7.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 95/1

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa edellytetään, että unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön korkeatasoinen suojelu. Tähän tavoitteeseen olisi pyrittävä muun muassa eläinlääkintä- ja kasvinterveysalan toimenpiteillä, joiden perimmäisenä tarkoituksena on ihmisten terveyden suojelu.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään lisäksi, että unioni myötävaikuttaa kuluttajansuojan korkean tason saavuttamiseen toimenpiteillä, jotka se toteuttaa sisämarkkinoiden toteuttamisen yhteydessä.

(3)

Unionin lainsäädännössä säädetään yhdenmukaistetut säännöt, joilla varmistetaan, että elintarvikkeet ja rehut ovat turvallisia ja terveellisiä ja että toimet, joilla saattaa olla vaikutusta elintarvikeketjun turvallisuuteen tai elintarvikkeisiin ja elintarviketietoihin liittyvien kuluttajien etujen suojeluun, suoritetaan erityisten vaatimusten mukaisesti. Unionissa on lisäksi annettu säännöt, joilla varmistetaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden sekä eläinten hyvinvoinnin korkea taso koko elintarvikeketjussa ja kaikilla niillä toiminnan aloilla, joilla keskeisenä tavoitteena on eläintautien, jotka joissakin tapauksissa voivat tarttua ihmisiin, tai kasveille tai kasvituotteille haitallisten tuhoojien mahdollisen leviämisen torjunta, ja joilla varmistetaan ympäristön suojelu muuntogeenisistä organismeista tai kasvinsuojeluaineista mahdollisesti aiheutuvilta riskeiltä. Näiden sääntöjen, jäljempänä yhteisesti ”elintarvikeketjua koskeva unionin lainsäädäntö”, asianmukainen soveltaminen edistää sisämarkkinoiden toimintaa.

(4)

Elintarvike- ja rehulainsäädäntöä koskevat unionin perussäännöt on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (4). Näiden perussääntöjen lisäksi yksityiskohtaisemman elintarvike- ja rehulainsäädännön piiriin kuuluu eri alueita, kuten eläinten ruokinta, lääkerehut mukaan luettuina, elintarvike- ja rehuhygienia, zoonoosit, eläimistä saatavat sivutuotteet, eläinlääkejäämät, vieraat aineet, ihmisten terveyteen vaikuttavien eläintautien valvonta ja hävittäminen, elintarvikkeiden ja rehujen merkitseminen, kasvinsuojeluaineet, elintarvikkeiden ja rehujen lisäaineet, vitamiinit, mineraalisuolat, hivenaineet ja muut lisäaineet, elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit, laatu- ja koostumusvaatimukset, juomavesi, ionisointi, uuselintarvikkeet ja muuntogeeniset organismit.

(5)

Eläinten terveyttä koskevalla unionin lainsäädännöllä pyritään varmistamaan ihmisten ja eläinten terveyden tiukat vaatimukset unionissa sekä maatalouden ja vesiviljelyn rationaalinen kehitys, ja parantamaan tuottavuutta. Tätä lainsäädäntöä tarvitaan eläinten ja eläintuotteiden sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja estämään unionin laajuisesti huolta aiheuttavien tarttuvien tautien leviäminen. Lainsäädäntö kattaa muun muassa unionin sisäisen kaupan, unioniin tulon, tautien hävittämisen, eläinlääkinnällisen valvonnan ja taudeista ilmoittamisen, ja sillä parannetaan lisäksi elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta.

(6)

Tarttuvilla eläintaudeilla, mukaan lukien sellaisten mikro-organismien aiheuttamat taudit, jotka ovat kehittäneet vastustuskyvyn mikrobilääkeaineita kohtaan, voi olla merkittävä vaikutus kansanterveyteen, elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Jotta voitaisiin varmistaa eläinten terveyden ja kansanterveyden tiukat vaatimukset unionissa, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä sekä rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuudesta annettavista säännöistä säädetään unionin tasolla. Näiden sääntöjen noudattamista, mukaan lukien säännöt, joiden tarkoituksena on torjua mikrobilääkeresistenssin aiheuttamaa ongelmaa, olisi valvottava tässä asetuksessa säädetyllä virallisella valvonnalla. Lisäksi unionin lainsäädännössä säädetään eläinlääkkeiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevista säännöistä, joilla edistetään unionin johdonmukaista toimintaa, jolla pyritään tehostamaan mikrobilääkeaineiden maltillista käyttöä maatiloilla ja minimoimaan mikrobilääkeresistenssin kehittymistä eläimissä ja sen siirtymistä eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä. Komission 15 päivänä marraskuuta 2011 annetussa tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin aiheuttamien kasvavien uhkien torjumiseksi” suositetuissa toimissa n:o 2 ja 3 korostetaan erityisten unionin sääntöjen keskeistä merkitystä eläinlääkkeiden alalla. Tällaisten erityisten sääntöjen noudattamista olisi valvottava kyseessä olevassa unionin lainsäädännössä säädetyllä valvonnalla, minkä vuoksi ne eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(7)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklassa todetaan eläinten olevan tuntevia olentoja. Eläinten hyvinvointia koskevassa unionin lainsäädännössä edellytetään eläinten omistajien, eläinten pitäjien ja toimivaltaisten viranomaisten noudattavan eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia, jotta varmistetaan niiden inhimillinen kohtelu ja vältetään aiheuttamasta niille tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Nämä säännöt perustuvat tieteelliseen näyttöön, ja niillä voidaan parantaa eläinperäisten elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta.

(8)

Kasvien terveyttä koskevassa unionin lainsäädännössä säännellään sellaisten kasvintuhoojien unioniin kulkeutumista, asettumista ja leviämistä, joita ei ole unionissa tai joita ei esiinny siellä laajalti. Sen tavoitteena on suojella unionin viljelykasvien ja julkisten ja yksityisten viheralueiden ja metsien terveyttä ja turvata samalla unionin biologinen monimuotoisuus ja ympäristö ja varmistaa kasvien ja kasvituotteiden laatu sekä kasveista tehtyjen elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus.

(9)

Kasvinsuojeluaineita koskevalla unionin lainsäädännöllä säännellään kasvinsuojeluaineiden sekä tehoaineiden, suoja-aineiden, tehosteaineiden, apuaineiden ja liitännäisaineiden, joita kyseiset aineet saattavat sisältää tai joista ne saattavat koostua, lupien myöntämistä sekä niiden markkinoille saattamista, käyttöä ja valvontaa. Näiden sääntöjen tavoitteena on varmistaa sekä ihmisten ja eläinten terveys että ympäristön korkeatasoinen suojelu arvioimalla kasvinsuojeluaineiden aiheuttamia riskejä ja parantaa samalla unionin markkinoiden toimintaa yhdenmukaistamalla kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevat säännöt ja parantaa näin myös maataloustuotantoa.

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/18/EY (5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 (6) säädetään muuntogeenisten organismien ja muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen ennakkohyväksymisestä, jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä. Muuntogeeniset organismit, joita ei ole tarkoitettu suoraan ravinnoksi, kuten elintarvikkeiden ja rehujen lähdeaineena käytettävät siemenet, voidaan hyväksyä direktiivin 2001/18/EY tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla. Siitä riippumatta, minkä oikeusperustan nojalla muuntogeeniset organismit voitaisiin hyväksyä, olisi sovellettava samoja virallista valvontaa koskevia sääntöjä.

(11)

Luonnonmukaista tuotantoa ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkintöjä koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistetaan luonnonmukaisen tuotannon kestävän kehityksen perusta ja pyritään edistämään luonnonvarojen suojelua, biologista monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia sekä maaseutualueiden kehitystä.

(12)

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmiä koskeva unionin lainsäädäntö auttaa tunnistamaan tarkkojen eritelmien mukaisesti viljellyt ja tuotetut tuotteet ja elintarvikkeet, ja samalla sen avulla edistetään monipuolista maataloustuotantoa, suojataan tuotenimiä ja tiedotetaan kuluttajille maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ominaispiirteistä.

(13)

Elintarvikeketjua koskeva unionin lainsäädäntö perustuu sille periaatteelle, että toimijat kaikissa valvonnassaan olevan tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa ovat vastuussa sen varmistamisesta, että elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistetut näiden toimijoiden toiminnan kannalta merkitykselliset vaatimukset täyttyvät.

(14)

Unionin säännöissä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämisen vaatimuksista varmistetaan kestävät tuotteet ja sisämarkkinoiden mahdollisuuksien toteuttaminen täysimääräisesti; niillä helpotetaan reiluun kilpailuun perustuvaa kaupan pitämistä ja siten tuotannon kannattavuuden edistämistä. Säännöillä varmistetaan, että samoja vaatimuksia sovelletaan sekä tuontituotteisiin että unionin alueelta peräisin oleviin tuotteisiin. Unionin säännöillä maataloustuotteiden kaupan pitämisestä parannetaan tuotannon ja kaupan pitämisen taloudellisia edellytyksiä sekä tällaisten tuotteiden laatua.

(15)

Elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon valvonta kuuluu jäsenvaltioille, joiden toimivaltaiset viranomaiset seuraavat ja todentavat virallista valvontaa järjestämällä, että asiaankuuluvia unionin vaatimuksia noudatetaan tosiasiallisesti ja että ne pannaan täytäntöön.

(16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 (7) vahvistetaan yhtenäinen lainsäädäntökehys virallisen valvonnan järjestämistä varten. Kyseinen lainsäädäntökehys on merkittävästi tehostanut virallista valvontaa sekä parantanut elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa ja suojelun tasoa, kun on kyse ihmisten, eläinten ja kasvien terveydelle ja eläinten hyvinvoinnille aiheutuvista riskeistä unionissa, samoin kuin ympäristön suojelun tasoa, kun on kyse muuntogeenisistä organismeista ja kasvinsuojeluaineista mahdollisesti aiheutuvista riskeistä. Se on lisäksi tarjonnut yhtenäisen säädöskehyksen, jolla on voitu tukea yhdennettyä toimintamallia virallisen valvonnan suorittamisessa koko elintarvikeketjussa.

(17)

Elintarvikeketjua koskevaan unionin lainsäädäntöön sisältyy useita säännöksiä, joiden täytäntöönpanoa ei ole lainkaan tai joiden täytäntöönpanoa on vain osittain säännelty asetuksella (EY) N:o 882/2004. Varsinkin erityiset virallista valvontaa koskevat säännöt on säilytetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 (8). Kasvien terveys jää myös suurimmalta osin asetuksen (EY) N:o 882/2004 soveltamisalan ulkopuolelle, mutta tiettyjä virallista valvontaa koskevia sääntöjä on vahvistettu neuvoston direktiivissä 2000/29/EY (9).

(18)

Neuvoston direktiivissä 96/23/EY (10) säädetään myös erittäin yksityiskohtaisista säännöistä, joilla vahvistetaan muun muassa virallisen valvonnan vähimmäistiheys ja erityiset täytäntöönpanotoimet tapauksissa, joissa säännöksiä on jätetty noudattamatta.

(19)

Jotta yleistä lainsäädäntökehystä voitaisiin järkeistää ja yksinkertaistaa ja sääntelyä samalla parantaa, tietyillä aloilla suoritettavaan viralliseen valvontaan sovellettavat säännöt olisi otettava osaksi virallista valvontaa koskevaa yhtenäistä lainsäädäntökehystä. Tämän vuoksi asetus (EY) N:o 882/2004 ja muut unionin säädökset, joilla nykyisin säännellään tietyillä aloilla suoritettavaa virallista valvontaa, olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella.

(20)

Tällä asetuksella olisi pyrittävä vahvistamaan yhdenmukaistetut unionin puitteet virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien kuin virallisen valvonnan järjestämiseksi koko elintarvikeketjussa ottaen huomioon asetuksessa (EY) N:o 882/2004 ja asiaan liittyvässä alakohtaisessa lainsäädännössä säädetyt virallista valvontaa koskevat säännöt sekä näiden sääntöjen soveltamisesta saatu kokemus.

(21)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/128/EY (11) säädetyt säännöt, joissa yksilöidään kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön vaatimukset, sisältävät direktiivin 8 artiklassa torjunta-aineiden levityskaluston tarkastamista koskevia säännöksiä, joiden soveltamista jatketaan, siltä osin kuin tämän asetuksen sääntöjä virallisesta valvonnasta ei sovelleta kyseisiin tarkastustoimiin.

(22)

Maataloustuotteiden (peltokasvien, viinin, oliiviöljyn, hedelmien ja vihannesten, humalan, maidon ja maitotuotteiden, naudan- ja vasikanlihan, lampaan- ja vuohenlihan sekä hunajan) yhteisen markkinajärjestelyn sääntöjen noudattamisen todentamiseksi on jo olemassa vakiintunut ja erillinen valvontajärjestelmä. Tätä asetusta ei olisi tämän vuoksi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (12) noudattamisen todentamiseen, paitsi jos Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (13) mukaisesti tehdyt kaupan pitämisen vaatimuksiin liittyvät tarkastukset viittaavat mahdollisiin petollisiin tai vilpillisiin käytäntöihin.

(23)

Joitakin nykyisin asetukseen (EY) N:o 882/2004 sisältyviä määritelmiä olisi mukautettava tämän asetuksen laajemman soveltamisalan huomioon ottamiseksi, jotta ne saadaan muissa unionin säädöksissä vahvistettujen määritelmien mukaisiksi ja jotta voidaan selkeyttää terminologiaa, jolla on eri aloilla eri merkitys, tai tarvittaessa korvata sitä.

(24)

Elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä edellytetään, että toimivaltaiset viranomaiset tarkistavat, että toimijat noudattavat asiaankuuluvia unionin sääntöjä ja että eläimet tai tavarat täyttävät erityiset vaatimukset virallisten todistusten tai varmennusten myöntämistä varten; tällaista noudattamisen tarkistusta olisi pidettävä virallisena valvontana.

(25)

Elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä annetaan lisäksi jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille erityistehtäviä eläinten terveyden, kasvien terveyden ja eläinten hyvinvoinnin suojelemiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi muuntogeenisiltä organismeilta ja kasvinsuojeluaineilta. Kyseiset tehtävät ovat yleishyödyllistä toimintaa, johon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edellytetään ryhtyvän ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai myös ympäristölle mahdollisesti aiheutuvan vaaran poistamiseksi, hillitsemiseksi tai vähentämiseksi. Tätä muuta virallista toimintaa, johon kuuluu lupien myöntäminen tai hyväksyminen, epidemiologinen seuranta ja valvonta, tautien tai tuhoojien hävittäminen ja kurissa pitäminen sekä virallisten todistusten tai varmennusten myöntäminen, säännellään samoilla alakohtaisilla säännöillä, jotka pannaan täytäntöön virallisen valvonnan avulla ja näin ollen tällä asetuksella.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset kaikilla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Jäsenvaltioilla on parhaat edellytykset määrittää ja päättää, minkä toimivaltaisen viranomaisen tai mitkä toimivaltaiset viranomaiset ne nimeävät kutakin alaa tai osa-alaa varten, mutta niiden olisi myös kuitenkin nimettävä yksi viranomainen, joka kullakin alalla tai osa-alalla varmistaa asianmukaisesti koordinoidun viestinnän muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja komission kanssa.

(27)

Jäsenvaltioiden olisi elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön moitteettoman soveltamisen todentamiseen tähtäävän virallisen valvonnan ja jäsenvaltioiden viranomaisille elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä uskottujen muiden virallisten toimien suorittamista varten nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka toimivat yleisen edun mukaisesti, joilla on asianmukaiset voimavarat ja välineet ja jotka takaavat puolueettomuuden ja ammattimaisuuden. Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava virallisen valvonnan laatu, johdonmukaisuus ja vaikuttavuus.

(28)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien sääntöjen asianmukainen soveltaminen ja niiden täytäntöönpanon valvonta edellyttävät sekä kyseisten sääntöjen että tämän asetuksen sääntöjen asianmukaista tuntemusta. Tämän vuoksi on tärkeää, että virallista valvontaa ja muita virallisia toimia suorittava henkilöstö saa säännöllisesti toimivaltaansa kuuluvan alan mukaista koulutusta sovellettavasta lainsäädännöstä ja tästä asetuksesta johtuvista velvollisuuksista.

(29)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä sisäisiä auditointeja tai teetettävä auditointeja puolestaan varmistaakseen, että tätä asetusta noudatetaan. Auditoinnit olisi tehtävä avoimesti ja niihin olisi sovellettava riippumatonta valvontaa.

(30)

Toimijoilla olisi oltava oikeus, kansallisessa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin, hakea muutosta toimivaltaisten viranomaisten tekemiin päätöksiin. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tiedotettava toimijoille tästä oikeudesta.

(31)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että virallisesta valvonnasta vastaava henkilöstö ei paljasta valvontaa suorittaessaan saamiaan tietoja silloin, jos kyseiset tiedot kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin. Jollei tietojen julkistamista oikeuta jokin erittäin tärkeä etu, sellaisten tietojen, jotka voisivat vaarantaa tarkastusten, tutkimusten tai auditointien tarkoituksen, kaupallisten etujen suojaamisen tai tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaamisen, olisi kuuluttava salassapitovelvollisuuden piiriin. Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan saisi estää toimivaltaisia viranomaisia julkistamasta yksittäisiä toimijoita koskevan virallisen valvonnan tulokseen liittyviä tosiseikkoja, kun kyseiselle toimijalle on annettu tilaisuus esittää asiasta kommentteja ennen tietojen ilmaisemista ja kommentit on otettu huomioon tai julkistettu yhdessä toimivaltaisten viranomaisten ilmaisemien tietojen kanssa. Tarve noudattaa salassapitovelvollisuutta ei myöskään rajoita sen asetuksen (EY) N:o 178/2002 10 artiklan mukaisen velvollisuuden noudattamista, jonka mukaan toimivaltaisten viranomaisten on tiedotettava yleisölle, jos on perusteltua syytä epäillä, että elintarvike tai rehu voi aiheuttaa terveysriskin. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (14) säädettyyn yksilöiden oikeuteen saada henkilötietonsa suojattua. Näiden sääntöjen ei tulisi myöskään vaikuttaa tilanteisiin, joissa unionin tai kansallinen lainsäädäntö edellyttää julkistamista.

(32)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi suoritettava virallista valvontaa säännöllisesti, riskien mukaan ja sopivalla tiheydellä kaikilla elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön sääntelemillä aloilla ja kaikkien sen piiriin kuuluvien toimijoiden, toimien, eläinten ja tavaroiden osalta. Toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava virallisen valvonnan tiheys ottaen huomioon tarve mukauttaa valvontatoimet riskiin ja odotettavaan säännösten noudattamisen tasoon eri tilanteissa, mukaan lukien mahdolliset elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön rikkomiset petollisten tai vilpillisten käytäntöjen avulla. Valvontatoimien mukauttamisessa olisi näin ollen otettava huomioon säännösten noudattamatta jättämisen todennäköisyys tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön kaikilla aloilla. Joissakin tapauksissa elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä kuitenkin edellytetään, että virallinen valvonta suoritetaan riippumatta riskin tasosta tai säännösten noudattamatta jättämisen todennäköisyydestä, jotta voidaan myöntää virallinen todistus tai varmennus, joka on ennakkoedellytys eläinten tai tavaroiden markkinoille saattamiselle tai siirroille. Tällaisissa tapauksissa virallisen valvonnan tiheys määräytyy sertifiointi- tai varmennustarpeiden mukaan.

(33)

Jotta virallisella valvonnalla voitaisiin edelleen vaikuttavasti todentaa säännösten noudattaminen, ennen valvonnan suorittamista ei pitäisi antaa ilmoitusta, paitsi jos tällainen ennakkoilmoitus on ehdottomasti tarpeen valvonnan suorittamiseksi (esimerkiksi kun kyseessä on virallinen valvonta, joka suoritetaan teurastamoissa teurastustoimien aikana ja joka edellyttää toimivaltaisten viranomaisten henkilöstön tai edustajien jatkuvaa tai säännöllistä läsnäoloa toimijan tiloissa) tai virallisten valvontatoimien luonteen johdosta (tämä koskee erityisesti auditointitoimia).

(34)

Virallisen valvonnan olisi oltava perusteellista ja vaikuttavaa, ja sillä olisi varmistettava, että unionin lainsäädäntöä sovelletaan asianmukaisesti. Koska virallinen valvonta voi olla rasite toimijoille, toimivaltaisten viranomaisten olisi järjestettävä ja toteutettava viralliset valvontatoimet toimijoiden edut huomioon ottaen ja rajattava rasitus siihen, mikä on tarpeen tehokkaan ja vaikuttavan virallisen valvonnan suorittamiseksi.

(35)

Virallista valvontaa suorittavan henkilöstön olisi oltava riippumatonta, eli heillä ei saisi olla eturistiriitoja ja he eivät etenkään saisi olla tilanteessa, joka suoraan tai epäsuorasti voisi vaikuttaa heidän kykyynsä suorittaa ammatilliset tehtävänsä puolueettomasti. Olisi myös toteutettava asianmukaiset järjestelyt, joilla varmistetaan puolueettomuus, jos virallista valvontaa kohdistetaan eläimiin, tavaroihin, paikkoihin tai toimintoihin, jotka kuuluvat viranomaiselle tai julkiselle elimelle.

