Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32008R1272

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008 , aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUVL L 353, 31.12.2008, p. 1–1355 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 01/02/2025

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2008/1272/oj

31.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 353/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1272/2008,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,

aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa ihmisen terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso sekä kemiallisten aineiden, seosten ja tiettyjen erityisten esineiden vapaa liikkuvuus ja samalla parantaa kilpailukykyä ja edistää innovaatioita.

(2)

Aineiden, seosten ja kyseisten esineiden sisämarkkinoiden tehokas toiminta yhteisössä voidaan saavuttaa ainoastaan, jos niitä koskevat vaatimukset eivät eroa merkittävästi toisistaan eri jäsenvaltioissa.

(3)

Aineiden ja seosten luokitus- ja merkintäkriteereitä koskevaa lainsäädäntöä lähennettäessä olisi varmistettava ihmisen terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso tavoitteena kestävä kehitys.

(4)

Aineiden ja seosten kauppa on merkittävä asia sisämarkkinoiden lisäksi myös maailmanmarkkinoilla. Yritysten olisi näin ollen hyödyttävä luokitus- ja merkintäsääntöjen maailmanlaajuisesta yhdenmukaistamisesta sekä yhtäältä kaupan pitämiseen ja käyttöön liittyvien luokitus- ja merkintäsääntöjen ja toisaalta kuljetuksiin liittyvien luokitus- ja merkintäsääntöjen välisestä vastaavuudesta.

(5)

Luokitusten ja merkintöjen yhdenmukaistettuja kriteerejä on valmisteltu huolellisesti 12 vuoden ajan kansainvälisellä tasolla Yhdistyneiden Kansakuntien (YK:n) puitteissa maailmanlaajuisen kaupankäynnin helpottamiseksi ja samalla ihmisen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi, ja tämän työn tuloksena on syntynyt kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä (Globally Harmonised System of Classification and Labelling of Chemicals), jäljempänä ’GHS’.

(6)

Ennen tämän asetuksen antamista on annettu useita julistuksia, joissa yhteisö on vahvistanut aikomuksensa osallistua luokitusta ja merkintöjä koskevien kriteerien maailmanlaajuiseen yhdenmukaistamiseen sekä YK:n tasolla että sisällyttämällä kansainvälisesti sovitut GHS-kriteerit yhteisön lainsäädäntöön.

(7)

Yrityksille koituvat edut lisääntyvät, kun yhä useammat maailman maat ottavat GHS-kriteerit käyttöön lainsäädännössään. Yhteisön olisi oltava tämän prosessin kärjessä muiden maiden kannustamiseksi seuraamaan esimerkkiä kilpailuedun luomiseksi teollisuudelle yhteisön toimialueella.

(8)

Siksi on erittäin tärkeää, että aineiden, seosten ja tiettyjen erityisten esineiden luokitusta ja merkintöjä koskevat säännökset ja kriteerit yhdenmukaistetaan yhteisössä niin, että otetaan huomioon GHS:n luokituskriteerit ja merkintäsäännöt, mutta hyödynnetään myös 40 vuoden aikana saatu kokemus yhteisön nykyisen kemikaalilainsäädännön soveltamisesta ja pidetään yllä suojelun taso, joka on saavutettu yhdenmukaistetun luokitus- ja merkintäjärjestelmän avulla, ottamalla mukaan toistaiseksi vielä GHS:ään kuulumattomia yhteisön vaaraluokkia sekä nykyisiä merkintä- ja pakkaamissääntöjä.

(9)

Tämän asetuksen soveltaminen ei kuitenkaan saisi rajoittaa yhteisön kilpailusääntöjen täysimääräistä soveltamista.

(10)

Tämän asetuksen tarkoituksena olisi oltava sen määritteleminen, mitkä aineiden ja seosten ominaisuudet aiheuttavat niiden vaaralliseksi luokituksen, jotta aineiden ja seosten vaarat voidaan asianmukaisesti tunnistaa ja niistä voidaan tiedottaa. Huomioon olisi otettava sekä fysikaaliset että ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat vaarat, mukaan luettuna vaarallisuus otsonikerrokselle.

(11)

Tätä asetusta olisi yleisesti ottaen sovellettava kaikkiin yhteisön alueella toimitettaviin aineisiin ja seoksiin, paitsi jos muussa yhteisön lainsäädännössä säädetään erityisistä luokitus- ja merkintäsäännöistä; tällaisia säädöksiä ovat kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annettu neuvoston direktiivi 76/768/ETY (3), tietyistä eläinten ruokinnassa käytettävistä tuotteista 30 päivänä kesäkuuta 1982 annettu neuvoston direktiivi 82/471/ETY (4), elintarvikkeissa sallittuja aromeja ja niiden valmistusaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 22 päivänä kesäkuuta 1988 annettu neuvoston direktiivi 88/388/ETY (5), elintarvikkeissa sallittuja lisäaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annettu neuvoston direktiivi 89/107/ETY (6), aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä kesäkuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/385/ETY (7), lääkinnällisistä laitteista 14 päivänä kesäkuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/42/ETY (8), in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista 27 päivänä lokakuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/79/EY (9), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2232/96 mukaisesti laaditun, elintarvikkeissa käytettyjä aromiaineita koskevan luettelon hyväksymisestä 23 päivänä helmikuuta 1999 tehty komission päätös 1999/217/EY (10), eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY (11), ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY (12), elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 (13) ja eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1831/2003 (14), tai kun on kyse aineiden ja seosten kuljetuksista ilmassa, merillä, maanteillä, rautateillä tai sisävesillä.

(12)

Tässä asetuksessa käytettävien termien ja määritelmien olisi oltava yhdenmukaiset niiden termien ja määritelmien kanssa, jotka sisältyvät kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) 18 päivänä joulukuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1907/2006 (15) sekä kuljetuksia koskeviin sääntöihin, sekä niiden määritelmien kanssa, jotka on täsmennetty YK:n tasolla GHS:ssä, jotta voidaan varmistaa kemikaalilainsäädännön mahdollisimman johdonmukainen soveltaminen yhteisössä kansainvälisen kaupan yhteydessä. Tässä asetuksessa olisi samasta syystä säädettävä GHS:ssä täsmennetyistä vaaraluokista.

(13)

Etenkin on tarkoituksenmukaista sisällyttää asetukseen ne GHS:ssä määritetyt vaaraluokat, joissa otetaan erityisesti huomioon, että aineiden ja seosten aiheuttamiin fysikaalisiin vaaroihin vaikuttaa jossakin määrin se, millä tavalla ne vapautuvat.

(14)

Tässä asetuksessa määritellyllä termillä ’seos’ (mixture) olisi oltava sama merkitys kuin termillä ’valmiste’ (preparation), jota on aikaisemmin käytetty yhteisön lainsäädännössä.

(15)

Tällä asetuksella olisi korvattava vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä kesäkuuta 1967 annettu neuvoston direktiivi 67/548/ETY (16) sekä vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 31 päivänä toukokuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY (17). Asetuksessa olisi säilytettävä mainituissa direktiiveissä säädetty ihmisen terveyden ja ympäristön suojelun nykyinen yleinen taso. Siksi asetuksessa olisi säilytettävä eräitä vaaraluokkia, jotka kuuluvat kyseisten direktiivien soveltamisalaan mutta eivät vielä GHS:ään.

(16)

Päävastuun aineiden ja seosten vaarallisuuden tunnistamisesta ja niiden luokitusta koskevista päätöksistä olisi oltava aineiden ja seosten valmistajilla, maahantuojilla ja jatkokäyttäjillä riippumatta siitä, sovelletaanko heihin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 vaatimuksia. Jatkokäyttäjien olisi voitava käyttää luokitusvelvollisuuksiaan täyttäessään aineelle tai seokselle luokitusta, jonka toimitusketjun toimija on määritellyt tämän asetuksen mukaisesti, edellyttäen, että he eivät muuta aineen tai seoksen koostumusta. Päävastuun niiden aineiden luokituksesta, joita ei saateta markkinoille ja jotka on rekisteröitävä tai joista on ilmoitettava asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti, olisi oltava valmistajilla, esineiden tuottajilla ja maahantuojilla. Olisi kuitenkin voitava säätää kaikkein vaarallisimpiin luokkiin kuuluvien aineiden sekä tapauskohtaisesti muiden aineiden yhdenmukaisesta luokituksesta, ja sellaisten aineiden tai sellaisia aineita sisältävien seosten kaikkien valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien olisi sovellettava tätä luokitusta.

(17)

Kun aineen luokitus on päätetty yhdenmukaistaa tietyn vaaraluokan tai vaaraluokan jaottelun mukaan sisällyttämällä nimike tämän asetuksen liitteessä VI olevaan 3 osaan tai tarkistamalla kyseistä nimikettä, aineen valmistajan, maahantuojan ja jatkokäyttäjän olisi käytettävä tätä yhdenmukaistettua luokitusta ja tehtävä luokitus itse vain sellaisten vaaraluokkien ja vaaraluokkien jaottelujen osalta, joita ei ole yhdenmukaistettu.

(18)

Jotta asiakkaat varmasti saisivat tiedon vaaroista, aineiden ja seosten toimittajien olisi varmistettava, että ne merkitään ja pakataan tämän asetuksen mukaisesti ennen niiden markkinoille saattamista, määritetyn luokituksen mukaan. Jatkokäyttäjien olisi velvollisuuksiaan täyttäessään voitava käyttää sitä aineen tai seoksen luokitusta, jonka toimitusketjun toimija on määritellyt tämän asetuksen mukaisesti, edellyttäen, että he eivät muuta aineen tai seoksen koostumusta, ja jakelijoiden olisi voitava käyttää sitä aineen tai seoksen luokitusta, jonka toimitusketjun toimija on määritellyt tämän asetuksen mukaisesti.

(19)

Jotta varmistettaisiin, että tietoa seoksiin sisältyvistä vaarallisista aineista on saatavilla silloin, kun seokset sisältävät vähintään yhtä vaaralliseksi luokiteltua ainetta, merkinnöissä on tarvittaessa annettava täydentäviä tietoja.

(20)

Aineen tai seoksen valmistajaa, maahantuojaa tai jatkokäyttäjää ei pitäisi velvoittaa tuottamaan uutta toksikologista tai ekotoksikologista tietoa luokitusta varten, mutta hänen olisi tunnistettava kaikki kyseisen aineen tai seoksen vaaroja koskevat saatavilla olevat tiedot ja arvioitava niiden laatu. Valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän olisi otettava huomioon myös ihmistä koskevat aiemmat tiedot, kuten altistuneita väestöryhmiä koskevat epidemiologiset tutkimukset sekä onnettomuuksista tai työperäisestä altistumisesta aiheutuneita vaikutuksia koskevat tiedot tai kliinisistä tutkimuksista saadut tiedot. Valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän olisi verrattava näitä tietoja vaaraluokkien ja niiden jaottelujen kriteereihin voidakseen päätellä, onko aine tai seos luokiteltava vaaralliseksi.

(21)

Aineen tai seoksen luokitus voidaan tehdä saatavilla olevien tietojen perusteella, mutta tämän asetuksen soveltamiseksi käytettävien tietojen olisi mieluiten oltava asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 tarkoitettujen testimenetelmien, kuljetuksia koskevien säännösten tai tietojen validointia koskevien kansainvälisten periaatteiden tai menettelyjen mukaisesti tuotettuja, jotta voidaan varmistaa tulosten laatu ja vertailukelpoisuus sekä johdonmukaisuus muiden kansainvälisten tai yhteisön tason vaatimusten kanssa. Samoja testimenetelmiä, säännöksiä, periaatteita ja menettelyjä olisi noudatettava, kun valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä päättää tuottaa uusia tietoja.

(22)

Seosten vaarojen tunnistuksen helpottamiseksi valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien olisi käytettävä tunnistamisen perusteena itse seosta koskevia tietoja, kun niitä on saatavilla, lukuun ottamatta seoksia, jotka sisältävät syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisia aineita, tai kun arvioidaan biohajoavuus- tai bioakkumulaatio-ominaisuuksia vaaraluokassa ”vesiympäristölle vaarallinen”. Koska seoksen aiheuttamia vaaroja ei voida riittävän hyvin arvioida pelkästään seoksen itsensä perusteella, näissä tapauksissa olisi vaaran tunnistamisen perusteena yleensä käytettävä seoksen sisältämiä yksittäisiä aineita koskevia tietoja.

(23)

Jos käytettävissä on riittävästi tietoa samankaltaisista testatuista seoksista ja merkityksellisistä seosten aineosista, voidaan testaamattoman seoksen vaaralliset ominaisuudet määrittää käyttämällä tiettyjä sääntöjä, joita kutsutaan päättelysäännöiksi. Näiden sääntöjen avulla voidaan luonnehtia seoksen vaarat seosta testaamatta käyttämällä hyväksi samankaltaisista testatuista seoksista saatavilla olevia tietoja. Kun itse seoksesta ei ole käytettävissä tutkimustietoja tai tiedot ovat riittämättömät, valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien olisi noudatettava päättelysääntöjä kyseisten seosten luokituksen tulosten riittävän vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

(24)

Tietyt toimialat voivat perustaa verkostoja, jotka helpottavat tietojen vaihtoa ja kokoavat asiantuntemusta tietojen, tutkimustietojen, todistusnäyttöjen ja päättelysääntöjen arvioinnissa. Tällaiset verkostot voivat tukea kyseisten toimialojen valmistajia, maahantuojia ja jatkokäyttäjiä sekä erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) niiden täyttäessä tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan. Verkostoja voidaan hyödyntää myös tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen ilmoitusvelvoitteiden täyttämisen yksinkertaistamiseksi. Toimittajien, jotka hyödyntävät tällaista tukea, olisi oltava täysin vastuussa tämän asetuksen mukaisten luokitus-, merkintä- ja pakkaamisvelvollisuuksiensa täyttämisestä.

(25)

Eläinten suojelu, joka kuuluu kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 24 päivänä marraskuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/609/ETY (18) soveltamisalaan, on erittäin tärkeää. Siksi aineiden tai seosten valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän, joka päättää tuottaa tietoa tämän asetuksen soveltamista varten, olisi ensin harkittava muita keinoja kuin direktiivin 86/609/ETY soveltamisalaan kuuluvia eläinkokeita. Kokeet kädellisillä eläimillä tämän asetuksen soveltamiseksi olisi kiellettävä.

(26)

Testimenetelmien vahvistamisesta kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun asetuksen (EY) N:o 1907/2006 nojalla 30 päivänä toukokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 440/2008 (19) säädettyjä testimenetelmiä tarkastellaan ja parannetaan säännöllisesti selkärankaisilla tehtävien kokeiden sekä kokeissa käytettävien eläinten määrän vähentämiseksi. Komission yhteisen tutkimuskeskuksen Euroopan vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskus (ECVAM) on keskeisessä asemassa vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien tieteellisen arvioinnin ja validoinnin osalta.

(27)

Tämän asetuksen luokitusta ja merkintöjä koskevissa kriteereissä olisi otettava niin suurelta osin kuin mahdollista huomioon vaihtoehtoisten menetelmien edistäminen aineiden ja seosten vaarojen arvioinnissa sekä velvoite tuottaa tietoa aineiden ja seosten sisäisistä ominaisuuksista muilla keinoin kuin direktiivissä 86/609/ETY tarkoitettujen eläinkokeiden avulla asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti. Tulevat kriteerit eivät saisi muodostua esteeksi tälle tavoitteelle ja sitä vastaaville kyseisen asetuksen mukaisille velvoitteille, eivätkä ne saisi missään olosuhteissa johtaa eläinkokeiden käyttöön silloin, kun vaihtoehtoiset kokeet ovat riittäviä luokitusta ja merkintöjä varten.

(28)

Luokitusta varten ei pitäisi tuottaa tietoa suorittamalla kokeita ihmisillä. Saatavilla olevat luotettavat epidemiologiset tiedot ja kokemukset aineiden ja seosten vaikutuksista ihmisiin (esimerkiksi työperäiset tiedot ja onnettomuustietokannoista saatavat tiedot) olisi otettava huomioon, ja ne voidaan asettaa etusijalle eläinkokeista saatuihin tietoihin nähden, kun ne osoittavat vaaroja, joita eläinkokeissa ei ole todettu. Eläinkokeista saatuja tuloksia olisi verrattava ihmisillä saatuihin tietoihin, ja asiantuntija-arvioita olisi käytettävä ihmisen terveyden parhaan mahdollisen suojan varmistamiseksi, kun arvioidaan sekä eläimillä että ihmisillä saatuja tietoja.

(29)

Fysikaalisia vaaroja koskevien uusien tietojen tuottaminen olisi aina suotavaa, paitsi jos tiedot ovat jo saatavilla tai jos tässä asetuksessa säädetään poikkeuksesta.

(30)

Testit, jotka tehdään ainoastaan tämän asetuksen soveltamiseksi, olisi tehtävä aineella tai seoksella, joka on yhdessä tai useammassa sellaisessa muodossa tai fysikaalisessa olomuodossa, jossa aine tai seos saatetaan markkinoille ja jossa sitä voidaan kohtuudella olettaa käytettävän. Tämän asetuksen soveltamiseksi olisi kuitenkin voitava käyttää sellaisten testien tuloksia, jotka on tehty muiden säännösten vaatimusten noudattamiseksi, mukaan luettuna kolmansien maiden vahvistamat vaatimukset, vaikka näitä testejä ei olisikaan tehty aineella tai seoksella, joka on yhdessä tai useammassa sellaisessa muodossa tai fysikaalisessa olomuodossa, jossa se saatetaan markkinoille tai jossa sitä voidaan kohtuudella olettaa käytettävän.

(31)

Jos testejä tehdään, niissä olisi tarvittaessa noudatettava direktiivissä 86/609/ETY säädettyjä asiaan liittyviä koe-eläinten suojelua koskevia vaatimuksia, ja ekotoksikologisten ja toksikologisten testien osalta hyviä laboratoriokäytäntöjä, joista säädetään hyvän laboratoriokäytännön periaatteiden noudattamista kemiallisten aineiden kokeissa ja periaatteiden noudattamisen todentamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 11 päivänä helmikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/10/EY (20).

(32)

Eri vaaraluokista ja niiden jaotteluja koskevista luokituskriteereistä olisi säädettävä liitteessä, johon olisi myös sisällyttävä lisäsäännökset kriteerien täyttämisestä.

(33)

Tietojen soveltaminen vaaraluokkien kriteereihin ei aina ole yksinkertaista ja helppoa, ja valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien olisikin riittävän hyvien tulosten saavuttamiseksi arvioitava todistusnäyttö asiantuntijalausuntojen perusteella.

(34)

Valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän olisi määritettävä aineelle erityiset aineiden pitoisuusrajat tässä asetuksessa tarkoitettujen kriteerien mukaisesti edellyttäen, että valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä kykenee perustelemaan raja-arvot ja tekee asianmukaisen ilmoituksen Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’. Erityisiä pitoisuusrajoja ei kuitenkaan pidä asettaa yhdenmukaistetuille vaaraluokille tai vaaraluokan jaotteluille tämän asetuksen liitteenä oleviin yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä koskeviin taulukoihin sisältyviä aineita varten. Kemikaaliviraston olisi annettava erityisten pitoisuusrajojen asettamista koskevia ohjeita. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi tarvittaessa olisi kuitenkin sisällytettävä myös erityiset pitoisuusrajat, kun on kyse yhdenmukaistetuista luokituksista. Erityisten pitoisuusrajojen olisi oltava ensisijaisia kaikkiin muihin luokituksessa käytettäviin pitoisuusrajoihin nähden.

(35)

Valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän on määritettävä tässä asetuksessa tarkoitettujen kriteerien mukaisesti aineiden kertoimet (M-kertoimet) niiden aineiden osalta, jotka on luokiteltu vesiympäristölle välittömästi vaarallisiksi luokkaan 1 tai kroonisesti vaarallisiksi luokkaan 1. Kemikaaliviraston olisi annettava M-kertoimien asettamista koskevia ohjeita.

(36)

Suhteellisuuden ja toimivuuden vuoksi olisi sekä tunnistetuille epäpuhtauksille, lisäaineille ja aineiden yksittäisille aineosille että seosten sisältämille aineille määriteltävä yleiset raja-arvot ja täsmennettävä, milloin niitä koskevat tiedot olisi otettava huomioon aineiden ja seosten vaaraluokitusta määritettäessä.

(37)

Seosten luokittelussa olisi otettava huomioon saatavilla olevat tiedot synergistisistä ja antagonistisista vaikutuksista.

(38)

Valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien olisi arvioitava uudelleen niiden aineiden tai seosten luokitukset, jotka he saattavat markkinoille, jos he saavat uusia riittäviä ja luotettavia tieteellisiä tai teknisiä tietoja, jotka voivat vaikuttaa näihin luokituksiin, tai, jos he muuttavat seostensa koostumusta, varmistettava, että luokitus perustuu ajantasaisiin tietoihin, paitsi jos on olemassa riittävästi näyttöä siitä, että luokitus ei muuttuisi. Toimittajien olisi saatettava varoitusetiketit ajan tasalle vastaavasti.

(39)

Vaarallisiksi luokitellut aineet ja seokset olisi merkittävä ja pakattava luokituksensa vaatimalla tavalla niin, että asianmukainen suojelu varmistetaan ja vastaanottajat saavat oleelliset tiedot aineen tai seoksen vaaroista ja kiinnittävät niihin huomiota.

(40)

Aineiden ja seosten vaaroista viestitetään kahdella tässä asetuksessa tarkoitetulla välineellä: varoitusetiketillä sekä käyttöturvallisuustiedotteella, josta säädetään asetuksessa (EY) N:o 1907/2006. Näistä kahdesta varoitusetiketti on ainoa keino viestittää vaaroista kuluttajille, mutta lisäksi sillä voidaan kiinnittää työntekijöiden huomio käyttöturvallisuustiedotteissa annettuihin kattavampiin aineita ja seoksia koskeviin tietoihin. Koska käyttöturvallisuustiedotteita koskevat säännökset sisältyvät asetukseen (EY) N:o 1907/2006, jonka mukaan käyttöturvallisuustiedote on pääasiallinen viestintäväline aineiden toimitusketjun sisällä, kyseisiä säännöksiä ei ole tarpeen toistaa tässä asetuksessa.

(41)

Sen varmistamiseksi, että kuluttajille annetaan asianmukaisia ja kattavia tietoja kemikaalien ja seosten vaaroista ja turvallisesta käytöstä, internetsivujen ja maksuttomien puhelinnumeroiden käyttöä ja levittämistä olisi edistettävä, erityisesti annettaessa tietoja erityisistä pakkaustyypeistä.

(42)

Työntekijät ja kuluttajat kaikkialla maailmassa hyötyisivät merkintöihin perustuvasta maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetusta vaaraviestintäjärjestelmästä. Varoitusetikettiin sisällytettävät osat olisi sen vuoksi määriteltävä GHS:ään keskeisesti kuuluvien varoitusmerkkien, huomiosanojen, vaaralausekkeiden ja turvalausekkeiden mukaisesti. Varoitusetikettiin saisi liittää mahdollisimman vähän muita tietoja, eivätkä ne saisi asettaa pääasiallisia merkintöjä kyseenalaiseksi.

(43)

On olennaisen tärkeää, että markkinoille saatetut aineet ja seokset ovat helposti tunnistettavissa. Kemikaaliviraston olisi yritysten pyynnöstä ja silloin, kun se on tarpeen, kuitenkin sallittava yritysten esittää tiettyjen aineiden kemiallinen identiteetti tavalla, joka ei vaaranna yritysten liikesalaisuuksia. Jos kemikaalivirasto epää pyynnön, tähän päätökseen olisi voitava hakea muutosta tämän asetuksen mukaisesti. Muutoksenhaulla olisi oltava lykkäävä vaikutus, niin että luottamukselliset tiedot, joiden osalta pyyntö on esitetty, eivät esiinny varoitusetiketissä silloin, kun muutoksenhaku on vireillä.

(44)

Kansainvälisen teoreettisen ja sovelletun kemian liitolla (IUPAC) on vakiintunut asema kemian alan nimikkeistöjen ja termistön maailmanlaajuisena asiantuntijana. Aineiden tunnistaminen niiden IUPAC-nimen perusteella on laajalti käytössä kaikkialla maailmassa, ja kyseinen nimikkeistö on perusstandardi aineiden tunnistamiselle kansainvälisissä ja monikielisissä yhteyksissä. Näistä syistä on tarkoituksenmukaista käyttää IUPAC-nimiä tätä asetusta sovellettaessa.

(45)

Chemical Abstracts Service (CAS) on kehittänyt järjestelmän, jolla aine lisätään CAS-rekisteriin ja sille annetaan ainutkertainen CAS-numero. CAS-numeroita käytetään lähdeteoksissa, tietokannoissa ja säännöstenmukaisuutta koskevissa asiakirjoissa kautta maailman aineiden tunnistamiseksi ja kemiallisten nimien moniselitteisyyden välttämiseksi. Näistä syistä on tarkoituksenmukaista käyttää CAS-numeroita tätä asetusta sovellettaessa.

(46)

Jotta varoitusetiketit sisältäisivät vain kaikkein keskeisimmät tiedot, olennaisimmat merkinnät olisi valittava ensisijaisuusperiaatteiden mukaisesti silloin, kun aineella tai seoksella on useita vaarallisia ominaisuuksia.

(47)

Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (21) ja biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (22) olisi oltava edelleen täysimääräisesti sovellettavissa kaikkiin kyseisten direktiivien soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin.

(48)

Sellaisia ilmaisuja kuin ”myrkytön”, ”vaaraton”, ”ympäristöystävällinen” tai ”ekologinen” tai muita lausekkeita, jotka antavat ymmärtää, että aine tai seos ei ole vaarallinen, tai mitä tahansa muita aineen tai seoksen luokituksen kanssa ristiriitaisia lausekkeita ei saisi esiintyä aineen tai seoksen varoitusetiketissä tai pakkauksessa.

(49)

Aineet ja seokset, varsinkin yleiseen kulutukseen tarkoitetut aineet ja seokset, olisi toimitettava pakkauksissa, joissa on tarvittavat merkinnät. Tarvittavien tietojen antaminen ammattikäyttäjien kesken, myös pakkaamattomista aineista ja seoksista, varmistetaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 säännöksillä. Poikkeustapauksissa aineet ja seokset voidaan kuitenkin toimittaa yleiseen kulutukseen myös pakkaamattomina. Tarvittaessa pakkausmerkintöjä koskevat tiedot olisi toimitettava yleiseen kulutukseen muilla tavoin, kuten laskussa.

(50)

Varoitusetiketteihin sisältyvien tietojen ymmärrettävyyden varmistamiseksi olisi annettava säännöt, jotka koskevat varoitusetikettien käyttämistä ja tietojen sijoittelua.

(51)

Vaarallisten aineiden ja seosten toimitusten turvallisuuden varmistamiseksi tähän asetukseen olisi sisällyttävä pakkaamista koskevat yleiset säännöt.

(52)

Viranomaisten resurssit olisi kohdistettava terveyden ja ympäristön kannalta eniten huolta aiheuttaviin aineisiin. Siksi olisi annettava säännökset, joiden nojalla toimivaltaiset viranomaiset ja valmistajat, maahantuojat ja jatkokäyttäjät voivat esittää kemikaalivirastolle ehdotuksia sellaisten aineiden yhdenmukaistetusta luokituksesta ja merkinnöistä, jotka on luokiteltu syöpää aiheuttaviksi, sukusolujen perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluviksi aineiksi, hengitysteitä herkistäviksi aineiksi tai tapauskohtaisesti muiden vaikutusten vuoksi. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi myös voitava tehdä ehdotuksia kasvinsuojeluaineissa ja biosidivalmisteissa käytettävien tehoaineiden yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä varten. Kemikaaliviraston olisi annettava ehdotuksesta lausuntonsa ja asianosaisilla olisi oltava mahdollisuus esittää siitä huomautuksia. Komission olisi annettava ehdotus päätökseksi lopullisesta luokituksesta ja merkinnöistä.

(53)

Jotta otettaisiin täysimääräisesti huomioon direktiivin 67/548/ETY yhteydessä tehty työ ja saadut kokemukset, myös direktiivin 67/548/ETY liitteessä I olevaan luetteloon sisältyvät tiettyjen aineiden luokitukset ja merkinnät, kaikki nykyiset yhdenmukaistetut luokitukset olisi uusia kriteerejä käyttämällä muunnettava uusiksi yhdenmukaistetuiksi luokituksiksi. Lisäksi koska tämän asetuksen soveltaminen lykkääntyy ja direktiivin 67/548/ETY kriteerien mukaiset yhdenmukaistetut luokitukset pätevät aineiden ja seosten luokitukseen siirtymäaikana, kaikki nykyiset yhdenmukaistetut luokitukset olisi myös sisällytettävä muuttamattomina tämän asetuksen liitteisiin. Kun luokitusten kaikkiin tuleviin yhdenmukaistuksiin sovelletaan tätä asetusta, vältetään se, että saman aineen yhdenmukaistettu luokitus nykyisten ja uusien kriteerien mukaisesti olisi epäjohdonmukainen.

(54)

Aineiden ja seosten sisämarkkinoiden tehokkaan toimivuuden sekä ihmisen terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason varmistamiseksi olisi vahvistettava luokitusten ja merkintöjen luetteloa koskevat säännöt. Kaikkien markkinoille saatettujen rekisteröityjen tai vaarallisten aineiden luokitukset ja merkinnät olisi sen vuoksi ilmoitettava kemikaalivirastolle luetteloon liittämistä varten.

(55)

Kemikaaliviraston olisi tutkittava mahdollisuuksia yksinkertaistaa ilmoitusmenettelyä edelleen ottaen huomioon erityisesti pk-yritysten tarpeet.

(56)

Saman aineen eri valmistajien ja maahantuojien olisi pyrittävä kaikin tavoin sopimaan yhdestä luokituksesta, paitsi niiden vaaraluokkien ja vaaraluokkien jaottelujen osalta, jotka ovat kyseisen aineen yhdenmukaistetun luokituksen mukaisia.

(57)

Ihmisten yleensä ja erityisesti tiettyjen aineiden kanssa tekemisiin joutuvien henkilöiden yhdenmukaisen suojelun tason sekä luokitukseen ja merkintöihin perustuvan muun yhteisön lainsäädännön moitteettoman toiminnan varmistamiseksi olisi mahdollisuuksien mukaan kirjattava erityiseen luetteloon tietyn aineen useiden valmistajien ja tuojien sopima, tämän asetuksen mukainen luokitus sekä yhteisön tasolla tehdyt päätökset tiettyjen aineiden luokituksen ja merkintöjen yhdenmukaistamisesta.

(58)

Luokitusten ja merkintöjen luetteloon sisältyvien tietojen saatavuuden ja suojelun olisi vastattava tietojen saatavuudelle ja suojelulle asetuksella (EY) N:o 1907/2006 säädettyä tasoa etenkin silloin, kun on kyse tiedoista, joiden luovuttaminen vaarantaisi asianosaisten liiketaloudelliset edut.

(59)

Jäsenvaltioiden olisi nimettävä toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä koskevista ehdotuksista, sekä viranomaiset, jotka vastaavat tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden täytäntöönpanon valvonnasta. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tehokkaita seuranta- ja valvontatoimenpiteitä tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi.

(60)

On tärkeää antaa toimittajille ja muille asianosaisille, erityisesti pk-yrityksille, neuvontaa niistä tehtävistä ja velvollisuuksista, joita kullekin on asetettu tämän asetuksen nojalla. Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 nojalla jo perustetut kansalliset neuvontapalvelut voivat toimia tämän asetuksen mukaisina kansallisina neuvontapalveluina.

(61)

Jotta tällä asetuksella perustettu järjestelmä toimisi tehokkaasti, yhteistyön ja koordinoinnin olisi oltava tiivistä jäsenvaltioiden, kemikaaliviraston ja komission välillä.

(62)

Vaarallisia aineita ja seoksia koskevia tietoja käsittelevien yhteystahojen perustamiseksi jäsenvaltioiden olisi tämän asetuksen soveltamisesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien viranomaisten lisäksi nimettävä elimiä, jotka vastaavat sellaisten tietojen vastaanottamisesta, jotka liittyvät terveyteen ja aineiden kemialliseen koostumukseen, aineosiin ja ominaisuuksiin, mukaan lukien aineet, joiden osalta vaihtoehtoisen kemiallisen nimen käyttäminen on sallittu tämän asetuksen mukaisesti.

(63)

Vastuussa olevat elimet voivat jäsenvaltion pyynnöstä tehdä tilastollisia analyysejä sen määrittämiseksi, miltä osin riskinhallintatoimenpiteitä saatetaan joutua parantamaan.

(64)

Jäsenvaltioiden ja kemikaaliviraston säännöllisten tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevien kertomusten olisi oltava välttämätön osa kemikaalilainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa ja alan suuntausten seuraamista. Kertomusten tuloksista tehtävät päätelmät olisivat tärkeää aineistoa tarkasteltaessa tätä asetusta ja laadittaessa mahdollisia muutosehdotuksia.

(65)

Asetuksella (EY) N:o 1907/2006 perustetun kemikaaliviraston foorumissa, joka käsittelee asetuksen täytäntöönpanon valvontaa koskevia tietoja, olisi vaihdettava myös tämän asetuksen täytäntöönpanon valvontaa koskevia tietoja.

(66)

Jäsenvaltioiden toteuttamien täytäntöönpanon valvontatoimien avoimuuden, puolueettomuuden ja johdonmukaisuuden takaamiseksi jäsenvaltioiden olisi säädettävä asianmukaisesta järjestelmästä, jolla vahvistetaan vaatimusten rikkomiselle tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset, koska vaatimusten rikkominen saattaa johtaa ihmisen terveyden ja ympäristön vahingoittumiseen.

(67)

Olisi vahvistettava tämän asetuksen mukaiset luokituskriteerit täyttävien aineiden mainontaa koskevat säännöt, joissa olisi vaadittava, että aineeseen tai seokseen liittyvät vaarat mainitaan kuluttajien ja muiden aineita vastaanottavien henkilöiden suojelemiseksi. Vaarallisiksi luokiteltujen seosten mainonnassa on samasta syystä mainittava varoitusetiketeissä ilmoitettu vaaratyyppi tai ilmoitetut vaaratyypit, jos kuluttaja voi tehdä ostosopimuksen näkemättä ensin kyseistä varoitusetikettiä.

(68)

Olisi säädettävä suojalausekkeesta sellaisia tilanteita varten, joissa aine tai seos aiheuttaa vakavan vaaran ihmisen terveydelle tai ympäristölle, vaikka sitä ei tämän asetuksen mukaisesti luokiteltaisikaan vaaralliseksi. Tällaisen tilanteen ilmetessä voi olla tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin YK:n tasolla, koska aineiden ja seosten kauppa on maailmanlaajuista.

(69)

Vaikka monet asetuksella (EY) N:o 1907/2006 yrityksille säädetyt velvoitteet perustuvat luokitukseen, tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa mainitun asetuksen soveltamisalaan eikä vaikutuksiin, lukuun ottamatta sen käyttöturvallisuustiedotteita koskevia säännöksiä. Tämän varmistamiseksi kyseistä asetusta olisi muutettava vastaavasti.

(70)

Tätä asetusta olisi alettava soveltaa vaiheittain, jotta kaikki asianosaiset, viranomaiset, yritykset ja sidosryhmät, voivat kohdistaa resurssinsa uusiin velvoitteisiin valmistautumiseen oikea-aikaisesti. Tästä syystä, ja koska seosten luokitus riippuu aineiden luokituksesta, seosten luokitusta koskevia säännöksiä olisi sovellettava vasta kaikkien aineiden uudelleenluokituksen jälkeen. Toimijoiden olisi sallittava soveltaa tämän asetuksen mukaisia luokituskriteerejä vapaaehtoisesti ennen kuin sitä edellytetään, mutta siinä tapauksessa merkinnöissä ja pakkaamisessa olisi sekaannuksen välttämiseksi noudatettava tätä asetusta eikä direktiiviä 67/548/ETY tai direktiiviä 1999/45/EY.

(71)

Jotta vältetään yrityksille koituvat tarpeettomat rasitteet, sellaisia aineita ja seoksia, jotka ovat jo toimitusketjussa, kun tämän asetuksen mukaiset kyseisiä aineita koskevat merkintäsäännökset tulevat voimaan, voidaan tietyn ajan saattaa edelleen markkinoille ilman uudelleenmerkitsemistä.

(72)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen, luokitusta koskevasta velvoitteesta säätäminen sekä yhteisön tasolla luokiteltujen aineiden yhdenmukaistetun luettelon ja luokitusten ja merkintöjen luettelon vahvistaminen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(73)

Tässä asetuksessa otetaan huomioon perusoikeudet ja periaatteet, jotka tunnustetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (23).

(74)

Tämän asetuksen avulla olisi edistettävä Dubaissa 6 päivänä helmikuuta 2006 hyväksytyn kansainvälistä kemikaalihallintaa koskevan strategisen lähestymistavan (SAICM) vaatimusten täyttämistä.

(75)

Ottaen huomioon kehitys YK:n tasolla hitaasti hajoavien, biokertyvien ja myrkyllisten aineiden, jäljempänä ’PBT-aineet’, ja erittäin hitaasti hajoavien ja erittäin voimakkaasti biokertyvien aineiden, jäljempänä ’vPvB-aineet’, luokitus ja merkinnät olisi sisällytettävä tähän asetukseen myöhemmin.

(76)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti (24).

(77)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta mukauttaa tämä asetus tekniseen ja tieteelliseen kehitykseen ja sisällyttää siihen YK:n tasolla GHS:ään tehdyt muutokset, erityisesti kaikki sellaiset YK:n puitteissa tehdyt muutokset, jotka liittyvät samanlaisia seoksia koskevien tietojen käyttöön. Mukautuksissa tekniseen ja tieteelliseen kehitykseen olisi otettava huomioon YK:n kaksivuotinen työskentelyrytmi. Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä toimivalta päättää yksittäisten aineiden yhdenmukaistetusta luokituksesta ja merkinnöistä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(78)

Kun valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti kuuluvia määräaikoja ei erittäin kiireellisissä tapauksissa voida noudattaa, komission olisi voitava tekniikan kehitykseen mukautusten hyväksymiseksi soveltaa päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 6 kohdassa säädettyä kiireellistä menettelyä.

(79)

Asetuksella (EY) N:o 1907/2006 perustetun komitean olisi avustettava komissiota tämän asetuksen soveltamisessa, jotta varmistetaan kemikaalilainsäädännön johdonmukainen ajantasaistaminen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SEIKAT

1 artikla

Tarkoitus ja soveltamisala

1.   Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso sekä aineiden, seosten ja 4 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen esineiden vapaa liikkuvuus

a)

yhdenmukaistamalla aineiden ja seosten luokituskriteerit sekä vaarallisten aineiden ja seosten merkintöjä ja pakkaamista koskevat säännöt;

b)

säätämällä

i)

valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien velvoitteesta luokitella markkinoille saatettavat aineet ja seokset;

ii)

toimittajien velvoitteesta merkitä ja pakata markkinoille saatettavat aineet ja seokset;

iii)

valmistajien, esineiden tuottajien ja maahantuojien velvoitteesta luokitella ne aineet, joita ei ole saatettu markkinoille ja jotka on rekisteröitävä tai joista on ilmoitettava asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti;

c)

säätämällä aineiden valmistajien ja maahantuojien velvoitteesta ilmoittaa kemikaalivirastolle näistä luokituksista ja merkinnöistä, jos niitä ei ole toimitettu kemikaalivirastolle osana rekisteröintiä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti;

d)

vahvistamalla yhteisön tasolla luettelo aineista ja niiden yhdenmukaistetuista luokituksista ja merkinnöistä liitteessä VI olevassa 3 osassa;

e)

vahvistamalla aineiden luokitusten ja merkintöjen luettelo, joka sisältää kaikki c ja d alakohdassa tarkoitetut ilmoitukset, tiedot ja yhdenmukaistetut luokitukset ja merkinnät.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta

a)

radioaktiivisiin aineisiin ja seoksiin, jotka kuuluvat perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta 13 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/29/Euratom (25) soveltamisalaan;

b)

aineisiin ja seoksiin, jotka ovat tullin valvonnassa, edellyttäen ettei niitä käsitellä eikä prosessoida, ja jotka ovat väliaikaisessa varastossa tai vapaa-alueella tai vapaavarastossa jälleenvientiä varten tai kauttakuljetettavana;

c)

erottamattomiin välituotteisiin;

d)

tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä varten tarkoitettuihin aineisiin ja seoksiin, joita ei pidetä kaupan, edellyttäen, että niitä käytetään hallituissa olosuhteissa työpaikkoja sekä ympäristöä koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

3.   Jätteistä 5 päivänä huhtikuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/12/EY (26) määritelty jäte ei ole tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettu aine, seos tai esine.

4.   Jäsenvaltiot voivat sallia vapautukset tämän asetuksen noudattamisesta erityisissä tapauksissa tiettyjen aineiden tai seosten osalta, jos se on tarpeen maan puolustuksen vuoksi.

5.   Tätä asetusta ei sovelleta seuraavissa muodoissa oleviin aineisiin ja seoksiin, jotka ovat lopullisessa muodossa ja jotka on tarkoitettu loppukäyttäjälle:

a)

direktiivissä 2001/83/EY määritellyt lääkkeet;

b)

direktiivissä 2001/82/EY määritellyt eläimille tarkoitetut lääkkeet;

c)

direktiivissä 76/768/ETY määritellyt kosmeettiset valmisteet;

d)

direktiiveissä 90/385/ETY ja 93/42/ETY määritellyt lääkinnälliset laitteet, jotka ovat invasiivisia tai joita käytetään suorassa kosketuksessa ihmiskehon kanssa, sekä direktiivissä 98/79/EY määritellyt lääkinnälliset laitteet;

e)

asetuksessa (EY) N:o 178/2002 tarkoitetut elintarvikkeet ja rehut, myös kun niitä käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

i)

direktiivin 89/107/ETY soveltamisalaan kuuluvana elintarvikkeiden lisäaineena;

ii)

direktiivin 88/388/ETY ja päätöksen 1999/217/EY soveltamisalaan kuuluvana elintarvikkeiden aromiaineena;

iii)

asetuksen (EY) N:o 1831/2003 soveltamisalaan kuuluvana rehujen lisäaineena;

iv)

direktiivin 82/471/ETY soveltamisalaan kuuluvassa eläinten ruokinnassa.

6.   Lukuun ottamatta tilanteita, joihin sovelletaan 33 artiklaa, tätä asetusta ei sovelleta vaarallisten aineiden kuljetukseen ilmassa, merillä, maanteillä, rautateillä tai sisävesillä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.

’vaaraluokalla’ tarkoitetaan fysikaalisen tai terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran luonnetta;

2.

’vaarakategorialla’ tarkoitetaan kriteerien jakautumista kunkin vaaraluokan sisällä vaaran vakavuuden perusteella;

3.

’varoitusmerkillä’ tarkoitetaan graafista ulkoasua, jossa on symboli sekä muita graafisia elementtejä, kuten reuna, taustakuvio tai väri, ja jonka tarkoituksena on antaa erityistä tietoa kyseisestä vaarasta;

4.

’huomiosanalla’ tarkoitetaan sanaa, joka ilmaisee vaaran vakavuuden suhteellisen tason lukijan varoittamiseksi mahdollisesta vaarasta; erotetaan seuraavat kaksi tasoa:

a)

’Vaara’ on huomiosana, jolla tarkoitetaan vakavampia vaarakategorioita;

b)

’Varoitus’ on huomiosana, jolla tarkoitetaan vähemmän vakavia vaarakategorioita;

5.

’vaaralausekkeella’ tarkoitetaan tiettyä vaaraluokkaa ja -kategoriaa koskevaa lausetta, joka kuvaa vaarallisen aineen tai seoksen vaarojen luonnetta sekä tarvittaessa vaaran astetta;

6.

’turvalausekkeella’ tarkoitetaan lausetta, joka kuvaa suositeltavia toimenpiteitä vaarallisen aineen tai seoksen käytöstä tai hävittämisestä aiheutuneen altistumisen haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tai estämiseksi;

7.

’aineella’ tarkoitetaan alkuainetta ja sen yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai millä tahansa valmistusmenetelmällä tuotettuina, mukaan luettuna aineen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavat lisäaineet ja valmistusprosessista johtuvat epäpuhtaudet, mutta lukuun ottamatta liuottimia, jotka voidaan erottaa vaikuttamatta aineen pysyvyyteen tai muuttamatta sen koostumusta;

8.

’seoksella’ tarkoitetaan seosta tai liuosta, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineesta;

9.

’esineellä’ tarkoitetaan tuotetta, jolle annetaan tuotannossa erityinen muoto, pinta tai rakenne, joka määrittää sen käyttötarkoitusta enemmän kuin sen kemiallinen koostumus;

10.

’esineen tuottajalla’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, joka valmistaa tai kokoaa esineen yhteisössä;

11.

polymeerillä tarkoitetaan ainetta, joka koostuu molekyyleistä, joille on ominaista yhden tai useamman tyyppisten monomeeriyksikköjen muodostama jakso. Näiden molekyylien on moolimassan suhteen jakaannuttava useisiin eri moolimassaluokkiin siten, että erot johtuvat pääasiassa monomeeriyksikköjen lukumäärien eroista. Polymeeri koostuu seuraavasti:

a)

sen massasta suurempi osa koostuu molekyyleistä, joissa on vähintään kolme monomeeriyksikköä, jotka ovat kovalenttisesti sitoutuneet vähintään yhteen toiseen monomeeriyksikköön tai muuhun lähtöaineeseen;

b)

sen massasta pienempi osa koostuu keskenään samanpainoisista molekyyleistä.

Tässä määritelmässä ’monomeeriyksiköllä’ tarkoitetaan polymeerissä esiintyvää monomeerin reagoinutta muotoa;

12.

’monomeerillä’ tarkoitetaan ainetta, joka pystyy muodostamaan kovalenttisidoksellisia jaksoja muiden samanlaisten tai erilaisten molekyylien kanssa tietyssä prosessissa, jossa on polymeerin muodostumiselle soveltuvat olosuhteet;

13.

’rekisteröijällä’ tarkoitetaan aineen valmistajaa tai maahantuojaa tai esineen tuottajaa tai maahantuojaa, joka hakee aineen rekisteröintiä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 nojalla;

14.

’valmistuksella’ tarkoitetaan aineiden tuottamista tai luonnontilassa olevien aineiden erottamista;

15.

’valmistajalla’ tarkoitetaan yhteisön alueelle sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka valmistaa ainetta yhteisön alueella;

16.

’maahantuonnilla’ tarkoitetaan fyysistä tuomista yhteisön tullialueelle;

17.

’maahantuojalla’ tarkoitetaan yhteisön alueelle sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka vastaa maahantuonnista;

18.

’markkinoille saattamisella’ tarkoitetaan toimittamista tai tarjoamista kolmannelle osapuolelle joko maksua vastaan tai maksutta. Maahantuontia pidetään markkinoille saattamisena;

19.

’jatkokäyttäjällä’ tarkoitetaan yhteisön alueelle sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka ei ole valmistaja eikä maahantuoja ja joka käyttää ainetta joko sellaisenaan tai seoksessa omassa teollisessa tai ammatillisessa toiminnassaan. Jakelija tai kuluttaja ei ole jatkokäyttäjä. Jälleentuojaa, joka kuuluu asetuksen (EY) N:o 1907/2006 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan poikkeuksen soveltamisalaan, pidetään jatkokäyttäjänä;

20.

’jakelijalla’ tarkoitetaan yhteisön alueelle sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, myös vähittäismyyjää, joka ainoastaan varastoi ja saattaa markkinoille aineen sellaisenaan tai seoksessa, kolmansien osapuolten puolesta;

21.

’välituotteella’ tarkoitetaan ainetta, jota valmistetaan kemiallista prosessointia varten tai kulutetaan tai käytetään kemiallisessa prosessoinnissa sen muuntamiseksi toiseksi aineeksi (jäljempänä ’synteesi’);

22.

’erottamattomalla välituotteella’ tarkoitetaan välituotetta, jota ei synteesin aikana tarkoituksellisesti poisteta (paitsi näytteenottoa varten) laitteistosta, jossa synteesi tapahtuu. Tällaiseen laitteistoon kuuluvat reaktioastia, sen lisälaitteet ja kaikki laitteet, joiden kautta aine (aineet) kulkee (kulkevat) jatkuvatoimisessa tai panosprosessissa, sekä putkistot, jotka on tarkoitettu reaktioseoksen siirtämiseen astiasta toiseen seuraavaa reaktiovaihetta varten, mutta siihen eivät kuulu säiliöt ja muut astiat, joissa ainetta (aineita) varastoidaan valmistuksen jälkeen;

23.

’kemikaalivirastolla’ tarkoitetaan asetuksella (EY) N:o 1907/2006 perustettua Euroopan kemikaalivirastoa;

24.

’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan yhtä tai useampaa viranomaista tai elintä, jonka jäsenvaltio on perustanut huolehtimaan tästä asetuksesta aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä;

25.

’käytöllä’ tarkoitetaan prosessointia, formulointia, kulutusta, varastointia, säilytystä, käsittelyä, täyttämistä säiliöihin, siirtoa säiliöstä toiseen, sekoittamista, esineen tuotantoa tai mitä tahansa muuta käyttämistä;

26.

’toimittajalla’ tarkoitetaan valmistajaa, maahantuojaa, jatkokäyttäjää tai jakelijaa, joka saattaa markkinoille aineen — sellaisenaan tai seoksessa — tai seoksen;

27.

’lejeeringillä’ tarkoitetaan makroskooppisesti homogeenistä metallimateriaalia, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineosasta, jotka on yhdistetty niin, ettei niitä voida helposti erottaa mekaanisin menetelmin; tätä asetusta sovellettaessa lejeeringit katsotaan seoksiksi;

28.

’UN RTDG:llä’ tarkoitetaan vaarallisten aineiden kuljetusta koskevia Yhdistyneiden Kansakuntien suosituksia;

29.

’ilmoittajalla’ tarkoitetaan valmistajaa tai maahantuojaa tai valmistajien tai maahantuojien ryhmää, joka tekee ilmoituksen kemikaalivirastolle;

30.

’tieteellisellä tutkimuksella ja kehittämisellä’ tarkoitetaan tieteellisiä kokeita, analyyseja tai kemiallista tutkimusta, jotka suoritetaan valvotuissa olosuhteissa;

31.

’raja-arvolla’ tarkoitetaan minkä tahansa luokitellun epäpuhtauden, lisäaineen tai yksittäisen aineosan kynnysarvoa aineessa tai seoksessa, jonka ylittyessä nämä otetaan huomioon määritettäessä, onko aine tai seos luokiteltava;

32.

’pitoisuusrajalla’ tarkoitetaan minkä tahansa luokitellun epäpuhtauden, lisäaineen tai yksittäisen aineosan kynnysarvoa aineessa tai seoksessa, joka voi saada aikaan aineen tai seoksen luokittelun;

33.

’jaottelulla’ tarkoitetaan vaaraluokkien erottelua altistumisreitin tai vaikutusten luonteen perusteella;

34.

’M-kertoimella’ tarkoitetaan kerrointa. Sitä sovelletaan vesiympäristölle välittömästi vaaralliseksi kategoriaan 1 tai kroonisesti vaaralliseksi kategoriaan 1 luokitellun aineen pitoisuuteen ja käytetään kyseistä ainetta sisältävän seoksen luokituksen päättelyyn yhteenlaskumenetelmällä;

35.

’pakkauksella’ (englanninkielisessä toisinnossa ’package’) tarkoitetaan pakkausvaiheen koko tuotetta, joka käsittää pakkauksen ja sen sisällön;

36.

’pakkauksella’ (englanninkielisessä toisinnossa ’packaging’) tarkoitetaan yhtä tai useampaa astiaa ja astioiden muita osia tai materiaaleja, joita tarvitaan sisällön suojaamiseen tai muihin turvallisuuteen liittyviin tehtäviin;

37.

’välipakkauksella’ tarkoitetaan pakkausta, joka on sisäpakkauksen tai esineiden ja ulkopakkauksen välissä.

3 artikla

Vaaralliset aineet ja seokset ja vaaraluokkien määrittely

Ainetta tai seosta, joka täyttää liitteessä I olevassa 2–5 osassa säädetyt fysikaalisiin, terveydelle aiheutuviin tai ympäristövaaroihin liittyvät kriteerit, pidetään vaarallisena, ja se on luokiteltava mainitussa liitteessä säädettyjen vaaraluokkien mukaisesti.

Jos liitteessä I tarkoitettu vaaraluokka on jaoteltu altistumisreitin tai vaikutusten luonteen perusteella, aine tai seos on luokiteltava kyseisen jaottelun mukaisesti.

4 artikla

Yleiset luokitus-, merkintä- ja pakkaamisvelvoitteet

1.   Valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on luokiteltava aineet ja seokset II osaston mukaisesti ennen niiden saattamista markkinoille.

2.   Valmistajien, esineiden tuottajien ja maahantuojien on luokiteltava II osaston mukaisesti ne aineet, joita ei saateta markkinoille, jos

a)

asetuksen (EY) N:o 1907/2006 6 artiklassa, 7 artiklan 1 tai 5 kohdassa taikka 17 tai 18 artiklassa säädetään aineen rekisteröinnistä,

b)

asetuksen (EY) N:o 1907/2006 7 artiklan 2 kohdassa tai 9 artiklassa säädetään ilmoittamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan vaatimuksia.

3.   Jos aineeseen sovelletaan yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä V osaston mukaisesti siten, että siitä on nimike liitteessä VI olevassa 3 osassa, aine on luokiteltava kyseisen nimikkeen mukaisesti, eikä II osaston mukaista aineen luokitusta tehdä kyseisen nimikkeen kattamien vaaraluokkien tai niiden jaottelujen osalta.

Kuitenkin jos aine kuuluu myös yhteen tai useampaan vaaraluokkaan tai sen jaotteluun, jota nimike liitteessä VI olevassa 3 osassa ei kata, on II osaston mukainen luokitus tehtävä näiden vaaraluokkien tai niiden jaottelujen osalta.

4.   Jos aine tai seos luokitellaan vaaralliseksi, toimittajien on varmistettava, että aine tai seos on ennen sen markkinoille saattamista merkitty ja pakattu III ja IV osaston säännösten mukaisesti.

5.   Täyttäessään 4 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan jakelijat voivat käyttää aineelle tai seokselle luokitusta, jonka toimitusketjun toimija on määritellyt II osaston mukaisesti.

6.   Täyttäessään 1 ja 4 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan jatkokäyttäjät voivat käyttää aineelle tai seokselle luokitusta, jonka toimitusketjun toimija on määritellyt II osaston mukaisesti, edellyttäen, että he eivät muuta aineen tai seoksen koostumusta.

7.   Liitteessä II olevassa 2 osassa tarkoitettua seosta, joka sisältää jotain vaaralliseksi luokiteltua ainetta, ei saa saattaa markkinoille, jollei sitä ole merkitty III osaston säännösten mukaisesti.

8.   Tätä asetusta sovellettaessa liitteessä I olevassa 2.1 jaksossa tarkoitetut esineet on ennen niiden markkinoille saattamista luokiteltava, merkittävä ja pakattava aineita ja seoksia koskevien sääntöjen mukaisesti.

9.   Toimitusketjun toimittajien on tehtävä yhteistyötä tämän asetuksen luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevien vaatimusten täyttämiseksi.

10.   Aineita ja seoksia ei saa saattaa markkinoille, jos ne eivät ole tämän asetuksen mukaisia.

II OSASTO

VAARALUOKITUS

1 LUKU

Tietojen tunnistaminen ja tutkiminen

5 artikla

Aineita koskevien saatavilla olevien tietojen tunnistaminen ja tutkiminen

1.   Aineen valmistajan, maahantuojan ja jatkokäyttäjän on tunnistettava saatavilla olevat asiaan liittyvät tiedot sen määrittämiseksi, muodostaako aine liitteessä I tarkoitetun fysikaalisen tai terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran, ja erityisesti on otettava huomioon seuraavat tiedot:

a)

jonkin 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti tuotetut tiedot;

b)

epidemiologiset tiedot ja ihmiseen kohdistuvista vaikutuksista saadut kokemukset, kuten työperäiset tiedot ja onnettomuustietokannoista saatavat tiedot;

c)

kaikki muut asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XI olevan 1 jakson mukaisesti tuotetut tiedot;

d)

kaikki uudet tieteelliset tiedot;

e)

kaikki muut kansainvälisesti tunnustettujen kemikaaliohjelmien puitteissa tuotetut tiedot.

Tietojen on liityttävä niihin muotoihin tai fysikaalisiin olomuotoihin, joissa aine saatetaan markkinoille ja joissa sitä voidaan kohtuudella olettaa käytettävän.

2.   Valmistajan, maahantuojan ja jatkokäyttäjän on tutkittava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sen varmistamiseksi, että ne ovat riittävät, luotettavat ja tieteellisesti pätevät tämän osaston 2 luvun mukaisen arvioinnin tekemistä varten.

6 artikla

Seoksia koskevien saatavilla olevien tietojen tunnistaminen ja tutkiminen

1.   Seoksen valmistajan, maahantuojan ja jatkokäyttäjän on tunnistettava seosta itseään tai sen sisältämiä aineita koskevat saatavilla olevat asiaan liittyvät tiedot sen määrittämiseksi, muodostaako seos liitteessä I tarkoitetun fysikaalisen tai terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran, ja erityisesti on otettava huomioon seuraavat tiedot:

a)

jonkin 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti tuotetut seosta itseään tai sen sisältämiä aineita koskevat tiedot;

b)

seosta itseään tai sen sisältämiä aineita koskevat epidemiologiset tiedot ja ihmiseen kohdistuvista vaikutuksista saadut kokemukset, kuten työperäiset tiedot tai onnettomuustietokannoista saatavat tiedot;

c)

kaikki muut asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XI olevan 1 jakson mukaisesti tuotetut seosta itseään tai sen sisältämiä aineita koskevat tiedot;

d)

kaikki muut kansainvälisesti tunnustettujen kemikaaliohjelmien puitteissa tuotetut seosta itseään tai sen sisältämiä aineita koskevat tiedot.

Tietojen on liityttävä niihin muotoihin tai fysikaalisiin olomuotoihin, joissa seos saatetaan markkinoille ja, mikäli tarpeen, joissa sitä voidaan kohtuudella olettaa käytettävän.

2.   Kun 1 kohdassa tarkoitetut seosta itseään koskevat tiedot ovat saatavilla ja valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä on varmistanut, että ne ovat riittävät, luotettavat ja soveltuvin osin tieteellisesti pätevät, kyseisen valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän on käytettävä kyseisiä tietoja tämän osaston 2 luvun mukaisen arvioinnin tekemiseksi, jollei 3 ja 4 kohdasta muuta johdu.

3.   Kun on kyse seosten arvioinnista tämän osaston 2 luvun mukaisesti liitteessä I olevassa 3.5.3.1, 3.6.3.1 ja 3.7.3.1 jaksossa tarkoitettujen vaaraluokkien ”sukusolujen perimää vaurioittavat vaikutukset”, ”syöpää aiheuttavat vaikutukset” ja ”lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset” osalta, valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän on käytettävä vain 1 kohdassa tarkoitettuja asiaan liittyviä saatavilla olevia tietoja, jotka koskevat seoksen sisältämiä aineita.

Kun seosta itseään koskevat tutkimustiedot osoittavat sukusolujen perimää vaurioittavia, syöpää aiheuttavia tai lisääntymiselle vaarallisia vaikutuksia, jotka eivät käy ilmi yksittäisiä aineosia koskevista tiedoista, myös tällaiset tiedot on otettava huomioon.

4.   Kun on kyse seosten arvioinnista tämän osaston 2 luvun mukaisesti liitteessä I olevassa 4.1.2.8 ja 4.1.2.9 jaksossa tarkoitettujen vaaraluokkaan ”vaarallisuus vesiympäristölle” liittyvien biohajoavuuden ja bioakkumulaation osalta, valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän on käytettävä vain 1 kohdassa tarkoitettuja asiaan liittyviä saatavilla olevia tietoja, jotka koskevat seoksen sisältämiä aineita.

5.   Jos seoksesta itsestään ei ole saatavilla 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimustietoja tai tiedot ovat riittämättömät, valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän on käytettävä yksittäisistä aineista ja samankaltaisista testatuista seoksista saatavilla olevia muita tietoja, joita voidaan myös pitää asiaan liittyvinä sen määrittämiseksi, onko seos vaarallinen; edellytyksenä on, että kyseinen valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä on varmistanut tietojen olevan riittävät ja luotettavat 9 artiklan 4 kohdan mukaisen arvioinnin tekemiseksi.

7 artikla

Eläimillä ja ihmisillä tehtävä testaus

1.   Kun tämän asetuksen soveltamiseksi tehdään uusia testejä, voidaan direktiivissä 86/609/ETY tarkoitettuja eläinkokeita tehdä vain silloin, kun muut vaihtoehdot, joiden avulla saataisiin riittävän luotettavia ja laadukkaita tietoja, eivät ole mahdollisia.

2.   Tämän asetuksen soveltamiseksi kädellisillä eläimillä tehtävät kokeet on kielletty.

3.   Tämän asetuksen soveltamiseksi ei saa tehdä kokeita ihmisillä. Muista lähteistä, kuten kliinisistä tutkimuksista, saatuja tietoja voidaan kuitenkin käyttää tämän asetuksen soveltamiseksi.

8 artikla

Aineita ja seoksia koskevien uusien tietojen tuottaminen

1.   Sen määrittämiseksi, muodostaako aine tai seos tämän asetuksen liitteessä I tarkoitetun terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran, valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä voivat tehdä uusia testejä, jos kaikki muut keinot tiedon tuottamiseksi, myös soveltamalla asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XI olevan 1 jakson mukaisia sääntöjä, on käytetty.

2.   Sen määrittämiseksi, aiheuttaako aine tai seos jonkin liitteessä I olevassa 2 osassa tarkoitetun fysikaalisen vaaran, valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän on tehtävä kyseisessä osassa vaaditut testit, paitsi jos käytettävissä jo on riittävät ja luotettavat tiedot.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut testit on suoritettava jonkin seuraavassa mainitun menetelmän mukaisesti:

a)

asetuksen (EY) N:o 1907/2006 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut testimenetelmät;

tai

b)

luotettavat tieteelliset periaatteet, jotka on tunnustettu kansainvälisesti, tai menetelmät, jotka on validoitu kansainvälisten menettelyjen mukaisesti.

4.   Jos valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä tekee uusia ekotoksikologisia tai toksikologisia testejä ja analyysejä, ne on tehtävä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 13 artiklan 4 kohdan säännösten mukaisesti.

5.   Jos fysikaalisia vaaroja koskevia uusia testejä tehdään tämän asetuksen soveltamiseksi, viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen ne on tehtävä joko noudattaen asiaankuuluvaa tunnustettua laatujärjestelmää, tai laboratorioiden, jotka noudattavat asiaan liittyviä tunnustettuja standardeja, on vastattava niiden tekemisestä.

6.   Testit, jotka tehdään tämän asetuksen soveltamiseksi, on tehtävä aineella tai seoksella, joka on sellaisessa muodossa tai fysikaalisessa olomuodossa, jossa aine tai seos saatetaan markkinoille ja jossa sitä voidaan kohtuudella olettaa käytettävän.

2 LUKU

Vaaroja koskevien tietojen arviointi ja luokituksesta päättäminen

9 artikla

Aineiden ja seosten vaaroja koskevien tietojen arviointi

1.   Aineen tai seoksen valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on arvioitava tämän osaston 1 luvun mukaisesti tunnistetut tiedot soveltamalla niihin liitteessä I olevassa 2–5 osassa säädettyjä kutakin vaaraluokkaa tai sen jaottelua koskevia luokituskriteerejä saadakseen selville aineeseen tai seokseen liittyvät vaarat.

2.   Arvioidessaan ainetta tai seosta koskevia saatavilla olevia tutkimustietoja, jotka on saatu muilla kuin 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla menetelmillä, valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on verrattava käytettyjä testimenetelmiä kyseisessä artiklassa tarkoitettuihin testimenetelmiin voidakseen päätellä, vaikuttaako kyseisten testimenetelmien käyttö tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun arviointiin.

3.   Jos kriteerejä ei voida suoraan soveltaa käytettävissä oleviin tunnistettuihin tietoihin, valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on tehtävä arviointi arvioimalla todistusnäyttö tämän asetuksen liitteessä I olevan 1.1.1 jakson mukaisesti asiantuntija-arvioiden perusteella ottamalla huomioon kaikki saatavilla olevat tiedot, jotka vaikuttavat aineen tai seoksen aiheuttamien vaarojen määrittämiseen, ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XI olevan 1.2 jakson mukaisesti.

4.   Jos saatavilla on vain 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot, valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on sovellettava arvioinnin tekemiseksi liitteessä I olevassa 1.1.3 jaksossa ja 3 ja 4 osan kussakin jaksossa tarkoitettuja päättelysääntöjä.

Jos päättelysääntöjä ja tämän asetuksen liitteessä I olevassa 1 osassa kuvailtuja asiantuntija-arvion käyttöä ja todistusnäytön arvioimista koskevia periaatteita ei kuitenkaan voida kyseisten tietojen perusteella soveltaa, valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on arvioitava tiedot käyttämällä liitteessä I olevan 3 ja 4 osan kussakin jaksossa kuvailtuja muita menetelmiä.

5.   Kun valmistajat, maahantuojat ja jatkokäyttäjät arvioivat luokitusta varten tarvittavia saatavilla olevia tietoja, heidän on otettava huomioon muodot tai fysikaaliset olomuodot, joissa aine saatetaan markkinoille ja joissa sitä voidaan kohtuudella olettaa käytettävän.

10 artikla

Aineiden ja seosten luokituksessa käytettävät pitoisuusrajat ja M-kertoimet

1.   Erityiset pitoisuusrajat ja yleiset pitoisuusrajat ovat aineelle asetettuja rajoja, jotka ilmaisevat kynnysarvon niin, että jos ainetta sisältyy toiseen aineeseen tai seokseen tunnistettuna epäpuhtautena, lisäaineena tai yksittäisenä aineosana kynnysarvon verran tai enemmän, seurauksena on aineen tai seoksen luokitus vaaralliseksi.

Valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä määrittää erityisen pitoisuusrajan, jos riittävät ja luotettavat tieteelliset tiedot osoittavat, että aineen aiheuttama vaara on ilmeinen, vaikka aineen pitoisuus on pienempi kuin minkä tahansa vaaraluokan osalta liitteessä I olevassa 2 osassa säädetty pitoisuus tai alittaa minkä tahansa vaaraluokan osalta liitteessä I olevassa 3, 4 tai 5 osassa säädetyn yleisen pitoisuusrajan;

Poikkeustapauksissa valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä voi määrittää erityisen pitoisuusrajan, jos tällä on riittävää, luotettavaa ja ratkaisevaa tieteellistä tietoa siitä, että vaaralliseksi luokitellun aineen aiheuttama vaara ei ole ilmeinen, vaikka sen pitoisuus on suurempi kuin asiaankuuluvan vaaraluokan osalta liitteessä I olevassa 2 osassa säädetty pitoisuus tai ylittää asiaankuuluvan vaaraluokan osalta liitteessä I olevassa 3, 4 tai 5 osassa säädetyn yleisen pitoisuusrajan.

2.   Valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on vahvistettava M-kertoimet niiden aineiden osalta, jotka on luokiteltu vesiympäristölle välittömästi vaarallisiksi luokkaan 1 tai kroonisesti vaarallisiksi luokkaan 1.

3.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, erityisiä pitoisuusrajoja ei määritetä niiden aineiden yhdenmukaistetuille vaaraluokille tai jaotteluille, jotka sisältyvät liitteessä VI olevaan 3 osaan.

4.   Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, M-kertoimia ei määritetä niiden aineiden yhdenmukaistetuille vaaraluokille tai jaotteluille, jotka sisältyvät liitteessä VI olevaan 3 osaan ja joille on kyseisessä osassa annettu M-kerroin.

Jos M-kerrointa ei kuitenkaan ole annettu liitteessä VI olevassa 3 osassa niiden aineiden osalta, jotka on luokiteltu vesiympäristölle välittömästi vaarallisiksi luokkaan 1 tai kroonisesti vaarallisiksi luokkaan 1, valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä määrittää aineen osalta saatavilla oleviin tietoihin perustuvan M-kertoimen. Jos valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä luokittelee jonkin kyseistä ainetta sisältävän seoksen käyttämällä yhteenlaskumenetelmää, on käytettävä tätä M-kerrointa.

5.   Määrittäessään erityistä pitoisuusrajaa tai M-kerrointa valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on otettava huomioon kaikki kyseistä ainetta koskevat erityiset pitoisuusrajat tai M-kertoimet, jotka sisältyvät luokitusten ja merkintöjen luetteloon.

6.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti määritetyt erityiset pitoisuusrajat ovat ensisijaisia liitteessä I olevan 2 osan asiaan liittyvissä jaksoissa säädettyihin pitoisuusrajoihin nähden tai liitteessä I olevan 3, 4 tai 5 osan asiaan liittyvissä jaksoissa luokitusta varten säädettyihin yleisiin pitoisuusrajoihin nähden.

7.   Kemikaalivirasto antaa lisäohjeita 1 ja 2 kohdan soveltamisesta.

11 artikla

Raja-arvot

1.   Jos aine sisältää tunnistettuna epäpuhtautena, lisäaineena tai yksittäisenä aineosana toista ainetta, joka itse on luokiteltu vaaralliseksi, tämä on otettava huomioon luokituksessa, jos tunnistetun epäpuhtauden, lisäaineen tai yksittäisen aineosan pitoisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin 3 kohdan mukainen sovellettava raja-arvo.

2.   Jos seos sisältää aineosana taikka tunnistettuna epäpuhtautena tai lisäaineena ainetta, joka on luokiteltu vaaralliseksi, tämä tieto on otettava huomioon luokituksessa, jos kyseisen aineen pitoisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin 3 kohdan mukainen raja-arvo.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu raja-arvo määritetään liitteessä I olevassa 1.1.2.2 jaksossa säädetyllä tavalla.

12 artikla

Lisäarviointia edellyttävät erityistapaukset

Jos 9 artiklan mukaisen arvioinnin tuloksena havaitaan seuraavia ominaisuuksia tai vaikutuksia, valmistajan, maahantuojan ja jatkokäyttäjän on otettava ne huomioon luokituksessa:

a)

riittävät ja luotettavat tiedot osoittavat, että käytännössä aineen tai seoksen aiheuttama fysikaalinen vaara eroaa testeissä ilmenneistä vaaroista;

b)

kokeellisesti tuotetut ratkaisevat tieteelliset tiedot osoittavat, että aine tai seos ei ole biologisesti käytettävissä, ja kyseiset tiedot on todettu riittäviksi ja luotettaviksi;

c)

riittävät ja luotettavat tieteelliset tiedot osoittavat, että seoksessa olevien aineiden välillä voi esiintyä synergistisiä tai antagonistisia vaikutuksia, kun kyse on seoksesta, jonka arvioinnista on päätetty seoksen sisältämiä aineita koskevien tietojen perusteella.

13 artikla

Aineiden ja seosten luokituksesta päättäminen

Jos 9 ja 12 artiklan mukaisesti tehty arviointi osoittaa, että aineeseen tai seokseen liittyvät vaarat täyttävät kriteerit, jotka koskevat luokitusta yhteen tai useampaan liitteessä I olevassa 2–5 osassa säädettyyn vaaraluokkaan tai sen jaotteluun, valmistajan, maahantuojan ja jatkokäyttäjän on luokiteltava aine tai seos soveltuvaan vaaraluokkaan tai soveltuviin vaaraluokkiin tai niiden jaotteluihin osoittamalla aineelle tai seokselle

a)

yksi tai useampi vaarakategoria kutakin kyseeseen tulevaa vaaraluokkaa tai sen jaottelua kohti;

b)

yksi tai useampi vaaralauseke kunkin a alakohdan mukaisesti osoitetun vaarakategorian osalta, jollei 21 artiklasta muuta johdu.

14 artikla

Seosten luokitusta koskevat erityissäännöt

1.   Seoksen luokitukseen ei vaikuta se, että tietojen arvioinnissa ilmenee jotain seuraavista:

a)

seoksen aineet reagoivat hitaasti ilmakehän kaasujen, erityisesti hapen, hiilidioksidin ja vesihöyryn kanssa, jolloin muodostuu eri aineita pieninä pitoisuuksina;

b)

seoksen aineet reagoivat hyvin hitaasti seoksen muiden aineiden kanssa, jolloin muodostuu eri aineita pieninä pitoisuuksina;

c)

seoksen aineet voivat polymeroitua itsestään oligomeereiksi tai polymeereiksi, pieninä pitoisuuksina.

2.   Seosta ei tarvitse luokitella liitteessä I olevassa 2 osassa tarkoitettujen räjähtävien, hapettavien tai syttymisominaisuuksien mukaan, jos jokin seuraavista vaatimuksista täyttyy:

a)

millään seoksen aineella ei ole mitään näistä ominaisuuksista, ja toimittajan käytettävissä olevien tietojen perusteella on epätodennäköistä, että seos on tällä tavoin vaarallinen;

b)

kun seoksen koostumusta muutetaan, voidaan tieteellisen näytön nojalla päätellä, että seosta koskevien tietojen arviointi ei johda luokituksen muuttamiseen;

c)

seos, joka on saatettu markkinoille aerosolina, on aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä toukokuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/324/ETY (27) 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen.

15 artikla

Aineiden ja seosten luokituksen tarkistaminen

1.   Valmistajan, maahantuojan ja jatkokäyttäjän on toteutettava kaikki kohtuudella käytettävissään olevat toimenpiteet saadakseen uutta tieteellistä tai teknistä tietoa, joka voi vaikuttaa niiden aineiden ja seosten luokitukseen, jotka he saattavat markkinoille. Kun valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä saa tällaisia tietoja, joita hän pitää riittävinä ja luotettavina, kyseisen valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän on ilman aiheetonta viivytystä suoritettava tämän luvun mukaisesti uusi arviointi.

2.   Kun valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä muuttaa seosta, joka on luokiteltu vaaralliseksi, kyseisen valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän on suoritettava uusi arviointi tämän luvun mukaisesti, jos muutos on jompikumpi seuraavista:

a)

alkuperäisen koostumuksen muuttaminen niin, että yhden tai useamman vaarallisen aineosan pitoisuus saavuttaa tai ylittää liitteessä I olevan 1 osan taulukossa 1.2 säädetyt raja-arvot;

b)

koostumuksen muuttaminen niin, että yksi tai useampi aineosa korvataan toisella tai lisätään seokseen siten, että 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu pitoisuuden raja-arvo saavutetaan tai ylitetään.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua uutta arviointia ei tarvitse tehdä, jos voidaan tieteellisin perustein pätevästi osoittaa, että se ei johtaisi luokituksen muuttamiseen.

4.   Valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on mukautettava aineen tai seoksen luokitusta uuden arvioinnin tulosten perusteella, paitsi jos kyseessä ovat yhdenmukaistetut vaaraluokat tai niiden jaottelut liitteessä VI olevaan 3 osaan sisältyvien aineiden osalta.

5.   Jos tämän artiklan 1–4 kohdan osalta kyseinen aine tai seos kuuluu direktiivin 91/414/ETY tai direktiivin 98/8/EY soveltamisalaan, sovelletaan myös kyseisten direktiivien mukaisia vaatimuksia.

16 artikla

Luokitusten ja merkintöjen luettelossa olevien aineiden luokitus

1.   Valmistajat ja maahantuojat voivat luokitella aineen luokitusten ja merkintöjen luettelossa olevasta luokituksesta poiketen edellyttäen, että kemikaalivirastolle toimitetaan luokituksen perusteet sekä 40 artiklassa tarkoitettu ilmoitus.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos luokitusten ja merkintöjen luetteloon sisältyvä luokitus on liitteessä VI olevaan 3 osaan sisältyvä yhdenmukaistettu luokitus.

III OSASTO

VAARAVIESTINTÄMERKINNÄT

1 LUKU

Varoitusetiketin sisältö

17 artikla

Yleiset säännöt

1.   Pakkaukseen sisältyvällä vaaralliseksi luokitellulla aineella tai seoksella on oltava varoitusetiketti, jossa on mainittava seuraavat tiedot:

a)

toimittajan (toimittajien) nimi, osoite ja puhelinnumero;

b)

yleiseen kulutukseen tarkoitettujen pakkausten sisältämän aineen tai seoksen nimellismäärä, jollei sitä ilmoiteta muualla pakkauksessa;

c)

18 artiklassa määritetyt tuotetunnisteet;

d)

tarvittaessa varoitusmerkit 19 artiklan mukaisesti;

e)

tarvittaessa huomiosanat 20 artiklan mukaisesti;

f)

tarvittaessa vaaralausekkeet 21 artiklan mukaisesti;

g)

tarvittaessa asianmukaiset turvalausekkeet 22 artiklan mukaisesti;

h)

tarvittaessa täydentävät tiedot 25 artiklan mukaisesti.

2.   Varoitusetiketissä on käytettävä sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden yhtä tai useampaa virallista kieltä, jossa tai joissa aine tai seos saatetaan markkinoille, paitsi jos kyseinen jäsenvaltio tai kyseiset jäsenvaltiot määräävät toisin.

Toimittajat voivat käyttää varoitusetiketeissään useampia kieliä kuin jäsenvaltio vaatii, jos kaikilla käytetyillä kielillä annetaan samat tiedot.

18 artikla

Tuotetunnisteet

1.   Varoitusetikettiin on sisällyttävä tiedot, joiden perusteella aine tai seos voidaan tunnistaa, jäljempänä ’tuotetunnisteet’.

Aineen tai seoksen tunnistamisessa käytettävän termin on oltava sama, jota käytetään asetuksen (EY) N:o 1907/2006 31 artiklan mukaisesti laaditussa käyttöturvallisuustiedotteessa, jäljempänä ’käyttöturvallisuustiedote’, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 17 artiklan 2 kohdan soveltamista.

2.   Aineen tuotetunnisteen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)

jos aine sisältyy liitteessä VI olevaan 3 osaan, siinä annettu nimi ja tunnistenumero;

b)

jos aine ei sisälly liitteessä VI olevaan 3 osaan, mutta sisältyy luokitusten ja merkintöjen luetteloon, jälkimmäisessä annettu nimi ja tunnistenumero;

c)

jos aine ei sisälly liitteessä VI olevaan 3 osaan eikä luokitusten ja merkintöjen luetteloon, CAS:n antama numero, jäljempänä ’CAS-numero’, sekä nimi, joka on vahvistettu IUPAC:n nimikkeistössä, jäljempänä ’IUPAC-nimikkeistö’, taikka CAS-numero ja jokin muu kansainvälinen kemiallinen nimi tai nimet; tai

d)

jos CAS-numeroa ei ole saatavilla, IUPAC-nimikkeistössä vahvistettu nimi tai jokin muu kansainvälinen kemiallinen nimi tai nimet.

Jos IUPAC-nimikkeistön mukaisen nimen pituus on yli 100 merkkiä, voidaan käyttää jotain muuta asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä VI olevassa 2.1.2 jaksossa tarkoitettua nimeä (yleisnimi, kauppanimi, lyhenne), edellyttäen, että sekä IUPAC-nimikkeistön mukainen nimi että käytetty muu nimi annetaan 40 artiklan mukaisessa ilmoituksessa.

3.   Seoksen tuotetunnisteen on sisällettävä molemmat seuraavat tiedot:

a)

seoksen kauppanimi tai nimitys;

b)

seoksen kaikkien sellaisten aineosien tunnistetiedot, jotka vaikuttavat seoksen luokitukseen välitöntä myrkyllisyyttä, ihosyövyttävyyttä tai vakavia silmävaurioita, sukusolujen perimän vaurioitumista, syöpää, vaaraa lisääntymiselle, hengitysteiden tai ihon herkistymistä, elinkohtaista myrkyllisyyttä tai aspiraatiovaaraa aiheuttavaksi.

Jos b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa olisi tämän vaatimuksen vuoksi ilmoitettava useita kemiallisia nimiä, enintään neljä kemiallista nimeä riittää, paitsi jos vaarojen luonteen ja vakavuuden osoittamiseksi tarvitaan enemmän kuin neljä nimeä.

Valittujen kemiallisten nimien avulla on voitava tunnistaa aineet, jotka pääasiassa aiheuttavat ne merkittävät terveysvaarat, joiden perusteella aine on luokiteltu ja vastaavat vaaralausekkeet valittu.

19 artikla

Varoitusmerkit

1.   Varoitusetiketissä on oltava asianmukaiset varoitusmerkit, joiden tarkoituksena on välittää nimenomainen tieto kyseessä olevasta vaarasta.

2.   Jollei 33 artiklasta muuta johdu, varoitusmerkkien on täytettävä liitteessä I olevassa 1.2.1 jaksossa ja liitteessä V säädetyt vaatimukset.

3.   Kutakin luokitusta vastaava varoitusmerkki sisältyy liitteessä I oleviin taulukoihin, joissa säädetään kutakin vaaraluokkaa varten vaadittavista merkinnöistä.

20 artikla

Huomiosanat

1.   Varoitusetiketissä on oltava vaarallisen aineen tai seoksen luokituksen mukainen asiaankuuluva huomiosana.

2.   Kutakin luokitusta vastaava huomiosana sisältyy liitteessä I olevan 2–5 osan taulukoihin, joissa säädetään kutakin vaaraluokkaa varten vaadittavien merkintöjen osista.

3.   Jos varoitusetiketissä käytetään huomiosanaa ”Vaara”, sanaa ”Varoitus” ei tule käyttää.

21 artikla

Vaaralausekkeet

1.   Varoitusetiketissä on oltava vaarallisen aineen tai seoksen luokituksen mukaiset asiaankuuluvat vaaralausekkeet.

2.   Kutakin luokitusta vastaavat vaaralausekkeet sisältyvät liitteessä I olevan 2–5 osan taulukoihin, joissa säädetään kutakin vaaraluokkaa varten vaadittavista merkinnöistä.

3.   Jos aine sisältyy liitteessä VI olevaan 3 osaan, varoitusetiketissä on käytettävä vaaralausekkeita, jotka ovat asiaankuuluvia kunkin kyseisessä osassa olevan nimikkeen kattaman luokituksen kannalta, sekä 2 kohdassa tarkoitettuja vaaralausekkeita sellaisten mahdollisten muiden luokitusten osalta, joita kyseinen nimike ei kata.

4.   Vaaralausekkeissa käytetään liitteen III mukaista sanamuotoa.

22 artikla

Turvalausekkeet

1.   Varoitusetiketissä on oltava asianmukaiset turvalausekkeet.

2.   Turvalausekkeet valitaan niistä, jotka on lueteltu liitteessä I olevan 2–5 osan taulukoissa, joissa säädetään merkinnöistä kutakin vaaraluokkaa varten.

3.   Turvalausekkeet on valittava liitteessä IV olevassa 1 osassa säädettyjen kriteerien mukaisesti ottaen huomioon vaaralausekkeet ja aineen tai seoksen aiotut tai tunnistetut käytöt.

4.   Turvalausekkeissa käytetään liitteessä IV olevan 2 osan mukaista sanamuotoa.

23 artikla

Erityistapauksia koskevat poikkeukset merkintävaatimuksista

Liitteessä I olevan 1.3 jakson erityssäännöksiä sovelletaan seuraaviin:

a)

kuljetettavat kaasupullot;

b)

propaanille, butaanille tai nestekaasulle tarkoitetut kaasusäiliöt;

c)

aerosolit ja säiliöt, joihin on asennettu sinetöity spraysuutin ja jotka sisältävät aspiraatiovaaraa aiheuttaviksi luokiteltuja aineita tai seoksia;

d)

massiivisessa muodossa olevat metallit, lejeeringit, polymeerejä sisältävät seokset ja elastomeerejä sisältävät seokset;

e)

liitteessä I olevassa 2.1 jaksossa tarkoitetut räjähteet, jotka saatetaan markkinoille räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin.

24 artikla

Vaihtoehtoisen kemiallisen nimen käyttämistä koskeva pyyntö

1.   Seokseen sisältyvän aineen valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä voi esittää kemikaalivirastolle pyynnön saada käyttää vaihtoehtoista kemiallista nimeä, joka viittaa tähän seokseen sisältyvään aineeseen joko nimellä, josta käyvät ilmi tärkeimmät funktionaaliset kemialliset ryhmät, tai vaihtoehtoisella nimityksellä, jos aine täyttää liitteessä I olevassa 1 osassa säädetyt kriteerit ja jos hän voi osoittaa, että kyseisen aineen kemiallisen koostumuksen ilmoittaminen varoitusetiketissä tai käyttöturvallisuustiedotteessa vaarantaa hänen liikesalaisuutensa ja erityisesti teollis- ja tekijänoikeutensa.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut pyynnöt on tehtävä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 111 artiklassa tarkoitetussa muodossa, ja niihin on liitettävä maksu.

Komissio määrittää maksun suuruuden tämän asetuksen 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

Pk-yrityksille vahvistetaan alennettu maksu.

3.   Kemikaalivirasto voi vaatia pyynnön esittävältä valmistajalta, maahantuojalta tai jatkokäyttäjältä lisätietoja, jos niitä tarvitaan päätöksen tekemiseksi. Jos kemikaalivirasto ei kuuden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä tai pyydettyjen lisätietojen vastaanottamisesta vastusta pyyntöä, pyydetyn nimen käyttö katsotaan sallituksi.

4.   Jos kemikaalivirasto ei hyväksy pyyntöä, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 118 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja käytännön järjestelyjä.

5.   Kemikaalivirasto ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille 3 tai 4 kohdan mukaisesta pyynnön tuloksesta ja antaa niille valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän toimittamat tiedot.

6.   Jos uudet tiedot osoittavat, että käytetty vaihtoehtoinen kemiallinen nimi ei tarjoa riittävästi tietoja työpaikoilla tarvittavia terveydensuojelu- ja turvallisuustoimenpiteitä varten ja sen varmistamiseksi, että seosten käsittelyyn liittyviä riskejä voidaan hallita, kemikaalivirasto tarkastelee uudelleen kyseisen vaihtoehtoisen kemiallisen nimen käyttöä koskevaa päätöstään. Kemikaalivirasto voi peruuttaa päätöksensä tai muuttaa sitä päätöksellä, jossa täsmennetään, mitä vaihtoehtoista kemiallista nimeä saa käyttää. Jos kemikaalivirasto peruuttaa päätöksensä tai muuttaa sitä, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 118 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja käytännön järjestelyjä.

7.   Jos vaihtoehtoisen kemiallisen nimen käyttö on sallittu, mutta seokseen sisältyvän aineen, josta vaihtoehtoista nimeä käytetään, luokitus ei enää täytä liitteessä I olevassa 1.4.1 jaksossa säädettyjä kriteereitä, kyseisen seokseen sisältyvän aineen toimittajan on käytettävä varoitusetiketissä ja käyttöturvallisuustiedotteessa aineen 18 artiklan mukaista tuotetunnistetta eikä vaihtoehtoista kemiallista nimeä.

8.   Valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä voi käyttää varoitusetiketissä ja käyttöturvallisuustiedotteessa internetissä julkistettavaa nimeä sellaisenaan tai seoksessa olevista aineista, joiden osalta kemikaalivirasto on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1907/2006 10 artiklan a kohdan xi alakohdan mukaiset perustelut, jotka koskevat kyseisen asetuksen 119 artiklan 2 kohdan f tai g alakohdassa tarkoitettuja tietoja. Niiden seokseen sisältyvien aineiden osalta, joihin kyseisen asetuksen 119 artiklan 2 kohdan f tai g alakohtaa ei enää sovelleta, valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä voi esittää kemikaalivirastolle pyynnön saada käyttää vaihtoehtoista kemiallista nimeä siten kuin tämän artiklan 1 kohdassa säädetään.

9.   Jos seoksen toimittaja on ennen 1 päivää kesäkuuta 2015 osoittanut direktiivin 1999/45/EY 15 artiklan mukaisesti, että seokseen sisältyvän aineen kemiallisen koostumuksen ilmoittaminen vaarantaa hänen liikesalaisuutensa, hän voi tämän asetuksen soveltamiseksi edelleen käyttää kyseistä hyväksyttyä vaihtoehtoista nimeä.

25 artikla

Varoitusetiketissä annettavat täydentävät tiedot

1.   Varoitusetiketin täydentävien tietojen osioon on sisällyttävä tietyt lausekkeet silloin, kun vaaralliseksi luokitellulla aineella tai seoksella on liitteessä II olevassa 1.1 ja 1.2 jaksossa tarkoitettuja fysikaalisia tai terveyteen vaikuttavia ominaisuuksia.

Lausekkeissa on käytettävä liitteessä II olevassa 1.1 ja 1.2 kohdassa sekä liitteessä III olevan 2 osan mukaista sanamuotoa.

Jos aine sisältyy liitteessä VI olevaan 3 osaan, kaikkien aineelle siinä annettujen täydentävien vaaralausekkeiden on sisällyttävä varoitusetiketin täydentäviin tietoihin.

2.   Varoitusetiketin täydentävien tietojen osioon on sisällyttävä asiaankuuluva lauseke silloin, kun vaaralliseksi luokiteltu aine tai seos kuuluu direktiivin 91/414/ETY soveltamisalaan.

Lausekkeissa on käytettävä tämän asetuksen liitteessä II olevassa 4 osassa sekä liitteessä III olevan 3 osan mukaista sanamuotoa.

3.   Toimittaja voi liittää varoitusetiketin täydentävien tietojen osioon muita kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja täydentäviä tietoja, jos ne eivät vaikeuta 17 artiklan 1 kohdan a–g alakohdassa tarkoitettujen merkintöjen tunnistamista, jos niissä annetaan tarkempia lisätietoja ja jos ne eivät ole ristiriidassa kyseisten merkintöjen kanssa tai kyseenalaista niiden paikkansapitävyyttä.

4.   Sellaisia ilmaisuja kuin ”myrkytön”, ”vaaraton”, ”ympäristöystävällinen” tai ”ekologinen” tai muita lausekkeita, jotka antavat ymmärtää, että aine tai seos ei ole vaarallinen, tai mitä tahansa muita kyseisen aineen tai seoksen luokituksen kanssa ristiriitaisia lausekkeita ei saa esiintyä minkään aineen tai seoksen varoitusetiketissä tai pakkauksessa.

5.   Kun aine tai seos luokitellaan liitteessä I olevan 5 osan mukaisesti,

a)

varoitusetikettiin ei tule sisällyttää varoitusmerkkiä;

b)

huomiosanat, vaaralausekkeet ja turvalausekkeet on sijoitettava varoitusetiketin täydentävien tietojen osioon.

6.   Kun seos sisältää mitä tahansa vaaralliseksi luokiteltua ainetta, se on merkittävä liitteessä II olevan 2 osan mukaisesti.

Lausekkeissa on käytettävä liitteessä III olevan 3 osan mukaista sanamuotoa, ja ne on sijoitettava varoitusetiketin täydentävien tietojen osioon.

Varoitusetiketissä on oltava myös 18 artiklassa tarkoitettu tuotetunniste ja kyseisen seoksen toimittajan nimi, osoite ja puhelinnumero.

26 artikla

Varoitusmerkkejä koskevat ensisijaisuusperiaatteet

1.   Jos aineen tai seoksen luokitus johtaisi varoitusetiketissä useampaan kuin yhteen varoitusmerkkiin, sovelletaan seuraavia ensisijaisuussääntöjä tarvittavien varoitusmerkkien määrän rajoittamiseksi:

a)

jos on käytettävä varoitusmerkkiä ”GHS01”, varoitusmerkkien ”GHS02” ja ”GHS03” käyttö on vapaaehtoista, paitsi silloin, kun useampi kuin yksi näistä varoitusmerkeistä on pakollinen;

b)

jos on käytettävä varoitusmerkkiä ”GHS06”, ei tule käyttää varoitusmerkkiä ”GHS07”;

c)

jos on käytettävä varoitusmerkkiä ”GHS05”, ei tule käyttää ihoärsytystä tai silmä-ärsytystä osoittavaa varoitusmerkkiä ”GHS07”;

d)

jos on käytettävä hengitysteiden herkistymistä osoittavaa varoitusmerkkiä ”GHS08”, ei tule käyttää ihon herkistymistä tai iho- ja silmä-ärsytystä osoittavaa varoitusmerkkiä ”GHS07”.

2.   Jos aineen tai seoksen luokitus johtaisi saman vaaraluokan osalta useampaan kuin yhteen varoitusmerkkiin, varoitusetiketissä on oltava kunkin kyseisen vaaraluokan vakavinta vaarakategoriaa vastaava varoitusmerkki.

Niiden aineiden osalta, jotka sisältyvät liitteessä VI olevaan 3 osaan ja joita koskee myös II osaston mukainen luokitus, varoitusetiketissä on oltava kunkin asiaankuuluvan vaaraluokan vakavinta vaarakategoriaa vastaava varoitusmerkki.

27 artikla

Vaaralausekkeita koskevat ensisijaisuusperiaatteet

Jos aine tai seos on luokiteltu useaan vaaraluokkaan tai vaaraluokan jaotteluun, varoitusetikettiin on sisällyttävä kaikki luokituksesta johtuvat vaaralausekkeet, jollei niistä aiheudu ilmeistä toistoa tai päällekkäisyyttä.

28 artikla

Turvalausekkeita koskevat ensisijaisuusperiaatteet

1.   Jos valituista turvalausekkeista aiheutuu selvää päällekkäisyyttä tai ne ovat tarpeettomia kyseisen aineen, seoksen tai pakkauksen osalta, voidaan tällaiset lausekkeet jättää pois varoitusetiketistä.

2.   Yleiseen kulutukseen toimitettavien aineiden ja seosten varoitusetiketissä on tarvittaessa oltava yksi aineen tai seoksen hävittämistä sekä sen pakkauksen hävittämistä koskeva turvalauseke, paitsi jos sitä ei vaadita tämän asetuksen 22 artiklan nojalla.

Missään muissa tapauksissa hävittämistä koskevaa turvalauseketta ei vaadita, kun on selvää, että aineen, seoksen tai pakkauksen hävittämisestä ei aiheudu vaaraa ihmisen terveydelle tai ympäristölle.

3.   Varoitusetiketissä saa olla enintään kuusi turvalauseketta, paitsi milloin vaaran luonteen ja vakavuuden osoittamiseksi on käytettävä useampia lausekkeita.

29 artikla

Merkintä- ja pakkausvaatimuksia koskevat poikkeukset

1.   Kun aineen tai seoksen pakkaus on joko muodoltaan sellainen tai kooltaan niin pieni, että on mahdotonta täyttää 31 artiklan mukaiset varoitusetikettiä koskevat vaatimukset sen jäsenvaltion kielillä, jossa aine tai seos saatetaan markkinoille, 17 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaiset merkinnät ilmoitetaan liitteessä I olevan 1.5.1 jakson mukaisesti.

2.   Jos kaikkia varoitusetiketissä annettavia tietoja ei voida ilmoittaa 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, tiedot voidaan rajata liitteessä I olevan 1.5.2 kohdan mukaisesti.

3.   Kun liitteessä II olevassa 5 osassa tarkoitettu aine tai seos toimitetaan yleiseen kulutukseen ilman pakkausta, sen mukana on oltava kopio 17 artiklan mukaisista merkinnöistä.

4.   Tietyt ympäristölle vaarallisiksi luokitellut seokset voidaan 53 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vapauttaa tietyistä ympäristömerkintöjä koskevista säännöksistä tai päättää erityisistä ympäristömerkintöihin liittyvistä säännöksistä, jos voidaan osoittaa ympäristövaikutusten vähentyvän. Kyseiset vapautukset tai erityiset säännökset määritellään liitteessä II olevassa 2 osassa.

5.   Komissio voi pyytää kemikaalivirastoa valmistelemaan ja esittämään sille lisäehdotuksia vapautuksiksi merkintä- ja pakkausvaatimuksista.

30 artikla

Varoitusetiketissä annettavien tietojen ajan tasalle saattaminen

1.   Toimittajan on varmistettava, että varoitusetiketit saatetaan ajan tasalle ilman aiheetonta viivytystä, kun kyseisen aineen tai seoksen luokitusta ja merkintöjä on muutettu, jos uusi vaara on vakavampi tai jos 25 artiklan nojalla vaaditaan uusia täydentäviä merkintöjä, kun otetaan huomioon muutoksen luonne ihmisen terveyden ja ympäristön suojelun kannalta. Toimittajien on tehtävä yhteistyötä 4 artiklan 9 kohdan mukaisesti toteuttaakseen merkintöjen muutoksen ilman aiheetonta viivytystä.

2.   Jos merkintöihin on tehtävä muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja muutoksia, toimittajan on varmistettava, että varoitusetiketit saatetaan ajan tasalle 18 kuukauden kuluessa.

3.   Direktiivin 91/414/ETY tai direktiivin 98/8/EY soveltamisalaan kuuluvan aineen tai seoksen toimittajan on saatettava varoitusetiketti ajan tasalle mainittujen direktiivien mukaisesti.

2 LUKU

Varoitusetikettien käyttö

31 artikla

Varoitusetikettien käyttöä koskevat yleiset säännöt

1.   Varoitusetiketit on kiinnitettävä pitävästi ainetta tai seosta välittömästi sisältävän pakkauksen yhdelle tai useammalle pinnalle, ja niiden on oltava luettavissa vaakatasossa pakkauksen ollessa normaaliasennossa.

2.   Varoitusetiketin värin ja ulkoasun on oltava sellainen, että varoitusmerkki erottuu selvästi.

3.   Edellä 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut merkinnät on tehtävä selvästi ja pysyvästi. Niiden on erotuttava selvästi taustasta ja oltava kokonsa ja tekstitiheytensä puolesta helposti luettavissa.

4.   Varoitusmerkin muodon, värin ja koon sekä varoitusetiketin mittojen on oltava liitteessä I olevan 1.2.1 jakson mukaiset.

5.   Varoitusetikettiä ei edellytetä, jos 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut merkinnät tehdään selkeästi suoraan pakkaukseen. Siinä tapauksessa tässä luvussa säädettyjä varoitusetikettiin sovellettavia vaatimuksia sovelletaan suoraan pakkauksessa annettaviin tietoihin.

32 artikla

Tietojen sijoittaminen varoitusetikettiin

1.   Varoitusmerkit, huomiosana, vaaralausekkeet ja turvalausekkeet on sijoitettava varoitusetiketissä lähelle toisiaan.

2.   Toimittaja voi päättää vaaralausekkeiden järjestyksestä varoitusetiketissä. Kuitenkin kaikki vaaralausekkeet on varoitusetiketissä ryhmiteltävä kielen mukaan, jollei 4 kohdasta muuta johdu.

Toimittaja voi päättää turvalausekkeiden järjestyksestä varoitusetiketissä . Kuitenkin kaikki turvalausekkeet on varoitusetiketissä ryhmiteltävä kielen mukaan, jollei 4 kohdasta muuta johdu.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut vaaralausekkeiden ryhmät ja turvalausekkeiden ryhmät on sijoitettava varoitusetiketissä lähelle toisiaan kielen mukaan.

4.   Täydentävät tiedot on sijoitettava 25 artiklassa tarkoitettuun varoitusetiketin täydentävien tietojen osioon ja lähelle muita 17 artiklan 1 kohdan a–g alakohdassa täsmennettyjä merkintöjä.

5.   Värejä voidaan erityisten merkintävaatimusten noudattamiseksi käyttää varoitusmerkkien lisäksi myös varoitusetiketin muissa osissa.

6.   Muissa yhteisön säädöksissä säädetyistä vaatimuksista johtuvat merkinnät on sijoitettava 25 artiklassa tarkoitettuun varoitusetiketin täydentävien tietojen osioon.

33 artikla

Ulkopakkausten, sisäpakkausten ja yksittäispakkausten merkintöjä koskevat erityissäännöt

1.   Kun pakkauksessa on ulko- ja sisäpakkaus ja mikä tahansa välipakkaus, ja ulkopakkaus täyttää vaarallisten tavaroiden kuljetusta koskevien sääntöjen mukaiset merkintöjä koskevat säännökset, sisäpakkaukseen ja välipakkaukseen on tehtävä tämän asetuksen mukaiset merkinnät. Myös ulkopakkaukseen voidaan tehdä tämän asetuksen mukaiset merkinnät. Kun tämän asetuksen mukainen varoitusmerkki tai varoitusmerkit liittyvät samaan vaaraan kuin vaarallisten aineiden kuljetusta koskevissa säännöissä, tämän asetuksen mukaisen varoitusmerkin tai varoitusmerkkien ei tarvitse esiintyä ulkopakkauksessa.

2.   Kun pakkauksen ulkopakkauksen ei edellytetä täyttävän vaarallisten aineiden kuljetusta koskevien sääntöjen mukaisia merkintää koskevia säännöksiä, sekä ulko- että sisäpakkaukseen ja myös mahdolliseen välipakkaukseen on tehtävä tämän asetuksen mukaiset merkinnät. Jos kuitenkin ulkopakkaus on sellainen, että sisä- tai välipakkauksen merkinnät näkyvät selvästi, ulkopakkaukseen ei tarvitse tehdä merkintöjä.

3.   Yksittäispakkaukset, jotka täyttävät vaarallisten aineiden kuljetusta koskevien sääntöjen mukaiset merkintöjä koskevat säännökset, merkitään sekä tämän asetuksen että vaarallisten aineiden kuljetusta koskevien sääntöjen mukaisesti. Kun tämän asetuksen mukainen varoitusmerkki tai varoitusmerkit liittyvät samaan vaaraan kuin vaarallisten aineiden kuljetusta koskevissa säännöissä, tämän asetuksen mukaisen varoitusmerkin tai varoitusmerkkien ei tarvitse esiintyä.

34 artikla

Kertomus kemikaalien turvallista käyttöä koskevasta tiedottamisesta

1.   Viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2012 kemikaalivirasto tekee tutkimuksen, joka koskee tietojen antamista yleisölle aineiden ja seosten turvallisesta käytöstä sekä mahdollista lisätietojen tarvetta varoitusetiketeissä. Tutkimusta tehtäessä kuullaan toimivaltaisia viranomaisia ja sidosryhmiä ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan asiaan liittyviä parhaita käytäntöjä.

2.   Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen perusteella laatimansa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja, mikäli se on tarpeen, esittää säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän osaston merkintöjä koskevia säännöksiä.

IV OSASTO

PAKKAUKSET

35 artikla

Pakkaukset

1.   Vaarallisia aineita tai seoksia sisältävien pakkausten on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

pakkauksen on oltava suunniteltu ja valmistettu niin, että sen sisältö ei pääse vuotamaan pakkauksesta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on määrätty käytettäväksi muita erityisiä turvalaitteita;

b)

pakkauksiin ja sulkimiin käytetyt materiaalit eivät saa olla alttiita sisällön mahdollisesti aiheuttamille vaurioille, eivätkä ne saa muodostaa vaarallisia yhdisteitä sisällön kanssa;

c)

pakkausten ja sulkimien on oltava kauttaaltaan vahvaa ja tukevaa tekoa, jotta ne eivät löysty vaan kestävät ehjinä käsittelystä johtuvan tavanomaisen kuormituksen ja rasituksen;

d)

vaihdettavin sulkimin varustetut pakkaukset on suunniteltava siten, että ne voidaan sulkea uudelleen sisällön pääsemättä vuotamaan.

2.   Yleiseen kulutukseen toimitettavaa vaarallista ainetta tai seosta sisältävien pakkausten muoto tai suunnittelu ei saa olla sellainen, että se todennäköisesti houkuttelee lapsia tai herättää lasten uteliaisuuden tai johtaa kuluttajia harhaan, eikä ulkoasu tai suunnittelu saa olla elintarvikkeissa, rehuissa tai lääke- ja kosmeettisissa valmisteissa käytetyn kaltainen, mikä voisi johtaa kuluttajia harhaan.

Kun pakkaus sisältää ainetta tai seosta, joka täyttää liitteessä II olevan 3.1.1 jakson vaatimukset, siinä on oltava liitteessä II olevan 3.1.2, 3.1.3 ja 3.1.4.2 jakson mukaiset turvasulkimet.

Kun pakkaus sisältää ainetta tai seosta, joka täyttää liitteessä II olevan 3.2.1 jakson vaatimukset, siinä on oltava liitteessä II olevan 3.2.2 jakson mukainen näkövammaisille tarkoitettu vaaratunnus.

3.   Aineiden ja seosten pakkausten katsotaan täyttävän 1 kohdan a, b ja c alakohdan vaatimukset, jos ne ovat vaarallisten aineiden ilma-, meri-, tie-, rautatie- ja sisävesikuljetusta koskevien sääntöjen vaatimusten mukaisia.

V OSASTO

AINEIDEN LUOKITUKSEN JA MERKINTÖJEN YHDENMUKAISTAMINEN JA LUOKITUSTEN JA MERKINTÖJEN LUETTELO

1 LUKU

Aineiden yhdenmukaistetun luokituksen ja merkintöjen vahvistaminen

36 artikla

Aineiden luokituksen ja merkintöjen yhdenmukaistaminen

1.   Aineelle, joka täyttää liitteessä I säädetyt, seuraavia ominaisuuksia koskevat kriteerit, annetaan tavallisesti 37 artiklan mukainen yhdenmukaistettu luokitus ja merkinnät:

a)

hengitysteitä herkistävä, kategoria 1 (liitteessä I oleva 3.4 jakso);

b)

sukusolujen perimää vaurioittava, kategoria 1A, 1B tai 2 (liitteessä I oleva 3.5 jakso);

c)

syöpää aiheuttava, kategoria 1A, 1B tai 2 (liitteessä I oleva 3.6 jakso);

d)

lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1A, 1B tai 2 (liitteessä I oleva 3.7 jakso).

2.   Aineelle, joka on direktiivissä 91/414/ETY tai direktiivissä 98/8/EY tarkoitettu tehoaine, annetaan tavallisesti yhdenmukaistettu luokitus ja merkinnät. Näiden aineiden osalta sovelletaan 37 artiklan 1, 4, 5 ja 6 kohdassa säädettyjä menettelyjä.

3.   Jos aine täyttää muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja vaaraluokkia tai niiden jaotteluja koskevat kriteerit eikä kuulu 2 kohdan soveltamisalaan, sen osalta voidaan myös lisätä liitteeseen VI tapauskohtaisesti 37 artiklassa tarkoitettu yhdenmukaistettu luokitus ja merkinnät, jos on olemassa perustelut tällaiselle yhteisön tason toimenpiteelle.

37 artikla

Aineiden luokituksen ja merkintöjen yhdenmukaistamismenettely

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi toimittaa kemikaalivirastolle ehdotuksen, joka koskee aineiden yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä ja soveltuvin osin erityisiä pitoisuusrajoja tai M-kertoimia taikka ehdotuksen niiden tarkistamiseksi.

Ehdotuksen on oltava liitteessä VI olevassa 2 osassa säädetyn mallin mukainen ja sisällettävä liitteessä VI olevassa 1 osassa säädetyt asiaan liittyvät tiedot.

2.   Aineen valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä voi tehdä kemikaalivirastolle ehdotuksen, joka koskee kyseisen aineen yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä sekä soveltuvin osin erityisiä pitoisuusrajoja ja M-kertoimia, jos liitteessä VI olevassa 3 osassa ei ole kyseistä ainetta koskevaa nimikettä sen vaaraluokan tai sen jaottelun osalta, jota ehdotus koskee.

Ehdotus on laadittava asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä I olevan 1, 2 ja 3 jakson asiaan liittyvien osien mukaisesti, ja sen on noudatettava kyseisen liitteen 7 jaksossa säädetyn kemikaaliturvallisuusraportin B osan mukaista muotoa. Ehdotuksen on sisällettävä tämän asetuksen liitteessä VI olevassa 1 osassa säädetyt asiaan liittyvät tiedot. Menettelyssä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 111 artiklan säännöksiä.

3.   Jos valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän ehdotus koskee aineen yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä 36 artiklan 3 kohdan mukaisesti, siihen on liitettävä maksu, jonka komissio määrää 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 76 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla perustettu kemikaaliviraston riskinarviointikomitea antaa lausunnon kaikista 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimitetuista ehdotuksista 18 kuukauden kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta niin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus esittää huomautuksensa. Kemikaalivirasto toimittaa lausunnon ja mahdolliset huomautukset komissiolle.

5.   Jos komissio katsoo, että kyseisen aineen luokituksen ja merkintöjen yhdenmukaistaminen on asianmukaista, se toimittaa ilman aiheetonta viivästystä ehdotuksen päätökseksi kyseisen aineen ja asiaankuuluvan luokituksen ja merkintöjen sekä soveltuvin osin erityisten pitoisuusrajojen ja M-kertoimien sisällyttämisestä liitteessä VI olevan 3 osan taulukkoon 3.1.

Vastaava nimike sisällytetään liitteessä VI olevan 3 osan taulukkoon 3.2 samoin edellytyksin 31 päivään toukokuuta 2015 saakka.

Tämä toimenpide, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Jos on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi käyttää 54 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä.

6.   Valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien, joilla on uusia tietoja, jotka voivat johtaa liitteessä VI olevassa 3 osassa olevan aineen yhdenmukaistetun luokituksen ja merkintöjen muutokseen, on toimitettava 2 kohdan toisen alakohdan mukainen ehdotus toimivaltaiselle viranomaiselle yhdessä niistä jäsenvaltioista, joissa aine saatetaan markkinoille.

38 artikla

Liitteessä VI olevassa 3 osassa säädettyjä yhdenmukaistettuja luokituksia ja merkintöjä koskevien lausuntojen ja päätösten sisältö; tietojen saatavuus

1.   Kaikissa 37 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa lausunnoissa ja 37 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa päätöksissä täsmennetään kunkin aineen osalta vähintään seuraavat tiedot:

a)

asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä VI olevassa 2.1–2.3.4 jaksossa säädetyt aineen tunnistetiedot;

b)

edellä 36 artiklassa tarkoitettu aineen luokitus sekä tämän perustelut;

c)

tarvittaessa erityiset pitoisuusrajat tai M-kertoimet;

d)

aineen 17 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdan mukaiset merkinnät sekä kaikki mahdolliset ainetta koskevat 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetyt lausekkeet, jotka antavat täydentäviä tietoja vaarasta;

e)

tarvittaessa muut muuttujat, joiden avulla voidaan arvioida terveys- tai ympäristövaarat, joita liittyy kyseistä vaarallista ainetta sisältäviin seoksiin tai sellaisiin aineisiin, jotka sisältävät kyseisiä vaarallisia aineita tunnistettuina epäpuhtauksina, lisäaineina tai aineosina.

2.   Kun tämän asetuksen 37 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lausunto ja 37 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu päätös asetetaan julkisesti saataville, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 118 artiklan 2 kohtaa ja 119 artiklaa.

2 LUKU

Luokitusten ja merkintöjen luettelo

39 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan:

a)

aineisiin, jotka on rekisteröitävä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti;

b)

tämän asetuksen 1 artiklan soveltamisalaan kuuluviin aineisiin, jotka täyttävät vaaralliseksi luokituksen kriteerit ja jotka saatetaan markkinoille joko sellaisenaan tai seokseen sisältyvänä niin, että kyseisen aineen pitoisuus seoksessa ylittää tässä asetuksessa tai tarvittaessa direktiivissä 1999/45/EY täsmennetyt pitoisuusrajat ja aiheuttaa seoksen luokituksen vaaralliseksi.

40 artikla

Kemikaalivirastolle tehtävät ilmoitukset

1.   Valmistajan, maahantuojan tai valmistajien tai maahantuojien ryhmän, jäljempänä ’ilmoittajan’, joka saattaa markkinoille 39 artiklassa tarkoitettua ainetta, on ilmoitettava kemikaalivirastolle seuraavat tiedot kyseisen aineen sisällyttämiseksi 42 artiklassa tarkoitettuun luetteloon:

a)

aineen tai aineiden markkinoille saattamisesta vastaavaa ilmoittajaa tai vastaavia ilmoittajia koskevat tunnistetiedot asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä VI olevan 1 jakson mukaisesti;

b)

aineen tai aineiden tunnistetiedot asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä VI olevan 2.1–2.3.4 jakson mukaisesti;

c)

aineen tai aineiden 13 artiklan mukainen luokitus;

d)

jos aine on luokiteltu joihinkin mutta ei kaikkiin vaaraluokkiin tai niiden jaotteluihin, ilmoitus siitä, onko tällaisen luokituksen syynä tietojen puute, se, että tiedot eivät ole ratkaisevia, vai se, että tiedot ovat ratkaisevia, mutta eivät riittäviä luokituksen tekemistä varten;

e)

tarvittaessa tämän asetuksen 10 artiklan mukaiset erityiset pitoisuusrajat tai M-kertoimet ja niiden perustelut asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä I olevan 1, 2 ja 3 jakson asiaan liittyvien osien mukaisesti;

f)

aineen tai aineiden 17 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa täsmennetyt merkinnät sekä kaikki mahdolliset ainetta koskevat 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetyt täydentävät vaaralausekkeet.

Edellä a–f alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse ilmoittaa, jos ne on toimitettu kemikaalivirastolle osana asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaista rekisteröintiä tai jos kyseinen ilmoittaja on jo ilmoittanut ne.

Ilmoittajan on toimitettava nämä tiedot asetuksen (EY) N:o 1907/2006 111 artiklan mukaisesti vahvistetussa muodossa.

2.   Ilmoittajan tai ilmoittajien on saatettava 1 kohdassa luetellut tiedot ajan tasalle ja ilmoitettava ne kemikaalivirastolle, kun 15 artiklan 1 kohdan mukaisen tarkastelun tuloksena on tehty päätös aineen luokituksen ja merkintöjen muuttamisesta.

3.   Markkinoille 1 päivänä joulukuuta 2010 tai sen jälkeen saatettuja aineita koskevat ilmoitukset on tehtävä 1 kohdan mukaisesti kuukauden kuluessa niiden markkinoille saattamisesta.

Ennen 1 päivää joulukuuta 2010 markkinoille saatettuja aineita koskevat ilmoitukset voidaan kuitenkin tehdä 1 kohdan mukaisesti ennen mainittua päivämäärää.

41 artikla

Sovitut nimikkeet

Jos 40 artiklan 1 kohdan mukainen ilmoitus johtaa siihen, että 42 artiklassa tarkoitettuun luetteloon tulee keskenään erilaisia nimikkeitä samasta aineesta, ilmoittajien ja rekisteröijien on pyrittävä kaikin tavoin sopimaan luetteloon sisällytettävästä nimikkeestä. Ilmoittajien on tiedotettava asiasta kemikaalivirastolle.

42 artikla

Luokitusten ja merkintöjen luettelo

1.   Kemikaaliviraston tehtävänä on perustaa tietokannan muodossa oleva luokitusten ja merkintöjen luettelo ja ylläpitää sitä.

Luetteloon kootaan 40 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot sekä osana asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaista rekisteröintiä toimitetut tiedot.

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 119 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja vastaavat luettelossa olevat tiedot on asetettava julkisesti saataville. Kemikaalivirasto antaa mahdollisuuden tutustua luettelon sisältämiä aineita koskeviin muihin tietoihin niille ilmoittajille ja rekisteröijille, jotka ovat toimittaneet kyseistä ainetta koskevia tietoja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Se antaa muille osapuolille mahdollisuuden tällaisten tietojen saantiin, jollei mainitun asetuksen 118 artiklasta muuta johdu.

2.   Kemikaalivirasto saattaa luettelon ajan tasalle aina saadessaan päivitettyä tietoa 40 artiklan 2 kohdan tai 41 artiklan mukaisesti.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi kemikaalivirasto sisällyttää kuhunkin nimikkeeseen tarvittaessa tiedon siitä,

a)

onko kyseisessä nimikkeessä aineelle annettu yhteisön tasolla yhdenmukaistettu luokitus ja merkinnät sisällyttämällä se liitteessä VI olevaan 3 osaan;

b)

onko kyseessä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen saman aineen rekisteröijien yhteinen nimike;

c)

onko kyseessä 41 artiklassa tarkoitettu kahden tai useamman ilmoittajan tai rekisteröijän sopima nimike;

d)

poikkeaako nimike luetteloon samasta aineesta tehdystä toisesta nimikkeestä.

Edellä a alakohdassa tarkoitetut tiedot on saatettava ajan tasalle, jos tehdään 37 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu päätös.

VI OSASTO

TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET JA TÄYTÄNTÖÖNPANON VALVONTA

43 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten ja valvontaviranomaisten nimeäminen ja viranomaisten välinen yhteistyö

Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä koskevista ehdotuksista, sekä viranomaiset, jotka vastaavat tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden täytäntöönpanon valvonnasta.

Toimivaltaisten viranomaisten ja täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien viranomaisten on toimittava yhteistyössä keskenään tässä asetuksessa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi ja annettava muiden jäsenvaltioiden vastaaville viranomaisille kyseisten tehtävien kannalta tarpeellinen ja hyödyllinen tuki.

44 artikla

Neuvontapalvelu

Jäsenvaltioiden on perustettava kansallisia neuvontapalveluja antamaan valmistajille, maahantuojille, jakelijoille, jatkokäyttäjille ja muille asianosaisille neuvontaa niistä tehtävistä ja velvollisuuksista, joita kullekin on asetettu tämän asetuksen nojalla.

45 artikla

Kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyvien tietojen vastaanottamisesta vastaavien elinten nimeäminen

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä elin tai elimet, joka on tai jotka ovat vastuussa seoksia markkinoille saattavien maahantuojien ja jatkokäyttäjien antamien asiaan liittyvien tietojen vastaanottamisesta, erityisesti ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoitotoimenpiteitä koskevien ohjeiden antamiseksi erityisesti kiireellisten terveydenhuollon vastatoimien osalta. Kyseisiin tietoihin sisältyvät markkinoille saatettujen seosten kemiallista koostumusta koskevat tiedot, jos seokset on luokiteltu vaarallisiksi niiden terveyteen kohdistuvien tai fysikaalisten vaikutusten perusteella, sekä sellaisten aineiden kemiallista koostumusta koskevat tiedot, joiden osalta kemikaalivirasto on 24 artiklan mukaisesti hyväksynyt vaihtoehtoisen kemiallisen nimen käyttämistä koskevan pyynnön.

2.   Nimetyt elimet antavat kaikki tarvittavat takuut saadun tiedon luottamuksellisuuden säilyttämiseksi. Tällaista tietoa saa käyttää ainoastaan

a)

lääketieteellisiin tarkoituksiin annettaessa ohjeita ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoitotoimenpiteitä varten, erityisesti hätätapauksissa;

ja

b)

jäsenvaltion pyytäessä niitä tilastollisen analyysin tekemiseksi, jotta voidaan määrittää, miltä osin riskinhallintatoimenpiteitä saatetaan joutua parantamaan.

Tietoja ei saa käyttää muihin tarkoituksiin.

3.   Nimettyjen elimien on saatava kaupan pitämisestä vastuussa olevilta maahantuojilta ja jatkokäyttäjiltä käyttöönsä kaikki tiedot, jotka tarvitaan niille kuuluvien tehtävien hoitamiseksi.

4.   Viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2012 komissio suorittaa uudelleentarkastelun arvioidakseen mahdollisuutta yhdenmukaistaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä vahvistaa muoto, jossa maahantuojat ja jatkokäyttäjät toimittavat tiedot nimetyille elimille. Komissio voi kyseisen uudelleentarkastelun perusteella ja kuultuaan asiaan liittyviä sidosryhmiä, kuten Euroopan myrkytystietokeskusten ja kliinisten toksikologien yhdistystä (EAPCCT:tä), antaa asetuksen, jossa tähän asetukseen lisätään liite.

Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

46 artikla

Täytäntöönpanon valvonta ja kertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, myös ylläpidettävä virallista valvontajärjestelmää, sen varmistamiseksi, että markkinoille saatetaan ainoastaan sellaisia aineita ja seoksia, jotka on luokiteltu, merkitty ja pakattu ja joista on tehty ilmoitus tämän asetuksen mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava joka viides vuosi heinäkuun 1 päivään mennessä kemikaalivirastolle kertomus virallisen valvonnan tuloksista ja muista toteutetuista täytäntöönpanon valvontatoimista. Ensimmäinen kertomus on toimitettava viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2012. Kemikaalivirasto saattaa kyseiset kertomukset komission saataville, ja komissio ottaa ne huomioon asetuksen (EY) N:o 1907/2006 117 artiklan mukaisessa kertomuksessaan.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 76 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun foorumin on hoidettava asetuksen (EY) N:o 1907/2006 77 artiklan 4 kohdan a–g alakohdassa määritetyt tämän asetuksen täytäntöönpanon valvontaa koskevat tehtävät.

47 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten noudattamatta jättämisen seuraamuksista ja ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tätä asetusta sovelletaan. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle seuraamuksia koskevista säännöksistä viimeistään 20 päivänä kesäkuuta 2010 ja ilmoitettava sille viipymättä niihin myöhemmin mahdollisesti tehdyistä muutoksista.

VII OSASTO

YHTEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

48 artikla

Mainonta

1.   Vaarallisiksi luokiteltujen aineiden mainonnassa on mainittava kyseisen aineen vaaraluokat tai -kategoriat.

2.   Vaaralliseksi luokiteltua tai 25 artiklan 6 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa seosta koskevassa mainonnassa on mainittava varoitusetiketissä ilmoitettu vaaratyyppi tai ilmoitetut vaaratyypit, jos kuluttaja voi mainonnan perusteella tehdä ostosopimuksen näkemättä ensin kyseistä varoitusetikettiä.

Ensimmäisen alakohdan säännökset eivät rajoita kuluttajansuojasta etäsopimuksissa 20 päivänä toukokuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY (28) soveltamista.

49 artikla

Tietojen säilyttämisvelvoite ja tietojen pyytäminen

1.   Toimittajan on koottava yhteen ja pidettävä saatavilla kaikki tässä asetuksessa säädetyt, kyseisen toimittajan luokitusta ja merkintöjä varten käyttämät tiedot vähintään 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun kyseinen toimittaja on viimeksi toimittanut kyseistä ainetta tai seosta.

Toimittajan on säilytettävä nämä tiedot samoin kuin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 36 artiklassa edellytetyt tiedot.

2.   Jos toimittaja lopettaa toimintansa tai siirtää osan toiminnastaan tai kaiken toimintansa kolmannelle osapuolelle, sitä osapuolta, joka vastaa toimittajan yrityksen selvittämisestä tai ottaa vastuulleen kyseessä olevan aineen tai seoksen saattamisen markkinoille, koskee 1 kohdassa tarkoitettu velvoite toimittajan sijaan.

3.   Sen jäsenvaltion, jossa toimittajan toimipaikka sijaitsee, toimivaltainen viranomainen tai valvontaviranomaiset taikka kemikaalivirasto voivat vaatia toimittajaa antamaan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Jos kyseiset tiedot ovat kuitenkin kemikaaliviraston käytettävissä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti tehdyn rekisteröinnin tai tämän asetuksen 40 artiklan mukaisen ilmoituksen osana, kemikaaliviraston on käytettävä niitä tietoja ja viranomaisen on käännyttävä kemikaaliviraston puoleen.

50 artikla

Kemikaaliviraston tehtävät

1.   Kemikaaliviraston tehtävänä on antaa jäsenvaltioille ja yhteisön toimielimille parasta mahdollista tieteellistä ja teknistä neuvontaa sen toimialaan kuuluvia kemikaaleja koskevissa kysymyksissä, jotka sille on tämän asetuksen mukaisesti osoitettu.

2.   Kemikaaliviraston sihteeristö:

a)

antaa teollisuudelle tarvittaessa teknistä ja tieteellistä ohjeistusta ja välineitä tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi;

b)

antaa toimivaltaisille viranomaisille tämän asetuksen soveltamista koskevaa teknistä ja tieteellistä ohjeistusta sekä antaa tukea jäsenvaltioiden 44 artiklan nojalla perustamille neuvontapalveluille.

51 artikla

Vapaata liikkuvuutta koskeva lauseke

Jäsenvaltiot eivät saa aineiden ja seosten tässä asetuksessa tarkoitettuun luokitukseen, merkintöihin tai pakkaamiseen liittyvillä perusteilla kieltää, rajoittaa tai haitata aineiden tai seosten markkinoille saattamista, kun kyseinen aine tai seos on tämän asetuksen tai tarvittaessa tämän asetuksen täytäntöönpanosta annettujen yhteisön säädösten mukainen.

52 artikla

Suojalauseke

1.   Jos jäsenvaltiolla on perustellut syyt katsoa, että vaikka tietty aine tai seos täyttää tämän asetuksen vaatimukset, se aiheuttaa kuitenkin luokitukseen, merkintöihin tai pakkaamiseen liittyvistä syistä vakavan vaaran ihmisen terveydelle tai ympäristölle, jäsenvaltio voi toteuttaa asianmukaisia väliaikaisia toimenpiteitä. Jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle, kemikaalivirastolle ja muille jäsenvaltioille ja perusteltava päätöksensä.

2.   Komissio tekee 60 päivän kuluessa jäsenvaltiolta saadun tiedon vastaanottamisesta 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen päätöksen, jolla joko hyväksytään väliaikainen toimenpide päätöksessä määritellyksi ajaksi tai vaaditaan jäsenvaltiota peruuttamaan väliaikainen toimenpide.

3.   Jos aineen luokitusta tai merkintöjä koskeva väliaikainen toimenpide hyväksytään 2 kohdan mukaisesti, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 37 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen toimitettava kemikaalivirastolle yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä koskeva ehdotus kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona komission päätös tehtiin.

53 artikla

Tekniikan ja tieteen kehitykseen mukauttaminen

1.   Komissio voi mukauttaa tekniikan ja tieteen kehitykseen 6 artiklan 5 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan, 14 artiklan, 18 artiklan 3 kohdan b alakohdan, 23 artiklan, 25–29 artiklan ja 35 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan sekä liitteet I–VII, ottaen asianmukaisesti huomioon GHS:n jatkokehityksen ja erityisesti kaikki YK:n tasolla tehdyt muutokset, jotka liittyvät samankaltaisia seoksia koskevien tietojen käyttöön, sekä ottaen huomioon kansainvälisesti tunnustetuissa kemikaaliohjelmissa tapahtuvan kehityksen ja onnettomuustietokannoista saatavat tiedot. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Kiireellisyydestä johtuvista pakottavista syistä komissio voi soveltaa 54 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä.

2.   Jäsenvaltiot ja komissio edistävät asemaansa soveltuvalla tavalla asiaankuuluvilla YK:n foorumeilla PBT-aineiden tai vPvB-aineiden luokitusta ja merkintöjä koskevien kriteerien yhdenmukaistamista YK:n tasolla.

54 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustettu komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1, 2, 4 ja 6 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

55 artikla

Direktiivin 67/548/ETY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 67/548/ETY seuraavasti:

1)

Kumotaan 1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta.

2)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Kun tietyn aineen yhdenmukaistetun luokituksen ja merkinnän sisältävä nimike on sisällytetty aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (29) liitteessä VI olevaan 3 osaan, aine on luokiteltava kyseisen nimikkeen mukaisesti eikä 1 ja 2 kohtaa sovelleta nimikkeen piiriin kuuluviin vaarakategorioihin.

b)

kumotaan 4 kohta;

3)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)

Kumotaan 1 kohdan toinen alakohta.

b)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet ovat voimassa, kunnes aine on otettu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan luetteloon kyseisen nimikkeen kattamien vaarakategorioiden osalta taikka kunnes asetuksen (EY) N:o 1272/2008 37 artiklassa säädetyn menettelytavan mukaisesti on päätetty olla ottamatta ainetta luetteloon.”

4)

Korvataan 6 artiklan teksti seuraavalla tekstillä:

”6 artikla

Selvitysvelvollisuus

Einecs-luetteloon sisältyvien aineiden, joita koskevaa nimikettä ei ole otettu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevaan 3 osaan, valmistajien, jakelijoiden ja maahantuojien velvollisuus on tehdä selvitys tällaisten aineiden ominaisuuksia koskevista olennaisista ja saatavilla olevista tiedoista. Näiden tietojen perusteella heidän on pakattava vaaralliset aineet ja merkittävä ne väliaikaisesti tämän direktiivin 22–25 artiklan säännösten ja tämän direktiivin liitteessä VI säädettyjen kriteerien mukaisesti.”

5)

Kumotaan 22 artiklan 3 ja 4 kohta.

6)

Muutetaan 23 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan a alakohdassa ilmaisu ”liitteessä I” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa”.

b)

Korvataan c alakohdassa ilmaisu ”liitteessä I” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa”.

c)

Korvataan d alakohdassa ilmaisu ”liitteessä I” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa”.

d)

Korvataan e alakohdassa ilmaisu ”liitteessä I” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa”.

e)

Korvataan f alakohdassa ilmaisu ”liitteessä I” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa”.

7)

Kumotaan 24 artiklan 4 kohdan toinen alakohta.

8)

Kumotaan 28 artikla.

9)

Kumotaan 31 artiklan 2 ja 3 kohta.

10)

Lisätään artikla 32 artiklan jälkeen seuraavasti:

”32 a artikla

Aineiden merkintöihin ja pakkaamiseen sovellettava siirtymäsäännös

Edellä olevia 22–25 artiklaa ei sovelleta aineisiin 1 päivästä joulukuuta 2010.”

(11)

Kumotaan liite I.

56 artikla

Direktiivin 1999/45/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 1999/45/EY seuraavasti:

1)

Korvataan 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa esiintyvä ilmaisu ”direktiivin 67/548/ETY liitteessä I” ilmaisulla ”aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (30) liitteessä VI olevassa 3 osassa.

2)

Korvataan ilmaisu ”direktiivin 67/548/ETY liitteessä I” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa”

a)

3 artiklan 3 kohdassa,

b)

10 artiklan 2 kohdan 2.3.1, 2.3.2 ja 2.3.3 alakohdassa ja 2.4 alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa,

c)

liitteessä II olevassa a ja b kohdassa sekä johdannon viimeisessä kappaleessa,

d)

liitteessä II olevan A osan

1.1.1 kohdan a ja b alakohdassa,

1.2 kohdan a ja b alakohdassa,

2.1.1 kohdan a ja b alakohdassa,

2.2 kohdan a ja b alakohdassa,

2.3 kohdan a ja b alakohdassa,

3.1.1 kohdan a ja b alakohdassa,

3.3 kohdan a ja b alakohdassa,

3.4 kohdan a ja b alakohdassa,

4.1.1 kohdan a ja b alakohdassa,

4.2.1 kohdan a ja b alakohdassa,

5.1.1 kohdan a ja b alakohdassa,

5.2.1 kohdan a ja b alakohdassa,

5.3.1 kohdan a ja b alakohdassa,

5.4.1 kohdan a ja b alakohdassa,

6.1 kohdan a ja b alakohdassa,

6.2 kohdan a ja b alakohdassa,

7.1 kohdan a ja b alakohdassa,

7.2 kohdan a ja b alakohdassa,

8.1 kohdan a ja b alakohdassa,

8.2 kohdan a ja b alakohdassa,

9.1 kohdan a ja b alakohdassa,

9.2 kohdan a ja b alakohdassa,

9.3 kohdan a ja b alakohdassa,

9.4 kohdan a ja b alakohdassa,

e)

liitteessä II olevan B osan johdantokappaleessa,

f)

liitteen III johdannon a ja b kohdassa,

g)

liitteessä III olevan A osan a jakson Vesiympäristö

1.1 kohdan a ja b alakohdassa,

2.1 kohdan a ja b alakohdassa,

3.1 kohdan a ja b alakohdassa,

4.1 kohdan a ja b alakohdassa,

5.1 kohdan a ja b alakohdassa,

6.1 kohdan a ja b alakohdassa,

h)

liitteessä III olevan A osan b jakson Muu kuin vesiympäristö 1.1 kohdan a ja b alakohdassa,

i)

liitteessä V olevan A jakson 3 ja 4 kohdassa,

j)

liitteessä V olevan B jakson 9 kohdassa,

k)

liitteessä VI olevan A osan 2 kohdan taulukon kolmannessa sarakkeessa,

l)

liitteessä VI olevan B osan 1 kohdan ensimmäisessä kappaleessa ja 3 kohdan taulukon ensimmäisessä sarakkeessa,

m)

liitteen VIII lisäyksen 1 taulukon toisessa sarakkeessa,

n)

liitteen VIII lisäyksen 2 taulukon toisessa sarakkeessa.

3)

Korvataan liitteessä VI olevan B osan 1 kohdan kolmannen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja 5 kohdassa esiintyvä ilmaisu ”liitteessä I” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa”.

4)

Korvataan liitteessä VI olevan B osan 4.2 kohdan viimeisessä alakohdassa esiintyvä ilmaisu ”direktiivin 67/548/ETY (yhdeksästoista mukautus) liitteessä I” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa”.

57 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttaminen tämän asetuksen voimaantulosta alkaen

Muutetaan asetus (EY) N:o 1907/2006 tämän asetuksen voimaantulosta alkaen seuraavasti:

1)

Muutetaan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)

erityiset pitoisuusrajat, jotka on annettu aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (31) liitteessä VI olevassa 3 osassa;

ba)

vesiympäristölle vaarallisiksi luokiteltujen aineiden osalta, jos niille on vahvistettu kerroin, jäljempänä ’M-kerroin’, asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa, mainitun asetuksen liitteessä I olevassa taulukossa 1.1 säädetty raja-arvo mukautettuna mainitun asetuksen liitteessä I olevassa 4.1 jaksossa säädettyä laskutapaa käyttäen;

b)

Korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)

erityiset pitoisuusrajat, jotka on annettu yhteisesti sovitussa nimikkeessä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa;";

ea)

vesiympäristölle vaarallisiksi luokiteltujen aineiden osalta, jos niille on vahvistettu M-kerroin sovitussa nimikkeessä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa, mainitun asetuksen liitteessä I olevassa taulukossa 1.1 säädetty raja-arvo mukautettuna mainitun asetuksen liitteessä I olevassa 4.1 jaksossa säädettyä laskutapaa käyttäen”;

2)

Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Käyttöturvallisuustiedote on toimitettava maksutta paperimuodossa tai sähköisesti viimeistään päivänä, jona aine tai seos toimitetaan ensimmäistä kertaa.”

b)

Lisätään seuraava kohta:

”10.   Kun aineita luokitellaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti asetuksen voimaantulon ja 1 päivän joulukuuta 2010 välisenä aikana, kyseinen luokitus voidaan lisätä käyttöturvallisuustiedotteeseen direktiivin 67/548/ETY mukaisen luokituksen lisäksi.

Aineiden käyttöturvallisuustiedotteessa on 1 päivästä joulukuuta 20101 päivään kesäkuuta 2015 saakka mainittava luokitus sekä direktiivin 67/548/ETY että asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti.

Kun seoksia luokitellaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti asetuksen voimaantulon ja 1 päivän kesäkuuta 2015 välisenä aikana, kyseinen luokitus voidaan lisätä käyttöturvallisuustiedotteeseen direktiivin 1999/45/EY mukaisen luokituksen lisäksi. Jos kuitenkin aineita ja seoksia sekä luokitellaan että merkitään asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti, kyseinen luokitus ilmoitetaan käyttöturvallisuustiedotteessa direktiivin 67/548/ETY ja direktiivin 1999/45/EY luokituksen lisäksi aineen, seoksen tai sen aineosien osalta 1 päivään kesäkuuta 2015 saakka.”;

3)

Korvataan 56 artiklan 6 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

kaikkien muiden aineiden osalta, jos direktiivissä 1999/45/EY tai asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa täsmennetyt alimmat pitoisuusrajat, joiden perusteella seos luokitellaan vaaralliseksi, alittuvat.”;

4)

Muutetaan 59 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Asiakirja-aineisto voidaan tarvittaessa rajoittaa viittaukseen asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan mukaiseen nimikkeeseen.”;

b)

Korvataan 3 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Asiakirja-aineisto voidaan tarvittaessa rajoittaa viittaukseen asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan mukaiseen nimikkeeseen.”;

5)

Korvataan 76 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ilmaisu ”XI osaston” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 V osaston”;

6)

Muutetaan 77 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohdan e alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”e)

sellaisen tietokannan (tietokantojen) perustaminen ja ylläpito, joka sisältää kaikkia rekisteröityjä aineita koskevat tiedot, luokitusten ja merkintöjen luettelon sekä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti vahvistetun yhdenmukaistettujen luokitusten ja merkintöjen luettelon.”;

b)

Korvataan 3 kohdan a alakohdassa sanat ”VI–XI osastossa” sanoilla ”VI–X osastossa”;

7)

Kumotaan XI osasto;

8)

Muutetaan liitteessä XV oleva I ja II jakso seuraavasti:

a)

Muutetaan I jakso seuraavasti:

i)

kumotaan ensimmäinen luetelmakohta;

ii)

korvataan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

yksilöimistä CMR-aineeksi, PBT-aineeksi, vPvB-aineeksi tai vastaavalla tavalla huolta aiheuttavaksi aineeksi 59 artiklan mukaisesti,”;

b)

Kumotaan II jakson 1 kohta;

9)

Muutetaan liitteessä XVII oleva taulukko seuraavasti:

a)

Muutetaan sarake ”Aineen, aineryhmien tai valmisteen nimitys” seuraavasti:

i)

korvataan nimikkeet 28, 29 ja 30 seuraavasti:

”28.

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa kategoriaan 1A tai 1B (taulukko 3.1) tai kategoriaan 1 tai 2 (taulukko 3.2) kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi luokitellut aineet, jotka on sisällytetty luetteloon seuraavasti:

Kategoriaan 1A (taulukko 3.1) / kategoriaan 1 (taulukko 3.2) kuuluva syöpää aiheuttava aine, joka on mainittu lisäyksessä 1

Kategoriaan 1B (taulukko 3.1) / kategoriaan 2 (taulukko 3.2) kuuluva syöpää aiheuttava aine, joka on mainittu lisäyksessä 2

29.

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa kategoriaan 1A tai 1B (taulukko 3.1) tai kategoriaan 1 tai 2 (taulukko 3.2) kuuluvaksi sukusolujen perimää vaurioittavaksi aineeksi luokitellut aineet, jotka on sisällytetty luetteloon seuraavasti:

Kategoriaan 1A (taulukko 3.1) / kategoriaan 1 (taulukko 3.2) kuuluva perimää vaurioittava aine, joka on mainittu lisäyksessä 3

Kategoriaan 1B (taulukko 3.1) / kategoriaan 2 (taulukko 3.2) kuuluva perimää vaurioittava aine, joka on mainittu lisäyksessä 4

30.

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa kategoriaan 1A tai 1B (taulukko 3.1) tai kategoriaan 1 tai 2 (taulukko 3.2) kuuluvaksi lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi luokitellut aineet, jotka on sisällytetty luetteloon seuraavasti:

Kategoriaan 1A (taulukko 3.1) (sukupuolitoiminnoille ja hedelmällisyydelle tai kehitykselle haitalliset vaikutukset) / kategoriaan 1, R60 (saattaa heikentää hedelmällisyyttä) tai R61 (saattaa vaurioittaa sikiötä) (taulukko 3.2) kuuluva lisääntymiselle vaarallinen aine, joka on mainittu lisäyksessä 5

Kategoriaan 1B (sukupuolitoiminnoille ja hedelmällisyydelle tai kehitykselle haitalliset vaikutukset) (taulukko 3.1) / kategoriaan 2, R60 (saattaa heikentää hedelmällisyyttä) tai R61 (saattaa vaurioittaa sikiötä) (taulukko 3.2) kuuluva lisääntymiselle vaarallinen aine, joka on mainittu lisäyksessä 6”

b)

Korvataan sarakkeessa ”Rajoitusehdot” 28 nimikkeen 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

joko asiaankuuluva erityinen pitoisuusraja, joka on täsmennetty asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa, tai”;

(10)

Muutetaan liitteessä XVII olevat lisäykset 1–6 seuraavasti:

a)

Muutetaan esipuhe seuraavasti:

i)

Korvataan jaksossa ”Aineen nimi” ilmaisu ”direktiivin 67/548/ETY liitteessä I” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa”;

ii)

Korvataan jaksossa ”Indeksinumero” ilmaisu ”direktiivin 67/548/ETY liitteessä I” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa”;

iii)

Korvataan jaksossa ”Huomautukset” ilmaisu ”direktiivin 67/548/ETY liitteen I esipuheessa” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 1 osassa”;

iv)

Korvataan huomautus A seuraavasti:

”Huomautus A:

Merkinnöissä on ilmoitettava aineen nimi käyttämällä jotakin asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa mainittua nimitystä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun asetuksen 17 artiklan 2 kohdan soveltamista.

Kyseisessä osassa käytetään aineille joskus yleisnimiä kuten ”… yhdisteet” tai ”… suolat”. Tällöin toimittajan, joka saattaa tällaisen aineen markkinoille, on ilmoitettava merkinnöissä aineen oikea nimi ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 1 osan 1.1.1.4 jakson säännökset.

Jos aine sisältyy asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevaan 3 osaan, kyseisen asetuksen mukaisesti varoitusetikettiin on sisällytettävä kunkin kyseisessä osassa olevan nimikkeen kattaman luokituksen kannalta asiaankuuluvat merkinnät, sekä sellaisten mahdollisten muiden luokitusten osalta sovellettavat merkinnät, joita kyseinen nimike ei kata, ja muut mahdollisesti sovellettavat kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaiset merkinnät.

Jos aineet sisältyvät johonkin asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa mainittuun erityiseen aineryhmään, varoitusetikettiin on sisällytettävä kunkin kyseisessä osassa olevan nimikkeen kattaman luokituksen kannalta asiaankuuluvat merkinnät, sekä sellaisten mahdollisten muiden luokitusten osalta sovellettavat merkinnät, joita kyseinen nimike ei kata, ja muut mahdollisesti sovellettavat kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaiset merkinnät.

Jos aineet sisältyvät useampaan kuin yhteen asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa mainittuun aineryhmään, varoitusetikettiin on sisällytettävä molempien kyseisessä osassa olevien nimikkeiden kattaman luokituksen kannalta asiaankuuluvat merkinnät, sekä sellaisten mahdollisten muiden luokitusten osalta sovellettavat merkinnät, joita kyseinen nimike ei kata, ja muut mahdollisesti sovellettavat kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaiset merkinnät. Kun samaa vaaraluokkaa tai sen jaottelua koskevissa kahdessa nimikkeessä annetaan kaksi erilaista luokitusta, käytetään tiukempaan luokitukseen johtavaa vaaraluokitusta.”;

v)

Korvataan huomautus D seuraavasti:

”Huomautus D:

Jotkin aineet, jotka voivat polymerisoitua tai hajota itsestään, saatetaan yleensä markkinoille stabiloidussa muodossa. Ne luetellaan tässä muodossa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa.

