This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32019R1700
Regulation (EU) 2019/1700 of the European Parliament and of the Council of 10 October 2019 establishing a common framework for European statistics relating to persons and households, based on data at individual level collected from samples, amending Regulations (EC) No 808/2004, (EC) No 452/2008 and (EC) No 1338/2008 of the European Parliament and of the Council, and repealing Regulation (EC) No 1177/2003 of the European Parliament and of the Council and Council Regulation (EC) No 577/98 (Text with EEA relevance)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1700, annettu 10 päivänä lokakuuta 2019, yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1700, annettu 10 päivänä lokakuuta 2019, yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
PE/63/2019/REV/1
EUVL L 261I, 14.10.2019, p. 1–32
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
14.10.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
LI 261/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1700,
annettu 10 päivänä lokakuuta 2019,
yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Tilastotiedot ja indikaattorit ovat vastuullisen näyttöön perustuvan toimintapolitiikan tukiranka. Eurooppa 2020 -strategian ja talouden ohjausjärjestelmän vahvistamisen kannalta sosiaaliset indikaattorit ovat keskeisellä sijalla, kun luodaan tietopohjaa unionin keskeisimpiä painopisteitä varten ja tuetaan niitä. Näitä painopisteitä ovat erityisesti osallistava ja kestävä kasvu ja työpaikkojen luominen; sosiaalinen yhteenkuuluvuus; köyhyyden, eriarvoisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen; vammaisten henkilöiden osallisuus ja yhdenvertainen kohtelu; sekä taidot, liikkuvuus ja digitaalinen talous. Sosiaalisia indikaattoreita tarvitaan erityisesti tarjoamaan vankka tilastollinen perusta niiden toimintalinjojen kehittämistä ja seurantaa varten, joita unioni ja jäsenvaltiot ottavat käyttöön näiden ensisijaisten painopisteiden hyväksi toimiessaan. Laadukkaita sosiaalitilastoja tarvitaan unionin kestokyvyn ja sen koheesiotavoitteiden parantamiseksi sekä sen hyvinvoinnin tason säilyttämiseksi. Laadukas tieto on myös erittäin tärkeä suoja disinformaatiota vastaan. |
(2) |
Sosiaalitilastoilla on ensiarvoisen tärkeä asema, kun vahvistetaan eurooppalaisen ohjausjakson sosiaalisia tavoitteita, ja on olennaisen tärkeää parantaa sosiaalisten indikaattorien saatavuutta, jotta varmistetaan, että ne ovat käytettävissä ajallaan niitä koskevia politiikan puitteita varten. Eurooppalaisen ohjausjakson sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen parantaisi unionin kestokykyä ja sen koheesiotavoitteita ja varmistaisi, että hyvinvoinnin tasot säilytetään. |
(3) |
”Ei pelkästään BKT” -aloitteen mukaisesti on tärkeää osoittaa edistyksen sosiaalisia näkökohtia vahvoilla indikaattoreilla, joilla keskitytään kansalaisten tilanteeseen, kuvataan aineellisten elinolojen ja eriarvoisuuden jakautumista sekä tarkastellaan paremmin elämänlaadun moninaisia ulottuvuuksia. |
(4) |
Euroopan sosiaalitilastojen tuottamisen olisi perustuttava siihen, että kohdellaan tasavertaisesti kaikentyyppisiä käyttäjiä, kuten poliittisia päättäjiä, julkishallintoa, tutkijoita, ammattijärjestöjä, opiskelijoita, kansalaisyhteiskunnan edustajia, mukaan lukien valtioista riippumattomat järjestöt, ja kansalaisia, joilla olisi oltava mahdollisuus käyttää tilastoja vapaasti ja helposti komission (Eurostat) verkkosivustolla olevien tietokantojen sekä sen julkaisujen kautta. Tältä osin komission (Eurostat) verkkosivuston ajantasaisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä olisi vielä parannettava. |
(5) |
Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että sosiaaliset indikaattorit ovat tarvittavan korkealaatuisia, erityisesti tarkkuuden, ajantasaisuuden, käytettävyyden ja saatavuuden, relevanssin, uusiin käyttäjien pyyntöihin mukautumisen sekä vertailukelpoisuuden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden osalta. Erityisesti on parannettava sosiaalisten indikaattorien oikea-aikaisuutta, jotta ne ovat saatavilla ajallaan niitä koskevia politiikan puitteita varten, mukaan lukien eurooppalainen ohjausjakso. Lisäksi tarkemmat ja ajantasaisemmat indikaattorit voisivat hyödyttää merkittävästi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden seuraamista. |
(6) |
Kotitalouksien ja henkilöiden tilanteen arvioimiseksi on tärkeää mitata tulot ja arvioida vähimmäistoimeentulotaso, jota asianmukainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan edellyttää. Tämän vuoksi on olennaista parantaa tiedonkeruuta ja vakiomuotoisten indikaattorien menetelmiä viitebudjettia koskevien arvioiden tekemiseksi alueellisesti sekä pyrkiä varmistamaan, että nämä väestönosat katetaan paremmin. Tilastotietojen olisi muodostettava vankka perusta useita mahdollisia käyttäjiä varten mukautettujen indikaattorien laatimiselle. |
(7) |
Kotitalouksien tilannetta arvioidaan usein tulojen perusteella. Sekä kotitalouksien että makrotalouden näkökulmasta on kuitenkin tärkeää mitata myös kulutusta, varallisuutta ja velkaa, myös mahdollista valuuttamääräistä velkaa. Lisäksi köyhyys, erityisesti lapsiköyhyys, on monitahoinen ilmiö, joka pitää sisällään sekä aineellisia elinoloja, kuten tulotasoa, kulutusta, varallisuutta ja velkaa, että terveyttä, koulutusta sekä palveluiden saatavuutta ja käyttöä. Jotta voidaan lisäksi puuttua asianmukaisesti työttömyyteen ja erityisesti nuorisotyöttömyyteen sekä käsitellä uusia työnteon suuntauksia erityisesti digitaalitaloudessa, saatavilla on oltava kattavaa, laadukasta ja vertailukelpoista tilastotietoa. |
(8) |
Henkilöitä ja kotitalouksia koskevien Euroopan tilastojen keruu pohjautuu tällä hetkellä useisiin eri säädöksiin, jotka kattavat henkilöitä ja kotitalouksia koskevia kyselytutkimuksia, väestötilastoja, väestö- ja asuntolaskentoja sekä lähinnä hallinnollisista lähteistä kerättäviä tietoja. Osa tiedoista kerätään myös yritystiedonkeruissa. Vaikka merkittävää edistymistä on viime vuosina tapahtunut, on edelleen tarpeen jatkaa henkilöitä ja kotitalouksia koskevien tutkimusten pohjalta tapahtuvan ja entistä kokonaisvaltaisemman tilastoja varten tapahtuvan tiedonkeruun yhdentämistä ja virtaviivaistamista koko unionissa. Jotta saataisiin laadukasta tietoa tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi, on investoitava enemmän korkealaatuiseen, entistä tarkempaan ja kokonaisvaltaisempaan tiedonkeruuseen, koska laadukas tieto on vastuullisen poliittisen päätöksenteon edellytys. |
(9) |
Tiedon laadun ja tehokkuuden parantamiseksi olisi mahdollisuuksien mukaan kannustettava hallinnollisten rekisterien käyttöön. Mahdollisuudet käyttää hallinnollisia tietolähteitä tilastotarkoituksiin ovat tekniikan kehityksen ansiosta jo laajentuneet merkittävästi. Hallinnollisten lähteiden käyttöä olisi edelleen aktiivisesti edistettävä sosiaalitilastojen alalla samalla jatkuvasti varmistaen tällaisten tilastojen laatu ja erityisesti niiden tarkkuus, ajantasaisuus ja vertailukelpoisuus. Olisi myös ylläpidettävä muita tietolähteitä, jotka on mukautettu henkilöihin tai merkityksellisiin aiheisiin ja joita ei voi käyttää hallinnollisten rekisterien välityksellä, ja samalla olisi turvattava oikeus henkilötietojen suojaan. |
(10) |
Komission 10 päivänä elokuuta 2009 antamassa tiedonannossa ”EU:n tilastojen uusi tuotantotapa – visio tulevalle vuosikymmenelle” korostettiin eri tietolähteiden ja innovatiivisten tiedonkeruumenetelmien käytön lisäämistä ja sitä, että tilastollisten käsitteiden ja menetelmien yhdenmukaistaminen eri aihealueilla on yhä tärkeämpää. Siinä kehotettiin antamaan uuden sukupolven tilastolainsäädäntöä, jolla käsitellään laajempia alueita. |
(11) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009 (2) perustetussa Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevässä komiteassa (ESSC) hyväksyttiin vuonna 2011 Wiesbadenin muistio kotitalous- ja sosiaalitilastoja koskevasta uudesta rakennesuunnitelmasta, jonka mukaan olisi virtaviivaistettava henkilöistä ja kotitalouksista tietoja tuottavat Euroopan kyselytutkimukset ja lisäksi olisi käytettävä harvemmin toteutettavia mikrodatan keruita tällaisten keskeisten sosiaalisten kyselytutkimusten täydentämiseksi. Lisäksi hallinnollisten tietolähteiden olisi oltava paremmin saatavilla ja niin unionin kuin kansallisella tasolla olisi kehitettävä nykyisten tietolähteiden uudelleen käyttöä ja pääsyä uusiin tietolähteisiin. |
(12) |
Euroopan tilastojärjestelmä (ESS) on sitoutunut kaikkien käyttäjien osallistamiseen ennakoivasti täyttämällä heidän pyyntönsä tarpeisiin vastaten sekä komission (Eurostat), kansallisten tilastolaitosten (NSI), kansallisten keskuspankkien, eurooppalaisen tilastoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean ja unionin virastojen välisen yhteistyön tehostamiseen. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että kaikkien sidosryhmien, myös poliittisten päättäjien, tutkijoiden ja yliopistotutkijoiden, tiedontuottajien, kansalaisyhteiskunnan ja muiden eturyhmien, panos otetaan asianmukaisesti huomioon, kun sosiaalisia kyselytutkimuksia mukautetaan ja uudistetaan. |