(36)

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi toteutettava virallinen valvonta yhtä huolellisesti riippumatta siitä, sovelletaanko täytäntöön pantavia sääntöjä toimiin, joilla on merkitystä vain kyseisen jäsenvaltion alueella, vai toimiin, jotka vaikuttavat sellaisia eläimiä ja tavaroita koskevan unionin lainsäädännön noudattamiseen, joita siirretään tai saatetaan markkinoille toisessa jäsenvaltiossa tai viedään unionin ulkopuolelle. Kun kyse on viennistä unionin ulkopuolelle, toimivaltaiset viranomaiset saattavat unionin lainsäädännön mukaisesti joutua todentamaan myös, täyttävätkö kyseiset eläimet ja tavarat niiden määräpaikkana olevan kolmannen maan tällaisille eläimille ja tavaroille asettamat vaatimukset. Lisäksi vientitodistusten mallien laadinnassa olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyä asiaan kuuluvaa täytäntöönpanovaltaa vain silloin, kun tällaisesta todistuksesta säädetään unionin lainsäädännössä ja varsinkin jos siitä määrätään unionin ja jonkin kolmannen maan tai kolmansien maiden yhteenliittymän välillä tehdyissä kahdenvälisissä sopimuksissa.

(37)

Siinä määrin kuin se on ehdottomasti tarpeen virallisen valvonnan järjestämiseksi, jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava poikkeuksellisissa olosuhteissa edellyttää toimijoiden raportoivan eläinten ja tavaroiden saapumisesta toisesta jäsenvaltiosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisessa lainsäädännössä säädettyjen jäljitettävyysvaatimusten soveltamista.

(38)

Jotta voidaan varmistaa, että elintarvikeketjua koskevat unionin lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön, toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valta suorittaa virallista valvontaa tämän lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien eläinten ja tavaroiden tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa. Jotta voidaan varmistaa, että virallinen valvonta toteutetaan perusteellisesti ja vaikuttavasti, toimivaltaisilla viranomaisilla olisi lisäksi oltava valta suorittaa virallista valvontaa sellaisten tavaroiden, aineiden, materiaalien ja esineiden tuotannon ja jakelun kaikissa vaiheissa, joita ei säännellä elintarvikeketjua koskevalla unionin lainsäädännöllä, jos tämä on välttämätöntä tämän lainsäädännön mahdollisten rikkomisten tutkimiseksi perusteellisesti ja tällaisen rikkomisen syyn selvittämiseksi. Jotta tällainen virallinen valvonta suoritetaan tehokkaasti, toimivaltaisten viranomaisten olisi laadittava ja pidettävä ajan tasalla valvottavia toimijoita koskeva luettelo tai rekisteri.

(39)

Toimivaltaiset viranomaiset toimivat toimijoiden ja yleisen edun nimissä ja varmistavat, että elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistettu korkea suojelun taso säilytetään ja varmistetaan johdonmukaisesti, että niitä suojataan asianmukaisilla täytäntöönpanotoimilla ja että tällaisen lainsäädännön noudattaminen varmistetaan virallisella valvonnalla koko elintarvikeketjussa. Toimivaltaisten viranomaisten sekä toimeksiannon saaneiden elinten ja luonnollisten henkilöiden, joille tietyt tehtävät on siirretty, olisi tämän vuoksi oltava vastuuvelvollisia toimijoille ja suurelle yleisölle suorittamansa virallisen valvonnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Niiden olisi tarjottava mahdollisuus tutustua virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien järjestämistä ja suorittamista koskeviin tietoihin ja julkaistava säännöllisesti virallista valvontaa ja siitä saatuja tuloksia koskevat tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten olisi lisäksi tiettyjen edellytysten täyttyessä voitava julkaista tai asettaa saataville tiedot, jotka koskevat yksittäisten toimijoiden luokitusta virallisen valvonnan tulosten perusteella. Luokitusjärjestelmien käyttö jäsenvaltioissa olisi sallittava ja sitä olisi edistettävä keinona lisätä avoimuutta koko elintarvikeketjussa edellyttäen, että tällaisissa järjestelmissä annetaan asianmukaiset takeet oikeudenmukaisuudesta, johdonmukaisuudesta, avoimuudesta ja objektiivisuudesta. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava käytössä tarvittavat järjestelyt, jotta luokitus kuvastaisi täsmällisesti noudattamisen tosiasiallista tasoa; toimivaltaisia viranomaisia olisi erityisesti kannustettava varmistamaan, että luokitus perustuu useiden virallisten valvontojen tuloksiin tai, jos luokitus perustuu yhden ainoan virallisen valvonnan tuloksiin ja nämä tulokset ovat kielteisiä, että seuraavat viralliset valvonnat suoritetaan kohtuullisessa ajassa. Luokituskriteerien avoimuus on erityisesti tarpeen, jotta voidaan verrata parhaita käytänteitä ja aikanaan harkita yhdenmukaisen unionin tason lähestymistavan kehittämistä.

(40)

On tärkeää, että toimivaltaiset viranomaiset sekä toimeksiannon saaneet elimet ja luonnolliset henkilöt, joille tietyt tehtävät on siirretty, varmistavat ja todentavat suorittamansa virallisen valvonnan vaikuttavuuden ja johdonmukaisuuden. Niiden olisi tätä varten toimittava kirjallisten dokumentoitujen menettelyjen pohjalta ja annettava virallista valvontaa suorittavalle henkilöstölle tiedot ja ohjeet. Niillä olisi lisäksi oltava käytössään asianmukaiset dokumentoidut menettelyt ja mekanismit voidakseen jatkuvasti todentaa oman toimintansa olevan vaikuttavaa ja johdonmukaista ja voidakseen toteuttaa korjaavia toimia, kun todetaan puutteita.

(41)

Jotta säännösten noudattamatta jättämistä koskevat tapaukset olisi helpompi todeta ja jotta toimijan vastuulle kuuluvien korjaavien toimien toteuttamista saataisiin järkeistettyä, virallisen valvonnan tulokset olisi esitettävä kirjallisesti, ja asiakirjasta olisi annettava pyynnöstä jäljennös kyseiselle toimijalle. Jos virallinen valvonta edellyttää toimivaltaisten viranomaisten henkilöstön jatkuvaa tai säännöllistä läsnäoloa toimijan toimintojen seuraamiseksi, olisi kohtuutonta edellyttää jokaisen yksittäisen tarkastuksen tai käynnin kirjaamista. Tällaisissa tapauksissa kirjallisia raportteja olisi laadittava niin usein, että toimivaltaiset viranomaiset ja toimija saavat säännöllisesti tiedon säännösten noudattamisen tasosta ja nopeasti ilmoituksen mahdollisista todetuista puutteista tai noudattamatta jättämisestä.

(42)

Toimijoiden olisi tehtävä täysimääräisesti yhteistyötä niiden toimivaltaisten viranomaisten, toimeksiannon saaneiden elinten tai luonnollisten henkilöiden, joille tietyt tehtävät on siirretty, kanssa, jotta varmistetaan virallisen valvonnan sujuva suorittaminen ja annetaan toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuudet suorittaa muita virallisia toimia. Unionin alueelle tulevasta lähetyksestä vastaavien toimijoiden olisi toimitettava kaikki lähetykseen liittyvät saatavilla olevat tiedot. Kaikkien toimijoiden olisi toimitettava toimivaltaisille viranomaisille vähintään tiedot, jotka tarvitaan kyseisten toimijoiden, niiden toimien ja niiden toimijoiden, joille ne tekevät toimituksia ja jotka tekevät niille toimituksia, tunnistamiseksi.

(43)

Tässä asetuksessa säädetään yhtenäisestä lainsäädäntökehyksestä virallisen valvonnan järjestämiseksi, jotta voidaan todentaa elintarvikeketjua koskevan lainsäädännön noudattaminen kaikilla tällaisen lainsäädännön kattamilla aloilla. Joillakin näistä aloista unionin lainsäädännössä vahvistetaan yksityiskohtaiset vaatimukset, joita on noudatettava ja joissa edellytetään erityisosaamista ja erityisiä keinoja virallisen valvonnan suorittamiseksi. Jotta vältyttäisiin toisistaan poikkeavilta täytäntöönpanokäytännöiltä, jotka voisivat johtaa ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin sekä muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa myös ympäristön suojelun tason vaihteluun, häiritä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien eläinten ja tavaroiden sisämarkkinoiden toimintaa ja vääristää kilpailua, komission olisi voitava täydentää tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä hyväksymällä erityisiä virallista valvontaa koskevia sääntöjä, joilla voidaan paneutua valvonnan tarpeisiin kyseisillä aloilla. Tällaisissa säännöissä olisi erityisesti vahvistettava virallisen valvonnan suorittamista koskevat erityiset vaatimukset ja valvonnan vähimmäistiheys, erityiset tai tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä täydentävät toimenpiteet, joita toimivaltaisten viranomaisten olisi toteutettava liittyen noudattamatta jättämistä koskeviin tapauksiin, toimivaltaisten viranomaisten erityiset velvollisuudet ja tehtävät tässä asetuksessa säädettyjen velvollisuuksien ja tehtävien lisäksi sekä erityiset kriteerit tässä asetuksessa säädettyjen hallinnollista apua koskevien mekanismien käynnistämiseksi. Joissain tapauksissa tällaiset lisäsäännöt saattaisivat osoittautua tarpeellisiksi elintarvikkeiden ja rehujen virallisen valvonnan suorittamista koskevien yksityiskohtaisempien puitteiden luomiseksi, kun ihmisten tai eläinten terveydelle taikka muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa myös ympäristölle aiheutuvista riskeistä saadaan uutta tietoa, jolla osoitetaan, että ilman yhteisiä kaikissa jäsenvaltioissa käytettäviä virallisen valvonnan suorittamista koskevia eritelmiä valvonnalla ei pystytä suojautumaan näiltä riskeiltä odotetulla, elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä säädetyllä tavalla.

(44)

Jotta jäsenvaltiot voivat järjestää tämän asetuksen mukaisen virallisen valvonnan tehokkaasti, niillä olisi oltava harkintavaltaa yksilöidä, millainen henkilöstö sopii parhaiten suorittamaan valvontaa edellyttäen, että korkeatasoinen ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja eläinten hyvinvoinnin suojelu varmistetaan elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa ja että noudatetaan kansainvälisiä standardeja ja velvoitteita. Jäsenvaltioita olisi kuitenkin pyydettävä kääntymään virkaeläinlääkäreiden, kasvinterveysviranomaisten tai muiden erityisesti nimettyjen henkilöiden puoleen tietyissä tapauksissa, joissa tarvitaan niiden erityisosaamista virallisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi. Tämä ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen käyttää myös virkaeläinlääkäreitä (mukaan lukien siipikarjan ja jäniseläinten lihan virallista valvontaa varten), kasvinterveysviranomaisia tai muita erityisesti nimettyjä henkilöitä tapauksissa, joissa sitä ei edellytetä tämän asetuksen mukaisesti.

(45)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi saatava toteuttaa kansallisia toimenpiteitä kestoltaan ja soveltamisalaltaan rajattujen pilottihankkeiden toteuttamiseksi lihantuotannon viralliseen valvontaan liittyvien uusien valvontamenetelmien ja -tekniikoiden kehittämiseksi. Tällaisissa toimenpiteissä olisi varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset todentavat toimijoiden noudattavan kaikkia lihantuotantoon sovellettavia perussäännöksiä, kuten vaatimusta, että liha on turvallista ja ihmisravinnoksi sopivaa. Jotta voidaan varmistaa, että komissio ja jäsenvaltiot voivat arvioida tällaisten kansallisten toimenpiteiden vaikutusta ja ilmaista mielipiteensä ennen toimenpiteiden hyväksymistä ja toteuttaa näin ollen mahdollisimman asianmukaiset toimet, toimenpiteistä olisi ilmoitettava komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/1535 (15) 5 ja 6 artiklan mukaisesti ja niiden soveltamiseksi.

(46)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava siirtää joitakin tehtäviään muille elimille. Olisi vahvistettava asianmukaiset edellytykset, joilla varmistetaan virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien puolueettomuuden, laadun ja johdonmukaisuuden säilyminen. Toimeksiannon saanut elin olisi erityisesti akkreditoitava tarkastusten suorittamista koskevan Kansainvälinen standardisoimisjärjestön (ISO) standardin mukaisesti.

(47)

Virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien luotettavuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi koko unionissa näytteenottomenetelmien ja laboratoriossa käytettävien analyysi-, testaus- ja diagnosointimenetelmien olisi täytettävä tieteelliset standardit ja kyseisen laboratorion erityiset analyysi-, testaus- ja diagnostiset tarpeet sekä tarjottava varmat ja luotettavat analyysi-, testi- ja diagnoositulokset. Olisi vahvistettava selkeät säännöt käytettävän menetelmän valitsemiseksi silloin, kun valittavissa on useampi kuin yksi menetelmä eri lähteistä, joita ovat esimerkiksi ISO, Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestö (EPPO), kansainvälinen kasvinsuojeluyleissopimus (IPPC), Maailman eläintautijärjestö (OIE), Euroopan unioni ja kansalliset vertailulaboratoriot tai kansallinen lainsäädäntö.

(48)

Toimijoilla, joiden eläimistä tai tavaroista otetaan näytteitä tai joiden eläimiä tai tavaroita analysoidaan, testataan tai diagnosoidaan virallisen valvonnan puitteissa, olisi oltava oikeus toiseen asiantuntijalausuntoon omalla kustannuksellaan. Tämän oikeuden perusteella toimijan olisi voitava pyytää toista asiantuntijaa suorittamaan alkuperäisen näytteen, analyysin, testin tai diagnoosin asiakirjojen uudelleentarkastelua sekä toista analyysia, testiä tai diagnoosia alun perin otetun näytemateriaalin osista, ellei tällainen toinen analyysi, testi tai diagnoosi ole teknisesti mahdoton tai merkityksetön. Näin erityisesti silloin, jos vaaran esiintyvyys on erityisen alhainen kyseisessä eläimessä tai tavarassa tai sen leviäminen erityisen vähäistä tai epäsäännöllistä, esimerkiksi kun kyseessä ovat toimet karanteenin alaisten organismien esiintymisen arviointia tai mahdollisen mikrobiologisen analyysin suorittamista varten.

(49)

Internetissä tai muutoin etämyynnin avulla tapahtuvan kaupankäynnin virallisen valvonnan suorittamiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava hankkia nimettömästi esitettyjä tilauksia käyttäen (ns. haamuasiointi) näytteitä, jotka voidaan sitten analysoida ja testata tai joiden säännöstenmukaisuus voidaan todentaa. Toimivaltaisten viranomaisten olisi toteutettava kaikki toimenpiteet, jotta toimijoiden oikeus saada toinen asiantuntijalausunto säilyisi.

(50)

Laboratorioilla, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat nimenneet toteuttamaan virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien yhteydessä otettujen näytteiden analyyseja, testejä ja diagnooseja, olisi oltava asiantuntemus, laitteet, infrastruktuuri ja henkilöstö, joita tarvitaan tällaisten tehtävien suorittamiseksi tiukimpien mahdollisten normien mukaisesti. Varmojen ja luotettavien tulosten varmistamiseksi nämä laboratoriot olisi akkreditoitava kyseisten menetelmien käyttöön standardin EN ISO/IEC 17025 (Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset) mukaisesti. Tämä akkreditointi olisi saatava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (16) mukaisesti toimivalta kansalliselta akkreditointielimeltä.

(51)

Vaikka akkreditointi onkin paras vaihtoehto virallisten laboratorioiden toiminnan korkean tason varmistamiseksi, se on myös monimutkainen ja kallis prosessi, joka aiheuttaisi laboratoriolle kohtuuttoman rasitteen tapauksissa, joissa laboratoriossa käytettävä analyysi-, testaus- tai diagnosointimenetelmä on erityisen yksinkertainen eikä edellytä erikoistuneita menettelyjä tai laitteita (kuten on asian laita trikiinin osoittamisessa tarkastuksen yhteydessä), ja tietyin edellytyksin tapauksissa, joissa laboratorio tekee analyyseja, testejä tai diagnooseja ainoastaan muiden virallisten toimien eikä virallisen valvonnan yhteydessä.

(52)

Jotta varmistetaan toimintamallin joustavuus ja oikeasuhteisuus erityisesti eläinten terveyden tai kasvien terveyden alalla toimivien laboratorioiden tapauksessa, olisi säädettävä poikkeuksista, joilla mahdollistetaan, että tiettyjä laboratorioita ei tarvitse akkreditoida kaikkien niiden käyttämien menetelmien osalta. Tämä koskee erityisesti tapauksia, joissa validoituja menetelmiä erityisten kasvintuhoojien havaitsemiseksi ei ole saatavilla. Laboratorion akkreditointia kaikkia niitä menetelmiä varten, joita sen pitäisi käyttää virallisena laboratoriona, ei ehkä saada välittömästi käyttöön tapauksissa, joissa on käytettävä uusia tai vastikään muutettuja menetelmiä, eikä kehittymässä olevien riskien tapauksessa tai hätätilanteissa. Virallisten laboratorioiden olisi siis tietyin edellytyksin sallittava tehdä analyyseja, testejä ja diagnooseja toimivaltaisille viranomaisille, ennen kuin ne saavat asiaan liittyvän akkreditoinnin.

(53)

Unioniin kolmansista maista tulevien eläinten ja tavaroiden virallinen valvonta on olennaisen tärkeää, koska tällä valvonnalla varmistetaan unionissa sovellettavan lainsäädännön ja erityisesti niiden sääntöjen noudattaminen, jotka on annettu ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin sekä, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristön suojelemiseksi koko unionissa. Tällainen virallinen valvonta olisi toteutettava ennen eläinten tai tavaroiden luovuttamista vapaaseen liikkeeseen unionissa. Virallista valvontaa olisi järjestettävä niin tiheään, että unioniin tulevista eläimistä ja tavaroista ihmisten, eläinten ja kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille ja ympäristölle mahdollisesti aiheutuvia riskejä voidaan käsitellä riittävällä tavalla siten, että otetaan huomioon se, miten toimija on aiemmin noudattanut elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia, kyseisten eläinten ja tavaroiden osalta kyseisessä kolmannessa maassa jo suoritettu valvonta sekä kyseisen kolmannen maan antamat takeet siitä, että unioniin vietävät eläimet ja tavarat täyttävät unionin lainsäädännössä säädetyt vaatimukset.

(54)

On tarpeen säätää niiden eläinten ja tavaroiden luokista, jotka olisi aina esitettävä rajatarkastusasemalla virallisen valvonnan suorittamista varten ennen niiden tuloa unioniin. On myös tarpeen säätää mahdollisuudesta vaatia, että muihin tavaroiden luokkiin sovelletaan väliaikaisesti samaa vaatimusta erityistoimenpiteiden nojalla, sekä mahdollisuudesta vaatia, että tietyt muut tavaroiden luokat ja erityisesti tietyt elintarvikkeet, jotka sisältävät sekä kasviperäisiä tuotteita että jalostettuja eläinperäisiä tuotteita (yhdistelmätuotteet), esitetään aina virallista valvontaa varten rajatarkastusasemalla ennen niiden tuloa unioniin.

(55)

Koska tietyistä eläimistä tai tavaroista voi aiheutua riskejä ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai ympäristölle, niihin olisi niiden unioniin tulon yhteydessä kohdistettava erityistä virallista valvontaa. Unionin nykyisissä säännöissä edellytetään unionin rajoilla suoritettavaa virallista valvontaa, jolla voidaan todentaa, että eläimiin, eläintuotteisiin, sukusoluihin ja alkioihin ja eläimistä saataviin sivutuotteisiin sovellettavat ihmisten terveyttä, eläinten terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset täyttyvät ja että kasvit ja kasvituotteet ovat kasvinterveysvaatimusten mukaisia. Unioniin tulon yhteydessä järjestetään tihennettyä valvontaa myös tietyille muille tavaroille kehittymässä olevien tai tunnettujen riskien antaessa tähän aihetta. Tällaisen valvonnan yksityiskohdista, joita nykyisin säännellään neuvoston direktiiveissä 97/78/EY (17), 91/496/ETY (18) ja 2000/29/EY sekä komission asetuksessa (EY) N:o 669/2009 (19), olisi säädettävä tässä asetuksessa.

(56)

Unionin virallisen valvonnan järjestelmän tehostamiseksi, rajatarkastuksiin osoitettujen virallisen valvonnan resurssien jakamiseksi optimaalisesti ja elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan helpottamiseksi olisi perustettava yhteinen rajatarkastusasemilla toteutettavan virallisen valvonnan yhdennetty järjestelmä nykyisten hajanaisten valvontapuitteiden tilalle käsittelemään kaikkia lähetyksiä, joita olisi niihin mahdollisesti liittyvän riskin vuoksi valvottava niiden unioniin tulon yhteydessä.

