 5 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka Geneven asiakirjan 1 artiklan xvii alakohdassa määritelty edunsaaja. Jäsenvaltio voi vaatia, että luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai edunsaaja suorittaa osan maksuista tai kaikki maksut.

14 artikla

Erityisrahoitusosuus

Jos erityisliiton tuloja saadaan Geneven asiakirjan 24 artiklan 2 kohdan v alakohdan mukaisesti, unioni voi suorittaa erityisrahoitusosuuden unionin vuotuisessa talousarviossa tätä tarkoitusta varten käytettävissä olevista varoista.

15 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustavat seuraavat asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitetut komiteat seuraavien tuotteiden osalta:

a)

kun kyseessä ovat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 92 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuluvat viinialan tuotteet, kyseisen asetuksen 229 artiklalla perustettu maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitea;

b)

kun kyseessä ovat asetuksen (EU) N:o 251/2014 3 artiklassa määritellyt maustetut viinituotteet, kyseisen asetuksen 34 artiklalla perustettu maustettujen viinituotteiden komitea;

c)

kun kyseessä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 110/2008 (11) 2 artiklassa määritellyt tislatut alkoholijuomat, asetuksen (EU) 2019/787 47 artiklassa tarkoitettu tislattujen alkoholijuomien komitea;

d)

kun kyseessä ovat asetuksen (EU) N:o 1151/2012 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan kuuluvat maataloustuotteet ja elintarvikkeet, kyseisen asetuksen 57 artiklalla perustettu maataloustuotteiden laatupolitiikkakomitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

16 artikla

Seuranta ja tarkistaminen

Komissio arvioi unionin osallistumista Geneven asiakirjaan viimeistään 14 päivänä marraskuuta 2021 ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tärkeimmistä havainnoista. Arviointi perustuu muun muassa seuraaviin näkökohtiin:

a)

niiden maantieteellisten merkintöjen määrä, jotka on suojattu ja rekisteröity unionin oikeuden nojalla ja joista on jätetty hakemus kansainvälistä rekisteröintiä varten, sekä tapaukset, joissa sopimuspuolina olevat kolmannet maat ovat evänneet suojan;

b)

Geneven asiakirjaan osallistuvien kolmansien maiden määrän kehitys ja komission toteuttamat toimet tämän määrän lisäämiseksi sekä maantieteellisiä merkintöjä koskevan voimassa olevan unionin oikeuden vaikutukset kolmansien maiden kiinnostukseen liittyä Geneven asiakirjaan; ja

c)

unionin epäämien kolmansien maiden maantieteellisten merkintöjen määrä ja tyyppi.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 23 päivänä lokakuuta 2019.

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

T. TUPPURAINEN


(1)  EUVL C 110, 22.3.2019, s. 55.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 7. lokakuuta 2019.

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2019/1754, annettu 7 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan (ks. tämän virallisen lehden s. 12).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 14).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/787, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käytöstä alkoholijuomissa ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 kumoamisesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan unionin tavaramerkistä (EUVL L 154, 16.6.2017, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2436, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (EUVL L 336, 23.12.2015, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16), osittain voimassa 24. toukokuuta 2021 asti.


Komission lausuma EU:n maantieteellisten merkintöjen suojan laajentamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin

Komissio panee merkille Euroopan parlamentin 6. lokakuuta 2015 antaman päätöslauselman EU:n maantieteellisten merkintöjen mahdollisesta laajentamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin.

Komissio käynnisti marraskuussa 2018 tutkimuksen saadakseen lisää taloudellista ja oikeudellista näyttöä muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta sisämarkkinoilla vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen täydentämiseksi. Tavoitteena oli saada lisää tietoja myös kilpailukyvystä, epäterveestä kilpailusta, väärentämisestä, kuluttajien näkemyksistä, kustannuksista/hyödyistä sekä muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojelumallien vaikuttavuudesta toissijaisuusperiaatteen valossa.

Komissio aikoo sääntelyn parantamista koskevan asetuksen periaatteiden ja paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen sitoumusten mukaisesti tarkastella tutkimusta ja unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan annetun asetuksen seurantaa ja uudelleentarkastelua koskevassa artiklassa tarkoitettua unionin osallistumisesta Geneven asiakirjaan laadittua kertomusta sekä harkita mahdollisia tulevia toimia.


Komission lausuma asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa säädetystä menettelystä

Komissio toteaa, että vaikka asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu menettely on oikeudellinen välttämättömyys, koska unionilla on asiassa yksinomainen toimivalta, se voi kuitenkin todeta, että nykyisen EU-lainsäädännön puitteissa tällainen komission väliintulo olisi poikkeuksellinen ja asianmukaisesti perusteltu. Komissio pyrkii jäsenvaltion kanssa käydyn kuulemisen aikana tekemään kaikkensa ratkaistakseen yhdessä jäsenvaltion kanssa kaikki huolenaiheet, jotta kielteisen lausunnon antaminen voidaan välttää. Komissio toteaa, että kielteinen lausunto ilmoitettaisiin kirjallisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle ja että siinä esitettäisiin SEUT-sopimuksen 296 artiklan nojalla syyt, joihin se perustuu. Komissio toteaa lisäksi, ettei kielteinen lausunto estäisi samaa alkuperänimitystä koskevan uuden hakemuksen jättämistä, jos kielteisen lausunnon taustalla olevat syyt on asianmukaisesti käsitelty tai ne eivät enää ole sovellettavissa.


Top