Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 32014L0107

Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014 , direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla

EUVL L 359, 16.12.2014, p. 1–29 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/107/oj

16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/1

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/107/EU,

annettu 9 päivänä joulukuuta 2014,

direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 115 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rajat ylittäviin veropetoksiin ja veronkiertoon liittyvät haasteet ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, ja niistä on tullut keskeinen huolenaihe unionissa ja maailmanlaajuisesti. Ilmoittamattomat ja verottamatta jäävät tulot vähentävät huomattavasti kansallisia verotuloja. Veronkannon tehokkuutta ja tuloksellisuutta on siksi kiireellisesti parannettava. Automaattinen tietojenvaihto on tässä mielessä tärkeä väline, ja komission 6 päivänä joulukuuta 2012 antamassa tiedonannossa, joka sisältää toimintasuunnitelman veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi, korostetaan tarvetta edistää voimakkaasti automaattista tietojenvaihtoa tulevana eurooppalaisena ja kansainvälisenä veroasioita koskevana avoimuuden ja tietojenvaihdon standardina.

(2)

Automaattisen tietojenvaihdon merkitys keinona torjua rajat ylittäviä veropetoksia ja veronkiertoa on äskettäin tunnustettu myös kansainvälisesti (G20 ja G8). Amerikan yhdysvaltojen ja useiden muiden maiden, kaikki jäsenvaltiot mukaan lukien, välillä Foreign Account Tax Compliance -lainsäädännön (tunnetaan yleisesti nimityksellä ’FATCA’, ulkomaisten tilien verosäännösten noudattamisesta annettu laki) täytäntöönpanemiseksi tehtävistä, automaattista tietojenvaihtoa koskevista kahdenvälisistä sopimuksista käytyjen neuvottelujen seurauksena G20 antoi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tehtäväksi laatia kyseisten sopimusten perusteella verotustietojen automaattista vaihtoa koskeva maailmanlaajuinen standardi.

(3)

Eurooppa-neuvosto pyysi 22 päivänä toukokuuta 2013, että automaattista tietojenvaihtoa laajennettaisiin unionin ja maailmanlaajuisella tasolla veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. Eurooppa-neuvosto oli myös tyytyväinen G20:n, G8:n ja OECD:n meneillään oleviin toimiin automaattista tietojenvaihtoa veroasioissa koskevan maailmanlaajuisen standardin kehittämiseksi.

(4)

OECD julkaisi helmikuussa 2014 finanssitilien automaattista tietojenvaihtoa veroasioissa koskevan maailmanlaajuisen standardin tärkeimmät osatekijät eli toimivaltaisten viranomaisten mallisopimuksen ja yhteisen tietojenvaihtostandardin, jotka G20-ministerit ja keskuspankkien pääjohtajat ovat sittemmin hyväksyneet. OECD:n neuvosto julkaisi heinäkuussa 2014 kokonaisuudessaan maailmanlaajuisen standardin, joka sisältää loputkin osatekijät eli toimivaltaisten viranomaisten mallisopimusta ja yhteistä tietojenvaihtostandardia koskevat huomautukset sekä maailmanlaajuisen standardin täytäntöönpanoa koskevat tietotekniset vaatimukset. G20-ministerit ja keskuspankkien pääjohtajat hyväksyivät maailmanlaajuisen standardipaketin kokonaisuudessaan syyskuussa 2014.

(5)

Neuvoston direktiivissä 2011/16/EU (2) säädetään jo pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden välillä tiettyjen, pääasiassa muiden kuin luonteeltaan taloudellisten tulo- ja pääomalajien osalta, joita veronmaksajilla on muissa jäsenvaltioissa kuin heidän asuinvaltiossaan. Siinä vahvistetaan myös vaiheittainen lähestymistapa automaattisen tietojenvaihdon tehostamiseksi laajentamalla sitä asteittain uusiin tulo- ja pääomalajeihin ja poistamalla ehto, jonka mukaan tietoja on vaihdettava ainoastaan silloin, kun ne ovat saatavilla. Ottaen huomioon lisääntyneet mahdollisuudet sijoittaa ulkomailla monenlaisiin finanssituotteisiin, verotuksen alalla voimassa olevista unionin ja kansainvälistä hallinnollista yhteistyötä koskevista välineistä on tullut tehottomampia rajat ylittävien veropetosten ja veronkierron torjunnassa.

(6)

Eurooppa-neuvoston pyyntö osoittaa, että on aiheellista aikaistaa automaattisen tietojenvaihdon laajentamista, jota direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 5 kohdassa jo kaavaillaan muissa jäsenvaltioissa asuvien henkilöiden osalta. Unionin aloitteella varmistetaan unionin laajuisesti yhtenäinen, johdonmukainen ja kattava lähestymistapa automaattiseen tietojenvaihtoon sisämarkkinoilla, mikä johtaisi sekä veroviranomaisten että talouden toimijoiden kustannussäästöihin.

(7)

Se, että jäsenvaltiot ovat tehneet tai ovat tekemäisillään Amerikan yhdysvaltojen kanssa FATCAan liittyviä sopimuksia, tarkoittaa, että nämä jäsenvaltiot tarjoavat tai aikovat tarjota direktiivin 2011/16/EU 19 artiklassa tarkoitettua laajempaa yhteistyötä, jolloin niillä on tai tulee olemaan velvollisuus tarjota tällaista laajempaa yhteistyötä myös muille jäsenvaltioille.

(8)

Se, että jäsenvaltiot tekevät direktiivin 2011/16/EU 19 artiklan nojalla samanaikaisesti ja koordinoimatta sopimuksia, voisi johtaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa haittaaviin vääristymiin. Automaattisen tietojenvaihdon laajentaminen unionin laajuisella oikeudellisella välineellä poistaisi jäsenvaltioilta tarpeen turvautua kyseiseen artiklaan tehdäkseen kahden- tai monenvälisiä sopimuksia, joita voidaan pitää tarpeellisina asiaa koskevan unionin lainsäädännön puuttuessa.

(9)

Veroviranomaisille ja talouden toimijoille aiheutuvien kustannusten ja hallinnollisten rasitteiden minimoimiseksi on keskeisen tärkeää myös varmistaa, että automaattisen tietojenvaihdon laajennettu soveltamisala unionissa on kansainvälisen kehityksen mukainen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi vaadittava Finanssilaitoksiaan ottamaan käyttöön tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt, jotka ovat täysin yhdenmukaiset OECD:n laatimaan yhteiseen tietojenvaihtostandardiin sisältyvien sääntöjen kanssa. Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan soveltamisalaa olisi lisäksi laajennettava niin, että se sisältää samat tiedot, jotka sisältyvät OECD:n laatimaan toimivaltaisten viranomaisten mallisopimukseen ja yhteiseen tietojenvaihtostandardiin. Jokaisen jäsenvaltion odotetaan laativan kansallisesti määritellyistä Ei-raportoivista finanssilaitoksista ja Muista kuin finanssitileistä yksi luettelo, jota se käyttää sekä tämän direktiivin täytäntöönpanossa että maailmanlaajuisen standardin täytäntöönpanoa koskevien muiden sopimusten soveltamisessa.

(10)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien Raportoivien finanssilaitosten ja Raportoitavien tilien lajit on suunniteltu rajoittamaan veronmaksajien mahdollisuuksia välttää raportointia siirtämällä varoja tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolella oleviin Finanssilaitoksiin tai sijoittamalla tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolisiin finanssituotteisiin. Tietyt Finanssilaitokset ja tilit, joissa on pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen, olisi kuitenkin jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Kynnysmääriä ei olisi yleisesti ottaen sisällytettävä tähän direktiiviin, koska niitä voitaisiin helposti kiertää jakamalla tilit eri Finanssilaitoksiin. Raportoitavien ja vaihdettavien finanssitietojen olisi koskettava kaikkien asianomaisten tulojen (korot, osingot ja vastaavantyyppiset tulot) lisäksi myös tilisaldoja ja Finanssivarallisuuden myyntituottoja, jotta voidaan puuttua tilanteisiin, joissa veronmaksaja yrittää piilottaa pääomaa, joka on itsessään tuloa, tai varoja, joita koskevia veroja on vältelty. Sen vuoksi tämän direktiivin mukainen tietojen käsittely on tarpeen ja oikeasuhteista, jotta jäsenvaltioiden verohallinnot voivat asianmukaisesti ja yksiselitteisesti tunnistaa asianomaiset veronmaksajat, hallinnoida ja panna täytäntöön verolakejaan rajat ylittävissä tilanteissa, arvioida veron välttämisen todennäköisyyttä ja välttää tarpeettomia lisätutkimuksia.

(11)

Raportoivat finanssilaitokset voisivat täyttää tiedonantovelvoitteensa yksittäisille Raportoitaville henkilöille noudattamalla niiden sisäisissä menettelyissä kansallisen lainsäädännön mukaisesti säädettyjä tarkemmin määrättyjä ilmoittamismenettelyjä, ilmoittamistiheys mukaan lukien.

(12)

Raportoivien finanssilaitosten, lähettävien jäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden olisi rekisterinpitäjinä säilytettävä tämän direktiivin mukaisesti käsiteltyjä tietoja ainoastaan niin kauan kuin sen tarkoitusten saavuttamiseksi on tarpeen. Jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen erot huomioon ottaen enimmäissäilytysaika olisi vahvistettava ottaen huomioon kunkin rekisterinpitäjän kansallisessa verolainsäädännössä säädetyt vanhentumisajat.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi käytettävä tämän direktiivin täytäntöönpanossa OECD:n laatimia kommentaareja, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten mallisopimusta ja yhteistä tietojenvaihtostandardia, esimerkkien ja tulkintojen lähteenä ja jotta varmistetaan johdonmukainen soveltaminen eri jäsenvaltioissa. Unionin tämän alan toimissa olisi jatkossakin otettava erityisesti huomioon tuleva kehitys OECD:ssä.

(14)

Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 1 kohdassa säädettyä edellytystä, jonka mukaan automaattinen tietojenvaihto voi edellyttää tietojen saatavuutta, ei pitäisi soveltaa tällä direktiivillä direktiiviin 2011/16/EU sisällytettäviin uusiin tulo- ja pääomalajeihin.

(15)

Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 3 kohdassa oleva viittaus kynnysmäärään olisi poistettava, koska tällainen kynnysmäärä ei näytä olevan käytännössä hallittavissa.

(16)

Saatavuusedellytyksen vuonna 2017 tehtävä uudelleentarkastelu olisi ulotettava kaikkiin direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin viiteen lajiin, jotta voitaisiin tarkastella kaikkien jäsenvaltioiden tarvetta kaikki nämä lajit kattavaan tietojenvaihtoon.

(17)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti oikeutta henkilötietojen suojaan.

(18)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli jäsenvaltioiden välistä tehokasta hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta soveltuvin edellytyksin, vaan se voidaan vaaditun yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(19)

Nykyisten rakenteellisten erojen vuoksi tulisi sallia, että Itävalta vaihtaa tietoja automaattisesti tämän direktiivin mukaisesti ensimmäisen kerran 30 päivään syyskuuta 2018 mennessä eikä 30 päivään syyskuuta 2017 mennessä.

(20)

Direktiivi 2011/16/EU olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2011/16/EU seuraavasti:

1)

Korvataan 3 artiklan 9 alakohta seuraavasti:

”9.