(13) |
Kyseiset muutokset on vähitellen virtaviivaistettava ja sosiaalitilastojen alan lainsäädäntöä on nykyaikaistettava, jotta voidaan varmistaa laadukkaiden sosiaalisten indikaattorien tuotanto nykyistä paremmin yhdennetyllä sekä mukautettavalla, joustavalla, tehokkaalla ja oikea-aikaisella tavalla ja jotta vastataan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Samanaikaisesti on otettava asianmukaisesti huomioon käyttäjien tarpeet, vastaajiin kohdistuva rasitus, jäsenvaltioiden kapasiteetti ja voimavarat, käytettävien menetelmien luotettavuus ja tarkkuus, tilastotuotannon tekninen toteutettavuus, aika, jonka kuluessa tilastot ovat saatavilla, ja tulosten luotettavuus. |
(14) |
Mitkään toimenpiteet, joita toteutetaan tämän asetuksen soveltamiseksi, eivät etenkään saisi aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia, joista aiheutuu kohtuutonta tai perusteetonta rasitetta vastaajille ja jäsenvaltioille. |
(15) |
Asetus (EY) N:o 223/2009 muodostaa Euroopan tilastoja koskevan yleisen oikeudellisen kehyksen ja sen 13 artiklassa säädetään Euroopan tilasto-ohjelman perustamisesta. Tässä asetuksessa vahvistetaan erityiset puitteet otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille. Siinä täsmennetään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava komissiolle (Eurostat), sekä keskeiset täytettävät laatuvaatimukset. Siinä säädetään nykyistä tarkemmista teknisistä eritelmistä, jotka annetaan delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä. Sen avulla eri tiedonkeruut voidaan yhdentää sekä keskenään että hallinnollisten aineistojen käyttöön ja samalla vakauttaa ja yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä Euroopan tilasto-ohjelman mukaisesti. |
(16) |
Yksilötason tietoihin perustuvia sosiaalitilastoja koskeva unionin lainsäädäntö on laadittu vastaamaan sen hyväksymisajankohtana esiintyneisiin poliittisiin tarpeisiin. Sosiaalialalle on kuitenkin ominaista uudet ja nopeasti muuttuvat realiteetit. Uusia sosiaalisia olosuhteita ja ilmiöitä on kehittymässä, mistä syystä unionin nykyistä säädöskehystä on päivitettävä. Sen vuoksi tällä asetuksella olisi luotava monipuolinen tilastoperusta, joka riittävästi kattaa nykyiset tarpeet ja ilmentää niitä sekä mahdollistaa sellaisten tilastotietojen kehittämisen ja tuottamisen, jotka vastaavat poliittisten päättäjien, käyttäjien ja suuren yleisön tulevia tarpeita, ja jossa otetaan huomioon kansainvälinen tilastotietojen vertailtavuus. Tämän asetuksen olisi erityisesti oltava erittäin joustava, jotta voidaan vastata henkilöitä ja kotitalouksia koskevaan tilastoalan tulevaan kehitykseen. On myös olennaisen tärkeää, että tiedonkeruu toteutetaan käyttäen viimeisimpiä teknologian muutoksia. |
(17) |
Jotta otannalla kerättyihin tietoihin perustuvien Euroopan sosiaalitilastojen viitekehystä voidaan paremmin virtaviivaistaa ja järkiperäistää, yksilötason tietoihin perustuvat henkilöitä ja kotitalouksia koskevat olemassa olevat Euroopan tilastot olisi koottava yksiin puitteisiin. Näin voitaisiin taata, että otannalla kerättyihin tietoihin perustuvat Euroopan sosiaalitilastot työvoiman, tulojen ja elinolojen, terveyden, koulutuksen, tieto- ja viestintätekniikan käytön, ajankäytön ja kulutuksen aihealueilla tuotetaan yhtenäisemmällä ja koordinoidummalla tavalla. |
(18) |
Tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti komission olisi käynnistettävä toteutettavuus- ja koetutkimuksia tietokokonaisuuksien ja sosiaalisten indikaattoreiden laadun parantamiseksi. Tällaisissa tutkimuksissa olisi käsiteltävä tietojen vertailukelpoisuutta, uusien menetelmien kehittämistä, tiedonkeruun nykyaikaistamista ja käyttäjien uusien pyyntöjen täyttämistä erityisesti vaikeasti saavutettavien väestönosien osalta, tietoja tietyistä perusjoukon osajoukoista ja erityisesti niistä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, tilastojen saatavuuden parantamista NUTS 2 -aluetasolla ja täsmällisen paikallistason tiedon tuottamista kustannustehokkaasti ja tarpeisiin vastaten. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä näissä toteutettavuus- ja koetutkimuksissa, ja komission olisi voitava myöntää rahoitustukea niiden toteuttamiseksi. |
(19) |
Työvoiman, tulojen ja elinolojen aihealueilla olisi voitava kerätä tietoa käyttäjien tarpeisiin ja uusiin odotuksiin sopeutumiseksi lisäaiheilla tiettynä ajankohtana, jotta säännöllisesti kerättyjä muuttujia voidaan täydentää lisämuuttujilla ja korostaa näin työvoimaan sekä tuloihin ja elinoloihin liittyviä tutkimattomia näkökulmia. Perustelluissa tapauksissa näitä tietoja olisi voitava kerätä myös muista kuin tässä asetuksessa säädetyistä aiheista. |
(20) |
Kaikille aihealueille olisi toimitettava yhdenmukaistettujen muuttujien joukko, jotta parannetaan komission (Eurostat) saatavilla olevan tiedon käyttämistä ja jakamista, ja erityisesti edellytyksenä tietojen yhteensovittamiselle ja monialaisille analyyseille. Tämä toimintatapa todennäköisesti auttaa lisäämään tietokokonaisuuksien analysointimahdollisuuksia mallintamistekniikan soveltamisen avulla ja saavuttamaan mittakaavaetuja. |
(21) |
Ajankäytön ja kulutuksen aihealueilla kerätyt unionin tason tiedot tuottavat tärkeää monikäyttöistä tietoa kansalaisten elämään vaikuttavia unionin politiikkoja varten. Ajankäyttöä koskevat tiedot ovat osoittautuneet ensiarvoisen tärkeiksi arvioitaessa muun muassa sukupuolten tasa-arvoa työ- ja hoivavastuun jakautumisessa tai mitattaessa palkatonta työtä. Myös kulutus liittyy keskeisesti kansalaisten aineellisiin elinoloihin. Monet jäsenvaltiot toteuttavat molempien aihealueiden tiedonkeruun vapaaehtoisesti sopimusten ja yleisten suuntaviivojen pohjalta, ja tiedonkeruuta olisi entisestään kehitettävä ja nykyaikaistettava. Tiedonkeruun olisi oltava pakollista kulutuksen aihealueella ja vapaaehtoista ajankäytön aihealueella. Jos tietoja kerätään, tiedonkeruu olisi kuitenkin toteutettava tämän asetuksen mukaisesti vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi pitkällä aikavälillä pyrittävä osallistumaan ajankäytön aihealueella tiedonkeruuseen. Ajankäytön ja kulutuksen aihealueilla tiedonkeruiden nykyaikaistamiseen ja toteuttamiseen olisi mahdollisuuksien mukaan myönnettävä unionin rahoitustukea. |
(22) |
Ominaispiirteidensä vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1260/2013 tarkoitetut väestötilastot (3), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 763/2008 tarkoitetut väestö- ja asuntolaskennat (4), yritystiedonkeruut ja lähinnä hallinnollisiin lähteisiin pohjautuvat tilastot eivät kuulu tämän asetuksen piiriin, vaan niitä olisi hallinnoitava erikseen niiden ominaispiirteisiin sopeutetuilla erityispuitteilla. |
(23) |
Tilastoja ei enää pidetä vain yhtenä poliittisen päätöksenteon tietolähteenä, vaan niillä on keskeinen asema päätöksentekoprosessissa. Näyttöön perustuva päätöksenteko edellyttää, että tilastot täyttävät korkeat laatukriteerit, jotka on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 223/2009, niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. |
(24) |
Korkealaatuisia sosiaalialan tietoja tarvitaan politiikan lisäksi myös tutkimukseen ja toimivan tietoinfrastruktuurin osatekijäksi. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien salassapidettävien tietojen, joissa ei ole suoria tunnisteita, käyttöoikeutta koskevan komission asetuksen (EU) N:o 557/2013 (5) mukaisesti tutkijat voivat tieteellisiin tarkoituksiin saada käyttöönsä mikroaineistoja, ja heille olisi hyötyä paremmin linkitetyistä tilastotietokokonaisuuksista. |
(25) |
Tulot, kulutus ja varallisuus ovat ne kolme ulottuvuutta, jotka määrittävät kotitalouksien aineellisen hyvinvoinnin. On tärkeää pyrkiä kuvaamaan nykyisissä tietolähteissä paremmin näitä ulottuvuuksia sekä kunkin niistä ja niiden yhteistä jakautumista kotitalouksien välillä ja ottaa täsmällisemmin huomioon useiden tietolähteiden olemassaolo ja pyrkiä vahvistamaan niiden yhteiskäyttöä. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi katettava myös kulutusta koskeva aihealue ja kyseisten kolmen ulottuvuuden väliset yhteydet sekä vahvistettava niitä. |
(26) |
Asetuksessa (EY) N:o 223/2009 edellytetään, että jäsenvaltiot noudattavat kyseisessä asetuksessa vahvistettuja tilastoperiaatteita ja laatukriteerejä. Laaturaportit ovat olennaisen tärkeitä, kun arvioidaan ja parannetaan Euroopan tilastojen laatua ja tiedotetaan siitä. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea on vahvistanut Euroopan tilastojärjestelmän laaturaporttien rakennestandardin kyseisen asetuksen 12 artiklan mukaisesti. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt ovat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatukehyksen perusta, ja niissä asetetaan Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua koskevat vaatimukset. Näin edistetään laaturaportoinnin yhdenmukaistamista tämän asetuksen mukaisesti. |
(27) |