(57)

Virallista valvontaa olisi kohdistettava lähetyksiin niiden saapuessa rajatarkastusasemille. Viralliseen valvontaan olisi sisällytettävä asiakirjatarkastukset kaikille lähetyksille, tarvittaessa myös sähköisin keinoin toteutettavat tarkastukset, sekä tunnistustarkastukset ja fyysiset tarkastukset, joita tehdään sopivalla tiheydellä sen mukaan, millainen riski kustakin eläinten tai tavaroiden lähetyksestä aiheutuu.

(58)

Fyysisten tarkastusten tiheys olisi määritettävä ja sitä olisi muutettava ihmisten, eläinten ja kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille sekä, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristölle aiheutuvien riskien mukaan. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tämän toimintamallin pohjalta voitava ohjata valvontaresursseja sinne, missä riski on suurin. Tunnistustarkastusten tiheyttä olisi voitava harventaa tai ne olisi voitava rajata lähetyksen virallisen sinetin todentamiseen, kun tämä on perusteltua unioniin tulevien lähetysten aiheuttaman vähäisen riskin vuoksi. Tunnistustarkastuksiin ja fyysisiin tarkastuksiin olisi sovellettava riskiperusteista toimintamallia hyödyntämällä kaikkia käytettävissä olevia tietoja sekä tietokonepohjaisia tiedonkeruu- ja -hallintajärjestelmiä.

(59)

Tietyissä tapauksissa ja edellyttäen, että voidaan varmistaa ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin ja, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristön suojelun korkea taso, toimivaltaisten viranomaisten tavallisesti rajatarkastusasemilla suorittama virallinen valvonta voidaan suorittaa muissa valvontapisteissä tai muiden viranomaisten toimesta.

(60)

Jotta virallisen valvonnan järjestelmä olisi tehokas, sellaisten kolmansista maista tulevien lähetysten, jotka edellyttävät valvontaa unioniin tulon yhteydessä, mukana olisi oltava yhteinen terveyttä koskeva tuloasiakirja, jota käytetään ilmoitettaessa etukäteen lähetysten saapumisesta rajatarkastusasemalle ja johon voidaan kirjata suoritetun virallisen valvonnan tulokset sekä päätökset, joita toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet lähetyksestä, jonka mukana asiakirja on. Toimijan olisi käytettävä samaa asiakirjaa selvityksen saamiseksi tulliviranomaisilta sitten, kun virallinen valvonta on kokonaisuudessaan suoritettu.

(61)

Joissakin jäsenvaltioissa rajatarkastusasemien vähimmäisvaatimuksia on vaikeaa täyttää pysyvästi maantieteellisten rajoitteiden, kuten pitkien rannikoiden tai rajojen, vuoksi. Käsittelemätöntä puutavaraa tuodaan tavallisesti suurina määrinä erikoistuneiden satamien tai valvontapisteiden kautta epäsäännöllisin välein, minkä vuoksi on vaikeaa pitää yllä rajatarkastusasemia, joilla on pysyvä henkilöstö ja kaikki välineet. Rajatarkastusasemien vähimmäisvaatimuksista olisi voitava poiketa erityisen käsittelemättömän puutavaran virallisen valvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi.

(62)

Unioniin kolmansista maista tulevia eläimiä ja tavaroita koskeva virallinen valvonta olisi suoritettava jäsenvaltioiden tiettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti nimeämillä rajatarkastusasemilla. Tällaisten rajatarkastusasemien nimeäminen olisi peruutettava tai nimeämisen voimassaolo keskeytettävä, jos ne eivät enää täytä vähimmäisvaatimuksia tai jos niiden toiminnasta voisi aiheutua riski ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristölle. Nimeämisen peruutuspäätös tai päätös sen voimassaolon keskeyttämisestä olisi tehtävä ottaen huomioon riskin vakavuusaste ja suhteellisuusperiaate.

(63)

Jotta varmistetaan virallista valvontaa koskevien sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen kolmansista maista tuleviin lähetyksiin, olisi vahvistettava yhteiset säännöt niitä toimia varten, joita toimivaltaisten viranomaisten ja toimijoiden olisi toteutettava epäiltäessä säännösten noudattamatta jättämistä sekä säännöstenvastaisissa lähetyksissä ja lähetyksissä, joista saattaa aiheutua riski ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristölle.

(64)

Jotta vältetään epäjohdonmukaisuudet ja päällekkäisyydet virallisen valvonnan toteutuksessa, mahdollistetaan rajatarkastusasemilla ja muissa valvontapisteissä suoritettavan virallisen valvonnan piiriin kuuluvien lähetysten tunnistaminen viipymättä ja varmistetaan, että valvonta suoritetaan tehokkaasti, olisi varmistettava toimivaltaisten viranomaisten, tulliviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien kolmansista maista tulevia lähetyksiä käsittelevien viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto.

(65)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävien taloudellisten resurssien pysyvä saatavuus, jotta virallista valvontaa ja muita virallisia toimia suorittavilla toimivaltaisilla viranomaisilla olisi mahdollisuus palkata soveltuva henkilöstö ja hankkia asianmukainen välineistö. Vaikka toimijat ovat ensisijaisesti vastuussa sen varmistamisesta, että niiden toiminta tapahtuu elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti, niiden tätä tarkoitusta varten käyttöön ottamaa omavalvontajärjestelmää olisi täydennettävä kunkin jäsenvaltion ylläpitämällä tähän tarkoitukseen varatulla virallisen valvonnan järjestelmällä, jolla varmistetaan vaikuttava markkinavalvonta koko elintarvikeketjussa. Tällainen järjestelmä on jo luonteensa puolesta monimutkainen ja vaatii runsaasti resursseja, ja sille olisi jatkuvasti varattava resursseja virallista valvontaa varten ja kunakin ajankohtana ilmenevien valvontatarpeiden kannalta asianmukaisella tasolla. Jotta vähennettäisiin virallisen valvonnan järjestelmän riippuvuutta julkisista varoista, toimivaltaisten viranomaisten olisi kerättävä maksuja kattaakseen kustannukset, joita niille aiheutuu tiettyihin toimijoihin kohdistuvan virallisen valvonnan suorittamisesta ja tietyistä toimista, joiden osalta elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä edellytetään rekisteröintiä tai hyväksyntää elintarvike- ja rehuhygieniaa koskevien unionin sääntöjen tai kasvien terveyttä koskevien sääntöjen mukaisesti. Maksuja olisi kerättävä toimijoilta myös sellaisen virallisen valvonnan kustannusten korvaamiseksi, jota suoritetaan virallisen todistuksen tai varmennuksen myöntämiseksi, sekä toimivaltaisten viranomaisten rajatarkastusasemilla suorittaman virallisen valvonnan kustannusten korvaamiseksi.

(66)

Maksujen olisi katettava toimivaltaisille viranomaisille virallisen valvonnan suorittamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien yleiskustannukset, muttei ylitettävä niitä. Yleiskustannukset voivat sisältää virallisen valvonnan suunnittelua ja toteuttamista varten tarvittavan tuen ja organisoinnin kustannukset. Tällaiset kustannukset olisi laskettava kunkin yksittäisen virallisen valvontatoimen tai kaikkien tiettynä ajanjaksona suoritettujen virallisten valvontatoimien pohjalta. Kun maksut määrätään yksittäisten virallisten valvontatoimien todellisten kustannusten pohjalta, aiemmin säännöksiä moitteettomasti noudattaneille toimijoille aiheutuvien kokonaismaksujen olisi oltava pienemmät kuin säännöksiä noudattamattomille toimijoille määrättävät maksut, koska säännöksiä moitteettomasti noudattaneisiin toimijoihin ei tarvitse kohdistaa virallista valvontaa yhtä usein. Jotta kaikki toimijat saataisiin noudattamaan unionin lainsäädäntöä riippumatta menetelmästä (todellisiin kustannuksiin perustuva vai kiinteämääräinen), jonka kukin jäsenvaltio on valinnut maksujen laskentaperusteeksi, maksut olisi tapauksissa, joissa ne lasketaan kaikkien toimivaltaisille viranomaisille tiettynä ajanjaksona aiheutuvien kustannusten pohjalta ja veloitetaan kaikilta toimijoilta riippumatta siitä, ovatko ne virallisen valvonnan kohteena viiteajanjaksolla, laskettava siten, että palkitaan sellaisia toimijoita, jotka ovat jatkuvasti noudattaneet elintarvikeketjua koskevaa unionin lainsäädäntöä.

(67)

Toimivaltaisten viranomaisten perimien maksujen suora tai välillinen palautus olisi kiellettävä, koska se asettaisi palautuksista hyötymättömät toimijat epäedulliseen asemaan ja voisi vääristää kilpailua.

(68)

Virallisen valvonnan rahoittamisen toimijoilta perityillä maksuilla olisi tapahduttava täysin avoimesti, jotta kansalaiset ja yritykset voivat ymmärtää maksujen vahvistamisessa käytettävät menetelmät ja tiedot.

(69)

Elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistetaan tapaukset, joissa tiettyjä eläimiä tai tavaroita markkinoille saatettaessa tai niitä siirrettäessä niiden mukana olisi oltava todistuksen myöntävän virkamiehen allekirjoittama virallinen todistus. On aiheellista laatia yhteiset säännöt, joissa vahvistetaan toimivaltaisten viranomaisten ja todistuksen myöntävien virkamiesten velvollisuudet virallisten todistusten myöntämisessä sekä ominaisuudet, joita virallisilla todistuksilla olisi oltava niiden luotettavuuden varmistamiseksi.

(70)

Toisissa tapauksissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa säännöissä säädetään, että tiettyjä eläimiä tai tavaroita markkinoille saatettaessa tai niitä siirrettäessä niiden mukana on oltava toimivaltaisten viranomaisten virallisessa valvonnassa toimijoiden myöntämä tai toimivaltaisten viranomaisten itsensä myöntämä virallinen etiketti, virallinen merkki tai muu virallinen varmennus. Virallisiin varmennuksiin sisältyy esimerkiksi kasvipasseja, orgaanisia logoja ja tunnistusmerkkejä, jos unionin lainsäädäntö edellyttää niitä, sekä suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen tai aitojen perinteisten tuotteiden merkkejä. On aiheellista säätää vähimmäissäännöt, joilla varmistetaan, että myös viralliset varmennukset voidaan myöntää asianmukaisten luotettavuustakeiden mukaisesti.

(71)

Virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien olisi perustuttava analyysi-, testaus- ja diagnosointimenetelmiin, jotka täyttävät viimeisimmät tieteelliset vaatimukset ja joiden avulla voidaan tarjota varmoja, luotettavia ja vertailukelpoisia tuloksia koko unionissa. Virallisten laboratorioiden käyttämiä menetelmiä ja niiden tuottamien analyysi-, testaus- ja diagnoositietojen laatua ja yhdenmukaisuutta olisi tämän vuoksi jatkuvasti parannettava. Komission olisi tätä tarkoitusta varten voitava nimetä Euroopan unionin vertailulaboratoriot, jotka toimivat kaikilla niillä elintarvikeketjun aloilla, joilla tarvitaan tarkkoja ja luotettavia analyysi-, testaus- ja diagnoosituloksia, ja luottaa näiden laboratorioiden asiantuntija-apuun. Euroopan unionin vertailulaboratorioiden olisi erityisesti varmistettava, että kansalliset vertailulaboratoriot ja viralliset laboratoriot saavat ajantasaista tietoa käytettävissä olevista menetelmistä, järjestettävä laboratorioiden välisiä vertailutestejä tai osallistuttava niihin aktiivisesti ja tarjottava koulutuskursseja kansallisille vertailulaboratorioille tai virallisille laboratorioille.

(72)

Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 32 artiklan ensimmäisessä kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (20) 21 artiklan ensimmäisessä kohdassa annetaan muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja käsittelevälle Euroopan unionin vertailulaboratoriolle ja eläinten ruokinnassa käytettäviä lisäaineita käsittelevälle Euroopan unionin vertailulaboratoriolle erityistehtäviä, jotka kuuluvat osana muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen tai eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksyntämenettelyyn ja jotka liittyvät erityisesti hakijoiden ehdottaman havaitsemis- tai analyysimenetelmän tarkistamiseen, arviointiin ja validointiin. Näiden laboratorioiden olisi sen vuoksi oltava tässä asetuksessa tarkoitettuja Euroopan unionin vertailulaboratorioita.

(73)

Jotta voidaan suorittaa virallista valvontaa ja muita virallisia toimia mahdollisten sääntöjen rikkomisten, mukaan lukien sääntöjen rikkomiset petollisten tai vilpillisten käytäntöjen avulla, paljastamiseksi ja eläinten hyvinvoinnin alalla, toimivaltaisten viranomaisten olisi saatava käyttöönsä ajantasaiset, luotettavat ja johdonmukaiset tekniset tiedot, tutkimustulokset, uudet menetelmät ja asiantuntemus, joita tarvitaan kyseisillä kahdella alalla sovellettavan unionin lainsäädännön asianmukaisessa soveltamisessa. Komission olisi tätä tarkoitusta varten voitava nimetä elintarvikeketjun aitoutta ja eheyttä sekä eläinten hyvinvointia käsittelevät Euroopan unionin vertailukeskukset ja luottaa niiden asiantuntija-apuun.

(74)

Jotta voidaan täyttää tämän asetuksen tavoitteet ja edistää sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa siten, että varmistetaan kuluttajien luottamus siihen, olisi puututtava tehokkaasti ja johdonmukaisesti elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön noudattamatta jättämistä koskeviin tapauksiin, jotka edellyttävät täytäntöönpanotoimia useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Asetuksen (EY) N:o 178/2002 50 artiklan nojalla perustettu elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä antaa jo nykyisellään toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuuden vaihtaa ja levittää nopeasti tietoja ihmisten terveydelle elintarvikkeista tai rehuista aiheutuvista vakavista välittömistä tai välillisistä riskeistä tai ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle rehuista aiheutuvista vakavista riskeistä, jotta voidaan ryhtyä nopeisiin toimiin tällaisten vakavien riskien torjumiseksi. Vaikka kyseinen väline mahdollistaa nopean toiminnan kaikissa asiaan liittyvissä jäsenvaltioissa tiettyjen elintarvikeketjuun liittyvien vakavien riskien torjumiseksi, sillä ei kuitenkaan voida järjestää vaikuttavaa rajatylittävää avunantoa ja yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten välillä, jotta voitaisiin varmistaa, että sellaisiin elintarvikeketjua koskevaan unionin lainsäädäntöön liittyviin säännösten noudattamatta jättämistä koskeviin tapauksiin, joilla on vaikutusta maiden rajojen yli, puututtaisiin vaikuttavasti – ei pelkästään siinä jäsenvaltiossa, jossa säännösten noudattamatta jättäminen ensin havaittiin, vaan myös siinä jäsenvaltiossa, josta noudattamatta jättäminen sai alkunsa. Hallinnollisen avun ja yhteistyön olisi erityisesti annettava toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus vaihtaa tietoa, havaita elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön rajatylittäviä rikkomisia, tutkia niitä ja toteuttaa vaikuttavia ja oikeasuhteisia toimia niihin puuttumiseksi, myös jos petolliset tai vilpilliset käytännöt ovat tai voivat olla luonteeltaan rajatylittäviä.

(75)

Olisi järjestettävä hallinnollista apua koskevien pyyntöjen ja kaikkien ilmoitusten asianmukainen seuranta. Hallinnollisen avun ja yhteistyön helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi nimettävä yksi tai useampi yhteyselin auttamaan ja koordinoimaan viestintää eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano sekä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön järkeistämiseksi ja yksinkertaistamiseksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan käytettävien teknisten välineiden eritelmät, yhteyselinten välisen viestinnän menettelyt sekä apua koskevien pyyntöjen, ilmoitusten ja vastausten vakiomuoto.

(76)

Kunkin jäsenvaltion olisi laadittava monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön sääntelemät alat ja sisältää tiedot kyseisen jäsenvaltion virallisen valvonnan järjestelmän rakenteesta ja organisaatiosta, ja saatettava se säännöllisesti ajan tasalle. Tällaiset suunnitelmat ovat väline, jonka avulla kunkin jäsenvaltion olisi varmistettava, että virallinen valvonta suoritetaan riskiperusteisesti ja tehokkaasti jäsenvaltion koko alueella, elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa ja tämän asetuksen säännöksiä noudattaen. Suunnitelmien tarkoituksenmukaisuus olisi varmistettava asiaankuuluvien sidosryhmien asianmukaisella kuulemisella ennen suunnitelmien laatimista.

(77)

Monivuotisten kansallisten valvontasuunnitelmien johdonmukaisuuden ja täydellisyyden varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä yksi elin, jonka tehtävänä on koordinoida jäsenvaltion suunnitelman valmistelua ja kerätä tietoa suunnitelman toteuttamisesta, tarkistamisesta ja tapauksen mukaan ajan tasalle saattamisesta.

(78)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava vuosittain komissiolle kertomus, jossa annetaan tietoa valvontatoimista ja monivuotisten kansallisten valvontasuunnitelmien täytäntöönpanosta. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, jotta vertailukelpoisten tietojen keräys ja toimittaminen ja tällaisten tietojen myöhempi kokoaminen unionin laajuisiksi tilastoiksi helpottuisi ja jotta komission olisi helpompi valmistella kertomuksia virallisen valvonnan toiminnasta unionissa, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan vuosikertomusten vakiomallit.

(79)

Komission asiantuntijoiden olisi voitava suorittaa valvontaa ja auditointeja jäsenvaltioissa asiaan kuuluvan unionin lainsäädännön soveltamisen ja kansallisten valvontajärjestelmien ja toimivaltaisten viranomaisten toiminnan todentamiseksi. Komission valvonnalla olisi myös pyrittävä tutkimaan ja keräämään tietoa täytäntöönpanokäytänteistä tai -ongelmista, hätätilanteista ja uudesta kehityksestä jäsenvaltioissa. Asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä komission asiantuntijoiden olisi myös voitava osallistua kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaan valvontaan kyseisen jäsenvaltion alueella; tällainen valvonta olisi järjestettävä tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden ja komission välillä.

(80)

Kolmansista maista tuleviin eläimiin ja tavaroihin olisi sovellettava samoja vaatimuksia kuin unionin eläimiin ja tavaroihin tai vaatimuksia, jotka on todettu vähintään vastaaviksi elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön tavoitteiden osalta. Tämä periaate on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 178/2002 11 artiklassa, jossa edellytetään, että unioniin tuodut elintarvikkeet ja rehut ovat unionin elintarvikelainsäädännön asiaankuuluvien vaatimusten tai unionin vähintään vastaaviksi toteamien vaatimusten mukaisia. Tämän periaatteen soveltamista koskevista erityisvaatimuksista on säädetty kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä annetuissa unionin säännöissä, joilla kielletään tiettyjen sellaisten tuhoojien tuominen unioniin, joita ei esiinny unionissa (tai esiintyy siellä vain vähäisessä määrin), eläinten terveysvaatimuksia koskevissa unionin säännöissä, joilla sallitaan eläinten ja tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tulo unioniin vain niistä kolmansista maista, jotka sisältyvät tätä tarkoitusta varten laadittuun luetteloon, sekä ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläinperäisiä tuotteita koskevan virallisen valvonnan järjestämistä koskevissa unionin säännöissä, joissa myös säädetään sellaisen kolmansien maiden luettelon laatimisesta, joista kyseisiä tuotteita saa tulla unioniin.

(81)

Jotta voidaan varmistaa, että unioniin kolmansista maista tulevat eläimet ja tavarat vastaavat kaikkia elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistettuja vaatimuksia tai vastaaviksi katsottuja vaatimuksia samoin kuin niitä vaatimuksia, jotka on vahvistettu kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä annetuissa unionin säännöissä, eläinten terveysvaatimuksia koskevissa unionin säännöissä sekä eläinperäisten elintarvikkeiden erityisiä hygieniasääntöjä koskevissa unionin säännöissä, joilla varmistetaan, että elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön vaatimukset täyttyvät kasvinterveyteen ja eläinlääkintään liittyvien huolenaiheiden osalta, komission olisi voitava vahvistaa edellytykset eläinten ja tavaroiden tulolle unioniin, siinä määrin kuin on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että kyseiset eläimet ja tavarat täyttävät kaikki elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön asiaan liittyvät vaatimukset tai vastaavat vaatimukset. Tällaisia edellytyksiä olisi sovellettava kaikista kolmansista maista tai tietyistä kolmansista maista tai niiden alueilta peräisin oleviin eläimiin tai tavaroihin tai eläinten tai tavaroiden luokkiin.

(82)

Jos erityistapauksissa on näyttöä siitä, että tietyt kolmannesta maasta tai kolmansien maiden ryhmästä tai niiden alueilta peräisin olevat eläimet tai tavarat aiheuttavat riskin ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle tai, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristölle, tai jos on näyttöä siitä, että elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön noudattamatta jättäminen saattaa olla laajalle levinnyttä ja vakavaa, komission olisi voitava hyväksyä tällaisten riskien torjuntatoimenpiteitä.

