EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013H1224(01)

Neuvoston suositus, annettu 9 päivänä joulukuuta 2013 , jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä

OJ C 378, 24.12.2013, p. 1–7 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/1


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 9 päivänä joulukuuta 2013,

jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä

2013/C 378/01

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan yhdessä sen 19 artiklan 1 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan tasa-arvo on eräs unionin perustana olevista arvoista. Mainitun perussopimuksen 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaan unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää lapsen oikeuksien suojelua.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 10 artiklan mukaan unioni pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaiken rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän.

(3)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan nojalla neuvosto voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi.

(4)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdan mukaan kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen tai kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan.

(5)

Neuvoston direktiivissä 2000/43/EY (1) asetetaan puitteet, joilla torjutaan rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää koko unionissa työllisyyden ja koulutuksen, sosiaalisen suojelun (myös sosiaaliturvan ja terveydenhuollon), sosiaalietuuksien sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan aloilla, asuminen mukaan lukien.

(6)

Tässä suosituksessa samoin kuin muissa Euroopan parlamentin ja neuvoston poliittisissa asiakirjoissa termiä ”romani” käytetään yläkäsitteenä, johon sisältyy enemmän tai vähemmän samanlaisia kulttuurisia ominaisuuksia omaavia ihmisryhmiä, kuten sintit, travellerit, kaaleet ja liikkuva väestö niiden mahdollisesta liikkuvuudesta riippumatta.

(7)

Monet unionissa asuvat romanit kärsivät yhä ankarasta köyhyydestä, sosiaalisesta syrjäytymisestä ja syrjinnästä ja kohtaavat edelleen perusoikeuksiensa käyttöä hankaloittavia esteitä, mikä altistaa heidät hyväksikäytölle esimerkiksi ihmiskaupan kautta. Tästä syystä olisi harkittava entistä tuloksellisempia sosiaalisia osallistamistoimenpiteitä, jotka on sovitettu romanien tilanteeseen ja tarpeisiin.

(8)

Romanilasten tilanne unionissa on erityisen huolestuttava. Tämä johtuu monista eri tekijöistä, jotka tekevät heistä erityisen haavoittuvia ja alttiita muun muassa terveyteen, asumisolosuhteisiin ja ravitsemukseen liittyville ongelmille, syrjäytymiselle, syrjinnälle, rasismille ja väkivallalle. Romanilasten sosiaalinen syrjäytyminen liittyy usein siihen, että heidän syntymäänsä ei merkitä rekisteriin eikä heillä ole henkilöasiakirjoja, heidän osallistumisensa varhaiskasvatukseen ja korkeakoulutukseen on vähäistä ja useat heistä keskeyttävät koulunkäynnin. Eriytyminen on vakava este laadukkaaseen koulutukseen pääsemiselle. Jotkin romanilapset joutuvat myös ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön uhreiksi.

(9)

Laillisesti jäsenvaltioissa oleskelevat romanit, jotka ovat Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kansalaisia, voivat myös joutua haavoittuvaan asemaan, erityisesti kun heillä on samat huonot elinolot kuin monilla unionin kansalaisuuden omaavilla romaneilla, minkä lisäksi he kohtaavat haasteita, jotka ovat yhteisiä monille unionin ulkopuolelta tulleille siirtolaisille.

(10)

Unionin sisäisen liikkuvuuden yhteydessä on kunnioitettava unionin kansalaisten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen ja sen käytön edellytyksiä, joihin kuuluvat riittävien varojen ja kattavan sairausvakuutusturvan omaaminen, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (2) mukaisesti, samalla kun myös pyritään parantamaan romanien elinoloja ja jatketaan toimia, joilla edistetään heidän taloudellista ja sosiaalista integraatiotaan sekä lähtö- että oleskelujäsenvaltioissa.

(11)

Romanien tilanteesta ja vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionissa 9 päivänä syyskuuta 2010 ja romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta 9 päivänä maaliskuuta 2011 annetuissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa kehotettiin komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään nykyisiä unionin strategioita ja välineitä romanien yhteiskunnallis-taloudellisen osallistamisen varmistamiseksi.