Tällaisia aineita saatetaan kuitenkin joskus markkinoille ei-stabiloidussa muodossa. Tällöin aineen markkinoille saattavan toimittajan on mainittava varoitusetiketissä aineen nimi ja sanat ”ei-stabiloitu.””;

vi)

Poistetaan huomautus E.;

vii)

Korvataan huomautus H seuraavasti:

”Huomautus H:

Aineelle ilmoitettu luokitus ja varoitusetiketti koskevat vaaralausekkeen tai vaaralausekkeiden osoittamaa vaaraa tai vaaroja mainitun vaaraluokituksen yhteydessä. Kaikkiin muihin vaaraluokkiin, vaaraluokkien jaotteluihin ja kategorioihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 4 artiklassa säädettyjä aineen toimittajia koskevia vaatimuksia.

Lopullisen varoitusetiketin on oltava asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevan 1.2 jakson vaatimusten mukaiset.”;

viii)

Korvataan huomautus K seuraavasti:

”Huomautus K:

Luokitusta syöpää aiheuttavaksi tai perimän muutoksia aiheuttavaksi ei tarvitse soveltaa, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää alle 0,1 painoprosenttia 1,3-butadieeniä (Einecs-numero 203-450-8). Jos ainetta ei luokitella syöpää aiheuttavaksi tai perimän muutoksia aiheuttavaksi, olisi sovellettava vähintään turvalausekkeita (P102-)P210-P403. Tämä huomautus koskee ainoastaan tiettyjä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa mainittuja öljystä johdettuja monimutkaisia aineita.”;

ix)

Korvataan huomautus S seuraavasti:

”Huomautus S:

Tämä aine ei välttämättä edellytä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 17 artiklan mukaista varoitusetikettiä (katso mainitun asetuksen liitteessä I oleva 1.3 jakso).”

b)

Korvataan lisäyksen 1 otsikko seuraavasti:

”Kohta 28 — Syöpää aiheuttavat aineet, ryhmä 1A (taulukko 3.1) / ryhmä 1 (taulukko 3.2)”.

c)

Muutetaan lisäys 2 seuraavasti:

i)

korvataan otsikko seuraavasti: ”Kohta 28 — Syöpää aiheuttavat aineet, ryhmä 1B (taulukko 3.1) / ryhmä 2 (taulukko 3.2)”;

ii)

Korvataan niissä nimikkeissä, joiden indeksinumerot ovat 024-017-00-8, 611-024-001, 611-029-00-9, 611-030-00-4 ja 650-017-00-8, esiintyvä ilmaisu ”direktiivin 67/548/ETY liitteessä I” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI”.

d)

Korvataan lisäyksen 3 otsikko seuraavasti:

”Kohta 29 — Perimää vaurioittavat aineet, ryhmä 1A (taulukko 3.1) / ryhmä 1 (taulukko 3.2)”;

e)

Korvataan lisäyksen 4 otsikko seuraavasti:

”Kohta 29 — Perimää vaurioittavat aineet, ryhmä 1B (taulukko 3.1) / ryhmä 2 (taulukko 3.2)”.

f)

Korvataan lisäyksen 5 otsikko seuraavasti:

”Kohta 30 — Lisääntymiselle vaaralliset aineet, ryhmä 1A (taulukko 3.1) / ryhmä 1 (taulukko 3.2)”.

g)

Korvataan lisäyksen 6 otsikko seuraavasti:

”Kohta 30 — Lisääntymiselle vaaralliset aineet, ryhmä 1B (taulukko 3.1) / ryhmä 2 (taulukko 3.2)”.

11)

Korvataan sana ”valmiste” asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä eri taivutusmuodoissaan sanalla ”seos” eri taivutusmuodoissaan kaikkialla asetuksen tekstissä.

58 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttaminen 1 päivästä joulukuuta 2010

Muutetaan asetus (EY) N:o 1907/2006 1 päivästä joulukuuta 2010 seuraavasti:

1)

Korvataan 14 artiklan 4 kohdan johdantolause seuraavasti:

”4.   Jos rekisteröijä päättelee 3 kohdan a–d vaiheiden suorittamisen tuloksena, että aine täyttää kriteerit, jotka liittyvät johonkin seuraavista asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I säädetyistä vaaraluokista tai -kategorioista:

a)

vaaraluokat 2.1–2.4, 2.6 ja 2.7, 2.8 tyypit A ja B, 2.9, 2.10, 2.12, 2.13 kategoriat 1 ja 2, 2.14 kategoriat 1 ja 2, 2.15 tyypit A–F,

b)

vaaraluokat 3.1–3.6, 3.7 haitalliset vaikutukset sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen tai kehitykseen, 3.8 muut kuin narkoottiset vaikutukset, 3.9 ja 3.10,

c)

vaaraluokka 4.1,

d)

vaaraluokka 5.1,

tai aine määritellään PBT- tai vPvB-aineeksi, kemikaaliturvallisuusarviointiin on sisällyttävä seuraavat lisävaiheet:”;

2)

Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

aine täyttää asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 säädetyt vaaralliseksi luokituksen kriteerit tai seos täyttää direktiivissä 1999/45/EY säädetyt vaaralliseksi luokituksen kriteerit; tai”;

b)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Käyttöturvallisuustiedotetta ei tarvitse toimittaa, jos yleiseen kulutukseen tarjottavista tai myytävistä aineista, jotka ovat vaarallisia asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti, tai seoksista, jotka ovat vaarallisia direktiivin 1999/45/EY mukaisesti, annetaan riittävät tiedot, joiden perusteella käyttäjät voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ihmisten terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojaamiseksi, paitsi jos jatkokäyttäjä tai jakelija pyytää sen.”

3)

Korvataan 40 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kemikaaliviraston on tutkittava kaikki rekisteröintiasiakirjoissa tai jatkokäyttäjien raporteissa esitetyt testausehdotukset, joiden tarkoituksena on tuottaa aineesta liitteissä IX ja X täsmennetyt tiedot. Etusija on annettava niiden aineiden rekisteröinneille, joilla on tai saattaa olla PBT- tai vPvB-aineiden ominaisuuksia taikka herkistäviä ja/tai syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien tai lisääntymiselle vaarallisten aineiden (CMR-aineet) ominaisuuksia, tai niiden aineiden rekisteröinneille, joita valmistetaan tai tuodaan maahan yli 100 tonnia vuodessa ja joiden käytöt johtavat laajaan ja monista lähteistä peräisin olevaan altistumiseen edellyttäen, että ne täyttävät asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I säädettyjen minkä tahansa seuraavien vaaraluokkien tai -kategorioiden kriteerit:

a)

vaaraluokat 2.1–2.4, 2.6 ja 2.7, 2.8 tyypit A ja B, 2.9, 2.10, 2.12, 2.13 kategoriat 1 ja 2, 2.14 kategoriat 1 ja 2, 2.15 tyypit A–F;

b)

vaaraluokat 3.1–3.6, 3.7 haitalliset vaikutukset sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen tai kehitykseen, 3.8 muut kuin narkoottiset vaikutukset, 3.9 ja 3.10;

c)

vaaraluokka 4.1;

d)

vaaraluokka 5.1.”.

4)

Korvataan 57 artiklan a, b ja c alakohta seuraavasti:

”a)

aineet, jotka täyttävät syöpää aiheuttavien aineiden vaaraluokkaan, kategoria 1A tai 1B, kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevan 3.6 jakson mukaisesti;

b)

aineet, jotka täyttävät sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokkaan, kategoria 1A tai 1B, kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevan 3.5 jakson mukaisesti;

c)

aineet, jotka täyttävät lisääntymiselle vaarallisten aineiden vaaraluokkaan, kategoria 1A tai 1B, kuuluvien aineiden luokituskriteerit ja joilla on haitallisia vaikutuksia sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen tai kehitykseen asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevan 3.7 jakson mukaisesti;”.

5)

Korvataan 65 artiklassa ilmaisu ”direktiivin 67/548/ETY” ilmaisulla ”direktiivin 67/548/ETY ja asetuksen (EY) N:o 1272/2008”.

6)

Korvataan 68 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Niiden sellaisenaan, seoksessa tai esineessä olevien aineiden osalta, jotka täyttävät vaaraluokkiin syöpää aiheuttava, sukusolujen perimää vaurioittava tai lisääntymiselle vaarallinen, kategoriaan 1A tai 1B, luokitusta koskevat kriteerit ja joita kuluttaja voi käyttää ja joiden kulutuskäytölle komissio ehdottaa rajoituksia, liite XVII on muutettava 133 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Asetuksen 69–73 artiklaa ei sovelleta.”

7)

Muutetaan 119 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

IUPAC -nimikkeistössä esiintyvä nimi niiden aineiden osalta, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevien minkä tahansa seuraavien vaaraluokkien tai -kategorioiden kriteerit, rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan f ja g alakohdan soveltamista:

vaaraluokat 2.1–2.4, 2.6 ja 2.7, 2.8 tyypit A ja B, 2.9, 2.10, 2.12, 2.13 kategoriat 1 ja 2, 2.14 kategoriat 1 ja 2, 2.15 tyypit A–F;

vaaraluokat 3.1–3.6, 3.7 haitalliset vaikutukset sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen tai kehitykseen, 3.8 muut kuin narkoottiset vaikutukset, 3.9 ja 3.10;

vaaraluokka 4.1;

vaaraluokka 5.1.”

b)

Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)

korvataan f alakohta seuraavasti:

”f)

jollei asetuksen (EY) N:o 1272/2008 24 artiklasta muuta johdu, IUPAC-nimikkeistön mukainen nimi tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen muiden kuin vaiheittain rekisteröitävien aineiden osalta kuuden vuoden ajan;”

ii)

Korvataan g alakohdan johdantolause seuraavasti:

”g)

jollei asetuksen (EY) N:o 1272/2008 24 artiklasta muuta johdu, IUPAC-nimikkeistön mukainen nimi niiden tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen aineiden osalta, joita käytetään ainoastaan yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista:”.

8)

Korvataan 138 artiklan 1 kohdan johdantolauseen toinen virke seuraavasti:

”Niiden aineiden osalta, jotka luokitellaan syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien tai lisääntymiselle vaarallisten aineiden luokkaan kategoriaan 1A tai 1B kuuluviksi aineiksi asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti, uudelleentarkastelu suoritetaan kuitenkin viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2014.”

9)

Muutetaan liite III seuraavasti:

a)

Korvataan a kohta seuraavasti:

”a)

aineet, joiden osalta arvioidaan esimerkiksi (kvantitatiivisia) rakenne-aktiivisuussuhteita ((Q)SAR) tai muuta näyttöä soveltamalla, että ne todennäköisesti täyttävät vaaraluokkiin syöpää aiheuttava, sukusolujen perimää vaurioittava tai lisääntymiselle vaarallinen, kategoriaan 1A tai 1B, luokitusta koskevat kriteerit tai liitteen XIII kriteerit;”;

b)

Korvataan b kohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii)

joiden osalta arvioidaan esimerkiksi (kvantitatiivisia) rakenne-aktiivisuussuhteita ((Q)SAR) tai muuta näyttöä soveltamalla, että ne todennäköisesti täyttävät joitakin ihmisen terveyteen tai ympäristöön liittyviä vaaraluokkia tai niiden jaotteluja koskevat luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti.”.

10)

Korvataan liitteessä V olevassa 8 kohdassa ilmaisu ”direktiivin 67/548/ETY” ilmaisulla ”asetuksen (EY) N:o 1272/2008”.

11)

Korvataan liitteessä VI oleva 4.1, 4.2 ja 4.3 jakso seuraavasti:

”4.1

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 I ja II osaston soveltamiseen perustuva aine(id)en vaaraluokitus kaikkien asetuksessa mainittujen vaaraluokkien ja vaarakategorioiden osalta.

Jokaisessa nimikkeessä on lisäksi annettava syyt siihen, miksi jotakin vaaraluokkaa tai vaaraluokan jaottelua varten ei ole ilmoitettu luokitusta (esim. tietojen puute, epäluotettavat tiedot tai luotettavat mutta luokitukseen riittämättömät tiedot);

4.2.

Edellisen perusteella määrätty asetuksen (EY) N:o 1272/2008 III osaston soveltamiseen perustuva aine(id)en vaaraa osoittavat merkinnät;

4.3

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 10 artiklan ja direktiivin 1999/45/EY 4–7 artiklan soveltamiseen perustuvat erityiset pitoisuusrajat, silloin kun niitä on sovellettava.”

12)

Muutetaan liite VIII seuraavasti:

a)

Korvataan sarakkeessa 2 olevan 8.4.2 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

jos aineen tiedetään olevan syöpää aiheuttava, kategoria 1A tai 1B, tai perimää vaurioittava, kategoria 1A, 1B tai 2.”

b)

Korvataan sarakkeessa 2 olevan 8.7.1 kohdan toinen ja kolmas kohta seuraavasti:

”Jos aineella tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia hedelmällisyyteen ja sen tiedetään täyttävän kriteerit sen luokittelemiseksi lisääntymiselle vaarallisen aineen kategoriaan 1A tai 1B: Saattaa heikentää hedelmällisyyttä (H360F), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi, ei tarvita hedelmällisyyttä koskevaa muuta testausta. On kuitenkin harkittava, onko tarpeen suorittaa kehitysmyrkyllisyystestaus.

Jos aineen tiedetään aiheuttavan kehitysmyrkyllisyyttä ja täyttävän kriteerit sen luokittelemiseksi lisääntymiselle vaarallisen aineen kategoriaan 1A tai 1B: Saattaa vaurioittaa sikiötä (H360D), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi, ei tarvita muuta kehitysmyrkyllisyystestausta. On kuitenkin harkittava, onko tarpeen suorittaa hedelmällisyyteen kohdistuvia vaikutuksia koskeva testaus.”

13)

Korvataan liitteessä IX sarakkeessa 2 olevan 8.7 kohdan toinen ja kolmas kohta seuraavasti:

”Jos aineella tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia hedelmällisyyteen ja sen tiedetään täyttävän kriteerit sen luokittelemiseksi lisääntymiselle vaarallisen aineen kategoriaan 1A tai 1B: Saattaa heikentää hedelmällisyyttä (H360F), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi, ei tarvita hedelmällisyyttä koskevaa muuta testausta. On kuitenkin harkittava, onko tarpeen suorittaa kehitysmyrkyllisyystestaus.

Jos aineen tiedetään aiheuttavan kehitysmyrkyllisyyttä ja täyttävän kriteerit sen luokittelemiseksi lisääntymiselle vaarallisen aineen kategoriaan 1A tai 1B: Saattaa vaurioittaa sikiötä (H360D), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi, ei tarvita muuta kehitysmyrkyllisyystestausta. On kuitenkin harkittava, onko tarpeen suorittaa hedelmällisyyteen kohdistuvia vaikutuksia koskeva testaus.”

14)

Muutetaan liite X seuraavasti:

a)

Korvataan sarakkeessa 2 olevan 8.7 kohdan toinen ja kolmas kohta seuraavasti:

”Jos aineella tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia hedelmällisyyteen ja sen tiedetään täyttävän kriteerit sen luokittelemiseksi lisääntymiselle vaarallisen aineen kategoriaan 1A tai 1B: Saattaa heikentää hedelmällisyyttä (H360F), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi, ei tarvita hedelmällisyyttä koskevaa muuta testausta. On kuitenkin harkittava, onko tarpeen suorittaa kehitysmyrkyllisyystestaus.

Jos aineen tiedetään aiheuttavan kehitysmyrkyllisyyttä ja täyttävän kriteerit sen luokittelemiseksi lisääntymiselle vaarallisen aineen kategoriaan 1A tai 1B: Saattaa vaurioittaa sikiötä (H360D), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi, ei tarvita muuta kehitysmyrkyllisyystestausta. On kuitenkin harkittava, onko tarpeen suorittaa hedelmällisyyteen kohdistuvia vaikutuksia koskeva testaus.”

b)

Korvataan sarakkeessa 2 olevan 8.9.1 kohdan ensimmäisen kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

aine on luokiteltu sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 2 tai toistuvilla annoksilla tehdy(i)stä tutkimuksesta (tutkimuksista) on näyttöä, että aine pystyy aiheuttamaan kudosten liikakasvua ja/tai pre-neoplastisia vaurioita.”

c)

Korvataan sarakkeessa 2 olevan 8.9.1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Jos aineet on luokiteltu sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 1A tai 1B, oletuksena on, että genotoksinen karsinogeenisuus on todennäköistä. Näissä tapauksissa ei yleensä vaadita karsinogeenisuustestiä.”

15)

Korvataan liitteessä XIII olevan 1.3 kohdan toinen ja kolmas luetelmakohta seuraavasti:

”—

aine on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi (kategoria 1A tai 1B), sukusolujen perimää vaurioittavaksi (kategoria 1A tai 1B), tai lisääntymiselle vaaralliseksi (kategoria 1A, 1B tai 2), tai

on olemassa muuta näyttöä kroonisesta myrkyllisyydestä, jonka osoittavat asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaiset luokitukset: elinkohtainen myrkyllisyys (toistuva altistuminen), kategoria 1 (suun kautta, ihon kautta, kaasujen/höyryjen hengittäminen, pölyn/sumun/savun hengittäminen) tai kategoria 2 (suun kautta, ihon kautta, kaasujen/höyryn hengittäminen, pölyn/sumun/savun hengittäminen)”.

16)

Muutetaan liitteessä XVII olevan taulukon sarake ”Aineen, aineryhmien tai seoksen nimitys” seuraavasti:

a)

Korvataan nimike 3 seuraavasti:

”3.

Nestemäiset aineet tai seokset, joita pidetään vaarallisina direktiivin 1999/45/EY mukaisesti tai jotka täyttävät kriteerit, jotka liittyvät johonkin seuraavista asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I säädetyistä vaaraluokista tai -kategorioista:

a)

vaaraluokat 2.1–2.4, 2.6 ja 2.7, 2.8 tyypit A ja B, 2.9, 2.10, 2.12, 2.13 kategoriat 1 ja 2, 2.14 kategoriat 1 ja 2, 2.15 tyypit A–F;

b)

vaaraluokat 3.1–3.6, 3.7 haitalliset vaikutukset sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen tai kehitykseen, 3.8 muut kuin narkoottiset vaikutukset, 3.9 ja 3.10;

c)

vaaraluokka 4.1;

d)

vaaraluokka 5.1.”

b)

korvataan nimike 40 seuraavasti:

”40.

Aineet, jotka on luokiteltu syttyviksi kaasuiksi kategoriaan 1 tai 2, syttyviksi nesteiksi kategoriaan 1, 2 tai 3, syttyviksi kiinteiksi aineiksi kategoriaan 1 tai 2, aineiksi ja seoksiksi, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja, kategorioihin 1, 2 tai 3, pyroforisiksi nesteiksi kategoriaan 1 tai pyroforisiksi kiinteiksi aineiksi kategoriaan 1, riippumatta siitä, sisältyvätkö ne kyseisen asetuksen liitteessä VI olevaan 3 osaan vai eivät.”

59 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttaminen 1 päivästä kesäkuuta 2015

Muutetaan asetus (EY) N:o 1907/2006 1 päivästä kesäkuuta 2015 seuraavasti:

1)

Korvataan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kemikaaliturvallisuusarviointia ei tarvitse suorittaa aineesta, jota on valmisteessa, jos kyseisen valmisteeseen sisältyvän aineen pitoisuus on pienempi kuin:

a)

asetuksen (EY) N:o 1272/2008 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu raja-arvo;

b)

0,1 painoprosenttia (p/p), jos aine täyttää tämän asetuksen liitteessä XIII mainitut perusteet.”

2)

Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

aine tai seos täyttää asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 annetut vaaralliseksi luokittelun kriteerit; tai”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Toimittajan on toimitettava vastaanottajalle tämän pyynnöstä liitteen II mukaisesti laadittu käyttöturvallisuustiedote, jos seos ei täytä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 I ja II osastossa tarkoitettuja vaaralliseksi luokittelun kriteereitä, mutta sisältää:

a)

yksittäisinä pitoisuuksina vähintään 1 painoprosentin muiden kuin kaasumaisten seosten osalta ja vähintään 0,2 tilavuusprosenttia kaasumaisten seosten osalta vähintään yhtä sellaista ainetta, joka aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle; tai

b)

yksittäisinä pitoisuuksina vähintään 0,1 painoprosentin, kun on kysymyksessä muu kuin kaasumainen seos, vähintään yhtä sellaista ainetta, joka on syöpää aiheuttava, kategoria 2, tai lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1A, 1B ja 2, ihoa herkistävä, kategoria 1, hengitysteitä herkistävä, kategoria 1, tai vaikuttaa imetykseen tai imetyksen kautta taikka on hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT) liitteessä XIII säädettyjen kriteereiden mukaisesti tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB) liitteessä XIII säädettyjen kriteereiden mukaisesti tai joka on sisällytetty muista kuin a alakohdassa tarkoitetuista syistä 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittuun luetteloon; tai

c)

sellaista ainetta, jonka osalta yhteisössä on työperäisen altistumisen raja-arvo.”;

c)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Käyttöturvallisuustiedotetta ei tarvitse toimittaa, jos yleiseen kulutukseen tarjottavista tai myytävistä vaarallisista aineista tai seoksista annetaan riittävät tiedot, joiden perusteella käyttäjät voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ihmisten terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojaamiseksi, paitsi jos jatkokäyttäjä tai jakelija pyytää sen.”

3)

Korvataan 56 artiklan 6 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

kaikkien muiden aineiden osalta, jos asetuksen (EY) N:o 1272/2008 11 artiklan 3 kohdassa täsmennetyt alimmat pitoisuusrajat, joiden perusteella seos luokitellaan vaaralliseksi, alittuvat.”

4)

Poistetaan 65 artiklasta ilmaisu ”ja direktiivin 1999/45/EY”.

5)

Muutetaan liite II seuraavasti:

a)

Korvataan 1.1 kohta seuraavasti:

”1.1

Aineen tai seoksen tunnistetiedot

Aineen tunnistetiedoissa käytetyn termin on oltava sama kuin asetuksen (EY) N:o 1272/2008 18 artiklan 2 kohdan mukaisissa merkinnöissä käytetty termi.

Seoksen tunnistetiedoissa käytetyn termin on oltava sama kuin asetuksen (EY) N:o 1272/2008 18 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisissa merkinnöissä käytetty termi.”

b)

Poistetaan 3.3.a kohdan ensimmäistä luetelmakohtaa koskeva alaviite 1.

c)

Korvataan 3.6 kohta seuraavasti:

”3.6

Jos kemikaalivirasto on päättänyt asetuksen (EY) N:o 1272/2008 24 artiklan mukaisesti, että aineen kemiallinen koostumus voidaan säilyttää luottamuksellisena merkinnöissä ja käyttöturvallisuustiedotteessa, aineiden kemiallinen luonne on kuvattava 3 kohdassa turvallisen käsittelyn varmistamiseksi.

Käyttöturvallisuustiedotteessa käytettävän nimen (myös 1.1, 3.2, 3.3 ja 3.5 kohtaa varten) on oltava sama kuin merkinnöissä käytetty nimi, josta on sovittu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 24 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.”

6)

Korvataan liitteessä VI oleva 4.3 jakso seuraavasti:

”4.3

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 10 artiklan soveltamiseen perustuvat erityiset pitoisuusrajat, silloin kun niitä on sovellettava.”

7)

Muutetaan liite XVII seuraavasti:

a)

Poistetaan sarakkeen ”Aineen, aineryhmien tai seoksen nimitys” nimikkeestä 3 sanat ”joita pidetään vaarallisina direktiivin 1999/45/EY mukaisesti tai”.

b)

Muutetaan sarakkeen ”Rajoitusehdot” nimike 28 seuraavasti:

i)

korvataan 1 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

asiaankuuluva yleinen pitoisuusraja, joka on täsmennetty asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevassa 3 osassa”;

ii)

korvataan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 tarkoitettuihin taiteilijaväreihin”.

60 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 67/548/ETY ja direktiivi 1999/45/EY 1 päivästä kesäkuuta 2015.

61 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Aineet luokitellaan, merkitään ja pakataan 1 päivään joulukuuta 2010 saakka direktiivin 67/548/ETY säännösten mukaisesti.

Seokset luokitellaan, merkitään ja pakataan 1 päivään kesäkuuta 2015 saakka direktiivin 1999/45/EY säännösten mukaisesti.

2.   Poiketen siitä mitä tämän asetuksen 62 artiklan toisessa alakohdassa säädetään ja tämän artiklan 1 kohdan vaatimusten estämättä aineet voidaan luokitella, merkitä ja pakata tämän asetuksen mukaisesti ennen 1 päivää joulukuuta 2010 ja seokset ennen 1 päivää kesäkuuta 2015. Siinä tapauksessa direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY merkintöjä ja pakkaamista koskevia säännöksiä ei sovelleta.

3.   Aineet on 1 päivän joulukuuta 2010 ja 1 päivän kesäkuuta 2015 välisenä aikana luokiteltava sekä direktiivin 67/548/ETY että tämän asetuksen mukaisesti. Ne on merkittävä ja pakattava tämän asetuksen mukaisesti.

4.   Poiketen siitä mitä tämän asetuksen 62 artiklan toisessa alakohdassa säädetään, aineita, jotka on luokiteltu, merkitty ja pakattu direktiivin 67/548/ETY mukaisesti ja saatettu markkinoille jo ennen 1 päivää joulukuuta 2010, ei tarvitse uudelleenmerkitä ja -pakata tämän asetuksen mukaisesti ennen 1 päivää joulukuuta 2012.

Poiketen siitä mitä tämän asetuksen 62 artiklan toisessa alakohdassa säädetään, seoksia, jotka on luokiteltu, merkitty ja pakattu direktiivin 1999/45/EY mukaisesti ja saatettu markkinoille jo ennen 1 päivää kesäkuuta 2015, ei vaadita uudelleenmerkittäviksi ja -pakattaviksi tämän asetuksen mukaisesti 1 päivään kesäkuuta 2017 saakka.

5.   Jos aine on luokiteltu direktiivin 67/548/ETY mukaisesti ennen 1 päivää joulukuuta 2010 tai jos seos on luokiteltu direktiivin 1999/45/EY mukaisesti ennen 1 päivää kesäkuuta 2015, valmistajat, maahantuojat ja jatkokäyttäjät voivat mukauttaa aineen tai seoksen luokitusta käyttäen tämän asetuksen liitteessä VII olevaa muuntotaulukkoa.

6.   Jäsenvaltio voi pitää voimassa kaikki nykyiset ja tiukemmat tämän asetuksen liitteessä VI olevassa 3 osassa olevien aineiden luokitukset ja merkinnät 1 päivään joulukuuta 2011 saakka sillä edellytyksellä, että nämä luokitukset ja merkintätiedot on ilmoitettu komissiolle direktiivin 67/548/ETY suojalausekkeen mukaisesti ennen 20 päivää tammikuuta 2009 ja että jäsenvaltio toimittaa kemikaalivirastolle 1 päivään kesäkuuta 2009 mennessä tämän asetuksen 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä koskevan ehdotuksen, joka sisältää kyseiset luokitukset ja merkintätiedot.

Ennakkoehtona on se, että komissio ei ole vielä tehnyt päätöstä ehdotetusta luokituksesta ja merkinnöistä direktiivin 67/548/ETY suojalausekkeen mukaisesti ennen 20 päivää tammikuuta 2009.

Jos ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitettua ehdotettua yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä ei sisällytetä tai ne sisällytetään muutetussa muodossa liitteessä VI olevaan 3 osaan 37 artiklan 5 kohdan mukaisesti, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty poikkeus ei ole enää voimassa.

62 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen II, III ja IV osaston säännöksiä sovelletaan aineisiin 1 päivästä joulukuuta 2010 ja seoksiin 1 päivästä kesäkuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2008.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. LE MAIRE


(1)  EUVL C 204, 9.8.2008, s. 47.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 3. syyskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 169.

(4)  EYVL L 213, 21.7.1982, s. 8.

(5)  EYVL L 184, 15.7.1988, s. 61.

(6)  EYVL L 40, 11.2.1989, s. 27.

(7)  EYVL L 189, 20.7.1990, s. 17.

(8)  EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1.

(9)  EYVL L 331, 7.12.1998, s. 1.

(10)  EYVL L 84, 27.3.1999, s. 1.

(11)  EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1.

(12)  EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67.

(13)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(14)  EYVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(15)  EYVL L 396, 30.12.2006, s. 1, oikaisu EUVL L 136, 29.5.2007, s. 3.

(16)  EYVL  196, 16.8.1967, s. 1.

(17)  EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.

(18)  EYVL L 358, 18.12.1986, s. 1.

(19)  EYVL L 142, 31.5.2008, s. 1.

(20)  EYVL L 50, 20.2.2004, s. 44.

(21)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

(22)  EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

(23)  EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

(24)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(25)  EYVL L 159, 29.6.1996, s. 1.

(26)  EUVL L 114, 27.4.2006, s. 9.

(27)  EYVL L 147, 9.6.1975, s. 40.

(28)  EYVL L 144, 4.6.1997, s. 19.

(29)  EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1

(30)  EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1”;

(31)  EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1”;


LIITE I

VAARALLISTEN AINEIDEN JA SEOSTEN LUOKITUSTA JA MERKINTÖJÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

Tässä liitteessä vahvistetaan vaaraluokkien luokituskriteerit ja vaaraluokkien jaottelu sekä annetaan lisäsäännöksiä siitä, miten kriteerit täyttyvät.

1.   1 OSA: LUOKITUSTA JA MERKINTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET PERIAATTEET

1.0   Määritelmät

Kaasulla tarkoitetaan ainetta,

(i)

jonka höyrynpaine 50 oC:n lämpötilassa on suurempi kuin 300 kPa (absoluuttinen); tai

(ii)

joka on täysin kaasumainen 20 oC:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa;

Nesteellä tarkoitetaan ainetta tai seosta,

(i)

jonka höyrynpaine 50 oC:n lämpötilassa on korkeintaan 300 kPa (3 baaria);

(ii)

joka ei ole täysin kaasumainen 20 oC:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa; ja

(iii)

jonka sulamispiste tai sulamisen alkamispiste 101,3 kPa:n vakiopaineessa on 20 oC tai vähemmän;

Kiinteällä aineella tarkoitetaan ainetta tai seosta, jonka määritelmä ei vastaa nesteen tai kaasun määritelmää.

1.1   Aineiden ja seosten luokitus

1.1.0   Tämän asetuksen vaatimusten täyttämiseksi tehtävä yhteistyö

Toimitusketjun toimittajien on tehtävä yhteistyötä tässä asetuksessa säädettyjen luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevien vaatimusten täyttämiseksi.

Saman toimialan toimittajat voivat tehdä yhteistyötä markkinoille saatettavia aineita ja seoksia koskevien 61 artiklan mukaisten siirtymäjärjestelyjen hallinnoimiseksi.

Saman toimialan toimittajat voivat tehdä yhteistyötä muodostamalla verkoston tai käyttämällä muita keinoja tiedon ja asiantuntemuksen jakamiseksi luokitellessaan aineita ja seoksia tämän asetuksen II osaston mukaisesti. Tällöin toimialan toimittajien on osoitettava tyhjentävästi asiakirjoin, millä perusteilla luokituspäätökset tehdään, ja saatettava toimivaltaisten viranomaisten ja pyynnöstä asiaankuuluvien täytäntöönpanoa valvovien viranomaisten saataville nämä asiakirjat sekä tiedot, joihin luokitukset perustuvat. Kun jonkin toimialan toimittajat tekevät tällaista yhteistyötä, kukin toimittaja on kuitenkin edelleen täysin vastuussa markkinoille saattamiensa aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä kaikkien muiden tämän asetuksen vaatimusten täyttämisestä.

Verkostoa voidaan käyttää myös tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen ilmoittamisvelvoitteiden täyttämisen yksinkertaistamiseksi.

1.1.1   Asiantuntija-arvion merkitys ja soveltaminen sekä todistusnäytön arviointi

1.1.1.1

Jos luokituskriteerejä ei voida soveltaa suoraan käytettävissä oleviin tunnistettuihin tietoihin, on asiantuntijoiden arvioitava todistusnäyttö 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tai jos saatavilla on vain 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot, 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

1.1.1.2

Seosten luokitusta koskevaan lähestymistapaan voi sisältyä asiantuntija-arvion soveltaminen useilla alueilla sen varmistamiseksi, että olemassa olevia tietoja voidaan käyttää mahdollisimman monien seosten suhteen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Asiantuntija-arviota voidaan vaatia myös tietojen tulkinnassa aineiden vaaraluokitusta varten, erityisesti kun tarvitaan todistusnäytön arviointia.

1.1.1.3

Todistusnäytön arviointi merkitsee sitä, että kaikkia saatavilla olevia vaaran määrittämistä koskevia tietoja tarkastellaan yhdessä; niitä ovat soveltuvien in vitro -testien tulokset, relevantit eläinkokeista saadut tiedot, samankaltaisuuksiin perustuvan lähestymistavan soveltamisesta saadut tiedot (aineiden ryhmittely ja samankaltaisuuksien vertailu), (Q)SAR-tulokset sekä ihmisillä saadusta näytöstä, kuten työperäiset tiedot ja onnettomuustietokannoista saatavat tiedot, epidemiologisista ja kliinisistä tutkimuksista sekä hyvin dokumentoiduista tapaustutkimusraporteista ja havainnoista saadut tiedot. Aineita ja seoksia koskevien tietojen laatu ja johdonmukaisuus ovat hyvin tärkeitä. Luokiteltavaa ainetta tai seosta koskevia tietoja on tarkasteltava asianmukaisesti samoin kuin vaikutuskohdetta, -mekanismia tai -tapaa koskevien tutkimusten tuloksia. Sekä negatiiviset että positiiviset tulokset kootaan yhteen arvioitaessa todistusnäyttöä.

1.1.1.4

Terveydelle aiheutuvien vaarojen luokitusta varten (3 osa) vahvistetut, asianmukaisissa eläinkokeissa tai ihmisillä saadussa näytössä havaitut vaaralliset vaikutukset, jotka ovat luokituskriteerien mukaisia, riittävät tavallisesti luokituksen perusteeksi. Jos on saatavilla sekä ihmisiin että eläimiin perustuvaa näyttöä ja löydökset ovat keskenään ristiriidassa, kummastakin lähteestä peräisin olevan näytön laatu ja luotettavuus on arvioitava luokituskysymyksen ratkaisemiseksi. Riittävä, luotettava ja edustava ihmisistä peräisin oleva tieto (kuten epidemiologiset tutkimukset ja tässä liitteessä täsmennetyt tieteellisesti pätevät tapaustutkimukset tai tilastolliset tiedot) on yleisesti ottaen etusijalla muihin tietoihin nähden. Huolellisestikin suunnitelluissa ja suoritetuissa epidemiologisissa tutkimuksissa voi kuitenkin olla liian vähän tutkittavia henkilöitä, jotta voitaisiin havaita suhteellisen harvinaisia mutta silti merkittäviä vaikutuksia mahdollisten häiritsevien tekijöiden arvioimiseksi. Ihmisistä saadun positiivisen näytön puuttuminen ei siten välttämättä kumoa hyvin suoritetuista eläinkokeista saatuja positiivisia tuloksia, mutta tällöin edellytetään sekä ihmisillä että eläimillä saatujen tietojen luotettavuuden, laadun ja tilastollisen tehon arviointia.

1.1.1.5

Terveydelle aiheutuvien vaarojen luokitusta varten (3 osa) altistusreitti, mekanistisiin seikkoihin liittyvät tiedot ja aineenvaihduntaa koskevat tutkimukset ovat tärkeitä määritettäessä ihmisiin kohdistuvan vaikutuksen merkitystä. Jos tällaiset tiedot, joiden luotettavuudesta ja laadusta voidaan olla vakuuttuneita, antavat aihetta epäillä vaikutuksen merkitystä ihmisille, voi olla aiheellista käyttää alempaa luokitusta. Jos on tieteellistä näyttöä siitä, että vaikutusmekanismilla tai -tavalla ei ole merkitystä ihmiselle, kyseistä ainetta tai seosta ei pidä luokitella.

1.1.2   Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet ja yleiset raja-arvot

1.1.2.1

Erityisiä pitoisuusrajoja tai M-kertoimia sovelletaan 10 artiklan mukaisesti.

1.1.2.2   Raja-arvot

1.1.2.2.1

Raja-arvot osoittavat, milloin aineen esiintyminen joko tunnistettuna epäpuhtautena, lisäaineena tai yksittäisenä aineosana (ks. 11 artikla) on otettava huomioon aineen tai kyseistä vaarallista ainetta sisältävän seoksen luokitusta varten.

1.1.2.2.2

11 artiklassa tarkoitetut raja-arvot ovat seuraavat:

a)

terveyteen ja ympäristöön liittyvien vaarojen osalta tässä liitteessä olevassa 3, 4 ja 5 osassa:

i)

kun aineelle on määritetty erityinen pitoisuusraja asiaankuuluvalle vaaraluokalle tai sen jaottelulle joko liitteessä VI olevassa 3 osassa tai 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa ja kun vaaraluokka tai sen jaottelu mainitaan taulukossa 1.1, aineen raja-arvo on joko erityinen pitoisuusraja tai taulukossa 1.1 oleva asiaankuuluva yleinen raja-arvo sen mukaan, kumpi niistä on alempi; tai

ii)

kun aineelle on määritetty erityinen pitoisuusraja asiaankuuluvalle vaaraluokalle tai sen jaottelulle joko liitteessä VI olevassa 3 osassa tai 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa ja kun vaaraluokkaa tai sen jaottelua ei mainita taulukossa 1.1, aineen raja-arvo on joko liitteessä VI olevassa 3 osassa tai luokitusten ja merkintöjen luettelossa määritetty erityinen pitoisuusraja; tai

iii)

kun aineelle ei ole määritetty erityistä pitoisuusrajaa asiaankuuluvalle vaaraluokalle tai sen jaottelulle liitteessä VI olevassa 3 osassa eikä 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa ja kun vaaraluokka tai sen jaottelu mainitaan taulukossa 1.1, aineen raja-arvo on kyseisessä taulukossa oleva asiaankuuluva yleinen raja-arvo; tai

iv)

kun aineelle ei ole määritetty erityistä pitoisuusrajaa asiaankuuluvalle vaaraluokalle tai sen jaottelulle liitteessä VI olevassa 3 osassa eikä 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa ja kun vaaraluokkaa tai sen jaottelua ei mainita taulukossa 1.1, aineen raja-arvo on yleinen pitoisuusraja luokitukselle tässä liitteessä olevien 3, 4 ja 5 osan asiaankuuluvissa jaksoissa.

b)

Vesiympäristöön liittyvien vaarojen osalta tässä liitteessä olevassa jaksossa 4.1:

i)

kun aineelle on vahvistettu M-kerroin asiaankuuluvalle vaarakategorialle joko liitteessä VI olevassa 3 osassa tai 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa, aineen raja-arvo on taulukossa 1.1 oleva yleinen raja-arvo mukautettuna tässä liitteessä olevassa 4.1 jaksossa esitettyä laskutapaa käyttäen; tai

ii)

kun aineelle ei ole vahvistettu M-kerrointa asiaankuuluvalle vaarakategorialle liitteessä VI olevassa 3 osassa eikä 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa, aineen raja-arvo on taulukossa 1.1 oleva asiaankuuluva yleinen raja-arvo.

Taulukko 1.1

Yleiset raja-arvot

Vaaraluokka

Huomioon otettavat yleiset raja-arvot

Välitön myrkyllisyys

 

Kategoriat 1–3

0,1 %

Kategoria 4

1 %

Ihosyövyttävyys/ihoärsytys

1 % (1)

Vakava silmävaurio/silmä-ärsytys

1 % (2)

Vaarallinen vesiympäristölle

 

Välitön, kategoria 1

0,1 % (3)

Krooninen, kategoria 1

0,1 % (3)

Krooninen, kategoriat 2–4

1 %

Huomautus:

Yleiset raja-arvot on ilmoitettu painoprosentteina lukuun ottamatta kaasumaisia seoksia, joiden raja-arvot ilmoitetaan tilavuusprosentteina.

1.1.3   Seosten luokituksessa käytettävät päättelysäännöt koko seosta koskevien testitulosten puuttuessa

Jos itse seosta ei ole testattu sen vaarallisten ominaisuuksien määrittämiseksi, mutta on olemassa riittävää tietoa samankaltaisista testatuista seoksista ja sen yksittäisistä vaarallisista aineosista, joiden avulla kyseisen seoksen vaarallisuus voidaan määrittää riittävästi, näitä tietoja on käytettävä 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen päättelysääntöjen mukaisesti kunkin tämän liitteen 3 ja 4 osassa esitetyn vaaraluokan osalta ja soveltaen kuhunkin vaaraluokkaan kuuluvia seoksia koskevia mahdollisia erityissäännöksiä.

1.1.3.1   Laimentaminen

Jos seosta laimennetaan aineella (laimentimella), jonka luokitus tiettyyn vaarakategoriaan on sama tai alempi kuin vähiten vaarallisen alkuperäisen aineosan ja jonka ei odoteta vaikuttavan muiden aineosien vaaraluokitukseen, sovelletaan yhtä seuraavista:

uusi seos luokitellaan alkuperäistä seosta vastaavasti;

käytetään 3 osan kussakin jaksossa ja 4 osassa esitettyä seosten luokitusmenetelmää, kun seoksen kaikista aineosista tai vain joistain aineosista on saatavilla tietoa;

kun kyse on välittömästä myrkyllisyydestä, käytetään seoksen aineosiin perustuvaa seosten luokitusmenetelmää (yhteenlaskukaavaa).

1.1.3.2   Valmistuserien samankaltaisuus

Seoksen yhden valmistuserän voidaan olettaa olevan vaarakategorialtaan oleellisesti samankaltainen kuin saman kaupallisen tuotteen toinen valmistuserä, jonka on valmistanut tai jonka valmistusta on valvonut sama toimittaja, ellei ole syytä epäillä merkittävää vaihtelua, joka aiheuttaa erän vaaraluokituksen muuttumisen. Jos merkittävää vaihtelua esiintyy, uusi arviointi on tarpeen.

1.1.3.3   Erittäin vaarallisten seosten väkevöittäminen

Kun kyseessä on 3.1, 3.2, 3.3, 3.8, 3.9, 3.10 ja 4.1 jaksossa tarkoitettujen seosten luokitus, ja jos seos on luokiteltu korkeimpaan vaarakategoriaan tai alakategoriaan ja kyseiseen kategoriaan tai alakategoriaan kuuluvien seoksen aineosien pitoisuus nousee, uusi seos on luokiteltava kyseiseen kategoriaan tai alakategoriaan ilman lisätestejä.

1.1.3.4   Interpolointi myrkyllisyyskategorian sisällä

Kun kyseessä on 3.1, 3.2, 3.3, 3.8, 3.9, 3.10 ja 4.1 jaksossa tarkoitettujen seosten luokitus ja tarkastellaan kolmea seosta, jotka sisältävät samat vaaralliset aineosat ja joista seokset A ja B kuuluvat samaan vaarakategoriaan, niin seoksen C katsotaan kuuluvaan samaan vaarakategoriaan kuin A ja B, jos seos C sisältää samat aktiiviset vaaralliset aineosat, ja seoksen C vaarallisten aineosien pitoisuudet ovat seosten A ja B vaarallisten aineosien pitoisuuksien välillä.

1.1.3.5   Olennaisilta osiltaan samankaltaiset seokset

Oletetaan:

a)

Kaksi seosta, jotka sisältävät kahta aineosaa:

i)

A + B

ii)

C + B;

b)

Aineosan B pitoisuus on olennaisesti sama kummassakin seoksessa;

c)

Aineosan A pitoisuus seoksessa (i) on sama kuin aineosan C pitoisuus seoksessa (ii);

d)

Sekä A:ta että C:tä koskevat vaarallisuustiedot ovat saatavilla ja ne ovat olennaisilta osiltaan samankaltaiset, toisin sanoen A ja C kuuluvat samaan vaarakategoriaan, eikä niiden odoteta vaikuttavan B:n vaaraluokitukseen.

Jos seos (i) on jo luokiteltu tiettyyn vaaraluokkaan testitulosten perusteella, seokselle (ii) osoitetaan sama vaarakategoria.

1.1.3.6   Luokituksen tarkistus, kun seoksen koostumus on muuttunut

Seuraavat alkuperäisen pitoisuuden vaihteluvälit on määritelty 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi:

Taulukko 1.2

Seoksen koostumuksen muutoksia koskeva päättelysääntö

Aineosan alkuperäinen pitoisuus

Aineosan alkuperäisen pitoisuuden sallittu vaihteluväli

≤ 2,5 %

± 30 %

2,5 < C < 10 %

± 20 %

10 < C ≤ 25 %

± 10 %

25 < C ≤ 100 %

± 5 %

1.1.3.7   Aerosolit

Kun kyseessä on 3.1, 3.2, 3.3, 3.4, 3.8 ja 3.9 jaksossa tarkoitettujen seosten luokitus, aerosolin muodossa oleva seos on luokiteltava samaan vaarakategoriaan kuin muussa kuin aerosolin muodossa oleva seos, jos lisätty ponnekaasu ei suihkutettaessa vaikuta seoksen vaarallisiin ominaisuuksiin ja jos on tieteellistä näyttöä siitä, että aerosolin muodossa oleva seos ei ole vaarallisempi kuin muussa kuin aerosolin muodossa oleva seos.

1.2   Merkinnät

1.2.1   Merkintöjen mitat ja osat

1.2.1.1

Liitteen V mukaisissa varoitusmerkeissä on oltava musta symboli valkoisella taustalla sekä punainen kehys, joka on riittävän leveä ollakseen selkeästi näkyvä.

1.2.1.2

Varoitusmerkkien on oltava kärjellään olevan neliön muotoisia. Kunkin varoitusmerkin on peitettävä vähintään yksi viidestoistaosa yhdenmukaistetun varoitusetiketin pinta-alasta, ja vähimmäiskoon on oltava vähintään 1 cm2.

1.2.1.3

Varoitusetiketin mitat ovat seuraavat:

Taulukko 1.3

Varoitusetikettien mitat

Pakkauksen tilavuus

Mitat millimetreinä

Enintään 3 litraa:

Vähintään 52 × 74, jos mahdollista

Suurempi kuin 3 litraa, mutta enintään 50 litraa:

Vähintään 74 × 105

Suurempi kuin 50 litraa, mutta enintään 500 litraa:

Vähintään 105 × 148

Suurempi kuin 500 litraa:

Vähintään 148 × 210

1.3   Erityistapauksia koskevat poikkeukset merkintävaatimuksista

Asetuksen 23 artiklan mukaisesti sovelletaan seuraavia poikkeuksia:

1.3.1   Kuljetettavat kaasupullot

Sellaisten kuljetettavien kaasupullojen osalta, joiden vesitilavuus on enintään 150 litraa, on sallittua käyttää yhtä seuraavista vaihtoehdoista:

a)

Merkinnän muodon ja mittojen on oltava kaasupulloja ja niiden turvamerkintöjä koskevan ISO-standardin 7225 (Gas cylinders — Precautionary labels) voimassa olevan version määräysten mukaiset. Tässä tapauksessa merkinnässä voi olla aineen tai seoksen yleisnimi tai teollinen tai kaupallinen nimi edellyttäen, että seoksen sisältämät vaaralliset aineet ilmoitetaan kaasupullon pinnalla selkeästi ja pysyvästi.

b)

Edellä 17 artiklassa täsmennetty tieto esitettynä kaasupulloon kiinnitetyllä kestävällä kilvellä tai varoitusetiketillä.

1.3.2   Propaanille, butaanille tai nestekaasulle (LPG) tarkoitetut kaasusäiliöt

1.3.2.1

Jos propaania, butaania, nestekaasua tai näitä aineita sisältävää seosta, jotka on luokiteltu tämän liitteen kriteerien mukaisesti, saatetaan markkinoille suljetuissa täytettävissä kaasupulloissa tai standardin EN 417 mukaisissa kertakäyttöisissä rasioissa, joissa polttoainekaasu vapautuu vain polttamisen yhteydessä (”Kertakäyttöiset metalliset nestekaasurasiat, ilman venttiiliä tai venttiilin kanssa, joita käytetään kannettavien laitteiden kanssa. Rakenne, tarkastus, testaus ja merkintä”, EN 417, voimassa oleva versio), kyseiset pullot tai rasiat merkitään ainoastaan asianmukaisella varoitusmerkillä sekä syttyvyyttä koskevilla vaara- ja turvalausekkeilla.

1.3.2.2

Ihmisen terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa vaaraa koskevia merkintöjä ei edellytetä varoitusetiketissä. Sen sijaan toimittajan on annettava käyttöturvallisuustiedotteessa jatkokäyttäjille tai jakelijoille tiedot ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvasta vaarasta.

1.3.2.3

Kuluttajille on annettava riittävästi tietoa, jotta he voivat suorittaa terveyttä ja turvallisuutta koskevat toimenpiteet.

1.3.3   Aerosolit ja säiliöt, joihin on asennettu sinetöity spraysuutin ja jotka sisältävät aspiraatiovaaran vuoksi luokiteltuja aineita tai seoksia

Tämän liitteen 3 osan 3.10.2 ja 3.10.3 jakson kriteerien mukaisesti luokiteltuja aineita tai seoksia ei ole tarpeen merkitä tätä vaaraa koskevin merkinnöin 3.10.4 jakson kriteerien mukaisesti, kun kyseiset aineet ja seokset saatetaan markkinoille aerosolipakkauksissa tai säiliöissä, joihin on asennettu sinetöity spraysuutin.

1.3.4   Massiivisessa muodossa olevat metallit, lejeeringit, polymeerejä sisältävät seokset ja elastomeerejä sisältävät seokset

1.3.4.1

Massiivisessa muodossa olevia metalleja, lejeerinkejä, polymeerejä sisältäviä seoksia ja elastomeerejä sisältäviä seoksia ei ole tarpeen merkitä tämän liitteen mukaisesti, vaikka ne on luokiteltu vaarallisiksi tämän liitteen kriteerien mukaisesti, jos ne eivät aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle hengitettynä, nieltynä tai ihokosketuksessa eivätkä aiheuta vaaraa vesiympäristölle siinä muodossa, jossa ne saatetaan markkinoille.

1.3.4.2

Sen sijaan toimittajan on annettava käyttöturvallisuustiedotteessa jatkokäyttäjille tai jakelijoille tiedot ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvasta vaarasta.

1.3.5   Räjähteet, jotka saatetaan markkinoille räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin

Tämän liitteen 2.1. jaksossa tarkoitetut räjähteet, jotka saatetaan markkinoille räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin, on merkittävä ja pakattava ainoastaan räjähteitä koskevien vaatimusten mukaisesti.

1.4   Pyyntö käyttää vaihtoehtoista kemiallista nimeä

1.4.1   Vaihtoehtoisen kemiallisen nimen käyttämistä koskevat 24 artiklan mukaiset pyynnöt voidaan hyväksyä vain, kun

I)

aineelle ei ole asetettu työpaikalla tapahtuvan altistumisen rajaa yhteisön tasolla, ja

II)

valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä voi osoittaa, että vaihtoehtoisen kemiallisen nimen käyttö täyttää tarpeen antaa riittävästi tietoja työpaikoilla tarvittavia terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä varten ja varmistaa, että seoksen käsittelyyn liittyviä riskejä voidaan hallita; ja

III)

aine luokitellaan yksinomaan yhteen tai useampaan seuraavista vaarakategorioista:

a)

jokin tämän liitteen 2 osassa tarkoitetuista vaarakategorioista,

b)

välitön myrkyllisyys, kategoria 4,

c)

ihosyövyttävyys/ihoärsytys, kategoria 2,

d)

vakava silmävaurio/silmä-ärsytys, kategoria 2,

e)

elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen, kategoria 2 tai 3,

f)

elinkohtainen myrkyllisyys — toistuva altistuminen, kategoria 2,

g)

vaarallisuus vesiympäristölle — krooninen, kategoria 3 tai 4.

1.4.2   Kemiallisen nimen (nimien) valinta seoksille, jotka on tarkoitettu hajuste- tai hajuvesiteollisuuteen

Mikäli kyseessä ovat luonnossa esiintyvät aineet, sen tyyppistä kemiallista nimeä tai kemiallisia nimiä kuten ”…:n eteerinen öljy” tai ”….uute” voidaan käyttää kyseisen eteerisen öljyn tai uutteen aineosien kemiallisten nimien sijasta 18 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

1.5   Poikkeukset merkintöjä ja pakkaamista koskeviin vaatimuksiin

1.5.1   Poikkeukset 31 artiklasta [(29 artiklan 1 kohta)]

1.5.1.

1 Sovellettaessa 29 artiklan 1 kohtaa 17 artiklassa mainitut merkinnät voidaan ilmoittaa jollakin seuraavista tavoista:

a)

taitettavassa varoitusetiketissä tai

b)

sidottavassa merkissä tai

c)

ulkopakkauksessa.

1.5.1.2

Sisäpakkauksessa olevaan varoitusetikettiin on sisällyttävä ainakin varoitusmerkit, 18 artiklassa tarkoitettu tuotetunniste ja aineen tai seoksen toimittajan nimi ja puhelinnumero.

1.5.2   Poikkeukset 17 artiklasta [(29 artiklan 2 kohta)]

1.5.2.1   Enintään 125 ml sisältävien pakkausten merkinnät

1.5.2.1.1

Seuraavassa lueteltuihin vaarakategorioihin liittyvät vaara- ja turvalausekkeet voidaan jättää pois 17 artiklassa vaadituista merkinnöistä, kun:

a)

pakkauksen sisältö on enintään 125 millilitraa; ja

b)

aine tai seos luokitellaan kuuluvaksi yhteen tai useampaan seuraavista vaarakategorioista:

1)

hapettava kaasu, kategoria 1;

2)

paineen alainen kaasu;

3)

syttyvä neste, kategoria 2 tai 3;

4)

syttyvä kiinteä aine, kategoria 1 tai 2;

5)

itsereaktiivinen aine tai seos, tyypit C–F;

6)

itsestään kuumeneva aine tai seos, kategoria 2;

7)

aine, joka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittää syttyviä kaasuja, kategoria 1, 2 tai 3;

8)

hapettava neste, kategoria 2 tai 3;

9)

hapettava kiinteä aine, kategoria 2 tai 3;

10)

orgaaniset peroksidit, tyypit C–F;

11)

välittömästi myrkyllinen, kategoria 4, jos ainetta tai seosta ei saateta yleiseen kulutukseen;

12)

ihoa ärsyttävä, kategoria 2;

13)

silmiä ärsyttävä, kategoria 2;

14)

elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen, kategoria 2 tai 3, jos ainetta tai seosta ei saateta yleiseen kulutukseen

15)

elinkohtainen myrkyllisyys — toistuva altistuminen, kategoria 2, jos ainetta tai seosta ei saateta yleiseen kulutukseen

16)

vaarallisuus vesiympäristölle — välitön, kategoria 1

17)

vaarallisuus vesiympäristölle — krooninen, kategoria 1 tai 2.

Direktiivissä 75/324/ETY säädettyjä poikkeuksia pienten aerosolipakkausten merkitsemisestä syttyviksi sovelletaan aerosoleihin.

1.5.2.1.2

Seuraavassa lueteltuihin vaarakategorioihin liittyvät turvalausekkeet voidaan jättää pois 17 artiklassa vaadituista merkinnöistä, kun:

a)

pakkauksen sisältö on enintään 125 millilitraa; ja

b)

aine tai seos luokitellaan kuuluvaksi yhteen tai useampaan seuraavista vaarakategorioista:

1)

syttyvät kaasut, kategoria 2;

2)

lisääntymiselle vaarallinen: vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset

3)

vaarallisuus vesiympäristölle — krooninen, kategoria 3 tai 4.

1.5.2.1.3

Jäljempänä lueteltuihin vaarakategorioihin liittyvät varoitusmerkki, vaaralauseke ja turvalauseke voidaan jättää pois 17 artiklassa vaadituista merkinnöistä, kun:

a)

pakkauksen sisältö on enintään 125 millilitraa; ja

b)

aine tai seos luokitellaan kuuluvaksi yhteen tai useampaan seuraavista vaarakategorioista:

1)

metalleja syövyttävä.

1.5.2.2   Kertakäyttöön tarkoitettujen liukenevien pakkausten merkinnät

Kertakäyttöön tarkoitetuista liukenevista pakkauksista voidaan jättää pois 17 artiklassa vaaditut merkinnät, kun:

a)

kunkin yksittäisen liukenevan pakkauksen sisältö on enintään 25 millilitraa,

b)

liukenevan pakkauksen sisältö luokitellaan kuuluvaksi yksinomaan yhteen tai useampaan 1.5.2.1.1 jakson b) kohdassa esitettyyn vaarakategoriaan ja

c)

liukeneva pakkaus sisältyy ulkopakkaukseen, joka täyttää kaikki 17 artiklan vaatimukset.

1.5.2.3

Edellä olevaa 1.5.2.2 jaksoa ei sovelleta direktiivin 91/414/ETY tai 98/8/EY soveltamisalaan kuuluviin aineisiin tai seoksiin.

2.   2 OSA: FYSIKAALISET VAARAT

2.1   Räjähteet

2.1.1   Määritelmät

2.1.1.1

Räjähteiden luokkaan kuuluvat

a)

Räjähtävät aineet ja seokset;

b)

Räjähtävät esineet lukuun ottamatta laitteita, joiden sisältämien räjähtävien aineiden tai seosten määrä tai luonne on sellainen, että niiden tahaton syttyminen tai syttymisreaktion alkaminen ei aiheuta laitteen ulkopuolista vaikutusta sirpaleiden, tulen, savun, kuumuuden tai voimakkaan äänen muodossa; sekä

c)

Aineet, seokset ja esineet, joita ei ole mainittu a tai b kohdassa ja jotka on valmistettu räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin.

2.1.1.2

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Räjähtävä aine tai seos on kiinteä tai nestemäinen aine tai aineiden seos, joka sellaisenaan kemiallisesti reagoimalla kykenee muodostamaan kaasua, jonka lämpötila, paine ja muodostumisnopeus ovat sellaisia, että niistä voi aiheutua vahinkoa ympäristölle. Pyrotekniset aineet kuuluvat niihin, vaikka ne eivät muodostaisikaan kaasua.

Pyrotekninen aine tai seos on aine tai aineiden seos, joka on tarkoitettu muodostamaan lämpö-, valo-, ääni-, kaasu- tai savuefektin tai niiden yhdistelmiä sellaisten itsestään jatkuvien eksotermisten kemiallisten reaktioiden seurauksena, joissa ei tapahdu detonaatiota.

Epästabiili räjähde on räjähtävä aine tai seos, joka on termisesti epästabiili ja/tai liian herkkä tavanomaiseen käsittelyyn, kuljetukseen ja käyttöön.

Räjähtävä esine on yhtä tai useampaa räjähtävää ainetta tai seosta sisältävä esine.

Pyrotekninen esine on yhtä tai useampaa pyroteknistä ainetta tai seosta sisältävä esine.

Tarkoituksellinen räjähde on aine, seos tai esine, joka on valmistettu räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin.

2.1.2   Luokituskriteerit

2.1.2.1

Tähän luokkaan kuuluvat aineet, seokset ja esineet luokitellaan epästabiiliksi räjähteeksi kaaviossa 2.1.2. olevan vuokaavion perusteella. Testausmenetelmät kuvataan vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) osassa I.

2.1.2.2

Tähän luokkaan kuuluvat aineet, seokset ja esineet, joita ei ole luokiteltu epästabiiliksi räjähteeksi, on osoitettava yhteen seuraavista kuudesta vaarallisuusluokasta niiden aiheuttaman vaaratyypin mukaisesti:

a)

Vaarallisuusluokka 1.1 Aineet, seokset ja esineet, jotka aiheuttavat massaräjähdysvaaran (massaräjähdys tapahtuu lähes koko ainemäärässä miltei samanaikaisesti);

b)

Vaarallisuusluokka 1.2 Aineet, seokset ja esineet, jotka aiheuttavat sirpalevaaran mutta eivät massaräjähdysvaaraa;

c)

Vaarallisuusluokka 1.3 Aineet, seokset ja esineet, jotka aiheuttavat palovaaran ja joko vähäistä räjähdys- tai sirpalevaaraa tai molempia mutta eivät massaräjähdysvaaraa, ja jotka:

i)

palaessaan aiheuttavat huomattavasti säteilylämpöä; tai

ii)

palavat yksitellen aiheuttaen vähäisen räjähdys- tai sirpalevaikutuksen tai molemmat;

d)

Vaarallisuusluokka 1.4 Aineet, seokset ja esineet, jotka eivät aiheuta merkittävää vaaraa:

Aineet, seokset ja esineet, jotka aiheuttavat vain vähäistä vaaraa, jos ne syttyvät tai jos syttymisreaktio alkaa. Vaikutus pysyy pääasiassa pakkauksen sisällä, eikä merkittävän kokoisia sirpaleita ole odotettavissa merkittävällä etäisyydellä. Ulkopuolinen palo ei saa aiheuttaa lähes koko pakkauksen sisällön miltei välitöntä räjähtämistä;

e)

Vaarallisuusluokka 1.5 Erittäin epäherkät massaräjähdysvaaralliset aineet ja seokset:

Massaräjähdysvaaralliset aineet ja seokset, jotka ovat niin epäherkkiä, että syttymismahdollisuus tai mahdollisuus palamisen muuttumisesta detonaatioksi tavanomaisissa olosuhteissa on hyvin vähäinen;

f)

Vaarallisuusluokka 1.6 Erittäin epäherkät esineet, jotka eivät aiheuta massaräjähdysvaaraa:

Esineet, jotka sisältävät vain erittäin epäherkkiä detonoivia aineita tai seoksia, ja reaktion tahattoman alkamisen tai leviämisen todennäköisyys on erittäin vähäinen.

2.1.2.3

Räjähteet, joita ei ole luokiteltu epästabiiliksi räjähteeksi, on luokiteltava yhteen tämän liitteen 2.1.2.2 jaksossa tarkoitetuista kuudesta vaarallisuusluokasta vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) I osassa esitetyn testisarjan 2–8 perusteella ja taulukossa 2.1.1 vahvistettujen testien tulosten mukaisesti.

Taulukko 2.1.1

Räjähteitä koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

Epästabiilit räjähteet tai vaarallisuusluokkiin 1.1–1.6 kuuluvat räjähteet

Vaarallisuusluokkiin 1.1–1.6 kuuluville räjähteille on suoritettava seuraavien perustestien sarja:

Räjähtävyys: YK:n testisarjan 2 mukaiset testit (vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) 12 jakso). Tarkoituksellisiin räjähteisiin (4) ei sovelleta YK:n testisarjaa 2.

Herkkyys: YK:n testisarjan 3 mukaiset testit (vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin Yhdistyneiden Kansakuntien suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) 13 jakso).

Lämpöstabiilisuus: YK:n testisarjan 3 c mukaiset testit (vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) 13.6.1 alajakso).

Lisätestit ovat tarpeen oikean vaarallisuusluokan määrittämiseksi.

2.1.2.4

Jos räjähteet on purettu pakkauksista tai jos ne on pakattu uudestaan muuhun kuin alkuperäispakkaukseen tai samanlaiseen pakkaukseen, ne on testattava uudelleen.

2.1.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden, seosten ja esineiden merkinnät on tehtävä taulukon 2.1.2 mukaisesti.

HUOMAUTUS taulukkoon 2.1.2: Pakkaamattomissa räjähteissä tai muihin kuin alkuperäispakkauksiin tai samanlaisiin pakkauksiin uudelleen pakatuissa räjähteissä on oltava kaikki seuraavat merkinnät:

a)

Varoitusmerkki: räjähtävä pommi;

b)

Huomiosana: ”Vaara”; ja

c)

Vaaralauseke: ”Räjähde; massaräjähdysvaara”.

Jos vaaran voidaan osoittaa vastaavan jotakin taulukossa 2.1.2 esitetyistä vaarakategorioista, räjähteelle on osoitettava vastaava symboli, huomiosana ja/tai vaaralauseke.

Taulukko 2.1.2

Räjähteiden merkinnät

Luokitus

Epästabiili räjähde

Vaarallisuusluokka 1.1

Vaarallisuusluokka

Vaarallisuusluokka

Vaarallisuusluokka

Vaarallisuusluokka

Vaarallisuusluokka

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Image

Image

Image

 

 

Huomiosana

Vaara

Vaara

Vaara

Vaara

Varoitus

Vaara

Ei huomiosanaa

Vaaralauseke

H200: Epästabiili räjähde

H201: Räjähde; massaräjähdysvaara

H202: Räjähde; vakava sirpalevaara

H203: Räjähde; palo-, räjähdys- tai sirpalevaara

H204: Palo- tai sirpalevaara

H205: Koko massa voi räjähtää tulessa

Ei vaaralauseketta

Turvalauseke ennaltaehkäisystä

P201

P202

P281

P210

P230

P240

P250

P280

P210

P230

P240

P250

P280

P210

P230

P240

P250

P280

P210

P240

P250

P280

P210

P230

P240

P250

P280

Ei turvalauseketta

Turvalauseke pelastustoimenpiteistä

P372

P373

P380

P370+P380

P372

P373

P370+P380

P372

P373

P370+P380

P372

P373

P370+P380

P372

P373

P370+P380

P372

P373

Ei turvalauseketta

Turvalauseke varastoinnista

P401

P401

P401

P401

P401

P401

Ei turvalauseketta

Turvalauseke jätteiden käsittelystä

P501

P501

P501

P501

P501

P501

Ei turvalauseketta

2.1.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.1.4.1

Aineiden, seosten ja esineiden luokitus räjähteiden vaaraluokkaan ja edelleen tiettyyn vaarallisuusluokkaan on hyvin monimutkainen kolmivaiheinen menettely. Luokituksessa on tarpeen konsultoida vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) I osaa.

Ensimmäisessä vaiheessa varmistetaan, onko aineella tai seoksella räjähdysvaikutuksia (testisarja 1). Toinen vaihe kattaa hyväksymismenettelyn (testisarjat 2–4) ja kolmannessa vaiheessa osoitetaan vaarallisuusluokka (testisarjat 5–7). Testisarja 8:n testeissä arvioidaan, onko ammoniumnitraattiemulsioksi tai -suspensioksi tai -geeliksi (ANE, louhintaräjähdysaineen välivalmiste) luokiteltava aine riittävän epäherkkää, jotta se voidaan luokitella hapettavaksi nesteeksi (2.13 jakso) tai hapettavaksi kiinteäksi aineeksi (2.14 jakso).

Räjähtäviä aineita ja seoksia, jotka on kostutettu vedellä tai alkoholeilla tai laimennettu muilla aineilla niiden räjähdysominaisuuksien tukahduttamiseksi, voidaan kohdella luokittelussa eri tavoin ja niihin voidaan soveltaa muita vaaraluokkia niiden fysikaalisten ominaisuuksien mukaisesti (ks. myös liitteessä II oleva 1.1 jakso).

Tietyt fysikaaliset vaarat (jotka johtuvat räjähtävistä ominaisuuksista) muuttuvat laimentamalla, kuten flegmatoitujen räjähteiden tapauksessa, sisällyttämällä seokseen tai esineeseen, pakkaamalla tai muilla tavoin.

Luokitusmenettely vahvistetaan seuraavan päätöksentekoketjun mukaisesti (ks. kaaviot 2.1.1–2.1.4).

Kaavio 2.1.1

Yleiskuvaus menettelystä aineen, seoksen tai esineen luokittelemiseksi räjähteiden luokkaan (kuljetusluokka 1)

Image

Kaavio 2.1.2

Menettely aineen, seoksen tai esineen hyväksymiseksi väliaikaisesti räjähteiden luokkaan (kuljetusluokka 1)

Image

Kaavio 2.1.3

Menettely vaarallisuusluokan määrittämiseksi räjähteiden luokassa (kuljetusluokka 1)

Image

Kaavio 2.1.4

Ammoniumnitraattiemulsioiden, -suspensioiden ja -geelien luokitusmenettely

Image

2.1.4.2   Seulontamenettely

Räjähdysominaisuudet liittyvät tiettyihin molekyylin sisältämiin kemiallisiin ryhmiin, jotka voivat reagoidessaan saada aikaan hyvin nopean lämpötilan tai paineen nousun. Seulontamenettelyn tarkoituksena on tunnistaa tällaisten reaktiivisten ryhmien esiintyminen ja energian nopean vapautumisen mahdollisuus. Jos seulontamenettelyssä havaitaan, että tietty aine tai seos on mahdollisesti räjähde, on suoritettava hyväksymismenettely (ks. vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) 10.3 jakso).

Huomautus:

Jos orgaanisten materiaalien eksoterminen hajoamisenergia on alle 800 J/g, ei tarvitse tehdä sarjan 1 tyypin (a) räjähdyksen leviämistestiä eikä sarjan 2 tyypin (a) iskusta johtuvaa räjähdysherkkyyttä mittaavaa testiä.

2.1.4.3

Ainetta tai seosta ei saa luokitella räjähtäväksi, jos

a)

molekyylissä ei ole kemiallisia ryhmiä, joihin liittyy räjähdysominaisuuksia; vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) liitteessä 6 olevassa A6.1-taulukossa annetaan esimerkkejä ryhmistä, jotka voivat viitata räjähdysominaisuuksiin; tai

b)

aineessa on kemiallisia ryhmiä, joilla on räjähdysominaisuuksia, muun muassa happea, ja laskennallinen happitase on alle - 200;

Happitase lasketaan kemialliselle reaktiolle:

CxHyOz+ [x+ (y/4)-(z/2)] O2 → x CO2 + (y/2) H2O

käyttäen seuraavaa kaavaa:

Happitase = -1 600 [2x + (y/2)-z]/molekyylipaino;

c)

Jos orgaanisessa aineessa tai orgaanisten aineiden homogeenisessa seoksessa on kemiallisia ryhmiä, joilla on räjähdysominaisuuksia, mutta eksoterminen hajoamisenergia on alle 500 J/g ja eksoterminen hajoaminen alkaa alle 500 oC:n lämpötilassa. Eksoterminen hajoamisenergia voidaan määrittää käyttämällä soveltuvaa kalorimetristä menetelmää; tai

d)

Jos on kyse epäorgaanisten hapettavien aineiden ja orgaanisten materiaalien seoksista, ja epäorgaanisen hapettavan aineen pitoisuus on:

alle 15 massaprosenttia, jos hapettava aine on osoitettu kategoriaan 1 tai 2;

alle 30 massaprosenttia, jos hapettava aine on osoitettu kategoriaan 3.

2.1.4.4

Hyväksymismenettely on suoritettava, jos seos sisältää tunnettuja räjähteitä.

2.2   Syttyvät kaasut

2.2.1   Määritelmä

Syttyvällä kaasulla tarkoitetaan kaasua tai kaasuseosta, jolla on tietty syttymisalue ilman kanssa 20 oC:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa.

2.2.2   Luokituskriteerit

2.2.2.1

Syttyvä kaasu luokitellaan tähän luokkaan taulukon 2.2.1 mukaisesti:

Taulukko 2.2.1

Syttyviä kaasuja koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

1

Kaasut, jotka 20 oC:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa

a)

ovat syttyviä enintään 13 tilavuusprosentin seoksena ilman kanssa; tai

b)

joilla on vähintään 12 prosenttiyksikön syttymisalue ilman kanssa riippumatta siitä, mikä on alempi syttymisraja.

2

Muut kuin kategoriaan 1 kuuluvat kaasut, joilla on tietty syttymisalue ilman kanssa 20 oC:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa.

Huomautus:

Aerosolien luokitus on 2.3 kohdassa.

2.2.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.2.2 mukaisesti.

Taulukko 2.2.2

Syttyvien kaasujen merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

GHS-varoitusmerkki

Image

Ei varoitusmerkkiä

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H220: Erittäin helposti syttyvä kaasu

H221: Syttyvä kaasu

Turvalauseke ennaltaehkäisystä

P210

P210

Turvalauseke pelastustoimenpiteistä

P377

P381

P377

P381

Turvalauseke varastoinnista

P403

P403

Turvalauseke jätteiden käsittelystä

 

 

2.2.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.2.4.1

Syttyvyys on määritettävä joko testien avulla tai niille seoksille, joista on riittävästi tietoa saatavilla, laskemalla ISO-standardimenetelmien mukaisesti (ks. standardi ISO 10156 sellaisena kuin se on muutettuna, Gases and gas mixtures — Determination of fire potential and oxidising ability for the selection of cylinder valve outlet (Kaasut ja kaasuseokset — Tulipalovaaran ja hapettamiskyvyn määritys kaasupulloventtiilien valitsemiseksi)). Jos näitä menetelmiä ei voida käyttää saatavilla olevien tietojen riittämättömyyden takia, voidaan käyttää testimenetelmää EN 1839 (Kaasujen ja höyryjen alemman ja ylemmän räjähdysrajan määrittely) sellaisena kuin se on muutettuna.

2.3   Syttyvät aerosolit

2.3.1   Määritelmät

Aerosoleilla eli aerosolipulloilla tarkoitetaan kertakäyttöön tarkoitettuja metalli-, lasi- tai muoviastioita, jotka sisältävät puristettua, nesteytettyä tai paineen alaisena liuotettua kaasua sekä lisäksi voivat sisältää nestettä, tahnaa tai jauhetta; aerosolipullot on varustettu tyhjennyslaitteella, joka mahdollistaa sisällön suihkuttamisen kaasususpensiossa olevina kiinteinä tai nestemäisinä hiukkasina, vaahtona, tahnamaisena tai jauheena taikka nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa.

2.3.2   Luokituskriteerit

2.3.2.1

Aerosolit luokitellaan syttyviksi 2.3.2.2 jakson mukaisesti, jos ne sisältävät tässä osassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti syttyväksi luokiteltavan aineosan, kuten

nesteitä, joiden syttymispiste on ≤93 oC, mukaan lukien 2.6 jakson mukaisia syttyviä nesteitä;

syttyviä kaasuja (ks. 2.2 jakso);

syttyviä kiinteitä aineita (ks. 2.7 jakso).

Huomautus:

Syttyvät aineosat eivät kata pyroforisia, itsestään kuumenevia tai veden kanssa reagoivia aineita ja seoksia, koska näitä aineosia ei käytetä aerosoleissa.

2.3.2.2

Syttyvä aerosoli on luokiteltava yhteen tämän luokan kahdesta kategoriasta aineosiensa, kemiallisen palamislämpönsä ja mahdollisen vaahtokokeen tulosten perusteella (vaahtoaerosolien osalta) sekä syttymisetäisyyskokeen ja suljetussa tilassa tapahtuvaa syttymistä testaavan kokeen tulosten perusteella (suihkeaerosolien osalta) kaavion 2.3.1 ja vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) osassa III olevan 31.4, 31.5 ja 31.6 jakson mukaisesti.

Kaavio 2.3.1

Syttyvät aerosolit

Kaavio 2.3.1 (a) syttyviä aerosoleja varten

Image

Suihkeaerosolit: siirry päättelyketjuun 2.3.1 (b);

Vaahtoaerosolit: siirry päättelyketjuun 2.3.1 (c)

Kaavio 2.3.1 (b) suihkeaerosoleja varten

Image

Kaavio 2.3.1 (c) vaahtoaerosoleja varten

Image

2.3.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.3.2 mukaisesti.

Taulukko 2.3.2

Syttyvien aerosolien merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H222: Erittäin helposti syttyvä aerosoli

H223: Syttyvä aerosoli

Turvalauseke ennaltaehkäisystä

P210

P211

P251

P210

P211

P251

Turvalauseke pelastustoimen-piteistä

 

 

Turvalauseke varastoinnista

P410 + P412

P410 + P412

Turvalauseke jätteiden käsittelystä

 

 

2.3.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.3.4.1

Kemiallinen palamislämpö (ΔHc) kilojouleina grammaa kohti (kJ/g) on teoreettisen palamislämmön (ΔHcomb) ja palamishyötysuhteen, joka on tavallisesti vähemmän kuin 1,0 (tyypillinen palamishyötysuhde on 0,95 tai 95 %), tulo.

Useita aineosia sisältävän aerosolivalmisteen kemiallinen palamislämpö on yksittäisten aineosien painotettujen palamislämpöjen summa:

Formula

jossa:

ΔHc

=

kemiallinen palamislämpö (kJ/g);

wi %

=

aineosan i massaosuus tuotteessa;

ΔHc(i)

=

aineosan i spesifinen palamislämpö (kJ/g) tuotteessa.

Kemialliset palamislämmöt löytyvät alan kirjallisuudesta tai ne voidaan laskea tai määrittää kokein [ks. ASTM D 240 sellaisena kuin se on muutettuna, Standard Test Methods for Heat of Combustion of Liquid Hydrocarbon Fuels by Bomb Calorimeter (nestemäisten hiilivetypolttoaineiden palamislämmön mittaaminen pommikalorimetrillä), EN/ISO 13943 sellaisena kuin se on muutettuna, 86.l–86.3 — Paloturvallisuus — Sanasto ja NFPA 30B sellaisena kuin se on muutettuna — Code for the Manufacture and Storage of Aerosol Products (aerosolituotteiden valmistusta ja varastointia koskeva säännöstö)].

2.4   Hapettavat kaasut

2.4.1   Määritelmät

Hapettavalla kaasulla tarkoitetaan kaasua tai kaasuseosta, joka yleensä happea luovuttamalla voi aiheuttaa tai edistää muiden materiaalien palamista enemmän kuin ilma.

2.4.2   Luokituskriteerit

2.4.2.1.

Hapettava kaasu luokitellaan tämän luokan ainoaan kategoriaan taulukon 2.4.1 mukaisesti:

Taulukko 2.4.1

Hapettavia kaasuja koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

1

Kaasu tai kaasuseos, joka yleensä happea luovuttamalla voi aiheuttaa tai edistää muiden materiaalien palamista enemmän kuin ilma.

Huomautus:

’Kaasulla, joka aiheuttaa tai edistää muiden materiaalien palamista enemmän kuin ilma’ tarkoitetaan puhtaita kaasuja tai kaasuseoksia, joiden hapetuskyky on yli 23,5 prosenttia määritettynä ISO 10156:ssa, sellaisena kuin se on muutettuna, tai 10156-2:ssa, sellaisena kuin se on muutettuna, yksilöidyllä menetelmällä.

2.4.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.4.2 mukaisesti.

Taulukko 2.4.2

Hapettavien kaasujen merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

GHS-varoitusmerkki

Image

Huomiosana

Vaara

Vaaralauseke

H270: Aiheuttaa tulipalon vaaran tai edistää tulipaloa; hapettava

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P220

P244

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P370 + P376

Turvalauseke

varastoinnista

P403

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

 

2.4.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

Hapettavan kaasun luokittelemiseksi on käytettävä testejä tai laskentamenetelmiä, jotka on esitetty standardissa ISO 10156 Gases and gas mixtures — Determination of fire potential and oxidising ability for the selection of cylinder valve outlet (kaasut ja kaasuseokset — tulipalovaaran ja hapetuskyvyn määritys kaasupulloventtiilien valitsemiseksi), sellaisena kuin se on muutettuna, ja standardissa ISO 10156-2 Gas cylinders — Gases and gas mixtures — Determination of oxidising ability of toxic and corrosive gases and gas mixtures (kaasupullot — kaasut ja kaasuseokset — myrkyllisten ja syövyttävien kaasujen ja kaasuseosten hapetuskyvyn määritys), sellaisena kuin se on muutettuna.

2.5   Paineen alaiset kaasut

2.5.1   Määritelmä

2.5.1.1

Paineen alaisilla kaasuilla tarkoitetaan kaasuja, joita säilytetään astiassa vähintään 200 kPa:n mittapaineessa tai jotka ovat nesteytettyjä tai nesteytettyjä ja jäähdytettyjä.

Niihin kuuluvat puristetut kaasut, nesteytetyt kaasut, liuotetut kaasut ja jäähdytetyt nesteytetyt kaasut.

2.5.1.2

Kriittinen lämpötila on lämpötila, jonka yläpuolella puhdasta kaasua ei voi nesteyttää puristuksen asteesta riippumatta.

2.5.2   Luokituskriteerit

Kaasut luokitellaan niiden pakkaushetkellä olevan fysikaalisen olomuodon perusteella yhteen neljästä ryhmästä taulukon 2.5.1 mukaisesti:

Taulukko 2.5.1

Paineen alaisia kaasuja koskevat kriteerit

Ryhmä

Kriteerit

Puristettu kaasu

Kaasu, joka paineen alaisena pakattuna on - 50 oC:n lämpötilassa täysin kaasumainen; mukaan luetaan kaikki kaasut, joiden kriittinen lämpötila on ≤ - 50 oC.

Nesteytetty kaasu

Kaasu, joka on paineen alaisena pakattuna yli - 50 oC:n lämpötilassa osittain nestemäinen. Tässä yhteydessä tehdään ero seuraavien välillä:

i)

korkeassa paineessa nesteytetyt kaasut: kaasu, jonka kriittinen lämpötila on yli - 50 oC mutta enintään + 65 oC; ja

ii)

matalassa paineessa nesteytetty kaasu: kaasu, jonka kriittinen lämpötila on yli + 65 oC.

Jäähdytetty nesteytetty kaasu

Kaasu, joka pakattuna on alhaisen lämpötilansa vuoksi osittain nestemäinen.

Liuotettu kaasu

Kaasu, joka paineen alaisena pakattuna on liuonneena nestefaasissa olevaan liuottimeen.

2.5.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.5.2 mukaisesti.

Taulukko 2.5.2

Paineen alaisten kaasujen merkinnät

Luokitus

Puristettu kaasu

Nesteytetty kaasu

Jäähdytetty nesteytetty kaasu

Liuotettu kaasu

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Image

Image

Huomiosana

Varoitus

Varoitus

Varoitus

Varoitus

Vaaralauseke

H280: Sisältää paineen alaista kaasua; voi räjähtää kuumennettaessa

H280: Sisältää paineen alaista kaasua; voi räjähtää kuumennettaessa

H281: Sisältää jäähdytettyä kaasua; voi aiheuttaa jäätymisvamman

H280: Sisältää paineen alaista kaasua; voi räjähtää kuumennettaessa

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

 

 

P282

 

Turvalauseke

pelastustoimen-piteistä

 

 

P336

P315

 

Turvalauseke

varastoinnista

P410 + P403

P410 + P403

P403

P410 + P403

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

 

 

 

 

2.5.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

Tämän kaasuryhmän osalta vaaditaan seuraavat tiedot:

höyrynpaine 50 oC:n lämpötilassa;

fysikaalinen olomuoto 20 oC:n lämpötilassa vakioilmanpaineessa;

kriittinen lämpötila.

Tiedot löytyvät alan kirjallisuudesta tai ne voidaan laskea tai määrittää kokein. Useimmat puhtaat kaasut on jo luokiteltu vaarallisten aineiden kuljetusta koskevissa YK:n suosituksissa, mallisäännöt.

2.6   Syttyvät nesteet

2.6.1   Määritelmä

Syttyvällä nesteellä tarkoitetaan nestettä, jonka leimahduspiste on enintään 60 oC.

2.6.2   Luokituskriteerit

2.6.2.1

Syttyvä neste luokitellaan yhteen tämän luokan kolmesta kategoriasta taulukon 2.6.1 mukaisesti.

Taulukko 2.6.1

Syttyviä nesteitä koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

1

Leimahduspiste on < 23 oC ja kiehumisen alkamislämpötila ≤ 35 oC

2

Leimahduspiste on < 23 oC ja kiehumisen alkamislämpötila > 35 oC

3

Leimahduspiste on ≥ 23 oC ja ≤ 60 oC (5)

2.6.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.6.2 mukaisesti.

Taulukko 2.6.2

Syttyvien nesteiden merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

Kategoria 3

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H224: Erittäin helposti syttyvä neste ja höyry

H225: Helposti syttyvä neste ja höyry

H226: Syttyvä neste ja höyry

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P210

P233

P240

P241

P242

P243

P280

P210

P233

P240

P241

P242

P243

P280

P210

P233

P240

P241

P242

P243

P280

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P303 + P361 + P353

P370 + P378

P303 + P361 + P353

P370 + P378

P303 + P361 + P353

P370 + P378

Turvalauseke

varastoinnista

P403 + P235

P403 + P235

P403 + P235

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

P501

P501

P501

2.6.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.6.4.1

Syttyvien nesteiden luokittelemiseksi tarvitaan tiedot leimahduspisteestä ja kiehumisen alkamislämpötilasta. Tiedot löytyvät alan kirjallisuudesta tai ne voidaan laskea tai määrittää kokein. Jos tietoja ei ole saatavilla, leimahduspiste ja kiehumisen alkamislämpötila on määritettävä kokein. Leimahduspisteen määrittämisessä on käytettävä umpikuppimenetelmää.

2.6.4.2

Kun kyseessä on seos (6), joka sisältää tunnettuja syttyviä nesteitä määriteltyinä pitoisuuksina, siitä huolimatta että ne voivat sisältää haihtumattomia aineosia, kuten polymeerejä tai lisäaineita, leimahduspistettä ei tarvitse määrittää kokeellisesti, jos 2.6.4.3 jaksossa esitettyä menetelmää käyttämällä laskettu seoksen leimahduspiste on vähintään 5 oC (7) suurempi kuin asianomainen luokituskriteeri edellyttäen, että

a)

seoksen koostumus tunnetaan tarkasti (jos materiaalin koostumus vaihtelee määritellyissä rajoissa, arviointiin valitaan koostumus, jolla on alhaisin laskettu leimahduspiste);

b)

kunkin aineosan alempi räjähdysraja on tunnettu (kun nämä tiedot ekstrapoloidaan koeolosuhteista poikkeaviin lämpötiloihin, on sovellettava asianmukaista korrelaatiokerrointa) samoin kuin alemman räjähdysrajan laskentamenetelmä;

c)

seoksen kunkin aineosan höyryn kyllästymispaineen ja aktiivisuuskertoimen lämpötilariippuvuus tunnetaan;

d)

nestefaasi on homogeeninen.

2.6.4.3

Eräs soveltuva menetelmä on kuvattu teoksessa Gmehling ja Rasmussen (Ind. Eng. Fundament, 21, 186, (1982)). Haihtumattomia aineosia sisältävän seoksen leimahduspiste lasketaan haihtuvista aineosista. Haihtumattoman aineosan katsotaan laskevan liuottimien osapainetta vain vähän, ja laskettu leimahduspiste on ainoastaan hieman mitattua arvoa alempi.

2.6.4.4

Mahdolliset testimenetelmät syttyvien nesteiden leimahduspisteen määrittämiseksi on lueteltu taulukossa 2.6.3.

Taulukko 2.6.3

Menetelmät syttyvien nesteiden leimahduspisteen määrittämiseksi

Eurooppalaiset normit:

EN ISO 1516 sellaisena kuin se on muutettuna

leimahduksen/ei-leimahduksen määrittäminen — umpikuppitasapainomenetelmä

EN ISO 1523 sellaisena kuin se on muutettuna

Leimahduspisteen määrittäminen — umpikuppitasapainomenetelmä

EN ISO 2719 sellaisena kuin se on muutettuna

Leimahduspisteen määrittäminen — Pensky-Martensin umpikuppimenetelmä

EN ISO 3679 sellaisena kuin se on muutettuna

Leimahduspisteen määrittäminen — nopean tasapainon umpikuppimenetelmä

EN ISO 3680 sellaisena kuin se on muutettuna

leimahduksen/ei-leimahduksen määrittäminen — nopean tasapainon umpikuppimenetelmä

EN ISO 13736 sellaisena kuin se on muutettuna

Öljytuotteet ja muut nesteet — leimahduspisteen määrittäminen — Abelin umpikuppimenetelmä

Kansalliset normit:

Association française de normalisation, AFNOR:

NF M07-036 sellaisena kuin se on muutettuna

Détermination du point d'éclair — Vase clos Abel-Pensky

(sama kuin DIN 51755)

British Standards Institute,

BS 2000 Part 170 sellaisena kuin se on muutettuna

(sama kuin EN ISO 13736)

Deutsches Institut für Normung

DIN 51755 (leimahduspiste alle 65 oC) sellaisena kuin se on muutettuna Prüfung von Mineralölen und anderen brennbaren Flüssigkeiten; Bestimmung des Flammpunktes im geschlossenen Tiegel, nach Abel-Pensky

(sama kuin NF M07-036)

2.6.4.5

Nesteitä, joiden leimahduspiste on yli 35 oC, ei tarvitse luokitella kategoriaan 3, jos vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 32 jaksossa esitetyssä palamisen ylläpitämistä koskevassa testissä L.2 on saatu negatiiviset tulokset.

2.7   Syttyvät kiinteät aineet

2.7.1   Määritelmä

2.7.1.1

Syttyvällä kiinteällä aineella tarkoitetaan kiinteää ainetta, joka on herkästi palava tai joka saattaa aiheuttaa tulen syttymisen tai myötävaikuttaa tulen syttymiseen hankauksen kautta.

Herkästi palavat kiinteät aineet ovat jauhemaisia, rakeisia tai tahnamaisia aineita tai seoksia, jotka ovat vaarallisia, jos ne syttyvät herkästi ollessaan lyhytaikaisessa kosketuksessa sytytyslähteen kuten palavan tulitikun kanssa ja jos liekki leviää nopeasti.

2.7.2   Luokituskriteerit

2.7.2.1

Jauhemaiset, rakeiset tai tahnamaiset aineet tai seokset (lukuun ottamatta metalli- tai lejeerinkijauheita — ks. 2.7.2.2 jakso) on luokiteltava herkästi palaviksi kiinteiksi aineiksi, kun palamisaika yhdessä tai useammassa testauksessa, jotka on tehty vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 33.2.1 alajaksossa esitetyn testimenetelmän mukaisesti, on alle 45 sekuntia tai palamisnopeus on suurempi kuin 2,2 mm/s.

2.7.2.2.

Metalli- tai lejeerinkijauheet luokitellaan syttyviksi kiinteiksi aineiksi, jos ne voidaan sytyttää ja reaktio leviää näytteen koko pituudelle viimeistään 10 minuutin kuluessa.

2.7.2.3.

Syttyvä kiinteä aine on luokiteltava yhteen tämän luokan kahdesta kategoriasta käyttämällä menetelmää N.1 sellaisena kuin se on esitetty vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) 33.2.1 kohdassa, taulukon 2.7.1 mukaisesti:

Taulukko 2.7.1

Syttyviä kiinteitä aineita koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

1

Palamisnopeustesti

Muut aineet ja seokset kuin metallijauheet:

(a)

kostea vyöhyke ei pysäytä tulta, ja

(b)

palamisaika on < 45 sekuntia tai palamisnopeus > 2,2 mm/s

Metallijauheet

palamisaika ≤ 5 minuuttia

2

Palamisnopeustesti

Muut aineet ja seokset kuin metallijauheet:

(a)

kostea vyöhyke pysäyttää tulen vähintään 4 minuutin ajaksi, ja

(b)

palamisaika on < 45 sekuntia tai palamisnopeus > 2,2 mm/s

Metallijauheet

palamisaika on > 5 minuuttia ja ≤ 10 minuuttia

Huomautus:

Testi on suoritettava aineella tai seoksella siinä fysikaalisessa muodossa kuin se saatetaan markkinoille. Jos esimerkiksi toimitusta tai kuljetusta varten sama kemikaali on määrä saattaa markkinoille fysikaalisessa muodossa, joka eroaa siitä, jossa testi suoritettiin, ja jonka katsotaan todennäköisesti muuttavan olennaisesti sen toimintaa luokitustestissä, aine on testattava myös uudessa muodossa.

2.7.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.7.2 mukaisesti.

Taulukko 2.7.2

Syttyvien kiinteiden aineiden merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H228: Syttyvä kiinteä aine

H228: Syttyvä kiinteä aine

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P210

P240

P241

P280

P210

P240

P241

P280

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P370 + P378

P370 + P378

Turvalauseke

varastoinnista

 

 

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

 

 

2.8   Itsereaktiiviset aineet ja seokset

2.8.1   Määritelmä

2.8.1.1

Itsereaktiiviset aineet tai seokset ovat termisesti epästabiileja nestemäisiä tai kiinteitä aineita tai seoksia, joissa voi alkaa voimakas eksoterminen hajoaminen jopa hapen (ilman) puuttuessa. Määritelmään eivät kuulu aineet ja seokset, jotka on tämän osan mukaisesti luokiteltu räjähteiksi, orgaanisiksi peroksideiksi tai hapettaviksi aineiksi tai seoksiksi.

2.8.1.2

Itsereaktiivisella aineella tai itsereaktiivisella seoksella katsotaan olevan räjähtäviä ominaisuuksia, jos se laboratoriokokeissa on altis detonoimaan, humahtamaan nopeasti tai jos se suljetussa astiassa kuumennettaessa reagoi voimakkaasti.

2.8.2   Luokituskriteerit

2.8.2.1

Itsereaktiivinen aine tai seos luokitellaan tähän luokkaan mahdollisesti kuuluvaksi itsereaktiiviseksi aineeksi tai seokseksi, paitsi jos

a)

se on 2.1 jakson kriteerien mukaisesti räjähde;

b)

se on 2.13 tai 2.14 jakson kriteerien mukaisesti hapettava neste tai kiinteä aine; vähintään 5 prosenttia palavia orgaanisia aineita sisältävät hapettavien aineiden seokset on kuitenkin luokiteltava itsereaktiivisiksi aineiksi 2.8.2.2 jaksossa määrätyn menettelyn mukaisesti;

c)

se on 2.15 jakson kriteerien mukaisesti orgaaninen peroksidi;

d)

sen hajoamislämpö on alle 300 J/g; tai

e)

sen itsekiihtyvän hajoamisen lämpötila (SADT) on 50 kg:n pakkauksessa suurempi kuin 75 oC (8).

2.8.2.2

Hapettavien aineiden luokituskriteerit täyttäviin hapettavien aineiden seoksiin, jotka sisältävät vähintään 5 prosenttia palavia orgaanisia aineita eivätkä täytä 2.8.2.1 jakson a, c, d tai e alakohdassa mainittuja kriteerejä, on sovellettava itsereaktiivisten aineiden luokitusmenettelyä.

Tällainen seos, jolla on tyypin B–F itsereaktiivisen aineen ominaisuuksia (ks. 2.8.2.3 jakso) luokitellaan itsereaktiiviseksi aineeksi.

Jos testi on suoritettu pakkausmuodossa, pakkauksen muuttaminen edellyttää uutta testausta, jos katsotaan, että pakkauksen muuttaminen vaikuttaa testin tulokseen.

2.8.2.3

Itsereaktiiviset aineet ja seokset luokitellaan yhteen tämän luokan seitsemästä kategoriasta (A–G) seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)

Itsereaktiivinen aine tai seos, joka voi pakattuna detonoida tai humahtaa nopeasti, luokitellaan itsereaktiiviseksi aineeksi, tyyppi A.

b)

Itsereaktiivinen aine tai seos, jolla on räjähdysominaisuuksia ja joka pakattuna ei detonoi tai humahda nopeasti mutta joka voi pakkauksessaan aiheuttaa termisen räjähdyksen, luokitellaan itsereaktiiviseksi aineeksi, tyyppi B.

c)

Itsereaktiivinen aine tai seos, jolla on räjähdysominaisuuksia mutta joka pakattuna ei voi detonoida tai humahtaa nopeasti tai aiheuttaa termistä räjähdystä, luokitellaan itsereaktiiviseksi aineeksi, tyyppi C.

d)

Itsereaktiivinen aine tai seos, joka laboratoriokokeissa

i)

detonoi osittain, ei humahda nopeasti eikä reagoi voimakkaasti kuumennettaessa suljetussa astiassa; tai

ii)

ei detonoi lainkaan, humahtaa hitaasti eikä reagoi voimakkaasti kuumennettaessa suljetussa astiassa; tai

iii)

ei detonoi eikä humahda lainkaan ja reagoi keskivoimakkaasti kuumennettaessa suljetussa astiassa;

luokitellaan itsereaktiiviseksi aineeksi, tyyppi D.

e)

Itsereaktiivinen aine tai seos, joka laboratoriokokeissa ei detonoi eikä humahda lainkaan, ja joka ei reagoi tai reagoi vain vähän kuumennettaessa suljetussa astiassa, luokitellaan itsereaktiiviseksi aineeksi, tyyppi E.

f)

Itsereaktiivinen aine tai seos, joka laboratoriokokeissa ei detonoi kavitaatiotilassa eikä humahda lainkaan ja joka ei reagoi tai reagoi vain vähän kuumennettaessa suljetussa astiassa ja jossa ei ilmene tai ilmenee vain vähän räjähdysvoimaa, luokitellaan itsereaktiiviseksi aineeksi, tyyppi F.

g)

Itsereaktiivinen aine tai seos, joka laboratoriokokeissa ei detonoi kavitaatiotilassa eikä humahda lainkaan ja joka ei reagoi suljetussa astiassa kuumennettaessa ja jossa ei ilmene räjähdysvoimaa, edellyttäen, että aine tai seos on lämpöstabiili (itsekiihtyvän hajoamisen lämpötila (SADT) on 60 oC–75 oC 50 kg:n pakkauksessa), ja nestemäisen seoksen ollessa kyseessä flegmatointiin käytetyn laimentimen kiehumispiste on vähintään 150 oC, luokitellaan itsereaktiiviseksi aineeksi, tyyppi G. Jos seos ei ole lämpöstabiili tai flegmatointiin käytetyn laimentimen kiehumispiste on alle 150 oC, seos luokitellaan itsereaktiiviseksi aineeksi, tyyppi F.

Jos testi on suoritettu pakkausmuodossa, pakkauksen muuttaminen edellyttää uutta testausta, jos katsotaan, että pakkauksen muuttaminen vaikuttaa testin tulokseen.

2.8.2.4   Lämpötilakontrollia koskevat kriteerit

Itsereaktiivisten aineiden lämpötilaa on kontrolloitava, jos niiden itsekiihtyvän hajoamisen lämpötila on enintään 55 oC. Itsekiihtyvän hajoamisen lämpötilan määritysmenetelmät sekä valvonta- ja hälytyslämpötilojen johtaminen on esitetty vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) II osan 28 jaksossa. Valitut testit on suoritettava siten, että sekä pakkauksen koko että materiaali ovat edustavia.

2.8.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.8.1 mukaisesti.

Taulukko 2.8.1

Itsereaktiivisten aineiden ja seosten merkinnät

Luokitus

Tyyppi A

Tyyppi B

Tyypit C ja D

Tyypit E ja F

Tyyppi G

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Image

Image

Image

Tässä vaarakate-goriassa ei edellytetä merkintöjä

Huomiosana

Vaara

Vaara

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H240: Räjähdysvaarallinen kuumen-nettaessa

H241: Räjähdys- tai palovaarallinen kuumennet-taessa

H242: Palovaarallinen kuumennettaessa

H242: Palovaarallinen kuumennet-taessa

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P210

P220

P234

P280

P210

P220

P234

P280

P210

P220

P234

P280

P210

P220

P234

P280

Turvalauseke

pelastustoimen-piteistä

P370 + P378

P370 + P380 + P375

P370 + P378

P370 + P380 + P375

P370 + P378

P370 + P378

 

Turvalauseke

varastoinnista

P403 + P235

P411

P420

P403 + P235

P411

P420

P403 + P235

P411

P420

P403 + P235 P411

P420

 

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

P501

P501

P501

P501

 

Tyyppi G:lle ei ole määritelty vaaraviestintämerkintöjä, mutta se on otettava huomioon muihin vaaraluokkiin kuuluvien ominaisuuksien osalta.

2.8.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.8.4.1

Itsereaktiivisten aineiden tai seosten luokituksen kannalta ratkaisevat ominaisuudet on määritettävä kokeellisesti. Itsereaktiivinen aine tai seos on luokiteltava vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) II osassa esitettyjen testisarjojen A–H mukaisesti. Luokitusmenettely on esitetty kaaviossa 2.8.1.

2.8.4.2

Itsereaktiivisia aineita ja seoksia ei tarvitse luokitella, jos

a)

molekyylissä ei ole kemiallisia ryhmiä, joihin liittyy räjähdysominaisuuksia tai itsereaktiivisia ominaisuuksia; vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) liitteessä 6 olevassa A6.1 ja A6.2-taulukossa annetaan esimerkkejä tällaisista ryhmistä; tai

b)

yksittäisen orgaanisen aineen tai orgaanisten aineiden homogeenisen seoksen arvioitu SADT-arvo on 50 kg pakkauksessa suurempi kuin 75 oC tai eksoterminen hajoamisenergia on alle 300 J/g. Hajoamisen alkamislämpötila ja hajoamisenergia voidaan arvioida käyttämällä sopivaa kalorimetristä menetelmää (ks. vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) II osan 20.3.3.3 alajakso).

Kaavio 2.8.1

Itsereaktiiviset aineet ja seokset

Image

2.9   Pyroforiset nesteet

2.9.1   Määritelmä

Pyroforisella nesteellä tarkoitetaan nestemäistä ainetta tai seosta, joka jo pieninä määrinä syttyy viiden minuutin kuluessa jouduttuaan kosketuksiin ilman kanssa.

2.9.2   Luokituskriteerit

2.9.2.1

Pyroforinen neste on luokiteltava tämän luokan ainoaan kategoriaan käyttämällä testiä N.3, joka esitetään vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 33.3.1.5 alajaksossa, taulukon 2.9.1 mukaisesti:

Taulukko 2.9.1

Pyroforisia nesteitä koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

1

Neste syttyy viiden minuutin kuluessa siitä, kun se lisätään inerttiin kantoaineeseen ja saatetaan kosketuksiin ilman kanssa, tai se sytyttää tai hiillyttää suodatinpaperin viiden minuutin kuluessa jouduttuaan kosketuksiin ilman kanssa.

2.9.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.9.2 mukaisesti.

Taulukko 2.9.2

Pyroforisten nesteiden merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

GHS-varoitusmerkki

Image

Huomiosana

Vaara

Vaaralauseke

H250: Syttyy itsestään palamaan joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P210

P222

P280

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P302 + P334

P370 + P378

Turvalauseke

varastoinnista

P422

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

 

2.9.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.9.4.1

Pyroforisia nesteitä ei tarvitse luokitella, jos valmistuksessa tai käsittelyssä saatu kokemus osoittaa, että aine tai seos ei syty itsestään joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa normaalissa lämpötilassa (toisin sanoen aineen tiedetään olevan stabiili huoneenlämmössä pitkiä aikoja (päiviä)).

2.10   Pyroforiset kiinteät aineet

2.10.1   Määritelmä

Pyroforisella kiinteällä aineella tarkoitetaan kiinteää ainetta tai seosta, joka jo pieninä määrinä syttyy viiden minuutin kuluessa jouduttuaan kosketuksiin ilman kanssa.

2.10.2   Luokituskriteerit

2.10.2.1

Pyroforinen kiinteä aine on luokiteltava tämän luokan ainoaan kategoriaan käyttämällä testiä N.2, joka esitetään vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 33.3.1.4 alajaksossa, taulukon 2.10.1 mukaisesti:

Taulukko 2.10.1

Pyroforisia kiinteitä aineita koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

1

Kiinteä aine syttyy viiden minuutin kuluessa jouduttuaan kosketuksiin ilman kanssa.

Huomautus:

Testi on suoritettava aineella tai seoksella siinä fysikaalisessa muodossa kuin se saatetaan markkinoille. Jos esimerkiksi toimitusta tai kuljetusta varten sama kemikaali on määrä saattaa markkinoille fysikaalisessa muodossa, joka eroaa siitä, jossa testi suoritettiin, ja jonka katsotaan todennäköisesti muuttavan olennaisesti sen toimintaa luokitustestissä, aine on testattava myös uudessa muodossa.

2.10.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.10.2 mukaisesti.

Taulukko 2.10.2

Pyroforisten kiinteiden aineiden merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

GHS-varoitusmerkki

Image

Huomiosana

Vaara

Vaaralauseke

H250: Syttyy itsestään palamaan joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P210

P222

P280

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P335 + P334

P370 +P378

Turvalauseke

varastoinnista

P422

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

 

2.10.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.10.4.1

Pyroforisia kiinteitä aineita ei tarvitse luokitella, jos valmistuksessa tai käsittelyssä saatu kokemus osoittaa, että aine tai seos ei syty itsestään joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa normaalissa lämpötilassa (toisin sanoen aineen tiedetään olevan stabiili huoneenlämmössä pitkiä aikoja (päiviä)).

2.11   Itsestään kuumenevat aineet ja seokset

2.11.1   Määritelmä

2.11.1.1

Itsestään kuumeneva aine tai seos on nestemäinen tai kiinteä aine tai seos, muu kuin pyroforinen neste tai kiinteä aine, joka kuumenee itsestään ilman vaikutuksesta, vaikkei siihen tuoda energiaa. Tällainen aine tai seos eroaa pyroforisesta nesteestä tai kiinteästä aineesta siten, että se voi syttyä vain määrien ollessa suuria (kilogrammoja) ja pitkän ajan (tuntien tai päivien) kuluessa.

2.11.1.2

Itsesyttymiseen johtava aineiden tai seosten itsestään kuumeneminen johtuu aineen tai seoksen reaktiosta ilmassa olevan hapen kanssa ja siitä, että kehittynyt lämpö ei tarpeeksi nopeasti johdu ympäristöön. Itsesyttyminen tapahtuu, kun lämmön muodostumisnopeus ylittää lämmön siirtymisnopeuden ja itsesyttymislämpötila on saavutettu.

2.11.2   Luokituskriteerit

2.11.2.1

Aine tai seos on luokiteltava tähän luokkaan kuuluvaksi itsestään kuumenevaksi aineeksi tai seokseksi, jos vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 33.3.1.6 alajaksossa esitetyn testimenetelmän N.4 mukaisesti tehdyssä testissä:

a)

saadaan positiivinen tulos käytettäessä 25 mm:n kuutionmuotoista näytettä 140 oC:n lämpötilassa;

b)

saadaan positiivinen tulos käytettäessä 100 mm kuutionmuotoista näytettä 140 oC:n lämpötilassa ja negatiivinen tulos käytettäessä 100 mm kuutionmuotista näytettä 120 oC:n lämpötilassa ja kun aine tai seos aiotaan pakata pakkauksiin, joiden yksikkötilavuus ylittää 3 m3;

c)

saadaan positiivinen tulos käytettäessä 100 mm kuutionmuotoista näytettä 140 oC:n lämpötilassa ja negatiivinen tulos käytettäessä 100 mm kuutionmuotista näytettä 100 oC:n lämpötilassa ja kun aine tai seos aiotaan pakata pakkauksiin, joiden yksikkötilavuus ylittää 450 litraa;

d)

saadaan positiivinen tulos käytettäessä 100 mm:n kuutionmuotoista näytettä 140 oC:n lämpötilassa ja positiivinen tulos käytettäessä 100 mm kuutionmuotista näytettä 100 oC:n lämpötilassa;

2.11.2.2

Itsestään kuumeneva aine tai seos on luokiteltava yhteen tämän luokan kahdesta kategoriasta, jos vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 33.3.1.6 alajaksossa esitetyn testimenetelmän N.4 mukaisesti tehdyn testin tulokset täyttävät taulukossa 2.11.1. vahvistetut kriteerit:

Taulukko 2.11.1

Itsestään kuumenevia aineita ja seoksia koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

1

Testissä saadaan positiivinen tulos käytettäessä 25 mm:n kuutionmuotoista näytettä 140  oC: n lämpötilassa

2

a)

Testissä saadaan positiivinen tulos käytettäessä 100 mm:n kuutionmuotoista näytettä 140 oC:n lämpötilassa ja negatiivinen tulos käytettäessä 25 mm:n kuutionmuotoista näytettä 140 oC:n lämpötilassa, ja aine tai seos aiotaan pakata pakkauksiin, joiden yksikkötilavuus ylittää 3 m3; tai

b)

Testissä saadaan positiivinen tulos käytettäessä 100 mm:n kuutionmuotoista näytettä 140 oC:n lämpötilassa ja negatiivinen tulos käytettäessä 25 mm:n kuutionmuotista näytettä 140 oC:n lämpötilassa, testissä saadaan positiivinen testitulos käytettäessä 100 mm:n kuutionmuotoista näytettä 120 oC:n lämpötilassa, ja aine tai seos aiotaan pakata pakkauksiin, joiden yksikkötilavuus ylittää 450 litraa; tai

c)

Testissä saadaan positiivinen tulos käytettäessä 100 mm:n kuutionmuotoista näytettä 140 oC:n lämpötilassa ja negatiivinen tulos käytettäessä 25 mm:n kuutionmuotoista näytettä 140 oC:n lämpötilassa ja positiivinen tulos käytettäessä 100 mm:n kuutionmuotoista näytettä 100 oC:n lämpötilassa.

Huomautus:

Testi on suoritettava aineella tai seoksella siinä fysikaalisessa muodossa kuin se saatetaan markkinoille. Jos esimerkiksi toimitusta tai kuljetusta varten sama kemikaali on määrä saattaa markkinoille fysikaalisessa muodossa, joka eroaa siitä, jossa testi suoritettiin, ja jonka katsotaan todennäköisesti muuttavan olennaisesti sen toimintaa luokitustestissä, aine on testattava myös uudessa muodossa.

2.11.2.3

Aineita ja seoksia, joiden itsesyttymislämpötila on 27 m3:n tilavuudessa korkeampi kuin 50 oC, ei saa luokitella itsestään kuumenevaksi aineeksi tai seokseksi.

2.11.2.4

Aineita ja seoksia, joiden itsesyttymislämpötila on 450 litran tilavuudessa korkeampi kuin 50 oC, ei saa luokitella tämän luokan kategoriaan 1.

2.11.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.11.2 mukaisesti.

Taulukko 2.11.2

Itsestään kuumenevien aineiden ja seosten merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H251: Itsestään kuumeneva; voi syttyä palamaan

H252: Suurina määrinä itsestään kuumeneva; voi syttyä palamaan

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P235 + P410

P280

P235 + P410

P280

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

 

 

Turvalauseke

varastoinnista

P407

P413

P420

P407

P413

P420

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

 

 

2.11.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.11.4.1

Yksityiskohtainen luokituksen päätöksentekokaavio ja eri kategorioiden varmistamiseksi suoritettavat testit on esitetty kaaviossa 2.11.1.

2.11.4.2

Itsestään kuumenevia aineita ja seoksia ei tarvitse luokitella, jos seulontatestin tulokset korreloivat riittävästi luokitustestiin ja sovelletaan tarkoituksenmukaista varmuusmarginaalia. Esimerkkejä seulontatesteistä ovat:

a)

The Grewer Oven test (VDI-ohje 2263, 1 osa, 1990, Test methods for the Determination of the Safety Characteristics of Dusts), jossa aloituslämpötila on 80 K suurempi kuin vertailulämpötila testitilavuuden ollessa 1 litra;

b)

The Bulk Powder Screening Test (Gibson, N. Harper, D. J. Rogers, R. Evaluation of the fire and explosion risks in drying powders, Plant Operations Progress, 4.3, 181–189, 1985), jossa aloituslämpötila on 60 K suurempi kuin vertailulämpötila testitilavuuden ollessa 1 litra.

Kaavio 2.11.1.

ITSESTÄÄN KUUMENEVAT AINEET JA SEOKSET

Image

2.12   Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja

2.12.1   Määritelmä

Aineilla ja seoksilla, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja, tarkoitetaan kiinteitä tai nestemäisiä aineita tai seoksia, jotka ollessaan kosketuksissa veden kanssa voivat muuttua itsestään syttyviksi tai kehittää vaarallisia määriä syttyviä kaasuja.

2.12.2   Luokituskriteerit

2.12.2.1

Aine tai seos, joka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittää syttyviä kaasuja, on luokiteltava taulukon 2.12.1 mukaisesti yhteen tämän luokan kolmesta kategoriasta käyttämällä testiä N.5, joka esitetään vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 33.4.1.4 alajaksossa:

Taulukko 2.12.1

Veden kanssa kosketuksiin joutuessaan syttyviä kaasuja kehittäviä aineita ja seoksia koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

1

Aine tai seos, joka reagoi kiivaasti veden kanssa ympäröivässä lämpötilassa ja kehittää yleensä itsestään syttyvää kaasua tai reagoi herkästi veden kanssa ympäröivässä lämpötilassa kehittäen syttyvää kaasua vähintään 10 litraa kilogrammaa ainetta kohti minuutissa.

2

Aine tai seos, joka reagoi herkästi veden kanssa ympäröivässä lämpötilassa kehittäen syttyvää kaasua vähintään 20 litraa kilogrammaa ainetta kohti tunnissa ja joka ei täytä kategorian 1 kriteerejä.

3

Aine tai seos, joka reagoi hitaasti veden kanssa ympäröivässä lämpötilassa kehittäen syttyvää kaasua vähintään 1 litran kilogrammaa ainetta kohti tunnissa ja joka ei täytä kategorian 1 ja 2 kriteerejä.

Huomautus:

Testi on suoritettava aineella tai seoksella siinä fysikaalisessa muodossa kuin se saatetaan markkinoille. Jos esimerkiksi toimitusta tai kuljetusta varten sama kemikaali on määrä saattaa markkinoille fysikaalisessa muodossa, joka eroaa siitä, jossa testi suoritettiin, ja jonka katsotaan todennäköisesti muuttavan olennaisesti sen toimintaa luokitustestissä, aine on testattava myös uudessa muodossa.

2.12.2.2

Aine tai seos on luokiteltava aineeksi tai seokseksi, joka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittää syttyviä kaasuja, jos spontaania syttymistä tapahtuu missä tahansa testin vaiheessa.

2.12.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.12.2 mukaisesti.

Taulukko 2.12.2

Niiden aineiden ja seosten merkinnät, jotka kehittävät syttyviä kaasuja joutuessaan kosketuksiin veden kanssa

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

Kategoria 3

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H260: Kehittää itsestään syttyviä kaasuja veden kanssa

H261: Kehittää syttyviä kaasuja veden kanssa

H261: Kehittää syttyviä kaasuja veden kanssa

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P223

P231 + P232

P280

P223

P231 + P232

P280

P231 + P232

P280

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P335 + P334

P370 + P378

P335 + P334

P370 + P378

P370 + P378

Turvalauseke

varastoinnista

P402 + P404

P402 + P404

P402 + P404

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

P501

P501

P501

2.12.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.12.4.1

Tätä luokkaa koskevaa luokitusmenettelyä ei tarvitse soveltaa, jos:

a)

aineen tai seoksen kemiallisessa rakenteessa ei ole metalleja tai metalloideja;

b)

valmistuksessa tai käsittelyssä saatu kokemus osoittaa, että aine ei reagoi veden kanssa, esimerkiksi jos aineen valmistuksessa käytetään vettä tai sitä pestään vedellä; tai

c)

aineen tai seoksen tiedetään liukenevan veteen ja muodostavan stabiilin seoksen.

2.13   Hapettavat nesteet

2.13.1   Määritelmä

Hapettavalla nesteellä tarkoitetaan nestemäistä ainetta tai seosta, joka siitä huolimatta, ettei itse välttämättä ole palava, voi yleensä happea luovuttamalla aiheuttaa tai edistää muiden materiaalien palamista.

2.13.2   Luokituskriteerit

2.13.2.1

Hapettava neste on luokiteltava yhteen tämän luokan kolmesta kategoriasta käyttämällä testiä O.2, joka esitetään vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 34.4.2 alajaksossa, taulukon 2.13.1 mukaisesti:

Taulukko 2.13.1

Hapettavia nesteitä koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

1

Aine tai seos, joka testattaessa ainetta (tai seosta) ja selluloosaa massojen suhteessa 1:1 syttyy itsestään; tai aine (tai seos) ja selluloosa massojen suhteessa 1:1, jonka keskimääräinen paineennousuaika on lyhyempi kuin 50-prosenttisen perkloorihapon ja selluloosan seoksen, jonka massojen suhde on 1:1.

2

Aine tai seos, jonka keskimääräinen paineennousuaika testattaessa ainetta (seosta) ja selluloosaa massojen suhteessa 1:1 on lyhyempi tai yhtä suuri kuin 40-prosenttisen natriumkloraatin vesiliuoksen ja selluloosan seoksen, jonka massojen suhde on 1:1; ja kategorian 1 kriteerit eivät täyty.

3

Aine tai seos, jonka keskimääräinen paineennousuaika testattaessa ainetta (seosta) ja selluloosaa massojen suhteessa 1:1 on lyhyempi tai yhtä suuri kuin 65-prosenttisen typpihapon vesiliuoksen ja selluloosan seoksen, jonka massojen suhde on 1:1; ja kategorian 1 ja 2 kriteerit eivät täyty.

2.13.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.13.2 mukaisesti.

Taulukko 2.13.2

Hapettavien nesteiden merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

Kategoria 3

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H271: Aiheuttaa tulipalo- tai räjähdysvaaran; voimakkaasti hapettava

H272: Voi edistää tulipaloa; hapettava

H272: Voi edistää tulipaloa; hapettava

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P210

P220

P221

P280

P283

P210

P220

P221

P280

P210

P220

P221

P280

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P306 + P360

P371 + P380 + P375

P370 + P378

P370 + P378

P370 + P378

Turvalauseke

varastoinnista

 

 

 

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

P501

P501

P501

2.13.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.13.4.1

Tätä luokkaa koskevaa luokitusmenettelyä ei sovelleta orgaanisiin aineisiin ja seoksiin, jos:

a)

aine tai seos ei sisällä happea, fluoria tai klooria; tai

b)

aine tai seos sisältää happea, fluoria tai klooria, ja nämä alkuaineet ovat sitoutuneet kemiallisesti ainoastaan hiileen tai vetyyn.

2.13.4.2

Tätä luokkaa koskevaa luokitusmenettelyä ei sovelleta epäorgaanisiin aineisiin tai seoksiin, jos ne eivät sisällä happi- tai halogeeniatomeja.

2.13.4.3

Jos testituloksista saadut tiedot ovat ristiriidassa aineiden tai seosten käsittelyssä tai käytössä saadun kokemusperäisen tiedon kanssa, joka osoittaa kyseisten aineiden tai seosten olevan hapettavia, on luokitus tehtävä kokemusperäisen tiedon perusteella.

2.13.4.4

Tapauksissa, joissa aineet tai seokset saavat aikaan paineen nousun (liian suuren tai liian pienen), joka aiheutuu sellaisista kemiallisista reaktioista, jotka eivät liity aineen tai seoksen hapettaviin ominaisuuksiin, vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 34.4.2 alajaksossa esitetty testi on toistettava inertillä aineella, esimerkiksi piimaalla (kieselguhr), selluloosan sijasta, jotta selvitetään reaktion luonne ja vältetään väärä positiivinen tulos.

2.14   Hapettavat kiinteät aineet

2.14.1   Määritelmä

Hapettavalla kiinteällä aineella tarkoitetaan kiinteää ainetta tai seosta, joka siitä huolimatta, ettei itse välttämättä ole palava, voi yleensä happea luovuttamalla aiheuttaa tai edistää muiden materiaalien palamista.

2.14.2   Luokituskriteerit

2.14.2.1

Hapettava kiinteä aine on luokiteltava yhteen tämän luokan kolmesta kategoriasta käyttämällä testiä O.1, joka esitetään vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 34.4.1 alajaksossa, taulukon 2.14.1 mukaisesti:

Taulukko 2.14.1

Hapettavia kiinteitä aineita koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

1

Aine tai seos, jonka keskimääräinen palamisaika testattaessa näytteen ja selluloosan seosta massojen suhteessa 4:1 tai 1:1 on lyhyempi kuin kaliumbromaatin ja selluloosan seoksen, jonka massojen suhde on 3:2;

2

Aine tai seos, jonka keskimääräinen palamisaika testattaessa näytteen ja selluloosan seosta massojen suhteessa 4:1 tai 1:1 on yhtä suuri tai lyhyempi kuin kaliumbromaatin ja selluloosan seoksen, jonka massojen suhde on 2:3, ja kategorian 1 kriteerit eivät täyty.

3

Aine tai seos, jonka keskimääräinen palamisaika testattaessa näytteen ja selluloosan seosta massojen suhteessa 4:1 tai 1:1 on yhtä suuri tai lyhyempi kuin kaliumbromaatin ja selluloosan seoksen, jonka massojen suhde on 3:7, ja kategorioiden 1 ja 2 kriteerit eivät täyty.

Huomautus 1:

Jotkin hapettavat kiinteät aineet aiheuttavat myös räjähdysvaaran tietyissä olosuhteissa (suuria määriä varastoitaessa). Jotkin ammoniumnitraatit saattavat aiheuttaa räjähdysvaaran ääriolosuhteissa, ja räjähdysvaaran arvioimiseksi voidaan käyttää räjähtämättömyystestiä (”Resistance to detonation test” — Irtolastikoodi (BC Code), liite 3, testi 5). Asiamukaiset tiedot on annettava käyttöturvallisuustiedotteessa.

Huomautus 2:

Testi on suoritettava aineella tai seoksella siinä fysikaalisessa muodossa kuin se saatetaan markkinoille. Jos esimerkiksi toimitusta tai kuljetusta varten sama kemikaali on määrä saattaa markkinoille fysikaalisessa muodossa, joka eroaa siitä, jossa testi suoritettiin, ja jonka katsotaan todennäköisesti muuttavan olennaisesti sen toimintaa luokitustestissä, aine on testattava myös uudessa muodossa.

2.14.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.14.2 mukaisesti.

Taulukko 2.14.2

Hapettavien kiinteiden aineiden merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

Kategoria 3

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H271: Aiheuttaa tulipalo- tai räjähdysvaaran; voimakkaasti hapettava

H272: Voi edistää tulipaloa; hapettava

H272: Voi edistää tulipaloa; hapettava

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P210

P220

P221

P280

P283

P210

P220

P221

P280

P210

P220

P221

P280

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P306 + P360

P371 + P380 + P375

P370 + P378

P370 + P378

P370 + P378

Turvalauseke

varastoinnista

 

 

 

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

P501

P501

P501

2.14.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.14.4.1

Tätä luokkaa koskevaa luokitusmenettelyä ei sovelleta orgaanisiin aineisiin ja seoksiin, jos:

a)

aine tai seos ei sisällä happea, fluoria tai klooria; tai

b)

aine tai seos sisältää happea, fluoria tai klooria, ja nämä alkuaineet ovat sitoutuneet kemiallisesti ainoastaan hiileen tai vetyyn.

2.14.4.2

Tätä luokkaa koskevaa luokitusmenettelyä ei sovelleta epäorgaanisiin aineisiin tai seoksiin, jos ne eivät sisällä happi- tai halogeeniatomeja.

2.14.4.3

Jos testituloksista saadut tiedot ovat ristiriidassa aineiden tai seosten käsittelyssä tai käytössä saadun kokemusperäisen tiedon kanssa, joka osoittaa kyseisten aineiden tai seosten olevan hapettavia, on luokitus tehtävä kokemusperäisen tiedon perusteella.

2.15   ORGAANISET PEROKSIDIT

2.15.1   Määritelmä

2.15.1.1

Orgaanisilla peroksideilla tarkoitetaan nestemäisiä tai kiinteitä orgaanisia aineita, jotka sisältävät bivalentin -O-O- rakenteen ja joita voidaan pitää vetyperoksidin johdannaisina, joissa toinen tai molemmat vetyatomit on korvattu orgaanisilla radikaaleilla. Termi kattaa orgaanisten peroksidien seokset (formulaatiot), jotka sisältävät vähintään yhtä orgaanista peroksidia. Orgaaniset peroksidit ovat termisesti epästabiileja aineita tai seoksia, joissa voi tapahtua eksoterminen itsekiihtyvä hajoaminen. Lisäksi niillä voi olla yksi tai useampia seuraavista ominaisuuksista:

i)

taipumus räjähdysmäiseen hajoamiseen;

ii)

nopea palaminen;

iii)

herkkä iskuille tai hankaukselle;

iv)

reagoi vaarallisesti muiden aineiden kanssa.

2.15.1.2

Orgaanista peroksidia pidetään räjähtäviä ominaisuuksia omaavana, jos seos laboratoriokokeissa on altis detonoimaan tai humahtamaan nopeasti tai jos se suljetussa astiassa kuumennettaessa reagoi voimakkaasti.

2.15.2   Luokituskriteerit

2.15.2.1

Orgaaninen peroksidi luokitellaan mahdollisesti tähän luokkaan kuuluvaksi, paitsi jos se sisältää:

a)

enintään 1,0 % orgaanisesta peroksidista peräisin olevaa, käytettävissä olevaa happea ja enintään 1,0 % vetyperoksidia; tai

b)

enintään 0,5 % orgaanisesta peroksidista peräisin olevaa, käytettävissä olevaa happea ja yli 1,0 %, mutta enintään 7,0 % vetyperoksidia.

HUOMAUTUS:

Orgaanisten peroksidien seoksen käytettävissä olevan hapen määrä ( %) saadaan kaavasta:

Formula

jossa:

ni

=

peroksiryhmien lukumäärä orgaanista peroksidimolekyyliä i kohti;

ci

=

orgaanisen peroksidin i pitoisuus (massaprosenttina);

mi

=

orgaanisen peroksidin i molekyylimassa.

2.15.2.2

Orgaaniset peroksidit luokitellaan yhteen tämän luokan seitsemästä kategoriasta (A–G) seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)

Orgaaninen peroksidi, joka voi pakattuna detonoida tai humahtaa nopeasti, luokitellaan orgaaniseksi peroksidiksi, tyyppi A.

b)

Orgaaninen peroksidi, jolla on räjähdysominaisuuksia ja joka pakattuna ei detonoi tai humahda nopeasti mutta joka voi pakkauksessaan räjähtää termisesti, luokitellaan orgaaniseksi peroksidiksi, tyyppi B.

c)

Orgaaninen peroksidi, jolla on räjähdysominaisuuksia mutta joka pakattuna ei detonoi tai humahda nopeasti tai räjähdä termisesti, luokitellaan orgaaniseksi peroksidiksi, tyyppi C.

d)

Orgaaninen peroksidi, joka laboratoriokokeissa

i)

detonoi osittain, ei humahda nopeasti eikä reagoi voimakkaasti kuumennettaessa suljetussa astiassa; tai

ii)

ei detonoi lainkaan, humahtaa hitaasti eikä reagoi voimakkaasti kuumennettaessa suljetussa astiassa; tai

iii)

ei detonoi eikä humahda lainkaan ja reagoi keskivoimakkaasti kuumennettaessa suljetussa astiassa;

luokitellaan orgaaniseksi peroksidiksi, tyyppi D;

(e)

Orgaaninen peroksidi, joka laboratoriokokeissa ei detonoi eikä humahda lainkaan, ja joka ei reagoi tai reagoi vain vähän kuumennettaessa suljetussa astiassa, luokitellaan orgaaniseksi peroksidiksi, tyyppi E.

(f)

Orgaaninen peroksidi, joka laboratoriokokeissa ei detonoi kavitaatiotilassa eikä humahda lainkaan ja joka ei reagoi tai reagoi vain vähän kuumennettaessa suljetussa astiassa ja jossa ei ilmene tai ilmenee vain vähän räjähdysvoimaa, luokitellaan orgaaniseksi peroksidiksi, tyyppi F.

(g)

Orgaaninen peroksidi, joka laboratoriokokeissa ei detonoi kavitaatiotilassa eikä humahda lainkaan ja joka ei reagoi suljetussa astiassa kuumennettaessa ja jossa ei ilmene räjähdysvoimaa, edellyttäen että aine tai seos on lämpöstabiili, toisin sanoen itsekiihtyvän hajoamisen lämpötila on vähintään 60 oC 50 kg:n pakkauksessa (9), ja nestemäisen seoksen ollessa kyseessä flegmatointiin käytetyn laimentimen kiehumispiste on vähintään 150 oC, luokitellaan orgaaniseksi peroksidiksi, tyyppi G. Jos orgaaninen peroksidi ei ole lämpöstabiili tai flegmatointiin käytetyn laimentimen kiehumispiste on alle 150 oC, orgaaninen peroksidi luokitellaan orgaaniseksi peroksidiksi, tyyppi F.

Jos testi on suoritettu pakkausmuodossa, pakkauksen muuttaminen edellyttää uutta testausta, jos katsotaan, että pakkauksen muuttaminen vaikuttaa testin tulokseen.

2.15.2.3   Lämpötilakontrollia koskevat kriteerit

Seuraavien orgaanisten peroksidien lämpötilaa on kontrolloitava:

a)

tyypin B ja C orgaaniset peroksidit, joiden SADT-arvo on enintään 50 oC;

b)

tyypin D orgaaniset peroksidit, jotka reagoivat keskivoimakkaasti kuumentamiseen suljetussa astiassa (10) SADT-arvon ollessa enintään 50 oC tai jotka reagoivat kuumentamiseen suljetussa astiassa heikosti tai eivät ollenkaan SADT-arvon ollessa enintään 45 oC; ja

c)

tyypin E ja F orgaaniset peroksidit, joiden SADT-arvo on enintään 45 oC.

SADT:n määritysmenetelmät sekä valvonta- ja hälytyslämpötilojen johtaminen on esitetty vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) II osan 28 jaksossa. Valitut testit on suoritettava siten, että sekä pakkauksen koko että materiaali ovat edustavia.

2.15.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.15.1 mukaisesti.

Taulukko 2.15.1

Orgaanisten peroksidien merkinnät

Luokitus

Tyyppi A

Tyyppi B

Tyypit C ja D

Tyypit E ja F

Tyyppi G

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Image

Image

Image

Tässä vaarakategoriassa ei edellytetä merkintöjä

Huomiosana

Vaara

Vaara

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H240: Räjähdysvaarallinen kuumennettaessa

H241: Räjähdys- tai palovaarallinen kuumennettaessa

H242: Palovaarallinen kuumennettaessa

H242: Palovaarallinen kuumennettaessa

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P210

P220

P234

P280

P210

P220

P234

P280

P210

P220

P234

P280

P210

P220

P234

P280

Turvalauseke

pelastustoimen-piteistä

 

 

 

 

 

Turvalauseke

varastoinnista

P411 + P235

P410

P420

P411 + P235

P410

P420

P411 + P235

P410

P420

P411 + P235

P410

P420

 

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

P501

P501

P501

P501

 

Tyyppi G:lle ei ole määritelty vaaraviestintämerkintöjä, mutta se on otettava huomioon muihin vaaraluokkiin kuuluvien ominaisuuksien osalta.

2.15.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.15.4.1

Orgaaniset peroksidit luokitellaan määritelmän perusteella niiden kemiallisen rakenteen ja seoksen sisältämän aktiivisen hapen ja vetyperoksidin perusteella (ks. 2.15.2.1 jakso). Orgaanisten peroksidien luokituksen kannalta ratkaisevat ominaisuudet on määritettävä kokeellisesti. Orgaaniset peroksidit on luokiteltava vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) II osassa esitettyjen testisarjojen A–H mukaisesti. Luokitusmenettely on esitetty kaaviossa 2.15.1.

2.15.4.2

Aiemmin luokiteltujen orgaanisten peroksidien seokset voidaan luokitella samalla tavalla kuin se orgaanisen peroksidin tyyppi, johon seoksen vaarallisin aineosa kuuluu. Koska kuitenkin kaksi stabiilia aineosaa voi muodostaa termisesti vähemmän stabiilin seoksen, seoksen itsekiihtyvän hajoamisen lämpötila (SADT) on määritettävä.

Huomautus: Aineosien yhteisvaikutus voi olla vaarallisempi kuin yksittäisten aineosien yhteenlaskettu vaikutus.

Kaavio 2.15.1

Orgaaniset peroksidit

Image

2.16   METALLEJA SYÖVYTTÄVÄT AINEET JA SEOKSET

2.16.1   Määritelmä

Metalleja syövyttävällä aineella tai seoksella tarkoitetaan ainetta tai seosta, joka kemiallisesti reagoimalla vahingoittaa tai jopa tuhoaa metalleja.

2.16.2   Luokituskriteerit

2.16.2.1

Metallia syövyttävä aine tai seos on luokiteltava tämän luokan ainoaan kategoriaan käyttämällä vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 37.4 kohdassa olevaa testiä taulukon 2.16.1 mukaisesti:

Taulukko 2.16.1

Metalleja syövyttäviä aineita ja seoksia koskevat kriteerit

Kategoria

Kriteerit

1

Korroosionopeus joko teräs- tai alumiinipinnalla 55 oC:n koelämpötilassa on yli 6,25 mm vuodessa kumpaakin materiaalia testattaessa.

Huomautus:

Jos joko teräksellä tai alumiinilla tehty alkuperäinen testi osoittaa, että testattava aine tai seos on syövyttävä, seurantatestiä toisella metallilla ei vaadita.

2.16.3   Vaaraviestintä

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 2.16.2 mukaisesti.

Taulukko 2.16.2

Metalleja syövyttävien aineiden ja seosten merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

GHS-varoitusmerkki

Image

Huomiosana

Varoitus

Vaaralauseke

H290: Voi syövyttää metalleja

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P234

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P390

Turvalauseke

varastoinnista

P406

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

 

2.16.4   Luokitusta koskevia lisähuomioita

2.16.4.1

Korroosionopeus voidaan mitata vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) III osan 37.4 alajaksossa esitetyllä testimenetelmällä. Testikappale on valmistettava seuraavista materiaaleista:

a)

terästesteissä seuraavat terästyypit:

S235JR+CR (1.0037 resp.St 37-2),

S275J2G3+CR (1.0144 resp.St 44-3), ISO 3574 sellaisena kuin se on muutettuna, Unified Numbering System (UNS) G 10200, tai SAE 1020;

b)

alumiinitesteissä: päällystämätön alumiinityyppi 7075-T6 tai AZ5GU-T6.

3.   3 OSA: TERVEYDELLE AIHEUTUVAT VAARAT

3.1   Välitön myrkyllisyys

3.1.1   Määritelmät

3.1.1.1

Välittömällä myrkyllisyydellä tarkoitetaan haittavaikutuksia, joita esiintyy, kun ainetta tai seosta on annosteltu kerta-annoksena suun tai ihon kautta tai useina annoksina 24 tunnin aikana taikka hengitysteitse neljän tunnin aikana.

3.1.1.2

Välitöntä myrkyllisyyttä koskeva vaaraluokka jaotellaan seuraavasti:

välitön myrkyllisyys suun kautta

välitön myrkyllisyys ihon kautta

välitön myrkyllisyys hengitysteiden kautta.

3.1.2   Välittömästi myrkyllisten aineiden luokituskriteerit

3.1.2.1

Aine voidaan luokitella yhteen neljästä myrkyllisyyskategoriasta suun, ihon tai hengitysteiden kautta tapahtuvan altistuksen tuloksena todettavan välittömän myrkyllisyyden perusteella taulukossa 3.1.1 esitettyjen numeeristen lukuarvojen mukaisesti. Välittömän myrkyllisyyden arvot ilmaistaan (likimääräisinä) LD50-arvoina (suun tai ihon kautta) tai LC50-arvoina (hengitysteitse) tai välittömän myrkyllisyyden estimaatteina (ATE). Tätä koskevat selittävät huomautukset on esitetty taulukon 3.1.1 yhteydessä.

Taulukko 3.1.1

Välittömän myrkyllisyyden vaarakategoriat ja niiden määrityksessä käytettävät välittömän myrkyllisyyden estimaatit (ATE)

Altistumisreitti

Kategoria 1

Kategoria 2

Kategoria 3

Kategoria 4

Suun kautta (mg/kg ruumiinpainoa)

Ks. huom. (a)

ATE ≤ 5

5 < ATE ≤ 50

50 < ATE ≤ 300

300 < ATE ≤ 2 000

Ihon kautta (mg/kg

ruumiinpainoa)

Ks. huom. (a)

ATE ≤ 50

50 < ATE ≤ 200

200 < ATE ≤ 1 000

1 000 < ATE ≤ 2 000

Kaasut (ppmV (11)

 

 

 

 

Ks.

huom. (a)

huom. (b)

ATE ≤ 100

100 < ATE ≤ 500

500 < ATE ≤ 2 500

2 500 < ATE ≤ 20 000

Höyryt (mg/l)

 

 

 

 

Ks.

huom. (a)

huom. (b)

huom. (c)

ATE ≤ 0,5

0,5 < ATE ≤ 2,0

2,0 < ATE ≤ 10,0

10,0 < ATE ≤ 20,0

Pölyt tai sumut (mg/l)

 

 

 

 

Ks.

huom. (a)

huom. (b)

ATE ≤ 0,05

0,05< ATE ≤ 0,5

0,5 < ATE ≤ 1,0

1,0 < ATE ≤ 5,0

Taulukkoa 3.1.1 koskevat huomautukset:

a)

Aineen tai seoksen aineosan luokituksessa käytettävä välittömän myrkyllisyyden estimaatti (ATE) johdetaan:

LD50/LC50-arvosta, kun sellainen on saatavilla,

taulukosta 3.1.2 saatavasta asianmukaisesta muuntolukuarvosta, joka liittyy vaihteluvälitestin tuloksiin, tai

taulukosta 3.1.2 saatavasta asianomaisesta muuntolukuarvosta, joka liittyy luokituskategoriaan.

b)

Taulukossa esitetyt hengitystiemyrkyllisyyden yleiset pitoisuusrajat perustuvat neljän tunnin testialtistuksiin. Olemassa olevat hengitystiemyrkyllisyyttä koskevat tiedot, jotka on saatu yhden tunnin altistumisella, voidaan muuntaa jakamalla ne kaasujen ja höyryjen osalta kahdella ja pölyjen ja sumujen osalta neljällä.

c)

Joidenkin aineiden tai seosten testausilmassa ei ole pelkästään höyryä, vaan se koostuu neste- ja höyryfaasien seoksesta. Joissain muissa tapauksissa testausilma voi koostua höyrystä, joka on lähes kaasufaasissa. Jälkimmäisissä tapauksissa luokituksen on perustuttava ppmV-arvoon seuraavasti: kategoria 1 (100 ppmV), kategoria 2 (500 ppmV), kategoria 3 (2 500 ppmV), kategoria 4 (20 000 ppmV).

Termit ’pöly’, ’sumu’ ja ’höyry’ määritellään seuraavasti:

Pöly: kaasussa (yleensä ilmassa) olevat aineen tai seoksen kiinteät hiukkaset

Sumu: kaasussa (yleensä ilmassa) olevat aineen tai seoksen nestemäiset pisarat

Höyry: aineen tai seoksen kaasumainen olomuoto, joka vapautuu kyseisen aineen tai seoksen nestemäisestä tai kiinteästä olomuodosta.

Pölyä muodostuu yleensä mekaanisissa prosesseissa. Sumua muodostuu tavallisesti ylikyllästettyjen höyryjen kondensoituessa tai nesteiden leikkautuessa fysikaalisesti. Pölyjen ja sumujen hiukkaskoko vaihtelee yleensä alle 1:stä noin 100 mikrometriin.

3.1.2.2   Välittömästi myrkyllisten aineiden luokitusta koskevia erityisnäkökohtia

3.1.2.2.1.

Arvioitaessa välitöntä myrkyllisyyttä suun ja hengitysteiden kautta tapahtuvassa altistuksessa rotta on suositeltava koe-eläin, kun taas välittömän ihomyrkyllisyyden arvioinnissa suositeltavia lajeja ovat rotta tai kaniini. Jos välitöntä myrkyllisyyttä koskevaa kokeellista tietoa on saatavilla eri eläinlajeista, on käytettävä tieteellisesti pätevää arviointia valittaessa soveltuva LD50-arvo validien ja hyvin suoritettujen testien tuloksista.

3.1.2.3   Hengitysteitse välittömästi myrkyllisten aineiden luokitusta koskevia erityisnäkökohtia

3.1.2.3.1

Hengitysteitse vaikuttavan myrkyllisyyden mittayksikkö riippuu siitä, missä olomuodossa olevaa materiaalia on hengitetty. Pölyjen ja sumujen pitoisuudet mitataan milligrammoina litraa kohti (mg/l), ja kaasujen pitoisuudet tilavuuden miljoonasosina (ppmV). Höyryjen testaaminen on tunnetusti vaikeaa, koska jotkin niistä ovat neste- ja höyryfaasien seoksia, ja tämän ottamiseksi huomioon lukuarvot ilmaistaan taulukossa yksikköinä mg/l. Lähes kaasufaasina olevat höyryt on kuitenkin luokiteltava ppmV-arvon perusteella.

3.1.2.3.2.

Hengitysteitse vaikuttavaa myrkyllisyyttä luokiteltaessa on erityisen tärkeää käyttää tarkasti ilmaistuja arvoja pölyjen ja sumujen erittäin myrkyllisissä kategorioissa. Hengitetyt hiukkaset, joiden massamediaani-aerodynaaminen halkaisija (MMAD) on 1–4 mikronia, laskeutuvat kaikkialle rotan hengitysteihin. Tämä hiukkaskokoluokka vastaa enimmäisannosta, joka on noin 2 mg/l. Jotta eläinkokeita voitaisiin soveltaa ihmisen altistumiseen, tässä kohdin olisi ihanteellista testata pölyjä ja sumuja rotilla.

3.1.2.3.3

Jos käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että myrkyllisyys perustuu syövyttävyyteen, aine tai seos on hengitystiemyrkyllisyyttä koskevan luokituksen lisäksi merkittävä maininta ”hengitysteitä syövyttävää” (ks. huomautus 1 kohdassa 3.1.4.1.). Hengitysteiden syöpyminen määritellään hengitystiekudoksen tuhoutumiseksi kestoltaan rajoitetun kerta-altistuksen jälkeen samalla tavalla kuin ihon syöpyminen; siihen kuuluu myös limakalvojen tuhoutuminen. Syövyttävyyden arviointi voi perustua asiantuntija-arvioon, jossa käytetään näyttönä muun muassa ihmisiä ja eläimiä koskevaa tietoa, saatavilla olevia (in vitro -testien) tuloksia, pH-arvoja, samankaltaisia aineita koskevia tietoja tai muita merkityksellisiä tietoja.

3.1.3   Välittömästi myrkyllisten seosten luokituskriteerit

3.1.3.1

Edellä 3.1.2 jaksossa esitetyt välittömästi myrkyllisten aineiden luokituskriteerit perustuvat tappavaa annosta koskeviin (testattuihin tai johdettuihin) tietoihin. Seosten osalta on tarpeen hankkia tai johtaa tietoja, joiden avulla kriteerejä voidaan soveltaa seoksen luokitukseen. Välittömän myrkyllisyyden luokituksessa käytetään vaiheittaista lähestymistapaa, joka riippuu saatavilla olevien seosta ja sen aineosia koskevien tietojen määrästä. Luokituksessa noudatettava etenemisjärjestys esitetään kaaviossa 3.1.1.

3.1.3.2

Välittömästi myrkyllisiä seoksia luokiteltaessa on otettava huomioon kaikki altistumisreitit, mutta yksikin altistumisreitti riittää, jos kaikki aineosat testataan tai arvioidaan kyseistä reittiä käyttäen. Jos välitön myrkyllisyys määritellään useamman kuin yhden altistumisreitin kautta, luokitukseen käytetään tiukempaa vaarakategoriaa. Vaaraviestintää varten on tutkittava kaikki saatavilla olevat tiedot ja tunnistettava kaikki asiaankuuluvat altistumisreitit.