Asetukseen (EY) N:o 223/2009 sisältyy sääntöjä, jotka koskevat jäsenvaltioiden komissiolle (Eurostat) toimittamien tietojen toimittamista ja niiden käyttöä, myös luottamuksellisten tietojen toimittamista ja suojaamista. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettavilla toimenpiteillä olisi varmistettava, että luottamuksellisia tietoja toimitetaan ja käytetään yksinomaan tilastointitarkoituksiin asetuksen (EY) N:o 223/2009 21 ja 22 artiklan mukaisesti. |
(28) |
Tämän asetuksen piiriin kuuluviin henkilötietoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2016/679 (6) ja (EU) 2018/1725 (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY (8). Erityisesti niitä tilastotietoja, joita tarvitaan unionin ja kansallisten toimien ja strategioiden kehittämiseen ja seurantaan kansanterveyden sekä työterveyden ja -turvallisuuden alalla, olisi pidettävä tärkeän yleisen edun syystä käsiteltävinä tietoina. |
(29) |
Luotettavia tilastoja tarvitaan myös jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla, joilla on parannettava vertailukelpoisuutta. Yhdistetyt tiedot on asetettava NUTS 2 -alueiden kaltaisten vertailukelpoisten alueellisten yksiköiden saataville, otettava huomioon kustannukset ja myönnettävä jäsenvaltioille tarvittava rahoitus. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (9) mukaisesti kaikissa jäsenvaltioiden komissiolle (Eurostat) toimittamissa tilastoissa, jotka jaotellaan alueellisiin yksiköihin, olisi käytettävä NUTS-luokitusta. Sen vuoksi alueellisia yksiköitä koskevat tiedot olisi alueellisten tilastojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi vahvistettava NUTS-luokitusta noudattaen. Pidemmällä aikavälillä olisi pyrittävä tuottamaan tarkempia paikallisia tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY (10) luodun infrastruktuurin perusteella. |
(30) |
Jotta voidaan ottaa huomioon talouden, yhteiskunnan ja tekniikan kehitys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I esitettyjä yksityiskohtaisia aiheita, toteutetaan kahdeksan vuotta kestävä monivuotinen rullaava suunnitelma tämän asetuksen piiriin kuuluvan tiedon keräämiseksi liitteessä IV täsmennetyn jaksotuksen mukaisesti tai mukautetaan tätä ohjelmaa ja vahvistamaan muuttujien määrä ja otsikot. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa (11). Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. |
(31) |
Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa muuttujien kuvauksen, tiettyjen tietokokonaisuuksien teknisten eritelmien, useille tietokokonaisuuksille yhteisten teknisten seikkojen, jäsenvaltioiden komissiolle (Eurostat) toimittamien tietojen toimittamista helpottavien teknisten mallien, otantakehikoiden ja erityisesti otantakehikoiden vähimmäisvaatimusten asettamisen, laaturaporttien järjestelyjen ja sisällön sekä kaikkien poikkeuksien osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti. |
(32) |
Jos tämän asetuksen täytäntöön paneminen edellyttäisi merkittäviä muutoksia jäsenvaltion kansalliseen tilastojärjestelmään, komission olisi voitava myöntää kyseisille jäsenvaltioille poikkeuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajoitetuksi ajaksi. Tällaiset merkittävät muutokset voivat johtua erityisesti tarpeesta parantaa oikea-aikaisuutta, mukauttaa tiedonkeruun suunnittelua, johon liittyy pääsy hallinnollisiin lähteisiin, tai kehittää uusia innovatiivisia tiedon tuottamisen välineitä. Tarvittaessa jäsenvaltioille olisi myönnettävä myös unionin rahoitusta avustusten muodossa erityisesti valmiuksien kehittämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (13) mukaisesti. |
(33) |
Viranomaisten yhteistyötä ja koordinointia Euroopan tilastojärjestelmässä olisi vahvistettava, jotta varmistetaan SEUT 338 artiklan 2 kohdassa asetettujen periaatteiden mukaisesti tuotettujen Euroopan sosiaalitilastojen johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus. Tässä asetuksessa tarkoitettujen toimijoiden lisäksi tietoja keräävät myös muut unionin elimet, erityisesti unionin virastot, ja tiedeyhteisö. Tällaisten toimijoiden ja Euroopan tilastojärjestelmään osallistuvien välistä yhteistyötä olisi näin ollen vahvistettava, jotta voidaan hyötyä synergiaeduista. |
(34) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli luoda yhteisiä puitteita otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille, vaan se voidaan yhdenmukaistamisen, tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, ja yhdenmukaisesti kerätyt laadukkaat tilastot tuottavat merkittävää lisäarvoa poliittiselle päätöksenteolle unionissa ja jäsenvaltioissa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
(35) |
Otannoilla kerättyihin tietoihin perustuvien Euroopan sosiaalitilastojen ja tiedonkeruuprosessin olisi tultava entistä tehokkaammiksi ja relevantimmiksi. Otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuvia, henkilöitä ja kotitalouksia koskevia Euroopan tilastoja säädellään tällä hetkellä useilla eri säädöksillä, jotka olisi korvattava tällä asetuksella. Tämän vuoksi on tarpeen kumota neuvoston asetus (EY) N:o 577/98 (14) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1177/2003 (15) ja muuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004 (16), (EY) N:o 452/2008 (17) ja (EY) N:o 1338/2008 (18) asiaankuuluvia osia. |
(36) |
Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (19) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja tämä antoi lausuntonsa 1 päivänä maaliskuuta 2017 (20). |
(37) |
Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Tällä asetuksella vahvistetaan yhteiset puitteet henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille, jotka perustuvat kyseisten henkilöiden ja kotitalouksien otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin.
2. Tätä asetusta ei sovelleta asetuksessa (EY) N:o 763/2008 tarkoitettuihin väestö- ja asuntolaskentoihin.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) |
’mikroaineistoilla’ ei-aggregoituja havaintoja tai mittauksia yksittäisten yksiköiden ominaisuuksista ilman suoria tunnisteita; |
2) |
’ennakkotarkastetuilla aggregoiduilla tiedoilla’ tai ’ennakkotarkastetuilla mikroaineistoilla’ ilman suoria tunnisteita olevia aineistoja tai mikroaineistoja, jotka jäsenvaltiot ovat tarkistaneet yhteisten validointisääntöjen perusteella, mikäli mahdollista; |
3) |
’aihealueella’ yhtä tai useampaa tietokokonaisuutta, joka kattaa tiettyjä aiheita; |
4) |
’havaintoyksiköllä’ tunnistettavissa olevaa yksikköä, josta voidaan saada tietoja; |
5) |
’aiheella’ havaintoyksiköstä kerättävän tiedon sisältöä siten, että kukin aihe kattaa useita yksityiskohtaisia aiheita; |
6) |
’yksityiskohtaisella aiheella’ havaintoyksiköistä kerättävän tiedon yksityiskohtaista sisältöä siten, että kukin yksityiskohtainen aihe kattaa useita muuttujia; |
7) |
’muuttujalla’ tarkasteltavan yksikön ominaispiirrettä, joka voi saada useamman kuin yhden arvon arvojoukosta; |
8) |
’hallinnollisilla aineistoilla’ muista kuin tilastollisista lähteistä yleensä julkisen tahon tuottamia tietoja, joiden pääasiallisena tarkoituksena ei ole tuottaa tilastoja; |
9) |
’lisäaiheilla’ aiheita, jotka ovat erityisen kiinnostavia käyttäjien kannalta tiettynä ajankohtana mutta jotka eivät sisälly säännöllisiin tietokokonaisuuksiin; |
10) |
’pääindikaattorilla’ laajalti käytettyjä tietoja, joita hyödynnetään unionin politiikan jonkin keskeisen tavoitteen seurannassa; |
11) |
’vakinaisella asuinpaikalla’ paikkaa, jossa henkilö yleensä viettää päivittäisen lepoaikansa, lukuun ottamatta väliaikaista poissaoloa vapaa-ajan, lomien, ystävä- ja sukulaisvierailujen, työn, sairaanhoidon tai uskonnollisten pyhiinvaellusmatkojen vuoksi. Ainoastaan seuraavia henkilöitä pidetään tietyn maantieteellisen alueen vakinaisina asukkaina:
Jollei a tai b alakohdassa kuvattuja olosuhteita voida määrittää, ’vakinaisella asuinpaikalla’ voidaan tarkoittaa laillista tai rekisteröityä asuinpaikkaa; |
12) |
’metatiedolla’ tietoa, jota tarvitaan tilastojen käyttämiseen ja tulkitsemiseen ja jolla kuvaillaan tietoja jäsennellysti; |
13) |
’laaturaportilla’ raporttia, jossa annetaan tietoa tilastotuotteen tai -prosessin laadusta; |
14) |
’otantakehikoilla’ luetteloa, karttaa tai muuta koostetta yksiköistä, joilla määritetään perusjoukko, josta on tarkoitus suorittaa kokonaislaskenta tai josta on tarkoitus suorittaa otanta; |
15) |
’yksityisellä kotitaloudella’ yksin asuvaa henkilöä tai useampaa yhdessä asuvaa henkilöä, joka hankkii tai jotka hankkivat omat elämisen välttämättömyydet. |
3 artikla
Aihealueet ja tietokokonaisuudet
1. Jäsenvaltioiden toteuttama 1 artiklassa tarkoitettu tiedonkeruu on jäsennettävä seuraaviin aihealueisiin:
a) |
työvoima, |
b) |
tulot ja elinolot, |
c) |
terveys, |
d) |
koulutus, |
e) |
tieto- ja viestintätekniikan käyttö, |
f) |
ajankäyttö, |
g) |
kulutus. |
2. Jäsenvaltioiden toteuttama 1 artiklassa tarkoitettu tiedonkeruu on ajankäytön aihealueella vapaaehtoista. Jos jäsenvaltio kerää tietoja ajankäytön aihealueella, tiedonkeruu on toteutettava tämän asetuksen mukaisesti vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Kaikkien jäsenvaltioiden on pitkällä aikavälillä pyrittävä toteuttamaan tiedonkeruu ajankäytön aihealueella.