(83)

Vaikuttavan ja tehokkaan virallisen valvonnan suorittaminen ja muiden virallisten toimien toteuttaminen ja viime kädessä ihmisten, eläinten ja kasvien turvallisuus ja terveys ja ympäristönsuojelu riippuvat myös siitä, että valvontaviranomaisten käytettävissä on hyvin koulutettua henkilöstöä, jolla on asianmukaiset tiedot kaikista unionin lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen kannalta merkityksellisistä asioista. Komission olisi tarjottava asianmukaista ja tähän tarkoitukseen soveltuvaa koulutusta, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla olisi virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien alalla käytössä yhdenmukainen toimintamalli. Elintarvikeketjua koskevaa unionin lainsäädäntöä ja kolmansien maiden vaatimuksia koskevan tietämyksen parantamiseksi tällaista koulutusta olisi annettava myös kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten henkilöstölle. Viimeksi mainitussa tapauksessa koulutustoimet olisi suunniteltava siten, että niissä otetaan huomioon kehitysmaiden erityistarpeet niiden valvonnan ja täytäntöönpanotoimien tukemiseksi, jotta ne voivat täyttää vaatimukset, joita sovelletaan eläinten ja tavaroiden tuontiin unioniin.

(84)

Jotta kokemuksia ja parhaita käytäntöjä olisi helpompi jakaa toimivaltaisten viranomaisten kesken, komission olisi myös voitava järjestää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelmia viralliseen valvontaan tai muihin virallisiin toimiin osallistuvan henkilöstön vaihdosta jäsenvaltioiden välillä.

(85)

Jotta virallinen valvonta ja muut viralliset toimet suoritettaisiin vaikuttavasti, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja tarpeen mukaan toimijoiden olisi voitava vaihtaa virallista valvontaa tai sen tuloksia koskevia tietoja nopeasti ja tehokkaasti. Unionin lainsäädännössä on perustettu useita komission hallinnoimia tietojärjestelmiä, joiden ansiosta tällaisia tietoja voidaan käsitellä ja hallinnoida unionin laajuisilla tietokoneistetuilla ja internetpohjaisilla välineillä. Eräs virallisen valvonnan tulosten kirjaamiseen ja jäljittämiseen tarkoitettu järjestelmä on yhdennetty eläinlääkinnällinen tietojärjestelmä (Traces-järjestelmä), joka on perustettu komission päätöksillä 2003/24/EY (21) ja 2004/292/EY (22) neuvoston direktiivin 90/425/ETY (23) mukaisesti ja jota nykyisin käytetään eläimiä ja eläinperäisiä tuotteita ja niiden virallista valvontaa koskevan tiedon hallinnointiin. Kyseinen järjestelmä olisi tämän asetuksen avulla voitava säilyttää ja sitä olisi voitava parantaa niin, että sen piiriin voitaisiin ottaa kaikki tavarat, joiden osalta elintarvikeketjua koskevassa unionin lainsäädännössä säädetään erityisvaatimuksia tai virallista valvontaa koskevia käytännön järjestelyjä. Jäsenvaltioiden ja komission välistä nopeaa tiedonvaihtoa varten on olemassa myös erityisiä tietokonejärjestelmiä, joiden avulla ne voivat ilmoittaa toisilleen elintarvikeketjussa tai eläinten ja kasvien terveydessä mahdollisesti ilmenevistä riskeistä. Asetuksen (EY) N:o 178/2002 50 artiklassa perustetaan elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä elintarvikkeesta tai rehusta ihmisten terveydelle aiheutuvasta välittömästä tai välillisestä riskistä ilmoittamista varten, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (24) 20 artiklassa perustetaan luetteloituja tauteja koskevien toimenpiteiden ilmoittamis- ja raportointijärjestelmä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 (25) 103 artiklassa perustetaan järjestelmä tuhoojien esiintymisestä ilmoittamista ja raportointia varten ja säännösten noudattamatta jättämistä koskevien tapausten ilmoittamista varten. Kaikkien tällaisten järjestelmien olisi toimittava yhtenäisesti ja johdonmukaisesti siten, että hyödynnetään eri järjestelmien välisiä synergioita, vältetään päällekkäisyyksiä sekä yksinkertaistetaan ja tehostetaan niiden toimintaa.

(86)

Virallisen valvonnan hallinnoinnin tehostamiseksi komission olisi perustettava sähköinen tietojärjestelmä, jolla kootaan yhteen ja tarvittaessa kehitetään kaikkia asian kannalta merkityksellisiä nykyisiä tietojärjestelmiä ja joka mahdollistaa kehittyneiden viestintä- ja sertifiointivälineiden käytön sekä viralliseen valvontaan liittyvän tiedon mahdollisimman tehokkaan käytön. Tietovaatimusten tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi tällaisen tietokonejärjestelmän suunnittelussa olisi otettava huomioon, että soveltuvissa tapauksissa on tarpeen varmistaa tällaisen tietokonejärjestelmän ja muiden, viranomaisten asiaankuuluvien tietojen automaattisessa vaihdossa tai saataville asettamisessa käyttämien tietojärjestelmien yhteensopivuus ja yhteentoimivuus. Lisäksi olisi huolehdittava mahdollisuudesta käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/93/EY (26) tarkoitettuja sähköisiä allekirjoituksia Euroopan digitaalistrategian mukaisesti. Euroopan tietosuojavaltuutettua olisi kuultava kehitettäessä tietokonejärjestelmään mahdollisia uusia toimintoja ja asiaankuuluvia täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka saattavat vaikuttaa henkilötietojen käsittelyyn ja yksityisyyteen.

(87)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano tietokonejärjestelmän moitteettoman toiminnan, järjestelmän teknisten eritelmien ja siihen osallistuvien toimijoiden ja käyttäjien tehtävien ja oikeuksien osalta, ottaen huomioon erityisesti tarve minimoida hallinnolliset rasitteet käyttämällä tapauksen mukaan kansainvälisesti standardoitua kieltä, sanomarakennetta ja tiedonsiirtoprotokollia, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.

(88)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi tutkittava tapaukset, joissa epäillään, että elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön säännöksiä on jätetty noudattamatta, ja kun säännösten noudattamatta jättäminen on todettu, määritettävä sen alkuperä ja laajuus sekä toimijoiden vastuu. Toimivaltaisten viranomaisten olisi lisäksi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että asianomaiset toimijat korjaavat tilanteen, ja estetään säännösten noudattamatta jättäminen jatkossa. Toimivaltaisten viranomaisten tutkimusten ja täytäntöönpanotoimien organisoinnissa ja suorittamisessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon mahdolliset riskit sekä petollisten tai vilpillisten käytäntöjen todennäköisyys elintarvikeketjussa.

(89)

Elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön noudattamisen todentaminen virallisella valvonnalla on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että kyseisen lainsäädännön tavoitteisiin todella päästään koko unionissa. Jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien puutteet voivat tietyissä tapauksissa huomattavasti haitata kyseisten tavoitteiden saavuttamista ja johtaa ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristölle aiheutuvien riskien kehittymiseen riippumatta toimijoiden tai muiden tahojen osallisuudesta tai vastuusta tai johtaa tilanteisiin, joissa on kyse elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön vakavasta ja yleistyneestä noudattamatta jättämisestä. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komission olisi pystyttävä reagoimaan jäsenvaltion valvontajärjestelmän vakaviin puutteisiin hyväksymällä toimenpiteitä, joilla pyritään hillitsemään kyseisiä riskejä tai poistamaan ne elintarvikeketjusta, kunnes kyseinen jäsenvaltio on toteuttanut valvontajärjestelmän puutteen korjaamiseksi tarvittavat toimet. Komissiolle olisi näin ollen siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.

(90)

Elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön ja tämän asetuksen sääntöjen rikkomisista olisi jäsenvaltioissa säädettävä tehokkaat, varoittavat ja oikeasuhteiset seuraamukset kaikkialla unionissa, ja niiden ankaruudessa otetaan huomioon muun muassa rikkomisista ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuva vahinko, myös tapauksissa, joissa toimijat eivät tee yhteistyötä virallisen valvonnan aikana ja joissa esitetään tai käytetään vääriä tai harhaanjohtavia virallisia todistuksia tai varmennuksia. Jotta petollisten tai vilpillisten käytäntöjen avulla tehtyihin sääntöjen rikkomisiin sovellettavilla taloudellisilla seuraamuksilla olisi riittävän ennaltaehkäisevä vaikutus, ne olisi asetettava tasolle, jolla pyritään ylittämään perusteeton etu, joka rikkomiseen syyllistyneelle kyseisistä käytännöistä aiheutuu.

(91)

Kenen tahansa henkilön olisi voitava tuoda toimivaltaisten viranomaisten tietoon uusia tietoja, jotka auttavat näitä rikkomisten havaitsemisessa ja seuraamusten määräämisessä tapauksissa, joissa on rikottu tätä asetusta ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä. Ilmiannot voivat kuitenkin jäädä tekemättä selkeiden menettelyjen puuttumisen vuoksi tai vastatoimien pelossa. Tämän asetuksen rikkomisista ilmoittaminen on hyödyllinen väline, jolla varmistetaan, että toimivaltainen viranomainen voi havaita rikkomisia ja määrätä niistä seuraamuksia. Tässä asetuksessa olisi tämän vuoksi varmistettava, että käytössä on asianmukaiset järjestelyt, joiden avulla kuka tahansa henkilö voi ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille tämän asetuksen mahdollisista rikkomisista ja joilla suojataan kyseistä henkilöä vastatoimilta.

(92)

Tämä asetus kattaa aloja, jotka kuuluvat jo tiettyjen voimassa olevien säädösten soveltamisalaan. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja johdonmukaisen lainsäädäntökehyksen vahvistamiseksi seuraavat säädökset olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 882/2004 ja (EY) N:o 854/2004 (27), neuvoston direktiivit 89/608/ETY (28), 89/662/ETY (29), 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY (30) ja 97/78/EY sekä neuvoston päätös 92/438/ETY (31).

(93)

Johdonmukaisuuden varmistamiseksi muutoksia olisi tehtävä seuraaviin säädöksiin: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001 (32), neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005 (33), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005 (34), asetus (EY) N:o 1069/2009, neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009 (35), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009 (36), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012 (37) sekä neuvoston direktiivit 98/58/EY (38), 1999/74/EY (39), 2007/43/EY (40), 2008/119/EY (41) ja 2008/120/EY (42).

(94)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 652/2014 (43) säädetään puitteet unionin rahoittamille toimille ja toimenpiteille koko elintarvikeketjussa kyseisillä aloilla monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 puitteissa. Joillakin näistä toimista ja toimenpiteistä pyritään parantamaan virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien suorittamista koko unionissa. Asetusta (EU) N:o 652/2014 olisi muutettava sen ottamiseksi huomioon, että tällä asetuksella kumotaan asetus (EY) N:o 882/2004.

(95)

Ottaen huomioon erityinen tilanne kasvialalla, jonka valvonta ei ole toistaiseksi ollut samantasoista kuin muihin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden, on olennaisen tärkeää, että uusi järjestelmä otetaan käyttöön mahdollisimman moitteettomasti ja sujuvasti. Tästä syystä on aiheellista ottaa käyttöön erityisiä säännöksiä, jotka koskevat asiaankuuluvien delegoitujen säädösten hyväksymisen ajankohtaa. On myös selvää, että kasvialalla on perusteltua soveltaa vapautusta velvoitteesta tehdä asiakirjatarkastuksia rajatarkastusasemilla vähäisen riskin aiheuttavien kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden ollessa kyseessä ja sallia asiakirjatarkastukset etäällä rajatarkastusasemista kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden osalta, jos tällaisilla etäällä tehtävillä tarkastuksilla voidaan varmistaa vastaava varmuustaso.

(96)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä eurooppalaisia standardeja koskevien viitteiden ja tämän asetuksen liitteiden II ja II muuttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon lainsäädännössä sekä tekniikassa ja tieteessä tapahtunut kehitys ja täydentää tätä asetusta sen kattamilla aloilla toteutettavia virallista valvontaa ja muita virallisia toimia sääntelevillä erityissäännöillä, kuten säännöillä, jotka koskevat henkilöstön pätevyyttä ja koulutusta, toimivaltaisten viranomaisten lisävastuualueita ja -tehtäviä, tapauksia, joissa laboratorioiden akkreditointia ei edellytetä, tiettyjä vapautuksia virallisesta valvonnasta rajoilla, tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheyden määrittämisessä käytettäviä kriteereitä, edellytysten vahvistamista tietyille unioniin kolmansista maista tuleville eläimille tai tavaroille, Euroopan unionin vertailulaboratorioiden ja -keskusten lisävaatimuksia ja -tehtäviä sekä kansallisten vertailulaboratorioiden lisävaatimuksia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (44) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(97)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta varmistettaisiin tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset Euroopan unionin vertailulaboratorioiden ja elintarvikeketjun aitoutta ja eheyttä sekä eläinten hyvinvointia käsittelevien Euroopan unionin vertailukeskusten nimeämisessä, komission jäsenvaltioissa suorittamaa valvontaa koskevan ohjelman hyväksymisessä ja tihennetyn virallisen valvonnan suorittamisessa, kun on kyse sellaisista unionin elintarvikeketjua koskevan lainsäädännön rikkomisista, jotka edellyttävät komission koordinoimaa apua ja seurantaa.

(98)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta varmistetaan tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, mukaan luettuina säännöt ja käytännön järjestelyt, jotka koskevat auditointeja, todistusten ja muiden asiakirjojen muotoa, sähköisten tiedonhallintajärjestelmien perustamista, yhteistyötä toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä toimivaltaisten viranomaisten, tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten kesken, näytteenottomenetelmiä sekä laboratoriossa käytettäviä analyysi-, testaus- ja diagnosointimenetelmiä ja niiden validointia ja tulkintaa, jäljitettävyyttä, valvonnan alaisten eläinten tai tavaroiden luettelointia ja niiden maiden tai alueiden luettelointia, jotka voivat viedä tiettyjä eläimiä ja tavaroita unioniin, lähetyksistä annettavia ennakkoilmoituksia, tiedonvaihtoa, rajatarkastusasemia, eristystä ja karanteenia, kolmansien maiden suorittaman vientiä edeltävän valvonnan hyväksymistä, toimenpiteitä, joilla vähennetään riskiä tai lopetetaan tiettyihin kolmannesta maasta tai sen alueelta peräisin oleviin eläimiin tai tavaroihin liittyvä laajalle levinnyt vakava säännösten noudattamatta jättäminen, niiden kolmansien maiden tai alueiden tunnustamista, jotka tarjoavat unionissa sovellettavia takeita vastaavat takeet, tunnustamisen kumoamista, koulutustoimia sekä henkilöstön vaihto-ohjelmia jäsenvaltioiden välillä, riskin luokituksen ja suoritusindikaattoreiden kriteereitä monivuotisiin kansallisiin valvontasuunnitelmiin liittyen sekä elintarvikkeiden ja rehujen valmiussuunnitelmia asetuksen (EY) N:o 178/2002 55 artiklan 1 kohdassa säädettyjen kriisinhallinnan yleissuunnitelmien soveltamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (45) mukaisesti.

(99)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön soveltamisen varmistamiseksi suoritettavia virallista valvontaa ja muita virallisia toimia koskevien yhdenmukaisten vaatimusten varmistamista, vaan se voidaan tässä asetuksessa ehdotetun toiminnan vaikutusten, monimutkaisuuden sekä rajatylittävän ja kansainvälisen luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

a)

jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamien virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien suorittamisesta;

b)

virallisen valvonnan rahoituksesta;

c)

jäsenvaltioiden välisestä hallinnollisesta avusta ja yhteistyöstä 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen asianmukaista soveltamista varten;

d)

komission valvonnan suorittamisesta jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa;

e)

sellaisten edellytysten asettamisesta, jotka unioniin jostakin kolmannesta maasta tulevien eläinten ja tavaroiden osalta on täytettävä;

f)

sähköisen tietojärjestelmän perustamisesta viralliseen valvontaan liittyvien tietojen hallinnoimiseksi.

a)

elintarvikkeet ja elintarviketurvallisuus sekä elintarvikkeiden laatu ja terveellisyys kaikissa elintarvikkeiden tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa, mukaan luettuna säännöt, joiden tarkoituksena on varmistaa kaupan rehelliset menettelytavat ja suojella kuluttajien etuja ja kuluttajille annettavia tietoja, sekä elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valmistus ja käyttö;

b)

muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen levittäminen ympäristöön elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa varten;

c)

rehut ja rehuturvallisuus missä tahansa rehujen tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheessa ja rehujen käytössä, mukaan luettuna säännöt, joiden tarkoituksena on varmistaa kaupan rehelliset menettelytavat ja suojella kuluttajien terveyttä, etuja ja kuluttajille annettavia tietoja;

d)

eläinten terveyttä koskevat vaatimukset;

e)

eläimistä saatavista sivutuotteista ja niistä johdetuista tuotteista ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvien riskien ehkäiseminen ja minimoiminen;

f)

eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset;

g)

suojatoimenpiteet kasvintuhoojien torjumiseksi;

h)

kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevat vaatimukset ja torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevat vaatimukset, lukuun ottamatta torjunta-aineiden levityskalustoa;

i)

luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukaisten tuotteiden merkinnät;

j)

suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden käyttö ja merkinnät.

a)

asetus (EU) N:o 1308/2013; tätä asetusta sovelletaan kuitenkin tarkastuksiin, jotka tehdään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 89 artiklan nojalla, kun näissä tarkastuksissa todetaan mahdollisia petollisia tai vilpillisiä käytäntöjä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 73–91 artiklassa tarkoitettujen kaupan pitämisen vaatimusten osalta;

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU (46);

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY (47).

a)

toimijat noudattavat tätä asetusta ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä; ja

b)

eläimet tai tavarat ovat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa säännöissä vahvistettujen vaatimusten mukaiset, myös virallisen todistuksen tai virallisen varmennuksen myöntämistä varten.