’automaattisella tietojenvaihdolla’ ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista muissa jäsenvaltioissa asuvista henkilöistä asiaankuuluvalle asuinjäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin. Jäljempänä 8 artiklan yhteydessä tarkoitetaan saatavilla olevilla tiedoilla tiedot ilmoittavan jäsenvaltion verotiedostoissa olevia tietoja, jotka voidaan saada käyttöön kyseisen jäsenvaltion tietojen keräämis- ja käsittelymenettelyjä noudattaen. Jäljempänä 8 artiklan 3 a ja 7 a kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa sekä 25 artiklan 2 ja 3 kohdassa isolla alkukirjaimella kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä I olevissa vastaavissa määritelmissä.”

2)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei se halua ottaa vastaan tietoja yhdestä tai useammasta 1 kohdassa tarkoitetusta tulo- ja pääomalajista. Sen on ilmoitettava tästä myös komissiolle.

Voidaan katsoa, ettei jäsenvaltio halua ottaa vastaan tietoja 1 kohdan mukaisesti, jos se ei ilmoita komissiolle yhdestäkään lajista, josta sillä on tietoja saatavilla.”

b)

Lisätään kohta seuraavasti:

”3 a.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla sen Raportoivia finanssilaitoksia vaaditaan ottamaan käyttöön liitteissä I ja II olevat tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt ja varmistettava niiden tehokas täytäntöönpano ja noudattaminen liitteessä I olevan IX jakson mukaisesti.

Liitteisiin I ja II sisältyvien sovellettavien tietojenvaihto- ja huolellisuussääntöjen mukaisesti kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattisella tietojenvaihdolla ilmoitettava 6 kohdan b alakohdassa vahvistetussa määrärajassa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot Raportoitavaa tiliä koskevista verokausista 1 päivästä tammikuuta 2016:

a)

kunkin sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, verotunniste(et) ja syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa liitteissä esitettyjen huolellisuussääntöjen soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän Yksikön ja jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite ja verotunniste(et) sekä jokaisen Raportoitavan henkilön syntymäaika ja -paikka;

b)

tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

c)

Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

d)

tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

e)

Säilytystilin osalta:

i)

koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidettyihin varoihin liittyen syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; ja

ii)

Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

f)

Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; ja

g)

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata 2 kohdan e tai f alakohdassa, Tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien Tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

Vaihdettaessa tietoja tämän kohdan mukaisesti, ellei tässä kohdassa tai liitteissä toisin säädetä, voidaan Raportoitavaan tiliin liittyen suoritettujen maksujen määrä ja luonnehdinta määrittää tiedot toimittavan jäsenvaltion verolainsäädännön mukaan.

Tämän kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta ovat etusijalla 1 kohdan c alakohtaan tai mihin tahansa muuhun unionin säädökseen nähden, mukaan lukien neuvoston direktiivi 2003/48/EY (3), siinä määrin kuin asiassa käytävä tietojenvaihto kuuluisi 1 kohdan c alakohdan tai minkä tahansa muun unionin säädöksen soveltamisalaan, mukaan lukien direktiivi 2003/48/EY.

(3)  Neuvoston direktiivi 2003/48/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta (EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38).”"

c)

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2017 kertomuksen, jossa annetaan yleiskatsaus ja arvio saaduista tilastoista ja tiedoista sellaisten kysymysten osalta kuin automaattisesta tietojenvaihdosta aiheutuvat hallinnolliset ja muut asiaankuuluvat kustannukset ja hyödyt sekä siihen liittyvät käytännön näkökohdat. Komissio esittää tarvittaessa neuvostolle ehdotuksen, joka koskee 1 kohdassa tarkoitettuja tulo- ja pääomalajeja ja siinä säädettyjä edellytyksiä, mukaan luettuna edellytys, jonka mukaan muissa jäsenvaltioissa asuvia henkilöitä koskevien tietojen on oltava saatavilla, taikka 3 a kohdassa tarkoitettuja tietoja tai molempia.

Tarkastellessaan komission ehdotusta neuvosto arvioi mahdollisuutta vahvistaa edelleen automaattisen tietojenvaihdon tehokkuutta ja toimivuutta sekä nostaa sen tasoa siinä tarkoituksessa, että:

a)

kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava automaattisella tietojenvaihdolla toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat tiedot verokausilta 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen kaikista 1 kohdassa luetelluista tulo- ja pääomalajeista, sellaisina kuin nämä on ymmärrettävä tiedot ilmoittavan jäsenvaltion lainsäädännön nojalla; ja

b)

edellä 1 ja 3 a kohdassa säädettyjä tulo- ja pääomalajien ja tietojen luetteloja laajennetaan niin, että ne kattavat myös muut tulo- ja pääomalajit, rojaltit mukaan luettuina, ja muut tiedot.”

d)

Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Tietojenvaihto toteutetaan seuraavasti:

a)

edellä 1 kohdassa säädettyjen tulo- ja pääomalajien osalta vähintään kerran vuodessa, kuuden kuukauden kuluessa jäsenvaltion sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana tiedot tulivat saataville;

b)

edellä 3 a kohdassa säädettyjen tietojen osalta tietoja vaihdetaan vuosittain, yhdeksän kuukauden kuluessa kalenterivuoden tai muun sellaisen asianmukaisen raportointijakson päättymisestä, johon tiedot liittyvät.”

e)

Lisätään kohta seuraavasti:

”7 a.   Liitteessä I olevan VIII jakson B kohdan 1 alakohdan c alakohtaa ja C kohdan 17 alakohdan g alakohtaa sovellettaessa kunkin jäsenvaltion on 31 päivään heinäkuuta 2015 mennessä ilmoitettava komissiolle luettelo yksiköistä ja tileistä, joita kohdellaan Ei-raportoivina finanssilaitoksina ja Muina kuin finanssitileinä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle mahdollisista muutoksista tältä osin. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä vastaanotettujen tietojen luettelon ja päivittää sitä tarpeen mukaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisenlaiset Ei-raportoivat finanssilaitokset ja Muut kuin finanssitilit täyttävät kaikki liitteessä I olevan VIII jakson B kohdan 1 alakohdan c alakohdassa ja C kohdan 17 alakohdan g alakohdassa luetellut vaatimukset ja erityisesti, että asema ei-raportoivana finanssilaitoksena tai muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän direktiivin tarkoituksia.”

3)

Korvataan 20 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Edellä olevan 8 artiklan mukaiset automaattisesti vaihdettavat tiedot on lähetettävä käyttämällä komission 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistamaa vakiomuotoista tiedonsiirtoformaattia, jonka tarkoituksena on helpottaa tällaista automaattista tietojenvaihtoa ja joka perustuu direktiivin 2003/48/EY 9 artiklan mukaiseen olemassa olevaan tiedonsiirtoformaattiin, jota on käytettävä kaikentyyppisessä automaattisessa tietojenvaihdossa.”

4)

Korvataan 21 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Komissio vastaa kaikesta CCN-verkon kehittämisestä, joka on tarpeen näiden tietojen vaihdon mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden välillä ja CCN-verkon turvallisuuden varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on vastattava kaikesta järjestelmiensä kehittämisestä, joka on tarpeen näiden tietojen vaihtamisen mahdollistamiseksi CCN-verkkoa käyttäen ja niiden järjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaiselle Raportoitavalle luonnolliselle henkilölle ilmoitetaan häntä koskeviin tietoihin liittyvistä tietoturvaloukkauksista, jos kyseinen loukkaus todennäköisesti vahingoittaa hänen henkilötietojensa tai yksityisyytensä suojaa.

Jäsenvaltioiden on luovuttava kaikista tämän direktiivin soveltamisesta johtuvia kustannuksia koskevista korvausvaatimuksista, lukuun ottamatta tapauksen mukaan niitä, jotka koskevat asiantuntijoille maksettuja palkkioita.”

5)

Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a)

Nykyisestä 25 artiklan tekstistä tulee 1 kohta.

b)

Lisätään kohdat seuraavasti:

”2.   Raportoivia finanssilaitoksia ja kunkin jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia pidetään direktiivissä 95/46/EY tarkoitettuina rekisterinpitäjinä.

3.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kukin sen lainkäyttöalueella toimiva raportoiva finanssilaitos ilmoittaa kullekin asianomaiselle Raportoitavalle luonnolliselle henkilölle, että 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettuja häntä koskevia tietoja kerätään ja siirretään tämän direktiivin mukaisesti, sekä varmistettava, että raportoiva finanssilaitos antaa kyseiselle henkilölle kaikki tiedot, joihin hänellä on oikeus direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön nojalla; tiedot on annettava riittävän ajoissa, jotta henkilö voi käyttää tietosuojaoikeuksiaan ja joka tapauksessa ennen kuin asianomainen raportoiva finanssilaitos ilmoittaa 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut tiedot asuinjäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.   Tämän direktiivin mukaisesti käsiteltyjä tietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin tämän direktiivin tarkoitusten saavuttamiseksi on tarpeen ja joka tapauksessa kunkin rekisterinpitäjän vanhentumisaikoja koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti.”

6)

Lisätään liitteet I ja II, joiden teksti on tämän direktiivin liitteessä.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2016.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Sen estämättä, mitä 1 artiklan 2 alakohdan b alakohdassa ja tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, Itävalta soveltaa tämän direktiivin säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2017 verokausiin, jotka alkavat mainitusta päivästä.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. C. PADOAN

(1)  EUVL C 67, 6.3.2014, s. 68.

(2)  Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

LIITE

”

LIITE I

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Tässä liitteessä vahvistetaan tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt, joita Raportoivien finanssilaitosten on sovellettava, jotta jäsenvaltiot voivat ilmoittaa automaattisella tietojenvaihdolla tämän direktiivin 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut tiedot. Tässä liitteessä kuvataan myös säännöt ja hallinnolliset menettelyt, jotka jäsenvaltioiden on otettava käyttöön varmistaakseen jäljempänä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuussääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen.

I JAKSO

YLEISET RAPORTOINTIVAATIMUKSET

A.

Jollei C–E kohdasta muuta johdu, kunkin Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot kustakin tällaisessa Raportoivassa finanssilaitoksessa olevasta Raportoitavasta tilistä:

1.

jokaisen sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t), verotunniste(et) ja syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa V, VI ja VII jaksojen mukaisten huolellisuussääntöjen soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän yksikön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t) ja muu(t) asuinlainkäyttöalue(et) (jos on) ja verotunniste(et) sekä jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t), verotunniste(et) sekä syntymäaika- ja paikka;

2.

tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

3.

Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

4.

tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

5.

Säilytystilin osalta:

a)

koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidettyihin varoihin liittyen syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; ja

b)

Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

6.

Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; ja

7.

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata A kohdan 5 tai 6 alakohdassa, tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

B.

Raportoitavissa tiedoissa on ilmoitettava valuutta, jossa kukin määrä on ilmaistu.

C.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, kustakin sellaisesta Raportoitavasta tilistä, joka on Aiempi tili, ei tarvitse ilmoittaa verotunnistetta (verotunnisteita) tai syntymäaikaa, jos Raportoivalla finanssilaitoksella ei ole kyseisiä tietoja, eikä Raportoivan finanssilaitoksen tarvitse kerätä niitä kansallisen lainsäädännön tai muun unionin säädöksen nojalla. Raportoivan finanssilaitoksen kuitenkin edellytetään pyrkivän kohtuullisin keinoin hankkimaan verotunniste (verotunnisteet) ja syntymäaika Aiempien tilien osalta sitä vuotta seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona Aiemmat tilit on tunnistettu Raportoitaviksi tileiksi.