(12)

Huhtikuun 5 päivänä vuonna 2011 antamassaan tiedonannossa ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille” komissio rohkaisi jäsenvaltioita laatimaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan tai jatkamaan sellaisen kehittämistä ja hyväksymään tavoitteita koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon ja asumisen aloilla, jotta romanien integraatiota voidaan nopeuttaa.

(13)

Neuvosto antoi 19 päivänä toukokuuta 2011 päätelmät ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille”. Päätelmissä jäsenvaltiot sitoutuivat edistämään romaniväestön sosiaalista ja taloudellista osallisuutta.

(14)

Kesäkuun 23 ja 24 päivänä vuonna 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti panemaan ripeästi täytäntöön 19 päivänä toukokuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät. Erityisesti olisi laadittava tai päivitettävä romanien integraatiota edistävät jäsenvaltioiden kansalliset strategiat tai yhdennetyt toimenpidekokonaisuudet tai kehitettävä niitä osana romanien tilanteen kohentamista koskevia laajempia sosiaalisen osallisuuden politiikkoja.

(15)

Toukokuun 21 päivänä vuonna 2012 esitetyssä tiedonannossaan ”Romanien integraatiota edistävät kansalliset strategiat: EU:n puitekehyksen täytäntöönpano alulle” komissio esitti tulokset romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden ja yhdennettyjen toimenpidekokonaisuuksien ensimmäisestä arvioinnista ja kehotti jäsenvaltioita harkitsemaan useita muutoksia asioiden eteenpäin viemiseksi.

(16)

Komissio on tehostanut romanien integraatiosta jäsenvaltioiden kanssa käymäänsä vuoropuhelua erityisesti perustamalla lokakuussa 2012 romanien integraatiota edistävien kansallisten yhteysviranomaisten verkoston, jossa keskustellaan ratkaisuista yksilöityihin haasteisiin. Marras- ja joulukuussa 2012 ryhmä romanien integraatiota edistäviä kansallisia yhteysviranomaisia jatkoi keskustelua siitä, kuinka romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Ryhmä raportoi keskusteluista sittemmin romanien integraatiota edistävien kansallisten yhteysviranomaisten verkostolle.

(17)

Kesäkuun 26 päivänä 2013 esittämässään tiedonannossa ”Eteneminen romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden täytäntöönpanossa” komissio korosti uusien toimien tarvetta, jotta voidaan mahdollisimman nopeasti varmistaa tarvittavat edellytykset romanien integraation edistymistä nopeuttavien toimenpiteiden tuloksekasta täytäntöönpanoa varten.

(18)

Maaliskuun 3 päivänä 2010 esitetty komission tiedonanto ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jäljempänä ’Eurooppa 2020 –strategia’, on antanut uutta vauhtia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnalle asettamalla yhteiset eurooppalaiset tavoitteet, joiden mukaan on vähennettävä niiden ihmisten määrää, jotka ovat vaarassa joutua köyhyyteen ja syrjäytyä sosiaalisesti, samoin kuin koulunsa keskeyttäneiden määrää, ja nostettava koulutustasoa ja lisättävä työllisyyttä. Romanien integraatio on olennainen osa unionin ja jäsenvaltioiden tähän liittyviä samansuuntaisia ponnisteluja. Tässä yhteydessä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson nykyisellä ohjausjärjestelmällä edistetään maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa, ja 20 päivänä kesäkuuta 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit” annetaan lisää ohjeita, joiden avulla voidaan varmistaa, että kasvu on osallistavaa.

(19)

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt näkökohdat ja yksilöidyt puutteet, romanien integraatiota edistävien toimenpiteiden tuloksellisuutta on parannettava ja seurattava. Tämä olisi tehtävä kunnioittaen täysin toissijaisuusperiaatetta ja jäsenvaltioiden ensisijaista vastuuta tällä alalla ottaen huomioon, että tietojenkeruu etnisin perustein voi olla arkaluonteinen asia ja todeten, että jäsenvaltioiden olisi valittava omat seurantamenetelmänsä, mukaan lukien asianmukaiset tietojenkeruumenetelmät, sekä mahdolliset indikaattorinsa.