1)

”elintarvikelainsäädännöllä” asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä elintarvikelainsäädäntöä;

2)

”rehulainsäädännöllä” lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat rehuja yleisesti ja rehujen turvallisuutta erityisesti sekä unionissa että kansallisella tasolla rehujen tuotannon, jalostuksen ja rehujen jakelun tai käytön kaikissa vaiheissa;

3)

”toimivaltaisilla viranomaisilla”

4)

”luonnonmukaisuuden valvontaviranomaisella” jäsenvaltion luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä vastaavaa julkista hallinto-organisaatiota, jolle toimivaltaiset viranomaiset ovat kokonaan tai osittain siirtäneet itselleen kuuluvan toimivallan neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 (48) soveltamisessa, mukaan luettuna tarpeen mukaan jonkin kolmannen maan tai jossakin kolmannessa maassa toimiva vastaava viranomainen;

5)

”toimeksiannon saaneella elimellä” erillistä oikeushenkilöä, jolle toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet tiettyjä viralliseen valvontaan kuuluvia tehtäviä tai tiettyjä muihin virallisiin toimiin liittyviä tehtäviä;

6)

”valvonnan todentamismenettelyillä” toimivaltaisten viranomaisten käyttöön ottamia järjestelyjä ja niiden suorittamia toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että virallinen valvonta ja muut viralliset toimet ovat johdonmukaisia ja vaikuttavia;

7)

”valvontajärjestelmällä” järjestelmää, joka muodostuu toimivaltaisista viranomaisista ja jäsenvaltiossa käyttöön asetetuista voimavaroista, rakenteista, järjestelyistä ja menettelyistä ja jonka tavoitteena on varmistaa, että virallinen valvonta suoritetaan tämän asetuksen ja 18–27 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti;

8)

”valvontasuunnitelmalla” toimivaltaisen viranomaisen laatimaa kuvausta, joka sisältää tietoja virallisen valvontajärjestelmän rakenteesta ja organisoinnista ja sen toiminnasta sekä kullakin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen sääntelemällä alalla tietyllä ajanjaksolla suoritettavaa virallista valvontaa koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman;

9)

”eläimillä” asetuksen (EU) 2016/429 4 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä eläimiä;

10)

”eläintaudilla” asetuksen (EU) 2016/429 4 artiklan 16 alakohdassa määriteltyä tautia;

11)

”tavaroilla” kaikkea, mihin sovelletaan yhtä tai useampaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntöä, eläimiä lukuun ottamatta;

12)

”elintarvikkeella” asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 artiklassa määriteltyä elintarviketta;

13)

”rehulla” asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä rehua;

14)

”eläimistä saatavilla sivutuotteilla” asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä eläimistä saatavia sivutuotteita;

15)

”johdetuilla tuotteilla” asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä johdettuja tuotteita;

16)

”kasveilla” asetuksen (EU) 2016/2031 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä kasveja;

17)

”kasvintuhoojilla” asetuksen (EU) 2016/2031 1 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä tuhoojia;

18)

”kasvinsuojeluaineilla” asetuksen (EY) N:o 1107/2009 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita;

19)

”eläinperäisillä tuotteilla” eläimistä saatuja tuotteita, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (49) liitteessä I olevassa 8.1 kohdassa;

20)

”sukusoluilla ja alkioilla” asetuksen (EU) 2016/429 4 artiklan 28 alakohdassa määriteltyjä sukusoluja ja alkioita;

21)

”kasvituotteilla” asetuksen (EU) 2016/2031 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä kasvituotteita;

22)

”muilla tavaroilla” asetuksen (EU) 2016/2031 2 artiklan 5 alakohdassa määriteltyjä muita tavaroita;

23)

”vaaralla” tekijää tai tilaa, joka voi vaikuttaa haitallisesti ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen, eläinten hyvinvointiin tai ympäristöön;

24)

”riskillä” vaaran aiheuttaman ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen, eläinten hyvinvointiin tai ympäristöön kohdistuvan haittavaikutuksen todennäköisyyttä ja voimakkuutta;

25)

”virallisella sertifioinnilla” menettelyä, jossa toimivaltaiset viranomaiset antavat vakuutuksen yhden tai useamman 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetun vaatimuksen mukaisuudesta;

26)

”todistuksia myöntävällä virkamiehellä”

27)

”virallisella todistuksella” todistuksia myöntävän virkamiehen allekirjoittamaa paperimuotoista tai sähköistä asiakirjaa, jossa annetaan vakuutus yhden tai useamman 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetun vaatimuksen mukaisuudesta;

28)

”virallisella varmennuksella” mitä tahansa etikettiä, merkkiä tai muun muotoista varmennusta, jonka toimijat ovat antaneet toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa tässä tarkoituksessa toteutettujen virallisten valvontatoimien tuloksena tai jonka toimivaltaiset viranomaiset itse ovat antaneet ja jossa annetaan vakuutus yhden tai useamman tässä asetuksessa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetun vaatimuksen mukaisuudesta;

29)

”toimijalla” luonnollista tai oikeushenkilöä, johon sovelletaan yhtä tai useampaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä säädettyä velvollisuutta;

30)

”auditoinnilla” järjestelmällistä ja riippumatonta tarkastelua, jolla selvitetään, ovatko toiminta ja sen tulokset suunniteltujen järjestelyiden mukaisia, onko kyseiset järjestelyt toteutettu vaikuttavasti ja ovatko ne sopivia tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

31)

”luokituksella” toimijoiden luokittelua sen mukaan, miten niiden arvioidaan noudattavan luokituskriteereitä;

32)

”virkaeläinlääkärillä” toimivaltaisen viranomaisen joko henkilöstön jäseneksi tai muutoin nimittämää eläinlääkäriä, jolla on asianmukainen pätevyys virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien suorittamiseksi tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien sääntöjen mukaisesti;

33)

”virallisella kasvintarkastajalla” toimivaltaisen viranomaisen joko henkilöstön jäseneksi tai muutoin nimittämää luonnollista henkilöä, jolla on asianmukainen koulutus virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien suorittamiseksi tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien sääntöjen mukaisesti;

34)

”erikseen määritellyllä riskiaineksella” asetuksen (EY) N:o 999/2001 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan määritelmän mukaista erikseen määriteltyä riskiainesta;

35)

”pitkällä kuljetuksella” asetuksen (EY) N:o 1/2005 2 artiklan m alakohdassa määriteltyä pitkää kuljetusta;

36)

”torjunta-aineiden levityskalustolla” direktiivin 2009/128/EY 3 artiklan 4 kohdassa määriteltyä torjunta-aineiden levityskalustoa;

37)

”lähetyksellä” eläimiä tai tavaroita, jotka kuuluvat saman virallisen todistuksen, virallisen varmennuksen tai muun asiakirjan piiriin ja jotka kuljetetaan samalla kuljetusvälineellä ja jotka tulevat samalta alueelta tai samasta kolmannesta maasta ja jotka – lukuun ottamatta tavaroita, joihin sovelletaan 1 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja sääntöjä – ovat tyypiltään, luokaltaan tai kuvaukseltaan samanlaisia;

38)

”rajatarkastusasemalla” paikkaa, jonka jäsenvaltio on nimennyt 47 artiklan 1 kohdassa säädetyn virallisen valvonnan suorittamista varten, ja siihen kuuluvia tiloja ja välineitä;

39)

”poistumispaikalla” rajatarkastusasemaa tai muuta jäsenvaltion nimeämää paikkaa, jossa asetuksen (EY) N:o 1/2005 soveltamisalaan kuuluvat eläimet poistuvat unionin tullialueelta;

40)

”unioniin tulemisella” tai ”unioniin tulolla” eläinten ja tavaroiden tuomista jollekin tämän asetuksen liitteessä I luetellulle alueelle näiden alueiden ulkopuolelta, lukuun ottamatta 1 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja sääntöjä, joiden osalta nämä termit tarkoittavat tavaroiden tuomista ”unionin alueelle” sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) 2016/2031 1 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa;

41)

”asiakirjatarkastuksella” sellaisten virallisten todistusten, virallisten varmennusten ja muiden asiakirjojen, mukaan luettuina kaupalliset asiakirjat, tarkastamista, joiden edellytetään seuraavan lähetyksen mukana, kuten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä, 56 artiklan 1 kohdassa tai 77 artiklan 3 kohdan, 126 artiklan 3 kohdan, 128 artiklan 1 kohdan ja 129 artiklan 1 kohdan mukaisesti annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä säädetään;

42)

”tunnistustarkastuksella” silmämääräistä tarkastamista, jolla todennetaan, että lähetyksen sisältö ja merkinnät, kuten eläimissä olevat merkit, sinetit ja kuljetusvälineet, vastaavat virallisissa todistuksissa, virallisissa varmennuksissa ja muissa lähetyksen mukana seuraavissa asiakirjoissa annettuja tietoja;

43)

”fyysisellä tarkastuksella” eläimille tai tavaroille tehtävää tarkastusta ja tarpeen mukaan pakkauksia, kuljetusvälineitä, merkintöjä ja lämpötilaa koskevia tarkastuksia ja näytteenottoa analysointia, testausta tai diagnosointia varten sekä muita tarkastuksia, jotka ovat tarpeen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamisen todentamiseksi;

44)

”kauttakuljetuksella” siirtämistä yhdestä kolmannesta maasta toiseen kolmanteen maahan tullivalvonnassa yhden liitteessä I luetellun alueen kautta tai yhdeltä liitteessä I luetellulta alueelta toiselle liitteessä I luetellulle alueelle jonkin kolmannen maan alueen kautta, paitsi 1 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen osalta; näiden osalta se tarkoittaa yhtä seuraavista;

45)

”tullivalvonnalla” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (50) 5 artiklan 27 alakohdassa määriteltyä tullivalvontaa;

46)

”tullitarkastuksella” asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä tullitarkastuksia;

47)

”virallisella pidättämisellä” menettelyä, jolla toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että virallisen valvonnan piiriin kuuluvia eläimiä ja tavaroita ei siirretä tai käsitellä asiattomasti ennen niiden määränpäätä koskevan päätöksen tekemistä; siihen sisältyy toimijoiden toteuttama varastointi ohjeiden mukaisesti ja toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa;

48)

”reittisuunnitelmalla” asetuksen (EY) N:o 1/2005 liitteessä II olevassa 1–5 kohdassa esitettyä asiakirjaa;

49)

”virallisella avustajalla” toimivaltaisten viranomaisten edustajaa, joka on koulutettu 18 artiklan nojalla vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ja palkattu suorittamaan tiettyjä viralliseen valvontaan kuuluvia tehtäviä tai tiettyjä muihin virallisiin toimiin liittyviä tehtäviä;

50)

”lihalla ja muilla syötävillä eläimenosilla”, sovellettaessa tämän asetuksen 49 artiklan 2 kohdan a alakohtaa, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (51) liitteessä I olevan toisen osan I jakson 2 ryhmän alaryhmissä 0201–0208 lueteltuja tuotteita;

51)

”terveysmerkillä” merkkiä, joka kiinnitetään 18 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetun virallisen valvonnan suorittamisen jälkeen ja jolla osoitetaan, että liha on ihmisravinnoksi kelpaavaa.

a)

varmistettava tehokas ja vaikuttava koordinointi kaikkien osallistuvien viranomaisten kesken ja virallisen valvonnan tai muiden virallisten toimien johdonmukaisuus ja vaikuttavuus koko sen alueella; ja

b)

nimettävä jäsenvaltion valtiosäännön asettamien vaatimusten mukaisesti yksi viranomainen, jonka vastuulla on koordinoida yhteistyötä ja yhteydenpitoa komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa virallisen valvonnan ja muiden kullakin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen sääntelemällä alalla suoritettujen virallisten toimien osalta.

a)

1 kohdan mukaisesti nimetyt toimivaltaiset viranomaiset;

b)

2 kohdan b alakohdan mukaisesti nimetty yksi viranomainen;

c)

3 kohdassa tarkoitetut luonnonmukaisuuden valvontaviranomaiset;

d)

28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimeksiannon saaneet elimet.

a)

oltava käytössään menettelyt ja/tai järjestelyt virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien vaikuttavuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi;

b)

oltava käytössään menettelyt ja/tai järjestelyt virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien puolueettomuuden, laadun ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi kaikilla tasoilla;

c)

oltava käytössään menettelyt ja/tai järjestelyt, joilla varmistetaan, että virallista valvontaa ja muita virallisia toimia suorittavalla henkilöstöllä ei ole eturistiriitoja;

d)

oltava käytössään tai mahdollisuus saada käyttöönsä riittävä laboratoriokapasiteetti analyyseja, testausta ja diagnooseja varten;

e)

oltava käytössään tai mahdollisuus saada käyttöönsä riittävästi henkilöstöä, jolla on soveltuva pätevyys ja kokemus, jotta virallinen valvonta ja muut viralliset toimet voidaan suorittaa tehokkaasti ja vaikuttavasti;

f)

oltava asianmukaiset ja hyvin ylläpidetyt tilat ja laitteet, jotta henkilöstö voi suorittaa virallista valvontaa ja muita virallisia toimia tehokkaasti ja vaikuttavasti;

g)

oltava oikeudellinen toimivalta suorittaa virallista valvontaa ja muita virallisia toimia ja toteuttaa tässä asetuksessa ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä säädetyt toimet;

h)

oltava käytössään oikeudelliset menettelyt, joilla varmistetaan, että henkilöstöllä on pääsy toimijoiden tiloihin ja mahdollisuus tutustua näiden hallussaan pitämiin asiakirjoihin, jotta se voi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti;

i)

oltava käytössään valmiussuunnitelmat, ja niiden on oltava valmiit toteuttamaan tällaiset suunnitelmat hätätapauksissa, tarvittaessa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

a)

saatava toimivaltaansa kuuluvalla alalla asianmukaista koulutusta, jonka ansiosta se voi hoitaa tehtävänsä pätevästi ja suorittaa virallista valvontaa ja muita virallisia toimia johdonmukaisella tavalla;

b)

pysyttävä ajan tasalla toimivaltaansa kuuluvalla alalla ja saatava tarvittaessa säännöllistä lisäkoulutusta; ja

c)

saatava koulutusta liitteessä II olevassa I luvussa esitetyistä aihealueista ja tästä asetuksesta johtuvista toimivaltaisten viranomaisten velvollisuuksista tapauksen mukaan.

a)

tarkastus-, tutkimus- ja auditointitoimien tarkoituksen;

b)

toimijan tai muun luonnollisen tai oikeushenkilön kaupallisten etujen suojelun; tai

c)

tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaamisen.

a)

kyseiselle toimijalle annetaan tilanteen kiireellisyys huomioon ottaen tilaisuus kommentoida tietoja, jotka toimivaltainen viranomainen aikoo julkaista tai muuten asettaa julkisesti saataville, ennen niiden julkaisemista tai asettamista saataville; ja

b)

julkaistuissa tai muuten julkisesti saataville asetetuissa tiedoissa otetaan huomioon kyseisen toimijan esittämät huomautukset tai ne julkaistaan tai asetetaan saataville yhdessä näiden huomautusten kanssa.

a)

tunnistetut riskit, jotka liittyvät

b)

kaikki tiedot, jotka viittaavat siihen, että kuluttajia ollaan todennäköisesti saattamassa harhaan, erityisesti elintarvikkeiden luonteen, tunnistetietojen, ominaisuuksien, koostumuksen, määrän, säilyvyyden, alkuperämaan tai lähtöpaikan ja valmistus- tai tuotantomenetelmän suhteen;

c)

sen, miten toimijat ovat aiemmin toimineet niihin kohdistuneen virallisen valvonnan tuloksen suhteen ja noudattaneet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä;

d)

toimijoiden tai niiden pyynnöstä jonkin kolmannen osapuolen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi suorittaman oman valvonnan luotettavuus ja tulokset, mukaan lukien yksityiset laadunvarmistusjärjestelmät tapauksen mukaan; ja

e)

tiedot, jotka saattavat viitata 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamatta jättämiseen.

a)

1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut säännöt;

b)

sovellettavat komission 18–27 artiklan mukaisesti antamat delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset.

a)

saatavilla unionin markkinoilla, olivatpa ne sitten peräisin siitä jäsenvaltiosta, jossa virallinen valvonta suoritetaan, tai jostakin toisesta jäsenvaltiosta;

b)

menossa vientiin unionin ulkopuolelle; tai

c)

tulossa unioniin.

a)

eläimiin ja tavaroihin kaikissa tuotannon, jalostuksen, jakelun ja käytön vaiheissa;

b)

aineisiin, materiaaleihin tai muihin tavaroihin, jotka voivat vaikuttaa eläinten ja tavaroiden ominaisuuksiin tai terveyteen, ja myös siihen, ovatko ne sovellettavien vaatimusten mukaisia, kaikissa tuotannon, jalostuksen, jakelun ja käytön vaiheissa;

c)

toimijoihin niiden toimien osalta, jotka koskevat muun muassa eläinten pitämistä, laitteita, kuljetusvälineitä, tiloja ja muita niiden valvonnassa olevia paikkoja ja niiden ympäristöä sekä asiaan liittyviä asiakirjoja.

a)

virallisten valvontatoimien tyyppi, lukumäärä ja tulos;

b)

säännösten noudattamatta jättämiseen liittyvien havaittujen tapausten tyyppi ja lukumäärä;

c)

niiden tapausten tyyppi ja lukumäärä, joissa toimivaltaiset viranomaiset toteuttivat toimenpiteitä 138 artiklan mukaisesti; ja

d)

niiden tapausten tyyppi ja lukumäärä, joissa määrättiin 139 artiklassa tarkoitettuja seuraamuksia.

a)

luokituskriteerit ovat objektiiviset, avoimet ja julkisesti saatavilla; ja

b)

käytössä on asianmukaiset järjestelyt luokituksen oikeudenmukaisuuden, johdonmukaisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi.

a)

toteutettava korjaavia toimia kaikissa tapauksissa, joissa 2 kohdassa säädetyissä menettelyissä todetaan puutteita; ja

b)

saatettava tarvittaessa ajan tasalle 1 kohdassa säädetyt dokumentoidut menettelyt.

a)

kuvaus virallisen valvonnan tarkoituksesta;

b)

maininta käytetyistä valvontamenetelmistä;

c)

virallisen valvonnan tulokset; ja

d)

tarvittaessa maininta toimista, joita toimivaltaiset viranomaiset edellyttävät kyseisen toimijan toteuttavan virallisen valvonnan seurauksena.

a)

saavat säännöllisesti tiedon siitä, missä määrin säännöksiä on noudatettu; ja

b)

saavat pikaisesti tiedon virallisessa valvonnassa todetusta mahdollisesta säännösten noudattamatta jättämisestä.

a)

toimijoiden käyttöön ottaman valvonnan sekä saatujen tulosten tutkiminen;

b)

seuraavien tarkastaminen:

c)

toimijoiden tilojen hygieniaolosuhteiden valvonta;

d)

hyviä tuotantotapoja, hyviä hygieniakäytäntöjä ja hyviä maatalouskäytäntöjä koskevien menettelyjen sekä vaarojen arvioinnin ja kriittisten hallintapisteiden järjestelmän (hazard analysis critical control points, HACCP) periaatteisiin perustuvien menettelyiden arviointi;

e)

edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamisen arvioinnin kannalta mahdollisesti olennaisten asiakirjojen, jäljitettävyystietojen ja muun aineiston tutkiminen, mukaan lukien tarvittaessa laitokseen tulevien tai sieltä lähtevien elintarvikkeiden, rehujen ja aineiden tai materiaalien mukana olevat asiakirjat;

f)

toimijoiden sekä niiden henkilöstön haastattelut;

g)

toimijan tekemien mittausten ja muiden testitulosten todentaminen;

h)

näytteenotto, analyysi, diagnoosi, testit;

i)

toimijoiden auditointi;

j)

muu toiminta, joka on tarpeen säännösten noudattamatta jättämistä koskevien tapausten havaitsemiseksi.

a)

laitteisiin, kuljetusvälineisiin, tiloihin ja muihin toimijoiden valvonnassa oleviin paikkoihin ja niiden ympäristöön;

b)

toimijoiden sähköisiin tiedonhallintajärjestelmiin;

c)

toimijoiden valvonnassa oleviin eläimiin ja tavaroihin;

d)

asiakirjoihin ja muihin merkityksellisiin tietoihin.

a)

niiden nimi ja oikeudellinen muoto; ja

b)

erityistoimet, joita ne suorittavat, kuten etäviestintävälineiden välityksellä suoritetut toimet, ja niiden valvonnan alaiset paikat.

a)

toimivaltaisten viranomaisten sekä elintarvikealan ja rehualan toimijoiden hankkima kokemus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (52) 5 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 183/2005 (53) 6 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen soveltamisesta;

b)

tieteen ja tekniikan kehitys;

c)

elintarvikkeiden koostumukseen liittyvät kuluttajien odotukset ja elintarvikkeiden kulutustapojen muutokset;

d)

eläimiin ja tavaroihin liittyvät ihmisten, eläinten ja kasvien terveydelle aiheutuvat riskit; ja

e)

tiedot mahdollisista tarkoituksellisista sääntöjen rikkomisista petollisten tai vilpillisten käytäntöjen avulla.

a)

tarve helpottaa delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten soveltamista, ottaen huomioon pienten yritysten luonne ja koko;

b)

tarve voida jatkaa perinteisten menetelmien käyttöä kaikissa elintarvikkeiden tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa ja perinteisten elintarvikkeiden tuotannossa; ja

c)

erityisten maantieteellisten haittojen alaisilla alueilla sijaitsevien toimijoiden tarpeet.

a)

”virkaeläinlääkärin vastuulla” tarkoittaa, että virkaeläinlääkäri osoittaa toimen suorittamisen viralliselle avustajalle;

b)

”virkaeläinlääkärin valvonnassa” tarkoittaa, että virallinen avustaja suorittaa toimen virkaeläinlääkärin vastuulla ja virkaeläinlääkäri on paikalla tiloissa toimen suorittamisen ajan;

c)

”ante mortem -tarkastus” tarkoittaa, että ennen teurastusta todennetaan ihmisten ja eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvien vaatimusten noudattaminen, mihin kuuluu tarvittaessa kunkin yksittäisen eläimen kliininen tutkimus, ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa III jaksossa tarkoitettujen elintarvikeketjua koskevien tietojen noudattaminen;

d)

”post mortem -tarkastus” tarkoittaa, että teurastamossa tai riistan käsittelylaitoksessa todennetaan seuraavien sovellettavien vaatimusten noudattaminen:

a)

teurastamossa tehtävä ante mortem -tarkastus, jonka suorittaa virkaeläinlääkäri, jota voivat avustaa eläinten esivalinnassa sitä varten koulutetut viralliset avustajat;

b)

poiketen siitä, mitä a alakohdassa säädetään, siipikarjan ja jäniseläinten osalta ante mortem -tarkastus, jonka suorittaa virkaeläinlääkäri tai joka suoritetaan virkaeläinlääkärin valvonnassa taikka, jos riittävät takeet on annettu, virkaeläinlääkärin vastuulla;

c)

post mortem -tarkastus, jonka suorittaa virkaeläinlääkäri tai joka suoritetaan virkaeläinlääkärin valvonnassa taikka, jos riittävät takeet on annettu, virkaeläinlääkärin vastuulla;

d)

muu virallinen valvonta teurastamoissa, leikkaamoissa ja riistan käsittelylaitoksissa, jonka suorittaa virkaeläinlääkäri tai joka suoritetaan virkaeläinlääkärin valvonnassa taikka – jos riittävät takeet on annettu – virkaeläinlääkärin vastuulla, jotta voidaan todentaa, että seuraaviin sovellettavia vaatimuksia noudatetaan:

a)

toimii riippumattomasti teurastamon tuotantohenkilöstöön nähden;

b)

on saanut asianmukaisen koulutuksen näiden tehtävien suorittamiseksi; ja

c)

suorittaa tehtävät virkaeläinlääkärin tai virallisen avustajan läsnä ollessa tai näiden ohjeita noudattaen.