3. Kaikilla 1 kohdassa tarkoitetuilla aihealueilla tietokokonaisuuksien on katettava seuraavat yhteiset aiheet, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä I:
a) |
tekniset tiedot, |
b) |
henkilön ja kotitalouden ominaispiirteet, |
c) |
terveys: terveydentila ja vammaisuus, terveydenhuollon saatavuus ja pääsy siihen ja sen käyttö ja terveyden määrittäjät, |
d) |
osallistuminen työmarkkinoille, |
e) |
koulutustaso ja -tausta. |
Joillakin aihealueilla nämä yhteiset aiheet on eriteltävä tietokokonaisuuksissa yksityiskohtaisemmin, kuten liitteessä I esitetään.
4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen kaikille aihealueille yhteisten aiheiden lisäksi tietokokonaisuuksien on katettava seuraavat aiheet, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä I:
a) |
työura, työhistoria ja aiempi työkokemus, |
b) |
työolot, mukaan lukien työaika ja työaikajärjestelyt, |
c) |
osallistuminen koulutukseen, |
d) |
tulot, kulutus ja varallisuuden osatekijät, mukaan lukien velat, |
e) |
elinolot, mukaan lukien aineellinen puute, asuminen, elinympäristö ja palveluiden saatavuus, |
f) |
elämänlaatu, mukaan lukien sosiaalinen, yhteiskunnallinen, taloudellinen ja kulttuurinen osallistuminen, osallistaminen ja hyvinvointi, |
g) |
osallistuminen tietoyhteiskuntaan ja |
h) |
ajankäyttö (valinnainen). |
5. Eri aihealueiden käytettävien otosten tarkkuusvaatimusten ja ominaispiirteiden on oltava liitteissä II ja III täsmennetyn mukaisia.
6. Tämän artiklan mukaisesti toteutetussa tiedonkeruussa tiedot on voitava jaotella perusjoukon osajoukkojen kuvaamiseksi, ja niiden on tarvittaessa osoitettava eriarvoisuuksia.
Lukuun ottamatta laatusyistä johtuvia asianmukaisesti perusteltuja tapauksia jäsenvaltioiden ja komission (Eurostat) on myös tuotettava tietoa, jonka avulla voidaan johtaa NUTS 2 -aluetasolla validia tietoa ja parantaa näin tietojen vertailukelpoisuutta jäsenvaltioiden välillä ottaen huomioon kustannukset.
7. Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toteutettavuustutkimuksen perusteella liitteessä I lueteltujen yksityiskohtaisten aiheiden muuttamiseksi, jotta ne kuvastaisivat asiaankuuluvia lainsäädännöllisiä, teknisiä, yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia muutoksia ja vastaisivat käyttäjien uusia tarpeita. Käyttäessään tätä valtaa komission on varmistettava, että
a) |
tällaisista delegoiduista säädöksistä ei aiheudu merkittävää lisärasitetta tai -kustannuksia jäsenvaltioille tai vastaajille; |
b) |
jollei asianmukaisesti perustelluista poikkeusoloista muuta johdu, työvoiman sekä tulojen ja elinolojen aihealueilla voidaan kullakin muuttaa enintään viittä prosenttia liitteessä I luetelluista yksityiskohtaisista aiheista minkä tahansa neljän vuoden jakson aikana; |
c) |
lukuun ottamatta tämän alakohdan b alakohtaa 1 kohdassa tarkoitetuilla aihealueilla voidaan kullakin aihealueella muuttaa enintään kymmentä prosenttia liitteessä I luetelluista yksityiskohtaisista aiheista kahden peräkkäisen tiedonkeruun välisenä aikana; |
d) |
muiden kuin liitteessä I lueteltujen yksityiskohtaisten aiheiden toteutettavuutta arvioidaan asianmukaisesti jäsenvaltioiden 14 artiklan mukaisesti toteuttamilla koetutkimuksilla; |
e) |
toimitettavien muuttujien kokonaismäärä ei ylitä 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja määrittelyjä. |
Ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten aiheiden määrä, joka voidaan muuttaa, pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.
4 artikla
Monivuotinen rullaava suunnitelma
1. Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta perustamalla monivuotinen rullaava suunnitelma tai mukauttamalla sitä.
2. Monivuotinen rullaava suunnitelma
a) |
hyväksytään kahdeksan vuoden ajanjaksoksi, |
b) |
koskee tämän asetuksen piirissä olevaa tiedonkeruuta, |
c) |
on liitteessä IV täsmennetyn jaksotuksen mukainen, |
d) |
sisältää täsmälliset tiedot kaudesta, jonka kuluessa tiedot kerätään
|
Ensimmäisen alakohdan d alakohdan ii alakohdan osalta nämä lisäaiheet voivat perustelluissa tapauksissa kattaa muita kuin liitteessä I lueteltuja yksityiskohtaisia aiheita.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut monivuotisen rullaavan ohjelman muutokset tulevat voimaan viimeistään 24 kuukautta ennen vuosittain tai osavuosittain toteutettavan tiedonkeruun ohjelmassa täsmennettyä kunkin tiedonkeruukauden alkamista ja muun tiedonkeruun osalta viimeistään 36 kuukautta ennen kunkin tällaisen tiedonkeruukauden alkamista. Näillä muutoksilla on pyrittävä varmistamaan ohjelman tehokkuus ja johdonmukaisuus käyttäjien tarpeisiin nähden.
4. Komissio varmistaa, että tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia eikä niistä aiheudu huomattavaa lisärasitetta tai -kustannuksia jäsenvaltioille tai vastaajille.
5 artikla
Tilastojen perusjoukot ja havaintoyksiköt
1. Tilastopopulaatio koostuu kaikista henkilöistä, joiden vakinainen asuinpaikka on yksityisessä kotitaloudessa kussakin jäsenvaltiossa.
2. Tiedonkeruu toteutetaan kussakin jäsenvaltiossa havaintoyksiköiden otoksesta, joka koostuu yksityisistä kotitalouksista tai yksityisiin kotitalouksiin kuuluvista henkilöistä, joiden vakinainen asuinpaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa.
3. Kunkin jäsenvaltion on pyrittävä tämän asetuksen soveltamisalan mukaisesti ulottamaan tiedonkeruun kattavuus havaintoyksiköihin, jotka eivät kuulu yksityisiin kotitalouksiin, edellyttäen, että toimitettujen tietojen perusteella voidaan tunnistaa tällaiset havaintoyksiköt, sekä asiaankuuluvat henkilöt, joiden vakinainen asuinpaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa.
6 artikla
Tietokokonaisuuksia koskevat määrittelyt
1. Komissio antaa tämän asetuksen täydentämiseksi 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään seuraavia tietoalkioita eri tietokokonaisuuksissa, myös silloin, kun nämä tietoalkiot ovat yhteisiä useille tietokokonaisuuksille, asiaankuuluvissa yksityiskohtaisissa aiheissa todettujen tarpeiden kattamiseksi:
a) |
muuttujien määrä; ja |
b) |
muuttujien nimet. |
2. Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten osalta muuttujien määrä saa ylittää enintään viidellä prosentilla kunkin aihealueen muuttujien määrän, joilta komissio (Eurostat) edellyttää pakollista tiedonkeruuta 3 päivänä marraskuuta 2019.
3. Kulutuksen aihealueen osalta muuttujien määrä saa ylittää enintään viidellä prosentilla 1 kohdan nojalla annetussa ensimmäisessä tätä aihealuetta koskevassa delegoidussa säädöksessä vahvistetun muuttujien määrän.
4. Vastatakseen käyttäjien tarpeisiin ja salliakseen tietyn joustavuuden komissio voi, jos tarvitaan uusia tietoja, muuttaa enintään kymmentä prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten mukaisesti vaadituista muuttujista kullakin 3 artiklan 1 kohdassa luetelluista aihealueista.
Tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen komissio voi tieto- ja viestintätekniikan käytön aihealueella muuttaa enemmän kuin kymmentä prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten mukaisesti vaadituista muuttujista, edellyttäen että tällainen muutos on asetuksen (EY) N:o 808/2004 8 artiklan 2 kohdan nojalla ennen 1 päivää tammikuuta 2021 hyväksyttyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukainen.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua enimmäisprosenttiosuutta sovelletaan minkä tahansa neljän vuoden jakson aikana työvoiman sekä tulojen ja elinolojen aihealueilla ja kahden peräkkäisen tiedonkeruun välisenä aikana muihin aihealueisiin. Muuttujien määrä ei saa missään tapauksissa ylittää 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja.
7 artikla
Tietokokonaisuuksien tekniset määrittelyt
1. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla täsmennetään seuraavia teknisiä seikkoja yksittäisissä tietokokonaisuuksissa:
a) |
muuttujien kuvaukset; |
b) |
tilastoluokitukset; |
c) |
tilaston perusjoukkojen ja havaintoyksiköiden täsmälliset ominaispiirteet ja vastaajia koskevat säännöt; |
d) |
viiteajanjaksot ja viitepäivät; |
e) |
vaatimukset, jotka koskevat maantieteellistä kattavuutta, otoksen yksityiskohtaisia ominaispiirteitä, aliotoksen poiminta mukaan luettuna, liitteen III mukaisesti, yhteisiä tiedonkeruuajanjaksoja, yhteisiä standardeja tietojen muokkaukselle ja puuttuvien tietojen korvaamiselle, painotukselle, estimoinnille ja varianssin estimoinnille, |
f) |
menetelmät, joilla varmistetaan kerättyjen tietojen vertailukelpoisuus ja joihin voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kuulua kysymysten järjestystä havainnollistavia vuokaavioita, jotta voidaan tarvittaessa saavuttaa yhteisenä tavoitteena oleva vertailukelpoisuuden korkea taso työllisyys- ja työttömyystietojen osalta työvoiman aihealueella. |
2. Kun tietoalkiot ovat yhteisiä useille tietokokonaisuuksille, komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä seuraavien teknisten ominaispiirteiden täsmentämiseksi tietokokonaisuuksissa:
a) |
muuttujien kuvaukset, |
b) |
tilastoluokitukset, |
c) |
tilaston perusjoukkojen ja havaintoyksiköiden täsmälliset ominaispiirteet. |
3. Työvoiman aihealueeseen liittyvien kuukausittaista työttömyyttä koskevien tietokokonaisuuksien osalta komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä toimitettavan aikasarjan muuttujien ja pituuden sekä laatuvaatimusten ja yksityiskohtaisuuden tason kuvaamiseksi.