3.1.3.3

Jotta seosten vaaraluokituksessa voidaan hyödyntää kaikkia saatavilla olevia tietoja, on vaiheittaisessa lähestymistavassa tarvittaessa tehty ja sovellettu seuraavia oletuksia:

a)

Seoksen ”relevantteja aineosia” ovat aineosat, jotka esiintyvät seoksessa vähintään 1-prosenttisina pitoisuuksina (kiinteät aineet, nesteet, pölyt, sumut ja höyryt painoprosentteina ja kaasut tilavuusprosentteina), ellei ole syytä epäillä, että myös alle 1-prosenttisena pitoisuutena esiintyvällä aineosalla on merkitystä seoksen välittömän myrkyllisyyden luokituksessa (ks. taulukko 1.1.).

b)

Jos seoksen aineosana on luokiteltu seos, uuden seoksen luokituksessa voidaan käyttää aiemmin luokitellun seoksen todellista tai johdettua välittömän myrkyllisyyden estimaattia (ATE) 3.1.3.6.1 ja 3.1.3.6.2.3 jaksossa esitetyissä kaavoissa.

Kaavio 3.1.1

Seosten välittömän myrkyllisyyden luokituksessa käytettävä vaiheittainen lähestymistapa:

Image

3.1.3.4   Sellaisten seosten luokitus, joista on saatavilla välitöntä myrkyllisyyttä koskevia tietoja koko seoksesta

3.1.3.4.1

Jos itse seos on testattu välittömän myrkyllisyyden määrittämiseksi, se on luokiteltava samojen kriteerien mukaisesti kuin aineet, joita koskevat kriteerit on esitetty taulukossa 3.1.1. Jos seosta koskevia testituloksia ei ole käytettävissä, on noudatettava 3.1.3.5 ja 3.1.3.6 jaksossa esitettyjä menettelyjä.

3.1.3.5   Sellaisten seosten luokitus, joista ei ole saatavilla välitöntä myrkyllisyyttä koskevia tietoja koko seoksesta: päättelysäännöt

3.1.3.5.1

Jos itse seosta ei ole testattu välittömän myrkyllisyyden määrittämiseksi, mutta sen yksittäisistä aineosista ja samankaltaisista testatuista seoksista on olemassa riittävästi tietoja, joiden avulla seoksen vaarallisuus voidaan määrittää asianmukaisesti, kyseisiä tietoja on käytettävä 1.1.3 jaksossa vahvistettujen päättelysääntöjen mukaisesti.

3.1.3.5.2

Jos seos laimennetaan vedellä tai muulla täysin myrkyttömällä materiaalilla, seoksen myrkyllisyys voidaan laskea laimentamattomalle seokselle tehtyjen testien tuloksista.

3.1.3.6   Seosten luokitus niiden aineosien perusteella (yhteenlaskukaava)

3.1.3.6.1   Kaikista aineosista on tietoja käytettävissä

Jotta varmistetaan, että seos luokitellaan oikein ja että laskelma on tarpeen tehdä ainoastaan kerran kaikkien järjestelmien, sektorien ja kategorioiden osalta, aineosien välittömän myrkyllisyyden estimaatti (ATE) lasketaan seuraavasti:

a)

otetaan huomioon tunnetut välittömästi myrkylliset aineosat, jotka on luokiteltu johonkin taulukossa 3.1.1 esitetyistä välittömän myrkyllisyyden kategorioista;

b)

ei oteta huomioon aineosia, joiden ei oleteta olevan välittömästi myrkyllisiä (kuten vesi tai sokeri);

c)

ei oteta huomioon aineosia, joiden kohdalla suun kautta tapahtuvan altistumisen raja-arvotesti ei osoita välitöntä myrkyllisyyttä annostasolla 2 000 mg/kg ruumiinpainoa.

Tämän kohdan soveltamisalaan kuuluvia aineosia pidetään aineosina, joiden välittömän myrkyllisyyden estimaatti (ATE) on tunnettu.

Seoksen ATE lasketaan suun, ihon tai hengitysteiden kautta vaikuttavan myrkyllisyyden osalta kaikkien merkityksellisten aineosien ATE-arvoista seuraavasta kaavasta:

Formula

jossa

Ci

=

aineosan i pitoisuus (painoprosentteina tai tilavuusprosentteina)

i

=

yksittäinen aineosa 1:stä n:ään

n

=

aineosien lukumäärä

ATEi

=

ineosan i välittömän myrkyllisyyden estimaatti.

3.1.3.6.2   Seosten luokitus, kun tietoja ei ole saatavilla kaikista aineosista

3.1.3.6.2.1

Jos seoksen yksittäiselle aineosalle ei ole saatavilla ATE-arvoa, mutta käytettävissä on esimerkiksi seuraavanlaisia tietoja, joista voidaan johtaa taulukossa 3.1.2 esitetyn kaltainen muuntolukuarvo, on sovellettava 3.1.3.6.1 jaksossa esitettyä kaavaa.

Kyseessä ovat:

a)

välittömän myrkyllisyyden estimaattien ekstrapolaatio suun, ihon tai hengitysteiden kautta tapahtuvien altistumisten välillä (12). Tällaisessa arvioinnissa voidaan edellyttää asianmukaisia farmakodynaamisia ja farmakokineettisiä tietoja;

b)

ihmisen altistumisesta saatu näyttö, joka osoittaa myrkylliset vaikutukset muttei anna tappavaa annosta koskevia tietoja;

c)

muista aineen myrkyllisyyttä koskevista kokeista saatavilla oleva näyttö, joka osoittaa välittömät myrkylliset vaikutukset muttei välttämättä anna tappavaa annosta koskevia tietoja; tai

d)

samankaltaisia aineita koskevat tiedot, joihin sovelletaan rakenne-aktiivisuussuhdemalleja.

Tämän menetelmän käyttö edellyttää yleensä suurta määrää teknistä lisätietoa ja pitkälle koulutettua ja kokenutta asiantuntijaa (asiantuntija-arvio, ks. 1.1.1 jakso), jotta välitön myrkyllisyys voidaan arvioida luotettavasti. Jos näitä tietoja ei ole saatavilla, sovelletaan 3.1.3.6.2.3 jaksoa.

3.1.3.6.2.2

Jos aineosaa, josta ei ole lainkaan käyttökelpoista tietoa, käytetään seoksessa pitoisuutena, joka on vähintään 1 prosenttia, päätellään että seokselle ei voida määrittää lopullista välittömän myrkyllisyyden estimaattia. Tässä tapauksessa seos on luokiteltava ainoastaan tunnettujen aineosien perusteella ja lisätään huomautus siitä, että x prosenttia seoksesta koostuu aineosasta (aineosista), jonka (joiden) myrkyllisyyttä ei tunneta.

3.1.3.6.2.3

Jos yhden tai useamman aineosan, jonka välitöntä myrkyllisyyttä ei tunneta, kokonaispitoisuus on enintään 10 prosenttia, on käytettävä 3.1.3.6.1 jaksossa esitettyä kaavaa. Jos yhden tai useamman aineosan, jonka välitöntä myrkyllisyyttä ei tunneta, kokonaispitoisuus on yli 10 prosenttia, 3.1.3.6.1 jaksossa esitettyä kaavaa on oikaistava tuntemattoman aineosan (tuntemattomien aineosien) kokonaisprosenttiosuuden huomioon ottamiseksi seuraavasti:

Formula

Taulukko 3.1.2

Kokeellisesti saatujen välittömän myrkyllisyyden vaihteluvälien (tai välittömän myrkyllisyyden vaarakategorioiden) muuntaminen välittömän myrkyllisyyden piste-estimaateiksi vastaavien altistumisreittien osalta luokitusta varten

Altistumisreitit

Luokituskategoria tai kokeellisesti saatu välittömän myrkyllisyyden vaihteluväliestimaatti

Muunnettu välittömän myrkyllisyyden piste-estimaatti

(ks. huomautus 1)

Suun kautta

(mg/kg ruumiinpainoa)

0 < Kategoria 1 ≤ 5

5 < Kategoria 2 ≤ 50

50 < Kategoria 3 ≤ 300

300 < Kategoria 4 ≤ 2 000

0,5

5

100

500

Ihon kautta

(mg/kg ruumiinpainoa)

0 < Kategoria 1 ≤ 50

50 < Kategoria 2 ≤ 200

200 < Kategoria 3 ≤ 1 000

1 000 < Kategoria 4 ≤ 2 000

5

50

300

1 100

Kaasut

(ppmV)

0 < Kategoria 1 ≤ 100

100 < Kategoria 2 ≤ 500

500 < Kategoria 3 ≤ 2 500

2 500 < Kategoria 4 ≤ 20 000

10

100

700

4 500

Höyryt

(mg/l)

0 < Kategoria 1 ≤ 0,5

0,5 < Kategoria 2 ≤ 2,0

2,0 < Kategoria 3 ≤ 10,0

10,0 < Kategoria 4 ≤ 20,0

0,05

0,5

3

11

Pöly/sumu

(mg/l)

0< Kategoria 1 ≤ 0,05

0,05 < Kategoria 2 ≤ 0,5

0,5 < Kategoria 3 ≤ 1,0

1,0 < Kategoria 4 ≤ 5,0

0,005

0,05

0,5

1,5

Huomautus 1:

Näitä lukuarvoja on tarkoitus käyttää ATE:n laskennassa luokiteltaessa seoksia niiden sisältämien aineosien perusteella; luvut eivät ole testituloksia.

3.1.4   Vaaraviestintä

3.1.4.1

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävän aineen tai seoksen merkinnät on tehtävä taulukon 3.1.3 mukaisesti.

Taulukko 3.1.3

Välitöntä myrkyllisyyttä koskevat merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

Kategoria 3

Kategoria 4

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Vaara

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke:

Suun kautta

H300:

Tappavaa nieltynä

H300:

Tappavaa nieltynä

H301:

Myrkyllistä nieltynä

H302:

Haitallista nieltynä

Ihon kautta

H310: Tappavaa joutuessaan iholle

H310: Tappavaa joutuessaan iholle

H311: Myrkyllistä joutuessaan iholle

H312: Haitallista joutuessaan iholle

Hengitysteitse

ks. huomautus 1)

H330: Tappavaa hengitettynä

H330: Tappavaa hengitettynä

H331: Myrkyllistä hengitettynä

H332: Haitallista hengitettynä

Turvalauseke ennaltaehkäisystä (altistuminen suun kautta)

P264

P270

P264

P270

P264

P270

P264

P270

Turvalauseke pelastustoimenpiteistä (altistuminen suun kautta)

P301 + P310

P321

P330

P301 + P310

P321

P330

P301 + P310

P321

P330

P301 + P312

P330

Turvalauseke varastoinnista (altistuminen suun kautta)

P405

P405

P405

 

Turvalauseke jätteiden käsittelystä (altistuminen suun kautta)

P501

P501

P501

P501

Turvalauseke ennaltaehkäisystä (altistuminen ihon kautta)

P262

P264

P270

P280

P262

P264

P270

P280

P280

P280

Turvalauseke pelastustoimenpiteistä (altistuminen ihon kautta)

P302 + P350

P310

P322

P361

P363

P302 + P350

P310

P322

P361

P363

P302 + P352

P312

P322

P361

P363

P302 + P352

P312

P322

P363

Turvalauseke varastoinnista (altistuminen ihon kautta)

P405

P405

P405

 

Turvalauseke jätteiden käsittelystä (altistuminen ihon kautta)

P501

P501

P501

P501

Turvalauseke ennaltaehkäisystä (altistuminen hengitysteitse)

P260

P271

P284

P260

P271

P284

P261

P271

P261

P271

Turvalauseke pelastustoimenpiteistä (altistuminen hengitysteitse)

P304 + P340

P310

P320

P304 + P340

P310

P320

P304 + P340

P311

P321

P304 + P340

P312

Turvalauseke varastoinnista (altistuminen hengitysteitse)

P403 + P233

P405

P403 + P233

P405

P403 + P233

P405

 

Turvalauseke jätteiden käsittelystä (altistuminen hengitysteitse)

P501

P501

P501

 

Huomautus 1:

Jos käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että myrkyllisyys perustuu syövyttävyyteen, aine tai seos on hengitystiemyrkyllisyyttä koskevan luokituksen lisäksi merkittävä ilmaisulla EUH071:”hengitysteitä syövyttävää” — ks. 3.1.2.3.3 jakson ohjeet. Välitöntä myrkyllisyyttä osoittavan varoitusmerkin lisäksi voidaan käyttää syövyttävyyttä osoittavaa varoitusmerkkiä (jota käytetään ihon ja silmien syöpymisvaarasta) yhdessä lausekkeen ”hengitysteitä syövyttävää” kanssa.

Huomautus 2:

Jos aineosaa, josta ei ole käyttökelpoista tietoa, käytetään seoksessa pitoisuutena, joka on vähintään 1 prosenttia, seokseen on merkittävä lisälauseke ”x prosenttia seoksesta koostuu aineosista, joiden myrkyllisyyttä ei tunneta” — ks. 3.1.3.6.2.2 jakson ohjeet.

3.2   Ihosyövyttävyys/ihoärsytys

3.2.1   Määritelmät

3.2.1.1

Ihosyövyttävyydellä tarkoitetaan pysyvän ihovaurion eli orvaskeden läpi verinahkaan ulottuvan näkyvän kuolion ilmaantumista enintään neljä tuntia kestäneen testiaineen annostelun jälkeen. Tyypillisiä syöpymisreaktioita ovat haavaumat, verenvuoto, veriset ruvet sekä 14 päivän tarkkailujakson lopussa ihon vaalenemisen aiheuttama värinmuutos, kokonaan kaljuuntuneet alueet ja arvet. Epäselvien vaurioiden tapauksessa on harkittava histopatologista tutkimusta.

Ihoärsytyksellä tarkoitetaan palautuvan ihovaurion ilmaantumista enintään neljä tuntia kestäneen testiaineen annostelun jälkeen.

3.2.2   Aineiden luokituskriteerit

3.2.2.1

Ennen aineiden mahdollisia syövyttäviä ja ärsyttäviä ominaisuuksia koskevien kokeiden aloittamista on tarkasteltava useita tekijöitä. Kiinteät aineet (jauheet) voivat muuttua syövyttäviksi tai ärsyttäviksi kostutettuna tai ollessaan kosketuksissa kostean ihon tai limakalvojen kanssa. Ensisijaisesti on tukeuduttava suoraan ihovaikutuksia koskevaan tietoon, kuten ihmisillä todettuihin ja eläinkokeista saatuihin vaikutuksiin kerta-altistumisen tai toistuvan altistumisen seurauksena. Luokituspäätösten teossa voidaan käyttää tukena myös validoituja ja hyväksyttyjä in vitro -vaihtoehtoja (ks. 5 artikla). Joissain tapauksissa rakenteellisesti samankaltaisista yhdisteistä voi olla saatavilla tarpeeksi tietoa luokituspäätöksiä varten.

3.2.2.2

Samoin äärimmäiset pH-arvot, kuten enintään 2 ja vähintään 11,5 voivat olla osoituksena ihovaurioiden aiheutumisen mahdollisuudesta erityisesti kun puskurikapasiteetti on tiedossa, vaikka nämä eivät korreloikaan täydellisesti. Yleensä tällaisilta aineilta odotetaan merkittäviä ihovaurioita. Jos happaman tai emäksisen puskurivaikutuksen vuoksi epäillään, että aine ei matalasta tai korkeasta pH-arvosta huolimatta mahdollisesti ole syövyttävä, on arvio vahvistettava lisätesteillä, jolloin olisi mieluiten käytettävä asianmukaista validoitua in vitro -testiä.

3.2.2.3

Jos aine on todettu erittäin myrkylliseksi ihon kautta annettuna, ihoärsytyksen/-syövyttävyyden testaaminen in vivo -testillä ei ole järkevää, koska tavallisesti käytetty testiainemäärä ylittää merkittävästi myrkyllisen annoksen ja siten johtaa eläinten kuolemaan. Kun välitöntä myrkyllisyyttä koskevissa tutkimuksissa tehdään havaintoja ihoärsytyksestä/-syövyttävyydestä raja-annosarvoon asti, lisätestaus ei ole tarpeen, jos testeissä käytetään samanvahvuisia laimennoksia ja samoja koe-eläinlajeja.

3.2.2.4

Päätettäessä, onko tarpeen tehdä in vivo -ihoärsytystestejä, on käytettävä kaikkia edellä mainittuja aineista saatavilla olevia tietoja.

Vaikka yksittäisistä parametreistä voidaan saada tietoja (ks. 3.2.2.5 jakso) — esimerkiksi syövyttäviä alkaleja, joilla on äärimmäiset pH-arvot, on pidettävä ihoa syövyttävinä — on syytä ottaa huomioon saatavilla olevat tiedot kokonaisuudessaan ja arvioida todistusnäyttö kattavasti. Näin on erityisesti siinä tapauksessa, että tietoja on vain joistakin muuttujista muttei kaikista. Ensisijaisesti on yleensä painotettava ihmisistä saatuja kokemuksia ja tietoja, seuraavaksi eläimistä saatuja kokemuksia ja testituloksia ja sen jälkeen muita tietolähteitä. Tapauskohtainen tarkastelu on kuitenkin aina tarpeen.

3.2.2.5

Alustavien tietojen arvioinnissa on soveltuvissa tapauksissa harkittava vaiheittaista lähestymistapaa. Kaikki tiedot eivät välttämättä ole merkityksellisiä kaikissa tapauksissa.

3.2.2.6   Syövyttävyys

3.2.2.6.1

Aine luokitellaan taulukon 3.2.1 mukaisesti syövyttäväksi eläinkokeiden tulosten perusteella. Aine on syövyttävä, jos se aiheuttaa orvaskeden läpi verinahkaan ulottuvan näkyvän kuolion ainakin yhdelle koe-eläimistä enintään neljä tuntia kestäneen testiaineen annostelun jälkeen. Tyypillisiä syöpymisreaktioita ovat haavaumat, verenvuoto, veriset ruvet sekä 14 päivän tarkkailujakson lopussa ihon vaalenemisen aiheuttama värinmuutos, kokonaan kaljuuntuneet alueet ja arvet. Epäselvien vaurioiden tapauksessa on harkittava histopatologista tutkimusta.

3.2.2.6.2

Syövyttävyyskategoriassa on kolme alakategoriaa: alakategoria 1A — jossa vasteita havaitaan enintään kolme minuuttia kestäneen testiaineen annostelun ja enintään yhden tunnin havainnointiajan jälkeen; alakategoria 1B — jossa vasteita havaitaan kolmesta minuutista yhteen tuntiin kestäneen testiaineen annostelun ja enintään 14 päivää kestäneen havainnointiajan jälkeen; ja alakategoria 1C — jossa vasteita havaitaan yhdestä tunnista neljään tuntiin kestäneen testiaineen annostelun ja enintään 14 päivää kestäneen havainnointiajan jälkeen.

3.2.2.6.3

Ihmisillä saatujen tietojen käyttöä käsitellään 3.2.2.1 ja 3.2.2.4 jaksossa ja sekä 1.1.1.3, 1.1.1.4 ja 1.1.1.5 jaksossa.

Taulukko 3.2.1

Ihosyövyttävyyden kategoria ja alakategoriat

 

 

Syövyttävä ainakin yhdellä kolmesta koe-eläimestä

 

Syövyttävyyden alakategoriat

Altistuminen

Havainnointi

Kategoria 1: syövyttävä

1A

≤ 3 minuuttia

≤ 1 tunti

1B

> 3 minuuttia – ≤ 1 tunti

≤ 14 päivää

1C

> 1 tunti – ≤ 4 tuntia

≤ 14 päivää

3.2.2.7   Ärsytys

3.2.2.7.1

Taulukossa 3.2.2 esitetään ärsytys yhtenä kategoriana (kategoria 2) eläinkokeiden tuloksiin perustuen. Ihmisillä saatujen tietojen käyttöä käsitellään 3.2.2.1 ja 3.2.2.4 jaksossa ja sekä 1.1.1.3, 1.1.1.4 ja 1.1.1.5 jaksossa. Ärsytyskategorian tärkein kriteeri on se, että ainakin kahdella koe-eläimellä kolmesta keskimääräinen pistemäärä on ≥ 2,3 – ≤ 4,0.

Taulukko 3.2.2

Ihoärsytyksen kategoria

Kategoria

Kriteerit

Ärsyttävä (Kategoria 2)

(1)

Punoituksen/ruvenmuodostuksen tai turvotuksen voimakkuutta kuvaavien pistemäärien keskiarvo on ≥ 2,3 – ≤ 4,0 ainakin kahdella koe-eläimellä kolmesta 24, 48 ja 72 tunnin kuluttua lapun poistamisesta tai, jos reaktiot viipyvät, kolmena peräkkäisenä päivänä ihoreaktioiden ilmaantumisesta; tai

(2)

Tulehdus, joka jatkuu ainakin kahdella koe-eläimellä havainnointiajan loppuun, tavallisesti 14 päivän ajan, kun otetaan erityisesti huomioon kaljuuntuminen (suppealla alueella), liikasarveistuminen, liikakasvu ja hilseily; tai

(3)

Jos koe-eläinten vasteet vaihtelevat huomattavasti, voi luokitus joissain tapauksissa perustua yhdessä eläimessä havaittuun selvään, vaikkakin edellisiä kriteerejä vähäisempään kemikaaleille altistumiseen liittyvään positiiviseen reaktioon.

3.2.2.8   Koe-eläimille tehtyjen ihoärsytystestien vasteita koskevia kommentteja

3.2.2.8.1

Eläinkokeissa ilmenevät ärsytysvasteet voivat vaihdella merkittävästi samoin kuin syövyttävyysvasteetkin. Kuten 3.2.2.7.1 jaksosta käy ilmi, luokiteltaessa aine ihoa ärsyttäväksi tärkeimpänä kriteerinä on punoituksen ja ruvenmuodostuksen tai turvotuksen voimakkuutta kuvaavien pistemäärien keskiarvo laskettuna ainakin kahdella koe-eläimellä kolmesta. Erillisen ärsytyskriteerin avulla voidaan ottaa huomioon tapaukset, joissa ilmenee merkittävä ärsytysvaste, joka on kuitenkin heikompi kuin keskimääräinen arvo positiivisen tuloksen tuottaneessa kokeessa. Testimateriaali voidaan luokitella ärsyttäväksi esimerkiksi siinä tapauksessa, että kolmesta koe-eläimestä ainakin yhden osalta keskimääräinen arvo on koko tutkimuksen ajan hyvin korkea, mukaan lukien vauriot, jotka jatkuvat tavallisesti 14 päivän mittaisen havainnointiajan loppuun. Myös muut vasteet voivat täyttää nämä kriteerit. On kuitenkin varmistettava, että vasteet ovat aiheutuneet kemikaaleille altistumisesta.

3.2.2.8.2

Myös ihovaurioiden palautuvuus otetaan huomioon ärsytysvasteita arvioitaessa. Jos tulehdus jatkuu havainnointiajan loppuun ainakin kahdella koe-eläimellä, kun otetaan huomioon kaljuuntuminen (vähäinen alue), liikasarveistuminen, liikakasvu ja hilseily, materiaalia on pidettävä ärsyttävänä.

3.2.3   Seosten luokituskriteerit

3.2.3.1   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevat tiedot ovat käytettävissä

3.2.3.1.1

Seos luokitellaan aineita koskevien kriteerien perusteella noudattaen testaus- ja arviointimenettelyjä, joilla kyseisiä vaaraluokkia koskevat tiedot on hankittava.

3.2.3.1.2

Muista vaaraluokista poiketen ihosyövyttävyydelle on joidenkin aine- ja seostyyppien osalta käytettävissä vaihtoehtoisia testejä, joilla saadaan tarkkoja tietoja luokitusta varten ja jotka ovat lisäksi yksinkertaisia ja kustannuksiltaan suhteellisen edullisia. Seoksia testattaessa on suositeltavaa arvioida todistusnäyttö vaiheittain, kuten aineiden ihosyövyttävyyttä ja -ärsytystä koskevissa luokituskriteereissä mainitaan (3.2.2.5 jakso), jotta varmistetaan oikea luokitus ja vältetään tarpeettomat eläinkokeet. Seosta pidetään ihoa syövyttävänä (ihosyövyttävyyden kategoria 1), jos sen pH on enintään 2 tai vähintään 11,5. Jos happaman tai emäksisen puskurivaikutuksen vuoksi epäillään, että aine tai seos ei matalasta tai korkeasta pH-arvosta huolimatta mahdollisesti ole syövyttävä, on arvio vahvistettava lisätesteillä, jolloin olisi mieluiten käytettävä asianmukaista validoitua in vitro -testiä.

3.2.3.2   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevia tietoja ei ole käytettävissä: päättelysäännöt

3.2.3.2.1

Jos itse seosta ei ole testattu ihon syöpymis-/ärsytysvaaran määrittämiseksi, mutta sen yksittäisistä aineosista ja samankaltaisista testatuista seoksista on olemassa riittävästi tietoja, joiden avulla seoksen vaarallisuus voidaan määrittää riittävästi, kyseisiä tietoja on käytettävä 1.1.3 jaksossa vahvistettujen päättelysääntöjen mukaisesti.

3.2.3.3   Seosten luokitus, kun käytettävissä ovat seoksen kaikkia tai ainoastaan joitakin aineosia koskevat tiedot

3.2.3.3.1

Jotta kaikkia saatavilla olevia tietoja voidaan hyödyntää luokiteltaessa seoksia ihon syöpymis-/ärsytysvaaran osalta, vaiheittaisessa lähestymistavassa on tarvittaessa sovellettu seuraavaa oletusta:

Oletus: seoksen ”relevantteja aineosia” ovat ne aineosat, jotka esiintyvät siinä vähintään 1-prosenttisina pitoisuuksina (kiinteät aineet, nesteet, pölyt, sumut ja höyryt painoprosentteina ja kaasut tilavuusprosentteina), ellei ole syytä epäillä (esimerkiksi syövyttävien aineosien ollessa kyseessä), että myös alle 1-prosenttisena pitoisuutena esiintyvällä aineosalla on merkitystä seoksen ihosyövyttävyyden/-ärsytyksen luokituksessa.

3.2.3.3.2

Kun seoksen aineosia koskevia tietoja ovat saatavilla mutta koko seosta koskevia tietoja puuttuu, seosten ihoärsytyksen tai -syövyttävyyden luokitus perustuu yleensä yhteenlaskumenetelmään ja kunkin syövyttävän tai ärsyttävän aineosan katsotaan vaikuttavan koko seoksen ärsyttäviin tai syövyttäviin ominaisuuksiin samassa suhteessa kuin kyseisen aineosan voimakkuus ja pitoisuus. Syövyttäville aineosille annetaan painotuskerroin 10, kun niiden pitoisuus on alle kategorian 1 luokituskriteerinä olevan yleisen pitoisuusrajan mutta vaikuttaa kuitenkin seoksen ärsytysluokitukseen. Seos luokitellaan syövyttäväksi tai ärsyttäväksi, kun tällaisten aineosien pitoisuuksien summa ylittää pitoisuusrajan.

3.2.3.3.3

Taulukossa 3.2.3 esitetään yleiset pitoisuusrajat, joita on käytettävä päätettäessä, pidetäänkö seosta ihoa ärsyttävänä tai syövyttävänä.

3.2.3.3.4.1

Erityistä huolellisuutta on noudatettava luokiteltaessa tietyntyyppisiä seoksia, jotka sisältävät esimerkiksi happoja ja emäksiä, epäorgaanisia suoloja, aldehydejä, fenoleja ja pinta-aktiivisia aineita. Edellä 3.2.3.3.1 ja 3.2.3.3.2 jaksossa esitetty lähestymistapa ei välttämättä ole käyttökelpoinen, koska monet näistä aineista ovat syövyttäviä tai ärsyttäviä alle 1-prosenttisina.

3.2.3.3.4.2

Vahvoja happoja tai emäksiä sisältävien seosten luokituksessa on käytettävä pH-arvoa luokitusperusteena (ks. 3.2.3.1.2 jakso), koska pH on parempi syövyttävyyden indikaattori kuin taulukon 3.2.3 pitoisuusrajat.

3.2.3.3.4.3

Kun seos sisältää ihoa syövyttäviä tai ärsyttäviä aineosia, joita ei voida luokitella yhteenlaskumenetelmällä (taulukko 3.2.3), koska menetelmä ei toimi aineosien kemiallisten ominaisuuksien vuoksi, seos on luokiteltava ihoa syövyttäväksi, kategoriaan 1A, 1B tai 1C, jos se sisältää vähintään 1 prosentin kategoriaan 1A, 1B tai 1C luokiteltavaa aineosaa, tai seos on luokiteltava kategoriaan 2, jos se sisältää vähintään 3 prosenttia ärsyttävää aineosaa. Taulukossa 3.2.4 on esitetty niiden seosten luokitus, joihin ei voida soveltaa taulukon 3.2.3 lähestymistapaa.

3.2.3.3.5

Luotettavista tiedoista voi joskus käydä ilmi, että jonkin aineosan ihosyövytys- tai ärsytysvaara ei käy selkeästi ilmi aineosan esiintyessä pitoisuutena, joka ylittää taulukoissa 3.2.3 ja 3.2.4 esitetyt yleiset pitoisuusrajat. Näissä tapauksissa seos on luokiteltava kyseisten tietojen mukaisesti (ks. myös 10 ja 11 artikla). Testausta on sen sijaan harkittava silloin, kun oletetaan, ettei jonkin aineosan ihosyövytys- tai -ärsytysvaaraa esiinny aineosan esiintyessä pitoisuutena, joka ylittää taulukoissa 3.2.3 ja 3.2.4 esitetyt yleiset pitoisuusrajat. Tällöin on sovellettava vaiheittaista todistusnäytön arviointia sellaisena kuin se on esitetty 3.2.2.5 jaksossa.

3.2.3.3.6

Jos käytettävissä on tietoja, jotka osoittavat, että aineosa tai aineosat ovat syövyttäviä tai ärsyttäviä niiden pitoisuuden ollessa alle 1 prosenttia (syövyttävä) tai alle 3 prosenttia (ärsyttävä), seos on luokiteltava sen mukaisesti.

Taulukko 3.2.3

Iholle syövytys-/ärsytysvaaralliseksi luokiteltujen aineosien (kategoria 1 tai 2) yleiset pitoisuusrajat, jotka aiheuttavat seoksen luokituksen ihoa syövyttäväksi/ärsyttäväksi

Niiden aineosien summa, jotka on luokiteltu seuraaviksi:

Pitoisuus, joka aiheuttaa seoksen luokituksen:

 

Ihoa syövyttävä

Ihoa ärsyttävä

 

Kategoria 1

(ks. jäljempänä oleva huomautus)

Kategoria 2

Ihoa syövyttävä, kategoriat 1A, 1B, 1C

≥ 5 %

≥1 % mutta < 5 %

Ihoa ärsyttävä, kategoria 2

 

≥ 10 %

(10 × ihoa syövyttävä, kategoria 1A, 1B, 1C) + Ihoa ärsyttävä, kategoria 2

 

≥ 10 %

Huom:

Kaikkien niiden aineosien summa, jotka on luokiteltu ihoa syövyttäväksi kategoriaan 1A, 1B tai 1C, on kunkin oltava vähintään 5 prosenttia, jotta seos luokiteltaisiin ihoa syövyttäväksi kategoriaan 1A, 1B tai 1C. Jos ihosyövyttävyyskategoriaan 1A kuuluvien aineosien summa on alle 5 prosenttia, mutta kategorioihin 1A+1B kuuluvien aineosien summa on vähintään 5 prosenttia, seos on luokiteltava ihosyövyttävyyskategoriaan 1B. Samoin jos ihosyövyttävyyskategorioihin 1A+1B kuuluvien aineosien summa on alle 5 prosenttia, mutta kategorioihin 1A+1B+1C kuuluvien aineosien summa on vähintään 5 prosenttia, seos on luokiteltava iho syövyttäväksi kategoriaan 1C.

Taulukko 3.2.4

Seoksen aineosien yleiset pitoisuusrajat, joiden perusteella seos luokitellaan ihoa syövyttäväksi/ärsyttäväksi, kun kyseessä ovat aineosat, joihin ei voida soveltaa yhteenlaskumenetelmää

Aineosa:

Pitoisuus:

Seos luokitellaan seuraavaan ihovaikutuksia koskevaan kategoriaan:

Happo jonka pH on ≤ 2

≥ 1 %

Kategoria 1

Emäs jonka pH on ≥ 11,5

≥ 1 %

Kategoria 1

Muut syövyttävät aineosat (kategoria 1A, 1B tai 1C), joihin ei voida soveltaa yhteenlaskumenetelmää

≥ 1 %

Kategoria 1

Muut ärsyttävät aineosat (kategoria 2), joihin ei voida soveltaa yhteenlaskumenetelmää, myös hapot ja emäkset

≥ 3 %

Kategoria 2

3.2.4   Vaaraviestintä

3.2.4.1

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 3.2.5 mukaisesti.

Taulukko 3.2.5

Ihosyövyttävyyttä/-ärsytystä osoittavat merkinnät

Luokitus

Kategoria 1 A/1 B/1 C

Kategoria 2

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H314: Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa

H315: Ärsyttää ihoa

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P260

P264

P280

P264

P280

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P301 + P330 + P331

P303 + P361 + P353

P363

P304 + P340

P310

P321

P305 + P351 + P338

P302 + P352

P321

P332 + P313

P362

Turvalauseke

varastoinnista

P405

 

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

P501

 

3.3   VAKAVA SILMÄVAURIO/SILMÄ-ÄRSYTYS

3.3.1   Määritelmät

3.3.1.1

Vakavalla silmävauriolla tarkoitetaan silmän kudosvauriota tai vakavaa fyysistä näön rappeutumista, joka syntyy, kun testiainetta on annosteltu silmän pinnalle, eikä se palaudu täysin 21 päivän kuluessa annostelusta.

Silmä-ärsytyksellä tarkoitetaan silmän muutoksia, jotka syntyvät, kun testiainetta on annosteltu silmän pinnalle, ja ne palautuvat täysin 21 päivän kuluessa annostelusta.

3.3.2   Aineiden luokituskriteerit

3.3.2.1

Aineiden luokitusjärjestelmään kuuluu vaiheittainen testaus- ja arviointimenettely, jossa käsitellään sekä käytettävissä olevia vakavaa silmäkudosvauriota ja silmä-ärsytystä koskevia tietoja (mukaan luettuna ihmisillä ja eläimillä todettuja vaikutuksia koskevat aiemmat tiedot) että (Q)SAR:iin liittyviä näkökohtia samoin kuin validoitujen in vitro -testien tuloksia, joita käyttämällä on tarkoitus välttää tarpeettomat eläinkokeet.

3.3.2.2

Ennen kuin tehdään vakavaa silmävauriota/silmä-ärsytystä koskevia in vivo -testejä, on arvioitava kaikki ainetta koskevat käytettävissä olevat tiedot. Olemassa olevien tietojen perusteella voidaan usein tehdä alustavia päätöksiä siitä, aiheuttaako aine vakavia (eli pysyviä) silmävaurioita. Jos aine voidaan luokitella näiden tietojen perusteella, testejä ei tarvita.

3.3.2.3

Ennen kuin testataan aineen kykyä aiheuttaa vakavaa silmävauriota tai silmä-ärsytystä, on tarkasteltava useita tekijöitä. Kaikki ihmisillä ja eläimillä todettuja vaikutuksia koskevat tiedot on analysoitava ensin, koska niistä saadaan suoraan relevanttia tietoa silmiin kohdistuvista vaikutuksista. Joissain tapauksissa rakenteellisesti samankaltaisista yhdisteistä voi olla saatavilla tarpeeksi tietoa vaarojen määrittämiseksi. Samoin äärimmäiset pH-arvot, kuten enintään 2 ja vähintään 11,5 voivat aiheuttaa vakavan silmävaurion erityisesti yhdistyessään merkittävään puskurikapasiteettiin. Tällaisten aineiden odotetaan vaikuttavan merkittävästi silmiin. Ihosyövytysvaara on arvioitava ennen kuin tarkastellaan vakavan silmävaurion/silmä-ärsytyksen vaaraa, jotta vältetään silmiin kohdistuvien paikallisvaikutusten testaus ihoa syövyttävillä aineilla. Ihoa syövyttäviä aineiden katsotaan aiheuttavan myös vakavia silmävaurioita (kategoria 1), kun taas ihoa ärsyttävien aineiden voidaan katsoa olevan silmiä ärsyttäviä (kategoria 2). Luokituspäätösten teossa voidaan myös käyttää validoituja ja hyväksyttyjä in vitro -testejä (ks. 5 artikla).

3.3.2.4

Päätettäessä, onko tarpeen tehdä in vivo -silmä-ärsytystestejä, on käytettävä kaikkia edellä mainittuja aineista saatavilla olevia tietoja. Vaikka tietoja voidaan saada yksittäisistä parametreistä (esimerkiksi syövyttäviä alkaleja, joilla on äärimmäiset pH-arvot, on pidettävä paikallisesti syövyttävinä), käytettävissä olevat tiedot on otettava huomioon kokonaisuudessaan ja todistusnäyttö on arvioitava kattavasti, erityisesti kun kaikista parametreistä ei ole käytettävissä tietoja. Ensisijaisesti on yleensä painotettava asiantuntija-arviota, jossa otetaan huomioon aineen todetut vaikutukset ihmiseen, minkä jälkeen tarkastellaan ihoärsytystestien ja validoitujen vaihtoehtoisten menetelmien tuloksia. Syövyttävien aineiden tai seosten testausta eläimillä on vältettävä aina kun se on mahdollista.

3.3.2.5

Alustavien tietojen arvioinnissa on soveltuvissa tapauksissa harkittava vaiheittaista lähestymistapaa. Kaikki tiedot eivät välttämättä ole merkityksellisiä kaikissa tapauksissa.

3.3.2.6   Pysyvät vaikutukset silmiin / vakava silmävaurio (kategoria 1)

3.3.2.6.1

Aineet, jotka aiheuttavat vakavan silmävaurion vaaran, luokitellaan kategoriaan 1 (pysyvät vaikutukset silmiin). Aineet luokitellaan tähän vaarakategoriaan eläinkokeiden tulosten perusteella taulukossa 3.3.1 lueteltujen kriteerien mukaisesti. Koe-eläimillä havainnoitavia vaikutuksia ovat missä tahansa kokeen vaiheessa todetut sarveiskalvovauriot, joiden lukuarvo on 4, ja muut vakavat vasteet (kuten sarveiskalvon tuhoutuminen), pysyvä sarveiskalvon samentuma, väriaineen aiheuttama sarveiskalvon värimuutos, kiinnikkeet, sarveiskalvoverho (pannus), värikalvon toimintahäiriö tai muu näköä vaurioittava vaikutus. Pysyviksi vaurioiksi katsotaan vauriot, jotka eivät ole täysin palautuneet havainnointiaikana, joka on yleensä 21 päivää. Aine luokitellaan kategoriaan 1 myös siinä tapauksessa, että se täyttää kaneilla tehdyssä Draizen silmätestissä havaitun sarveiskalvon samentuman lukuarvon ≥ 3 tai värikalvon vaurion lukuarvon > 1,5 kriteerit, ottaen huomioon että tällaiset vakavat vauriot eivät yleensä palaudu 21 päivän havainnointiajan kuluessa.

Taulukko 3.3.1

Silmiin kohdistuvien pysyvien vaikutusten kategoria

Kategoria

Kriteerit

Pysyvät vaikutukset silmiin

(kategoria 1)

Jos aine koe-eläimen silmään annosteltuna aiheuttaa:

ainakin yhdellä koe-eläimellä sarveiskalvoon, värikalvoon tai sidekalvoon kohdistuvia vaikutuksia, joiden ei odoteta palautuvan tai jotka eivät ole täysin palautuneet tavallisen 21 päivän havainnointiajan kuluessa; ja/tai

ainakin kahdella kolmesta koe-eläimestä seuraavan positiivisen vasteen:

sarveiskalvon samentuma ≥ 3 ja/tai

värikalvon tulehdus > 1,5

joka lasketaan 24, 48 ja 72 tunnin kuluttua testiaineen annostelusta määritettyjen lukuarvojen keskiarvoina.

3.3.2.6.2

Ihmisillä saatujen tietojen käyttöä käsitellään 3.3.2.1 ja 3.3.2.4 jaksossa sekä 1.1.1.3, 1.1.1.4 ja 1.1.1.5 jaksossa.

3.3.2.7   Palautuvat vaikutukset silmiin (kategoria 2)

3.3.2.7.1

Aineet, jotka aiheuttavat palautuvan silmä-ärsytyksen vaaran, luokitellaan kategoriaan 2 (silmiä ärsyttävä).

Taulukko 3.3.2

Silmiin kohdistuvien palautuvien vaikutusten kategoria

Kategoria

Kriteerit

Silmiä ärsyttävä

(kategoria 2)

Jos aine koe-eläimen silmään annosteltuna aiheuttaa:

ainakin kahdella kolmesta koe-eläimestä seuraavan positiivisen vasteen:

sarveiskalvon samentuma ≥ 1 ja/tai

värikalvon tulehdus ≥ 1 ja/tai

sidekalvon punoitus ≥ 2 ja/tai

sidekalvon turvotus (kemoosi) ≥ 2

joka lasketaan 24, 48 ja 72 tunnin kuluttua testiaineen annostelusta määritettyjen lukuarvojen keskiarvoina, ja joka palautuu täysin 21 päivän havainnointiajan kuluessa.

3.3.2.7.2

Jos koe-eläinten vasteet vaihtelevat merkittävästi, tämä on otettava huomioon kyseisen aineen luokituksessa.

3.3.3   Seosten luokituskriteerit

3.3.3.1   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevat tiedot ovat käytettävissä

3.3.3.1.1

Seos luokitellaan aineita koskevien kriteerien perusteella noudattaen testaus- ja arviointimenettelyjä, joilla kyseisiä vaaraluokkia koskevat tiedot on hankittava.

3.3.3.1.2

Muista vaaraluokista poiketen ihosyövyttävyydelle on joidenkin seostyyppien osalta käytettävissä vaihtoehtoisia testejä, joilla saadaan tarkkoja tietoja luokitusta varten ja jotka ovat lisäksi yksinkertaisia ja kustannuksiltaan suhteellisen edullisia. Seoksia testattaessa on suositeltavaa käyttää vaiheittaista todistusnäytön arviointia, kuten aineiden ihosyövyttävyyttä ja vakavan silmävaurion ja silmä-ärsytyksen vaaraa koskevissa luokituskriteereissä mainitaan, jotta varmistetaan oikea luokitus ja vältetään tarpeettomat eläinkokeet. Seosta pidetään vakavan silmävaurion aiheuttavana (kategoria 1), jos sen pH on ≤ 2 tai ≥ 11,5. Jos happaman tai emäksisen puskurivaikutuksen vuoksi epäillään, että seos ei matalasta tai korkeasta pH-arvosta huolimatta mahdollisesti aiheuta vakavan silmävaurion vaaraa, on arvio vahvistettava lisätesteillä, jolloin olisi mieluiten käytettävä asianmukaista validoitua in vitro -testiä.

3.3.3.2   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevia tietoja ei ole käytettävissä: päättelysäännöt

3.3.3.2.1

Jos itse seosta ei ole testattu ihon syöpymisvaaran tai vakavan silmävaurion tai silmä-ärsytysvaaran määrittämiseksi, mutta on olemassa riittävää tietoa sen yksittäisistä aineosista ja samankaltaisista testatuista seoksista, joiden avulla seoksen vaarallisuus voidaan määrittää riittävästi, kyseisiä tietoja on käytettävä 1.1.3 jaksossa vahvistettujen päättelysääntöjen mukaisesti.

3.3.3.3   Seosten luokitus, kun käytettävissä ovat seoksen kaikkia tai ainoastaan joitakin aineosia koskevat tiedot

3.3.3.3.1

Jotta kaikkia saatavilla olevia tietoja voidaan hyödyntää luokiteltaessa seoksia silmä-ärsytysvaaran / vakavan silmävauriovaaran osalta, on vaiheittaisessa lähestymistavassa tarvittaessa sovellettu seuraavaa oletusta:

Oletus: seoksen ”relevantteja aineosia” ovat ne aineosat, jotka esiintyvät siinä vähintään 1-prosenttisina pitoisuuksina (kiinteät aineet, nesteet, pölyt, sumut ja höyryt painoprosentteina ja kaasut tilavuusprosentteina), ellei ole syytä epäillä (esimerkiksi syövyttävien aineosien vuoksi), että myös alle 1-prosenttisena pitoisuutena esiintyvällä aineosalla on merkitystä seoksen silmä-ärsytysvaaran tai vakavan silmävauriovaaran luokituksessa.

3.3.3.3.2

Kun seoksen aineosia koskevat tiedot ovat saatavilla, mutta koko seosta koskevat tiedot puuttuvat, seosten silmä-ärsytysvaaran tai vakavan silmävauriovaaran luokitus perustuu yleensä yhteenlaskuteoriaan, jolloin oletetaan että kukin syövyttävä tai ärsyttävä aineosa vaikuttaa koko seoksen ärsyttäviin tai syövyttäviin ominaisuuksiin samassa suhteessa kuin kyseisen aineosan voimakkuus ja pitoisuus. Syövyttäville aineosille annetaan painotuskerroin 10, kun niiden pitoisuus on alle kategorian 1 luokituskriteerinä olevan yleisen pitoisuusrajan, mutta vaikuttaa kuitenkin seoksen ärsytysluokitukseen. Seos luokitellaan vakavan silmävaurion aiheuttavaksi tai silmiä ärsyttäväksi, kun tällaisten aineosien pitoisuuksien summa ylittää pitoisuusrajan.

3.3.3.3.3

Taulukossa 3.3.3 esitetään yleiset pitoisuusrajat, joita käytetään luokiteltaessa seoksia silmiä ärsyttäväksi tai vakavan silmävaurion aiheuttavaksi.

3.3.3.3.4.1

Erityistä huolellisuutta on noudatettava luokiteltaessa tietyntyyppisiä seoksia, jotka sisältävät esimerkiksi happoja ja emäksiä, epäorgaanisia suoloja, aldehydejä, fenoleja ja pinta-aktiivisia aineita. Edellä 3.3.3.3.1 ja 3.3.3.3.2 jaksossa esitetty lähestymistapa ei välttämättä ole käyttökelpoinen, koska monet näistä aineista ovat syövyttäviä tai ärsyttäviä niiden pitoisuuden ollessa alle 1 prosenttia.

3.3.3.3.4.2

Vahvoja happoja tai emäksiä sisältävien seosten luokituksessa käytetään pH-arvoa luokituskriteerinä (ks. 3.3.2.3 jakso), koska pH on parempi vakavan silmävaurion vaaran indikaattori kuin taulukon 3.3.3 yleiset pitoisuusrajat.

3.3.3.3.4.3

Kun seos sisältää syövyttäviä tai ärsyttäviä aineosia, joita ei voida luokitella yhteenlaskumenetelmällä (taulukko 3.3.3), koska menetelmä ei toimi aineosien kemiallisten ominaisuuksien vuoksi, seos on luokiteltava silmiin kohdistuvien vaikutusten osalta kategoriaan 1, jos se sisältää vähintään 1 prosenttia syövyttävää aineosaa, ja kategoriaan 2, jos se sisältää vähintään 3 prosenttia ärsyttävää aineosaa. Taulukossa 3.3.4 on esitetty tiivistettynä niiden seosten luokitus, joihin ei voida soveltaa taulukon 3.3.3 lähestymistapaa.

3.3.3.3.5

Luotettavista tiedoista voi joskus käydä ilmi, että jonkin aineosan aiheuttamien palautuvien/pysyvien silmävaikutusten vaara ei ole selkeä aineosan esiintyessä pitoisuutena, joka ylittää taulukoissa 3.3.3 ja 3.3.4 esitetyt yleiset pitoisuusrajat. Näissä tapauksissa seos voidaan luokitella kyseisten tietojen mukaisesti. Seoksen testausta voidaan sen sijaan harkita, kun on odotettavissa, että jonkin aineosan ihosyövytys- tai -ärsytysvaara tai palautuvien/pysyvien silmävaikutusten vaara ei ole selkeä aineosan esiintyessä pitoisuutena, joka ylittää taulukoissa 3.3.3 ja 3.3.4 esitetyt yleiset pitoisuusrajat. Tällöin on sovellettava vaiheittaista todistusnäytön arviointistrategiaa.

3.3.3.3.6

Jos käytettävissä on tietoja, jotka osoittavat, että aineosa tai aineosat voivat olla syövyttäviä tai ärsyttäviä niiden pitoisuuden ollessa alle 1 prosenttia (syövyttävä) tai alle 3 prosenttia (ärsyttävä), seos on luokiteltava sen mukaisesti.

Taulukko 3.3.3

Sellaisten seosten aineosien yleiset pitoisuusrajat, jotka luokitellaan ihoa syövyttäviksi kategoriaan 1 ja/tai silmiin vaikuttaviksi kategoriaan 1 tai 2 ja jotka aiheuttavat seoksen luokituksen silmiin kohdistuvien vaikutustensa vuoksi (kategoria 1 tai 2)

Niiden aineosien summa, jotka on luokiteltu seuraaviksi:

Pitoisuus, joka aiheuttaa seoksen luokituksen:

Pysyvät vaikutukset silmiin

Palautuvat vaikutukset silmiin

Kategoria 1

Kategoria 2

Silmiin vaikuttava, kategoria 1, tai ihoa syövyttävä, kategoriat 1A, 1B, 1C

≥ 3 %

≥1 % mutta < 3 %

Silmiin vaikuttava, kategoria 2

 

≥ 10 %

(10 × silmiin vaikuttava, kategoria 1) + silmiin vaikuttava, kategoria 2

 

≥ 10 %

Ihoa syövyttävä, kategoriat 1A, 1B, 1C + silmiin vaikuttava, kategoria 1

≥ 3 %

≥ 1 % mutta < 3 %

10 × (ihoa syövyttävä, kategoriat 1A, 1B, 1C + silmiin vaikuttava, kategoria 1) + silmiin vaikuttava, kategoria 2

 

≥ 10 %


Taulukko 3.3.4

Seoksen aineosien yleiset pitoisuusrajat, jotka aiheuttavat seoksen luokituksen silmille vaaralliseksi, kun kyseessä ovat aineosat, joihin ei voida soveltaa yhteenlaskumenetelmää

Aineosa

Pitoisuus

Seos luokitellaan seuraavaan silmävaikutuksia koskevaan kategoriaan:

Happo, jonka pH on ≤ 2

≥ 1 %

Kategoria 1

Emäs, jonka pH on ≥ 11,5

≥ 1 %

Kategoria 1

Muut syövyttävät (kategoria 1) aineosat, joihin ei voida soveltaa yhteenlaskumenetelmää

≥ 1 %

Kategoria 1

Muut ärsyttävät (kategoria 2) aineosat, joihin ei voida soveltaa yhteenlaskumenetelmää, myös hapot ja emäkset

≥ 3 %

Kategoria 2

3.3.4   Vaaraviestintä

3.3.4.1

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 3.3.5 mukaisesti.

Taulukko 3.3.5

Vakavaa silmävauriota / silmä-ärsytystä osoittavat merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H318: Vaurioittaa voimakkaasti silmiä

H319: Ärsyttää voimakkaasti silmiä

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P280

P264

P280

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P305 + P351 + P338

P310

P305 + P351 + P338

P337 + P313

Turvalauseke

varastoinnista

 

 

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

 

 

3.4   Hengitysteiden tai ihon herkistyminen

3.4.1   Määritelmät ja yleiset näkökohdat

3.4.1.1

Hengitysteitä herkistävällä aineella tarkoitetaan ainetta, joka hengitettynä aiheuttaa hengitysteiden yliherkkyyttä.

3.4.1.2

Ihoa herkistävällä aineella tarkoitetaan ainetta, joka iholle joutuessaan aiheuttaa allergisen vasteen.

3.4.1.3

3.4 jaksossa herkistyminen jaetaan kahteen vaiheeseen: ensimmäisessä eli induktiovaiheessa yksilössä indusoituu spesifinen immunologinen muisti hänen altistuessaan herkistävälle aineelle. Toisessa eli haastevaiheessa (elisitaatio) ilmenee soluvälitteinen tai vasta-ainevälitteinen allerginen vaste herkistyneen yksilön altistuessa allergeenille.

3.4.1.4

Hengitysteiden herkistyminen seuraa samaa mallia kuin ihon herkistyminen: induktiovaihetta seuraavat haastevaiheet. Ihon herkistyminen edellyttää induktiovaihetta, jossa immuunijärjestelmä oppii reagoimaan; tämän jälkeen tapahtuva riittävä altistuminen voi aiheuttaa kliinisiä oireita, jotka ilmenevät näkyvänä ihovasteena (elisitaatiovaihe). Tämän vuoksi tehdään yleensä ennustavia testejä, joissa induktiovaiheen jälkeinen haaste mitataan standardoituna elisitaatiovaihetta kuvaavana vasteena, tavallisesti lapputestillä. Poikkeuksena on paikallinen imusolmuketesti (LLNA), jossa mitataan suoraan induktiovastetta. Ihmisen ihon herkistymistä arvioidaan yleensä diagnostisella lapputestillä.

3.4.1.5

Sekä ihon että hengitysteiden herkistymisessä riittävät haastevaiheessa matalammat tasot kuin induktiovaiheessa. Jäljempänä 3.4.4 jaksossa annetaan varoituksia henkilöille, jotka ovat herkistyneet tietyille seoksen aineosille.

3.4.1.6

Hengitysteiden tai ihon herkistymistä koskeva vaaraluokka on jaoteltu seuraavasti:

hengitysteitä herkistävä

ihoa herkistävä.

3.4.2   Aineiden luokituskriteerit

3.4.2.1   Hengitysteitä herkistävät aineet

Aineet on luokiteltava hengitysteitä herkistäviksi (kategoria 1) taulukon 3.4.1. kriteerien mukaisesti:

Taulukko 3.4.1

Hengitysteitä herkistävien aineiden vaarakategoria

Kategoria

Kriteerit

Kategoria 1

Aineet on luokiteltava hengitysteitä herkistäviksi (kategoria 1) seuraavien kriteerien mukaisesti, jos:

a)

on näyttöä siitä, että aine voi aiheuttaa ihmisessä spesifistä hengitysteiden yliherkkyyttä ja/tai

b)

asianmukaisista eläinkokeista on saatu positiiviset tulokset.

3.4.2.1.1   Ihmisillä saatu näyttö

3.4.2.1.1.1

Näyttö siitä, että aine voi aiheuttaa spesifistä hengitysteiden yliherkkyyttä, perustuu yleensä ihmisillä saatuun kokemukseen. Tällainen yliherkkyys ilmenee tavallisesti astmana, mutta se voi ilmetä myös nuhana / sidekalvotulehduksena ja keuhkorakkuloiden tulehduksena. Tila on kliiniseltä kuvaltaan allerginen reaktio. Immunologisia mekanismeja ei kuitenkaan tarvitse osoittaa.

3.4.2.1.1.2

Kun tarkastellaan ihmisillä saatua näyttöä, on luokituksesta päätettäessä tarpeen ottaa tapauskohtaisten tulosten lisäksi huomioon myös:

a)

ltistuneiden henkilöiden määrä;

b)

altistumisen laajuus.

Ihmisillä saatujen tietojen käyttöä käsitellään 1.1.1.3, 1.1.1.4 ja 1.1.1.5 jaksossa.

3.4.2.1.1.3

Edellä mainittu näyttö voi olla

a)

sairauskertomus ja tulokset aineelle altistumiseen liittyvistä keuhkojen toimintakokeista, joita tukee muu näyttö, muun muassa

i)

immunologinen in vivo -testi (kuten ihopistokoe [skin prick test]);

ii)

immunologinen in vitro -testi (kuten serologinen analyysi);

iii)

tutkimukset, joissa todetaan muita spesifisiä yliherkkyysreaktioita, kun ei ole osoitettu immunologisten mekanismien, kuten toistuvan lievän ärsytyksen tai farmakologisesti välittyvien vaikutusten esiintymistä;

iv)

kemiallinen rakenne, joka muistuttaa sellaisten aineiden kemiallista rakennetta, joiden tiedetään aiheuttavan hengitysteiden yliherkkyyttä;

b)

positiivinen tulos yhdestä tai useammasta keuhkoaltistustestistä, joka on tehty kyseisellä aineella spesifisen yliherkkyysreaktion määrittämiseksi hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti.

3.4.2.1.1.4

Sairauskertomuksen on sisällettävä sekä lääketieteelliset että työolosuhteita koskevat tiedot, jotta voidaan päätellä, onko tietylle aineelle altistuminen yhteydessä hengitysteiden yliherkkyyden kehittymiseen. Olennaisen tärkeitä ovat tiedot, jotka koskevat sairautta pahentavia tekijöitä sekä kotona että työpaikalla, taudin puhkeamista ja kehittymistä sekä potilaan suvussa esiintyviä ja hänen itsensä aiempia sairauksia. Sairauskertomuksessa on mainittava myös lapsena sairastetut muut allergiset tai hengityselinsairaudet sekä tupakointitavat.

3.4.2.1.1.5

Keuhkoaltistustesteistä saatuja positiivisia tuloksia pidetään yksinään riittävänä näyttönä luokitusta varten. On kuitenkin huomattava, että käytännössä useat edellä mainituista kokeista on jo tehty.

3.4.2.1.2   Eläinkokeet

3.4.2.1.2.1

Muun muassa seuraavien eläinkokeiden (13) tulokset voivat osoittaa aineen kykyä aiheuttaa hengitysteiden herkistymistä ihmisellä (14):

i)

immunoglobuliini E:n (IgE) ja muiden spesifien immunologisten parametrien määritys hiirillä;

ii)

spesifiset keuhkovasteet marsuilla.

3.4.2.2   Ihoa herkistävät aineet

3.4.2.2.1

Aineet on luokiteltava ihoa herkistäviksi (kategoria 1) taulukon 3.4.2. kriteerien mukaisesti:

Taulukko 3.4.2

Ihoa herkistävien aineiden vaarakategoria

Kategoria

Kriteerit

Kategoria 1

Aineet on luokiteltava ihoa herkistäviksi (kategoria 1) seuraavien kriteerien mukaisesti, jos:

i)

on olemassa ihmisillä saatua näyttöä siitä, että aine voi aiheuttaa herkistymistä ihokosketuksen seurauksena suurelle määrälle ihmisiä, tai

ii)

asianmukaisista eläinkokeista on saatu positiiviset tulokset (ks. 3.4.2.2.4.1 jaksossa esitetyt erityiskriteerit).

3.4.2.2.2   Erityisiä näkökohtia

3.4.2.2.2.1

Jotta aine voidaan luokitella ihoa herkistäväksi, on näytössä esitettävä vähintään jotain seuraavista:

a)

lapputestistä positiivisia tuloksia, jotka on yleensä saatu useammalla kuin yhdellä ihotautiklinikalla;

b)

epidemiologisista tutkimuksista tuloksia, joista käy ilmi aineen aiheuttama allerginen kosketusihottuma; tilanteet, joissa suurella osalla altistuneista on tunnusomaisia oireita, on tutkittava erityisen huolellisesti, vaikka tapauksia olisi vähän;

c)

asianmukaisista eläinkokeista positiivisia tuloksia;

d)

kliinisten kokeiden positiiviset tulokset (katso 7 artiklan 3 kohta);

e)

hyvin dokumentoituja allergisen kosketusihottuman tapauksia, joita on saatu yleensä useammalta kuin yhdeltä ihotautiklinikalta.

Ihmisillä saatujen tietojen käyttöä käsitellään 1.1.1.3, 1.1.1.4 ja 1.1.1.5 jaksossa.

3.4.2.2.2.2

Joko ihmisissä tai eläimissä todetut positiiviset vaikutukset oikeuttavat yleensä luokitukseen. Eläinkokeissa saatu näyttö (ks. 3.4.2.2.4 jakso) on tavallisesti paljon luotettavampaa kuin näyttö ihmisen altistumisesta. Kun saatavilla on näyttöä kummastakin lähteestä ja tulokset ovat keskenään ristiriitaisia, kummastakin lähteestä saadun näytön laatu ja luotettavuus on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti luokituksen määrittämiseksi. Kontrolloituja kokeita vapaaehtoisilla ei yleensä tehdä ihmisiltä saadun tiedon tuottamiseksi vaaraluokitusta varten, vaan pikemminkin osana riskinarviointia, jolloin pyritään vahvistamaan sellaisten vaikutusten puuttuminen, jotka näkyvät eläinkokeissa. Positiivisia tuloksia ihmisen ihon herkistymisestä johdetaan tästä syystä yleensä tapausverrokkitutkimuksista tai muista, tarkemmin määrittelemättömistä tutkimuksista. Ihmisillä saatua näyttöä on siksi arvioitava varoen, koska havaittujen tapausten määrä heijastaa aineiden sisäisten ominaisuuksien lisäksi myös muita tapaukseen liittyviä tekijöitä, kuten altistumistilannetta, aineen biologista käytettävyyttä, ihmisten yksilöllistä alttiutta ja toteutettuja varotoimia. Ihmisillä saadulla negatiivisella näytöllä ei tavallisesti saa kumota eläinkokeiden positiivisia tuloksia.

3.4.2.2.2.3

Jos yksikään edellä mainituista kriteereistä ei täyty, ainetta ei tarvitse luokitella ihoa herkistäväksi. Jos kaksi tai useampia seuraavassa mainituista ihon herkistymistä osoittavista indikaattoreista kuitenkin esiintyy yhdessä, voidaan luokituspäätöstä kuitenkin muuttaa, mikä on ratkaistava tapauskohtaisesti:

a)

yksittäiset allergiset kosketusihottumatapaukset;

b)

luotettavuudeltaan riittämättömät epidemiologiset tutkimukset, joissa sattuman, tilastollisen harhan tai sekoittavien tekijöiden mahdollisuutta ei ole pystytty poistamaan riittävän luotettavasti;

c)

käytössä olevien ohjeiden mukaisesti tehtyjen eläinkokeiden tulokset, jotka eivät täytä 3.4.2.2.4.1 jaksossa vahvistettuja positiivisten tulosten kriteerejä mutta jotka ovat riittävän lähellä raja-arvoa, jotta niitä voidaan pitää merkittävinä;

d)

muilla kuin standardimenetelmillä tehdyistä tutkimuksista saadut positiiviset tulokset;

e)

rakenteeltaan hyvin samanlaisella aineella saadut positiiviset tulokset.

3.4.2.2.3   Immunologinen kosketusurtikaria

3.4.2.2.3.1

Jotkin aineet, jotka täyttävät hengitysteitä herkistävien aineiden luokituskriteerit, voivat aiheuttaa myös immunologista kosketusurtikariaa. Tällaisten aineiden luokitusta myös ihoa herkistäviksi on harkittava, samoin sitä, että varoitusetikettiin tai käyttöturvallisuustiedotteeseen lisätään maininta kosketusurtikariasta asianmukaisia varoituksia käyttäen.

3.4.2.2.3.2

Immunologisen kosketusurtikarian oireita aiheuttaville aineille, jotka eivät täytä hengitysteiden herkistävyyden luokituskriteerejä, on harkittava luokitusta ihoa herkistäväksi. Yleisesti tunnustettua eläinkoetta, jonka avulla voitaisiin tunnistaa immunologista kosketusurtikariaa aiheuttavia aineita, ei ole saatavilla. Tämän vuoksi luokitus perustuu tavallisesti samankaltaiseen ihmisillä saatuun näyttöön kuin ihon herkistymistä koskeva näyttö.

3.4.2.2.4   Eläinkokeet

3.4.2.2.4.1

Marsuilla tehdyssä adjuvanttityyppisessä ihon herkistävyyskokeessa saatuja tuloksia pidetään positiivisina, kun vähintään 30 prosentissa koe-eläimistä havaitaan vaste. Marsuilla tehdyssä muussa kuin adjuvanttitestissä saatuja tuloksia pidetään positiivisina, kun vähintään 15 prosentissa koe-eläimistä havaitaan vaste. Kokeissa on käytettävä ihon herkistymistä koskevia testimenetelmiä, jotka on esitetty asetuksen (EY) N:o 1907/2006 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyssä asetuksessa (EY) N:o 440/2008 (testimenetelmiä koskeva asetus), tai muita menetelmiä edellyttäen, että ne on validoitu hyvin ja niiden käyttö on tieteellisesti perusteltua.

3.4.3   Seosten luokituskriteerit

3.4.3.1   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevat tiedot ovat käytettävissä

3.4.3.1.1

Kun on käytettävissä seosta koskevaa luotettavaa ja hyvälaatuista tietoa, joka perustuu ihmisillä saatuun näyttöön tai asianmukaisiin eläinkokeisiin siten kuin aineita koskevissa kriteereissä esitetään, koko seos voidaan luokitella arvioimalla näihin tietoihin perustuva todistusnäyttö. Seosta koskevien tietojen arviointi on tehtävä huolellisesti, jotta käytetty annostus ei olisi sellainen, ettei tuloksista voida tehdä päätelmiä.

3.4.3.2   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevia tietoja ei ole käytettävissä: päättelysäännöt

3.4.3.2.1

Jos itse seosta ei ole testattu herkistävien ominaisuuksien määrittämiseksi, mutta sen yksittäisistä aineosista ja samankaltaisista testatuista seoksista on olemassa riittävästi tietoja, joiden avulla seoksen vaarallisuus voidaan määrittää asianmukaisesti, kyseisiä tietoja on käytettävä 1.1.3 jaksossa vahvistettujen päättelysääntöjen mukaisesti.

3.4.3.3   Seosten luokitus, kun käytettävissä ovat seoksen kaikkia tai ainoastaan joitakin aineosia koskevat tiedot

3.4.3.3.1

Seos on luokiteltava hengitysteitä tai ihoa herkistäväksi, jos vähintään yksi sen aineosista on luokiteltu hengitysteitä tai ihoa herkistäväksi ja kyseinen aineosa esiintyy seoksessa asianmukaisella yleisellä pitoisuusrajalla tai sen ylittävänä pitoisuutena, kuten jäljempänä olevassa kiinteitä aineita/nesteitä ja kaasuja koskevassa taulukossa 3.4.3 esitetään.

3.4.3.3.2

Jotkin herkistäviksi luokitellut aineet voivat taulukossa 3.4.1 vahvistettuja pitoisuuksia alempina pitoisuuksina aiheuttaa vasteen henkilöillä, jotka ovat jo herkistyneet kyseiselle aineelle tai seokselle (ks. taulukkoa 3.4.3 koskeva huomautus 1).

Taulukko 3.4.3

Ihoa tai hengitysteitä herkistäväksi luokiteltujen seosten aineosia koskevat yleiset pitoisuusrajat, jotka aiheuttavat kyseisen seoksen luokituksen

Aineosan luokitus:

Pitoisuus, joka aiheuttaa seoksen luokituksen:

Ihoa herkistävä

Hengitysteitä herkistävä

Kaikki fysikaaliset olomuodot

Kiinteä/nestemäinen

Kaasu

Ihoa herkistävä

≥ 0,1 %

(huomautus 1)

≥ 1,0 %

(huomautus 2)

Hengitysteitä herkistävä

≥ 0,1 %

(huomautus 1)

≥ 0,1 %

(huomautus 1)

≥ 1,0 %

(huomautus 3)

≥ 0,2 %

(huomautus 3)

Huomautus 1:

Tätä pitoisuusrajaa käytetään yleensä sovellettaessa liitteessä II olevan 2.8 jakson erityismerkintävaatimuksia, joilla suojellaan jo herkistyneitä yksilöitä. Seokselle, joka sisältää kyseistä aineosaa tämän raja-arvon ylittävänä pitoisuutena, vaaditaan käyttöturvallisuustiedote.

Huomautus 2:

Tätä pitoisuusrajaa käytetään seoksen luokituksessa ihoa herkistäväksi.

Huomautus 3:

Tätä pitoisuusrajaa käytetään seoksen luokituksessa hengitysteitä herkistäväksi.

3.4.4   Vaaraviestintä

3.4.4.1

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 3.4.4 mukaisesti.

Taulukko 3.4.4

Merkinnät hengitysteiden tai ihon herkistävyydestä

Luokitus

Hengitysteitä herkistävä

Ihoa herkistävä

Kategoria 1

Kategoria 1

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H334: Voi aiheuttaa hengitettynä allergia- tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia

H317: Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion

Turvalauseke ennaltaehkäisystä

P261

P285

P261

P272

P280

Turvalauseke pelastustoimenpiteistä

P304 + P341

P342+ P311

P302 + P352

P333 + P313

P321

P363

Turvalauseke varastoinnista

 

 

Turvalauseke jätteiden käsittelystä

P501

P501

3.5   Sukusolujen perimää vaurioittavat vaikutukset

3.5.1   Määritelmät ja yleiset näkökohdat

3.5.1.1

Mutaatio on solun geneettisen aineksen määrän tai rakenteen pysyvä muutos. Termiä ’mutaatio’ käytetään sekä periytyvistä geneettisistä muutoksista, jotka ilmenevät fenotyyppisinä muutoksina, että niiden perustana olevista DNA:n muutoksista, jos ne tunnetaan (kuten tietyt emäsparien muutokset ja kromosomien translokaatiot). Termiä ’mutageeninen’ (perimää vaurioittava) tai ’mutageeni’ käytetään tekijöistä, jotka aiheuttavat mutaatioiden lisääntymisen solu- ja/tai eliöpopulaatioissa.

3.5.1.2

Yleisempää termiä ’genotoksinen’ (perimälle myrkyllinen, DNA:ta vahingoittava) ja ’genotoksisuus’ käytetään tekijöistä tai prosesseista, jotka muuttavat DNA:n rakennetta, informaatiosisältöä tai segregaatiota, mukaan luettuna tekijät ja prosessit, jotka vaurioittavat DNA:ta häiritsemällä sen normaaleja replikaatioprosesseja (kahdentumista) tai muuttavat replikaatiota (ohimenevästi) muulla kuin fysiologisella tavalla. Genotoksisuutta koskevien testien tuloksia pidetään perimää vaurioittavien vaikutusten indikaattoreina.

3.5.2   Aineiden luokituskriteerit

3.5.2.1

Tämä vaaraluokka koskee pääasiassa aineita, jotka voivat aiheuttaa jälkeläisiin siirtyviä ihmisen sukusolujen mutaatioita. Luokiteltaessa aineita ja seoksia tähän vaaraluokkaan otetaan huomioon tulokset myös mutageenisuus-/genotoksisuustesteistä in vitro ja nisäkkäiden somaattisilla ja sukusoluilla tehtävistä testeistä in vivo.

3.5.2.2

Aineet luokitellaan yhteen perimän vaurioitumiseen liittyvästä kahdesta kategoriasta taulukon 3.5.1 mukaisesti.

Taulukko 3.5.1

Sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaarakategoriat

Kategoriat

Kriteerit

KATEGORIA 1:

Aineet, joiden tiedetään aiheuttavan periytyviä mutaatioita tai joihin olisi suhtauduttava niin kuin ne aiheuttaisivat periytyviä mutaatioita ihmisen sukusoluissa.

Aineet, joiden tiedetään aiheuttavan periytyviä mutaatioita ihmisen sukusoluissa.

Kategoria 1A:

Luokitus kategoriaan 1A perustuu ihmisillä tehdyistä epidemiologisista tutkimuksista saatuun positiiviseen näyttöön.

Aineet, joihin olisi suhtauduttava niin kuin ne aiheuttaisivat periytyviä mutaatioita ihmisen sukusoluissa.

Kategoria 1B:

Luokitus kategoriaan 1B perustuu seuraavanlaiseen näyttöön:

positiivinen tulos tai tulokset in vivo -testeistä, jotka osoittavat periytyviä mutageenisia vaikutuksia nisäkkäiden sukusoluissa; tai

positiivinen tulos tai tulokset in vivo -testeistä, jotka osoittavat mutageenisia vaikutuksia nisäkkäiden somaattisissa soluissa, yhdistettynä jonkinlaiseen näyttöön siitä, että aine voi mahdollisesti aiheuttaa mutaatioita sukusoluissa. Tällaista luokitusta tukevaa näyttöä on mahdollista saada esimerkiksi sukusolujen mutageenisuus-/genotoksisuustesteistä in vivo tai osoittamalla aineen tai sen aineenvaihduntatuotteiden kyky reagoida sukusolujen geneettisen aineksen kanssa; tai

positiiviset testitulokset, jotka osoittavat perimää vaurioittavia vaikutuksia ihmisen sukusoluissa mutta eivät niiden siirtymistä jälkeläisiin; esimerkiksi aneuploidian lisääntyminen altistuneiden ihmisten siittiösoluissa.

KATEGORIA 2:

Aineet, joiden epäillään olevan ihmiselle vahingollisia, koska ne voivat mahdollisesti aiheuttaa ihmisen sukusoluissa periytyviä mutaatioita.

Luokitus kategoriaan 2 perustuu seuraavaan:

positiivinen näyttö nisäkkäillä tehdyistä kokeista ja/tai joissain tapauksissa in vitro -testeistä:

nisäkkäiden somaattisten solujen mutageenisuustestit in vivo;

muut somaattisten solujen genotoksisuustestit in vivo, joiden tukena ovat positiiviset tulokset in vitro -mutageenisuustesteistä.

Huomautus: Kun on kyseessä aine, jolla saadaan positiivinen tulos nisäkkäiden soluilla tehdyissä mutageenisuustesteissä in vitro ja jonka kemiallinen rakenne-aktiivisuussuhde on samankaltainen kuin tunnetuilla sukusolujen perimää vaurioittavilla aineilla, ainetta on harkittava luokiteltavaksi sukusolujen perimää vaurioittavaksi, kategoria 2.

3.5.2.3   Sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden luokitusta koskevia erityisnäkökohtia

3.5.2.3.1

Luokitusta varten tarkastellaan sellaisista kokeista saatuja tuloksia, joilla määritetään mutageenisia ja/tai genotoksisia vaikutuksia altistettujen eläinten suku- ja/tai somaattisissa soluissa. Lisäksi on otettava huomioon in vitro -testeissä määritetyt mutageeniset ja/tai genotoksiset vaikutukset.

3.5.2.3.2

Järjestelmä perustuu vaaraominaisuuksiin, ja aineet luokitellaan niiden sisäisen, sukusolujen mutaatioita aiheuttavan vaikutuksen perusteella. Tästä syystä sitä ei ole tarkoitettu aineiden (kvantitatiiviseen) riskinarviointiin.

3.5.2.3.3

Ihmisen sukusoluihin kohdistuvia periytyviä vaikutuksia koskeva luokitus perustuu huolellisesti tehtyihin ja riittävästi validoituihin testeihin, jotka ovat mieluimmin siinä muodossa kuin ne on esitetty asetuksen (EY) N:o 1907/2006 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyssä asetuksessa (EY) N:o 440/2008 (testimenetelmiä koskeva asetus) ja jotka ovat seuraavissa kohdissa lueteltujen kaltaisia. Testituloksia tarkastellaan asiantuntija-arviona, ja luokitusta varten on otettava huomioon kaikki käytettävissä oleva näyttö.

3.5.2.3.4

In vivo -testit, jotka osoittavat periytyviä sukusoluihin kohdistuvia mutageenisia vaikutuksia, kuten:

dominanttiletaalimutaatiotesti jyrsijöillä;

periytyvien translokaatioiden testi hiirillä.

3.5.2.3.5

Somaattisten solujen mutageenisuustestit in vivo, kuten:

nisäkkäiden luuydinkromosomiaberratiotesti;

Spot-testi hiirellä (hiiren turkin väritäplätesti);

nisäkkäiden erytrosyyttimikrotumatesti.

3.5.2.3.6

Sukusolujen mutageenisuus/genotoksisuustestit, kuten:

a)

mutageenisuustestit:

nisäkkäiden spermatogonioiden kromosomiaberratiotesti

spermatidimikrotumatesti

b)

genotoksisuustestit:

spermatogonioiden sisarkromatidinvaihdosanalyysi;

kivessolujen DNA:n korjausaktiivisuustesti (USD).

3.5.2.3.7

Somaattisten solujen genotoksisuustestit, kuten:

Maksan DNA:n korjausaktiivisuustesti (USD) in vivo;

nisäkkäiden luuytimen sisarkormatidinvaihdokset (SCE).

3.5.2.3.8

Mutageenisuustestit in vitro, kuten:

nisäkkäiden kromosomiaberratiotesti in vitro;

geenimutaatiotesti nisäkässoluilla in vitro;

bakteereilla tehtävät takaisinmutaatiotestit.

3.5.2.3.9

Yksittäisten aineiden luokituksen on perustuttava asiantuntija-arvioon (ks. 1.1.1 jakso), jonka pohjana on kaikki käytettävissä oleva todistusnäyttö. Kun yksittäistä huolellisesti tehtyä testiä käytetään luokituksen perustana, testistä on saatava selkeä ja kiistatta positiivinen tulos. Jos uusia hyvin validoituja testejä tulee esiin, myös niitä voidaan käyttää kokonaistodistusnäyttöä tarkasteltaessa. Lisäksi on syytä ottaa huomioon ainetta koskevassa tutkimuksessa käytetyn altistusreitin merkitys verrattuna ihmisen altistumisreittiin.

3.5.3   Seosten luokituskriteerit

3.5.3.1   Seosten luokitus, kun käytettävissä ovat seoksen kaikkia tai ainoastaan joitakin aineosia koskevat tiedot

3.5.3.1.1

Seos on luokiteltava perimää vaurioittavaksi, kun vähintään yksi sen aineosista on luokiteltu perimää vaurioittavaksi, kategoria 1A, kategoria 1B tai kategoria 2, ja sen pitoisuus seoksessa on yhtä suuri tai suurempi kuin taulukossa 3.5.2 kategorialle 1A, kategorialle 1B tai kategorialle 2 esitetty yleinen pitoisuusraja.

Taulukko 3.5.2

Sukusolujen perimää vaurioittaviksi luokiteltujen seosten aineosia koskevat yleiset pitoisuusrajat, jotka aiheuttavat kyseisen seoksen luokituksen

 

Pitoisuusrajat, jotka aiheuttavat seoksen luokituksen:

Aineosan luokitus:

Perimää vaurioittava, kategoria 1A

Perimää vaurioittava, kategoria 1B

Perimää vaurioittava, kategoria 2

Perimää vaurioittava, kategoria 1A

≥ 0,1 %

Perimää vaurioittava, kategoria 1B

≥ 0,1 %

Perimää vaurioittava, kategoria 2

≥ 1,0 %

Huomautus:

Edellä olevassa taulukossa annettuja pitoisuusrajoja sovelletaan kiinteisiin aineisiin ja nesteisiin (painoprosentteina) ja kaasuihin (tilavuusprosentteina).

3.5.3.2   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevat tiedot ovat käytettävissä

3.5.3.2.1

Seosten luokitus perustuu saatavana oleviin testituloksiin seosten yksittäisistä ainesosista, käyttäen pitoisuusrajoja ainesosille, jotka on luokiteltu sukusolujen perimää vaurioittaviksi. Tapauskohtaisesti luokituksessa voidaan käyttää seosta koskevia testituloksia, kun niistä käy ilmi vaikutuksia, joita ei ole voitu todeta yksittäisiin aineosiin perustuvasta arvioinnista. Näissä tapauksissa on osoitettava, että testitulokset koko seoksesta ovat kiistattomia, kun sukusolujen perimävaurioita koskevissa testijärjestelmissä otetaan huomioon annostus ja muut tekijät, kuten kesto, havainnot, testijärjestelmien herkkyys ja tilastollinen analyysi. Riittävä luokitusta koskeva dokumentointi on säilytettävä ja annettava pyynnöstä tarkasteltavaksi.

3.5.3.3   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevia tietoja ei ole käytettävissä: päättelysäännöt

3.5.3.3.1

Jos itse seosta ei ole testattu sukusolujen perimävauriovaaran määrittämiseksi, mutta sen yksittäisistä aineosista ja samankaltaisista testatuista seoksista on olemassa riittävästi tietoja (3.5.3.2.1 jakson mukaisesti), joiden avulla seoksen vaarallisuus voidaan määrittää asianmukaisesti, kyseisiä tietoja on käytettävä 1.1.3 jaksossa vahvistettujen, sovellettavissa olevien päättelysääntöjen mukaisesti.

3.5.4   Vaaraviestintä

3.5.4.1

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 3.5.3 mukaisesti.

Taulukko 3.5.3

Sukusolujen perimää vaurioittavia vaikutuksia koskevat merkinnät

Luokitus

Kategoria 1A tai kategoria 1B

Kategoria 2

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H340: Saattaa aiheuttaa perimävaurioita (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta)

H341: Epäillään aiheuttavan perimävaurioita (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta)

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P201

P202

P281

P201

P202

P281

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P308 + P313

P308 + P313

Turvalauseke

varastoinnista

P405

P405

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

P501

P501

3.5.5   Luokitusta koskevia muita näkökohtia

On enenevästi hyväksyttyä, että kemiallisesti aiheutettuun kasvainten muodostumiseen ihmisillä ja eläimillä liittyy geneettisiä muutoksia esimerkiksi somaattisten solujen proto-onkogeeneissä ja/tai kasvainten muodostumista rajoittavissa geeneissä (tumour suppresser genes). Sen vuoksi aineiden mutageenisten ominaisuuksien osoittamisella nisäkkäiden somaattisissa soluissa ja/tai sukusoluissa in vivo voi olla vaikutusta näiden aineiden mahdolliseen luokitukseen syöpää aiheuttaviksi (katso myös 3.6 jakso Syöpää aiheuttavat vaikutukset, 3.6.2.2.6 jakso).

3.6   Syöpää aiheuttavat vaikutukset

3.6.1   Määritelmä

3.6.1.1

Syöpää aiheuttavalla aineella tai seoksella (karsinogeeni) tarkoitetaan ainetta tai aineiden seosta, joka aiheuttaa syöpää tai lisää sen ilmaantuvuutta. Aineiden, jotka ovat huolellisesti tehdyissä eläinkokeissa aiheuttaneet hyvänlaatuisia ja pahanlaatuisia kasvaimia, oletetaan tai epäillään aiheuttavan syöpää myös ihmisessä, ellei ole selvää näyttöä siitä, että kyseinen kasvainten muodostumismekanismi on merkityksetön ihmiselle.

3.6.2   Aineiden luokituskriteerit

3.6.2.1

Syöpää aiheuttavat aineet luokitellaan yhteen kahdesta kategoriasta näytön vahvuuden ja muiden näkökohtien perusteella (koko todistusnäyttö). Joissakin tapauksissa voi olla perusteltua tehdä luokitus altistumisreitin mukaisesti, jos voidaan kiistatta osoittaa, että vaara ei voi aiheutua muun altistumisreitin kautta.

Taulukko 3.6.1

Syöpää aiheuttavien aineiden vaarakategoriat

Kategoriat

Kriteerit

KATEGORIA 1:

Aineet, joiden tiedetään tai oletetaan aiheuttavan syöpää ihmiselle

Aine luokitellaan syöpää aiheuttavaksi kategoriaan 1 epidemiologisten ja/tai eläinkokeiden tulosten perusteella. Aine voidaan jakaa edelleen

Kategoria 1A:

kategoriaan1A, johon kuuluvien aineiden tiedetään aiheuttavan syöpävaaraa ihmisille; luokitus perustuu lähinnä ihmisillä saatuun näyttöön, tai

Kategoria 1B:

kategoriaan 1B, johon kuuluvien aineiden oletetaan aiheuttavan ihmiselle syöpävaaran; luokitus perustuu lähinnä eläimillä saatuun näyttöön.

 

Luokitus kategoriaan 1A ja 1B perustuu näytön vahvuuteen sekä muihin näkökohtiin (ks. 3.6.2.2 jakso). Tällaista näyttöä voidaan saada joko

ihmisiin kohdistuneista tutkimuksista, joissa osoitetaan syy-yhteys ihmisten aineelle altistumisen ja syövän kehittymisen välillä (tunnettu ihmiselle syöpää aiheuttava aine); tai

eläinkokeista, jotka osoittavat riittävän (15) selvästi aineen aiheuttavan syöpää eläimille (oletettavasti ihmiselle syöpää aiheuttava aine).

 

Lisäksi tieteellinen arviointi voi tapauskohtaisesti oikeuttaa luokituksen oletetusti ihmiselle syöpää aiheuttavaksi sellaisten tutkimusten perusteella, joista on saatu rajallista karsinogeenisuusnäyttöä ihmisellä, yhdistettynä rajalliseen karsinogeenisuusnäyttöön koe-eläimillä.

KATEGORIA 2:

Aineet, joiden epäillään aiheuttavan syöpää ihmiselle

Aine luokitellaan kategoriaan 2 ihmisillä ja/tai eläimillä saadun sellaisen näytön perusteella, joka ei ole riittävän vakuuttavaa aineen luokittelemiseksi kategoriaan 1A tai 1B, sekä näytön vahvuuden ja muiden näkökohtien perusteella (ks. 3.6.2.2 jakso). Tällaista näyttöä voidaan saada joko ihmisiä koskevissa tutkimuksissa saadusta rajallisesta (15) karsinogeenisuusnäytöstä tai eläinkokeissa saadusta rajallisesta karsinogeenisuusnäytöstä.

3.6.2.2   Syöpää aiheuttavien aineiden luokitusta koskevia erityisnäkökohtia

3.6.2.2.1

Luokitus syöpää aiheuttavaksi aineeksi tehdään luotettavilla ja hyväksyttävillä kokeilla saadun näytön perusteella, ja luokitus on tarkoitettu aineille, jotka voivat sisäisten ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa syöpää. Arviointien on perustuttava kaikkeen saatavissa olevaan tietoon, vertaisarvioituihin julkaistuihin tutkimuksiin ja muihin hyväksyttäviin tietoihin.

3.6.2.2.2

Aineen luokitus syöpää aiheuttavaksi on menettely, joka sisältää kaksi toisiinsa liittyvää arviointia: näytön vahvuuden arvioinnin ja kaikkien muiden relevanttien tietojen tarkastelun ihmiselle syöpävaaran aiheuttavien aineiden sijoittamiseksi vaarakategorioihin.

3.6.2.2.3

Näytön vahvuuteen kuuluu ihmisillä ja eläimillä tehdyissä tutkimuksissa todettujen kasvainten lukumäärän ja niiden tilastollisen merkitsevyyden määrittäminen. Riittävä ihmisillä saatu näyttö osoittaa, että ihmisen altistumisen ja syövän kehittymisen välillä on syy-yhteys, kun taas eläimillä saatu riittävä näyttö osoittaa, että aineen ja kasvainten lisääntymisen välillä on syy-yhteys. Rajallinen näyttö ihmisellä edellyttää altistumisen ja syövän välistä positiivista yhteyttä, mutta varsinaista syy-yhteyttä ei kuitenkaan voida osoittaa. Rajallinen näyttö eläimissä edellyttää tuloksia, jotka viittaavat syöpää aiheuttavaan vaikutukseen, mutta ovat riittämättömiä arvioinnin kannalta. Tässä on käytetty käsitteitä ”riittävä” (”sufficient”) ja ”rajallinen” (”limited”), jotka Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on määritellyt seuraavasti:

a)

Syöpää aiheuttavat vaikutukset ihmisessä

Syöpää aiheuttaviin vaikutuksiin liittyvä näyttö ihmisillä tehdyistä kokeista luokitellaan jompaankumpaan seuraavista luokista:

Riittävä näyttö syöpää aiheuttavista vaikutuksista: on vahvistettu syy-yhteys kemikaaleille altistumisen ja ihmisen syövän välillä. On siis havaittu positiivinen suhde altistumisen ja syövän välillä kokeissa, joissa sattuman, tilastollisen harhan ja sekoittavien tekijöiden mahdollisuus on pystytty sulkemaan pois kohtuullisen luotettavasti.

Rajallinen näyttö syöpää aiheuttavista vaikutuksista: Kemikaalille altistumisen ja syövän välillä on havaittu positiivinen yhteys, jossa syy-yhteystulkintaa pidetään uskottavana, mutta sattuman, tilastollisen harhan tai sekoittavien tekijöiden mahdollisuutta ei ole pystytty sulkemaan pois kohtuullisen luotettavasti.

b)

Syöpää aiheuttavat vaikutukset koe-eläimissä

Syöpää aiheuttavat vaikutukset koe-eläimissä voidaan arvioida käyttämällä perinteisiä biotestejä, biotestejä, joissa käytetään geneettisesti muunneltuja eläimiä, ja muita in vivo -biotestejä, joissa keskitytään syövän synnyn yhteen tai useampaan kriittiseen vaiheeseen. Tulosten puuttuessa perinteisistä pitkäaikaisista biotesteistä tai testeistä, joiden tutkittava ominaisuus on neoplasia, johdonmukaiset positiiviset tulokset useista malleista, joissa käsitellään useita vaiheita syövän syntymisen monivaiheisessa prosessissa, olisi otettava huomioon arvioitaessa näytön astetta syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta koe-eläimillä. Syöpää koe-eläimillä aiheuttavien vaikutusten kannalta merkityksellinen näyttö luokitellaan jompaankumpaan seuraavista luokista:

Riittävä näyttö syöpää aiheuttavista vaikutuksista: on vahvistettu syy-yhteys kemikaalin ja pahanlaatuisten kasvaimien tai hyvän- ja pahanlaatuisten kasvaimien asianmukaisen yhdistelmän lisääntyneen esiintymisen välillä a) kahdella tai useammalla eläinlajilla tai b) kahdessa tai useammassa yhdellä lajilla tehdyssä riippumattomassa kokeessa, jotka on toteutettu eri aikaan tai eri laboratorioissa taikka erilaisia testiohjeita noudattaen. Riittävän näytön voi tarjota myös kasvaimien lisääntynyt esiintyminen yhden lajin molemmilla sukupuolilla huolellisesti tehdyssä kokeessa, ihanteellisessa tapauksessa hyviä laboratoriokäytäntöjä noudattaen. Yhden, yhdellä lajilla ja sukupuolella tehdyn kokeen voidaan katsoa tarjoavan riittävän näytön syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta, jos pahanlaatuisten kasvaimien esiintymistiheys, sijainti, tyyppi tai ikä niiden ilmentyessä on poikkeuksellinen tai jos kasvaimia havaitaan voimakkaina monissa elimissä.

Rajallinen näyttö syöpää aiheuttavista vaikutuksista: tulokset viittaavat syöpää aiheuttavaan vaikutukseen, mutta niiden rajallisuuden vuoksi lopullista arvioota ei voida tehdä, koska esimerkiksi a) näyttö syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta rajoittuu yhteen kokeeseen, b) on avoimia kysymyksiä kokeiden suunnittelun, toimittamisen tai tulkitsemisen riittävyydestä, c) kemikaali lisää ainoastaan hyvänlaatuisten kasvaimien esiintymistä tai vaurioita, joilla on epävarma neoplastinen potentiaali, tai d) näyttö syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta rajoittuu kokeisiin, joista käy ilmi vain edistävä vaikutus (promoottori) suppealla kudosten tai elinten alueella.

3.6.2.2.4

Muut näkökohdat (osana todistusnäytön arviointia, ks. 1.1.1 jakso). Syöpää aiheuttavia vaikutuksia koskevan näytön vahvuuden arvioinnin lisäksi on tarkasteltava muita tekijöitä, jotka vaikuttavat yleiseen todennäköisyyteen, että aine saattaa aiheuttaa ihmiselle syöpää. Todistusvoiman arviointiin vaikuttavia tekijöitä on hyvin paljon, mutta tässä yhteydessä tarkastellaan niistä tärkeimpiä.

3.6.2.2.5

Tekijöitä voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, lisäävätkö vai vähentävätkö ne ihmiselle aiheutuvaa syöpäsairauden vaaraa. Kunkin tekijän suhteellinen painotus riippuu näytön määrästä ja johdonmukaisuudesta. Yleensä syöpävaarasta aiheutuvan huolentason alentamiseen vaaditaan täydellisempiä tietoja kuin sen nostamiseen. Olisi käytettävä muita näkökohtia arvioitaessa havaittuja kasvaimia ja muita tekijöitä tapauskohtaisesti.

3.6.2.2.6

Vaaran tasoa arvioitaessa voidaan tarkastella joitain seuraavista tärkeistä tekijöistä:

a)

kasvaintyyppi ja taustaesiintyvyys;

b)

monessa elimessä esiintyvät vasteet;

c)

vaurioiden kehittyminen pahanlaatuisiksi;

d)

lyhentynyt altistumisen ja kasvainten kehittymisen välinen aika (latenssiaika).

e)

esiintyykö vasteita vain toisella sukupuolella vai molemmilla;

f)

esiintyykö vasteita yhdessä vai useassa lajissa;

g)

rakenteellinen samankaltaisuus verrattuna aineisiin, joiden syöpää aiheuttavista vaikutuksista on painavaa näyttöä;

h)

altistumisreitit;

i)

imeytymisen, elimistöön jakautumisen, aineenvaihdunnan ja erityksen vertailu koe-eläinten ja ihmisen välillä;

j)

testiannosten liiallisen myrkyllisyyden mahdollisesti aiheuttamat häiriövaikutukset;

k)

vaikutustapa ja sen merkitys ihmiselle, esimerkiksi solumyrkyllisyys, johon liittyy kasvun kiihtyminen, solujen jakautumisen kiihtyminen, immuunivasteen heikentyminen ja perimän vaurioituminen.

Perimää vaurioittavat vaikutukset: on selvää, että perimään liittyvillä ilmiöillä on keskeinen asema syövän yleisessä kehityksessä. Näin ollen näyttö aineen perimää vaurioittavista vaikutuksista in vivo saattaa olla osoituksena myös syöpää aiheuttavista vaikutuksista.

3.6.2.2.7

Aine, jonka syöpää aiheuttavia vaikutuksia ei ole testattu, voidaan tietyissä tapauksissa luokitella kategoriaan 1A, kategoriaan 1B tai kategoriaan 2 sellaisten kasvaimia koskevien tietojen perusteella, jotka koskevat rakenteeltaan samankaltaisia aineita, jos muiden tärkeiden tekijöiden kuten yleisten merkityksellisten aineenvaihduntatuotteiden muodostumisen tarkastelu tukee luokitusta, esimerkkinä bentsidiinin sukuiset väriaineet.

3.6.2.2.8

Luokituksessa on otettava huomioon, imeytyykö aine tietyn altistumisreitin (tiettyjen altistumisreittien) kautta, onko testatuilla altistumisreiteillä paikallisia kasvaimia vain altistuskohdassa ja osoittavatko muilla altistumisreiteillä tehdyt asianmukaiset kokeet, että kasvaimia ei esiinny.

3.6.2.2.9

Luokituspäätöstä tehtäessä on tärkeää ottaa huomioon aineiden kaikki fysikaalis-kemialliset, toksikokineettiset ja toksikodynaamiset ominaisuudet sekä kaikki samankaltaisia aineita koskevat relevantit tiedot, kuten rakenne-aktiivisuussuhde.

3.6.3   Seosten luokituskriteerit

3.6.3.1   Seosten luokitus, kun käytettävissä ovat seoksen kaikkia tai ainoastaan joitakin aineosia koskevat tiedot

3.6.3.1.1

Seos luokitellaan syöpää aiheuttavaksi, kun vähintään yksi sen aineosista on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi, kategoria 1A, kategoria 1B tai kategoria 2, ja sen pitoisuus seoksessa on yhtä suuri tai suurempi kuin taulukossa 3.6.2 kategorialle 1A, kategorialle 1B tai kategorialle 2 esitetty yleinen pitoisuusraja.

Taulukko 3.6.2

Syöpää aiheuttavaksi luokiteltujen seosten aineosia koskevat yleiset pitoisuusrajat, jotka aiheuttavat kyseisen seoksen luokituksen

Aineosan luokitus:

Yleiset pitoisuusrajat, jotka aiheuttavat seoksen luokituksen:

Syöpää aiheuttava, kategoria 1A

Syöpää aiheuttava, kategoria 1B

Syöpää aiheuttava, kategoria 2

Syöpää aiheuttava, kategoria 1A

≥ 0,1 %

Syöpää aiheuttava, kategoria 1B

≥ 0,1 %

Syöpää aiheuttava, kategoria 2

≥ 1,0 % [Huom. 1]

Huomautus:

Edellä olevassa taulukossa annettuja pitoisuusrajoja sovelletaan kiinteisiin aineisiin ja nesteisiin (painoprosentteina) ja kaasuihin (tilavuusprosentteina).

Huomautus 1:

Jos seoksen aineosana on syöpää aiheuttavaa kategoriaan 2 luokiteltua ainetta vähintään 0,1 prosentin pitoisuutena, seoksesta on oltava pyynnöstä saatavilla käyttöturvallisuustiedote.

3.6.3.2   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevat tiedot ovat käytettävissä

3.6.3.2.1

Seosten luokitus perustuu saatavana oleviin testituloksiin seosten yksittäisistä ainesosista, käyttäen pitoisuusrajoja ainesosille, jotka on luokiteltu syöpää aiheuttaviksi. Tapauskohtaisesti luokituksessa voidaan käyttää seosta koskevia testituloksia, kun niistä käy ilmi vaikutuksia, joita ei ole voitu todeta yksittäisiin aineosiin perustuvasta arvioinnista. Näissä tapauksissa on osoitettava, että testitulokset koko seoksesta ovat kiistattomia, kun syöpää aiheuttavia vaikutuksia koskevissa testijärjestelmissä otetaan huomioon annostus ja muut tekijät, kuten kesto, havainnot, testijärjestelmien herkkyys ja tilastollinen analyysi. Riittävä luokitusta koskeva dokumentointi on säilytettävä ja annettava pyynnöstä tarkasteltavaksi.

3.6.3.3   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevia tietoja ei ole käytettävissä: päättelysäännöt

3.6.3.3.1

Jos itse seosta ei ole testattu syöpää aiheuttavan vaaran määrittämiseksi, mutta sen yksittäisistä aineosista ja samankaltaisista testatuista seoksista on olemassa riittävästi tietoja (3.6.3.2.1 jakson mukaisesti), joiden avulla seoksen vaarallisuus voidaan määrittää asianmukaisesti, kyseisiä tietoja on käytettävä 1.1.3 jaksossa vahvistettujen, sovellettavissa olevien päättelysääntöjen mukaisesti.

3.6.4   Vaaraviestintä

3.6.4.1

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 3.6.3 mukaisesti.

Taulukko 3.6.3

Syöpää aiheuttavia vaikutuksia koskevat merkinnät

Luokitus

Kategoria 1A tai kategoria 1B

Kategoria 2

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H350: Saattaa aiheuttaa syöpää (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta)

H351: Epäillään aiheuttavan syöpää (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta)

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

P201

P202

P281

P201

P202

P281

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P308 + P313

P308 + P313

Turvalauseke

varastoinnista

P405

P405

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

P501

P501

3.7   Lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset

3.7.1   Määritelmät ja yleiset näkökohdat

3.7.1.1

Lisääntymiselle vaarallisiin vaikutuksiin kuuluvat haitalliset vaikutukset aikuisten miesten ja naisten sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen sekä jälkeläisten kehityshäiriöt. Seuraavassa annetut määritelmät on mukautettu alustavista määritelmistä, joista on sovittu IPCS/EHC:n (International Programme on Chemical Safety Environmental Health Criteria) asiakirjassa nro 225 ”Principles for Evaluating Health Risks to Reproduction Associated with Exposure to Chemicals”. Luokitukseen liittyviä jälkeläisissä esiintyviä periytyviä vaikutuksia käsitellään sukusolujen perimävaurioita koskevassa 3.5 jaksossa, koska tässä luokitusjärjestelmässä katsotaan aiheelliseksi tarkastella kyseisiä vaikutuksia erillisessä sukusolujen perimävaurioita koskevassa vaaraluokassa.

Tässä luokitusjärjestelmässä lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset jaetaan kahteen pääryhmään:

a)

haitalliset vaikutukset sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen;

b)

haitalliset vaikutukset jälkeläisten kehitykseen.

Joitain lisääntymiselle vaarallisia vaikutuksia ei voi selkeästi osoittaa sukupuolitoimintoja ja hedelmällisyyttä heikentävään eikä kehityshäiriöitä aiheuttavaan ryhmään. Aineet, joilla on tällaisia ominaisuuksia, tai näitä aineita sisältävät seokset on joka tapauksessa luokiteltava lisääntymiselle vaarallisiksi.

3.7.1.2

Lisääntymiselle vaarallisia vaikutuksia koskeva vaaraluokka on luokitustarkoituksessa jaoteltu seuraavasti:

haitalliset vaikutukset

sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen, tai

kehitykseen;

vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset.

3.7.1.3   Haitalliset vaikutukset sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen

Kaikki aineiden vaikutukset, jotka saattavat heikentää sukupuolitoimintoja ja hedelmällisyyttä. Tällaisiin vaikutuksiin kuuluvat muun muassa muutokset naisen ja miehen lisääntymiselimissä, haitalliset vaikutukset puberteetin alkamiseen, sukusolujen tuotantoon ja kuljetukseen sukuelimissä, lisääntymiskierron säännöllisyyteen, sukupuolikäyttäytymiseen, hedelmällisyyteen, synnytykseen, raskauden kulkuun ja ennenaikaiseen lisääntymiskyvyn hiipumiseen, tai muutokset muissa toiminnoissa, jotka ovat riippuvaisia lisääntymiselimistön normaalista toiminnasta.

3.7.1.4   Haitalliset vaikutukset jälkeläisten kehitykseen

Haitalliset vaikutukset kehitykseen sisältävät ilmauksen laajimmassa merkityksessä kaikki vaikutukset, jotka haittaavat jälkeläisen normaalia kehitystä sekä ennen syntymää että sen jälkeen ja jotka aiheutuvat kumman tahansa vanhemman altistumisesta ennen hedelmöitystä tai kehittyvän jälkeläisen altistumisesta ennen syntymää tai sen jälkeen aina sukukypsyyden saavuttamiseen saakka. Luokituksella kehityshäiriöitä aiheuttavaksi on kuitenkin ensisijaisena tarkoituksena varoittaa raskaana olevia naisia ja hedelmällisessä iässä olevia miehiä ja naisia kyseisestä vaarasta. Kehityshäiriöitä aiheuttavilla vaikutuksilla tarkoitetaan siksi lähinnä luokitukseen liittyvistä käytännöllisistä syistä haitallisia vaikutuksia raskauden aikana, tai vanhempien altistumisesta johtuvia haitallisia vaikutuksia. Tällaiset vaikutukset voivat ilmetä milloin tahansa yksilön eliniän aikana. Kehityshäiriöiden tärkeimmät ilmenemismuodot ovat 1) kehittyvän yksilön kuolema, 2) rakenteelliset epämuodostumat, 3) poikkeava kasvu sekä 4) toiminnalliset häiriöt.

3.7.1.5

Myös haitalliset vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat haitalliset vaikutukset kuuluvat lisääntymiselle vaarallisiin ominaisuuksiin, mutta luokitustarkoituksessa näitä vaikutuksia käsitellään erikseen (ks. taulukko 3.7.1 (b)). Tämä johtuu siitä, että on suotavaa voida luokitella aineita erityisesti imetykseen kohdistuvien haitallisten vaikutusten perusteella, jotta imettäviä äitejä voidaan erityisesti varoittaa tästä vaarasta.

3.7.2   Aineiden luokituskriteerit

3.7.2.1   Vaarakategoriat

3.7.2.1.1

Aineet luokitellaan yhteen lisääntymiselle vaarallisia vaikutuksia koskevasta kahdesta kategoriasta. Kussakin kategoriassa sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen kohdistuvia vaikutuksia sekä kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan erillisinä. Lisäksi imetykseen liittyvät vaikutukset muodostavat tässä erillisen vaarakategorian.

Taulukko 3.7.1 (a)

Lisääntymiselle vaarallisten aineiden vaarakategoriat

Kategoriat

Kriteerit

KATEGORIA 1

Aineet, joiden tiedetään tai oletetaan olevan ihmisen lisääntymiselle vaarallisia

Aineet luokitellaan lisääntymiselle vaarallisiksi kategoriaan 1 kuuluviksi aineiksi, jos niiden tiedetään aiheuttaneen haitallisia vaikutuksia ihmisen sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen tai ihmisen kehityksen häiriöitä tai jos on eläinkokeista saatua näyttöä ja mahdollisesti myös muuta sitä täydentävää tietoa, jonka perusteella voidaan hyvällä syyllä olettaa, että aine saattaa haitata ihmisen lisääntymistä. Aineen luokitus voidaan jakaa edelleen sillä perusteella, onko luokituksessa käytetty näyttö ensisijaisesti peräisin ihmisillä saaduista tiedoista (kategoria 1A) vai eläinkokeista (kategoria 1B).

Kategoria 1A

Aineet, joiden tiedetään olevan ihmisen lisääntymiselle vaarallisia

Aineen luokitus kategoriaan 1A perustuu pääasiassa ihmisillä saatuun näyttöön.

Kategoria 1B

Aineet, joiden oletetaan olevan ihmisen lisääntymiselle vaarallisia

Aineen luokitus kategoriaan 1B perustuu pääasiassa eläimillä saatuun näyttöön. Tiedoista on saatava selvää näyttöä haitallisista vaikutuksista sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen tai yksilönkehitykseen, kun muita myrkkyvaikutuksia ei ole todettu, tai jos tällaiset haitalliset vaikutukset esiintyvät yhdessä muiden myrkkyvaikutusten kanssa siten, että lisääntymiselle haitallista vaikutusta ei voida pitää muiden myrkyllisten vaikutusten toissijaisena epäspesifisenä seurauksena. Jos mekanistisiin seikkoihin liittyvät tiedot antavat aihetta epäillä vaikutuksen merkitystä ihmiselle, luokitus kategoriaan 2 saattaa kuitenkin olla asianmukaisempi.

KATEGORIA 2

Aineet, joiden epäillään olevan ihmisen lisääntymiselle vaarallisia

Aineet luokitellaan lisääntymiselle vaarallisiksi kategoriaan 2 kuuluviksi aineiksi, jos on jonkinlaista ihmisillä tai eläimillä saatua näyttöä ja mahdollisesti myös muuta sitä täydentävää tietoa aineen haitallisista vaikutuksista sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen tai yksilönkehitykseen ja jos näyttö ei ole riittävän vakuuttavaa aineen luokittelemiseksi kategoriaan 1. Jos tutkimuksen laadussa ilmenevät puutteet alentavat näytön vakuuttavuutta, kategoria 2 saattaisi olla asianmukaisempi luokitus.

Lisääntymiselle haitallisten vaikutusten lisäksi muita myrkkyvaikutuksia ei ole havaittu, tai jos tällaiset haitalliset vaikutukset esiintyvät yhdessä muiden myrkkyvaikutusten kanssa siten, että lisääntymiselle haitallista vaikutusta ei voida pitää muiden myrkyllisten vaikutusten toissijaisena epäspesifisenä seurauksena.

Taulukko 3.7.1 (b)

Imetykseen liittyviä vaikutuksia koskeva vaarakategoria

VAIKUTUKSET IMETYKSEEN TAI IMETYKSEN KAUTTA AIHEUTUVAT VAIKUTUKSET

Vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset osoitetaan yhteen omaan kategoriaansa. On selvää, että monista aineista ei tiedetä, onko niillä imetyksen kautta mahdollisesti haitallisia vaikutuksia jälkeläisiin. Aineet, jotka imeytyvät naisen elimistöön ja joiden on osoitettu vaikuttavan imetykseen tai joita voi joutua rintamaitoon (myös aineenvaihduntatuotteina) riittävän suurina määrinä voidakseen aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa olevalle lapselle, on kuitenkin luokiteltava ja merkittävä tämän rintaruokittuihin lapsiin kohdistuvan vaaran osoittamiseksi. Luokitus voidaan tehdä seuraavin perustein:

a)

ihmisillä saatu näyttö lapsiin imetysaikana kohdistuvasta vaarasta; ja/tai

b)

yhden tai kahden sukupolven eläinkokeiden tulokset antavat selvää näyttöä jälkeläisiin kohdistuvista haitallisista vaikutuksista, jotka johtuvat aineen siirtymisestä maitoon tai haitallisista vaikutuksista maidon laatuun; ja/tai

c)

imeytymistä, aineenvaihduntaa, elimistöön jakautumista ja eritystä koskevat tutkimukset osoittavat, että aine esiintyy rintamaidossa mahdollisesti haitallisina pitoisuuksina.

3.7.2.2   Luokituksen perusteet

3.7.2.2.1

Luokitus tehdään edellä esitettyjen asianmukaisten kriteerien ja koko todistusnäytön arvioinnin perusteella (ks. 1.1.1 jakso). Luokitus lisääntymiselle vaaralliseksi on tarkoitettu aineille, joilla on erityinen luontainen ominaisuus aiheuttaa haitallisia vaikutuksia lisääntymiselle. Aineita ei pidä luokitella lisääntymiselle vaaralliseksi, jos kyseiset vaikutukset ovat ainoastaan muiden myrkyllisten vaikutusten epäspesifisiä toissijaisia seurauksia.

Aineet luokitellaan vaarakategorioihin seuraavassa ensisijaisuusjärjestyksessä: kategoria 1A, kategoria 1B, kategoria 2 sekä lisäkategoria, joka koskee vaikutuksia imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvia vaikutuksia. Jos aine täyttää luokituskriteerit molempiin pääkategorioihin (esimerkiksi vaikutuksia sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen koskevaan kategoriaan 1 B ja myös vaikutuksia kehitykselle koskevaan kategoriaan 2), molemmat vaarajaottelut on ilmoitettava vastaavissa vaaralausekkeissa. Luokitusta lisäkategoriaan ”vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset” tarkastellaan riippumatta luokituksesta kategoriaan 1A, kategoriaan 1B tai kategoriaan 2.

3.7.2.2.2

Arvioitaessa kehittyviin jälkeläisiin kohdistuvia myrkyllisiä vaikutuksia on tärkeää tarkastella emomyrkyllisyyden mahdollisia vaikutuksia (ks. 3.7.2.4 jakso).

3.7.2.2.3

Jotta aine voidaan luokitella kategoriaan 1A pääasiassa ihmisillä saadun näytön perusteella, aineen haitallisista vaikutuksista ihmisen lisääntymiselle on oltava luotettavaa näyttöä. Luokituksessa käytettävän näytön on ihanteellisessa tapauksessa oltava peräisin hyvin tehdyistä epidemiologisista tutkimuksista, joissa on käytetty tarkoituksenmukaisia verrokkeja, arviointi on tehty tasapuolisesti ja mahdollinen tilastollinen harha tai sekoittavat tekijät on otettu asianmukaisesti huomioon. Ihmisillä saatua riittämätöntä tietoa on täydennettävä eläinkokeiden asianmukaisilla tuloksilla, ja on harkittava luokitusta kategoriaan 1B.

3.7.2.3   Todistusnäytön arviointi

3.7.2.3.1

Luokitus lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi tehdään koko todistusnäytön arvioinnin perusteella (ks. 1.1.1 jakso). Tarkasteluun otetaan mukaan kaikki käytettävissä olevat lisääntymiselle vaarallisia ominaisuuksia määrittävät tiedot, kuten ihmisiä koskevat epidemiologisiset tutkimukset, tapaustutkimusraportit ja erityiset lisääntymistutkimukset sekä niiden rinnalla eläimillä tehtyjen subkroonisten, kroonisten ja erityistutkimusten tulokset, joista saadaan relevanttia tietoa sukuelimiin ja niihin liittyviin umpirauhasiin kohdistuvasta myrkyllisyydestä. Lisäksi voidaan arvioida aineita, jotka ovat kemiallisesti samankaltaisia kuin tutkittava aine, erityisesti kun tutkittavaa ainetta koskevia tietoja on vähän. Käytettävissä olevalle näytölle annettavaan painoarvoon vaikuttavat muun muassa tutkimusten laatu, tulosten johdonmukaisuus, vaikutusten luonne ja vakavuusaste, emomyrkyllisyyden esiintyminen eläimillä tehdyissä kokeellisissa tutkimuksissa, ryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys, niiden tutkittavien ominaisuuksien lukumäärä, joihin vaikutukset kohdistuvat, altistumisreitin merkitys ihmiselle ja tilastollisten harhojen puuttuminen. Sekä positiiviset että negatiiviset tulokset kootaan todistusnäytön arviointiin. Yksittäinen positiivinen tutkimus, joka on tehty hyviä tieteellisiä periaatteita noudattaen ja josta on saatu tilastollisesti ja biologisesti merkittävät positiiviset tulokset, voi jo oikeuttaa luokitukseen (ks. myös 3.7.2.2.3 jakso).

3.7.2.3.2

Eläimillä ja ihmisillä tehtyjen toksikokineettisten tutkimusten sekä vaikutuskohdetta, -mekanismia tai -tapaa koskevien tutkimusten tuloksista voidaan saada oleellista tietoa, jonka ansiosta huoli ihmisen terveyteen kohdistuvasta vaarasta vähentyy tai kasvaa. Jos kiistattomasti osoitetaan, että selvästi todetulla vaikutusmekanismilla tai -tavalla ei ole merkitystä ihmiselle tai jos toksikokineettiset erot ovat niin merkittäviä, että on varmaa, että vaarallinen ominaisuus ei ilmene ihmisessä, koe-eläinten lisääntymiselle haitallista ainetta ei pidä luokitella.

3.7.2.3.3

Joissain lisääntymiselle vaarallisia vaikutuksia koskevissa eläinkokeissa tulokseksi saatetaan kirjata ainoastaan vaikutuksia, joiden toksikologinen merkitsevyys katsotaan niin vähäiseksi tai olemattomaksi, että ainetta ei välttämättä luokitella. Näihin vaikutuksiin kuuluvat pienet muutokset siemennesteen parametreissä tai sikiössä esiintyvien spontaanien vaurioiden ilmaantuvuudessa, pienet poikkeamat sellaisissa usein esiintyvissä muutoksissa, joita havaitaan sikiön luuston tutkimuksissa, pienet muutokset sikiön painossa tai syntymän jälkeisessä kehityksessä.

3.7.2.3.4

Eläinkokeiden tuloksista olisi saatava ihanteellisessa tapauksessa selkeää näyttöä spesifisistä lisääntymiselle vaarallisista vaikutuksista siten, että muita systeemisiä myrkyllisiä vaikutuksia ei esiinny. Jos kehityshäiriöitä kuitenkin esiintyy yhdessä muiden emolle myrkyllisten vaikutusten kanssa, arvioidaan missä määrin yleiset haitalliset vaikutukset ovat saattaneet vaikuttaa kehityshäiriöiden syntyyn. Todistusnäytön arvioimiseksi on suositeltavaa tarkastella ensin alkioon/sikiöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ja arvioida sen jälkeen emomyrkyllisyys ja muut tulokseen todennäköisesti vaikuttaneet tekijät. Yleensä ei pidä automaattisesti jättää huomiotta kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia, jotka ilmenevät emolle myrkyllisillä annoksilla. Emolle myrkyllisten annosten tasolla havaitut vaikutukset kehitykseen voidaan jättää huomiotta ainoastaan tapauskohtaisesti, jos syy-yhteys vahvistetaan tai osoitetaan vääräksi.

3.7.2.3.5

Jos on käytettävissä asianmukaista tietoa, on tärkeää yrittää määrittää, johtuvatko kehityshäiriöt spesifisestä emon kautta välittyvästä mekanismista vai epäspesifisestä toissijaisesta mekanismista, kuten emon stressistä ja elimistön sisäisen tasapainon häiriintymisestä. Yleensä emomyrkyllisyyden esiintymistä ei pidä käyttää alkiossa/sikiössä todettujen vaikutusten mitätöimiseen, ellei voida selvästi osoittaa, että kyseessä ovat toissijaiset epäspesifiset vaikutukset. Tämä koskee erityisesti tapauksia, joissa jälkeläisissä havaitaan merkittäviä pysyviä vaikutuksia, kuten rakenteellisia epämuodostumia. Joissain tapauksissa voidaan olettaa, että lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset ovat seurausta emomyrkyllisyydestä, jolloin vaikutukset lisääntymiseen voidaan jättää huomiotta, kun aine on niin myrkyllinen, että emot eivät selviä toimistaan ja havaitaan vakavaa voimattomuutta; ne ovat kykenemättömiä huolehtimaan poikasistaan, tai ne makaavat pitkällään tai tekevät kuolemaa.

3.7.2.4   Emoille myrkylliset vaikutukset (emomyrkyllisyys)

3.7.2.4.1

Emomyrkyllisyys voi vaikuttaa jälkeläisten kehitykseen koko tiineyden ajan ja heti syntymän jälkeen joko stressiin ja emon elimistön sisäisen tasapainon häiriintymiseen liittyvien epäspesifisten mekanismien kautta tai spesifisin emon kautta välittyvin mekanismein. Kun aineita luokitellaan kehityksen häiriöitä aiheuttaviksi ja siinä yhteydessä tulkitaan kehityksen tuloksia, on tärkeää tarkastella emomyrkyllisyyden mahdollista vaikutusta. Tämä on monimutkainen kysymys, koska emomyrkyllisyyden vaikutuksesta jälkeläisten kehitykseen ei ole varmaa tietoa. Tulkittaessa kehityshäiriöiden luokituskriteerejä on otettava huomioon kaikki käytettävissä olevat tutkimukset ja asiantuntija-arvion ja todistusnäytön arvioinnin perusteella määritettävä emomyrkyllisyyden osuus kehityshäiriöiden synnyssä. Luokituspäätöstä tehtäessä on todistusnäyttönä ensin tarkasteltava alkioon/sikiöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ja sen jälkeen emomyrkyllisyyttä ja muita tulokseen todennäköisesti vaikuttaneita tekijöitä.

3.7.2.4.2

Havaintojen perusteella emomyrkyllisyys voi vakavuusasteesta riippuen vaikuttaa kehitykseen epäspesifisten toissijaisten mekanismien välityksellä ja aiheuttavan tiettyjen lajien tietyissä kannoissa sikiön painonlaskua, luutumisen viivästymistä ja mahdollisesti resorptioita ja tiettyjä epämuodostumia. Kehitykseen kohdistuvien vaikutusten ja yleisen emomyrkyllisyyden suhdetta koskevia tutkimuksia on kuitenkin vain vähän, eikä kehitysvaikutusten ja emomyrkyllisyyden välistä suhdetta ole onnistuttu osoittamaan eri lajeissa säännönmukaisesti ja toistettavasti. Vaikka kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia ilmenisi emomyrkyllisyyden yhteydessä, niiden katsotaan olevan näyttönä kehityshäiriöitä aiheuttavista ominaisuuksista, ellei voida tapauskohtaisesti kiistatta osoittaa, että kehitykseen kohdistuvat vaikutukset ovat seurausta emoihin kohdistuvasta myrkyllisyydestä. Luokitusta on lisäksi harkittava, jos jälkeläisissä on merkittäviä myrkkyvaikutuksia, esimerkiksi sellaisia pysyviä vaikutuksia kuin rakenteellisia epämuodostumia, alkio- tai sikiökuolleisuutta tai merkittäviä syntymän jälkeisiä toiminnallisia häiriöitä.

3.7.2.4.3

Luokitusta ei pidä automaattisesti jättää tekemättä aineille, jotka aiheuttavat kehityksen häiriöitä ainoastaan emomyrkyllisyyden yhteydessä, siitäkin huolimatta että spesifinen emon kautta välittyvä mekanismi olisi osoitettu. Tällaisessa tapauksessa luokitus kategoriaan 2 saattaa olla kategoriaan 1 luokitusta parempi. Jos aine on niin myrkyllinen, että sen vaikutuksesta emo kuolee tai siinä havaitaan vakavaa voimattomuutta, se makaa pitkällään eikä kykene imettämään jälkeläisiään, on aiheellista olettaa, että kehityshäiriöitä ilmenee ainoastaan emomyrkyllisyyden toissijaisena seurauksena ja jättää huomiotta kehitykseen kohdistuvat vaikutukset. Luokitusta ei välttämättä tarvita, jos kehityksessä on vain vähäisiä muutoksia, kuten sikiön/pennun hieman pienempi ruumiinpaino tai viivästynyt luutuminen, kun ne esiintyvät yhdessä emomyrkyllisyyden kanssa.

3.7.2.4.4

Seuraavassa on esitetty joitain tutkittavia ominaisuuksia, joita käytetään arvioitaessa emovaikutuksia. Jos käytettävissä on näitä tutkittavia ominaisuuksia koskevia tietoja, on arvioitava havaintojen tilastollinen merkitsevyys, biologinen merkittävyys ja annosvastesuhde.

Emojen kuolleisuus:

altistettujen emojen kuolleisuuden kasvua verrokkeihin nähden on pidettävä näyttönä emomyrkyllisyydestä, jos kasvu on suhteessa annokseen ja sen voidaan osoittaa johtuvan testiaineen systeemisestä myrkyllisyydestä. Yli 10 prosentin emokuolleisuutta pidetään erittäin korkeana eikä kyseistä annostasoa koskevia tietoja tavallisesti enää arvioida pidemmälle.

Paritteluindeksi:

(niiden naaraiden lukumäärä, joilla on havaittu vaginatulppa tai siittiöitä vaginassa / parittelemassa olleiden eläinten lukumäärä x 100) (16)

Hedelmällisyysindeksi

(niiden eläinten lukumäärä, joilla on kiinnittyneitä alkioita / parittelukertojen lukumäärä x 100)

Kantoaika

(jos annetaan synnyttää)

Ruumiinpaino ja ruumiinpainon muutos:

Emon ruumiinpainon muutos ja/tai mukautettu (korjattu) ruumiinpaino on otettava huomioon emomyrkyllisyyden arvioinnissa aina kun kyseiset tiedot ovat käytettävissä. Emon mukautettu (korjattu) keskimääräinen ruumiinpainon muutos lasketaan vähentämällä emon alku- ja loppupainon erotuksesta raskaana olevan kohdun paino (tai vaihtoehtoisesti sikiöiden yhteenlaskettu paino). Muutoksesta voi käydä ilmi, liittyykö vaikutus emoon vai sikiöihin. Kaneilla ruumiinpainon nousu ei välttämättä ole hyvä emomyrkyllisyyden indikaattori, koska niiden ruumiinpaino vaihtelee kantoaikana.

Ravinnon ja veden kulutus (jos oleellinen):

Emomyrkyllisyyttä arvioitaessa on hyödyllistä selvittää, väheneekö altistettujen emojen ravinnon ja veden kulutus merkitsevästi verrokkiryhmään nähden, erityisesti jos testiainetta annetaan ravinnossa tai juomavedessä. Ravinnon ja veden kulutuksessa ilmenevät muutokset on arvioitava yhdessä emojen ruumiinpainon kanssa, kun määritetään, aiheutuvatko todetut vaikutukset emomyrkyllisyydestä vai yksinkertaisesti ravintoon tai veteen lisätyn testiaineen pahasta mausta.

Kliiniset arvioinnit (mukaan luettuna kliiniset oireet ja löydökset sekä merkkiaineet, hematologiset ja kliinisen kemian tutkimukset):

Emomyrkyllisyyttä arvioitaessa on hyödyllistä tarkastella, lisääntyvätkö myrkyllisyyden merkittävät kliiniset oireet altistetuissa emoissa verrokkiryhmään verrattuna. Jos tätä käytetään emomyrkyllisyyden arvioinnin perustana, tutkimuksessa on ilmoitettava kliinisten oireiden luonne, esiintymistiheys, aste ja kesto. Emomyrkyllisyyden kliinisiä oireita ovat esimerkiksi kooma, nääntyminen, hyperaktiivisuus, oikaisurefleksin häviäminen, ataksia ja vaivalloinen hengitys.

Kuoleman jälkeiset (post mortem) tiedot: Post mortem -löydösten esiintymistiheyden ja/tai vakavuusasteen nousu saattavat olla

osoituksena emomyrkyllisyydestä. Tällaisia havaintoja voivat olla muuan muassa makroskooppiset tai mikroskooppiset patologiset löydökset tai elinten painoa koskevat tiedot, esimerkiksi elimen absoluuttinen paino, elimen paino suhteessa ruumiin painoon tai elimen paino suhteessa aivojen painoon. Jos altistettujen emojen epäillyn kohde-elimen (tai -elinten) keskimääräinen paino on muuttunut merkitsevästi verrokkiryhmään verrattuna ja kohde-elimessä (tai -elimissä) todetaan myös histopatologian avulla haittavaikutuksia, voidaan tätä pitää näyttönä emomyrkyllisyydestä.

3.7.2.5   Eläinkokeilla ja laboratoriokokeilla saadut tiedot

3.7.2.5.1

Käytettävissä on useita kansainvälisesti hyväksyttyjä testimenetelmiä, kuten menetelmiä kehitykselle haitallisten vaikutuksen testaukseen (esim. OECD testiohje 414) ja menetelmiä yhtä tai kahta sukupolvea koskevien haitallisten vaikutusten testaukseen (esim. OECD testiohjeet 415, 416).

3.7.2.5.2

Seulontatestien tuloksia (esim. OECD testiohjeet 421 — haitallisia vaikutuksia lisääntymiseen/kehitykseen koskeva seulontatesti, ja 422 — toistuvan annoksen haitallisia vaikutuksia koskeva testi yhdessä haitallisia vaikutuksia lisääntymiseen/kehitykseen koskevan seulontatestin kanssa) voidaan myös käyttää luokituksen perustelemiseksi, vaikka on selvää, ettei tällainen näyttö ole yhtä luotettavaa kuin kattavilla tutkimuksilla saatu näyttö.

3.7.2.5.3

Lyhyt- tai pitkäaikaisissa toistuvan annoksen myrkyllisyyskokeissa todettuja haitallisia vaikutuksia tai muutoksia, joiden on todettu todennäköisesti haittaavan lisääntymistoimintoja ja jotka esiintyvät silloin kun merkittävää yleistä myrkyllisyyttä ei ilmene, esimerkiksi sukurauhasten histopatologisia muutoksia, voidaan käyttää luokitusta varten.

3.7.2.5.4

In vitro -testeistä tai muista kuin nisäkkäillä tehdyistä testeistä saatu näyttö sekä samankaltaisista aineista rakenne-aktiivisuussuhdetta (SAR) käyttämällä saatu näyttö voi tukea luokitusta. Tietojen riittävyyden arvioinnissa on kaikissa tämäntyyppisissä tapauksissa käytettävä asiantuntija-arviota. Riittämättömiä tietoja ei pidä käyttää luokituksen ensisijaisena tukena.

3.7.2.5.5

Eläinkokeet tehdään mieluimmin käyttäen asianmukaisia altistusreittejä, jotka vastaavat ihmisen potentiaalista altistumisreittiä. Käytännössä lisääntymiselle vaarallisia vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa aine kuitenkin annostellaan suun kautta, ja tällaiset tutkimukset soveltuvat yleensä aineen vaarallisten ominaisuuksien arviointiin, kun tarkastellaan lisääntymiselle aiheutuvaa vaaraa. Jos voidaan kuitenkin kiistattomasti osoittaa, että selvästi todetulla vaikutusmekanismilla tai -tavalla ei ole merkitystä ihmiselle tai jos toksikokineettiset erot ovat niin merkittäviä, että on varmaa, että vaarallinen ominaisuus ei ilmene ihmisessä, koe-eläinten lisääntymiselle haitallista ainetta ei pidä luokitella.

3.7.2.5.6

Tutkimuksia, joissa altistusreittinä käytetään suoneen tai vatsaonteloon annettavaa injektiota, joka altistaa sukuelimet suhteettoman suurelle testiainemäärälle tai aiheuttaa paikallisia vaurioita sukuelimissä, muun muassa ärsytystä, on tulkittava äärimmäisen varovaisesti, eikä niiden tuloksia yleensä käytetä luokituksessa.

3.7.2.5.7

Yleisesti hyväksytään ajatus, että tiettyä raja-annosta suuremmilla annoksilla aiheutuneet haitalliset vaikutukset eivät voi olla kriteerien mukaisen luokituksen peruste. Siitä, miten raja-annos kriteerien mukaisesti määritetään, ei kuitenkaan olla yksimielisiä. Joissain testiohjeissa annetaan tietty raja-annos, joissain taas todetaan, että eläinkokeen altistustason on oltava riittävän korkea ihmisen ennakoituun altistumistasoon nähden. Lajienvälisten toksikokineettisten erojen vuoksi erityisen raja-annoksen määrittäminen ei ehkä ole aiheellista sellaisia tapauksia varten, joissa ihminen on herkempi kuin eläinmalli.

3.7.2.5.8

Periaatteessa eläinkokeissa havaitut, vain hyvin korkeilla annoksilla (esimerkiksi annokset, jotka aiheuttavat vakavaa voimattomuutta ja haluttomuutta tai erittäin korkeaa kuolleisuutta) esiintyvät haitalliset vaikutukset lisääntymiseen, eivät yleensä aiheuttaisi aineen luokitusta, ellei käytettävissä ole muita, esimerkiksi toksikokineettisiä tietoja, joista käy ilmi, että ihminen saattaa olla eläimiä alttiimpi vaikutuksille ja joiden perusteella luokitus voisi olla aiheellinen. Katso tästä lisätietoja myös emomyrkyllisyyttä koskevasta jaksosta (3.7.2.4).

3.7.2.5.9

Raja-annoksen määrittäminen riippuu kuitenkin testimenetelmästä, jolla tulokset on saatu; esimerkiksi OECD testiohjeessa suun kautta annetun toistuvan annoksen myrkyllisyyttä koskeville kokeille korkein annos 1 000 mg/kg on suositeltu raja-annos, jollei odotettu ihmisen vaste viittaa tarpeeseen käyttää korkeampaa annosta.

3.7.3   Seosten luokituskriteerit

3.7.3.1   Seosten luokitus, kun käytettävissä ovat seoksen kaikkia tai ainoastaan joitakin aineosia koskevat tiedot

3.7.3.1.1

Seos on luokiteltava lisääntymiselle vaaralliseksi, kun vähintään yksi sen aineosista on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi, kategoria 1A, kategoria 1B tai kategoria 2, ja sen pitoisuus seoksessa on yhtä suuri tai suurempi kuin taulukossa 3.7.2 kategorialle 1A, kategorialle 1B tai kategorialle 2 esitetty yleinen pitoisuusraja.

3.7.3.1.2

Seos on luokiteltava imetykseen kohdistuvien vaikutusten tai imetyksen kautta aiheutuvien vaikutusten vuoksi, kun vähintään yksi sen aineosista on luokiteltu imetykseen kohdistuvien vaikutusten tai imetyksen kautta aiheutuvien vaikutusten vuoksi ja aineosa esiintyy seoksessa pitoisuutena, joka on vähintään taulukossa 3.7.2 esitetyn yleisen pitoisuusrajan mukainen, joka koskee lisäkategoriaa ”vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset”.

Taulukko 3.7.2

Seosten aineosia koskevat yleiset pitoisuusrajat, jotka aiheuttavat kyseisen seoksen luokituksen lisääntymiselle vaaralliseksi taikka imetykseen kohdistuvien tai imetyksen kautta haitallisia vaikutuksia aiheuttaviksi

Aineosan luokitus:

Yleiset pitoisuusrajat, jotka aiheuttavat seoksen luokituksen:

Lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1A

Lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1B

Lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 2

Lisäkategoria: Vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset

Lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1A

≥ 0,3 %

[Huomautus 1]

 

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1B

 

≥ 0,3 %

[Huomautus 1]

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 2

 

 

≥ 3,0 %

[Huomautus 1]

 

Lisäkategoria: vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset

 

 

 

≥ 0,3 %

[Huomautus 1]

Huomautus.

Edellä olevassa taulukossa annettuja pitoisuusrajoja sovelletaan kiinteisiin aineisiin ja nesteisiin (painoprosentteina) ja kaasuihin (tilavuusprosentteina).

Huomautus 1

Jos lisääntymiselle vaaralliseen kategoriaan 1 tai 2 luokiteltua ainetta tai ainetta, joka on luokiteltu imetykseen kohdistuvien vaikutusten tai imetyksen kautta aiheutuvien vaikutusten vuoksi, on seoksen aineosana yli 0,1 prosentin pitoisuutena, seoksesta on oltava pyynnöstä saatavilla käyttöturvallisuustiedote.

3.7.3.2   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevat tiedot ovat käytettävissä

3.7.3.2.1

Seosten luokitus perustuu saatavana oleviin testituloksiin seosten yksittäisistä ainesosista, käyttäen pitoisuusrajoja seoksen ainesosille. Tapauskohtaisesti luokituksessa voidaan käyttää seosta koskevia testituloksia, kun niistä käy ilmi vaikutuksia, joita ei ole voitu todeta yksittäisiin aineosiin perustuvasta arvioinnista. Näissä tapauksissa on osoitettava, että testitulokset koko seoksesta ovat kiistattomia, kun lisääntymiselle vaarallisia vaikutuksia koskevissa testijärjestelmissä otetaan huomioon annostus ja muut tekijät, kuten kesto, havainnot, testijärjestelmien herkkyys ja tilastollinen analyysi. Riittävä luokitusta koskeva dokumentointi on säilytettävä ja annettava pyynnöstä tarkasteltavaksi.

3.7.3.3   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevia tietoja ei ole käytettävissä: päättelysäännöt

3.7.3.3.1

Jos itse seosta ei ole testattu lisääntymiselle vaarallisten vaikutusten määrittämiseksi, mutta sen yksittäisistä aineosista ja samankaltaisista testatuista seoksista on olemassa riittävästi tietoja, joiden avulla seoksen vaarallisuus voidaan määrittää asianmukaisesti, kyseisiä tietoja on käytettävä 1.1.3 jaksossa vahvistettujen päättelysääntöjen mukaisesti, jollei 3.7.3.2.1 jaksosta muuta johdu.

3.7.4   Vaaraviestintä

3.7.4.1

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 3.7.3 mukaisesti.

Taulukko 3.7.3

Lisääntymiselle vaarallisia vaikutuksia koskevat merkinnät

Luokitus

Kategoria 1A tai kategoria 1B

Kategoria 2

Lisäkategoria: vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Ei varoitusmerkkiä

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Ei huomiosanaa

Vaaralauseke

H360: Saattaa heikentää hedelmällisyyttä tai vaurioittaa sikiötä (mainitaan tiedetty spesifinen vaikutus) (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta)

H361: Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä tai vaurioittavan sikiötä (mainitaan tiedetty spesifinen vaikutus) (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta)

H362: Saattaa aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa oleville lapsille

Turvalauseke ennaltaehkäisystä

P201

P202

P281

P201

P202

P281

P201

P260

P263

P264

P270

Turvalauseke pelastustoimenpiteistä

P308 + P313

P308 + P313

P308 + P313

Turvalauseke varastoinnista

P405

P405

 

Turvalauseke jätteiden käsittelystä

P501

P501

 

3.8   Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen

3.8.1   Määritelmät ja yleiset näkökohdat

3.8.1.1

Elinkohtainen myrkyllisyys (kerta-altistuminen) määritellään erityiseksi, muuksi kuin kuolemaan johtavaksi kohde-elimessä ilmeneväksi myrkkyvaikutukseksi, joka johtuu kerta-altistumisesta aineelle tai seokselle. Siihen sisältyvät kaikki merkittävät terveyteen kohdistuvat toimintoja heikentävät vaikutukset, palautuvat tai palautumattomat, välittömät ja/tai viiveellä ilmenevät, joita ei erikseen käsitellä 3.1–3.7 ja 3.10 jaksossa (katso myös 3.8.1.6 jakso).

3.8.1.2

Luokituksessa aine tai seos tunnistetaan elinkohtaista myrkyllisyyttä aiheuttavaksi, jolloin se saattaa vaikuttaa haitallisesti sille altistuvien ihmisten terveyteen.

3.8.1.3

Näihin kerta-altistumisen aiheuttamiin terveydelle haitallisiin vaikutuksiin kuuluvat ihmisissä havaitut säännönmukaiset ja tunnistettavat myrkkyvaikutukset tai koe-eläimissä havaitut toksikologisesti merkittävät muutokset, jotka ovat vaikuttaneet kudoksen/elimen toimintaan tai morfologiaan tai ovat aiheuttaneet eliössä vakavia biokemiallisia tai hematologisia muutoksia ja joilla on merkitystä ihmisen terveydelle.

3.8.1.4

Arvioinnissa on otettava huomioon sekä merkittävät muutokset jossakin yksittäisessä elimessä tai biologisessa järjestelmässä että yleiset, vähemmän vakavat muutokset useissa elimissä.

3.8.1.5.

Elinkohtainen myrkyllisyys voi aiheutua minkä tahansa ihmisille oleellisen altistumisreitin eli pääasiassa suun, ihon tai hengitysteiden kautta.

3.8.1.6

Toistuvasta altistumisesta johtuva elinkohtainen myrkyllisyys luokitellaan jakson ”Elinkohtainen myrkyllisyys – toistuva altistuminen” (3.9 jakso) mukaisesti, eikä sitä siksi käsitellä 3.8 jaksossa. Seuraavassa luetellaan muita erityisiä myrkkyvaikutuksia, jotka arvioidaan erikseen, joten ne eivät sisälly tähän jaksoon:

a)

Välitön myrkyllisyys (3.1 jakso),

b)

Ihosyövyttävyys/ihoärsytys (3.2 jakso),

c)

Vakava silmävaurio/silmä-ärsytys (3.3 jakso),

d)

Hengitysteiden tai ihon herkistyminen (3.4 jakso),

e)

Sukusolujen perimän vaurioituminen (3.5 jakso),

f)

Syöpä (3.6 jakso),

g)

Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso), ja

h)

Aspiraatiovaara (3.10 jakso).

3.8.1.7

Kerta-altistumisesta aiheutuvan elinkohtaisen myrkyllisyyden vaaraluokka on jaoteltu seuraaviin osiin:

elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen, kategoriat 1 ja 2

elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen, kategoria 3.

Katso taulukko 3.8.1.

Taulukko 3.8.1

Kerta-altistumisesta aiheutuvan elinkohtaisen myrkyllisyyden kategoriat

Kategoriat

Kriteerit

Kategoria 1

Aineet, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä myrkkyvaikutuksia ihmisille tai joiden oletetaan eläinkokeista saadun näytön perusteella voivan aiheuttaa merkittäviä myrkkyvaikutuksia ihmisille kerta-altistumisen seurauksena

Aineet luokitellaan elinkohtaisen myrkyllisyyden (kerta-altistuminen) kategoriaan 1 seuraavin perustein:

a)

ihmisten altistumistapauksista tai epidemiologisista tutkimuksista saatu luotettava ja laadukas näyttö, tai

b)

havainnot asianmukaisista eläinkokeista, joissa yleensä matalat altistuspitoisuudet aiheuttivat koe-eläimissä merkittäviä ja/tai vakavia myrkkyvaikutuksia, joilla on merkitystä ihmisen terveydelle. Annoksen/pitoisuuden ohjearvot annetaan jäljempänä (katso 3.8.2.1.9 jakso) käytettäväksi todistusnäytön arvioinnissa.

Kategoria 2

Aineet, joiden oletetaan eläinkokeista saadun näytön perusteella voivan olla vahingollisia ihmisen terveydelle kerta-altistumisen seurauksena

Aineet luokitellaan elinkohtaisen myrkyllisyyden (kerta-altistuminen) kategoriaan 2 niiden havaintojen perusteella, jotka on tehty asianmukaisissa eläinkokeissa, joissa yleensä kohtalaiset altistuspitoisuudet aiheuttivat koe-eläimissä merkittäviä myrkkyvaikutuksia, joilla on merkitystä ihmisen terveydelle. Annoksen/pitoisuuden ohjearvot annetaan jäljempänä (katso 3.8.2.1.9 jakso) luokituksen avuksi.

Poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös ihmisistä saatua näyttöä aineen sijoittamiseksi kategoriaan 2 (katso 3.8.2.1.6 jakso).

Kategoria 3

Ohimenevät elinkohtaiset vaikutukset

Tähän kategoriaan kuuluvat ainoastaan narkoottiset vaikutukset ja hengitysteiden ärsytys. Nämä aineen elinkohtaiset vaikutukset eivät täytä kriteerejä, joiden perusteella aine voitaisiin luokitella edellä mainittuihin kategorioihin 1 tai 2. Kyseessä ovat vaikutukset, jotka muuttavat haitallisesti ihmisen toimintoja lyhyeksi ajaksi altistumisen jälkeen ja joista ihmiset saattavat toipua kohtuullisessa ajassa ilman pysyviä rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia. Aineet luokitellaan erikseen näiden vaikutusten osalta 3.8.2.2 jakson mukaisesti.

Huom: On pyrittävä määrittelemään myrkkyvaikutuksen pääasiallinen kohde-elin ja luokittelemaan aine sen mukaan esimerkiksi maksalle tai hermostolle myrkylliseksi. Tiedot on arvioitava huolellisesti, ja toissijaiset vaikutukset olisi mahdollisuuksien mukaan jätettävä huomiotta (esim. maksalle myrkyllisellä aineella voi olla toissijaisia vaikutuksia hermostoon tai ruoansulatusjärjestelmään).

3.8.2   Aineiden luokituskriteerit

3.8.2.1   Kategorioihin 1 ja 2 kuuluvat aineet

3.8.2.1.1

Aineet luokitellaan välittömien tai viivästyneiden vaikutuksien osalta erikseen käyttäen asiantuntija-arviota (katso 1.1.1 jakso), joka perustuu kaikkeen saatavilla olevaan todistusnäyttöön, myös suositeltuihin ohjearvoihin (katso 3.8.2.1.9 jakso). Aineet sijoitetaan sitten kategoriaan 1 tai 2 havaittujen vaikutusten luonteen ja vakavuuden mukaan (taulukko 3.8.1).

3.8.2.1.2

Altistumisreitti tai -reitit, jonka/joiden kautta luokiteltu aine aiheuttaa vahinkoa, on tunnistettava (katso 3.8.1.5 jakso).

3.8.2.1.3

Luokitus määritetään asiantuntija-arviolla (katso 1.1.1 jakso), joka perustuu kaikkeen saatavilla olevaan todistusnäyttöön, jäljempänä esitettävät ohjeet mukaan luettuina.

3.8.2.1.4

Luokitusta edellyttävien elinkohtaisten myrkkyvaikutusten todentamiseen käytetään kaikista tiedoista koostuvaa todistusnäyttöä (katso 1.1.1 jakso), ihmisten altistumistapaukset, epidemiologia ja eläinkokeet mukaan luettuina.

3.8.2.1.5

Elinkohtaisen myrkyllisyyden arvioimiseksi tarvittavat tiedot saadaan joko ihmisten kerta-altistumisesta esimerkiksi kotona, työpaikalla tai muussa ympäristössä, tai koe-eläimillä tehdyistä tutkimuksista. Tietoja saadaan tavanomaisista rotilla tai hiirillä tehtävistä välittömän myrkyllisyyden tutkimuksista, joihin voi sisältyä kliinistä havainnointia ja yksityiskohtaisia makroskooppisia ja mikroskooppisia tutkimuksia; niiden avulla voidaan tunnistaa kohdekudoksissa tai -elimissä ilmeneviä myrkkyvaikutuksia. Muilla eläinlajeilla tehtyjen välitöntä myrkyllisyyttä koskevien tutkimusten tuloksista voidaan myös saada hyödyllistä tietoa.

3.8.2.1.6

Poikkeustapauksissa on asianmukaista luokitella asiantuntija-arvion perusteella kategoriaan 2 tietyt aineet, joiden elinkohtaisesta myrkyllisyydestä on ihmisistä saatua näyttöä:

a)

jos ihmisistä saatu todistusnäyttö ei ole riittävän vakuuttavaa aineen luokittelemiseksi kategoriaan 1, ja/tai

b)

vaikutusten luonteen ja vakavuuden perusteella.