a)

perusteet ja edellytykset, joilla määritetään, milloin 2 kohdan a alakohdasta poiketen ante mortem -tarkastus tietyissä teurastamoissa voidaan suorittaa virkaeläinlääkärin valvonnassa tai vastuulla edellyttäen, että poikkeukset eivät vaikuta tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen;

b)

perusteet ja edellytykset, joilla määritetään siipikarjan ja jäniseläinten osalta, milloin riittävät takeet täyttyvät, jotta virallinen valvonta voidaan suorittaa virkaeläinlääkärin vastuulla 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ante mortem -tarkastusten osalta;

c)

perusteet ja edellytykset, joilla määritetään, milloin 2 kohdan a alakohdasta poiketen ante mortem -tarkastus voidaan suorittaa muualla kuin teurastamossa hätäteurastettaville eläimille;

d)

perusteet ja edellytykset, joilla määritetään, milloin 2 kohdan a ja b alakohdasta poiketen ante mortem -tarkastus voidaan suorittaa alkuperätilalla;

e)

perusteet ja edellytykset, joilla määritetään, milloin riittävät takeet täyttyvät, jotta virallinen valvonta voidaan suorittaa virkaeläinlääkärin vastuulla 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen post mortem -tarkastuksen ja tarkastustoimien osalta;

f)

perusteet ja edellytykset, joilla määritetään, milloin 2 kohdan c alakohdasta poiketen virkaeläinlääkärin on suoritettava post mortem -tarkastus hätäteurastetuille eläimille;

g)

perusteet ja edellytykset, joilla määritetään, milloin 6 kohdasta poiketen tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita ei pidä luokitella kampasimpukoiden (Pectinidae), merikotiloiden ja varsinaisten merimakkaroiden (Holothuroidea) osalta;

h)

erityispoikkeukset, jotka koskevat poroja (Rangifer tarandus tarandus), riekkoja (Lagopus lagopus) ja kiirunoita (Lagopus mutus), jotta voidaan jatkaa pitkäaikaisia paikallisia ja perinteisiä tapoja ja käytäntöjä, edellyttäen, että poikkeukset eivät vaikuta tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen;

i)

perusteet ja edellytykset, joilla määritetään, milloin 2 kohdan d alakohdasta poiketen toimivaltaisten viranomaisten tätä tarkoitusta varten nimeämä ja asianmukaisesti koulutettu henkilöstö voi suorittaa leikkaamoissa suoritettavan virallisen valvonnan;

j)

toimivaltaisten viranomaisten henkilöstöä sekä virkaeläinlääkäriä ja virallista avustajaa koskevat erityiset vähimmäisvaatimukset, kuten erityiset vähimmäiskoulutusvaatimukset, joilla varmistetaan, että he suorittavat tässä artiklassa säädetyt tehtävänsä asianmukaisesti;

k)

asianmukaiset vähimmäiskoulutusvaatimukset teurastamon henkilöstölle, joka avustaa viralliseen valvontaan ja muihin virallisiin toimiin liittyvien 3 kohdan mukaisten toimien suorittamisessa.

a)

erityisvaatimukset virallisen valvonnan suorittamista varten ja kyseisen virallisen valvonnan yhdenmukainen vähimmäistiheys, ottaen huomioon kuhunkin eläinperäiseen tuotteeseen liittyvät erityiset vaarat ja riskit sekä sille tehtävät käsittelyt, jos virallisen valvonnan vähimmäistaso on tarpeen, jotta voidaan reagoida tunnistettuihin yhdenmukaisiin vaaroihin ja riskeihin, joita eläinperäiset tuotteet voisivat aiheuttaa;

b)

elävien simpukoiden luokiteltujen tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden luokittelu- ja valvontaedellytykset;

c)

tapaukset, joissa toimivaltaisten viranomaisten on, kun on kyse erityisistä säännösten noudattamatta jättämisistä, toteutettava yksi tai useampia 137 artiklan 2 kohdassa ja 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä;

d)

2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen ante mortem- ja post mortem -tarkastusten käytännön järjestelyt, mukaan lukien yhdenmukaiset vaatimukset, joilla varmistetaan, että riittävät takeet täyttyvät, kun virallinen valvonta suoritetaan virkaeläinlääkärin vastuulla;

e)

terveysmerkkiä koskevat tekniset vaatimukset ja käytännön järjestelyt merkin laittamiseksi;

f)

erityisvaatimukset raakamaidon, maitotuotteiden ja kalastustuotteiden virallisen valvonnan suorittamista varten ja kyseisen virallisen valvonnan yhdenmukainen vähimmäistiheys, jos virallisen valvonnan vähimmäistaso on tarpeen, jotta voidaan reagoida tunnistettuihin yhdenmukaisiin vaaroihin ja riskeihin, joita mainitut tuotteet voisivat aiheuttaa.

a)

erityisvaatimukset virallisen valvonnan suorittamista varten, mukaan lukien tapauksen mukaan näytteidenotto ja tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaihe, jossa näytteet on otettava 34 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti vahvistettujen näytteenottoa ja laboratorioanalyyseja varten käytettävien menettelyjen mukaisesti, ottaen huomioon tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aineisiin liittyvät erityiset vaarat ja riskit;

b)

tapaukset, joissa toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava yksi tai useampia 137 artiklan 2 kohdassa tai 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, kun säännöksiä ei noudateta tai epäiltäessä, että niitä ei noudateta;

c)

tapaukset, joissa toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava yksi tai useampia 65–72 artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä, kun kolmansista maista peräisin olevia eläimiä tai tavaroita koskevia säännöksiä ei noudateta tai epäiltäessä, että niitä ei noudateta.

a)

tällaisen virallisen valvonnan yhdenmukainen vähimmäistiheys ottaen huomioon vaarat ja riskit, jotka liittyvät 1 kohdassa tarkoitettuihin aineisiin;

b)

jäljempänä 110 artiklassa säädettyjen järjestelyjen ja sisällön lisäksi erityiset lisäjärjestelyt ja erityinen lisäsisältö 109 artiklan 1 kohdassa säädetyn monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman olennaisten osien valmistelemiseksi;

c)

erityiset käytännön järjestelyt 102–108 artiklassa säädetyn hallinnollisen avun mekanismin aktivoimiseksi.

a)

erityisvaatimukset eläinten, eläinperäisten tuotteiden sekä sukusolujen ja alkioiden virallisen valvonnan suorittamista varten sellaisiin tunnistettuihin ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuviin vaaroihin ja riskeihin reagoimiseksi virallisella valvonnalla, jota suoritetaan sen todentamiseksi, että 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti vahvistettuja taudinehkäisy- ja torjuntatoimenpiteitä noudatetaan;

b)

erityisvaatimukset eläimistä saatavien sivutuotteiden ja johdettujen tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista varten erityisiin ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuviin vaaroihin ja riskeihin reagoimiseksi virallisella valvonnalla, jota suoritetaan sen todentamiseksi, että 1 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja sääntöjä noudatetaan;

c)

tapaukset, joissa toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava yksi tai useampia 137 artiklan 2 kohdassa ja 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, kun säännöksiä ei noudateta tai epäiltäessä, että niitä ei noudateta.

a)

tällaisen eläinten, eläinperäisten tuotteiden sekä sukusolujen ja alkioiden virallisen valvonnan yhdenmukainen vähimmäistiheys, jos virallisen valvonnan vähimmäistaso on tarpeen sellaisiin tunnistettuihin ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuviin yhdenmukaisiin vaaroihin ja riskeihin reagoimiseksi virallisella valvonnalla, jota suoritetaan sen todentamiseksi, että 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti vahvistettuja taudinehkäisy- ja torjuntatoimenpiteitä noudatetaan; ja

b)

tällaisen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja johdettujen tuotteiden virallisen valvonnan yhdenmukainen vähimmäistiheys, jos virallisen valvonnan vähimmäistaso on tarpeen erityisiin ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuviin vaaroihin ja riskeihin reagoimiseksi virallisella valvonnalla, jota suoritetaan sen todentamiseksi, että 1 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja sääntöjä noudatetaan.

a)

kun on kyse jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisistä pitkistä kuljetuksista, virallinen valvonta, joka suoritetaan ennen lastausta eläinten kuljetuskuntoisuuden tarkastamiseksi;

b)

kun on kyse jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisistä kotieläiminä pidettävien muiden kuin rekisteröityjen hevoseläinten sekä kotieläiminä pidettävien nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten pitkistä kuljetuksista, ennen näitä kuljetusmatkoja

c)

jäljempänä 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla rajatarkastusasemilla ja poistumispaikoilla

a)

jäsenvaltioille, jotka ovat antaneet luvan eläinkuljettajalle;

b)

jos havaitaan, että jotakin kuljetusvälineeseen sovellettavaa tällaista sääntöä ei ole noudatettu, jäsenvaltiolle, joka on myöntänyt kuljetusvälineelle hyväksyntätodistuksen;

c)

jos havaitaan, että jotakin tällaista kuljettajaan sovellettavaa sääntöä ei ole noudatettu, jäsenvaltiolle, joka on antanut kuljettajalle pätevyystodistuksen.

a)

erityisvaatimuksista tällaisen virallisen valvonnan suorittamista varten, jotta voidaan reagoida eri eläinlajeihin ja kuljetusvälineisiin liittyvään riskiin, sekä tarpeesta ehkäistä säännöstenvastaisia käytäntöjä ja rajoittaa eläinten kärsimyksiä;

b)

tapauksista, joissa toimivaltaisten viranomaisten on erityisissä säännösten noudattamatta jättämistä koskevissa tapauksissa toteutettava yksi tai useampia 137 artiklan 2 kohdassa ja 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä;

c)

eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten todentamisesta rajatarkastusasemilla ja poistumispaikoilla ja kyseisiin poistumispaikkoihin sovellettavista vähimmäisvaatimuksista;

d)

erityiskriteereistä ja -edellytyksistä 102–108 artiklassa säädettyjen hallinnollisen avun mekanismien aktivoimiseksi;

e)

siitä, missä tapauksissa ja millä edellytyksin eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattamisen todentamiseksi suoritettavaan viralliseen valvontaan voi sisältyä mitattaviin suorituskykykriteereihin perustuvien, eläinten hyvinvointia koskevien erityisten indikaattorien käyttö, sekä tällaisten indikaattorien suunnittelusta tieteellisen ja teknisen näytön pohjalta.

a)

tällaisen virallisen valvonnan yhdenmukainen vähimmäistiheys, jos virallisen valvonnan vähimmäistaso on tarpeen, jotta voidaan reagoida eri eläinlajeihin ja kuljetusvälineisiin liittyvään riskiin sekä tarpeeseen ehkäistä säännöstenvastaisia käytäntöjä ja vähentää eläinten kärsimystä; ja

b)

käytännön järjestelyt virallista valvontaa koskevien kirjallisten tietojen säilyttämiseksi ja niiden säilyttämisaika.

a)

erityisvaatimukset tällaisen virallisen valvonnan suorittamiseksi tiettyjen kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden, joihin sovelletaan 1 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja sääntöjä, unioniin tuomisen ja unionissa tehtyjen siirtojen osalta, jotta voidaan reagoida kasvien terveyteen kohdistuviin tunnistettuihin vaaroihin ja riskeihin tiettyä alkuperää olevien tai tietystä lähtöpaikasta tulevien tiettyjen kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden osalta; ja

b)

tapaukset, joissa toimivaltaisten viranomaisten on erityisissä säännösten noudattamatta jättämistä koskevissa tapauksissa toteutettava yksi tai useampia 137 artiklan 2 kohdassa ja 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.

a)

tällaisen virallisen valvonnan yhdenmukainen vähimmäistiheys, jos virallisen valvonnan vähimmäistaso on tarpeen, jotta voidaan reagoida kasvien terveyteen kohdistuviin tunnistettuihin yhdenmukaisiin vaaroihin ja riskeihin tiettyä alkuperää olevien tai tietystä lähtöpaikasta tulevien tiettyjen kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden osalta;

b)

toimivaltaisten viranomaisten niiden toimijoiden osalta suorittaman virallisen valvonnan yhdenmukainen tiheys, joilla on lupa myöntää kasvipasseja asetuksen (EU) 2016/2031 84 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ottaen huomioon sen, ovatko kyseiset toimijat panneet täytäntöön kyseisen asetuksen 91 artiklassa tarkoitetun kasvinterveyden riskinhallintasuunnitelman tuottamiensa kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden osalta;

c)

toimivaltaisten viranomaisten niiden toimijoiden osalta suorittaman virallisen valvonnan yhdenmukainen tiheys, joilla on lupa tehdä asetuksen (EU) 2016/2031 96 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu merkki tai myöntää kyseisen asetuksen 99 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu virallinen varmennus.

a)

erityisvaatimukset virallisen valvonnan suorittamiseksi, jotta voidaan reagoida tunnistettuihin yhdenmukaisiin vaaroihin ja riskeihin, jotka liittyvät seuraaviin:

b)

tilanteet, joissa toimivaltaisten viranomaisten on, kun on kyse erityisistä säännösten noudattamatta jättämistä koskevista tapauksista, toteutettava yksi tai useampia 137 artiklan 2 kohdassa ja 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.

a)

elintarvikeketjussa esiintyvät elintarvikkeiden ja rehun tuotannossa käytettävät muuntogeeniset organismit ja muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut, joille ei ole myönnetty lupaa direktiivin 2001/18/EY tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti;

b)

elintarvikkeiden ja rehun tuotannossa käytettävien muuntogeenisten organismien viljely ja direktiivin 2001/18/EY 13 artiklan 2 kohdan e alakohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa ja 17 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetun seurantasuunnitelman asianmukainen soveltaminen.

a)

asiaankuuluvien valvontatoimien tulokset, kuten asetuksen (EY) N:o 396/2005 32 artiklan 2 kohdan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (55) 8 artiklan soveltamiseksi suoritettujen torjunta-ainejäämiä koskevien toimien tulokset;

b)

tiedot muista kuin luvan saaneista kasvinsuojeluaineista, mukaan lukien kasvinsuojeluaineiden laittomasta kaupasta, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 649/2012 (56) 8 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten tekemien tarkastusten tulokset; ja

c)

tiedot kasvinsuojeluaineisiin liittyvistä myrkytystapauksista, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 1107/2009 56 artiklan mukaisesti saataville toimitetut tiedot sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (57) 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen elinten saataville asettamat tiedot kiireellisistä terveydenhuollon vastatoimista.

a)

erityiset vaatimukset tällaisen kasvinsuojeluaineiden valmistusta, markkinoille saattamista, unioniin tuloa, merkitsemistä, pakkaamista, kuljetusta, varastointia ja käyttöä koskevan virallisen valvonnan suorittamiseksi, jotta voidaan reagoida kasvinsuojeluaineiden mahdollisesti aiheuttamiin tunnistettuihin yhdenmukaisiin vaaroihin ja riskeihin, niiden turvallisen ja kestävän käytön varmistamiseksi ja niiden laittoman kaupan torjumiseksi; ja

b)

tapaukset, joissa toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava yksi tai useampia 137 artiklan 2 kohdassa ja 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, kun on kyse erityisistä säännösten noudattamatta jättämistä koskevista tapauksista.

a)

tällaisen kasvinsuojeluaineiden valmistusta, markkinoille saattamista, unioniin tuloa, merkitsemistä, pakkaamista, kuljetusta, varastointia ja käyttöä koskevan virallisen valvonnan yhdenmukainen vähimmäistiheys, jos virallisen valvonnan vähimmäistaso on tarpeen, jotta voidaan reagoida kasvinsuojeluaineiden mahdollisesti aiheuttamiin tunnistettuihin yhdenmukaisiin vaaroihin ja riskeihin, niiden turvallisen ja kestävän käytön varmistamiseksi ja niiden laittoman kaupan torjumiseksi;

b)

tietojen kerääminen kasvinsuojeluaineiden aiheuttamiksi epäillyistä myrkytystapauksista ja niiden seuraaminen ja raportointi;

c)

tietojen kerääminen muista kuin luvan saaneista kasvinsuojeluaineista ja niiden seuraaminen ja raportointi, mukaan lukien kasvinsuojeluaineiden laiton kauppa.

a)

jäljempänä 110 artiklassa säädettyjen vaatimusten ja sisällön lisäksi erityiset vaatimukset ja lisäsisältö 109 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman olennaisten osien valmistelemiseksi sekä 113 artiklassa tarkoitetun kertomuksen erityinen lisäsisältö;

b)

Euroopan unionin vertailukeskusten erityiset vastuut ja tehtävät 98 artiklassa säädettyjen vastuiden ja tehtävien lisäksi;

c)

käytännön järjestelyt 102–108 artiklassa säädettyjen hallinnollisen avun mekanismien käyttöön ottamiseksi, mukaan lukien toimivaltaisten viranomaisten ja toimeksiannon saaneiden elinten välinen tietojenvaihto säännösten noudattamatta jättämisestä tai sen todennäköisyydestä;

d)

näytteenottomenetelmät ja laboratoriossa käytettävät analyysi- ja testausmenetelmät, lukuun ottamatta kynnysarvojen vahvistamiseen liittyviä sääntöjä.

a)

määräys kohdistaa järjestelmällistä tai tihennettyä virallista valvontaa toimijan tiettyihin toimiin;

b)

toimijalle annettava määräys lisätä omavalvonnan tiheyttä;

c)

määräys merkinnän muuttamisesta, jotta se on tuote-eritelmien ja 1 artiklan 2 kohdan j alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukainen.

a)

edellä 12 ja 14 artiklassa tarkoitetut sellaisen virallisen valvonnan vaatimukset, menetelmät ja tekniikat, jota suoritetaan tuote-eritelmien ja merkintöjen noudattamisen todentamiseksi;

b)

edellä 14 artiklassa tarkoitetut erityiset menetelmät ja tekniikat sellaisen virallisen valvonnan suorittamiseksi, jolla pyritään varmistamaan 1 artiklan 2 kohdan j alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden ja eläinten jäljitettävyys kaikissa tuotannon, valmistuksen ja jakelun vaiheissa ja tarjoamaan takeet kyseisten sääntöjen noudattamisesta;

c)

tapaukset, joissa toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava yksi tai useampia 138 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, kun on kyse erityisistä säännösten noudattamatta jättämiseen liittyvistä tapauksista.

a)

erityiset käytännön järjestelyt 102–108 artiklassa säädettyjen hallinnollisen avun mekanismien aktivoimiseksi, mukaan lukien toimivaltaisten viranomaisten ja toimeksiannon saaneiden elinten välinen tietojenvaihto säännösten noudattamatta jättämisestä tai sen todennäköisyydestä; ja

b)

toimeksiannon saaneiden elinten erityiset raportointivelvoitteet.

a)

yhdenmukaiset erityisvaatimukset virallisen valvonnan suorittamista varten, jotta voidaan reagoida kuhunkin elintarvike- ja rehuluokkaan liittyviin erityisiin vaaroihin ja riskeihin sekä niihin tehtäviin käsittelyihin; ja

b)

tilanteet, joissa toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava yksi tai useampia 137 artiklan 2 kohdassa ja 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, kun on kyse erityisistä säännösten noudattamatta jättämistä koskevista tapauksista.

a)

tehtävien siirto sisältää tarkan kuvauksen niistä viralliseen valvontaan kuuluvista tehtävistä, jotka toimeksiannon saanut elin saa suorittaa ja edellytyksistä, joiden täyttyessä se saa suorittaa kyseiset tehtävät;

b)

toimeksiannon saanutta elintä koskevat edellytykset:

c)

käytössä on järjestelyt tehokkaan ja vaikuttavan koordinoinnin varmistamiseksi toimivallan siirtävien toimivaltaisten viranomaisten ja toimeksiannon saaneen elimen välillä.

a)

tehtävien siirto sisältää tarkan kuvauksen niistä tietyistä viralliseen valvontaan kuuluvista tehtävistä, jotka luonnolliset henkilöt saavat suorittaa, ja edellytyksistä, joiden täyttyessä luonnolliset henkilöt saavat suorittaa kyseisiä tehtäviä;

b)

luonnollisia henkilöitä koskevat edellytykset:

c)

käytössä on järjestelyt, joilla varmistetaan tehokas ja vaikuttava koordinointi toimivallan siirtävien toimivaltaisten viranomaisten ja luonnollisten henkilöiden kesken.

a)

edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä ei kielletä tällaista tehtävien siirtoa; ja

b)

edellä 29 artiklassa, lukuun ottamatta sen b alakohdan iv alakohtaa, säädetyt edellytykset täyttyvät.