D.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, verotunnistetta ei tarvitse ilmoittaa, jos asianomainen jäsenvaltio tai muu asuinlainkäyttöalue ei ole antanut kyseistä verotunnistetta.

E.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, syntymäpaikkaa koskevia tietoja ei tarvitse ilmoittaa, paitsi jos:

1)

Raportoivan finanssilaitoksen edellytetään muutoin kansallisen lainsäädäntönsä nojalla hankkivan ja ilmoittavan kyseiset tiedot tai Raportoivan finanssilaitoksen muutoin edellytetään tai on edellytetty unionin voimassa olevan tai 5 päivänä tammikuuta 2015 voimassa olleen säädöksen perusteella hankkivan tai ilmoittavan kyseiset tiedot; ja

2)

tiedot ovat saatavilla Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämissä sähköisesti hakukelpoisissa tiedoissa.

II JAKSO

YLEISET HUOLELLISUUSVAATIMUKSET

A.

Tiliä käsitellään Raportoitavana tilinä siitä päivästä alkaen, jona se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa olevien huolellisuusmenettelyjen mukaisesti, ja ellei toisin säädetä, Raportoitavaa tiliä koskevat tiedot on raportoiva vuosittain sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, johon tiedot liittyvät.

B.

Tilin saldo tai arvo on määritettävä kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeisen päivän mukaan.

C.

Jos tilin saldo tai arvoraja on määritettävä kalenterivuoden viimeisen päivän mukaan, asianomainen saldo tai arvo on määritettävä sen raportointijakson viimeisen päivän mukaan, joka loppuu kyseisen kalenterivuoden päättyessä tai kuluessa.

D.

Kukin jäsenvaltio voi sallia Raportoivien finanssilaitosten käyttää palveluntarjoajia täyttämään tällaisille Raportoiville finanssilaitoksille asetetut kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetut tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteet, mutta näiden velvoitteiden on pysyttävä Raportoivien finanssilaitosten vastuulla.

E.

Kukin jäsenvaltio voi sallia Raportoivan finanssilaitoksen soveltaa Uusia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Aiempiin tileihin ja Suuriarvoisia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Vähäarvoisiin tileihin. Jos jäsenvaltio sallii Uusia tilejä koskevien huolellisuusmenettelyjen käytön Aiempiin tileihin, Aiempiin tileihin muutoin sovellettavia sääntöjä sovelletaan edelleen.

III JAKSO

AIEMPIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

A.

Johdanto. Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien henkilötilien joukosta.

B.

Vähäarvoiset tilit. Seuraavia menettelyjä sovelletaan vähäarvoisiin tileihin.

1.

Kotipaikkaosoite. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa on Asiakirjanäyttöön perustuva Henkilötilin haltijan voimassa oleva kotipaikkaosoite, Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä Henkilötilin haltijaa siinä jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jossa osoite sijaitsee, verotuksellisesti asuvana sen määrittämiseksi, onko kyseinen Henkilötilin haltija Raportoitava henkilö.

2.

Sähköinen arkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole Asiakirjanäyttöön perustuvaa Henkilötilin haltijan voimassa olevaa kotipaikkaosoitetta B kohdan 1 kohdassa esitetyn mukaisesti, Raportoivan finanssilaitoksen on tutkittava sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto seuraavien tunnusmerkkien osalta ja sovellettava B kohdan 3–6 alakohtaa:

a)

Tilinhaltijan tunnistaminen jäsenvaltiossa asuvaksi;

b)

voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite (mukaan lukien postilokero-osoite) jäsenvaltiossa;

c)

yksi tai useampi puhelinnumero jäsenvaltiossa; ei puhelinnumeroa Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa;

d)

(muut kuin Talletustiliä koskevat) pysyväisohjeet varojen siirrosta jäsenvaltiossa ylläpidetylle tilille;

e)

nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite jäsenvaltiossa; tai

f)

postinsäilytysohje tai c/o-osoite jäsenvaltiossa, jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole muuta osoitetta Tilinhaltijalle.

3.

Jos sähköisessä haussa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä, mitään lisätoimia ei tarvita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki tai tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi.

4.

Jos sähköisessä haussa löydetään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Tilinhaltijaa kussakin sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka osalta on tunnistettu tunnusmerkki, verotuksellisesti asuvana, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

5.

Jos sähköisessä haussa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua tai yritettävä hankkia Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi, siinä järjestyksessä, mikä on tilanteeseen sopivinta. Jos paperiarkistohaussa ei pystytä määrittämään tunnusmerkkejä eikä itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä saada, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

6.

Sen estämättä, että B kohdan 2 alakohdan mukaisia tunnusmerkkejä löydetään, Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse käsitellä tilinhaltijaa jäsenvaltiossa asuvana, jos:

a)

Tilinhaltijatietoihin sisältyy voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite kyseisessä jäsenvaltiossa tai yksi tai useampi puhelinnumero kyseisessä jäsenvaltiossa (eikä puhelinnumeroa Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa) tai pysyväisohjeet (muun Finanssitilin kuin Talletustilin osalta) varojen siirrosta jossakin jäsenvaltiossa ylläpidetylle tilille, ja raportoiva finanssilaitos hankkii tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistotieto:

i)

itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinjäsenvaltio(i)sta tai muusta (muista) asuinlainkäyttöalueesta (asuinlainkäyttöalueista), joihin kyseinen jäsenvaltio ei kuulu; ja

ii)

asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

b)

Tilinhaltijatietoihin sisältyy nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite kyseisessä jäsenvaltiossa; ja Raportoiva finanssilaitos hankkii tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistossa tieto:

i)

itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinjäsenvaltio(i)sta tai muusta (muista) asuinlainkäyttöalueesta (asuinlainkäyttöalueista), joihin kyseinen jäsenvaltio ei kuulu; tai

ii)

asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

C.

Suuriarvoisten tilien laajennettu tutkimismenettely. Seuraavaa laajennettua menettelyä sovelletaan Suuriarvoisiin tileihin.

1.

Sähköinen arkistohaku. Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisten tilien osalta tutkittava sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto B kohdan 2 alakohdassa kuvattujen tunnusmerkkien osalta.

2.

Paperiarkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen sähköisesti hakukelpoisiin tietokantoihin sisältyy kentät kaikkia C kohdan 3 alakohdassa kuvattuja tietoja ja niiden poimintaa varten, paperiarkistohakua ei vaadita sen lisäksi. Jos sähköiset tietokannat eivät poimi kaikkia näitä tietoja, Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisen tilin osalta tutkittava myös asiakkaan nykyinen kantatiedosto ja, siltä osin kuin ne eivät sisälly asiakkaan nykyiseen kantatiedostoon, seuraavat tiliin liittyvät ja Raportoivan finanssilaitoksen viimeisten viiden vuoden aikana hankkimat asiakirjat B kohdan 2 alakohdassa kuvattujen tunnusmerkkien osalta:

a)

viimeisin tilin osalta kerätty Asiakirjanäyttö;

b)

viimeisin tilinavaussopimus tai -dokumentaatio;

c)

Raportoivan finanssilaitoksen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan AML/KYC-menettelyn (Anti-Money Laundering, rahanpesun estäminen; Know Your Customer, tunne asiakkaasi eli asiakkaan henkilöllisyyden tarkistaminen) mukaan tai muihin sääntelytarkoituksiin hankkima viimeisin dokumentaatio;

d)

kaikki nykyisin voimassa olevat asianajovaltakirjat tai allekirjoitusvaltuuslomakkeet; ja

e)

(muut kuin Talletustiliä koskevat) nykyiset voimassa olevat pysyväisohjeet varojen siirrosta.

3.

Poikkeus, jos tietokannat sisältävät riittävät tiedot. Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse tehdä C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua, jos sen sähköisesti hakukelpoisiin tietoihin sisältyvät seuraavat:

a)

Tilinhaltijan kansallisuus- tai kotipaikkastatus;

b)

Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa nykyisin oleva Tilinhaltijan kotipaikkaosoite ja postiosoite;

c)

Raportoivan finanssilaitoksen arkistossa nykyisin oleva(t) Tilinhaltijan puhelinnumero(t) (jos niitä on);

d)

kun kyseessä on Muu finanssitili kuin talletustili, onko olemassa pysyväisohjeita tilillä olevien varojen siirrosta toiselle tilille (mukaan lukien tili Raportoivan finanssilaitoksen toisessa sivuliikkeessä tai toisessa Rahoituslaitoksessa);

e)

onko Tilinhaltijan osalta olemassa nykyinen c/o-osoite tai postinsäilytysohje; ja

f)

onko tiliä varten asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus.

4.

Asiakasvastaavalle tehtävä tosiasiallista tietoa koskeva kysely. Edellä C kohdan 1 ja 2 alakohdassa kuvattujen sähköisten ja paperiarkistohakujen lisäksi Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Raportoitavana tilinä Suuriarvoista tiliä, joka on osoitettu asiakasvastaavalle (mukaan lukien Finanssitili, joka on yhdistetty tällaisen Suuriarvoisen tilin kanssa), jos asiakasvastaavalla on tosiasiallinen tieto siitä, että Tilinhaltija on Raportoitava henkilö.

5.

Tunnusmerkkien löytymisen vaikutus.

a)

Jos edellä C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä eikä tiliä tunnisteta C kohdan 4 alakohdassa tarkoitetun Raportoitavan henkilön pitämäksi, mitään lisätoimia ei vaadita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki.

b)

Jos C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa löydetään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun kohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

c)

Jos edellä C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi. Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai asiakirjanäyttöä, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

6.

Jos Aiempi henkilötili ei ole Suuriarvoinen tili 31 päivänä joulukuuta 2015, mutta muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, Raportoivan finanssilaitoksen on saatettava tiliä koskevat C kohdassa kuvatut laajennetut tutkimismenettelyt loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi. Jos tili tämän tutkimisen perusteella tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava vaaditut tiedot tilistä siltä vuodelta, jona tili tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, ja myöhemmiltä vuosilta vuosittain, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

7.

Kun Raportoiva finanssilaitos soveltaa tämän C kohdassa kuvattuja laajennettuja tutkimismenettelyjä Suuriarvoiseen tiliin, se ei ole velvollinen soveltamaan näitä menettelyjä uudelleen, lukuun ottamatta C kohdan 4 alakohdassa kuvattua kyselyä asiakasvastaavalle, samaan Suuriarvoiseen tiliin jonain myöhempänä vuonna, paitsi jos tili on dokumentoimaton tili, johon Raportoivan finanssilaitoksen tulisi soveltaa laajennettuja tutkimusmenettelyjä uudelleen vuosittain, kunnes tili ei ole enää dokumentoimaton.

8.

Jos Suuriarvoisen tilin osalta tapahtuu olosuhteiden muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi B kohdan 2 alakohdassa kuvattu tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä raportoitavana tilinä kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

9.