Ihmisillä todettuja annos-/pitoisuustasoja ei oteta luokituksessa huomioon, ja kaiken eläinkokeista saatavan näytön on tuettava luokitusta kategoriaan 2. Toisin sanoen aine on luokiteltava kategoriaan 1, jos aineesta on saatavissa myös eläinkokeiden tuloksia, jotka tukevat luokitusta kategoriaan 1.

3.8.2.1.7   Vaikutukset, joiden katsotaan tukevan luokitusta kategorioihin 1 ja 2

3.8.2.1.7.1

Luokitusta tukee näyttö, jonka mukaan kerta-altistuminen aineelle aiheuttaa säännönmukaisen ja tunnistettavan myrkkyvaikutuksen.

3.8.2.1.7.2

Ihmisistä saatu näyttö rajoittuu yleensä selostuksiin terveydelle haitallisista seurauksista eikä altistumisolosuhteista useinkaan ole varmaa tietoa, minkä vuoksi tieteellinen näyttö ei ole niin yksityiskohtaista kuin hyvin tehdyistä eläinkokeista saatu näyttö.

3.8.2.1.7.3

Asianmukaisiin eläinkokeisiin kuuluva kliininen havainnointi sekä makroskooppiset ja mikroskooppiset patologiset tutkimukset voivat tarjota paljon yksityiskohtaisempaa näyttöä ja tuoda ilmi vaaratekijöitä, jotka eivät välttämättä ole hengenvaarallisia mutta voivat osoittaa elintoimintojen heikkenemistä. Tästä syystä luokituksessa on otettava huomioon kaikki saatavissa oleva näyttö ja arvioitava sen merkitys ihmisen terveydelle, muun muassa seuraavat vaikutukset ihmiseen ja/tai eläimiin:

a)

kerta-altistumisen aiheuttama sairastavuus;

b)

muut kuin ohimenevät merkittävät toiminnalliset muutokset hengityselimissä, keskus- tai ääreishermostossa, muissa elimissä tai elinjärjestelmissä, myös merkit keskushermoston lamaantumisesta ja tiettyyn aistiin (kuten näkö, kuulo ja hajuaisti) kohdistuvat vaikutukset;

c)

säännönmukaiset ja merkittävät kliinisen biokemian, hematologian tai virtsa-analyysin menetelmillä havaittavat haitalliset muutokset;

d)

elinten merkittävä vaurioituminen, joka havaitaan ruumiinavauksessa ja/tai todetaan tai varmistetaan mikroskooppisessa tutkimuksessa;

e)

multifokaalinen tai diffuusi kuolio, fibroosi tai granulooman muodostuminen elintärkeissä elimissä, joilla on uusiutumiskykyä;

f)

morfologiset muutokset, jotka ovat mahdollisesti palautuvia, mutta osoittavat selvästi merkittävää elimen toimintahäiriötä;

g)

näyttö merkittävästä solukuolemasta (solujen rappeutuminen ja solujen määrän väheneminen mukaan luettuina) elintärkeissä elimissä, joilla ei ole uusiutumiskykyä.

3.8.2.1.8   Vaikutukset, joiden ei katsota tukevan luokitusta kategorioihin 1 ja 2

Myös sellaisia vaikutuksia voidaan havaita, jotka eivät oikeuta luokitusta. Näitä ovat muun muassa seuraavat vaikutukset ihmiseen ja/tai eläimiin:

a)

kliiniset havainnot tai pienet muutokset ruumiinpainon kehityksessä ja ruoan tai veden kulutuksessa, joilla voi olla toksikologista merkitystä, mutta jotka eivät sinänsä osoita ”merkittäviä” myrkkyvaikutuksia;

b)

kliinisen biokemian, hematologian tai virtsa-analyysin menetelmillä havaittavat pienet muutokset ja/tai ohimenevät vaikutukset, jos kyseisten muutosten tai vaikutusten toksikologinen merkitys on kyseenalainen tai vähäinen;

c)

elinten painon muutokset, kun niihin ei liity näyttöä elimen toimintahäiriöstä;

d)

sopeutumisreaktiot, joita ei pidetä toksikologisesti merkittävinä;

e)

aineiden aiheuttamat lajispesifiset myrkyllisyyden mekanismit, joiden on kohtuullisen varmasti osoitettu olevan ihmisen terveydelle merkityksettömiä, eivät oikeuta luokitusta.

3.8.2.1.9   Eläinkokeista saatuihin tuloksiin perustuvat ohjearvot kategorioihin 1 ja 2 luokituksen avuksi

3.8.2.1.9.1

Jotta olisi helpompi päättää, onko jokin aine luokiteltava ja minkä asteiseksi se olisi luokiteltava (kategoria 1 tai 2), annoksen/pitoisuuden ”ohjearvoiksi” annetaan ne annokset/pitoisuudet, joiden on osoitettu aiheuttavan merkittäviä terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Tärkein perustelu ohjearvojen antamiselle on, että kaikki aineet ovat mahdollisesti myrkyllisiä, ja on oltava tiedossa perusteltu annos/pitoisuus, jonka ylittävän määrän tiedetään aiheuttavan tietynasteisia myrkkyvaikutuksia.

3.8.2.1.9.2

Kun eläinkokeissa havaitaan merkittäviä myrkkyvaikutuksia, joiden perusteella aine olisi luokiteltava, vaikutuksen aiheuttaneen annoksen/pitoisuuden vertaaminen ohjearvoon antaa hyödyllistä tietoa, jonka perusteella luokitustarvetta on helpompi arvioida (koska myrkkyvaikutukset johtuvat sekä vaarallisista ominaisuuksista että annoksesta/pitoisuudesta).

3.8.2.1.9.3

Muun kuin kuolemaan johtavan merkittävän myrkkyvaikutuksen aiheuttanutta kerta-altistumista koskevat ohjearvojen (C) vaihteluvälit ovat samat kuin välittömän myrkyllisyyden testaamisessa sovellettavat, taulukossa 3.8.2 esitetyt vaihteluvälit.

Taulukko 3.8.2

Kerta-altistumista koskevat ohjearvojen vaihteluvälita

 

Ohjearvojen vaihteluvälit

Altistumisreitti

Yksiköt

Kategoria 1

Kategoria 2

Kategoria 3

Suun kautta (rotta)

mg/kg ruumiinpainoa

C ≤ 300

2 000 ≥ C > 300

Ohjearvoja ei sovelletab

Ihon kautta (rotta tai kani)

mg/kg ruumiinpainoa

C ≤ 1 000

2 000 ≥ C > 1 000

Hengitysteitse (rotta) kaasu

ppmV/4 h

C ≤ 2 500

20 000 ≥ C > 2 500

Hengitysteitse (rotta) höyry

mg/litra/4 h

C ≤ 10

20 ≥ C > 10

Hengitysteitse (rotta) pöly/sumu/savu

mg/litra/4 h

C ≤ 1,0

5,0 ≥ C >1,0

Huom:

a)

Taulukossa 3.8.2 mainitut ohjearvot ja vaihteluvälit on tarkoitettu ainoastaan ohjeellisiksi eli käytettäviksi osana todistusnäyttöön perustuvaa lähestymistapaa ja helpottamaan luokituspäätöksen tekemistä. Niitä ei ole tarkoitettu tiukoiksi raja-arvoiksi.

b)

Kategoriaan 3 kuuluville aineille ei anneta ohjearvoja, koska niiden luokitus perustuu pääasiassa ihmisistä saatuihin tietoihin. Jos eläimillä saatuja tuloksia on saatavilla, niitä on käytettävä todistusnäytön arvioinnissa.

3.8.2.1.10   Muita näkökohtia

3.8.2.1.10.1

Jos aineen ominaisuudet määritellään ainoastaan eläimillä saatujen tulosten perusteella (tavallista uusille aineille, mutta koskee myös monia olemassa olevia aineita), luokitusprosessissa otetaan huomioon annoksen/pitoisuuden ohjearvot osana todistusnäyttöön perustuvaa lähestymistapaa.

3.8.2.1.10.2

Kun on käytettävissä ihmisistä saatuja vahvistettuja tietoja, jotka osoittavat luotettavasti kerta-altistumisen aineelle aiheuttavan elinkohtaisen myrkkyvaikutuksen, aine on tavallisesti luokiteltava. Ihmisistä saadut positiiviset tulokset, riippumatta todennäköisestä annoksesta, ovat tärkeämpiä kuin eläimillä saadut tulokset. Näin ollen niissä tapauksissa, joissa aine on jätetty luokittelematta, koska havaittua elinkohtaista myrkyllisyyttä ei pidetty relevanttina tai merkittävänä ihmisille, ja myöhemmin saadaan ihmisten altistumistapauksista tuloksia, jotka osoittavat elinkohtaisia myrkkyvaikutuksia, aine on luokiteltava.

3.8.2.1.10.3

Aine, jonka elinkohtaista myrkyllisyyttä ei ole testattu, voidaan tarvittaessa luokitella käyttämällä validoidusta rakenne-aktiivisuussuhteesta saatuja tietoja ja asiantuntija-arviota, joka perustuu aiemmin luokitellun aineen rakenteelliseen samankaltaisuuteen tarkasteltavan aineen kanssa, jos luokitusta tukevat myös muut merkittävät tekijät, kuten yhteisten aineenvaihduntatuotteiden muodostuminen.

3.8.2.1.10.4

Höyryn kyllästymispitoisuutta on tarvittaessa käytettävä lisäperusteena erityisten terveys- ja turvatoimien asettamiselle

3.8.2.2   Kategoriaan 3 kuuluvat aineet: Ohimenevät elinkohtaiset vaikutukset

3.8.2.2.1   Hengitysteiden ärsytystä koskevat kriteerit

Kriteerit, joiden perusteella aineet luokitellaan kategoriaan 3 hengitysteiden ärsytystä aiheuttavina:

a)

hengitysteitä ärsyttävät vaikutukset (tyypillisesti paikallista punoitusta, turvotusta, kutinaa ja/tai kipua), jotka heikentävät toimintoja ja joihin liittyy yskän, kivun, tukehtumisen tunteen ja hengitysvaikeuksien kaltaisia oireita. Näitä vaikutuksia arvioidaan pääasiassa ihmisistä saatavien tietojen perusteella;

b)

selkeää hengitysteiden ärsytystä voidaan subjektiivisten ihmishavaintojen lisäksi mitata objektiivisesti (kuten tutkimalla sähköfysiologista vastetta ja nenähuuhtelunäytteen tai bronkoalveolaarisen huuhtelunäytteen sisältämiä tulehduksen biomarkkereita);

c)

ihmisissä havaittujen oireiden on myös oltava sellaisia, joita ilmenee tyypillisesti altistuneessa väestössä, eikä yksittäisiä, erikoislaatuisia reaktioita tai vasteita, joita syntyy ainoastaan yksilöissä, joiden hengitystiet ovat yliherkät. Epämääräisiä kertomuksia pelkästä ”ärsytyksestä” ei voida ottaa huomioon, koska termiä käytetään yleisesti kuvaamaan hyvin erilaisia tuntemuksia kuten hajua, epämiellyttävää makua, kutinan tunnetta ja kuivumista, jotka eivät kuulu hengitysteiden ärsytystä koskevaan luokitukseen;

d)

tällä hetkellä ei ole olemassa validoitua, erityisesti hengitysteiden ärsytystä mittaavaa eläinkoetta, mutta hyödyllistä tietoa voidaan saada hengitysteitse tapahtuvaa kerta-altistumista ja toistuvaa altistumista koskevista myrkyllisyystesteistä. Eläinkokeilla voidaan esimerkiksi saada hyödyllisiä tietoja myrkyllisyyden kliinisistä merkeistä (hengenahdistus, nuha jne.) ja histopatologiasta (esimerkiksi verentungos, turvotus, vähäinen tulehdus ja paksuuntunut limakalvo), jotka ovat palautuvia ja jotka aiheutuvat edellä kuvatuista tyypillisistä kliinisistä oireista. Tällaisia eläinkokeita voidaan käyttää todistusnäytön arvioinnissa.

e)

tätä erityisluokitusta käytetään vain silloin, kun elimissä, hengityselimet mukaan luettuna, ei havaita vakavampia vaikutuksia.

3.8.2.2.2   Narkoottisia vaikutuksia koskevat kriteerit

Kriteerit, joiden perusteella aineet luokitellaan kategoriaan 3 narkoottisia vaikutuksia aiheuttavina:

a)

keskushermoston lamaantuminen ja narkoottiset vaikutukset ihmisissä, kuten uneliaisuus, narkoosi, heikentynyt valppaus, refleksien häviäminen, koordinaatiokyvyn puuttuminen ja huimaus. Vaikutukset voivat ilmetä myös pahana päänsärkynä tai pahoinvointina ja ne voivat aiheuttaa arviointikyvyn heikkenemistä, pyörrytystä, ärtyisyyttä, väsymystä, muistitoimintojen, havaintokyvyn ja koordinaation heikkenemistä, reaktioajan pitenemistä ja unisuutta;

b)

eläinkokeissa havaittuja narkoottisia vaikutuksia voivat olla myös horrostila, koordinaation puuttuminen, oikaisurefleksin menetys ja ataksia. Jos nämä vaikutukset eivät ole ohimeneviä, niiden on katsottava tukevan luokitusta kategoriaan 1 tai 2, elinkohtainen myrkyllisyys kerta-altistumisen seurauksena.

3.8.3   Seosten luokituskriteerit

3.8.3.1

Seokset luokitellaan joko samoilla luokituskriteereillä kuin aineet tai vaihtoehtoisesti jäljempänä kuvatulla tavalla. Seokset on aineiden tapaan luokiteltava elinkohtaista myrkyllisyyttä aiheuttavaksi kerta-altistumisen seurauksena.

3.8.3.2   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevat tiedot ovat käytettävissä

3.8.3.2.1

Kun seoksesta on käytettävissä luotettavaa ja laadukasta, aineiden luokituskriteerejä käsittelevässä osassa kuvatun mukaista ihmisistä saatuihin kokemuksiin tai asianmukaisiin eläinkokeisiin perustuvaa tietoa, seos on luokiteltava arvioimalla kyseisten tietojen todistusnäyttö (katso 1.1.1.4). Seoksia koskevien tietojen arvioinnissa on huolehdittava siitä, että annos, kesto, havainnointi tai analysointi eivät johda epävarmoihin päätelmiin.

3.8.3.3.   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevia tietoja ei ole käytettävissä: päättelysäännöt

3.8.3.3.1

Jos seosta ei ole testattu sellaisenaan elinkohtaisen myrkyllisyyden määrittämiseksi, mutta sen yksittäisistä aineosista ja samankaltaisista testatuista seoksista on riittävästi tietoja seoksen vaarallisuuden asianmukaista määrittämistä varten, kyseisiä tietoja on käytettävä 1.1.3 jaksossa vahvistettujen päättelysääntöjen mukaisesti.

3.8.3.4   Seosten luokitus, kun käytettävissä ovat seoksen kaikkia tai ainoastaan joitakin aineosia koskevat tiedot

3.8.3.4.1

Jos tietystä seoksesta sellaisenaan ei ole luotettavaa näyttöä tai testituloksia eikä sen luokittelemiseksi voida käyttää päättelysääntöjä, seoksen luokitus perustuu seoksen sisältämien aineiden luokitukseen. Seos luokitellaan elinkohtaista myrkyllisyyttä aiheuttavaksi (tietty elin yksilöidään) kerta-altistumisen seurauksena, jos ainakin yksi sen aineosista on luokiteltu elinkohtaisen myrkyllisyyden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvaksi aineeksi ja sitä on seoksessa vähintään taulukossa 3.8.3 mainitun kategoriaa 1 tai 2 koskevan yleisen pitoisuusrajan verran.

3.8.3.4.2

Näitä yleisiä pitoisuusrajoja ja niihin perustuvaa luokitusta on sovellettava asianmukaisesti kerta-annoksena elinkohtaista myrkyllisyyttä aiheuttaviin aineisiin.

3.8.3.4.3

Seokset on luokiteltava erikseen joko kerta-annosta ja toistuvaa annosta tai jompaa kumpaa koskevan myrkyllisyyden osalta.

Taulukko 3.8.3

Yleiset pitoisuusrajat seoksen aineosille, jotka on luokiteltu elinkohtaista myrkyllisyyttä aiheuttaviksi ja joiden vuoksi seos on luokiteltava kategoriaan 1 tai 2

Aineosan luokitus:

Yleiset pitoisuusrajat, joiden vuoksi seos on luokiteltava:

Kategoria 1

Kategoria 2

Kategoria 1

Elinkohtainen myrkyllisyys

Pitoisuus ≥ 10 %

1,0 % ≤ Pitoisuus < 10 %

Kategoria 2

Elinkohtainen myrkyllisyys

 

Pitoisuus ≥10 % [(Huomautus 1)]

Huomautus 1:

Jos elinkohtaisen myrkyllisyyden kategoriaan 2 luokiteltua ainetta on seoksen aineosana ≥ 1,0 % pitoisuutena, seosta varten on pyynnöstä saatavilla käyttöturvallisuustiedote.

3.8.3.4.4

Kun on kysymys useampaan kuin yhteen elinjärjestelmään vaikuttavien myrkyllisten aineiden yhdistelmästä, on huolehdittava siitä, että aineiden toisiaan vahvistava vaikutus tai synergistiset vaikutukset otetaan huomioon, koska jotkin aineet voivat aiheuttaa elinkohtaista myrkyllisyyttä alle 1 prosentin pitoisuutena silloin, kun seoksen muiden aineosien tiedetään vahvistavan sen myrkkyvaikutusta.

3.8.3.4.5

On oltava varovainen, kun kategoriaan 3 kuuluvaa aineosaa / kuuluvia aineosia sisältävän seoksen myrkyllisyyttä arvioidaan ekstrapoloimalla. 20 prosentin yleinen pitoisuusraja on asianmukainen, mutta on huomattava, että kyseinen pitoisuusraja saattaa olla korkeampi tai matalampi riippuen kyseessä olevasta kategorian 3 aineosasta tai aineosista ja että jotkin vaikutukset, kuten hengitysteiden ärsytys, saattavat jäädä ilmenemättä tietyn pitoisuuden alittavilla määrillä, kun taas jotkin vaikutukset kuten narkoottiset vaikutukset saattavat ilmetä alle kyseisen 20 prosentin raja-arvon. Asiantuntija-arviota on käytettävä.

3.8.4.   Vaaraviestintä

3.8.4.1.

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 3.8.4 mukaisesti.

Taulukko 3.8.4

Kerta-altistumisesta aiheutuvaa elinkohtaista myrkyllisyyttä koskevat merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

Kategoria 3

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Varoitus

Vaaralauseke

H370: Vahingoittaa elimiä (tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet) (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta)

H371: Saattaa vahingoittaa elimiä (tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet) (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta)

H335: Saattaa aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä; tai

H336: Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta tai huimausta

Turvalauseke ennaltaehkäisystä

P260

P264

P270

P260

P264

P270

P261

P271

Turvalauseke pelastustoimenpiteistä

P307 + P311

P321

P309 + P311

P304 + P340

P312

Turvalauseke varastoinnista

P405

P405

P403 + P233

P405

Turvalauseke jätteiden käsittelystä

P501

P501

P501

3.9   Elinkohtainen myrkyllisyys – toistuva altistuminen

3.9.1   Määritelmät ja yleiset näkökohdat

3.9.1.1

Elinkohtainen myrkyllisyys (toistuva altistuminen) tarkoittaa kohde-elimessä ilmenevää erityistä myrkkyvaikutusta, jonka aiheuttaa toistuva altistuminen aineelle tai seokselle. Siihen sisältyvät kaikki merkittävät terveyteen kohdistuvat toimintoja heikentävät vaikutukset, palautuvat tai palautumattomat, välittömät ja/tai viiveellä ilmenevät. Tähän kohtaan eivät kuitenkaan sisälly muut erityiset myrkkyvaikutukset, joita käsitellään erikseen 3.1–3.8 ja 3.10 jaksossa.

3.9.1.2

Elinkohtaisesti myrkylliseksi (toistuva altistuminen) luokiteltu aine tunnistetaan elinkohtaisen myrkkyvaikutuksen aiheuttavaksi, jolloin se saattaa vaikuttaa haitallisesti sille altistuvien ihmisten terveyteen.

3.9.1.3

Näihin terveydelle haitallisiin vaikutuksiin kuuluvat ihmisissä havaitut säännönmukaiset ja tunnistettavat myrkkyvaikutukset tai koe-eläimissä havaitut toksikologisesti merkittävät muutokset, jotka ovat vaikuttaneet kudoksen/elimen toimintaan tai morfologiaan tai ovat aiheuttaneet eliössä vakavia biokemiallisia tai hematologisia muutoksia ja joilla on merkitystä ihmisen terveydelle.

3.9.1.4

Arvioinnissa on otettava huomioon sekä merkittävät muutokset jossakin yksittäisessä elimessä tai biologisessa järjestelmässä että yleiset, vähemmän vakavat muutokset useissa elimissä.

3.9.1.5

Elinkohtainen myrkyllisyys voi aiheutua minkä tahansa ihmisille oleellisen altistumisreitin eli pääasiassa suun, ihon tai hengitysteiden kautta.

3.9.1.6

Muut kuin kuolemaan johtavat myrkkyvaikutukset, jotka havaitaan kerta-altistumisen jälkeen, luokitellaan jakson ”Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen” (3.8 jakso) mukaisesti, eikä niitä siksi käsitellä 3.9 jaksossa.

3.9.2   Aineiden luokituskriteerit

3.9.2.1

Aineet luokitellaan elinkohtaisesti myrkyllisiksi (toistuva altistuminen) käyttäen asiantuntija-arviota (katso 1.1.1 jakso), joka perustuu kaikkeen käytettävissä olevaan todistusnäyttöön, myös suositeltuihin ohjearvoihin, joissa on otettu huomioon altistumisen kesto sekä vaikutuksen/vaikutukset aiheuttanut annos/pitoisuus (katso 3.9.2.9 jakso). Aineet sijoitetaan yhteen kahdesta kategoriasta havaitun vaikutuksen / havaittujen vaikutusten luonteen ja vakavuuden mukaan (taulukko 3.9.1).

Taulukko 3.9.1

Toistuvasta altistumisesta aiheutuvan elinkohtaisen myrkyllisyyden kategoriat

Kategoriat

Kriteerit

Kategoria 1

Aineet, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä myrkkyvaikutuksia ihmisille tai joiden oletetaan eläinkokeista saadun näytön perusteella voivan aiheuttaa merkittäviä myrkkyvaikutuksia ihmisille toistuvan altistumisen seurauksena.

Aineet luokitellaan elinkohtaisen myrkyllisyyden (toistuva altistuminen) kategoriaan 1 seuraavin perustein:

ihmisten altistumistapauksista tai epidemiologisista tutkimuksista saatu luotettava ja laadukas näyttö, tai

havainnot asianmukaisista eläinkokeista, joissa yleensä matalat altistuspitoisuudet aiheuttivat koe-eläimissä merkittäviä ja/tai vakavia myrkkyvaikutuksia, joilla on merkitystä ihmisen terveydelle. Annoksen/pitoisuuden ohjearvot annetaan jäljempänä (katso 3.9.2.9 jakso) käytettäväksi todistusnäytön arvioinnissa.

Kategoria 2

Aineet, joiden oletetaan eläinkokeista saadun näytön perusteella voivan olla haitallisia ihmisen terveydelle toistuvan altistumisen seurauksena

Aineet luokitellaan elinkohtaisen myrkyllisyyden (toistuva altistuminen) kategoriaan 2 niiden havaintojen perusteella, joita on tehty asianmukaisissa eläinkokeissa, joissa yleensä kohtalaiset altistuspitoisuudet aiheuttivat koe-eläimissä merkittäviä myrkkyvaikutuksia, joilla on merkitystä ihmisen terveydelle. Annoksen/pitoisuuden ohjearvot annetaan jäljempänä (katso 3.9.2.9 jakso) luokituksen avuksi.

Poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös ihmisistä saatua näyttöä aineen sijoittamiseksi kategoriaan 2 (katso 3.9.2.6 jakso).

Huom.

On pyrittävä määrittelemään myrkkyvaikutuksen pääasiallinen kohde-elin ja luokittelemaan aine sen mukaan esimerkiksi maksalle tai hermostolle myrkylliseksi. Tiedot on arvioitava huolellisesti ja toissijaiset vaikutukset on mahdollisuuksien mukaan jätettävä huomiotta (maksalle myrkyllisellä aineella voi olla toissijaisia vaikutuksia hermostoon tai ruoansulatusjärjestelmään).

3.9.2.2

Altistumisreitti tai -reitit, jonka/joiden kautta luokiteltu aine aiheuttaa vahinkoa, on tunnistettava.

3.9.2.3

Luokitus määritetään asiantuntija-arviolla (katso 1.1.1 jakso), joka perustuu kaikkeen saatavilla olevaan todistusnäyttöön, jäljempänä esitettävät ohjeet mukaan luettuina.

3.9.2.4

Luokitusta edellyttävien elinkohtaisten myrkkyvaikutusten todentamiseen käytetään kaikista tiedoista koostuvaa todistusnäyttöä (katso 1.1.1 jakso), ihmisten altistumistapaukset, epidemiologia ja eläinkokeet mukaan luettuina. Tässä voidaan käyttää hyväksi teollisuustoksikologiasta vuosien ajan kerättyä merkittävää tietomäärää. Arvioinnin on perustuttava kaikkeen saatavissa olevaan tietoon, vertaisarvioidut julkaistut tutkimukset ja muut hyväksyttävät tiedot mukaan luettuina.

3.9.2.5

Elinkohtaisen myrkyllisyyden arvioimiseksi tarvittavat tiedot saadaan joko ihmisten toistuvasta altistumisesta esimerkiksi kotona, työpaikalla tai muussa ympäristössä, tai eläinkokeista. Tällaisia tietoja saadaan rotilla tai hiirillä tehtävistä, 28 tai 90 päivää tai koko niiden elinajan kestävistä tavanomaisista eläinkokeista, joihin sisältyy hematologisia, kliiniskemiallisia ja yksityiskohtaisia makroskooppisia ja mikroskooppisia tutkimuksia, joilla voidaan tunnistaa kohdekudoksissa tai -elimissä ilmenevät myrkkyvaikutukset. Muilla eläinlajeilla tehdyistä toistuvan annoksen tutkimuksista saatuja tietoja on myös hyödynnettävä, jos tuloksia on käytettävissä. Myös muista pitkäaikaisen altistuksen tutkimuksista, jotka koskevat esimerkiksi syöpää aiheuttavia vaikutuksia, myrkyllisyyttä hermostolle tai vaarallisuutta lisääntymiselle, voidaan saada sellaista näyttöä elinkohtaisesta myrkyllisyydestä, jota voidaan käyttää luokituksessa.

3.9.2.6

Poikkeustapauksissa on asianmukaista sijoittaa asiantuntija-arvion perusteella kategoriaan 2 tietyt aineet, joiden elinkohtaisesta myrkyllisyydestä on ihmisistä saatua näyttöä:

a)

jos ihmisistä saatu todistusnäyttö ei ole riittävän vakuuttavaa oikeuttamaan aineen luokituksen kategoriaan 1, ja/tai

b)

vaikutusten luonteen ja vakavuuden perusteella.

Ihmisillä todettuja annos-/pitoisuustasoja ei oteta luokituksessa huomioon, ja kaiken eläinkokeista saatavan näytön on tuettava luokitusta kategoriaan 2. Toisin sanoen aine on luokiteltava kategoriaan 1, jos aineesta on saatavissa myös eläinkokeiden tuloksia, jotka tukevat luokitusta kategoriaan 1.

3.9.2.7   Vaikutukset, joiden katsotaan tukevan luokitusta elinkohtaisesti myrkylliseksi toistuvan altistumisen seurauksena.

3.9.2.7.1

Luokitusta tukee luotettava näyttö, joka osoittaa toistuvalla aineelle altistumisella olevan yhteys säännönmukaiseen ja tunnistettavissa olevaan myrkkyvaikutukseen.

3.9.2.7.2

Ihmisistä saatu näyttö rajoittuu yleensä selostuksiin terveydelle haitallisista seurauksista eikä altistumisolosuhteista useinkaan ole varmaa tietoa, minkä vuoksi tieteellinen näyttö ei ole niin yksityiskohtaista kuin hyvin tehdyistä eläinkokeista saatu näyttö.

3.9.2.7.3

Asianmukaisiin koe-eläintutkimuksiin kuuluva kliininen havainnointi, hematologia, kliininen kemia sekä makroskooppiset ja mikroskooppiset patologiset tutkimukset voivat tarjota paljon yksityiskohtaisempaa näyttöä ja tuoda ilmi vaaratekijöitä, jotka eivät välttämättä ole hengenvaarallisia mutta voivat osoittaa elintoimintojen heikkenemistä. Tästä syystä luokituksessa on otettava huomioon kaikki saatavissa oleva näyttö ja sen merkitys ihmisen terveydelle, muun muassa seuraavat myrkylliset vaikutukset ihmiseen ja/tai eläimiin:

a)

toistuvan tai pitkäaikaisen altistumisen aiheuttama sairastavuus tai kuolema. Toistuva altistuminen jopa suhteellisen pienille annoksille/pitoisuuksille voi aiheuttaa sairastavuutta tai kuoleman aineen tai sen aineenvaihduntatuotteiden bioakkumulaation vuoksi ja/tai siksi, että myrkkyjen poistumismekanismit ylikuormittuvat, jos aineelle tai sen aineenvaihduntatuotteille altistutaan toistuvasti;

b)

merkittävät toiminnalliset muutokset keskus- tai ääreishermostossa tai muissa elinjärjestelmissä, myös merkit keskushermoston lamaantumisesta ja tiettyyn aistiin (kuten näkö, kuulo ja hajuaisti) kohdistuvat vaikutukset;

c)

johdonmukaiset ja merkittävät kliinisen biokemian, hematologian tai virtsa-analyysin menetelmillä havaittavat haitalliset muutokset;

d)

elinten merkittävä vaurioituminen, joka havaitaan ruumiinavauksessa ja/tai todeta tai varmistaa mikroskooppisessa tutkimuksessa;

e)

multifokaalinen tai diffuusi kuolio, fibroosi tai granulooman muodostuminen elintärkeissä elimissä, joilla on uusiutumiskykyä;

f)

morfologiset muutokset, jotka ovat mahdollisesti palautuvia, mutta osoittavat selvästi merkittävää elimen toimintahäiriötä (esim. vakava maksan rasvoittuminen);

g)

näyttö merkittävästä solukuolemasta (solujen rappeutuminen ja solujen määrän väheneminen mukaan luettuina) elintärkeissä elimissä, joilla ei ole uusiutumiskykyä.

3.9.2.8   Vaikutukset, joiden ei katsota tukevan luokitusta elinkohtaisesti myrkylliseksi toistuvan altistumisen seurauksena

3.9.2.8.1

Myös sellaisia ihmiseen ja/tai eläimiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan havaita, jotka eivät oikeuta luokitusta. Tällaisia vaikutuksia ovat muun muassa seuraavat:

a)

sellaiset kliiniset havainnot tai pienet muutokset ruumiinpainon kehityksessä ja ruoan tai veden kulutuksessa, joilla on toksikologista merkitystä mutta jotka eivät sinänsä osoita ”merkittäviä” myrkkyvaikutuksia;

b)

kliinisen biokemian, hematologian tai virtsa-analyysin menetelmillä havaittavat pienet muutokset ja/tai ohimenevät vaikutukset, jos tällaisten muutosten tai vaikutusten toksikologinen merkitys on kyseenalainen tai erittäin vähäinen;

c)

elinten painon muutokset, kun niihin ei liity näyttöä elimen toimintahäiriöistä;

d)

sopeutumisreaktiot, joita ei pidetä toksikologisesti merkittävinä;

e)

aineiden aiheuttamat lajispesifiset toksisuusmekanismit, joiden on kohtuullisen varmasti osoitettu olevan ihmisen terveydelle merkityksettömiä, eivät oikeuta luokitusta.

3.9.2.9   Eläinkokeista saatuihin tuloksiin perustuvat ohjearvot luokituksen avuksi

3.9.2.9.1

Jos koe-eläintutkimuksissa havainnoidaan pelkästään vaikutuksia eikä altistuksen kestoa tai annosta/pitoisuutta oteta huomioon, unohdetaan se toksikologian peruskäsitys, että kaikki aineet ovat mahdollisesti myrkyllisiä ja että myrkyllisyys määräytyy annoksesta/pitoisuudesta ja altistumisen kestosta riippuen. Useimpien koe-eläimillä tehtävien tutkimusten testausta koskevissa yleisohjeissa annetaan korkein suositeltava annostaso.

3.9.2.9.2

Jotta olisi helpompi päättää, onko jokin aine luokiteltava ja minkä asteiseksi se olisi luokiteltava (kategoria 1 tai 2), annoksen/pitoisuuden ”ohjearvoiksi” annetaan ne annokset/pitoisuudet, joiden on osoitettu aiheuttavan merkittäviä terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Tärkein perustelu ohjearvojen antamiselle on, että kaikki aineet ovat mahdollisesti myrkyllisiä, ja on oltava tiedossa perusteltu annos/pitoisuus, jonka ylittävän määrän tiedetään aiheuttavan tietynasteisia myrkkyvaikutuksia. Toistuvan annoksen eläinkokeissa on tarkoitus aiheuttaa myrkkyvaikutus korkeimmalla käytetyllä pitoisuudella, jotta testin tavoite saavutettaisiin; näin ollen useimmissa tutkimuksissa havaitaan jonkinlainen myrkkyvaikutus ainakin kyseisellä suurimmalla annoksella. Tästä syystä on määritettävä aiheutuneiden vaikutusten lisäksi myös se, millä annoksella/pitoisuudella ne ilmenivät ja kuinka merkittäviä ne ovat ihmisen kannalta.

3.9.2.9.3

Kun eläinkokeissa havaitaan merkittäviä myrkkyvaikutuksia, joiden perusteella aine olisi luokiteltava, vaikutuksen aiheuttaneen altistuksen keston ja annoksen/pitoisuuden vertaaminen ehdotettuun ohjearvoon voi antaa hyödyllistä tietoa, jonka perusteella luokitustarvetta on helpompi arvioida (koska myrkkyvaikutukset johtuvat sekä vaaraominaisuuksista että altistumisen kestosta ja annoksesta/pitoisuudesta).

3.9.2.9.4

Päätökseen siitä, onko luokitus lainkaan tarpeen, voi vaikuttaa niiden annoksen/pitoisuuden ohjearvojen huomioon ottaminen, joilla tai joita pienemmillä arvoilla merkittäviä myrkkyvaikutuksia on havaittu.

3.9.2.9.5

Ohjearvot viittaavat vaikutuksiin, joita on saatu rotilla tehdyssä 90-päiväisessä tavanomaisessa myrkyllisyystutkimuksessa. Niistä voidaan ekstrapoloida vastaavat ohjearvot lyhyt- tai pitkäkestoisia myrkyllisyystutkimuksia varten; annoksen/pitoisuuden ja altistusajan suhdetta koskevassa ekstrapoloinnissa käytettävä sääntö vastaa Haberin inhalaatiota koskevaa sääntöä, jonka mukaan vaikuttava annos on suoraan verrannollinen altistumispitoisuuteen ja altistumisen kestoon. Arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti, ja 28-päiväistä tutkimusta varten jäljempänä annetut ohjearvot on kerrottava kolmella.

3.9.2.9.6

Näin ollen voidaan soveltaa luokitusta kategoriaan 1, jos merkittävät myrkkyvaikutukset, jotka havaitaan koe-eläimillä tehdyssä 90-päiväisessä toistuvan annoksen tutkimuksessa, ilmenevät taulukossa 3.9.2 esitetyillä ohjearvoilla (C) tai niitä pienemmillä arvoilla.

Taulukko 3.9.2

Ohjearvot kategoriaan 1 luokituksen avuksi

Altistumisreitti

Yksiköt

Ohjearvot (annos/pitoisuus)

Suun kautta (rotta)

mg/kg ruumiinpainoa/päivä

C ≤ 10

Ihon kautta (rotta tai kani)

mg/kg ruumiinpainoa/päivä

C ≤ 20

Hengitysteitse (rotta) kaasu

ppmV/6 h/päivä

C ≤ 50

Hengitysteitse (rotta) höyry

mg/litra/6 h/päivä

C ≤ 0,2

Hengitysteitse (rotta) pöly/sumu/savu

mg/litra/6 h/päivä

C ≤ 0,02

3.9.2.9.7

Luokitusta kategoriaan 2 voidaan soveltaa, jos merkittävät myrkkyvaikutukset, jotka havaitaan koe-eläimillä tehdyssä 90-päiväisessä toistuvan annoksen tutkimuksessa, ilmenevät taulukossa 3.9.3 esitetyillä ohjearvojen vaihteluväleillä.

Taulukko 3.9.3

Ohjearvot kategoriaan 2 luokituksen avuksi

Altistumisreitti

Yksiköt

Ohjearvojen vaihteluvälit:

(annos/pitoisuus)

Suun kautta (rotta)

mg/kg ruumiinpainoa/päivä

10 < C ≤ 100

Ihon kautta (rotta tai kani)

mg/kg ruumiinpainoa/päivä

20 < C ≤ 200

Hengitysteitse (rotta) kaasu

ppmV/6 h/päivä

50 < C ≤ 250

Hengitysteitse (rotta) höyry

mg/litra/6 h/päivä

0,2 < C ≤ 1,0

Hengitysteitse (rotta) pöly/sumu/savu

mg/litra/6 h/päivä

0,02 < C ≤ 0,2

3.9.2.9.8

Edellä 3.9.2.9.6 ja 3.9.2.9.7 jaksossa mainitut ohjearvot ja vaihteluvälit on tarkoitettu ainoastaan ohjeellisiksi eli käytettäviksi osana todistusnäyttöön perustuvaa arviointia ja helpottamaan luokituspäätösten tekemistä. Niitä ei ole tarkoitettu tiukoiksi raja-arvoiksi.

3.9.2.9.9

On mahdollista, että ohjearvon alittava annos/pitoisuus eli esimerkiksi < 100 mg/kg ruumiinpainoa/päivä suun kautta saatuna aiheuttaa tietyn myrkyllisyysprofiilin toistuvan annoksen eläinkokeissa, mutta vaikutus on luonteeltaan sellainen — esimerkiksi vain tiettyyn, kyseiselle vaikutukselle alttiiksi tiedettyyn kantaan kuuluvissa urosrotissa havaittava munuaismyrkyllisyys — että aine päätetään jättää luokittelematta. Vastakkaisessa tapauksessa tietty myrkyllisyysprofiili saatetaan havaita eläinkokeissa ohjearvot ylittävällä annoksella, esimerkiksi ≥ 100 mg/kg ruumiinpainoa/päivä suun kautta saatuna, ja lisäksi on muista lähteistä kuten toisista pitkäkestoisen altistumisen tutkimuksista tai ihmisten altistumistapauksista saatavaa tietoa, joka tukee todistusnäyttöön perustuvaa päätelmää siitä, että aine on varmuuden vuoksi syytä luokitella.

3.9.2.10   Muita näkökohtia

3.9.2.10.1

Jos aineen ominaisuudet määritellään ainoastaan eläimillä saatujen tulosten perusteella (tavallista uusille aineille, mutta koskee myös monia käytössä olevia aineita), luokituksessa on otettava huomioon annoksen/pitoisuuden ohjearvot osana todistusnäyttöön perustuvaa lähestymistapaa.

3.9.2.10.2

Kun on käytettävissä ihmistä koskevia vahvistettuja tietoja, jotka osoittavat luotettavasti toistuvan tai pitkään jatkuvan aineelle altistumisen aiheuttavan elinkohtaisen myrkkyvaikutuksen, aine on tavallisesti luokiteltava. Ihmisistä saadut positiiviset tulokset, riippumatta todennäköisestä annoksesta, ovat tärkeämpiä kuin eläimillä saadut tulokset. Näin ollen niissä tapauksissa, joissa aine on jätetty luokittelematta, koska eläinkokeissa ei havaittu elinkohtaista myrkyllisyyttä ohjearvojen mukaisilla tai ne alittavilla annoksilla/pitoisuuksilla, ja myöhemmin saadaan ihmisten altistumistapauksista tietoja elinkohtaisesta myrkkyvaikutuksesta, aine on luokiteltava.

3.9.2.10.3

Aine, jonka elinkohtaista myrkyllisyyttä ei ole testattu, voidaan tarvittaessa luokitella käyttämällä validoidusta rakenne-aktiivisuussuhteesta saatuja tietoja ja asiantuntija-arviota, joka perustuu aiemmin luokitellun aineen rakenteelliseen samankaltaisuuteen tarkasteltavan aineen kanssa, jos luokitusta tukevat myös muut merkittävät tekijät, kuten yhteisten aineenvaihduntatuotteiden muodostuminen.

3.9.2.10.4

Höyryn kyllästymispitoisuutta on tarvittaessa käytettävä lisäperusteena erityisten terveys- ja turvatoimien asettamiselle.

3.9.3   Seosten luokituskriteerit

3.9.3.1

Seokset luokitellaan joko samoilla luokituskriteereillä kuin aineet tai vaihtoehtoisesti jäljempänä kuvatulla tavalla. Seokset on aineiden tapaan luokiteltava elinkohtaista myrkyllisyyttä aiheuttavaksi toistuvan altistumisen seurauksena.

3.9.3.2   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevat tiedot ovat käytettävissä

3.9.3.2.1

Kun seoksesta on käytettävissä luotettavaa ja laadukasta, aineiden luokituskriteerejä käsittelevässä osassa kuvatun mukaista ihmisistä saatuihin kokemuksiin tai asianmukaisiin eläinkokeisiin perustuvaa tietoa (katso 1.1.1.4 jakso), seos on luokiteltava arvioimalla kyseisten tietojen todistusnäyttö. Seoksia koskevien tietojen arvioinnissa on huolehdittava siitä, että annos, kesto, havainnointi tai analysointi eivät johda epävarmoihin päätelmiin.

3.9.3.3   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevia tietoja ei ole käytettävissä: päättelysäännöt

3.9.3.3.1

Jos seosta ei ole testattu sellaisenaan elinkohtaisen myrkyllisyyden määrittämiseksi, mutta sen yksittäisistä aineosista ja samankaltaisista testatuista seoksista on riittävästi tietoja seoksen vaarallisuuden asianmukaista määrittämistä varten, kyseisiä tietoja on käytettävä 1.1.3 jaksossa vahvistettujen päättelysääntöjen mukaisesti.

3.9.3.4   Seosten luokitus, kun käytettävissä ovat seoksen kaikkia tai ainoastaan joitakin aineosia koskevat tiedot

3.9.3.4.1

Jos tietystä seoksesta sellaisenaan ei ole luotettavaa näyttöä tai testituloksia eikä sen luokittelemiseksi voida käyttää päättelysääntöjä, seoksen luokitus perustuu seoksen sisältämien aineiden luokitukseen. Seos on silloin luokiteltava elinkohtaista myrkyllisyyttä aiheuttavaksi (tietty elin yksilöidään) kerta-altistumisen, toistuvan altistumisen tai molempien seurauksena, jos ainakin yksi sen aineosista on luokiteltu elinkohtaisen myrkyllisyyden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvaksi aineeksi ja sitä on seoksessa vähintään taulukossa 3.9.4 mainitun kategoriaa 1 tai 2 koskevan yleisen pitoisuusrajan verran.

Taulukko 3.9.4

Yleiset pitoisuusrajat seoksen aineosille, jotka on luokiteltu elinkohtaisesti myrkyllisiksi ja joiden vuoksi seos on luokiteltava

Aineosan luokitus:

Yleiset pitoisuusrajat, joiden vuoksi seos on luokiteltava:

Kategoria 1

Kategoria 2

Kategoria 1

Elinkohtainen myrkyllisyys

Pitoisuus ≥ 10 %

1,0 % ≤ Pitoisuus < 10 %

Kategoria 2

Elinkohtainen myrkyllisyys

 

Pitoisuus ≥10 % [(Huomautus 1)]

Huomautus 1.

Jos elinkohtaisen myrkyllisyyden kategoriaan 2 luokiteltua ainetta on seoksen aineosana ≥ 1,0 % pitoisuutena, seosta varten on oltava pyynnöstä saatavilla käyttöturvallisuustiedote.

3.9.3.4.2

Näitä yleisiä pitoisuusrajoja ja niihin perustuvaa luokitusta sovelletaan toistuvana annoksena elinkohtaista myrkyllisyyttä aiheuttaviin aineisiin.

3.9.3.4.3

Seokset on luokiteltava erikseen joko kerta-annosta ja toistuvaa annosta tai jompaakumpaa koskevan myrkyllisyyden osalta.

3.9.3.4.4

Kun on kysymys useampaan kuin yhteen elinjärjestelmään vaikuttavien myrkyllisten aineiden yhdistelmästä, on huolehdittava siitä, että aineiden toisiaan vahvistava vaikutus tai synergistiset vaikutukset otetaan huomioon, koska jotkin aineet voivat aiheuttaa elinkohtaista myrkyllisyyttä alle 1 prosentin pitoisuutena silloin, kun seoksen muiden aineosien tiedetään vahvistavan sen myrkkyvaikutusta.

3.9.4   Vaaraviestintä

3.9.4.1

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 3.9.5 mukaisesti.

Taulukko 3.9.5

Toistuvasta altistumisesta aiheutuvaa elinkohtaista myrkyllisyyttä koskevat merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

Kategoria 2

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Huomiosana

Vaara

Varoitus

Vaaralauseke

H372: Vahingoittaa elimiä (mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet) pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta)

H373: Saattaa vahingoittaa elimiä (mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet) pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa (mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta)

Turvalauseke ennaltaehkäisystä

P260

P264

P270

P260

Turvalauseke pelastustoimenpiteistä

P314

P314

Turvalauseke varastoinnista

 

 

Turvalauseke jätteiden käsittelystä

P501

P501

3.10   Aspiraatiovaara

3.10.1   Määritelmät ja yleiset näkökohdat

3.10.1.1

Näiden kriteerien perusteella luokitellaan sellaiset aineet ja seokset, jotka saattavat aiheuttaa ihmisille aspiraatiovaaran.

3.10.1.2

Aspiraatiolla tarkoitetaan nesteen tai kiinteän aineen tai seoksen joutumista suoraan suu- tai nenäontelon kautta tai epäsuorasti oksentamisen seurauksena henkitorveen ja alahengityselimiin.

3.10.1.3

Aspiraatiovaaraan sisältyy vakavia välittömiä vaikutuksia kuten kemiallinen keuhkokuume, eri asteisia keuhkovammoja tai aspiraatiosta johtuva kuolema.

3.10.1.4

Aspiraatio alkaa sisäänhengitysvaiheessa yhden hengenvedon vaatimassa ajassa, kun aspiraation aiheuttava materiaali tarttuu ylähengitysteiden ja ruoansulatuskanavan yhtymäkohtaan kurkunpää ja nielun alueelle.

3.10.1.5

Aineen tai seoksen aspiraatio voi tapahtua, kun se oksennetaan nielemisen jälkeen. Tällä voi olla vaikutusta merkintöihin erityisesti, jos välittömän myrkyllisyyden vuoksi harkitaan suositukseksi oksennuttamista, kun ainetta tai seosta on nielty. Jos aineeseen/seokseen kuitenkin liittyy myös aspiraatiovaara, oksennuttamissuositusta on muutettava.

3.10.1.6   Erityisiä näkökohtia

3.10.1.6.1

Kemiallista aspiraatiota käsittelevän lääketieteellisen kirjallisuuden tarkastelu osoittaa, että joidenkin hiilivetyjen (raakaöljytisleiden) ja tiettyjen kloorattujen hiilivetyjen on todettu aiheuttavan ihmisille aspiraatiovaaran.

3.10.1.6.2

Luokituskriteerit viittaavat kinemaattiseen viskositeettiin. Dynaamisen ja kinemaattisen viskositeetin välinen muuntokaava on seuraava:

Formula

3.10.1.6.3   Aerosolien/sumutteiden luokitus

Aerosolin tai sumutteen muodoissa olevat aineet tai seokset (tuotteet) saatetaan markkinoille yleensä painesäiliöissä tai painikkeella tai pumppumekanismilla varustetuissa sumutepulloissa. Luokituksen kannalta on ratkaisevaa, kerääntyykö tuote suuhun nesteeksi siten, että se saatetaan vetää hengitysteihin. Jos painesäiliöstä tuleva sumute tai aerosoli on hienojakoista, se ei välttämättä keräänny nesteeksi. Jos tuote kuitenkin tulee ulos painesäiliöstä valumalla, se saattaa kerääntyä nesteeksi, joka saatetaan vetää hengitysteihin. Painikkeella tai pumppumekanismilla varustetuista sumutinpulloista tuleva sumu on yleensä suuripisaraista, minkä vuoksi se voi kerääntyä nesteeksi, joka saatetaan vetää hengitysteihin. Jos pumppumekanismi voidaan irrottaa ja sisältöä on siten mahdollista niellä, aineen tai seoksen luokitusta on harkittava.

3.10.2   Aineiden luokituskriteerit

Taulukko 3.10.1

Aspiraatiovaaran kategoria

Kategoria

Kriteerit

Kategoria 1

Aineet, joiden tiedetään olevan ihmiselle vaarallisia aspiroituna tai joita pidetään ihmiselle vaarallisina aspiroituna.

Aine luokitellaan kategoriaan 1:

a)

luotettavan ja laadukkaan ihmisistä saadun näytön perusteella

tai

b)

jos kyseessä on hiilivety, jonka kinemaattinen viskositeetti 40 oC:n lämpötilassa mitattuna on enintään 20,5 mm2/s.

Huom:

Kategoriaan 1 kuuluvia aineita ovat muun muassa tietyt hiilivedyt, tärpätti ja mäntyöljy.

3.10.3   Seosten luokituskriteerit

3.10.3.1   Luokitus silloin, kun koko seosta koskevat tiedot ovat käytettävissä

Seos luokitellaan kategoriaan 1 luotettavan ja laadukkaan ihmisistä saadun näytön perusteella.

3.10.3.2   Luokitus silloin, kun koko seosta koskevia tietoja ei ole käytettävissä: päättelysäännöt

3.10.3.2.1

Jos seosta sellaisenaan ei ole testattu sen aspiraatiovaaran määrittämiseksi, mutta sen yksittäisistä aineosista ja samankaltaisista testatuista seoksista on riittävästi tietoja seoksen vaarallisuuden asianmukaista määrittämistä varten, kyseisiä tietoja on käytettävä 1.1.3 jaksossa esitettyjen päättelysääntöjen mukaisesti. Jos sovelletaan laimentamista koskevaa päättelysääntöä, aspiraatiovaaran aiheuttavien aineiden pitoisuus on kuitenkin oltava 10 prosenttia tai enemmän.

3.10.3.3   Luokitus silloin, kun käytettävissä ovat seoksen kaikkia tai vain joitakin aineosia koskevat tiedot

3.10.3.3.1   Kategoria 1

3.10.3.3.1.1

Seos, joka sisältää kategoriaan 1 luokiteltua ainetta / luokiteltuja aineita yhteensä vähintään 10 prosenttia ja jonka kinemaattinen viskositeetti 40 oC:n lämpötilassa mitattuna on enintään 20,5 mm2 /s, on luokiteltava kategoriaan 1.

3.10.3.3.1.2

Jos on kyseessä seos, joka erottuu kahdeksi tai useammaksi selkeäksi kerrokseksi, joista yksi sisältää vähintään 10 prosenttia kategoriaan 1 luokiteltua ainetta / luokiteltuja aineita ja jonka kinemaattinen viskositeetti 40 oC:n lämpötilassa mitattuna on enintään 20,5 mm2/s, koko seos luokitellaan kategoriaan 1.

3.10.4   Vaaraviestintä

3.10.4.1

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden tai seosten merkinnät on tehtävä taulukon 3.10.2 mukaisesti.

Taulukko 3.10.2

Aspiraatiovaaraa koskevat merkinnät

Luokitus

Kategoria 1

GHS-varoitusmerkki

Image

Huomiosana

Vaara

Vaaralauseke

H304: Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin

Turvalauseke

ennaltaehkäisystä

 

Turvalauseke

pelastustoimenpiteistä

P301 + P310

P331

Turvalauseke

varastoinnista

P405

Turvalauseke

jätteiden käsittelystä

P501

4.   4 OSA: YMPÄRISTÖVAARAT

4.1   Vaarallisuus vesiympäristölle

4.1.1   Määritelmät ja yleiset näkökohdat

4.1.1.1   Määritelmät

Välittömällä myrkyllisyydellä vesieliöille tarkoitetaan aineen sisäistä ominaisuutta aiheuttaa vahinkoa vesieliöille lyhytaikaisessa altistumisessa kyseiselle aineelle.

Aineen käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, missä määrin kyseisestä aineesta tulee liukeneva tai erillinen ioni. Metallien käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, missä määrin metalliyhdisteen metalli-ioni (Mo) voi irrottautua yhdisteestä (molekyylistä).

Biokäytettävyydellä (tai biologisella käytettävyydellä) tarkoitetaan sitä, missä määrin eliö ottaa ainetta ja missä määrin se jakautuu tietylle alueelle eliössä. Tämä riippuu aineen fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista, eliön anatomiasta ja fysiologiasta, farmakokineettisistä ominaisuuksista ja altistumisreitistä. Käytettävyys ei ole ennakkoedellytys biokäytettävyydelle.

Bioakkumulaatiolla tarkoitetaan aineen eliöön oton, jakautumisen ja poistumisen nettovaikutuksia, jotka aiheutuvat kaikista altistumisreiteistä (vesi, ilma, sedimentti/maaperä ja ravinto).

Biokertyvyydellä tarkoitetaan aineen eliöön oton, jakautumisen ja poistumisen nettovaikutuksia, jotka aiheutuvat altistumisesta veden välityksellä.

Kroonisella myrkyllisyydellä vesieliöille tarkoitetaan aineen sisäistä ominaisuutta aiheuttaa haitallisia vaikutuksia vesieliöille, kun altistumisaika on pitkä verrattuna eliön elinkaareen.

Hajoamisella tarkoitetaan orgaanisten molekyylien hajoamista pienemmiksi molekyyleiksi ja lopulta hiilidioksidiksi, vedeksi ja suoloiksi.

4.1.1.2   Perustekijät

4.1.1.2.0

Vesiympäristölle vaarallinen -luokka on jaoteltu seuraavasti:

välitön vaara vesiympäristölle

krooninen (pitkäaikainen) vaara vesiympäristölle.

4.1.1.2.1

Vesiympäristölle aiheutuvien vaarojen luokituksen perustekijät ovat:

välitön myrkyllisyys vesieliöille;

mahdollinen tai todettu bioakkumulaatio;

orgaanisten kemikaalien hajoaminen (bioottinen tai abioottinen); ja

krooninen myrkyllisyys vesieliöille.

4.1.1.2.2

Tiedot on saatava mieluiten käyttämällä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja standardoituja testimenetelmiä. Käytännössä muillakin standardoiduilla testimenetelmillä, kuten kansallisilla menetelmillä, saatuja tietoja on käytettävä, jos ne katsotaan vastaaviksi. Jos luotettavia tietoja on saatavissa muilla kuin standardimenetelmillä tehdyistä testeistä ja muulla tavoin kuin testaamalla, ne on otettava luokituksessa huomioon, jos ne täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XI olevassa 1 jaksossa täsmennetyt vaatimukset. Makean veden lajien ja merivesilajien myrkyllisyyttä koskevia tietoja pidetään yleensä luokitukseen soveltuvina edellyttäen, että käytetyt testimenetelmät ovat olleet vastaavia. Jos tällaisia tietoja ei ole saatavissa, luokituksen on perustuttava parhaaseen saatavissa olevaan tietoon. Katso myös 1 osa.

4.1.1.3   Muita näkökohtia

4.1.1.3.1

Aineiden ja seosten luokitus ympäristövaarojen osalta edellyttää niiden vesiympäristölle aiheuttamien vaarojen tunnistamista. Vesiympäristöä tarkastellaan vedessä elävien eliöiden ja sen vesiekosysteemin kannalta, johon ne kuuluvat. Vaaran tunnistamisen perusteena on siksi aineen tai seoksen myrkyllisyys vesiympäristölle, mutta tunnistamisprosessissa on tarvittaessa otettava huomioon hajoamis- ja bioakkumulaatiokäyttäytymistä koskevia tietoja.

4.1.1.3.2

Luokitusjärjestelmä koskee kaikkia aineita ja seoksia, mutta erityistapauksissa kemikaalivirasto antaa niitä koskevat ohjeet.

4.1.2   Aineiden luokituskriteerit

4.1.2.1

Aineiden luokitusjärjestelmässä on yksi välittömän vaarallisuuden kategoria ja kolme kroonisen vaarallisuuden kategoriaa. Välittömän ja kroonisen luokituksen kategorioita käytetään toisistaan riippumatta. Kriteerit aineen luokittelemiseksi välittömästi vaaralliseksi kategoriaan 1 määritetään pelkästään välitöntä myrkyllisyyttä vesieliöille koskevien tietojen perusteella (EC50 tai LC50). Kriteereissä, joiden perusteella aineet luokitellaan kroonisen vaarallisuuden kategorioihin, yhdistetään kahdentyyppisiä tietoja, jotka koskevat välitöntä myrkyllisyyttä vesieliöille ja käyttäytymistä ympäristössä (hajoavuutta ja bioakkumulaatiota).

4.1.2.2

Järjestelmässä otetaan myös käyttöön ns. ”turvaverkko”-luokitus (krooninen, kategoria 4), jota käytetään, kun käytettävissä olevat tiedot eivät mahdollista muodollisten kriteerien mukaista luokitusta, mutta tiettyä syytä huoleen kuitenkin on (katso esimerkki taulukossa 4.1.0).

4.1.2.3

Luokitusjärjestelmässä otetaan huomioon se, että sekä aineen välitön että krooninen myrkyllisyys kuvaavat aineen sisäistä vaarallisuutta vesieliöille. Kummallekin ominaisuudelle määritetään erikseen vaarakategoriat, jotka vastaavat tunnistetun vaaran astetta. Asianmukaisen vaarakategorian (-kategorioiden) määrittelyssä käytetään tavallisesti alinta käytettävissä olevista myrkyllisyysarvoista. Joissakin olosuhteissa on kuitenkin aiheellista käyttää todistusnäyttöön perustuvaa lähestymistapaa.

4.1.2.4

”Vesiympäristölle vaaralliseksi” luokitellun aineen pääasiallinen vaara määritellään kroonisen myrkyllisyyden avulla, vaikka välitöntä myrkyllisyyttä arvoilla L(E)C50 ≤1 mg/l pidetään myös vaarallisena. Aineen sijoittamisessa kroonisen (pitkäaikaisen) vaarallisuuden kategoriaan otetaan huomioon aineen sisäiset ominaisuudet — että aine ei hajoa nopeasti ja/tai että sillä taipumus biokertyä — sekä välitön myrkyllisyys.

4.1.2.5

Aineet, joiden välitön myrkyllisyys on huomattavasti alle 1 mg/l, lisäävät seoksen aineosina seoksen myrkyllisyyttä jopa matalina pitoisuuksina, ja niitä painotetaan yleensä enemmän sovellettaessa seoksen luokiteltujen aineosien yhteenlaskuun perustuvaa luokitustapaa (katso huomautus 1 taulukossa 4.1.0 ja 4.1.3.5.5 jakso).

4.1.2.6

Yhteenveto luokituskriteereistä ja aineiden sijoittamisesta kategorioihin ”vesiympäristölle vaarallinen” esitetään taulukossa 4.1.0.

Taulukko 4.1.0

Vesiympäristölle vaarallinen — luokituskategoriat

Välitön (lyhytaikainen) vaara vesieliöille

Välitön kategoria 1

(huomautus 1)

96 h LC50 (kaloille)

≤1 mg/l ja/tai

48 h EC50 (äyriäisille)

≤1 mg/l ja/tai

72 tai 96 h ErC50 (leville tai muille vesikasveille)

≤1 mg/l.

(huomautus 2)

Krooninen (pitkäaikainen) vaara vesieliöille.

Krooninen kategoria 1

(huomautus 1)

96 h LC50 (kaloille)

≤ 1 mg/l ja/tai

48 h EC50 (äyriäisille)

≤ 1 mg/l ja/tai

72 tai 96 h ErC50 (leville tai muille vesikasveille)

≤ 1 mg/l

(huomautus 2)

ja aine ei ole nopeasti hajoava ja/tai kokeellisesti määritetty BCF ≥ 500 (tai, jos ei saatavilla, log Kow ≥ 4).

Krooninen kategoria 2

96 h LC50 (kaloille)

>1 – ≤10 mg/l ja/tai

48 h EC50 (äyriäisille)

>1 – ≤10 mg/l ja/tai

72 tai 96 h ErC50 (leville tai muille vesikasveille)

>1 – ≤10 mg/l

(huomautus 2)

ja aine ei ole nopeasti hajoava ja/tai kokeellisesti määritetty BCF ≥ 500 (tai, jos ei saatavilla, log Kow ≥ 4), elleivät kroonisen myrkyllisyyden NOEC-arvot ole > 1 mg/l.

Krooninen kategoria 3

96 h LC50 (kaloille)

>10 – ≤100 mg/l ja/tai

48 h EC50 (äyriäisille)

>10 – ≤100 mg/l ja/tai

72 tai 96 h ErC50 (leville tai muille vesikasveille)

>10 – ≤100 mg/l

(huomautus 2)

ja aine ei ole nopeasti hajoava ja/tai kokeellisesti määritetty BCF ≥ 500 (tai, jos ei saatavilla, log Kow ≥ 4), elleivät kroonisen myrkyllisyyden NOEC-arvot > 1 mg/l.

Turvaverkko-luokitus

Krooninen kategoria 4

Tapauksia, joissa tiedot eivät mahdollista edellä mainittujen kriteerien mukaista luokitusta, mutta tiettyä syytä huoleen kuitenkin on, ovat esimerkiksi niukkaliukoiset aineet, jotka eivät ole välittömästi myrkyllisiä vesiliukoisuuspitoisuuttansa alemmissa pitoisuuksissa (huomautus 3), jotka eivät ole nopeasti hajoavia ja joille on kokeellisesti määritetty BCF ≥ 500 (tai, jos BCF ei saatavilla, log Kow ≥ 4), mikä osoittaa taipumusta kertymiseen, luokitellaan tähän luokkaan, jollei muuta tieteellistä näyttöä luokituksen tarpeettomuudesta ole. Tällainen näyttö on esimerkiksi se, että kroonisen myrkyllisyyden NOEC-arvot > vesiliukoisuus tai > 1 mg/l, tai näyttö nopeasta hajoamisesta ympäristössä.

Huomautus 1.

Kun aine luokitellaan välittömästi vaaralliseksi kategoriaan 1 ja/tai kroonisesti vaaralliseksi kategoriaan 1, on samalla ilmoitettava asianmukainen M-kerroin (katso taulukko 4.1.3).

Huomautus 2.

Luokitus perustuu ErC50-arvoon [= EC50 (kasvunopeus)]. Jos EC50-arvon perustetta ei tiedetä tai ErC50-arvoa ei ole kirjattu, luokitus perustuu alhaisimpaan saatavilla olevaan EC50-arvoon.

Huomautus 3.

”Ei välittömästi myrkyllistä” määritellään siten, että L(E)C50-arvo/-arvot on/ovat suurempia kuin vesiliukoisuus. Tämä koskee myös niukkaliukoisia aineita (vesiliukoisuus < 1 mg/l), kun on näyttöä siitä, että akuutti testi ei anna oikeata kuvaa aineelle ominaisesta myrkyllisyydestä.

4.1.2.7   Myrkyllisyys vesieliöille

4.1.2.7.1

Välitön myrkyllisyys vesieliöille määritetään tavallisesti käyttämällä seuraavia testejä: kalat, 96 h LC50, äyriäiset (Crustacea), 48 h EC50 ja/tai levät, 72 h tai 96 h EC50. Nämä lajit edustavat useita ravintoketjun tasoja ja eliösystematiikan osia ja niitä käytetään sijaislajeina muiden vesieliöiden sijasta. Muistakin lajeista (esim. Lemna-suvun vesikasvista) saadut tiedot on otettava huomioon, jos testimenetelmä on sopiva. Vesikasvien kasvun estymistä koskevan testin katsotaan yleensä testaavan kroonista myrkyllisyyttä, mutta EC50-arvoa pidetään luokitustarkoituksissa akuuttina arvona (katso huomautus 2).

4.1.2.7.2

Kroonisen vesieliömyrkyllisyyden määrittämisessä luokitustarkoituksia varten hyväksytään 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla testimenetelmillä saadut tiedot sekä myös muilla validoiduilla ja kansainvälisesti hyväksytyillä testimenetelmillä saadut tiedot. Luokituksessa on käytettävä NOEC-arvoja tai muita vastaavia L(E)Cx-arvoja (esim. EC10).

4.1.2.8.   Bioakkumulaatio

4.1.2.8.1

Aineiden bioakkumuloituminen voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa vesieliöissä myrkyllisiä vaikutuksia pienilläkin pitoisuuksilla. Orgaanisten aineiden taipumus bioakkumulaatioon arvioidaan tavallisesti oktanoli/vesi-jakautumiskertoimen avulla, joka ilmaistaan yleensä log Kow -arvona. Orgaanisen aineen log Kow -arvon ja sen biokertyvyyden välinen suhde eli biokertyvyystekijä (BCF) kalassa mitattuna on saanut kannatusta tieteellisessä kirjallisuudessa. Raja-arvoa log Kow ≥ 4 käyttämällä pyritään tunnistamaan pelkästään ne aineet, joilla on todellinen taipumus biokertyä. Vaikka tämä merkitsee taipumusta bioakkumulaatioon, kokeellisesti määritetty BCF mittaa ominaisuutta paremmin, joten sitä on käytettävä ensisijaisesti, jos saatavilla. Jos kalan BCF ≥ 500, tämä merkitsee mahdollista biokertyvyyttä luokitustarkoituksiin.

4.1.2.9   Orgaanisten aineiden nopea hajoavuus

4.1.2.9.1

Nopeasti hajoavat aineet poistuvat nopeasti ympäristöstä. Vaikka tällaisten aineiden vaikutuksia voi ilmetä erityisesti vuoto- tai onnettomuustapauksessa, ne ovat paikallisia ja lyhytkestoisia. Jos aine ei hajoa nopeasti ympäristössä, aineella voi olla vedessä pitkäaikainen ja laajamittainen myrkyllinen vaikutus.

4.1.2.9.2

Yksi tapa osoittaa nopea hajoavuus on käyttää biohajoavuuden seulontatestejä, jotka on suunniteltu sen määrittämiseen, onko orgaaninen aine ”helposti biohajoava”. Jollei tällaisia tietoja ole saatavilla, osoitukseksi nopeasta hajoavuudesta katsotaan se, että BOD(5 päivää)/COD -suhde 0,5. Näin ollen aineen, joka läpäisee seulontatestin, katsotaan todennäköisesti hajoavan vesiympäristössä nopeasti, eikä se todennäköisesti ole pysyvä. Se, ettei aine läpäise seulontatestiä, ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, ettei aine hajoa nopeasti ympäristössä. Muukin näyttö nopeasta hajoavuudesta ympäristössä voidaan siksi ottaa huomioon, ja se on erityisen merkittävää silloin, kun aineet estävät mikrobitoiminnan standarditestauksessa käytetyillä pitoisuuksilla. Siksi luokitukseen on otettu mukaan lisäperuste, jonka avulla voidaan käyttää tietoja osoittamaan, että aine todella hajoaa bioottisesti tai abioottisesti vesiympäristössä yli 70-prosenttisesti 28 vuorokaudessa. Jos siis hajoavuus osoitetaan todenmukaisissa ympäristöolosuhteissa, ”nopean hajoavuuden” kriteeri täyttyy.

4.1.2.9.3

Hajoamista koskevat tiedot on usein ilmoitettu puoliintumisaikoina, joita voidaan käyttää nopean hajoavuuden määrittelyssä edellyttäen, että aine hajoaa täydellisesti, eli saavutetaan täydellinen mineralisaatio. Primaarinen biohajoavuus ei yleensä riitä nopean hajoavuuden arvioimiseen, jollei voida osoittaa, että hajoamistuotteet eivät täytä kriteerejä aineen luokittelemiseksi ”vesiympäristölle vaaralliseksi”.

4.1.2.9.4

Käytetyt kriteerit heijastavat sitä, että hajoaminen ympäristössä voi olla bioottista tai abioottista. Hydrolyysi voidaan ottaa huomioon, jos hydrolyysituotteet eivät täytä kriteerejä aineen luokittelemiseksi ”vesiympäristölle vaaralliseksi”.

4.1.2.9.5

Aineiden katsotaan olevan ympäristössä nopeasti hajoavia, jos ne täyttävät seuraavat kriteerit

a)

jos helppoa biologista hajoavuutta mittaavassa 28 vuorokauden testissä saavutetaan vähintään seuraavat hajoamisen tasot:

i)

liuenneen orgaanisen hiilen määrään perustuvat testit: 70 %

ii)

hapen kulutukseen tai hiilidioksidin tuotantoon perustuvat testit: 60 % teoreettisesta enimmäisarvosta.

Nämä biologisen hajoamisen tasot on saavutettava 10 vuorokauden kuluessa hajoamisen alkamisesta, joksi katsotaan ajankohta, jona 10 % aineesta on hajonnut; tai

b)

jos ainoastaan BOD- tai COD-tiedot ovat saatavissa, silloin kun BOD5/COD ≥ 0,5; tai

c)

jos käytettävissä on muuta vakuuttavaa tieteellistä näyttöä, joka osoittaa, että aine voi hajota (bioottisesti ja/tai abioottisesti) vesiympäristössä yli 70-prosenttisesti 28 vuorokaudessa.

4.1.2.10   Epäorgaaniset yhdisteet ja metallit

4.1.2.10.1

Hajoavuudella sellaisena, kuin sitä sovelletaan orgaanisiin yhdisteisiin, on vain rajallinen tai olematon merkitys epäorgaanisille yhdisteille ja metalleille. Pikemminkin tällaiset aineet voivat muuttua normaaleissa ympäristöprosesseissa siten, että se joko lisää tai vähentää myrkyllisten ionien biokäytettävyyttä. Vastaavasti bioakkumulaatiota koskevia tietoja on käytettävä varovaisesti (17).

4.1.2.10.2

Niukkaliukoiset orgaaniset yhdisteet ja metallit voivat aiheuttaa välitöntä tai kroonista myrkyllisyyttä vesiympäristössä sen mukaan, mikä biologisesti hyödynnettävän epäorgaanisen ionin sisäinen myrkyllisyys on ja miten nopeasti ja missä määrin kyseinen ioni liukenee veteen.

4.1.3   Seosten luokituskriteerit

4.1.3.1

Seosten luokitusjärjestelmä kattaa kaikki aineille käytettävät kategoriat eli välittömän vaarallisuuden kategorian 1 ja kroonisen vaarallisuuden kategoriat 1–4. Jotta seoksen vesiympäristölle aiheuttamien vaarojen luokituksessa voitaisiin hyödyntää kaikki saatavissa olevat tiedot, tarvittaessa sovelletaan seuraavaa:

Seoksen ”merkitykselliset aineosat” ovat ne, jotka luokitellaan välittömään kategoriaan 1 tai krooniseen kategoriaan 1 ja joita seoksessa on vähintään 0,1 painoprosenttia, sekä ne, jotka luokitellaan krooniseen kategoriaan 2, krooniseen kategoriaan 3 tai krooniseen kategoriaan 4 ja joita seoksessa on vähintään 1 painoprosentti, ellei ole syytä olettaa (kuten erittäin myrkyllisten aineosien tapauksessa, katso 4.1.3.5.5.5 jakso), että aineosa, jota on seoksessa vähemmän, voi silti olla merkityksellinen luokiteltaessa seos sen vesiympäristölle aiheuttamien vaarojen kannalta. ”Välitön kategoria 1”- tai ”krooninen kategoria 1” -luokiteltujen aineiden yhteydessä huomioon otettava pitoisuus on yleensä (0,1/M) prosenttia. (M-kerroin selostetaan 4.1.3.5.5.5 jaksossa).

4.1.3.2

Vesiympäristölle aiheutuvien vaarojen luokituksessa käytetään vaiheittaista lähestymistapaa, joka riippuu saatavilla olevista seosta ja sen aineosia koskevista tiedoista. Kaaviossa 4.1.2 on esitetty noudatettava menettely.

Vaiheittaisen lähestymistavan tekijöitä ovat:

seoksilla tehtyihin testeihin perustuva luokitus

päättelysääntöihin perustuva luokitus

luokiteltujen aineosien yhteenlasku ja/tai yhteenlaskukaava

Kaavio 4.1.2

Vaiheittainen lähestymistapa seoksen vesiympäristölle aiheuttamien välittömien ja kroonisten (pitkäaikaisten) vaarojen luokittelemiseksi

Image

4.1.3.3   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevat tiedot ovat käytettävissä

4.1.3.3.1

Jos koko seos on testattu sen vesieliömyrkyllisyyden määrittämiseksi, se luokitellaan aineille sovittujen kriteerien mukaisesti, mutta ainoastaan välittömän myrkyllisyyden (EN: acute hazard) osalta. Luokitus perustuu yleensä kaloja, äyriäisiä ja leviä/kasveja koskeviin tietoihin. Seosten luokitus kroonisen vaarallisuuden kategorioihin käyttämällä LC50 tai EC50 -arvoja koko seokselle ei ole mahdollista, sillä luokituksessa tarvitaan sekä myrkyllisyyttä että käyttäytymistä koskevia tietoja, eikä seoksille ole olemassa hajoavuutta ja bioakkumulaatiota koskevia tietoja. Kroonisten kategorioiden kriteerejä ei ole mahdollista soveltaa, koska hajoavuutta ja bioakkumulaatiota koskevia tietoja ei voida tulkita; ne ovat mielekkäitä vain yksittäisille aineille.

4.1.3.3.2

Jos koko seokselle on saatavissa välittömän myrkyllisyyden testin tiedot (LC50 tai EC50), niitä ja tietoja aineosien luokituksesta kroonisen (pitkä-aikaisen) vaaran osalta käytetään testattujen seosten luokituksen täydentämiseksi seuraavassa esitetyllä tavalla. Jos kroonista myrkyllisyyttä koskevia tietoja (NOEC) on saatavilla, myös niitä on käytettävä.

a)

testatun seoksen L(E)C50 (LC50 tai EC50) ≤100 mg/l ja NOEC ≤ 1 mg/l tai ei tiedossa:

Sovelletaan yhteenlaskumenetelmää (katso 4.1.3.5.5 jakso) kroonisten kategorioiden osalta (krooninen 1, 2, 3, 4 tai luokitusta ”krooninen” ei tehdä).

Seos luokitellaan välittömään kategoriaan 1 (jos testatun seoksen LC50 tai EC50 ≤ 1 mg/l), tai luokitusta ”välitön” ei tehdä (jos testatun seoksen LC50 ja EC50 > 1 mg/l).

b)

Testatun seoksen L(E)C50 ≤ 100 mg/l ja NOEC-arvo(t) > 1 mg/l:

Ei luokitella välittömän vaaran perusteella.

Sovelletaan yhteenlaskumenetelmää (katso 4.1.3.5.5 jakso) aineen luokittelemiseksi krooniseen kategoriaan 1. Jos seosta ei luokitella krooniseen kategoriaan 1, sitä ei tarvitse luokitella kroonisen myrkyllisyyden perusteella.

c)

Testatun seoksen L(E)C50 -arvo(t) > 100 mg/l tai suurempia kuin vesiliukoisuus ja NOEC-arvo ≤ 1 mg/l tai ei tiedossa:

Ei luokitella välittömän vaaran perusteella.

Sovelletaan yhteenlaskumenetelmää (katso 4.1.3.5.5 jakso) kroonisen luokituksen tekemiseksi (krooninen kategoria 4, tai ei tarvetta krooniseen luokitukseen).

d)

Testatun seoksen L(E)C50 -arvo(t) > 100 mg/l tai suurempia kuin vesiliukoisuus ja NOEC-arvo(t) > 1 mg/l:

Ei luokitusta välittömän eikä kroonisen (pitkäaikaisen) vaaran perusteella.

4.1.3.4   Seosten luokitus, kun koko seosta koskevia tietoja ei ole käytettävissä: Päättelysäännöt

4.1.3.4.1

Jos seosta ei ole testattu sellaisenaan sen vesiympäristölle aiheuttaman vaaran määrittämiseksi, mutta on olemassa riittävää tietoa sen yksittäisistä aineosista ja samankaltaisista testatuista seoksista, joiden avulla seoksen vaarallisuus voidaan määrittää riittävästi, kyseisiä tietoja on käytettävä 1.1.3 jaksossa vahvistettujen päättelysääntöjen mukaisesti. Laimentamista koskevaa päättelysääntöä sovellettaessa on kuitenkin otettava huomioon 4.1.3.4.2 ja 4.1.3.4.3 jakso.

4.1.3.4.2

Laimentaminen: jos seos muodostetaan laimentamalla toista seosta tai vesiympäristölle vaaralliseksi luokiteltua ainetta laimentimella, jonka luokitus sen vesiympäristölle aiheuttamien vaarojen osalta on sama tai alempi kuin vähiten vaarallisen alkuperäisen aineosan ja jonka ei odoteta vaikuttavan muiden aineosien vesiympäristölle aiheuttamiin vaaroihin, kyseinen uusi seos voidaan luokitella alkuperäistä seosta tai ainetta vastaavaksi.

4.1.3.4.3

Jos seos muodostetaan laimentamalla toista luokiteltua seosta tai ainetta vedellä tai muulla täysin myrkyttömällä aineella, seoksen myrkyllisyys voidaan laskea alkuperäisestä seoksesta tai aineesta.

4.1.3.5   Seosten luokitus, kun käytettävissä ovat seoksen kaikkia tai ainoastaan joitakin aineosia koskevat tiedot

4.1.3.5.1

Seoksen luokitus perustuu sen osien luokitusten yhteenlaskuun. Välittömäksi tai krooniseksi luokiteltujen aineosien prosenttiosuuksia käytetään suoraan yhteenlaskumenetelmässä. Yhteenlaskumenetelmä kuvataan 4.1.3.5.5 jaksossa.

4.1.3.5.2

Jos seos sisältää aineosia, joita ei ole (vielä) luokiteltu (välittömään kategoriaan 1 ja/tai kroonisiin kategorioihin 1, 2, 3 tai 4), näiden aineosien asianmukaiset tiedot on otettava huomioon, kun ne ovat saatavissa. Kun riittävää myrkyllisyystietoa on saatavissa useammalle kuin yhdelle seoksen aineosalle, kyseisten aineosien yhdistetty myrkyllisyys lasketaan käyttämällä seuraavassa esitettävää yhteenlaskukaavaa, ja laskutoimituksen tuloksena saatavan myrkyllisyyden avulla kyseinen seoksen osa osoitetaan johonkin välittömän myrkyllisyyden kategoriaan, jota voidaan edelleen käyttää yhteenlaskumenetelmässä.

Formula

jossa

Ci

=

seoksen aineosan i pitoisuus (painoprosentteina)

L(E)C50i

=

aineosan i LC50 tai EC50 (mg/l)

η

=

aineosien määrä

L(E)C50m

=

testatun seoksen osan L(E)C50

4.1.3.5.3

Kun seoksen osaan sovelletaan yhteenlaskukaavaa, on parempi laskea seoksen kyseisen osan myrkyllisyys käyttämällä kullekin aineelle samaan taksonomiseen ryhmään (esim. kalat, äyriäiset, levät tai vastaava) liittyviä myrkyllisyysarvoja ja sen jälkeen käyttää korkeinta saatua myrkyllisyyttä (alinta arvoa) (eli herkintä näistä kolmesta taksonomisesta ryhmästä). Jos kunkin aineosan myrkyllisyystietoja ei ole saatavilla samalle taksonomiselle ryhmälle, valitaan kunkin aineosan myrkyllisyysarvo samalla tavalla kuin myrkyllisyysarvot aineiden luokitusta varten, eli käytetään korkeinta myrkyllisyyttä (herkimmästä testieliöstä). Laskettua välitöntä myrkyllisyyttä käytetään sitten sen arvioimisessa, luokitellaanko kyseinen seoksen osa välittömään kategoriaan 1 samoin kriteerein kuin aineiden luokituksessa.

4.1.3.5.4

Jos seos luokitellaan useammalla kuin yhdellä tavalla, on käytettävä varovaisimman tuloksen antavaa tapaa.

4.1.3.5.5   Yhteenlaskumenetelmä

4.1.3.5.5.1   Periaatteet

4.1.3.5.5.1.1

Kun aine luokitellaan välittömään kategoriaan 1 tai kroonisiin kategorioihin 1–3, myrkyllisyyskriteerit muuttuvat kertoimella 10 siirryttäessä yhdestä kategoriasta toiseen. Näiden luokituskategorioiden laskemisessa on siksi otettava huomioon kaikkien niiden aineiden vaikutus, jotka on luokiteltu seuraaviin: välitön kategoria 1 / krooninen kategoria 1, krooninen kategoria 2, krooninen kategoria 3.

4.1.3.5.5.1.2

Jos seos sisältää aineosia, jotka on luokiteltu välittömään kategoriaan 1 tai krooniseen kategoriaan 1, on kiinnitettävä huomiota siihen, että tällaiset aineosat, kun niiden välitön myrkyllisyys on alle 1 mg/l, vaikuttavat seoksen myrkyllisyyteen jo pieninä pitoisuuksina. Torjunta-aineiden sisältämät tehoaineet ovat usein erittäin myrkyllisiä vesieliöille, mutta niin myös eräät muutkin aineet, kuten organometalliset yhdisteet. Näissä olosuhteissa normaalien yleisten pitoisuusrajojen soveltaminen johtaa seoksen ”aliluokitukseen”. Erittäin myrkyllisten aineosien huomioon ottamiseksi on siksi sovellettava M-kertoimia, kuten 4.1.3.5.5.5 jaksossa selostetaan.

4.1.3.5.5.2   Luokitusmenettely

4.1.3.5.5.2.1

Yleisesti ottaen tiukempi seosten luokitus valitaan vähemmän tiukan luokituksen sijasta, esimerkiksi kroonista myrkyllisyyttä koskeva luokitus kategoriaan 1 valitaan ennemmin kuin luokitus kategoriaan 2. Näin ollen tässä esimerkissä luokitusmenettely on jo saatettu loppuun, jos luokituksen tuloksena on ”krooninen kategoria 1”. Sitä tiukempi luokitus ei ole mahdollinen, eikä luokituksen tekemistä tarvitse jatkaa.

4.1.3.5.5.3   Luokitus välittömään kategoriaan 1

4.1.3.5.5.3.1

Ensin tarkastellaan kaikkia välittömään kategoriaan 1 luokiteltuja seoksen aineosia. Jos niiden summa on suurempi kuin 25 prosenttia, koko seos luokitellaan välittömään kategoriaan 1.

4.1.3.5.5.3.2

Taulukossa 4.1.1 esitetään seoksen luokiteltujen aineosien yhteenlaskuun perustuva seosten luokitus välittömän vaarallisuuden perusteella.

Taulukko 4.1.1

Luokiteltujen aineosien yhteenlaskuun perustuva seoksen luokitus välittömän vaarallisuuden perusteella

Niiden seoksen aineosien summa, jotka on luokiteltu seuraavasti:

Seoksen luokitus:

Välitön kategoria 1 × M (18) ≥25 %

Välitön kategoria 1

4.1.3.5.5.4   Luokitus kroonisiin kategorioihin 1, 2, 3 ja 4

4.1.3.5.5.4.1

Ensin tarkastellaan kaikkia krooniseen kategoriaan 1 luokiteltuja seoksen aineosia. Jos niiden summa vastaavilla M-kertoimilla kerrottuna on 25 % tai enemmän, koko seos luokitellaan krooniseen kategoriaan 1. Jos laskutoimituksen tuloksena on seoksen luokitus krooniseen kategoriaan 1, luokitusmenettely on saatettu loppuun.

4.1.3.5.5.4.2

Jos seosta ei luokitella krooniseen kategoriaan 1, harkitaan sen luokitusta krooniseen kategoriaan 2. Seos luokitellaan krooniseen kategoriaan 2, jos 10 kertaa kaikkien krooniseen kategoriaan 1 luokiteltujen seoksen aineosien summa vastaavilla M-kertoimilla kerrottuna ja laskettuna yhteen kaikkien krooniseen kategoriaan 2 luokiteltujen aineosien summan kanssa on 25 % tai enemmän. Jos tuloksena on seoksen luokitus krooniseen kategoriaan 2, luokitusmenettely on saatettu loppuun.

4.1.3.5.5.4.3

Jos seosta ei luokitella krooniseen kategoriaan 1 eikä 2, harkitaan sen luokitusta krooniseen kategoriaan 3. Seos luokitellaan krooniseen kategoriaan 3, jos 100 kertaa kaikkien krooniseen kategoriaan 1 luokiteltujen seoksen aineosien summa vastaavilla M-kertoimilla kerrottuna + 10 kertaa kaikkien krooniseen kategoriaan 2 luokiteltujen aineosien summa + kaikkien krooniseen kategoriaan 3 luokiteltujen aineosien summa on 25 % tai enemmän.

4.1.3.5.5.4.4

Jos seosta ei edelleenkään luokitellaan kroonisiin kategorioihin 1, 2 tai 3, harkitaan sen luokitusta krooniseen kategoriaan 4. Seos luokitellaan krooniseen kategoriaan 4, jos kroonisiin kategorioihin 1, 2, 3 ja 4 luokiteltujen seoksen osien summa on 25 % tai enemmän.

4.1.3.5.5.4.5

Taulukossa 4.1.2 esitetään seoksen luokiteltujen aineosien yhteenlaskuun perustuva seosten luokitus niiden aiheuttamien kroonisten (pitkäaikaisten) vaarojen osalta.

Taulukko 4.1.2

Luokiteltujen aineosien yhteenlaskuun perustuva seoksen luokitus kroonisten (pitkäaikaisten) vaarojen osalta

Niiden seoksen aineosien summa, jotka on luokiteltu seuraavasti:

Seoksen luokitus:

Krooninen kategoria 1 × M (19) ≥ 25 %

Krooninen kategoria 1

(M x 10 × krooninen kategoria 1) + krooninen kategoria 2, ≥ 25 %

Krooninen kategoria 2

(M × 100 × krooninen kategoria 1) + (10 × krooninen kategoria 2) + krooninen kategoria 3 ≥ 25 %

Krooninen kategoria 3

Krooninen kategoria 1+ krooninen kategoria 2 + krooninen kategoria 3 + krooninen kategoria 4 ≥ 25 %

Krooninen kategoria 4

4.1.3.5.5.5   Seokset, joissa on erittäin myrkyllisiä aineosia

4.1.3.5.5.5.1

Välittömään kategoriaan 1 ja krooniseen kategoriaan 1 luokitellut aineosat, jotka ovat myrkyllisiä alle 1 mg/l:n pitoisuudessa, vaikuttavat jo vähäisinä pitoisuuksina seoksen myrkyllisyyteen, ja niitä on yleensä painotettava enemmän sovellettaessa seoksen luokiteltujen osien yhteenlaskuun perustuvaa luokitustapaa. Jos seos sisältää välittömään tai krooniseen kategoriaan 1 luokiteltuja aineosia, sovelletaan yhtä seuraavista lähestymistavoista:

Edellä 4.1.3.5.5.3 ja 4.1.3.5.5.4 jaksossa kuvattua vaiheittaista lähestymistapaa, jolloin käytetään painotettua summaa kertomalla välittömään kategoriaan 1 tai krooniseen kategoriaan 1 luokiteltujen aineosien pitoisuudet M-kertoimella sen sijaan, että pelkästään laskettaisiin prosenttiosuudet yhteen. Tämä merkitsee sitä, että välittömään kategoriaan 1 luokitellun aineosan pitoisuus taulukon 4.1.1 vasemmassa sarakkeessa ja krooniseen kategoriaan 1 luokitellun aineosan pitoisuus taulukon 4.1.2 vasemmassa sarakkeessa kerrotaan asianmukaisella M-kertoimella. Näihin aineosiin sovellettavat M-kertoimet määritetään käyttämällä myrkyllisyysarvoja, jotka esitetään taulukossa 4.1.3. Välittömään tai krooniseen kategoriaan 1 luokiteltuja aineosia sisältävän seoksen luokittelemiseksi luokittelijan on tunnettava M-kertoimen arvo voidakseen soveltaa yhteenlaskumenetelmää.

Yhteenlaskukaavaa (katso 4.1.3.5.2 jakso), jos seoksen kaikkia erittäin myrkyllisiä aineosia koskevat myrkyllisyystiedot ovat saatavilla ja on vakuuttavaa näyttöä siitä, että kaikkien muiden aineosien — myös niiden, joiden välitöntä myrkyllisyyttä koskevia tietoja ei ole saatavissa — myrkyllisyys on vähäinen tai ne eivät ole myrkyllisiä eivätkä merkittävästi lisää seoksen ympäristölle aiheuttamaa vaaraa.

Taulukko 4.1.3

Seoksen erittäin myrkyllisten aineosien M-kertoimet

L(E)C50-arvo

M-kerroin

0,1 < L(E)C50 ≤ 1

1

0,01 < L(E)C50 ≤ 0,1

10

0,001 < L(E)C50 ≤ 0,01

100

0,0001 < L(E)C50 ≤ 0,001

1 000

0,0001 < L(E)C50 ≤ 0,0001

10 000

(jatkuu 10-kertaisin välein)

 

4.1.3.6   Seosten luokitus, kun se aineosista ei ole käyttökelpoista tietoa

4.1.3.6.1

Jos seoksen yhden tai useamman merkityksellisen aineosan välittömästä ja/tai kroonisesta (pitkäaikaisesta) vaarasta vesiympäristölle ei ole saatavissa käyttökelpoista tietoa, seosta ei voida luokitella yhteen tai useampaan vaarakategoriaan. Tällöin seos luokitellaan ainoastaan tunnettujen aineosiensa perusteella ja käyttöturvallisuustiedotteeseen lisätään huomautus: ”x % seoksesta koostuu aineosista, joiden vaaroja vesiympäristölle ei tunneta”.

4.1.4   Vaaraviestintä

4.1.4.1

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten päällysmerkinnät on tehtävä taulukon 4.1.4 mukaisesti.

Taulukko 4.1.4

Vesiympäristölle vaarallinen -merkinnät

VÄLITÖN

 

Kategoria 1

GHS-varoitusmerkki

Image

Huomiosana

Varoitus

Vaaralauseke

H400: Erittäin myrkyllistä vesieliöille

Turvalauseke ennaltaehkäisystä

P273

Turvalauseke pelastustoimenpiteistä

P391

Turvalauseke varastoinnista

 

Turvalauseke jätteiden käsittelystä

P501


KROONINEN

 

Kategoria 1

Kategoria 2

Kategoria 3

Kategoria 4

GHS-varoitusmerkit

Image

Image

Ei varoitusmerkkiä

Ei varoitusmerkkiä

Huomiosana

Varoitus

Ei huomiosanaa

Ei huomiosanaa

Ei huomiosanaa

Vaaralauseke

H410: Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia

H411: Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haitta-vaikutuksia

H412: Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia

H413: Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille

Turvalauseke ennaltaehkäisystä

P273

P273

P273

P273

Turvalauseke pelastustoimenpiteistä

P391

P391

 

 

Turvalauseke varastoinnista

 

 

 

 

Turvalauseke jätteiden käsittelystä

P501

P501

P501

P501

5.   5 OSA: TÄYDENTÄVÄ EU-VAARALUOKKA

5.1   Vaarallisuus otsonikerrokselle

5.1.1   Määritelmät ja yleiset näkökohdat

5.1.1.1

Otsonikerrokselle vaarallisella aineella tarkoitetaan ainetta, joka sen ominaisuuksia ja arvioitua tai todettua kulkeutumista ympäristössä koskevien saatavissa olevien tietojen perusteella voi aiheuttaa vaaraa yläilmakehän otsonikerroksen rakenteelle ja/tai toiminnalle. Tällaisia ovat aineet, jotka on lueteltu otsonikerrosta heikentävistä aineista 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 (20) liitteessä I ja sen myöhemmissä muutoksissa.

5.1.2   Aineiden luokituskriteerit

5.1.2.1

Aine luokitellaan ”vaaralliseksi otsonikerrokselle”, jos sen ominaisuuksia ja arvioitua tai todettua kulkeutumista ympäristössä koskevista saatavissa olevista tiedoista käy ilmi, että se voi aiheuttaa vaaraa yläilmakehän otsonikerroksen rakenteelle ja/tai toiminnalle.

5.1.3   Seosten luokituskriteerit

5.1.3.1

Seos luokitellaan ”vaaralliseksi otsonikerrokselle” sillä perusteella, että sen sisältämien aineiden yksittäiset pitoisuudet on myös luokiteltu vaarallisiksi otsonikerrokselle taulukon 5.1 mukaisesti.

Taulukko 5.1

Yleiset pitoisuusrajat otsonikerrokselle vaaralliseksi luokitelluille (seoksessa oleville) aineille, jotka aiheuttavat seoksen luokituksen vaaralliseksi otsonikerrokselle

Aineen luokitus

Seoksen luokitus

Vaarallista otsonikerrokselle

C ≥ 0,1 %

5.1.4   Vaaraviestintä

5.1.4.1

Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten päällysmerkinnät on tehtävä taulukon 5.2 mukaisesti.

Taulukko 5.2

Otsonikerrokselle vaarallisten aineiden merkinnät

Symboli/Varoitusmerkki

 

Huomiosana

Vaara

Vaaralauseke

EUH059: Vaarallista otsonikerrokselle

Turvalausekkeet

P273

P501


(1)  Tai tarvittaessa < 1 %, ks. 3.2.3.3.1 jakso.

(2)  Tai tarvittaessa < 1 %, ks. 3.3.3.3.1 jakso.

(3)  Tai tarvittaessa < 0,1 %, ks. 4.1.3.1 jakso.

(4)  Sisältää aineet, seokset ja esineet, jotka on valmistettu räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin.

(5)  Tässä asetuksessa kaasuöljyjen, dieselpolttoaineen ja kevyiden polttoöljyjen, joiden leimahduspiste on 55–75 oC, voidaan katsoa kuuluvan kategoriaan 3.

(6)  Tähän mennessä laskentamenetelmä on validoitu seoksille, jotka sisältävät enintään kuusi haihtuvaa aineosaa. Nämä aineosat voivat olla syttyviä nesteitä kuten hiilivetyjä, eettereitä, alkoholeja, estereitä (lukuun ottamatta akrylaatteja) ja vettä. Laskentamenetelmää ei kuitenkaan ole vielä validoitu seoksille, jotka sisältävät halogenoituja rikki- ja/tai fosforiyhdisteitä tai reaktiivisia akrylaatteja.

(7)  Jos laskettu leimahduspiste on vähemmän kuin 5 oC suurempi kuin asianomainen luokituskriteeri, laskentamenetelmää ei saa käyttää ja leimahduspiste on määriteltävä kokeellisesti.

(8)  Ks. vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) 28.1, 28.2 ja 28.3 luku sekä taulukko 28.3.

(9)  Ks. vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) 28.1, 28.2 ja 28.3 luku sekä taulukko 28.3.

(10)  Siten kuin se määritetään testisarjalla E sellaisena kuin se on esitetty vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan ”Manual of Tests and Criteria” (Kokeet ja kriteerit) II osassa.

(11)  Kaasujen pitoisuus ilmaistaan tilavuuden miljoonasosina (ppmV).

(12)  Niille aineosille, joiden välittömän myrkyllisyyden estimaatit ovat tiedossa muun kuin olennaisimman altistumisreitin osalta, saatavilla olevista arvoista voidaan ekstrapoloida olennaisempaan reittiin / olennaisempiin reitteihin sovellettavat arvot. Kaikista aineosista ei aina vaadita tietoja altistumisesta ihon tai hengitysteiden kautta. Jos yksittäisistä aineosista kuitenkin edellytetään myös ihon tai hengitysteiden kautta tapahtuvaa altistumista koskevat tiedot, kaavassa käytettävien lukuarvojen on koskettava vaadittuja altistumisreittejä.

(13)  Nykyisellään ei ole käytettävissä tunnustettuja eläinkokeita, joilla voidaan tutkia hengitysteiden yliherkistymistä.

(14)  Vielä ei täysin tunneta mekanismia, joilla aineet aiheuttavat astmaoireita. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä näitä aineita pidetään hengitysteitä herkistävinä. Jos näytön perusteella voidaan kuitenkin osoittaa, että kyseiset aineet aiheuttavat ärsyttävyytensä vuoksi astmaoireita ainoastaan ihmisillä, joilla on lisääntynyt keuhkoputkien supistumistaipumus, aineita ei olisi pidettävä hengitysteitä herkistävinä.

(15)  Huomautus: ks. 3.6.2.2.4 jakso.

(16)  On selvää, että myös koiras voi vaikuttaa paritteluindeksiin ja hedelmällisyysindeksiin.

(17)  Kemikaalivirasto antaa erityisohjeita siitä, miten tällaisia aineita koskevia tietoja voidaan käyttää luokituskriteereiden täyttämisessä.

(18)  M-kertoimet selostetaan 4.1.3.5.5.5 jaksossa.

(19)  M-kerroin selostetaan 4.1.3.5.5.5 jaksossa.

(20)  EYVL L 244, 29.9.2000, s. 1.


LIITE II

TIETTYJEN AINEIDEN JA SEOSTEN MERKINTÖJÄ JA PAKKAAMISTA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖT

Tämä liite koostuu viidestä osasta:

1 osa sisältää tiettyjen luokiteltujen aineiden ja seosten merkintöjä koskevat erityissäännöt.

2 osassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tiettyihin seoksiin liitettäviä lisävaaralausekkeita merkittäväksi varoitusetikettiin.

3 osassa vahvistetaan pakkaamista koskevat erityissäännöt.

4 osassa vahvistetaan kasvinsuojeluaineita koskeva erityissääntö.

5 osassa vahvistetaan luettelo vaarallisista aineista ja seoksista, joihin sovelletaan 29 artiklan 3 kohtaa.

1.   1 OSA: VAARALLISUUTTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT

Jäljempänä 1.1 ja 1.2 jaksossa olevat lausekkeet osoitetaan 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti aineille ja seoksille, jotka on luokiteltu fysikaalisten, terveys- tai ympäristövaarojen vuoksi.

1.1   Fysikaaliset ominaisuudet

1.1.1   EUH001 — ”Räjähtävää kuivana”

Liitteessä I olevassa 2.1 jaksossa tarkoitetuille räjähtäville aineille ja seoksille, jotka saatetaan markkinoille kostutettuna vedellä tai alkoholeilla tai laimennettuna muilla aineilla niiden räjähdysominaisuuksien tukahduttamiseksi.

1.1.2   EUH006 — ”Räjähtävää sellaisenaan tai ilman kanssa”

Aineille ja seoksille, jotka ovat epästabiileja ympäristön lämpötilassa, esimerkiksi asetyleeni.

1.1.3   EUH014 — ”Reagoi voimakkaasti veden kanssa”

Aineille ja seoksille, jotka reagoivat kiivaasti veden kanssa, esimerkiksi asetyylikloridi, alkalimetallit, titaanitetrakloridi.

1.1.4   EUH18 — ”Käytössä voi muodostua syttyvä/räjähtävä höyry-ilmaseos”

Aineille ja seoksille, joita itseään ei luokitella syttyviksi, mutta jotka voivat muodostaa syttyviä/räjähtäviä höyry-ilmaseoksia. Aineiden kohdalla näin voi olla halogenoitujen hiilivetyjen tapauksessa ja seosten kohdalla näin voi olla haihtuvasta syttyvästä komponentista johtuen tai haihtuvien, syttymättömien komponenttien poistumisesta johtuen.

1.1.5   EUH019 — ”Saattaa muodostua räjähtäviä peroksideja”

Aineille ja seoksille, joihin saattaa muodostua räjähtäviä peroksideja varastoinnin aikana, esimerkiksi dietyylieetteri, 1,4-dioksaani.

1.1.6   EUH044 — ”Räjähdysvaara kuumennettaessa suljetussa astiassa”

Aineille ja seoksille, joita itseään ei luokitella räjähtäviksi liitteessä I olevan 2.1 jakson mukaisesti mutta jotka silti voivat olla käytännössä räjähtäviä, jos niitä kuumennetaan riittävän tiiviisti suljetussa astiassa. Erityisesti aineet, jotka hajoavat räjähdysmäisesti kuumennettaessa terästynnyrissä, mutta jotka eivät käyttäydy siten, jos niitä kuumennetaan vähemmän lujissa astioissa.

1.2   Terveyteen vaikuttavat ominaisuudet

1.2.1   EUH029 — ”Kehittää myrkyllistä kaasua veden kanssa”

Aineille ja seoksille, jotka joutuessaan kosketuksiin veden tai kostean ilman kanssa voivat kehittää vaarallisessa määrin kaasua, joka on luokiteltu välittömästi myrkylliseksi, kategoria 1, 2 tai 3, esimerkiksi alumiinifosfidi, fosforipentasulfidi.

1.2.2   EUH031 — ”Kehittää myrkyllistä kaasua hapon kanssa”

Aineille ja seoksille, jotka reagoidessaan happojen kanssa kehittävät vaarallisen määrän kaasuja, jotka on luokiteltu välittömästi myrkyllisiksi, kategoria 3, esimerkiksi natriumhypokloriitti, bariumpolysulfidi.

1.2.3   EUH032 — ”Kehittää erittäin myrkyllistä kaasua hapon kanssa”

Aineille ja seoksille, jotka reagoidessaan happojen kanssa kehittävät vaarallisen määrän kaasuja, jotka on luokiteltu välittömästi myrkyllisiksi, kategoria 1 tai 2, esimerkiksi syaanivedyn suolat, natriumatsidi.

1.2.4   EUH066 — ”Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua”

Aineille ja seoksille, jotka voivat aiheuttaa huolta ihon kuivumisen, hilseilyn tai halkeilun vuoksi mutta jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 3.2 jaksossa tarkoitettuja ihoärsytykseen liittyviä kriteerejä, merkitään joko

käytännön havaintojen tai

ennakoiduista ihovaikutuksista saatavilla olevan asianmukaisen näytön perusteella.

1.2.5   EUH070 — ”Myrkyllistä joutuessaan silmään”

Aineille tai seoksille, jotka aiheuttavat koe-eläimissä silmä-ärsytystestissä selviä merkkejä systeemisestä myrkyllisyydestä tai kuolleisuudesta, joka todennäköisesti johtuu aineen tai seoksen imeytymisestä silmän limakalvojen kautta. Lauseketta on käytettävä myös silloin, kun on olemassa näyttöä systeemisestä myrkyllisyydestä ihmisessä silmäkosketuksen kautta.

Lauseketta on käytettävä myös, kun aine tai seos sisältää toista ainetta, joka on merkitty näin, jos aineen pitoisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,1 prosenttia, jollei liitteessä VI olevassa 3 osassa ole toisin määritelty.

1.2.6   EUH071 — ”Hengitysteitä syövyttävää”

Aineille ja seoksille hengitysteitse myrkylliseksi luokituksen lisäksi, jos saatavilla on tietoja, joiden mukaan myrkyllisyysmekanismina on syövyttävyys, liitteessä I olevan 3.1.2.3.3 jakson ja taulukon 3.1.3 huomautuksen 1 mukaisesti.

Aineille ja seoksille ihosyövyttäväksi luokituksen lisäksi, jos saatavilla ei ole testituloksia välittömästä myrkyllisyydestä hengitysteitse ja kyseisiä aineita ja seoksia voidaan hengittää.

2.   2 OSA: TIETTYJEN SEOSTEN LISÄMERKINTÖJÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖT

Jäljempänä 2.1–2.10 jaksossa vahvistetut lausekkeet osoitetaan seoksille 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

2.1   Lyijyä sisältävät seokset

Sellaisten maalien ja lakkojen pakkauksessa, joiden lyijypitoisuus standardin ISO 6503 mukaisesti määritettynä on yli 0,15 prosenttia (ilmaistuna metallin painona) seoksen kokonaispainosta, on oltava varoitusetiketissä seuraava lauseke:

EUH201 — ”Sisältää lyijyä. Ei saa käyttää pintoihin, joita lapset voivat pureskella tai imeä.”

Jos pakkauksen sisällön määrä on alle 125 millilitraa, lauseke voi olla seuraava:

EUH201A — ”Varoitus! Sisältää lyijyä.”

2.2   Syanoakrylaatteja sisältävät seokset

Syanoakrylaattipohjaisten liimojen varsinaisessa pakkauksessa on oltava varoitusetiketissä seuraava lauseke:

EUH202 — ”Syanoakrylaattia. Vaara. Liimaa ihon ja silmät hetkessä. Säilytettävä lasten ulottumattomissa.”

Pakkauksessa on oltava mukana asianmukaiset turvallisuusohjeet.

2.3   Sementit ja sementtiseokset

Jos sementtiä tai sementtiseosta ei ole jo luokiteltu ja merkitty herkistäväksi vaaralausekkeella H317, ”Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion”, sellaisten sementtien tai sementtiseosten pakkauksissa, jotka hydratoituneina sisältävät enemmän kuin 0,0002 prosenttia liukoista (VI)-arvoista kromia sementin kokonaiskuivapainosta, on oltava varoitusetiketissä seuraava lauseke:

EUH203 — ”Sisältää VI-arvoista kromia. Voi aiheuttaa allergisen reaktion.”

Jos käytetään pelkistäviä aineita, sementin tai sementtiä sisältävän seoksen pakkauksessa on oltava tieto pakkaamispäivästä, varastointiolosuhteista ja pisimmästä varastointiajasta, jotka mahdollistavat pelkistävän aineen aktiivisuuden säilymisen ja liukoisen (VI)-arvoisen kromin pitoisuuden pysymisen 0,0002 prosentin alapuolella.

2.4   ISosyanaatteja sisältävät seokset

Isosyanaatteja (monomeereinä, oligomeereinä, esipolymeereinä jne. tai näiden seoksena) sisältävissä seoksissa, jollei pakkauksen varoitusetiketissä ole jo ilmoitettu sitä, on oltava seuraava lauseke:

EUH204 — ”Sisältää isosyanaatteja. Voi aiheuttaa allergisen reaktion.”

2.5   Seokset, jotka sisältävät epoksihartseja, joiden keskimääräinen molekyylipaino on enintään 700

Epoksihartseja, joiden keskimääräinen molekyylipaino on enintään 700, sisältävissä seoksissa, jollei pakkauksen varoitusetiketissä ole jo ilmoitettu sitä, on oltava seuraava lauseke:

EUH205 — ”Sisältää epoksihartseja. Voi aiheuttaa allergisen reaktion.”

2.6   Aktiivista klooria sisältävät yleiseen kulutukseen myytävät seokset

Sellaisten seosten pakkauksissa, jotka sisältävät yli 1 prosenttia aktiivista klooria, on oltava varoitusetiketissä seuraava lauseke:

EUH206 — ”Varoitus! Älä käytä yhdessä muiden tuotteiden kanssa. Tuotteesta voi vapautua vaarallista kaasua (klooria).”

2.7   Juottoon tai hitsaukseen tarkoitetut kadmiumia sisältävät seokset (lejeeringit)

Edellä mainittujen seosten pakkauksissa on oltava seuraava lauseke:

EUH207 — ”Varoitus! Sisältää kadmiumia. Käytettäessä muodostuu vaarallisia huuruja. Noudata valmistajan antamia ohjeita. Noudata turvallisuusohjeita.”

2.8   Seokset, joita ei ole luokiteltu herkistäviksi, mutta jotka sisältävät vähintään yhtä herkistävää ainetta

Sellaisten seosten pakkauksissa, jotka sisältävät vähintään yhtä herkistäväksi luokiteltua ainetta, jonka pitoisuus seoksessa on vähintään 0,1 prosenttia tai yhtä suuri tai suurempi kuin tämän asetuksen liitteessä VI olevassa 3 osassa esitetyssä ainetta koskevassa erityisessä huomautuksessa vahvistettu pitoisuus, on oltava varoitusetiketissä seuraava lauseke:

EUH208 — ”Sisältää (herkistävän aineen nimi). Voi aiheuttaa allergisen reaktion.”

2.9   Nestemäiset seokset, joka sisältävät halogenoituja hiilivetyjä

Pakkauksissa, jotka sisältävät nestemäisiä seoksia, joilla ei ole leimahduspistettä tai joiden leimahduspiste on korkeampi kuin 60 oC mutta enintään 93 oC ja jotka sisältävät halogenoituja hiilivetyjä ja yli 5 prosenttia helposti syttyviä tai syttyviä aineita, on oltava varoitusetiketissä jokin seuraavista lausekkeista sen mukaan, ovatko edellä tarkoitetut aineet helposti syttyviä vai syttyviä:

EUH209 — ”Voi muuttua helposti syttyväksi käytössä” tai

EUH209A — ”Voi muuttua syttyväksi käytössä”

2.10   Seokset, joita ei ole tarkoitettu yleiseen kulutukseen

Seosten, joita ei ole luokiteltu vaarallisiksi, mutta jotka sisältävät:

≥ 0,1 painoprosenttia ainetta, joka on luokiteltu ihoa herkistäväksi, kategoria 1, hengitysteitä herkistäväksi, kategoria 1 tai syöpää aiheuttavaksi, kategoria 2; tai

≥ 0,1 painoprosenttia ainetta, joka on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi, kategoria 1A, 1B tai 2, tai sillä on vaikutuksia imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvia vaikutuksia; tai

ainakin yhtä ainetta, jota on ≥ 1 painoprosenttia muussa kuin kaasumaisessa seoksessa ja ≥ 0,2 tilavuusprosenttia kaasumaisessa seoksessa ja joka on joko:

luokiteltu terveydelle tai ympäristölle vaaralliseksi muulla tavoin; tai

joille on säädetty yhteisössä työperäisen altistuksen raja-arvo

pakkauksen varoitusetiketissä on oltava seuraava lauseke:

EUH210 – ”Käyttöturvallisuustiedote toimitetaan pyynnöstä.”

2.11   Aerosolit

Direktiivin 75/324/ETY liitteen 2.2 ja 2.3 kohdan mukaisesti merkintäsäännöt koskevat myös aerosoleja.

3.   3 OSA: PAKKAUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖT

3.1   Turvasulkimia koskevat säännökset

3.1.1   Pakkaukset, jotka on varustettava turvasulkimilla

3.1.1.1

Turvasulkimilla on varustettava tilavuudeltaan kaikensuuruiset pakkaukset, jotka sisältävät yleiseen kulutukseen saatettavaa ainetta tai seosta ja joiden luokitus on seuraava: välitön myrkyllisyys, kategoriat 1–3; elinkohtainen myrkyllisyys (STOT) — kerta-altistuminen, kategoria 1; elinkohtainen myrkyllisyys (STOT) — toistuva altistuminen, kategoria 1, tai ihosyövyttävyys, kategoria 1.

3.1.1.2

Tilavuudeltaan kaikensuuruiset pakkaukset, jotka sisältävät yleiseen kulutukseen saatettavaa ainetta tai seosta, jotka aiheuttavat aspiraatiovaaraa ja jotka on luokiteltu liitteessä I olevan 3.10.2 jakson ja 3.10.3 jakson ja merkitty liitteessä I olevan 3.10.4.1 jakson mukaisesti, lukuun ottamatta aerosoleina tai sinetöidyllä spraysuuttimella varustetuissa pakkauksissa markkinoille saatettavia aineita tai seoksia, on varustettava turvasulkimilla.

3.1.1.3

Kun aine tai seos, joka saatetaan yleiseen kulutukseen, sisältää vähintään yhtä jäljempänä luetelluista aineista pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin yksittäinen määritelty enimmäispitoisuus, tilavuudeltaan minkä tahansa suuruinen pakkaus on varustettava turvasulkimilla.

Nro

Aineen tunnistetiedot

Pitoisuusraja

CAS-nro

Nimi

EY-nro

1

67-56-1

metanoli

200-659-6

≥ 3 %

2

75-09-2

dikloorimetaani

200-838-9

≥ 1 %

3.1.2   Uudelleen suljettavat pakkaukset

Uudelleen suljettavissa pakkauksissa käytettävien turvasulkimien on oltava Euroopan standardointikomitean (CEN) ja Kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) standardin EN ISO 8317 ”Lapsiturvalliset pakkaukset. Uudelleen suljettavia pakkauksia koskevat vaatimukset ja testausmenetelmät”, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisia.

3.1.3   Pakkaukset, joita ei voi sulkea uudelleen

Sellaisissa pakkauksissa, joita ei voi sulkea uudelleen, käytettävien turvasulkimien on oltava Euroopan standardointikomitean (CEN) standardin EN 862 ”Pakkaukset. Lapsiturvalliset pakkaukset. Muiden tuotteiden kuin lääkkeiden pakkaamiseen käytettäviä pakkauksia, joita ei voi sulkea uudelleen, koskevat vaatimukset ja testausmenetelmät”, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisia.

3.1.4   Huomautukset

3.1.4.1

Vain laboratorioilla, jotka ovat osoittaneet noudattavansa standardia EN ISO/IEC 17025, sellaisena kuin se on muutettuna, on oikeus varmentaa, että tuotteet ovat edellä mainittujen standardien mukaisia.

3.1.4.2   Erityistapaukset

Jos näyttää ilmeiseltä, että pakkaus on riittävän turvallinen lapsille, koska lapset eivät pääse sen sisältöön käsiksi ilman työkaluja, 3.1.2 tai 3.1.3 jaksossa tarkoitettua testiä ei tarvitse suorittaa.

Kaikissa muissa tapauksissa, ja kun on riittävät perusteet epäillä tietyn sulkimen lapsiturvallisuutta, kansalliset viranomaiset voivat pyytää tuotteen markkinoille saattamisesta vastaavaa henkilöä toimittamaan 3.1.4.1 jaksossa tarkoitetun testauslaboratorion antaman todistuksen siitä, että

käytetyn sulkimen tyyppi on sellainen, että 3.1.2 tai 3.1.3 jaksossa tarkoitettua testiä ei tarvitse suorittaa, tai

suljin on testattu, ja sen on todettu olevan edellä mainittujen standardien mukainen.

3.2   Näkövammaisille tarkoitettu vaaratunnus

3.2.1   Pakkaukset, jotka on varustettava näkövammaisille tarkoitetulla vaaratunnuksella

Näkövammaisille tarkoitetulla vaaratunnuksella on varustettava tilavuudeltaan kaikensuuruiset pakkaukset, jotka sisältävät yleiseen kulutukseen saatettavia aineita tai seoksia, jotka on luokiteltu välittömästi myrkyllisiksi, ihosyövyttäviksi, sukusolujen perimää vaurioittaviksi (kategoria 2), syöpää aiheuttaviksi (kategoria 2), lisääntymiselle vaarallisiksi (kategoria 2), hengitysteitä herkistäviksi, elinkohtaisesti myrkyllisiksi (STOT, kategoria 1 ja 2), aspiraatiovaaraa aiheuttaviksi taikka syttyviksi kaasuiksi, nesteiksi tai kiinteiksi aineiksi (kategoria 1 ja 2).

3.2.2   Näkövammaisille tarkoitettua vaaratunnusta koskevat määräykset

3.2.2.1

Tämä määräys ei koske aerosoleja, joiden ainoa luokitus ja merkintä on ”erittäin helposti syttyvä aerosoli” tai ”syttyvä aerosoli”.

3.2.2.2

Näkövammaisille tarkoitettujen vaaratunnusten teknisten määritelmien on oltava standardin EN ISO 11683 ”Pakkaukset — Vaatimukset näkövammaisille tarkoitetuille vaaratunnuksille”, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisia.

4.   4 OSA: KASVINSUOJELUAINEIDEN MERKINTÖJÄ KOSKEVA ERITYISSÄÄNTÖ

Rajoittamatta direktiivin 91/414/ETY 16 artiklan ja liitteen V mukaisia tietovaatimuksia, direktiivin 91/414/ETY soveltamisalaan kuuluvien kasvinsuojeluaineiden merkinnöissä on lisäksi oltava seuraava teksti:

EUH401 — ”Noudata käyttöohjeita ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen välttämiseksi.”

5.   5 OSA: LUETTELO VAARALLISISTA AINEISTA JA SEOKSISTA, JOIHIN SOVELLETAAN 29 ARTIKLAN 3 KOHTAA

Valmiiksi sekoitettu sementti ja betoni märkänä


LIITE III

VAARALAUSEKELUETTELO, VAARALLISUUTTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT JA LISÄMERKINNÄT

1.   1 osa: vaaralausekkeet

Vaaralausekkeita käytetään liitteessä I olevassa 2, 3 ja 4 osassa esitettyjen kriteerien mukaisesti.

Taulukko 1.1

Fysikaalisiin vaaroihin liittyvät vaaralausekkeet

H200 (1)

Kieli

2.1 –

Räjähteet, Epästabiilit räjähteet

 

BG

Нестабилен експлозив.

 

ES

Explosivo inestable.

 

CS

Nestabilní výbušnina.

 

DA

Ustabilt eksplosiv.

 

DE

Instabil, explosiv.

 

ET

Ebapüsiv lõhkeaine.

 

EL

Ασταθή εκρηκτικά.

 

EN

Unstable explosives.

 

FR

Explosif instable.

 

GA

Pléascáin éagobhsaí.

 

IT

Esplosivo instabile.

 

LV

Nestabili sprādzienbīstami materiāli.

 

LT

Nestabilios sprogios medžiagos.

 

HU

Instabil robbanóanyagok.

 

MT

Splussivi instabbli.

 

NL

Instabiele ontplofbare stof.

 

PL

Materiały wybuchowe niestabilne.

 

PT

Explosivo instável.

 

RO

Exploziv instabil.

 

SK

Nestabilné výbušniny.

 

SL

Nestabilni eksplozivi.

 

FI

Epästabiili räjähde.

 

SV

Instabilt explosivt.


H201

Kieli

2.1 –

Räjähteet, vaarallisuusluokka 1.1

 

BG

Експлозив; опасност от масова експлозия.

 

ES

Explosivo; peligro de explosión en masa.

 

CS

Výbušnina; nebezpečí masivního výbuchu.

 

DA

Eksplosiv, masseeksplosionsfare.

 

DE

Explosiv, Gefahr der Massenexplosion.

 

ET

Plahvatusohtlik; massiplahvatusoht.

 

EL

Εκρηκτικό· κίνδυνος μαζικής έκρηξης.

 

EN

Explosive; mass explosion hazard.

 

FR

Explosif; danger d'explosion en masse.

 

GA

Pléascach; guais mhórphléasctha.

 

IT

Esplosivo; pericolo di esplosione di massa.

 

LV

Sprādzienbīstams; masveida sprādzienbīstamība.

 

LT

Sprogios medžiagos, kelia masinio sprogimo pavojų.

 

HU

Robbanóanyag; teljes tömeg felrobbanásának veszélye.

 

MT

Splussiv; periklu li jisplodu kollha f'daqqa.

 

NL

Ontplofbare stof; gevaar voor massa-explosie.

 

PL

Materiał wybuchowy; zagrożenie wybuchem masowym.

 

PT

Explosivo; perigo de explosão em massa.

 

RO

Exploziv; pericol de explozie în masă.

 

SK

Výbušnina, nebezpečenstvo rozsiahleho výbuchu.

 

SL

Eksplozivno; nevarnost eksplozije v masi.

 

FI

Räjähde; massaräjähdysvaara.

 

SV

Explosivt. Fara för massexplosion.


H202

Kieli

2.1 –

Räjähteet, vaarallisuusluokka 1.2

 

BG

Експлозив; сериозна опасност от разпръскване.

 

ES

Explosivo; grave peligro de proyección.

 

CS

Výbušnina; vážné nebezpečí zasažení částicemi.

 

DA

Eksplosiv, alvorlig fare for udslyngning af fragmenter.

 

DE

Explosiv; große Gefahr durch Splitter, Spreng- und Wurfstücke.

 

ET

Plahvatusohtlik; suur laialipaiskumisoht.

 

EL

Εκρηκτικό·σοβαρός κίνδυνος εκτόξευσης.

 

EN

Explosive, severe projection hazard.

 

FR

Explosif; danger sérieux de projection.

 

GA

Pléascach, guais throm teilgin.

 

IT

Esplosivo; grave pericolo di proiezione.

 

LV

Sprādzienbīstams; augsta izmetes bīstamība.

 

LT

Sprogios medžiagos, kelia didelį išsvaidymo pavojų.

 

HU

Robbanóanyag; kivetés súlyos veszélye.

 

MT

Splussiv, periklu serju ta' projezzjoni.

 

NL

Ontplofbare stof, ernstig gevaar voor scherfwerking.

 

PL

Materiał wybuchowy, poważne zagrożenie rozrzutem.

 

PT

Explosivo, perigo grave de projecções.

 

RO

Exploziv; pericol grav de proiectare.

 

SK

Výbušnina, závažné nebezpečenstvo rozletenia úlomkov.

 

SL

Eksplozivno, velika nevarnost za nastanek drobcev.

 

FI

Räjähde; vakava sirpalevaara.

 

SV

Explosivt. Allvarlig fara för splitter och kaststycken.


H203

Kieli

2.1 –

Räjähteet, vaarallisuusluokka 1.3

 

BG

Експлозив; опасност от пожар, взрив или разпръскване.

 

ES

Explosivo; peligro de incendio, de onda expansiva o de proyección.

 

CS

Výbušnina; nebezpečí požáru, tlakové vlny nebo zasažení částicemi.

 

DA

Eksplosiv, fare for brand, eksplosion eller udslyngning af fragmenter.

 

DE

Explosiv; Gefahr durch Feuer, Luftdruck oder Splitter, Spreng- und Wurfstücke.

 

ET

Plahvatusohtlik; süttimis-, plahvatus- või laialipaiskumisoht.

 

EL

Εκρηκτικό· κίνδυνος πυρκαγιάς, ανατίναξης ή εκτόξευσης.

 

EN

Explosive; fire, blast or projection hazard.

 

FR

Explosif; danger d'incendie, d'effet de souffle ou de projection.

 

GA

Pléascach; guais dóiteáin, phléasctha nó teilgin.

 

IT

Esplosivo; pericolo di incendio, di spostamento d'aria o di proiezione.

 

LV

Sprādzienbīstams; uguns, triecienviļņa vai izmetes bīstamība.

 

LT

Sprogios medžiagos, kelia gaisro, sprogimo arba išsvaidymo pavojų.

 

HU

Robbanóanyag; tűz, robbanás vagy kivetés veszélye.

 

MT

Splussiv; periklu ta' nar, blast jew projezzjoni.

 

NL

Ontplofbare stof; gevaar voor brand, luchtdrukwerking of scherfwerking.

 

PL

Materiał wybuchowy; zagrożenie pożarem, wybuchem lub rozrzutem.

 

PT

Explosivo; perigo de incêndio, sopro ou projecções.

 

RO

Exploziv; pericol de incendiu, detonare sau proiectare.

 

SK

Výbušnina, nebezpečenstvo požiaru, výbuchu alebo rozletenia úlomkov.

 

SL

Eksplozivno; nevarnost za nastanek požara, udarnega vala ali drobcev.

 

FI

Räjähde; palo-, räjähdys- tai sirpalevaara.

 

SV

Explosivt. Fara för brand, tryckvåg eller splitter och kaststycken.


H204

Kieli

2.1 –

Räjähteet, vaarallisuusluokka 1.4

 

BG

Опасност от пожар или разпръскване.

 

ES

Peligro de incendio o de proyección.

 

CS

Nebezpečí požáru nebo zasažení částicemi.

 

DA

Fare for brand eller udslyngning af fragmenter.

 

DE

Gefahr durch Feuer oder Splitter, Spreng- und Wurfstücke.

 

ET

Süttimis- või laialipaiskumisoht.

 

EL

Κίνδυνος πυρκαγιάς ή εκτόξευσης.

 

EN

Fire or projection hazard.

 

FR

Danger d'incendie ou de projection.

 

GA

Guais dóiteáin nó teilgin.

 

IT

Pericolo di incendio o di proiezione.

 

LV

Uguns vai izmetes bīstamība.

 

LT

Gaisro arba išsvaidymo pavojus.

 

HU

Tűz vagy kivetés veszélye.

 

MT

Periklu ta' nar jew ta' projezzjoni.

 

NL

Gevaar voor brand of scherfwerking.

 

PL

Zagrożenie pożarem lub rozrzutem.

 

PT

Perigo de incêndio ou projecções.

 

RO

Pericol de incendiu sau de proiectare.

 

SK

Nebezpečenstvo požiaru alebo rozletenia úlomkov.

 

SL

Nevarnost za nastanek požara ali drobcev.

 

FI

Palo- tai sirpalevaara.

 

SV

Fara för brand eller splitter och kaststycken.


H205

Kieli

2.1 –

Räjähteet, vaarallisuusluokka 1.5

 

BG

Може да предизвика масова експлозия при пожар.

 

ES

Peligro de explosión en masa en caso de incendio.

 

CS

Při požáru může způsobit masivní výbuch.

 

DA

Fare for masseeksplosion ved brand.

 

DE

Gefahr der Massenexplosion bei Feuer.

 

ET

Süttimise korral massiplahvatusoht.

 

EL

Κίνδυνος μαζικής έκρηξης σε περίπτωση πυρκαγιάς.

 

EN

May mass explode in fire.

 

FR

Danger d'explosion en masse en cas d'incendie.

 

GA

D'fhéadfadh sé go mbeadh mórphléascadh i dtine.

 

IT

Pericolo di esplosione di massa in caso d'incendio.

 

LV

Ugunī var masveidā eksplodēt.

 

LT

Per gaisrą gali sukelti masinį sprogimą.

 

HU

Tűz hatására a teljes tömeg felrobbanhat.

 

MT

Jista' jisplodi f'daqqa fin-nar.

 

NL

Gevaar voor massa-explosie bij brand.

 

PL

Może wybuchać masowo w przypadku pożaru.

 

PT

Perigo de explosão em massa em caso de incêndio.

 

RO

Pericol de explozie în masă în caz de incendiu.

 

SK

Nebezpečenstvo rozsiahleho výbuchu pri požiari.

 

SL

Pri požaru lahko eksplodira v masi.

 

FI

Koko massa voi räjähtää tulessa.

 

SV

Fara för massexplosion vid brand.


H220

Kieli

2.2 –

Syttyvät kaasut, vaarakategoria 1

 

BG

Изключително запалим газ.

 

ES

Gas extremadamente inflamable.

 

CS

Extrémně hořlavý plyn.

 

DA

Yderst brandfarlig gas.

 

DE

Extrem entzündbares Gas.

 

ET

Eriti tuleohtlik gaas.

 

EL

Εξαιρετικά εύφλεκτο αέριο.

 

EN

Extremely flammable gas.

 

FR

Gaz extrêmement inflammable.

 

GA

Gás fíor-inadhainte.

 

IT

Gas altamente infiammabile.

 

LV

Īpaši viegli uzliesmojoša gāze.

 

LT

Ypač degios dujos.

 

HU

Rendkívül tűzveszélyes gáz.

 

MT

Gass li jaqbad malajr ħafna.

 

NL

Zeer licht ontvlambaar gas.

 

PL

Skrajnie łatwopalny gaz.

 

PT

Gás extremamente inflamável.

 

RO

Gaz extrem de inflamabil.

 

SK

Mimoriadne horľavý plyn.

 

SL

Zelo lahko vnetljiv plin.

 

FI

Erittäin helposti syttyvä kaasu.

 

SV

Extremt brandfarlig gas.


H221

Kieli

2.2 –

Syttyvät kaasut, vaarakategoria 2

 

BG

Запалим газ.

 

ES

Gas inflamable.

 

CS

Hořlavý plyn.

 

DA

Brandfarlig gas.

 

DE

Entzündbares Gas.

 

ET

Tuleohtlik gaas.

 

EL

Εύφλεκτο αέριο.

 

EN

Flammable gas.

 

FR

Gaz inflammable.

 

GA

Gás inadhainte.

 

IT

Gas infiammabile.

 

LV

Uzliesmojoša gāze.

 

LT

Degios dujos.

 

HU

Tűzveszélyes gáz.

 

MT

Gass li jaqbad.

 

NL

Ontvlambaar gas.

 

PL

Gaz łatwopalny.

 

PT

Gás inflamável.

 

RO

Gaz inflamabil.

 

SK

Horľavý plyn.

 

SL

Vnetljiv plin.

 

FI

Syttyvä kaasu.

 

SV

Brandfarlig gas.


H222

Kieli

2.3 –

Syttyvät aerosolit, vaarakategoria 1

 

BG

Изключително запалим аерозол.

 

ES

Aerosol extremadamente inflamable.

 

CS

Extrémně hořlavý aerosol.

 

DA

Yderst brandfarlig aerosol.

 

DE

Extrem entzündbares Aerosol.

 

ET

Eriti tuleohtlik aerosool.

 

EL

Εξαιρετικά εύφλεκτο αερόλυμα.

 

EN

Extremely flammable aerosol.

 

FR

Aérosol extrêmement inflammable.

 

GA

Aerasól fíor-inadhainte.

 

IT

Aerosol altamente infiammabile.

 

LV

Īpaši viegli uzliesmojošs aerosols.

 

LT

Ypač degus aerozolis.

 

HU

Rendkívül tűzveszélyes aeroszol.

 

MT

Aerosol li jaqbad malajr ħafna.

 

NL

Zeer licht ontvlambare aerosol.

 

PL

Skrajnie łatwopalny aerozol.

 

PT

Aerossol extremamente inflamável.

 

RO

Aerosol extrem de inflamabil.

 

SK

Mimoriadne horľavý aerosól.

 

SL

Zelo lahko vnetljiv aerosol.

 

FI

Erittäin helposti syttyvä aerosoli.

 

SV

Extremt brandfarlig aerosol.


H223

Kieli

2.3 –

Syttyvät aerosolit, vaarakategoria 2

 

BG

Запалим аерозол.

 

ES

Aerosol inflamable.

 

CS

Hořlavý aerosol.

 

DA

Brandfarlig aerosol.

 

DE

Entzündbares Aerosol.

 

ET

Tuleohtlik aerosool.

 

EL

Εύφλεκτο αερόλυμα.

 

EN

Flammable aerosol.

 

FR

Aérosol inflammable.

 

GA

Aerasól inadhainte.

 

IT

Aerosol infiammabile.

 

LV

Uzliesmojošs aerosols.

 

LT

Degus aerozolis.

 

HU

Tűzveszélyes aeroszol.

 

MT

Aerosol li jaqbad.

 

NL

Ontvlambare aerosol.

 

PL

Aerozol łatwopalny.

 

PT

Aerossol inflamável.

 

RO

Aerosol inflamabil.

 

SK

Horľavý aerosól.

 

SL

Vnetljiv aerosol.

 

FI

Syttyvä aerosoli.

 

SV

Brandfarlig aerosol.


H224

Kieli

2.6 –

Syttyvät nesteet, vaarakategoria 1

 

BG

Изключително запалими течност и пари.

 

ES

Líquido y vapores extremadamente inflamables.

 

CS

Extrémně hořlavá kapalina a páry.

 

DA

Yderst brandfarlig væske og damp.

 

DE

Flüssigkeit und Dampf extrem entzündbar.

 

ET

Eriti tuleohtlik vedelik ja aur.

 

EL

Υγρό και ατμοί εξαιρετικά εύφλεκτα.

 

EN

Extremely flammable liquid and vapour.

 

FR

Liquide et vapeurs extrêmement inflammables.

 

GA

Leacht fíor-inadhainte agus gal fhíor-inadhainte.

 

IT

Liquido e vapori altamente infiammabili.

 

LV

Īpaši viegli uzliesmojošs šķidrums un tvaiki.

 

LT

Ypač degūs skystis ir garai.

 

HU

Rendkívül tűzveszélyes folyadék és gőz.

 

MT

Likwidu u fwar li jaqbdu malajr ħafna.

 

NL

Zeer licht ontvlambare vloeistof en damp.

 

PL

Skrajnie łatwopalna ciecz i pary.

 

PT

Líquido e vapor extremamente inflamáveis.

 

RO

Lichid şi vapori extrem de inflamabili.

 

SK

Mimoriadne horľavá kvapalina a pary.

 

SL

Zelo lahko vnetljiva tekočina in hlapi.

 

FI

Erittäin helposti syttyvä neste ja höyry.

 

SV

Extremt brandfarlig vätska och ånga.


H225

Kieli

2.6 –

Syttyvät nesteet, vaarakategoria 2

 

BG

Силно запалими течност и пари.

 

ES

Líquido y vapores muy inflamables.

 

CS

Vysoce hořlavá kapalina a páry.

 

DA

Meget brandfarlig væske og damp.

 

DE

Flüssigkeit und Dampf leicht entzündbar.

 

ET

Väga tuleohtlik vedelik ja aur.

 

EL

Υγρό και ατμοί πολύ εύφλεκτα.

 

EN

Highly flammable liquid and vapour.

 

FR

Liquide et vapeurs très inflammables.

 

GA

Leacht an-inadhainte agus gal an-inadhainte.

 

IT

Liquido e vapori facilmente infiammabili.

 

LV

Viegli uzliesmojošs šķidrums un tvaiki.

 

LT

Labai degūs skystis ir garai.

 

HU

Fokozottan tűzveszélyes folyadék és gőz.

 

MT

Likwidu u fwar li jaqbdu malajr ħafna.

 

NL

Licht ontvlambare vloeistof en damp.

 

PL

Wysoce łatwopalna ciecz i pary.

 

PT

Líquido e vapor facilmente inflamáveis.

 

RO

Lichid şi vapori foarte inflamabili.

 

SK

Veľmi horľavá kvapalina a pary.

 

SL

Lahko vnetljiva tekočina in hlapi.

 

FI

Helposti syttyvä neste ja höyry.

 

SV

Mycket brandfarlig vätska och ånga.


H226

Kieli

2.6 –

Syttyvät nesteet, vaarakategoria 3

 

BG

Запалими течност и пари.

 

ES

Líquidos y vapores inflamables.

 

CS

Hořlavá kapalina a páry.

 

DA

Brandfarlig væske og damp.

 

DE

Flüssigkeit und Dampf entzündbar.

 

ET

Tuleohtlik vedelik ja aur.

 

EL

Υγρό και ατμοί εύφλεκτα.

 

EN

Flammable liquid and vapour.

 

FR

Liquide et vapeurs inflammables.

 

GA

Leacht inadhainte agus gal inadhainte.

 

IT

Liquido e vapori infiammabili.

 

LV

Uzliesmojošs šķidrums un tvaiki.

 

LT

Degūs skystis ir garai.

 

HU

Tűzveszélyes folyadék és gőz.

 

MT

Likwidu u fwar li jaqbdu.

 

NL

Ontvlambare vloeistof en damp.

 

PL

Łatwopalna ciecz i pary.

 

PT

Líquido e vapor inflamáveis.

 

RO

Lichid şi vapori inflamabili.

 

SK

Horľavá kvapalina a pary.

 

SL

Vnetljiva tekočina in hlapi.

 

FI

Syttyvä neste ja höyry.

 

SV

Brandfarlig vätska och ånga.


H228

Kieli

2.7 –

Syttyvät kiinteät aineet, vaarakategoria 1, 2

 

BG

Запалимо твърдо вещество.

 

ES

Sólido inflamable.

 

CS

Hořlavá tuhá látka.

 

DA

Brandfarligt fast stof.

 

DE

Entzündbarer Feststoff.

 

ET

Tuleohtlik tahke aine.

 

EL

Εύφλεκτο στερεό.

 

EN

Flammable solid.

 

FR

Matière solide inflammable.

 

GA

Solad inadhainte.

 

IT

Solido infiammabile.

 

LV

Uzliesmojoša cieta viela.

 

LT

Degi kietoji medžiaga.

 

HU

Tűzveszélyes szilárd anyag.

 

MT

Solidu li jaqbad.

 

NL

Ontvlambare vaste stof.

 

PL

Substancja stała łatwopalna.

 

PT

Sólido inflamável.

 

RO

Solid inflamabil.

 

SK

Horľavá tuhá látka.

 

SL

Vnetljiva trdna snov.

 

FI

Syttyvä kiinteä aine.

 

SV

Brandfarligt fast ämne.


H240

Kieli

2.8 –

Itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyyppi A

2.1.5 –

Orgaaniset peroksidit, tyyppi A

 

BG

Може да предизвика експлозия при нагряване.

 

ES

Peligro de explosión en caso de calentamiento.

 

CS

Zahřívání může způsobit výbuch.

 

DA

Eksplosionsfare ved opvarmning.

 

DE

Erwärmung kann Explosion verursachen.

 

ET

Kuumenemisel võib plahvatada.

 

EL

Η θέρμανση μπορεί να προκαλέσει έκρηξη.

 

EN

Heating may cause an explosion.

 

FR

Peut exploser sous l'effet de la chaleur.

 

GA

D'fhéadfadh téamh a bheith ina chúis le pléascadh.

 

IT

Rischio di esplosione per riscaldamento.

 

LV

Sakaršana var izraisīt eksploziju.

 

LT

Kaitinant gali sprogti.

 

HU

Hő hatására robbanhat.

 

MT

It-tisħin jista' jikkawża splużjoni.

 

NL

Ontploffingsgevaar bij verwarming.

 

PL

Ogrzanie grozi wybuchem.

 

PT

Risco de explosão sob a acção do calor.

 

RO

Pericol de explozie în caz de încălzire.

 

SK

Zahrievanie môže spôsobiť výbuch.

 

SL

Segrevanje lahko povzroči eksplozijo.

 

FI

Räjähdysvaarallinen kuumennettaessa.

 

SV

Explosivt vid uppvärmning.


H241

Kieli

2.8 –

Itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyyppi B

2.1.5 –

Orgaaniset peroksidit, tyyppi B

 

BG

Може да предизвика пожар или експлозия при нагряване.

 

ES

Peligro de incendio o explosión en caso de calentamiento.

 

CS

Zahřívání může způsobit požár nebo výbuch.

 

DA

Brand- eller eksplosionsfare ved opvarmning.

 

DE

Erwärmung kann Brand oder Explosion verursachen.

 

ET

Kuumenemisel võib süttida või plahvatada.

 

EL

Η θέρμανση μπορεί να προκαλέσει πυρκαγιά ή έκρηξη.

 

EN

Heating may cause a fire or explosion.

 

FR

Peut s'enflammer ou exploser sous l'effet de la chaleur.

 

GA

D'fhéadfadh téamh a bheith ina chúis le dóiteán nó le pléascadh.

 

IT

Rischio d'incendio o di esplosione per riscaldamento.

 

LV

Sakaršana var izraisīt degšanu vai eksploziju.

 

LT

Kaitinant gali sukelti gaisrą arba sprogti.

 

HU

Hő hatására meggyulladhat vagy robbanhat.

 

MT

It-tisħin jista' jikkawża nar jew splużjoni.

 

NL

Brand- of ontploffingsgevaar bij verwarming.

 

PL

Ogrzanie może spowodować pożar lub wybuch.

 

PT

Risco de explosão ou de incêndio sob a acção do calor.

 

RO

Pericol de incendiu sau de explozie în caz de încălzire.

 

SK

Zahrievanie môže spôsobiť požiar alebo výbuch.

 

SL

Segrevanje lahko povzroči požar ali eksplozijo.

 

FI

Räjähdys- tai palovaarallinen kuumennettaessa.

 

SV

Brandfarligt eller explosivt vid uppvärmning.


H242

Kieli

2.8 –

Itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyypit C, D, E, F

2.1.5 –

Orgaaniset peroksidit, tyypit C, D, E, F

 

BG

Може да предизвика пожар при нагряване.

 

ES

Peligro de incendio en caso de calentamiento.

 

CS

Zahřívání může způsobit požár.

 

DA

Brandfare ved opvarmning.

 

DE

Erwärmung kann Brand verursachen.

 

ET

Kuumenemisel võib süttida.

 

EL

Η θέρμανση μπορεί να προκαλέσει πυρκαγιά.

 

EN

Heating may cause a fire.

 

FR

Peut s'enflammer sous l'effet de la chaleur.

 

GA

D'fhéadfadh téamh a bheith ina chúis le dóiteán.

 

IT

Rischio d'incendio per riscaldamento.

 

LV

Sakaršana var izraisīt degšanu.

 

LT

Kaitinant gali sukelti gaisrą.

 

HU

Hő hatására meggyulladhat.

 

MT

It-tisħin jista' jikkawża nar.

 

NL

Brandgevaar bij verwarming.

 

PL

Ogrzanie może spowodować pożar.

 

PT

Risco de incêndio sob a acção do calor.

 

RO

Pericol de incendiu în caz de încălzire.

 

SK

Zahrievanie môže spôsobiť požiar.

 

SL

Segrevanje lahko povzroči požar.

 

FI

Palovaarallinen kuumennettaessa.

 

SV

Brandfarligt vid uppvärmning.


H250

Kieli

2.9 –

Pyroforiset nesteet, vaarakategoria 1

2.10 –

Pyroforiset kiinteät aineet, vaarakategoria 1

 

BG

Самозапалва се при контакт с въздух.

 

ES

Se inflama espontáneamente en contacto con el aire.

 

CS

Při styku se vzduchem se samovolně vznítí.

 

DA

Selvantænder ved kontakt med luft.

 

DE

Entzündet sich in Berührung mit Luft von selbst.

 

ET

Kokkupuutel õhuga süttib iseenesest.

 

EL

Αυταναφλέγεται εάν εκτεθεί στον αέρα.

 

EN

Catches fire spontaneously if exposed to air.

 

FR

S'enflamme spontanément au contact de l'air.

 

GA

Téann trí thine go spontáineach má nochtar don aer.

 

IT

Spontaneamente infiammabile all'aria.

 

LV

Spontāni aizdegas saskarē ar gaisu.

 

LT

Veikiami oro savaime užsidega.

 

HU

Levegővel érintkezve önmagától meggyullad.

 

MT

Jieħu n-nar spontanjament jekk ikun espost għall-arja.

 

NL

Vat spontaan vlam bij blootstelling aan lucht.

 

PL

Zapala się samorzutnie w przypadku wystawienia na działanie powietrza.

 

PT

Risco de inflamação espontânea em contacto com o ar.

 

RO

Se aprinde spontan, în contact cu aerul.

 

SK

Pri kontakte so vzduchuom sa spontánne vznieti.

 

SL

Samodejno se vžge na zraku.

 

FI

Syttyy itsestään palamaan joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa.

 

SV

Spontanantänder vid kontakt med luft.


H251

Kieli

2.11 –

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset, vaarakategoria 1

 

BG

Самонагряващо се: може да се запали.

 

ES

Se calienta espontáneamente; puede inflamarse.

 

CS

Samovolně se zahřívá: může se vznítit.

 

DA

Selvopvarmende, kan selvantænde.

 

DE

Selbsterhitzungsfähig; kann in Brand geraten.

 

ET

Isekuumenev, võib süttida.

 

EL

Αυτοθερμαίνεται: μπορεί να αναφλεγεί.

 

EN

Self-heating: may catch fire.

 

FR

Matière auto-échauffante; peut s'enflammer.

 

GA

Féintéamh: d'fhéadfadh sé dul trí thine.

 

IT

Autoriscaldante; può infiammarsi.

 

LV

Pašsasilstošs; var aizdegties.