a)

edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä sallitaan tällainen tehtävien siirto; ja

b)

edellä 30 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, kun artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

a)

ilmoitettava säännöllisesti suorittamiensa virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien tulokset tehtävät siirtäneelle toimivaltaisille viranomaisille, ja aina kyseisten toimivaltaisten viranomaisten sitä pyytäessä;

b)

ilmoitettava välittömästi tehtävät siirtäneelle toimivaltaisille viranomaisille, jos virallisen valvonnan tuloksista ilmenee säännösten noudattamatta jättämistä tai ne viittaavat sen todennäköisyyteen, jollei toimivaltaisen viranomaisen ja toimeksiannon saaneen elimen tai luonnollisen henkilön välisistä erityisjärjestelyistä muuta johdu; ja

c)

annettava toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus tutustua tiloihinsa ja laitteisiinsa sekä tehtävä yhteistyötä ja annettava apua.

a)

järjestettävä tarvittaessa tällaisten elinten tai henkilöiden auditointeja tai tarkastuksia välttäen päällekkäisyyttä ja ottaen huomioon mahdollinen 29 artiklan b alakohdan iv alakohdassa tarkoitettu akkreditointi;

b)

peruutettava tehtävien siirto viipymättä kokonaan tai osittain, jos

Tämä alakohta ei rajoita toimivaltaisten viranomaisten toimivaltaa peruuttaa tehtävien siirto muista kuin tässä asetuksessa tarkoitetuista syistä.

a)

käytettävissä olevat menetelmät, jotka ovat asiaan liittyvien kansainvälisesti tunnustettujen sääntöjen tai protokollien mukaisia, mukaan luettuina Euroopan standardointikomitean (CEN) hyväksymät menetelmät; tai

Euroopan unionin vertailulaboratorioiden kehittämät tai suosittamat asiaankuuluvat menetelmät, jotka on validoitu kansainvälisesti hyväksyttyjen tieteellisten protokollien mukaisesti;

b)

edellä a alakohdassa tarkoitettujen soveltuvien sääntöjen tai protokollien puuttuessa kansallisella tasolla vahvistettujen asiaankuuluvien sääntöjen mukaiset menetelmät tai, jos tällaisia sääntöjä ei ole, kansallisten vertailulaboratorioiden kehittämät tai suosittelemat asiaankuuluvat menetelmät, jotka on validoitu kansainvälisesti hyväksyttyjen tieteellisten protokollien mukaisesti; tai

laboratorioiden välisten tai laboratorion sisäisten, menetelmien validointia koskevien tutkimusten kanssa kansainvälisesti hyväksyttyjen tieteellisten protokollien mukaisesti kehitetyt ja validoidut asiaankuuluvat menetelmät

a)

näytteenottomenetelmiä ja laboratoriossa käytettäviä analyysi-, testaus- ja diagnosointimenetelmiä;

b)

suorituskykykriteerejä, analyysi-, testaus- tai diagnosointiparametreja, mittausepävarmuutta ja kyseisten menetelmien validointimenettelyjä;

c)

analyysi-, testaus- ja diagnoositulosten tulkintaa.

a)

ottaessaan näytettä ja toimijan pyynnöstä varmistettava, että näytettä otetaan riittävä määrä toista asiantuntijalausuntoa varten ja 3 kohdassa tarkoitettua uudelleentarkastelua varten, jos se osoittautuu tarpeelliseksi; tai

b)

jos ei ole mahdollista ottaa a alakohdassa tarkoitettua riittävää määrää, ilmoitettava siitä toimijalle.

a)

saavat tiedon siitä, että kyseiset näytteet on otettu virallisen valvonnan yhteydessä ja tarpeen mukaan ne analysoidaan tai testataan tällaisen virallisen valvonnan tarkoituksia varten; ja

b)

ovat oikeutettuja käyttämään 35 artiklan 1 kohdassa säädettyä oikeutta toiseen asiantuntijalausuntoon, jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut näytteet analysoidaan tai testataan.

a)

käytössä on asianmukaiset järjestelyt, joiden turvin toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut auditoinnit ja tarkastukset tai siirtää tällaisten auditointien ja tarkastusten suorittamisen sen jäsenvaltion tai sen Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolena olevan kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille, jossa kyseinen laboratorio sijaitsee; ja

b)

sen jäsenvaltion, jonka alueella kyseinen laboratorio sijaitsee, toimivaltaiset viranomaiset ovat jo nimenneet sen viralliseksi laboratorioksi.

a)

tehtävistä, jotka kyseinen laboratorio toteuttaa virallisena laboratoriona;

b)

edellytyksistä, joiden täyttyessä se toteuttaa a alakohdassa tarkoitetut tehtävät; ja

c)

järjestelyistä, jotka ovat tarpeen tehokkaan ja vaikuttavan koordinoinnin ja yhteistyön varmistamiseksi laboratorion ja toimivaltaisten viranomaisten välillä.

a)

jolla on asiantuntemus, välineet ja infrastruktuuri, joita näytteistä tehtävien analyysien tai testien tai diagnoosien toteuttaminen edellyttää;

b)

jolla on riittävästi henkilöstöä, jolla on soveltuva pätevyys, koulutus ja kokemus;

c)

joka varmistaa, että sille 1 kohdan nojalla siirretyt tehtävät suoritetaan puolueettomasti, ja jolla ei ole eturistiriitoja sille virallisena laboratoriona kuuluvien tehtävien suorittamisen osalta;

d)

joka voi viipymättä toimittaa virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien yhteydessä otettujen näytteiden analyysi-, testi- tai diagnoositulokset; ja

e)

joka toimii standardin EN ISO/IEC 17025 mukaisesti ja jonka kansallinen akkreditointielin, joka toimii asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti, on akkreditoinut kyseisen standardin mukaisesti.

a)

pätevyysalueeseen on sisällytettävä ne laboratoriossa käytettävät analyysi-, testaus- tai diagnosointimenetelmät, joita laboratorion edellytetään käyttävän analyyseissa, testauksessa tai diagnooseissa virallisena laboratoriona toimiessaan;

b)

pätevyysalue voi muodostua yhdestä tai useammasta laboratoriossa käytettävästä analyysi-, testaus- tai diagnosointimenetelmästä tai menetelmäryhmästä;

c)

pätevyysalue voidaan määritellä joustavalla tavalla, jotta akkreditoinnin pätevyysalueeseen voidaan sisällyttää virallisen laboratorion akkreditoinnin myöntämisen aikaan käyttämien menetelmien muunnettuja versioita tai uusia menetelmiä kyseisten menetelmien lisäksi laboratorion omien validointien pohjalta ilman kansallisen akkreditointielimen erityistä arviointia ennen kyseisten muunnettujen tai uusien menetelmien käyttöä.

a)

se ei enää täytä 37 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädettyjä edellytyksiä;

b)

se ei täytä 38 artiklassa säädettyjä velvollisuuksia;

c)

se ei suoriudu kunnolla 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista laboratorioiden välisistä vertailutesteistä.

a)

laboratoriot,

b)

laboratoriot, jotka tekevät analyyseja, testejä tai diagnooseja ainoastaan muiden virallisten toimien yhteydessä, edellyttäen että

a)

ne toimivat ja ne akkreditoidaan standardin EN ISO/IEC 17025 mukaisesti yhden tai useamman sellaisen menetelmän suhteen, joka on samanlainen kuin muut niiden käyttämät menetelmät ja niiden osalta edustava; ja

b)

ne käyttävät säännöllisesti ja merkittävässä määrin menetelmiä, joita varten ne ovat saaneet tämän artiklan a alakohdassa tarkoitetun akkreditoinnin, paitsi jos 1 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen sääntelemän alan osalta 34 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua validoitua menetelmää erityisten kasvintuhoojien osoittamiseksi ei ole.

a)

kun kyseisen menetelmän käyttöä on alettu vastikään edellyttää unionin säännöissä;

b)

kun käytössä olevaan menetelmään tehdyt muutokset edellyttävät uutta akkreditointia tai virallisen laboratorion saaman akkreditoinnin pätevyysalueen laajentamista; tai

c)

tapauksissa, joissa menetelmän käyttötarve johtuu hätätilanteesta tai kehittymässä olevasta riskistä ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai, muuntogeenisten organismien tai kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristölle.

a)

kyseinen virallinen laboratorio on jo akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17025 mukaisesti sellaisen menetelmän käyttöä varten, joka on samanlainen kuin se menetelmä, joka ei sisälly sen akkreditoinnin pätevyysalueeseen;

b)

kyseisessä virallisessa laboratoriossa on käytössä laadunvarmistusjärjestelmä, jolla varmistetaan varmat ja luotettavat tulokset sellaisen menetelmän käytöstä, joka ei sisälly voimassa olevan akkreditoinnin pätevyysalueeseen;

c)

analyysit, testit tai diagnoosit tehdään toimivaltaisten viranomaisten tai kansallisen vertailulaboratorion valvonnassa kyseisen menetelmän osalta.

a)

erityyppisiin eläimiin ja tavaroihin liittyvät ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristölle aiheutuvat riskit;

b)

kaikki tiedot, jotka viittaavat siihen, että kuluttajia ollaan todennäköisesti saattamassa harhaan, erityisesti elintarvikkeiden luonteen, tunnistetietojen, ominaisuuksien, koostumuksen, määrän, säilyvyyden, alkuperämaan tai lähtöpaikan ja valmistus- tai tuotantomenetelmän suhteen;

c)

se, miten seuraavat tahot ovat aiemmin noudattaneet kyseisiin eläimiin tai tavaroihin sovellettavia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistettuja vaatimuksia:

d)

kyseisten eläinten ja tavaroiden osalta jo suoritettu valvonta; ja

e)

takeet, jotka alkuperämaana olevan kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet siitä, että kyseiset eläimet ja tavarat ovat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistettujen vaatimusten tai vähintään niitä vastaaviksi todettujen vaatimusten mukaiset.

a)

unionin saapumispaikka;

b)

rajatarkastusasema;

c)

paikka, jossa luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa tapahtuu;

d)

lähetyksestä vastaavan toimijan varastot ja tilat;

e)

määräpaikka.

a)

kuljetusvälineet, mukaan lukien tyhjät; ja

b)

pakkaukset, mukaan lukien kuormalavat.

a)

aina sisällytettävä asiakirjatarkastus; ja

b)

sisällytettävä tunnistustarkastus ja fyysinen tarkastus ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristölle aiheutuvan riskin mukaan.

a)

ilmoitettava asiasta asianomaisille toimijoille ja tapauksen mukaan tulliviranomaisille; ja

b)

päätettävä, onko eläimiä tai tavaroita pidätettävä odotettaessa tehdyn analyysin, testin tai diagnoosin tuloksia edellyttäen, että varmistetaan eläinten tai tavaroiden jäljitettävyys.

a)

vahvistaa menettelyt, joita tarvitaan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen eläinten tai tavaroiden jäljitettävyyden varmistamiseksi; ja

b)

määrittää, mitä asiakirjoja 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten tai tavaroiden mukana on oltava, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet näytteitä.

a)

eläimet;

b)

eläinperäiset tuotteet, sukusolut ja alkiot sekä eläimistä saatavat sivutuotteet;

c)

asetuksen (EU) 2016/2031 72 artiklan 1 kohdan ja 74 artiklan 1 kohdan mukaan laadituissa luetteloissa tarkoitetut kasvit, kasvituotteet ja muut tavarat;

d)

tietyistä kolmansista maista tulevat tavarat, joiden osalta komissio on antamalla tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyjä täytäntöönpanosäädöksiä päättänyt, että toimenpide, jossa edellytetään virallisen valvonnan tiheyden tilapäistä lisäämistä niiden tullessa unioniin, on tarpeen tunnetun tai kehittymässä olevan riskin vuoksi tai koska on näyttöä siitä, että 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen laaja-alaista ja vakavaa noudattamatta jättämistä saattaa tapahtua;

e)

eläimet ja tavarat, joihin sovelletaan kiireellistä toimenpidettä, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 178/2002 53 artiklan, asetuksen (EU) 2016/429 249 artiklan tai asetuksen (EU) 2016/2031 28 artiklan 1 kohdan, 30 artiklan 1 kohdan, 40 artiklan 3 kohdan, 41 artiklan 3 kohdan, 49 artiklan 1 kohdan, 53 artiklan 3 kohdan ja 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetuissa säädöksissä ja jossa edellytetään, että yhdistetyssä nimikkeistössä annetun koodinsa perusteella tunnistettavissa olevien kyseisten eläinten tai tavaroiden lähetysten osalta on suoritettava virallista valvontaa niiden tullessa unioniin;

f)

eläimet ja tavarat, joiden unioniin tulosta on vahvistettu edellytykset 126 artiklan tai toimenpiteet 128 artiklan mukaisesti vahvistetuissa säädöksissä tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti, joissa edellytetään, että kyseisten edellytysten tai toimenpiteiden noudattaminen on varmistettava eläinten tai tavaroiden tullessa unioniin.

a)

vahvistaa kaikista 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista eläimistä ja tavaroista luettelot, joissa ilmoitetaan niiden koodit yhdistetyssä nimikkeistössä; ja

b)

vahvistaa 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien tavaroiden luettelon, jossa ilmoitetaan niiden koodit yhdistetyssä nimikkeistössä, ja saattaa sen tarvittaessa ajan tasalle kyseisessä kohdassa tarkoitettujen riskien osalta.

a)

tavarat, jotka lähetetään kaupallisina näytteinä tai näyttelyesineinä näyttelyihin ja joita ei ole tarkoitus saattaa markkinoille;

b)

tieteellisiin tarkoituksiin tarkoitetut eläimet ja tavarat;

c)

kansainvälistä liikennettä harjoittavissa kuljetusvälineissä olevat tavarat, joita ei pureta ja jotka on tarkoitettu miehistön ja matkustajien kulutukseen;

d)

tavarat, jotka kuuluvat matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin ja on tarkoitettu heidän henkilökohtaiseen kulutukseensa tai käyttöönsä;

e)

tavarat, jotka lähetetään pieninä lähetyksinä yksityishenkilöille ja joita ei ole tarkoitus saattaa markkinoille;

f)

lemmikkieläimet, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2016/429 4 artiklan 11 alakohdassa;

g)

tavarat, joille on tehty erityiskäsittely ja jotka eivät ylitä kyseisissä delegoiduissa säädöksissä vahvistettavia määriä;

h)

eläinten tai tavaroiden luokat, joista aiheutuu vähäinen riski tai joista ei aiheudu erityistä riskiä ja joihin kohdistuva valvonta rajatarkastusasemilla ei sen vuoksi ole tarpeen.

a)

eläimiä, vesieläimiä lukuun ottamatta, tai lihaa ja muita syötäviä eläimenosia, ne suorittaa virkaeläinlääkäri, jota voi avustaa 5 kohdan nojalla vahvistettujen vaatimusten mukaisesti eläinlääkintään liittyvissä asioissa koulutettu henkilöstö, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat nimenneet tätä tarkoitusta varten;

b)

vesieläimiä, muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja eläinperäisiä tuotteita, sukusoluja ja alkioita tai eläimistä saatavia sivutuotteita, ne suorittaa virkaeläinlääkäri tai 5 kohdan nojalla vahvistettujen vaatimusten mukaisesti koulutettu ja toimivaltaisten viranomaisten tätä tarkoitusta varten nimeämä henkilöstö.

c)

kasveja, kasvituotteita tai muita tavaroita, ne suorittaa virallinen kasvintarkastaja.

a)

missä tapauksissa ja millä edellytyksin rajatarkastusaseman toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden luokkien lähetysten jatkokuljetuksen lopulliseen määräpaikkaan, ennen kuin fyysisten tarkastusten tulokset ovat saatavilla, jos tällaisia tarkastuksia edellytetään;

b)

määräajat ja järjestelyt asiakirjatarkastusten ja tapauksen mukaan tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten toteuttamiseksi eläin- ja tavaraluokille, joille suoritetaan 47 artiklan 1 kohdassa säädettyä virallista valvontaa ja jotka tulevat unioniin meri- tai ilmateitse jostakin kolmannesta maasta, kun kyseiset eläimet tai tavarat siirretään aluksesta tai ilma-aluksesta ja kuljetetaan tullin valvonnassa toiseen alukseen tai ilma-alukseen samassa satamassa tai samalla lentoasemalla jatkokuljetukseen valmistautumiseksi, jäljempänä ”uudelleenlastatut lähetykset”;

c)

missä tapauksissa ja millä edellytyksin uudelleenlastattujen lähetysten ja lentoteitse tai meritse saapuvien ja samassa kuljetusvälineessä jatkokuljetettavien eläinten tunnistustarkastukset ja fyysiset tarkastukset voidaan tehdä muulla rajatarkastusasemalla kuin sillä, joka on niiden ensimmäinen saapumispaikka unionissa;

d)

missä tapauksissa ja millä edellytyksin 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden luokkien lähetysten kauttakuljetus voidaan sallia ja millaista tiettyä virallista valvontaa tällaisille lähetyksille on suoritettava rajatarkastusasemilla, mukaan luettuna tavaroiden varastointia erityisesti hyväksytyissä tullivarastoissa tai vapaa-alueilla koskevat tapaukset ja edellytykset;

e)

missä tapauksissa ja millä edellytyksin sovelletaan poikkeuksia tunnistustarkastuksia ja fyysisiä tarkastuksia koskeviin sääntöihin 47 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden uudelleenlastattujen lähetysten ja lähetysten kauttakulun osalta.

a)

toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden luokkien lähetysten tunnistustarkastuksia ja fyysisiä tarkastuksia muissa valvontapisteissä kuin rajatarkastusasemilla, edellyttäen että kyseiset valvontapisteet täyttävät 64 artiklan 3 kohdassa ja 64 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä säädetyt vaatimukset;

b)

lähetyksille, joille on tehty asiakirjatarkastukset ja tunnistustarkastukset sillä rajatarkastusasemalla, joka on niiden ensimmäinen saapumispaikka unionissa, voidaan tehdä fyysiset tarkastukset toisella rajatarkastusasemalla toisessa jäsenvaltiossa;

c)

lähetyksille, joille on tehty asiakirjatarkastukset sillä rajatarkastusasemalla, joka on niiden ensimmäinen saapumispaikka unionissa, voidaan tehdä tunnistustarkastukset ja fyysiset tarkastukset toisella rajatarkastusasemalla toisessa jäsenvaltiossa;

d)

tulliviranomaiset tai muut viranomaiset voivat suorittaa erityisiä valvontatehtäviä – siltä osin kuin tällaiset tehtävät eivät jo kuulu kyseisten viranomaisten vastuulle –, jotka kohdistuvat seuraaviin:

e)

edellä 47 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden lähetysten asiakirjatarkastukset voidaan suorittaa etäällä rajatarkastusasemasta.

a)

kriteerit ja menettelyt 47 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden luokkien lähetyksille tehtävien tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasojen määrittämiseksi ja muuttamiseksi ja sen mukauttamiseksi kyseisiin luokkiin liittyvän riskin tason mukaiseksi ottaen huomioon

b)

edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltiot voivat lisätä a alakohdan mukaisesti vahvistettua tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasoa ottaakseen huomioon paikalliset riskitekijät;

c)

menettelyt, joilla varmistetaan, että a alakohdan mukaisesti vahvistettua tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasoa sovelletaan ajoissa ja yhdenmukaisesti.

a)

edellä 47 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden luokkien tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheys; ja

b)

edellä 47 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden luokkien tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheys, sikäli kuin siitä ei ole jo säädetty kyseisissä alakohdissa tarkoitetuissa säädöksissä.

a)

virkaeläinlääkärin toimesta, jos ne koskevat eläimiä, eläinperäisiä tuotteita, sukusoluja ja alkioita tai eläimistä saatavia sivutuotteita;

b)

virallisen kasvintarkastajan toimesta, jos ne koskevat kasveja, kasvituotteita tai muita tavaroita.

a)

edellä 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden luokkien lähetyksistä vastaavat toimijat ennakkoilmoituksen antamiseksi rajatarkastusaseman toimivaltaisille viranomaisille kyseisten lähetysten saapumisesta; ja

b)

rajatarkastusaseman toimivaltaiset viranomaiset

a)

kaikki 49 artiklan 1 kohdassa vaadittu virallinen valvonta on suoritettu;

b)

fyysisten tarkastusten tulokset ovat saatavilla, kun tällaisia tarkastuksia vaaditaan; ja

c)

lähetyksestä on tehty 55 artiklan mukainen päätös ja se on kirjattu yhteiseen terveyttä koskevaan tuloasiakirjaan.

a)

eivät voi sallia lähetyksen asettamista muuhun tullimenettelyyn kuin siihen, jonka rajatarkastusaseman toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet; ja

b)

voivat sallia lähetyksen luovuttamisen vapaaseen liikkeeseen vasta sitten, kun on esitetty asianmukaisesti valmiiksi täytetty yhteinen terveyttä koskeva tuloasiakirja, jossa vahvistetaan, että lähetys on 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sovellettavien sääntöjen mukainen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 48 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten sekä 53 ja 54 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen soveltamista.