(20)

Tämä suositus perustuu romaniväestön integraatiota koskeviin eri suosituksiin, jotka on esitetty aiemmin Euroopan parlamentin päätöslauselmissa, neuvoston päätelmissä ja komission tiedonannoissa. Sen tarkoituksena on täydentää syrjinnän vastaista voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, jotta voidaan tehostaa sen täytäntöönpanoa ja valvontaa.

(21)

Tämä suositus ei koske kansalaisuuteen perustuvaa erilaista kohtelua eikä vaikuta jäsenvaltioiden alueella oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten eikä kansalaisuudettomien henkilöiden oikeudellista asemaa tai oikeudellisen aseman oikeusvaikutuksia koskeviin kansallisen tai unionin lain mukaisiin säännöksiin ja edellytyksiin.

(22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (3) kehotetaan jäsenvaltioita omaksumaan tarvittaessa yhdennetty lähestymistapa, jolla vastataan köyhyydestä eniten kärsivien maantieteellisten alueiden tai suurimmassa syrjintä- tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien kohderyhmien tarpeisiin ja kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytyneisiin yhteisöihin. Ohjelmakautta 2014–2020 koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1304/2013 (4) sisältyy investointeja koskeva Euroopan sosiaalirahaston (ESR) prioriteetti, jossa keskitytään syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomiseen integraatioon, ja jolla täydennetään muita Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI -rahastot) (5),

TOTEAA SEURAAVAA:

TARKOITUS

Tämän suosituksen tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille ohjausta niiden romanien integraatiota edistävien toimenpiteiden vaikuttavuuden lisäämiseksi ja tehostaa niiden romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden tai yhdennettyjen toimenpidekokonaisuuksien täytäntöönpanoa osana laajempia sosiaalisen osallisuuden politiikkoja, joilla pyritään kohentamaan romanien tilannetta ja kuromaan umpeen romanien ja valtaväestön välisiä kuiluja.

Romaniväestön koko ja sen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne poikkeavat huomattavasti toisistaan eri jäsenvaltioissa. Sen vuoksi romanien integraatiota koskevat kansalliset toimintamallit olisi räätälöitävä vastaamaan kulloisiakin erityisolosuhteita ja -tarpeita, esimerkiksi hyväksymällä tai toteuttamalla edelleen politiikkoja, joita laajemmassa yhteydessä sovelletaan syrjäytyneisiin ja muita heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin, kuten romaneihin.

Tässä suosituksessa keskitytään nimenomaisesti romanien integraation edistämistoimenpiteisiin pyrkimättä kuitenkaan jättämään ulkopuolelle muita syrjäytyneitä ja heikossa asemassa olevia väestöryhmiä. Integraatiotoimenpiteiden tulisi perustua samoihin periaatteisiin keskenään vertailukelpoisissa olosuhteissa.

SUOSITTELEE, ETTÄ JÄSENVALTIOT

1.   MERKITTÄVÄT POLIITTISET ASIAKYSYMYKSET

Tulokselliset toimenpiteet

1.1

Toteuttavat romanien täyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi käytännössä tuloksellisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan heidän yhdenvertainen kohtelunsa ja heidän perusoikeuksiensa, kuten koulutuksen, työpaikan, terveydenhuoltopalvelujen ja asunnon saannin, kunnioittaminen. Tämä tavoite voidaan saavuttaa joko yleisten toimenpiteiden tai kohdennettujen toimenpiteiden avulla, mukaan lukien haittoja ehkäisevät tai hyvittävät erityiset toimenpiteet, tai yhdistämällä niitä molempia, kiinnittäen erityistä huomiota sukupuoliulottuvuuteen.

1.2

Toteuttavat toimenpiteitä, jotka voivat perustua sosiaalis-taloudellisiin indikaattoreihin, joita ovat esimerkiksi korkea pitkäaikaistyöttömyys, koulutustaso ja terveyttä koskevat parametrit. Vaihtoehtoisesti toimenpiteissä voidaan keskittyä maantieteellisiin väliinputoaja-alueisiin ja/tai väestöryhmän perusteella eriytyneisiin alueisiin.