 

LT

Savaime kaistančios, gali užsidegti.

 

HU

Önmelegedő: meggyulladhat.

 

MT

Jisħon waħdu: jista' jieħu n-nar.

 

NL

Vatbaar voor zelfverhitting: kan vlam vatten.

 

PL

Substancja samonagrzewająca się: może się zapalić.

 

PT

Susceptível de auto-aquecimento: risco de inflamação.

 

RO

Se autoîncălzeşte, pericol de aprindere.

 

SK

Samovoľne sa zahrieva; môže sa vznietiť.

 

SL

Samosegrevanje: lahko povzroči požar.

 

FI

Itsestään kuumeneva; voi syttyä palamaan.

 

SV

Självupphettande. Kan börja brinna.


H252

Kieli

2.11 –

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset, vaarakategoria 2

 

BG

Самонагряващо се в големи количества; може да се запали.

 

ES

Se calienta espontáneamente en grandes cantidades; puede inflamarse.

 

CS

Ve velkém množství se samovolně zahřívá; může se vznítit.

 

DA

Selvopvarmende i store mængder, kan selvantænde.

 

DE

In großen Mengen selbsterhitzungsfähig; kann in Brand geraten.

 

ET

Suurtes kogustes isekuumenev, võib süttida.

 

EL

Σε μεγάλες ποσότητες αυτοθερμαίνεται: μπορεί να αναφλεγεί.

 

EN

Self-heating in large quantities; may catch fire.

 

FR

Matière auto-échauffante en grandes quantités; peut s'enflammer.

 

GA

Féintéamh ina mhórchainníochtaí; d'fhéadfadh sé dul trí thine.

 

IT

Autoriscaldante in grandi quantità; può infiammarsi.

 

LV

Lielos apjomos pašsasilstošs; var aizdegties.

 

LT

Laikant dideliais kiekiais savaime kaista, gali užsidegti.

 

HU

Nagy mennyiségben önmelegedő; meggyulladhat.

 

MT

Jisħon waħdu f'kwantitajiet kbar; jista' jieħu n-nar.

 

NL

In grote hoeveelheden vatbaar voor zelfverhitting; kan vlam vatten.

 

PL

Substancja samonagrzewająca się w dużych ilościach; może się zapalić.

 

PT

Susceptível de auto-aquecimento em grandes quantidades: risco de inflamação.

 

RO

Se autoîncălzeşte, în cantităţi mari pericol de aprindere.

 

SK

Vo veľkých množstvách sa samovoľne zahrieva; môže sa vznietiť.

 

SL

Samosegrevanje v velikih količinah; lahko povzroči požar.

 

FI

Suurina määrinä itsestään kuumeneva; voi syttyä palamaan.

 

SV

Självupphettande i stora mängder. Kan börja brinna.


H260

Kieli

2.12 –

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja, vaarakategoria 1

 

BG

При контакт с вода отделя запалими газове, които могат да се самозапалят.

 

ES

En contacto con el agua desprende gases inflamables que pueden inflamarse espontáneamente.

 

CS

Při styku s vodou uvolňuje hořlavé plyny, které se mohou samovolně vznítit.

 

DA

Ved kontakt med vand udvikles brandfarlige gasser, som kan selvantænde.

 

DE

In Berührung mit Wasser entstehen entzündbare Gase, die sich spontan entzünden können.

 

ET

Kokkupuutel veega eraldab tuleohtlikke gaase, mis võivad iseenesest süttida.

 

EL

Σε επαφή με το νερό ελευθερώνει εύφλεκτα αέρια τα οποία μπορούν να αυτοαναφλεγούν.

 

EN

In contact with water releases flammable gases which may ignite spontaneously.

 

FR

Dégage au contact de l'eau des gaz inflammables qui peuvent s'enflammer spontanément.

 

GA

I dteagmháil le huisce scaoiltear gáis inadhainte a d'fhéadfadh uathadhaint.

 

IT

A contatto con l'acqua libera gas infiammabili che possono infiammarsi spontaneamente.

 

LV

Nonākot saskarē ar ūdeni, izdala uzliesmojošas gāzes, kas var spontāni aizdegties.

 

LT

Kontaktuodami su vandeniu išskiria degias dujas, kurios gali savaime užsidegti.

 

HU

Vízzel érintkezve öngyulladásra hajlamos tűzveszélyes gázokat bocsát ki.

 

MT

Meta jmiss ma' l-ilma jerħi gassijiet li jaqbdu li jistgħu jieħdu n-nar spontanjament.

 

NL

In contact met water komen ontvlambare gassen vrij die spontaan kunnen ontbranden.

 

PL

W kontakcie z wodą uwalniają łatwopalne gazy, które mogą ulegać samozapaleniu.

 

PT

Em contacto com a água liberta gases que se podem inflamar espontaneamente.

 

RO

În contact cu apa degajă gaze inflamabile care se pot aprinde spontan.

 

SK

Pri kontakte s vodou uvoľňuje horľavé plyny, ktoré sa môžu spontánne zapáliť.

 

SL

V stiku z vodo se sproščajo vnetljivi plini, ki se lahko samodejno vžgejo.

 

FI

Kehittää itsestään syttyviä kaasuja veden kanssa.

 

SV

Vid kontakt med vatten utvecklas brandfarliga gaser som kan självantända.


H261

Kieli

2.12 –

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja, vaarakategoriat 2 ja 3

 

BG

При контакт с вода отделя запалими газове.

 

ES

En contacto con el agua desprende gases inflamables.

 

CS

Při styku s vodou uvolňuje hořlavé plyny.

 

DA

Ved kontakt med vand udvikles brandfarlige gasser.

 

DE

In Berührung mit Wasser entstehen entzündbare Gase.

 

ET

Kokkupuutel veega eraldab tuleohtlikke gaase.

 

EL

Σε επαφή με το νερό ελευθερώνει εύφλεκτα αέρια.

 

EN

In contact with water releases flammable gases.

 

FR

Dégage au contact de l'eau des gaz inflammables.

 

GA

I dteagmháil le huisce scaoiltear gáis inadhainte.

 

IT

A contatto con l'acqua libera gas infiammabili.

 

LV

Nonākot saskarē ar ūdeni, izdala uzliesmojošu gāzi.

 

LT

Kontaktuodami su vandeniu išskiria degias dujas.

 

HU

Vízzel érintkezve tűzveszélyes gázokat bocsát ki.

 

MT

Meta jmiss ma' l-ilma jerħi gassijiet li jaqbdu.

 

NL

In contact met water komen ontvlambare gassen vrij.

 

PL

W kontakcie z wodą uwalnia łatwopalne gazy.

 

PT

Em contacto com a água liberta gases inflamáveis.

 

RO

În contact cu apa degajă gaze inflamabile.

 

SK

Pri kontakte s vodou uvoľňuje horľavé plyny.

 

SL

V stiku z vodo se sproščajo vnetljivi plini.

 

FI

Kehittää syttyviä kaasuja veden kanssa.

 

SV

Vid kontakt med vatten utvecklas brandfarliga gaser.


H270

Kieli

2.4 –

Hapettavat kaasut, vaarakategoria 1

 

BG

Може да предивзика или усили пожар; окислител.

 

ES

Puede provocar o agravar un incendio; comburente.

 

CS

Může způsobit nebo zesílit požár; oxidant.

 

DA

Kan forårsage eller forstærke brand, brandnærende.

 

DE

Kann Brand verursachen oder verstärken; Oxidationsmittel.

 

ET

Võib põhjustada süttimise või soodustada põlemist; oksüdeerija.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει ή να αναζωπυρώσει πυρκαγιά· οξειδωτικό.

 

EN

May cause or intensify fire; oxidiser.

 

FR

Peut provoquer ou aggraver un incendie; comburant.

 

GA

D'fhéadfadh sé a bheith ina chúis le tine nó cur le tine; ocsaídeoir.

 

IT

Può provocare o aggravare un incendio; comburente.

 

LV

Var izraisīt vai pastiprināt degšanu, oksidētājs.

 

LT

Gali sukelti arba padidinti gaisrą, oksidatorius.

 

HU

Tüzet okozhat vagy fokozhatja a tűz intenzitását, oxidáló hatású.

 

MT

Jista' jikkawża jew iżid in-nar; ossidant.

 

NL

Kan brand veroorzaken of bevorderen; oxiderend.

 

PL

Może spowodować lub intensyfikować pożar; utleniacz.

 

PT

Pode provocar ou agravar incêndios; comburente.

 

RO

Poate provoca sau agrava un incendiu; oxidant.

 

SK

Môže spôsobiť alebo prispieť k rozvoju požiaru; oxidačné činidlo.

 

SL

Lahko povzroči ali okrepi požar; oksidativna snov.

 

FI

Aiheuttaa tulipalon vaaran tai edistää tulipaloa; hapettava.

 

SV

Kan orsaka eller intensifiera brand. Oxiderande.


H271

Kieli

2.13 –

Hapettavat nesteet, vaarakategoria 1

2.14 –

Hapettavat kiinteät aineet, vaarakategoria 1

 

BG

Може да предизвика пожар или експлозия; силен окислител.

 

ES

Puede provocar un incendio o una explosión; muy comburente.

 

CS

Může způsobit požár nebo výbuch; silný oxidant.

 

DA

Kan forårsage brand eller eksplosion, stærkt brandnærende.

 

DE

Kann Brand oder Explosion verursachen; starkes Oxidationsmittel.

 

ET

Võib põhjustada süttimise või plahvatuse; tugev oksüdeerija.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει πυρκαγιά ή έκρηξη· ισχυρό οξειδωτικό.

 

EN

May cause fire or explosion; strong oxidiser.

 

FR

Peut provoquer un incendie ou une explosion; comburant puissant.

 

GA

D'fhéadfadh sé a bheith ina chúis le tine nó le pléascadh; an-ocsaídeoir.

 

IT

Può provocare un incendio o un'esplosione; molto comburente.

 

LV

Var izraisīt degšanu vai eksploziju, oksidētājs.

 

LT

Gali sukelti gaisrą arba sprogimą, stiprus oksidatorius.

 

HU

Tüzet vagy robbanást okozhat; erősen oxidáló hatású.

 

MT

Jista' jikkawża nar jew splużjoni; ossidant qawwi.

 

NL

Kan brand of ontploffingen veroorzaken; sterk oxiderend.

 

PL

Może spowodować pożar lub wybuch; silny utleniacz.

 

PT

Risco de incêndio ou de explosão; muito comburente.

 

RO

Poate provoca un incendiu sau o explozie; oxidant puternic.

 

SK

Môže spôsobiť požiar alebo výbuch; silné oxidačné činidlo.

 

SL

Lahko povzroči požar ali eksplozijo; močna oksidativna snov.

 

FI

Aiheuttaa tulipalo- tai räjähdysvaaran; voimakkaasti hapettava.

 

SV

Kan orsaka brand eller explosion. Starkt oxiderande.


H272

Kieli

2.13 –

Hapettavat nesteet, vaarakategoria 2, 3

2.14 –

Hapettavat kiinteät aineet, vaarakategoria 2, 3

 

BG

Може да усили пожара; окислител.

 

ES

Puede agravar un incendio; comburente.

 

CS

Může zesílit požár; oxidant.

 

DA

Kan forstærke brand, brandnærende.

 

DE

Kann Brand verstärken; Oxidationsmittel.

 

ET

Võib soodustada põlemist; oksüdeerija.

 

EL

Μπορεί να αναζωπυρώσει την πυρκαγιά· οξειδωτικό.

 

EN

May intensify fire; oxidiser.

 

FR

Peut aggraver un incendie; comburant.

 

GA

D'fhéadfadh sé cur le tine; ocsaídeoir.

 

IT

Può aggravare un incendio; comburente.

 

LV

Var pastiprināt degšanu; oksidētājs.

 

LT

Gali padidinti gaisrą, oksidatorius.

 

HU

Fokozhatja a tűz intenzitását; oxidáló hatású.

 

MT

Jista' jżid in-nar; ossidant.

 

NL

Kan brand bevorderen; oxiderend.

 

PL

Może intensyfikować pożar; utleniacz.

 

PT

Pode agravar incêndios; comburente.

 

RO

Poate agrava un incendiu; oxidant.

 

SK

Môže prispieť k rozvoju požiaru; oxidačné činidlo.

 

SL

Lahko okrepi požar; oksidativna snov.

 

FI

Voi edistää tulipaloa; hapettava.

 

SV

Kan intensifiera brand. Oxiderande.


H280

Kieli

2.5 –

Paineen alaiset kaasut:

Puristettu kaasu

Nesteytetty kaasu

Liuotettu kaasu

 

BG

Съдържа газ под налягане; може да експлодира при нагряване.

 

ES

Contiene gas a presión; peligro de explosión en caso de calentamiento.

 

CS

Obsahuje plyn pod tlakem; při zahřívání může vybuchnout.

 

DA

Indeholder gas under tryk, kan eksplodere ved opvarmning.

 

DE

Enthält Gas unter Druck; kann bei Erwärmung explodieren.

 

ET

Sisaldab rõhu all olevat gaasi, kuumenemisel võib plahvatada.

 

EL

Περιέχει αέριο υπό πίεση· εάν θερμανθεί, μπορεί να εκραγεί.

 

EN

Contains gas under pressure; may explode if heated.

 

FR

Contient un gaz sous pression; peut exploser sous l'effet de la chaleur.

 

GA

Gás istigh ann, faoi bhrú; d'fhéadfadh sé pléascadh, má théitear.

 

IT

Contiene gas sotto pressione; può esplodere se riscaldato.

 

LV

Satur gāzi zem spiediena; karstumā var eksplodēt.

 

LT

Turi slėgio veikiamų dujų, kaitinant gali sprogti.

 

HU

Nyomás alatt lévő gázt tartalmaz; hő hatására robbanhat.

 

MT

Fih gass taħt pressjoni; jista' jisplodi jekk jissaħħan.

 

NL

Bevat gas onder druk; kan ontploffen bij verwarming.

 

PL

Zawiera gaz pod ciśnieniem; ogrzanie grozi wybuchem.

 

PT

Contém gás sob pressão; risco de explosão sob a acção do calor.

 

RO

Conţine un gaz sub presiune; pericol de explozie în caz de încălzire.

 

SK

Obsahuje plyn pod tlakom, pri zahriatí môže vybuchnúť.

 

SL

Vsebuje plin pod tlakom; segrevanje lahko povzroči eksplozijo.

 

FI

Sisältää paineen alaista kaasua; voi räjähtää kuumennettaessa.

 

SV

Innehåller gas under tryck. Kan explodera vid uppvärmning.


H281

Kieli

2.5 –

Paineen alaiset kaasut: Jäähdytetty nesteytetty kaasu

 

BG

Съдържа охладен газ; може да причини криогенни изгаряния или наранявания.

 

ES

Contiene un gas refrigerado; puede provocar quemaduras o lesiones criogénicas.

 

CS

Obsahuje zchlazený plyn; může způsobit omrzliny nebo poškození chladem.

 

DA

Indeholder nedkølet gas, kan forårsage kuldeskader.

 

DE

Enthält tiefkaltes Gas; kann Kälteverbrennungen oder -Verletzungen verursachen.

 

ET

Sisaldab külmutatud gaasi; võib põhjustada külmapõletusi või -kahjustusi.

 

EL

Περιέχει αέριο υπό ψύξη· μπορεί να προκαλέσει εγκαύματα ψύχους ή τραυματισμούς.

 

EN

Contains refrigerated gas; may cause cryogenic burns or injury.

 

FR

Contient un gaz réfrigéré; peut causer des brûlures ou blessures cryogéniques.

 

GA

Gás cuisnithe istigh ann; d'fhéadfadh sé a bheith ina chúis le dónna crióigineacha nó le díobháil chrióigineach.

 

IT

Contiene gas refrigerato; può provocare ustioni o lesioni criogeniche.

 

LV

Satur atdzesētu gāzi; var radīt kriogēnus apdegumus vai ievainojumus.

 

LT

Turi atšaldytų dujų, gali sukelti kriogeninius nušalimus arba pažeidimus.

 

HU

Mélyhűtött gázt tartalmaz; fagymarást vagy sérülést okozhat.

 

MT

Fih gass imkessaħ; jista' jikkawża ħruq jew dannu minn temperaturi baxxi.

 

NL

Bevat sterk gekoeld gas; kan cryogene brandwonden of letsel veroorzaken.

 

PL

Zawiera schłodzony gaz; może spowodować oparzenia kriogeniczne lub obrażenia.

 

PT

Contém gás refrigerado; pode provocar queimaduras ou lesões criogénicas.

 

RO

Conţine un gaz răcit; poate cauza arsuri sau leziuni criogenice.

 

SK

Obsahuje schladený plyn; môže spôsobiť kryogénne popáleniny alebo poranenia.

 

SL

Vsebuje ohlajen utekočinjen plin; lahko povzroči ozebline ali poškodbe.

 

FI

Sisältää jäähdytettyä kaasua; voi aiheuttaa jäätymisvamman.

 

SV

Innehåller kyld gas. Kan orsaka svåra köldskador.


H290

Kieli

2.16 –

Metalleja syövyttävät aineet ja seokset, vaarakategoria 1

 

BG

Може да бъде корозивно за металите.

 

ES

Puede ser corrosivo para los metales.

 

CS

Může být korozivní pro kovy.

 

DA

Kan ætse metaller.

 

DE

Kann gegenüber Metallen korrosiv sein.

 

ET

Võib söövitada metalle.

 

EL

Μπορεί να διαβρώσει μέταλλα.

 

EN

May be corrosive to metals.

 

FR

Peut être corrosif pour les métaux.

 

GA

D'fhéadfadh sé a bheith creimneach do mhiotail.

 

IT

Può essere corrosivo per i metalli.

 

LV

Var kodīgi iedarboties uz metāliem.

 

LT

Gali ėsdinti metalus.

 

HU

Fémekre korrozív hatású lehet.

 

MT

Jista' jkun korrużiv għall-metalli.

 

NL

Kan bijtend zijn voor metalen.

 

PL

Może powodować korozję metali.

 

PT

Pode ser corrosivo para os metais.

 

RO

Poate fi corosiv pentru metale.

 

SK

Môže byť korozívna pre kovy.

 

SL

Lahko je jedko za kovine.

 

FI

Voi syövyttää metalleja.

 

SV

Kan vara korrosivt för metaller.


Taulukko 1.2

Terveydelle aiheutuviin vaaroihin liittyvät vaaralausekkeet

H300

Kieli

3.1

– Välitön myrkyllisyys (suun kautta), vaarakategoria 1, 2

 

BG

Смъртоносeн при поглъщане.

 

ES

Mortal en caso de ingestión.

 

CS

Při požití může způsobit smrt.

 

DA

Livsfarlig ved indtagelse.

 

DE

Lebensgefahr bei Verschlucken.

 

ET

Allaneelamisel surmav.

 

EL

Θανατηφόρο σε περίπτωση κατάποσης.

 

EN

Fatal if swallowed.

 

FR

Mortel en cas d’ingestion.

 

GA

Marfach má shlogtar.

 

IT

Letale se ingerito.

 

LV

Norijot iestājas nāve.

 

LT

Mirtina prarijus.

 

HU

Lenyelve halálos.

 

MT

Fatali jekk jinbela’.

 

NL

Dodelijk bij inslikken.

 

PL

Połknięcie grozi śmiercią.

 

PT

Mortal por ingestão.

 

RO

Mortal în caz de înghiţire.

 

SK

Smrteľný po požití.

 

SL

Smrtno pri zaužitju.

 

FI

Tappavaa nieltynä.

 

SV

Dödligt vid förtäring.


H301

Kieli

3.1

– Välitön myrkyllisyys (suun kautta), vaarakategoria 3

 

BG

Токсичен при поглъщане.

 

ES

Tóxico en caso de ingestión.

 

CS

Toxický při požití.

 

DA

Giftig ved indtagelse.

 

DE

Giftig bei Verschlucken.

 

ET

Allaneelamisel mürgine.

 

EL

Τοξικό σε περίπτωση κατάποσης.

 

EN

Toxic if swallowed.

 

FR

Toxique en cas d’ingestion.

 

GA

Tocsaineach má shlogtar.

 

IT

Tossico se ingerito.

 

LV

Toksisks, ja norij.

 

LT

Toksiška prarijus.

 

HU

Lenyelve mérgező.

 

MT

Tossiku jekk jinbela’.

 

NL

Giftig bij inslikken.

 

PL

Działa toksycznie po połknięciu.

 

PT

Tóxico por ingestão.

 

RO

Toxic în caz de înghiţire.

 

SK

Toxický po požití.

 

SL

Strupeno pri zaužitju.

 

FI

Myrkyllistä nieltynä.

 

SV

Giftigt vid förtäring.


H302

Kieli

3.1

– Välitön myrkyllisyys (suun kautta), vaarakategoria 4

 

BG

Вреден при поглъщане.

 

ES

Nocivo en caso de ingestión.

 

CS

Zdraví škodlivý při požití.

 

DA

Farlig ved indtagelse.

 

DE

Gesundheitsschädlich bei Verschlucken.

 

ET

Allaneelamisel kahjulik.

 

EL

Επιβλαβές σε περίπτωση κατάποσης.

 

EN

Harmful if swallowed.

 

FR

Nocif en cas d’ingestion.

 

GA

Díobhálach má shlogtar.

 

IT

Nocivo se ingerito.

 

LV

Kaitīgs, ja norij.

 

LT

Kenksminga prarijus.

 

HU

Lenyelve ártalmas.

 

MT

Jagħmel il-ħsara jekk jinbela’.

 

NL

Schadelijk bij inslikken.

 

PL

Działa szkodliwie po połknięciu.

 

PT

Nocivo por ingestão.

 

RO

Nociv în caz de înghiţire.

 

SK

Škodlivý po požití.

 

SL

Zdravju škodljivo pri zaužitju.

 

FI

Haitallista nieltynä.

 

SV

Skadligt vid förtäring.


H304

Kieli

3.10

– Aspiraatiovaara, vaarakategoria 1

 

BG

Може да бъде смъртоносен при поглъщане и навлизане в дихателните пътища.

 

ES

Puede ser mortal en caso de ingestión y penetración en las vías respiratorias.

 

CS

Při požití a vniknutí do dýchacích cest může způsobit smrt.

 

DA

Kan være livsfarligt, hvis det indtages og kommer i luftvejene.

 

DE

Kann bei Verschlucken und Eindringen in die Atemwege tödlich sein.

 

ET

Allaneelamisel või hingamisteedesse sattumisel võib olla surmav.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει θάνατο σε περίπτωση κατάποσης και διείσδυσης στις αναπνευστικές οδούς.

 

EN

May be fatal if swallowed and enters airways.

 

FR

Peut être mortel en cas d’ingestion et de pénétration dans les voies respiratoires.

 

GA

D’fhéadfadh sé a bheith marfach má shlogtar é agus má théann sé isteach sna haerbhealaí.

 

HU

Lenyelve és a légutakba kerülve halálos lehet.

 

IT

Può essere letale in caso di ingestione e di penetrazione nelle vie respiratorie.

 

LV

Var izraisīt nāvi, ja norij vai iekļūst elpceļos.

 

LT

Prarijus ir patekus į kvėpavimo takus, gali sukelti mirtį.

 

MT

Jista’ jkun fatali jekk jinbela’ u jidħol fil-pajpijiet tan-nifs.

 

NL

Kan dodelijk zijn als de stof bij inslikken in de luchtwegen terechtkomt.

 

PL

Połknięcie i dostanie się przez drogi oddechowe może grozić śmiercią.

 

PT

Pode ser mortal por ingestão e penetração nas vias respiratórias.

 

RO

Poate fi mortal în caz de înghiţire şi de pătrundere în căile respiratorii.

 

SK

Môže byť smrteľný po požití a vniknutí do dýchacích ciest.

 

SL

Pri zaužitju in vstopu v dihalne poti je lahko smrtno.

 

FI

Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin.

 

SV

Kan vara dödligt vid förtäring om det kommer ner i luftvägarna.


H310

Kieli

3.1

– Välitön myrkyllisyys (ihon kautta), vaarakategoria 1, 2

 

BG

Смъртоносeн при контакт с кожата.

 

ES

Mortal en contacto con la piel.

 

CS

Při styku s kůží může způsobit smrt.

 

DA

Livsfarlig ved hudkontakt.

 

DE

Lebensgefahr bei Hautkontakt.

 

ET

Nahale sattumisel surmav.

 

EL

Θανατηφόρο σε επαφή με το δέρμα.

 

EN

Fatal in contact with skin.

 

FR

Mortel par contact cutané.

 

GA

Marfach i dteagmháil leis an gcraiceann.

 

HU

Bőrrel érintkezve halálos.

 

IT

Letale per contatto con la pelle.

 

LV

Nonākot saskarē ar ādu, iestājas nāve.

 

LT

Mirtina susilietus su oda.

 

MT

Fatali jekk imiss mal-ġilda.

 

NL

Dodelijk bij contact met de huid.

 

PL

Grozi śmiercią w kontacie ze skórą.

 

PT

Mortal em contacto com a pele.

 

RO

Mortal în contact cu pielea.

 

SK

Smrteľný pri kontakte s pokožkou.

 

SL

Smrtno v stiku s kožo.

 

FI

Tappavaa joutuessaan iholle.

 

SV

Dödligt vid hudkontakt.


H311

Kieli

3.1

– Välitön myrkyllisyys (ihon kautta), vaarakategoria 3

 

BG

Токсичен при контакт с кожата.

 

ES

Tóxico en contacto con la piel.

 

CS

Toxický při styku s kůží.

 

DA

Giftig ved hudkontakt.

 

DE

Giftig bei Hautkontakt.

 

ET

Nahale sattumisel mürgine.

 

EL

Τοξικό σε επαφή με το δέρμα.

 

EN

Toxic in contact with skin.

 

FR

Toxique par contact cutané.

 

GA

Tocsaineach i dteagmháil leis an gcraiceann.

 

IT

Tossico per contatto con la pelle.

 

LV

Toksisks, ja nonāk saskarē ar ādu.

 

LT

Toksiška susilietus su oda.

 

HU

Bőrrel érintkezve mérgező.

 

MT

Tossiku meta jmiss mal-ġilda.

 

NL

Giftig bij contact met de huid.

 

PL

Działa toksycznie w kontakcie ze skórą.

 

PT

Tóxico em contacto com a pele.

 

RO

Toxic în contact cu pielea.

 

SK

Toxický pri kontakte s pokožkou.

 

SL

Strupeno v stiku s kožo.

 

FI

Myrkyllistä joutuessaan iholle.

 

SV

Giftigt vid hudkontakt.


H312

Kieli

3.1

– Välitön myrkyllisyys (ihon kautta), vaarakategoria 4

 

BG

Вреден при контакт с кожата.

 

ES

Nocivo en contacto con la piel.

 

CS

Zdraví škodlivý při styku s kůží.

 

DA

Farlig ved hudkontakt.

 

DE

Gesundheitsschädlich bei Hautkontakt.

 

ET

Nahale sattumisel kahjulik.

 

EL

Επιβλαβές σε επαφή με το δέρμα.

 

EN

Harmful in contact with skin.

 

FR

Nocif par contact cutané.

 

GA

Díobhálach i dteagmháil leis an gcraiceann.

 

IT

Nocivo per contatto con la pelle.

 

LV

Kaitīgs, ja nonāk saskarē ar ādu.

 

LT

Kenksminga susilietus su oda.

 

HU

Bőrrel érintkezve ártalmas.

 

MT

Jagħmel il-ħsara meta jmiss mal-ġilda.

 

NL

Schadelijk bij contact met de huid.

 

PL

Działa szkodliwie w kontakcie ze skórą.

 

PT

Nocivo em contacto com a pele.

 

RO

Nociv în contact cu pielea.

 

SK

Škodlivý pri kontakte s pokožkou.

 

SL

Zdravju škodljivo v stiku s kožo.

 

FI

Haitallista joutuessaan iholle.

 

SV

Skadligt vid hudkontakt.


H314

Kieli

3.2

– Ihosyövyttävyys/ihoärsytys, vaarakategoria 1A, 1B, 1C

 

BG

Причинява тежки изгаряния на кожата и сериозно увреждане на очите.

 

ES

Provoca quemaduras graves en la piel y lesiones oculares graves.

 

CS

Způsobuje těžké poleptání kůže a poškození očí.

 

DA

Forårsager svære forbrændinger af huden og øjenskader.

 

DE

Verursacht schwere Verätzungen der Haut und schwere Augenschäden.

 

ET

Põhjustab rasket nahasöövitust ja silmakahjustusi.

 

EL

Προκαλεί σοβαρά δερματικά εγκαύματα και οφθαλμικές βλάβες.

 

EN

Causes severe skin burns and eye damage.

 

FR

Provoque des brûlures de la peau et des lésions oculaires graves.

 

GA

Ina chúis le dónna tromchúiseacha craicinn agus le damáiste don tsúil.

 

IT

Provoca gravi ustioni cutanee e gravi lesioni oculari.

 

LV

Izraisa smagus ādas apdegumus un acu bojājumus.

 

LT

Smarkiai nudegina odą ir pažeidžia akis.

 

HU

Súlyos égési sérülést és szemkárosodást okoz.

 

MT

Jagħmel ħruq serju lill-ġilda u ħsara lill-għajnejn.

 

NL

Veroorzaakt ernstige brandwonden en oogletsel.

 

PL

Powoduje poważne oparzenia skóry oraz uszkodzenia oczu.

 

PT

Provoca queimaduras na pele e lesões oculares graves.

 

RO

Provoacă arsuri grave ale pielii şi lezarea ochilor.

 

SK

Spôsobuje vážne poleptanie kože a poškodenie očí.

 

SL

Povzroča hude opekline kože in poškodbe oči.

 

FI

Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.

 

SV

Orsakar allvarliga frätskador på hud och ögon.


H315

Kieli

3.2

– Ihosyövyttävyys/ihoärsytys, vaarakategoria 2

 

BG

Предизвиква дразнене на кожата.

 

ES

Provoca irritación cutánea.

 

CS

Dráždí kůži.

 

DA

Forårsager hudirritation.

 

DE

Verursacht Hautreizungen.

 

ET

Põhjustab nahaärritust.

 

EL

Προκαλεί ερεθισμό του δέρματος.

 

EN

Causes skin irritation.

 

FR

Provoque une irritation cutanée.

 

GA

Ina chúis le greannú craicinn.

 

IT

Provoca irritazione cutanea.

 

LV

Kairina ādu.

 

LT

Dirgina odą.

 

HU

Bőrirritáló hatású.

 

MT

Jagħmel irritazzjoni tal-ġilda.

 

NL

Veroorzaakt huidirritatie.

 

PL

Działa drażniąco na skórę.

 

PT

Provoca irritação cutânea.

 

RO

Provoacă iritarea pielii.

 

SK

Dráždi kožu.

 

SL

Povzroča draženje kože.

 

FI

Ärsyttää ihoa.

 

SV

Irriterar huden.


H317

Kieli

3.4

– Herkistyminen – iho, vaarakategoria 1

 

BG

Може да причини алергична кожна реакция.

 

ES

Puede provocar una reacción alérgica en la piel.

 

CS

Může vyvolat alergickou kožní reakci.

 

DA

Kan forårsage allergisk hudreaktion.

 

DE

Kann allergische Hautreaktionen verursachen.

 

ET

Võib põhjustada allergilist nahareaktsiooni.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει αλλεργική δερματική αντίδραση.

 

EN

May cause an allergic skin reaction.

 

FR

Peut provoquer une allergie cutanée.

 

GA

D’fhéadfadh sé a bheith ina chúis le frithghníomh ailléirgeach craicinn.

 

IT

Può provocare una reazione allergica cutanea.

 

LV

Var izraisīt alerģisku ādas reakciju.

 

LT

Gali sukelti alerginę odos reakciją.

 

HU

Allergiás bőrreakciót válthat ki.

 

MT

Jista’ jikkawża reazzjoni allerġika tal-ġilda.

 

NL

Kan een allergische huidreactie veroorzaken.

 

PL

Może powodować reakcję alergiczną skóry.

 

PT

Pode provocar uma reacção alérgica cutânea.

 

RO

Poate provoca o reacţie alergică a pielii.

 

SK

Môže vyvolať alergickú kožnú reakciu.

 

SL

Lahko povzroči alergijski odziv kože.

 

FI

Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion.

 

SV

Kan orsaka allergisk hudreaktion.


H318

Kieli

3.3

– Vakava silmävaurio/silmä-ärsytys, vaarakategoria 1

 

BG

Предизвиква сериозно увреждане на очите.

 

ES

Provoca lesiones oculares graves.

 

CS

Způsobuje vážné poškození očí.

 

DA

Forårsager alvorlig øjenskade.

 

DE

Verursacht schwere Augenschäden.

 

ET

Põhjustab raskeid silmakahjustusi.

 

EL

Προκαλεί σοβαρή οφθαλμική βλάβη.

 

EN

Causes serious eye damage.

 

FR

Provoque des lésions oculaires graves.

 

GA

Ina chúis le damáiste tromchúiseach don tsúil.

 

IT

Provoca gravi lesioni oculari.

 

LV

Izraisa nopietnus acu bojājumus.

 

LT

Smarkiai pažeidžia akis.

 

HU

Súlyos szemkárosodást okoz.

 

MT

Jagħmel ħsara serja lill-għajnejn.

 

NL

Veroorzaakt ernstig oogletsel.

 

PL

Powoduje poważne uszkodzenie oczu.

 

PT

Provoca lesões oculares graves.

 

RO

Provoacă leziuni oculare grave.

 

SK

Spôsobuje vážne poškodenie očí.

 

SL

Povzroča hude poškodbe oči.

 

FI

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

 

SV

Orsakar allvarliga ögonskador.


H319

Kieli

3.3

– Vakava silmävaurio/silmä-ärsytys, vaarakategoria 2

 

BG

Предизвиква сериозно дразнене на очите.

 

ES

Provoca irritación ocular grave.

 

CS

Způsobuje vážné podráždění očí.

 

DA

Forårsager alvorlig øjenirritation.

 

DE

Verursacht schwere Augenreizung.

 

ET

Põhjustab tugevat silmade ärritust.

 

EL

Προκαλεί σοβαρό οφθαλμικό ερεθισμό.

 

EN

Causes serious eye irritation.

 

FR

Provoque une sévère irritation des yeux.

 

GA

Ina chúis le greannú tromchúiseach don tsúil.

 

IT

Provoca grave irritazione oculare.

 

LV

Izraisa nopietnu acu kairinājumu.

 

LT

Sukelia smarkų akių dirginimą.

 

HU

Súlyos szemirritációt okoz.

 

MT

Jagħmel irritazzjoni serja lill-għajnejn.

 

NL

Veroorzaakt ernstige oogirritatie.

 

PL

Działa drażniąco na oczy.

 

PT

Provoca irritação ocular grave.

 

RO

Provoacă o iritare gravă a ochilor.

 

SK

Spôsobuje vážne podráždenie očí.

 

SL

Povzroča hudo draženje oči.

 

FI

Ärsyttää voimakkaasti silmiä.

 

SV

Orsakar allvarlig ögonirritation.


H330

Kieli

3.1

– Välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 1, 2

 

BG

Смъртоносен при вдишване.

 

ES

Mortal en caso de inhalación.

 

CS

Při vdechování může způsobit smrt.

 

DA

Livsfarlig ved indånding.

 

DE

Lebensgefahr bei Einatmen.

 

ET

Sissehingamisel surmav.

 

EL

Θανατηφόρο σε περίπτωση εισπνοής.

 

EN

Fatal if inhaled.

 

FR

Mortel par inhalation.

 

GA

Marfach má ionanálaítear.

 

IT

Letale se inalato.

 

LV

Ieelpojot, iestājas nāve.

 

LT

Mirtina įkvėpus.

 

HU

Belélegezve halálos.

 

MT

Fatali jekk jinxtamm.

 

NL

Dodelijk bij inademing.

 

PL

Wdychanie grozi śmiercią.

 

PT

Mortal por inalação.

 

RO

Mortal în caz de inhalare.

 

SK

Smrteľný pri vdýchnutí.

 

SL

Smrtno pri vdihavanju.

 

FI

Tappavaa hengitettynä.

 

SV

Dödligt vid inandning.


H331

Kieli

3.1

– Välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 3

 

BG

Токсичен при вдишване.

 

ES

Tóxico en caso de inhalación.

 

CS

Toxický při vdechování.

 

DA

Giftig ved indånding.

 

DE

Giftig bei Einatmen.

 

ET

Sissehingamisel mürgine.

 

EL

Τοξικό σε περίπτωση εισπνοής.

 

EN

Toxic if inhaled.

 

FR

Toxique par inhalation.

 

GA

Tocsaineach má ionanálaítear.

 

IT

Tossico se inalato.

 

LV

Toksisks ieelpojot.

 

LT

Toksiška įkvėpus.

 

HU

Belélegezve mérgező.

 

MT

Tossiku jekk jinxtamm.

 

NL

Giftig bij inademing.

 

PL

Działa toksycznie w następstwie wdychania.

 

PT

Tóxico por inalação.

 

RO

Toxic în caz de inhalare.

 

SK

Toxický pri vdýchnutí.

 

SL

Strupeno pri vdihavanju.

 

FI

Myrkyllistä hengitettynä.

 

SV

Giftigt vid inandning.


H332

Kieli

3.1

– Välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 4

 

BG

Вреден при вдишване.

 

ES

Nocivo en caso de inhalación.

 

CS

Zdraví škodlivý při vdechování.

 

DA

Farlig ved indånding.

 

DE

Gesundheitsschädlich bei Einatmen.

 

ET

Sissehingamisel kahjulik.

 

EL

Επιβλαβές σε περίπτωση εισπνοής.

 

EN

Harmful if inhaled.

 

FR

Nocif par inhalation.

 

GA

Díobhálach má ionanálaítear.

 

IT

Nocivo se inalato.

 

LV

Kaitīgs ieelpojot.

 

LT

Kenksminga įkvėpus.

 

HU

Belélegezve ártalmas.

 

MT

Jagħmel il-ħsara jekk jinxtamm.

 

NL

Schadelijk bij inademing.

 

PL

Działa szkodliwie w następstwie wdychania.

 

PT

Nocivo por inalação.

 

RO

Nociv în caz de inhalare.

 

SK

Škodlivý pri vdýchnutí.

 

SL

Zdravju škodljivo pri vdihavanju.

 

FI

Haitallista hengitettynä.

 

SV

Skadligt vid inandning.


H334

Kieli

3.4

– Herkistyminen – hengitystiet, vaarakategoria 1

 

BG

Може да причини алергични или астматични симптоми или затруднения в дишането при вдишване.

 

ES

Puede provocar síntomas de alergia o asma o dificultades respiratorias en caso de inhalación.

 

CS

Při vdechování může vyvolat příznaky alergie nebo astmatu nebo dýchací potíže.

 

DA

Kan forårsage allergi- eller astmasymptomer eller åndedrætsbesvær ved indånding.

 

DE

Kann bei Einatmen Allergie, asthmaartige Symptome oder Atembeschwerden verursachen.

 

ET

Sissehingamisel võib põhjustada allergia- või astma sümptomeid või hingamisraskusi.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει αλλεργία ή συμπτώματα άσθματος ή δύσπνοια σε περίπτωση εισπνοής.

 

EN

May cause allergy or asthma symptoms or breathing difficulties if inhaled.

 

FR

Peut provoquer des symptômes allergiques ou d’asthme ou des difficultés respiratoires par inhalation.

 

GA

D’fhéadfadh sé a bheith ina chúis le siomptóim ailléirge nó asma nó le deacrachtaí análaithe má ionanálaítear é.

 

IT

Può provocare sintomi allergici o asmatici o difficoltà respiratorie se inalato.

 

LV

Ja ieelpo, var izraisīt alerģiju vai astmas simptomus, vai apgrūtināt elpošanu.

 

LT

Įkvėpus gali sukelti alerginę reakciją, astmos simptomus arba apsunkinti kvėpavimą.

 

HU

Belélegezve allergiás és asztmás tüneteket, és nehéz légzést okozhat.

 

MT

Jista’ jikkawża sintomi ta' allerġija jew ta’ ażma jew diffikultajiet biex jittieħed in-nifs jekk jinxtamm.

 

NL

Kan bij inademing allergie- of astmasymptomen of ademhalingsmoeilijkheden veroorzaken.

 

PL

Może powodować objawy alergii lub astmy lub trudności w oddychaniu w następstwie wdychania.

 

PT

Quando inalado, pode provocar sintomas de alergia ou de asma ou dificuldades respiratórias.

 

RO

Poate provoca simptome de alergie sau astm sau dificultăţi de respiraţie în caz de inhalare.

 

SK

Pri vdýchnutí môže vyvolať alergiu alebo príznaky astmy, alebo dýchacie ťažkosti.

 

SL

Lahko povzroči simptome alergije ali astme ali težave z dihanjem pri vdihavanju.

 

FI

Voi aiheuttaa hengitettynä allergia- tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia.

 

SV

Kan orsaka allergi- eller astmasymtom eller andningssvårigheter vid inandning.


H335

Kieli

3.8

– Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen, vaarakategoria 3, hengitysteiden ärsytys

 

BG

Може да предизвика дразнене на дихателните пътища.

 

ES

Puede irritar las vías respiratorias.

 

CS

Může způsobit podráždění dýchacích cest.

 

DA

Kan forårsage irritation af luftvejene.

 

DE

Kann die Atemwege reizen.

 

ET

Võib põhjustada hingamisteede ärritust.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει ερεθισμό της αναπνευστικής οδού.

 

EN

May cause respiratory irritation.

 

FR

Peut irriter les voies respiratoires.

 

GA

D’fhéadfadh sé a bheith ina chúis le greannú riospráide.

 

IT

Può irritare le vie respiratorie.

 

LV

Var izraisīt elpceļu kairinājumu.

 

LT

Gali dirginti kvėpavimo takus.

 

HU

Légúti irritációt okozhat.

 

MT

Jista’ jikkawża irritazzjoni respiratorja.

 

NL

Kan irritatie van de luchtwegen veroorzaken.

 

PL

Może powodować podrażnienie dróg oddechowych.

 

PT

Pode provocar irritação das vias respiratórias.

 

RO

Poate provoca iritarea căilor respiratorii.

 

SK

Môže spôsobiť podráždenie dýchacích ciest.

 

SL

Lahko povzroči draženje dihalnih poti.

 

FI

Saattaa aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä.

 

SV

Kan orsaka irritation i luftvägarna.


H336

Kieli

3.8

– Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen, vaarakategoria 3, narkoottiset vaikutukset

 

BG

Може да предизвика сънливост или световъртеж.

 

ES

Puede provocar somnolencia o vértigo.

 

CS

Může způsobit ospalost nebo závratě.

 

DA

Kan forårsage sløvhed eller svimmelhed.

 

DE

Kann Schläfrigkeit und Benommenheit verursachen.

 

ET

Võib põhjustada unisust või peapööritust.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει υπνηλία ή ζάλη.

 

EN

May cause drowsiness or dizziness.

 

FR

Peut provoquer somnolence ou vertiges.

 

GA

D’fhéadfadh sé a bheith ina chúis le codlatacht nó le meadhrán.

 

IT

Può provocare sonnolenza o vertigini.

 

LV

Var izraisīt miegainību vai reiboņus.

 

LT

Gali sukelti mieguistumą arba galvos svaigimą.

 

HU

Álmosságot vagy szédülést okozhat.

 

MT

Jista’ jikkawża ħedla jew sturdament.

 

NL

Kan slaperigheid of duizeligheid veroorzaken.

 

PL

Może wywoływać uczucie senności lub zawroty głowy.

 

PT

Pode provocar sonolência ou vertigens.

 

RO

Poate provoca somnolenţă sau ameţeală.

 

SK

Môže spôsobiť ospalosť alebo závraty.

 

SL

Lahko povzroči zaspanost ali omotico.

 

FI

Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta.

 

SV

Kan göra att man blir dåsig eller omtöcknad.


H340

Kieli

3.5

– Sukusolujen perimää vaurioittavat vaikutukset, vaarakategoria 1A, 1B

 

BG

Може да причини генетични дефекти < да се посочи пътят на експозицията, ако е доказано убедително, че няма друг път на експозиция, който води до същата опасност >.

 

ES

Puede provocar defectos genéticos <Indíquese la vía de exposición si se ha demostrado concluyentemente que el peligro no se produce por ninguna otra vía >.

 

CS

Může vyvolat genetické poškození <uveďte cestu expozice, je-li přesvědčivě prokázáno, že ostatní cesty expozice nejsou nebezpečné>.

 

DA

Kan forårsage genetiske defekter <angiv eksponeringsvej, hvis det er endeligt påvist, at faren ikke kan frembringes ad nogen anden eksponeringsvej>.

 

DE

Kann genetische Defekte verursachen <Expositionsweg angeben, sofern schlüssig belegt ist, dass diese Gefahr bei keinem anderen Expositionsweg besteht>.

 

ET

Võib põhjustada geneetilisi defekte <märkida kokkupuuteviis, kui on veenvalt tõestatud, et muud kokkupuuteviisid ei ole ohtlikud>.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει γενετικά ελαττώματα < αναφέρεται η οδός έκθεσης αν έχει αποδειχθεί αδιαμφισβήτητα ότι δεν υπάρχει κίνδυνος από τις άλλες οδούς έκθεσης >.

 

EN

May cause genetic defects <state route of exposure if it is conclusively proven that no other routes of exposure cause the hazard>.

 

FR

Peut induire des anomalies génétiques <indiquer la voie d’exposition s’il est formellement prouvé qu’aucune autre voie d’exposition ne conduit au même danger>.

 

GA

D’fhéadfadh sé a bheith ina chúis le héalanga géiniteacha <tabhair an bealach nochta má tá sé cruthaithe go cinntitheach nach bealach nochta ar bith eile is cúis leis an nguais>.

 

IT

Può provocare alterazioni genetiche <indicare la via di esposizione se è accertato che nessun'altra via di esposizione comporta il medesimo pericolo>.

 

LV

Var izraisīt ģenētiskus bojājumus <norādīt iedarbības ceļu, ja ir nepārprotami pierādīts, ka citi iedarbības ceļi nerada bīstamību>.

 

LT

Gali sukelti genetinius defektus <nurodyti veikimo būdą, jeigu įtikinamai nustatyta, kad kiti veikimo būdai nepavojingi>.

 

HU

Genetikai károsodást okozhat < meg kell adni az expozíciós útvonalat, ha meggyőzően bizonyított, hogy más expozíciós útvonal nem okozza a veszélyt >.

 

MT

Jista’ jikkawża difetti ġenetiċi <semmi l-mod ta' espożizzjoni jekk ikun pruvat b'mod konklużiv li l-ebda mod ta' espożizzjoni ieħor ma jikkawża l-periklu>.

 

NL

Kan genetische schade veroorzaken <blootstellingsroute vermelden indien afdoende bewezen is dat het gevaar bij andere blootstellingsroutes niet aanwezig is>.

 

PL

Może powodować wady genetyczne <podać drogę narażenia, jeżeli definitywnie udowodniono, że inna droga narażenia nie powoduje zagrożenia>.

 

PT

Pode provocar anomalias genéticas <indicar a via de exposição se existirem provas concludentes de que o perigo não decorre de nenhuma outra via de exposição>.

 

RO

Poate provoca anomalii genetice <indicaţi calea de expunere, dacă există probe concludente că nicio altă cale de expunere nu provoacă acest pericol>.

 

SK

Môže spôsobovať genetické poškodenie <uveďte spôsob expozície, ak sa presvedčivo preukáže, že iné spôsoby expozície nevyvolávajú nebezpečenstvo>.

 

SL

Lahko povzroči genetske okvare <navesti način izpostavljenosti, če je prepričljivo dokazano, da noben drug način izpostavljenosti ne povzroča takšne nevarnosti>.

 

FI

Saattaa aiheuttaa perimävaurioita <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

 

SV

Kan orsaka genetiska defekter <ange exponeringsväg om det är definitivt bevisat att faran inte kan orsakas av några andra exponeringsvägar>.


H341

Kieli

3.5

– Sukusolujen perimää vaurioittavat vaikutukset, vaarakategoria 2

 

BG

Предполага се, че причинява генетични дефекти < да се посочи пътят на експозицията, ако е доказано убедително, че няма друг път на експозиция, който води до същата опасност >.

 

ES

Se sospecha que provoca defectos genéticos <Indíquese la vía de exposición si se ha demostrado concluyentemente que el peligro no se produce por ninguna otra vía>.

 

CS

Podezření na genetické poškození <uveďte cestu expozice, je-li přesvědčivě prokázáno, že ostatní cesty expozice nejsou nebezpečné>.

 

DA

Mistænkt for at forårsage genetiske defekter <angiv eksponeringsvej, hvis det er endeligt påvist, at faren ikke kan frembringes ad nogen anden eksponeringsvej>.

 

DE

Kann vermutlich genetische Defekte verursachen <Expositionsweg angeben, sofern schlüssig belegt ist, dass diese Gefahr bei keinem anderen Expositionsweg besteht>.

 

ET

Arvatavasti põhjustab geneetilisi defekte <märkida kokkupuuteviis, kui on veenvalt tõestatud, et muud kokkupuuteviisid ei ole ohtlikud>.

 

EL

Ύποπτο για πρόκληση γενετικών ελαττωμάτων <αναφέρεται η οδός έκθεσης αν έχει αποδειχθεί αδιαμφισβήτητα ότι δεν υπάρχει κίνδυνος από τις άλλες οδούς έκθεσης>.

 

EN

Suspected of causing genetic defects <state route of exposure if it is conclusively proven that no other routes of exposure cause the hazard>.

 

FR

Susceptible d’induire des anomalies génétiques <indiquer la voie d’exposition s’il est formellement prouvé qu’aucune autre voie d’exposition ne conduit au même danger>.

 

GA

Ceaptar go bhféadfadh sé a bheith ina chúis le héalanga géiniteacha <tabhair an bealach nochta má tá sé cruthaithe go cinntitheach nach bealach nochta ar bith eile is cúis leis an nguais>.

 

IT

Sospettato di provocare alterazioni genetiche <indicare la via di esposizione se è accertato che nessun'altra via di esposizione comporta il medesimo pericolo>.

 

LV

Ir aizdomas, ka var izraisīt ģenētiskus bojājumus <norādīt iedarbības ceļu, ja ir nepārprotami pierādīts, ka citi iedarbības ceļi nerada bīstamību>.

 

LT

Įtariama, kad gali sukelti genetinius defektus <nurodyti veikimo būdą, jeigu įtikinamai nustatyta, kad kiti veikimo būdai nepavojingi>.

 

HU

Feltehetően genetikai károsodást okoz < meg kell adni az expozíciós útvonalat, ha meggyőzően bizonyított, hogy más expozíciós útvonal nem okozza a veszélyt >.

 

MT

Suspettat li jikkawża difetti ġenetiċi <semmi l-mod ta' espożizzjoni jekk ikun pruvat b'mod konklużiv li l-ebda mod ta' espożizzjoni ieħor ma jikkawża l-periklu>.

 

NL

Verdacht van het veroorzaken van genetische schade <blootstellingsroute vermelden indien afdoende bewezen is dat het gevaar bij andere blootstellingsroutes niet aanwezig is>.

 

PL

Podejrzewa się, że powoduje wady genetyczne <podać drogę narażenia, jeżeli definitywnie udowodniono, że inna droga narażenia nie powoduje zagrożenia>.

 

PT

Suspeito de provocar anomalias genéticas <indicar a via de exposição se existirem provas concludentes de que o perigo não decorre de nenhuma outra via de exposição>.

 

RO

Susceptibil de a provoca anomalii genetice < indicaţi calea de expunere, dacă există probe concludente că nicio altă cale de expunere nu provoacă acest pericol>.

 

SK

Podozrenie, že spôsobuje genetické poškodenie <uveďte spôsob expozície, ak sa presvedčivo preukáže, že iné spôsoby expozície nevyvolávajú nebezpečenstvo>.

 

SL

Sum povzročitve genetskih okvar <navesti način izpostavljenosti, če je prepričljivo dokazano, da noben drug način izpostavljenosti ne povzroča takšne nevarnosti>.

 

FI

Epäillään aiheuttavan perimävaurioita <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

 

SV

Misstänks kunna orsaka genetiska defekter <ange exponeringsväg om det är definitivt bevisat att faran inte kan orsakas av några andra exponeringsvägar>.


H350

Kieli

3.6

– Syöpää aiheuttavat vaikutukset, vaarakategoria 1A, 1B

 

BG

Може да причини рак < да се посочи пътят на експозицията, ако е доказано убедително, че няма друг път на експозиция, който води до същата опасност >.

 

ES

Puede provocar cáncer <indíquese la vía de exposición si se ha demostrado concluyentemente que el peligro no se produce por ninguna otra vía>.

 

CS

Může vyvolat rakovinu <uveďte cestu expozice, je-li přesvědčivě prokázáno, že ostatní cesty expozice nejsou nebezpečné>.

 

DA

Kan fremkalde kræft <angiv eksponeringsvej, hvis det er endeligt påvist, at faren ikke kan frembringes ad nogen anden eksponeringsvej>.

 

DE

Kann Krebs erzeugen <Expositionsweg angeben, sofern schlüssig belegt ist, dass diese Gefahr bei keinem anderen Expositionsweg besteht>.

 

ET

Võib põhjustada vähktõbe <märkida kokkupuuteviis, kui on veenvalt tõestatud, et muud kokkupuuteviisid ei ole ohtlikud>.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει καρκίνο <αναφέρεται η οδός έκθεσης αν έχει αποδειχθεί αδιαμφισβήτητα ότι δεν υπάρχει κίνδυνος από τις άλλες οδούς έκθεσης>.

 

EN

May cause cancer <state route of exposure if it is conclusively proven that no other routes of exposure cause the hazard>.

 

FR

Peut provoquer le cancer <indiquer la voie d’exposition s’il est formellement prouvé qu’aucune autre voie d’exposition ne conduit au même danger>.

 

GA

D’fhéadfadh sé a bheith ina chúis le hailse <tabhair an bealach nochta má tá sé cruthaithe go cinntitheach nach bealach nochta ar bith eile is cúis leis an nguais>.

 

IT

Può provocare il cancro<indicare la via di esposizione se è accertato che nessun'altra via di esposizione comporta il medesimo pericolo>.

 

LV

Var izraisīt vēzi <norādīt iedarbības ceļu, ja ir nepārprotami pierādīts, ka citi iedarbības ceļi nerada bīstamību>.

 

LT

Gali sukelti vėžį <nurodyti veikimo būdą, jeigu įtikinamai nustatyta, kad kiti veikimo būdai nepavojingi>.

 

HU

Rákot okozhat < meg kell adni az expozíciós útvonalat, ha meggyőzően bizonyított, hogy más expozíciós útvonal nem okozza a veszélyt >.

 

MT

Jista’ jikkawża l-kanċer <semmi l-mod ta' espożizzjoni jekk ikun pruvat b'mod konklużiv li l-ebda mod ta' espożizzjoni ieħor ma jikkawża l-periklu>.

 

NL

Kan kanker veroorzaken <blootstellingsroute vermelden indien afdoende bewezen is dat het gevaar bij andere blootstellingsroutes niet aanwezig is>

 

PL

Może powodować raka <podać drogę narażenia, jeżeli definitywnie udowodniono, że inna droga narażenia nie powoduje zagrożenia>.

 

PT

Pode provocar cancro <indicar a via de exposição se existirem provas concludentes de que o perigo não decorre de nenhuma outra via de exposição>.

 

RO

Poate provoca cancer <indicaţi calea de expunere, dacă există probe concludente că nicio altă cale de expunere nu provoacă acest pericol>.

 

SK

Môže spôsobiť rakovinu <uveďte spôsob expozície, ak sa presvedčivo preukáže, že iné spôsoby expozície nevyvolávajú nebezpečenstvo>.

 

SL

Lahko povzroči raka <navesti način izpostavljenosti, če je prepričljivo dokazano, da noben drug način izpostavljenosti ne povzroča takšne nevarnosti>.

 

FI

Saattaa aiheuttaa syöpää <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

 

SV

Kan orsaka cancer <ange exponeringsväg om det är definitivt bevisat att faran inte kan orsakas av några andra exponeringsvägar>.


H351

Kieli

3.6

– Syöpää aiheuttavat vaikutukset, vaarakategoria 2

 

BG

Предполага се, че причинява рак < да се посочи пътят на експозицията, ако е доказано убедително, че няма друг път на експозиция, който води до същата опасност >.

 

ES

Se sospecha que provoca cáncer <indíquese la vía de exposición si se se ha demostrado concluyentemente que el peligro no se produce por ninguna otra vía>.

 

CS

Podezření na vyvolání rakoviny <uveďte cestu expozice, je-li přesvědčivě prokázáno, že ostatní cesty expozice nejsou nebezpečné>.

 

DA

Mistænkt for at fremkalde kræft <angiv eksponeringsvej, hvis det er endeligt påvist, at faren ikke kan frembringes ad nogen anden eksponeringsvej>.

 

DE

Kann vermutlich Krebs erzeugen <Expositionsweg angeben, sofern schlüssig belegt ist, dass diese Gefahr bei keinem anderen Expositionsweg besteht>.

 

ET

Arvatavasti põhjustab vähktõbe <märkida kokkupuuteviis, kui on veenvalt tõestatud, et muud kokkupuuteviisid ei ole ohtlikud>.

 

EL

Ύποπτο για πρόκληση καρκίνου <αναφέρεται η οδός έκθεσης αν έχει αποδειχθεί αδιαμφισβήτητα ότι δεν υπάρχει κίνδυνος από τις άλλες οδούς έκθεσης>.

 

EN

Suspected of causing cancer <state route of exposure if it is conclusively proven that no other routs of exposure cause the hazard>.

 

FR

Susceptible de provoquer le cancer <indiquer la voie d’exposition s’il est formellement prouvé qu’aucune autre voie d’exposition ne conduit au même danger>.

 

GA

Ceaptar go bhféadfadh sé a bheith ina chúis le hailse <tabhair an bealach nochta má tá sé cruthaithe go cinntitheach nach bealach nochta ar bith eile is cúis leis an nguais>.

 

IT

Sospettato di provocare il cancro <indicare la via di esposizione se è accertato che nessun'altra via di esposizione comporta il medesimo pericolo>.

 

LV

Ir aizdomas, ka var izraisīt vēzi <norādīt iedarbības ceļu, ja ir nepārprotami pierādīts, ka citi iedarbības ceļi nerada bīstamību>.

 

LT

Įtariama, kad sukelia vėžį <nurodyti veikimo būdą, jeigu įtikinamai nustatyta, kad kiti veikimo būdai nepavojingi>.

 

HU

Feltehetően rákot okoz < meg kell adni az expozíciós útvonalat, ha meggyőzően bizonyított, hogy más expozíciós útvonal nem okozza a veszélyt >.

 

MT

Suspettat li jikkawża l-kanċer <ara l-mod ta’ espożizzjoni jekk ikun pruvat b’mod konklużiv li l-ebda mod ta' espożizzjoni ieħor ma jikkawża l-periklu >.

 

NL

Verdacht van het veroorzaken van kanker <blootstellingsroute vermelden indien afdoende bewezen is dat het gevaar bij andere blootstellingsroutes niet aanwezig is>.

 

PL

Podejrzewa się, że powoduje raka <podać drogę narażenia, jeżeli definitywnie udowodniono, że inna droga narażenia nie powoduje zagrożenia>.

 

PT

Suspeito de provocar cancro <indicar a via de exposição se existirem provas concludentes de que o perigo não decorre de nenhuma outra via de exposição>.

 

RO

Susceptibil de a provoca cancer <indicaţi calea de expunere, dacă există probe concludente că nicio altă cale de expunere nu provoacă acest pericol>.

 

SK

Podozrenie, že spôsobuje rakovinu <uveďte spôsob expozície, ak sa presvedčivo preukáže, že iné spôsoby expozície nevyvolávajú nebezpečenstvo>.

 

SL

Sum povzročitve raka <navesti način izpostavljenosti, če je prepričljivo dokazano, da noben drug način izpostavljenosti ne povzroča takšne nevarnosti>.

 

FI

Epäillään aiheuttavan syöpää <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

 

SV

Misstänks kunna orsaka cancer <ange exponeringsväg om det är definitivt bevisat att faran inte kan orsakas av några andra exponeringsvägar>.


H360

Kieli

3.7

– Lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset, vaarakategoria 1A, 1B

 

BG

Може да увреди оплодителната способност или плода < да се посочи конкретното въздействие, ако е известно > < да се посочи пътят на експозицията, ако е доказано убедително, че няма друг път на експозиция, който води до същата опасност >.

 

ES

Puede perjudicar la fertilidad o dañar al feto <indíquese el efecto específico si se conoce> <indíquese la vía de exposición si se ha demostrado concluyentemente que el peligro no se produce por ninguna otra vía>.

 

CS

Může poškodit reprodukční schopnost nebo plod v těle matky <uveďte specifický účinek, je-li znám> <uveďte cestu expozice, je-li přesvědčivě prokázáno, že ostatní cesty expozice nejsou nebezpečné>.

 

DA

Kan skade forplantningsevnen eller det ufødte barn <angiv specifik effekt, hvis kendt> <angiv eksponeringsvej, hvis det er endeligt påvist, at faren ikke kan frembringes ad nogen anden eksponeringsvej>.

 

DE

Kann die Fruchtbarkeit beeinträchtigen oder das Kind im Mutterleib schädigen <konkrete Wirkung angeben, sofern bekannt> <Expositionsweg angeben, sofern schlüssig belegt ist, dass die Gefahr bei keinem anderen Expositionsweg besteht>.

 

ET

Võib kahjustada viljakust või loodet <märkida spetsiifiline toime, kui see on teada> <märkida kokkupuuteviis, kui on veenvalt tõestatud, et muud kokkupuuteviisid ei ole ohtlikud>.

 

EL

Μπορεί να βλάψει τη γονιμότητα ή το έμβρυο <αναφέρεται η ειδική επίπτωση εάν είναι γνωστή> <αναφέρεται η οδός έκθεσης αν έχει αποδειχθεί αδιαμφισβήτητα ότι δεν υπάρχει κίνδυνος από τις άλλες οδούς έκθεσης>.

 

EN

May damage fertility or the unborn child <state specific effect if known > <state route of exposure if it is conclusively proven that no other routes of exposure cause the hazard>.

 

FR

Peut nuire à la fertilité ou au fœtus <indiquer l’effet spécifique s’il est connu> <indiquer la voie d’exposition s’il est formellement prouvé qu’aucune autre voie d’exposition ne conduit au même danger>.

 

GA

D’fhéadfadh sé damáiste a dhéanamh do thorthúlacht nó don leanbh sa bhroinn <tabhair an tsainéifeacht más eol > <tabhair an bealach nochta má tá sé cruthaithe go cinntitheach nach bealach nochta ar bith eile is cúis leis an nguais>.

 

IT

Può nuocere alla fertilità o al feto <indicare l'effetto specifico, se noto><indicare la via di esposizione se è accertato che nessun'altra via di esposizione comporta il medesimo pericolo>.

 

LV

Var kaitēt auglībai vai nedzimušajam bērnam <norādīt īpašo ietekmi, ja tā ir zināma> <norādīt iedarbības ceļu, ja ir nepārprotami pierādīts, ka citi iedarbības ceļi nerada bīstamību>.

 

LT

Gali pakenkti vaisingumui arba negimusiam vaikui <nurodyti konkretų poveikį, jeigu žinomas> <nurodyti veikimo būdą, jeigu įtikinamai nustatyta, kad kiti veikimo būdai nepavojingi>.

 

HU

Károsíthatja a termékenységet vagy a születendő gyermeket < ha ismert, meg kell adni a konkrét hatást > < meg kell adni az expozíciós útvonalat, ha meggyőzően bizonyított, hogy más expozíciós útvonal nem okozza a veszélyt >.

 

MT

Jista' jagħmel ħsara lill-fertilità jew lit-tarbija li għadha fil-ġuf <semmi l-effett speċifiku jekk ikun magħruf> <semmi l-mod ta' espożizzjoni jekk ikun pruvat b'mod konklużiv li l-ebda mod ta' espożizzjoni ieħor ma jikkawża l-periklu>.

 

NL

Kan de vruchtbaarheid of het ongeboren kind schaden <specifiek effect vermelden indien bekend> <blootstellingsroute vermelden indien afdoende bewezen is dat het gevaar bij andere blootstellingsroutes niet aanwezig is>.

 

PL

Może działać szkodliwie na płodność lub na dziecko w łonie matki <podać szczególny skutek, jeżeli jest znany> <podać drogę narażenia, jeżeli definitywnie udowodniono, że inne drogi narażenia nie stwarzają zagrożenia>.

 

PT

Pode afectar a fertilidade ou o nascituro <indicar o efeito específico se este for conhecido> <indicar a via de exposição se existirem provas concludentes de que o perigo não decorre de nenhuma outra via de exposição>.

 

RO

Poate dăuna fertilităţii sau fătului <indicaţi efectul specific, dacă este cunoscut><indicaţi calea de expunere, dacă există probe concludente că nicio altă cale de expunere nu provoacă acest pericol>.

 

SK

Môže spôsobiť poškodenie plodnosti alebo nenarodeného dieťaťa <uveďte konkrétny účinok, ak je známy > <uveďte spôsob expozície, ak sa presvedčivo preukáže, že iné spôsoby expozície nevyvolávajú nebezpečenstvo>.

 

SL

Lahko škoduje plodnosti ali nerojenemu otroku <navesti posebni učinek, če je znan> <navesti način izpostavljenosti, če je prepričljivo dokazano, da noben drug način izpostavljenosti ne povzroča takšne nevarnosti>.

 

FI

Saattaa heikentää hedelmällisyyttä tai vaurioittaa sikiötä <mainitaan tiedetty spesifinen vaikutus> <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

 

SV

Kan skada fertiliteten eller det ofödda barnet <ange specifik effekt om denna är känd> <ange exponeringsväg om det är definitivt bevisat att faran inte kan orsakas av några andra exponeringsvägar>.


H361

Kieli

3.7

– Lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset, vaarakategoria 2

 

BG

Предполага се, че уврежда оплодителната способност или плода < да се посочи конкретното въздействие, ако е известно > < да се посочи пътят на експозицията, ако е доказано убедително, че няма друг път на експозиция, който води до същата опасност >.

 

ES

Se sospecha que perjudica la fertilidad o daña al feto <indíquese el efecto específico si se conoce> <indíquese la vía de exposición si se ha demostrado concluyentemente que el peligro no se produce por ninguna otra vía>.

 

CS

Podezření na poškození reprodukční schopnosti nebo plodu v těle matky <uveďte specifický účinek, je-li znám> <uveďte cestu expozice, je-li přesvědčivě prokázáno, že ostatní cesty expozice nejsou nebezpečné>.

 

DA

Mistænkt for at skade forplantningsevnen eller det ufødte barn <angiv specifik effekt, hvis kendt> <angiv eksponeringsvej, hvis det er endeligt påvist, at faren ikke kan frembringes ad nogen anden eksponeringsvej>.

 

DE

Kann vermutlich die Fruchtbarkeit beeinträchtigen oder das Kind im Mutterleib schädigen < konkrete Wirkung angebe, n sofern bekannt > <Expositionsweg angeben, sofern schlüssig belegt ist, dass die Gefahr bei keinem anderen Expositionsweg besteht>

 

ET

Arvatavasti kahjustab viljakust või loodet <märkida spetsiifiline toime, kui see on teada> <märkida kokkupuuteviis, kui on veenvalt tõestatud, et muud kokkupuuteviisid ei ole ohtlikud>.

 

EL

Ύποπτο για πρόκληση βλάβης στη γονιμότητα ή στο έμβρυο <αναφέρεται η ειδική επίπτωση εάν είναι γνωστή> <αναφέρεται η οδός έκθεσης αν έχει αποδειχθεί αδιαμφισβήτητα ότι δεν υπάρχει κίνδυνος από τις άλλες οδούς έκθεσης>.

 

EN

Suspected of damaging fertility or the unborn child <state specific effect if known> <state route of exposure if it is conclusively proven that no other routes of exposure cause the hazard>.

 

FR

Susceptible de nuire à la fertilité ou au fœtus <indiquer l'effet s'il est connu> <indiquer la voie d'exposition s'il est formellement prouvé qu'aucune autre voie d'exposition ne conduit au même danger>.

 

GA

Ceaptar go bhféadfadh sé damáiste a dhéanamh do thorthúlacht nó don leanbh sa bhroinn <tabhair an tsainéifeacht más eol > <tabhair an bealach nochta má tá sé cruthaithe go cinntitheach nach bealach nochta ar bith eile is cúis leis an nguais>.

 

IT

Sospettato di nuocere alla fertilità o al feto <indicare l'effetto specifico, se noto> <indicare la via di esposizione se è accertato che nessun'altra via di esposizione comporta il medesimo pericolo>.

 

LV

Ir aizdomas, ka var kaitēt auglībai vai nedzimušajam bērnam <norādīt īpašo ietekmi, ja tā ir zināma> <norādīt iedarbības ceļu, ja ir nepārprotami pierādīts, ka citi iedarbības ceļi nerada bīstamību>.

 

LT

Įtariama, kad kenkia vaisingumui arba negimusiam vaikui <nurodyti konkretų poveikį, jeigu žinomas> <nurodyti veikimo būdą, jeigu įtikinamai nustatyta, kad kiti veikimo būdai nepavojingi>.

 

HU

Feltehetően károsítja a termékenységet vagy a születendő gyermeket < ha ismert, meg kell adni a konkrét hatást > < meg kell adni az expozíciós útvonalat, ha meggyőzően bizonyított, hogy más expozíciós útvonal nem okozza a veszélyt >.

 

MT

Suspettat li jagħmel ħsara lill-fertilità jew lit-tarbija li għadha fil-ġuf <semmi l-effett speċifiku jekk ikun magħruf> <semmi l-mod ta' espożizzjoni jekk ikun pruvat b'mod konklużiv li l-ebda mod ta' espożizzjoni ieħor ma jikkawża l-periklu >.

 

NL

Kan mogelijks de vruchtbaarheid of het ongeboren kind schaden <specifiek effect vermelden indien bekend> <blootstellingsroute vermelden indien afdoende bewezen is dat het gevaar bij andere blootstellingsroutes niet aanwezig is>.

 

PL

Podejrzewa się, że działa szkodliwie na płodność lub na dziecko w łonie matki <podać szczególny skutek, jeżeli jest znany> <podać drogę narażenia, jeżeli definitywnie udowodniono, że inne drogi narażenia nie stwarzają zagrożenia>.

 

PT

Suspeito de afectar a fertilidade ou o nascituro <indicar o efeito específico se este for conhecido> <indicar a via de exposição se existirem provas concludentes de que o perigo não decorre de nenhuma outra via de exposição>.

 

RO

Susceptibil de a dăuna fertilităţii sau fătului <indicaţi efectul specific, dacă este cunoscut><indicaţi calea de expunere, dacă există probe concludente că nicio altă cale de expunere nu provoacă acest pericol>.

 

SK

Podozrenie, že spôsobuje poškodenie plodnosti alebo nenarodeného dieťaťa <uveďte konkrétny účinok, ak je známy > <uveďte spôsob expozície, ak sa presvedčivo preukáže, že iné spôsoby expozície nevyvolávajú nebezpečenstvo>.

 

SL

Sum škodljivosti za plodnost ali nerojenega otroka <navesti posebni učinek, če je znan> <navesti način izpostavljenosti, če je prepričljivo dokazano, da noben drug način izpostavljenosti ne povzroča takšne nevarnosti>.

 

FI

Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä tai vaurioittavan sikiötä <mainitaan tiedetty spesifinen vaikutus> <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

 

SV

Misstänks kunna skada fertiliteten eller det ofödda barnet <ange specifik effekt om denna är känd> <ange exponeringsväg om det är definitivt bevisat att faran inte kan orsakas av några andra exponeringsvägar>.


H362

Kieli

3.7

– Lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset, lisäkategoria, vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset

 

BG

Може да бъде вреден за кърмачета.

 

ES

Puede perjudicar a los niños alimentados con leche materna.

 

CS

Může poškodit kojence prostřednictvím mateřského mléka.

 

DA

Kan skade børn, der ammes.

 

DE

Kann Säuglinge über die Muttermilch schädigen.

 

ET

Võib kahjustada rinnaga toidetavat last.

 

EL

Μπορεί να βλάψει τα βρέφη που τρέφονται με μητρικό γάλα.

 

EN

May cause harm to breast-fed children.

 

FR

Peut être nocif pour les bébés nourris au lait maternel.

 

GA

D’fhéadfadh sé díobháil a dhéanamh do leanaí diúil.

 

IT

Può essere nocivo per i lattanti allattati al seno.

 

LV

Var radīt kaitējumu ar krūti barotam bērnam.

 

LT

Gali pakenkti žindomam vaikui.

 

HU

A szoptatott gyermeket károsíthatja.

 

MT

Jista’ jagħmel ħsara lit-tfal imreddgħa.

 

NL

Kan schadelijk zijn via borstvoeding.

 

PL

Może działać szkodliwie na dzieci karmione piersią.

 

PT

Pode ser nocivo para as crianças alimentadas com leite materno.

 

RO

Poate dăuna copiilor alăptaţi la sân.

 

SK

Môže spôsobiť poškodenie u dojčených detí.

 

SL

Lahko škoduje dojenim otrokom.

 

FI

Saattaa aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa oleville lapsille.

 

SV

Kan skada spädbarn som ammas.


H370

Kieli

3.8

– Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen, vaarakategoria 1

 

BG

Причинява увреждане на органите < или да се посочат всички засегнати органи, ако са известни> < да се посочи пътят на експозицията, ако е доказано убедително, че няма друг път на експозиция, който води до същата опасност >.

 

ES

Provoca daños en los órganos <o indíquense todos los órganos afectados, si se conocen> <indíquese la vía de exposición si se ha demostrado concluyentemente que el peligro no se produce por ninguna otra vía>.

 

CS

Způsobuje poškození orgánů <nebo uvést všechny postižené orgány, jsou-li známy> <uveďte cestu expozice, je-li přesvědčivě prokázáno, že ostatní cesty expozice nejsou nebezpečné>.

 

DA

Forårsager organskader <eller angiv alle berørte organer, hvis de kendes> <angiv eksponeringsvej, hvis det er endeligt påvist, at faren ikke kan frembringes ad nogen anden eksponeringsvej>.

 

DE

Schädigt die Organe <oder alle betroffenen Organe nennen, sofern bekannt> <Expositionsweg angeben, sofern schlüssig belegt ist, dass diese Gefahr bei keinem anderen Expositionsweg besteht>.

 

ET

Kahjustab elundeid <või märkida kõik mõjutatud elundid, kui need on teada> <märkida kokkupuuteviis, kui on veenvalt tõestatud, et muud kokkupuuteviisid ei ole ohtlikud>.

 

EL

Προκαλεί βλάβες στα όργανα <ή αναφέρονται όλα τα όργανα που βλάπτονται, εάν είναι γνωστά> < αναφέρεται η οδός έκθεσης αν έχει αποδειχθεί αδιαμφισβήτητα ότι δεν υπάρχει κίνδυνος από τις άλλες οδούς έκθεσης >.

 

EN

Causes damage to organs <or state all organs affected, if known> <state route of exposure if it is conclusively proven that no other routes of exposure cause the hazard>.

 

FR

Risque avéré d'effets graves pour les organes <ou indiquer tous les organes affectés, s'ils sont connus> <indiquer la voie d'exposition s'il est formellement prouvé qu'aucune autre voie d'exposition ne conduit au même danger>.

 

GA

Déanann sé damáiste d’orgáin <nó tabhair na horgáin go léir a bhuailtear, más eol> <tabhair an bealach nochta má tá sé cruthaithe go cinntitheach nach bealach nochta ar bith eile is cúis leis an nguais>.

 

IT

Provoca danni agli organi <o indicare tutti gli organi interessati, se noti> <indicare la via di esposizione se è accertato che nessun'altra via di esposizione comporta il medesimo pericolo>.

 

LV

Rada orgānu bojājumus <vai norādīt visus skartos orgānus, ja tie ir zināmi> <norādīt iedarbības ceļu, ja ir nepārprotami pierādīts, ka citi iedarbības ceļi nerada bīstamību>.

 

LT

Kenkia organams <arba nurodyti visus veikiamus organus, jeigu žinomi> <nurodyti veikimo būdą, jeigu įtikinamai nustatyta, kad kiti veikimo būdai nepavojingi>.

 

HU

Károsítja a szerveket < vagy meg kell adni az összes érintett szervet, ha ismertek > < meg kell adni az expozíciós útvonalat, ha meggyőzően bizonyított, hogy más expozíciós útvonal nem okozza a veszélyt >.

 

MT

Jagħmel ħsara lill-organi <jew semmi l-organi kollha affettwati, jekk ikunu magħrufa> <semmi l-mod ta' espożizzjoni jekk ikun pruvat b'mod konklużiv li l-ebda mod ta' espożizzjoni ieħor ma jikkawża l-periklu>.

 

NL

Veroorzaakt schade aan organen <of alle betrokken organen vermelden indien bekend> <blootstellingsroute vermelden indien afdoende bewezen is dat het gevaar bij andere blootstellingsroutes niet aanwezig is>.

 

PL

Powoduje uszkodzenie narządów <podać szczególny skutek, jeśli jest znany> <podać drogę narażenia, jeżeli udowodniono, że inne drogi narażenia nie stwarzają zagrożenia>.

 

PT

Afecta os órgãos <ou indicar todos os órgãos afectados, se forem conhecidos> <indicar a via de exposição se existirem provas concludentes de que o perigo não decorre de nenhuma outra via de exposição>.

 

RO

Provoacă leziuni ale organelor <sau indicaţi toate organele afectate, dacă sunt cunoscute> <indicaţi calea de expunere, dacă există probe concludente că nicio altă cale de expunere nu provoacă acest pericol>.

 

SK

Spôsobuje poškodenie orgánov <alebo uveďte všetky zasiahnuté orgány, ak sú známe> <uveďte spôsob expozície, ak sa presvedčivo preukáže, že iné spôsoby expozície nevyvolávajú nebezpečenstvo>.

 

SL

Škoduje organom <ali navesti vse organe, na katere vpliva, če je znano> <navesti način izpostavljenosti, če je prepričljivo dokazano, da noben drug način izpostavljenosti ne povzroča takšne nevarnosti>.

 

FI

Vahingoittaa elimiä <tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet> <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

 

SV

Orsakar organskador <eller ange vilka organ som påverkas om detta är känt> <ange exponeringsväg om det är definitivt bevisat att faran inte kan orsakas av några andra exponeringsvägar>.


H371

Kieli

3.8

– Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen, vaarakategoria 2

 

BG

Може да причини увреждане на органите < или да се посочат всички засегнати органи, ако са известни> < да се посочи пътят на експозицията, ако е доказано убедително, че няма друг път на експозиция, който води до същата опасност >.

 

ES

Puede provocar daños en los órganos <o indíquense todos los órganos afectados, si se conocen> <indíquese la vía de exposición si se ha demostrado concluyentemente que el peligro no se produce por ninguna otra vía>.

 

CS

Může způsobit poškození orgánů <nebo uvést všechny postižené orgány, jsou-li známy> <uveďte cestu expozice, je-li přesvědčivě prokázáno, že ostatní cesty expozice nejsou nebezpečné>.

 

DA

Kan forårsage organskader <eller angiv alle berørte organer, hvis de kendes> <angiv eksponeringsvej, hvis det er endeligt påvist, at faren ikke kan frembringes ad nogen anden eksponeringsvej>.

 

DE

Kann die Organe schädigen <oder alle betroffenen Organe nennen, sofern bekann> <Expositionsweg angeben, sofern schlüssig belegt ist, dass diese Gefahr bei keinem anderen Expositionsweg besteht>.

 

ET

Võib kahjustada elundeid <või märkida kõik mõjutatud elundid, kui need on teada> <märkida kokkupuuteviis, kui on veenvalt tõestatud, et muud kokkupuuteviisid ei ole ohtlikud>.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει βλάβες στα όργανα <ή αναφέρονται όλα τα όργανα που βλάπτονται, εάν είναι γνωστά> <αναφέρεται η οδός έκθεσης αν έχει αποδειχθεί αδιαμφισβήτητα ότι δεν υπάρχει κίνδυνος από τις άλλες οδούς έκθεσης>.

 

EN

May cause damage to organs <or state all organs affected, if known> <state route of exposure if it is conclusively proven that no other routes of exposure cause the hazard>.

 

FR

Risque présumé d'effets graves pour les organes <ou indiquer tous les organes affectés, s'ils sont connus> <indiquer la voie d'exposition s'il est formellement prouvé qu'aucune autre voie d'exposition ne conduit au même danger>.

 

GA

D’fhéadfadh damáiste a dhéanamh d’orgáin <nó tabhair na horgáin go léir a bhuailtear, más eol> <tabhair an bealach nochta má tá sé cruthaithe go cinntitheach nach bealach nochta ar bith eile is cúis leis an nguais>.

 

IT

Può provocare danni agli organi <o indicare tutti gli organi interessati, se noti> <indicare la via di esposizione se è accertato che nessun'altra via di esposizione comporta il medesimo pericolo>.

 

LV

Var izraisīt orgānu bojājumus <vai norādīt visus skartos orgānus, ja tie ir zināmi> <norādīt iedarbības ceļu, ja ir nepārprotami pierādīts, ka citi iedarbības ceļi nerada bīstamību>.

 

LT

Gali pakenkti organams <arba nurodyti visus veikiamus organus, jeigu žinomi> <nurodyti veikimo būdą, jeigu įtikinamai nustatyta, kad kiti veikimo būdai nepavojingi>.

 

HU

Károsíthatja a szerveket < vagy meg kell adni az összes érintett szervet, ha ismertek > < meg kell adni az expozíciós útvonalat, ha meggyőzően bizonyított, hogy más expozíciós útvonal nem okozza a veszélyt >.

 

MT

Jista’ jikkawża ħsara lill-organi <jew semmi l-organi kollha affettwati, jekk ikunu magħrufa> <semmi l-mod ta espożizzjoni jekk ikun pruvat b mod konklużiv li l-ebda mod ta espożizzjoni ieħor ma jikkawża l-periklu>.

 

NL

Kan schade aan organen <of alle betrokken organen vermelden indien bekend> veroorzaken <blootstellingsroute vermelden indien afdoende bewezen is dat het gevaar bij andere blootstellingsroutes niet aanwezig is>.

 

PL

Może powodować uszkodzenie narządów <podać wszystkie znane narządy, których to dotyczy> <podać drogę narażenia, jeżeli udowodniono, że inne drogi narażenia nie stwarzają zagrożenia>.

 

PT

Pode afectar os órgãos <ou indicar todos os órgãos afectados, se forem conhecidos> <indicar a via de exposição se existirem provas concludentes de que o perigo não decorre de nenhuma outra via de exposição>.

 

RO

Poate provoca leziuni ale organelor <sau indicaţi toate organele afectate, dacă sunt cunoscute> <indicaţi calea de expunere, dacă există probe concludente că nicio altă cale de expunere nu provoacă acest pericol>.

 

SK

Môže spôsobiť poškodenie orgánov <alebo uveďte všetky zasiahnuté orgány, ak sú známe> <uveďte spôsob expozície, ak sa presvedčivo preukáže, že iné spôsoby expozície nevyvolávajú nebezpečenstvo>.

 

SL

Lahko škoduje organom <ali navesti vse organe, na katere vpliva, če je znano> <navesti način izpostavljenosti, če je prepričljivo dokazano, da noben drug način izpostavljenosti ne povzroča takšne nevarnosti>.

 

FI

Saattaa vahingoittaa elimiä <tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet> <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

 

SV

Kan orsaka organskador <eller ange vilka organ som påverkas om detta är känt> <ange exponeringsväg om det är definitivt bevisat att faran inte kan orsakas av några andra exponeringsvägar>.


H372

Kieli

3.9

– Elinkohtainen myrkyllisyys – toistuva altistuminen, vaarakategoria 1

 

BG

Причинява увреждане на органите < или да се посочат всички засегнати органи, ако са известни > посредством продължителна или повтаряща се експозиция < да се посочи пътят на експозицията, ако е доказано убедително, че няма друг път на експозиция, който води до същата опасност >.

 

ES

Provoca daños en los órganos <indíquense todos los órganos afectados, si se conocen> tras exposiciones prolongadas o repetidas <indíquese la vía de exposición si se ha demostrado concluyentemente que el peligro no se produce por ninguna otra vía>.

 

CS

Způsobuje poškození orgánů <nebo uvést všechny postižené orgány, jsou-li známy> při prodloužené nebo opakované expozici <uveďte cestu expozice, je-li přesvědčivě prokázáno, že ostatní cesty expozice nejsou nebezpečné>.

 

DA

Forårsager organskader <eller angiv alle berørte organer, hvis de kendes> ved længerevarende eller gentagen eksponering <angiv eksponeringsvej, hvis det er endeligt påvist, at faren ikke kan frembringes ad nogen anden eksponeringsvej>.

 

DE

Schädigt die Organe <alle betroffenen Organe nennen> bei längerer oder wiederholter Exposition <Expositionsweg angeben, wenn schlüssig belegt ist, dass diese Gefahr bei keinem anderen Expositionsweg besteht>.

 

ET

Kahjustab elundeid <või märkida kõik mõjutatud elundid, kui need on teada> pikaajalisel või korduval kokkupuutel <märkida kokkupuuteviis, kui on veenvalt tõestatud, et muud kokkupuuteviisid ei ole ohtlikud>.

 

EL

Προκαλεί βλάβες στα όργανα <ή αναφέρονται όλα τα όργανα που βλάπτονται, εάν είναι γνωστά> ύστερα από παρατεταμένη ή επανειλημμένη έκθεση < αναφέρεται η οδός έκθεσης αν έχει αποδειχθεί αδιαμφισβήτητα ότι δεν υπάρχει κίνδυνος από τις άλλες οδούς έκθεσης >.

 

EN

Causes damage to organs <or state all organs affected, if known> through prolonged or repeated exposure <state route of exposure if it is conclusively proven that no other routes of exposure cause the hazard>.

 

FR

Risque avéré d'effets graves pour les organes <indiquer tous les organes affectés, s'ils sont connus> à la suite d'expositions répétées ou d'une exposition prolongée <indiquer la voie d'exposition s'il est formellement prouvé qu'aucune autre voie d'exposition ne conduit au même danger>.

 

GA

Déanann damáiste d’orgáin <nó tabhair na horgáin go léir a bhuailtear, más eol> trí nochtadh fada nó ilnochtadh <tabhair an bealach nochta má tá sé cruthaithe go cinntitheach nach bealach nochta ar bith eile is cúis leis an nguais>.

 

IT

Provoca danni agli organi <o indicare tutti gli organi interessati, se noti> in caso di esposizione prolungata o ripetuta <indicare la via di esposizione se è accertato che nessun'altra via di esposizione comporta il medesimo pericolo>.

 

LV

Izraisa orgānu bojājumus <vai norādīt visus skartos orgānus, ja tie ir zināmi> ilgstošas vai atkārtotas iedarbības rezultātā <norādīt iedarbības ceļu, ja ir nepārprotami pierādīts, ka citi iedarbības ceļi nerada bīstamību>.

 

LT

Kenkia organams <arba nurodyti visus veikiamus organus, jeigu žinoma>, jeigu medžiaga veikia ilgai arba kartotinai <nurodyti veikimo būdą, jeigu įtikinamai nustatyta, kad kiti veikimo būdai nepavojingi>.

 

HU

Ismétlődő vagy hosszabb expozíció esetén < meg kell adni az expozíciós útvonalat, ha meggyőzően bizonyított, hogy más expozíciós útvonal nem okozza a veszélyt > károsítja a szerveket < vagy meg kell adni az összes érintett szervet, ha ismertek >.

 

MT

Jikkawża ħsara lill-organi <jew semmi l-organi kollha affettwati, jekk ikunu magħrufa> minħabba espożizzjoni fit-tul jew ripetuta <semmi l-mod ta espożizzjoni jekk ikun pruvat b mod konklużiv li l-ebda mod ta espożizzjoni ieħor ma jikkawża l-periklu>.

 

NL

Veroorzaakt schade aan organen <of alle betrokken organen vermelden indien bekend> bij langdurige of herhaalde blootstelling <blootstellingsroute vermelden indien afdoende bewezen is dat het gevaar bij andere blootstellingsroutes niet aanwezig is>.

 

PL

Powoduje uszkodzenie narządów <podać wszystkie znane narządy, których to dotyczy > poprzez długotrwałe lub powtarzane narażenie <podać drogę narażenia, jeżeli udowodniono, że inne drogi narażenia nie stwarzają zagrożenia>.

 

PT

Afecta os órgãos <ou indicar todos os órgãos afectados, se forem conhecidos> após exposição prolongada ou repetida <indicar a via de exposição se existirem provas concludentes de que o perigo não decorre de nenhuma outra via de exposição>.

 

RO

Provoacă leziuni ale organelor <sau indicaţi toate organele afectate, dacă sunt cunoscute> în caz de expunere prelungită sau repetată <indicaţi calea de expunere, dacă există probe concludente că nicio altă cale de expunere nu provoacă acest pericol>.

 

SK

Spôsobuje poškodenie orgánov <alebo uveďte všetky zasiahnuté orgány, ak sú známe>pri dlhšej alebo opakovanej expozícii <uveďte spôsob expozície, ak sa presvedčivo preukáže, že iné spôsoby expozície nevyvolávajú nebezpečenstvo>.

 

SL

Škoduje organom <ali navesti vse organe, na katere vpliva, če je znano> pri dolgotrajni ali ponavljajoči se izpostavljenosti <navesti način izpostavljenosti, če je prepričljivo dokazano, da noben drug način izpostavljenosti ne povzroča takšne nevarnosti>.

 

FI

Vahingoittaa elimiä <tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet> pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

 

SV

Orsakar organskador <eller ange vilka organ som påverkas om detta är känt> genom lång eller upprepad exponering <ange exponeringsväg om det är definitivt bevisat att faran inte kan orsakas av några andra exponeringsvägar>.


H373

Kieli

3.9

– Elinkohtainen myrkyllisyys – toistuva altistuminen, vaarakategoria 2

 

BG

Може да причини увреждане на органите < или да се посочат всички засегнати органи, ако са известни > при продължителна или повтаряща се експозиция < да се посочи пътят на експозицията, ако е доказано убедително, че няма друг път на експозиция, който води до същата опасност >.

 

ES

Puede provocar daños en los órganos <indíquense todos los órganos afectados, si se conocen> tras exposiciones prolongadas o repetidas <indíquese la vía de exposición si se ha demostrado concluyentemente que el peligro no se produce por ninguna otra vía>.

 

CS

Může způsobit poškození orgánů <nebo uvést všechny postižené orgány, jsou-li známy> při prodloužené nebo opakované expozici <uveďte cestu expozice, je-li přesvědčivě prokázáno, že ostatní cesty expozice nejsou nebezpečné>.

 

DA

Kan forårsage organskader <eller angiv alle berørte organer, hvis de kendes> ved længerevarende eller gentagen eksponering <angiv eksponeringsvej, hvis det er endeligt påvist, at faren ikke kan frembringes ad nogen anden eksponeringsvej>.

 

DE

Kann die Organe schädigen <alle betroffenen Organe nennen, sofern bekannt> bei längerer oder wiederholter Exposition <Expositionsweg angeben, wenn schlüssig belegt ist, dass diese Gefahr bei keinem anderen Expositionsweg besteht>.

 

ET

Võib kahjustada elundeid <või märkida kõik mõjutatud elundid, kui need on teada> pikaajalisel või korduval kokkupuutel <märkida kokkupuuteviis, kui on veenvalt tõestatud, et muud kokkupuuteviisid ei ole ohtlikud>.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει βλάβες στα όργανα <ή αναφέρονται όλα τα όργανα που βλάπτονται, εάν είναι γνωστά> ύστερα από παρατεταμένη ή επανειλημμένη έκθεση <αναφέρεται η οδός έκθεσης αν έχει αποδειχθεί αδιαμφισβήτητα ότι δεν υπάρχει κίνδυνος από τις άλλες οδούς έκθεσης>.

 

EN

May cause damage to organs <or state all organs affected, if known> through prolonged or repeated exposure <state route of exposure if it is conclusively proven that no other routes of exposure cause the hazard>.

 

FR

Risque présumé d'effets graves pour les organes <ou indiquer tous les organes affectés, s'ils sont connus> à la suite d'expositions répétées ou d'une exposition prolongée <indiquer la voie d'exposition s'il est formellement prouvé qu'aucune autre voie d'exposition ne conduit au même danger>.

 

GA

D’fhéadfadh sé damáiste a dhéanamh d’orgáin <nó tabhair na horgáin go léir a bhuailtear, más eol> trí nochtadh fada nó ilnochtadh <tabhair an bealach nochta má tá sé cruthaithe go cinntitheach nach bealach nochta ar bith eile is cúis leis an nguais>.

 

IT

Può provocare danni agli organi <o indicare tutti gli organi interessati, se noti> in caso di esposizione prolungata o ripetuta <indicare la via di esposizione se è accertato che nessun'altra via di esposizione comporta il medesimo pericolo>.

 

LV

Var izraisīt orgānu bojājumus <vai norādīt visus skartos orgānus, ja tie ir zināmi> ilgstošas vai atkārtotas iedarbības rezultātā <norādīt iedarbības ceļu, ja ir nepārprotami pierādīts, ka citi iedarbības ceļi nerada bīstamību>.

 

LT

Gali pakenkti organams <arba nurodyti visus veikiamus organus, jeigu žinomi>, jeigu medžiaga veikia ilgai arba kartotinai <nurodyti veikimo būdą, jeigu įtikinamai nustatyta, kad kiti veikimo būdai nepavojingi>.

 

HU

Ismétlődő vagy hosszabb expozíció esetén < meg kell adni az expozíciós útvonalat, ha meggyőzően bizonyított, hogy más expozíciós útvonal nem okozza a veszélyt > károsíthatja a szerveket > vagy meg kell adni az összes érintett szervet, ha ismertek >.

 

MT

Jista’ jikkawża ħsara lill-organi <jew semmi l-organi kollha affettwati, jekk ikunu magħrufa> minħabba espożizzjoni fit-tul jew ripetuta <semmi l-mod ta espożizzjoni jekk ikun pruvat b mod konklużiv li l-ebda mod ta espożizzjoni ieħor ma jikkawża l-periklu>.

 

NL

Kan schade aan organen <of alle betrokken organen vermelden indien bekend> veroorzaken bij langdurige of herhaalde blootstelling <blootstellingsroute vermelden indien afdoende bewezen is dat het gevaar bij andere blootstellingsroutes niet aanwezig is>.

 

PL

Może powodować uszkodzenie narządów <podać wszystkie znane narządy, których to dotyczy > poprzez długotrwałe lub narażenie powtarzane <podać drogę narażenia, jeśli udowodniono, że inne drogi narażenia nie stwarzają zagrożenia>.

 

PT

Pode afectar os órgãos <ou indicar todos os órgãos afectados, se forem conhecidos> após exposição prolongada ou repetida <indicar a via de exposição se existirem provas concludentes de que o perigo não decorre de nenhuma outra via de exposição>.

 

RO

Poate provoca leziuni ale organelor <sau indicaţi toate organele afectate, dacă sunt cunoscute> în caz de expunere prelungită sau repetată <indicaţi calea de expunere, dacă există probe concludente că nicio altă cale de expunere nu provoacă acest pericol>.

 

SK

Môže spôsobiť poškodenie orgánov <alebo uveďte všetky zasiahnuté orgány, ak sú známe>pri dlhšej alebo opakovanej expozícii <uveďte spôsob expozície, ak sa presvedčivo preukáže, že iné spôsoby expozície nevyvolávajú nebezpečenstvo>.

 

SL

Lahko škoduje organom <ali navesti vse organe, na katere vpliva, če je znano> pri dolgotrajni ali ponavljajoči se izpostavljenosti <navesti način izpostavljenosti, če je prepričljivo dokazano, da noben drug način izpostavljenosti ne povzroča takšne nevarnosti>.

 

FI

Saattaa vahingoittaa elimiä <tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet> pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>

 

SV

Kan orsaka organskador <eller ange vilka organ som påverkas om detta är känt> genom lång eller upprepad exponering <ange exponeringsväg om det är definitivt bevisat att faran inte kan orsakas av några andra exponeringsvägar>.


Taulukko 1.3

Ympäristövaaroihin liittyvät vaaralausekkeet

H400

Kieli

4.1

– Vaarallisuus vesiympäristölle – välitön vaara, kategoria 1

 

BG

Силно токсичен за водните организми.

 

ES

Muy tóxico para los organismos acuáticos.

 

CS

Vysoce toxický pro vodní organismy.

 

DA

Meget giftig for vandlevende organismer.

 

DE

Sehr giftig für Wasserorganismen.

 

ET

Väga mürgine veeorganismidele.

 

EL

Πολύ τοξικό για τους υδρόβιους οργανισμούς.

 

EN

Very toxic to aquatic life.

 

FR

Très toxique pour les organismes aquatiques.

 

GA

An-tocsaineach don saol uisceach.

 

IT

Molto tossico per gli organismi acquatici.

 

LV

Ļoti toksisks ūdens organismiem.

 

LT

Labai toksiška vandens organizmams.

 

HU

Nagyon mérgező a vízi élővilágra.

 

MT

Tossiku ħafna għall-organiżmi akwatiċi.

 

NL

Zeer giftig voor in het water levende organismen.

 

PL

Działa bardzo toksycznie na organizmy wodne.

 

PT

Muito tóxico para os organismos aquáticos.

 

RO

Foarte toxic pentru mediul acvatic.

 

SK

Veľmi toxický pre vodné organizmy.

 

SL

Zelo strupeno za vodne organizme.

 

FI

Erittäin myrkyllistä vesieliöille.

 

SV

Mycket giftigt för vattenlevande organismer.


H410

Kieli

4.1

– Vaarallisuus vesiympäristölle – krooninen vaara, kategoria 1

 

BG

Силно токсичен за водните организми, с дълготраен ефект.

 

ES

Muy tóxico para los organismos acuáticos, con efectos nocivos duraderos.

 

CS

Vysoce toxický pro vodní organismy, s dlouhodobými účinky.

 

DA

Meget giftig med langvarige virkninger for vandlevende organismer.

 

DE

Sehr giftig für Wasserorganismen mit langfristiger Wirkung.

 

ET

Väga mürgine veeorganismidele, pikaajaline toime.

 

EL

Πολύ τοξικό για τους υδρόβιους οργανισμούς, με μακροχρόνιες επιπτώσεις.

 

EN

Very toxic to aquatic life with long lasting effects.

 

FR

Très toxique pour les organismes aquatiques, entraîne des effets néfastes à long terme.

 

GA

An-tocsaineach don saol uisceach, le héifeachtaí fadtréimhseacha.

 

IT

Molto tossico per gli organismi acquatici con effetti di lunga durata.

 

LV

Ļoti toksisks ūdens organismiem ar ilgstošām sekām.

 

LT

Labai toksiška vandens organizmams, sukelia ilgalaikius pakitimus.

 

HU

Nagyon mérgező a vízi élővilágra, hosszan tartó károsodást okoz.

 

MT

Tossiku ħafna għall-organiżmi akwatiċi b’mod li jħalli effetti dejjiema.

 

NL

Zeer giftig voor in het water levende organismen, met langdurige gevolgen.

 

PL

Działa bardzo toksycznie na organizmy wodne, powodując długotrwałe skutki.

 

PT

Muito tóxico para os organismos aquáticos com efeitos duradouros.

 

RO

Foarte toxic pentru mediul acvatic cu efecte pe termen lung.

 

SK

Veľmi toxický pre vodné organizmy, s dlhodobými účinkami.

 

SL

Zelo strupeno za vodne organizme, z dolgotrajnimi učinki.

 

FI

Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.

 

SV

Mycket giftigt för vattenlevande organismer med långtidseffekter.


H411

Kieli

4.1

– Vaarallisuus vesiympäristölle – krooninen vaara, kategoria 2

 

BG

Токсичен за водните организми, с дълготраен ефект.

 

ES

Tóxico para los organismos acuáticos, con efectos nocivos duraderos.

 

CS

Toxický pro vodní organismy, s dlouhodobými účinky.

 

DA

Giftig for vandlevende organismer, med langvarige virkninger.

 

DE

Giftig für Wasserorganismen, mit langfristiger Wirkung.

 

ET

Mürgine veeorganismidele, pikaajaline toime.

 

EL

Τοξικό για τους υδρόβιους οργανισμούς, με μακροχρόνιες επιπτώσεις.

 

EN

Toxic to aquatic life with long lasting effects.

 

FR

Toxique pour les organismes aquatiques, entraîne des effets néfastes à long terme.

 

GA

Tocsaineach don saol uisceach, le héifeachtaí fadtréimhseacha.

 

IT

Tossico per gli organismi acquatici con effetti di lunga durata.

 

LV

Toksisks ūdens organismiem ar ilgstošām sekām.

 

LT

Toksiška vandens organizmams, sukelia ilgalaikius pakitimus.

 

HU

Mérgező a vízi élővilágra, hosszan tartó károsodást okoz.

 

MT

Tossiku għall-organiżmi akwatiċi b’mod li jħalli effetti dejjiema.

 

NL

Giftig voor in het water levende organismen, met langdurige gevolgen.

 

PL

Działa toksycznie na organizmy wodne, powodując długotrwałe skutki.

 

PT

Tóxico para os organismos aquáticos com efeitos duradouros.

 

RO

Toxic pentru mediul acvatic cu efecte pe termen lung.

 

SK

Toxický pre vodné organizmy, s dlhodobými účinkami.

 

SL

Strupeno za vodne organizme, z dolgotrajnimi učinki.

 

FI

Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.

 

SV

Giftigt för vattenlevande organismer med långtidseffekter.


H412

Kieli

4.1

– Vaarallisuus vesiympäristölle – krooninen vaara, kategoria 3

 

BG

Вреден за водните организми, с дълготраен ефект.

 

ES

Nocivo para los organismos acuáticos, con efectos nocivos duraderos.

 

CS

Škodlivý pro vodní organismy, s dlouhodobými účinky.

 

DA

Skadelig for vandlevende organismer, med langvarige virkninger.

 

DE

Schädlich für Wasserorganismen, mit langfristiger Wirkung.

 

ET

Ohtlik veeorganismidele, pikaajaline toime.

 

EL

Επιβλαβές για τους υδρόβιους οργανισμούς, με μακροχρόνιες επιπτώσεις.

 

EN

Harmful to aquatic life with long lasting effects.

 

FR

Nocif pour les organismes aquatiques, entraîne des effets néfastes à long terme.

 

GA

Díobhálach don saol uisceach, le héifeachtaí fadtréimhseacha.

 

IT

Nocivo per gli organismi acquatici con effetti di lunga durata.

 

LV

Kaitīgs ūdens organismiem ar ilgstošām sekām.

 

LT

Kenksminga vandens organizmams, sukelia ilgalaikius pakitimus.

 

HU

Ártalmas a vízi élővilágra, hosszan tartó károsodást okoz.

 

MT

Jagħmel ħsara lill-organiżmi akwatiċi b’mod li jħalli effetti dejjiema.

 

NL

Schadelijk voor in het water levende organismen, met langdurige gevolgen.

 

PL

Działa szkodliwie na organizmy wodne, powodując długotrwałe skutki.

 

PT

Nocivo para os organismos aquáticos com efeitos duradouros.

 

RO

Nociv pentru mediul acvatic cu efecte pe termen lung.

 

SK

Škodlivý pre vodné organizmy, s dlhodobými účinkami.

 

SL

Škodljivo za vodne organizme, z dolgotrajnimi učinki.

 

FI

Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.

 

SV

Skadliga långtidseffekter för vattenlevande organismer.


H413

Kieli

4.1

– Vaarallisuus vesiympäristölle – krooninen vaara, kategoria 4

 

BG

Може да причини дълготраен вреден ефект за водните организми.

 

ES

Puede ser nocivo para los organismos acuáticos, con efectos nocivos duraderos.

 

CS

Může vyvolat dlouhodobé škodlivé účinky pro vodní organismy.

 

DA

Kan forårsage langvarige skadelige virkninger for vandlevende organismer.

 

DE

Kann für Wasserorganismen schädlich sein, mit langfristiger Wirkung.

 

ET

Võib avaldada veeorganismidele pikaajalist kahjulikku toimet.

 

EL

Μπορεί να προκαλέσει μακροχρόνιες επιπτώσεις στους υδρόβιους οργανισμούς.

 

EN

May cause long lasting harmful effects to aquatic life.

 

FR

Peut être nocif à long terme pour les organismes aquatiques.

 

GA

D’fhéadfadh sé a bheith ina chúis le héifeachtaí fadtréimhseacha díobhálacha ar an saol uisceach.

 

IT

Può essere nocivo per gli organismi acquatici con effetti di lunga durata.

 

LV

Var radīt ilgstošas kaitīgas sekas ūdens organismiem.

 

LT

Gali sukelti ilgalaikį kenksmingą poveikį vandens organizmams.

 

HU

Hosszan tartó ártalmas hatást gyakorolhat a vízi élővilágra.

 

MT

Jista’ jikkawża effetti ta' ħsara dejjiema lill-organiżmi akwatiċi.

 

NL

Kan langdurige schadelijke gevolgen voor in het water levende organismen hebben.

 

PL

Może powodować długotrwałe szkodliwe skutki dla organizmów wodnych.

 

PT

Pode provocar efeitos nocivos duradouros nos organismos aquáticos.

 

RO

Poate provoca efecte nocive pe termen lung asupra mediului acvatic.

 

SK

Môže mať dlhodobé škodlivé účinky na vodné organizmy.

 

SL

Lahko ima dolgotrajne škodljive učinke na vodne organizme.

 

FI

Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille.

 

SV

Kan ge skadliga långtidseffekter på vattenlevande organismer.

2.   2 OSA: VAARALLISUUTTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT

Taulukko 2.1

Fysikaaliset ominaisuudet

EUH 001

Kieli

 

 

BG

Експлозивен в сухо състояние.

 

ES

Explosivo en estado seco.

 

CS

Výbušný v suchém stavu.

 

DA

Eksplosiv i tør tilstand.

 

DE

In trockenem Zustand explosionsgefährlich.

 

ET

Plahvatusohtlik kuivana.

 

EL

Εκρηκτικό σε ξηρή κατάσταση.

 

EN

Explosive when dry.

 

FR

Explosif à l'état sec.

 

GA

Pléascach agus é tirim.

 

IT

Esplosivo allo stato secco.

 

LV

Sprādzienbīstams sausā veidā.

 

LT

Sausos būsenos gali sprogti.

 

HU

Száraz állapotban robbanásveszélyes.

 

MT

Jisplodi meta jinxef.

 

NL

In droge toestand ontplofbaar.

 

PL

Produkt wybuchowy w stanie suchym.

 

PT

Explosivo no estado seco.

 

RO

Exploziv în stare uscată.

 

SK

V suchom stave výbušný.

 

SL

Eksplozivno v suhem stanju.

 

FI

Räjähtävää kuivana.

 

SV

Explosivt i torrt tillstånd.


EUH 006

Kieli

 

 

BG

Експлозивен при или без контакт с въздуха.

 

ES

Explosivo en contacto o sin contacto con el aire.

 

CS

Výbušný za přístupu i bez přístupu vzduchu.

 

DA

Eksplosiv ved og uden kontakt med luft.

 

DE

Mit und ohne Luft explosionsfähig.

 

ET

Plahvatusohtlik õhuga kokkupuutel või kokkupuuteta.

 

EL

Εκρηκτικό σε επαφή ή χωρίς επαφή με τον αέρα.

 

EN

Explosive with or without contact with air.

 

FR

Danger d'explosion en contact ou sans contact avec l'air.

 

GA

Pléascach i dteagmháil le haer nó gan é.

 

IT

Esplosivo a contatto o senza contatto con l'aria.

 

LV

Sprādzienbīstams gaisa un bezgaisa vidē.

 

LT

Gali sprogti ore arba beorėje erdvėje.

 

HU

Levegővel érintkezve vagy anélkül is robbanásveszélyes.

 

MT

Jista' jisplodi b'kuntatt jew bla kuntatt ma' l-ajra.

 

NL

Ontplofbaar met en zonder lucht.

 

PL

Produkt wybuchowy z dostępem lub bez dostępu powietrza.

 

PT

Perigo de explosão com ou sem contacto com o ar.

 

RO

Exploziv în contact sau fără contactul cu aerul.

 

SK

Výbušné pri kontakte alebo bez kontaktu so vzduchom.

 

SL

Eksplozivno v stiku z zrakom ali brez stika z zrakom.

 

FI

Räjähtävää sellaisenaan tai ilman kanssa.

 

SV

Explosivt vid eller utan kontakt med luft.


EUH 014

Kieli

 

 

BG

Реагира бурно с вода.

 

ES

Reacciona violentamente con el agua.

 

CS

Prudce reaguje s vodou.

 

DA

Reagerer voldsomt med vand.

 

DE

Reagiert heftig mit Wasser.

 

ET

Reageerib ägedalt veega.

 

EL

Αντιδρά βίαια με νερό.

 

EN

Reacts violently with water.

 

FR

Réagit violemment au contact de l'eau.

 

GA

Imoibríonn go foirtil le huisce.

 

IT

Reagisce violentemente con l'acqua.

 

LV

Aktīvi reaģē ar ūdeni.

 

LT

Smarkiai reaguoja su vandeniu.

 

HU

Vízzel hevesen reagál.

 

MT

Jirreaġixxi bil-qawwa meta jmiss l-ilma.

 

NL

Reageert heftig met water.

 

PL

Reaguje gwałtownie z wodą.

 

PT

Reage violentamente em contacto com a água.

 

RO

Reacţionează violent în contact cu apa.

 

SK

Prudko reaguje s vodou.

 

SL

Burno reagira z vodo.

 

FI

Reagoi voimakkaasti veden kanssa.

 

SV

Reagerar häftigt med vatten.


EUH 018

Kieli

 

 

BG

При употреба може да се образува запалима/експлозивна паровъздушнa смес.

 

ES

Al usarlo pueden formarse mezclas aire-vapor explosivas o inflamables.

 

CS

Při používání může vytvářet hořlavé nebo výbušné směsi par se vzduchem.

 

DA

Ved brug kan brandbarlige dampe/eksplosive damp-luftblandinger dannes.

 

DE

Kann bei Verwendung explosionsfähige/entzündbare Dampf/Luft-Gemische bilden.

 

ET

Kasutamisel võib moodustuda tule-/plahvatusohtlik auru-õhu segu.

 

EL

Κατά τη χρήση μπορεί να σχηματίσει εύφλεκτα/εκρηκτικά μείγματα ατμού-αέρος.

 

EN

In use may form flammable/explosive vapour-air mixture.

 

FR

Lors de l'utilisation, formation possible de mélange vapeur-air inflammable/explosif.

 

GA

Agus é á úsáid d’fhéadfaí meascán inadhainte/pléascach gaile-aeir a chruthú.

 

IT

Durante l'uso può formarsi una miscela vapore-aria esplosiva/infiammabile.

 

LV

Izmantojot var veidot uzliesmojošu vai sprādzienbīstamu tvaiku un gaisa maisījumu.

 

LT

Naudojama gali sudaryti degius (sprogius) garų-oro mišinius.

 

HU

A használat során tűzveszélyes/robbanásveszélyes gőz/levegő elegy keletkezhet.

 

MT

Meta jintuża jista' jifforma taħlitiet esplussivi jew li jaqbdu jekk jitħallat ma' l-arja.

 

NL

Kan bij gebruik een ontvlambaar/ontplofbaar damp-luchtmengsel vormen.

 

PL

Podczas stosowania mogą powstawać łatwopalne lub wybuchowe mieszaniny par z powietrzem.

 

PT

Pode formar mistura vapor-ar explosiva/inflamável durante a utilização.

 

RO

În timpul utilizării poate forma un amestec vapori-aer, inflamabil/exploziv.

 

SK

Pri použití môže vytvárat’ horľavú/výbušnú zmes pár so vzduchom.

 

SL

Pri uporabi lahko tvori vnetljivo/eksplozivno zmes hlapi-zrak.

 

FI

Käytössä voi muodostua syttyvä/räjähtävä höyry-ilmaseos.

 

SV

Vid användning kan brännbara/explosiva ång-luftblandningar bildas.


EUH 019

Kieli

 

 

BG

Може да образува експлозивни пероксиди.

 

ES

Puede formar peróxidos explosivos.

 

CS

Může vytvářet výbušné peroxidy.

 

DA

Kan danne eksplosive peroxider.

 

DE

Kann explosionsfähige Peroxide bilden.

 

ET

Võib moodustada plahvatusohtlikke peroksiide.

 

EL

Μπορεί να σχηματίσει εκρηκτικά υπεροξείδια.

 

EN

May form explosive peroxides.

 

FR

Peut former des peroxydes explosifs.

 

GA

D’fhéadfadh sé sárocsaídí pléascacha a chruthú.

 

IT

Può formare perossidi esplosivi.

 

LV

Var veidot sprādzienbīstamus peroksīdus.

 

LT

Gali sudaryti sprogius peroksidus.

 

HU

Robbanásveszélyes peroxidokat képezhet.

 

MT

Jista' jifforma perossidi esplussivi.

 

NL

Kan ontplofbare peroxiden vormen.

 

PL

Może tworzyć wybuchowe nadtlenki.

 

PT

Pode formar peróxidos explosivos.

 

RO

Poate forma peroxizi explozivi.

 

SK

Môže vytvárat’ výbušné peroxidy.

 

SL

Lahko tvori eksplozivne perokside.

 

FI

Saattaa muodostaa räjähtäviä peroksideja.

 

SV

Kan bilda explosiva peroxider.


EUH 044

Kieli

 

 

BG

Риск от експлозия при нагряване в затворено пространство.

 

ES

Riesgo de explosión al calentarlo en ambiente confinado.

 

CS

Nebezpečí výbuchu při zahřátí v uzavřeném obalu.

 

DA

Eksplosionsfarlig ved opvarmning under indeslutning.

 

DE

Explosionsgefahr bei Erhitzen unter Einschluss.

 

ET

Plahvatusohtlik kuumutamisel kinnises mahutis.

 

EL

Κίνδυνος εκρήξεως εάν θερμανθεί υπό περιορισμό.

 

EN

Risk of explosion if heated under confinement.

 

FR

Risque d'explosion si chauffé en ambiance confinée.

 

GA

Baol pléasctha arna théamh i limistéar iata.

 

IT

Rischio di esplosione per riscaldamento in ambiente confinato.

 

LV

Sprādziena draudi, karsējot slēgtā vidē.

 

LT

Gali sprogti, jei kaitinama sandariai uždaryta.

 

HU

Zárt térben hő hatására robbanhat.

 

MT

Riskju ta' splużjoni jekk jissaħħan fil-magħluq.

 

NL

Ontploffingsgevaar bij verwarming in afgesloten toestand.

 

PL

Zagrożenie wybuchem po ogrzaniu w zamkniętym pojemniku.

 

PT

Risco de explosão se aquecido em ambiente fechado.

 

RO

Risc de explozie, dacă este încălzit în spaţiu închis.

 

SK

Riziko výbuchu pri zahrievaní v uzavretom priestore.

 

SL

Nevarnost eksplozije ob segrevanju v zaprtem prostoru.

 

FI

Räjähdysvaara kuumennettaessa suljetussa astiassa.

 

SV

Explosionsrisk vid uppvärmning i sluten behållare.


Taulukko 2.2

Terveyteen liittyvät vaikutukset

EUH 029

Kieli

 

 

BG

При контакт с вода се отделя токсичен газ.

 

ES

En contacto con agua libera gases tóxicos.

 

CS

Uvolňuje toxický plyn při styku s vodou.

 

DA

Udvikler giftig gas ved kontakt med vand.

 

DE

Entwickelt bei Berührung mit Wasser giftige Gase.

 

ET

Kokkupuutel veega eraldub mürgine gaas.

 

EL

Σε επαφή με το νερό ελευθερώνονται τοξικά αέρια.

 

EN

Contact with water liberates toxic gas.

 

FR

Au contact de l'eau, dégage des gaz toxiques.

 

GA

I dteagmháil le huisce scaoiltear gás tocsaineach.

 

IT

A contatto con l'acqua libera un gas tossico.

 

LV

Saskaroties ar ūdeni, izdala toksiskas gāzes.

 

LT

Kontaktuodama su vandeniu išskiria toksiškas dujas.

 

HU

Vízzel érintkezve mérgező gázok képződnek.

 

MT

Jitfa' gass tossiku meta jmiss l-ilma.

 

NL

Vormt giftig gas in contact met water.

 

PL

W kontakcie z wodą uwalnia toksyczne gazy.

 

PT

Em contacto com a água liberta gases tóxicos.

 

RO

În contact cu apa, degajă un gaz toxic.

 

SK

Pri kontakte s vodou uvoľňuje toxický plyn.

 

SL

V stiku z vodo se sprošča strupen plin.

 

FI

Kehittää myrkyllistä kaasua veden kanssa.

 

SV

Utvecklar giftig gas vid kontakt med vatten.


EUH 031

Kieli

 

 

BG

При контакт с киселини се отделя токсичен газ.

 

ES

En contacto con ácidos libera gases tóxicos.

 

CS

Uvolňuje toxický plyn při styku s kyselinami.

 

DA

Udvikler giftig gas ved kontakt med syre.

 

DE

Entwickelt bei Berührung mit Säure giftige Gase.

 

ET

Kokkupuutel hapetega eraldub mürgine gaas.

 

EL

Σε επαφή με οξέα ελευθερώνονται τοξικά αέρια.

 

EN

Contact with acids liberates toxic gas.

 

FR

Au contact d'un acide, dégage un gaz toxique.

 

GA

I dteagmháil le haigéid scaoiltear gás tocsaineach.

 

IT

A contatto con acidi libera gas tossici.

 

LV

Saskaroties ar skābēm, izdala toksiskas gāzes.

 

LT

Kontaktuodama su rūgštimis išskiria toksiškas dujas.

 

HU

Savval érintkezve mérgező gázok képződnek.

 

MT

Jitfa' gass tossiku meta jmiss l-aċidi.

 

NL

Vormt giftig gas in contact met zuren.

 

PL

W kontakcie z kwasami uwalnia toksyczne gazy.

 

PT

Em contacto com ácidos liberta gases tóxicos.

 

RO

În contact cu acizi, degajă un gaz toxic.

 

SK

Pri kontakte s kyselinami uvoľňuje toxický plyn.

 

SL

V stiku s kislinami se sprošča strupen plin.

 

FI

Kehittää myrkyllistä kaasua hapon kanssa.

 

SV

Utvecklar giftig gas vid kontakt med syra.


EUH 032

Kieli

 

 

BG

При контакт с киселини се отделя силно токсичен газ.

 

ES

En contacto con ácidos libera gases muy tóxicos.

 

CS

Uvolňuje vysoce toxický plyn při styku s kyselinami.

 

DA

Udvikler meget giftig gas ved kontakt med syre.

 

DE

Entwickelt bei Berührung mit Säure sehr giftige Gase.

 

ET

Kokkupuutel hapetega eraldub väga mürgine gaas.

 

EL

Σε επαφή με οξέα ελευθερώνονται πολύ τοξικά αέρια.

 

EN

Contact with acids liberates very toxic gas.

 

FR

Au contact d'un acide, dégage un gaz très toxique.

 

GA

I dteagmháil le haigéid scaoiltear gás an-tocsaineach.

 

IT

A contatto con acidi libera gas molto tossici.

 

LV

Saskaroties ar skābēm, izdala ļoti toksiskas gāzes.

 

LT

Kontaktuodama su rūgštimis išskiria labai toksiškas dujas.

 

HU

Savval érintkezve nagyon mérgező gázok képződnek.

 

MT

Jitfa' gass tossiku ħafna meta jmiss l-aċidi.

 

NL

Vormt zeer giftig gas in contact met zuren.

 

PL

W kontakcie z kwasami uwalnia bardzo toksyczne gazy.

 

PT

Em contacto com ácidos liberta gases muito tóxicos.

 

RO

În contact cu acizi, degajă un gaz foarte toxic.

 

SK

Pri kontakte s kyselinami uvoľňuje veľmi toxický plyn.

 

SL

V stiku s kislinami se sprošča zelo strupen plin.

 

FI

Kehittää erittäin myrkyllistä kaasua hapon kanssa.

 

SV

Utvecklar mycket giftig gas vid kontakt med syra.


EUH 066

Kieli

 

 

BG

Повтарящата се експозиция може да предизвика изсушаване или напукване на кожата.

 

ES

La exposición repetida puede provocar sequedad o formación de grietas en la piel.

 

CS

Opakovaná expozice může způsobit vysušení nebo popraskání kůže.

 

DA

Gentagen kontakt kan give tør eller revnet hud.

 

DE

Wiederholter Kontakt kann zu spröder oder rissiger Haut führen.

 

ET

Korduv kokkupuude võib põhjustada naha kuivust või lõhenemist.

 

EL

Παρατεταμένη έκθεση μπορεί να προκαλέσει ξηρότητα δέρματος ή σκάσιμο.

 

EN

Repeated exposure may cause skin dryness or cracking.

 

FR

L'exposition répétée peut provoquer dessèchement ou gerçures de la peau.

 

GA

D’fhéadfadh tirimeacht chraicinn nó scoilteadh craicinn a bheith mar thoradh ar ilnochtadh.

 

IT

L'esposizione ripetuta può provocare secchezza o screpolature della pelle.

 

LV

Atkārtota iedarbība var radīt sausu ādu vai izraisīt tās sprēgāšanu.

 

LT

Pakartotinis poveikis gali sukelti odos džiūvimą arba skilinėjimą.

 

HU

Ismétlődő expozíció a bőr kiszáradását vagy megrepedezését okozhatja.

 

MT

Espożizzjoni ripetuta tista' tikkaġuna nxif jew qsim tal-ġilda.

 

NL

Herhaalde blootstelling kan een droge of een gebarsten huid veroorzaken.

 

PL

Powtarzające się narażenie może powodować wysuszanie lub pękanie skóry.

 

PT

Pode provocar pele seca ou gretada, por exposição repetida.

 

RO

Expunerea repetată poate provoca uscarea sau crăparea pielii.

 

SK

Opakovaná expozícia môže spôsobit’ vysušenie alebo popraskanie pokožky.

 

SL

Ponavljajoča izpostavljenost lahko povzroči nastanek suhe ali razpokane kože.

 

FI

Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua.

 

SV

Upprepad kontakt kan ge torr hud eller hudsprickor.


EUH 070

Kieli

 

 

BG

Токсично при контакт с очите.

 

ES

Tóxico en contacto con los ojos.

 

CS

Toxický při styku s očima.

 

DA

Giftig ved kontakt med øjnene.

 

DE

Giftig bei Berührung mit den Augen.

 

ET

Silma sattumisel mürgine.

 

EL

Τοξικό σε επαφή με τα μάτια.

 

EN

Toxic by eye contact.

 

FR

Toxique par contact oculaire.

 

GA

Tocsaineach trí theagmháil leis an tsúil.

 

IT

Tossico per contatto oculare.

 

LV

Toksisks saskarē ar acīm.

 

LT

Toksiška patekus į akis.

 

HU

Szembe kerülve mérgező.

 

MT

Tossiku meta jmiss ma’ l-għajnejn.

 

NL

Giftig bij oogcontact.

 

PL

Działa toksycznie w kontakcie z oczami.

 

PT

Tóxico por contacto com os olhos.

 

RO

Toxic în caz de contact cu ochii.

 

SK

Toxické pri kontakte s očami.

 

SL

Strupeno ob stiku z očmi.

 

FI

Myrkyllistä joutuessaan silmään.

 

SV

Giftigt vid kontakt med ögonen.


EUH 071

Kieli

 

 

BG

Корозивен за дихателните пътища.

 

ES

Corrosivo para las vías respiratorias.

 

CS

Způsobuje poleptání dýchacích cest.

 

DA

Ætsende for luftvejene.

 

DE

Wirkt ätzend auf die Atemwege.

 

ET

Söövitav hingamisteedele.

 

EL

Διαβρωτικό της αναπνευστικής οδού.

 

EN

Corrosive to the respiratory tract.

 

FR

Corrosif pour les voies respiratoires.

 

GA

Creimneach don chonair riospráide.

 

IT

Corrosivo per le vie respiratorie.

 

LV

Kodīgs elpceļiem.

 

LT

Ėsdina kvėpavimo takus.

 

HU

Maró hatású a légutakra.

 

MT

Korrużiv għas-sistema respiratorja.

 

NL

Bijtend voor de luchtwegen.

 

PL

Działa żrąco na drogi oddechowe.

 

PT

Corrosivo para as vias respiratórias.

 

RO

Corosiv pentru căile respiratorii.

 

SK

Žieravé pre dýchacie cesty.

 

SL

Jedko za dihalne poti.

 

FI

Hengityselimiä syövyttävää.

 

SV

Frätande på luftvägarna.


Taulukko 2.3

Ympäristöön liittyvät vaikutukset

EUH 059

Kieli

Täydentävä EU-vaaraluokka

 

BG

Опасно за озоновия слой.

 

ES

Peligroso para la capa de ozono.

 

CS

Nebezpečný pro ozonovou vrstvu.

 

DA

Farlig for ozonlaget.

 

DE

Die Ozonschicht schädigend.

 

ET

Ohtlik osoonikihile.

 

EL

Επικίνδυνο για τη στιβάδα του όζοντος.

 

EN

Hazardous to the ozone layer.

 

FR

Dangereux pour la couche d’ozone.

 

GA

Guaiseach don chiseal ózóin.

 

IT

Pericoloso per lo strato di ozono.

 

LV

Bīstams ozona slānim.

 

LT

Pavojinga ozono sluoksniui.

 

HU

Veszélyes az ózonrétegre.

 

MT

Perikoluż għas-saff ta' l-ożonu.

 

NL

Gevaarlijk voor de ozonlaag.

 

PL

Stwarza zagrożenie dla warstwy ozonowej.

 

PT

Perigoso para a camada de ozono.

 

RO

Periculos pentru stratul de ozon.

 

SK

Nebezpečný pre ozónovú vrstvu.

 

SL

Nevarno za ozonski plašč.

 

FI

Vaarallista otsonikerrokselle.

 

SV

Farligt för ozonskiktet.

3.   3 OSA: TÄYDENTÄVÄT TIEDOT MERKINNÖISSÄ / TIETTYJÄ AINEITA JA SEOKSIA KOSKEVAT TIEDOT

EUH 201/ 201A

Kieli

 

201

201A

BG

Съдържа олово. Да не се използва върху повърхност, която евентуално може да се дъвче или смуче от деца.

Внимание! Съдържа олово.

201

201A

ES

Contiene plomo. No utilizar en objetos que los niños puedan masticar o chupar.

¡Atención! Contiene plomo.

201

201A

CS

Obsahuje olovo. Nemá se používat na povrchy, které mohou okusovat nebo olizovat děti.

Pozor! Obsahuje olovo.

201

201A

DA

Indeholder bly. Må ikke anvendes på genstande, som børn vil kunne tygge eller sutte på.

Advarsel! Indeholder bly.

201

201A

DE

Enthält Blei. Nicht für den Anstrich von Gegenständen verwenden, die von Kindern gekaut oder gelutscht werden könnten.

Achtung! Enthält Blei.

201

201A

ET

Sisaldab pliid. Mitte kasutada pindadel, mida lapsed võivad närida või imeda.

Ettevaatust! Sisaldab pliid.

201

201A

EL

Περιέχει μόλυβδο. Να μη χρησιμοποιείται σε επιφάνειες που είναι πιθανόν να μασήσουν ή να πιπιλίσουν τα παιδιά.

Προσοχή! Περιέχει μόλυβδο.

201

201A

EN

Contains lead. Should not be used on surfaces liable to be chewed or sucked by children.

Warning! Contains lead.

201

201A

FR

Contient du plomb. Ne pas utiliser sur les objets susceptibles d’être mâchés ou sucés par des enfants.

Attention! Contient du plomb.

201

201A

GA

Luaidhe ann. Níor chóir a úsáid ar dhromchlaí a d'fhéadfadh a bheith á gcogaint nó á sú ag leanaí.

Rabhadh! Luaidhe ann.

201

201A

IT

Contiene piombo. Non utilizzare su oggetti che possono essere masticati o succhiati dai bambini.

Attenzione! Contiene piombo.

201

201A

LV

Satur svinu. Nedrīkst lietot uz virsmām, kuras var nonākt bērnam mutē.

Brīdinājums! Satur svinu.

201

201A

LT

Sudėtyje yra švino. Nenaudoti paviršiams, kurie gali būti vaikų kramtomi arba čiulpiami.

Atsargiai! Sudėtyje yra švino.

201

201A

HU

Ólmot tartalmaz. Tilos olyan felületeken használni, amelyeket gyermekek szájukba vehetnek.

Figyelem! Ólmot tartalmaz.

201

201A

MT

Fih iċ-ċomb. M'għandux jintuża' fuq uċuh li x'aktarx jomogħduhom jew jerdgħuhom it-tfal.

Twissija! Fih iċ-ċomb.

201

201A

NL

Bevat lood. Mag niet worden gebruikt voor voorwerpen waarin kinderen kunnen bijten of waaraan kinderen kunnen zuigen.

Let op! Bevat lood.

201

201A

PL

Zawiera ołów. Nie należy stosować na powierzchniach, które mogą być gryzione lub ssane przez dzieci.

Uwaga! Zawiera ołów.

201

201A

PT

Contém chumbo. Não utilizar em superfícies que possam ser mordidas ou chupadas por crianças.

Atenção! Contém chumbo.

201

201A

RO

Conţine plumb. A nu se utiliza pe obiecte care pot fi mestecate sau supte de copii.

Atenţie! Conţine plumb.

201

201A

SK

Obsahuje olovo. Nepoužívajte na povrchy, ktoré by mohli žuť alebo oblizovať deti.

Pozor! Obsahuje olovo.

201

201A

SL

Vsebuje svinec. Ne sme se nanašati na površine, ki bi jih lahko žvečili ali sesali otroci.

Pozor! Vsebuje svinec.

201

201A

FI

Sisältää lyijyä. Ei saa käyttää pintoihin, joita lapset voivat pureskella tai imeä.

Varoitus! Sisältää lyijyä.

201

201A

SV

Innehåller bly. Bör inte användas på ytor där barn kan komma åt att tugga eller suga.

Varning! Innehåller bly.


EUH 202

Kieli

 

 

BG

Цианокрилат. Опасно. Залепва кожата и очите за секунди. Да се съхранява извън обсега на деца.

 

ES

Cianoacrilato. Peligro. Se adhiere a la piel y a los ojos en pocos segundos. Mantener fuera del alcance de los niños.

 

CS

Kyanoakrylát. Nebezpečí. Okamžitě slepuje kůži a oči. Uchovávejte mimo dosah dětí.

 

DA

Cyanoacrylat. Farligt. Klæber til huden og øjnene på få sekunder. Opbevares utilgængeligt for børn.

 

DE

Cyanacrylat. Gefahr. Klebt innerhalb von Sekunden Haut und Augenlider zusammen. Darf nicht in die Hände von Kindern gelangen.

 

ET

Tsüanoakrülaat. Ohtlik. Liimib naha ja silmad hetkega. Hoida lastele kättesaamatus kohas.

 

EL

Κυανοακρυλική ένωση. Κίνδυνος. Κολλάει στην επιδερμίδα και στα μάτια μέσα σε λίγα δευτερόλεπτα. Να φυλάσσεται μακριά από παιδιά.

 

EN

Cyanoacrylate. Danger. Bonds skin and eyes in seconds. Keep out of the reach of children.

 

FR

Cyanoacrylate. Danger. Colle à la peau et aux yeux en quelques secondes. À conserver hors de portée des enfants.

 

GA

Cianaicrioláit. Contúirt. Nascann craiceann agus súile laistigh de shoicindí. Coimeád as aimsiú leanaí.

 

IT

Cianoacrilato. Pericolo. Incolla la pelle e gli occhi in pochi secondi. Tenere fuori dalla portata dei bambini.

 

LV

Ciānakrilāts. Bīstami. Iedarbība uz acīm un ādu tūlītēja. Sargāt no bērniem.

 

LT

Cianakrilatas. Pavojinga. Staigiai suklijuoja odą ir akis. Laikyti vaikams neprieinamoje vietoje.

 

HU

Cianoakrilát. Veszély! Néhány másodperc alatt a bőrre és a szembe ragad. Gyermekektől elzárva tartandó.

 

MT

Cyanoacrylate. Periklu. Iwaħħal il-ġilda u l-għajnejn fi ftit sekondi. Żomm ‘il bogħod minn fejn jistgħu jilħquh it-tfal.

 

NL

Cyanoacrylaat. Gevaarlijk. Kleeft binnen enkele seconden aan huid en oogleden. Buiten het bereik van kinderen houden.

 

PL

Cyjanoakrylany. Niebezpieczeństwo. Skleja skórę i powieki w ciągu kilku sekund. Chronić przed dziećmi.

 

PT

Cianoacrilato. Perigo. Cola à pele e aos olhos em poucos segundos. Manter fora do alcance das crianças.

 

RO

Cianoacrilat. Pericol. Se lipeşte de piele şi ochi în câteva secunde. A nu se lăsa la îndemâna copiilor.

 

SK

Kyanoakrylát. Nebezpečenstvo. V priebehu niekoľkých sekúnd zlepí pokožku a oči. Uchovávajte mimo dosahu detí.

 

SL

Cianoakrilat. Nevarno. Kožo in oči zlepi v nekaj sekundah. Hraniti zunaj dosega otrok.

 

FI

Syanoakrylaattia. Vaara. Liimaa ihon ja silmät hetkessä. Säilytettävä lasten ulottumattomissa.

 

SV

Cyanoakrylat. Fara. Fäster snabbt på hud och ögon. Förvaras oåtkomligt för barn.


EUH 203

Kieli

 

 

BG

Съдържа хром (VI). Може да причини алергична реакция.

 

ES

Contiene cromo (VI). Puede provocar una reacción alérgica.

 

CS

Obsahuje chrom (VI). Může vyvolat alergickou reakci.

 

DA

Indeholder krom (VI). Kan udløse allergisk reaktion.

 

DE

Enthält Chrom (VI). Kann allergische Reaktionen hervorrufen.

 

ET

Sisaldab kroomi (VI). Võib esile kutsuda allergilise reaktsiooni.

 

EL

Περιέχει χρώμιο (VI). Μπορεί να προκαλέσει αλλεργική αντίδραση.

 

EN

Contains chromium (VI). May produce an allergic reaction.

 

FR

Contient du chrome (VI). Peut produire une réaction allergique.

 

GA

Cróimiam (VI) ann. D’fhéadfadh sé a bheith ina chúis le frithghníomh ailléirgeach.

 

IT

Contiene cromo (VI). Può provocare una reazione allergica.

 

LV

Satur hromu (VI). Var izraisīt alerģisku reakciju.

 

LT

Sudėtyje yra chromo (VI). Gali sukelti alerginę reakciją.

 

HU

Krómot (VI) tartalmaz. Allergiás reakciót válthat ki.

 

MT

Fih il-kromju (VI). Jista’ joħloq reazzjoni allerġika.

 

NL

Bevat zeswaardig chroom. Kan een allergische reactie veroorzaken.

 

PL

Zawiera chrom (VI). Może powodować wystąpienie reakcji alergicznej.

 

PT

Contém crómio (VI). Pode provocar uma reacção alérgica.

 

RO

Conţine crom (VI). Poate provoca o reacţie alergică.

 

SK

Obsahuje chróm (VI). Môže vyvolať alergickú reakciu.

 

SL

Vsebuje krom (VI). Lahko povzroči alergijski odziv.

 

FI

Sisältää kromi(VI)-yhdisteitä. Voi aiheuttaa allergisen reaktion.

 

SV

Innehåller krom (VI). Kan orsaka en allergisk reaktion.


EUH 204

Kieli

 

 

BG

Съдържа изоцианати. Може да причини алергична реакция.

 

ES

Contiene isocianatos. Puede provocar una reacción alérgica.

 

CS

Obsahuje isokyanáty. Může vyvolat alergickou reakci.

 

DA

Indeholder isocyanater. Kan udløse allergisk reaktion.

 

DE

Enthält Isocyanate. Kann allergische Reaktionen hervorrufen.

 

ET

Sisaldab isotsüanaate. Võib esile kutsuda allergilise reaktsiooni.

 

EL

Περιέχει ισοκυανικές ενώσεις. Μπορεί να προκαλέσει αλλεργική αντίδραση.

 

EN

Contains isocyanates. May produce an allergic reaction.

 

FR

Contient des isocyanates. Peut produire une réaction allergique.

 

GA

Isicianaítí ann. D’fhéadfadh sé a bheith ina chúis le frithghníomh ailléirgeach.

 

IT

Contiene isocianati. Può provocare una reazione allergica.

 

LV

Satur izocianātus. Var izraisīt alerģisku reakciju.

 

LT

Sudėtyje yra izocianatų. Gali sukelti alerginę reakciją.

 

HU

Izocianátokat tartalmaz. Allergiás reakciót válthat ki.

 

MT

Fih l-isocyanates. Jista’ jagħmel reazzjoni allerġika.

 

NL

Bevat isocyanaten. Kan een allergische reactie veroorzaken.

 

PL

Zawiera izocyjaniany. Może powodować wystąpienie reakcji alergicznej.

 

PT

Contém isocianatos. Pode provocar uma reacção alérgica.

 

RO

Conţine izocianaţi. Poate provoca o reacţie alergică.

 

SK

Obsahuje izokyanáty. Môže vyvolať alergickú reakciu.

 

SL

Vsebuje izocianate. Lahko povzroči alergijski odziv.

 

FI

Sisältää isosyanaatteja. Voi aiheuttaa allergisen reaktion.

 

SV

Innehåller isocyanater. Kan orsaka en allergisk reaktion.


EUH 205

Kieli

 

 

BG

Съдържа епоксидни съставки. Може да причини алергична реакция.

 

ES

Contiene componentes epoxídicos. Puede provocar una reacción alérgica.

 

CS

Obsahuje epoxidové složky. Může vyvolat alergickou reakci.

 

DA

Indeholder epoxyforbindelser. Kan udløse allergisk reaktion.

 

DE

Enthält epoxidhaltige Verbindungen. Kann allergische Reaktionen hervorrufen.

 

ET

Sisaldab epoksükomponente. Võib esile kutsuda allergilise reaktsiooni.

 

EL

Περιέχει εποξειδικές ενώσεις. Μπορεί να προκαλέσει αλλεργική αντίδραση.

 

EN

Contains epoxy constituents. May produce an allergic reaction.

 

FR

Contient des composés époxydiques. Peut produire une réaction allergique.

 

GA

Comhábhair eapocsacha ann. D’fhéadfadh sé a bheith ina chúis le frithghníomh ailléirgeach.

 

IT

Contiene componenti epossidici. Può provocare una reazione allergica.

 

LV

Satur epoksīda sastāvdaļas. Var izraisīt alerģisku reakciju.

 

LT

Sudėtyje yra epoksidinių komponentų. Gali sukelti alerginę reakciją.

 

HU

Epoxid tartalmú vegyületeket tartalmaz. Allergiás reakciót válthat ki.

 

MT

Fih kostitwenti ta’ l-eposside. Jista’ jagħmel reazzjoni allerġika.

 

NL

Bevat epoxyverbindingen. Kan een allergische reactie veroorzaken.

 

PL

Zawiera składniki epoksydowe. Może powodować wystąpienie reakcji alergicznej.

 

PT

Contém componentes epoxídicos. Pode provocar uma reacção alérgica.

 

RO

Conţine componenţi epoxidici. Poate provoca o reacţie alergică.

 

SK

Obsahuje epoxidové zložky. Môže vyvolať alergickú reakciu.

 

SL

Vsebuje epoksidne sestavine. Lahko povzroči alergijski odziv.

 

FI

Sisältää epoksihartseja. Voi aiheuttaa allergisen reaktion.

 

SV

Innehåller epoxiförening. Kan orsaka en allergisk reaktion.


EUH 206

Kieli

 

 

BG

Внимание! Да не се използва заедно с други продукти. Може да отдели опасни газове (хлор).

 

ES

¡Atención! No utilizar junto con otros productos. Puede desprender gases peligrosos (cloro).

 

CS

Pozor! Nepoužívejte společně s jinými výrobky. Může uvolňovat nebezpečné plyny (chlor).

 

DA

Advarsel! Må ikke anvendes i forbindelse med andre produkter. Farlige luftarter (chlor) kan frigøres.

 

DE

Achtung! Nicht zusammen mit anderen Produkten verwenden, da gefährliche Gase (Chlor) freigesetzt werden können.

 

ET

Ettevaatust! Mitte kasutada koos teiste toodetega. Segust võib eralduda ohtlikke gaase (kloori).

 

EL

Προσοχή! Να μην χρησιμοποιείται σε συνδυασμό με άλλα προϊόντα. Μπορεί να ελευθερωθούν επικίνδυνα αέρια (χλώριο).

 

EN

Warning! Do not use together with other products. May release dangerous gases (chlorine).

 

FR

Attention! Ne pas utiliser en combinaison avec d’autres produits. Peut libérer des gaz dangereux (chlore).

 

GA

Rabhadh! Ná húsáid in éineacht le táirgí eile. D’fhéadfadh sé go scaoilfí gáis chontúirteacha (clóirín).

 

IT

Attenzione! Non utilizzare in combinazione con altri prodotti. Possono liberarsi gas pericolosi (cloro).

 

LV

Brīdinājums! Nelietot kopā ar citiem produktiem. Var izdalīt bīstamas gāzes (hloru).

 

LT

Atsargiai! Nenaudoti kartu su kitais produktais. Gali išskirti pavojingas dujas (chlorą).

 

HU

Figyelem! Tilos más termékekkel együtt használni. Veszélyes gázok (klór) szabadulhatnak fel.

 

MT

Twissija! Tużahx flimkien ma’ prodotti oħra. Jista’ jerħi gassijiet perikolużi (kloru).

 

NL

Let op! Niet in combinatie met andere producten gebruiken. Er kunnen gevaarlijke gassen (chloor) vrijkomen.

 

PL

Uwaga! Nie stosować razem z innymi produktami. Może wydzielać niebezpieczne gazy (chlor).

 

PT

Atenção! Não utilizar juntamente com outros produtos. Podem libertar-se gases perigosos (cloro).

 

RO

Atenţie! A nu se folosi împreună cu alte produse. Poate elibera gaze periculoase (clor).

 

SK

Pozor! Nepoužívajte spolu s inými výrobkami. Môžu uvoľňovať nebezpečné plyny (chlór).

 

SL

Pozor! Ne uporabljajte skupaj z drugimi izdelki. Lahko se sproščajo nevarni plini (klor).

 

FI

Varoitus! Älä käytä yhdessä muiden tuotteiden kanssa. Tuotteesta voi vapautua vaarallista kaasua (klooria).

 

SV

Varning! Får ej användas tillsammans med andra produkter. Kan avge farliga gaser (klor).


EUH 207

Kieli

 

 

BG

Внимание! Съдържа кадмий. При употреба се образуват опасни пари. Вижте информацията, предоставена от производителя. Спазвайте инструкциите за безопасност.