4. Tässä artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Ne hyväksytään viimeistään 12 kuukautta ennen tiedonkeruukauden alkamista lukuun ottamatta tieto- ja viestintätekniikan käytön aihealuetta, jota koskevat täytäntöönpanosäädökset hyväksytään viimeistään kuusi kuukautta ennen tiedonkeruukauden alkamista.
8 artikla
Tietojen toimittamista koskevat mallit
1. Jotta jäsenvaltioiden olisi helpompi toimittaa tietoja komissiolle (Eurostat), laaditaan teknisiä malleja, joilla tuetaan erityisesti tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tilastoihin liittyvää laadunhallintaa ja dokumentaatioprosessia.
2. Tekniset mallit kattavat tilastokäsitteet, prosessit ja tuotteet, mukaan lukien tiedot ja metatiedot.
3. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen 1 kohdassa tarkoitetut tekniset mallit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään viimeistään 12 kuukautta ennen tiedonkeruukauden alkamista lukuun ottamatta tieto- ja viestintätekniikan käytön aihealuetta, jota koskevat täytäntöönpanosäädökset hyväksytään viimeistään kuusi kuukautta ennen tiedonkeruukauden alkamista.
9 artikla
Tietolähteet ja menetelmät
1. Jäsenvaltioiden on kerättävä 1 artiklassa tarkoitetut komissiolle (Eurostat) toimitettavat tiedot käyttämällä yhtä seuraavista lähteistä tai seuraavien lähteiden yhdistelmää sillä edellytyksellä, että ne täyttävät 13 artiklassa säädetyt laatuvaatimukset:
a) |
suoraan vastaajilta saadut tiedot; |
b) |
hallinnolliset rekisterit ja muut lähteet, menetelmät tai innovatiiviset toimintatavat, kunhan ne mahdollistavat vertailukelpoisten ja tässä asetuksessa säädettyjen erityisvaatimusten mukaisten tietojen tuotannon. |
Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut menetelmät voivat sisältää pienalue-estimointimenetelmiä, joiden tarkoituksena on kattaa alueellinen monimuotoisuus, sillä edellytyksellä, että ne ovat liitteessä II esitettyjen tarkkuusvaatimusten mukaisia.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) yksityiskohtaiset tiedot käytetyistä lähteistä ja menetelmistä 13 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
10 artikla
Jaksotus
Jäsenvaltioiden on kerättävä 1 artiklassa tarkoitetut tiedot liitteessä IV täsmennetyn jaksotuksen mukaisesti.
11 artikla
Tietojen toimittaminen ja määräajat
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 artiklassa tarkoitetut tiedot komissiolle (Eurostat) liitteen V mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) turvallisten siirtokanavien välityksellä jokaisesta tietokokonaisuudesta ennakkotarkastetut mikroaineistot ilman suoraa tunnistusmahdollisuutta.
3. Kuukausittaisten työttömyystilastojen kokoamista varten on toimitettava ennakkotarkastetut yhdistetyt mikroaineistot.
4. Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava tiedot tämän asetuksen mukaisesti vuodesta 2021.
5. Komissio (Eurostat) julkistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yhdistetyt tiedot käyttäjäystävällisessä muodossa komission (Eurostat) verkkosivustolla mahdollisimman pian ja kuuden kuukauden kuluessa vuosittain ja osavuosittain kerättävien tietojen toimittamisen määräajasta ja 12 kuukauden kuluessa muiden tiedonkeruiden tietojen toimittamisen määräajasta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa.
12 artikla
Otantakehikot
1. Tämän asetuksen nojalla kerättyjen tietojen on perustuttava edustaviin otoksiin, jotka on saatu kansallisella tasolla perustetuista otantakehikoista, joiden avulla henkilöt tai kotitaloudet voidaan valita satunnaisesti ja valinnan todennäköisyys on tiedossa. Otantakehikoilla on pyrittävä tunnistamaan ja kattamaan tyhjentävästi kohdeperusjoukko tavanomaiset peittovirheet huomioon ottaen, ja niitä on päivitettävä säännöllisesti. Otantakehikkoihin on sisällytettävä kaikki otannan suunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot, kuten tiedot, joita tarvitaan osittamista varten ja yhteyden ottamiseksi henkilöihin tai kotitalouksiin. Otantakehikkoihin on sisällytettävä myös tiedot, joita tarvitaan henkilöiden yhdistämiseksi muihin hallinnollisiin rekistereihin, siinä määrin kuin yhdistäminen tällaisiin muihin rekistereihin on tarpeen ja oikeasuhteista sekä erityisesti sallittu sovellettavassa unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, jota sovelletaan asetuksessa (EU) 2016/679 määriteltyyn rekisterinpitäjään ja jossa myös vahvistetaan asianmukaiset toimenpiteet rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien ja oikeutettujen etujen suojaamiseksi.
2. Jos tällaista otantakehikkoa ei ole saatavilla jäsenvaltiossa, käytetään muita otantakehikoita, jotka täyttävät seuraavat kriteerit. Tällaisissa otantakehikoissa on
a) |
tunnistettava otantayksiköt, jotka voivat olla henkilöitä, kotitalouksia, asuntoja tai osoitteita; |
b) |
niiden on voitava ilmaista valinnan todennäköisyys; |
c) |
niitä on päivitettävä säännöllisesti. |
Asianmukaisesti perustelluissa laatusyistä johtuvissa poikkeustapauksissa voidaan ajankäytön ja kulutuksen aihealueilla käyttää muita otantajärjestelyjä, kuten kiintiöpoimintaa.
3. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään otantakehikoita koskevista yhdenmukaisista edellytyksistä ja erityisesti asetetaan vähimmäisvaatimukset, mukaan lukien tavanomaiset peittovirheet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
13 artikla
Laatu
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun varmistamiseksi.
2. Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä laatukriteereitä.
3. Komissio (Eurostat) arvioi metatietojen laadun näiden määrittelyjen suhteen sekä toimitettujen tietojen ja otantakehikoiden laadun muun muassa niiden julkaisemiseksi komission (Eurostat) verkkosivustolla käyttäjäystävällisellä tavalla.
4. Tämän artiklan 3 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) 11 artiklassa tarkoitettujen tietojen ja mikroaineistojen osalta
a) |
metatiedot, jotka kuvaavat käytettyä menetelmää, mukaan lukien 9 artiklassa tarkoitetut tietolähteet ja menetelmät, ja sitä, miten teknisten määrittelyjen vaatimukset on saavutettu, viittaamalla tässä asetuksessa säädettyihin määrittelyihin; |
b) |
tiedot käytettyjä otantakehikoita koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisesta, myös niitä kehitettäessä ja päivitettäessä, tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti; |
c) |
tiedot perusjoukon osajoukoista, joita ei ole saavutettu tiedonkeruussa. |
5. Jäsenvaltioiden on toimitettava 4 kohdassa tarkoitetut metatiedot ja tiedot kolmen kuukauden kuluessa tietojen ja mikroaineistojen toimittamiselle asetetusta määräajasta. Nämä lisätiedot on annettava laaturaportteina, joista käy erityisesti ilmi, miten toimitetut tiedot ja mikroaineistot sekä metatiedot ja tiedot täyttävät laatuvaatimukset. Komissio (Eurostat) julkistaa nämä tiedot unionin ja kansallisen tietosuojalainsäädännön mukaisesti.
6. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään laaturaportteja koskevat järjestelyt ja niiden sisältö, mukaan lukien ohjeet tarkkuusvaatimusten noudattamisen seurannassa käytettävästä menetelmästä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ne eivät saa aiheuttaa merkittävää lisärasitetta tai lisäkustannuksia jäsenvaltioille.
7. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostat) mahdollisimman pian kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset tiedot ja muutokset, jotka voivat vaikuttaa toimitettujen tietojen laatuun.
8. Jäsenvaltioiden on komission (Eurostat) asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä toimitettava sille tilastotietojen laadun arviointia varten tarvittavat lisäselvitykset.
14 artikla
Toteutettavuus- ja koetutkimukset
1. Tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti ja tietokokonaisuuksien ja sosiaalisten indikaattoreiden laadun parantamiseksi komissio (Eurostat) käynnistää tarvittaessa toteutettavuus- ja koetutkimuksia, joihin jäsenvaltiot voivat osallistua.