Koulunkäyntimahdollisuudet

1.3

Toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä sen takaamiseksi, että romanipoikia ja -tyttöjä kohdellaan yhdenvertaisesti ja että heillä on täysimääräiset mahdollisuudet saada laadukasta yleiskoulutusta ja sen varmistamiseksi, että kaikki romanioppilaat suorittavat vähintään pakollisen koulutuksen (6). Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

a)

poistetaan mahdollinen koulujen eriytyminen;

b)

lopetetaan mahdollinen romanioppilaiden asiaton sijoittaminen erityisopetusta tarjoaviin kouluihin;

c)

vähennetään koulunkäyntinsä kesken jättävien määrää (7) kaikissa koulutusasteissa, muun muassa toisen asteen koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa;

d)

lisätään pääsyä varhaiskasvatukseen ja nostetaan varhaiskasvatuksen laatua muun muassa antamalla tarvittaessa kohdennettua tukea;

e)

tarkastellaan yksittäisten oppilaiden tarpeita ja käsitellään niitä tiiviissä yhteistyössä heidän perheittensä kanssa;

f)

käytetään osallistavia ja räätälöityjä opetus- ja oppimismenetelmiä, muun muassa tukiopetusta oppimisvaikeuksista kärsiville sekä toimenpiteitä luku- ja kirjoitustaidottomuuden torjumiseksi, ja edistetään koulun ulkopuolisen toiminnan saatavuutta ja käyttöä;

g)

kannustetaan vanhempia osallistumaan enemmän koulutyöhön ja parannetaan tarpeen mukaan opettajakoulutusta,

h)

kannustetaan romaneja osallistumaan keski- ja korkea-asteen koulutukseen ja saattamaan se päätökseen;

i)

tarjotaan laajemmin toista mahdollisuutta palata kouluun ja pääsyä aikuiskoulutukseen sekä tuetaan koulutusasteesta toiseen siirtymistä ja työmarkkinoille pääsyä helpottavien taitojen hankintaa.

Työllistymismahdollisuudet

1.4

Toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että romanit saavat yhtäläisen kohtelun työmarkkinoille pääsyssä ja yhtäläiset työllistymismahdollisuudet. Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

a)

tuetaan ensimmäisen työpaikan saamista, ammatillista koulutusta, työssä oppimista, elinikäistä oppimista ja ammattitaidon kehittämistä;

b)

tuetaan itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrittäjyyttä;

c)

annetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää yleistä julkista työnvälitystä yksittäisten työnhakijoiden tukipalvelujen ohella, keskitytään henkilökohtaiseen neuvontaan ja yksilölliseen toimintasuunnitteluun ja edistetään tarvittaessa työllistymismahdollisuuksia siviilihallinnon piirissä

d)

poistetaan työmarkkinoille (takaisin)pääsyn esteitä, myös syrjintää.

Terveydenhuollon saatavuus

1.5

Toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että romaneja kohdellaan yhtäläisesti yleisesti saatavilla oleviin terveydenhuoltopalveluihin pääsyssä (8) yleisten kelpoisuusperusteiden nojalla. Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

a)

poistetaan valtaväestön saatavilla olevan terveydenhuoltojärjestelmän piiriin pääsyn mahdolliset esteet;

b)

parannetaan kansallisten terveydenhuoltopalvelujen yleensä tarjoamien terveystarkastusten, äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen ja perhesuunnittelun sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon saatavuutta;

c)

parannetaan niiden ilmaisten rokotusohjelmien saatavuutta, jotka kohdennetaan lapsiin ja niiden rokotusohjelmien saatavuutta, jotka kohdennetaan erityisesti riskialtteimpiin ryhmiin ja/tai syrjäytyneillä ja/tai etäisillä alueilla asuviin,

d)

lisätään tietoisuutta terveyttä ja terveydenhuoltoa koskevista kysymyksistä.

Asunnon saanti

1.6

Toteuttavat tehokkaita toimia sen takaamiseksi, että romaneja kohdellaan yhtäläisesti asunnon saannissa. Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

a)

poistetaan alueellinen erottelu, ja edistetään eri väestöryhmien asumista samoilla alueilla;

b)

edistetään syrjimätöntä pääsyä sosiaaliseen asumiseen;

c)

tarjotaan leiriytymispaikkoja kiertäville romaneille paikallisten tarpeiden mukaan;

d)

varmistetaan yleishyödyllisten palvelujen (kuten veden, sähkön ja kaasun) saanti ja infrastruktuuriin pääsy asumisen osalta kansallisia oikeudellisia edellytyksiä noudattaen.