 

ES

¡Atención! Contiene cadmio. Durante su utilización se desprenden vapores peligrosos. Ver la información facilitada por el fabricante. Seguir las instrucciones de seguridad.

 

CS

Pozor! Obsahuje kadmium. Při používání vznikají nebezpečné výpary. Viz informace dodané výrobcem. Dodržujte bezpečnostní pokyny.

 

DA

Advarsel! Indeholder cadmium. Der udvikles farlige dampe under anvendelsen. Se producentens oplysninger. Overhold sikkerhedsforskrifterne.

 

DE

Achtung! Enthält Cadmium. Bei der Verwendung entstehen gefährliche Dämpfe. Hinweise des Herstellers beachten. Sicherheitsanweisungen einhalten.

 

ET

Ettevaatust! Sisaldab kaadmiumi. Kasutamisel moodustuvad ohtlikud aurud. Vt tootja esitatud teavet. Järgida ohutuseeskirju.

 

EL

Προσοχή! Περιέχει κάδμιο. Κατά τη χρήση αναπτύσσονται επικίνδυνες αναθυμιάσεις. Βλέπετε πληροφορίες του κατασκευαστή. Τηρείτε τις οδηγίες ασφαλείας.

 

EN

Warning! Contains cadmium. Dangerous fumes are formed during use. See information supplied by the manufacturer. Comply with the safety instructions.

 

FR

Attention! Contient du cadmium. Des fumées dangereuses se développent pendant l’utilisation. Voir les informations fournies par le fabricant. Respectez les consignes de sécurité.

 

GA

Rabhadh! Caidmiam ann. Cruthaítear múch chontúirteach le linn a úsáide. Féach an fhaisnéis atá curtha ar fáil ag an monaróir. Cloígh leis na treoracha sábháilteachta.

 

IT

Attenzione! Contiene cadmio. Durante l'uso si sviluppano fumi pericolosi. Leggere le informazioni fornite dal fabbricante. Rispettare le disposizioni di sicurezza.

 

LV

Brīdinājums! Satur kadmiju. Lietojot veidojas bīstami izgarojumi. Sk. ražotāja sniegto informāciju. Ievērot drošības instrukcijas.

 

LT

Atsargiai! Sudėtyje yra kadmio. Naudojant susidaro pavojingi garai. Žiūrėti gamintojo pateiktą informaciją. Vykdyti saugos instrukcijas.

 

HU

Figyelem! Kadmiumot tartalmaz! A használat során veszélyes füstök képződnek. Lásd a gyártó által közölt információt. Be kell tartani a biztonsági előírásokat.

 

MT

Twissija! Fih il-kadmju. Waqt li jintuża jiffurmaw dħaħen perikolużi. Ara l-informazzjoni mogħtija mill-fabbrikant. Ħares l-istruzzjonijiet dwar is-sigurtà.

 

NL

Let op! Bevat cadmium. Bij het gebruik ontwikkelen zich gevaarlijke dampen. Zie de aanwijzingen van de fabrikant. Neem de veiligheidsvoorschriften in acht.

 

PL

Uwaga! Zawiera kadm. Podczas stosowania wydziela niebezpieczne pary. Zapoznaj się z informacją dostarczoną przez producenta. Przestrzegaj instrukcji bezpiecznego stosowania.

 

PT

Atenção! Contém cádmio. Libertam-se fumos perigosos durante a utilização. Ver as informações fornecidas pelo fabricante. Respeitar as instruções de segurança.

 

RO

Atenţie! Conţine cadmiu. În timpul utilizării se degajă un fum periculos. A se vedea informaţiile furnizate de producător. A se respecta instrucţiunile privind siguranţa.

 

SK

Pozor! Obsahuje kadmium. Pri používaní sa tvorí nebezpečný dym. Pozri informácie od výrobcu. Dodržiavajte bezpečnostné pokyny.

 

SL

Pozor! Vsebuje kadmij. Med uporabo nastajajo nevarni dimi. Preberite informacije proizvajalca. Upoštevajte navodila za varno uporabo.

 

FI

Varoitus! Sisältää kadmiumia. Käytettäessä muodostuu vaarallisia huuruja. Noudata valmistajan antamia ohjeita. Noudata turvallisuusohjeita.

 

SV

Varning! Innehåller kadmium. Farliga ångor bildas vid användning. Se information från tillverkaren. Följ skyddsanvisningarna.


EUH 208

Kieli

 

 

BG

Съдържа < наименование на сенсибилизиращото вещество>. Може да предизвика алергична реакция.

 

ES

Contiene <nombre de la sustancia sensibilizante>. Puede provocar una reacción alérgica.

 

CS

Obsahuje <název senzibilizující látky>. Může vyvolat alergickou reakci.

 

DA

Indeholder <navn på det sensibiliserende stof>. Kan udløse allergisk reaktion.

 

DE

Enthält <Name des sensibilisierenden Stoffes>. Kann allergische Reaktionen hervorrufen.

 

ET

Sisaldab <sensibiliseeriva aine nimetus>. Võib esile kutsuda allergilise reaktsiooni.

 

EL

Περιέχει <όνομα της ευαισθητοποιητικής ουσίας>. Μπορεί να προκαλέσει αλλεργική αντίδραση.

 

EN

Contains <name of sensitising substance>. May produce an allergic reaction.

 

FR

Contient <nom de la substance sensibilisante>. Peut produire une réaction allergique.

 

GA

<Ainm na substainte íograithe> ann. D’fhéadfadh sé a bheith ina chúis le frithghníomh ailléirgeach.

 

IT

Contiene <denominazione della sostanza sensibilizzante>. Può provocare una reazione allergica.

 

LV

Satur <sensibilizējošās vielas nosaukums>. Var izraisīt alerģisku reakciju.

 

LT

Sudėtyje yra <jautrinančios medžiagos pavadinimas>. Gali sukelti alerginę reakciją.

 

HU

<Allergén anyag neve>-t tartalmaz. Allergiás reakciót válthat ki.

 

MT

Fih <l-isem tas-sustanza sensibbli>. Jista’ jagħmel reazzjoni allerġika.

 

NL

Bevat <naam van de sensibiliserende stof>. Kan een allergische reactie veroorzaken.

 

PL

Zawiera <nazwa substancji uczulającej>. Może powodować wystąpienie reakcji alergicznej.

 

PT

Contém <nome da substância sensibilizante em questão>. Pode provocar uma reacção alérgica.

 

RO

Conţine <denumirea substanţei sensibilizante>. Poate provoca o reacţie alergică.

 

SK

Obsahuje <názov senzibilizujúcej látky>. Môže vyvolať alergickú reakciu.

 

SL

Vsebuje <ime snovi, ki povzroča preobčutljivost>. Lahko povzroči alergijski odziv.

 

FI

Sisältää <herkistävän aineen nimi>. Voi aiheuttaa allergisen reaktion.

 

SV

Innehåller <namnet på det sensibiliserande ämnet>. Kan orsaka en allergisk reaktion.


EUH 209/ 209A

Kieli

 

209

209A

BG

При употреба може да стане силно запалимо.

При употреба може да стане запалимо.

209

209A

ES

Puede inflamarse fácilmente al usarlo

Puede inflamarse al usarlo.

209

209A

CS

Při používání se může stát vysoce hořlavým.

Při používání se může stát hořlavým.

209

209A

DA

Kan blive meget brandfarlig ved brug.

Kan blive brandfarlig ved brug.

209

209A

DE

Kann bei Verwendung leicht entzündbar werden.

Kann bei Verwendung entzündbar werden.

209

209A

ET

Kasutamisel võib muutuda väga tuleohtlikuks.

Kasutamisel võib muutuda tuleohtlikuks.

209

209A

EL

Μπορεί να γίνει πολύ εύφλεκτο κατά τη χρήση.

Mπορεί να γίνει εύφλεκτο κατά τη χρήση.

209

209A

EN

Can become highly flammable in use.

Can become flammable in use.

209

209A

FR

Peut devenir facilement inflammable en cours d’utilisation.

Peut devenir inflammable en cours d’utilisation.

209

209A

GA

D’fhéadfadh sé éirí an-inadhainte agus é á úsáid.

D’fhéadfadh sé éirí inadhainte agus é á úsáid.

209

209A

IT

Può diventare facilmente infiammabile durante l'uso.

Può diventare infiammabile durante l'uso.

209

209A

LV

Lietojot var viegli uzliesmot.

Kļūt uzliesmojošs.

209

209A

LT

Naudojama gali tapti labai degi.

Naudojama gali tapti degi.

209

209A

HU

A használat során fokozottan tűzveszélyessé válhat.

A használat során tűzveszélyessé válhat.

209

209A

MT

Jista’ jieħu n-nar faċilment meta jintuża.

Jista’ jieħu n-nar meta jintuża.

209

209A

NL

Kan bij gebruik licht ontvlambaar worden.

Kan bij gebruik ontvlambaar worden.

209

209A

PL

Podczas stosowania może przekształcić się w substancję wysoce łatwopalną.

Podczas stosowania może przekształcić się w substancję łatwopalną.

209

209A

PT

Pode tornar-se facilmente inflamável durante o uso.

Pode tornar-se inflamável durante o uso.

209

209A

RO

Poate deveni foarte inflamabil în timpul utilizării.

Poate deveni inflamabil în timpul utilizării.

209

209A

SK

Pri používaní sa môže stať veľmi horľavou.

Pri používaní sa môže stať horľavou.

209

209A

SL

Med uporabo utegne postati lahko vnetljivo.

Med uporabo utegne postati vnetljivo.

209

209A

FI

Voi muuttua helposti syttyväksi käytössä.

Voi muuttua syttyväksi käytössä.

209

209A

SV

Kan bli mycket brandfarligt vid användning.

Kan bli brandfarligt vid användning.


EUH 210

Kieli

 

 

BG

Информационен лист за безопасност ще бъде представен при поискване.

 

ES

Puede solicitarse la ficha de datos de seguridad.

 

CS

Na vyžádání je kodispozici bezpečnostní list.

 

DA

Sikkerhedsdatablad kan på anmodning rekvireres.

 

DE

Sicherheitsdatenblatt auf Anfrage erhältlich.

 

ET

Ohutuskaart nõudmisel kättesaadav.

 

EL

Δελτίο δεδομένων ασφαλείας παρέχεται εφόσον ζητηθεί.

 

EN

Safety data sheet available on request.

 

FR

Fiche de données de sécurité disponible sur demande.

 

GA

Bileog sonraí sábháilteachta ar fáil arna iarraidh sin.

 

IT

Scheda dati di sicurezza disponibile su richiesta.

 

LV

Drošības datu lapa ir pieejama pēc pieprasījuma.

 

LT

Saugos duomenų lapą galima gauti paprašius.

 

HU

Kérésre biztonsági adatlap kapható.

 

MT

Il-karta tad-data dwar is-sikurezza hija disponibbli meta tintalab.

 

NL

Veiligheidsinformatieblad op verzoek verkrijgbaar.

 

PL

Karta charakterystyki dostępna na żądanie.

 

PT

Ficha de segurança fornecida a pedido.

 

RO

Fişa cu date de securitate disponibilă la cerere.

 

SK

Na požiadanie možno poskytnúť kartu bezpečnostných údajov.

 

SL

Varnosti list na voljo na zahtevo.

 

FI

Käyttöturvallisuustiedote toimitetaan pyynnöstä.

 

SV

Säkerhetsdatablad finns att rekvirera.


EUH 401

Kieli

 

 

BG

За да се избегнат рискове за човешкото здраве и околната среда, спазвайте инструкциите за употреба.

 

ES

A fin de evitar riesgos para las personas y el medio ambiente, siga las instrucciones de uso.

 

CS

Dodržujte pokyny pro používání, abyste se vyvarovali rizik pro lidské zdraví a životní prostředí.

 

DA

Brugsanvisningen skal følges for ikke at bringe menneskers sundhed og miljøet i fare.

 

DE

Zur Vermeidung von Risiken für Mensch und Umwelt die Gebrauchsanleitung einhalten.

 

ET

Inimeste tervise ja keskkonna ohustamise vältimiseks järgida kasutusjuhendit.

 

EL

Για να αποφύγετε τους κινδύνους για την ανθρώπινη υγεία και το περιβάλλον, ακολουθήστε τις οδηγίες χρήσης.

 

EN

To avoid risks to human health and the environment, comply with the instructions for use.

 

FR

Respectez les instructions d’utilisation pour éviter les risques pour la santé humaine et l’environnement.

 

GA

Chun priacail do shláinte an duine agus don chomhshaol a sheachaint, cloígh leis na treoracha maidir le húsáid.

 

IT

Per evitare rischi per la salute umana e per l'ambiente, seguire le istruzioni per l'uso.

 

LT

Siekiant išvengti žmonių sveikatai ir aplinkai keliamos rizikos, būtina vykdyti naudojimo instrukcijos nurodymus.

 

LV

Lai izvairītos no riska cilvēku veselībai un videi, ievērojiet lietošanas pamācību.

 

HU

Az emberi egészség és a környezet veszélyeztetésének elkerülése érdekében be kell tartani a használati utasítás előírásait.

 

MT

Biex jiġu evitati r-riskji għal saħħet il-bniedem u għall-ambjent, ħares l-istruzzjonijiet dwar l-użu.

 

NL

Volg de gebruiksaanwijzing om gevaar voor de menselijke gezondheid en het milieu te voorkomen.

 

PL

W celu uniknięcia zagrożeń dla zdrowia ludzi i środowiska, należy postępować zgodnie z instrukcją użycia.

 

PT

Para evitar riscos para a saúde humana e para o ambiente, respeitar as instruções de utilização.

 

RO

Pentru a evita riscurile pentru sănătatea umană şi mediu, a se respecta instrucţiunile de utilizare.

 

SK

Dodržiavajte návod na používanie, aby ste zabránili vzniku rizík pre zdravie ľudí a životné prostredie.

 

SL

Da bi se izognili tveganjem za ljudi in okolje, ravnajte v skladu z navodili za uporabo.

 

FI

Noudata käyttöohjeita ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen välttämiseksi.

 

SV

För att undvika risker för människors hälsa och för miljön, följ bruksanvisningen.


(1)  GHS-järjestelmän vaaralausekkeiden nimeämistä käsitellään edelleen YK:n asiantuntijakomiteassa, ja muutokset ovat vielä mahdollisia.


LIITE IV

TURVALAUSEKELUETTELO

Valitessaan turvalausekkeet 22 artiklan ja 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittajat voivat yhdistellä alla olevan taulukon turvalausekkeita ottaen huomioon turvaohjeiden selkeyden ja ymmärrettävyyden.

1.   1 osa: turvalausekkeiden valintakriteerit

Taulukko 6.1

Yleiset turvalausekkeet

Koodi

Yleiset turvalausekkeet

Vaaraluokka

Vaarakategoria

Käyttöedellytykset

(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

P101

Jos tarvitaan lääkinnällistä apua, näytä pakkaus tai varoitusetiketti.

tapauksen mukaan

 

Kuluttajatuotteet

P102

Säilytä lasten ulottumattomissa.

tapauksen mukaan

 

Kuluttajatuotteet

P103

Lue merkinnät ennen käyttöä.

tapauksen mukaan

 

Kuluttajatuotteet


Taulukko 6.2

Turvalausekkeet — Ennaltaehkäisy

Koodi

Turvalausekkeet ennaltaehkäisystä

Vaaraluokka

Vaarakategoria

Käyttöedellytykset

(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

P201

Lue erityisohjeet ennen käyttöä.

Räjähteet (2.1 jakso)

Epästabiili räjähde

 

Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen — vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset (3.7 jakso)

Lisäkategoria

 

P202

Lue varoitukset huolellisesti ennen käsittelyä.

Räjähteet (2.1 jakso)

Epästabiili räjähde

 

Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso)

1A, 1B, 2

 

P210

Suojaa lämmöltä/kipinöiltä/avotulelta/ kuumilta pinnoilta. — Tupakointi kielletty.

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

Valmistaja/toimittaja määrittelee sytytyslähteen (-lähteet).

Syttyvät kaasut (2.2 jakso)

1, 2

Syttyvät aerosolit (2.3 jakso)

1, 2

 

 

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Syttyvät kiinteät aineet (2.7 jakso)

1, 2

 

 

 

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

 

 

 

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

1

 

 

 

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

1

 

 

 

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

 

 

 

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1, 2, 3

täsmennettävä, että suojattava lämmöltä.

 

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1, 2, 3

P211

Ei saa suihkuttaa avotuleen tai muuhun sytytyslähteeseen.

Syttyvät aerosolit (2.3 jakso)

1, 2

 

P220

Pidä/Varastoi erillään vaatetuksesta/…/syttyvistä materiaaleista.

Hapettavat kaasut (2.4 jakso)

1

Valmistaja/toimittaja määrittelee yhteensopimattomat materiaalit.

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

 

 

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1

Valmistaja/toimittaja määrittelee yhteensopimattomat materiaalit.

täsmennettävä, että pidettävä erillään vaatetuksesta ja muista yhteensopimattomista materiaaleista.

2, 3

Valmistaja/toimittaja määrittelee yhteensopimattomat materiaalit.

 

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1

Valmistaja/toimittaja määrittelee yhteensopimattomat materiaalit.

täsmennettävä, että pidettävä erillään vaatetuksesta ja muista yhteensopimattomista materiaaleista.

2, 3

Valmistaja/toimittaja määrittelee yhteensopimattomat materiaalit.

 

 

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

P221

Varo sekoittamasta syttyvien materiaalien … kanssa.

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1, 2, 3

Valmistaja/toimittaja määrittelee yhteensopimattomat materiaalit.

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1, 2, 3

P222

Ei saa joutua kosketuksiin ilman kanssa.

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

1

 

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

1

P223

Ei saa joutua kosketuksiin veden kanssa voimakkaan reaktion ja mahdollisen leimahduksen takia.

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2

 

P230

Säilytä kostutettuna …

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.5

Valmistaja/toimittaja määrittelee soveltuvan materiaalin.

jos kuivuminen lisää räjähdysvaaraa, paitsi jos se on tarpeen valmistuksessa tai käytössä (esim. nitroselluloosa).

P231

Käsittele inertissä kaasussa.

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2, 3

 

P232

Suojaa kosteudelta.

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2, 3

 

P233

Säilytä tiiviisti suljettuna.

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2, 3

jos aine on haihtuvaa ja voi synnyttää vaarallisen ilmaseoksen.

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

3

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso)

3

P234

Säilytä alkuperäispakkauksessa.

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

 

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

Metalleja syövyttävät aineet ja seokset (2.16 jakso)

1

P235

Säilytä viileässä.

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset (2.11 jakso)

1, 2

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

P240

Säiliö ja vastaanottavat laitteet on maadoitettava/yhdistettävä.

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

jos räjähde on elektrostaattisesti herkkää.

 

 

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

jos elektrostaattisesti herkkä materiaali on tarkoitettu lastattavaksi uudelleen.

jos aine on haihtuvaa ja voi synnyttää vaarallisen ilmaseoksen.

 

 

Syttyvät kiinteät aineet (2.7 jakso)

1, 2

jos elektrostaattisesti herkkä materiaali on tarkoitettu lastattavaksi uudelleen.

P241

Käytä räjähdysturvallisia sähkö/ilmanvaihto/valaisin/…/laitteita.

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

Valmistaja/toimittaja määrittelee muut laitteet.

Syttyvät kiinteät aineet (2.7 jakso)

1, 2

Valmistaja/toimittaja määrittelee muut laitteet.

jos voi syntyä pölypilviä.

P242

Käytä ainoastaan kipinöimättömiä työkaluja.

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

P243

Estä staattisen sähkön aiheuttama kipinöinti.

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

P244

Pidä paineenalennusventtiilit vapaana rasvasta ja öljystä.

Hapettavat kaasut (2.4 jakso)

1

 

P250

Suojele rasitukselta/iskuilta/…/hankaukselta.

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

Valmistaja/toimittaja määrittelee vältettävän käsittelytavan.

P251

Painesäiliö: Ei saa puhkaista tai polttaa edes tyhjänä.

Syttyvät aerosolit (2.3 jakso)

1, 2

 

P260

Älä hengitä pölyä/savua/kaasua/sumua/höyryä/ suihketta.

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2

Valmistaja/toimittaja määrittelee olosuhteet.

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen (3.8 jakso)

1, 2

Elinkohtainen myrkyllisyys — toistuva altistuminen (3.9 jakso)

1, 2

 

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

täsmennettävä, että pölyn ja sumun hengittämistä on varottava.

jos käytön aikana voi syntyä hengitysteihin joutuvia pölyhiukkasia tai sumupisaroita.

Lisääntymiselle vaarallinen — vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset (3.7 jakso)

Lisäkategoria

P261

Vältä pölyn/savun/kaasun/sumun/höyryn/ suihkeen hengittämistä.

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

3, 4

Valmistaja/toimittaja määrittelee olosuhteet.

Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso)

1

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

3

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso)

3

 

P262

Varo kemikaalin joutumista silmiin, iholle tai vaatteisiin.

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2

 

P263

Vältä kosketusta raskauden tai imetyksen aikana.

Lisääntymiselle vaarallinen — vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset (3.7 jakso)

Lisäkategoria

 

P264

Pese … huolellisesti käsittelyn jälkeen.

Välitön myrkyllisyys — suun kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

Valmistaja/toimittaja määrittelee, mitkä kehon osat on pestävä käsittelyn jälkeen.

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

 

Ihoärsytys (3.2 jakso)

2

 

 

 

Silmä-ärsytys (3.3 jakso)

2

 

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen — vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset (3.7 jakso)

Lisäkategoria

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen (3.8 jakso)

1, 2

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — toistuva altistuminen (3.9 jakso)

1

 

P270

Syöminen, juominen ja tupakointi kielletty kemikaalia käytettäessä.

Välitön myrkyllisyys — suun kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen — vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset (3.7 jakso)

Lisäkategoria

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen (3.8 jakso)

1, 2

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — toistuva altistuminen (3.9 jakso)

1

 

P271

Käytä ainoastaan ulkona tai tiloissa, joissa on hyvä ilmanvaihto.

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

3

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso)

3

P272

Saastuneita työvaatteita ei saa viedä työpaikalta.

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

P273

Vältettävä päästämistä ympäristöön.

Vaarallinen vesiympäristölle — välitön myrkyllisyys (4.1 jakso)

1

jos tämä ei ole aiottu käyttö.

Vaarallinen vesiympäristölle — krooninen myrkyllisyys (4.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

 

Vaarallista otsonikerrokselle (5.1 jakso)

1

 

P280

Käytä suojakäsineitä/ suojavaatetusta/silmiensuojainta/ kasvonsuojainta.

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin.

täsmennettävä kasvonsuojain.

 

 

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin.

täsmennettävä suojakäsineet ja silmien/kasvonsuojain.

Syttyvät kiinteät aineet (2.7 jakso)

1, 2

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

1

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

1

 

 

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset (2.11 jakso)

1, 2

 

 

 

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

 

 

 

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin.

täsmennettävä suojakäsineet/suojavaatetus.

 

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin.

täsmennettävä suojakäsineet/suojavaatetus ja silmien-/kasvonsuojain.

 

 

Ihoärsytys (3.2 jakso)

2

Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin.

täsmennettävä suojakäsineet.

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

 

Vakava silmävaurio (3.3 jakso)

1

Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin.

täsmennettävä silmien-/kasvonsuojain.

Silmä-ärsytys (3.3 jakso)

2

P281

Käytä vaadittuja henkilönsuojaimia.

Räjähteet (2.1 jakso)

Epästabiili räjähde

 

Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso)

1A, 1B, 2

 

P282

Käytä kylmäeristäviä suojakäsineitä/kasvonsuojainta/silmiensuojainta.

Paineen alaiset kaasut (2.5 jakso)

Jäähdytetty nesteytetty kaasu

 

P283

Käytä palosuojattua / paloturvallista vaatetusta.

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1

P284

Käytä hengityksensuojainta.

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2

Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaimen.

P285

Käytä hengityksensuojainta, jos ilmanvaihto on riittämätön.

Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso)

1

Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaimen.

P231 + P232

Käsittele inertissä kaasussa. Suojaa kosteudelta.

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2, 3

 

P235 + P410

Säilytä viileässä. Suojaa auringonvalolta.

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset (2.11 jakso)

1, 2

 


Taulukko 6.3

Turvalausekkeet — Pelastustoimenpiteet

Koodi

Turvalausekkeet pelastustoimenpiteistä

Vaaraluokka

Vaarakategoria

Käyttöedellytykset

(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

P301

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY:

Välitön myrkyllisyys — suun kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

Aspiraatiovaara (3.10 jakso).

1

P302

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE:

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

1

 

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

 

Ihoärsytys (3.2 jakso)

2

 

 

 

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

P303

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE (tai hiuksiin):

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

P304

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY:

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

 

Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

3

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso)

3

 

P305

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN:

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

Vakava silmävaurio (3.3 jakso)

1

Silmä-ärsytys (3.3 jakso)

2

P306

JOS KEMIKAALIA JOUTUU VAATTEISIIN:

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1

P307

Altistumisen tapahduttua:

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen (3.8 jakso)

1

 

P308

Altistumisen tapahduttua tai jos epäillään altistumista:

Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)

1A, 1B, 2

 

Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)

1A, 1B, 2

Lisääntymiselle vaarallinen (jakso 3.7)

1A, 1B, 2

Lisääntymiselle vaarallinen — vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset (3.7 jakso)

Lisäkategoria

P309

Altistumisen tapahduttua tai jos ilmenee pahoinvointia:

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen (3.8 jakso)

2

 

P310

Ota välittömästi yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

Välitön myrkyllisyys — suun kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3

 

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2

 

 

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2

 

 

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

 

 

Vakava silmävaurio (3.3 jakso)

1

 

 

 

Aspiraatiovaara (3.10 jakso).

1

 

P311

Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

3

 

Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso)

1

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen (3.8 jakso)

1, 2

P312

Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin, jos ilmenee pahoinvointia.

Välitön myrkyllisyys — suun kautta (3.1 jakso)

4

 

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

3, 4

 

 

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

4

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

3

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso)

3

 

P313

Hakeudu lääkäriin.

Ihoärsytys (3.2 jakso)

2, 3

 

Silmä-ärsytys (3.3 jakso)

2

 

 

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

 

 

Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen — vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset (3.7 jakso)

Lisäkategoria

 

P314

Hakeudu lääkäriin, jos ilmenee pahoinvointia.

Elinkohtainen myrkyllisyys — toistuva altistuminen (3.9 jakso)

1, 2

 

P315

Hakeudu välittömästi lääkäriin.

Paineen alaiset kaasut (2.5 jakso)

Jäähdytetty nesteytetty kaasu

 

P320

Erityishoitoa tarvitaan välittömästi (katso … pakkauksen merkinnöissä).

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2

Viittaus täydentäviin ensiapuohjeisiin.

jos vasta-aine on annettava välittömästi.

P321

Erityishoitoa tarvitaan (katso … pakkauksen merkinnöissä).

Välitön myrkyllisyys — suun kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3

Viittaus täydentäviin ensiapuohjeisiin.

jos vasta-aine on annettava välittömästi.

 

 

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

3

Viittaus täydentäviin ensiapuohjeisiin.

jos tarvitaan välittömiä erityistoimenpiteitä.

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen (3.8 jakso)

1

Viittaus täydentäviin ensiapuohjeisiin.

jos tarvitaan välittömiä toimenpiteitä.

 

 

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

Viittaus täydentäviin ensiapuohjeisiin.

valmistaja/toimittaja täsmentää tarvittaessa puhdistusaineen.

 

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

 

Ihoärsytys (3.2 jakso)

2

P322

Erityistoimenpiteitä tarvitaan (katso … pakkauksen merkinnöissä).

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2

Viittaus täydentäviin ensiapuohjeisiin.

jos suositellaan välittömiä toimenpiteitä, kuten tiettyä puhdistusainetta.

 

 

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

3, 4

Viittaus täydentäviin ensiapuohjeisiin.

jos suositellaan toimenpiteitä, kuten tiettyä puhdistusainetta.

P330

Huuhdo suu.

Välitön myrkyllisyys — suun kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

P331

EI saa oksennuttaa.

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

Aspiraatiovaara (3.10 jakso).

1

P332

Jos ilmenee ihoärsytystä:

Ihoärsytys (3.2 jakso)

2, 3

 

P333

Jos ilmenee ihoärsytystä tai ihottumaa:

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

P334

Upota kylmään veteen/kääri märkiin siteisiin.

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

1

 

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

1

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2

P335

Poista irtohiukkaset iholta.

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

1

 

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2

P336

Sulata jäätyneet alueet haalealla vedellä. Vahingoittunutta aluetta ei saa hangata.

Paineen alaiset kaasut (2.5 jakso)

Jäähdytetty nesteytetty kaasu

 

P337

Jos silmä-ärsytys jatkuu:

Silmä-ärsytys (3.3 jakso)

2

 

P338

Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

Vakava silmävaurio (3.3 jakso)

1

Silmä-ärsytys (3.3 jakso)

2

P340

Siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää.

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

3

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso)

3

P341

Jos hengitysvaikeuksia, siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää.

Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

P342

Jos ilmenee hengitysoireita:

Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

P350

Pese varovasti runsaalla vedellä ja saippualla.

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2

 

P351

Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan.

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

Vakava silmävaurio (3.3 jakso)

1

Silmä-ärsytys (3.3 jakso)

2

P352

Pese runsaalla vedellä ja saippualla.

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

3, 4

 

Ihoärsytys (3.2 jakso)

2

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

P353

Huuhdo /suihkuta iho vedellä.

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

P360

Huuhdo saastunut vaatetus ja iho välittömästi runsaalla vedellä ennen vaatetuksen riisumista.

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1

P361

Riisu saastunut vaatetus välittömästi.

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

P362

Riisu ja pese saastunut vaatetus ennen uudelleenkäyttöä.

Ihoärsytys (3.2 jakso)

2

 

P363

Pese saastunut vaatetus ennen uudelleenkäyttöä.

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

P370

Tulipalon sattuessa:

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

 

Hapettavat kaasut (2.4 jakso)

1

 

 

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Syttyvät kiinteät aineet (2.7 jakso)

1, 2

 

 

 

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

 

 

 

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

1

 

 

 

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

1

 

 

 

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1, 2, 3

 

P371

Jos tulipalo ja ainemäärät ovat suuret:

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1

P372

Tulipalon sattuessa räjähdysvaara.

Räjähteet (2.1 jakso)

Epästabiilit räjähteet ja vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

paitsi jos räjähteet ovat yhteensopivuusryhmään 1.4S kuuluvia AMMUKSIA JA NIIDEN OSIA.

P373

Tulta EI SAA yrittää sammuttaa sen saavutettua räjähteet.

Räjähteet (2.1 jakso)

Epästabiilit räjähteet ja vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

 

P374

Sammuta palo kohtuullisen välimatkan päästä tavanomaisin varotoimin.

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokka 1.4S

jos räjähteet ovat yhteensopivuusryhmään 1.4S kuuluvia AMMUKSIA JA NIIDEN OSIA.

P375

Sammuta palo etäältä räjähdysvaaran takia.

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B

 

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1

P376

Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti.

Hapettavat kaasut (2.4 jakso)

1

 

P377

Vuotavasta kaasusta johtuva palo:

Ei saa sammuttaa, jollei vuotoa voida pysäyttää turvallisesti.

Syttyvät kaasut (2.2 jakso)

1, 2

 

P378

Käytä palon sammuttamiseen …

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

Valmistaja/toimittaja määrittelee soveltuvat materiaalit.

jos vesi kasvattaa riskiä.

Syttyvät kiinteät aineet (2.7 jakso)

1, 2

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

1

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

1

 

 

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1, 2, 3

 

P380

Evakuoi alue.

Räjähteet (2.1 jakso)

Epästabiilit räjähteet

 

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

 

 

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B

 

 

 

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1

 

 

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1

 

P381

Poista kaikki sytytyslähteet, jos sen voi tehdä turvallisesti.

Syttyvät kaasut (2.2 jakso)

1, 2

 

P390

Imeytä valumat vahinkojen estämiseksi.

Metalleja syövyttävät aineet ja seokset (2.16 jakso)

1

 

P391

Valumat on kerättävä.

Vaarallinen vesiympäristölle — välitön myrkyllisyys (4.1 jakso)

1

 

Vaarallinen vesiympäristölle — krooninen myrkyllisyys (4.1 jakso)

1, 2

P301 + P310

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Ota välittömästi yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

Välitön myrkyllisyys — suun kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3

 

Aspiraatiovaara (3.10 jakso).

1

P301 + P312

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin, jos ilmenee pahoinvointia.

Välitön myrkyllisyys — suun kautta (3.1 jakso)

4

 

P301 + P330 + P331

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhdo suu. EI saa oksennuttaa.

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

P302 + P334

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Upota kylmään veteen/kääri märkiin siteisiin.

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

1

 

P302 + P350

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese varovasti runsaalla vedellä ja saippualla.

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2

 

P302 + P352

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese runsaalla vedellä ja saippualla.

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

3, 4

 

Ihoärsytys (3.2 jakso)

2

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

P303 + P361 + P353

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE (tai hiuksiin): Riisu saastunut vaatetus välittömästi. Huuhdo/suihkuta iho vedellä.

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

P304 + P340

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää.

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

3

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso)

3

P304 + P341

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos hengitysvaikeuksia, siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää.

Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

P305 + P351 + P338

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

Vakava silmävaurio (3.3 jakso)

1

Silmä-ärsytys (3.3 jakso)

2

P306 + P360

JOS KEMIKAALIA JOUTUU VAATTEISIIN: Huuhdo saastunut vaatetus ja iho välittömästi runsaalla vedellä ennen vaatetuksen riisumista.

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1

P307 + P311

Altistumisen tapahduttua: Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen (3.8 jakso)

1

 

P308 + P313

Altistumisen tapahduttua tai jos epäillään altistumista: Hakeudu lääkäriin.

Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)

1A, 1B, 2

 

Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)

1A, 1B, 2

Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso)

1A, 1B, 2

Lisääntymiselle vaarallinen — vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset (3.7 jakso)

Lisäkategoria

P309 + P311

Altistumisen tapahduttua tai jos ilmenee pahoinvointia: Ota yhteys MYRKYTYSTIETOSKESKUKSEEN tai lääkäriin.

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen (3.8 jakso)

2

 

P332 + P313

Jos ilmenee ihoärsytystä: Hakeudu lääkäriin.

Ihoärsytys (3.2 jakso)

2

 

P333 + P313

Jos ilmenee ihoärsytystä tai ihottumaa: Hakeudu lääkäriin.

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

P335 + P334

Poista irtohiukkaset iholta. Upota kylmään veteen/kääri märkiin siteisiin.

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

1

 

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2

P337 + P313

Jos silmä-ärsytys jatkuu: Hakeudu lääkäriin.

Silmä-ärsytys (3.3 jakso)

2

 

P342 + P311

Jos ilmenee hengitysoireita: Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

P370 + P376

Tulipalon sattuessa: Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti.

Hapettavat kaasut (2.4 jakso)

1

 

P370 + P378

Tulipalon sattuessa: Käytä palon sammuttamiseen …

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

Valmistaja/toimittaja määrittelee soveltuvat materiaalit.

jos vesi kasvattaa riskiä.

Syttyvät kiinteät aineet (2.7 jakso)

1, 2

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

1

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

1

 

 

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1, 2, 3

 

P370 + P380

Tulipalon sattuessa: Evakuoi alue.

Räjähteet (2.1 jakso)

Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

 

P370 + P380 + P375

Tulipalon sattuessa: Evakuoi alue. Sammuta palo etäältä räjähdysvaaran takia.

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B

 

P371 + P380 + P375

Jos tulipalo ja ainemäärät ovat suuret: Evakuoi alue. Sammuta palo etäältä räjähdysvaaran takia.

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1


Taulukko 6.4

Turvalausekkeet – Varastointi

Koodi

Turvalausekkeet varastoinnista

Vaaraluokka

Vaarakategoria

Käyttöedellytykset

(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

P401

Varastoi …

Räjähteet (2.1 jakso)

Epästabiilit räjähteet ja vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

paikallisten / alueellisten / kansallisten / kansainvälisten määräysten mukaisesti (täsmennettävä).

P402

Varastoi kuivassa paikassa.

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2, 3

 

P403

Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto.

Syttyvät kaasut (2.2 jakso)

1, 2

jos aine on haihtuvaa ja voi synnyttää vaarallisen ilmaseoksen.

Hapettavat kaasut (2.4 jakso)

1

Paineen alaiset kaasut (2.5 jakso)

Puristettu kaasu

Nesteytetty kaasu

Jäähdytetty nesteytetty kaasu

Liuotettu kaasu

 

 

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

 

 

 

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

3

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso)

3

 

P404

Varastoi suljettuna.

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2, 3

 

P405

Varastoi lukitussa tilassa.

Välitön myrkyllisyys — suun kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3

 

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3

 

 

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

 

 

Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen (3.8 jakso)

1, 2

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

3

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso)

3

 

 

 

Aspiraatiovaara (3.10 jakso).

1

 

P406

Varastoi syöpymättömässä/… säiliössä, jossa on kestävä sisävuoraus.

Metalleja syövyttävät aineet ja seokset (2.16 jakso)

1

Valmistaja/toimittaja määrittelee muut yhteensopivat materiaalit.

P407

Jätä pinojen/kuormalavojen väliin ilmarako.

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset (2.11 jakso)

1, 2

 

P410

Suojaa auringonvalolta.

Syttyvät aerosolit (2.3 jakso)

1, 2

 

Paineen alaiset kaasut (2.5 jakso)

Puristettu kaasu

Nesteytetty kaasu

Liuotettu kaasu

 

 

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset (2.11 jakso)

1, 2

 

 

 

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

 

P411

Varastoi alle … oC/…oF lämpötilassa.

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

Valmistaja/toimittaja määrittelee lämpötilan.

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

P412

Ei saa altistaa yli 50 oC/ 122 oF lämpötiloille.

Syttyvät aerosolit (2.3 jakso)

1, 2

 

P413

Säilytä yli … kg/…lbs painoinen irtotavara enintään … oC/…oF lämpötilassa.

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset (2.11 jakso)

1, 2

Valmistaja/toimittaja määrittelee painon ja lämpötilan.

P420

Varastoi erillään muista materiaaleista.

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

 

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset (2.11 jakso)

1, 2

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

P422

Varastoi sisältö …

Pyroforiset nesteet (2.9 jakso)

1

Valmistaja/toimittaja määrittelee soveltuvan nesteen tai inertin kaasun.

Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso)

1

P402 + P404

Varastoi kuivassa paikassa. Varastoi suljettuna.

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso)

1, 2, 3

 

P403 + P233

Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Säilytä tiiviisti suljettuna.

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2, 3

jos aine on haihtuvaa ja voi synnyttää vaarallisen ilmaseoksen.

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

3

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso)

3

P403 + P235

Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Säilytä viileässä.

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

 

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

P410 + P403

Suojaa auringonvalolta. Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto.

Paineen alaiset kaasut (2.5 jakso)

Puristettu kaasu

 

Nesteytetty kaasu

Liuotettu kaasu

P410 + P412

Suojaa auringonvalolta. Ei saa altistaa yli 50 oC/ 122 oF lämpötiloille.

Syttyvät aerosolit (2.3 jakso)

1, 2

 

P411 + P235

Varastoi alle … oC/…oF lämpötilassa. Säilytä viileässä.

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

Valmistaja/toimittaja määrittelee lämpötilan.


Taulukko 6.5

Turvalausekkeet — Jätteiden käsittely

Koodi

Turvalausekkeet jätteiden käsittelystä

Vaaraluokka

Vaarakategoria

Käyttöedellytykset

(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

P501

Hävitä sisältö/pakkaus …

Räjähteet (2.1 jakso)

Epästabiilit räjähteet ja vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5

paikallisten/alueellis-ten/kansallisten/ kansainvälisten määräysten mukaisesti (täsmennettävä).

Syttyvät nesteet (2.6 jakso)

1, 2, 3

Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

 

 

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja(2.12 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Hapettavat nesteet (2.13 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso)

1, 2, 3

 

 

 

Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso)

Tyypit A, B, C, D, E, F

 

 

 

Välitön myrkyllisyys — suun kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

 

 

Välitön myrkyllisyys — ihon kautta (3.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

 

 

Välitön myrkyllisyys — hengitysteitse (3.1 jakso)

1, 2

 

 

 

Ihosyövyttävyys (3.2 jakso)

1A, 1B, 1C

 

 

 

Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

Ihon herkistyminen (3.4 jakso)

1

 

 

Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Syöpää aiheuttava (3.6 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso)

1A, 1B, 2

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen (3.8 jakso)

1, 2

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso)

3

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso)

3

 

 

 

Elinkohtainen myrkyllisyys — toistuva altistuminen (3.9 jakso)

1, 2

 

 

 

Aspiraatiovaara (3.10 jakso).

1

 

 

 

Vaarallinen vesiympäristölle — välitön myrkyllisyys (4.1 jakso)

1

 

 

 

Vaarallinen vesiympäristölle — krooninen myrkyllisyys (4.1 jakso)

1, 2, 3, 4

 

 

 

Vaarallista otsonikerrokselle (5.1 jakso)

1

 

2.   2 osa: turvalausekkeet

Turvalausekkeet otetaan liitteen IV tästä osasta ja ne valitaan 1 osassa annettujen ohjeiden mukaisesti.

Taulukko 1.1

Yleiset turvalausekkeet

P101

Kieli

 

 

BG

При необходимост от медицинска помощ, носете опаковката или етикета на продукта.

 

ES

Si se necesita consejo médico, tener a mano el envase o la etiqueta.

 

CS

Je-li nutná lékařská pomoc, mějte po ruce obal nebo štítek výrobku.

 

DA

Hvis der er brug for lægehjælp, medbring da beholderen eller etiketten.

 

DE

Ist ärztlicher Rat erforderlich, Verpackung oder Kennzeichnungsetikett bereithalten.

 

ET

Arsti poole pöördudes võtta kaasa toote pakend või etikett.

 

EL

Εάν ζητήσετε ιατρική συμβουλή, να έχετε μαζί σας τον περιέκτη του προϊόντος ή την ετικέτα.

 

EN

If medical advice is needed, have product container or label at hand.

 

FR

En cas de consultation d’un médecin, garder à disposition le récipient ou l’étiquette.

 

GA

Más gá comhairle liachta, bíodh coimeádán nó lipéad an táirge ina aice láimhe.

 

IT

In caso di consultazione di un medico, tenere a disposizione il contenitore o l'etichetta del prodotto.

 

LV

Medicīniska padoma nepieciešamības gadījumā attiecīgā informācija ir norādīta uz iepakojuma vai etiķetes.

 

LT

Jei reikalinga gydytojo konsultacija, su savimi turėkite produkto talpyklą ar jo etiketę.

 

HU

Orvosi tanácsadás esetén tartsa kéznél a termék edényét vagy címkéjét.

 

MT

Jekk ikun meħtieġ parir mediku, ara li jkollok il-kontenitur jew it-tikketta tal-prodott fil-qrib.

 

NL

Bij het inwinnen van medisch advies, de verpakking of het etiket ter beschikking houden.

 

PL

W razie konieczności zasięgnięcia porady lekarza należy pokazać pojemnik lub etykietę.

 

PT

Se for necessário consultar um médico, mostre-lhe a embalagem ou o rótulo.

 

RO

Dacă este necesară consultarea medicului, țineți la îndemână recipientul sau eticheta produsului.

 

SK

Ak je potrebná lekárska pomoc, majte k dispozícii obal alebo etiketu výrobku.

 

SL

Če je potreben zdravniški nasvet, mora biti na voljo posoda ali etiketa proizvoda.

 

FI

Jos tarvitaan lääkinnällistä apua, näytä pakkaus tai varoitusetiketti.

 

SV

Ha förpackningen eller etiketten till hands om du måste söka läkarvård.


P102

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява извън обсега на деца.

 

ES

Mantener fuera del alcance de los niños.

 

CS

Uchovávejte mimo dosah dětí.

 

DA

Opbevares utilgængeligt for børn.

 

DE

Darf nicht in die Hände von Kindern gelangen.

 

ET

Hoida lastele kättesaamatus kohas.

 

EL

Μακριά από παιδιά.

 

EN

Keep out of reach of children.

 

FR

Tenir hors de portée des enfants.

 

GA

Coimeád as aimsiú leanaí.

 

IT

Tenere fuori dalla portata dei bambini.

 

LV

Sargāt no bērniem.

 

LT

Laikyti vaikams neprieinamoje vietoje.

 

HU

Gyermekektől elzárva tartandó.

 

MT

Żommu ‘l bogħod minn fejn jistgħu jilħquh it-tfal.

 

NL

Buiten het bereik van kinderen houden.

 

PL

Chronić przed dziećmi.

 

PT

Manter fora do alcance das crianças.

 

RO

A nu se lăsa la îndemâna copiilor.

 

SK

Uchovávajte mimo dosahu detí.

 

SL

Hraniti zunaj dosega otrok.

 

FI

Säilytä lasten ulottumattomissa.

 

SV

Förvaras oåtkomligt för barn.


P103

Kieli

 

 

BG

Преди употреба прочетете етикета.

 

ES

Leer la etiqueta antes del uso.

 

CS

Před použitím si přečtěte údaje na štítku.

 

DA

Læs etiketten før brug.

 

DE

Vor Gebrauch Kennzeichnungsetikett lesen.

 

ET

Enne kasutamist tutvuda etiketil oleva infoga.

 

EL

Διαβάστε την ετικέτα πριν από τη χρήση.

 

EN

Read label before use.

 

FR

Lire l’étiquette avant utilisation.

 

GA

Léigh an lipéad roimh úsáid.

 

IT

Leggere l’etichetta prima dell’uso.

 

LV

Pirms izmantošanas izlasīt etiķeti.

 

LT

Prieš naudojimą perskaityti etiketę.

 

HU

Használat előtt olvassa el a címkén közölt információkat.

 

MT

Aqra t-tikketta qabel l-użu.

 

NL

Alvorens te gebruiken, het etiket lezen.

 

PL

Przed użyciem przeczytać etykietę.

 

PT

Ler o rótulo antes da utilização.

 

RO

Citiţi eticheta înainte de utilizare.

 

SK

Pred použitím si prečítajte etiketu.

 

SL

Pred uporabo preberite etiketo.

 

FI

Lue merkinnät ennen käyttöä.

 

SV

Läs etiketten före användning.


Taulukko 1.2

Turvalausekkeet – Ennaltaehkäisy

P201

Kieli

 

 

BG

Преди употреба се снабдете със специални инструкции.

 

ES

Pedir instrucciones especiales antes del uso.

 

CS

Před použitím si obstarejte speciální instrukce.

 

DA

Indhent særlige anvisninger før brug.

 

DE

Vor Gebrauch besondere Anweisungen einholen.

 

ET

Enne kasutamist tutvuda erijuhistega.

 

EL

Εφοδιαστείτε με τις ειδικές οδηγίες πριν από τη χρήση.

 

EN

Obtain special instructions before use.

 

FR

Se procurer les instructions avant utilisation.

 

GA

Faigh treoracha speisialta roimh úsáid.

 

IT

Procurarsi istruzioni specifiche prima dell’uso.

 

LV

Pirms lietošanas saņemt speciālu instruktāžu.

 

LT

Prieš naudojimą gauti specialias instrukcijas.

 

HU

Használat előtt ismerje meg az anyagra vonatkozó különleges utasításokat.

 

MT

Ikseb struzzjonijiet speċjali qabel l-użu.

 

NL

Alvorens te gebruiken de speciale aanwijzingen raadplegen.

 

PL

Przed użyciem zapoznać się ze specjalnymi środkami ostrożności.

 

PT

Pedir instruções específicas antes da utilização.

 

RO

Procuraţi instrucţiuni speciale înainte de utilizare.

 

SK

Pred použitím sa oboznámte s osobitnými pokynmi.

 

SL

Pred uporabo pridobiti posebna navodila.

 

FI

Lue erityisohjeet ennen käyttöä.

 

SV

Inhämta särskilda instruktioner före användning.


P202

Kieli

 

 

BG

Не използвайте преди да сте прочели и разбрали всички предпазни мерки за безопасност.

 

ES

No manipular la sustancia antes de haber leído y comprendido todas las instrucciones de seguridad.

 

CS

Nepoužívejte, dokud jste si nepřečetli všechny bezpečnostní pokyny a neporozuměli jim.

 

DA

Anvend ikke produktet, før alle advarsler er læst og forstået.

 

DE

Vor Gebrauch alle Sicherheitshinweise lesen und verstehen.

 

ET

Mitte käidelda enne ohutusnõuetega tutvumist ja nendest arusaamist.

 

EL

Μην το χρησιμοποιήσετε πριν διαβάσετε και κατανοήσετε τις οδηγίες προφύλαξης.

 

EN

Do not handle until all safety precautions have been read and understood.

 

FR

Ne pas manipuler avant d’avoir lu et compris toutes les précautions de sécurité.

 

GA

Ná láimhsigh go dtí go léifear agus go dtuigfear gach ráiteas réamhchúraim sábháilteachta.

 

IT

Non manipolare prima di avere letto e compreso tutte le avvertenze.

 

LV

Neizmantot pirms nav izlasīti un saprasti visi apzīmējumi.

 

LT

Nenaudoti, jeigu neperskaityti ar nesuprasti visi saugos įspėjimai.

 

HU

Ne használja addig, amíg az összes biztonsági óvintézkedést el nem olvasta és meg nem értette.

 

MT

Tmissux qabel ma tkun qrajt u fhimt l-istruzzjonijiet kollha ta’ prekawzjoni.

 

NL

Pas gebruiken nadat u alle veiligheidsvoorschriften gelezen en begrepen heeft

 

PL

Nie używać przed zapoznaniem się i zrozumieniem wszystkich środków bezpieczeństwa.

 

PT

Não manuseie o produto antes de ter lido e percebido todas as precauções de segurança.

 

RO

A nu se manipula decât după ce au fost citite şi înţelese toate măsurile de securitate.

 

SK

Nepoužívajte, kým si neprečítate a nepochopíte všetky bezpečnostné opatrenia.

 

SL

Ne uporabljajte, dokler se ne seznanite z vsemi varnostnimi ukrepi.

 

FI

Lue varoitukset huolellisesti ennen käsittelyä.

 

SV

Använd inte produkten innan du har läst och förstått säkerhetsanvisningarna


P210

Kieli

 

 

BG

Да се пази от топлина/искри/открит пламък/нагорещени повърхности. – Тютюнопушенето забранено.

 

ES

Mantener alejado de fuentes de calor, chispas, llama abierta o superficies calientes. – No fumar.

 

CS

Chraňte před teplem/jiskrami/otevřeným plamenem/horkými povrchy. – Zákaz kouření.

 

DA

Holdes væk fra varme/gnister/åben ild/varme overflader. Rygning forbudt.

 

DE

Von Hitze/Funken/offener Flamme/heißen Oberflächen fernhalten. Nicht rauchen.

 

ET

Hoida eemal soojusallikast/sädemetest/leekidest/kuumadest pindadest. – Mitte suitsetada.

 

EL

Μακριά από θερμότητα/σπινθήρες/γυμνές φλόγες/θερμές επιφάνειες. – Μην καπνίζετε.

 

EN

Keep away from heat/sparks/open flames/hot surfaces. – No smoking.

 

FR

Tenir à l’écart de la chaleur/des étincelles/des flammes nues/des surfaces chaudes. – Ne pas fumer.

 

GA

Coimeád ó theas/splancacha/lasair gan chosaint/dromchlaí te. – Ná caitear tobac.

 

IT

Tenere lontano da fonti di calore/scintille/fiamme libere/superfici riscaldate. – Non fumare.

 

LV

Nelietot vietās, kur ir sastopams karstums/ dzirksteles/ atklāta uguns /… / karstas virsmas. Nesmēķēt.

 

LT

Laikyti atokiau nuo šilumos šaltinių/žiežirbų/atviros liepsnos/karštų paviršių. – Nerūkyti.

 

HU

Hőtől/szikrától/nyílt lángtól/…/forró felületektől távol tartandó. Tilos a dohányzás.

 

MT

Żomm ‘il bogħod mis-sħana/xrar tan-nar/fjammiet mikxufa/uċuħ jaħarqu. – Tpejjipx.

 

NL

Verwijderd houden van warmte/vonken/open vuur/hete oppervlakken. – Niet roken.

 

PL

Przechowywać z dala od źródeł ciepła/iskrzenia/otwartego ognia/gorących powierzchni. Palenie wzbronione.

 

PT

Manter afastado do calor/faísca/chama aberta/superfícies quentes. – Não fumar.

 

RO

A se păstra departe de surse de căldură/scântei/flăcări deschise/suprafeţe încinse. – Fumatul interzis.

 

SK

Uchovávajte mimo dosahu tepla/iskier/otvoreného ohňa/horúcich povrchov. Nefajčite.

 

SL

Hraniti ločeno od vročine/isker/odprtega ognja/vročih površin. – Kajenje prepovedano.

 

FI

Suojaa lämmöltä/kipinöiltä/avotulelta/kuumilta pinnoilta. – Tupakointi kielletty.

 

SV

Får inte utsättas för värme/gnistor/öppen låga/heta ytor. – Rökning förbjuden.


P211

Kieli

 

 

BG

Да не се пръска към открит пламък или друг източник на запалване.

 

ES

No pulverizar sobre una llama abierta u otra fuente de ignición.

 

CS

Nestříkejte do otevřeného ohně nebo jiných zdrojů zapálení.

 

DA

Spray ikke mod åben ild eller andre antændelseskilder.

 

DE

Nicht gegen offene Flamme oder andere Zündquelle sprühen.

 

ET

Mitte pihustada leekidesse või muusse süüteallikasse.

 

EL

Μην ψεκάζετε κοντά σε γυμνή φλόγα ή άλλη πηγή ανάφλεξης.

 

EN

Do not spray on an open flame or other ignition source.

 

FR

Ne pas vaporiser sur une flamme nue ou sur toute autre source d’ignition.

 

GA

Ná spraeáil ar lasair gan chosaint ná ar fhoinse eile adhainte.

 

IT

Non vaporizzare su una fiamma libera o altra fonte di accensione.

 

LV

Neizsmidzināt uz atklātas uguns vai citiem aizdegšanās avotiem.

 

LT

Nepurkšti į atvirą liepsną arba kitus degimo šaltinius.

 

HU

Tilos nyílt lángra vagy más gyújtóforrásra permetezni.

 

MT

Tisprejjax fuq fjamma mikxufa jew sors ieħor li jaqbad.

 

NL

Niet in een open vuur of op andere ontstekingsbronnen spuiten.

 

PL

Nie rozpylać nad otwartym ogniem lub innym źródłem zapłonu.

 

PT

Não pulverizar sobre chama aberta ou outra fonte de ignição.

 

RO

Nu pulverizaţi deasupra unei flăcări deschise sau unei alte surse de aprindere.

 

SK

Nestriekajte na otvorený oheň ani iný zdroj zapálenia.

 

SL

Ne pršiti proti odprtemu ognju ali drugemu viru vžiga.

 

FI

Ei saa suihkuttaa avotuleen tai muuhun sytytyslähteeseen.

 

SV

Spreja inte över öppen låga eller andra antändningskällor.


P220

Kieli

 

 

BG

Да се държи/съхранява далеч от облекло/…/горими материали

 

ES

Mantener o almacenar alejado de la ropa /…/ materiales combustibles.

 

CS

Uchovávejte/skladujte odděleně od oděvů /…/hořlavých materiálů.

 

DA

Må ikke anvendes/opbevares i nærheden af tøj/…/brændbare materialer.

 

DE

Von Kleidung/…/brennbaren Materialien fernhalten/entfernt aufbewahren.

 

ET

Hoida eemal rõivastest/…/süttivast materjalist.

 

EL

Διατηρείται/Φυλάσσεται μακριά από ενδύματα/…/καύσιμα υλικά.

 

EN

Keep/Store away from clothing/…/combustible materials.

 

FR

Tenir/stocker à l’écart des vêtements/…/matières combustibles

 

GA

Coimeád/Stóráil glan ar éadaí/…/ábhair indóite.

 

IT

Tenere/conservare lontano da indumenti/……./ materiali combustibili.

 

LV

Turēt/ uzglabāt vietās, kur nav piekļuves drēbēm/ …/ uzliesmojošiem materiāliem.

 

LT

Laikyti/sandėliuoti atokiau nuo drabužių/…/degių medžiagų.

 

HU

Ruhától/…/éghető anyagtól távol tartandó/tárolandó.

 

MT

Żomm/Aħżen ‘il bogħod mill-ħwejjeġ/…/materjali li jaqbdu.

 

NL

Van kleding/…/brandbare stoffen verwijderd houden/bewaren.

 

PL

Trzymać/przechowywać z dala od odzieży/…/materiałów zapalnych.

 

PT

Manter/guardar afastado de roupa/…/matérias combustíveis.

 

RO

A se păstra/depozita departe de îmbrăcăminte/…/materiale combustibile.

 

SK

Uchovávajte/skladujte mimo odevov/…/horľavých materiálov.

 

SL

Hraniti ločeno od oblačil/…/vnetljivih materialov.

 

FI

Pidä/Varastoi erillään vaatetuksesta/…/syttyvistä materiaaleista.

 

SV

Hålls/förvarad åtskilt från kläder/…/brännbara material.


P221

Kieli

 

 

BG

Вземете всички предпазни мерки за избягване на смесването с горими материали…

 

ES

Tomar todas las precauciones necesarias para no mezclar con materias combustibles…

 

CS

Proveďte preventivní opatření proti smíchání s hořlavými materiály…

 

DA

Undgå at blande med brændbare materialer…

 

DE

Mischen mit brennbaren Stoffen/… unbedingt verhindern.

 

ET

Rakendada ettevaatusabinõusid, et vältida segunemist põlevainetega…

 

EL

Λάβετε κάθε προφύλαξη ώστε να μην αναμειχθεί με καύσιμα…

 

EN

Take any precaution to avoid mixing with combustibles…

 

FR

Prendre toutes précautions pour éviter de mélanger avec des matières combustibles…

 

GA

Déan gach réamhchúram chun meascadh le hábhair indóite a sheachaint…

 

IT

Prendere ogni precauzione per evitare di miscelare con sostanze combustibili….

 

LV

Nekādā gadījumā nemaisīt ar viegli uzliesmojošām vielām…

 

LT

Imtis visų atsargumo priemonių, kad nebūtų sumaišyta su degiomis medžiagomis…

 

HU

Minden óvintézkedést meg kell tenni, hogy ne keveredjen éghető anyagokkal.

 

MT

Ħu kull prekawzjoni biex tevita li jitħallat mal-kombustibbli…

 

NL

Vermenging met brandbare stoffen… absoluut vermijden.

 

PL

Zastosować wszelkie środki ostrożności w celu uniknięcia mieszania z innymi materiałami zapalnymi …

 

PT

Tomar todas as precauções para não misturar com combustíveis…

 

RO

Luaţi toate măsurile de precauţie pentru a evita amestecul cu combustibili…

 

SK

Prijmite opatrenia na zabránenie zmiešania s horľavými materiálmi…

 

SL

Preprečiti mešanje z vnetljivimi snovmi …

 

FI

Varo sekoittamasta syttyvien materiaalien… kanssa.

 

SV

Undvik att blanda med med brännbara ämnen…


P222

Kieli

 

 

BG

Не допускайте конктакт с въздух.

 

ES

No dejar que entre en contacto con el aire.

 

CS

Zabraňte styku se vzduchem.

 

DA

Undgå kontakt med luft.

 

DE

Kontakt mit Luft nicht zulassen.

 

ET

Hoida õhuga kokkupuute eest.

 

EL

Να μην έρθει σε επαφή με τον αέρα.

 

EN

Do not allow contact with air.

 

FR

Ne pas laisser au contact de l’air.

 

GA

Ná ceadaigh teagmháil le haer.

 

IT

Evitare il contatto con l’aria.

 

LV

Nepieļaut kontaktu ar gaisu.

 

LT

Saugoti nuo kontakto su oru.

 

HU

Nem érintkezhet levegővel.

 

MT

Tħallix li jkun hemm kuntatt ma' l-arja.

 

NL

Contact met de lucht vermijden.

 

PL

Nie dopuszczać do kontaktu z powietrzem.

 

PT

Não deixar entrar em contacto com o ar.

 

RO

A nu se lăsa în contact cu aerul.

 

SK

Zabráňte kontaktu so vzduchom.

 

SL

Preprečiti stik z zrakom.

 

FI

Ei saa joutua kosketuksiin ilman kanssa.

 

SV

Undvik kontakt med luft.


P223

Kieli

 

 

BG

Да се избягва всякакъв възможен контакт с вода поради бурна реакция и възможно внезапно запалване.

 

ES

Mantener alejado de cualquier posible contacto con el agua, pues reacciona violentamente y puede provocar una llamarada.

 

CS

Chraňte před možným stykem s vodou kvůli prudké reakci a možnému náhlému vzplanutí.

 

DA

Undgå enhver kontakt med vand, da dette kan fremkalde voldsom reaktion og risiko for eksplosionsagtig brand.

 

DE

Kontakt mit Wasser wegen heftiger Reaktion und möglichem Aufflammen unbedingt verhindern.

 

ET

Hoida igasuguse kokkupuute eest veega, vastasel juhul reageerib ägedalt ja võib põhjustada hetkpõlemise.

 

EL

Αποφύγετε κάθε πιθανή επαφή με το νερό, διότι αντιδρά βίαια και μπορεί να προκληθεί ανάφλεξη.

 

EN

Keep away from any possible contact with water, because of violent reaction and possible flash fire.

 

FR

Éviter tout contact avec l’eau, à cause du risque de réaction violente et d’inflammation spontanée.

 

GA

Ná ceadaigh teagmháil de shaghas ar bith le huisce, mar gheall ar imoibriú foirtil agus splancthine a d’fhéadfadh a bheith ann.

 

IT

Evitare qualsiasi contatto con l’acqua: pericolo di reazione violenta e di infiammazione spontanea.

 

LV

Nepieļaut kontaktu ar ūdeni īpaši stipras reakcijas un iespējamas eksplozijas dēļ.

 

LT

Saugoti nuo bet kokio galimo kontakto su vandeniu, nes smarkiai reaguoja ir gali susidaryti ugnies pliūpsnis.

 

HU

Vízzel semmilyen formában nem érintkezhet, ellenkező esetben heves reakció és belobbanás fordulhat elő.

 

MT

Żomm ”il bogħod minn kull kuntatt possibbli ma” l-ilma, minħabba li jirreaġġixxi bil-qawwa u jista’ jkun hemm fjamma nar.

 

NL

Contact met water vermijden in verband met een heftige reactie en een mogelijke wolkbrand.

 

PL

Chronić przed wszelkim kontaktem z wodą z powodu gwałtownej reakcji i możliwości wystąpienia błyskawicznego pożaru.

 

PT

Não deixar entrar em contacto com a água: risco de reacção violenta e possibilidade de formação de chama súbita.

 

RO

A se evita orice contact cu apa, din cauza reacţiei violente şi a riscului de aprindere spontană.

 

SK

Zabráňte akémukoľvek kontaktu s vodou, aby nedošlo k prudkej reakcii a prípadnému zapáleniu.

 

SL

Hraniti ločeno od možnega stika z vodo zaradi burne reakcije in možnega bliskovitega požara.

 

FI

Ei saa joutua kosketuksiin veden kanssa voimakkaan reaktion ja mahdollisen leimahduksen takia.

 

SV

Undvik all kontakt med vatten eftersom det kan framkalla en våldsam reaktion och explosionsartad brand.


P230

Kieli

 

 

BG

Да се държи навлажнен с…

 

ES

Mantener humedecido con…

 

CS

Uchovávejte ve zvlhčeném stavu …

 

DA

Holdes befugtet med…

 

DE

Feucht halten mit …

 

ET

Niisutada …-ga.

 

EL

Να διατηρείται υγρό με …

 

EN

Keep wetted with…

 

FR

Maintenir humidifié avec…

 

GA

Coimeád fliuchta le…

 

IT

Mantenere umido con….

 

LV

Vienmēr samitrināt ar …

 

LT

Laikyti sudrėkintą (kuo)

 

HU

…-val/-vel nedvesítve tartandó.

 

MT

Żommu mxarrab bi …

 

NL

Vochtig houden met…

 

PL

Przechowywać produkt zwilżony….

 

PT

Manter húmido com…

 

RO

A se păstra umezit cu…

 

SK

Uchovávajte zvlhčené …

 

SL

Hraniti prepojeno z …

 

FI

Säilytä kostutettuna …

 

SV

Ska hållas fuktigt med…


P231

Kieli

 

 

BG

Да се използва под инертен газ.

 

ES

Manipular en gas inerte.

 

CS

Manipulace pod inertním plynem.

 

DA

Håndteres under inaktiv gas.

 

DE

Unter inertem Gas handhaben.

 

ET

Käidelda inertgaasis.

 

EL

Χειρισμός σε αδρανή ατμόσφαιρα.

 

EN

Handle under inert gas.

 

FR

Manipuler sous gaz inerte.

 

GA

Láimhsigh faoi thriathghás.

 

IT

Manipolare in atmosfera di gas inerte.

 

LV

Rīkoties tikai inertas gāzes apstākļos.

 

LT

Tvarkyti inertinėse dujose.

 

HU

Inert gázban használandó.

 

MT

Immaniġġja taħt gass inerti.

 

NL

Onder inert gas werken.

 

PL

Używać w atmosferze obojętnego gazu.

 

PT

Manusear em atmosfera de gás inerte.

 

RO

A se manipula sub un gaz inert.

 

SK

Manipulujte v prostredí s inertným plynom.

 

SL

Hraniti v ustreznem inertnem plinu.

 

FI

Käsittele inertissä kaasussa.

 

SV

Hanteras under inert gas.


P232

Kieli

 

 

BG

Да се пази от влага.

 

ES

Proteger de la humedad.

 

CS

Chraňte před vlhkem.

 

DA

Beskyttes mod fugt.

 

DE

Vor Feuchtigkeit schützen.

 

ET

Hoida niiskuse eest.

 

EL

Προστετέψτε από την υγρασία.

 

EN

Protect from moisture.

 

FR

Protéger de l’humidité.

 

GA

Cosain ar thaise.

 

IT

Proteggere dall’umidità.

 

LV

Aizsargāt no mitruma.

 

LT

Saugoti nuo drėgmės.

 

HU

Nedvességtől védendő.

 

MT

Ipproteġi mill-umdità.

 

NL

Tegen vocht beschermen.

 

PL

Chronić przed wilgocią.

 

PT

Manter ao abrigo da humidade.

 

RO

A se proteja de umiditate.

 

SK

Chráňte pred vlhkosťou.

 

SL

Zaščititi pred vlago.

 

FI

Suojaa kosteudelta.

 

SV

Skyddas från fukt.


P233

Kieli

 

 

BG

Съдът да се съхранява плътно затворен.

 

ES

Mantener el recipiente herméticamente cerrado.

 

CS

Uchovávejte obal těsně uzavřený.

 

DA

Hold beholderen tæt lukket.

 

DE

Behälter dicht verschlossen halten.

 

ET

Hoida pakend tihedalt suletuna.

 

EL

Να διατηρείται ο περιέκτης ερμητικά κλειστός.

 

EN

Keep container tightly closed.

 

FR

Maintenir le récipient fermé de manière étanche.

 

GA

Coimeád an coimeádán dúnta go docht.

 

IT

Tenere il recipiente ben chiuso.

 

LV

Tvertni stingri noslēgt.

 

LT

Talpyklą laikyti sandariai uždarytą.

 

HU

Az edény szorosan lezárva tartandó.

 

MT

Żomm il-kontenitur magħluq sew.

 

NL

In goed gesloten verpakking bewaren.

 

PL

Przechowywać pojemnik szczelnie zamknięty.

 

PT

Manter o recipiente bem fechado.

 

RO

Păstraţi recipientul închis etanş.

 

SK

Nádobu uchovávajte tesne uzavretú.

 

SL

Hraniti v tesno zaprti posodi.

 

FI

Säilytä tiiviisti suljettuna.

 

SV

Behållaren ska vara väl tillsluten.


P234

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява само в оригиналната опаковка.

 

ES

Conservar únicamente en el recipiente original.

 

CS

Uchovávejte pouze v původním obalu.

 

DA

Opbevares kun i den originale beholder.

 

DE

Nur im Originalbehälter aufbewahren.

 

ET

Hoida üksnes originaalpakendis.

 

EL

Να διατηρείται μόνο στον αρχικό περιέκτη.

 

EN

Keep only in original container.

 

FR

Conserver uniquement dans le récipient d’origine.

 

GA

Coimeád sa choimeádán bunaidh amháin.

 

IT

Conservare soltanto nel contenitore originale.

 

LV

Turēt tikai oriģinālā iepakojumā.

 

LT

Laikyti tik originalioje talpykloje.

 

HU

Az eredeti edényben tartandó.

 

MT

Żomm biss fil-kontenitur oriġinali.

 

NL

Uitsluitend in de oorspronkelijke verpakking bewaren.

 

PL

Przechowywać wyłącznie w oryginalnym pojemniku.

 

PT

Conservar unicamente no recipiente de origem.

 

RO

Păstraţi numai în recipientul original.

 

SK

Uchovávajte iba v pôvodnej nádobe.

 

SL

Hraniti samo v originalni posodi.

 

FI

Säilytä alkuperäispakkauksessa.

 

SV

Förvaras endast i originalbehållaren.


P235

Kieli

 

 

BG

Да се държи на хладно.

 

ES

Mantener en lugar fresco.

 

CS

Uchovávejte v chladu.

 

DA

Opbevares køligt.

 

DE

Kühl halten.

 

ET

Hoida jahedas.

 

EL

Να διατηρείται δροσερό.

 

EN

Keep cool.

 

FR

Tenir au frais.

 

GA

Coimeád fionnuar é

 

IT

Conservare in luogo fresco.

 

LV

Turēt vēsumā.

 

LT

Laikyti vėsioje vietoje.

 

HU

Hűvös helyen tartandó.

 

MT

Żomm frisk.

 

NL

Koel bewaren.

 

PL

Przechowywać w chłodnym miejscu.

 

PT

Conservar em ambiente fresco.

 

RO

A se păstra la rece.

 

SK

Uchovávajte v chlade.

 

SL

Hraniti na hladnem.

 

FI

Säilytä viileässä.

 

SV

Förvaras svalt.


P240

Kieli

 

 

BG

Заземяване/еквипотенциална връзка на съда и приемателното устройство.

 

ES

Conectar a tierra / enlace equipotencial del recipiente y del equipo de recepción.

 

CS

Uzemněte obal a odběrové zařízení.

 

DA

Beholder og modtageudstyr jordforbindes/potentialudlignes.

 

DE

Behälter und zu befüllende Anlage erden.

 

ET

Mahuti ja vastuvõtuseade maandada/ühendada.

 

EL

Γείωση/ισοδυναμική σύνδεση του περιέκτη και του εξοπλισμού δέκτη.

 

EN

Ground/bond container and receiving equipment.

 

FR

Mise à la terre/liaison équipotentielle du récipient et du matériel de réception.

 

GA

Nasc an coimeádán agus an trealamh glactha leis an talamh.

 

IT

Mettere a terra/massa il contenitore e il dispositivo ricevente.

 

LV

Tvertnes un iekārtas saņemšanai ievietot zemē/ sasaistīt

 

LT

Įžeminti/įtvirtinti talpyklą ir priėmimo įrangą.

 

HU

A tárolóedényt és a fogadóedényt le kell földelni/át kell kötni.

 

MT

Poġġi ma’ l-art/waħħal il-kontenitur u t-tagħmir li jirċievi.

 

NL

Opslag- en opvangreservoir aarden.

 

PL

Uziemić/połączyć pojemnik i sprzęt odbiorczy.

 

PT

Ligação à terra/equipotencial do recipiente e do equipamento receptor.

 

RO

Legătură la pământ/conexiune echipotenţială cu recipientul şi cu echipamentul de recepţie.

 

SK

Uzemnite/upevnite nádobu a plniace zariadenie.

 

SL

Ozemljiti posodo in opremo za sprejem tekočine.

 

FI

Säiliö ja vastaanottavat laitteet on maadoitettava/yhdistettävä.

 

SV

Jorda/potentialförbind behållare och mottagarutrustning.


P241

Kieli

 

 

BG

Използвайте електрическо/проветряващо/осветително/…/ оборудване, обезопасено срещу експлозия

 

ES

Utilizar un material eléctrico, de ventilación o de iluminación /…/ antideflagrante.

 

CS

Používejte elektrické/ventilační/osvětlovací/…/ zařízení do výbušného prostředí.

 

DA

Anvend eksplosionssikkert elektrisk/ventilations-/lys-/…/udstyr.

 

DE

Explosionsgeschützte elektrische Betriebsmittel/Lüftungsanlagen/ Beleuchtung/… verwenden.

 

ET

Kasutada plahvatuskindlaid elektri-/ventilatsiooni-/valgustus-/…/seadmeid.

 

EL

Να χρησιμοποιείται αντιεκρηκτικός ηλεκτρολογικός /εξαερισμού/φωτιστικός/…/ εξοπλισμός.

 

EN

Use explosion-proof electrical/ventilating/lighting/…/ equipment.

 

FR

Utiliser du matériel électrique/de ventilation/d’éclairage/…/ antidéflagrant.

 

GA

Bain úsáid as trealamh pléascdhíonach leictreach/aerála/soilsiúcháin/….

 

IT

Utilizzare impianti elettrici/di ventilazione/d’illuminazione/…/ a prova di esplosione.

 

LV

Izmantot sprādziendrošas elektriskas/ ar ventilāciju/ izgaismotas /…/ iekārtas

 

LT

Naudoti sprogimui atsparią elektros/ventiliacijos/apšvietimo/…/ įrangą.

 

HU

Robbanásbiztos elektromos/szellőztető/világító/…/berendezés használandó.

 

MT

Uża’ tagħmir elettriku/ta’ ventilazzjoni/ta' dawl/…/ li jiflaħ għal splużjoni.

 

NL

Explosieveilige elektrische/ventilatie-/verlichtings-/…apparatuur gebruiken.

 

PL

Używać elektrycznego/wentylującego/oświetleniowego/…/. przeciwwybuchowego sprzętu.

 

PT

Utilizar equipamento eléctrico/de ventilação/de iluminação/…/ à prova de explosão.

 

RO

Utilizaţi echipamente electrice/de ventilare/de iluminat/…/ antideflagrante.

 

SK

Používajte elektrické/ventilačné/osvetľovacie/…/ zariadenie do výbušného prostredia.

 

SL

Uporabiti električno/prezračevalno opremo, opremo za razsvetljavo/…/, odporno proti eksplozijam.

 

FI

Käytä räjähdysturvallisia sähkö/ilmanvaihto/valaisin/… /laitteita.

 

SV

Använd explosionssäker elektrisk/ventilations-/belysnings-/…/ utrustning.


P242

Kieli

 

 

BG

Използвайте само инструменти, които не предизвикват искри.

 

ES

Utilizar únicamente herramientas que no produzcan chispas.

 

CS

Používejte pouze nářadí z nejiskřícího kovu.

 

DA

Anvend kun værktøj, som ikke frembringer gnister.

 

DE

Nur funkenfreies Werkzeug verwenden.

 

ET

Mitte kasutada seadmeid, mis võivad tekitada sädemeid.

 

EL

Να χρησιμοποιούνται μόνο εργαλεία που δεν παράγουν σπινθήρες.

 

EN

Use only non-sparking tools.

 

FR

Ne pas utiliser d'outils produisant des étincelles.

 

GA

Bain úsáid as uirlisí neamhspréachta amháin.

 

IT

Utilizzare solo utensili antiscintillamento.

 

LV

Izmantot instrumentus, kas nerada dzirksteles.

 

LT

Naudoti tik kibirkščių nekeliančius įrankius.

 

HU

Szikramentes eszközök használandók.

 

MT

Uża’ biss għodda li ma jtajrux żnied.

 

NL

Uitsluitend vonkvrij gereedschap gebruiken.

 

PL

Używać wyłącznie nieiskrzących narzędzi.

 

PT

Utilizar apenas ferramentas antichispa.

 

RO

Nu utilizaţi unelte care produc scântei.

 

SK

Používajte iba neiskriace prístroje.

 

SL

Uporabiti le orodje, ki ne povzroča isker.

 

FI

Käytä ainoastaan kipinöimättömiä työkaluja.

 

SV

Använd endast verktyg som inte ger upphov till gnistor.


P243

Kieli

 

 

BG

Вземете предпазни мерки срещу освобождаване на статично електричество.

 

ES

Tomar medidas de precaución contra descargas electrostáticas.

 

CS

Proveďte preventivní opatření proti výbojům statické elektřiny.

 

DA

Træf foranstaltninger mod statisk elektricitet.

 

DE

Maßnahmen gegen elektrostatische Aufladungen treffen.

 

ET

Rakendada ettevaatusabinõusid staatilise elektri vastu.

 

EL

Λάβετε προστατευτικά μέτρα έναντι ηλεκτροστατικών εκκενώσεων.

 

EN

Take precautionary measures against static discharge.

 

FR

Prendre des mesures de précaution contre les décharges électrostatiques.

 

GA

Déan bearta réamhchúraim in aghaidh díluchtú statach.

 

IT

Prendere precauzioni contro le scariche elettrostatiche.

 

LV

Nodrošināties pret statiskās enerģijas izlādi.

 

LT

Imtis atsargumo priemonių statinei iškrovai išvengti.

 

HU

Az elektrosztatikus kisülés megakadályozására óvintézkedéseket kell tenni.

 

MT

Ħu miżuri ta’ prekawzjoni kontra l-ħruġ ta’ elettriku statiku.

 

NL

Voorzorgsmaatregelen treffen tegen ontladingen van statische elektriciteit.

 

PL

Przedsięwziąć środki ostrożności zapobiegające statycznemu rozładowaniu.

 

PT

Evitar acumulação de cargas electrostáticas.

 

RO

Luaţi măsuri de precauţie împotriva descărcărilor electrostatice.

 

SK

Urobte preventívne opatrenia proti výbojom statickej elektriny.

 

SL

Preprečiti statično naelektrenje.

 

FI

Estä staattisen sähkön aiheuttama kipinöinti.

 

SV

Vidta åtgärder mot statisk elektricitet.


P244

Kieli

 

 

BG

Почиствайте редуциращите вентили от смазка и масло

 

ES

Mantener las válvulas de reducción limpias de grasa y aceite.

 

CS

Udržujte redukční ventily bez maziva a oleje.

 

DA

Reduktionsventilerne holdes fri for fedt og olie.

 

DE

Druckminderer frei von Fett und Öl halten.

 

ET

Hoida reduktsiooniklapid rasvast ja õlist puhtad.

 

EL

Να διατηρούνται καθαρές από γράσα και λάδια οι βαλβίδες μείωσης.

 

EN

Keep reduction valves free from grease and oil.

 

FR

S’assurer de l’absence de graisse ou d’huile sur les soupapes de réduction.

 

GA

Coimeád comhlaí brúlaghdaithe saor ó ghréisc agus ó ola.

 

IT

Mantenere le valvole di riduzione libere da grasso e olio.

 

LV

Turēt reducēšanās vārstus tīrus no taukiem un eļļas.

 

LT

Saugoti, kad ant redukcinių vožtuvų nepatektų riebalų ir tepalų.

 

HU

A nyomáscsökkentő szelepeket zsírtól és olajtól mentesen kell tartani.

 

MT

Żomm il-valvs ta' tnaqqis ħielsa mill-griż u ż-żejt.

 

NL

Reduceerventielen vrij van olie en vet houden.

 

PL

Chronić zawory redukcyjne przed tłuszczem i olejem.

 

PT

Manter as válvulas de redução isentas de óleo e massa lubrificantes.

 

RO

Protejaţi supapele reductoare de grăsimi și ulei.

 

SK

Redukčné ventily udržiavajte bez mazadiel a oleja.

 

SL

Preprečiti stik reducirnih ventilov z mastjo in oljem.

 

FI

Pidä paineenalennusventtiilit vapaana rasvasta ja öljystä.

 

SV

Reducerventilerna ska hållas fria från fett och olja.


P250

Kieli

 

 

BG

Да не се подлага на стържене/удар/…/триене

 

ES

Evitar la abrasión/el choque/…/la fricción.

 

CS

Nevystavujte obrušování/nárazům/…/tření.

 

DA

Må ikke udsættes for slibning/stød/…/gnidning.

 

DE

Nicht schleifen/stoßen/…/reiben.

 

ET

Hoida kriimustamise/põrutuse/…/hõõrdumise eest.

 

EL

Να αποφεύγεται άλεση/κρούση/…/τριβή.

 

EN

Do not subject to grinding/shock/…/friction.

 

FR

Éviter les abrasions/les chocs/…/les frottements.

 

GA

Ná nocht do mheilt/do thurraing/…/do fhrithchuimilt.

 

IT

Evitare le abrasioni /gli urti/…./gli attriti.

 

LV

Nepakļaut drupināšanai / triecienam/…/ berzei

 

LT

Nešlifuoti/netrankyti/…/netrinti.

 

HU

Tilos csiszolásnak/ütésnek/…/súrlódásnak kitenni.

 

MT

Tissottoponihomx għal brix/xokk/…/frizzjoni.

 

NL

Malen/schokken/…/wrijving vermijden.

 

PL

Nie poddawać szlifowaniu/wstrząsom/…/tarciu.

 

PT

Não submeter a trituração/choque/…/fricção.

 

RO

A nu supune la abraziuni/şocuri/…/frecare.

 

SK

Nevystavujte brúseniu/nárazu/…/treniu.

 

SL

Ne izpostavljati drgnjenju/udarcem/…/trenju.

 

FI

Suojele rasitukselta/iskuilta/…/hankaukselta.

 

SV

Får inte utsättas för gnidning/stötar/…/friktion.


P251

Kieli

 

 

BG

Съд под налягане: да не се пробива и изгаря дори след употреба.

 

ES

Recipiente a presión: no perforar ni quemar, aun después del uso.

 

CS

Tlakový obal: nepropichujte nebo nespalujte ani po použití.

 

DA

Beholder under tryk: Må ikke punkteres eller brændes, heller ikke efter brug.

 

DE

Behälter steht unter Druck: Nicht durchstechen oder verbrennen, auch nicht nach der Verwendung.

 

ET

Mahuti on rõhu all: mitte purustada ega põletada isegi pärast kasutamist.

 

EL

Περιέκτης υπό πίεση. Να μην τρυπηθεί ή καεί ακόμη και μετά τη χρήση.

 

EN

Pressurized container: Do not pierce or burn, even after use.

 

FR

Récipient sous pression: ne pas perforer, ni brûler, même après usage.

 

GA

Coimeádán brúchóirithe: Ná toll agus ná dóigh, fiú tar éis úsáide.

 

IT

Recipiente sotto pressione: non perforare né bruciare, neppure dopo l’uso.

 

LV

Tvertne zem spiediena: nedurt vai nededzināt, arī pēc izlietošanas.

 

LT

Slėginis indas. Nepradurti ir nedeginti net panaudoto.

 

HU

Nyomás alatti edény: ne lyukassza ki vagy égesse el, még használat után sem.

 

MT

Kontenitur taħt pressjoni: Ittaqqbux jew taħarqux, anki wara li tużah.

 

NL

Houder onder druk: ook na gebruik niet doorboren of verbranden.

 

PL

Pojemnik pod ciśnieniem. Nie przekłuwać ani nie spalać, nawet po zużyciu.

 

PT

Recipiente sob pressão. Não furar nem queimar, mesmo após utilização.

 

RO

Recipient sub presiune. Nu perforaţi sau ardeţi, chiar şi după utilizare.

 

SK

Nádoba je pod tlakom: neprepichujte alebo nespaľujte ju, a to ani po spotrebovaní obsahu.

 

SL

Posoda je pod tlakom: ne preluknjajte ali sežigajte je niti, ko je prazna.

 

FI

Painesäiliö: Ei saa puhkaista tai polttaa edes tyhjänä.

 

SV

Tryckbehållare: Får inte punkteras eller brännas, gäller även tömd behållare.


P260

Kieli

 

 

BG

Не вдишвайте прах/пушек/газ/дим/изпарения/аерозоли

 

ES

No respirar el polvo/el humo/el gas/la niebla/los vapores/el aerosol.

 

CS

Nevdechujte prach/dým/plyn/mlhu/páry/aerosoly.

 

DA

Indånd ikke pulver/røg/gas/tåge/damp/spray.

 

DE

Staub/Rauch/Gas/Nebel/Dampf/Aerosol nicht einatmen.

 

ET

Tolmu/suitsu/gaasi/udu/auru/pihustatud ainet mitte sisse hingata.

 

EL

Μην αναπνέετε σκόνη/ αναθυμιάσεις/ αέρια/ σταγονίδια/ ατμούς/ εκνεφώματα

 

EN

Do not breathe dust/fume/gas/mist/vapours/spray.

 

FR

Ne pas respirer les poussières/fumées/gaz/brouillards/vapeurs/ aérosols.

 

GA

Ná hanálaigh deannach/múch/gás/ceo/gala/sprae.

 

IT

Non respirare la polvere/i fumi/i gas/la nebbia/i vapori/gli aerosol.

 

LV

Neieelpot putekļus/ tvaikus/ gāzi/ dūmus/ izgarojumus/ smidzinājumu.

 

LT

Neįkvėpti dulkių/dūmų/dujų/rūko/garų/aerozolio.

 

HU

A por/füst/gáz/köd/gőzök/permet belélegzése tilos.

 

MT

Tiblax bin-nifs trabijiet/dħaħen/gass/raxx/fwar/sprej.

 

NL

Stof/rook/gas/nevel/damp/spuitnevel niet inademen.

 

PL

Nie wdychać pyłu/dymu/gazu/mgły/par/rozpylonej cieczy.

 

PT

Não respirar as poeiras/fumos/gases/névoas/vapores/aerossóis.

 

RO

Nu inspiraţi praful/fumul/gazul/ceața/vaporii/spray-ul.

 

SK

Nevdychujte prach/dym/plyn/hmlu/pary/aerosóly.

 

SL

Ne vdihavati prahu/dima/plina/meglice/hlapov/razpršila.

 

FI

Älä hengitä pölyä/savua/kaasua/sumua/höyryä/suihketta.

 

SV

Inandas inte damm/rök/gaser/dimma/ångor/sprej.


P261

Kieli

 

 

BG

Избягвайте вдишване на прах/пушек/газ/дим/изпарения/аерозоли

 

ES

Evitar respirar el polvo/el humo/el gas/la niebla/los vapores/el aerosol.

 

CS

Zamezte vdechování prachu/dýmu/plynu/mlhy/par/aerosolů.

 

DA

Undgå indånding af pulver/røg/gas/tåge/damp/spray.

 

DE

Einatmen von Staub/Rauch/Gas/Nebel/Dampf/Aerosol vermeiden.

 

ET

Vältida tolmu/suitsu/gaasi/udu/auru/pihustatud aine sissehingamist.

 

EL

Aποφεύγετε να αναπνέετε σκόνη/ αναθυμιάσεις/ αέρια/ σταγονίδια/ ατμούς/ εκνεφώματα.

 

EN

Avoid breathing dust/fume/gas/mist/vapours/spray.

 

FR

Éviter de respirer les poussières/fumées/gaz/brouillards/vapeurs/ aérosols.

 

GA

Seachain deannach/múch/gás/ceo/gala/sprae a análú.

 

IT

Evitare di respirare la polvere/i fumi/i gas/la nebbia/i vapori/gli aerosol.

 

LV

Izvairīties ieelpot putekļus/ tvaikus/ gāzi/ dūmus/ izgarojumus/ smidzinājumu.

 

LT

Stengtis neįkvėpti dulkių/dūmų/dujų/rūko/garų/aerozolio.

 

HU

Kerülje a por/füst/gáz/köd/gőzök/permet belélegzését.

 

MT

Evita li tibla' bin-nifs trabijiet/dħaħen/gass/raxx/fwar/sprej.

 

NL

Inademing van stof/rook/gas/nevel/damp/spuitnevel vermijden.

 

PL

Unikać wdychania pyłu/dymu/gazu/mgły/par/rozpylonej cieczy.

 

PT

Evitar respirar as poeiras/fumos/gases/névoas/vapores/aerossóis.

 

RO

Evitaţi să inspirați praful/fumul/gazul/ceața/vaporii/spray-ul.

 

SK

Zabráňte vdychovaniu prachu/dymu/plynu/hmly/pár/aerosólov.

 

SL

Ne vdihavati prahu/dima/plina/meglice/hlapov/razpršila.

 

FI

Vältä pölyn/savun/kaasun/sumun/höyryn/suihkeen hengittämistä.

 

SV

Undvik att inandas damm/rök/gaser/dimma/ångor/sprej.


P262

Kieli

 

 

BG

Да се избягва контакт с очите, кожата или облеклото.

 

ES

Evitar el contacto con los ojos, la piel o la ropa.

 

CS

Zabraňte styku s očima, kůží nebo oděvem.

 

DA

Må ikke komme i kontakt med øjne, hud eller tøj.

 

DE

Nicht in die Augen, auf die Haut oder auf die Kleidung gelangen lassen.

 

ET

Vältida silma, nahale või rõivastele sattumist.

 

EL

Να μην έρθει σε επαφή με τα μάτια, με το δέρμα ή με τα ρούχα.

 

EN

Do not get in eyes, on skin, or on clothing.

 

FR

Éviter tout contact avec les yeux, la peau ou les vêtements.

 

GA

Ná lig sna súile, ar an gcraiceann, ná ar éadaí.

 

IT

Evitare il contatto con gli occhi, la pelle o gli indumenti.

 

LV

Nepieļaut nokļūšanu acīs, uz ādas vai uz drēbēm.

 

LT

Saugotis, kad nepatektų į akis, ant odos ar drabužių.

 

HU

Szembe, bőrre vagy ruhára nem kerülhet.

 

MT

Iddaħħalx fl-għajnejn, fuq il-ġilda, jew fuq il-ħwejjeġ.

 

NL

Contact met de ogen, de huid of de kleding vermijden.

 

PL

Nie wprowadzać do oczu, na skórę lub na odzież.

 

PT

Não pode entrar em contacto com os olhos, a pele ou a roupa.

 

RO

Evitaţi orice contact cu ochii, pielea sau îmbrăcămintea.

 

SK

Zabráňte kontaktu s očami, pokožkou alebo odevom.

 

SL

Preprečiti stik z očmi, kožo ali oblačili.

 

FI

Varo kemikaalin joutumista silmiin, iholle tai vaatteisiin.

 

SV

Får inte komma i kontakt med ögonen, huden eller kläderna.


P263

Kieli

 

 

BG

Да се избягва контакт по време на бременност/при кърмене.

 

ES

Evitar el contacto durante el embarazo/la lactancia.

 

CS

Zabraňte styku během těhotenství/kojení.

 

DA

Undgå kontakt under graviditet/amning.

 

DE

Kontakt während der Schwangerschaft/und der Stillzeit vermeiden.

 

ET

Vältida kokkupuudet raseduse/imetamise ajal.

 

EL

Aποφεύγετε την επαφή στη διάρκεια της εγκυμοσύνης/ γαλουχίας.

 

EN

Avoid contact during pregnancy/while nursing.

 

FR

Éviter tout contact avec la substance au cours de la grossesse/pendant l’allaitement.

 

GA

Seachain teagmháil le linn toirchis/agus an chíoch á tabhairt.

 

IT

Evitare il contatto durante la gravidanza/l’allattamento.

 

LV

Izvairīties no saskares grūtniecības laikā / barojot bērnu ar krūti.

 

LT

Vengti kontakto nėštumo metu/maitinant krūtimi.

 

HU

A terhesség/szoptatás alatt kerülni kell az anyaggal való érintkezést.

 

MT

Evita l-kuntatt waqt it-tqala/waqt it-treddigħ.

 

NL

Bij zwangerschap of borstvoeding aanraking vermijden.

 

PL

Unikać kontaktu w czasie ciąży/karmienia piersią.

 

PT

Evitar o contacto durante a gravidez/o aleitamento.

 

RO

Evitaţi contactul în timpul sarcinii/alăptării.

 

SK

Zabráňte kontaktu počas tehotenstva a dojčenia.

 

SL

Preprečiti stik med nosečnostjo/dojenjem.

 

FI

Vältä kosketusta raskauden tai imetyksen aikana.

 

SV

Undvik kontakt under graviditet eller amning.


P264

Kieli

 

 

BG

Да се измие… старателно след употреба.

 

ES

Lavarse … concienzudamente tras la manipulación.

 

CS

Po manipulaci důkladně omyjte ….

 

DA

Vask … grundigt efter brug.

 

DE

Nach Gebrauch … gründlich waschen.

 

ET

Pärast käitlemist pesta hoolega ….

 

EL

Πλύνετε … σχολαστικά μετά το χειρισμό.

 

EN

Wash … thoroughly after handling.

 

FR

Se laver … soigneusement après manipulation.

 

GA

Nigh … go lánchúramach tar éis láimhsithe.

 

IT

Lavare accuratamente … dopo l’uso.

 

LV

Pēc izmantošanas … kārtīgi nomazgāt.

 

LT

Po naudojimo kruopščiai nuplauti …

 

HU

A használatot követően a(z) … -t alaposan meg kell mosni.

 

MT

Aħsel … sew wara li timmaniġġjah.

 

NL

Na het werken met dit product … grondig wassen.

 

PL

Dokładnie umyć … po użyciu.

 

PT

Lavar … cuidadosamente após manuseamento.

 

RO

Spălaţi-vă … bine după utilizare.

 

SK

Po manipulácii starostlivo umyte…

 

SL

Po uporabi temeljito umiti …

 

FI

Pese … huolellisesti käsittelyn jälkeen.

 

SV

Tvätta … grundligt efter användning.


P270

Kieli

 

 

BG

Да не се яде, пие или пуши при употреба на продукта.

 

ES

No comer, beber ni fumar durante su utilización.

 

CS

Při používání tohoto výrobku nejezte, nepijte ani nekuřte.

 

DA

Der må ikke spises, drikkes eller ryges under brugen af dette produkt.

 

DE

Bei Gebrauch nicht essen, trinken oder rauchen.

 

ET

Toote käitlemise ajal mitte süüa, juua ega suitsetada.

 

EL

Μην τρώτε, πίνετεή καπνίζετε, όταν χρησιμοποιείτε αυτό το προϊόν.

 

EN

Do no eat, drink or smoke when using this product.

 

FR

Ne pas manger, boire ou fumer en manipulant ce produit.

 

GA

Ná hith, ná hól agus ná caitear tobac agus an táirge seo á úsáid.

 

IT

Non mangiare, né bere, né fumare durante l’uso.

 

LV

Neēst, nedzert un nesmēķēt produkta izmantošanas laikā.

 

LT

Naudojant šį produktą, nevalgyti, negerti ir nerūkyti.

 

HU

A termék használata közben tilos enni, inni vagy dohányozni.

 

MT

Tikolx, tixrobx u tpejjipx waqt li tuża’ dan il-prodott.

 

NL

Niet eten, drinken of roken tijdens het gebruik van dit product.

 

PL

Nie jeść, nie pić i nie palić podczas używania produktu.

 

PT

Não comer, beber ou fumar durante a utilização deste produto.

 

RO

A nu mânca, bea sau fuma în timpul utilizării produsului.

 

SK

Pri používaní výrobku nejedzte, nepite ani nefajčite.

 

SL

Ne jesti, piti ali kaditi med uporabo tega izdelka.

 

FI

Syöminen, juominen ja tupakointi kielletty kemikaalia käytettäessä.

 

SV

Ät inte, drick inte och rök inte när du använder produkten.


P271

Kieli

 

 

BG

Да се използва само на открито или на добре проветривомясто.

 

ES

Utilizar únicamente en exteriores o en un lugar bien ventilado.

 

CS

Používejte pouze venku nebo v dobře větraných prostorách.

 

DA

Brug kun udendørs eller i et rum med god udluftning.

 

DE

Nur im Freien oder in gut belüfteten Räumen verwenden.

 

ET

Käidelda üksnes välitingimustes või hästi ventileeritavas kohas.

 

EL

Να χρησιμοποιείται μόνο σε ανοικτό ή καλά αεριζόμενο χώρο.

 

EN

Use only outdoors or in a well-ventilated area.

 

FR

Utiliser seulement en plein air ou dans un endroit bien ventilé.

 

GA

Úsáid amuigh faoin aer nó i limistéar dea-aerálaithe amháin.

 

IT

Utilizzare soltanto all’aperto o in luogo ben ventilato.

 

LV

Izmantot tikai ārā vai labi vēdināmās telpās.

 

LT

Naudoti tik lauke arba gerai vėdinamoje patalpoje.

 

HU

Kizárólag szabadban vagy jól szellőző helyiségben használható.

 

MT

Uża biss barra jew f’post ventilat sew.

 

NL

Alleen buiten of in een goed geventileerde ruimte gebruiken.

 

PL

Stosować wyłącznie na zewnątrz lub w dobrze wentylowanym pomieszczeniu

 

PT

Utilizar apenas ao ar livre ou em locais bem ventilados.

 

RO

A se utiliza numai în aer liber sau în spaţii bine ventilate.

 

SK

Používajte iba na voľnom priestranstve alebo v dobre vetranom priestore.

 

SL

Uporabljati le zunaj ali v dobro prezračevanem prostoru.

 

FI

Käytä ainoastaan ulkona tai tiloissa, joissa on hyvä ilmanvaihto.

 

SV

Används endast utomhus eller i väl ventilerade utrymmen.


P272

Kieli

 

 

BG

Да не се изнася замърсено работно облекло извън работното помещение.

 

ES

Las prendas de trabajo contaminadas no podrán sacarse del lugar de trabajo.

 

CS

Kontaminovaný pracovní oděv neodnášejte z pracoviště.

 

DA

Tilsmudset arbejdstøj bør ikke fjernes fra arbejdspladsen.

 

DE

Kontaminierte Arbeitskleidung nicht außerhalb des Arbeitsplatzes tragen.

 

ET

Saastunud töörõivaid töökohast mitte välja viia.

 

EL

Τα μολυσμένα ενδύματα εργασίας δεν πρέπει να βγαίνουν από το χώρο εργασίας.

 

EN

Contaminated work clothing should not be allowed out of the workplace.

 

FR

Les vêtements de travail contaminés ne devraient pas sortir du lieu de travail.

 

GA

Níor chóir éadaí éillithe oibre a ligean amach as an láthair oibre.

 

IT

Gli indumenti da lavoro contaminati non devono essere portati fuori dal luogo di lavoro.

 

LV

Piesārņoto darba apģērbu neiznest ārpus darba telpām.

 

LT

Užterštų darbo drabužių negalima išnešti iš darbo vietos.

 

HU

Szennyezett munkaruhát tilos kivinni a munkahely területéről.

 

MT

Ilbies tax-xogħol kontaminat m’għandux jitħalla joħroġ mill-post tax-xogħol.

 

NL

Verontreinigde werkkleding mag de werkruimte niet verlaten.

 

PL

Zanieczyszczonej odzieży ochronnej nie wynosić poza miejsce pracy.

 

PT

A roupa de trabalho contaminada não pode sair do local de trabalho.

 

RO

Nu scoateţi îmbrăcămintea de lucru contaminată în afara locului de muncă.

 

SK

Je zakázané vyniesť kontaminovaný pracovný odev z pracoviska.

 

SL

Kontaminirana delovna oblačila niso dovoljena zunaj delovnega mesta.

 

FI

Saastuneita työvaatteita ei saa viedä työpaikalta.

 

SV

Nedstänkta arbetskläder får inte avlägsnas från arbetsplatsen.


P273

Kieli

 

 

BG

Да се избягва изпускане в околната среда.

 

ES

Evitar su liberación al medio ambiente.

 

CS

Zabraňte uvolnění do životního prostředí.

 

DA

Undgå udledning til miljøet.

 

DE

Freisetzung in die Umwelt vermeiden.

 

ET

Vältida sattumist keskkonda.

 

EL

Να αποφεύγεται η ελευθέρωση στο περιβάλλον.

 

EN

Avoid release to the environment.

 

FR

Éviter le rejet dans l’environnement.

 

GA

Ná scaoiltear amach sa chomhshaol.

 

IT

Non disperdere nell’ambiente.

 

LV

Izvairīties no izplatīšanas apkārtējā vidē.

 

LT

Saugoti, kad nepatektų į aplinką.

 

HU

Kerülni kell az anyagnak a környezetbe való kijutását.

 

MT

Evita r-rilaxx fl-ambjent.

 

NL

Voorkom lozing in het milieu.

 

PL

Unikać uwolnienia do środowiska.

 

PT

Evitar a libertação para o ambiente.

 

RO

Evitaţi dispersarea în mediu.

 

SK

Zabráňte uvoľneniu do životného prostredia.

 

SL

Preprečiti sproščanje v okolje.

 

FI

Vältettävä päästämistä ympäristöön.

 

SV

Undvik utsläpp till miljön.


P280

Kieli

 

 

BG

Използвайте предпазни ръкавици/предпазно облекло/предпазни очила/предпазна маска за лице.

 

ES

Llevar guantes/prendas/gafas/máscara de protección.

 

CS

Používejte ochranné rukavice/ochranný oděv/ochranné brýle/obličejový štít.

 

DA

Bær beskyttelseshandsker/beskyttelsestøj/øjenbeskyttelse/ ansigtsbeskyttelse

 

DE

Schutzhandschuhe/Schutzkleidung/Augenschutz/Gesichtsschutz tragen.

 

ET

Kanda kaitsekindaid/kaitserõivastust/kaitseprille/kaitsemaski.

 

EL

Να φοράτε προστατευτικά γάντια/ προστατευτικά ενδύματα/ μέσα ατομικής προστασίας για τα μάτια / πρόσωπο.

 

EN

Wear protective gloves/protective clothing/eye protection/face protection.

 

FR

Porter des gants de protection/des vêtements de protection/un équipement de protection des yeux/ du visage.

 

GA

Caith lámhainní cosanta/éadaí cosanta/cosaint súile/cosaint aghaidhe.

 

IT

Indossare guanti/indumenti protettivi/Proteggere gli occhi/il viso.

 

LV

Izmantot aizsargcimdus/ aizsargdrēbes/ acu aizsargus/ sejas aizsargus.

 

LT

Mūvėti apsaugines pirštines/dėvėti apsauginius drabužius/naudoti akių (veido) apsaugos priemones.

 

HU

Védőkesztyű/védőruha/szemvédő/arcvédő használata kötelező.

 

MT

Ilbes ingwanti protettivi/ilbies protettiv/protezzjoni għall-għajnejn/protezzjoni għall-wiċċ.

 

NL

Beschermende handschoenen/beschermende kleding/oogbescherming/gelaatsbescherming dragen.

 

PL

Stosować rękawice ochronne/ odzież ochronną/ ochronę oczu /ochronę twarzy.

 

PT

Usar luvas de protecção/vestuário de protecção/protecção ocular/protecção facial.

 

RO

Purtaţi mănuşi de protecţie/îmbrăcăminte de protecţie/echipament de protecţie a ochilor/ echipament de protecţie a feţei.

 

SK

Noste ochranné rukavice/ochranný odev/ochranné okuliare/ochranu tváre.

 

SL

Nositi zaščitne rokavice/zaščitno obleko/zaščito za oči/zaščito za obraz.

 

FI

Käytä suojakäsineitä/suojavaatetusta/silmiensuojainta /kasvonsuojainta.

 

SV

Använd skyddshandskar/skyddskläder/ögonskydd/ansiktsskydd.


P281

Kieli

 

 

BG

Използвайте предписаните лични предпазни средства.

 

ES

Utilizar el equipo de protección individual obligatorio.

 

CS

Používejte požadované osobní ochranné prostředky.

 

DA

Anvend de påkrævede personlige værnemidler.

 

DE

Vorgeschriebene persönliche Schutzausrüstung verwenden.

 

ET

Kasutada vajalikke isikukaitsevahendeid.

 

EL

Χρησιμοποιείτε μέσα ατομικής προστασίας όταν απαιτείται.

 

EN

Use personal protective equipment as required.

 

FR

Utiliser l’équipement de protection individuel requis.

 

GA

Bain úsáid as an trealamh cosanta pearsanta faoi mar a éilítear.

 

IT

Utilizzare il dispositivo di protezione individuale richiesto.

 

LV

Izmantot personisko aizsargaprīkojumu atbilstoši prasībām.

 

LT

Naudoti reikalaujamas asmenines apsaugos priemones.

 

HU

Az előírt egyéni védőfelszerelés használata kötelező.

 

MT

Uża’ t-tagħmir personali protettiv kif meħtieġ.

 

NL

De nodige persoonlijke beschermingsuitrusting gebruiken.

 

PL

Stosować wymagane środki ochrony indywidualnej.

 

PT

Usar o equipamento de protecção individual exigido.

 

RO

Utilizaţi echipamentul de protecţie individuală conform cerinţelor.

 

SK

Používajte predpísané osobné ochranné prostriedky.

 

SL

Uporabiti predpisano osebno zaščitno opremo.

 

FI

Käytä vaadittuja henkilönsuojaimia.

 

SV

Använd föreskriven personlig skyddsutrustning.


P282

Kieli

 

 

BG

Носете предпазващи от студ ръкавици/маска за лице/защитни очила.

 

ES

Llevar guantes que aíslen del frío/gafas/máscara.

 

CS

Používejte ochranné rukavice proti chladu/obličejový štít/ochranné brýle.

 

DA

Bær kuldeisolerende handsker/ansigtsskærm/øjenbeskyttelse.

 

DE

Schutzhandschuhe/Gesichtsschild/Augenschutz mit Kälteisolierung tragen.

 

ET

Kanda külmakaitsekindaid/kaitsemaski/kaitseprille.

 

EL

Φοράτε μονωτικά γάντια προστασίας από το ψύχος/ προστατευτική μάσκα/ προστατευτικά γυαλιά.

 

EN

Wear cold insulating gloves/face shield/eye protection.

 

FR

Porter des gants isolants contre le froid/un équipement de protection du visage/ des yeux.

 

GA

Caith lámhainní inslithe fuachta/aghaidhsciath/cosaint súile.

 

IT

Utilizzare guanti termici/schermo facciale/Proteggere gli occhi.

 

LV

Izmantot aizsargcimdus/ sejas aizsargus/ acu aizsargus ar aukstuma izolāciju.

 

LT

Mūvėti nuo šalčio izoliuojančias pirštines/naudoti veido skydelį/akių apsaugos priemones.

 

HU

Hidegszigetelő kesztyű/arcvédő/szemvédő használata kötelező.

 

MT

Ilbies ingwanti kiesħa li ma jinfedx minnhom/ilqugħ għall-wiċċ/protezzjoni għall-għajnejn.

 

NL

Koude-isolerende handschoenen/gelaatsbescherming/oogbescherming dragen.

 

PL

Nosić rękawice izolujące od zimna/maski na twarz/ochronę oczu.

 

PT

Usar luvas de protecção contra o frio/escudo facial/protecção ocular.

 

RO

Purtaţi mănuşi izolante împotriva frigului/echipament de protecţie a feţei/ochilor.

 

SK

Používajte termostabilné rukavice/ochranný štít/ochranné okuliare.

 

SL

Nositi hladne izolirne rokavice/zaščito za obraz/zaščito za oči.

 

FI

Käytä kylmäeristäviä suojakäsineitä/kasvonsuojainta/silmiensuojainta.

 

SV

Använd köldisolerande handskar/visir/ögonskydd.


P283

Kieli

 

 

BG

Носете огнеупорно/огнезащитно облекло.

 

ES

Llevar prendas ignífugas/resistentes al fuego/resistentes a las llamas.

 

CS

Používejte ohnivzdorný/nehořlavý oděv.

 

DA

Bær brandbestandig/brandhæmmende beklædning.

 

DE

Schwer entflammbare /flammhemmende Kleidung tragen.

 

ET

Kanda tule-/leegikindlat/tule levikut aeglustavat rõivastust.

 

EL

Φοράτε αντιπυρικά/αλεξίφλογα πυράντοχα/βραδυφλεγή ενδύματα.

 

EN

Wear fire/flame resistant/retardant clothing.

 

FR

Porter des vêtements résistant au feu/aux flammes/ignifuges.

 

GA

Caith éadaí dódhíonacha/lasairdhíonacha nó dómhoillitheacha/lasairmhoillitheacha.

 

IT

Indossare indumenti completamente ignifughi o in tessuti ritardanti di fiamma.

 

LV

Izmantot aizsargapģērbu pret uguni/liesmām.

 

LT

Dėvėti ugniai/liepsnai atsparius/antipireninius drabužius.

 

HU

Tűz-/lángálló/-késleltető ruházat viselése kötelező.

 

MT

Ilbies ħwejjeġ reżistenti għan-nar/fjammi.

 

NL

Vuur/vlambestendige/brandwerende kleding dragen.

 

PL

Nosić odzież ognioodporną/płomienioodporną/opóźniającą zapalenie.

 

PT

Usar vestuário ignífugo/retardador de fogo/chamas.

 

RO

Purtaţi îmbrăcăminte rezistentă la foc/flacără/ignifugă.

 

SK

Noste ohňovzdorný odev/odev so zníženou horľavosťou.

 

SL

Nositi negorljiva oblačila in oblačila, odporna proti ognju.

 

FI

Käytä palosuojattua/paloturvallista vaatetusta.

 

SV

Använd brand-/flamsäkra eller brand-/flamhämmande kläder.


P284

Kieli

 

 

BG

Носете респираторни предпазни средства.

 

ES

Llevar equipo de protección respiratoria.

 

CS

Používejte vybavení pro ochranu dýchacích cest.

 

DA

Anvend åndedrætsværn.

 

DE

Atemschutz tragen.

 

ET

Kanda hingamisteede kaitsevahendeid.

 

EL

Φοράτε μέσα ατομικής προστασίας της αναπνοής.

 

EN

Wear respiratory protection.

 

FR

Porter un équipement de protection respiratoire.

 

GA

Caith cosaint riospráide.

 

IT

Utilizzare un apparecchio respiratorio.

 

LV

Izmantot gāzmasku.

 

LT

Naudoti kvėpavimo takų apsaugos priemones.

 

HU

Légzésvédelem használata kötelező.

 

MT

Ilbes protezzjoni respiratorja.

 

NL

Adembescherming dragen.

 

PL

Stosować indywidualne środki ochrony dróg oddechowych.

 

PT

Usar protecção respiratória.

 

RO

Purtaţi echipament de protecţie respiratorie.

 

SK

Používajte ochranu dýchacích ciest.

 

SL

Nositi opremo za zaščito dihal.

 

FI

Käytä hengityksensuojainta.

 

SV

Använd andningsskydd.


P285

Kieli

 

 

BG

В случай на лоша вентилация носете респираторни предпазни средства.

 

ES

En caso de ventilación insuficiente, llevar equipo de protección respiratoria.

 

CS

V případě nedostatečného větrání používejte vybavení pro ochranu dýchacích cest.

 

DA

Ved utilstrækkelig udluftning anvendes åndedrætsværn.

 

DE

Bei unzureichender Belüfung Atemschutz tragen.

 

ET

Ebapiisava ventilatsiooni korral kanda hingamisteede kaitsevahendeid.

 

EL

Σε περίπτωση ανεπαρκούς αερισμού, να φοράτε μέσα ατομικής προστασίας της αναπνοής.

 

EN

In case of inadequate ventilation wear respiratory protection.

 

FR

Lorsque la ventilation du local est insuffisante, porter un équipement de protection respiratoire.

 

GA

I gcás aerála uireasaigh caith cosaint riospráide.

 

IT

In caso di ventilazione insufficiente utilizzare un apparecchio respiratorio.

 

LV

Neatbilstošas ventilācijas gadījumā izmantot gāzmasku.

 

LT

Esant nepakankamam vėdinimui, naudoti kvėpavimo takų apsaugos priemones.

 

HU

Nem megfelelő szellőzés esetén légzésvédelem kötelező.

 

MT

F’każ ta’ ventilazzjoni inadegwata ilbes protezzjoni respiratorja.

 

NL

Bij ontoereikende ventilatie een geschikte adembescherming dragen.

 

PL

W przypadku niedostatecznej wentylacji stosować indywidualne środki ochrony dróg oddechowych.

 

PT

Em caso de ventilação inadequada, usar protecção respiratória.

 

RO

În cazul în care ventilarea este insuficientă, purtaţi echipament de protecţie respiratorie.

 

SK

V prípade nedostatočného vetrania, používajte ochranu dýchacích ciest.

 

SL

Ob nezadostnem prezračevanju nositi opremo za zaščito dihal.

 

FI

Käytä hengityksensuojainta, jos ilmanvaihto on riittämätön.

 

SV

Använd andningsskydd vid otillräcklig ventilation.


P231 + P232

Kieli

 

 

BG

Да се използва под инертен газ. Да се пази от влага.

 

ES

Manipular en gas inerte. Proteger de la humedad.

 

CS

Manipulace pod inertním plynem. Chraňte před vlhkem.

 

DA

Anvendes under inaktiv gas. Beskyttes mod fugt.

 

DE

Unter inertem Gas handhaben. Vor Feuchtigkeit schützen.

 

ET

Käidelda inertgaasis. Hoida niiskuse eest.

 

EL

Χειρισμός σε αδρανή ατμόσφαιρα. Προστατέψτε από την υγρασία.

 

EN

Handle under inert gas. Protect from moisture.

 

FR

Manipuler sous gaz inerte. Protéger de l’humidité.

 

GA

Láimhsigh faoi thriathghás. Cosain ó thaise.

 

IT

Manipolare in atmosfera di gas inerte. Tenere al riparo dall’umidità.

 

LV

Izmantot tikai inertas gāzes apstākļos. Aizsargāt no mitruma.

 

LT

Tvarkyti inertinėse dujose. Saugoti nuo drėgmės.

 

HU

Inert gázban használandó. Nedvességtől védendő.

 

MT

Uża’ taħt gass inerti. Ipproteġi mill-umdità.

 

NL

Onder inert gas werken. Tegen vocht beschermen.

 

PL

Używać w atmosferze obojętnego gazu Chronić przed wilgocią.

 

PT

Manusear em atmosfera de gás inerte. Manter ao abrigo da humidade.

 

RO

A se manipula sub un gaz inert. A se proteja de umiditate.

 

SK

Manipulujte v prostredí s inertným plynom. Chráňte pred vlhkosťou.

 

SL

Hraniti v ustreznem inertnem plinu. Zaščititi pred vlago.

 

FI

Käsittele inertissä kaasussa. Suojaa kosteudelta.

 

SV

Hanteras under inert gas. Skyddas från fukt.


P235 + P410

Kieli

 

 

BG

Да се държи на хладно. Да се пази от пряка слънчева светлина.

 

ES

Conservar en un lugar fresco. Proteger de la luz del sol.

 

CS

Uchovávejte v chladu. Chraňte před slunečním zářením.

 

DA

Opbevares køligt. Beskyttes mod sollys.

 

DE

Kühl halten. Vor Sonnenbestrahlung schützen.

 

ET

Hoida jahedas. Hoida päikesevalguse eest.

 

EL

Να διατηρείται δροσερό. Να προστατεύεται από τις ηλιακές ακτίνες.

 

EN

Keep cool. Protect from sunlight.

 

FR

Tenir au frais. Protéger du rayonnement solaire.

 

GA

Coimeád fionnuar. Cosain ó sholas na gréine.

 

IT

Tenere in luogo fresco. Proteggere dai raggi solari.

 

LV

Turēt vēsumā. Aizsargāt no saules gaismas.

 

LT

Laikyti vėsioje vietoje. Saugoti nuo saulės šviesos.

 

HU

Hűvös helyen tartandó. Napfénytől védendő.

 

MT

Żomm frisk. Ipproteġi mir-raġġi tax-xemx.

 

NL

Koel bewaren. Tegen zonlicht beschermen.

 

PL

Przechowywać w chłodnym miejscu. Chronić przed światłem słonecznym.

 

PT

Conservar em ambiente fresco. Manter ao abrigo da luz solar.

 

RO

A se păstra la rece. A se proteja de lumina solară.

 

SK

Uchovávajte v chlade. Chráňte pred slnečným žiarením.

 

SL

Hraniti na hladnem. Zaščititi pred sončno svetlobo.

 

FI

Säilytä viileässä. Suojaa auringonvalolta.

 

SV

Förvaras svalt. Skyddas från solljus.


Taulukko 1.3

Turvalausekkeet – Pelastustoimenpiteet

P301

Kieli

 

 

BG

ПРИ ПОГЛЪЩАНЕ:

 

ES

EN CASO DE INGESTIÓN:

 

CS

PŘI POŽITÍ:

 

DA

I TILFÆLDE AF INDTAGELSE:

 

DE

BEI VERSCHLUCKEN:

 

ET

ALLANEELAMISE KORRAL:

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΚΑΤΑΠΟΣΗΣ:

 

EN

IF SWALLOWED:

 

FR

EN CAS D’INGESTION:

 

GA

MÁ SHLOGTAR:

 

IT

IN CASO DI INGESTIONE:

 

LV

NORĪŠANAS GADĪJUMĀ:

 

LT

PRARIJUS:

 

HU

LENYELÉS ESETÉN:

 

MT

JEKK JINBELA’:

 

NL

NA INSLIKKEN:

 

PL

W PRZYPADKU POŁKNIĘCIA:

 

PT

EM CASO DE INGESTÃO:

 

RO

ÎN CAZ DE ÎNGHIŢIRE:

 

SK

PO POŽITÍ:

 

SL

PRI ZAUŽITJU:

 

FI

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY:

 

SV

VID FÖRTÄRING:


P302

Kieli

 

 

BG

ПРИ КОНТАКТ С КОЖАТА:

 

ES

EN CASO DE CONTACTO CON LA PIEL:

 

CS

PŘI STYKU S KŮŽÍ:

 

DA

VED KONTAKT MED HUDEN:

 

DE

BEI BERÜHRUNG MIT DER HAUT:

 

ET

NAHALE SATTUMISE KORRAL:

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΠΑΦΗΣ ΜΕ ΤΟ ΔΕΡΜΑ:

 

EN

IF ON SKIN:

 

FR

EN CAS DE CONTACT AVEC LA PEAU:

 

GA

I gCÁS TEAGMHÁLA LEIS AN gCRAICEANN:

 

IT

IN CASO DI CONTATTO CON LA PELLE:

 

LV

SASKARĒ AR ĀDU:

 

LT

PATEKUS ANT ODOS:

 

HU

HA BŐRRE KERÜL:

 

MT

F'KAŻ TA' KUNTATT MAL-ĠILDA:

 

NL

BIJ CONTACT MET DE HUID:

 

PL

W PRZYPADKU KONTAKTU ZE SKÓRĄ:

 

PT

SE ENTRAR EM CONTACTO COM A PELE:

 

RO

ÎN CAZ DE CONTACT CU PIELEA:

 

SK

PRI KONTAKTE S POKOŽKOU:

 

SL

PRI STIKU S KOŽO:

 

FI

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE:

 

SV

VID HUDKONTAKT:


P303

Kieli

 

 

BG

ПРИ КОНТАКТ С КОЖАТА (или косата):

 

ES

EN CASO DE CONTACTO CON LA PIEL (o el pelo):

 

CS

PŘI STYKU S KŮŽÍ (nebo s vlasy):

 

DA

VED KONTAKT MED HUDEN (eller håret):

 

DE

BEI BERÜHRUNG MIT DER HAUT (oder dem Haar):

 

ET

NAHALE (või juustele) SATTUMISE KORRAL:

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΠΑΦΗΣ ΜΕ ΤΟ ΔΕΡΜΑ (ή με τα μαλλιά):

 

EN

IF ON SKIN (or hair):

 

FR

EN CAS DE CONTACT AVEC LA PEAU (ou les cheveux):

 

GA

I gCÁS TEAGMHÁLA LEIS AN gCRAICEANN (nó le gruaig):

 

IT

IN CASO DI CONTATTO CON LA PELLE (o con i capelli):

 

LV

SASKARĒ AR ĀDU (vai matiem):

 

LT

PATEKUS ANT ODOS (arba plaukų):

 

HU

HA BŐRRE (vagy hajra) KERÜL:

 

MT

F'KAŻ TA' KUNTATT MAL-ĠILDA (jew ix-xagħar):

 

NL

BIJ CONTACT MET DE HUID (of het haar):

 

PL

W PRZYPADKU KONTAKTU ZE SKÓRĄ (lub z włosami):

 

PT

SE ENTRAR EM CONTACTO COM A PELE (ou o cabelo):

 

RO

ÎN CAZ DE CONTACT CU PIELEA (sau părul):

 

SK

PRI KONTAKTE S POKOŽKOU (alebo vlasmi):

 

SL

PRI STIKU S KOŽO (ali lasmi):

 

FI

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE (tai hiuksiin):

 

SV

VID HUDKONTAKT (även håret):


P304

Kieli

 

 

BG

ПРИ ВДИШВАНЕ:

 

ES

EN CASO DE INHALACIÓN:

 

CS

PŘI VDECHNUTÍ:

 

DA

VED INDÅNDING:

 

DE

BEI EINATMEN:

 

ET

SISSEHINGAMISE KORRAL:

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΙΣΠΝΟΗΣ:

 

EN

IF INHALED:

 

FR

EN CAS D’INHALATION:

 

GA

MÁ IONANÁLAÍTEAR:

 

IT

IN CASO DI INALAZIONE:

 

LV

IEELPOJOT:

 

LT

ĮKVĖPUS:

 

HU

BELÉLEGZÉS ESETÉN:

 

MT

JEKK JINĠIBED MAN-NIFS:

 

NL

NA INADEMING:

 

PL

W PRZYPADKU DOSTANIA SIĘ DO DRÓG ODDECHOWYCH:

 

PT

EM CASO DE INALAÇÃO:

 

RO

ÎN CAZ DE INHALARE:

 

SK

PO VDÝCHNUTÍ:

 

SL

PRI VDIHAVANJU:

 

FI

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY:

 

SV

VID INANDNING:


P305

Kieli

 

 

BG

ПРИ КОНТАКТ С ОЧИТЕ:

 

ES

EN CASO DE CONTACTO CON LOS OJOS:

 

CS

PŘI ZASAŽENÍ OČÍ:

 

DA

VED KONTAKT MED ØJNENE:

 

DE

BEI KONTAKT MIT DEN AUGEN:

 

ET

SILMA SATTUMISE KORRAL:

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΠΑΦΗΣ ΜΕ ΤΑ ΜΑΤΙΑ:

 

EN

IF IN EYES:

 

FR

EN CAS DE CONTACT AVEC LES YEUX:

 

GA

I gCÁS TEAGMHÁLA LEIS NA SÚILE:

 

IT

IN CASO DI CONTATTO CON GLI OCCHI:

 

LV

IEKĻŪSTOT ACĪS:

 

LT

PATEKUS Į AKIS:

 

HU

SZEMBE KERÜLÉS ESETÉN:

 

MT

JEKK JIDĦOL FL-GĦAJNEJN:

 

NL

BIJ CONTACT MET DE OGEN:

 

PL

W PRZYPADKU DOSTANIA SIĘ DO OCZU:

 

PT

SE ENTRAR EM CONTACTO COM OS OLHOS:

 

RO

ÎN CAZ DE CONTACT CU OCHII:

 

SK

PO ZASIAHNUTÍ OČÍ:

 

SL

PRI STIKU Z OČMI:

 

FI

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN:

 

SV

VID KONTAKT MED ÖGONEN:


P306

Kieli

 

 

BG

ПРИ ПОПАДАНЕ ВЪРХУ ОБЛЕКЛОТО:

 

ES

EN CASO DE CONTACTO CON LA ROPA:

 

CS

PŘI STYKU S ODĚVEM:

 

DA

VED KONTAKT MED TØJET:

 

DE

BEI KONTAMINIERTER KLEIDUNG:

 

ET

RÕIVASTELE SATTUMISE KORRAL:

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΠΑΦΗΣ ΜΕ ΤΑ ΡΟΥΧΑ:

 

EN

IF ON CLOTHING:

 

FR

EN CAS DE CONTACT AVEC LES VÊTEMENTS:

 

GA

I gCÁS TEAGMHÁLA LE hÉADAÍ:

 

IT

IN CASO DI CONTATTO CON GLI INDUMENTI:

 

LV

SASKARĒ AR APĢĒRBU:

 

LT

PATEKUS ANT DRABUŽIŲ:

 

HU

HA RUHÁRA KERÜL:

 

MT

F'KAŻ TA' KUNTATT MA' L-ILBIES:

 

NL

NA MORSEN OP KLEDING:

 

PL

W PRZYPADKU KONTAKTU Z ODZIEŻĄ:

 

PT

SE ENTRAR EM CONTACTO COM A ROUPA:

 

RO

ÎN CAZ DE CONTACT CU ÎMBRĂCĂMINTEA:

 

SK

PRI KONTAKTE S ODEVOM:

 

SL

PRI STIKU Z OBLAČILI:

 

FI

JOS KEMIKAALIA JOUTUU VAATTEISIIN:

 

SV

VID KONTAKT MED KLÄDERNA:


P307

Kieli

 

 

BG

ПРИ експозиция:

 

ES

EN CASO DE exposición:

 

CS

PŘI expozici:

 

DA

VED eksponering:

 

DE

BEI Exposition:

 

ET

Kokkupuute korral:

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ έκθεσης:

 

EN

IF exposed:

 

FR

EN CAS d’exposition:

 

GA

I gCÁS nochta:

 

IT

IN CASO di esposizione:

 

LV

JA saskaras:

 

LT

Esant sąlyčiui:

 

HU

Expozíció esetén:

 

MT

JEKK espost:

 

NL

NA blootstelling:

 

PL

W PRZYPADKU narażenia:

 

PT

EM CASO DE exposição:

 

RO

ÎN CAZ DE expunere:

 

SK

PO expozícii:

 

SL

PRI izpostavljenosti:

 

FI

Altistumisen tapahduttua:

 

SV

Om du exponerats:


P308

Kieli

 

 

BG

ПРИ явна или предполагаема експозиция:

 

ES

EN CASO DE exposición manifiesta o presunta:

 

CS

PŘI expozici nebo podezření na ni:

 

DA

VED eksponering eller mistanke om eksponering:

 

DE

BEI Exposition oder falls betroffen

 

ET

Kokkupuute või kokkupuutekahtluse korral:

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ έκθεσης ή πιθανής έκθεσης:

 

EN

IF exposed or concerned:

 

FR

EN CAS d’exposition prouvée ou suspectée:

 

GA

I gCÁS nochta nó má mheastar a bheith nochtaithe:

 

IT

IN CASO di esposizione o di possibile esposizione:

 

LV

Ja saskaras vai saistīts ar:

 

LT

Esant sąlyčiui arba jeigu numanomas sąlytis:

 

HU

Expozíció vagy annak gyanúja esetén:

 

MT

JEKK espost jew konċernat:

 

NL

NA (mogelijke) blootstelling:

 

PL

W PRZYPADKU narażenia lub styczności:

 

PT

EM CASO DE exposição ou suspeita de exposição:

 

RO

ÎN CAZ DE expunere sau de posibilă expunere:

 

SK

Po expozícii alebo podozrení z nej:

 

SL

PRI izpostavljenosti ali sumu izpostavljenosti:

 

FI

Altistumisen tapahduttua tai jos epäillään altistumista:

 

SV

Vid exponering eller misstanke om exponering:


P309

Kieli

 

 

BG

ПРИ експозиция или при неразположение:

 

ES

EN CASO DE exposición o malestar:

 

CS

PŘI expozici nebo necítíte-li se dobře:

 

DA

VED eksponering eller ubehag:

 

DE

BEI Exposition oder Unwohlsein:

 

ET

Kokkupuute või halva enesetunde korral:

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ έκθεσης ή αδιαθεσίας:

 

EN

IF exposed or if you feel unwell:

 

FR

EN CAS d’exposition ou d'un malaise:

 

GA

I gCÁS nochta nó má bhraitear tinn:

 

IT

IN CASO di esposizione o di malessere:

 

LV

JA saskaras vai ja jums ir slikta pašsajūta:

 

LT

Esant sąlyčiui arba blogai pasijutus:

 

HU

Expozíció vagy rosszullét esetén:

 

MT

JEKK espost jew tħossok ma tiflaħx:

 

NL

NA blootstelling of bij onwel voelen:

 

PL

W PRZYPADKU narażenia lub złego samopoczucia:

 

PT

EM CASO DE exposição ou de indisposição:

 

RO

ÎN CAZ DE expunere sau dacă nu vă simţiţi bine:

 

SK

Po expozícii alebo pri zdravotných problémoch.

 

SL

PRI izpostavljenosti ali slabem počutju:

 

FI

Altistumisen tapahduttua tai jos ilmenee pahoinvointia:

 

SV

Vid exponering eller obehag:


P310

Kieli

 

 

BG

Незабавно се обадете в ЦЕНТЪР ПО ТОКСИКОЛОГИЯ или на лекар.

 

ES

Llamar inmediatamente a un CENTRO DE INFORMACION TOXICOLOGICA o a un médico.

 

CS

Okamžitě volejte TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÍ STŘEDISKO nebo lékaře.

 

DA

Ring omgående til en GIFTINFORMATION eller en læge.

 

DE

Sofort GIFTINFORMATIONSZENTRUM oder Arzt anrufen.

 

ET

Võtta viivitamata ühendust MÜRGISTUSTEABEKESKUSE või arstiga.

 

EL

Καλέστε αμέσως το ΚΕΝΤΡΟ ΔΗΛΗΤΗΡΙΑΣΕΩΝ ή ένα γιατρό.

 

EN

Immediately call a POISON CENTER or doctor/physician.

 

FR

Appeler immédiatement un CENTRE ANTIPOISON ou un médecin.

 

GA

Cuir glao láithreach ar IONAD NIMHE nó ar dhoctúir/lia.

 

IT

Contattare immediatamente un CENTRO ANTIVELENI o un medico.

 

LV

Nekavējoties sazinieties ar SAINDĒŠANĀS CENTRU vai ārstu.

 

LT

Nedelsiant skambinti į APSINUODIJIMŲ KONTROLĖS IR INFORMACIJOS BIURĄ arba kreiptis į gydytoją.

 

HU

Azonnal forduljon TOXIKOLÓGIAI KÖZPONTHOZ vagy orvoshoz.

 

MT

Ikkuntattja ĊENTRU TA' L-AVVELENAMENT jew tabib.

 

NL

Onmiddellijk een ANTIGIFCENTRUM of een arts raadplegen.

 

PL

Natychmiast skontaktować się z OŚRODKIEM ZATRUĆ lub lekarzem.

 

PT

Contacte imediatamente um CENTRO DE INFORMAÇÃO ANTIVENENOS ou um médico.

 

RO

Sunaţi imediat la un CENTRU DE INFORMARE TOXICOLOGICĂ sau un medic.

 

SK

Okamžite volajte NÁRODNÉ TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÉ CENTRUM alebo lekára.

 

SL

Takoj pokličite CENTER ZA ZASTRUPITVE ali zdravnika.

 

FI

Ota välittömästi yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

 

SV

Kontakta genast GIFTINFORMATIONSCENTRAL eller läkare.


P311

Kieli

 

 

BG

Обадете се в ЦЕНТЪР ПО ТОКСИКОЛОГИЯ или на лекар.

 

ES

Llamar a un CENTRO DE INFORMACION TOXICOLOGICA o a un médico.

 

CS

Volejte TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÍ STŘEDISKO nebo lékaře.

 

DA

Ring til en GIFTINFORMATION eller en læge.

 

DE

GIFTINFORMATIONSZENTRUM oder Arzt anrufen.

 

ET

Võtta ühendust MÜRGISTUSTEABEKESKUSE või arstiga.

 

EL

Καλέστε το ΚΕΝΤΡΟ ΔΗΛΗΤΗΡΙΑΣΕΩΝ ή ένα γιατρό.

 

EN

Call a POISON CENTER or doctor/physician.

 

FR

Appeler un CENTRE ANTIPOISON ou un médecin.

 

GA

Cuir glao ar IONAD NIMHE nó ar dhoctúir/lia.

 

IT

Contattare un CENTRO ANTIVELENI o un medico.

 

LV

Sazinieties ar SAINDĒŠANĀS CENTRU vai ārstu.

 

LT

Skambinti į APSINUODIJIMŲ KONTROLĖS IR INFORMACIJOS BIURĄ arba kreiptis į gydytoją.

 

HU

Forduljon TOXIKOLÓGIAI KÖZPONTHOZ vagy orvoshoz.

 

MT

Ikkuntattja ĊENTRU TA’ L-AVVELENAMENT jew tabib.

 

NL

Een ANTIGIFCENTRUM of een arts raadplegen.

 

PL

Skontaktować się z OŚRODKIEM ZATRUĆ lub lekarzem.

 

PT

Contacte um CENTRO DE INFORMAÇÃO ANTIVENENOS ou um médico.

 

RO

Sunaţi la un CENTRU DE INFORMARE TOXICOLOGICĂ sau un medic.

 

SK

Volajte NÁRODNÉ TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÉ CENTRUM alebo lekára.

 

SL

Pokličite CENTER ZA ZASTRUPITVE ali zdravnika.

 

FI

Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

 

SV

Kontakta GIFTINFORMATIONSCENTRAL eller läkare.


P312

Kieli

 

 

BG

При неразположение се обадете в ЦЕНТЪР ПО ТОКСИКОЛОГИЯ или на лекар.

 

ES

Llamar a un CENTRO DE INFORMACION TOXICOLOGICA o a un médico en caso de malestar.

 

CS

Necítíte-li se dobře, volejte TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÍ STŘEDISKO nebo lékaře.

 

DA

I tilfælde af ubehag ring til en GIFTINFORMATION eller en læge.

 

DE

Bei Unwohlsein GIFTINFORMATIONSZENTRUM oder Arzt anrufen.

 

ET

Halva enesetunde korral võtta ühendust MÜRGISTUSTEABEKESKUSE või arstiga.

 

EL

Καλέστε το ΚΕΝΤΡΟ ΔΗΛΗΤΗΡΙΑΣΕΩΝ ή ένα γιατρό εάν αισθανθείτε αδιαθεσία.

 

EN

Call a POISON CENTER or doctor/physician if you feel unwell.

 

FR

Appeler un CENTRE ANTIPOISON ou un médecin en cas de malaise.

 

GA

Cuir glao ar IONAD NIMHE nó ar dhoctúir/lia má bhraitheann tú tinn.

 

IT

In caso di malessere, contattare un CENTRO ANTIVELENI o un medico.

 

LV

Sazinieties ar SAINDĒŠANĀS CENTRU vai ārstu, ja jums ir slikta pašsajūta.

 

LT

Pasijutus blogai, skambinti į APSINUODIJIMŲ KONTROLĖS IR INFORMACIJOS BIURĄ arba kreiptis į gydytoją.

 

HU

Rosszullét esetén forduljon TOXIKOLÓGIAI KÖZPONTHOZ vagy orvoshoz.

 

MT

Ikkuntattja ĊENTRU TA’ L-AVVELENAMENT jew tabib jekk tħossok ma tiflaħx.

 

NL

Bij onwel voelen een ANTIGIFCENTRUM of een arts raadplegen.

 

PL

W przypadku złego samopoczucia skontaktować się z OŚRODKIEM ZATRUĆ lub z lekarzem.

 

PT

Caso sinta indisposição, contacte um CENTRO DE INFORMAÇÃO ANTIVENENOS ou um médico.

 

RO

Sunaţi la un CENTRU DE INFORMARE TOXICOLOGICĂ sau un medic, dacă nu vă simţiţi bine.

 

SK

Pri zdravotných problémoch, volajte NÁRODNÉ TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÉ CENTRUM alebo lekára.

 

SL

Ob slabem počutju pokličite CENTER ZA ZASTRUPITVE ali zdravnika.

 

FI

Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin, jos ilmenee pahoinvointia.

 

SV

Vid obehag, kontakta GIFTINFORMATIONSCENTRAL eller läkare.


P313

Kieli

 

 

BG

Потърсете медицински съвет/помощ.

 

ES

Consultar a un médico.

 

CS

Vyhledejte lékařskou pomoc/ošetření.

 

DA

Søg lægehjælp.

 

DE

Ärztlichen Rat einholen / ärztliche Hilfe hinzuziehen.

 

ET

Pöörduda arsti poole.

 

EL

Συμβουλευθείτε / Επισκεφθείτε γιατρό.

 

EN

Get medical advice/attention.

 

FR

Consulter un médecin.

 

GA

Faigh comhairle/cúram liachta.

 

IT

Consultare un medico.

 

LV

Lūdziet palīdzību mediķiem.

 

LT

Kreiptis į gydytoją.

 

HU

Orvosi ellátást kell kérni.

 

MT

Ikkonsulta tabib.

 

NL

Een arts raadplegen.

 

PL

Zasięgnąć porady/zgłosić się pod opiekę lekarza.

 

PT

Consulte um médico.

 

RO

Consultaţi medicul.

 

SK

Vyhľadajte lekársku pomoc/starostlivosť.

 

SL

Poiščite zdravniško pomoč/oskrbo.

 

FI

Hakeudu lääkäriin.

 

SV

Sök läkarhjälp.


P314

Kieli

 

 

BG

При неразположение потърсете медицински съвет/помощ.

 

ES

Consultar a un médico en caso de malestar.

 

CS

Necítíte-li se dobře, vyhledejte lékařskou pomoc/ošetření.

 

DA

Søg lægehjælp ved ubehag.

 

DE

Bei Unwohlsein ärztlichen Rat einholen / ärztliche Hilfe hinzuziehen.

 

ET

Halva enesetunde korral pöörduda arsti poole.

 

EL

Συμβουλευθείτε / Επισκεφθείτε γιατρό εάν αισθανθείτε αδιαθεσία.

 

EN

Get medical advice/attention if you feel unwell.

 

FR

Consulter un médecin en cas de malaise.

 

GA

Faigh comhairle/cúram liachta má bhraitheann tú tinn.

 

IT

In caso di malessere, consultare un medico.

 

LV

Lūdziet palīdzību mediķiem, ja jums ir slikta pašsajūta.

 

LT

Pasijutus blogai, kreiptis į gydytoją.

 

HU

Rosszullét esetén orvosi ellátást kell kérni.

 

MT

Ikkonsulta tabib jekk tħossok ma tiflaħx.

 

NL

Bij onwel voelen een arts raadplegen.

 

PL

W przypadku złego samopoczucia zasięgnąć porady/zgłosić się pod opiekę lekarza.

 

PT

Em caso de indisposição, consulte um médico.

 

RO

Consultaţi medicul, dacă nu vă simţiţi bine.

 

SK

Ak pociťujete zdravotné problémy, vyhľadajte lekársku pomoc/starostlivosť.

 

SL

Ob slabem počutju poiščite zdravniško pomoč/oskrbo.

 

FI

Hakeudu lääkäriin, jos ilmenee pahoinvointia.

 

SV

Sök läkarhjälp vid obehag


P315

Kieli

 

 

BG

Незабавно потърсете медицински съвет/помощ.

 

ES

Consultar a un médico inmediatamente.

 

CS

Okamžitě vyhledejte lékařskou pomoc/ošetření.

 

DA

Søg omgående lægehjælp.

 

DE

Sofort ärztlichen Rat einholen / ärztliche Hilfe hinzuziehen.

 

ET

Pöörduda viivitamata arsti poole.

 

EL

Συμβουλευθείτε / Επισκεφθείτε αμέσως γιατρό.

 

EN

Get immediate medical advice/attention.

 

FR

Consulter immédiatement un médecin.

 

GA

Faigh comhairle/cúram liachta láithreach.

 

IT

Consultare immediatamente un medico.

 

LV

Nekavējoties lūdziet palīdzību mediķiem.

 

LT

Nedelsiant kreiptis į gydytoją.

 

HU

Azonnal orvosi ellátást kell kérni.

 

MT

Ikkonsulta tabib minnufih.

 

NL

Onmiddellijk een arts raadplegen.

 

PL

Natychmiast zasięgnąć porady/zgłosić się pod opiekę lekarza.

 

PT

Consulte imediatamente um médico.

 

RO

Consultaţi imediat medicul.

 

SK

Okamžite vyhľadajte lekársku pomoc/starostlivosť.

 

SL

Takoj poiščite zdravniško pomoč/oskrbo.

 

FI

Hakeudu välittömästi lääkäriin.

 

SV

Sök omedelbart läkarhjälp.


P320

Kieli

 

 

BG

Спешна нужда от специализирано лечение (вж… на този етикет).

 

ES

Se necesita urgentemente un tratamiento específico (ver … en esta etiqueta).

 

CS

Je nutné odborné ošetření (viz … na tomto štítku).

 

DA

Særlig behandling straks påkrævet (se … på denne etiket).

 

DE

Besondere Behandlung dringend erforderlich (siehe … auf diesem Kennzeichnungsetikett).

 

ET

Nõuab viivitamatut eriravi (vt … käesoleval etiketil).

 

EL

Χρειάζεται επειγόντως ειδική αγωγή (βλέπε … στην ετικέτα).

 

EN

Specific treatment is urgent (see … on this label).

 

FR

Un traitement spécifique est urgent (voir … sur cette étiquette).

 

GA

Tá sé práinneach go bhfaightear cóir leighis ar leith (féach … ar an lipéad seo).

 

IT

Trattamento specifico urgente (vedere……. su questa etichetta).

 

LV

Steidzami nepieciešama īpaša medicīniskā palīdzība (skat. … uz šīs etiķetes).

 

LT

Būtinas skubus specialus gydymas (žr. … šioje etiketėje).

 

HU

Sürgős szakellátás szükséges (lásd … a címkén).

 

MT

Trattament speċifiku hu urġenti (ara … fuq din it-tikketta).

 

NL

Specifieke behandeling dringend vereist (zie … op dit etiket).

 

PL

Pilnie zastosować określone leczenie (patrz … na etykiecie).

 

PT

É urgente um tratamento específico (ver … no presente rótulo).

 

RO

Un tratament specific este urgent (a se vedea … de pe această etichetă).

 

SK

Odborné ošetrenie je naliehavé (pozri … na etikete).

 

SL

Posebno zdravljenje je nujno (glejte … na tej etiketi).

 

FI

Erityishoitoa tarvitaan välittömästi (katso … pakkauksen merkinnöissä).

 

SV

Särskild behandling krävs omedelbart (se … på etiketten).


P321

Kieli

 

 

BG

Специализирано лечение (вж… на този етикет).

 

ES

Se necesita un tratamiento específico (ver … en esta etiqueta).

 

CS

Odborné ošetření (viz … na tomto štítku).

 

DA

Særlig behandling (se … på denne etiket).

 

DE

Besondere Behandlung (siehe … auf diesem Kennzeichnungsetikett).

 

ET

Nõuab eriravi (vt … käesoleval etiketil).

 

EL

Χρειάζεται ειδική αγωγή (βλέπε … στην ετικέτα).

 

EN

Specific treatment (see … on this label).

 

FR

Traitement spécifique (voir … sur cette étiquette).

 

GA

Cóir liachta ar leith (féach … ar an lipéad seo).

 

IT

Trattamento specifico (vedere …….su questa etichetta).

 

LV

Īpaša medicīniskā palīdzība (skat. … uz šīs etiķetes).

 

LT

Specialus gydymas (žr. … šioje etiketėje).

 

HU

Szakellátás (lásd … a címkén).

 

MT

Trattament speċifiku (ara … fuq din it-tikketta).

 

NL

Specifieke behandeling vereist (zie … op dit etiket).