Raportoivan finanssilaitoksen on toteutettava menettely sen varmistamiseksi, että asiakasvastaava tunnistaa kaikki tilin olosuhteissa tapahtuvat muutokset. Jos asiakasvastaavalle esimerkiksi ilmoitetaan, että Tilinhaltijalla on uusi postiosoite jossakin jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä uutta osoitetta olosuhteiden muutoksena, ja jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa, sen on hankittava Tilinhaltijalta asianmukainen dokumentaatio.

D.

Aiemman Suuriarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Aiemman vähäarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017.

E.

Aiempia henkilötilejä, jotka on tunnistettu tämän osaston nojalla Raportoitaviksi tileiksi, on käsiteltävä Raportoitavina tileinä kaikkina myöhempinä vuosina, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

IV JAKSO

UUSIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien henkilötilien joukosta.

A.

Raportoivan finanssilaitoksen on Uusien henkilötilien osalta hankittava tilinavauksen yhteydessä itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio.

B.

Jos itse annettu todistus vahvistaa, että Tilinhaltija on verotuksellisesti jäsenvaltiossa asuva, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä ja itse annetun todistuksen on myös sisällettävä Tilinhaltijan verotunniste kunkin tällaisen jäsenvaltion osalta (jollei I jakson D kohdasta muuta johdu) sekä syntymäaika.

C.

Jos Uuden henkilötilin osalta tapahtuu olosuhteissa muutos, jonka vuoksi Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että alkuperäinen itse annettu todistus on virheellinen tai epäluotettava, Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää alkuperäistä itse annettua todistusta ja sen täytyy hankkia pätevä itse annettu todistus, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat).

V JAKSO

AIEMPIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien yksikkötilien joukosta.

A.

Yksikkötilit, joita ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida. Jollei Raportoiva finanssilaitos toisin valitse, joko kaikkien Aiempien yksikkötilien osalta tai erikseen minkä tahansa tällaisten yksikkötilien selvästi tunnistetun ryhmän osalta, Aiempaa yksikkötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria, 31 päivänä joulukuuta 2015, ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida Raportoitavana tilinä ennen kuin kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä.

B.

Tutkittavat yksikkötilit. Aiempi yksikkötili, jonka yhteenlaskettu saldo tai arvo ylittää 31 päivänä joulukuuta 2015 kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria, ja Aiempi yksikkötili, joka ei 31 päivänä joulukuuta 2015 ylitä kyseistä määrää, mutta jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, täytyy tutkia D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

C.

Yksikkötilit, joista on raportoitava. Edellä B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta on Raportoitavina tileinä käsiteltävä vain niitä, joita pitää yksi tai useampi Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö.

D.

Tutkimismenettelyt niiden yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta seuraavia tutkimismenettelyjä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

1.

Määritetään, onko yksikkö Raportoitava henkilö.

a)

Tutkitaan sääntely- tai asiakassuhdetarkoituksia varten säilytetyt tiedot (mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio) sen määrittämiseksi, osoittavatko ne Tilinhaltijan olevan jäsenvaltiossa asuva henkilö. Tietoihin, jotka osoittavat Tilinhaltijan asuvan jäsenvaltiossa, kuuluu tässä yhteydessä muodostamis- tai organisointipaikka tai jäsenvaltiossa sijaitseva osoite.

b)

Jos tiedot osoittavat, että Tilinhaltijan asuinpaikka on jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hankkii Tilinhaltijalta itse annetun todistuksen tai hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö.

2.

Määritetään, onko yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan finanssilaitoksen on Aiemman yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

a)

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus sen statuksen vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)

Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

c)

Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää:

i)

tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti, kun kyseessä on Aiempi yksikkötili, jota pitää yksi tai useampi Ei-finanssiyksikkö ja jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria; tai

ii)

itse annettua todistusta Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä siinä jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jossa on Kontrolloivan henkilön verotuksellinen kotipaikka.

E.

Tutkimisajankohta ja aiempiin yksikkötileihin sovellettavat lisämenettelyt

1.

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria, 31 päivänä joulukuuta 2015, on saatettava loppuun 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä.

2.

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria; 31 päivänä joulukuuta 2015 mutta joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden joulukuun 31 päivänä, on saatettava loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona yhteenlaskettu saldo tai arvo ylittää kyseisen määrän.

3.

Jos Aiemman yksikkötilin olosuhteissa tapahtuu muutos, joka aiheuttaa sen, että Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että itse annettu todistus tai muu tiliin liittyvä dokumentaatio on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen täytyy määrittää tilin status uudelleen D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

VI JAKSO

UUSIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien yksikkötilien joukosta.

Tutkimismenettelyt niiden yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava Uusien yksikkötilien osalta seuraavaa tutkimismenettelyä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

1.

Määritetään, onko Yksikkö Raportoitava henkilö.

a)

Hankitaan itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio. Jos Yksikkö vahvistaa, että sillä ei ole verotuksellista kotipaikkaa, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää Yksikön päätoimipaikan osoitetta Tilinhaltijan kotipaikan määrittämiseksi.

b)

Jos itse annettu todistus osoittaa, että Tilinhaltija asuu jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö kyseiseen jäsenvaltioon nähden.

2.

Määritetään, onko Yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan rahoituslaitoksen on Uuden yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

a)

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus sen aseman vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)

Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

c)

Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää itse annettua todistusta Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä.

VII JAKSO

ERITYISET HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Seuraavia lisäsääntöjä sovelletaan edellä kuvattuja huolellisuusmenettelyjä toteutettaessa:

A.

Itse annettujen todistusten ja asiakirjanäytön käyttö. Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä, jos se tietää tai sillä on syy tietää, että itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttö on virheellinen tai epäluotettava.

B.

Käteisarvovakuutussopimusten tai elinkorkosopimusten edunsaajina olevien luonnollisten henkilöiden pitämiä finanssitilejä ja ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksia tai ryhmäelinkorkosopimuksia koskevat vaihtoehtoiset menettelyt. Raportoiva finanssilaitos voi olettaa, että Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen edunsaajana oleva luonnollinen henkilö (muu kuin omistaja), joka saa kuolintapaussumman, ei ole Raportoitava henkilö, ja voi käsitellä tällaista Finanssitiliä Muuna kuin raportoitavana tilinä, paitsi jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sillä on syy tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö. Raportoivalla finanssilaitoksella on syy tietää, että Käteisarvovakuutussopimuksen edunsaaja on Raportoitava henkilö, jos Raportoivan finanssilaitoksen keräämät ja edunsaajaan liittyvät tiedot sisältävät tunnusmerkkejä niin kuin ne kuvataan III jakson B kohdassa. Jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sillä on syy tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö, Raportoivan finanssilaitoksen on noudatettava tämän III jakson B kohdassa olevia menettelyjä.

Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä Finanssitiliä, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, Finanssitilinä, joka ei ole Raportoitava tili, siihen saakka, kunnes työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle suoritetaan maksu, jos Finanssitili, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

Ryhmäkäteisarvovakuutussopimus tai Ryhmäelinkorkosopimus myönnetään työntekijälle ja siihen kuuluu vähintään 25 työntekijää tai todistuksenhaltijaa;

ii)

työntekijällä tai todistuksenhaltijalla on oikeus saada intresseihinsä liittyvä sopimuksen arvo ja nimetä edunsaajia työntekijän kuoleman yhteydessä maksettavalle edulle; ja

iii)

työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle maksettava kokomaismäärä ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria.

’Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Käteisarvovakuutusta, joka i) tarjoaa suojaa luonnollisille henkilöille, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta; ja ii) perii kultakin ryhmän jäseneltä (tai ryhmän sisäisen alaryhmän jäseneltä) maksun, joka määräytyy ottamatta huomioon muita ryhmän jäsenen (tai jäsenluokan) yksilöllisiä terveydentilan piirteitä kuin ikä, sukupuoli ja tupakointi.

’Ryhmäelinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan Elinkorkosopimusta, jossa velkojat ovat luonnollisia henkilöitä, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta.

C.

Tilisaldon yhdistäminen ja valuuttasäännöt

1.

Henkilötilien yhdistäminen. Luonnollisen henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki sen tai lähiyksikön ylläpitämät tilit mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät jonkin tietoalkion perusteella, kuten asiakasnumero tai verotunniste, linkittävät Finanssitilit ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

2.

Yksikkötilien yhdistäminen. Yksikön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki Raportoivan finanssilaitoksen tai Lähiyksikön ylläpitämät tilit, mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät jonkin tietoalkion, kuten asiakasnumero tai verotunniste, perusteella linkittävät Finanssitilit ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

3.

Asiakasvastaaviin sovellettava erityinen yhdistämissääntö. Henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldoa tai -arvoa määritettäessä, sen ratkaisemiseksi, onko Finanssitili Suuriarvoinen tili, Raportoivan finanssilaitoksen on myös, milloin kyseessä ovat Finanssitilit, joiden asiakasvastaava tietää tai hänellä on syy tietää olevan suoraan tai välillisesti saman henkilön omistamia, kontrolloimia tai perustamia (muutoin kuin fidusiaarisessa ominaisuudessa), yhdistettävä kaikki tällaiset tilit.

4.

Määrät, joiden ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muissa valuutoissa. Kaikkien kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettujen määrien ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muissa valuutoissa kansallisessa lainsäädännössä määritetyn mukaisesti.

VIII JAKSO

MÄÄRITELMÄT

Jäljempänä olevilla ilmaisuilla tarkoitetaan seuraavaa:

A.   Raportoiva finanssilaitos

1.

’Raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan jäsenvaltion Finanssilaitosta, joka ei ole Ei-raportoiva finanssilaitos. ’Jäsenvaltion finanssilaitoksella’ tarkoitetaan i) Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen jäsenvaltion ulkopuolella sijaitsevaa sivuliikettä, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, jos tämä sivuliike sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa.

2.

’Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitoksella’ tarkoitetaan i) Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on Osallistuvalla lainkäyttöalueella, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen Osallistuvan lainkäyttöalueen ulkopuolella sijaitsevaa sivuliikettä, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole Osallistuvalla lainkäyttöalueella, jos tämä sivuliike sijaitsee kyseisellä Osallistuvalla lainkäyttöalueella.

3.

’Finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Säilytyslaitosta, Talletuslaitosta, Sijoitusyksikköä tai Määriteltyä vakuutusyhtiötä.

4.

’Säilytyslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka olennaisena osana liiketoimintaansa pitää Finanssivaroja toisten lukuun. Yksikkö pitää Finanssivaroja toisten lukuun olennaisena osana liiketoimintaansa, jos varojen pitämisestä ja siihen liittyvistä finanssipalveluista johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 20 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta (tai kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden viimeisenä päivänä) ennen vuotta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka yksikkö on ollut olemassa.

5.

’Talletuslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka vastaanottaa talletuksia säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan puitteissa.

6.

’Sijoitusyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä:

a)

joka pääasiallisesti harjoittaa liiketoimintana yhtä tai useampaa seuraavista toiminnoista tai toimenpiteistä asiakasta varten tai asiakkaan puolesta:

i)

kaupankäynti rahamarkkinainstrumenteilla (shekki, velkakirja, talletustodistus, johdannainen jne.); ulkomaan valuutalla; valuutta-, korko- ja indeksi-instrumenteilla; siirrettävillä arvopapereilla; tai kaupankäynti hyödykefutuureilla;

ii)

yksilöllinen ja kollektiivinen salkunhoito; tai

iii)

muu Finanssivarojen tai rahan sijoittaminen, hoito tai hallinnointi muiden henkilöiden puolesta;

tai

b)

jonka bruttotulo johtuu pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta, jos yksikköä hallinnoi toinen Yksikkö, joka on Säilytyslaitos, Talletuslaitos, Määritelty vakuutusyhtiö tai A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattu Sijoitusyksikkö.