1.7

Tarvittaessa varmistavat, että kaupunkien elvyttämishankkeita koskevat paikallisviranomaisten hakemukset sisältävät yhdennettyjä asumistoimenpiteitä syrjäytyneiden yhteisöjen hyväksi.

1.8

Edistävät paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita ja/tai yhdennettyjä alueellisia investointeja, joita tuetaan EIR -rahastoista.

Rahoitus

1.9

Osoittavat riittävästi rahoitusta kansallisten ja paikallisten strategioidensa ja toimintasuunnitelmiensa täytäntöönpanoon ja seurantaan kaikista käytettävissä olevista rahoituslähteistä (paikalliset, kansalliset, unionin ja kansainväliset), jotta romanien integraatiota koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa yleisin tai kohdennetuin toimenpitein.

1.10

Sosiaalisen osallisuuden edistämistä sekä köyhyyden ja syrjinnän torjumista, mukaan lukien muun muassa romanien kaltaisten syrjäytyneiden yhteisöjen sosioekonominen integraatio, olisi helpotettava osoittamalla vähintään 20 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston kokonaisvaroista kussakin jäsenvaltiossa ihmisiin tehtäviin investointeihin asetuksen (EU) N:o 1304/2013 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

1.11

Romaniyhteisöjensä koosta sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä romaniväestön ja valtaväestön välisestä kuilusta ja monien jäsenvaltioiden eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä todetuista haasteista riippuen toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä romanien integraation sisällyttämiseksi kumppanuussopimusten EIR -rahastojen käyttöä (9) vuosina 2014–2020 koskeviin painopisteisiin.

1.12

Parantavat hallinto-, seuranta- ja arviointivalmiuksia EIR -rahastojen teknisellä tuella ja helpottavat kansallisten ja unionin rahastojen käyttöä paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämisen tukemiseen, jotta nämä voivat toteuttaa hankkeita tehokkaasti.

1.13

Kohdentavat romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden tai yhdennettyjen toimenpidekokonaisuuksien täytäntöönpanoon tarkoitetun julkisen rahoituksen romanien erityistarpeisiin tai eniten köyhyydestä tai sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsiville maantieteellisille alueille ja ottavat huomioon sukupuoliulottuvuuden.

2.   MONIALAISET TOIMENPITEET

Syrjinnän torjuminen

2.1

Jatkavat ponnisteluja sen varmistamiseksi, että direktiivin 2000/43/EY noudattamista valvotaan tehokkaasti käytännössä, erityisesti huolehtimalla siitä, että niiden kansalliset, alueelliset ja paikalliset hallinnolliset määräykset eivät ole syrjiviä eivätkä johda väestöryhmien erilläänpitokäytäntöihin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaankuuluvaa oikeuskäytäntöä olisi käytettävä apuna sen varmistamisessa, että tähän liittyvissä määräyksissä ja käytännöissä noudatetaan ihmisoikeuksia.

2.2

Toteuttavat tarvittaessa sekä alue- että paikallistasolla toimenpiteitä romanien erottelun lopettamiseksi. Erottelua torjuviin politiikkoihin ja toimenpiteisiin olisi liitettävä paikallisille virkamiehille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille sekä romaneille itselleen suunnatut asianmukaiset koulutus- ja tiedotusohjelmat, joihin kuuluu koulutusta ja tiedotusta ihmisoikeuksien suojelusta.

2.3

Varmistavat, että pakkohäädöissä noudatetaan täysimääräisesti unionin lainsäädäntöä ja muita kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, kuten Euroopan ihmisoikeussopimusta.