 

PL

Zastosować określone leczenie (patrz … na etykiecie).

 

PT

Tratamento específico (ver … no presente rótulo).

 

RO

Tratament specific (a se vedea … de pe această etichetă).

 

SK

Odborné ošetrenie (pozri … na etikete).

 

SL

Posebno zdravljenje (glejte … na tej etiketi).

 

FI

Erityishoitoa tarvitaan (katso … pakkauksen merkinnöissä).

 

SV

Särskild behandling (se … på etiketten).


P322

Kieli

 

 

BG

Специални мерки (вж… на този етикет).

 

ES

Se necesitan medidas específicas (ver … en esta etiqueta).

 

CS

Specifické opatření (viz … na tomto štítku).

 

DA

Særlige foranstaltninger (se … på denne etiket).

 

DE

Gezielte Maßnahmen (siehe … auf diesem Kennzeichnungsetikett).

 

ET

Nõuab erimeetmeid (vt … käesoleval etiketil).

 

EL

Χρειάζονται ειδικά μέτρα (βλέπε … στην ετικέτα).

 

EN

Specific measures (see … on this label).

 

FR

Mesures spécifiques (voir … sur cette étiquette).

 

GA

Bearta ar leith (féach … ar an lipéad seo).

 

IT

Misure specifiche (vedere …su questa etichetta).

 

LV

Īpaši pasākumi (skat. … uz šīs etiķetes).

 

LT

Specialios priemonės (žr. … šioje etiketėje).

 

HU

Különleges intézkedések (lásd … a címkén).

 

MT

Miżuri speċifiċi (ara … fuq din it-tikketta).

 

NL

Specifieke maatregelen (zie … op dit etiket).

 

PL

Środki szczególne (patrz … na etykiecie).

 

PT

Medidas específicas (ver … no presente rótulo).

 

RO

Măsuri specifice (a se vedea … de pe această etichetă).

 

SK

Osobitné opatrenia (pozri … na etikete).

 

SL

Posebni ukrepi (glejte … na tej etiketi).

 

FI

Erityistoimenpiteitä tarvitaan (katso … pakkauksen merkinnöissä).

 

SV

Särskilda åtgärder (se … på etiketten).


P330

Kieli

 

 

BG

Изплакнете устата.

 

ES

Enjuagarse la boca.

 

CS

Vypláchněte ústa.

 

DA

Skyl munden.

 

DE

Mund ausspülen.

 

ET

Loputada suud.

 

EL

Ξεπλύνετε το στόμα.

 

EN

Rinse mouth.

 

FR

Rincer la bouche.

 

GA

Sruthlaítear an béal.

 

IT

Sciacquare la bocca.

 

LV

Izskalot muti.

 

LT

Išskalauti burną.

 

HU

A szájat ki kell öblíteni.

 

MT

Laħlaħ ħalqek.

 

NL

De mond spoelen.

 

PL

Wypłukać usta.

 

PT

Enxaguar a boca.

 

RO

Clătiţi gura.

 

SK

Vypláchnite ústa.

 

SL

Izprati usta.

 

FI

Huuhdo suu.

 

SV

Skölj munnen.


P331

Kieli

 

 

BG

НЕ предизвиквайте повръщане.

 

ES

NO provocar el vómito.

 

CS

NEVYVOLÁVEJTE zvracení.

 

DA

Fremkald IKKE opkastning.

 

DE

KEIN Erbrechen herbeiführen.

 

ET

MITTE kutsuda esile oksendamist.

 

EL

ΜΗΝ προκαλέσετε εμετό.

 

EN

Do NOT induce vomiting.

 

FR

NE PAS faire vomir.

 

GA

NÁ spreagtar urlacan.

 

IT

NON provocare il vomito.

 

LV

NEIZRAISĪT vemšanu.

 

LT

NESKATINTI vėmimo.

 

HU

TILOS hánytatni.

 

MT

TIPPROVOKAX ir-remettar.

 

NL

GEEN braken opwekken.

 

PL

NIE wywoływać wymiotów.

 

PT

NÃO provocar o vómito.

 

RO

NU provocaţi voma.

 

SK

Nevyvolávajte zvracanie.

 

SL

NE izzvati bruhanja.

 

FI

EI saa oksennuttaa.

 

SV

Framkalla INTE kräkning.


P332

Kieli

 

 

BG

При поява на кожно дразнене:

 

ES

En caso de irritación cutánea:

 

CS

Při podráždění kůže:

 

DA

Ved hudirritation:

 

DE

Bei Hautreizung:

 

ET

Nahaärrituse korral:

 

EL

Εάν παρατηρηθεί ερεθισμός του δέρματος:

 

EN

If skin irritation occurs:

 

FR

En cas d’irritation cutanée:

 

GA

I gcás greannú craicinn:

 

IT

In caso di irritazione della pelle:

 

LV

Ja rodas ādas iekaisums:

 

LT

Jeigu sudirginama oda:

 

HU

Bőrirritáció esetén:

 

MT

Jekk ikun hemm irritazzjoni tal-ġilda:

 

NL

Bij huidirritatie:

 

PL

W przypadku wystąpienia podrażnienia skóry:

 

PT

Em caso de irritação cutânea:

 

RO

În caz de iritare a pielii:

 

SK

Ak sa prejaví podráždenie pokožky:

 

SL

Če nastopi draženje kože:

 

FI

Jos ilmenee ihoärsytystä:

 

SV

Vid hudirritation:


P333

Kieli

 

 

BG

При поява на кожно дразнене или обрив на кожата:

 

ES

En caso de irritación o erupción cutánea:

 

CS

Při podráždění kůže nebo vyrážce:

 

DA

Ved hudirritation eller udslet:

 

DE

Bei Hautreizung oder -ausschlag:

 

ET

Nahaärrituse või _obe korral:

 

EL

Εάν παρατηρηθεί ερεθισμός του δέρματος ή εμφανιστεί εξάνθημα:

 

EN

If skin irritation or rash occurs:

 

FR

En cas d’irritation ou d’éruption cutanée:

 

GA

I gcás greannú nó grís craicinn:

 

IT

In caso di irritazione o eruzione della pelle:

 

LV

Ja rodas ādas iekaisums vai izsitumi:

 

LT

Jeigu sudirginama oda arba ją išberia.

 

HU

Bőrirritáció vagy kiütések megjelenése esetén:

 

MT

Jekk ikun hemm irritazzjoni jew raxx tal-ġilda:

 

NL

Bij huidirritatie of uitslag:

 

PL

W przypadku wystąpienia podrażnienia skóry lub wysypki:

 

PT

Em caso de irritação ou erupção cutânea:

 

RO

În caz de iritare a pielii sau de erupţie cutanată:

 

SK

Ak sa prejaví podráždenie pokožky alebo sa vytvoria vyrážky:

 

SL

Če nastopi draženje kože ali se pojavi izpuščaj:

 

FI

Jos ilmenee ihoärsytystä tai ihottumaa:

 

SV

Vid hudirritation eller utslag:


P334

Kieli

 

 

BG

Потопете в хладка вода/сложете мокри компреси.

 

ES

Sumergir en agua fresca/aplicar compresas húmedas.

 

CS

Ponořte do studené vody/zabalte do vlhkého obvazu.

 

DA

Skyl under koldt vand/anvend våde omslag.

 

DE

In kaltes Wasser tauchen / nassen Verband anlegen.

 

ET

Hoida jahedas vees/panna peale niiske kompress.

 

EL

Βυθίστε σε δροσερό νερό/τυλίξτε με βρεγμένους επιδέσμους.

 

EN

Immerse in cool water/wrap in wet bandages.

 

FR

Rincer à l’eau fraîche/poser une compresse humide.

 

GA

Tum in uisce fionnuar/cuir bréid fliuch air.

 

IT

Immergere in acqua fredda/avvolgere con un bendaggio umido.

 

LV

Iegremdēt vēsā ūdenī / ietīt mitros apsējos.

 

LT

Įmerkti į vėsų vandenį/apvynioti šlapiais tvarsčiais.

 

HU

Hideg vízzel/nedves kötéssel kell hűteni.

 

MT

Daħħal fl-ilma kiesaħ/kebbeb f’faxex imxarrbin.

 

NL

In koud water onderdompelen/nat verband aanbrengen.

 

PL

Zanurzyć w zimnej wodzie/owinąć mokrym bandażem.

 

PT

Mergulhar em água fria/aplicar compressas húmidas.

 

RO

Introduceţi în apă rece/acoperiţi cu o compresă umedă.

 

SK

Ponorte do studenej vody/obviažte mokrými obväzmi.

 

SL

Potopiti v hladno vodo/zaviti v mokre povoje.

 

FI

Upota kylmään veteen/kääri märkiin siteisiin.

 

SV

Skölj under kallt vatten/använd våta omslag.


P335

Kieli

 

 

BG

Отстранете от кожата посипаните частици.

 

ES

Sacudir las partículas que se hayan depositado en la piel.

 

CS

Volné částice odstraňte z kůže.

 

DA

Børst løse partikler bort fra huden.

 

DE

Lose Partikel von der Haut abbürsten.

 

ET

Pühkida lahtised osakesed nahalt maha.

 

EL

Αφαιρέστε προσεκτικά τα σωματίδια που έχουν μείνει στο δέρμα.

 

EN

Brush off loose particles from skin.

 

FR

Enlever avec précaution les particules déposées sur la peau.

 

GA

Glan cáithníní scaoilte den chraiceann.

 

IT

Rimuovere le particelle depositate sulla pelle.

 

LV

Noberzt no ādas nepiestiprinātās daļiņas.

 

LT

Neprilipusias daleles nuvalyti nuo odos.

 

HU

A bőrre lazán tapadó szemcséket óvatosan le kell kefélni.

 

MT

Farfar il-frak mhux imwaħħla minn fuq il-ġilda.

 

NL

Losse deeltjes van de huid afvegen.

 

PL

Nie związaną pozostałość strzepnąć ze skóry.

 

PT

Sacudir da pele as partículas soltas.

 

RO

Îndepărtaţi particulele depuse pe piele.

 

SK

Z pokožky oprášte sypké čiastočky.

 

SL

S krtačo odstraniti razsute delce s kože.

 

FI

Poista irtohiukkaset iholta.

 

SV

Borsta bort lösa partiklar från huden.


P336

Kieli

 

 

BG

Размразете замръзналите части в хладка вода. Не разтривайте засегнатото място.

 

ES

Descongelar las partes heladas con agua tibia. No frotar la zona afectada.

 

CS

Omrzlá místa ošetřete vlažnou vodou. Postižené místo netřete.

 

DA

Forsigtig opvarmning af frostskadede legemsdele i lunkent vand. Gnid ikke det angrebne område.

 

DE

Vereiste Bereiche mit lauwarmem Wasser auftauen. Betroffenen Bereich nicht reiben.

 

ET

Sulatada külmunud piirkonnad leige veega. Kannatada saanud piirkonda mitte hõõruda.

 

EL

Ξεπαγώστε τα παγωμένα μέρη με χλιαρό νερό. Μην τρίβετε την περιοχή που πάγωσε.

 

EN

Thaw frosted parts with lukewarm water. Do no rub affected area.

 

FR

Dégeler les parties gelées avec de l’eau tiède. Ne pas frotter les zones touchées.

 

GA

Leáigh codanna sioctha le huisce alabhog. Ná cuimil an réimse lena mbaineann.

 

IT

Sgelare le parti congelate usando acqua tiepida. Non sfregare la parte interessata.

 

LV

Atkausēt sasalušās daļas ar remdenu ūdeni. Skarto zonu neberzt.

 

LT

Prišalusias daleles atitirpinti drungnu vandeniu. Netrinti paveiktos zonos.

 

HU

A fagyott részeket langyos vízzel fel kell melegíteni. Tilos az érintett terület dörzsölése.

 

MT

Ħoll il-partijiet kiesħa bl-ilma fietel. Togħrokx il-parti affettwata.

 

NL

Bevroren lichaamsdelen met lauw water ontdooien. Niet wrijven op de betrokken plaatsen.

 

PL

Rozmrozić oszronione obszary letnią wodą. Nie trzeć oszronionego obszaru.

 

PT

Derreter as zonas congeladas com água morna. Não friccionar a zona afectada.

 

RO

Dezgheţaţi părţile degerate cu apă călduţă. Nu frecaţi zona afectată.

 

SK

Zmrznuté časti ošetrite vlažnou vodou. Postihnuté miesto netrite.

 

SL

Zamrznjene dele odtaliti z mlačno vodo. Ne drgniti prizadetega mesta.

 

FI

Sulata jäätyneet alueet haalealla vedellä. Vahingoittunutta aluetta ei saa hangata.

 

SV

Värm det köldskadade området med ljummet vatten. Gnid inte det skadade området.


P337

Kieli

 

 

BG

При продължително дразнене на очите:

 

ES

Si persiste la irritación ocular:

 

CS

Přetrvává-li podráždění očí:

 

DA

Ved vedvarende øjenirritation:

 

DE

Bei anhaltender Augenreizung:

 

ET

Kui silmade ärritus ei möödu:

 

EL

Εάν δεν υποχωρεί ο οφθαλμικός ερεθισμός:

 

EN

If eye irritation persists:

 

FR

Si l’irritation oculaire persiste:

 

GA

Má mhaireann an greannú súile:

 

IT

Se l’irritazione degli occhi persiste:

 

LV

Ja acu iekaisums nepāriet:

 

LT

Jei akių dirginimas nepraeina:

 

HU

Ha a szemirritáció nem múlik el:

 

MT

Jekk l-irritazzjoni ta’ l-għajnejn tibqa’:

 

NL

Bij aanhoudende oogirritatie:

 

PL

W przypadku utrzymywania się działania drażniącego na oczy:

 

PT

Caso a irritação ocular persista:

 

RO

Dacă iritarea ochilor persistă:

 

SK

Ak podráždenie očí pretrváva:

 

SL

Če draženje oči ne preneha:

 

FI

Jos silmä-ärsytys jatkuu:

 

SV

Vid bestående ögonirritation:


P338

Kieli

 

 

BG

Свалете контактните лещи, ако има такива и доколкото това е възможно. Продължете с изплакването.

 

ES

Quitar las lentes de contacto, si lleva y resulta fácil. Seguir aclarando.

 

CS

Vyjměte kontaktní čočky, jsou-li nasazeny a pokud je lze vyjmout snadno. Pokračujte ve vyplachování.

 

DA

Fjern eventuelle kontaktlinser, hvis dette kan gøres let. Fortsæt skylning.

 

DE

Eventuell Vorhandene Kontaktlinsen nach Möglichkeit entfernen. Weiter ausspülen.

 

ET

Eemaldada kontaktläätsed, kui neid kasutatakse ja kui neid on kerge eemaldada. Loputada veel kord.

 

EL

Εάν υπάρχουν φακοί επαφής, αφαιρέστε τους, εφόσον είναι εύκολο. Συνεχίστε να ξεπλένετε.

 

EN

Remove contact lenses, if present and easy to do. Continue rinsing.

 

FR

Enlever les lentilles de contact si la victime en porte et si elles peuvent être facilement enlevées. Continuer à rincer.

 

GA

Tóg amach na tadhall-lionsaí, más ann dóibh agus más furasta é sin a dhéanamh. Lean den sruthlú.

 

IT

Togliere le eventuali lenti a contatto se è agevole farlo. Continuare a sciacquare.

 

LV

Izņemiet kontaktlēcas, ja tās ir ievietotas un to ir viegli izdarīt. Turpiniet skalot.

 

LT

Išimti kontaktinius lęšius, jeigu jie yra ir jeigu lengvai galima tai padaryti. Toliau plauti akis.

 

HU

Adott esetben kontaktlencsék eltávolítása, ha könnyen megoldható. Az öblítés folytatása.

 

MT

Neħħi l-lentijiet tal-kuntatt, jekk ikun hemm u jkunu faċli biex tneħħihom. Kompli laħlaħ.

 

NL

Contactlenzen verwijderen, indien mogelijk. Blijven spoelen.

 

PL

Wyjąć soczewki kontaktowe, jeżeli są i można je łatwo usunąć. Nadal płukać.

 

PT

Se usar lentes de contacto, retire-as, se tal lhe for possível. Continue a enxaguar.

 

RO

Scoateţi lentilele de contact, dacă este cazul şi dacă acest lucru se poate face cu uşurinţă. Continuaţi să clătiţi.

 

SK

Ak používate kontaktné šošovky a ak je to možné, odstráňte ich. Pokračujte vo vyplachovaní.

 

SL

Odstranite kontaktne leče, če jih imate in če to lahko storite brez težav. Nadaljujte z izpiranjem.

 

FI

Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

 

SV

Ta ur eventuella kontaktlinser om det går lätt. Fortsätt att skölja.


P340

Kieli

 

 

BG

Изведете пострадалия на чист въздух и го поставете в позиция, улесняваща дишането.

 

ES

Transportar a la víctima al exterior y mantenerla en reposo en una posición confortable para respirar.

 

CS

Přeneste postiženého na čerstvý vzduch a ponechte jej v klidu v poloze usnadňující dýchání.

 

DA

Flyt personen til et sted med frisk luft og sørg for, at vedkommende hviler i en stilling, som letter vejrtrækningen.

 

DE

Die betroffene Person an die frische Luft bringen und in einer Position ruhigstellen, die das Atmen erleichtert.

 

ET

Toimetada kannatanu värske õhu kätte ja asetada mugavasse puhkeasendisse, mis võimaldab kergesti hingata.

 

EL

Μεταφέρετε τον παθόντα στον καθαρό αέρα και αφήστε τον να ξεκουραστεί σε στάση που διευκολύνει την αναπνοή.

 

EN

Remove victim to fresh air and keep at rest in a position comfortable for breathing.

 

FR

Transporter la victime à l'extérieur et la maintenir au repos dans une position où elle peut confortablement respirer.

 

GA

Tabhair amach faoin aer an duine agus coimeád socair é, i riocht ina bhféadfaidh sé anáil a tharraingt go réidh.

 

IT

Trasportare l'infortunato all'aria aperta e mantenerlo a riposo in posizione che favorisca la respirazione.

 

LV

Izvest cietušo svaigā gaisā un turēt miera stāvoklī, lai būtu ērti elpot.

 

LT

Išnešti nukentėjusįjį į gryną orą; jam būtina ramybė ir padėtis, leidžianti laisvai kvėpuoti.

 

HU

Az érintett személyt friss levegőre kell vinni és olyan nyugalmi testhelyzetbe kell helyezni, hogy könnyen tudjon lélegezni.

 

MT

Esponi lill-vittma għall-arja friska u żommha mistrieħa f’pożizzjoni komda biex tkun tista’ tieħu n-nifs.

 

NL

Het slachtoffer in de frisse lucht brengen en laten rusten in een houding die het ademen vergemakkelijkt.

 

PL

Wyprowadzić lub wynieść poszkodowanego na świeże powietrze i zapewnić warunki do odpoczynku w pozycji umożliwiającej swobodne oddychanie.

 

PT

Retirar a vítima para uma zona ao ar livre e mantê-la em repouso numa posição que não dificulte a respiração.

 

RO

Transportaţi victima la aer liber şi menţineţi-o în stare de repaus într-o poziţie confortabilă pentru respiraţie.

 

SK

Presuňte postihnutého na čerstvý vzduch a nechajte ho oddychovať v polohe, ktorá mu umožní pohodlné dýchanie.

 

SL

Prenesti žrtev na svež zrak in jo pustiti počivati v položaju, ki olajša dihanje.

 

FI

Siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää.

 

SV

Flytta personen till frisk luft och se till att han eller hon vilar i en ställning som underlättar andningen


P341

Kieli

 

 

BG

При затруднено дишане изведете пострадалия на чист въздух и го поставете в позиция, улесняваща дишането.

 

ES

Si respira con dificultad, transportar a la víctima al exterior y mantenerla en reposo en una posición confortable para respirar.

 

CS

Při obtížném dýchání přeneste postiženého na čerstvý vzduch a ponechte jej v klidu v poloze usnadňující dýchání.

 

DA

Ved vejrtrækningsbesvær: Flyt personen til et sted med frisk luft og sørg for, at vedkommende hviler i en stilling, som letter vejrtrækningen.

 

DE

Bei Atembeschwerden an die frische Luft bringen und in einer Position ruhigstellen, die das Atmen erleichtert.

 

ET

Hingamisraskuste korral toimetada kannatanu värske õhu kätte ja asetada mugavasse puhkeasendisse, mis võimaldab kergesti hingata.

 

EL

Εάν ο παθών έχει δύσπνοια, μεταφέρετέ τον στον καθαρό αέρα και αφήστε τον να ξεκουραστεί σε στάση που διευκολύνει την αναπνοή.

 

EN

If breathing is difficult, remove victim to fresh air and keep at rest in a position comfortable for breathing.

 

FR

S'il y a difficulté à respirer, transporter la victime à l'extérieur et la maintenir au repos dans une position où elle peut confortablement respirer.

 

GA

Más deacair don duine análú, tabhair amach faoin aer é agus coimeád socair é, i riocht ina bhféadfaidh sé anáil a tharraingt go réidh.

 

IT

Se la respirazione è difficile, trasportare l'infortunato all’aria aperta e mantenerlo a riposo in posizione che favorisca la respirazione.

 

LV

Ja elpošana ir apgrūtināta, izvest cietušo svaigā gaisā un turēt miera stāvoklī, lai būtu ērti elpot.

 

LT

Jeigu nukentėjusiajam sunku kvėpuoti, išnešti jį į gryną orą ; jam būtina ramybė ir padėtis, leidžianti laisvai kvėpuoti.

 

HU

Légzési nehézségek esetén az érintett személyt friss levegőre kell vinni és olyan nyugalmi testhelyzetbe kell helyezni, hogy könnyen tudjon lélegezni.

 

MT

Jekk in-nifs ikun diffiċli, esponi lill-vittma għall-arja friska u żommha mistrieħa f’pożizzjoni komda biex tkun tista' tieħu n-nifs.

 

NL

Bij ademhalingsmoeilijkheden het slachtoffer in de frisse lucht brengen en laten rusten in een houding die het ademen vergemakkelijkt.

 

PL

W przypadku trudności z oddychaniem, wyprowadzić lub wynieść poszkodowanego na świeże powietrze i zapewnić warunki do odpoczynku w pozycji umożliwiającej swobodne oddychanie.

 

PT

Em caso de dificuldade respiratória, retirar a vítima para uma zona ao ar livre e mantê-la em repouso numa posição que não dificulte a respiração.

 

RO

Dacă respiraţia este dificilă, transportaţi victima la aer liber şi menţineţi-o în stare de repaus într-o poziţie confortabilă pentru respiraţie.

 

SK

Ak nastanú ťažkosti s dýchaním, presuňte postihnutého na čerstvý vzduch a nechajte ho oddychovať v polohe, ktorá mu umožní pohodlné dýchanie.

 

SL

Pri oteženem dihanju prenesti žrtev na svež zrak in jo pustiti počivati v položaju, ki olajša dihanje.

 

FI

Jos hengitysvaikeuksia, siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää.

 

SV

Vid andningsbesvär, flytta personen till frisk luft och se till att han eller hon vilar i en ställning som underlättar andningen.


P342

Kieli

 

 

BG

При симптоми на затруднено дишане:

 

ES

En caso de síntomas respiratorios:

 

CS

Při dýchacích potížích:

 

DA

Ved luftvejssymptomer:

 

DE

Bei Symptomen der Atemwege:

 

ET

Hingamisteede probleemide ilmnemise korral:

 

EL

Εάν παρουσιάζονται αναπνευστικά συμπτώματα:

 

EN

If experiencing respiratory symptoms:

 

FR

En cas de symptômes respiratoires:

 

GA

I gcás siomptóm riospráide:

 

IT

In caso di sintomi respiratori:

 

LV

Ja rodas elpošanas traucējumu simptomi:

 

LT

Jeigu pasireiškia respiraciniai simptomai:

 

HU

Légzési problémák esetén:

 

MT

Jekk tkun qed tbati minn sintomi respiratorji:

 

NL

Bij ademhalingssymptomen:

 

PL

W przypadku wystąpienia objawów ze strony układu oddechowego:

 

PT

Em caso de sintomas respiratórios:

 

RO

În caz de simptome respiratorii:

 

SK

Pri sťaženom dýchaní:

 

SL

Pri respiratornih simptomih:

 

FI

Jos ilmenee hengitysoireita:

 

SV

Vid besvär i luftvägarna:


P350

Kieli

 

 

BG

Измийте внимателно и обилно със сапун и вода.

 

ES

Lavar suavemente con agua y jabón abundantes.

 

CS

Jemně omyjte velkým množstvím vody a mýdla.

 

DA

Vask forsigtigt med rigeligt sæbe og vand.

 

DE

Behutsam mit viel Wasser und Seife waschen.

 

ET

Pesta õrnalt rohke vee ja seebiga.

 

EL

Πλύνετε απαλά με άφθονο νερό και σαπούνι.

 

EN

Gently wash with plenty of soap and water.

 

FR

Laver avec précaution et abondamment à l’eau et au savon.

 

GA

Nigh go bog le neart gallúnaí agus uisce.

 

IT

Lavare delicatamente e abbondantemente con acqua e sapone.

 

LV

Maigi izskalot ar lielu daudzumu ziepēm un ūdeni.

 

LT

Atsargiai nuplauti dideliu kiekiu muilo ir vandens.

 

HU

Óvatos lemosás bő szappanos vízzel.

 

MT

Aħsel bil-mod b’ħafna sapun u ilma.

 

NL

Voorzichtig wassen met veel water en zeep.

 

PL

Delikatnie umyć dużą ilością wody z mydłem.

 

PT

Lavar suavemente com sabonete e água abundantes.

 

RO

Spălaţi uşor cu multă apă și săpun.

 

SK

Opatrne umyte veľkým množstvom vody a mydla.

 

SL

Nežno umiti z veliko mila in vode.

 

FI

Pese varovasti runsaalla vedellä ja saippualla.

 

SV

Tvätta försiktigt med mycket tvål och vatten.


P351

Kieli

 

 

BG

Промивайте внимателно с вода в продължение на няколко минути.

 

ES

Aclarar cuidadosamente con agua durante varios minutos.

 

CS

Několik minut opatrně oplachujte vodou.

 

DA

Skyl forsigtigt med vand i flere minutter.

 

DE

Einige Minuten lang behutsam mit Wasser ausspülen.

 

ET

Loputada mitme minuti jooksul ettevaatlikult veega.

 

EL

Ξεπλύνετε προσεκτικά με νερό για αρκετά λεπτά.

 

EN

Rinse cautiously with water for several minutes.

 

FR

Rincer avec précaution à l’eau pendant plusieurs minutes.

 

GA

Sruthlaítear go faichilleach le huisce ar feadh roinnt nóiméad.

 

IT

Sciacquare accuratamente per parecchi minuti.

 

LV

Uzmanīgi skalot ar ūdeni vairākas minūtes.

 

LT

Atsargiai plauti vandeniu kelias minutes.

 

HU

Óvatos öblítés vízzel több percen keresztül.

 

MT

Laħlaħ b'attenzjoni bl-ilma għal diversi minuti.

 

NL

Voorzichtig afspoelen met water gedurende een aantal minuten.

 

PL

Ostrożnie płukać wodą przez kilka minut.

 

PT

Enxaguar cuidadosamente com água durante vários minutos.

 

RO

Clătiţi cu atenţie cu apă, timp de mai multe minute.

 

SK

Opatrne niekoľko minút oplachujte vodou.

 

SL

Previdno izpirati z vodo nekaj minut.

 

FI

Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan.

 

SV

Skölj försiktigt med vatten i flera minuter.


P352

Kieli

 

 

BG

Измийте обилно със сапун и вода.

 

ES

Lavar con agua y jabón abundantes.

 

CS

Omyjte velkým množstvím vody a mýdla.

 

DA

Vask med rigeligt sæbe og vand.

 

DE

Mit viel Wasser und Seife waschen.

 

ET

Pesta rohke vee ja seebiga.

 

EL

Πλύνετε με άφθονο σαπούνι και νερό.

 

EN

Wash with plenty of soap and water.

 

FR

Laver abondamment à l’eau et au savon.

 

GA

Nigh le neart gallúnaí agus uisce.

 

IT

Lavare abbondantemente con acqua e sapone.

 

LV

Mazgāt ar lielu daudzmu ziepēm un ūdeni.

 

LT

Plauti dideliu kiekiu muilo ir vandens.

 

HU

Lemosás bő szappanos vízzel.

 

MT

Aħsel b’ħafna sapun u ilma.

 

NL

Met veel water en zeep wassen.

 

PL

Umyć dużą ilością wody z mydłem.

 

PT

Lavar com sabonete e água abundantes.

 

RO

Spălaţi cu multă apă și săpun.

 

SK

Umyte veľkým množstvom vody a mydla.

 

SL

Umiti z veliko mila in vode.

 

FI

Pese runsaalla vedellä ja saippualla.

 

SV

Tvätta med mycket tvål och vatten.


P353

Kieli

 

 

BG

Облейте кожата с вода/вземете душ.

 

ES

Aclararse la piel con agua/ducharse.

 

CS

Opláchněte kůži vodou/osprchujte.

 

DA

Skyl/brus huden med vand.

 

DE

Haut mit Wasser abwaschen/duschen.

 

ET

Loputada nahka veega/loputada duši all.

 

EL

Ξεπλύνετε την επιδερμίδα με νερό/στο ντους.

 

EN

Rinse skin with water/shower.

 

FR

Rincer la peau à l’eau/se doucher.

 

GA

Sruthlaítear an craiceann le huisce/glac cithfholcadh.

 

IT

Sciacquare la pelle/fare una doccia.

 

LV

Noskalot ādu ar ūdeni/ dušā.

 

LT

Odą nuplauti vandeniu/čiurkšle.

 

HU

A bőrt le kell öblíteni vízzel/zuhanyozás.

 

MT

Laħlaħ il-ġilda bl-ilma/bix-xawer.

 

NL

Huid met water afspoelen/afdouchen.

 

PL

Spłukać skórę pod strumieniem wody/prysznicem.

 

PT

Enxaguar a pele com água/tomar um duche.

 

RO

Clătiţi pielea cu apă/faceţi duş.

 

SK

Pokožku opláchnite vodou/sprchou.

 

SL

Kožo izprati z vodo/prho.

 

FI

Huuhdo/suihkuta iho vedellä.

 

SV

Skölj huden med vatten/duscha.


P360

Kieli

 

 

BG

Незабавно облейте замърсеното облекло и кожата обилно с вода, преди да свалите дрехите.

 

ES

Aclarar inmediatamente con agua abundante las prendas y la piel contaminadas antes de quitarse la ropa.

 

CS

Kontaminovaný oděv a kůži okamžitě omyjte velkým množstvím vody a potom oděv odložte.

 

DA

Skyl omgående tilsmudset tøj og hud med rigeligt vand, før tøjet fjernes.

 

DE

Kontaminierte Kleidung und Haut sofort mit viel Wasser abwaschen und danach Kleidung ausziehen.

 

ET

Saastunud rõivad ja nahk loputada viivitamata rohke veega ning alles seejärel rõivad eemaldada.

 

EL

Ξεπλύνετε αμέσως τα μολυσμένα ρούχα και την επιδερμίδα με άφθονο νερό πριν αφαιρέσετε τα ρούχα.

 

EN

Rinse immediately contaminated clothing and skin with plenty of water before removing clothes.

 

FR

Rincer immédiatement et abondamment avec de l’eau les vêtements contaminés et la peau avant de les enlever.

 

GA

Sruthlaítear éadaí éillithe agus an craiceann láithreach le neart uisce sula mbaineann an duine na héadaí de.

 

IT

Sciacquare immediatamente e abbondantemente gli indumenti contaminati e la pelle prima di togliersi gli indumenti.

 

LV

Nekavējoties noskalot piesārņoto apģērbu un skarto ādu ar lielu daudzumu ūdens pirms apģērba novilkšanas.

 

LT

Prieš nuvelkant užterštus drabužius, nedelsiant juos ir odą nuplauti dideliu kiekiu vandens.

 

HU

A ruhák levetése előtt a szennyezett ruházatot és a bőrt bő vízzel azonnal le kell öblíteni.

 

MT

Laħlaħ mall-ewwel l-ilbies ikkontaminat u l-ġilda b’ħafna ilma qabel ma tneħħi l-ilbies.

 

NL

Verontreinigde kleding en huid onmiddellijk met veel water afspoelen en pas daarna kleding uittrekken.

 

PL

Natychmiast spłukać zanieczyszczoną odzież i skórę dużą ilością wody przed zdjęciem odzieży.

 

PT

Enxaguar imediatamente com muita água a roupa e a pele contaminadas antes de se despir.

 

RO

Clătiţi imediat îmbrăcămintea contaminată şi pielea cu multă apă, înainte de scoaterea îmbrăcămintei.

 

SK

Kontaminovaný odev a pokožku ihneď opláchnite veľkým množstvom vody a potom odev odstráňte.

 

SL

Takoj izprati kontaminirana oblačila in kožo z veliko vode pred odstranitvijo oblačil.

 

FI

Huuhdo saastunut vaatetus ja iho välittömästi runsaalla vedellä ennen vaatetuksen riisumista.

 

SV

Skölj genast nedstänkta kläder och hud med mycket vatten innan du tar av dig kläderna.


P361

Kieli

 

 

BG

Незабавно свалете цялото замърсено облекло.

 

ES

Quitarse inmediatamente las prendas contaminadas.

 

CS

Veškeré kontaminované části oděvu okamžitě svlékněte.

 

DA

Tilsmudset tøj tages straks af/fjernes.

 

DE

Alle kontaminierten Kleidungsstücke sofort ausziehen.

 

ET

Kõik saastunud rõivad viivitamata seljast võtta.

 

EL

Αφαιρέστε / Βγάλτε αμέσως όλα τα μολυσμένα ρούχα.

 

EN

Remove/Take off immediately all contaminated clothing.

 

FR

Enlever immédiatement les vêtements contaminés.

 

GA

Bain díot láithreach na héadaí éillithe go léir.

 

IT

Togliersi di dosso immediatamente tutti gli indumenti contaminati.

 

LV

Noņemt/Novilkt nekavējoties visu piesārņoto apģērbu.

 

LT

Nedelsiant nuvilkti/pašalinti visus užterštus drabužius.

 

HU

Az összes szennyezett ruhadarabot azonnal el kell távolítani/le kell vetni.

 

MT

Neħħi/Inża’ mall-ewwel l-ilbies ikkontaminat.

 

NL

Verontreinigde kleding onmiddellijk uittrekken.

 

PL

Natychmiast usunąć/zdjąć całą zanieczyszczoną odzież.

 

PT

Despir/retirar imediatamente toda a roupa contaminada.

 

RO

Scoateţi imediat toată îmbrăcămintea contaminată.

 

SK

Ihneď odstráňte/vyzlečte všetky kontaminované časti odevu.

 

SL

Takoj odstraniti/sleči vsa kontaminirana oblačila.

 

FI

Riisu saastunut vaatetus välittömästi.

 

SV

Ta omedelbart av alla nedstänkta kläder.


P362

Kieli

 

 

BG

Свалете замърсеното облекло и го изперете преди повторна употреба.

 

ES

Quitarse las prendas contaminadas y lavarlas antes de volver a usarlas.

 

CS

Kontaminovaný oděv svlékněte a před opětovným použitím ho vyperte.

 

DA

Forurenet tøj tages af og vaskes, før det bruges igen.

 

DE

Kontaminierte Kleidung ausziehen und vor erneutem Tragen waschen.

 

ET

Võtta saastunud rõivad seljast ja pesta neid enne järgmist kasutamist.

 

EL

Βγάλτε τα μολυσμένα ρούχα και πλύνετέ τα πριν τα ξαναχρησιμοποιήσετε.

 

EN

Take off contaminated clothing and wash before reuse.

 

FR

Enlever les vêtements contaminés et les laver avant réutilisation

 

GA

Bain díot láithreach na héadaí éillithe go léir agus nigh iad sula ndéanfar iad a athúsáid.

 

IT

Togliersi di dosso gli indumenti contaminati e lavarli prima di indossarli nuovamente.

 

LV

Novilkt piesārņoto apģērbu un pirms atkārtotas lietošanas izmazgāt.

 

LT

Nusivilkti užterštus drabužius ir išskalbti prieš vėl juos apsivelkant.

 

HU

A szennyezett ruhát le kell vetni és az újbóli használat előtt ki kell mosni.

 

MT

Inża' l-ħwejjeġ kontaminati u aħsilhom qabel ma terġa' tużahom.

 

NL

Verontreinigde kleding uittrekken en wassen alvorens deze opnieuw te gebruiken.

 

PL

Zanieczyszczoną odzież zdjąć i wyprać przed ponownym użyciem.

 

PT

Retirar a roupa contaminada e lavá-la antes de a voltar a usar.

 

RO

Scoateţi îmbrăcămintea contaminată şi spălaţi-o înainte de reutilizare.

 

SK

Kontaminovaný odev vyzlečte a pred ďalším použitím vyperte.

 

SL

Sleči kontaminirana oblačila in jih oprati pred ponovno uporabo.

 

FI

Riisu ja pese saastunut vaatetus ennen uudelleenkäyttöä.

 

SV

Nedstänkta kläder tas av och tvättas innan de används igen.


P363

Kieli

 

 

BG

Изперете замърсеното облекло преди повторна употреба.

 

ES

Lavar las prendas contaminadas antes de volver a usarlas.

 

CS

Kontaminovaný oděv před opětovným použitím vyperte.

 

DA

Tilsmudset tøj skal vaskes, før det kan anvendes igen.

 

DE

Kontaminierte Kleidung vor erneutem Tragen waschen.

 

ET

Saastunud rõivad enne järgmist kasutamist pesta.

 

EL

Πλύνετε τα μολυσμένα ενδύματα πριν τα ξαναχρησιμοποιήσετε.

 

EN

Wash contaminated clothing before reuse.

 

FR

Laver les vêtements contaminés avant réutilisation.

 

GA

Nigh éadaí éillithe sula ndéanfar iad a athúsáid.

 

IT

Lavare gli indumenti contaminati prima di indossarli nuovamente.

 

LV

Pirms atkārtotas lietošanas piesārņoto apģērbu izmazgāt.

 

LT

Užterštus drabužius išskalbti prieš vėl juos apsivelkant.

 

HU

A szennyezett ruhát újbóli használat előtt ki kell mosni.

 

MT

Aħsel il-ħwejjeġ kontaminati qabel terġa’ tużahom.

 

NL

Verontreinigde kleding wassen alvorens deze opnieuw te gebruiken.

 

PL

Wyprać zanieczyszczoną odzież przed ponownym użyciem.

 

PT

Lavar a roupa contaminada antes de a voltar a usar.

 

RO

Spălaţi îmbracămintea contaminată, înainte de reutilizare.

 

SK

Kontaminovaný odev pred ďalším použitím vyperte.

 

SL

Kontaminirana oblačila oprati pred ponovno uporabo.

 

FI

Pese saastunut vaatetus ennen uudelleenkäyttöä.

 

SV

Nedstänkta kläder ska tvättas innan de används igen.


P370

Kieli

 

 

BG

При пожар:

 

ES

En caso de incendio:

 

CS

V případě požáru:

 

DA

Ved brand:

 

DE

Bei Brand:

 

ET

Tulekahju korral:

 

EL

Σε περίπτωση πυρκαγιάς:

 

EN

In case of fire:

 

FR

En cas d’incendie:

 

GA

I gcás dóiteáin:

 

IT

In caso di incendio:

 

LV

Ugunsgrēka gadījumā:

 

LT

Gaisro atveju:

 

HU

Tűz esetén:

 

MT

F’każ ta’ nar:

 

NL

In geval van brand:

 

PL

W przypadku pożaru:

 

PT

Em caso de incêndio:

 

RO

În caz de incendiu:

 

SK

V prípade požiaru:

 

SL

Ob požaru:

 

FI

Tulipalon sattuessa:

 

SV

Vid brand:


P371

Kieli

 

 

BG

При голям пожар и значителни количества:

 

ES

En caso de incendio importante y en grandes cantidades:

 

CS

V případě velkého požáru a velkého množství:

 

DA

Ved større brand og store mængder:

 

DE

Bei Großbrand und großen Mengen:

 

ET

Suure tulekahju korral ning kui on tegemist suurte kogustega:

 

EL

Σε περίπτωση σοβαρής πυρκαγιάς και εάν πρόκειται για μεγάλες ποσότητες:

 

EN

In case of major fire and large quantities:

 

FR

En cas d’incendie important et s’il s’agit de grandes quantités:

 

GA

I gcás mórdhóiteáin agus má tá cainníochtaí móra i gceist:

 

IT

In caso di incendio grave e di quantità rilevanti:

 

LV

Ugunsgrēka un lielu apjomu gadījumā:

 

LT

Didelio gaisro ir didelių kiekių atveju:

 

HU

Nagyobb tűz és nagy mennyiség esetén:

 

MT

F’każ ta’ nar kbir u kwantitajiet kbar:

 

NL

In geval van grote brand en grote hoeveelheden:

 

PL

W przypadku poważnego pożaru i dużych ilości:

 

PT

Em caso de incêndio importante e de grandes quantidades:

 

RO

În caz de incendiu de proporţii şi de cantităţi mari de produs:

 

SK

V prípade veľkého požiaru a veľkého množstva:

 

SL

Ob velikem požaru in velikih količinah:

 

FI

Jos tulipalo ja ainemäärät ovat suuret:

 

SV

Vid större brand och stora mängder:


P372

Kieli

 

 

BG

Опасност от експлозия при пожар.

 

ES

Riesgo de explosión en caso de incendio.

 

CS

Nebezpečí výbuchu v případě požáru.

 

DA

Eksplosionsfare ved brand.

 

DE

Explosionsgefahr bei Brand.

 

ET

Tulekahju korral plahvatusoht.

 

EL

Κίνδυνος έκρηξης σε περίπτωση πυρκαγιάς.

 

EN

Explosion risk in case of fire.

 

FR

Risque d’explosion en cas d’incendie.

 

GA

Baol pléasctha i gcás dóiteáin.

 

IT

Rischio di esplosione in caso di incendio.

 

LV

Eksplozijas risks ugunsgrēka gadījumā:

 

LT

Sprogimo pavojus gaisro atveju.

 

HU

Tűz esetén robbanásveszély.

 

MT

Riskju ta’ splużjoni f’każ ta’ nar.

 

NL

Ontploffingsgevaar in geval van brand.

 

PL

Ryzyko wybuchu w razie pożaru.

 

PT

Risco de explosão em caso de incêndio.

 

RO

Risc de explozie în caz de incendiu.

 

SK

V prípade požiaru hrozí riziko výbuchu.

 

SL

Nevarnost eksplozije ob požaru.

 

FI

Tulipalon sattuessa räjähdysvaara.

 

SV

Explosionsrisk vid brand.


P373

Kieli

 

 

BG

НЕ се опитвайте да гасите пожара, ако огънят наближи експлозиви.

 

ES

NO luchar contra el incendio cuando el fuego llega a los explosivos.

 

CS

Požár NEHASTE, dostane-li se k výbušninám.

 

DA

BEKÆMP IKKE branden, hvis denne når eksplosiverne.

 

DE

KEINE Brandbekämpfung, wenn das Feuer explosive Stoffe/ Gemische/Erzeugnisse erreicht.

 

ET

Kui tuli jõuab lõhkeaineteni, MITTE teha kustutustöid.

 

EL

ΜΗΝ προσπαθείτε να σβήσετε την πυρκαγιά, όταν η φωτιά πλησιάζει σε εκρηκτικά.

 

EN

DO NOT fight fire when fire reaches explosives.

 

FR

NE PAS combattre l’incendie lorsque le feu atteint les explosifs.

 

GA

NÁ DÉAN an dóiteán a chomhrac má shroicheann sé pléascáin.

 

IT

NON utilizzare mezzi estinguenti se l’incendio raggiunge materiali esplosivi.

 

LV

NECENSTIES dzēst ugunsgrēku, ja uguns piekļūst sprādzienbīstamām vielām.

 

LT

NEGESINTI gaisro, jeigu ugnis pasiekia sprogmenis.

 

HU

TILOS a tűz oltása, ha az robbanóanyagra átterjedt.

 

MT

TIPPRUVAX TITFI n-nar meta n-nar jilħaq l-isplussivi.

 

NL

NIET blussen wanneer het vuur de ontplofbare stoffen bereikt.

 

PL

NIE gasić pożaru, jeżeli ogień dosięgnie materiały wybuchowe

 

PT

Se o fogo atingir os explosivos, NÃO tentar combatê-lo.

 

RO

NU încercaţi să stingeţi incendiul atunci când focul a ajuns la explozivi.

 

SK

Požiar NEHASTE, ak sa oheň priblížil k výbušninám.

 

SL

NE gasiti, ko ogenj doseže eksploziv.

 

FI

Tulta EI SAA yrittää sammuttaa sen saavutettua räjähteet.

 

SV

Försök INTE bekämpa branden när den når explosiva varor.


P374

Kieli

 

 

BG

Гасете пожара с обичайните предпазни мерки от разумно разстояние.

 

ES

Luchar contra el incendio desde una distancia razonable, tomando las precauciones habituales.

 

CS

Haste z přiměřené vzdálenosti a dodržujte běžná opatření.

 

DA

Træf normale foranstaltninger mod brand og bekæmp den på en fornuftig afstand.

 

DE

Brandbekämpfung mit üblichen Vorsichtsmaßnahmen aus angemessener Entfernung.

 

ET

Kustutustöid teha tavaliste ettevaatusabinõudega ja mõistlikust kaugusest.

 

EL

Προσπαθήστε να σβήσετε την πυρκαγιά λαμβάνοντας τις κατάλληλες προφυλάξεις και από εύλογη απόσταση.

 

EN

Fight fire with normal precautions from a reasonable distance.

 

FR

Combattre l’incendie à distance en prenant les précautions normales.

 

GA

Déan na gnáth-réamhchúraimí chun an dóiteán a chomhrac gan a bheith níos gaire dó ná mar atá réasúnta.

 

IT

Utilizzare i mezzi estinguenti con le precauzioni abituali a distanza ragionevole.

 

LV

Dzēst ugunsgrēku, ņemot vērā parastos drošības nosacījumus un no saprātīga attāluma.

 

LT

Gaisrą gesinti laikantis įprastinio atsargumo pakankamu atstumu.

 

HU

Tűzoltás megfelelő távolságból a szokásos óvintézkedések betartásával.

 

MT

Itfi n-nar bil-prekawzjonijiet normali minn distanza raġonevoli.

 

NL

Met normale voorzorgen vanaf een redelijke afstand blussen.

 

PL

Gasić pożar z rozsądnej odległości z zachowaniem zwykłych środków ostrożności.

 

PT

Combater o incêndio tomando as precauções normais e a partir de uma distância razoável.

 

RO

Stingeţi incendiul de la o distanţă rezonabilă, luând măsuri normale de precauţie.

 

SK

Požiar haste z primeranej vzdialenosti pri dodržiavaní bežných bezpečnostných opatrení.

 

SL

Gasiti z običajno previdnostjo in s primerne razdalje.

 

FI

Sammuta palo kohtuullisen välimatkan päästä tavanomaisin varotoimin.

 

SV

Bekämpa branden på vanligt sätt på behörigt avstånd.


P375

Kieli

 

 

BG

Гасете пожара от разстояние поради опасност от експлозия.

 

ES

Luchar contra el incendio a distancia, dado el riesgo de explosión.

 

CS

Kvůli nebezpečí výbuchu haste z dostatečné vzdálenosti.

 

DA

Bekæmp branden på afstand på grund af eksplosionsfare.

 

DE

Wegen Explosionsgefahr Brand aus der Entfernung bekämpfen.

 

ET

Plahvatusohu tõttu teha kustutustöid eemalt.

 

EL

Προσπαθήστε να σβήσετε την πυρκαγιά από απόσταση, επειδή υπάρχει κίνδυνος έκρηξης.

 

EN

Fight fire remotely due to the risk of explosion.

 

FR

Combattre l’incendie à distance à cause du risque d’explosion.

 

GA

Téigh i gcianghleic leis an dóiteán mar gheall ar an mbaol pléasctha.

 

IT

Rischio di esplosione. Utilizzare i mezzi estinguenti a grande distanza.

 

LV

Dzēst ugunsgrēku no attāluma eksplozijas riska dēļ.

 

LT

Gaisrą gesinti iš toli dėl sprogimo pavojaus.

 

HU

A tűz oltását robbanásveszély miatt távolból kell végezni.

 

MT

Itfi n-nar mill-bogħod minħabba r-riskju ta’ splużjoni.

 

NL

Op afstand blussen omwille van ontploffingsgevaar.

 

PL

Z powodu ryzyka wybuchu gasić pożar z odległości.

 

PT

Combater o incêndio à distância, devido ao risco de explosão.

 

RO

Stingeţi incendiul de la distanţă din cauza pericolului de explozie.

 

SK

Z dôvodu nebezpečenstva výbuchu požiar haste z diaľky.

 

SL

Gasiti z večje razdalje zaradi nevarnosti eksplozije.

 

FI

Sammuta palo etäältä räjähdysvaaran takia.

 

SV

Bekämpa branden på avstånd på grund av explosionsrisken.


P376

Kieli

 

 

BG

Спрете теча, ако е безопасно.

 

ES

Detener la fuga, si no hay peligro en hacerlo.

 

CS

Zastavte únik, můžete-li tak učinit bez rizika.

 

DA

Stands lækagen, hvis dette er sikkert.

 

DE

Undichtigkeit beseitigen, wenn gefahrlos möglich.

 

ET

Leke peatada, kui seda on võimalik teha ohutult.

 

EL

Σταματήστε τη διαρροή, εφόσον δεν υπάρχει κίνδυνος.

 

EN

Stop leak if safe to do so.

 

FR

Obturer la fuite si cela peut se faire sans danger.

 

GA

Cuir stop leis an sceitheadh má tá sé sábháilte é sin a dhéanamh.

 

IT

Bloccare la perdita se non c’è pericolo.

 

LV

Apstādināt noplūdi, ja to var izdarīt drošā veidā.

 

LT

Sustabdyti nuotėkį, jeigu galima saugiai tai padaryti.

 

HU

Meg kell szüntetni a szivárgást, ha ez biztonságosan megtehető.

 

MT

Waqqaf it-tnixxija jekk ma jkunx hemm periklu.

 

NL

Het lek dichten als dat veilig gedaan kan worden.

 

PL

Jeżeli jest to bezpieczne zahamować wyciek.

 

PT

Deter a fuga se tal puder ser feito em segurança.

 

RO

Opriţi scurgerea, dacă acest lucru se poate face în siguranţă.

 

SK

Zastavte únik, ak je to bezpečné.

 

SL

Zaustaviti puščanje, če je varno.

 

FI

Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti.

 

SV

Stoppa läckan om det kan göras på ett säkert sätt.


P377

Kieli

 

 

BG

Пожар от изтекъл газ:

Не гасете освен при възможност за безопасно отстраняване на теча.

 

ES

Fuga de gas en llamas:

No apagar, salvo si la fuga puede detenerse sin peligro.

 

CS

Požár unikajícího plynu:

Nehaste, nelze-li únik bezpečně zastavit.

 

DA

Brand fra udsivende gas:

Sluk ikke, medmindre det er sikkert at stoppe lækagen.

 

DE

Brand von ausströmendem Gas:

Nicht löschen, bis Undichtigkeit gefahrlos beseitigt werden kann.

 

ET

Lekkiva gaasi põlemise korral mitte kustutada, välja arvatud juhul, kui leket on võimalik ohutult peatada.

 

EL

Διαρροή φλεγόμενου αερίου:

Μην την σβήσετε, εκτός εάν μπορείτε να σταματήσετε τη διαρροή χωρίς κίνδυνο.

 

EN

Leaking gas fire:

Do not extinguish, unless leak can be stopped safely.

 

FR

Fuite de gaz enflammé:

Ne pas éteindre si la fuite ne peut pas être arrêtée sans danger.

 

GA

Tine gháis ag sceitheadh:

Ná múch, mura i ndán agus gur féidir stop a chur leis an sceitheadh go sábháilte.

 

IT

In caso d’incendio dovuto a perdita di gas, non estinguere a meno che non sia possibile bloccare la perdita senza pericolo.

 

LV

Degšanas gāzes noplūde:

Nedzēst, ja vien noplūdi var apstādināt drošā veidā.

 

LT

Dujų nuotėkio sukeltas gaisras:

Negesinti, nebent nuotėkį būtų galima saugiai sustabdyti.

 

HU

Égő szivárgó gáz:

Csak akkor szabad a tüzet oltani, ha a szivárgás biztonságosan megszüntethető.

 

MT

Tnixxija ta' gass tan-nar:

Tippruvax titfiha, sakemm it-tnixxija ma tkunx tista' titwaqqaf bla periklu.

 

NL

Brand door lekkend gas:

niet blussen, tenzij het lek veilig gedicht kan worden.

 

PL

W przypadku płonięcia wyciekającego gazu:

Nie gasić, jeżeli nie można bezpiecznie zahamować wycieku.

 

PT

Incêndio por fuga de gás: não apagar, a menos que se possa deter a fuga em segurança.

 

RO

Incendiu cauzat de o scurgere de gaz: nu încercaţi să stingeţi, decât dacă scurgerea poate fi oprită în siguranţă.

 

SK

Požiar unikajúceho plynu: Nehaste, pokiaľ únik nemožno bezpečne zastaviť.

 

SL

Požar zaradi uhajanja plina:

Ne gasiti, če puščanja ni mogoče varno zaustaviti.

 

FI

Vuotavasta kaasusta johtuva palo:

Ei saa sammuttaa, jollei vuotoa voida pysäyttää turvallisesti.

 

SV

Läckande gas som brinner:

Försök inte släcka branden om inte läckan kan stoppas på ett säkert sätt.


P378

Kieli

 

 

BG

Използвайте … за гасене.

 

ES

Utilizar … para apagarlo.

 

CS

K hašení použijte ….

 

DA

Anvend … til brandslukning.

 

DE

… zum Löschen verwenden.

 

ET

Kustutamiseks kasutada ….

 

EL

Χρησιμοποιήστε … για την κατάσβεση.

 

EN

Use … for extinction.

 

FR

Utiliser … pour l’extinction.

 

GA

Úsáid … le haghaidh múchta.

 

IT

Estinguere con …

 

LV

Nodzēšanai izmantot …

 

LT

Gesinimui naudoti …

 

HU

Az oltáshoz … használandó.

 

MT

Uża’ … biex titfi.

 

NL

Blussen met …

 

PL

Użyć … do gaszenia.

 

PT

Para a extinção utilizar …

 

RO

Utilizați… pentru stingere.

 

SK

Na hasenie použite ….

 

SL

Za gašenje uporabiti …

 

FI

Käytä palon sammuttamiseen …

 

SV

Släck branden med ….


P380

Kieli

 

 

BG

Евакуирайте зоната.

 

ES

Evacuar la zona.

 

CS

Vykliďte _roctor.

 

DA

Evakuer området.

 

DE

Umgebung räumen.

 

ET

Ala evakueerida.

 

EL

Εκκενώστε την περιοχή.

 

EN

Evacuate area.

 

FR

Évacuer la zone.

 

GA

Aslonnaigh gach duine as an limistéar.

 

IT

Evacuare la zona.

 

LV

Evakuēt zonu.

 

LT

Evakuoti zoną.

 

HU

A területet ki kell üríteni.

 

MT

Evakwa ż-żona.

 

NL

Evacueren.

 

PL

Ewakuować teren.

 

PT

Evacuar a zona.

 

RO

Evacuaţi zona.

 

SK

Priestory evakuujte.

 

SL

Izprazniti območje.

 

FI

Evakuoi alue.

 

SV

Utrym området.


P381

Kieli

 

 

BG

Премахнете всички източници на запалване, ако е безопасно.

 

ES

Eliminar todas las fuentes de ignición si no hay peligro en hacerlo.

 

CS

Odstraňte všechny zdroje zapálení, můžete-li tak učinit bez rizika.

 

DA

Fjern alle antændelseskilder, hvis dette kan gøres sikkert.

 

DE

Alle Zündquellen entfernen, wenn gefahrlos möglich.

 

ET

Eemaldada kõik süüteallikad, kui seda on võimalik teha ohutult.

 

EL

Απομακρύνετε τις πηγές ανάφλεξης, εάν αυτό μπορεί να γίνει χωρίς κίνδυνο.

 

EN

Eliminate all ignition sources if safe to do so.

 

FR

Éliminer toutes les sources d’ignition si cela est faisable sans danger.

 

GA

Díothaigh gach foinse adhainte, má tá sé sábháilte é sin a dhéanamh.

 

IT

Eliminare ogni fonte di accensione se non c’è pericolo.

 

LV

Novērst visus uzliesmošanas avotus, ja to var izdarīt droši.

 

LT

Pašalinti visus uždegimo šaltinius, jeigu galima saugiai tai padaryti.

 

HU

Meg kell szüntetni az összes gyújtóforrást, ha ez biztonságosan megtehető.

 

MT

Elimina s-sorsi kollha li jqabbdu sakemm ma jkunx perikoluż li tagħmel dan.

 

NL

Alle ontstekingsbronnen wegnemen als dat veilig gedaan kan worden.

 

PL

Wyeliminować wszystkie źródła zapłonu, jeżeli jest to bezpieczne.

 

PT

Eliminar todas as fontes de ignição se tal puder ser feito em segurança.

 

RO

Eliminaţi toate sursele de aprindere, dacă acest lucru se poate face în siguranţă.

 

SK

Ak je to bezpečné, odstráňte všetky zdroje zapálenia.

 

SL

Odstraniti vse vire vžiga, če je varno.

 

FI

Poista kaikki sytytyslähteet, jos sen voi tehdä turvallisesti.

 

SV

Avlägsna alla antändningskällor om det kan göras på ett säkert sätt.


P390

Kieli

 

 

BG

Попийте разлятото, за да се предотвратят материални вреди.

 

ES

Absorber el vertido para que no dañe otros materiales.

 

CS

Uniklý produkt absorbujte, aby se zabránilo materiálním škodám.

 

DA

Absorber udslip for at undgå materielskade.

 

DE

Verschüttete Mengen aufnehmen, um Materialschäden zu vermeiden.

 

ET

Mahavoolanud toode absorbeerida, et see ei kahjustaks teisi materjale.

 

EL

Σκουπίστε τη χυμένη ποσότητα για να προλάβετε υλικές ζημιές.

 

EN

Absorb spillage to prevent material damage.

 

FR

Absorber toute substance répandue pour éviter qu’elle attaque les matériaux environnants.

 

GA

Ionsúigh doirteadh chun damáiste d’ábhar a chosc.

 

IT

Assorbire la fuoriuscita per evitare danni materiali.

 

LV

Uzsūkt izšļakstījumus, lai novērstu materiālus zaudējumus.

 

LT

Absorbuoti išsiliejusią medžiagą, siekiant išvengti materialinės žalos.

 

HU

A kiömlött anyagot fel kell itatni a körülvevő anyagok károsodásának megelőzése érdekében.

 

MT

Assorbi t-tixrid biex tipprevjeni ħsara fil-materjal.

 

NL

Gelekte/gemorste stof opnemen om materiële schade te vermijden.

 

PL

Usunąć wyciek, aby zapobiec szkodom materialnym.

 

PT

Absorver o produto derramado a fim de evitar danos materiais.

 

RO

Absorbiţi scurgerile de produs, pentru a nu afecta materialele din apropiere.

 

SK

Absorbujte uniknutý produkt, aby sa zabránilo materiálnym škodám.

 

SL

Odpraviti razlitje, da se prepreči materialna škoda.

 

FI

Imeytä valumat vahinkojen estämiseksi.

 

SV

Sug upp spill för att undvika materiella skador.


P391

Kieli

 

 

BG

Съберете разлятото.

 

ES

Recoger el vertido.

 

CS

Uniklý produkt seberte.

 

DA

Udslip opsamles.

 

DE

Verschüttete Mengen aufnehmen.

 

ET

Mahavoolanud toode kokku koguda.

 

EL

Μαζέψτε τη χυμένη ποσότητα.

 

EN

Collect spillage.

 

FR

Recueillir le produit répandu.

 

GA

Bailigh doirteadh.

 

IT

Raccogliere il materiale fuoriuscito.

 

LV

Savākt izšļakstīto šķidrumu.

 

LT

Surinkti ištekėjusią medžiagą.

 

HU

A kiömlött anyagot össze kell gyűjteni.

 

MT

Iġbor it-tixrid.

 

NL

Gelekte/gemorste stof opruimen.

 

PL

Zebrać wyciek.

 

PT

Recolher o produto derramado.

 

RO

Colectaţi scurgerile de produs.

 

SK

Zozbierajte uniknutý produkt.

 

SL

Prestreči razlito tekočino.

 

FI

Valumat on kerättävä.

 

SV

Samla upp spill.


P301 + P310

Kieli

 

 

BG

ПРИ ПОГЛЪЩАНЕ: Незабавно се обадете в ЦЕНТЪР ПО ТОКСИКОЛОГИЯ или на лекар.

 

ES

EN CASO DE INGESTIÓN: Llamar inmediatamente a un CENTRO DE INFORMACIÓN TOXICOLÓGICA o a un médico.

 

CS

PŘI POŽITÍ: Okamžitě volejte TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÍ STŘEDISKO nebo lékaře.

 

DA

I TILFÆLDE AF INDTAGELSE: Ring omgående til en GIFTINFORMATION eller en læge.

 

DE

BEI VERSCHLUCKEN: Sofort GIFTINFORMATIONSZENTRUM oder Arzt anrufen.

 

ET

ALLANEELAMISE KORRAL: võtta viivitamata ühendust MÜRGISTUSTEABEKESKUSE või arstiga.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΚΑΤΑΠΟΣΗΣ: Καλέστε αμέσως το ΚΕΝΤΡΟ ΔΗΛΗΤΗΡΙΑΣΕΩΝ ή ένα γιατρό.

 

EN

IF SWALLOWED: Immediately call a POISON CENTER or doctor/physician.

 

FR

EN CAS D’INGESTION: appeler immédiatement un CENTRE ANTIPOISON ou un médecin.

 

GA

MÁ SHLOGTAR: Cuir glao láithreach ar IONAD NIMHE nó ar dhoctúir/lia.

 

IT

IN CASO DI INGESTIONE: contattare immediatamente un CENTRO ANTIVELENI o un medico

 

LV

NORĪŠANAS GADĪJUMĀ: Nekavējoties sazināties ar SAINDĒŠANĀS CENTRU vai ārstu.

 

LT

PRARIJUS: Nedelsiant skambinti į APSINUODIJIMŲ KONTROLĖS IR INFORMACIJOS BIURĄ arba kreiptis į gydytoją.

 

HU

LENYELÉS ESETÉN: azonnal forduljon TOXIKOLÓGIAI KÖZPONTHOZ vagy orvoshoz.

 

MT

JEKK JINBELA’: Ikkuntattja ĊENTRU TA’ L-AVVELENAMENT jew tabib.

 

NL

NA INSLIKKEN: onmiddellijk een ANTIGIFCENTRUM of een arts raadplegen.

 

PL

W PRZYPADKU POŁKNIĘCIA: Natychmiast skontaktować się z OŚRODKIEM ZATRUĆ lub z lekarzem.

 

PT

EM CASO DE INGESTÃO: contacte imediatamente um CENTRO DE INFORMAÇÃO ANTIVENENOS ou um médico.

 

RO

ÎN CAZ DE ÎNGHIŢIRE: sunaţi imediat la un CENTRU DE INFORMARE TOXICOLOGICĂ sau un medic.

 

SK

PO POŽITÍ: okamžite volajte NÁRODNÉ TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÉ CENTRUM alebo lekára.

 

SL

PRI ZAUŽITJU: takoj pokličite CENTER ZA ZASTRUPITVE ali zdravnika.

 

FI

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Ota välittömästi yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

 

SV

VID FÖRTÄRING: Kontakta genast GIFTINFORMATIONSCENTRAL eller läkare.


P301 + P312

Kieli

 

 

BG

ПРИ ПОГЛЪЩАНЕ: Незабавно се обадете в ЦЕНТЪР ПО ТОСКИКОЛОГИЯ или на лекар при неразположение.

 

ES

EN CASO DE INGESTIÓN: Llamar a un CENTRO DE INFORMACIÓN TOXICOLÓGICA o a un médico si se encuentra mal.

 

CS

PŘI POŽITÍ: Necítíte-li se dobře, volejte TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÍ STŘEDISKO nebo lékaře.

 

DA

I TILFÆLDE AF INDTAGELSE: I tilfælde af ubehag ring til en GIFTINFORMATION eller en læge.

 

DE

BEI VERSCHLUCKEN: Bei Unwohlsein GIFTINFORMATIONSZENTRUM oder Arzt anrufen.

 

ET

ALLANEELAMISE KORRAL: halva enesetunde korral võtta ühendust MÜRGISTUSTEABEKESKUSE või arstiga.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΚΑΤΑΠΟΣΗΣ: Καλέστε αμέσως το ΚΕΝΤΡΟ ΔΗΛΗΤΗΡΙΑΣΕΩΝ ή ένα γιατρό, εάν αισθανθείτε αδιαθεσία.

 

EN

IF SWALLOWED: Call a POISON CENTER or doctor/physician if you feel unwell.

 

FR

EN CAS D’INGESTION: appeler un CENTRE ANTIPOISON ou un médecin en cas de malaise.

 

GA

MÁ SHLOGTAR: Cuir glao ar IONAD NIMHE nó ar dhoctúir/lia má bhraitheann tú tinn.

 

IT

IN CASO DI INGESTIONE accompagnata da malessere: contattare un CENTRO ANTIVELENI o un medico.

 

LV

NORĪŠANAS GADĪJUMĀ: sazināties ar SAINDĒŠANĀS CENTRU vai ārstu, ja jums ir slikta pašsajūta.

 

LT

PRARIJUS: Pasijutus blogai, skambinti į APSINUODIJIMŲ KONTROLĖS IR INFORMACIJOS BIURĄ arba kreiptis į gydytoją.

 

HU

LENYELÉS ESETÉN: rosszullét esetén azonnal forduljon TOXIKOLÓGIAI KÖZPONTHOZ vagy orvoshoz.

 

MT

JEKK JINBELA’: Ikkuntattja ĊENTRU TA’ L-AVVELENAMENT jew tabib jekk tħossok ma tiflaħx.

 

NL

NA INSLIKKEN: bij onwel voelen een ANTIGIFCENTRUM of een arts raadplegen.

 

PL

W PRZYPADKU POŁKNIĘCIA: W przypadku złego samopoczucia skontaktować się z OŚRODKIEM ZATRUĆ lub z lekarzem.

 

PT

EM CASO DE INGESTÃO: caso sinta indisposição, contacte um CENTRO DE INFORMAÇÃO ANTIVENENOS ou um médico.

 

RO

ÎN CAZ DE ÎNGHIŢIRE: sunaţi la un CENTRU DE INFORMARE TOXICOLOGICĂ sau un medic, dacă nu vă simţiţi bine.

 

SK

PO POŽITÍ: ak máte zdravotné problémy, okamžite volajte NÁRODNÉ TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÉ CENTRUM alebo lekára.

 

SL

PRI ZAUŽITJU: ob slabem počutju pokličite CENTER ZA ZASTRUPITVE ali zdravnika.

 

FI

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin, jos ilmenee pahoinvointia.

 

SV

VID FÖRTÄRING: Kontakta GIFTINFORMATIONSCENTRAL eller läkare om du mår dåligt.


P301 + P330 + P331

Kieli

 

 

BG

ПРИ ПОГЛЪЩАНЕ: изплакнете устата. НЕ предизвиквайте повръщане.

 

ES

EN CASO DE INGESTIÓN: Enjuagarse la boca. NO provocar el vómito.

 

CS

PŘI POŽITÍ: Vypláchněte ústa. NEVYVOLÁVEJTE zvracení.

 

DA

I TILFÆLDE AF INDTAGELSE: Skyl munden. Fremkald IKKE opkastning.

 

DE

BEI VERSCHLUCKEN: Mund ausspülen. KEIN Erbrechen herbeiführen.

 

ET

ALLANEELAMISE KORRAL: loputada suud. MITTE kutsuda esile oksendamist.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΚΑΤΑΠΟΣΗΣ: Ξεπλύνετε το στόμα. ΜΗΝ προκαλέσετε εμετό.

 

EN

IF SWALLOWED: rinse mouth. Do NOT induce vomiting.

 

FR

EN CAS D’INGESTION: rincer la bouche. NE PAS faire vomir.

 

GA

MÁ SHLOGTAR: sruthlaítear an béal. NÁ déan urlacan a spreagadh.

 

IT

IN CASO DI INGESTIONE: sciacquare la bocca. NON provocare il vomito.

 

LV

NORĪŠANAS GADĪJUMĀ: izskalot muti. NEIZRAISĪT vemšanu.

 

LT

PRARIJUS: išskalauti burną. NESKATINTI vėmimo.

 

HU

LENYELÉS ESETÉN: a szájat ki kell öblíteni. TILOS hánytatni.

 

MT

JEKK JINBELA’: laħlaħ il-ħalq. TIPPROVOKAX ir-remettar.

 

NL

NA INSLIKKEN: de mond spoelen – GEEN braken opwekken.

 

PL

W PRZYPADKU POŁKNIĘCIA: wypłukać usta. NIE wywoływać wymiotów.

 

PT

EM CASO DE INGESTÃO: enxaguar a boca. NÃO provocar o vómito.

 

RO

ÎN CAZ DE ÎNGHIŢIRE: clătiţi gura. NU provocaţi voma.

 

SK

PO POŽITÍ: vypláchnite ústa. Nevyvolávajte zvracanie.

 

SL

PRI ZAUŽITJU: izprati usta. NE izzvati bruhanja.

 

FI

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhdo suu. EI saa oksennuttaa.

 

SV

VID FÖRTÄRING: Skölj munnen. Framkalla INTE kräkning.


P302 + P334

Kieli

 

 

BG

ПРИ КОНТАКТ С КОЖАТА: Потопете в студена вода/сложете мокри компреси.

 

ES

EN CASO DE CONTACTO CON LA PIEL: Sumergir en agua fresca/aplicar compresas húmedas.

 

CS

PŘI STYKU S KŮŽÍ: Ponořte do studené vody/zabalte do vlhkého obvazu.

 

DA

VED KONTAKT MED HUDEN: Skyl under koldt vand/anvend våde omslag.

 

DE

BEI KONTAKT MIT DER HAUT: In kaltes Wasser tauchen/nassen Verband anlegen.

 

ET

NAHALE SATTUMISE KORRAL: hoida jahedas vees / panna peale niiske kompress.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΠΑΦΗΣ ΜΕ ΤΟ ΔΕΡΜΑ: Πλύντε με άφθονο δροσερό νερό/τυλίξτε με βρεγμένους επιδέσμους.

 

EN

IF ON SKIN: Immerse in cool water/wrap in wet bandages.

 

FR

EN CAS DE CONTACT AVEC LA PEAU: rincer à l’eau fraîche/poser une compresse humide.

 

GA

I gCÁS TEAGMHÁLA LEIS AN gCRAICEANN: Tum in uisce fionnuar/cuir bréid fliuch air.

 

IT

IN CASO DI CONTATTO CON LA PELLE: immergere in acqua fredda/avvolgere con un bendaggio umido.

 

LV

SASKARĒ AR ĀDU: iegremdēt vēsā ūdenī / ietīt mitros apsējos.

 

LT

PATEKUS ANT ODOS: Įmerkti į vėsų vandenį/apvynioti šlapiais tvarsčiais.

 

HU

HA BŐRRE KERÜL: Hideg vízzel/nedves kötéssel kell hűteni.

 

MT

JEKK FUQ IL-ĠILDA: Daħħal fl-ilma frisk/kebbeb f’faxex imxarrbin.

 

NL

BIJ CONTACT MET DE HUID: in koud water onderdompelen/nat verband aanbrengen.

 

PL

W PRZYPADKU KONTAKTU ZE SKÓRĄ: Zanurzyć w zimnej wodzie/owinąć mokrym bandażem.

 

PT

SE ENTRAR EM CONTACTO COM A PELE: mergulhar em água fria/aplicar compressas húmidas.

 

RO

ÎN CAZ DE CONTACT CU PIELEA: introduceţi în apă rece/acoperiţi cu o compresă umedă.

 

SK

PRI KONTAKTE S POKOŽKOU: Ponorte do studenej vody/obviažte mokrými obväzmi.

 

SL

PRI STIKU S KOŽO: potopiti v hladno vodo/zaviti v mokre povoje.

 

FI

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Upota kylmään veteen/kääri märkiin siteisiin.

 

SV

VID HUDKONTAKT: Skölj under kallt vatten/använd våta omslag.


P302 + P350

Kieli

 

 

BG

ПРИ КОНТАКТ С КОЖАТА: Измийте внимателно и обилно със сапун и вода.

 

ES

EN CASO DE CONTACTO CON LA PIEL: Lavar suavemente con agua y jabón abundantes.

 

CS

PŘI STYKU S KŮŽÍ: Jemně omyjte velkým množstvím vody a mýdla.

 

DA

VED KONTAKT MED HUDEN: Vask forsigtigt med rigeligt sæbe og vand.

 

DE

BEI KONTAKT MIT DER HAUT: Behutsam mit viel Wasser und Seife waschen.

 

ET

NAHALE SATTUMISE KORRAL: pesta õrnalt rohke vee ja seebiga.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΠΑΦΗΣ ΜΕ ΤΟ ΔΕΡΜΑ: Πλύντε απαλά με άφθονο νερό και σαπούνι.

 

EN

IF ON SKIN: Gently wash with plenty of soap and water.

 

FR

EN CAS DE CONTACT AVEC LA PEAU: laver avec précaution et abondamment à l’eau et au savon.

 

GA

I gCÁS TEAGMHÁLA LEIS AN gCRAICEANN: Nigh go bog le neart gallúnaí agus uisce.

 

IT

IN CASO DI CONTATTO CON LA PELLE: lavare delicatamente e abbondantemente con acqua e sapone.

 

LV

SASKARĒ AR ĀDU: maigi nomazgāt ar lielu ziepju un ūdens daudzumu.

 

LT

PATEKUS ANT ODOS: Atsargiai nuplauti dideliu kiekiu muilo ir vandens.

 

HU

HA BŐRRE KERÜL: Óvatos lemosás bő szappanos vízzel.

 

MT

JEKK FUQ IL-ĠILDA: Aħsel bil-mod b’ħafna sapun u ilma.

 

NL

BIJ CONTACT MET DE HUID: voorzichtig wassen met veel water en zeep.

 

PL

W PRZYPADKU DOSTANIA SIĘ NA SKÓRĘ: Delikatnie umyć dużą iloścą wody z mydłem.

 

PT

SE ENTRAR EM CONTACTO COM A PELE: lavar suavemente com sabonete e água abundantes.

 

RO

ÎN CAZ DE CONTACT CU PIELEA: spălaţi uşor cu multă apă şi săpun.

 

SK

PRI KONTAKTE S POKOŽKOU: Opatrne umyte veľkým množstvom vody a mydla.

 

SL

PRI STIKU S KOŽO: nežno umiti z veliko mila in vode.

 

FI

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese varovasti runsaalla vedellä ja saippualla.

 

SV

VID HUDKONTAKT: Tvätta försiktigt med mycket tvål och vatten.


P302 + P352

Kieli

 

 

BG

ПРИ КОНТАКТ С КОЖАТА: Измийте обилно със сапун и вода.

 

ES

EN CASO DE CONTACTO CON LA PIEL: Lavar con agua y jabón abundantes.

 

CS

PŘI STYKU S KŮŽÍ: Omyjte velkým množstvím vody a mýdla.

 

DA

VED KONTAKT MED HUDEN: Vask med rigeligt sæbe og vand.

 

DE

BEI KONTAKT MIT DER HAUT: Mit viel Wasser und Seife waschen.

 

ET

NAHALE SATTUMISE KORRAL: pesta rohke vee ja seebiga.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΠΑΦΗΣ ΜΕ ΤΟ ΔΕΡΜΑ: Πλύνετε με άφθονο νερό και σαπούνι.

 

EN

IF ON SKIN: Wash with plenty of soap and water.

 

FR

EN CAS DE CONTACT AVEC LA PEAU: laver abondamment à l’eau et au savon.

 

GA

I gCÁS TEAGMHÁLA LEIS AN gCRAICEANN: Nigh le neart gallúnaí agus uisce.

 

IT

IN CASO DI CONTATTO CON LA PELLE: lavare abbondantemente con acqua e sapone.

 

LV

SASKARĒ AR ĀDU: nomazgāt ar lielu ziepju un ūdens daudzumu.

 

LT

PATEKUS ANT ODOS: Nuplauti dideliu kiekiu muilo ir vandens.

 

HU

HA BŐRRE KERÜL: Lemosás bő szappanos vízzel.

 

MT

JEKK FUQ IL-ĠILDA: Aħsel b’ħafna sapun u ilma.

 

NL

BIJ CONTACT MET DE HUID: met veel water en zeep wassen.

 

PL

W PRZYPADKU KONTAKTU ZE SKÓRĄ: Umyć dużą ilością wody z mydłem.

 

PT

SE ENTRAR EM CONTACTO COM A PELE: lavar com sabonete e água abundantes.

 

RO

ÎN CAZ DE CONTACT CU PIELEA: spălaţi cu multă apă şi săpun.

 

SK

PRI KONTAKTE S POKOŽKOU: Umyte veľkým množstvom vody a mydla.

 

SL

PRI STIKU S KOŽO: umiti z veliko mila in vode.

 

FI

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese runsaalla vedellä ja saippualla.

 

SV

VID HUDKONTAKT: Tvätta med mycket tvål och vatten.


P303 + P361 + P353

Kieli

 

 

BG

ПРИ КОНТАКТ С КОЖАТА (или косата): Незабавно свалете цялото замърсено облекло. Облейте кожата с вода/вземете душ

 

ES

EN CASO DE CONTACTO CON LA PIEL (o el pelo): Quitarse inmediatamente las prendas contaminadas. Aclararse la piel con agua o ducharse.

 

CS

PŘI STYKU S KŮŽÍ (nebo s vlasy): Veškeré kontaminované části oděvu okamžitě svlékněte. Opláchněte kůži vodou/osprchujte.

 

DA

VED KONTAKT MED HUDEN (eller håret): Tilsmudset tøj tages straks af/fjernes. Skyl/brus huden med vand.

 

DE

BEI KONTAKT MIT DER HAUT (oder dem Haar): Alle beschmutzten, getränkten Kleidungsstücke sofort ausziehen. Haut mit Wasser abwaschen/duschen.

 

ET

NAHALE (või juustele) SATTUMISE KORRAL: võtta viivitamata kõik saastunud rõivad seljast. Loputada nahka veega / loputada duši all.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΠΑΦΗΣ ΜΕ ΤΟ ΔΕΡΜΑ (ή με τα μαλλιά): Αφαιρέστε αμέσως όλα τα μολυσμένα ενδύματα. Ξεπλύνετε το δέρμα με νερό/στο ντους.

 

EN

IF ON SKIN (or hair): Remove/Take off immediately all contaminated clothing. Rinse skin with water/shower.

 

FR

EN CAS DE CONTACT AVEC LA PEAU (ou les cheveux): enlever immédiatement les vêtements contaminés. Rincer la peau à l’eau/se doucher.

 

GA

I gCÁS TEAGMHÁLA LEIS AN gCRAICEANN(nó le gruaig): Bain díot láithreach na héadaí éillithe go léir. Sruthlaítear an craiceann le huisce/glac cithfholcadh.

 

IT

IN CASO DI CONTATTO CON LA PELLE (o con i capelli): togliersi di dosso immediatamente tutti gli indumenti contaminati. Sciacquare la pelle/fare una doccia.

 

LV

SASKARĒ AR ĀDU (vai matiem): noģērbt visu piesārņoto apģērbu. Noskalot ādu ar ūdeni/ dušā.

 

LT

PATEKUS ANT ODOS (arba plaukų): Nedelsiant nuvilkti/pašalinti visus užterštus drabužius. Odą nuplauti vandeniu/čiurkšle.

 

HU

HA BŐRRE (vagy hajra) KERÜL: Az összes szennyezett ruhadarabot azonnal el kell távolítani/le kell vetni. A bőrt le kell öblíteni vízzel/zuhanyozás.

 

MT

JEKK FUQ IL-ĠILDA (jew xagħar): Neħħi/inża’ minnufih l-ilbies kontaminat. Laħlaħ il-ġilda bl-ilma/bix-xawer.

 

NL

BIJ CONTACT MET DE HUID (of het haar): verontreinigde kleding onmiddellijk uittrekken – huid met water afspoelen/afdouchen.

 

PL

W PRZYPADKU KONTATKU ZE SKÓRĄ (lub z włosami): Natychmiast usunąć/zdjąć całą zanieczyszczoną odzież. Spłukać skórę pod strumieniem wody/prysznicem.

 

PT

SE ENTRAR EM CONTACTO COM A PELE (ou o cabelo): despir/retirar imediatamente toda a roupa contaminada. Enxaguar a pele com água/tomar um duche.

 

RO

ÎN CAZ DE CONTACT CU PIELEA (sau părul): scoateţi imediat toată îmbrăcămintea contaminată. Clătiţi pielea cu apă/faceţi duş.

 

SK

PRI KONTAKTE S POKOŽKOU (alebo vlasmi): Odstráňte/vyzlečte všetky kontaminované časti odevu. Pokožku ihneď opláchnite vodou/sprchou.

 

SL

PRI STIKU S KOŽO (ali lasmi): takoj odstraniti/sleči vsa kontaminirana oblačila. Izprati kožo z vodo/prho.

 

FI

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE (tai hiuksiin): Riisu saastunut vaatetus välittömästi. Huuhdo/suihkuta iho vedellä.

 

SV

VID HUDKONTAKT (även håret): Ta omedelbart av alla nedstänkta kläder. Skölj huden med vatten/duscha.


P304 + P340

Kieli

 

 

BG

ПРИ ВДИШВАНЕ: Изведете пострадалия на чист въздух и го поставете в позиция, улесняваща дишането.

 

ES

EN CASO DE INHALACIÓN: Transportar a la víctima al exterior y mantenerla en reposo en una posición confortable para respirar.

 

CS

PŘI VDECHNUTÍ: Přeneste postiženého na čerstvý vzduch a ponechte jej v klidu v poloze usnadňující dýchání.

 

DA

VED INDÅNDING: Flyt personen til et sted med frisk luft og sørg for, at vedkommende hviler i en stilling, som letter vejrtrækningen.

 

DE

BEI EINATMEN: An die frische Luft bringen und in einer Position ruhigstellen, die das Atmen erleichtert.

 

ET

SISSEHINGAMISE KORRAL: toimetada kannatanu värske õhu kätte ja asetada mugavasse puhkeasendisse, mis võimaldab kergesti hingata.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΙΣΠΝΟΗΣ: Μεταφέρετε τον παθόντα στον καθαρό αέρα και αφήστε τον να ξεκουραστεί σε στάση που διευκολύνει την αναπνοή.

 

EN

IF INHALED: Remove victim to fresh air and keep at rest in a position comfortable for breathing.

 

FR

EN CAS D’INHALATION: transporter la victime à l’extérieur et la maintenir au repos dans une position où elle peut confortablement respirer.

 

GA

MÁ IONÁLAÍTEAR, tabhair amach faoin aer an duine agus coimeád socair é, i riocht ina bhféadfaidh sé anáil a tharraingt go réidh.

 

IT

IN CASO DI INALAZIONE: trasportare l'infortunato all’aria aperta e mantenerlo a riposo in posizione che favorisca la respirazione.

 

LV

IEELPOŠANAS GADĪJUMĀ: izvest cietušo svaigā gaisā un turēt miera stāvoklī, lai būtu ērti elpot.

 

LT

ĮKVĖPUS: Išnešti nukentėjusįjį į gryną orą; jam būtina ramybė ir padėtis, leidžianti laisvai kvėpuoti.

 

HU

BELÉLEGZÉS ESETÉN: Az érintett személyt friss levegőre kell vinni és olyan nyugalmi testhelyzetbe kell helyezni, hogy könnyen tudjon lélegezni.

 

MT

JEKK JITTIEĦED FIN-NIFS: Esponi lill-vittma għall-arja friska u żommha mistrieħa f’pożizzjoni komda biex tkun tista’ tieħu n-nifs.

 

NL

NA INADEMING: het slachtoffer in de frisse lucht brengen en laten rusten in een houding die het ademen vergemakkelijkt.

 

PL

W PRZYPADKU DOSTANIA SIĘ DO DRÓG ODDECHOWYCH: wyprowadzić lub wynieść poszkodowanego na świeże powietrze i zapewnić warunki do odpoczynku w pozycji umożliwiającej swobodne oddychanie.

 

PT

EM CASO DE INALAÇÃO: retirar a vítima para uma zona ao ar livre e mantê-la em repouso numa posição que não dificulte a respiração.

 

RO

ÎN CAZ DE INHALARE: transportaţi victima la aer liber şi menţineţi-o în stare de repaus, într-o poziţie confortabilă pentru respiraţie.

 

SK

PO VDÝCHNUTÍ: Presuňte postihnutého na čerstvý vzduch a nechajte ho oddychovať v polohe, ktorá mu umožní pohodlné dýchanie.

 

SL

PRI VDIHAVANJU: prenesti žrtev na svež zrak in jo pustiti počivati v položaju, ki olajša dihanje.

 

FI

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää.

 

SV

VID INANDNING: Flytta personen till frisk luft och se till att han eller hon vilar i en ställning som underlättar andningen.


P304 + P341

Kieli

 

 

BG

ПРИ ВДИШВАНЕ: При затруднено дишане изведете пострадалия на чист въздух и го поставете в позиция, улесняваща дишането.

 

ES

EN CASO DE INHALACIÓN: Si respira con dificultad, transportar a la víctima al exterior y mantenerla en reposo en una posición confortable para respirar.

 

CS

PŘI VDECHNUTÍ: Při obtížném dýchání přeneste postiženého na čerstvý vzduch a ponechte jej v klidu v poloze usnadňující dýchání.

 

DA

VED INDÅNDING: Ved vejrtrækningsbesvær: Flyt personen til et sted med frisk luft og sørg for, at vedkommende hviler i en stilling, som letter vejrtrækningen.

 

DE

BEI EINATMEN: Bei Atembeschwerden an die frische Luft bringen und in einer Position ruhigstellen, die das Atmen erleichtert.

 

ET

SISSEHINGAMISE KORRAL: hingamisraskuste korral toimetada kannatanu värske õhu kätte ja asetada mugavasse puhkeasendisse, mis võimaldab kergesti hingata.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΙΣΠΝΟΗΣ: Εάν ο παθών έχει δύσπνοια, μεταφέρετέ τον στον καθαρό αέρα και αφήστε τον να ξεκουραστεί σε στάση που διευκολύνει την αναπνοή.

 

EN

IF INHALED: If breathing is difficult, remove victim to fresh air and keep at rest in a position comfortable for breathing.

 

FR

EN CAS D’INHALATION: s'il y a difficulté à respirer, transporter la victime à l'extérieur et la maintenir au repos dans une position où elle peut confortablement respirer.

 

GA

MÁ THÉANN AN TÁIRGE SEO LE hANÁIL DUINE, tabhair amach faoin aer an duine agus coimeád socair é, i riocht ina bhféadfaidh sé anáil a tharraingt go réidh.

 

IT

IN CASO DI INALAZIONE: se la respirazione è difficile, trasportare l'infortunato all’aria aperta e mantenerlo a riposo in posizione che favorisca la respirazione.

 

LV

IEELPOŠANAS GADĪJUMĀ: ja elpošana ir apgrūtināta, izvest cietušo svaigā gaisā un turēt miera stāvoklī, lai būtu ērti elpot.

 

LT

ĮKVĖPUS: Jeigu nukentėjusiajam sunku kvėpuoti, išnešti jį į gryną orą; jam būtina ramybė ir padėtis, leidžianti laisvai kvėpuoti.

 

HU

BELÉLEGZÉS ESETÉN: Légzési nehézségek esetén az érintett személyt friss levegőre kell vinni és olyan nyugalmi testhelyzetbe kell helyezni, hogy könnyen tudjon lélegezni.

 

MT

JEKK JITTIEĦED FIN-NIFS: Jekk in-nifs ikun diffiċli, esponi lill-vittma għall-arja friska u żommha mistrieħa f’pożizzjoni komda biex tkun tista’ tieħu n-nifs.

 

NL

NA INADEMING: bij ademhalingsmoeilijkheden het slachtoffer in de frisse lucht brengen en laten rusten in een houding die het ademen vergemakkelijkt.

 

PL

W PRZYPADKU DOSTANIA SIĘ DO DRÓG ODDECHOWYCH: W przypadku trudności z oddychaniem, wyprowadzić lub wynieść poszkodowanego na świeże powietrze i zapewnić warunki do odpoczynku w pozycji umożliwiającej swobodne oddychanie.

 

PT

EM CASO DE INALAÇÃO: em caso de dificuldade respiratória, retirar a vítima para uma zona ao ar livre e mantê-la em repouso numa posição que não dificulte a respiração.

 

RO

ÎN CAZ DE INHALARE: dacă respiraţia este dificilă, transportaţi victima la aer liber şi menţineţi-o în stare de repaus, într-o poziţie confortabilă pentru respiraţie.

 

SK

PO VDÝCHNUTÍ: Ak nastanú ťažkosti s dýchaním, presuňte postihnutého na čerstvý vzduch a nechajte ho oddychovať v polohe, ktorá mu umožní pohodlné dýchanie.

 

SL

PRI VDIHAVANJU: prenesti žrtev pri oteženem dihanju na svež zrak in jo pustiti počivati v položaju, ki olajša dihanje.

 

FI

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos hengitysvaikeuksia, siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää.

 

SV

VID INANDNING: Vid andningsbesvär, flytta personen till frisk luft och se till att han eller hon vilar i en ställning som underlättar andningen.


P305 + P351 + P338

Kieli

 

 

BG

ПРИ КОНТАКТ С ОЧИТЕ: Промивайте внимателно с вода в продължение на няколко минути. Свалете контактните лещи, ако има такива и доколкото това е възможно. Продължавайте да промивате.

 

ES

EN CASO DE CONTACTO CON LOS OJOS: Aclarar cuidadosamente con agua durante varios minutos. Quitar las lentes de contacto, si lleva y resulta fácil. Seguir aclarando.

 

CS

PŘI ZASAŽENÍ OČÍ: Několik minut opatrně vyplachujte vodou. Vyjměte kontaktní čočky, jsou-li nasazeny a pokud je lze vyjmout snadno. Pokračujte ve vyplachování.

 

DA

VED KONTAKT MED ØJNENE: Skyl forsigtigt med vand i flere minutter. Fjern eventuelle kontaktlinser, hvis dette kan gøres let. Fortsæt skylning.

 

DE

BEI KONTAKT MIT DEN AUGEN: Einige Minuten lang behutsam mit Wasser spülen. Vorhandene Kontaktlinsen nach Möglichkeit entfernen. Weiter spülen.

 

ET

SILMA SATTUMISE KORRAL: loputada mitme minuti jooksul ettevaatlikult veega. Eemaldada kontaktläätsed, kui neid kasutatakse ja kui neid on kerge eemaldada. Loputada veel kord.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΠΑΦΗΣ ΜΕ ΤΑ ΜΑΤΙΑ: Ξεπλύνετε προσεκτικά με νερό για αρκετά λεπτά. Εάν υπάρχουν φακοί επαφής, αφαιρέστε τους, εφόσον είναι εύκολο. Συνεχίστε να ξεπλένετε.

 

EN

IF IN EYES: Rinse cautiously with water for several minutes. Remove contact lenses, if present and easy to do. Continue rinsing.

 

FR

EN CAS DE CONTACT AVEC LES YEUX: rincer avec précaution à l’eau pendant plusieurs minutes. Enlever les lentilles de contact si la victime en porte et si elles peuvent être facilement enlevées. Continuer à rincer.

 

GA

I gCÁS TEAGMHÁLA LEIS NA SÚILE: Sruthlaigh go cúramach le huisce ar feadh roinnt nóiméad. Tóg amach na tadhall-lionsaí, más ann dóibh agus más furasta. Lean den sruthlú.

 

IT

IN CASO DI CONTATTO CON GLI OCCHI: sciacquare accuratamente per parecchi minuti. Togliere le eventuali lenti a contatto se è agevole farlo. Continuare a sciacquare.

 

LV

SASKARĒ AR ACĪM: uzmanīgi izskalot ar ūdeni vairākas minūtes. Izņemt kontaktlēcas, ja tās ir ievietotas un ja to ir viegli izdarīt. Turpināt skalot.

 

LT

PATEKUS Į AKIS: Kelias minutes atsargiai plauti vandeniu. Išimti kontaktinius lęšius, jeigu jie yra ir jeigu lengvai galima tai padaryti. Toliau plauti akis.

 

HU

SZEMBE KERÜLÉS esetén: Több percig tartó óvatos öblítés vízzel. Adott esetben a kontaktlencsék eltávolítása, ha könnyen megoldható. Az öblítés folytatása.

 

MT

JEKK JIDĦOL FL-GĦAJNEJN: Laħlaħ b'attenzjoni bl-ilma għal diversi minuti. Neħħi l-lentijiet tal-kuntatt, jekk ikun hemm u jkunu faċli biex tneħħihom. Kompli laħlaħ.

 

NL

BIJ CONTACT MET DE OGEN: voorzichtig afspoelen met water gedurende een aantal minuten; contactlenzen verwijderen, indien mogelijk; blijven spoelen.

 

PL

W PRZYPADKU DOSTANIA SIĘ DO OCZU: Ostrożnie płukać wodą przez kilka minut. Wyjąć soczewki kontaktowe, jeżeli są i można je łatwo usunąć. Nadal płukać.

 

PT

SE ENTRAR EM CONTACTO COM OS OLHOS: enxaguar cuidadosamente com água durante vários minutos. Se usar lentes de contacto, retire-as, se tal lhe for possível. Continuar a enxaguar.

 

RO

ÎN CAZ DE CONTACT CU OCHII: clătiţi cu atenţie cu apă timp de mai multe minute. Scoateţi lentilele de contact, dacă este cazul şi dacă acest lucru se poate face cu uşurinţă. Continuaţi să clătiţi.

 

SK

PO ZASIAHNUTÍ OČÍ: Niekoľko minút ich opatrne vyplachujte vodou. Ak používate kontaktné šošovky a ak je to možné, odstráňte ich. Pokračujte vo vyplachovaní.

 

SL

PRI STIKU Z OČMI: previdno izpirajte z vodo nekaj minut. Odstranite kontaktne leče, če jih imate in če to lahko storite brez težav. Nadaljujte z izpiranjem.

 

FI

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, _edical voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

 

SV

VID KONTAKT MED ÖGONEN: Skölj försiktigt med vatten i flera minuter. Ta ur eventuella kontaktlinser om det går lätt. Fortsätt att skölja.


P306 + P360

Kieli

 

 

BG

ПРИ ПОПАДАНЕ ВЪРХУ ОБЛЕКЛОТО: незабавно облейте замърсеното облекло и кожата обилно с вода, преди да свалите дрехите.

 

ES

EN CASO DE CONTACTO CON LA ROPA: Aclarar inmediatamente con agua abundante las prendas y la piel contaminadas antes de quitarse la ropa.

 

CS

PŘI STYKU S ODĚVEM: Kontaminovaný oděv a kůži oklamžitě omyjte velkým množstvím vody a potom oděv odložte.

 

DA

VED KONTAKT MED TØJET: Skyl omgående tilsmudset tøj og hud med rigeligt vand, før tøjet fjernes.

 

DE

BEI KONTAKT MIT DER KLEIDUNG: Kontaminierte Kleidung und Haut sofort mit viel Wasser abwaschen und danach Kleidung ausziehen.

 

ET

RÕIVASTELE SATTUMISE KORRAL: saastunud rõivad ja nahk loputada viivitamata rohke veega ning alles seejärel rõivad eemaldada.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ ΕΠΑΦΗΣ ΜΕ ΤΑ ΡΟΥΧΑ: Ξεπλύντε αμέσως τα μολυσμένα ρούχα και την επιδερμίδα με άφθονο νερό πριν αφαιρέσετε τα ρούχα.

 

EN

IF ON CLOTHING: rinse immediately contaminated clothing and skin with plenty of water before removing clothes.

 

FR

EN CAS DE CONTACT AVEC LES VÊTEMENTS: rincer immédiatement et abondamment avec de l’eau les vêtements contaminés et la peau avant de les enlever.

 

GA

I gCÁS TEAGMHÁLA LE hÉADAÍ: sruthlaítear éadaí éillithe agus an craiceann láithreach le neart uisce sula ndéantar na héadaí a bhaint den duine.

 

IT

IN CASO DI CONTATTO CON GLI INDUMENTI: sciacquare immediatamente e abbondantemente gli indumenti contaminati e la pelle prima di togliersi gli indumenti.

 

LV

SASKARĒ AR APĢĒRBU: nekavējoties izskalot piesārņoto apģērbu un ādu ar lielu daudzumu ūdeni, pirms apģērba novilkšanas.

 

LT

PATEKUS ANT DRABUŽIŲ: Prieš nuvelkant užterštus drabužius, nedelsiant juos ir odą nuplauti dideliu kiekiu vandens.

 

HU

HA RUHÁRA KERÜL: A ruhák levetése előtt a szennyezett ruházatot és a bőrt bő vízzel azonnal le kell öblíteni.

 

MT

JEKK FUQ L-ILBIES: laħlaħ mall-ewwel l-ilbies ikkontaminat u l-ġilda b’ħafna ilma qabel ma tneħħi l-ilbies.

 

NL

NA MORSEN OP KLEDING: verontreinigde kleding en huid onmiddellijk met veel water afspoelen en pas daarna kleding uittrekken.

 

PL

W PRZYPADKU KONTAKTU Z ODZIEŻĄ: natychmiast spłukać zanieczyszczoną odzież i skórę dużą ilością wody przed zdjęciem odzieży.

 

PT

SE ENTRAR EM CONTACTO COM A ROUPA: enxaguar imediatamente com muita água a roupa e a pele contaminadas antes de se despir.

 

RO

ÎN CAZ DE CONTACT CU ÎMBRĂCĂMINTEA: clătiţi imediat îmbrăcămintea contaminată şi pielea cu multă apă, înainte de scoaterea îmbrăcămintei.

 

SK

PRI KONTAKTE S ODEVOM: kontaminovaný odev a pokožku opláchnite veľkým množstvom vody a potom odev odstráňte.

 

SL

PRI STIKU Z OBLAČILI: takoj izprati kontaminirana oblačila in kožo z veliko vode pred odstranitvijo oblačil.

 

FI

JOS KEMIKAALIA JOUTUU VAATTEISIIN: Huuhdo saastunut vaatetus ja iho välittömästi runsaalla vedellä ennen vaatetuksen riisumista.

 

SV

VID KONTAKT MED KLÄDERNA: Skölj omedelbart nedstänkta kläder och hud med mycket vatten innan du tar av dig kläderna.


P307 + P311

Kieli

 

 

BG

ПРИ експозиция: Обадете се в ЦЕНТЪР ПО ТОКСИКОЛОГИЯ или на лекар.

 

ES

EN CASO DE exposición: Llamar a un CENTRO DE INFORMACIÓN TOXICOLÓGICA o a un médico.

 

CS

PŘI expozici: Volejte TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÍ STŘEDISKO nebo lékaře.

 

DA

VED eksponering: Ring til en GIFTINFORMATION eller en læge.

 

DE

BEI Exposition: GIFTINFORMATIONSZENTRUM oder Arzt anrufen.

 

ET

Kokkupuute korral: võtta ühendust MÜRGISTUSTEABEKESKUSE või arstiga.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ έκθεσης: Καλέστε το ΚΕΝΤΡΟ ΔΗΛΗΤΗΡΙΑΣΕΩΝ ή ένα γιατρό.

 

EN

IF exposed: Call a POISON CENTER or doctor/physician.

 

FR

EN CAS d’exposition: appeler un CENTRE ANTIPOISON ou un médecin.

 

GA

I gCÁS nochta: Cuir glao ar IONAD NIMHE nó ar dhoctúir/lia.

 

IT

IN CASO di esposizione, contattare un CENTRO ANTIVELENI o un medico.

 

LV

Ja ir saskarē: Sazināties ar SAINDĒŠANĀS CENTRU vai ārstu.

 

LT

Esant sąlyčiui: Skambinti į APSINUODIJIMŲ KONTROLĖS IR INFORMACIJOS BIURĄ arba kreiptis į gydytoją.

 

HU

Expozíció esetén: forduljon TOXIKOLÓGIAI KÖZPONTHOZ vagy orvoshoz.

 

MT

Jekk espost: Ikkuntattja ĊENTRU TA’ L-AVVELENAMENT jew tabib.

 

NL

NA blootstelling: een ANTIGIFCENTRUM of een arts raadplegen.

 

PL

W przypadku narażenia: Skontaktować się z OŚRODKIEM ZATRUĆ lub z lekarzem.

 

PT

EM CASO DE exposição: contacte um CENTRO DE INFORMAÇÃO ANTIVENENOS ou um médico.

 

RO

ÎN CAZ DE expunere: sunaţi la un CENTRU DE INFORMARE TOXICOLOGICĂ sau un medic.

 

SK

Po expozícii: volajte NÁRODNÉ TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÉ CENTRUM alebo lekára.

 

SL

PRI izpostavljenosti: pokličite CENTER ZA ZASTRUPITVE ali zdravnika.

 

FI

Altistumisen tapahduttua: Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

 

SV

Om du exponerats: Kontakta GIFTINFORMATIONSCENTRAL eller läkare.


P308 + P313

Kieli

 

 

BG

ПРИ явна или предполагаема експозиция: Потърсете медицински съвет/помощ.

 

ES

EN CASO DE exposición manifiesta o presunta: Consultar a un médico.

 

CS

PŘI expozici nebo podezření na ni: Vyhledejte lékařskou pomoc/ošetření.

 

DA

VED eksponering eller mistanke om eksponering: Søg lægehjælp.

 

DE

BEI Exposition oder falls betroffen: Ärztlichen Rat einholen/ärztliche Hilfe hinzuziehen.

 

ET

Kokkupuute või kokkupuutekahtluse korral: pöörduda arsti poole.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ έκθεσης ή πιθανότητας έκθεσης: Συμβουλευθείτε / Επισκεφθείτε γιατρό.

 

EN

IF exposed or concerned: Get medical advice/attention.

 

FR

EN CAS d’exposition prouvée ou suspectée: consulter un médecin.

 

GA

I gCÀS nochta nó má mheastar a bheith nochtaithe: Faigh comhairle/cúram liachta.

 

IT

IN CASO di esposizione o di possibile esposizione, consultare un medico.

 

LV

Ja nokļūst saskarē vai saistīts ar to: lūdziet mediķu palīdzību.

 

LT

Esant sąlyčiui arba jeigu numanomas sąlytis: kreiptis į gydytoją.

 

HU

Expozíció vagy annak gyanúja esetén: orvosi ellátást kell kérni.

 

MT

Jekk espost jew konċernat: Ikkonsulta tabib.

 

NL

NA (mogelijke) blootstelling: een arts raadplegen.

 

PL

W przypadku narażenia lub styczności: Zasięgnąć porady/zgłosić się pod opiekę lekarza.

 

PT

EM CASO DE exposição ou suspeita de exposição: consulte um médico.

 

RO

ÎN CAZ DE expunere sau de posibilă expunere: consultaţi medicul.

 

SK

Po expozícii alebo podozrení z nej: Vyhľadajte lekársku pomoc/starostlivosť.

 

SL

PRI izpostavljenosti ali sumu izpostavljenosti: poiščite zdravniško pomoč/oskrbo.

 

FI

Altistumisen tapahduttua tai jos epäillään altistumista: Hakeudu lääkäriin.

 

SV

Vid exponering eller misstanke om exponering Sök läkarhjälp.


P309 + P311

Kieli

 

 

BG

ПРИ експозиция или неразположение: Обадете се в ЦЕНТЪР ПО ТОКСИКОЛОГИЯ или на лекар.

 

ES

EN CASO DE exposición o si se encuentra mal: Llamar a un CENTRO DE INFORMACIÓN TOXICOLÓGICA o a un médico.

 

CS

PŘI expozici nebo necítíte-li se dobře: Volejte TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÍ STŘEDISKO nebo lékaře.

 

DA

VED eksponering eller ubehag: Ring til en GIFTINFORMATION eller en læge.

 

DE

BEI Exposition oder Unwohlsein: GIFTINFORMATIONSZENTRUM oder Arzt anrufen.

 

ET

Kokkupuute või halva enesetunde korral: võtta ühendust MÜRGISTUSTEABEKESKUSE või arstiga.

 

EL

ΣΕ ΠΕΡΙΠΤΩΣΗ έκθεσης ή αδιαθεσίας: Καλέστε το ΚΕΝΤΡΟ ΔΗΛΗΤΗΡΙΑΣΕΩΝ ή ένα γιατρό.

 

EN

IF exposed or if you feel unwell: Call a POISON CENTER or doctor/physician.

 

FR

EN CAS d’exposition ou de malaise: appeler un CENTRE ANTIPOISON ou un médecin.

 

GA

I gCÀS nochta nó má bhraitear tinn: Cuir glao ar IONAD NIMHE nó ar dhoctúir/lia.

 

IT

IN CASO di esposizione o di malessere, contattare un CENTRO ANTIVELENI o un medico.

 

LV

Ja nokļūst saskarē vai jums ir slikta pašsajūta: sazinieties ar SAINDĒŠANĀS CENTRU vai ārstu.

 

LT

Esant sąlyčiui arba pasijutus blogai: Skambinti į APSINUODIJIMŲ KONTROLĖS IR INFORMACIJOS BIURĄ arba kreiptis į gydytoją.

 

HU

Expozíció vagy rosszullét esetén: forduljon TOXIKOLÓGIAI KÖZPONTHOZ vagy orvoshoz.

 

MT

JEKK espost jew tħossok ma tiflaħx: Ikkuntattja ĊENTRU TA’ L-AVVELENAMENT jew tabib.

 

NL

NA blootstelling of bij onwel voelen: een ANTIGIFCENTRUM of een arts raadplegen.

 

PL

W przypadku narażenia lub złego samopoczucia: Skontaktować się z OŚRODKIEM ZATRUĆ lub z lekarzem.

 

PT

EM CASO DE exposição ou de indisposição: contacte um CENTRO DE INFORMAÇÃO ANTIVENENOS ou um médico.

 

RO

ÎN CAZ DE expunere sau dacă nu vă simţiţi bine: sunaţi la un CENTRU DE INFORMARE TOXICOLOGICĂ sau un medic.

 

SK

Po expozícii alebo pri zdravotných problémoch: volajte NÁRODNÉ TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÉ CENTRUM alebo lekára.

 

SL

PRI izpostavljenosti ali slabem počutju: pokličite CENTER ZA ZASTRUPITVE ali zdravnika.

 

FI

Altistumisen tapahduttua tai jos ilmenee pahoinvointia: Ota yhteys MYRKYTYSTIETOSKESKUKSEEN tai lääkäriin.

 

SV

Vid exponering eller obehag: Kontakta GIFTINFORMATIONSCENTRAL eller läkare.


P332 + P313

Kieli

 

 

BG

При поява на кожно дразнене: Потърсете медицински съвет/помощ.

 

ES

En caso de irritación cutánea: Consultar a un médico.

 

CS

Při podráždění kůže: Vyhledejte lékařskou pomoc/ošetření.

 

DA

Ved hudirritation: Søg lægehjælp.

 

DE

Bei Hautreizung: Ärztlichen Rat einholen/ärztliche Hilfe hinzuziehen.

 

ET

Nahaärrituse korral: pöörduda arsti poole.

 

EL

Εάν παρατηρηθεί ερεθισμός του δέρματος: Συμβουλευθείτε / Επισκεφθείτε γιατρό.

 

EN

If skin irritation occurs: Get medical advice/attention.

 

FR

En cas d’irritation cutanée: consulter un médecin.

 

GA

I gcás greannú craicinn: Faigh comhairle/cúram liachta.

 

IT

In caso di irritazione della pelle: consultare un medico.

 

LV

Ja rodas ādas iekaisums: lūdziet mediķu palīdzību.

 

LT

Jeigu sudirginama oda: kreiptis į gydytoją.

 

HU

Bőrirritáció esetén: orvosi ellátást kell kérni.

 

MT

Jekk ikun hemm irritazzjoni tal-ġilda: Ikkonsulta tabib.

 

NL

Bij huidirritatie: een arts raadplegen.

 

PL

W przypadku wystąpienia podrażnienia skóry: Zasięgnąć porady/zgłosić się pod opiekę lekarza.

 

PT

Em caso de irritação cutânea: consulte um médico.

 

RO

În caz de iritare a pielii: consultaţi medicul.

 

SK

Ak sa objaví podráždenie pokožky, vyhľadajte lekársku pomoc/starostlivosť.

 

SL

Če nastopi draženje kože: poiščite zdravniško pomoč/oskrbo.

 

FI

Jos ilmenee ihoärsytystä: Hakeudu lääkäriin.

 

SV

Vid hudirritation: Sök läkarhjälp.


P333 + P313

Kieli

 

 

BG

При поява на кожно дразнене или обрив на кожата: Потърсете медицински съвет/помощ.

 

ES

En caso de irritación o erupción cutánea: Consultar a un médico.

 

CS

Při podráždění kůže nebo vyrážce: Vyhledejte lékařskou pomoc/ošetření.

 

DA

Ved hudirritation eller udslet: Søg lægehjælp.

 

DE

Bei Hautreizung oder -ausschlag: Ärztlichen Rat einholen/ärztliche Hilfe hinzuziehen.

 

ET

Nahaärrituse või _obe korral: pöörduda arsti poole.

 

EL

Εάν παρατηρηθεί ερεθισμός του δέρματος ή εμφανιστεί εξάνθημα: Συμβουλευθείτε / Επισκεφθείτε γιατρό.

 

EN

If skin irritation or rash occurs: Get medical advice/attention.

 

FR

En cas d’irritation ou d'éruption cutanée: consulter un médecin.

 

GA

Má tharlaíonn greannú nó gríos craicinn: Faigh comhairle/cúram liachta.

 

IT

In caso di irritazione o eruzione della pelle: consultare un medico.

 

LV

Ja rodas ādas iekaisums vai izsitumi: lūdziet mediķu palīdzību.

 

LT

Jeigu sudirginama oda arba ją išberia: kreiptis į gydytoją.

 

HU

Bőrirritáció vagy kiütések megjelenése esetén: orvosi ellátást kell kérni.

 

MT

Jekk ikun hemm irritazzjoni jew raxx tal-ġilda: Ikkonsulta tabib.

 

NL

Bij huidirritatie of uitslag: een arts raadplegen.

 

PL

W przypadku wystąpienia podrażnienia skóry lub wysypki: Zasięgnąć porady/zgłosić się pod opiekę lekarza.

 

PT

Em caso de irritação ou erupção cutânea: consulte um médico.

 

RO

În caz de iritare a pielii sau de erupţie cutanată: consultaţi medicul.

 

SK

Ak sa prejaví podráždenie pokožky alebo sa vytvoria vyrážky: vyhľadajte lekársku pomoc/starostlivosť.

 

SL

Če nastopi draženje kože ali se pojavi izpuščaj: poiščite zdravniško pomoč/oskrbo.

 

FI

Jos ilmenee ihoärsytystä tai ihottumaa: Hakeudu lääkäriin.

 

SV

Vid hudirritation eller utslag: Sök läkarhjälp.


P335 + P334

Kieli

 

 

BG

Отстранете посипаните частици от кожата. Потопете в хладка вода/сложете мокри компреси.

 

ES

Sacudir las partículas que se hayan depositado en la piel. Sumergir en agua fresca/aplicar compresas húmedas.

 

CS

Volné částice odstraňte z kůže. Ponořte do studené vody/zabalte do vlhkého obvazu.

 

DA

Børst løse partikler bort fra huden. Skyl under koldt vand/anvend våde omslag.

 

DE

Lose Partikel von der Haut abbürsten. In kaltes Wasser tauchen/ nassen Verband anlegen.

 

ET

Pühkida lahtised osakesed nahalt maha. Hoida jahedas vees / panna peale niiske kompress.

 

EL

Αφαιρέστε προσεκτικά τα σωματίδια που έχουν μείνει στο δέρμα. Πλύντε με άφθονο δροσερό νερό/τυλίξτε με βρεγμένους επιδέσμους.

 

EN

Brush off loose particles from skin. Immerse in cool water/wrap in wet bandages.

 

FR

Enlever avec précaution les particules déposées sur la peau. Rincer à l’eau fraîche/poser une compresse humide.

 

GA

Scuab cáithníní scaoilte den chraiceann. Tum in uisce fionnuar/cuir bréid fliuch air.

 

IT

Rimuovere le particelle depositate sulla pelle. Immergere in acqua fredda/avvolgere con un bendaggio umido.

 

LV

Noberziet brīvās daļiņas no ādas. Iegremdējiet vēsā ūdenī / ietiniet mitros apsējos.

 

LT

Neprilipusias daleles nuvalyti nuo odos. Įmerkti į vėsų vandenį/apvynioti šlapiais tvarsčiais.

 

HU

A bőrre tapadó szemcséket óvatosan le kell kefélni. Hideg vízzel/nedves kötéssel kell hűteni.

 

MT

Farfar il-frak mhux imwaħħal minn mal-ġilda. Daħħal fl-ilma frisk/kebbeb f’faxex imxarrbin.

 

NL

Losse deeltjes van de huid afvegen. In koud water onderdompelen/nat verband aanbrengen.

 

PL

Nie związaną pozostałość strzepnąć ze skóry. Zanurzyć w zimnej wodzie/owinąć mokrym bandażem.

 

PT

Sacudir da pele as partículas soltas. Mergulhar em água fria/aplicar compressas húmidas.

 

RO

Îndepărtaţi particulele depuse pe piele. Introduceţi în apă rece/acoperiţi cu o compresă umedă.

 

SK

Z pokožky oprášte sypké čiastočky. Ponorte do studenej vody/obviažte mokrými obväzmi.

 

SL

S krtačo odstraniti razsute delce s kože. Potopiti v hladno vodo/zaviti v mokre povoje.

 

FI

Poista irtohiukkaset iholta. Upota kylmään veteen/kääri märkiin siteisiin.

 

SV

Borsta bort lösa partiklar från huden. Skölj under kallt vatten/ använd våta omslag.


P337 + P313

Kieli

 

 

BG

При продължително дразнене на очите: Потърсете медицински съвет/помощ.

 

ES

Si persiste la irritación ocular: Consultar a un médico.

 

CS

Přetrvává-li podráždění očí: Vyhledejte lékařskou pomoc/ošetření.

 

DA

Ved vedvarende øjenirritation: Søg lægehjælp.

 

DE

Bei anhaltender Augenreizung: Ärztlichen Rat einholen/ärztliche Hilfe hinzuziehen.

 

ET

Kui silmade ärritus ei möödu: pöörduda arsti poole.

 

EL

Εάν δεν υποχωρεί ο οφθαλμικός ερεθισμός: Συμβουλευθείτε / Επισκεφθείτε γιατρό.

 

EN

If eye irritation persists: Get medical advice/attention.

 

FR

Si l’irritation oculaire persiste: consulter un médecin.

 

GA

Má mhaireann an greannú súile: Faigh comhairle/cúram liachta.

 

IT

Se l’irritazione degli occhi persiste, consultare un medico.

 

LV

Ja acu iekaisums nepāriet: lūdziet mediķu palīdzību.

 

LT

Jei akių dirginimas nepraeina: kreiptis į gydytoją.

 

HU

Ha a szemirritáció nem múlik el: orvosi ellátást kell kérni.

 

MT

Jekk l-irritazzjoni ta’ l-għajnejn tippersisti: Ikkonsulta tabib.

 

NL

Bij aanhoudende oogirritatie: een arts raadplegen.

 

PL

W przypadku utrzymywania się działania drażniącego na oczy: Zasięgnąć porady/zgłosić się pod opiekę lekarza.

 

PT

Caso a irritação ocular persista: consulte um médico.

 

RO

Dacă iritarea ochilor persistă: consultaţi medicul.

 

SK

Ak podráždenie očí pretrváva: vyhľadajte lekársku pomoc/starostlivosť.

 

SL

Če draženje oči ne preneha: poiščite zdravniško pomoč/oskrbo.

 

FI

Jos silmä-ärsytys jatkuu: Hakeudu lääkäriin.

 

SV

Vid bestående ögonirritation: Sök läkarhjälp.


P342 + P311

Kieli

 

 

BG

При симптоми на затруднено дишане: Обадете се в ЦЕНТЪР ПО ТОКСИКОЛОГИЯ или на лекар.

 

ES

En caso de síntomas respiratorios: Llamar a un CENTRO DE INFORMACIÓN TOXICOLÓGICA o a un médico.

 

CS

Při dýchacích potížích: Volejte TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÍ STŘEDISKO nebo lékaře.

 

DA

Ved luftvejssymptomer: Ring til en GIFTINFORMATION eller en læge.

 

DE

Bei Symptomen der Atemwege: GIFTINFORMATIONSZENTRUM oder Arzt anrufen.

 

ET

Hingamisteede probleemide ilmnemise korral: võtta ühendust MÜRGISTUSTEABEKESKUSE või arstiga.

 

EL

Εάν παρουσιάζονται αναπνευστικά συμπτώματα: Καλέστε το ΚΕΝΤΡΟ ΔΗΛΗΤΗΡΙΑΣΕΩΝ ή ένα γιατρό.

 

EN

If experiencing respiratory symptoms: Call a POISON CENTER or doctor/physician.

 

FR

En cas de symptômes respiratoires: appeler un CENTRE ANTIPOISON ou un médecin.

 

GA

I gcás siomptóm riospráide: Cuir glao ar IONAD NIMHE nó ar dhoctúir/lia.

 

IT

In caso di sintomi respiratori: contattare un CENTRO ANTIVELENI o un medico.

 

LV

Ja rodas elpas trūkuma simptomi: sazinieties ar SAINDĒŠANĀS CENTRU vai ārstu.

 

LT

Jeigu pasireiškia respiraciniai simptomai: skambinti į APSINUODIJIMŲ KONTROLĖS IR INFORMACIJOS BIURĄ arba kreiptis į gydytoją.

 

HU

Légzési problémák esetén: forduljon TOXIKOLÓGIAI KÖZPONTHOZ vagy orvoshoz.

 

MT

Jekk ikollok sintomi respiratorji: Ikkuntattja ĊENTRU TA’ L-AVVELENAMENT jew tabib.

 

NL

Bij ademhalingssymptomen: een ANTIGIFCENTRUM of een arts raadplegen.

 

PL

W przypadku wystąpienia objawów ze strony układu oddechowego: Skontaktować się z OŚRODKIEM ZATRUĆ lub z lekarzem.

 

PT

Em caso de sintomas respiratórios: contacte um CENTRO DE INFORMAÇÃO ANTIVENENOS ou um médico.

 

RO

În caz de simptome respiratorii: sunaţi la un CENTRU DE INFORMARE TOXICOLOGICĂ sau un medic.

 

SK

Pri ťažkostiach s dýchaním: volajte NÁRODNÉ TOXIKOLOGICKÉ INFORMAČNÉ CENTRUM alebo lekára.

 

SL

Pri respiratornih simptomih: pokličite CENTER ZA ZASTRUPITVE ali zdravnika.

 

FI

Jos ilmenee hengitysoireita: Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

 

SV

Vid besvär i luftvägarna: Kontakta GIFTINFORMATIONSCENTRAL eller läkare.


P370 + P376

Kieli

 

 

BG

При пожар: Спрете теча, ако е безопасно.

 

ES

En caso de incendio: Detener la fuga, si no hay peligro en hacerlo.

 

CS

V případě požáru: Zastavte únik, můžete-li tak učinit bez rizika.

 

DA

Ved brand: Stands lækagen, hvis dette er sikkert.

 

DE

Bei Brand: Undichtigkeit beseitigen, wenn gefahrlos möglich.

 

ET

Tulekahju korral: leke peatada, kui seda on võimalik teha ohutult.

 

EL

Σε περίπτωση πυρκαγιάς: Σταματήστε τη διαρροή, εφόσον δεν υπάρχει κίνδυνος.

 

EN

In case of fire: Stop leak if safe to do so.

 

FR

En cas d’incendie: obturer la fuite si cela peut se faire sans danger.

 

GA

I gcás dóiteáin: Cuir stop leis an sceitheadh má tá sé sábháilte é sin a dhéanamh.

 

IT

In caso di incendio: bloccare la perdita se non c’è pericolo.

 

LV

Ugunsgrēka gadījumā: apturiet noplūdi, ja to darīt ir droši.

 

LT

Gaisro atveju: sustabdyti nuotėkį, jeigu galima saugiai tai padaryti.

 

HU

Tűz esetén: Meg kell szüntetni a szivárgást, ha ez biztonságosan megtehető.

 

MT

F’każ ta’ nar: Waqqaf it-tnixxija sakemm ma jkunx ta' periklu.

 

NL

In geval van brand: het lek dichten als dat veilig gedaan kan worden.

 

PL

W przypadku pożaru: Jeżeli jest to bezpieczne zahamować wyciek.

 

PT

Em caso de incêndio: deter a fuga se tal puder ser feito em segurança.

 

RO

În caz de incendiu: opriţi scurgerea, dacă acest lucru se poate face în siguranţă.

 

SK

V prípade požiaru: ak je to bezpečné, zastavte únik.

 

SL

Ob požaru: zaustaviti puščanje, če je varno.

 

FI

Tulipalon sattuessa: Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti.

 

SV

Vid brand: Stoppa läckan om det kan göras på ett säkert sätt.


P370 + P378

Kieli

 

 

BG

При пожар: Използвайте … за гасене.

 

ES

En caso de incendio: Utilizar … para apagarlo.

 

CS

V případě požáru: K hašení použijte ….

 

DA

Ved brand: Anvend … til brandslukning.

 

DE

Bei Brand: … zum Löschen verwenden.

 

ET

Tulekahju korral: kasutada kustutamiseks ….

 

EL

Σε περίπτωση πυρκαγιάς: Χρησιμοποιήστε … για την κατάσβεση.

 

EN

In case of fire: Use … for extinction.

 

FR

En cas d’incendie: utiliser … pour l’extinction.

 

GA

I gcás dóiteáin: Úsáid … le haghaidh múchta.

 

IT

In caso di incendio: estinguere con….

 

LV

Ugunsgrēka gadījumā: dzēšanai izmantojiet …

 

LT

Gaisro atveju: gesinimui naudoti …

 

HU

Tűz esetén: az oltáshoz …használandó.

 

MT

F’każ ta’ nar: Uża’ … għat-tifi.

 

NL

In geval van brand: blussen met …

 

PL

W przypadku pożaru: Użyć … do gaszenia.

 

PT

Em caso de incêndio: para a extinção utilizar …

 

RO

În caz de incendiu: utilizaţi… pentru stingere.

 

SK

V prípade požiaru: na hasenie použite ….

 

SL

Ob požaru: za gašenje uporabiti …

 

FI

Tulipalon sattuessa: Käytä palon sammuttamiseen …

 

SV

Vid brand: Släck branden med ….


P370 + P380

Kieli

 

 

BG

При пожар: Евакуирайте зоната.

 

ES

En caso de incendio: Evacuar la zona.

 

CS

V případě požáru: Vykliďte prostor.

 

DA

Ved brand: Evakuer området.

 

DE

Bei Brand: Umgebung räumen.

 

ET

Tulekahju korral: ala evakueerida.

 

EL

Σε περίπτωση πυρκαγιάς: Εκκενώστε την περιοχή.

 

EN

In case of fire: Evacuate area.

 

FR

En cas d’incendie: évacuer la zone.

 

GA

I gcás dóiteáin: Aslonnaigh gach duine as an limistéar.

 

IT

Evacuare la zona in caso di incendio.

 

LV

Ugunsgrēka gadījumā: evakuēt zonu.

 

LT

Gaisro atveju: evakuoti zoną.

 

HU

Tűz esetén: Ki kell üríteni a területet.

 

MT

F’każ ta’ nar: Evakwa ż-żona.

 

NL

In geval van brand: evacueren.

 

PL

W przypadku pożaru: Ewakuować teren.

 

PT

Em caso de incêndio: evacuar a zona.

 

RO

În caz de incendiu: evacuaţi zona.

 

SK

V prípade požiaru: priestory evakuujte.

 

SL

Ob požaru: izprazniti območje.

 

FI

Tulipalon sattuessa: Evakuoi alue.

 

SV

Vid brand: Utrym området.


P370 + P380 + P375

Kieli

 

 

BG

При пожар: Евакуирайте зоната. Гасете пожара от разстояние поради опасност от експлозия.

 

ES

En caso de incendio: Evacuar la zona. Luchar contra el incendio a distancia, dado el riesgo de explosión.

 

CS

V případě požáru: Vykliďte prostor. Kvůli nebezpečí výbuchu haste z dostatečné vzdálenosti.

 

DA

Ved brand: Evakuer området. Bekæmp branden på afstand på grund af eksplosionsfare.

 

DE

Bei Brand: Umgebung räumen. Wegen Explosionsgefahr Brand aus der Entfernung bekämpfen.

 

ET

Tulekahju korral: ala evakueerida. Plahvatusohu tõttu teha kustutustöid eemalt.

 

EL

Σε περίπτωση πυρκαγιάς: Εκκενώστε την περιοχή. Προσπαθήστε να σβήσετε την πυρκαγιά από απόσταση, επειδή υπάρχει κίνδυνος έκρηξης.

 

EN

In case of fire: Evacuate area. Fight fire remotely due to the risk of explosion.

 

FR

En cas d’incendie: évacuer la zone. Combattre l’incendie à distance à cause du risque d’explosion.

 

GA

I gcás dóiteáin: Aslonnaigh gach duine as an limistéar. Téigh i gcianghleic leis an dóiteán mar gheall ar an mbaol pléasctha.

 

IT

In caso di incendio: evacuare la zona. Rischio di esplosione. Utilizzare i mezzi estinguenti a grande distanza.

 

LV

Ugunsgrēka gadījumā: evakuēt zonu. Dzēst uguni no attāluma eksplozijas riska dēļ.

 

LT

Gaisro atveju: evakuoti zoną. Gaisrą gesinti iš toli dėl sprogimo pavojaus.

 

HU

Tűz esetén: Ki kell üríteni a területet. A tűz oltását robbanásveszély miatt távolból kell végezni.

 

MT

F’każ ta’ nar: Evakwa ż-żona. Itfi n-nar mill-bogħod minħabba r-riskju ta’ splużjoni.

 

NL

In geval van brand: evacueren. Op afstand blussen omwille van ontploffingsgevaar.

 

PL

W przypadku pożaru: Ewakuować teren. Z powodu ryzyka wybuchu gasić pożar z odległości.

 

PT

Em caso de incêndio: evacuar a zona. Combater o incêndio à distância, devido ao risco de explosão.

 

RO

În caz de incendiu: evacuaţi zona. Stingeţi incendiul de la distanţă din cauza pericolului de explozie.

 

SK

V prípade požiaru: priestory evakuujte. Z dôvodu nebezpečenstva výbuchu požiar haste z diaľky.

 

SL

Ob požaru: izprazniti območje. Gasiti z večje razdalje zaradi nevarnosti eksplozije.

 

FI

Tulipalon sattuessa: Evakuoi alue. Sammuta palo etäältä räjähdysvaaran takia.

 

SV

Vid brand: Utrym området. Bekämpa branden på avstånd på grund av explosionsrisken.


P371 + P380 + P375

Kieli

 

 

BG

При голям пожар и значителни количества: Евакуирайте зоната. Гасете пожара от разстояние поради опасност от експлозия.

 

ES

En caso de incendio importante y en grandes cantidades: Evacuar la zona. Luchar contra el incendio a distancia, dado el riesgo de explosión.

 

CS

V případě velkého požáru a velkého množství: Vykliďte prostor. Kvůli nebezpečí výbuchu haste z dostatečné vzdálenosti.

 

DA

Ved større brand og store mængder: Evakuer området. Bekæmp branden på afstand på grund af eksplosionsfare.

 

DE

Bei Großbrand und großen Mengen: Umgebung räumen. Wegen Explosionsgefahr Brand aus der Entfernung bekämpfen.

 

ET

Suure tulekahju korral ning kui on tegemist suurte kogustega: ala evakueerida. Plahvatusohu tõttu teha kustutustöid eemalt.

 

EL

Σε περίπτωση σοβαρής πυρκαγιάς και εάν πρόκειται για μεγάλες ποσότητες: Εκκενώστε την περιοχή. Προσπαθήστε να σβήσετε την πυρκαγιά από απόσταση, επειδή υπάρχει κίνδυνος έκρηξης.

 

EN

In case of major fire and large quantities: Evacuate area. Fight fire remotely due to the risk of explosion.

 

FR

En cas d’incendie important et s’il s’agit de grandes quantités: évacuer la zone. Combattre l’incendie à distance à cause du risque d’explosion.

 

GA

I gcás mórdhóiteáin agus mórchainníochtaí: Aslonnaigh gach duine as an limistéar. Téigh i gcianghleic leis an dóiteán mar gheall ar an mbaol pléasctha.

 

IT

In caso di incendio grave e di grandi quantità: evacuare la zona. Rischio di esplosione. Utilizzare i mezzi estinguenti a grande distanza.

 

LV

Ugunsgrēka vai liela apjoma gadījumā: evakuēt zonu. Dzēst uguni no attāluma eksplozijas riska dēļ.

 

LT

Didelio gaisro ir didelių kiekių atveju: evakuoti zoną. Gaisrą gesinti iš toli dėl sprogimo pavojaus.

 

HU

Nagyobb tűz és nagy mennyiség esetén: Ki kell üríteni a területet. A tűz oltását robbanásveszély miatt távolból kell végezni.

 

MT

F’każ ta’ nar kbir u kwantitajiet kbar: Evakwa ż-żona. Itfi n-nar mill-bogħod minħabba r-riskju ta’ splużjoni.

 

NL

In geval van grote brand en grote hoeveelheden: evacueren. Op afstand blussen omwille van ontploffingsgevaar.

 

PL

W przypadku poważnego pożaru i dużych ilości: Ewakuować teren. Z powodu ryzyka wybuchu gasić pożar z odległości.

 

PT

Em caso de incêndio importante e de grandes quantidades: evacuar a zona. Combater o incêndio à distância, devido ao risco de explosão.

 

RO

În caz de incendiu de proporţii şi de cantităţi mari de produs: evacuaţi zona. Stingeţi incendiul de la distanţă din cauza pericolului de explozie.

 

SK

V prípade veľkého požiaru a značného množstva: priestory evakuujte. Z dôvodu nebezpečenstva výbuchu požiar haste z diaľky.

 

SL

Ob velikem požaru in velikih količinah: izprazniti območje. Gasiti z večje razdalje zaradi nevarnosti eksplozije.

 

FI

Jos tulipalo ja ainemäärät ovat suuret: Evakuoi alue. Sammuta palo etäältä räjähdysvaaran takia.

 

SV

Vid större brand och stora mängder: Utrym området. Bekämpa branden på avstånd på grund av explosionsrisken.


Taulukko 1.4

Turvalausekkeet – Varastointi

P401

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява…

 

ES

Almacenar …

 

CS

Skladujte …

 

DA

Opbevares …

 

DE

… aufbewahren.

 

ET

Hoida …

 

EL

Αποθηκεύεται …

 

EN

Store …

 

FR

Stocker …

 

GA

Stóráil …

 

IT

Conservare…

 

LV

Glabāt…

 

LT

Laikyti…

 

HU

Tárolás: … .

 

MT

Aħżen …

 

NL

… bewaren.

 

PL

Przechowywać …

 

PT

Armazenar …

 

RO

A se depozita…

 

SK

Uchovávajte …

 

SL

Hraniti …

 

FI

Varastoi …

 

SV

Förvaras …


P402

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява на сухо място.

 

ES

Almacenar en un lugar seco.

 

CS

Skladujte na suchém místě.

 

DA

Opbevares et tørt sted.

 

DE

An einem trockenen Ort aufbewahren.

 

ET

Hoida kuivas.

 

EL

Αποθηκεύεται σε στεγνό μέρος.

 

EN

Store in a dry place.

 

FR

Stocker dans un endroit sec.

 

GA

Stóráil in áit thirim.

 

IT

Conservare in luogo asciutto.

 

LV

Glabāt sausā vietā.

 

LT

Laikyti sausoje vietoje.

 

HU

Száraz helyen tárolandó.

 

MT

Aħżen f’post niexef.

 

NL

Op een droge plaats bewaren.

 

PL

Przechowywać w suchym miejscu.

 

PT

Armazenar em local seco.

 

RO

A se depozita într-un loc uscat.

 

SK

Uchovávajte na suchom mieste.

 

SL

Hraniti na suhem.

 

FI

Varastoi kuivassa paikassa.

 

SV

Förvaras torrt.


P403

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява на добре проветриво място.

 

ES

Almacenar en un lugar bien ventilado.

 

CS

Skladujte na dobře větraném místě.

 

DA

Opbevares på et godt ventileret sted.

 

DE

An einem gut belüfteten Ort aufbewahren.

 

ET

Hoida hästi ventileeritavas kohas.

 

EL

Αποθηκεύεται σε καλά αεριζόμενο χώρο.

 

EN

Store in a well-ventilated place.

 

FR

Stocker dans un endroit bien ventilé.

 

GA

Stóráil in áit dhea-aeráilte.

 

IT

Conservare in luogo ben ventilato.

 

LV

Glabāt labi vēdināmā vietā.

 

LT

Laikyti gerai vėdinamoje vietoje.

 

HU

Jól szellőző helyen tárolandó.

 

MT

Aħżen f’post b'ventilazzjoni tajba.

 

NL

Op een goed geventileerde plaats bewaren.

 

PL

Przechowywać w dobrze wentylowanym miejscu.

 

PT

Armazenar em local bem ventilado.

 

RO

A se depozita într-un spaţiu bine ventilat.

 

SK

Uchovávajte na dobre vetranom mieste.

 

SL

Hraniti na dobro prezračevanem mestu.

 

FI

Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto.

 

SV

Förvaras på väl ventilerad plats.


P404

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява в затворен съд.

 

ES

Almacenar en un recipiente cerrado.

 

CS

Skladujte v uzavřeném obalu.

 

DA

Opbevares i en lukket beholder.

 

DE

In einem geschlossenen Behälter aufbewahren.

 

ET

Hoida suletud mahutis.

 

EL

Φυλάσσεται σε κλειστό περιέκτη.

 

EN

Store in a closed container.

 

FR

Stocker dans un récipient fermé.

 

GA

Stóráil i gcoimeádán iata.

 

IT

Conservare in un recipiente chiuso.

 

LV

Glabāt slēgtā tvertnē.

 

LT

Laikyti uždaroje talpykloje.

 

HU

Zárt edényben tárolandó.

 

MT

Aħżen f’kontenitur magħluq.

 

NL

In gesloten verpakking bewaren.

 

PL

Przechowywać w zamkniętym pojemniku.

 

PT

Armazenar em recipiente fechado.

 

RO

A se depozita într-un recipient închis.

 

SK

Uchovávajte v uzavretej nádobe.

 

SL

Hraniti v zaprti posodi.

 

FI

Varastoi suljettuna.

 

SV

Förvaras i sluten behållare.


P405

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява под ключ.

 

ES

Guardar bajo llave.

 

CS

Skladujte uzamčené.

 

DA

Opbevares under lås.

 

DE

Unter Verschluss aufbewahren.

 

ET

Hoida lukustatult.

 

EL

Φυλάσσεται κλειδωμένο.

 

EN

Store locked up.

 

FR

Garder sous clef.

 

GA

Stóráil faoi ghlas.

 

IT

Conservare sotto chiave.

 

LV

Glabāt slēgtā veidā.

 

LT

Laikyti užrakintą.

 

HU

Elzárva tárolandó.

 

MT

Aħżen f'post imsakkar.

 

NL

Achter slot bewaren.

 

PL

Przechowywać pod zamknięciem.

 

PT

Armazenar em local fechado à chave.

 

RO

A se depozita sub cheie.

 

SK

Uchovávajte uzamknuté.

 

SL

Hraniti zaklenjeno.

 

FI

Varastoi lukitussa tilassa.

 

SV

Förvaras inlåst.


P406

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява в устойчив на разяждане съд/… съд с устойчива вътрешна облицовка.

 

ES

Almacenar en un recipiente resistente a la corrosión / … con revestimiento interior resistente.

 

CS

Skladujte v obalu odolném proti korozi/ … obalu s odolnou vnitřní vrstvou.

 

DA

Opbevares i ætsningsbestandig/…beholder med modstandsdygtig indvendig belægning.

 

DE

In korrosionsbeständigem/… Behälter mit korrosionsbeständiger Auskleidung aufbewahren.

 

ET

Hoida sööbekindlas/…sööbekindla sisevooderdisega mahutis.

 

EL

Αποθηκεύεται σε ανθεκτικό στη διάβρωση/ … περιέκτη με ανθεκτική εσωτερική επένδυση.

 

EN

Store in corrosive resistant/… container with a resistant inner liner.

 

FR

Stocker dans un récipient résistant à la corrosion/récipient en … avec doublure intérieure résistant à la corrosion.

 

GA

Stóráil i gcoimeádán … frithchreimneach/… le líneáil frithchreimneach laistigh.

 

IT

Conservare in recipiente resistente alla corrosione/… provvisto di rivestimento interno resistente.

 

LV

Glabāt tvertnē, kas aizsargā pret koroziju/ … tvertnes ar iekšējo pretkorozijas izolāciju.

 

LT

Laikyti korozijai atsparioje talpykloje/…, turinčioje atsparią vidinę dangą.

 

HU

Saválló/saválló bélésű … edényben tárolandó.

 

MT

Aħżen f'post reżistenti għall-korrużjoni/… kontenitur li huwa infurrat minn ġewwa b'materjal reżistenti.

 

NL

In corrosiebestendige/… houder met corrosiebestendige binnenbekleding bewaren.

 

PL

Przechowywać w pojemniku odpornym na korozję / … o odpornej powłoce wewnętrznej.

 

PT

Armazenar num recipiente resistente à corrosão/… com um revestimento interior resistente.

 

RO

Depozitaţi într-un recipient rezistent la coroziune/recipient din… cu dublură interioară rezistentă la coroziune.

 

SK

Uchovávajte v nádobe odolnej proti korózii/… nádobe s odolnou vnútornou vrstvou.

 

SL

Hraniti v posodi, odporni proti koroziji/…, z odporno notranjo oblogo.

 

FI

Varastoi syöpymättömässä/… säiliössä, jossa on kestävä sisävuoraus.

 

SV

Förvaras i korrosionsbeständig/… behållare med beständigt innerhölje.


P407

Kieli

 

 

BG

Да се остави въздушно пространство между купчините/палетите.

 

ES

Dejar una separación entre los bloques/los palés de carga.

 

CS

Mezi stohy/paletami ponechte vzduchovou mezeru.

 

DA

Obevares med luftmellemrum mellem stakkene/pallerne.

 

DE

Luftspalt zwischen Stapeln/Paletten lassen.

 

ET

Jätta virnade/kaubaaluste vahele õhuvahe.

 

EL

Να υπάρχει κενό αέρος μεταξύ των σωρών/παλετών.

 

EN

Maintain air gap between stacks/pallets.

 

FR

Maintenir un intervalle d’air entre les piles/palettes.

 

GA

Coimeád bearna aeir idir chruacha/phailléid.

 

IT

Mantenere uno spazio libero tra gli scaffali/i pallet.

 

LV

Saglabāt gaisa spraugu starp krāvumiem/ paletēm.

 

LT

Palikti oro tarpą tarp eilių/palečių.

 

HU

A rakatok/raklapok között térközt kell hagyni.

 

MT

Ħalli l-arja tgħaddi bejn l-imniezel/il-palits.

 

NL

Ruimte laten tussen stapels/pallets.

 

PL

Zachować szczelinę powietrzną pomiędzy stosami/paletami.

 

PT

Respeitar as distâncias mínimas entre pilhas/paletes.

 

RO

Păstraţi un spaţiu gol între stive/paleți.

 

SK

Medzi regálmi/paletami ponechajte vzduchovú medzeru.

 

SL

Ohraniti zračno režo med skladi/paletami.

 

FI

Jätä pinojen/kuormalavojen väliin ilmarako.

 

SV

Se till att det finns luft mellan staplar/pallar.


P410

Kieli

 

 

BG

Да се пази от пряка слънчева светлина.

 

ES

Proteger de la luz del sol.

 

CS

Chraňte před slunečním zářením.

 

DA

Beskyttes mod sollys.

 

DE

Vor Sonnenbestrahlung schützen.

 

ET

Hoida päikesevalguse eest.

 

EL

Να προστατεύεται από τις ηλιακές ακτίνες.

 

EN

Protect from sunlight.

 

FR

Protéger du rayonnement solaire.

 

GA

Cosain ó sholas na gréine.

 

IT

Proteggere dai raggi solari.

 

LV

Aizsargāt no saules gaismas.

 

LT

Saugoti nuo saulės šviesos.

 

HU

Napfénytől védendő.

 

MT

Ipproteġi mid-dawl tax-xemx.

 

NL

Tegen zonlicht beschermen.

 

PL

Chronić przed światłem słonecznym.

 

PT

Manter ao abrigo da luz solar.

 

RO

A se proteja de lumina solară.

 

SK

Chráňte pred slnečným žiarením.

 

SL

Zaščititi pred sončno svetlobo.

 

FI

Suojaa auringonvalolta.

 

SV

Skyddas från solljus.


P411

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява при температури, не по-високи от … oC/…oF.

 

ES

Almacenar a temperaturas no superiores a … oC /…oF.

 

CS

Skladujte při teplotě nepřesahující … oC/…oF.

 

DA

Opbevares ved en temperatur, som ikke overstiger … oC/…oF.

 

DE

Bei Temperaturen von nicht mehr als … oC/…aufbewahren.

 

ET

Hoida temperatuuril mitte üle … oC/… oF.

 

EL

Αποθηκεύεται σε θερμοκρασίες που δεν υπερβαίνουν τους … oC/…oF.

 

EN

Store at temperatures not exceeding … oC/…oF.

 

FR

Stocker à une température ne dépassant pas … oC/… oF.

 

GA

Stóráil ag teocht nach airde ná … oC/…oF.

 

IT

Conservare a temperature non superiori a … oC/…oF.

 

LV

Uzglabāt temperatūrā, kas nepārsniedz … oC/…oF.

 

LT

Laikyti ne aukštesnėje kaip … oC/…oF temperatūroje.

 

HU

A tárolási hőmérséklet legfeljebb … oC/…oF lehet.

 

MT

Aħżen f’temperaturi li ma jeċċedux … oC/…oF.

 

NL

Bij maximaal … oC/…oF bewaren.

 

PL

Przechowywać w temperaturze nieprzekraczającej … oC/…oF.

 

PT

Armazenar a uma temperatura não superior a … oC/…oF.

 

RO

A se depozita la temperaturi care să nu depăşească … oC/…oF.

 

SK

Uchovávajte pri teplotách do … oC/…oF

 

SL

Hraniti pri temperaturi do … oC/… oF.