Jäsenvaltioiden on varmistettava yhdessä komission (Eurostat) kanssa, että nämä tutkimukset ovat edustavia unionin tasolla. Tutkimuksissa pyritään arvioimaan ja kehittämään vaihtoehtoisia menetelmiä ottaen huomioon teknologian kehitys, jotta voidaan erityisesti
a) |
parantaa tietokokonaisuuksien laatua ja vertailukelpoisuutta; |
b) |
ulottaa tiedonkeruun kattavuus henkilöihin, jotka eivät kuulu yksityisiin kotitalouksiin, tai vaikeasti saavutettaviin perusjoukon osajoukkoihin; |
c) |
kehittää, arvioida ja toteuttaa menetelmiä, joilla parannetaan alueellisen monimuotoisuuden kattamista NUTS 2- ja paikallistasolla; |
d) |
toteuttaa jatkotoimia, jotka liittyvät asuinmaata vaihtavien muuttavien kansalaisten sisällyttämiseen tilastoihin; |
e) |
kehittää ja testata tiedonkeruuta varten uusia yksityiskohtaisia aiheita; |
f) |
edistää ajankäytön ja kulutuksen aihealueiden nykyaikaistamista, mukaan lukien kulutuksen määrää koskevat tiedot; |
g) |
tutkia ja panna täytäntöön uusia tapoja parantaa vastaavuutta käyttäjien tarpeisiin nähden; |
h) |
yhdentää nykyistä paremmin tiedonkeruu ja muiden tietolähteiden käyttö; ja |
i) |
tehostaa tiedonkeruuta jäsenvaltioissa ja parantaa tiedonkeruuvälineitä, jotta mahdollistetaan vammaisten henkilöiden täysipainoinen osallistuminen. |
Komissio (Eurostat) myöntää 16 artiklan mukaisesti asianmukaisen rahoituksen toteutettavuus- tai koetutkimuksia toteuttaville jäsenvaltioille.
2. Komissio (Eurostat) pyytää tarvittaessa unionin virastoja, jotka toteuttavat Euroopan tilastojärjestelmän ulkopuolisia eurooppalaisia sosiaalitutkimuksia, tarjoamaan asiantuntemustaan uusien indikaattorien kehittämiseen ja koetiedonkeruuseen liitteessä IV tarkoitetuista lisäaiheista tai tulevista Euroopan tilastojärjestelmän kannalta merkityksellisistä aiheista.
3. Komissio (Eurostat) arvioi 1 kohdassa tarkoitettujen toteutettavuus- ja koetutkimusten tuloksia yhteistyössä jäsenvaltioiden ja tietokokonaisuuksien pääasiallisten käyttäjien kanssa.
15 artikla
Salassapidettävien tietojen käyttö tieteellisiin tarkoituksiin
Komissio (Eurostat) voi myöntää pääsyn salassapidettäviin tietoihin tiloissaan ja luovuttaa anonymisoituja mikroaineistoja tietokokonaisuuksista 3 artiklassa tarkoitetuilla aihealueilla tieteellisiin tarkoituksiin ja asetuksessa (EU) N:o 557/2013 säädetyin ehdoin.
16 artikla
Rahoitus
1. Tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten unioni myöntää avustuksia kansallisille tilastolaitoksille tai muille asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille seuraaviin tarkoituksiin:
a) |
tiedonkeruun kehittäminen ja/tai toteuttaminen sekä ajantasaisuuden parantaminen, tiedonkeruumenetelmät, otantakehikot ja tietojen käsittely tämän asetuksen nojalla tuotetuissa tilastoissa tiedonkeruun neljän ensimmäisen vuoden aikana kullakin tämän asetuksen mukaisella aihealueella; |
b) |
tämän asetuksen mukaisia tilastoja koskevien menetelmien kehittäminen, mukaan lukien jäsenvaltioiden osallistuminen 14 artiklassa tarkoitettuihin edustaviin toteutettavuus- ja koetutkimuksiin; |
c) |
tilastojen keruu ja tuottaminen käyttäjien pyytämistä lisäaiheista liitteessä IV vahvistetun mukaisesti, ensimmäisen kerran täytäntöön pantavat uudet tai tarkistetut muuttuja- ja ominaispiirrekokonaisuudet. |
Jos tässä asetuksessa annetaan jäsenvaltioiden kansallisille tilastolaitoksille ja muille kansallisille viranomaisille tehtäviä, joita ne eivät ole aikaisemmin hoitaneet, niille myönnetään riittävä unionin rahoitus näiden tehtävien hoitamiseksi. Rahoitusta arvioidaan uudelleen tämän asetuksen täytäntöönpanon edistymisen mukaisesti.
2. Monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020 perustuva tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus myönnetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 99/2013 (21) 7 artiklan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1296/2013 (22) 16 artiklan 1 kohdan a alakohdan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (23) 6 artiklan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (24) 58 artiklan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 282/2014 (25) 5 artiklan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/825 (26) 6 artiklan mukaisesti.
3. Tällaisen unionin rahoitusosuuden määrä ei saa ylittää 90:tä prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
17 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 3 päivästä marraskuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 7 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 7 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä 3 artiklan 7 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
18 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea (ESSC). Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
19 artikla
Poikkeukset ja luvat
1. Jos tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten soveltaminen edellyttäisi merkittäviä mukautuksia jonkin jäsenvaltion tilastojärjestelmään, komissio voi myöntää täytäntöönpanosäädöksillä enintään kolmen vuoden pituisen poikkeuksen. Jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuus ja edellytettyjen edustavien ja luotettavien Euroopan aggregaattien, mukaan lukien pääindikaattorit, oikea-aikainen laskeminen on varmistettava. Tällaisia poikkeuksia ei myönnetä samoin perustein kuin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja lupia.
2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu poikkeus on sille myönnetyn kauden päättyessä edelleen perusteltu riittävän näytön perusteella, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä myöntää uuden poikkeuksen enintään kahdeksi vuodeksi.
3. Jos jäsenvaltio voi toimittaa vaadittavat tietokokonaisuudet ainoastaan käyttämällä muita kuin tässä asetuksessa tai sen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä tai täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettuja menetelmiä, komissio voi poikkeuksellisesti täytäntöönpanosäädöksillä antaa luvan tällaisten menetelmien käyttöön enintään viideksi vuodeksi. Tällaisia lupia eivät koske samat perusteet kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia.
4. Jos 3 kohdassa tarkoitettu lupa on sille myönnetyn kauden päättyessä edelleen perusteltu riittävän näytön perusteella, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä myöntää uuden luvan enintään kolmeksi vuodeksi.
5. Edellä olevassa 1–4 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen tai luvan soveltamiseksi jäsenvaltion on toimitettava asianmukaisesti perusteltu pyyntö komissiolle viimeistään 4 päivänä helmikuuta 2020 tai kolmen kuukauden kuluessa asianomaisen delegoidun säädöksen tai täytäntöönpanosäädöksen voimaantulopäivästä tai viimeistään kuusi kuukautta ennen myönnetyn poikkeuksen tai luvan voimassaolokauden päättymistä. Pyytäessään 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua lupaa jäsenvaltion on kuvattava käytetyt menetelmät yksityiskohtaisesti ja osoitettava, että ne johtavat vertailukelpoisiin tuloksiin.
6. Komissio hyväksyy tässä artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
20 artikla
Asetuksen (EY) N:o 808/2004 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 808/2004 seuraavasti:
1) |
Korvataan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Tilastot ryhmitellään liitteen mukaisesti.” |
2) |
Korvataan 4 artikla seuraavasti: ”4 artikla Aihealue Tämä asetus kattaa yritysten ja tietoyhteiskunnan aihealueen, kuten liitteessä määritellään.” |
3) |
Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Liitteessä määritellyn aihealueen täytäntöönpanemiseksi toteutettavat toimenpiteet koskevat aiheiden ja niiden ominaisuustietojen valintaa, määrittelyä, mukauttamista ja muuttamista, ominaisuustietojen kattavuutta, viiteajanjaksoja ja jaotteluja, tietojen toimittamisen jaksotusta ja ajankohtia sekä tulosten toimittamisen määräaikoja.” |
4) |
Muutetaan liite I seuraavasti:
|
5) |
Poistetaan liite II. |
21 artikla
Asetuksen (EY) N:o 452/2008 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 452/2008 seuraavasti:
1) |
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Alueet Tätä asetusta sovelletaan tilastojen tuottamiseen kahdella alueella:
Kyseisten alueiden tilastot on tuotettava liitteen mukaisesti. (*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1700, annettu 10 päivänä lokakuuta 2019, yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 kumoamisesta (EUVL L 261 I, 14.10.2019, s. 1).”" |
2) |
Korvataan 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:
|
3) |
Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa toimenpiteissä on otettava huomioon seuraavat seikat:
|
4) |
Muutetaan liite seuraavasti:
|
22 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1338/2008 muuttaminen
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1338/2008 liite I seuraavasti:
1) |
Korvataan b kohta seuraavasti:
(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1700, annettu 10 päivänä lokakuuta 2019, yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 kumoamisesta (EUVL L 261 I, 14.10.2019, s. 1).”" |
2) |
Korvataan c kohta seuraavasti:
|
3) |
Korvataan d kohdan kolmas alakohta seuraavasti: ”Terveystarkastustutkimusten toteuttaminen on tämän asetuksen puitteissa vapaaehtoista. Haastattelun keskimääräinen kesto ei saa ylittää 20:tä minuuttia taloutta kohti tutkimusmoduulien osalta.” |
23 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevat siirtymäjärjestelyt
Niitä täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka on annettu ennen 1 päivää tammikuuta 2021 asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 nojalla, sovelletaan edelleen, kunnes niiden voimassaolo on päättynyt tai ne on korvattu tai kumottu.
Näissä asetuksissa säädettyjä tietojen ja metatietojen, mukaan lukien laaturaportit, toimittamista koskevia vaatimuksia sovelletaan edelleen niihin viiteajanjaksoihin, jotka osuvat kokonaan tai osittain 1 päivää tammikuuta 2021 edeltävälle kaudelle.
24 artikla
Kumoaminen
1. Kumotaan asetukset (EY) N:o 577/98 ja (EY) N:o 1177/2003 31 päivästä joulukuuta 2020, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näissä asetuksissa säädettyjen, tietojen ja metatietojen, mukaan lukien laaturaportit, toimittamista koskevien velvoitteiden soveltamista viiteajanjaksoina, jotka osuvat kokonaan tai osittain tätä päivää edeltävälle kaudelle.
2. Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.
25 artikla
Voimaantulo ja soveltamispäivä
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.