2.4

Toteuttavat toimenpiteitä, joilla torjutaan kaikilla yhteiskunnan aloilla romanien syrjintää ja romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja, joita kutsutaan toisinaan romanivastaisuudeksi. Tällaisiin toimenpiteisiin voivat kuulua seuraavat:

a)

lisätään tietoisuutta romanien integraation eduista sekä romaniyhteisöissä että valtaväestön keskuudessa;

b)

lisätään valtaväestön tietoisuutta yhteiskuntien eri luonteesta ja valveutetaan yleistä mielipidettä romanien kohtaamista osallisuutta koskevista ongelmista, muun muassa tarvittaessa puuttumalla näihin seikkoihin kansalaiskasvatusta koskevissa opetussuunnitelmissa ja opetusmateriaaleissa;

c)

toteutetaan tehokkaita toimenpiteitä romanien vastaisen retoriikan ja vihapuheen torjumiseksi ja puututaan rasistiseen, stereotyyppiseen tai muuten leimaavaan kielenkäyttöön tai muuhun käyttäytymiseen, joka voisi yllyttää romanien syrjintään.

Romanilasten ja -naisten suojelu

2.5

Torjuvat kaikenlaista romanilasten ja -naisten syrjintää, muun muassa moninkertaista syrjintää, ja torjuvat naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, ihmiskauppaa, alaikäisten avioliittoja ja pakkoavioliittoja sekä kerjäämistä, johon osallistuu lapsia, erityisesti valvomalla lainsäädännön noudattamista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki asiaankuuluvat toimijat, muun muassa viranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja romaniyhteisöt, otetaan mukaan tähän toimintaan. Tähän liittyen jäsenvaltioita kannustetaan tekemään rajat ylittävissä tilanteissa keskinäistä yhteistyötä.

Köyhyyden vähentäminen sosiaalisten investointien avulla

2.6

Torjuvat heikossa asemassa olevien, myös romanien, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä investoimalla henkiseen pääomaan ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskeviin politiikkoihin. Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

a)

tuetaan romaneja heidän elämänsä kaikissa vaiheissa alkaen mahdollisimman varhain ja käsitellään järjestelmällisesti niitä riskejä, joita he kohtaavat, esimerkiksi investoimalla laadukkaaseen osallistavaan varhaiskasvatukseen, kohdennettuihin nuorisotakuujärjestelmiin, elinikäiseen oppimiseen ja aktiivista ikääntymistä edistäviin toimenpiteisiin;

b)

harjoitetaan aktivointia edistäviä politiikkoja ja tarjotaan mahdollisuuksia tukemalla (takaisin)pääsyä työmarkkinoille kohdennetuilla tai yleisillä työllisyystukijärjestelmillä ja edistetään osallistavia työmarkkinoita puuttumalla työpaikalla ilmenevään syrjintään;

c)

lisätään kansallisen lainsäädännön mukaisesti heikossa asemassa oleville, myös romaneille, myönnettävien sosiaalietuuksien ja sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja kestävyyttä yhteenliitetymmillä sosiaalipolitiikoilla, yksinkertaistamalla menettelyjä ja torjumalla petoksia ja virheitä; varmistetaan sosiaaliapujärjestelmien käyttö ja tarjotaan riittävä toimeentulotuki niille, joilla on siihen oikeus.

2.7

Romaniväestöjensä koon ja sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen huomioon ottaen harkitsevat romanien integraation ottamista yhdeksi kansallisten uudistusohjelmiensa tai kansallisten sosiaalialan kertomustensa keskeiseksi näkökohdaksi Eurooppa 2020-strategian yhteydessä.

Voimaannuttaminen

2.8

Tukevat romanien aktiivista kansalaisuutta edistämällä heidän yhteiskunnallista, taloudellista, poliittista ja kulttuurista osallistumistaan yhteiskuntaan, myös paikallistasolla, koska romanien aktiivisella osallistumisella myös heidän edustajiensa ja organisaatioidensa kautta on ratkaiseva merkitys heidän elinolojensa parantamisessa sekä heidän sosiaalisen osallisuutensa edistämisessä.

2.9

Silloin, kun se on tarkoituksenmukaista paikallisten integraatiotoimien kannalta, edistävät pätevien romaneihin erikoistuneiden sovittelijoiden koulutusta ja työllistämistä ja käyttävät sovittelua yhtenä toimenpiteenä, jolla puututaan eriarvoisuuteen, jota romanit kohtaavat laadukkaaseen koulutukseen pääsyssä sekä työpaikan, terveydenhuollon ja asunnon saannissa.