Yksikön katsotaan harjoittavan pääasiallisesti liiketoimintana yhtä tai useampaa A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattua toimintaa tai Yksikön bruttotulon katsotaan johtuvan pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta A kohdan 6 alakohdan b alakohtaa sovellettaessa, jos asianomaisesta toiminnasta johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 50 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka Yksikkö on ollut olemassa. ’Sijoitusyksikkö’ ei sisällä Yksikköä, joka on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö, koska kyseinen Yksikkö täyttää jonkin D kohdan 8 alakohdan d–g alakohdassa tarkoitetuista kriteereistä.

Tämä kohta on tulkittava tavalla, joka vastaa rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksessa ’finanssilaitoksen’ määritelmästä käytettyjä samanlaisia ilmauksia.

7.

’Finanssivaroihin’ sisältyvät arvopaperi (esimerkiksi yhtiön osake, yhtymäosuus tai todellinen etuuden omistajuus laajalti omistetussa tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhtymässä tai trustissa, joukkovelkakirjalaina, debentuuri tai muu velka-asiakirja), yhtymäosuus, hyödyke, swap-sopimus (esimerkiksi koronvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset, viitekoronvaihtosopimukset, enimmäis- ja vähimmäiskorkojen vaihtosopimukset, hyödykkeisiin perustuvat vaihtosopimukset, osakkeenvaihtosopimukset, osakeindeksien vaihtosopimukset ja samankaltaiset sopimukset), Vakuutussopimus tai Elinkorkosopimus tai muu osuus (mukaan lukien futuuri- tai termiinisopimus tai optio) arvopaperista, yhtymäosuudesta, hyödykkeestä, vaihtosopimuksesta, Vakuutussopimuksesta tai Elinkorkosopimuksesta. ’Finanssivarat’ eivät sisällä velatonta suoraa osuutta kiinteästä omaisuudesta.

8.

’Määritellyllä vakuutusyhtiöllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on vakuutusyhtiö (tai vakuutusyhtiön holdingyhtiö), joka antaa Käteisarvovakuutussopimuksia (Cash Value Insurance Contract) tai Elinkorkosopimuksia (Annuity Contract) tai on velvollinen suorittamaan maksuja niihin liittyen.

B.   Ei-raportoiva finanssilaitos

1.

’Ei-raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka on:

a)

Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki, muutoin kuin sellaisen maksun osalta, joka saadaan obligaatiosta, joka pidetään tyypiltään sellaisen kaupallisen rahoitustoiminnan yhteydessä, jota Määritelty vakuutusyhtiö, Säilytyslaitos tai Talletuslaitos harjoittaa;

b)

Laajan osallistumisen eläkerahasto; Suppean osallistumisen eläkerahasto; Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahasto; tai Kvalifioitu luottokorttien liikkeellelaskija;

c)

muu Yksikkö, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin yksiköillä, jotka kuvataan B kohdan 1 alakohdan a ja b alakohdassa ja joka sisältyy tämän direktiivin 8 artiklan 7 a kohdassa tarkoitettuun luetteloon Ei-raportoivista finanssilaitoksista edellyttäen, että tällaisen Yksikön asema Ei-raportoivana finanssilaitoksena ei estä tämän direktiivin tarkoituksia;

d)

Vapautettu yhteissijoitusväline; tai

e)

trusti sikäli kuin sen trustinhoitaja on Raportoiva finanssilaitos ja raportoi kaikista tiedoista, joista on I jakson mukaisesti raportoitava kaikkien trustin Raportoitavien tilien osalta.

2.

’Julkisen vallan yksiköllä’ tarkoitetaan jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen hallitusta, jäsenvaltion valtiollista osaa tai muuta lainkäyttöaluetta (joka epäselvyyden välttämiseksi käsittää osavaltion, maakunnan, piirikunnan tai kunnan) tai jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen tai yhden tai useamman edellisistä (kukin ’Julkisen vallan yksikkö’) kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka muodostuu jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen erottamattomista osista, kontrolloiduista yksiköistä ja valtiollisista osista.

a)

Jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen ’erottamattomalla osalla’ tarkoitetaan henkilöä, organisaatiota, laitosta, toimistoa, rahastoa, välinettä tai muuta miten tahansa nimitettyä elintä, joka muodostaa jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen erottamattoman osan. Hallitsevan viranomaisen nettotuotot on hyvitettävä sen omalle tilille tai jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen muille tileille ilman että mikään osuus tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi. Erottamaton osa ei käsitä sellaista luonnollista henkilöä, joka on hallitsija, virkamies tai hallinnoija, joka toimii yksityisessä tai henkilökohtaisessa ominaisuudessa.

b)

’Kontrolloidulla yksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on muodollisesti jäsenvaltiosta tai muusta lainkäyttöalueesta erillinen tai joka muutoin muodostaa erillisen oikeudellisen yksikön, edellyttäen että:

i)

Yksikkö on yhden tai useamman Julkisen vallan yksikön suoraan tai yhden tai useamman kontrolloidun yksikön kautta kokonaan omistama ja kontrolloima;

ii)

Yksikön nettotuotot hyvitetään sen omalle tilille tai Julkisen vallan yhden tai useamman yksikön tileille ilman että mikään osuus sen tulosta tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi; ja

iii)

Yksikön varat määrätään yhdelle tai useammalle Julkisen vallan yksikölle purkautumisessa.

c)

Tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi, jos tällaiset henkilöt ovat julkisen vallan ohjelmassa tarkoitettuja edunsaajia ja ohjelman aktiviteetit suoritetaan yleisöä varten yleiseen hyvinvointiin liittyen tai ne liittyvät hallinnon jonkin vaiheen hallinnointiin. Edellä olevasta poiketen tulon kuitenkin katsotaan tulevan yksityishenkilöiden hyväksi, jos tulo saadaan Julkisen vallan yksikön käytöstä sellaisen liiketoiminnan, kuten kaupallinen pankkiliiketoiminta, harjoittamiseen, joka tarjoaa finanssipalveluja yksityishenkilöille.

3.

’Kansainvälisellä järjestöllä’ tarkoitetaan kansainvälistä järjestöä tai sen kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka käsittää minkä tahansa hallitustenvälisten järjestön (mukaan lukien ylikansallinen järjestö) i), joka muodostuu pääasiallisesti hallituksista, ii) jolla on voimassa päämajasopimus tai olennaisilta osiltaan vastaava sopimus jäsenvaltion kanssa ja iii) jonka tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi.

4.

’Keskuspankilla’ tarkoitetaan laitosta, joka on lain tai julkisen vallan hyväksynnän mukaan pääasiallinen viranomainen, muu kuin jäsenvaltion julkinen valta itse, joka laskee liikkeelle välineitä, joiden on tarkoitus kiertää valuuttana. Tällainen laitos voi käsittää välineen, joka on jäsenvaltion julkisesta vallasta erillinen, olipa se jäsenvaltion kokonaan tai osittain omistama tai ei.

5.

’Laajan osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia tai mitä tahansa niiden yhdistelmiä edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimeämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)

rahastolla ei ole ainoatakaan edunsaajaa, jolla on oikeus enempään kuin viiteen prosenttiin rahaston varoista;

b)

rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja veroviranomaisille; ja

c)

rahasto täyttää ainakin yhden seuraavista vaatimuksista:

i)

rahasto on yleisesti vapaa sijoitustulosta kannettavasta verosta tai tällaisen tulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla sen aseman perusteella, joka sillä on eläkejärjestelynä;

ii)

rahasto saa vähintään 50 prosenttia kokonaismaksuistaan (muut kuin varojen siirrot muista järjestelyistä, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileiltä, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa) sitä rahoittavilta työnantajilta;

iii)

jaot tai nostot rahastosta sallitaan vain niiden erityisten tapahtumien sattuessa, jotka liittyvät eläköitymiseen, työkyvyttömyyteen tai kuolemaan (paitsi jaot siirtoina muille eläkerahastoille, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileille, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa), tai rangaistuksia sovelletaan jakoihin tai nostoihin, jotka suoritetaan ennen näitä erityisiä tapahtumia; tai

iv)

työntekijöiden eläkemaksuja (muut kuin eräät sallitut muodostamismaksut) rahastoon on rajoitettu työntekijän ansiotulon perusteella tai ne eivät voi vuosittain ylittää kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, soveltaen VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

6.

’Suppean osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)

rahastossa on vähemmän kuin 50 osallistujaa;

b)

rahastoa rahoittaa yksi tai useampi työnantaja, jotka eivät ole Sijoitusyksiköitä tai Passiivisia ei-finanssiyksiköitä;

c)

työnantaja- ja työntekijämaksuja rahastoon (muut kuin varainsiirrot C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa kuvatuilta eläketileiltä) on rajoitettu työntekijän ansiotulon ja korvauksen perusteella;

d)

ne osallistujat, jotka eivät asu siinä jäsenvaltiossa, johon rahasto on sijoittautunut, eivät ole oikeutetut enempään kuin 20 prosenttiin rahaston varoista; ja

e)

rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja raportoiden veroviranomaisille.

7.

’Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, jonka Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki on perustanut antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille tai osallistujille, jotka ovat nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä) tai jotka eivät ole nykyisiä tai entisiä työntekijöitä, jos näille edunsaajille tai osallistujille suoritetut etuudet ovat vastiketta Julkisen vallan yksikölle, Kansainväliselle järjestölle tai Keskuspankille tehdystä henkilökohtaisesta työstä.

8.

’Kvalifioidulla luottokorttien liikkeellelaskijalla’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)

Finanssilaitos on Finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on luottokorttien liikkeellelaskija, joka vastaanottaa talletuksia vain, kun asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun kortin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; ja

b)

tammikuun 1 päivästä 2016 alkaen tai sitä ennen finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, suuremman liikamaksun tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista.

9.

’Vapautetulla yhteissijoitusvälineellä’ tarkoitetaan Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, edellyttäen, että kaikkia osuuksia yhteissijoitusvälineestä hallitsevat luonnolliset henkilöt tai Yksiköt, jotka eivät ole Raportoitavia henkilöitä lukuun ottamatta Passiivista ei-finanssiyksikköä, jossa Kontrolloivat henkilöt ovat Raportoitavia henkilöitä.

Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, ei voida jättää pitämättä B kohdan 9 alakohdan mukaisena Vapautettuna yhteissijoitusvälineenä pelkästään siksi, että yhteissijoitusväline on laskenut liikkeeseen fyysisiä haltijaosakkeita, edellyttäen, että:

a)

yhteissijoitusvälineen osakkeita ei ole laskettu eikä lasketa liikkeelle fyysisinä haltijaosakkeina 31 päivänä joulukuuta 2015 jälkeen;

b)

yhteissijoitusväline poistaa kaikki tällaiset osakkeet liikkeestä takaisinlunastuksen yhteydessä;

c)

yhteissijoitusväline soveltaa II–VII jaksossa olevia huolellisuusmenettelyjä ja ilmoittaa vaaditut tiedot kaikista tällaisista osakkeista niiden lunastuksen tai muun maksun yhteydessä, ja

d)

yhteissijoitusvälineellä on toimintaperiaatteet ja menettelyt sen varmistamiseksi, että tällaiset osakkeet lunastetaan tai poistetaan liikkeestä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen 1 päivää tammikuuta 2018.