Edellä 3 artiklan 1 kohdan f ja g alakohdassa säädettyjen aihealueiden osalta sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2025.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 10 päivänä lokakuuta 2019.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
D. M. SASSOLI
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
T. TUPPURAINEN
(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 7. lokakuuta 2019.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan demografisista tilastoista (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 39).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 763/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, väestö- ja asuntolaskennoista (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 14).
(5) Komission asetus (EU) N:o 557/2013, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2013, Euroopan tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 täytäntöönpanosta tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien salassapidettävien tietojen käyttöoikeuden osalta ja komission asetuksen (EY) N:o 831/2002 kumoamisesta (EUVL L 164, 18.6.2013, s. 16).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).
(11) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(14) Neuvoston asetus (EY) N:o 577/98, annettu 9 päivänä maaliskuuta 1998, yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä (EYVL L 77, 14.3.1998, s. 3).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1177/2003, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2003, yhteisön tulo- ja elinolotilastoista (EU-SILC) (EUVL L 165, 3.7.2003, s. 1).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 808/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 49).
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 452/2008, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä (EUVL L 145, 4.6.2008, s. 227).
(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1338/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 70).
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(20) EUVL C 87, 21.3.2017, s. 1.
(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 99/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 12).
(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).
(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).
(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).
(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman perustamisesta (2014–2020) ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 1).
(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/825, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta (EUVL L 129 19.5.2017, s. 1).
LIITE I
Käsiteltävät aiheet
Aihealue |
Aihe |
Yksityiskohtaiset aiheet |
Kaikilta aihealueilta |
Tekniset tiedot |
Tiedonkeruun tiedot |
Tunnistetiedot |
||
Painot |
||
Haastattelun ominaispiirteet |
||
Sijainti |
||
Henkilön ja kotitalouden ominaispiirteet |
Väestötiedot |
|
Kansalaisuus ja maahanmuuttajatausta |
||
Kotitalouden kokoonpano |
||
Terveys: terveydentila ja vammaisuus, terveydenhuollon saatavuus ja pääsy siihen ja sen käyttö ja terveyden määrittäjät |
Vammaisuus ja muut vähimmäistason eurooppalaisen terveysmoduulin osatekijät |
|
Osallistuminen työmarkkinoille |
Pääasiallisen toiminnan laatu (itse määritelty) |
|
Työn perustavanlaatuiset ominaispiirteet |
||
Koulutustaso ja -tausta |
Saavutettu koulutustaso |
|
Työvoima |
Henkilön ja kotitalouden ominaispiirteet |
Kotitalouden kokoonpano – yksityiskohtaiset lisätiedot |
Maassa oleskelu |
||
Muuton syy |
||
Osallistuminen työmarkkinoille |
Ammattiasema |
|
Työsopimuksen kesto |
||
Yksityiskohtaiset tiedot työsopimuksesta |
||
Työn koko- tai osa-aikaisuus – syy |
||
Epäitsenäinen ammatinharjoittaminen |
||
Esimiestehtävät |
||
Yrityksen koko |
||
Työpaikka |
||
Työskentely kotona |
||
Työnhaku |
||
Työntekohalukkuus |
||
Käytettävissä olo |
||
Toinen työ tai useammat työt |
||
Muun työn hakeminen |
||
Alityöllisyys |
||
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen |
||
Työmarkkinoilla olevat nuoret |
||
Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne |
||
Eläke ja osallistuminen työmarkkinoille |
||
Hoitotarpeet |
||
Työura, työhistoria ja aiempi työkokemus |
Työn aloitus |
|
Työn löytämistapa |
||
Työuran jatkuvuus ja keskeytykset |
||
Viimeisimmän työn perustavanlaatuiset ominaispiirteet |
||
Työolot, mukaan lukien työaika ja työaikajärjestelyt |
Työaika |
|
Työaikajärjestelyt |
||
Työn organisointi ja työaikajärjestelyt |
||
Koulutustaso ja -tausta |
Koulutustaso – yksityiskohtaiset tiedot, väliaikaisesti tai pysyvästi keskeytetyt opinnot mukaan lukien |
|
Osallistuminen koulutukseen |
Osallistuminen viralliseen ja epäviralliseen koulutukseen (4 viikkoa) |
|
Osallistuminen viralliseen ja epäviralliseen koulutukseen (12 viikkoa) |
||
Terveys: terveydentila ja vammaisuus, terveydenhuollon saatavuus ja pääsy siihen ja sen käyttö ja terveyden määrittäjät |
Työtapaturmat ja muut työhön liittyvät terveysongelmat |
|
Vähimmäistason eurooppalaisen terveysmoduulin osatekijät |
||
Tulot, kulutus ja varallisuuden osatekijät, mukaan lukien velat |
Työtulot |
|
Tulot työttömyyskorvauksista |
||
Tulot ja elinolot |
Henkilön ja kotitalouden ominaispiirteet |
Kotitalouden kokoonpano – yksityiskohtaiset lisätiedot |
Maassa oleskelun kesto |
||
Osallistuminen koulutukseen |
Osallistuminen viralliseen koulutukseen (tämänhetkinen) |
|
Koulutustaso ja -tausta |
Koulutustaso – yksityiskohtaiset tiedot, väliaikaisesti tai pysyvästi keskeytetyt opinnot mukaan lukien |
|
Osallistuminen työmarkkinoille |
Tiedot työpaikasta |
|
Työsopimuksen kesto |
||
Ammattiasema |
||
Yksityiskohtainen työmarkkinatilanne |
||
Esimiestehtävät |
||
Työura, työhistoria ja aiempi työkokemus |
Aiempi työkokemus |
|
Työolot, mukaan lukien työaika ja työaikajärjestelyt |
Toimintakalenteri |
|
Työaika |
||
Terveys: terveydentila ja vammaisuus, terveydenhuollon saatavuus ja pääsy siihen ja sen käyttö ja terveyden määrittäjät |
Vähimmäistason eurooppalainen terveysmoduuli |
|
Yksityiskohtaiset tiedot terveydentilasta ja vammaisuudesta |
||
Lasten terveys |
||
Terveydenhuollon saatavuus |
||
Terveydenhuolto |
||
Terveydenhuollon saatavuus (lapset) |
||
Terveyden määrittäjät |
||
Elämänlaatu, mukaan lukien sosiaalinen, yhteiskunnallinen, taloudellinen ja kulttuurinen osallistuminen, osallistaminen ja hyvinvointi |
Elämänlaatu |
|
Sosiaalinen ja kulttuurinen osallistuminen |
||
Hyvinvointi |
||
Elinolot, mukaan lukien aineellinen puute, asuminen, elinympäristö ja palveluiden saatavuus |
Aineellinen puute |
|
Lapsiin kohdistuva puute |
||
Asumisen keskeiset ominaispiirteet |
||
Asuinolojen yksityiskohtaiset tiedot, mukaan lukien puute ja laskennallinen vuokra |
||
Asumiskustannukset, tuetut sähkö-, kaasu- ja vesikustannukset mukaan lukien |
||
Elinympäristö |
||
Asumiseen liittyvät ongelmat (mukaan lukien vuokraamiseen liittyvät ongelmat) ja niiden syyt |
||
Palveluiden käyttö, hoitopalvelut ja itsenäisen elämän tukipalvelut mukaan lukien |
||
Palveluiden kohtuuhintaisuus |
||
Täyttymättömät tarpeet ja syyt |
||
Lastenhoito |
||
Tulot, kulutus ja varallisuuden osatekijät, mukaan lukien velat |
Työtulot |
|
Sosiaalisiin tulonsiirtoihin perustuvat tulot |
||
Eläketulot |
||
Muut tulot, mukaan lukien omaisuus- ja pääomatulo ja kotitalouksien väliset tulonsiirrot |
||
Vähennysten jälkeen maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut |
||
Henkilöiden vuositulot yhteensä ja kotitalouksien vuositulot yhteensä |
||
Ylivelkaantuneisuus, mukaan lukien sen syyt |
||
Maksurästit |
||
Varallisuuden osatekijät, mukaan lukien asunnon omistaminen |
||
Kulutuksen osatekijät |
||
Sukupolvelta toiselle siirtyvä hyväosaisuus ja huono-osaisuus |
||
Omien tarpeiden arviointi |
||
Terveys |
Terveys: terveydentila ja vammaisuus, terveydenhuollon saatavuus ja pääsy siihen ja sen käyttö ja terveyden määrittäjät |
Vähimmäistason eurooppalainen terveysmoduuli |
Sairaudet ja pitkäaikaiset tilat |
||
Tapaturmat ja vammat |
||
Kipu |
||
Mielenterveys, mukaan lukien riippuvuudet |
||
Toiminnalliset rajoitukset |
||
Vaikeudet itsestään huolehtimisessa |
||
Vaikeudet kotitöissä |
||
Toimintakyvyn tilapäinen rajoitus (terveysongelmien vuoksi) |
||
Tietyille elämänaloille osallistumista rajoittavat esteet |
||
Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon käyttö |
||
Lääkkeiden käyttö |
||
Ehkäisevä hoito |
||
Terveydenhuollon saatavuus |
||
Pituus ja paino |
||
Liikunta |
||
Ravintotottumukset |
||
Tupakointi |
||
Alkoholin käyttö |
||
Sosiaaliset ja ympäristötekijät |
||
Tulot, kulutus ja varallisuuden osatekijät, mukaan lukien velat |
Kotitalouden kuukausitulot yhteensä |
|
Koulutus |