2.10

Toteuttavat valistuskampanjoita, jotta romanien keskuudessa voidaan lisätä tietoisuutta heidän oikeuksistaan (erityisesti suhteessa syrjintään ja oikeussuojakeinojen käyttömahdollisuuksiin) ja velvollisuuksistaan kansalaisina.

3.   RAKENTEELLISET TOIMENPITEET

Paikallinen toiminta

3.1

Kunnioittaen alue- ja paikallisviranomaisten toimivaltuuksia kannustavat kyseisiä viranomaisia kehittämään paikallisia toimintasuunnitelmia tai -strategioita tai paikallisia toimenpidekokonaisuuksia sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen laajemmissa puitteissa; niihin voi sisältyä perusuria, vertailuarvoja ja mitattavia tavoitteita romanien integraatiota varten sekä asianmukainen rahoitus.

3.2

Ottavat alue- ja paikallisviranomaiset ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan mukaan kehittämään, toteuttamaan ja seuraamaan kansallisia strategioita tai yhdennettyjä toimenpidekokonaisuuksia sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen laajemmissa puitteissa. Asiaankuuluvat edustajat ja sidosryhmät olisi otettava mukaan kumppanuussopimuksiin ja toimintaohjelmiin, jotka yhteisrahoitetaan EIR -rahastoista. Keskus- ja paikallisviranomaisten olisi toimittava yhteistyössä strategioiden täytäntöönpanemiseksi.

Tätä varten tukevat paikallisviranomaisia, jotta helpotetaan toimenpidekokonaisuuksien täytäntöönpanoa paikallistasolla.

3.3

Pyrkivät paikallistasolla sellaisia romanitaustaisia perheitä koskevaan yhtenäiseen lähestymistapaan, jotka kärsivät monista ongelmista, kuten koulunkäynnin keskeyttämisestä, velkaantumisesta, köyhyydestä ja heikosta terveydestä. Tätä varten voitaisiin vahvistaa paikallisviranomaisten valmiuksia noudattaen samalla vastuunjakoa kussakin jäsenvaltiossa, jotta viranomaiset voivat toimia tehokkaassa yhteistyössä sekä asianomaisten perheiden mutta myös esimerkiksi koulujen, nuorten tukipalvelujärjestöjen, poliisiviranomaisten, kansanterveysjärjestöjen, sosiaalihuollon järjestöjen ja asuntoyhteisöjen kanssa.

Politiikkojen seuranta ja arviointi

3.4

Seuraavat ja arvioivat asianmukaisesti kansallisten strategioiden tai yhdennettyjen toimenpidekokonaisuuksien vaikuttavuutta sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen laajemmissa puitteissa. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi määrittämällä perusuria tai mitattavia tavoitteita tai keräämällä asiaankuuluvaa laadullista tai määrällistä tietoa tällaisten strategioiden tai toimenpiteiden sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista sovellettavan, etenkin henkilötietosuojaa koskevan, kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisesti.

3.5

Käyttävät hyväksi kaikkia asiaan kuuluvia empiirisen sosiaalitutkimuksen tai tiedonkeruun keskeisiä indikaattoreita tai menetelmiä, jotta edistymistä voidaan säännöllisin välein seurata ja arvioida erityisesti paikallistasolla siten, että mahdollistetaan tehokas raportointi romanien tilanteesta jäsenvaltioissa Euroopan unionin perusoikeusviraston mahdollisella tuella.

Tasa-arvoista kohtelua edistävät elimet

3.6

Tukevat tasa-arvoista kohtelua edistävien elinten työtä ja institutionaalisia valmiuksia antamalla niille riittävästi resursseja, jotta ne voivat antaa syrjinnän uhreiksi joutuneille romaneille tehokasta oikeudellista ja oikeusapua.

3.7

Edistävät säännöllistä vuoropuhelua romanien integraatiota edistävien kansallisten yhteysviranomaisten ja tasa-arvoista kohtelua edistävien kansallisten elinten välillä.