C.   Finanssitili

1.

’Finanssitilillä’ tarkoitetaan Finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä, ja se käsittää Talletustilin, Säilytystilin ja:

a)

kun kyseessä on Sijoitusyksikkö, minkä tahansa omapääoma- tai velkaosuuden Finanssilaitoksessa. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Finanssitili’ ei käsitä omapääoma- tai velkaosuutta Yksikössä, joka on Sijoitusyksikkö yksinomaan sen vuoksi, että se i) antaa sijoitusneuvoja ja toimii tai ii) hoitaa salkkuja ja toimii asiakkaan puolesta Finanssilaitokseen, joka ei ole kyseinen Yksikkö, asiakkaan nimissä talletettujen Finanssivarojen sijoittamisen, hoitamisen tai hallinnoinnin osalta;

b)

kun kyseessä on Finanssilaitos, jota ei ole kuvattu C kohdan 1 alakohdan a alakohdassa, mikä tahansa omapääoma- tai velkaosuus Finanssilaitoksessa, jos osuusluokan perustamisen tarkoituksena on ollut välttää I jakson mukainen raportointi; ja

c)

Finanssilaitoksen antamat tai ylläpitämät Käteisarvovakuutussopimukset ja Elinkorkosopimukset, muut kuin ei-sijoitussidonnaiset, ei-siirrettävissä olevat välittömät elinkorot, jotka annetaan luonnolliselle henkilölle ja jotka laskevat raha-arvon eläke- tai työkyvyttömyysetuudelle, joka annetaan sellaisen tilin perusteella, joka on Muu kuin finanssitili.

’Finanssitili’ ei käsitä tiliä, joka on Muu kuin finanssitili.

2.

’Talletustili’ käsittää yritys-, shekki-, säästö-, määräaikais- tai säästökassatilin, tai tilin, josta on todisteena talletus-, säästökassa-, sijoitus- tai velkasertifikaatti tai -asiakirja tai muu samanlainen asiakirja, ja jota Finanssilaitos ylläpitää säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan rajoissa. Talletustili käsittää myös määrän, joka vakuutusyhtiöllä on taatun investointisopimuksen tai koron maksamista tai hyvittämistä määrälle koskevan samanlaisen sopimuksen perusteella.

3.

’Säilytystilillä’ tarkoitetaan tiliä (muuta kuin Vakuutussopimusta tai Elinkorkosopimusta), jossa pidetään Finanssivaroja toisen henkilön hyväksi.

4.

’Omapääomaosuudella’ tarkoitetaan sellaisen yhtymän osalta, joka on Finanssilaitos, joko pääoma- tai tulo-osuutta yhtymästä. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos, Omapääomaosuuden katsotaan olevan jokaisella henkilöllä, jota käsitellään koko trustin tai sen osan asettajana tai edunsaajana, tai jokaisella muulla luonnollisella henkilöllä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia. Raportoitavaa henkilöä on käsiteltävä ulkomaisen trustin edunsaajana, jos Raportoitavalla henkilöllä on oikeus saada suoraan tai välillisesti (esimerkiksi nimellisomistajan kautta) pakollinen voitonjako tai hän voi suoraan tai välillisesti saada harkinnanvaraisen voitonjaon trustista.

5.

’Vakuutussopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta (muuta kuin Elinkorkosopimusta), jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu maksamaan määrän, kun toteutuu määritelty vakuutustapahtuma, joka käsittää kuolemantapaus-, sairastumis-, onnettomuus-, vastuu- tai omaisuusriskin.

6.

’Elinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu suorittamaan maksuja sellaisen jakson ajan, joka kokonaan tai osittain määräytyy yhden tai useamman luonnollisen henkilön elinajan odotteen perusteella. Ilmaus käsittää myös sopimuksen, jonka katsotaan olevan Elinkorkosopimus sen jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen lain, säädöksen tai käytännön mukaan, jossa sopimus annettiin, ja jonka mukaan antaja suostuu suorittamaan maksuja vuosien pituisen määräajan aikana.

7.

’Käteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Vakuutussopimusta (muuta kuin kahden vakuutusyhtiön välistä korvausta koskevaa jälleenvakuutussopimusta), jolla on Käteisarvo.

8.

’Käteisarvolla’ tarkoitetaan suurempaa seuraavista: i) määrä, jonka vakuutuksenottaja on oikeutettu saamaan sopimusta lunastettaessa tai irtisanottaessa (määritettynä ilman vähennystä lunastukseen tai vakuutuslainaan liittyvän maksun osalta), ja ii) määrä, jonka vakuutuksenottaja voi lainata sopimuksen perusteella tai sopimukseen liittyen. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Käteisarvo’ ei käsitä määrää, joka on Vakuutussopimuksen mukaan maksettava:

a)

yksinomaan kuolemanvaravakuutussopimuksen nojalla vakuutetun henkilön kuolemasta johtuen;

b)

henkilövahinko- tai sairausetuutena tai muuna etuutena, joka antaa korvauksen vakuutustapahtuman toteutuessa syntyvästä taloudellisesta menetyksestä;

c)

Vakuutussopimuksen (muu kuin sijoitussidonnainen henkivakuutus tai elinkorkosopimus) mukaan aikaisemmin maksetun vakuutusmaksun palautuksena (vähennettynä vakuutusmaksukuluilla olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sen johdosta, että sopimus perutaan tai irtisanotaan, riskialttius alenee Vakuutussopimuksen voimassaoloaikana, tai palautuksena, joka syntyy, kun maksu määritetään uudelleen tiliöinti- tai muun samanlaisen virheen oikaisemisen johdosta;

d)

vakuutuksenottajan osinkona (muu kuin irtisanomisen yhteydessä maksettava osinko) edellyttäen, että osinko liittyy Vakuutussopimukseen, jonka mukaan maksetaan ainoastaan C kohdan 8 alakohdan b alakohdassa kuvatut etuudet; tai

e)

sellaisesta Vakuutussopimuksesta maksetun ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen palautuksena, jonka vakuutusmaksu on maksettava ainakin vuosittain, jos ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen määrä ei ole suurempi kuin sopimuksen mukaan maksettava seuraava vuosittainen vakuutusmaksu.

9.

’Aiemmalla tilillä’ tarkoitetaan:

a)

Raportoivan finanssilaitoksen 31 päivänä joulukuuta 2015 ylläpitämää Finanssitiliä;

b)

Tilinhaltijan mitä tahansa Finanssitiliä riippumatta päivästä, jona tili on avattu, jos:

i)

Tilinhaltijalla on Finanssilaitoksessa (tai Lähiyksikössä, joka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin Raportoiva finanssilaitos) myös Finanssitili, joka on aiempi tili C kohdan 9 alakohdan a alakohdan nojalla;

ii)

Raportoiva finanssilaitos (ja tilanteen mukaan Lähiyksikkö, joka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin Raportoiva finanssilaitos) käsittelee kumpaakin edellä mainittua Finanssitiliä ja muita Tilinhaltijan finanssitilejä, joita käsitellään aiempina tileinä b alakohdan mukaisesti, yhtenä Finanssitilinä VII jakson A kohdassa esitettyjen tiedonsaantivaatimusten täyttämiseksi ja Finanssitilien saldon tai arvon määrittämiseksi sovellettaessa tilien kynnysmääriä;

iii)

sellaisen Finanssitilin osalta, johon sovelletaan rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä, Raportoivan finanssilaitoksen sallitaan toteuttaa kyseiset menettelyt Finanssitilin osalta käyttämällä C kohdan 9 alakohdan a alakohdassa kuvattuja, aiempien tilien osalta sovellettuja rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä; ja

iv)

Finanssitilin avaaminen ei edellytä, että Tilinhaltija toimittaa uusia lisätietoja tai muutettuja asiakastietoja muutoin kuin tämän direktiivin soveltamista varten.

10.

’Uudella tilillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä, joka on avattu 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen, paitsi jos sitä käsitellään Aiempana tilinä C kohdan 9 alakohdan b alakohdan mukaisesti.

11.

’Aiemmalla henkilötilillä’ tarkoitetaan Aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

12.

’Uudella henkilötilillä’ tarkoitetaan Uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

13.

’Aiemmalla yksikkötilillä’ tarkoitetaan aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi yksikkö.

14.

’Vähäarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo 31 päivänä joulukuuta 2015 ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria.

15.

’Suuriarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää 31 päivänä joulukuuta 2015 tai 31 päivänä joulukuuta minä tahansa myöhempänä vuonna kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria.

16.

’Uudella yksikkötilillä’ tarkoitetaan uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi Yksikkö.

17.

’Muulla kuin finanssitilillä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista tileistä:

a)

eläketili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

tili on sääntelyn alainen henkilökohtaisena eläketilinä tai se on osa rekisteröityä tai säänneltyä eläkesuunnitelmaa eläke-etuuksien antamiseksi (mukaan lukien työkyvyttömyys- ja kuolemantapausetuudet);

ii)

tilin verokohtelu on edullinen (esim. maksut tilille, jotka muutoin olisivat veronalaisia, ovat vähennyskelpoisia tai jätetään Tilinhaltijan bruttotulon ulkopuolelle tai verotetaan alennetulla verokannalla tai tililtä tulevan sijoitustulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla);

iii)

tilin osalta edellytetään vuosittaista tietojen raportointia veroviranomaisille;

iv)

nostojen ehtona on erityisen eläkeiän saavuttaminen, työkyvyttömyys tai kuolema, tai ennen näitä erityisiä tapahtumia tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; ja

v)

joko i) vuosimaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään tai ii) tilille elinaikana suoritettavat enimmäismaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksissa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan a alakohdan v alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

b)

tili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

tili on sääntelyn alainen sijoitusvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen ja sillä käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai tili on sääntelyn alainen säästämisvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen;

ii)

tilin verokohtelu on edullinen (esim. maksut tilille, jotka muutoin olisivat veronalaisia, ovat vähennyskelpoisia tai jätetään Tilinhaltijan bruttotulon ulkopuolelle tai verotetaan alennetulla verokannalla tai tililtä tulevan sijoitustulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla);

iii)

nostojen ehtona on sijoitus- tai säästötilin tarkoitukseen liittyvien erityisten kriteerien täyttäminen (esimerkiksi koulutus- tai lääketieteellisten etuuksien antaminen) tai ennen näiden kriteerien täyttymistä tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; ja

iv)

vuosimaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan b alakohdan iv alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

c)

henkivakuutussopimus, jonka kattama jakso loppuu ennen kuin vakuutettu luonnollinen henkilö saavuttaa 90 vuoden iän, edellyttäen, että sopimus täyttää seuraavat edellytykset:

i)

jaksottaiset vakuutusmaksut, jotka eivät ajan myötä alene, on maksettava ainakin vuosittain sen ajanjakson ajan, jonka sopimus on voimassa, tai siihen asti kun vakuutettu saavuttaa 90 vuoden iän, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

ii)

sopimuksella ei ole sellaista sopimuksellista arvoa, jonka joku henkilö voi saada (nostolla, lainalla tai muuten) ilman sopimuksen irtisanomista;

iii)

sopimusta peruttaessa tai irtisanottaessa maksettava määrä (muu kuin kuolemantapausetuus) ei voi ylittää sopimuksesta maksettuja kokonaisvakuutusmaksuja, vähennettynä kuolemantapaus-, sairaus- ja kuluveloitusten summalla (olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sopimuksen voimassaolojaksolta tai -jaksoilta ja ennen sopimuksen perumista tai irtisanomista maksetuilla määrillä; ja

iv)

siirronsaaja ei pidä sopimusta arvon vuoksi.