Henkilön ja kotitalouden ominaispiirteet |
Maassa oleskelun kesto |
Työura, työhistoria ja aiempi työkokemus |
Työn aloitus |
|
Osallistuminen työmarkkinoille |
Yrityksen koko |
|
Koulutustaso ja -tausta |
Koulutustaso – yksityiskohtaiset tiedot, väliaikaisesti tai pysyvästi keskeytetyt opinnot mukaan lukien |
|
Koulutustausta |
||
Itse ilmoitetut taidot |
||
Osallistuminen koulutukseen |
Opiskelumahdollisuuksia koskevan tiedon ja ohjauksen saatavuus (12 kuukautta) |
|
Osallistuminen viralliseen koulutukseen (12 kuukautta) |
||
Viimeisin virallinen koulutus – yksityiskohtaiset tiedot (12 kuukautta) |
||
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö viimeisimmässä virallisessa koulutuksessa (12 kuukautta) |
||
Viimeisimpään viralliseen koulutukseen osallistumisen syyt (12 kuukautta) |
||
Viimeisimmän virallisen koulutuksen kustannukset ja tunnit (12 kuukautta) |
||
Viimeisimmän virallisen koulutuksen tulokset ja saatujen taitojen käyttö (12 kuukautta) |
||
Osallistuminen epäviralliseen koulutukseen (12 kuukautta) |
||
Epävirallinen koulutus – yksityiskohtaiset tiedot (12 kuukautta) |
||
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö epävirallisessa koulutuksessa (12 kuukautta) |
||
Epäviralliseen koulutukseen osallistumisen syy (12 kuukautta) |
||
Epävirallisen koulutuksen kustannukset ja tunnit (12 kuukautta) |
||
Epävirallisen koulutuksen tulokset ja saatujen taitojen käyttö (12 kuukautta) |
||
Koulutukseen osallistumisen esteet (12 kuukautta) |
||
Informaali oppiminen |
||
Tulot, kulutus ja varallisuuden osatekijät, mukaan lukien velat |
Kotitalouden kokonaistulot kuukaudessa |
|
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö |
Osallistuminen tietoyhteiskuntaan |
Tieto- ja viestintätekniikan saatavuus |
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja käytön tiheys |
||
Käytön esteet ja ongelmat |
||
Käytön vaikutus |
||
Turvallisuus, yksityisyys, luottamus |
||
Yhteys internetiin kaikkialta |
||
Digitaaliset taidot |
||
Internetin käyttötarkoitukset |
||
Verkkokauppa |
||
Kanssakäyminen viranomaisten kanssa |
||
Tulot, kulutus ja varallisuuden osatekijät, mukaan lukien velat |
Kotitalouden kokonaistulot kuukaudessa |
|
Ajankäyttö |
Henkilön ja kotitalouden ominaispiirteet |
Kotitalouden kokoonpano – yksityiskohtaiset tiedot |
Osallistuminen koulutukseen |
Osallistuminen viralliseen koulutukseen (tämänhetkinen) |
|
Terveys: terveydentila ja vammaisuus, terveydenhuollon saatavuus ja pääsy siihen ja sen käyttö ja terveyden määrittäjät |
Vähimmäistason eurooppalainen terveysmoduuli |
|
Elinolot, mukaan lukien aineellinen puute, asuminen, elinympäristö ja palveluiden saatavuus |
Kestokulutustavaroiden omistus |
|
Lastenhoito |
||
Sairaanhoito ja vanhusten hoito |
||
Työolot, mukaan lukien työaika ja työaikajärjestelyt |
Työaika |
|
Työaikajärjestelyt |
||
Tulot, kulutus ja varallisuuden osatekijät, mukaan lukien velat |
Tuotanto omaan kulutukseen ja myyntiin, korjaukset |
|
Työtulot |
||
Kotitalouden kokonaistulot kuukaudessa |
||
Ajan jakautuminen |
Ajankäyttö, toimintotyypit |
|
Sivutoiminnot |
||
Toimintopaikka |
||
Muiden läsnäolo toiminnon aikana |
||
Toiminnon arviointi |
||
Kulutus |
Henkilön ja kotitalouden ominaispiirteet |
Kotitalouden kokoonpano – yksityiskohtaiset lisätiedot |
Elinolot, mukaan lukien aineellinen puute, asuminen, elinympäristö ja palveluiden saatavuus |
Asumisen keskeiset ominaispiirteet |
|
Osallistuminen koulutukseen |
Osallistuminen viralliseen koulutukseen (tämänhetkinen) |
|
Osallistuminen työmarkkinoille |
Työsopimuksen kesto |
|
Tulot, kulutus ja varallisuuden osatekijät, mukaan lukien velat |
Henkilöiden vuositulot yhteensä ja kotitalouksien vuositulot yhteensä |
|
Keskeiset tulojen osatekijät |
||
Verot ja sosiaaliturvamaksut |
||
Luontoismuotoiset tulot palkattomasta toiminnasta |
||
Laskennallinen vuokra |
||
Pääasiallinen tulonlähde |
||
Varallisuuden osatekijät, mukaan lukien asunnon omistaminen |
||
Velat |
||
Maksurästit |
||
Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaisen luokituksen (COICOP) mukainen kulutus |
||
COICOPin mukaiset rajatylittävät kulutusmenot |
||
Omien tuotteiden kulutus |
LIITE II
Tarkkuusvaatimukset
1. |
Kaikkia tietokokonaisuuksia koskevat tarkkuusvaatimukset ilmaistaan keskivirheinä ja määritellään todellisten estimaattien ja maan tai NUTS 2 -tason alueen tilastopopulaation koon jatkuvina funktioina. |
2. |
Kunkin estimaatin estimoitu keskivirhe saa olla enintään seuraavan suuruinen:
|
3. |
Funktio f(N) on muotoa f(N)=a√N+b |
4. |
Käytetään seuraavia arvoja muuttujille N, a ja b:
|
5. |
Jos maat saavat negatiivisia arvoja f(N) edellä ilmaistuilla muuttujilla, ne vapautetaan vastaavasta vaatimuksesta. |
6. |
Kun kyseessä on estimoitu työttömien suhde 15–74-vuotiaiden väestöön kullakin NUTS 2 -tason alueella, funktio f(N) määritellään seuraavasti:
|
7. |
Kun kyseessä on estimoitu köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuus perusjoukosta kullakin NUTS 2 -tason alueella, nämä vaatimukset eivät ole pakollisia niillä NUTS 2 ‐tason alueilla, joilla on vähemmän kuin 0,500 miljoonaa asukasta sillä edellytyksellä, että vastaava NUTS 1 -tason alue täyttää tämän vaatimuksen. NUTS 1 -tason alueet, joilla on vähemmän kuin 100 000 asukasta, on vapautettu tästä vaatimuksesta. |
8. |
Ajankäytön ja kulutuksen aihealueiden osalta nämä tarkkuusvaatimukset voidaan saavuttaa yhdistämällä mikroaineistoja, jotka koskevat enintään kolmea peräkkäistä tarkasteluvuotta. Näillä aihealueilla tarkkuutta voidaan estimoida ja arvioida asiaankuuluvilla vaihtoehtoisilla menetelmillä. |
LIITE III
Otoksen ominaispiirteet
1. |
Työvoiman aihealueen otoksen ominaispiirteisiin kuuluvat seuraavat:
Rajoittamatta 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan soveltamista tiedot on annettava koko otoksesta. |
2. |
Tulojen ja elinolojen aihealueen otoksen ominaispiirteisiin kuuluvat seuraavat:
|
3. |
Ajankäytön aihealueen otoksen ominaispiirteisiin kuuluvat seuraavat: otoksen yksiköille osoitettujen raportointijaksojen on
|
4. |
Kulutuksen aihealueen otoksen ominaispiirteisiin kuuluvat seuraavat: otokseen valituille yksiköille osoitettujen raportointijaksojen on jakauduttava peräkkäisten kahdentoista kuukauden jaksolle. |
LIITE IV
Jaksotus
1. |
Työvoiman aihealueen osalta tiedot on kerättävä neljännesvuosittain, vuosittain, kahden vuoden välein ja joka kahdeksas vuosi. Tiedot muuttujista, jotka liittyvät lisäkysymysten aiheisiin, on kerättävä joka neljäs vuosi. |
2. |
Tulojen ja elinolojen aihealueen osalta tiedot on kerättävä vuosittain, kolmen vuoden välein ja kuuden vuoden välein. Tiedot muuttujista, jotka liittyvät lisäkysymysten aiheisiin, on kerättävä joka toinen vuosi. |
3. |
Terveyden aihealueella tiedot on kerättävä joka kuudes vuosi. |
4. |
Koulutuksen aihealueella tiedot on kerättävä joka kuudes vuosi. |
5. |
Tieto- ja viestintätekniikan käytön aihealueella tiedot on kerättävä vuosittain. |
6. |
Ajankäytön aihealueella tiedot on kerättävä joka kymmenes vuosi. |
7. |
Kulutuksen aihealueella tiedot on kerättävä joka viides vuosi. |
8. |
Jotta vältetään tiettyjen tiedonkeruukausien ylikuormittuminen, 4 artiklan mukaisessa monivuotisessa rullaavassa ohjelmassa voidaan tapauksen mukaan poiketa enintään yhdellä vuodella tämän liitteen 3, 4, 6 ja 7 kohdassa mainittujen aihealueiden tiedonkeruukausista. |
LIITE V
Tietojen toimittamisen määräajat
Jäsenvaltioiden on toimitettava vaaditut tiedot komissiolle (Eurostat) viimeistään tässä liitteessä vahvistettujen määräaikojen kuluessa.
1. |
Työvoiman aihealueella:
|
2. |
Tulojen ja elinolojen aihealueella jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikroaineistot ilman tunnistetietoja seuraavien määräaikojen mukaisesti:
|
3. |
Terveyden aihealueella jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikroaineistot ilman suoria tunnisteita yhdeksän kuukauden kuluessa tietojen kansallisen tiedonkeruukauden päättymisestä. |
4. |
Koulutuksen aihealueella jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikroaineistot ilman suoria tunnisteita kuuden kuukauden kuluessa tietojen kansallisen tiedonkeruukauden päättymisestä. |
5. |
Tieto- ja viestintätekniikan käytön aihealueella jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikroaineistot ilman suoria tunnisteita viimeistään 5 päivänä lokakuuta tutkimusvuonna N. |
6. |
Ajankäytön aihealueella jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikroaineistot ilman suoria tunnisteita viidentoista kuukauden kuluessa kenttätyön päättymisestä. |
7. |
Kulutuksen aihealueella jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikroaineistot ilman tunnistetietoja viidentoista kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. |