Romanien integraatiota edistävät kansalliset yhteysviranomaiset

3.8

Antavat romanien integraatiota edistäville kansallisille yhteysviranomaisille riittävät valtuudet ja niiden tehtävää vastaavat resurssit, jotta ne voivat tehokkaasti koordinoida romanien integraatiota edistävien politiikkojen monialaista seurantaa niiden täytäntöönpanoa varten, noudattaen samalla vastuunjakoa kussakin jäsenvaltiossa.

3.9

Ottavat romanien integraatiota edistävät kansalliset yhteysviranomaiset mukaan asiaankuuluvien politiikkojen kehittämistä, rahoitusta ja toteutusta koskeviin päätöksentekoprosesseihin. Romanien integraatiota edistävien kansallisten yhteysviranomaisten olisi helpotettava romanien kansalaisyhteiskunnan osallistumista romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden ja paikallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon.

Valtioiden rajat ylittävä yhteistyö

3.10

Kannustavat kehittämään valtioiden rajat ylittäviä yhteistyömuotoja kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla ja osallistumaan niihin aktiivisesti, poliittisten aloitteiden ja erityisesti hankkeiden sekä kahden- tai monenvälisten sopimusten avulla, jotta voidaan

a)

koordinoida kysymyksiä, jotka liittyvät rajat ylittävään romanien liikkuvuuteen unionissa; ja

b)

tukea vastavuoroista oppimista ja hyvien toimintatapojen monentamista esimerkiksi rakennerahastoja hallinnoivien viranomaisten yhteistyöllä tavoitteena suunnitella tuloksellisia romanien integraatiotoimia.

3.11

Edellä 3.10 kohdassa mainitulla valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä olisi täydennettävä toimenpiteitä, joita toteutetaan romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden ja yhdennettyjen toimenpidekokonaisuuksien yhteydessä sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen laajemmissa puitteissa ja kaikkien olemassa olevien jäsenvaltioiden välisten yhteistyösopimusten, kuten Tonava-strategian, sekä muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), puitteissa.

4.   RAPORTOINTI JA JATKOTOIMET

4.1.

Ilmoittavat toimenpiteet, jotka toteutetaan tämän suosituksen mukaisesti komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016.

4.2.

Tämän jälkeen ilmoittavat komissiolle vuosittain kaikki uudet toteutetut toimenpiteet kunkin vuoden lopussa sekä tiedot edistymisestä, jota on saatu aikaan romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden tai yhdennettyjen toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisessa sosiaalista osallistamista koskevien politiikkojen laajemmissa puitteissa.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA

5.1

Varmistamaan, että se käyttää jäsenvaltioiden toimittamia tietoja avuksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavien, romanien integraatiota edistävien strategioiden täytäntöönpanoa koskevien vuosikertomustensa valmistelussa ja Eurooppa 2020 -strategian eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisten suositusten muotoilussa.

5.2

Tältä pohjalta seuraamaan tarkoin tilannetta ja arvioimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2019 tarvetta tarkistaa tätä suositusta ja saattaa se ajan tasalle.

Tehty Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. PABEDINSKIENĖ


(1)  Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470).

(5)  ERI -rahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

(6)  Lapsen oikeus saada opetusta on vahvistettu lapsen oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 28 artiklassa.

(7)  Katso neuvoston suositus, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2011, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista (EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1). Eräs Eurooppa-neuvoston hyväksymä Eurooppa 2020 -strategian yleistavoite on vähentää koulunkäynnin keskeyttävien osuus alle 10 prosenttiin ja varmistaa, että vähintään 40 prosenttia nuorista suorittaa korkea-asteen tutkinnon tai vastaavan.

(8)  Tämä suositus ei rajoita direktiivin 2004/38/EY niiden säännösten soveltamista, joissa edellytetään, että unionissa liikkuvilla unionin kansalaisilla ”on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat niin, että he eivät oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle, ja kattava sairausvakuutusturva vastaanottavassa jäsenvaltiossa”.

(9)  EAKR:ää voidaan käyttää terveydenhuollon, koulutuksen ja asumisen alan infrastruktuurihankkeiden tukemiseen.


Top