d)

tili, jota pitää yksinomaan kuolinpesä, jos tällaista tiliä koskevaan dokumentaatioon sisältyy kopio vainajan testamentista tai kuolintodistuksesta.

e)

tili, joka on perustettu jonkin seuraavan tapahtuman yhteydessä:

i)

tuomioistuimen määräys tai tuomio.

ii)

kiinteän tai irtaimen omaisuuden myynti, vaihto tai vuokraus, edellyttäen, että tili täyttää seuraavat edellytykset:

—

tili rahoitetaan yksinomaan käsirahalla, talletuksella, joka on määrältään sopiva turvaamaan transaktioon suoraan liittyvän velvoitteen, tai samanlaisella maksulla, tai se rahoitetaan Finanssivaroilla, jotka talletetaan tilille omaisuuden myynnin, vaihdon tai vuokrauksen yhteydessä;

—

tili on perustettu ja sitä käytetään yksinomaan varmistamaan ostajan velvollisuus maksaa omaisuuden ostohinta, myyjän velvollisuus maksaa jokin ehdollinen velvoite tai vuokralleantajan tai -ottajan velvollisuus maksaa kaikki vuokrattuun omaisuuteen liittyvät vahingot niin kuin vuokrasopimuksessa on sovittu;

—

tilin varat, niille ansaittu tulo mukaan lukien, maksetaan tai muutoin jaetaan ostajan, myyjän, vuokralleantajan tai -ottajan hyväksi (mukaan lukien tällaisen henkilön velvollisuuden täyttämiseksi), kun omaisuus myydään, vaihdetaan tai luovutetaan tai vuokrasopimus irtisanotaan;

—

tili ei ole marginaali- tai muu vastaava tili, joka on perustettu Finanssivarojen myynnin tai vaihdon yhteydessä; ja

—

tiliä ei ole yhdistetty C kohdan 17 alakohdan f alakohdassa kuvattuun tiliin.

iii)

kiinteällä omaisuudella turvatun lainan myöntävän Rahoituslaitoksen velvollisuus varata osa maksusta yksinomaan mahdollistamaan kiinteään omaisuuteen myöhemmin liittyvien verojen tai vakuutuksen maksaminen.

iv)

Finanssilaitoksen velvollisuus yksinomaan mahdollistaa verojen maksaminen myöhempänä ajankohtana.

f)

talletustili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

tili on olemassa yksinomaan siitä syystä, että asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun luottokortin tai uusiutuvan luottolimiittitilin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; ja

ii)

tammikuun 1 päivästä 2016 alkaen tai sitä ennen Finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, suuremman liikamaksun tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista.

g)

muu tili, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin tileillä, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a–f alakohdassa ja joka sisältyy tämän direktiivin 8 artiklan 7 a kohdassa tarkoitettuun luetteloon ei-raportoivista finanssilaitoksista edellyttäen, että tällaisen tilin asema Muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän direktiivin tarkoituksia.

D.   Raportoitava tili

1.

’Raportoitavalla tilillä’ tarkoitetaan Finanssitiliä, jota ylläpitää jäsenvaltion Raportoiva finanssilaitos ja jota pitää yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, edellyttäen, että se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa kuvattujen huolellisuusmenettelyjen mukaisesti.

2.

’Raportoitavalla henkilöllä’ tarkoitetaan Jäsenvaltiossa asuvaa henkilöä, joka on muu kuin: i) yhtiö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa yksillä tai useammilla vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla, ii) yhtiö, joka on i alakohdassa kuvatun yhtiön Lähiyhtiö; iii) Julkisen vallan yksikkö; iv) Kansainvälinen järjestö; v) Keskuspankki; tai vi) Rahoituslaitos.

3.

’Jäsenvaltiossa asuvalla henkilöllä’ tarkoitetaan kunkin jäsenvaltion osalta luonnollista henkilöä tai Yksikköä, joka asuu missä tahansa muussa jäsenvaltiossa kyseisen muun jäsenvaltion verolainsäädännön mukaan, tai missä tahansa muussa jäsenvaltiossa asuneen henkilön kuolinpesää. Tätä varten sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee.

4.

’Osallistuvalla lainkäyttöalueella’ tarkoitetaan kunkin jäsenvaltion osalta:

a)

mitä tahansa muuta jäsenvaltiota;

b)

mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa asianomaisella jäsenvaltiolla on sopimus, jonka mukaan kyseinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja ja ii) joka on tunnistettu kyseisen jäsenvaltion julkaisemassa ja Euroopan komissiolle ilmoitetussa luettelossa;

c)

mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa unionilla on sopimus, jonka mukaan kyseinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja ja ii) joka on tunnistettu Euroopan komission julkaisemassa luettelossa.

5.

’Kontrolloivilla henkilöillä’ tarkoitetaan jotakin Yksikköä kontrolloivia luonnollisia henkilöitä. Trustin osalta kyseinen ilmaus tarkoittaa asettajaa (asettajia), trustinhoitajaa (trustinhoitajia), suojelijaa (suojelijoita) (jos on), edunsaajaa (edunsaajia) tai edunsaajaryhmää (edunsaajaryhmiä) ja muita luonnollisia henkilöitä, jotka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloivat trustia, ja muun oikeudellisen järjestelyn kuin trustin osalta ilmaus tarkoittaa vastaavassa tai samanlaisessa asemassa olevia henkilöitä. Ilmausta ’Kontrolloivat henkilöt’ on tulkittava rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksien kanssa yhdenmukaisella tavalla.

6.

’Ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka ei ole Finanssilaitos.

7.

’Passiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan: i) Ei-finanssiyksikköä, joka ei ole Aktiivinen ei-finanssiyksikkö; tai ii) A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattua Sijoitusyksikköä, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

8.

’Aktiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Ei-finanssiyksikköä, joka täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

a)

vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksikön bruttotuloista edelliseltä kalenterivuodelta tai muulta asianmukaiselta raportointijaksolta on passiivituloa ja vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksiköllä edellisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana olleista varoista on varoja, jotka tuottavat passiivituloa tai joita pidetään passiivitulon tuottamista varten;

b)

Ei-finanssiyksikön osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai Ei-finanssiyksikkö on sellaisen Yksikön Lähiyksikkö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla;

c)

Ei-finanssiyksikkö on Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö, Keskuspankki tai Yksikkö, joka on yhden tai useamman edellä mainituista kokonaan omistama;

d)

käytännöllisesti katsoen kaikki Ei-finanssiyksikön toiminta koostuu yhden tai useamman muuta kauppa- tai liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön ulkona olevan osakekannan omistamisesta (kokonaan tai osittain) tai rahoituksen ja palvelujen tarjoamisesta yhdelle tai useammalle tällaiselle tytäryhtiölle, paitsi että Yksikkö ei täytä Ei-finanssiyksikön aseman vaatimuksia, jos Yksikkö toimii (tai esiintyy) sijoitusrahastona, kuten yksityisenä pääomarahastona, riskipääomarahastona, lainapääomaa käyttävänä yritysostorahastona tai minä tahansa sijoitusvälineenä, jonka tarkoitus on hankkia tai rahoittaa yhtiöitä ja pitää osuuksia näistä yhtiöistä pääomavaroina sijoitustarkoituksessa;

e)

Ei-finanssiyksikkö ei vielä harjoita liiketoimintaa eikä ole aiemmin harjoittanut liiketoimintaa, vaan sijoittaa pääomaa varoihin tarkoituksena harjoittaa muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa, edellyttäen, että Ei-finanssiyksikkö ei saa täyttää tämän poikkeuksen vaatimuksia sen ajankohdan jälkeen, joka on 24 kuukautta Ei-finanssiyksikön alkuorganisoinnin ajankohdan jälkeen;

f)

Ei-finanssiyksikkö ei ollut Finanssilaitos menneinä viitenä vuotena ja on realisoimassa varansa tai organisoitumassa uudelleen tarkoituksena jatkaa tai aloittaa uudelleen muun liiketoiminnan kuin Finanssilaitostoiminnan harjoittaminen;

g)

Ei-finanssiyksikkö suorittaa pääasiallisesti rahoitus- ja suojaustransaktioita sellaisten Lähiyksiköiden kanssa tai niitä varten, jotka eivät ole Finanssilaitoksia, eikä tarjoa rahoitus- tai suojauspalveluja millekään Yksikölle, joka ei ole Lähiyksikkö, edellyttäen, että kaikkien tällaisten Lähiyksiköiden ryhmä harjoittaa pääasiallisesti muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa; tai

h)

Ei-finanssiyksikkö täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

i)

se on sijoittautunut jäsenvaltioonsa tai muulle kotilainkäyttöalueelle ja toimii siellä yksinomaan uskonnollisessa, tieteellisessä, taiteellisessa, kasvatuksellisessa, kulttuuri-, urheilu- tai hyväntekeväisyystarkoituksessa tai se on sijoittautunut jäsenvaltioonsa tai kotilainkäyttöalueelle ja toimii siellä ja on ammattijärjestö, elinkeinojärjestö, kauppakamari, työjärjestö, maatalous- tai puutarhanviljelyjärjestö, kansalaisjärjestö tai järjestö, joka toimii yksinomaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi;

ii)

se on jäsenvaltiossaan tai muulla kotilainkäyttöalueella vapautettu tuloverosta;

iii)

sillä ei ole osakkaita tai jäseniä, joilla on omistus- tai hyötyosuus sen tuloista tai varoista;

iv)

Ei-finanssiyksikön jäsenvaltion tai muun kotilainkäyttöalueen sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat eivät salli Ei-finanssiyksikön tulon tai varojen jakamista yksityishenkilölle tai ei-hyväntekeväisyysyksikölle tai käyttöä niiden hyödyksi muutoin kuin Ei-finanssiyksikön hyväntekeväisyystoimintaa hoidettaessa tai maksettaessa kohtuullinen korvaus tehdyistä palveluista tai maksuna, joka edustaa Ei-finanssiyksikön ostaman omaisuuden käypää markkina-arvoa; ja

v)

Ei-finanssiyksikön jäsenvaltion tai muun kotilainkäyttöalueen sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat edellyttävät, että Ei-finanssiyksikköä selvitystilaan asetettaessa tai purettaessa kaikki sen varat jaetaan Julkisen vallan yksikölle tai muulle voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle tai ne palautuvat Ei-finanssiyksikön kotilainkäyttöalueen tai sen valtiollisen osan julkiselle vallalle.

E.   Muuta

1.

’Tilinhaltijalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka tiliä ylläpitävä Finanssilaitos on listannut tai tunnistanut Finanssitilin haltijaksi. Henkilöä, muuta kuin Finanssilaitosta, joka pitää Finanssitiliä toisen henkilön hyväksi tai lukuun asiamiehenä, säilytyksenhoitajana, nimellisomistajana, allekirjoittajana, sijoitusneuvojana tai välittäjänä, ei käsitellä tilinhaltijana tätä direktiiviä sovellettaessa, ja tätä toista henkilöä käsitellään tilinhaltijana. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on oikeutettu saamaan Käteisarvon tai muuttamaan sopimuksen edunsaajan. Jos kukaan ei voi saada Käteisarvoa tai vaihtaa edunsaajaa, Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on sopimuksessa nimetty omistajaksi, ja jokainen henkilö, jolla sopimusehtojen mukaan on kiistaton oikeus maksuun. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen erääntyessä Tilinhaltijana käsitellään jokaista henkilöä, joka on sopimuksen perusteella oikeutettu saamaan maksun.

2.

’Rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevilla menettelyillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen asiakasta koskevaa tutkimismenettelyä niiden rahanpesun estämistä koskevien tai samanlaisten vaatimusten mukaan, joiden alainen tämä Raportoiva finanssilaitos on.

3.

’Yksiköllä’ tarkoitetaan oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä, kuten yhtiötä, yhtymää, trustia tai säätiötä.

4.

Yksikkö on toisen Yksikön ’Lähiyksikkö’, jos i) joko toinen Yksikkö kontrolloi toista Yksikköä; ii) kaksi Yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset; tai iii) molemmat Yksiköt ovat A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattuja Sijoitusyksikköjä, molemmilla Yksiköillä on yhteinen hallinto, joka täyttää kyseisten Sijoitusyksikköjen huolellisuusvaatimukset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen Yksikön äänivallasta tai arvosta, joka ylittää 50 prosenttia.

5.

’Verotunnisteella’ tarkoitetaan verovelvollisen tunnistenumeroa (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaavaa tietoa).

6.

’Asiakirjanäyttö’ sisältää jonkin seuraavista:

a)

asuinpaikkatodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu sen jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), jolla maksunsaaja ilmoittaa asuvansa.

b)

luonnollisen henkilön osalta voimassa oleva henkilöllisyystodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), joka sisältää luonnollisen henkilön nimen ja jota tyypillisesti käytetään identifiointiin.

c)

Yksikön osalta virallinen dokumentaatio, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta) ja johon sisältyy Yksikön nimi ja pääkonttoriosoite joko jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin.

d)

tarkastettu tilinpäätös, kolmannen osapuolen luottoraportti, konkurssihakemus tai arvopaperimarkkinavalvojien raportti.

Aiemman yksikkötilin osalta Raportoivat finanssilaitokset voivat käyttää Asiankirjanäyttönä Raportoivan finanssilaitoksen tietoihin sisältyviä Tilinhaltijan luokituksia, jotka on määritelty vakiomuotoisen toimialakoodausjärjestelmän perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on kirjannut tavanomaisia liiketoimintatapojaan noudattaen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn tai muun sääntelyä (muissa kuin verotustarkoituksissa) koskevan menettelyn mukaisesti ja jotka Raportoiva finanssilaitos on pannut täytäntöön ennen sitä päivää, jota on käytetty Finanssitilin luokittelemiseen Aiemmaksi tiliksi edellyttäen, että Raportoiva finanssilaitos ei tiedä tai sillä ei ole syytä tietää, että luokittelu on virheellinen tai epäluotettava. Vakiomuotoinen toimialakoodausjärjestelmä tarkoittaa koodausjärjestelmää, jota käytetään laitosten toimialakohtaisessa luokittelussa muissa kuin verotustarkoituksissa.

IX JAKSO

TEHOKAS TÄYTÄNTÖÖNPANO

Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin 8 artiklan 3 a kohdan mukaisesti otettava käyttöön säännöt ja hallinnolliset menettelyt varmistaakseen edellä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen, mukaan lukien:

1)

säännöt, joilla estetään Finanssilaitoksia, henkilöitä tai välittäjiä ottamasta käyttöön käytäntöjä, joilla pyritään kiertämään tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyt;

2)

säännöt, joilla Finanssilaitoksia vaaditaan pitämään kirjaa toteutetuista toimista ja todisteista edellä mainittujen menettelyjen käytöstä sekä toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet kyseisten tietojen saamiseksi;

3)

hallinnolliset menettelyt sen tarkistamiseksi, noudattavatko Raportoivat finanssilaitokset tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä; hallinnolliset menettelyt Raportoivan finanssilaitoksen seurantaa varten, jos dokumentoimattomia tilejä raportoidaan;

4)

hallinnolliset menettelyt sen varmistamiseksi, että Yksiköissä ja tileissä, jotka kansallisessa lainsäädännössä on määritelty Ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja Muiksi kuin finanssitileiksi, on edelleen pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen; ja

5)

tehokkaat täytäntöönpanosäännökset, joita sovelletaan, jos sääntöjä ei noudateta.

PÄÄLUOKKA X

TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄIVÄMÄÄRÄT ITÄVALLASSA SIJAITSEVIEN RAPORTOIVIEN FINANSSILAITOSTEN OSALTA

Itävallassa sijaitsevien raportoivien finanssilaitosten osalta kaikki tässä liitteessä olevat viittaukset vuosiin ’2016’ ja ’2017’ tarkoittavat viittauksia vuosiin ’2017’ ja ’2018’.

Itävallassa sijaitsevien raportoivien finanssilaitosten aiempien tilien osalta kaikki tässä liitteessä olevat viittaukset päivämäärään ’31. joulukuuta 2015’ tarkoittavat viittauksia päivämäärään ’31. joulukuuta 2016’.

LIITE II

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TÄYDENTÄVÄT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

1.   Olosuhteiden muutos

’Olosuhteiden muutokseen’ kuuluu mikä tahansa muutos, jonka johdosta saadaan henkilön asemaan liittyviä lisätietoja tai joka on muulla tavoin ristiriidassa kyseisen henkilön aseman kanssa. Lisäksi olosuhteiden muutokseen kuuluvat Tilinhaltijan tiliä koskevat muutokset tai lisätiedot (mukaan lukien Tilinhaltijan lisääminen, korvaaminen tai Tilinhaltijaa koskeva muu muutos) tai tiliin liittyvää tiliä koskevien tietojen muutokset tai lisätiedot (soveltaen liitteessä I olevan VII jakson C kohdan 1–3 alakohdassa kuvattuja sääntöjä tilien yhdistämisestä), jos kyseinen tietojen muutos tai lisäys vaikuttaa Tilinhaltijan asemaan.

Jos Raportoiva finanssilaitos on käyttänyt liitteessä I olevan III jakson B kohdan 1 alakohdassa kuvattua kotipaikkaosoitetestiä ja jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, jonka vuoksi Raportoiva rahoituslaitos tietää tai sillä on syy tietää, että Alkuperäinen asiakirjanäyttö (tai muu vastaava dokumentaatio) on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeiseen päivään mennessä tai 90 kalenteripäivän kuluessa olosuhteiden muutosta koskevasta ilmoituksesta tai muutoksen havaitsemisesta, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on myöhäisempi, itse annettu todistus tai uusi Asiakirjanäyttö, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat). Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai uutta Asiakirjanäyttöä kyseiseen ajankohtaan mennessä, Raportoivan finanssilaitoksen on käytettävä liitteessä I olevan III jakson B kohdan 2–6 alakohdassa kuvattua sähköistä arkistohakumenettelyä.

2.   Itse annettu todistus uusista yksikkötileistä

Määrittäessään Uusien yksikkötilien osalta, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää ainoastaan itse annettua todistusta joko Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä.

3.   Finanssilaitoksen kotipaikka

Finanssilaitoksen kotipaikka on jäsenvaltiossa, jos se kuuluu kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan (jäsenvaltio voi valvoa Finanssilaitoksen raportointia). Jos Finanssilaitoksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, se kuuluu kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos (riippumatta siitä, onko sen verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa), trustin katsotaan kuuluvan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jos yksi tai useampi sen trustinhoitajista asuu kyseisessä jäsenvaltiossa, paitsi jos trusti raportoi kaikki tämän direktiivin mukaisesti vaaditut tiedot trustin ylläpitämistä Raportoitavista tileistä toiseen jäsenvaltioon, koska sen verotuksellinen kotipaikka on kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa. Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) ei kuitenkaan ole verotuksellista kotipaikkaa (koska se sivuutetaan verotuksessa tai sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla ei ole tuloveroa), sen katsotaan kuuluvan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos, jos:

a)

se on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti;

b)

sen johto (mukaan lukien toimiva johto) sijaitsee jäsenvaltiossa; tai

c)

se on finanssivalvonnan alainen jäsenvaltiossa.

Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) on kotipaikka kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, kyseiseen Finanssilaitokseen sovelletaan sen jäsenvaltion tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteita, jossa se ylläpitää Finanssitiliä (Finanssitilejä).

4.   Tilin ylläpitäminen

Tilin ylläpitäjäksi katsotaan yleensä Finanssilaitos seuraavissa tapauksissa:

a)

Säilytystilin osalta Finanssilaitos, jonka hallussa tilillä olevat varat ovat (mukaan lukien Finanssilaitos, joka pitää varoja välittäjän nimissä kyseisessä laitoksessa olevan tilin Tilinhaltijaa varten).

b)

Talletustilin osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan tiliin liittyviä maksuja (lukuun ottamatta Finanssilaitoksen asiamiestä riippumatta siitä, onko asiamies Finanssilaitos).

c)

sellaisen Finanssilaitoksessa olevan pääoma- tai velkaosuuden osalta, joka muodostaa Finanssitilin, kyseinen Finanssilaitos.

d)

Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan sopimukseen liittyviä maksuja.

5.   Trustit, jotka ovat passiivisia ei-finanssiyksiköitä

Sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan liitteessä I olevan VIII jakson D kohdan 3 alakohdan mukaisesti olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Tätä varten oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä pidetään henkilöyhtiön ja kommandiittiyhtiön kanssa ’samankaltaisena’, jos sitä ei käsitellä jäsenvaltiossa verotettavana yksikkönä kyseisen jäsenvaltion verolainsäädännön nojalla. Päällekkäisen raportoinnin välttämiseksi (ottaen huomioon ilmauksen ’Kontrolloivat henkilöt’ laaja soveltamisala trustien osalta) trustia, joka on Passiivinen ei-finanssiyksikkö, ei kuitenkaan voida pitää samankaltaisena oikeudellisena järjestelynä.

6.   Yksikön päätoimipaikan osoite

Yksi liitteessä I olevan VIII jakson E kohdan 6 alakohdan c alakohdassa kuvatuista vaatimuksista on se, että Yksikön osalta viralliseen dokumentaatioon sisältyy joko Yksikön päätoimipaikan osoite jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin. Yksikön päätoimipaikan osoite on yleensä paikka, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Sen Finanssilaitoksen osoite, jossa Yksikkö ylläpitää tiliä, postilokero-osoite tai osoite, jota käytetään yksinomaan postitustarkoituksiin, ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite, paitsi jos kyseinen osoite on ainoa Yksikön käyttämä osoite ja käy ilmi yksikön rekisteröitynä osoitteena Yksikön perustamisasiakirjoista. Myöskään postinsäilytystä varten annettu osoite ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite.

”
Top