a)

yhteisen terveyttä koskevan tuloasiakirjan muoto ja sen esittämistä ja käyttöä koskevat ohjeet asiaankuuluvat kansainväliset standardit huomioon ottaen; ja

b)

vähimmäismääräajat, joiden kuluessa lähetyksestä vastaavien toimijoiden on 56 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti tehtävä lähetyksiä koskevat ennakkoilmoitukset, jotta rajatarkastusaseman toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa virallisen valvonnan ajoissa ja vaikuttavasti.

a)

riippuuko ehdotetun rajatarkastusaseman nimeäminen komission asiantuntijoiden 116 artiklan mukaisesti 64 artiklassa säädettyjen vähimmäisvaatimusten noudattamisen todentamiseksi suorittaman valvonnan myönteisestä tuloksesta; ja

b)

tällaisen valvonnan suorittamisajankohta, joka on oltava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksesta.

a)

yhteystiedot;

b)

aukioloajat;

c)

tarkka sijainti ja se, onko kyseessä satama, lentoasema vai rautateiden tai maantien saapumispaikka; ja

d)

edellä 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut eläinten ja tavaroiden luokat, jotka sisältyvät sen nimeämisen piiriin.

a)

peruutettava 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu nimeäminen kaikkien tai tiettyjen eläinten ja tavaroiden luokkien osalta, joita nimeäminen koski; ja

b)

poistettava kyseiset rajatarkastusasemat 60 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta luettelosta niiden eläinten ja tavaroiden luokkien osalta, joita koskeva nimeäminen on peruutettu.

a)

toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että 1 kohdassa tarkoitettua riskiä ei enää esiinny; ja

b)

ne ovat toimittaneet komissiolle ja muille jäsenvaltioille tiedot, joiden pohjalta keskeyttäminen peruutetaan.

a)

riittävästi henkilöstöä, jolla on soveltuva pätevyys;

b)

käsiteltävien eläinten ja tavaroiden luokkien luonteen ja määrän kannalta soveltuvat tilat tai muut välineet;

c)

laitteet ja tilat tai muut välineet, jotka mahdollistavat virallisen valvonnan suorittamisen kussakin sellaisessa eläinten ja tavaroiden luokassa, jota varten kyseinen rajatarkastusasema on nimetty;

d)

käytössä järjestelyt, joilla tarvittaessa varmistetaan mahdollisuus hyödyntää mitä tahansa muita välineitä ja palveluita ja pääsy mihin tahansa muihin tiloihin, jotka ovat tarpeen 65, 66 ja 67 artiklan mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden soveltamiseksi, kun kyse on epäillystä säännösten noudattamatta jättämisestä, säännöstenvastaisista lähetyksistä tai lähetyksistä, joista saattaa aiheutua riski;

e)

valmiussuunnitelmat, joilla varmistetaan virallisen valvonnan sujuva toiminta ja 65, 66 ja 67 artiklan mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden tehokas soveltaminen ennakoimattomien ja odottamattomien olosuhteiden tai tapahtumien yhteydessä;

f)

tekniikka ja välineet, joita IMSOC:n ja tarvittaessa muiden tiedon käsittelyssä ja vaihdossa tarpeellisten sähköisten tiedonhallintajärjestelmien tehokas toiminta edellyttää;

g)

käytettävissä sellaisten virallisten laboratorioiden palvelut, jotka kykenevät tarjoamaan analyysi-, testaus- ja diagnoosituloksia asianmukaisissa määräajoissa ja joilla on käytössään tarvittavat tietotekniset välineet, jotta tehtyjen analyysien, testien tai diagnoosien tulokset voidaan tarvittaessa sisällyttää IMSOC:iin;

h)

asianmukaiset järjestelyt eläinten ja tavaroiden eri luokkien asianmukaista käsittelyä varten ja ristikontaminaatiosta mahdollisesti aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi; ja

i)

järjestelyt asiaankuuluvien bioturvaamiseen liittyvien vaatimusten noudattamiseksi, jotta estetään tautien leviäminen unioniin.

a)

hävittää lähetyksen;

b)

lähettää lähetyksen edelleen unionin ulkopuolelle 72 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti; tai

c)

saattaa lähetyksen erityiskäsittelyyn 71 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tai minkä tahansa muun toimenpiteen kohteeksi, joka on tarpeen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi, ja tarvittaessa osoittaa lähetyksen muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin se oli alun perin tarkoitettu.

a)

on sellainen, että sillä varmistetaan sääntöjen noudattaminen;

b)

ei aiheuta riskiä ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle tai eläinten hyvinvoinnille tai, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, ympäristölle; ja

c)

ei haittaa virallisen valvonnan toimia.

a)

komissiolle;

b)

muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille;

c)

tulliviranomaisille;

d)

alkuperämaana olevan kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille; ja

e)

lähetyksestä vastaavalle toimijalle.

a)

hävittää lähetyksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti toteuttaen kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin tai ympäristön suojelemiseksi, ja siltä osin kuin on kyse elävistä eläimistä, erityisesti myös niiden sääntöjen mukaisesti, joilla pyritään varjelemaan eläimiä vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta tai kärsimykseltä; tai

b)

saattaa lähetyksen erityiskäsittelyyn 71 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

a)

mitätöitävä sellaisten lähetysten mukana seuraavat viralliset todistukset ja tapauksen mukaan muut asiaankuuluvat asiakirjat, joiden osalta on toteutettu toimenpiteitä 66 artiklan 3 ja 6 kohdan ja 67 artiklan nojalla; ja

b)

tehtävä 102–108 artiklan mukaisesti yhteistyötä mahdollisten lisätoimenpiteiden toteuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa, ettei unioniin ole mahdollista tuoda uudelleen lähetyksiä, joiden pääsy unioniin on evätty 66 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

a)

lähetys hävitettäväksi tai muun asianmukaisen toimenpiteen kohteeksi;

b)

edellä 67 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, että lähetys hävitetään sopivissa tiloissa mahdollisimman lähellä rajatarkastusasemaa toteuttaen kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin tai ympäristön suojelemiseksi.

a)

käsittely tai prosessointi, dekontaminaatio mukaan luettuna, tarvittaessa, ei kuitenkaan laimentaminen, jotta lähetys täyttää 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen vaatimukset tai sen kolmannen maan vaatimukset, jonne se lähetetään edelleen; tai

b)

käsittely jollakin muulla soveltuvalla tavalla, jolla siitä tehdään turvallinen eläin- tai ihmisravinnoksi käyttöä varten tai jotakin muuta käyttöä kuin eläin- tai ihmisravinnoksi käyttöä varten.

a)

se on toteutettava vaikuttavasti ja sillä on varmistettava ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristölle aiheutuvan mahdollisen riskin poistaminen;

b)

se on dokumentoitava ja toteutettava toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa toisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa, josta on keskinäisesti sovittu; ja

c)

sen on täytettävä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetut vaatimukset.

a)

määräpaikasta on sovittu lähetyksestä vastaavan toimijan kanssa;

b)

lähetyksestä vastaava toimija on ilmoittanut jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kirjallisesti, että alkuperä- tai määräpaikkana olevan kolmannen maan, jos ne eivät ole sama maa, toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettu syyt ja olosuhteet, joiden vuoksi kyseisten eläinten tai tavaroiden lähetyksen tulo unioniin on kielletty;

c)

jos määräpaikkana oleva kolmas maa ei ole alkuperämaana oleva kolmas maa, toimija on saanut kyseisen määräpaikkana olevan kolmannen maan toimivaltaisilta viranomaisilta suostumuksen, ja nämä toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille olevansa valmiita hyväksymään lähetyksen; ja

d)

kun on kyse eläinten lähetyksistä, edelleenlähettäminen on eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten mukaista.

a)

jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittaman virallisen valvonnan enimmäistiheys lähetysten tullessa unioniin, kun ei ole syytä epäillä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamatta jättämistä taikka petollisia tai vilpillisiä käytäntöjä;

b)

viralliset todistukset, joiden on oltava lähetysten mukana niiden tullessa unioniin;

c)

edellä b alakohdassa tarkoitettujen todistusten malli;

d)

kyseisen kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset, joiden vastuulla vientiä edeltävä valvonta on suoritettava; ja

e)

tarvittaessa toimeksiannon saanut elin, jolle kyseiset toimivaltaiset viranomaiset saavat siirtää tiettyjä tehtäviä. Tällainen tehtävien siirtäminen voidaan hyväksyä ainoastaan, jos se täyttää 28–33 artiklassa säädetyt tai vastaavat edellytykset.

a)

unioniin vietävät eläinten tai tavaroiden lähetykset täyttävät 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen vaatimukset tai vastaavat vaatimukset; ja

b)

kolmannessa maassa ennen unioniin lähettämistä suoritetut valvontatoimet ovat riittävän vaikuttavat, jotta niillä voidaan korvata 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetut asiakirjojen, tunnistustarkastukset ja fyysiset tarkastukset tai harventaa niitä.

a)

vastattava yhteyksistä unioniin; ja

b)

varmistettava, että valvonnan kohteena olevan kunkin lähetyksen mukana ovat 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut viralliset todistukset.

a)

ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille sekä kyseisille toimijoille IMSOC:n välityksellä sen lisäksi, että ne pyrkivät saamaan hallinnollista apua 102–108 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti; ja

b)

lisättävä kyseisestä kolmannesta maasta tulevien lähetysten virallisen valvonnan määrää ja tarvittaessa pidettävä asianmukaisissa varastointiolosuhteissa sopiva määrä näytteitä, jos niitä tarvitaan tilanteen asianmukaista analysointia varten.

a)

varmistettava vastavuoroinen mahdollisuus saada tiedot, jotka ovat tarpeen niiden suorittaman, unioniin tulevia eläimiä ja tavaroita koskevan toiminnan järjestämisen ja toteuttamisen kannalta; ja

b)

varmistettava tällaisten tietojen vaihtaminen ajoissa, myös sähköisten välineiden avulla.

a)

toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuus saada tiedot, jotka ovat tarpeen sellaisten unioniin tulevien eläinten ja tavaroiden lähetysten välitöntä ja täydellistä tunnistamista varten, joiden osalta on 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritettava virallista valvontaa rajatarkastusasemalla;

b)

toimivaltaisten viranomaisten, tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten unioniin tulevista eläinten ja tavaroiden lähetyksistä keräämien tietojen vastavuoroinen päivittäminen tietoja vaihtamalla tai synkronoimalla asiaan liittyvät tietokokonaisuudet; ja

c)

kyseisten viranomaisten a ja b alakohdassa tarkoitettujen tietojen pohjalta tekemien päätösten antaminen tiedoksi nopeasti.

a)

niiden on pyydettävä tulliviranomaisia olemaan luovuttamatta lähetystä vapaaseen liikkeeseen ja sisällyttämään seuraava maininta lähetyksen mukana seuraavaan kauppalaskuun ja kaikkiin muihin lähetyksen mukana oleviin asiaankuuluviin asiakirjoihin tai niiden sähköisiin vastineisiin:

”Tuote aiheuttaa riskin – luovutus vapaaseen liikkeeseen kielletty – asetus (EU) 2017/…”;

b)

mitään muuta tullimenettelyä ei sallita ilman toimivaltaisten viranomaisten suostumusta; ja

c)

sovelletaan 66 artiklan 1, 3, 5 ja 6 kohtaa, 67, 68 ja 69 artiklaa, 71 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 72 artiklan 1 ja 2 kohtaa.

a)

tuoreiden kalastustuotteiden lähetykset, jotka on purettu suoraan kolmannen maan lipun alla purjehtivista kalastusaluksista satamiin, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (61) 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

nylkemättömän luonnonvaraisen karvapeitteisen riistan lähetykset;

c)

edellä 47 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden luokkien lähetykset, jotka toimitetaan erityisesti hyväksyttyihin vapaa- tai tullivarastoihin tai vapaa-alueille varastoinnin jälkeen tai ilman tällaista varastointia unionista lähteville aluksille ja jotka on tarkoitettu laivamuonitukseen tai miehistön ja matkustajien kulutukseen;

d)

puinen pakkausmateriaali;

e)

eläinten mukana olevat rehut, jotka on tarkoitettu kyseisten eläinten ruokintaan;

f)

etäsopimuksiin perustuvan myynnin välityksellä tilatut eläimet ja tavarat, jotka toimitetaan jostakin kolmannesta maasta unionissa sijaitsevaan osoitteeseen, sekä virallisen valvonnan asianmukaisen suorittamisen kannalta tarpeelliset ilmoittamisvaatimukset;

g)

kasvituotteet, jotka niiden myöhempi määräpaikka huomioon ottaen voivat aiheuttaa riskin eläinten infektio- tai tartuntatautien leviämisestä;

h)

edellä 47 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden luokkien lähetykset, jotka ovat peräisin unionista ja palautetaan sinne jonkin kolmannen maan evättyä niiltä pääsyn;

i)

unioniin jostakin kolmannesta maasta irtotavarana tulevat tavarat riippumatta siitä, ovatko ne kaikki peräisin kyseisestä kolmannesta maasta;

j)

edellä 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden lähetykset, jotka tulevat Kroatian alueelta ja kulkevat Bosnia ja Hertsegovinan alueen kautta Neumissa (Neumin käytävä), ennen kuin ne tulevat uudelleen Kroatian alueelle Klekin tai Zaton Dolin saapumispaikkojen kautta;

k)

edellä olevan 47 artiklan soveltamisesta 48 artiklan mukaisesti vapautetut eläimet ja tavarat.

a)

virallisten todistusten malleja ja tällaisten todistusten myöntämissääntöjä; ja

b)

edellä 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten tai tavaroiden luokkien mukana olevien asiakirjojen muotoa.

a)

jäljempänä olevan 82 artiklan 1 kohdan mukaisesti laskettujen kustannusten tasoa; tai

b)

liitteessä IV säädettyjä määriä.

a)

edellä 47 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden virallinen valvonta;

b)

toimijan pyynnöstä suoritettava virallinen valvonta asetuksen (EY) N:o 183/2005 10 artiklassa säädetyn hyväksynnän saamiseksi;

c)

virallinen valvonta, jota ei alun perin suunniteltu ja joka

a)

tuotannoltaan pienten toimijoiden edut;

b)

tuotannossa, jalostuksessa ja jakelussa käytetyt perinteiset menetelmät;

c)

sellaisilla alueilla sijaitsevien toimijoiden tarpeet, joilla on erityisiä maantieteellisiä rajoituksia; ja

d)

virallisessa valvonnassa varmistetut tiedot siitä, ovatko toimijat aikaisemmin noudattaneet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä.

a)

viralliseen valvontaan osallistuvan henkilöstön, myös tuki- ja hallintohenkilöstön, palkat ja niiden sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutuskustannukset;

b)

tilojen ja laitteiden kustannukset, kuten ylläpito- ja vakuutuskustannukset sekä muut liitännäiskustannukset;

c)

kulutushyödykkeisiin ja työkaluihin liittyvät kustannukset;

d)

toimeksiannon saaneiden elinten, joille virallisen valvonnan suorittaminen on siirretty, toimivaltaisilta viranomaisilta palveluistaan perimät kustannukset;

e)

edellä a alakohdassa tarkoitetun henkilöstön koulutuskustannukset, lukuun ottamatta koulutusta, joka on tarpeen sen pätevyyden hankkimiseksi, jota tarvitaan toimivaltaisten viranomaisten palvelukseen pääsemiseksi;

f)

edellä a alakohdassa tarkoitetun henkilöstön matkakustannukset ja niihin liittyvät oleskelukustannukset;

g)

virallisten laboratorioiden perimät näytteenoton sekä laboratoriossa tehtävien analyysien, testien ja diagnoosien kustannukset.

a)

maksut vahvistetaan kiinteämääräisiksi toimivaltaisille viranomaisille tietyllä ajanjaksolla aiheutuvien virallisen valvonnan kokonaiskustannusten perusteella, ja niitä on sovellettava kaikkiin toimijoihin riippumatta siitä, onko jokainen toimija, jolta maksu peritään, virallisen valvonnan kohteena viiteajanjaksolla; toimivaltaisten viranomaisten on kunkin toimialan, toiminnan ja toimijaryhmän osalta perittävien maksujen määrän vahvistamisessa otettava huomioon kyseessä olevan toiminnan tyypistä ja laajuudesta sekä siihen liittyvistä riskitekijöistä aiheutuva vaikutus tämän virallisen valvonnan kokonaiskustannusten jakautumiseen; tai

b)

maksut lasketaan kunkin yksittäisen virallisen valvontatoimen tosiasiallisten kustannusten perusteella, ja niitä on sovellettava tällaisen virallisen valvonnan kohteena oleviin toimijoihin.

a)

edellä 79 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa sekä 80 artiklassa säädetyt maksut, seuraavien osalta:

b)

maksujen perimisestä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten tai elinten tiedot.

a)

viralliset todistukset; tai

b)

viralliset varmennukset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä säädetyissä tapauksissa.

a)

kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä edellytetään virallisen todistuksen myöntämistä; ja

b)

viralliset todistukset, jotka tarvitaan eläin- ja tavaralähetysten viennissä kolmansiin maihin tai joita määräpaikkana olevan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen pyytää lähettävän jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tällaisissa lähetyksissä.

a)

ovat puolueettomia, eikä niillä ole eturistiriitoja, eivätkä ne etenkään ole tilanteessa, joka suoraan tai epäsuorasti voisi vaikuttaa niiden ammattimaisen käytöksen puolueettomuuteen sen suhteen, mitä todistetaan; ja

b)

ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen säännöistä, joiden noudattaminen virallisella todistuksella todistetaan, sekä näiden sääntöjen noudattamista koskevasta teknisestä arvioinnista ja tässä asetuksessa säädetyistä asiaan kuuluvista säännöistä.

a)

todistuksen myöntävällä virkamiehellä oleva välitön tieto todistuksen myöntämisen kannalta olennaisista päivitetyistä seikoista ja tiedoista, jotka on saatu

b)

todistuksen myöntämisen kannalta olennaiset seikat ja tiedot, joista on saatu varmistus tätä tarkoitusta varten valtuutetulta toiselta henkilöltä, joka toimii toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa, edellyttäen että todistuksen myöntävä virkamies voi todeta tällaisten seikkojen ja tietojen paikkansapitävyyden;

c)

todistuksen myöntämisen kannalta olennaiset seikat ja tiedot, jotka on saatu toimijoiden omavalvontajärjestelmistä ja joita on täydennetty ja jotka on vahvistettu säännönmukaisen virallisen valvonnan tulosten perusteella, kun todistuksen myöntävä virkamies on todennut, että virallisen todistuksen myöntämisedellytykset täyttyvät.

a)

niillä on oltava yksilöllinen koodi;

b)

todistuksen myöntävän virkamiehen on jätettävä ne allekirjoittamatta, mikäli ne ovat tyhjiä tai epätäydellisiä;

c)

ne on laadittava yhdellä tai useammalla unionin toimielinten virallisella kielellä, jota todistuksen myöntävä virkamies ymmärtää, ja tarvittaessa jollakin määrämaana olevan jäsenvaltion virallisista kielistä;

d)

niiden on oltava aitoja ja oikeellisia;

e)

niistä on käytävä ilmi henkilö, joka ne on allekirjoittanut, ja myöntämispäivä; ja

f)

niistä on voitava todentaa helposti todistuksen, sen myöntäneen viranomaisen ja todistuksen piiriin kuuluvan lähetyksen, erän tai yksittäisen eläimen tai tavaran väliset yhteydet.

a)

virallisten todistusten mallit ja tällaisten todistusten myöntämissäännöt, jollei vaatimuksia ole asetettu 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä;

b)

mekanismit ja tekniset järjestelyt, joilla varmistetaan oikeellisten ja luotettavien virallisten todistusten myöntäminen ja estetään mahdolliset petokset;

c)

menettelyt, joita noudatetaan virallisten todistusten peruuttamistapauksissa, ja menettelyt korvaavien todistusten myöntämiseksi;

d)

virallisten todistusten oikeaksi todistettujen jäljennösten tuottamista koskevat säännöt;

e)

niiden asiakirjojen muoto, joiden on oltava eläinten ja tavaroiden mukana virallisen valvonnan suorittamisen jälkeen;

f)

sähköisten todistusten myöntämistä ja sähköisten allekirjoitusten käyttöä koskevat säännöt.

a)

niiden on oltava aitoja ja oikeellisia;

b)

ne on laadittava yhdellä tai useammalla unionin toimielinten virallisella kielellä ja tarvittaessa jollakin määrämaana olevan jäsenvaltion virallisista kielistä; ja

c)

kun ne koskevat lähetystä tai erää, niistä on voitava todentaa virallisen varmennuksen ja lähetyksen tai erän välinen yhteys.

a)

on puolueeton, eikä sillä ole eturistiriitoja, eikä se etenkään ole tilanteessa, joka suoraan tai epäsuorasti voisi vaikuttaa sen ammattimaisen käytöksen puolueettomuuteen sen suhteen, mitä virallisilla varmennuksilla todistetaan; ja