 

FI

Varastoi alle … oC/…oF lämpötilassa.

 

SV

Förvaras vid högst … oC/…oF.


P412

Kieli

 

 

BG

Да не се излага на температури, по-високи от 50 oC/ 122oF.

 

ES

No exponer a temperaturas superiores a 50 oC / 122oF.

 

CS

Nevystavujte teplotě přesahující 50 oC/ 122 oF.

 

DA

Må ikke udsættes for en temperatur, som overstiger 50 oC/ 122oF.

 

DE

Nicht Temperaturen von mehr als 50 oC aussetzen.

 

ET

Mitte hoida temperatuuril üle 50 oC/ 122 oF.

 

EL

Να μην εκτίθεται σε θερμοκρασίες που υπερβαίνουν τους 50 oC/ 122oF.

 

EN

Do not expose to temperatures exceeding 50 oC/ 122oF.

 

FR

Ne pas exposer à une température supérieure à 50 oC/122 oF.

 

GA

Ná nocht do theocht níos airde ná 50 oC/122oF.

 

IT

Non esporre a temperature superiori a 50 oC/122oF.

 

LV

Nepakļaut temperatūrai, kas pārsniedz 50 oC /122oF.

 

LT

Nelaikyti aukštesnėje kaip 50 oC/ 122oF temperatūroje.

 

HU

Nem érheti 50 oC/122oF hőmérsékletet meghaladó hő.

 

MT

Tesponix għal temperaturi li jeċċedu l-50 oC/ 122oF.

 

NL

Niet blootstellen aan temperaturen boven 50 oC/ 122oF.

 

PL

Nie wystawiać na działanie temperatury przekraczającej 50 oC/122 oF.

 

PT

Não expor a temperaturas superiores a 50 oC/ 122oF.

 

RO

Nu expuneţi la temperaturi care depăşesc 50 oC/ 122 oF.

 

SK

Nevystavujte teplotám nad 50 oC/ 122 oF.

 

SL

Ne izpostavljati temperaturam nad 50 oC/ 122 oF.

 

FI

Ei saa altistaa yli 50 oC/ 122 oF lämpötiloille.

 

SV

Får inte utsättas för temperaturer över 50 oC/ 122 oF.


P413

Kieli

 

 

BG

При насипни количества, по-големи от … kg/… фунта, да се съхранява при температури, не по-високи от … oC/…oF.

 

ES

Almacenar las cantidades a granel superiores a … kg /… lbs a temperaturas no superiores a … oC /…oF.

 

CS

Množství větší než … kg/… liber skladujte při teplotě nepřesahující … oC/…oF.

 

DA

Bulkmængder på over … kg/…lbs opbevares ved en temperatur, som ikke overstiger … oC/…oF.

 

DE

Schüttgut in Mengen von mehr als … kg bei Temperaturen von nicht mehr als … oC aufbewahren

 

ET

Kogust, mis on suurem kui … kg/ … naela, hoida temperatuuril mitte üle … oC/… oF.

 

EL

Οι σωροί χύδην με βάρος άνω των … kg/… lbs αποθηκεύονται σε θερμοκρασίες που δεν υπερβαίνουν τους … oC/…oF.

 

EN

Store bulk masses greater than … kg/… lbs at temperatures not exceeding … oC/…oF.

 

FR

Stocker les quantités en vrac de plus de … kg/… lb à une température ne dépassant pas … oC/… oF.

 

GA

Stóráil bulcmhaiseanna os cionn … kg/… lb ag teocht nach airde ná … oC/…oF.

 

IT

Conservare le rinfuse di peso superiore a …kg/…lb a temperature non superiori a … oC/…oF.

 

LV

Lielus apjomus, kas pārsniedz … kg/ … lbs, uzglabāt temperatūrā, kas nepārsniedz … oC/…oF.

 

LT

Didesnius kaip … kg/… lbs medžiagos kiekius laikyti ne aukštesnėje kaip … oC/…oF temperatūroje.

 

HU

A … kg/… lb tömeget meghaladó ömlesztett anyag tárolási hőmérséklete legfeljebb … oC/…oF lehet.

 

MT

Aħżen il-kwantitajiet f’massa ta’ akbar minn … kg/… lbs f’temperaturi ta’ mhux aktar minn … oC/…oF.

 

NL

Bulkmateriaal, indien meer dan … kg/… lbs, bij temperaturen van maximaal … oC bewaren.

 

PL

Przechowywać luzem masy przekraczające … kg/… funtów w temperaturze nieprzekraczającej … oC/…oF.

 

PT

Armazenar quantidades a granel superiores a … kg/… lbs a uma temperatura não superior a … oC/…oF.

 

RO

Depozitaţi cantităţile în vrac mai mari de … kg/… lbs la temperaturi care să nu depăşească … oC/…oF.

 

SK

Veľké množstvo s hmotnosťou nad … kg/… lbs uchovávajte pri teplote do … oC/ …oF.

 

SL

Razsute količine, večje od … kg/… lbs, hraniti pri temperaturi do … oC/… oF.

 

FI

Säilytä yli … kg/…lbs painoinen irtotavara enintään … oC/…oF lämpötilassa.

 

SV

Bulkprodukter som väger mer än … kg/ … lbs förvaras vid högst … oC/…oF.


P420

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява на разстояние от други материали.

 

ES

Almacenar alejado de otros materiales.

 

CS

Skladujte odděleně od ostatních materiálů.

 

DA

Må ikke opbevares i nærheden af andre materialer.

 

DE

Von anderen Materialien entfernt aufbewahren.

 

ET

Hoida eemal teistest materjalidest.

 

EL

Αποθηκεύεται μακριά από άλλα υλικά.

 

EN

Store away from other materials.

 

FR

Stocker à l’écart des autres matières.

 

GA

Stóráil glan ar ábhair eile.

 

IT

Conservare lontano da altri materiali.

 

LV

Glabāt atsevišķi no citiem materiāliem.

 

LT

Laikyti atokiau nuo kitų medžiagų.

 

HU

Más anyagoktól távol tárolandó.

 

MT

Aħżen 'l bogħod minn materjal ieħor.

 

NL

Gescheiden van ander materiaal bewaren.

 

PL

Przechowywać z dala od innych materiałów.

 

PT

Armazenar afastado de outros materiais.

 

RO

Depozitaţi departe de alte materiale.

 

SK

Uchovávajte oddelene od iných materiálov.

 

SL

Hraniti ločeno od drugih materialov.

 

FI

Varastoi erillään muista materiaaleista.

 

SV

Förvaras åtskilt från andra material.


P422

Kieli

 

 

BG

Съдържанието да се съхранява при…

 

ES

Almacenar el contenido en …

 

CS

Skladujte pod …

 

DA

Indholdet skal opbevares under …

 

DE

Inhalt in/unter … aufbewahren

 

ET

Hoida sisu ….

 

EL

Το περιεχόμενο αποθηκεύεται σε …

 

EN

Store contents under …

 

FR

Stocker le contenu sous …

 

GA

Stóráil an t-ábhar faoi …

 

IT

Conservare sotto…

 

LV

Saturu uzglabāt zem…

 

LT

Turinį laikyti …

 

HU

Tartalma … -ban/-ben tárolandó.

 

MT

Aħżen il-kontenut taħt …

 

NL

Onder … bewaren.

 

PL

Zawartość przechowywać w …

 

PT

Armazenar o conteúdo em …

 

RO

Depozitaţi conţinutul sub …

 

SK

Obsah uchovávajte v ….

 

SL

Vsebino hraniti v …

 

FI

Varastoi sisältö …

 

SV

Förvara innehållet i…


P402 + P404

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява на сухо място. Да се съхранява в затворен съд.

 

ES

Almacenar en un lugar seco. Almacenar en un recipiente cerrado.

 

CS

Skladujte na suchém místě. Skladujte v uzavřeném obalu.

 

DA

Opbevares et tørt sted. Opbevares i en lukket beholder.

 

DE

In einem geschlossenen Behälter an einem trockenen Ort aufbewahren.

 

ET

Hoida kuivas. Hoida suletud mahutis.

 

EL

Αποθηκεύεται σε στεγνό μέρος. Φυλάσσεται σε κλειστό περιέκτη.

 

EN

Store in a dry place. Store in a closed container.

 

FR

Stocker dans un endroit sec. Stocker dans un récipient fermé.

 

GA

Stóráil in áit thirim. Stóráil i gcoimeádán iata.

 

IT

Conservare in luogo asciutto e in recipiente chiuso.

 

LV

Glabāt sausā vietā. Glabāt aizvērtā tvertnē.

 

LT

Laikyti sausoje vietoje. Laikyti uždaroje talpykloje.

 

HU

Száraz helyen tárolandó. Zárt edényben tárolandó.

 

MT

Aħżen f’post niexef. Aħżen f’kontenitur magħluq.

 

NL

Op een droge plaats bewaren. In gesloten verpakking bewaren.

 

PL

Przechowywać w suchym miejscu. Przechowywać w zamkniętym pojemniku.

 

PT

Armazenar em local seco. Armazenar em recipiente fechado.

 

RO

A se depozita într-un loc uscat, într-un recipient închis.

 

SK

Uchovávajte na suchom mieste. Uchovávajte v uzavretej nádobe.

 

SL

Hraniti na suhem. Hraniti v zaprti posodi.

 

FI

Varastoi kuivassa paikassa. Varastoi suljettuna.

 

SV

Förvaras torrt. Förvaras i sluten behållare.


P403 + P233

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява на добре проветриво място. Съдът да се съхранява плътно затворен.

 

ES

Almacenar en un lugar bien ventilado. Mantener el recipiente cerrado herméticamente.

 

CS

Skladujte na dobře větraném místě. Uchovávejte obal těsně uzavřený.

 

DA

Opbevares på et godt ventileret sted. Hold beholderen tæt lukket.

 

DE

Behälter dicht verschlossen an einem gut belüfteten Ort aufbewahren.

 

ET

Hoida hästi ventileeritavas kohas. Hoida mahuti tihedalt suletuna.

 

EL

Αποθηκεύεται σε καλά αεριζόμενο χώρο. Ο περιέκτης διατηρείται ερμητικά κλειστός.

 

EN

Store in a well-ventilated place. Keep container tightly closed.

 

FR

Stocker dans un endroit bien ventilé. Maintenir le récipient fermé de manière étanche.

 

GA

Stóráil in áit dhea-aeráilte. Coimeád an coimeádán dúnta go docht.

 

IT

Tenere il recipiente ben chiuso e in luogo ben ventilato.

 

LV

Glabāt labi vēdināmās telpās. Tvertni turēt cieši noslēgtu.

 

LT

Laikyti gerai vėdinamoje vietoje. Talpyklą laikyti sandariai uždarytą.

 

HU

Jól szellőző helyen tárolandó. Az edény szorosan lezárva tartandó.

 

MT

Aħżen f'post b'ventilazzjoni tajba. Żomm il-kontenitur magħluq sew.

 

NL

Op een goed geventileerde plaats bewaren. In goed gesloten verpakking bewaren.

 

PL

Przechowywać w dobrze wentylowanym miejscu. Przechowywać pojemnik szczelnie zamknięty.

 

PT

Armazenar em local bem ventilado. Manter o recipiente bem fechado.

 

RO

A se depozita într-un spaţiu bine ventilat. Păstraţi recipientul închis etanş.

 

SK

Uchovávajte na dobre vetranom mieste. Nádobu uchovávajte tesne uzavretú.

 

SL

Hraniti na dobro prezračevanem mestu. Hraniti v tesno zaprti posodi.

 

FI

Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Säilytä tiiviisti suljettuna.

 

SV

Förvaras på väl ventilerad plats. Förpackningen ska förvaras väl tillsluten.


P403 + P235

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява на добре проветриво място. Да се съхранява на хладно.

 

ES

Almacenar en un lugar bien ventilado. Mantener en lugar fresco.

 

CS

Skladujte na dobře větraném místě. Uchovávejte v chladu.

 

DA

Opbevares på et godt ventileret sted. Opbevares køligt.

 

DE

Kühl an einem gut belüfteten Ort aufgewahren.

 

ET

Hoida hästi ventileeritavas kohas. Hoida jahedas.

 

EL

Αποθηκεύεται σε καλά αεριζόμενο χώρο. Διατηρείται δροσερό.

 

EN

Store in a well-ventilated place. Keep cool.

 

FR

Stocker dans un endroit bien ventilé. Tenir au frais.

 

GA

Stóráil in áit dhea-aeráilte. Coimeád fionnuar.

 

IT

Conservare in luogo fresco e ben ventilato.

 

LV

Glabāt labi vēdināmās telpās. Turēt vēsumā.

 

LT

Laikyti gerai vėdinamoje vietoje. Laikyti vėsioje vietoje.

 

HU

Jól szellőző helyen tárolandó. Hűvös helyen tartandó.

 

MT

Aħżen f'post b'ventilazzjoni tajba. Żomm frisk.

 

NL

Op een goed geventileerde plaats bewaren. Koel bewaren.

 

PL

Przechowywać w dobrze wentylowanym miejscu. Przechowywać w chłodnym miejscu.

 

PT

Armazenar em local bem ventilado. Conservar em ambiente fresco.

 

RO

A se depozita într-un spaţiu bine ventilat. A se păstra la rece.

 

SK

Uchovávajte na dobre vetranom mieste. Uchovávajte v chlade.

 

SL

Hraniti na dobro prezračevanem mestu. Hraniti na hladnem.

 

FI

Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Säilytä viileässä.

 

SV

Förvaras på väl ventilerad plats. Förvaras svalt.


P410 + P403

Kieli

 

 

BG

Да се пази от пряка слънчева светлина. Да се съхранява на добре проветриво място.

 

ES

Proteger de la luz del sol. Almacenar en un lugar bien ventilado.

 

CS

Chraňte před slunečním zářením. Skladujte na dobře větraném místě.

 

DA

Beskyttes mod sollys. Opbevares på et godt ventileret sted.

 

DE

Vor Sonnenbestrahlung geschützt an einem gut belüfteten Ort aufbewahren.

 

ET

Hoida päikesevalguse eest. Hoida hästi ventileeritavas kohas.

 

EL

Να προστατεύεται από τις ηλιακές ακτίνες. Αποθηκεύεται σε καλά αεριζόμενο χώρο.

 

EN

Protect from sunlight. Store in a well-ventilated place.

 

FR

Protéger du rayonnement solaire. Stocker dans un endroit bien ventilé.

 

GA

Cosain ó sholas na gréine. Stóráil in áit dhea-aeráilte.

 

IT

Proteggere dai raggi solari. Conservare in luogo ben ventilato.

 

LV

Aizsargāt no saules gaismas. Glabāt labi vēdināmās telpās.

 

LT

Saugoti nuo saulės šviesos. Laikyti gerai vėdinamoje vietoje.

 

HU

Napfénytől védendő. Jól szellőző helyen tárolandó.

 

MT

Ipproteġi mid-dawl tax-xemx. Aħżen f'post b'ventilazzjoni tajba.

 

NL

Tegen zonlicht beschermen. Op een goed geventileerde plaats bewaren.

 

PL

Chronić przed światłem słonecznym. Przechowywać w dobrze wentylowanym miejscu.

 

PT

Manter ao abrigo da luz solar. Armazenar em local bem ventilado.

 

RO

A se proteja de lumina solară. A se depozita într-un spaţiu bine ventilat.

 

SK

Chráňte pred slnečným žiarením. Uchovávajte na dobre vetranom mieste.

 

SL

Zaščititi pred sončno svetlobo. Hraniti na dobro prezračevanem mestu.

 

FI

Suojaa auringonvalolta. Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto.

 

SV

Skyddas från solljus. Förvaras på väl ventilerad plats.


P410 + P412

Kieli

 

 

BG

Да се пази от пряка слънчева светлина. Да не се излага на температури, по-високи от 50 oC/ 122oF.

 

ES

Proteger de la luz del sol. No exponer a temperaturas superiores a 50 oC / 122oF.

 

CS

Chraňte před slunečním zářením. Nevystavujte teplotě přesahující 50 oC/ 122oF.

 

DA

Beskyttes mod sollys. Må ikke udsættes for en temperatur, som overstiger 50 oC/ 122oF.

 

DE

Vor Sonnenbestrahlung schützen und nicht Temperaturen von mehr als 50 oC aussetzen.

 

ET

Hoida päikesevalguse eest. Mitte hoida temperatuuril üle 50 oC/ 122 oF.

 

EL

Να προστατεύεται από τις ηλιακές ακτίνες. Να μην εκτίθεται σε θερμοκρασίες που υπερβαίνουν τους 50 oC/ 122oF.

 

EN

Protect from sunlight. Do no expose to temperatures exceeding 50 oC/ 122oF.

 

FR

Protéger du rayonnement solaire. Ne pas exposer à une température supérieure à 50 oC/122 oF.

 

GA

Cosain ó sholas na gréine. Ná nocht do theocht níos airde ná 50 oC/122oF.

 

IT

Proteggere dai raggi solari. Non esporre a temperature superiori a 50 oC/122oF.

 

LV

Aizsargāt no saules gaismas. Nepakļaut temperatūrai, kas pārsniedz 50 oC/ 122oF.

 

LT

Saugoti nuo saulės šviesos. Nelaikyti aukštesnėje kaip 50 oC/ 122oF temperatūroje.

 

HU

Napfénytől védendő. Nem érheti 50 oC/122oF hőmérsékletet meghaladó hő.

 

MT

Ipproteġi mid-dawl tax-xemx. Tesponix għal temperatura li teċċedi l-50oC/ 122oF.

 

NL

Tegen zonlicht beschermen. Niet blootstellen aan temperaturen boven 50 oC/ 122oF.

 

PL

Chronić przed światłem słonecznym. Nie wystawiać na działanie temperatury przekraczającej 50 oC/122 oF.

 

PT

Manter ao abrigo da luz solar. Não expor a temperaturas superiores a 50 oC/ 122oF.

 

RO

A se proteja de lumina solară. Nu expuneţi la temperaturi care depăşesc 50 oC/ 122 oF.

 

SK

Chráňte pred slnečným žiarením. Nevystavujte teplotám nad 50 oC/ 122 oF.

 

SL

Zaščititi pred sončno svetlobo. Ne izpostavljati temperaturam nad 50 oC/122 oF.

 

FI

Suojaa auringonvalolta. Ei saa altistaa yli 50 oC/ 122 oF lämpötiloille.

 

SV

Skyddas från solljus. Får inte utsättas för temperaturer över 50 oC/ 122 oF.


P411 + P235

Kieli

 

 

BG

Да се съхранява при температури, не по-високи от … oC /…oF. Да се държи на хладно.

 

ES

Almacenar a temperaturas no superiores a … oC /…oF. Mantener en lugar fresco.

 

CS

Skladujte při teplotě nepřesahující … oC/…oF. Uchovávejte v chladu.

 

DA

Opbevares ved en temperatur, som ikke overstiger … oC/…oF. Opbevares køligt.

 

DE

Kühl und bei Temperaturen von nicht mehr als … oC aufbewahren.

 

ET

Hoida temperatuuril mitte üle … oC/… oF. Hoida jahedas.

 

EL

Αποθηκεύεται σε θερμοκρασίες που δεν υπερβαίνουν τους … oC/…oF. Διατηρείται δροσερό.

 

EN

Store at temperatures not exceeding … oC/…oF. Keep cool.

 

FR

Stocker à une température ne dépassant pas … oC/… oF. Tenir au frais.

 

GA

Stóráil ag teocht nach airde ná … oC/…oF. Coimeád fionnuar.

 

IT

Conservare in luogo fresco a temperature non superiori a …. oC/…oF.

 

LV

Glabāt temperatūrā, kas nepārsniedz … oC/…oF. Turēt vēsumā.

 

LT

Laikyti ne aukštesnėje kaip … oC/…oF temperatūroje. Laikyti vėsioje vietoje.

 

HU

A tárolási hőmérséklet legfeljebb … oC/…oF lehet. Hűvös helyen tartandó.

 

MT

Aħżen f’temperaturi li ma jeċċedux … oC/…oF. Żomm frisk.

 

NL

Bij maximaal … oC/…oF bewaren. Koel bewaren.

 

PL

Przechowywać w temperaturze nieprzekraczającej … oC/…oF. Przechowywać w chłodnym miejscu.

 

PT

Armazenar a uma temperatura não superior a … oC/…oF. Conservar em ambiente fresco.

 

RO

A se depozita la temperaturi care să nu depăşească … oC/…oF. A se păstra la rece.

 

SK

Uchovávajte pri teplotách do … oC/ …oF. Uchovávajte v chlade.

 

SL

Hraniti pri temperaturi do … oC/… oF. Hraniti na hladnem.

 

FI

Varastoi alle … oC/…oF lämpötilassa. Säilytä viileässä.

 

SV

Förvaras vid högst … oC/…oF. Förvaras svalt.


Taulukko 1.5

Turvalausekkeet – Jätteiden käsittely

P501

Kieli

 

 

BG

Съдържанието/съдът да се изхвърли в …

 

ES

Eliminar el contenido/el recipiente en …

 

CS

Odstraňte obsah/obal …

 

DA

Indholdet/beholderen bortskaffes i …

 

DE

Inhalt/Behälter … zuführen.

 

ET

Sisu/mahuti kõrvaldada …

 

EL

Διάθεση του περιεχομένου/περιέκτη σε …

 

EN

Dispose of contents/container to …

 

FR

Éliminer le contenu/récipient dans …

 

GA

Diúscair an t-ábhar/an coimeádán i …

 

IT

Smaltire il prodotto/recipiente in …

 

LV

Atbrīvoties no satura / tvertnes….

 

LT

Turinį/talpyklą išpilti (išmesti) į …

 

HU

A tartalom/edény elhelyezése hulladékként: …

 

MT

Armi l-kontenut/il-kontenitur fi …

 

NL

Inhoud/verpakking afvoeren naar …

 

PL

Zawartość/pojemnik usuwać do …

 

PT

Eliminar o conteúdo/recipiente em …

 

RO

Aruncaţi conţinutul/recipientul la …

 

SK

Zneškodnite obsah/nádobu …

 

SL

Odstraniti vsebino/posodo …

 

FI

Hävitä sisältö/pakkaus …

 

SV

Innehållet/behållaren lämnas till…


LIITE V

VAROITUSMERKIT

JOHDANTO

Kutakin vaaraluokkaa, vaaraluokan jaottelua ja vaarakategoriaa vastaavien varoitusmerkkien on oltava tämän liitteen ja liitteessä I olevan 1.2 jakson säännösten mukaisia. Niiden värien, symbolien ja yleisen muodon on vastattava tässä esitettyjä malleja.

1   1 OSA: FYSIKAALISET VAARAT

1.1   Symboli: räjähtävä pommi

Varoitusmerkki

(1)

Vaaraluokka ja vaarakategoria

(2)

GHS01

Image

2.1 jakso

Epästabiilit räjähteet

Vaarallisuusluokkiin 1.1, 1.2, 1.3 ja 1.4 kuuluvat räjähteet

2.8 jakso

Itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyypit A, B

2.15 jakso

Orgaaniset peroksidit, tyypit A, B

1.2   Symboli: liekki

Varoitusmerkki

(1)

Vaaraluokka ja vaarakategoria

(2)

GHS02

Image

2.2 jakso

Syttyvät kaasut, vaarakategoria 1

2.3 jakso

Syttyvät aerosolit, vaarakategoriat 1, 2

2.6 jakso

Syttyvät nesteet, vaarakategoriat 1, 2, 3

2.7 jakso

Syttyvät kiinteät aineet, vaarakategoriat 1, 2

2.8 jakso

Itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyypit B, C, D, E, F

2.9 jakso

Pyroforiset nesteet, vaarakategoria 1

2.10 jakso

Pyroforiset kiinteät aineet, vaarakategoria 1

2.11 jakso

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset, vaarakategoriat 1, 2

2.12 jakso

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja, vaarakategoriat 1, 2, 3

2.15 jakso

Orgaaniset peroksidit, tyypit B, C, D, E, F

1.3   Symboli: liekki ympyrän päällä

Varoitusmerkki

(1)

Vaaraluokka ja vaarakategoria

(2)

GHS03

Image

2.4 jakso

Hapettavat kaasut, vaarakategoria 1

2.13 jakso

Hapettavat nesteet, vaarakategoriat 1, 2, 3

2.14 jakso

Hapettavat kiinteät aineet, vaarakategoriat 1, 2, 3

1.4   Symboli: kaasupullo

Varoitusmerkki

(1)

Vaaraluokka ja vaarakategoria

(2)

GHS04

Image

2.5 jakso

Paineen alaiset kaasut:

puristetut kaasut

nesteytetyt kaasut

jäähdytetyt nesteytetyt kaasut

liuotetut kaasut

1.5   Symboli: syöpyminen

Varoitusmerkki

(1)

Vaaraluokka ja vaarakategoria

(2)

GHS05

Image

2.16 jakso

Metalleja syövyttävät aineet ja seokset, vaarakategoria 1

1.6   Varoitusmerkkiä ei vaadita seuraavien fysikaalisten vaaraluokkien ja vaarakategorioiden merkitsemiseen:

2.1 jakso: Vaarallisuusluokkaan 1.5 kuuluvat räjähteet

2.1 jakso: Vaarallisuusluokkaan 1.6 kuuluvat räjähteet

2.2 jakso: Syttyvät kaasut, vaarakategoria 2

2.8 jakso: Itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyyppi G

2.15 jakso: Orgaaniset peroksidit, tyyppi G

2.   2 OSA: TERVEYDELLE AIHEUTUVAT VAARAT

2.1   Symboli: pääkallo ja ristikkäiset luut

Varoitusmerkki

(1)

Vaaraluokka ja vaarakategoria

(2)

GHS06

Image

3.1 jakso

Välitön myrkyllisyys (suun, ihon, hengitysteiden kautta), vaarakategoriat 1, 2, 3

2.2   Symboli: syöpyminen

Varoitusmerkki

(1)

Vaaraluokka ja vaarakategoria

(2)

GHS05

Image

3.2 jakso

Ihosyövyttävyys, vaarakategoriat 1A, 1B, 1C

3.3 jakso

Vakava silmävaurio, vaarakategoria 1

2.3   Symboli: huutomerkki

Varoitusmerkki

(1)

Vaaraluokka ja vaarakategoria

(2)

GHS07

Image

3.1 jakso

Välitön myrkyllisyys (suun, ihon, hengitysteiden kautta), vaarakategoria 4

3.2 jakso

Ihoärsytys, vaarakategoria 2

3.3 jakso

Silmä-ärsytys, vaarakategoria 2

3.4 jakso

Ihon herkistyminen, vaarakategoria 1

3.8 jakso

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen, vaarakategoria 3

Hengitysteiden ärsytys

Narkoottiset vaikutukset

2.4   Symboli: terveysvaara

Varoitusmerkki

(1)

Vaaraluokka ja vaarakategoria

(2)

GHS08

Image

3.4 jakso

Hengitysteiden herkistyminen, vaarakategoria 1

3.5 jakso

Sukusolujen perimää vaurioittava, vaarakategoriat 1A, 1B, 2

3.6 jakso

Syöpää aiheuttava, vaarakategoriat 1A, 1B, 2

3.7 jakso

Lisääntymiselle vaarallinen, vaarakategoriat 1A, 1B, 2

3.8 jakso

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen, vaarakategoriat 1, 2

3.9 jakso

Elinkohtainen myrkyllisyys — toistuva altistuminen, vaarakategoriat 1, 2

3.10 jakso

Aspiraatiovaara, vaarakategoria 1

2.5   Varoitusmerkkiä ei vaadita seuraavien terveysvaarakategorioiden merkitsemiseen:

3.7 jakso: Lisääntymiselle vaarallinen, vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset, lisävaarakategoria

3.   3 OSA: YMPÄRISTÖVAARAT

3.1   Symboli: ympäristö

Varoitusmerkki

(1)

Vaaraluokka ja vaarakategoria

(2)

GHS09

Image

4.1 jakso

Vesiympäristölle vaarallinen

Välitön, vaarakategoria 1

Krooninen, vaarakategoriat 1, 2

Varoitusmerkkiä ei vaadita seuraavien ympäristövaaraluokkien ja vaarakategorioiden merkitsemiseen:

4.1 jakso: Vesiympäristölle vaarallinen — krooninen, vaarakategoriat 3, 4


LIITE VI

Tiettyjen vaarallisten aineiden yhdenmukaistettu luokitus ja merkinnät

Tässä liitteessä olevassa 1 osassa esitetään johdanto yhdenmukaistettuun luokitus- ja merkintäluetteloon sekä taulukossa 3.1 olevat tiedot kustakin nimikkeestä ja vastaavista luokituksista ja vaaralausekkeista, joiden osalta on otettava huomioon tiettyjä seikkoja direktiivin 67/548/ETY liitteen I luokituksia muunnettaessa.

Tässä liitteessä olevassa 2 osassa vahvistetaan yleiset periaatteet aineiden yhdenmukaista luokitusta ja merkintöjä koskevan ehdotuksen tekemiseen ja perusteluun liittyvän asiakirja-aineiston valmistelua varten yhteisön tasolla.

Tässä liitteessä olevassa 3 osassa luetteloidaan vaaralliset aineet, joiden luokitus ja merkinnät on yhdenmukaistettu yhteisön tasolla. Taulukossa 3.1 olevat luokitus ja merkinnät perustuvat tämän asetuksen liitteessä I oleviin kriteereihin. Taulukossa 3.2 olevat luokitus ja merkinnät perustuvat direktiivin 67/548/ETY liitteessä VI oleviin kriteereihin.

1.   1 OSA: JOHDANTO YHDENMUKAISTETTUJEN LUOKITUSTEN JA MERKINTÖJEN LUETTELOON

1.1   Kussakin nimikkeessä esitettävät tiedot

1.1.1   Nimikkeiden numerointi ja aineiden tunnistetiedot

1.1.1.1   Indeksinumerot

Tässä liitteessä olevan 3 osan nimikkeet on esitetty aineen ominaisuuksille tunnusomaisimman alkuaineen jaksollisen järjestelmän järjestysluvun mukaisesti. Orgaaniset aineet on suuren määränsä vuoksi ryhmitelty luokkiin. Jokaisen aineen indeksinumero on merkkijaksomuodoltaan tyyppiä ABC-RST-VW-Y. ABC vastaa molekyylin tunnusomaisimman alkuaineen tai tunnusomaisimman orgaanisen ryhmän järjestyslukua. RST on ABC-sarjan aineen juokseva numero. VW osoittaa aineen valmistusmuodon tai muodon, jossa se saatetaan markkinoille. Y on ISBN:n käyttämän kymmenmerkkisen menetelmän mukaisesti laskettu tarkastusmerkki. Numero esitetään sarakkeessa ”Indeksinumero”.

1.1.1.2   EY-numerot

EY-numero, eli EINECS-, ELINCS- tai No Longer Polymers -numero, on aineen virallinen numero Euroopan unionissa. EINECS-numero on saatavilla Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelossa (EINECS (1). ELINCS-numero on saatavilla Euroopassa ilmoitettujen aineiden luettelossa (sellaisena kuin se on tarkistettuna) (EUR 22543 EN, Euroopan yhteisöjen julkaisutoimisto, 2006, ISSN 1018-5593). No Longer Polymers -numero on saatavilla No Longer Polymers -aineiden luettelossa (sellaisena kuin se on tarkistettuna) (Euroopan yhteisöjen julkaisutoimiston asiakirja, 1997, ISBN 92-827-8995-0). EY-numero on seitsenmerkkinen XXX-XXX-X-tyyppinen numero, joka alkaa numerosta 200-001-8 (EINECS), 400-010-9 (ELINCS) ja 500-001-0 (No Longer Polymers). Numero esitetään sarakkeessa ”EY-numero”.

1.1.1.3   CAS-numero

Myös CAS-numero (Chemical Abstracts Service) mainitaan nimikkeen tunnistamisen helpottamiseksi. EINECS-numero sisältää aineen sekä vedettömän että kidevedellisen muodon, kun taas vedettömille ja kidevedellisille muodoille on usein eri CAS-numerot. Ilmoitettu CAS-numero koskee vain vedetöntä muotoa, ja siksi CAS-numero ei aina kuvaa nimikettä yhtä täsmällisesti kuin EINECS-numero. Numero esitetään sarakkeessa ”CAS-numero”.

1.1.1.4   Kansainvälinen kemikaalien tunnistus

Aina kun mahdollista, vaarallisista aineista käytetään niiden IUPAC-nimiä. EINECS-, ELINCS- tai ”No-longer-polymers”-luetteloissa mainituista aineista käytetään kyseisten luetteloiden mukaisia nimiä. Joissain tapauksissa käytetään muita nimiä, kuten tavanomaisia tai yleisnimiä. Aina kun mahdollista, kasvinsuojeluaineista ja biosideistä käytetään niiden ISO-nimiä.

Epäpuhtauksia, lisäaineita ja vähäisempiä aineosia ei tavallisesti mainita, elleivät ne vaikuta merkittävästi aineen luokitukseen.

Joillekin aineille mainitaan puhtausprosentti. Aineita, jotka sisältävät aktiivista ainetta (esim. orgaanista peroksidia) korkeampina pitoisuuksina kuin kyseinen prosenttiarvo, ei sisällytetä 3 osaan; niillä voi olla muita vaarallisia ominaisuuksia (esim. räjähtävyys), ja ne olisi luokiteltava ja merkittävä vastaavasti.

Jos erityiset pitoisuusrajat on mainittu, ne koskevat nimikkeessä mainittua ainetta tai aineita. Jos nimikkeet koostuvat aineiden seoksista tai aineista, joille ilmoitetaan erityinen puhtausprosentti, pitoisuusrajat koskevat ainetta sellaisena, kuin se on kuvattu 3 osassa, eikä puhdasta ainetta.

Jäljempänä olevaan 3 osaan sisältyvien aineiden varoitusetiketissä käytettävän aineen nimen on oltava jokin kyseisessä liitteessä annetuista nimistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 2 kohdan soveltamista. Tietyille aineille on annettu hakasulkeissa aineen tunnistamista helpottavia tietoja. Tätä lisätietoa ei merkitä varoitusetikettiin.

Joidenkin nimikkeiden kohdalla viitataan epäpuhtauksiin. Silloin aineen nimen jälkeen on seuraava merkintä: ”(sisältää xx % tai enemmän epäpuhtauksia)”. Sulkeissa annettu tieto kuuluu aineen nimeen, ja se on merkittävä varoitusetikettiin.

1.1.1.5   Aineryhmiin viittaavat nimikkeet

Jäljempänä olevassa 3 osassa on annettu joukko ryhmänimikkeitä. Näissä tapauksissa luokitus- ja merkintävaatimukset koskevat kaikkia kuvauksen mukaisia aineita.

Joissakin tapauksissa on luokitus- ja merkintävaatimuksia tietyille aineille, jotka kuuluvat ryhmänimikkeeseen. Tällöin aineella on 3 osassa oma nimike, ja ryhmänimikkeen kohdalla todetaan ”paitsi muualla tässä luettelossa mainitut”.

Joissakin tapauksissa yksittäiset aineet voidaan mainita useammassa kuin yhdessä ryhmänimikkeessä. Tällöin aineen luokituksessa on oltava molempien ryhmänimikkeiden luokitukset. Kun sama vaara luokitellaan eri tavoin, sovelletaan tiukempaa luokitusta.

Suoloja koskevat 3 osan nimikkeet kattavat sekä vedettömät että kidevedelliset muodot, ellei toisin mainita.

EY- tai CAS-numeroita ei yleensä anneta nimikkeille, jotka sisältävät useampaa kuin neljää eri ainetta.

1.1.2   Nimikkeiden luokitus ja merkinnät taulukossa 3.1

1.1.2.1   Luokituskoodit

1.1.2.1.1.   Vaaraluokka- ja vaarakategoriakoodit

Kunkin nimikkeen luokitus perustuu liitteessä I vahvistettuihin kriteereihin 13 artiklan a alakohdan mukaisesti; luokitus esitetään koodilla, joka edustaa vaaraluokkaa ja kyseiseen luokkaan kuuluvia vaarakategorioita/vaarallisuusluokkia/vaaratyyppejä.

Taulukossa 1.1 esitetään vaaraluokka- ja vaarakategoriakoodit ja niihin kuuluvista vaarakategorioista/vaarallisuusluokista/vaaratyypeistä käytettävät lyhenteet.

Taulukko 1.1

Vaaraluokka

Vaaraluokka- ja vaarakategoriakoodi

Räjähde

Unst. Expl.

Expl. 1.1

Expl. 1.2

Expl. 1.3

Expl. 1.4

Expl. 1.5

Expl. 1.6

Syttyvä kaasu

Flam. Gas 1

Flam. Gas 2

Syttyvä aerosoli

Flam. Aerosol 1

Flam. Aerosol 2

Hapettava kaasu

Ox. Gas 1

Paineen alaiset kaasut

Press. Gas (2)

Syttyvä neste

Flam. Liq. 1

Flam. Liq. 2

Flam. Liq. 3

Syttyvä kiinteä aine

Flam. Sol. 1

Flam. Sol. 2

Itsereaktiivinen aine tai seos

Self-react. A

Self-react. B

Self-react. CD

Self-react. EF

Self-react. G

Pyroforinen neste

Pyr. Liq. 1

Pyroforinen kiinteä aine

Pyr. Sol. 1

Itsestään kuumeneva aine tai seos

Self-heat. 1

Self-heat. 2

Aine tai seos, joka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittää syttyviä kaasuja

Water-react. 1

Water-react. 2

Water-react. 3

Hapettava neste

Ox. Liq. 1

Ox. Liq. 2

Ox. Liq. 3

Hapettava kiinteä aine

Ox. Sol. 1

Ox. Sol. 2

Ox. Sol. 3

Orgaaninen peroksidi

Org. Perox. A

Org. Perox. B

Org. Perox. CD

Org. Perox. EF

Org. Perox. G

Metalleja syövyttävä aine tai seos

Met. Corr. 1

Välitön myrkyllisyys

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2

Acute Tox. 3

Acute Tox. 4

Ihosyövyttävyys/ihoärsytys

Skin Corr. 1A

Skin Corr. 1B

Skin Corr. 1C

Skin Irrit. 2

Vakava silmävaurio/silmä-ärsytys

Eye Dam. 1

Eye Irrit. 2

Hengityselinten/ihon herkistyminen

Resp. Sens. 1

Skin Sens. 1

Sukusolujen perimää vaurioittava

Muta. 1A

Muta. 1B

Muta. 2

Syöpää aiheuttavat vaikutukset

Carc. 1A

Carc. 1B

Carc. 2

Lisääntymiselle vaarallinen

Repr. 1A

Repr. 1B

Repr. 2

Lact.

Elinkohtainen myrkyllisyys — kerta-altistuminen

STOT SE 1

STOT SE 2

STOT SE 3

Elinkohtainen myrkyllisyys — toistuva altistuminen

STOT RE 1

STOT RE 2

Aspiraatiovaara

Asp. Tox. 1

Vesiympäristölle vaarallinen

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

Aquatic Chronic 2

Aquatic Chronic 3

Aquatic Chronic 4

Otsonikerrokselle vaarallinen

Ozone

1.1.2.1.2.   Vaaralausekkeiden koodit

Edellä 13 artiklan b alakohdan mukaisesti osoitettujen vaaralausekkeiden koodit esitetään liitteen III mukaisesti. Lisäksi eräiden vaaralausekkeiden kolmimerkkiseen koodiin lisätään kirjaimia. Seuraavia lisäkoodeja käytetään:

H350i

Saattaa aiheuttaa syöpää hengitettynä.

H360F

Saattaa heikentää hedelmällisyyttä.

H360D

Voi vaurioittaa sikiötä.

H361f

Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä.

H361d

Epäillään vaurioittavan sikiötä.

H360FD

Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Voi vaurioittaa sikiötä.

H361fd

Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä.

H360Fd

Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä.

H360Df

Voi vaurioittaa sikiötä. Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä.

1.1.2.2   Merkintäkoodit

Merkintöjä koskevassa sarakkeessa mainitaan seuraavat tiedot:

i)

liitteessä V määritellyt varoitusmerkkikoodit 26 artiklassa olevien ensisijaisuusperiaatteiden mukaisesti;

ii)

varoitusmerkkikoodi ’Dgr’’Vaaralle’ tai ’Wng’’Varoitukselle’ 20 artiklan 3 kohdan ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti;

iii)

liitteessä III määritellyt vaaralausekekoodit luokituksen mukaisesti;

iv)

liitteessä II olevassa 1 osassa määritellyt, 25 artiklan 1 kohdan ja liitteessä II olevan 1 osan sääntöjen mukaisesti laadittujen lisälausekkeiden koodit.

1.1.2.3   Erityiset pitoisuusrajat ja M-kertoimet

Erillisessä sarakkeessa esitetään erityiset pitoisuusrajat, jos ne ovat erilaiset kuin liitteessä I tietylle kategorialle annetut yleiset pitoisuusrajat; sarakkeessa ilmoitetaan myös kyseinen luokitus käyttäen samoja koodeja kuin 1.1.2.1.1 jaksossa. Jos tässä liitteessä ei anneta erityistä pitoisuusrajaa tietylle kategorialle, on aineisiin, jotka sisältävät epäpuhtauksia, lisäaineita tai yksittäisiä ainesosia, tai seoksiin sovellettava liitteessä I vahvistettuja yleisiä pitoisuusrajoja. Tässä sarakkeessa asteriski (*) tarkoittaa, että nimikkeellä on direktiivin 67/548/ETY mukaista välitöntä myrkyllisyyttä koskevat erityiset pitoisuusrajat (taulukko 3.2), katso myös 1.2.1 jakso.

Pitoisuusrajat ovat aineen painoprosentteja seoksen kokonaispainosta laskettuna, ellei toisin mainita.

Jos aineille, jotka on luokiteltu vesiympäristölle vaarallisiksi välittömän vaaran kategoriaan 1 (Aquatic Acute 1) tai kroonisen vaaran kategoriaan 1 (Aquatic Chronic 1), on yhdenmukaistettu M-kerroin, kerroin ilmoitetaan samassa sarakkeessa kuin ”Erityiset pitoisuusrajat”. Jos M-kerrointa ei ole ilmoitettu taulukossa 3.1, valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä vahvistaa aineelle M-kertoimen käytettävissä olevien tietojen perusteella. M-kerrointa käytetään kun valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä luokittelee ainetta sisältävän seoksen yhteenlaskumenetelmää soveltaen. M-kertoimen vahvistamista varten katso liitteessä I oleva 4.1.3.5.5.5 jakso.

1.1.3   Nimikkeeseen liitetyt huomautukset

Nimikkeeseen liitetyt huomautukset mainitaan Huomautukset-sarakkeessa. Seuraavassa selostetaan huomautusten merkitys.

1.1.3.1   Aineiden tunnistetietoja, luokitusta ja merkintöjä koskevat huomautukset

Huomautus A:

Varoitusetikettiin on merkittävä aineen nimi käyttämällä jotain 3 osassa mainituista nimistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 2 kohdan soveltamista.

Jäljempänä olevassa 3 osassa käytetään aineista joskus yleistä kuvausta, kuten ”... yhdisteet” tai ”... suolat”. Tällöin aineen toimittajan on merkittävä varoitusetikettiin oikea nimi ottaen huomioon mitä 1.1.1.4 jaksossa säädetään.

Huomautus B:

Joitakin aineita (happoja, emäksiä jne.) saatetaan markkinoille väkevyydeltään erilaisina vesiliuoksina, jotka luokitellaan ja merkitään eri tavoin, koska niiden vaaralliset ominaisuudet ovat erilaisia pitoisuuksista riippuen.

Jäljempänä olevassa 3 osassa käytetään huomautuksella B varustetuista nimikkeistä seuraavaa yleiskuvausta: ”typpihappo, ...%”.

Toimittajan on tällaisessa tapauksessa merkittävä pitoisuusprosentti varoitusetikettiin. Jollei toisin ilmoiteta, oletetaan, että väkevyys on laskettu painoprosentteina.

Huomautus C:

Jotkin orgaaniset aineet saatetaan markkinoille tietyssä isomeerimuodossa tai useiden isomeerien seoksena.

Tällöin toimittajan on merkittävä varoitusetikettiin, onko aine tietty isomeeri vai isomeerien seos.

Huomautus D:

Itsestään herkästi polymerisoituvia tai hajoavia aineita saatetaan yleensä markkinoille stabiloituina. Ne luetellaan kyseisessä muodossa 3 osassa.

Tällaiset aineet saatetaan kuitenkin joskus markkinoille ei-stabiloidussa muodossa. Tällöin aineen toimittajan on merkittävä varoitusetikettiin aineen nimen lisäksi huomautus ”stabiloimatonta”.

Huomautus E (taulukko 3.2):

Aineet, joilla on erityisvaikutuksia ihmisten terveyteen (katso direktiivin 67/548/ETY liitteessä VI oleva 4 luku) ja jotka on luokiteltu syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien tai lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1 tai 2, saavat huomautuksen E, jos ne on myös luokiteltu erittäin myrkyllisiksi (T+), myrkyllisiksi (T) tai haitallisiksi (Xn). Näiden aineiden osalta R-lausekkeita R20, R21, R22, R23, R24, R25, R26, R27, R28, R39, R68 (haitallinen), R48 ja R65 ja kaikkia näiden R-lausekkeiden yhdistelmiä on edellettävä sana ’Myös’.

Huomautus F:

Aine voi sisältää stabilisaattoria. Jos stabilisaattori muuttaa 3 osassa esitettyjä aineen vaaraominaisuuksia, luokitus ja merkinnät on tehtävä vaarallisten seosten luokitusta ja merkintöjä koskevien sääntöjen mukaisesti.

Huomautus G:

Aine voidaan saattaa markkinoille räjähtävässä muodossa, jolloin se on arvioitava käyttäen asianmukaisia testimenetelmiä. Luokituksen ja merkintöjen on vastattava räjähdysominaisuuksia.

Huomautus H (taulukko 3.1):

Aineelle ilmoitettu luokitus ja merkinnät koskevat vaaralausekkeiden mukaisia ominaisuuksia mainittujen vaaraluokkien ja -kategorioiden yhteydessä. Kaikkien muiden vaaraluokkien ja vaarakategorioiden osalta aineen valmistajiin, maahantuojiin tai jatkokäyttäjiin sovelletaan 4 artiklan vaatimuksia. Vaaraluokissa, joissa altistumisreitti tai vaikutusten luonne johtaa vaaraluokan luokituksen jaotteluun, valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän on otettava huomioon sellaiset altistumisreitit tai luonteeltaan sellaiset vaikutukset, joita ei vielä ole otettu huomioon.

Lopullisten merkintöjen on oltava 17 artiklan ja liitteessä I olevan 1.2 jakson vaatimusten mukaiset.

Huomautus H (taulukko 3.2):

Aineelle ilmoitettu luokitus ja merkinnät koskevat R-lausekkeen mukaista ominaisuutta (mukaisia ominaisuuksia) mainitun vaarallisuusryhmän yhteydessä. Aineen luokittelemiseksi ja merkitsemiseksi valmistajien, jakelijoiden ja maahantuojien velvollisuus on tehdä selvitys olennaisista ja saatavilla olevista tiedoista, jotka koskevat aineen kaikkia muita ominaisuuksia. Lopullisten merkintöjen on oltava direktiivin 67/548/ETY liitteessä VI olevan 7 jakson mukaiset.

Huomautus J:

Ainetta ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää alle 0,1 painoprosenttia bentseeniä (EINECS-nro 200-753-7). Huomautus koskee ainoastaan tiettyjä 3 osassa mainittuja hiilestä ja öljystä johdettuja monimutkaisia aineita.

Huomautus K:

Ainetta ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää alle 0,1 painoprosenttia 1,3-butadieenia (EINECS-nro 203-450-8). Kun ainetta ei ole luokiteltu syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi, olisi kuitenkin sovellettava vähintään turvalausekkeita (P102-)P210-P403 (taulukko 3.1) tai S-lausekkeita (2-)9-16 (taulukko 3.2). Tämä huomautus koskee ainoastaan tiettyjä 3 osassa mainittuja öljystä johdettuja monimutkaisia aineita.

Huomautus L:

Ainetta ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää alle 3 prosenttia DMSO-uutetta mitattuna IP 346 -menetelmällä ”polysyklisten aromaattisten aineiden mittaus käyttämättömissä perusvoiteluöljyissä ja asfalteenittomissa raakaöljytisleissä dimetyylisulfoksidiuutteen valontaitekerroinmenetelmä”, Institute of Petroleum, Lontoo. Tämä huomautus koskee ainoastaan tiettyjä 3 osassa mainittuja öljystä johdettuja monimutkaisia aineita.

Huomautus M:

Ainetta ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää alle 0,005 painoprosenttia bentso[a]pyreeniä (EINECS-nro 200-028-5). Huomautus koskee ainoastaan tiettyjä 3 osassa mainittuja hiilestä johdettuja monimutkaisia aineita.

Huomautus N:

Ainetta ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi, jos tunnetaan aineen jalostamisen kaikki vaiheet ja jos voidaan osoittaa, että aine, josta se on tuotettu, ei ole syöpää aiheuttava. Tämä huomautus koskee ainoastaan tiettyjä 3 osassa mainittuja öljystä johdettuja monimutkaisia aineita.

Huomautus P:

Ainetta ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää alle 0,1 painoprosenttia bentseeniä (EINECS-nro 200-753-7).

Kun ainetta ei ole luokiteltu syöpää aiheuttavaksi, on kuitenkin sovellettava vähintään turvalausekkeita (P102-)P260-P262-P301 + P310-P331 (taulukko 3.1) tai S-lausekkeita (2-)23-24-62 (taulukko 3.2).

Tämä huomautus koskee ainoastaan tiettyjä 3 osassa mainittuja öljystä johdettuja monimutkaisia aineita.

Huomautus Q:

Ainetta ei luokitella syöpää aiheuttavaksi, jos voidaan osoittaa, että aine täyttää yhden seuraavista ehdoista:

lyhytaikaisessa biopysyvyyden määrittämiseksi tehdyssä altistustestissä hengitysteitse on havaittu, että yli 20 μm pitkien kuitujen painotettu puoliintumisaika on lyhyempi kuin 10 päivää, tai

lyhytaikaisessa biopysyvyyden määrittämiseksi tehdyssä intratrakeaalisessa instillaatiotestissä on havaittu, että yli 20 μm pitkien kuitujen painotettu puoliintumisaika on lyhyempi kuin 40 päivää, tai

asianmukaisessa intraperitoneaalitestissä ei ole ilmennyt mitään syöpävaarallisuuteen viittaavaa, tai

asianmukaisessa pitkäaikaisessa altistustestissä hengitysteitse ei ole havaittu merkityksellistä patogeenisuutta tai neoplastisia muutoksia.

Huomautus R:

Ainetta ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi, jos se koostuu sellaisista kuiduista, joiden halkaisijan pituuspainotettu geometrinen keskiarvo vähennettynä kahdella keskivirheellä on yli 6 μm.

Huomautus S:

Tätä ainetta ei ehkä tarvitse merkitä 17 artiklan mukaisesti (katso liitteessä I oleva 1.3 jakso) (taulukko 3.1).

Tätä ainetta ei ehkä tarvitse merkitä direktiivin 67/548/ETY 23 artiklan (katso mainitun direktiivin liitteessä VI oleva 8 jakso) mukaisesti (taulukko 3.2).

Huomautus T:

Aine voidaan saattaa markkinoille muodossa, jolla ei ole 3 osan nimikkeessä esitetyn luokituksen mukaisia fysikaalisia vaaroja. Jos asetuksen (EY) N:o 440/2008 mukaisen testimenetelmän tai sen mukaisten testimenetelmien tulokset osoittavat, että aineen tietyllä markkinoille saatetulla muodolla ei ole kyseistä fysikaalista ominaisuutta tai kyseisiä fysikaalisia vaaroja, aine on luokiteltava kyseisen testin tai kyseisten testien tulosten mukaan. Käyttöturvallisuustiedotteeseen on sisällytettävä asiaankuuluvat tiedot sekä viittaus asiaan kuuluviin testimenetelmiin.

Huomautus U (taulukko 3.1):

Kun kaasuja saatetaan markkinoille, ne on luokiteltava ”paineen alaisina kaasuina” johonkin seuraavista ryhmistä: puristettu kaasu, nesteytetty kaasu, jäähdytetty nesteytetty kaasu tai liuotettu kaasu. Kaasut luokitellaan ryhmään niiden pakkaushetkellä olevan fysikaalisen olomuodon perusteella ja siksi ne on osoitettava ryhmiin tapauskohtaisesti.

1.1.3.2   Seosten luokitusta ja merkintöjä koskevat huomautukset

Huomautus 1:

Ilmoitettu pitoisuus, tai jos sitä ei ole, tämän asetuksen mukainen yleinen pitoisuus (taulukko 3.1) tai direktiivin 1999/45/EY mukainen yleinen pitoisuus (taulukko 3.2) on metallisen alkuaineen painoprosentti laskettuna seoksen kokonaispainosta.

Huomautus 2:

Ilmoitettu isosyanaatin pitoisuus on vapaan monomeerin painoprosentti laskettuna seoksen kokonaispainosta.

Huomautus 3:

Ilmoitettu pitoisuus on veteen liuotettujen kromaatti-ionien painoprosentti laskettuna seoksen kokonaispainosta.

Huomautus 5:

Kaasumaisten seosten pitoisuusrajat ilmaistaan tilavuusprosentteina.

Huomautus 7:

Nikkeliä sisältävät lejeeringit luokitellaan ihoa herkistäviksi, kun niistä irtoaa Euroopan standardiviitetestimenetelmällä EN 1811 mitattuna yli 0,5 μg nikkeliä cm2 kohden viikossa.

1.1.4   Nimikkeiden luokitus ja merkinnät taulukossa 3.2

1.1.4.1   Luokituskoodit

Luokitus kuhunkin vaarakategoriaan (sellaisina kuin ne ovat määritettyinä direktiivin 67/548/ETY 2 artiklan 2 kohdassa) esitetään tavallisesti vaarakategoriaa kuvaavalla kirjaintunnuksella yhdessä vaaraa osoittavan lausekkeen tai lausekkeiden kanssa. Kuitenkin joissakin tapauksissa (esim. syttyviksi, herkistäviksi ja jotkut ympäristölle vaarallisiksi luokitellut aineet) ilmoitetaan ainoastaan vaaraa osoittava lauseke;

Vaararyhmiä kuvaavat kirjaintunnukset ovat seuraavat:

räjähtävä: E

hapettava: O

erittäin helposti syttyvä, F+

helposti syttyvä: F

syttyvä: R10

erittäin myrkyllinen: T+

myrkyllinen: T

haitallinen: Xn

syövyttävä: C

ärsyttävä: Xi

herkistävä: R42 ja/tai R43

syöpää aiheuttava (karsinogeeninen): Carc. Cat. (1, 2 tai 3)

perimää vaurioittava (mutageeninen): Muta. Cat. (1, 2 tai 3)

lisääntymiselle vaarallinen (reproduktiotoksinen): Repr. Cat. (1, 2 tai 3)

ympäristölle vaarallinen: N tai R52 ja/tai R53

1.1.4.2   Merkintäkoodit

i)

direktiivin 67/548/ETY liitteen II mukaisesti aineelle annettu kirjain (katso direktiivin 67/548/ETY 23 artiklan 2 kohdan c alakohta). Tämä toimii varoitusmerkin (jos määritelty) ja varoitusmerkin nimen lyhenteenä;

ii)

vaaraa osoittavat lausekkeet, jotka koostuvat numerosarjasta ja sitä edeltävästä R-kirjaimesta kuvaten erityisvaarojen luonteen direktiivin 67/548/ETY liitteen III mukaisesti (katso direktiivin 67/548/ETY 23 artiklan 2 kohdan d alakohta). Numerot erotetaan joko yhdysviivalla (-) osoittamaan erillisiä lausekkeita, jotka kuvaavat erityisiä vaaroja (R), tai kauttaviivalla (/) osoittamaan yhdistettyä lauseketta, jossa kuvataan yhdellä lauseella direktiivin 67/548/ETY liitteessä III selostettuja erityisiä vaaroja;

iii)

turvallisuustoimenpiteitä osoittavat lausekkeet, jotka koostuvat numerosarjasta ja sitä edeltävästä S-kirjaimesta ja kuvaavat suositeltuja turvallisuustoimenpiteitä direktiivin 67/548/ETY liitteen IV mukaisesti (katso direktiivin 67/548/ETY 23 artiklan 2 kohdan e alakohta). Tässäkin tapauksessa numerot erotetaan joko yhdysviivalla tai kauttaviivalla; suositeltavat turvallisuustoimenpiteet on selitetty direktiivin 67/548/ETY liitteessä IV. Esitetyt turvallisuustoimenpiteitä kuvaavat lausekkeet koskevat vain aineita; seoksia koskevat lausekkeet valitaan tavanomaisten sääntöjen mukaisesti.

Tietyt S-lausekkeet ovat pakollisia eräille yleiseen kulutukseen saatettaville vaarallisille aineille ja seoksille.

Lausekkeet S1, S2 ja S45 ovat pakollisia kaikille yleiseen kulutukseen saatettaville erittäin myrkyllisille, myrkyllisille ja syövyttäville aineille ja seoksille.

Lausekkeet S2 ja S46 ovat pakollisia kaikille muille yleiseen kulutukseen saatettaville vaarallisille aineille ja seoksille lukuun ottamatta niitä, jotka luokitellaan ainoastaan ”ympäristölle vaarallisiksi”.

Lausekkeet S1 ja S2 esitetään liitteessä I suluissa, ja ne voidaan jättää varoitusetiketistä pois vain silloin, kun ainetta tai seosta saatetaan yksinomaan teolliseen käyttöön.

1.1.4.3   Erityiset pitoisuusrajat

Pitoisuusrajat ja niihin liittyvät luokitukset, jotka ovat tarpeen kyseistä ainetta sisältävien vaarallisten seosten luokittelemiseksi direktiivin 1999/45/EY mukaisesti.

Pitoisuusrajat ovat aineen painoprosentteja seoksen kokonaispainosta laskettuna, ellei toisin mainita.

Jos pitoisuusrajoja ei ole annettu, terveysvaaroja sopimuksenvaraisella menetelmällä arvioitaessa on käytettävä direktiivin 1999/45/EY liitteessä II annettuja pitoisuusrajoja, ja ympäristövaaroja sopimuksenvaraisella menetelmällä arvioitaessa on käytettävä direktiivin 1999/45/EY liitteessä III annettuja pitoisuusrajoja.

1.1.4.4   Epäyhdenmukaisuus fysikaalisia vaaroja koskevan taulukon 3.1 kanssa

Eräitä taulukossa 3.2 olevia nimikkeitä koskevien fysikaalisten vaarojen tietoja suositellaan saatettaviksi ajan tasalle tulevan tekniseen kehitykseen mukauttamisen yhteydessä.

Vastaavien nimikkeiden fysikaaliset vaarat eivät ole kummassakaan taulukossa esitettyjä tietoja vastaavia ennen kuin nimikkeitä koskevat tiedot on saatettu ajan tasalle. Näiden nimikkeiden kohdalla on ⊗-symboli taulukossa 3.2.

1.2   Taulukossa 3.1 esitetyt luokitukset ja vaaralausekkeet, jotka johtuvat direktiivin 67/548/ety liitteen i luokituksien muuntamisesta

1.2.1   Vähimmäisluokitus

Eräiden vaaraluokkien, esimerkiksi välittömän myrkyllisyyden ja elinkohtaisen myrkyllisyyden (toistuva altistuminen), osalta direktiivin 67/548/ETY kriteerien mukainen luokitus ei suoraan vastaa luokitusta tämän asetuksen mukaisiin vaaraluokkiin ja -kategorioihin. Tällöin tämän liitteen mukaista luokitusta pidetään vähimmäisluokituksena. Tätä luokitusta sovelletaan, jos mikään seuraavista ehdoista ei täyty:

Aineen tai seoksen valmistajalla tai maahantuojalla on käytettävissään liitteessä I olevassa 1 osassa tarkoitettuja tietoja, jotka aiheuttavat luokituksen vähimmäisluokitusta vaarallisempaan kategoriaan. Aine on tällöin luokiteltava vaarallisempaan kategoriaan.

Vähimmäisluokitusta voidaan tarkentaa liitteessä VII olevan muunnostaulukon perusteella, kun valmistaja tai maahantuoja tietää välitöntä hengitysmyrkyllisyyttä koskevassa testissä käytetyn aineen fysikaalisen olomuodon. Tällöin käytetään liitteen VII mukaista luokitusta, jos se eroaa tässä liitteessä esitetystä vähimmäisluokituksesta.

Kategorian vähimmäisluokitus merkitään taulukossa 3.1 yhdellä tähdellä (*) Luokitus-sarakkeessa.

*-merkkiä käytetään myös ”Erityiset pitoisuusrajat ja M-kertoimet” -sarakkeessa osoittamaan, että kyseisellä nimikkeellä on direktiivin 67/548/ETY (taulukko 3.2) mukaiset erityiset pitoisuusrajat välittömän myrkyllisyyden vuoksi. Kyseisiä pitoisuusrajoja ei voida muuntaa tämän asetuksen mukaisiksi pitoisuusrajoiksi etenkään vähimmäisluokitusta sovellettaessa. Kun *-merkkiä käytetään, kyseisen nimikkeen välitöntä myrkyllisyyttä koskevaan luokitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

1.2.2   Altistumisreittiä ei voida sulkea pois

Tiettyjen vaaraluokkien (esimerkiksi STOT) osalta altistumisreitti esitetään vaaralausekkeessa vain silloin, kun voidaan kiistatta osoittaa, että mikään muu altistumisreitti ei voi aiheuttaa vaaraa liitteen I kriteerien mukaisesti. Direktiivin 67/548/ETY mukaisesti altistumisreitti ilmoitettiin R48- luokituksena silloin, kun käytettävissä oli tietoja, joiden mukaan luokitus kyseisen altistumisreitin mukaan oli perusteltua. Direktiivin 67/548/ETY luokitus, jossa ilmoitetaan altistumisreitti, on mukautettu tämän asetuksen vastaavaan luokkaan ja kategoriaan, mutta niin, että käytetään yleistä vaaralauseketta, jossa ei määritellä altistumisreittiä, kun tarvittavia tietoja ei ole saatavilla.

Nämä vaaralausekkeet on taulukossa 3.1 merkitty kahdella asteriskilla (**).

1.2.3   Lisääntymiselle vaarallisuutta koskevat vaaralausekkeet

Vaaralausekkeet H360 ja H361 kertovat vaikutuksista sekä hedelmällisyyteen että kehitykseen (”Saattaa heikentää hedelmällisyyttä tai vaurioittaa sikiötä” / ”Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä tai vaurioittavan sikiötä”). Kriteerien mukaan yleinen vaaralauseke voidaan korvata vaaralausekkeella, joka koskee vain kysymykseen tulevaa ominaisuutta, jos voidaan osoittaa, että relevantteja vaikutuksia joko hedelmällisyyteen tai kehitykseen ei ole.

Jotta ei menetettäisi direktiivin 67/548/ETY mukaisten yhdenmukaistettujen luokitusten tietoja hedelmällisyyttä tai kehityshäiriöitä koskevista vaikutuksista, luokitukset on muunnettu ainoastaan kyseisen direktiivin mukaisesti luokiteltujen vaikutusten osalta.

Nämä vaaralausekkeet on taulukossa 3.1 merkitty kolmella asteriskilla (***).

1.2.4   Fysikaalisia vaaroja ei kyetty luokittelemaan asianmukaisesti

Eräiden nimikkeiden fysikaalisia vaaroja ei ole kyetty luokittelemaan asianmukaisesti, koska tämän asetuksen luokituskriteerien soveltamisesta ei ole ollut riittävästi tietoja. Nimike voidaan osoittaa toiseen (myös korkeampaan) kategoriaan tai jopa toiseen vaaraluokkaan kuin mihin se on ilmoitettu. Oikea luokitus vahvistetaan testaamalla.

Nimikkeet, joiden fysikaaliset vaarat vahvistetaan testaamalla on merkitty neljällä asteriskilla (****) taulukossa 3.1.

2.   2 OSA: YHDENMUKAISTETTUUN LUOKITUKSEEN JA MERKINTÖIHIN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Tässä osassa vahvistetaan yleiset periaatteet yhdenmukaista luokitusta ja merkintöjä koskevan ehdotuksen tekemiseen ja perusteluun liittyvän asiakirja-aineiston valmistelua varten.

Kaikkien asiakirja-aineistojen laatimisessa on sovellettava asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä I olevassa 1, 2 ja 3 jaksossa vahvistettuja menetelmiä ja muotosääntöjä.

Kaikissa asiakirja-aineistoissa on otettava huomioon asiaankuuluviin rekisteröintiasiakirjoihin sisältyvät tiedot, ja muita saatavilla olevia tietoja voidaan käyttää. Sellaisista vaaratiedoista, joita ei ole aiemmin toimitettu kemikaalivirastolle, on esitettävä asiakirjoissa selkeä tutkimustiivistelmä.

Yhdenmukaista luokitusta ja merkintöjä koskevissa asiakirjoissa on oltava seuraavat osat:

Ehdotus

Ehdotuksessa on esitettävä aineen tai seoksen tunniste sekä ehdotus yhdenmukaistetuksi luokitukseksi ja merkinnöiksi.

Ehdotetun yhdenmukaistetun luokituksen ja merkintöjen perustelu

Ehdotuksen perustelemiseksi on verrattava 1 osan yleiset periaatteet huomioon ottaen saatavilla olevia tietoja ja tämän asetuksen liitteessä I olevassa 2–5 osassa esitettyjä kriteerejä, ja vertailun tulokset on esitettävä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä I esitetyn kemikaaliturvallisuusraportin B osassa vahvistetussa muodossa.

Muiden vaikutusten perustelut yhteisön tasolla

Ehdotuksessa on esitettävä perustelut sille, että kyseinen toimenpide on tarpeen yhteisön tasolla muita vaikutuksia kuin syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia, lisääntymiselle vaarallisia ja hengitysteitä herkistäviä vaikutuksia varten. Tätä ei sovelleta direktiivissä 91/414/ETY tai direktiivissä 98/8/EY tarkoitettuun tehoaineeseen.

3.   3 OSA: YHDENMUKAISTETTUJEN LUOKITUSTEN JA MERKINTÖJEN TAULUKOT

Taulukko 3.1: Luettelo vaarallisten aineiden yhdenmukaistetuista luokituksista ja merkinnöistä esitetään erillisessä III a osassa.

Taulukko 3.2: Direktiivin 67/548/ETY liitteestä I otettu luettelo vaarallisten aineiden yhdenmukaistetusta luokituksesta ja merkinnöistä esitetään erillisessä III b osassa.

Taulukko 3.1

Vaarallisten aineiden yhdenmukaistettujen luokitusten ja merkintöjen luettelo

Indeksinumero

Kansainvälinen kemiallinen yksilöinti

EY-numero

CAS-numero

Luokitus

Merkinnät

Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet

Huomau-tukset

Vaaraluokka- ja kategoriakoodi(t)

Vaara- lausekekoodi(t)

Varoitusmerkki, huomiosana- koodi(t)

Vaaralauseke- koodi(t)

Täydentävä(t) vaaralauseke-koodit

 

 

001-001-00-9

hydrogen

215-605-7

1333-74-0

Flam. Gas 1

Press. Gas

H220

GHS02

GHS04

Dgr

H220

 

 

U

001-002-00-4

aluminium lithium hydride

240-877-9

16853-85-3

Water-react. 1

H260

GHS02

Dgr

H260

 

 

 

001-003-00-X

sodium hydride

231-587-3

7646-69-7

Water-react. 1

H260

GHS02

Dgr

H260

 

 

 

001-004-00-5

calcium hydride

232-189-2

7789-78-8

Water-react. 1

H260

GHS02

Dgr

H260

 

 

 

003-001-00-4

lithium

231-102-5

7439-93-2

Water-react. 1

Skin Corr. 1B

H260

H314

GHS02

GHS05

Dgr

H260

H314

EUH014

 

 

003-002-00-X

n-hexyllithium

404-950-0

21369-64-2

Water-react. 1

Pyr. Sol. 1

Skin Corr. 1A

H260

H250

H314

GHS02

GHS05

Dgr

H260

H250

H314

EUH014

 

 

004-001-00-7

beryllium

231-150-7

7440-41-7

Carc. 1B

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 1

Eye Irrit. 2

STOT SE 3

Skin Irrit. 2

Skin Sens. 1

H350i

H330

H301

H372 (**)

H319

H335

H315

H317

GHS06

GHS08

Dgr

H350i

H330

H301

H372 (**)

H319

H335

H315

H317

 

 

 

004-002-00-2

beryllium compounds with the exception of aluminium beryllium silicates, and with those specified elsewhere in this Annex

Carc. 1B

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 1

Eye Irrit. 2

STOT SE 3

Skin Irrit. 2

Skin Sens. 1

Aquatic Chronic 2

H350i

H330

H301

H372 (**)

H319

H335

H315

H317

H411

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H350i

H330

H301

H372 (**)

H319

H335

H315

H317

H411

 

 

A

004-003-00-8

beryllium oxide

215-133-1

1304-56-9

Carc. 1B

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 1

Eye Irrit. 2

STOT SE 3

Skin Irrit. 2

Skin Sens. 1

H350i

H330

H301

H372 (**)

H319

H335

H315

H317

GHS06

GHS08

Dgr

H350i

H330

H301

H372 (**)

H319

H335

H315

H317

 

 

 

005-001-00-X

boron trifluoride

231-569-5

7637-07-2

Press. Gas

Acute Tox. 2 (*)

Skin Corr. 1A

H330

H314

GHS04

GHS06

GHS05

Dgr

H330

H314

EUH014

 

U

005-002-00-5

boron trichloride

233-658-4

10294-34-5

Press. Gas

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Skin Corr. 1B

H330

H300

H314

GHS04

GHS06

GHS05

Dgr

H330

H300

H314

EUH014

 

U

005-003-00-0

boron tribromide

233-657-9

10294-33-4

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Skin Corr. 1A

H330

H300

H314

GHS06

GHS05

Dgr

H330

H300

H314

EUH014

 

 

005-004-00-6

trialkylboranes, solid

Pyr. Sol. 1

Skin Corr. 1B

H250

H314

GHS02

GHS05

Dgr

H250

H314

 

 

A

005-004-01-3

trialkylboranes, liquid

Pyr. Liq. 1

Skin Corr. 1B

H250

H314

GHS02

GHS05

Dgr

H250

H314

 

 

A

005-005-00-1

trimethyl borate

204-468-9

121-43-7

Flam. Liq. 3

Acute Tox. 4 (*)

H226

H312

GHS02

GHS07

Wng

H226

H312

 

 

 

005-006-00-7

dibutyltin hydrogen borate

401-040-5

75113-37-0

STOT RE 1

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Eye Dam. 1

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H372 (**)

H312

H302

H318

H317

H400

H410

GHS08

GHS05

GHS07

GHS09

Dgr

H372 (**)

H312

H302

H318

H317

H410

 

 

 

005-009-00-3

tetrabutylammonium butyltriphenylborate

418-080-4

120307-06-4

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H317

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H317

H410

 

 

 

005-010-00-9

N,N-dimethylanilinium tetrakis(pentafluorophenyl)borate

422-050-6

118612-00-3

Carc. 2

Acute Tox. 4 (*)

Skin Irrit. 2

Eye Dam. 1

H351

H302

H315

H318

GHS08

GHS05

GHS07

Dgr

H351

H302

H315

H318

 

 

 

005-012-00-X

diethyl{4-[,5-tris(4-diethylaminophenyl)penta–dienylidene]cyclohexa–dienylidene}ammonium butyltriphenylborate

418-070-1

141714-54-7

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H317

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H317

H410

 

 

 

006-001-00-2

carbon monoxide

211-128-3

630-08-0

Flam. Gas 1

Press. Gas

Repr. 1A

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 1

H220

H360D (***)

H331

H372 (**)

GHS02

GHS04

GHS06

GHS08

Dgr

H220

H360D (***)

H331

H372 (**)

 

 

U

006-002-00-8

phosgene;

carbonyl chloride

200-870-3

75-44-5

Press. Gas

Acute Tox. 2 (*)

Skin Corr. 1B

H330

H314

GHS04

GHS06

GHS05

Dgr

H330

H314

 

 

U

006-003-00-3

carbon disulphide

200-843-6

75-15-0

Flam. Liq. 2

Repr. 2

STOT RE 1

Eye Irrit. 2

Skin Irrit. 2

H225

H361fd

H372 (**)

H319

H315

GHS02

GHS08

GHS07

Dgr

H225

H361fd

H372 (**)

H319

H315

 

Repr. 2; H361fd: C ≥ 1 %

STOT RE 1; H372: C ≥ 1 %

STOT RE 2; H373: 0.2 % ≤C < 1 %

 

006-004-00-9

calcium carbide

200-848-3

75-20-7

Water-react. 1

H260

GHS02

Dgr

H260

 

 

T

006-005-00-4

thiram (ISO);

tetramethylthiuram disulphide

205-286-2

137-26-8

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

Eye Irrit. 2

Skin Irrit. 2

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H332

H302

H373 (**)

H319

H315

H317

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Wng

H332

H302

H373 (**)

H319

H315

H317

H410

 

M=10

 

006-006-00-X

hydrogen cyanide;

hydrocyanic acid

200-821-6

74-90-8

Flam. Liq. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H224

H330

H400

H410

GHS02

GHS06

GHS09

Dgr

H224

H330

H410

 

 

 

006-006-01-7

hydrogen cyanide … %;

hydrocyanic acid … %

200-821-6

74-90-8

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H310

H300

H410

 

 

B

006-007-00-5

salts of hydrogen cyanide with the exception of complex cyanides such as ferrocyanides, ferricyanides and mercuric oxycyanide

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H310

H300

H410

EUH032

 

A

006-008-00-0

antu (ISO);

1-(1-naphthyl)-2-thiourea

201-706-3

86-88-4

Acute Tox. 2 (*)

Carc. 2

H300

H351

GHS06

GHS08

Dgr

H300

H351

 

 

 

006-009-00-6

1-isopropyl-3-methylpyrazol-5-yl dimethylcarbamate;

isolan

204-318-2

119-38-0

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

H310

H300

GHS06

Dgr

H310

H300

 

 

 

006-010-00-1

-dimethyl-3-oxocyclohex-1-enyl dimethylcarbamate -dimethyldihydroresorcinol dimethylcarbamate;

dimetan

204-525-8

122-15-6

Acute Tox. 3 (*)

H301

GHS06

Dgr

H301

 

 

 

006-011-00-7

carbaryl (ISO);

1-naphthyl methylcarbamate

200-555-0

63-25-2

Carc. 2

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

H351

H302

H400

GHS08

GHS07

GHS09

Wng

H351

H302

H400

 

 

 

006-012-00-2

ziram (ISO);

zinc bis dimethyldithiocarbamate

205-288-3

137-30-4

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

STOT SE 3

Eye Dam. 1

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H302

H373 (**)

H335

H318

H317

H400

H410

GHS06

GHS08

GHS05

GHS09

Dgr

H330

H302

H373 (**)

H335

H318

H317

H410

 

M=100

 

006-013-00-8

metam-sodium (ISO);

sodium methyldithiocarbamate

205-293-0

137-42-8

Acute Tox. 4 (*)

Skin Corr. 1B

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H314

H317

H400

H410

GHS05

GHS07

GHS09

Dgr

H302

H314

H317

H410

EUH031

 

 

006-014-00-3

nabam (ISO);

disodium ethylenebis(N, N'-dithiocarbamate)

205-547-0

142-59-6

Acute Tox. 4 (*)

STOT SE 3

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H335

H317

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H335

H317

H410

 

 

 

006-015-00-9

diuron (ISO);

3-(-dichlorophenyl)–dimethylurea

206-354-4

330-54-1

Carc. 2

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H351

H302

H373 (**)

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Wng

H351

H302

H373 (**)

H410

 

 

 

006-016-00-4

propoxur (ISO);

2-isopropyloxyphenyl N-methylcarbamate;

2-isopropoxyphenyl methylcarbamate

204-043-8

114-26-1

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H410

 

 

 

006-017-00-X

aldicarb (ISO);

2-methyl-2-(methylthio)propanal-O-(N-methylcarbamoyl)oxime

204-123-2

116-06-3

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H300

H311

H410

 

 

 

006-018-00-5

aminocarb (ISO);

4-dimethylamino-3-tolyl methylcarbamate

217-990-7

2032-59-9

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H311

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H311

H301

H410

 

 

 

006-019-00-0

di-allate (ISO);

S-(-dichloroallyl)-N,N-diisopropylthiocarbamate

218-961-1

2303-16-4

Carc. 2

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H351

H302

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Wng

H351

H302

H410

 

 

 

006-020-00-6

barban (ISO);

4-chlorbut-2-ynyl N-(3-chlorophenyl)carbamate

202-930-4

101-27-9

Acute Tox. 4 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H317

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H317

H410

 

 

 

006-021-00-1

linuron (ISO);

3-(-dichlorophenyl)-1-methoxy-1-methylurea

206-356-5

330-55-2

Repr. 1B

Carc. 2

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H360Df

H351

H302

H373 (**)

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Dgr

H360Df

H351

H302

H373 (**)

H410

 

 

 

006-022-00-7

decarbofuran (ISO);

-dihydro-2-methylbenzofuran-7-yl methylcarbamate

1563-67-3

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H331

H311

H301

GHS06

Dgr

H331

H311

H301

 

 

 

006-023-00-2

mercaptodimethur (ISO);

methiocarb (ISO);

-dimethyl-4-methylthiophenyl N-methylcarbamate

217-991-2

2032-65-7

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H410

 

 

 

006-024-00-8

proxan-sodium (ISO);

sodium O-isopropyldithiocarbonate

205-443-5

140-93-2

Acute Tox. 4 (*)

Skin Irrit. 2

Aquatic Chronic 2

H302

H315

H411

GHS07

GHS09

Wng

H302

H315

H411

 

 

 

006-025-00-3

allethrin;

(RS)-3-allyl-2-methyl-4-oxocyclopent-2-enyl (1RS,3RS;1RS,3SR)–dimethyl-3-(2-methylprop-1-enyl)cyclopropanecarboxylate;

bioallethrin;

(RS)-3-allyl-2-methyl-4-oxocyclopent-2-enyl (1R,3R)–dimethyl-3-(2-methylprop-1-enyl)cyclopropanecarboxylate; [1]

S-bioallethrin;

(S)-3-allyl-2-methyl-4-oxocyclopent-2-enyl (1R,3R)–dimethyl-3-(2-methylprop-1-enyl)cyclopropanecarboxylate; [2]

esbiothrin;

(RS)-3-allyl-2-methyl-4-oxocyclopent-2-enyl (1R,3R)–dimethyl-3-(2-methylprop-1-enyl)cyclopropanecarboxylate [3]

209-542-4 [1]

249-013-5 [2]

[3]

584-79-2 [1]

28434-00-6 [2]

84030-86-4 [3]

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H332

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H332

H302

H410

 

 

C

006-026-00-9

carbofuran (ISO);

-dihydro–dimethylbenzofuran-7-yl N-methylcarbamate

216-353-0

1563-66-2

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H300

H410

 

 

 

006-028-00-X

dinobuton (ISO);

2-(1-methylpropyl)–dinitrophenyl isopropyl carbonate

213-546-1

973-21-7

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H410

 

 

 

006-029-00-5

dioxacarb (ISO);

2-(-dioxolan-2-yl)phenyl N-methylcarbamate

230-253-4

6988-21-2

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Chronic 2

H301

H411

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H411

 

 

 

006-030-00-0

EPTC (ISO);

S-ethyl dipropylthiocarbamate

212-073-8

759-94-4

Acute Tox. 4 (*)

H302

GHS07

Wng

H302

 

 

 

006-031-00-6

formetanate (ISO);

3-[(EZ)-dimethylaminomethyleneamino]phenyl methylcarbamate

244-879-0

22259-30-9

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H300

H317

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H300

H317

H410

 

 

 

006-032-00-1

monolinuron (ISO);

3-(4-chlorophenyl)-1-methoxy-1-methylurea

217-129-5

1746-81-2

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H373 (**)

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Wng

H302

H373 (**)

H410

 

 

 

006-033-00-7

metoxuron (ISO);

3-(3-chloro-4-methoxyphenyl)–dimethylurea

243-433-2

19937-59-8

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H400

H410

GHS09

Wng

H410

 

 

 

006-034-00-2

pebulate (ISO);

N-butyl-N-ethyl-S-propylthiocarbamate

214-215-4

1114-71-2

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H302

H411

GHS07

GHS09

Wng

H302

H411

 

 

 

006-035-00-8

pirimicarb (ISO);

-dimethyl-2-dimethylamino-pyrimidin-4-yl N,N-dimethylcarbamate

245-430-1

23103-98-2

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H410

 

 

 

006-036-00-3

benzthiazuron (ISO);

1-benzothiazol-2-yl-3-methylurea

217-685-9

1929-88-0

Acute Tox. 4 (*)

H302

GHS07

Wng

H302

 

 

 

006-037-00-9

promecarb (ISO);

3-isopropyl-5-methylphenyl N-methylcarbamate

220-113-0

2631-37-0

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H410

 

 

 

006-038-00-4

sulfallate (ISO);

2-chloroallyl N,N-dimethyldithiocarbamate

202-388-9

95-06-7

Carc. 1B

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H350

H302

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Dgr

H350

H302

H410

 

 

 

006-039-00-X

tri-allate (ISO);

S-,3-trichloroallyl diisopropylthiocarbamate

218-962-7

2303-17-5

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H373 (**)

H317

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Wng

H302

H373 (**)

H317

H410

 

 

 

006-040-00-5

3-methylpyrazol-5-yl-dimethylcarbamate;

monometilan

2532-43-6

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H331

H311

H301

GHS06

Dgr

H331

H311

H301

 

 

 

006-041-00-0

dimethylcarbamoyl chloride

201-208-6

79-44-7

Carc. 1B

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Eye Irrit. 2

STOT SE 3

Skin Irrit. 2

H350

H331

H302

H319

H335

H315

GHS06

GHS08

Dgr

H350

H331

H302

H319

H335

H315

 

Carc. 1B; H350: C ≥ 01 %

 

006-042-00-6

monuron (ISO);

3-(4-chlorophenyl)–dimethylurea

205-766-1

150-68-5

Carc. 2

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H351

H302

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Wng

H351

H302

H410

 

 

 

006-043-00-1

3-(4-chlorophenyl)–dimethyluronium trichloroacetate;

monuron-TCA

140-41-0

Carc. 2

Eye Irrit. 2

Skin Irrit. 2

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H351

H319

H315

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Wng

H351

H319

H315

H410

 

 

 

006-044-00-7

isoproturon (ISO);

3-(4-isopropylphenyl)–dimethylurea

251-835-4

34123-59-6

Carc. 2

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H351

H400

H410

GHS08

GHS09

Wng

H351

H410

 

M=10

 

006-045-00-2

methomyl (ISO);

1-(methylthio)ethylideneamino N-methylcarbamate

240-815-0

16752-77-5

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H410

 

 

 

006-046-00-8

bendiocarb (ISO);

-dimethyl–benzodioxol-4-yl N-methylcarbamate

245-216-8

22781-23-3

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H331

H301

H312

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H331

H301

H312

H410

 

 

 

006-047-00-3

bufencarb (ISO);

reaction mass of 3-(1-methylbutyl)phenyl N-methylcarbamate and 3-(1-ethylpropyl)phenyl N-methylcarbamate

8065-36-9

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H311

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H311

H301

H410

 

 

 

006-048-00-9

ethiofencarb (ISO);

2-(ethylthiomethyl)phenyl N-methylcarbamate

249-981-9

29973-13-5

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

 

 

006-049-00-4

dixanthogen;

O,O-diethyl dithiobis(thioformate)

207-944-4

502-55-6

Acute Tox. 4 (*)

H302

GHS07

Wng

H302

 

 

 

006-050-00-X

-dimethyl-3-phenyluronium trichloroacetate;

fenuron-TCA

4482-55-7

Skin Irrit. 2

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H315

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H315

H410

 

 

 

006-051-00-5

ferbam (ISO);

iron tris(dimethyldithiocarbamate)

238-484-2

14484-64-1

Eye Irrit. 2

STOT SE 3

Skin Irrit. 2

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H319

H335

H315

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H319

H335

H315

H410

 

 

 

006-052-00-0

formetanate hydrochloride;

3-(N,N-dimethylaminomethyleneamino)phenyl N-methylcarbamate

245-656-0

23422-53-9

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H300

H317

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H300

H317

H410

 

 

 

006-053-00-6

isoprocarb (ISO);

2-isopropylphenyl N-methylcarbamate

220-114-6

2631-40-5

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

 

 

006-054-00-1

mexacarbate (ISO);

-dimethyl-4-dimethylaminophenyl N-methylcarbamate

206-249-3

315-18-4

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H312

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H312

H410

 

 

 

006-055-00-7

xylylcarb (ISO);

-dimethylphenyl N-methylcarbamate;

-xylyl methylcarbamate;

MPMC

219-364-9

2425-10-7

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

 

 

006-056-00-2

metolcarb (ISO);

m-tolyl methylcarbamate;

MTMC

214-446-0

1129-41-5

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H302

H411

GHS07

GHS09

Wng

H302

H411

 

 

 

006-057-00-8

nitrapyrin (ISO);

2-chloro-6-trichloromethylpyridine

217-682-2

1929-82-4

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H302

H411

GHS07

GHS09

Wng

H302

H411

 

 

 

006-058-00-3

noruron (ISO);

-dimethyl-3-(perhydro–methanoinden-5-yl)urea

2163-79-3

Acute Tox. 4 (*)

H302

GHS07

Wng

H302

 

 

 

006-059-00-9

oxamyl (ISO);

N',N'-dimethylcarbamoyl(methylthio)methylenamine N-methylcarbamate;

245-445-3

23135-22-0

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H330

H300

H312

H411

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H300

H312

H411

 

 

 

006-060-00-4

oxycarboxin (ISO);

-dihydro-6-methyl-5-(N-phenylcarbamoyl)–oxothiine -dioxide

226-066-2

5259-88-1

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 3

H302

H412

GHS07

Wng

H302

H412

 

 

 

006-061-00-X

S-ethyl N-(dimethylaminopropyl)thiocarbamatehydrochloride;

prothiocarb hydrochloride

243-193-9

19622-19-6

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H302

H411

GHS07

GHS09

Wng

H302

H411

 

 

 

006-062-00-5

methyl -dichlorophenylcarbanilate;

SWEP.

1918-18-9

Acute Tox. 4 (*)

H302

GHS07

Wng

H302

 

 

 

006-063-00-0

thiobencarb (ISO);

S-4-chlorobenzyl diethylthiocarbamate

248-924-5

28249-77-6

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

 

 

006-064-00-6

thiofanox (ISO);

-dimethyl-1-(methylthio)butanone-O-(N-methylcarbamoyl)oxime

254-346-4

39196-18-4

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H410

 

 

 

006-065-00-1

3-chloro-6-cyano-bicyclo(,1)heptan-2-one-O-(N-methylcarbamoyl)oxime;

triamid

15271-41-7

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Chronic 2

H300

H311

H411

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H311

H411

 

 

 

006-066-00-7

vernolate (ISO);

S-propyl dipropylthiocarbamate

217-681-7

1929-77-7

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H302

H411

GHS07

GHS09

Wng

H302

H411

 

 

 

006-067-00-2

XMC;

-xylyl methylcarbamate

2655-14-3

Acute Tox. 4 (*)

H302

GHS07

Wng

H302

 

 

 

006-068-00-8

diazomethane

206-382-7

334-88-3

Carc. 1B

H350

GHS08

Dgr

H350

 

 

 

006-069-00-3

thiophanate-methyl (ISO);

-di-(3-methoxycarbonyl-2-thioureido)benzene

245-740-7

23564-05-8

Muta. 2

Acute Tox. 4 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H341

H332

H317

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Wng

H341

H332

H317

H410

 

 

 

006-070-00-9

furmecyclox (ISO);

N-cyclohexyl-N-methoxy–dimethyl-3-furamide

262-302-0

60568-05-0

Carc. 2

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H351

H400

H410

GHS08

GHS09

Wng

H351

H410

 

 

 

006-071-00-4

cyclooct-4-en-1-yl methyl carbonate

401-620-8

87731-18-8

Skin Sens. 1

H317

GHS07

Wng

H317

 

 

 

006-072-00-X

prosulfocarb (ISO);

S-benzyl N,N-dipropylthiocarbamate

401-730-6

52888-80-9

Acute Tox. 4 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Chronic 2

H302

H317

H411

GHS07

GHS09

Wng

H302

H317

H411

 

 

 

006-073-00-5

3-(dimethylamino)propylurea

401-950-2

31506-43-1

Eye Dam. 1

H318

GHS05

Dgr

H318

 

 

 

006-074-00-0

2-(3-(prop-1-en-2-yl)phenyl)prop-2-yl isocyanate

402-440-2

2094-99-7

Acute Tox. 2 (*)

Skin Corr. 1B

STOT RE 2 (*)

Resp. Sens. 1

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H314

H373 (**)

H334

H317

H400

H410

GHS06

GHS08

GHS05

GHS09

Dgr

H330

H314

H373 (**)

H334

H317

H410

 

 

 

006-076-00-1

mancozeb (ISO)

8018-01-7

STOT SE 3

Skin Sens. 1

H335

H317

GHS07

Wng

H335

H317

 

 

 

006-077-00-7

maneb (ISO)

235-654-8

12427-38-2

STOT SE 3

Skin Sens. 1

H335

H317

GHS07

Wng

H335

H317

 

 

 

006-078-00-2

zineb (ISO);

zinc ethylenebis(dithiocarbamate) (polymeric)

235-180-1

12122-67-7

STOT SE 3

Skin Sens. 1

H335

H317

GHS07

Wng

H335

H317

 

 

 

006-079-00-8

disulfiram;

tetraethylthiuramdisulfide

202-607-8

97-77-8

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H373 (**)

H317

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Wng

H302

H373 (**)

H317

H410

 

 

 

006-080-00-3

tetramethylthiuram monosulphide

202-605-7

97-74-5

Acute Tox. 4 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Chronic 2

H302

H317

H411

GHS07

GHS09

Wng

H302

H317

H411

 

 

 

006-081-00-9

zinc bis(dibutyldithiocarbamate)

205-232-8

136-23-2

Eye Irrit. 2

STOT SE 3

Skin Irrit. 2

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H319

H335

H315

H317

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H319

H335

H315

H317

H410

 

 

 

006-082-00-4

zinc bis(diethyldithiocarbamate)

238-270-9

14324-55-1

Acute Tox. 4 (*)

Eye Irrit. 2

STOT SE 3

Skin Irrit. 2

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H319

H335

H315

H317

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H319

H335

H315

H317

H410

 

 

 

006-083-00-X

butocarboxim (ISO);

3-(methylthio)-2-butanone O-[(methylamino)carbonyl]oxime

252-139-3

34681-10-2

Flam. Liq. 3

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Eye Irrit. 2

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H226

H331

H311

H301

H319

H400

H410

GHS02

GHS06

GHS09

Dgr

H226

H331

H311

H301

H319

H410

 

 

 

006-084-00-5

carbosulfan (ISO);

-dihydro–dimethyl-7-benzofuryl [(dibutylamino)thio]methylcarbamate

259-565-9

55285-14-8

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H331

H301

H317

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H331

H301

H317

H410

 

 

 

006-085-00-0

fenobucarb (ISO);

2-butylphenyl methylcarbamate

223-188-8

3766-81-2

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

 

 

006-086-00-6

ethyl [2-(4-phenoxyphenoxy)ethyl]carbamate;

fenoxycarb

276-696-7

72490-01-8

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H400

H410

GHS09

Wng

H410

 

 

 

006-087-00-1

-dihydro–dimethyl-7-benzofuryl -dimethyl-6-oxa-5-oxo-3-thia–diazadecanoate;

furathiocarb

265-974-3

65907-30-4

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 2 (*)

Eye Irrit. 2

Skin Irrit. 2

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H301

H373 (**)

H319

H315

H317

H400

H410

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H330

H301

H373 (**)

H319

H315

H317

H410

 

 

 

006-088-00-7

benfuracarb;

ethyl N-[-dihydro–dimethylbenzofuran-7-yloxycarbonyl(methyl)aminothio]-N-isopropyl- β-alaninate

82560-54-1

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H331

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H331

H301

H410

 

 

 

006-089-00-2

chlorine dioxide

233-162-8

10049-04-4

Ox. Gas 1

Press. Gas

Acute Tox. 2 (*)

Skin Corr. 1B

Aquatic Acute 1

H270

H330

H314

H400

GHS03

GHS04

GHS06

GHS05

GHS09

Dgr

H270

H330

H314

H400

EUH006

M=1000

U

006-089-01-X

chlorine dioxide . . . %

233-162-8

10049-04-4

Acute Tox. 3 (*)

Skin Corr. 1B

Aquatic Acute 1

H301

H314

H400

GHS06

GHS05

GHS09

Dgr

H301

H314

H400

 

Skin Corr. 1B; H314: C ≥ 10 %

Skin Irrit. 2; H315: 3 % ≤ C < 10 %

Eye Irrit. 2; H319: % ≤ C < 10 %

STOT SE 3; H335: C ≥ 3 %

M=10

B

006-090-00-8

2-(3-iodoprop-2-yn-1-yloxy)ethyl phenylcarbamate

408-010-0

88558-41-2

Acute Tox. 4 (*)

Eye Dam. 1

Aquatic Chronic 3

H332

H318

H412

GHS05

GHS07

Dgr

H332

H318

H412

 

 

 

007-001-00-5

ammonia, anhydrous

231-635-3

7664-41-7

Flam. Gas 2

Press. Gas

Acute Tox. 3 (*)

Skin Corr. 1B

Aquatic Acute 1

H221

H331

H314

H400

GHS04

GHS06

GHS05

GHS09

Dgr

H221

H331

H314

H400

 

 

U

007-001-01-2

ammonia ….%

215-647-6

1336-21-6

Skin Corr. 1B

Aquatic Acute 1

H314

H400

GHS05

GHS09

Dgr

H314

H400

 

STOT SE 3; H335: C ≥ 5 %

B

007-002-00-0

nitrogen dioxide; [1]

dinitrogen tetraoxide [2]

233-272-6 [1]

234-126-4 [2]

10102-44-0 [1]

10544-72-6 [2]

Press. Gas

Acute Tox. 2 (*)

Skin Corr. 1B

H330

H314

GHS04

GHS06

GHS05

Dgr

H330

H314

 

*

U

5

007-003-00-6

chlormequat chloride (ISO);

2-chloroethyltrimethylammonium chloride

213-666-4

999-81-5

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H312

H302

GHS07

Wng

H312

H302

 

 

 

007-004-00-1

nitric acid … %

231-714-2

7697-37-2

Ox. Liq. 3

Skin Corr. 1A

H272

H314

GHS03

GHS05

Dgr

H272

H314

 

Skin Corr. 1A; H314: C ≥ 20 %

Skin Corr. 1B; H314: 5 % ≤ C < 20 %

Ox. Liq. 3; H272: C ≥ 65 %

B

007-006-00-2

ethyl nitrite

203-722-6

109-95-5

Flam. Gas 1

Press. Gas

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H220

H332

H312

H302

GHS02

GHS04

GHS07

Dgr

H220

H332

H312

H302

 

 

U

007-007-00-8

ethyl nitrate

210-903-3

625-58-1

Unst. Expl.

H200

GHS01

Dgr

H200

 

 

 

007-008-00-3

hydrazine

206-114-9

302-01-2

Flam. Liq. 3

Carc. 1B

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Skin Corr. 1B

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H226

H350

H331

H311

H301

H314

H317

H400

H410

GHS02

GHS06

GHS08

GHS05

GHS09

Dgr

H226

H350

H331

H311

H301

H314

H317

H410

 

Skin Corr. 1B; H314: C ≥ 10 %

Skin Irrit. 2; H315: 3 % ≤ C < 10 %

Eye Irrit. 2; H319: 3 % ≤ C < 10 %

 

007-009-00-9

dicyclohexylammonium nitrite

221-515-9

3129-91-7

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H332

H302

GHS07

Wng

H332

H302

 

*

 

007-010-00-4

sodium nitrite

231-555-9

7632-00-0

Ox. Sol. 3

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

H272

H301

H400

GHS03

GHS06

GHS09

Dgr

H272

H301

H400

 

*

 

007-011-00-X

potassium nitrite

231-832-4

7758-09-0

Ox. Sol. 2

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

H272

H301

H400

GHS03

GHS06

GHS09

Dgr

H272

H301

H400

 

*

 

007-012-00-5

N,N-dimethylhydrazine

200-316-0

57-14-7

Flam. Liq. 2

Carc. 1B

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Skin Corr. 1B

Aquatic Chronic 2

H225

H350

H331

H301

H314

H411

GHS02

GHS06

GHS08

GHS05

GHS09

Dgr

H225

H350

H331

H301

H314

H411

 

 

 

007-013-00-0

-dimethylhydrazine

540-73-8

Carc. 1B

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Chronic 2

H350

H331

H311

H301

H411

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H350

H331

H311

H301

H411

 

Carc. 1B; H350: C ≥ 0.01 %

 

007-014-00-6

salts of hydrazine

Carc. 1B

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H350

H331

H311

H301

H317

H400

H410

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H350

H331

H311

H301

H317

H410

 

 

A

007-015-00-1

O-ethylhydroxylamine

402-030-3

624-86-2

Flam. Liq. 2

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 1

Eye Irrit. 2

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

H225

H331

H311

H301

H372 (**)

H319

H317

H400

GHS02

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H225

H331

H311

H301

H372 (**)

H319

H317

H400

 

 

 

007-016-00-7

butyl nitrite

208-862-1

544-16-1

Flam. Liq. 2

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H225

H331

H301

GHS02

GHS06

Dgr

H225

H331

H301

 

 

 

007-017-00-2

isobutyl nitrite

208-819-7

542-56-3

Flam. Liq. 2

Carc. 1B

Muta. 2

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H225

H350

H341

H332

H302

GHS02

GHS08

GHS07

Dgr

H225

H350

H341

H332

H302

 

 

 

007-018-00-8

sec-butyl nitrite

213-104-8

924-43-6

Flam. Liq. 2

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H225

H332

H302

GHS02

GHS07

Dgr

H225

H332

H302

 

 

 

007-019-00-3

tert-butyl nitrite

208-757-0

540-80-7

Flam. Liq. 2

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H225

H332

H302

GHS02

GHS07

Dgr

H225

H332

H302

 

 

 

007-020-00-9

pentyl nitrite; [1]

’amyl nitrite’, mixed isomers [2]

207-332-7 [1]

203-770-8 [2]

463-04-7 [1]

110-46-3 [2]

Flam. Liq. 2

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H225

H332

H302

GHS02

GHS07

Dgr

H225

H332

H302

 

 

 

007-021-00-4

hydrazobenzene;

-diphenylhydrazine

204-563-5

122-66-7

Carc. 1B

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H350

H302

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Dgr

H350

H302

H410

 

 

 

007-022-00-X

hydrazine bis(3-carboxy-4-hydroxybenzensulfonate)

405-030-1

Carc. 1B

Acute Tox. 4 (*)

Skin Corr. 1B

Skin Sens. 1

Aquatic Chronic 3

H350

H302

H314

H317

H412

GHS08

GHS05

GHS07

Dgr

H350

H302

H314

H317

H412

 

 

 

007-023-00-5

sodium -bis(3-(-di-tert-pentylphenoxy)propylcarbamoyl)benzenesulfonate

405-510-0

Skin Irrit. 2

Skin Sens. 1

H315

H317

GHS07

Wng

H315

H317

 

 

 

007-024-00-0

2-(decylthio)ethylammonium chloride

405-640-8

36362-09-1

STOT RE 2 (*)

Skin Irrit. 2

Eye Dam. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H373 (**)

H315

H318

H400

H410

GHS08

GHS05

GHS09

Dgr

H373 (**)

H315

H318

H410

 

 

 

007-025-00-6

(4-hydrazinophenyl)-N-methylmethanesulfonamide hydrochloride

406-090-1

81880-96-8

Muta. 2

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 1

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H341

H301

H372 (**)

H317

H400

H410

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H341

H301

H372 (**)

H317

H410

 

 

 

007-026-00-1

oxo-((,-tetramethylpiperidin-4-yl)amino)carbonylacetohydrazide

413-230-5

122035-71-6

Eye Dam. 1

Skin Sens. 1

H318

H317

GHS05

GHS07

Dgr

H318

H317

 

 

 

007-027-00-7

-bis(-bis((1-methylpentylidenimino)propyl)ureido)hexane

420-190-2

771478-66-1

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

Skin Corr. 1B

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H312

H302

H373 (**)

H314

H317

H400

H410

GHS08

GHS05

GHS07

GHS09

Dgr

H312

H302

H373 (**)

H314

H317

H410

 

 

 

008-001-00-8

oxygen

231-956-9

7782-44-7

Ox. Gas 1

Press. Gas

H270

GHS03

GHS04

Dgr

H270

 

 

U

008-003-00-9

hydrogen peroxide solution ... %

231-765-0

7722-84-1

Ox. Liq. 1

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Skin Corr. 1A

H271

H332

H302

H314

GHS03

GHS05

GHS07

Dgr

H271

H332

H302

H314

 

Ox. Liq. 1; H271: C ≥ 70 %(****)

Ox. Liq. 2; H272: 50 % ≤ C < 70 %(****)

(*)

Skin Corr. 1A; H314: C ≥ 70 %

Skin Corr. 1B; H314: 50 % ≤ C < 70 %

Skin Irrit. 2; H315: 35 % ≤ C < 50 %

Eye Dam. 1; H318: 8 % ≤ C < 50 %

Eye Irrit. 2; H319: 5 % ≤ C < 8 %

STOT SE 3; H335; C ≥ 35 %

B

009-001-00-0

fluorine

231-954-8

7782-41-4

Ox. Gas 1

Press. Gas

Acute Tox. 2 (*)

Skin Corr. 1A

H270

H330

H314

GHS03

GHS04

GHS06

GHS05

Dgr

H270

H330

H314

 

 

U

009-002-00-6

hydrogen fluoride

231-634-8

7664-39-3

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Skin Corr. 1A

H330

H310

H300

H314

GHS06

GHS05

Dgr

H330

H310

H300

H314

 

 

 

009-003-00-1

hydrofluoric acid ... %

231-634-8

7664-39-3

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Skin Corr. 1A

H330

H310

H300

H314

GHS06

GHS05

Dgr

H330

H310

H300

H314

 

Skin Corr. 1A; H314: C ≥ 7 %

Skin Corr. 1B; H314: 1 % ≤ C < 7 %

Eye Irrit. 2; H319: % ≤ C < 1 %

B

009-004-00-7

sodium fluoride

231-667-8

7681-49-4

Acute Tox. 3 (*)

Eye Irrit. 2

Skin Irrit. 2

H301

H319

H315

GHS06

Dgr

H301

H319

H315

EUH032

 

 

009-005-00-2

potassium fluoride

232-151-5

7789-23-3

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H331

H311

H301

GHS06

Dgr

H331

H311

H301

 

 

 

009-006-00-8

ammonium fluoride

235-185-9

12125-01-8

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H331

H311

H301

GHS06

Dgr

H331

H311

H301

 

 

 

009-007-00-3

sodium bifluoride;

sodium hydrogen difluoride

215-608-3

1333-83-1

Acute Tox. 3 (*)

Skin Corr. 1B

H301

H314

GHS06

GHS05

Dgr

H301

H314

 

*

Skin Corr. 1B; H314: C ≥ 1 %

Skin Irrit. 2; H315: % ≤ C < 1 %

Eye Irrit. 2; H319: % ≤ C < 1 %

 

009-008-00-9

potassium bifluoride;

potassium hydrogen difluoride

232-156-2

7789-29-9

Acute Tox. 3 (*)

Skin Corr. 1B

H301

H314

GHS06

GHS05

Dgr

H301

H314

 

*

Skin Corr. 1B; H314: C ≥ 1 %

Skin Irrit. 2; H315: % ≤ C < 1 %

Eye Irrit. 2; H319: % ≤ C < 1 %

 

009-009-00-4

ammonium bifluoride;

ammonium hydrogen difluoride

215-676-4

1341-49-7

Acute Tox. 3 (*)

Skin Corr. 1B

H301

H314

GHS06

GHS05

Dgr

H301

H314

 

*

Skin Corr. 1B; H314: C ≥ 1 %

Skin Irrit. 2; H315: % ≤ C < 1 %

Eye Irrit. 2; H319: % ≤ C < 1 %

 

009-010-00-X

fluoroboric acid ... %

240-898-3

16872-11-0

Skin Corr. 1B

H314

GHS05

Dgr

H314

 

Skin Corr. 1B; H314: C ≥ 25 %

Skin Irrit. 2; H315: 10 % ≤ C < 25 %

Eye Irrit. 2; H319: 10 % ≤ C < 25 %

B

009-011-00-5

fluorosilicic acid ... %

241-034-8

16961-83-4

Skin Corr. 1B

H314

GHS05

Dgr

H314

 

 

B

009-012-00-0

alkali fluorosilicates(Na); [1]

alkali fluorosilicates(K); [2]

alkali fluorosilicates(NH4) [3]

240-934-8 [1]

240-896-2 [2]

240-968-3 [3]

16893-85-9 [1]

16871-90-2 [2]

16919-19-0 [3]

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H331

H311

H301

GHS06

Dgr

H331

H311

H301

 

*

A

009-013-00-6

fluorosilicates, with the exception of those specified elsewhere in this Annex

Acute Tox. 4 (*)

H302

GHS07

Wng

H302

 

*

A

009-014-00-1

lead hexafluorosilicate

247-278-1

25808-74-6

Repr. 1A

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H360Df

H332

H302

H373 (**)

H400

H410

GHS08

GHS07

GHS09

Dgr

H360Df

H332

H302

H373 (**)

H410

 

 

1

009-015-00-7

sulphuryl difluoride

220-281-5

2699-79-8

Press. Gas

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 2 (*)

Aquatic Acute 1

H331

H373 (**)

H400

GHS04

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H331

H373 (**)

H400

 

 

U

009-016-00-2

trisodium hexafluoroaluminate;

cryolite

237-410-6

239-148-8

13775-53-6

15096-52-3

STOT RE 1

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H372 (**)

H332

H302

H411

GHS08

GHS07

GHS09

Dgr

H372 (**)

H332

H302

H411

 

 

C

009-017-00-8

potassium mu-fluoro-bis(triethylaluminium)

400-040-2

12091-08-6

Flam. Sol. 1

Water-react. 1

Skin Corr. 1A

Acute Tox. 4 (*)

H228

H270

H314

H332

GHS02

GHS05

GHS07

Dgr

H228

H270

H314

H332

EUH014

 

T

009-018-00-3

magnesium hexafluorosilicate

241-022-2

16949-65-8

Acute Tox. 3 (*)

H301

GHS06

Dgr

H301

 

*

 

011-001-00-0

sodium

231-132-9

7440-23-5

Water-react. 1

Skin Corr. 1B

H260

H314

GHS02

GHS05

Dgr

H260

H314

EUH014

 

 

011-002-00-6

sodium hydroxide;

caustic soda

215-185-5

1310-73-2

Skin Corr. 1A

H314

GHS05

Dgr

H314

 

Skin Corr. 1A; H314: C ≥ 5 %

Skin Corr. 1B; H314: 2 % ≤ C < 5 %

Skin Irrit. 2; H315: % ≤ C < 2 %

Eye Irrit. 2; H319: % ≤ C < 2 %

 

011-003-00-1

sodium peroxide

215-209-4

1313-60-6

Ox. Sol. 1

Skin Corr. 1A

H271

H314

GHS03

GHS05

Dgr

H271

H314

 

 

 

011-004-00-7

sodium azide

247-852-1

26628-22-8

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H400

H410

EUH032

 

 

011-005-00-2

sodium carbonate

207-838-8

497-19-8

Eye Irrit. 2

H319

GHS07

Wng

H319

 

 

 

011-006-00-8

sodium cyanate

213-030-6

917-61-3

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 3

H302

H412

GHS07

Wng

H302

H412

 

 

 

011-007-00-3

propoxycarbazone-sodium

181274-15-7

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H400

H410

GHS09

Wng

H410

 

M=10

 

012-001-00-3

magnesium powder (pyrophoric)

231-104-6

7439-95-4

Water-react. 1

Pyr. Sol. 1

H260

H250

GHS02

Dgr

H260

H250

 

 

T

012-002-00-9

magnesium, powder or turnings

231-104-6

Flam. Sol. 1

Water-react. 2

Self-heat. 1

H228

H261

H252

GHS02

Dgr

H228

H261

H252

 

 

T

012-003-00-4

magnesium alkyls

Pyr. Liq. 1

Water-react. 1

Skin Corr. 1B

H250

H260

H314

GHS02

GHS05

Dgr

H250

H260

H314

EUH014

 

A

013-001-00-6

aluminium powder (pyrophoric)

231-072-3

7429-90-5

Water-react. 2

Pyr. Sol. 1

H261

H250

GHS02

Dgr

H261

H250

 

 

T

013-002-00-1

aluminium powder (stabilised)

231-072-3

Water-react. 2

Flam.Sol. 3

H261

H228

GHS02

Dgr

H261

H228

 

 

T

013-003-00-7

aluminium chloride, anhydrous

231-208-1

7446-70-0

Skin Corr. 1B

H314

GHS05

Dgr

H314

 

 

 

013-004-00-2

aluminium alkyls

Pyr. Liq. 1

Water-react. 1

Skin Corr. 1B

H250

H260

H314

GHS02

GHS05

Dgr

H250

H260

H314

EUH014

 

A

013-005-00-8

diethyl(ethyldimethylsilanolato)aluminium

401-160-8

55426-95-4

Water-react. 1

Pyr. Liq. 1

Skin Corr. 1A

H260

H250

H314

GHS02

GHS05

Dgr

H260

H250

H314

EUH014

 

 

013-006-00-3

(ethyl-3-oxobutanoato-O'1,O'3)(2-dimethylaminoethanolato)(1-methoxypropan-2-olato)aluminium(III), dimerised

402-370-2

Flam. Liq. 3

Eye Dam. 1

H226

H318

GHS02

GHS05

Dgr

H226

H318

 

 

 

013-007-00-9

poly(oxo(2-butoxyethyl-3-oxobutanoato-O'1,O'3)aluminium)

403-430-0

Eye Dam. 1

H318

GHS05

Dgr

H318

 

 

 

013-008-00-4

di-n-octylaluminium iodide

408-190-0

7585-14-0

Pyr. Liq. 1

Skin Corr. 1B

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H250

H314

H400

H410

GHS02

GHS05

GHS09

Dgr

H250

H314

H410

EUH014

 

 

013-009-00-X

sodium (n-butyl)x(ethyl)y–dihydro)aluminate x = 0.5 y = 1.5

418-720-2

Flam. Sol. 1

Water-react. 1

Pyr. Sol. 1

Acute Tox. 4 (*)

Skin Corr. 1A

H228

H260

H250

H332

H314

GHS02

GHS05

GHS07

Dgr

H228

H260

H250

H332

H314

EUH014

 

T

014-001-00-9

trichlorosilane

233-042-5

10025-78-2

Flam. Liq. 1

Pyr. Liq. 1

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Skin Corr. 1A

H224

H250

H332

H302

H314

GHS02

GHS05

GHS07

Dgr

H224

H250

H332

H302

H314

EUH014

EUH029

*

STOT SE 3; H335: C ≥ 1 %

T

014-002-00-4

silicon tetrachloride

233-054-0

10026-04-7

Eye Irrit. 2

STOT SE 3

Skin Irrit. 2

H319

H335

H315

GHS07

Wng

H319

H335

H315

EUH014

 

 

014-003-00-X

dimethyldichlorosilane

200-901-0

75-78-5

Flam. Liq. 2

Eye Irrit. 2

STOT SE 3

Skin Irrit. 2

H225

H319

H335

H315

GHS02

GHS07

Dgr

H225

H319

H335

H315

 

 

 

014-004-00-5

trichloro(methyl)silane;

methyltrichlorosilane

200-902-6

75-79-6

Flam. Liq. 2

Eye Irrit. 2

STOT SE 3

Skin Irrit. 2

H225

H319

H335

H315

GHS02

GHS07

Dgr

H225

H319

H335

H315

EUH014

Skin Irrit. 2; H315: C ≥ 1 %

Eye Irrit. 2; H319: C ≥ 1 %

STOT SE 3; H335: C ≥ 1 %

 

014-005-00-0

tetraethyl silicate;

ethyl silicate

201-083-8

78-10-4

Flam. Liq. 3

Acute Tox. 4 (*)

Eye Irrit. 2

STOT SE 3

H226

H332

H319

H335

GHS02

GHS07

Wng

H226

H332

H319

H335

 

 

 

014-006-00-6

bis(4-fluorophenyl)-methyl-(,4-triazol-4-ylmethyl)silane hydrochloride

401-380-4

Eye Irrit. 2

Aquatic Chronic 2

H319

H411

GHS07

GHS09

Wng

H319

H411

 

 

 

014-007-00-1

triethoxyisobutylsilane

402-810-3

17980-47-1

Skin Irrit. 2

H315

GHS07

Wng

H315

 

 

 

014-008-00-7

(chloromethyl)bis(4-fluorophenyl)methylsilane

401-200-4

85491-26-5

Aquatic Chronic 2

H411

GHS09

H411

 

 

 

014-009-00-2

isobutylisopropyldimethoxysilane

402-580-4

111439-76-0

Flam. Liq. 3

Acute Tox. 4 (*)

Skin Irrit. 2

H226

H332

H315

GHS02

GHS07

Wng

H226

H332

H315

 

 

 

014-010-00-8

disodium metasilicate

229-912-9

6834-92-0

Skin Corr. 1B

STOT SE 3

H314

H335

GHS05

GHS07

Dgr

H314

H335

 

 

 

014-011-00-3

cyclohexyldimethoxymethylsilane

402-140-1

17865-32-6

Skin Irrit. 2

Aquatic Chronic 2

H315

H411

GHS07

GHS09

Wng

H315

H411

 

 

 

014-012-00-9

bis(3-(trimethoxysilyl)propyl)amine

403-480-3

Eye Dam. 1

Aquatic Chronic 2

H318

H411

GHS05

GHS09

Dgr

H318

H411

 

 

 

014-013-00-4

α-hydroxypoly(methyl-(3-(,-tetramethylpiperidin-4-yloxy)propyl)siloxane)

404-920-7

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Skin Corr. 1B

Aquatic Chronic 2

H312

H302

H314

H411

GHS05

GHS07

GHS09

Dgr

H312

H302

H314

H411

 

 

 

014-014-00-X

etacelasil (ISO);

6-(2-chloroethyl)-6-(2-methoxyethoxy)-,0-tetraoxa-6-silaundecane

253-704-7

37894-46-5

Repr. 1B

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

H360D (***)

H302

H373 (**)

GHS08

GHS07

Dgr

H360D (***)

H302

H373 (**)

 

 

 

014-015-00-5

α-trimethylsilanyl-ω-trimethylsiloxypoly[oxy(methyl-3-(2-(2-methoxypropoxy)propoxy)propylsilanediyl]- co-oxy(dimethylsilane))

406-420-4

69430-40-6

Aquatic Chronic 4

H413

H413

 

 

 

014-016-00-0

reaction mass of: -dihex-5-en-1-yl-,-tetramethyldisiloxane;

-dihex-n-en-1-yl-,-tetramethyldisiloxane

406-490-6

Aquatic Chronic 2

H411

GHS09

H411

 

 

 

014-017-00-6

flusilazole (ISO);

bis(4-fluorophenyl)(methyl)(1H-,4-triazol-1-ylmethyl)silane

85509-19-9

Carc. 2

Repr. 1B

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H351

H360D (***)

H302

H411

GHS08

GHS07

GHS09

Dgr

H351

H360D (***)

H302

H411

 

 

 

014-018-00-1

octamethylcyclotetrasiloxane

209-136-7

556-67-2

Repr. 2

Aquatic Chronic 4

H361f (***)

H413

GHS08

Wng

H361f (***)

H413

 

 

 

014-019-00-7

reaction mass of: 4-[[bis-(4-fluorophenyl)methylsilyl]methyl]-4H-,4-triazole;

1-[[bis-(4-fluorophenyl)methylsilyl]methyl]-1H-,4-triazole

403-250-2

Carc. 2

Repr. 1B

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H351

H360D (***)

H302

H411

GHS08

GHS07

GHS09

Dgr

H351

H360D (***)

H302

H411

 

 

 

014-020-00-2

bis(-dimethyl-2-propynyloxy)dimethylsilane

414-960-7

53863-99-3

Acute Tox. 4 (*)

H332

GHS07

Wng

H332

 

 

 

014-021-00-8

tris(isopropenyloxy)phenyl silane

411-340-8

52301-18-5

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H400

H410

GHS09

Wng

H400

H410

 

 

 

014-022-00-3

reaction product of: (2-hydroxy-4-(3-propenoxy)benzophenone and triethoxysilane) with (hydrolysis product of silica and methyltrimethoxysilane)

401-530-9

Flam. Sol. 1

STOT SE 1

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H228

H370 (**)

H332

H312

H302

GHS02

GHS08

GHS07

Dgr

H228

H370 (**)

H332

H312

H302

 

 

T

014-023-00-9

α, ω-dihydroxypoly(hex-5-en-1-ylmethylsiloxane)hoxysilane with (hydrolysis product of silica and methyltrimethoxysilane)iazole

408-160-7

125613-45-8

Aquatic Chronic 2

H411

GHS09

H411

 

 

 

014-024-00-4

1-((3-(3-chloro-4-fluorophenyl)propyl)dimethylsilanyl)-4-ethoxybenzene

412-620-2

121626-74-2

Aquatic Chronic 2

H411

GHS09

H411

 

 

 

014-025-00-X

4-[3-(diethoxymethylsilylpropoxy)-,-tetramethyl]piperidine

411-400-3

102089-33-8

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

Skin Irrit. 2

Eye Dam. 1

Aquatic Chronic 3

H302

H373 (**)

H315

H318

H412

GHS08

GHS05

GHS07

Dgr

H302

H373 (**)

H315

H318

H412

 

 

 

014-026-00-5

dichloro-(3-(3-chloro-4-fluorophenyl)propyl)methylsilane

407-180-3

770722-36-6

Skin Corr. 1A

H314

GHS05

Dgr

H314

 

 

 

014-027-00-0

chloro(3-(3-chloro-4-fluorophenyl)propyl)dimethylsilane

410-270-5

770722-46-8

Skin Corr. 1A

H314

GHS05

Dgr

H314

 

 

 

014-028-00-6

α-[3-(1-oxoprop-2-eny)l-1-oxypropyl]dimethoxysilyloxy-ω-[3(1-oxoprop-2-enyl)-1-oxypropyl]dimethoxysilyl poly(dimethylsiloxane)

415-290-8

193159-06-7

Skin Sens. 1

H317

GHS07

Wng

H317

 

 

 

014-029-00-1

O,O'-(ethenylmethylsilylene)di[(4-methylpentan-2-one)oxime]

421-870-1

156145-66-3

Repr. 2

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

H361f (***)

H302

H373 (**)

GHS08

GHS07

Wng

H361f (***)

H302

H373 (**)

 

 

 

014-030-00-7

[(dimethylsilylene)bis((,a,7a-η)-1H-inden-1-ylidene)dimethyl]hafnium

422-060-0

137390-08-0

Acute Tox. 2 (*)

H300

GHS06

Dgr

H300

 

 

 

014-031-00-2

bis(1-methylethyl)-dimethoxysilane

421-540-7

18230-61-0

Flam. Liq. 3

Skin Irrit. 2

Skin Sens. 1

Aquatic Chronic 3

H226

H315

H317

H412

GHS02

GHS07

Wng

H226

H315

H317

H412

 

 

 

014-032-00-8

dicyclopentyldimethoxysilane

404-370-8

126990-35-0

Skin Irrit. 2

Eye Dam. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H315

H318

H400

H410

GHS05

GHS09

Dgr

H315

H318

H410

 

 

 

015-001-00-1

white phosphorus

231-768-7

12185-10-3

Pyr. Sol. 1

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Skin Corr. 1A

Aquatic Acute 1

H250

H330

H300

H314

H400

GHS02

GHS06

GHS05

GHS09

Dgr

H250

H330

H300

H314

H400

 

 

 

015-002-00-7

red phosphorus

231-768-7

7723-14-0

Flam. Sol. 1

Aquatic Chronic 3

H228

H412

GHS02

Dgr

H228

H412

 

 

 

015-003-00-2

calcium phosphide;

tricalcium diphosphide

215-142-0

1305-99-3

Water-react. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

H260

H300

H400

GHS02

GHS06

GHS09

Dgr

H260

H300

H400

EUH029

 

T

015-004-00-8

aluminium phosphide

244-088-0

20859-73-8

Water-react. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

H260

H300

H400

GHS02

GHS06

GHS09

Dgr

H260

H300

H400

EUH029

EUH032

 

T

015-005-00-3

magnesium phosphide;

trimagnesium diphosphide

235-023-7

12057-74-8

Water-react. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

H260

H300

H400

GHS02

GHS06

GHS09

Dgr

H260

H300

H400

EUH029

 

T

015-006-00-9

trizinc diphosphide;

zinc phosphide

215-244-5

1314-84-7

Water-react. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H260

H300

H400

H410

GHS02

GHS06

GHS09

Dgr

H260

H300

H410

EUH029

EUH032

 

T

015-007-00-4

phosphorus trichloride

231-749-3

7719-12-2

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

STOT RE 2 (*)

Skin Corr. 1A

H330

H300

H373 (**)

H314

GHS06

GHS08

GHS05

Dgr

H330

H300

H373 (**)

H314

EUH014

EUH029

 

 

015-008-00-X

phosphorus pentachloride

233-060-3

10026-13-8

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 4 (*)

STOT RE 2 (*)

Skin Corr. 1B

H330

H302

H373 (**)

H314

GHS06

GHS08

GHS05

Dgr

H330

H302

H373 (**)

H314

EUH014

EUH029

 

 

015-009-00-5

phosphoryl trichloride

233-046-7

10025-87-3

Acute Tox. 2 (*)

STOT RE 1

Acute Tox. 4 (*)

Skin Corr. 1A

H330

H372 (**)

H302

H314

GHS06

GHS08

GHS05

Dgr

H330

H372 (**)

H302

H314

EUH014

EUH029

 

 

015-010-00-0

phosphorus pentoxide

215-236-1

1314-56-3

Skin Corr. 1A

H314

GHS05

Dgr

H314

 

 

 

015-011-00-6

phosphoric acid ... %, orthophosphoric acid ... %

231-633-2

7664-38-2

Skin Corr. 1B

H314

GHS05

Dgr

H314

 

Skin Corr. 1B; H314: C ≥ 25 %

Skin Irrit. 2; H315: 10 % ≤ C < 25 %

Eye Irrit. 2; H319: 10 % ≤ C < 25 %

B

015-012-00-1

tetraphosphorus trisulphide;

phosphorus sesquisulphid

215-245-0

1314-85-8

Flam. Sol. 2

Water-react. 1

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

H228

H260

H302

H400

GHS02

GHS07

GHS09

Dgr

H228

H260

H302

H400

 

 

T

015-013-00-7

triethyl phosphate

201-114-5

78-40-0

Acute Tox. 4 (*)

H302

GHS07

Wng

H302

 

 

 

015-014-00-2

tributyl phosphate

204-800-2

126-73-8

Carc. 2

Acute Tox. 4 (*)

Skin Irrit. 2

H351

H302

H315

GHS08

GHS07

Wng

H351

H302

H315

 

 

 

015-015-00-8

tricresyl phosphate (ooo-, oom-, oop-, omm-, omp-, opp-);

tritolyl phosphate (ooo-, oom-, oop-, omm-, omp-, opp-);

201-103-5

78-30-8

STOT SE 1

Aquatic Chronic 2

H370 (**)

H411

GHS08

GHS09

Dgr

H370 (**)

H411

 

STOT SE 1; H370: C ≥ 1 %

STOT SE 2; H371: % ≤ C < 1 %

C

015-016-00-3

tricresyl phosphate (mmm-, mmp-, mpp-, ppp-);

tritolyl phosphate (mmm-, mmp-, mpp-, ppp-);

201-105-6

78-32-0

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H312

H302

H411

GHS07

GHS09

Wng

H312

H302

H411

 

*

C

015-019-00-X

dichlorvos (ISO);

-dichlorovinyl dimethyl phosphate

200-547-7

62-73-7

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

H330

H311

H301

H317

H400

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H311

H301

H317

H400

 

 

 

015-020-00-5

mevinphos (ISO);

2-methoxycarbonyl-1-methylvinyl dimethyl phosphate

232-095-1

7786-34-7

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H410

 

M=10000

 

015-021-00-0

trichlorfon (ISO);

dimethyl ,2-trichloro-1-hydroxyethylphosphonate

200-149-3

52-68-6

Acute Tox. 4 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H317

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H317

H400

H410

 

M=1000

 

015-022-00-6

phosphamidon (ISO);

2-chloro-2-diethylcarbamoyl-1-methylvinyl dimethyl phosphate

236-116-5

13171-21-6

Muta. 2

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H341

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H341

H300

H311

H410

 

 

 

015-023-00-1

pyrazoxon;

diethyl 3-methylpyrazol-5-yl phosphate

108-34-9

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

H330

H310

H300

GHS06

Dgr

H330

H310

H300

 

 

 

015-024-00-7

triamiphos (ISO);

5-amino-3-phenyl-,4-triazol-1-yl-N,N,N',N'-tetramethylphosphonic diamide

1031-47-6

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

H310

H300

GHS06

Dgr

H310

H300

 

 

 

015-025-00-2

TEPP (ISO);

tetraethyl pyrophosphate

203-495-3

107-49-3

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

H310

H300

H400

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H400

 

 

 

015-026-00-8

schradan (ISO);

octamethylpyrophosphoramide

205-801-0

152-16-9

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

H310

H300

GHS06

Dgr

H310

H300

 

 

 

015-027-00-3

sulfotep (ISO);

O,O,O,O-tetraethyl dithiopyrophosphate

222-995-2

3689-24-5

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H410

 

M=1000

 

015-028-00-9

demeton-O (ISO);

O,O-diethyl-O-2-ethylthioethyl phosphorothioate

206-053-8

298-03-3

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

H310

H300

H400

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H400

 

 

 

015-029-00-4

demeton-S (ISO);

diethyl-S-2-ethylthioethyl phosphorothioate

204-801-8

126-75-0

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

H310

H300

GHS06

Dgr

H310

H300

 

 

 

015-030-00-X

demeton-O-methyl (ISO);

O-2-ethylthioethyl O,O-dimethyl phosphorothioate

212-758-1

867-27-6

Acute Tox. 3 (*)

H301

GHS06

Dgr

H301

 

 

 

015-031-00-5

demeton-S-methyl (ISO);

S-2-ethylthioethyl dimethyl phosphorothioate

213-052-6

919-86-8

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Chronic 2

H311

H301

H411

GHS06

GHS09

Dgr

H311

H301

H411

 

 

 

015-032-00-0

prothoate (ISO);

O,O-diethyl isopropylcarbamoylmethyl phosphorodithioate

218-893-2

2275-18-5

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Chronic 3

H310

H300

H412

GHS06

Dgr

H310

H300

H412

 

 

 

015-033-00-6

phorate (ISO);

O,O-diethyl ethylthiomethyl phosphorodithioate

206-052-2

298-02-2

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H410

 

M=1000

 

015-034-00-1

parathion (ISO);

O,O-diethyl O-4-nitrophenyl phosphorothioate

200-271-7

56-38-2

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H300

H311

H372 (**)

H400

H410

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H330

H300

H311

H372 (**)

H410

 

M=100

 

015-035-00-7

parathion – methyl (ISO);

O,O-dimethyl O-4-nitrophenyl phosphorothioate

206-050-1

298-00-0

Flam. Liq. 3

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H226

H330

H300

H311

H373 (**)

H400

H410

GHS02

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H226

H330

H300

H311

H373 (**)

H410

 

M=100

 

015-036-00-2

O-ethyl O-4-nitrophenyl phenylphosphonothioate;

EPN

218-276-8

2104-64-5

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H410

 

 

 

015-037-00-8

phenkapton (ISO);

S-(-dichlorophenylthiomethyl) O,O-diethyl phosphorodithioate

218-892-7

2275-14-1

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H331

H311

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H331

H311

H301

H410

 

 

 

015-038-00-3

coumaphos (ISO);

O-3-chloro-4-methylcoumarin-7-yl O,O-diethyl phosphorothioate

200-285-3

56-72-4

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H312

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H312

H410

 

 

 

015-039-00-9

azinphos-methyl (ISO);

O,O-dimethyl-4-oxobenzotriazin-3-ylmethyl phosphorodithioate

201-676-1

86-50-0

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H300

H311

H317

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H300

H311

H317

H410

 

 

 

015-040-00-4

diazinon (ISO);

O,O-diethyl O-2-isopropyl-6-methylpyrimidin-4-yl phosphorothioate

206-373-8

333-41-5

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H400

H410

 

 

 

015-041-00-X

malathion (ISO);

-bis (ethoxycarbonyl) ethyl O,O-dimethyl phosphorodithioate

204-497-7

121-75-5

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H400

H410

 

M=100

 

015-042-00-5

chlorthion

O-(3-chloro-4-nitrophenyl) O,O-dimethyl phosphorothioate

207-902-5

500-28-7

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H332

H312

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H332

H312

H302

H410

 

M=100

 

015-043-00-0

phosnichlor (ISO);

O-4-chloro-3-nitrophenyl O,O-dimethyl phosphorothioate

5826-76-6

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H332

H312

H302

GHS07

Wng

H332

H312

H302

 

 

 

015-044-00-6

carbophenothion (ISO);

4-chlorophenylthiomethyl O,O-diethyl phosphorodithioate

212-324-1

786-19-6

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H311

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H311

H301

H410

 

 

 

015-045-00-1

mecarbam (ISO);

N-ethoxycarbonyl-N-methylcarbamoylmethyl O,O-diethyl phosphorodithioate

219-993-9

2595-54-2

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H311

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H311

H301

H400

H410

 

 

 

015-046-00-7

oxydemeton-methyl;

S-2-(ethylsulphinyl)ethyl O,O-dimethyl phosphorothioate

206-110-7

301-12-2

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

H311

H301

H400

GHS06

GHS09

Dgr

H311

H301

H400

 

 

 

015-047-00-2

ethion (ISO);

O,O,O',O'-tetraethyl S,S'-methylenedi (phosphorodithioate);

diethion

209-242-3

563-12-2

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H312

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H312

H410

 

M=10000

 

015-048-00-8

fenthion (ISO);

O,O-dimethyl-O-(4-methylthion-m-tolyl) phosphorothioate

200-231-9

55-38-9

Muta. 2

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 1

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H341

H331

H372 (**)

H312

H302

H400

H410

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H341

H331

H372 (**)

H312

H302

H410

 

 

 

015-049-00-3

endothion (ISO);

S-5-methoxy-4-oxopyran-2-ylmethyl dimethyl phosphorothioate

220-472-3

2778-04-3

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H311

H301

GHS06

Dgr

H311

H301

 

 

 

015-050-00-9

thiometon (ISO);

S-2-ethylthioethyl O,O-dimethyl phosphorodithioate

211-362-6

640-15-3

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H301

H312

GHS06

Dgr

H301

H312

 

 

 

015-051-00-4

dimethoate (ISO);

O,O-dimethyl methylcarbamoylmethyl phosphorodithioate

200-480-3

60-51-5

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H312

H302

GHS07

Wng

H312

H302

 

 

 

015-052-00-X

fenchlorphos (ISO);

O,O-dimethyl O-,5-trichlorophenyl phosphorothioate

206-082-6

299-84-3

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H312

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H312

H302

H410

 

 

 

015-053-00-5

menazon (ISO);

S-[(-diamino-,5-triazin-2-yl)methyl] O, O-dimethyl phosphorodithioate

201-123-4

78-57-9

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 3

H302

H412

GHS07

Wng

H302

H412

 

 

 

015-054-00-0

fenitrothion (ISO);

O,O-dimethyl O-4-nitro-m-tolyl phosphorothioate

204-524-2

122-14-5

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

 

 

015-055-00-6

naled (ISO);

-dibromo–dichloroethyl dimethyl phosphate

206-098-3

300-76-5

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Eye Irrit. 2

Skin Irrit. 2

Aquatic Acute 1

H312

H302

H319

H315

H400

GHS07

GHS09

Wng

H312

H302

H319

H315

H400

 

M=1000

 

015-056-00-1

azinphos-ethyl (ISO);

O,O-diethyl 4-oxobenzotriazin-3-ylmethyl phosphorodithioate

220-147-6

2642-71-9

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H311

H410

 

 

 

015-057-00-7

formothion (ISO);

N-formyl-N-methylcarbamoylmethyl O,O-dimethyl phosphorodithioate

219-818-6

2540-82-1

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H312

H302

GHS07

Wng

H312

H302

 

 

 

015-058-00-2

morphothion (ISO);

O,O-dimethyl-S-(morpholinocarbonylmethyl) phosphorodithioate

205-628-0

144-41-2

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H331

H311

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H331

H311

H301

H410

 

 

 

015-059-00-8

vamidothion (ISO);

O,O-dimethyl S-2-(1-methylcarbamoylethylthio) ethyl phosphorothioate

218-894-8

2275-23-2

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

H301

H312

H400

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H312

H400

 

 

 

015-060-00-3

disulfoton (ISO);

O,O-diethyl 2-ethylthioethyl phosphorodithioate

206-054-3

298-04-4

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H410

 

 

 

015-061-00-9

dimefox (ISO);

tetramethylphosphorodiamidic fluoride

204-076-8

115-26-4

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

H310

H300

GHS06

Dgr

H310

H300

 

 

 

015-062-00-4

mipafox (ISO);

N,N'- di-isopropylphosphorodiamidic fluoride

206-742-3

371-86-8

STOT SE 1

H370 (**)

GHS08

Dgr

H370 (**)

 

 

 

015-063-00-X

dioxathion (ISO);

-dioxan–diyl-O,O,O',O'-tetraethyl di(phosphorodithioate)

201-107-7

78-34-2

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H300

H311

H410

 

M=1000

 

015-064-00-5

bromophos-ethyl (ISO);

O-4-bromo–dichlorophenyl O,O-diethyl phosphorothioate

225-399-0

4824-78-6

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H312

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H312

H410

 

 

 

015-065-00-0

S-[2-(ethylsulphinyl)ethyl] O,O-dimethyl phosphorodithioate

2703-37-9

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Chronic 2

H330

H310

H300

H411

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H310

H300

H411

 

 

 

015-066-00-6

omethoate (ISO);

O,O-dimethyl S-methylcarbamoylmethyl phosphorothioate

214-197-8

1113-02-6

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

H301

H312

H400

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H312

H400

 

 

 

015-067-00-1

phosalone (ISO);

S-(6-chloro-2-oxobenzoxazolin-3-ylmethyl) O,O-diethyl phosphorodithioate

218-996-2

2310-17-0

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H312

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H312

H410

 

 

 

015-068-00-7

dichlofenthion (ISO);

O–dichlorophenyl O,O-diethyl phosphorothioate

202-564-5

97-17-6

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H400

H410

 

 

 

015-069-00-2

methidathion (ISO);

-dihydro-5-methoxy-2-oxo-,4-thiadiazol-3-ylmethyl-O,O-dimethylphosphorodithioate

213-449-4

950-37-8

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H312

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H312

H410

 

 

 

015-070-00-8

cyanthoate (ISO);

S-(N-(1-cyano-1-methylethyl)carbamoylmethyl) O,O-diethyl phosphorothioate

223-099-4

3734-95-0

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H300

H311

GHS06

Dgr

H300

H311

 

 

 

015-071-00-3

chlorfenvinphos (ISO);

2-chloro-1-(dichlorophenyl) vinyl diethyl phosphate

207-432-0

470-90-6

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H311

H410

 

 

 

015-072-00-9

monocrotophos (ISO);

dimethyl-1-methyl-2-(methylcarbamoyl)vinyl phosphate

230-042-7

6923-22-4

Muta. 2

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H341

H330

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H341

H330

H300

H311

H410

 

 

 

015-073-00-4

dicrotophos (ISO);

(Z)-2-dimethylcarbamoyl-1-methylvinyl dimethyl phosphate

205-494-3

141-66-2

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H311

H410

 

 

 

015-074-00-X

crufomate (ISO);

4-tert-butyl-2-chlorophenyl methyl methylphosphoramidate

206-083-1

299-86-5

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H312

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H312

H302

H410

 

 

 

015-075-00-5

S-[2-(isopropylsulphinyl)ethyl] O,O-dimethyl phosphorothioate

2635-50-9

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H331

H311

H301

GHS06

Dgr

H331

H311

H301

 

 

 

015-076-00-0

potasan;

O, O-diethyl O-(4-methylcoumarin-7-yl) phosphorothioate

299-45-6

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H310

H300

H410

 

M=1000

 

015-077-00-6

-dichlorovinyl 2-ethylsulphinylethyl methyl phosphate

7076-53-1

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H331

H311

H301

GHS06

Dgr

H331

H311

H301

 

 

 

015-078-00-1

demeton-S-methylsulphon (ISO);

S-2-ethylsulphonylethyl dimethyl phosphorothioate

241-109-5

17040-19-6

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H301

H312

H411

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H312

H411

 

 

 

015-079-00-7

acephate (ISO);

O,S-dimethyl acetylphosphoramidothioate

250-241-2

30560-19-1

Acute Tox. 4 (*)

H302

GHS07

Wng

H302

 

 

 

015-080-00-2

amidithion (ISO);

2-methoxyethylcarbamoylmethyl O,O-dimethyl phosphorodithioate

919-76-6

Acute Tox. 4 (*)

H302

GHS07

Wng

H302

 

 

 

015-081-00-8

O,O,O',O'-tetrapropyl dithiopyrophosphate

221-817-0

3244-90-4

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H312

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H312

H302

H410

 

 

 

015-082-00-3

azothoate (ISO);

O-4-(4-chlorophenylazo)phenyl O,O-dimethyl phosphorothioate

227-419-3

5834-96-8

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H332

H302

GHS07

Wng

H332

H302

 

 

 

015-083-00-9

bensulide (ISO);

O,O-diisopropyl 2-phenylsulphonylaminoethyl phosphorodithioate

212-010-4

741-58-2

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

 

 

015-084-00-4

chlorpyrifos (ISO);

O,O-diethyl O-,6-trichloro-2-pyridyl phosphorothioate

220-864-4

2921-88-2

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H400

H410

 

M=10000

 

015-085-00-X

chlorphonium chloride (ISO);

tributyl (-dichlorobenzyl) phosphonium chloride

204-105-4

115-78-6

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Eye Irrit. 2

Skin Irrit. 2

H301

H312

H319

H315

GHS06

Dgr

H301

H312

H319

H315

 

 

 

015-086-00-5

coumithoate (ISO);

O,O-diethyl O-,0-tetrahydro-6-oxo-benzo(c)chromen-3-yl phosphorothioate

572-48-5

Acute Tox. 3 (*)

H301

GHS06

Dgr

H301

 

 

 

015-087-00-0

cyanophos (ISO);

O-4-cyanophenyl O,O-dimethyl phosphorothioate

220-130-3

2636-26-2

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H312

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H312

H302

H410

 

 

 

015-088-00-6

dialifos (ISO);

2-chloro-1-phthalimidoethyl O,O-diethyl phosphorodithioate

233-689-3

10311-84-9

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H311

H400

H410

 

 

 

015-089-00-1

ethoate-methyl (ISO);

ethylcarbamoylmethyl O,O-dimethyl phosphorodithioate

204-121-1

116-01-8

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

H312

H302

GHS07

Wng

H312

H302

 

 

 

015-090-00-7

fensulfothion (ISO);

O,O-diethyl O-4-methylsulfinylphenyl phosphorothioate

204-114-3

115-90-2

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H410

 

 

 

015-091-00-2

fonofos (ISO);

O-ethyl phenyl ethylphosphonodithioate

213-408-0

944-22-9

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H410

 

 

 

015-092-00-8

phosacetim (ISO);

O,O-bis(4-chlorophenyl) N-acetimidoylphosphoramidothioate

223-874-7

4104-14-7

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H410

 

 

 

015-093-00-3

leptophos (ISO);

O-4-bromo–dichlorophenyl O-methyl phenylphosphorothioate

244-472-8

21609-90-5

Acute Tox. 3 (*)

STOT SE 1

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H370 (**)

H312

H400

H410

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H301

H370 (**)

H312

H410

 

 

 

015-094-00-9

mephosfolan (ISO);

diethyl 4-methyl–dithiolan-2-ylidenephosphoramidate

213-447-3

950-10-7

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Chronic 2

H310

H300

H411

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H411

 

 

 

015-095-00-4

methamidophos (ISO);

O,S-dimethyl phosphoramidothioate

233-606-0

10265-92-6

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

H330

H300

H311

H400

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H300

H311

H400

 

 

 

015-096-00-X

oxydisulfoton (ISO);

O, O-diethyl S-2-ethylsulphinylethyl phosphorodithioate

219-679-1

2497-07-6

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H311

H410

 

M=10

 

015-097-00-5

phenthoate (ISO);

ethyl 2-(dimethoxyphosphinothioylthio)-2-phenylacetate

219-997-0

2597-03-7

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H312

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H312

H302

H410

 

M=100

 

015-098-00-0

trichloronate (ISO);

O-ethyl O-,5-trichlorophenyl ethylphosphonothioate

206-326-1

327-98-0

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H311

H410

 

 

 

015-099-00-6

pirimiphos-ethyl (ISO);

O,O-diethyl O-2-diethylamino-6-methylpyrimidin-4-yl phosphorothioate

245-704-0

23505-41-1

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H312

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H312

H410

 

 

 

015-100-00-X

phoxim (ISO);

α-(diethoxyphosphinothioylimino) phenylacetonitrile

238-887-3

14816-18-3

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

M=1000

 

015-101-00-5

phosmet (ISO);

O,O-dimethyl phthalimidomethyl S-phosphorodithioate

211-987-4

732-11-6

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H312

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H312

H302

H410

 

M=100

 

015-102-00-0

tris(2-chloroethyl) phosphate

204-118-5

115-96-8

Carc. 2

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H351

H302

H411

GHS08

GHS07

GHS09

Wng

H351

H302

H411

 

 

 

015-103-00-6

phosphorus tribromide

232-178-2

7789-60-8

Skin Corr. 1B

STOT SE 3

H314

H335

GHS05

GHS07

Dgr

H314

H335

EUH014

 

 

015-104-00-1

diphosphorus pentasulphide;

phosphorus pentasulphide

215-242-4

1314-80-3

Flam. Sol. 1

Water-react. 1

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

H228

H260

H332

H302

H400

GHS02

GHS07

GHS09

Dgr

H228

H260

H332

H302

H400

EUH029

 

T

015-105-00-7

triphenyl phosphite

202-908-4

101-02-0

Eye Irrit. 2

Skin Irrit. 2

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H319

H315

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H319

H315

H410

 

Skin Irrit. 2; H315: C ≥ 5 %

Eye Irrit. 2; H319: C ≥ 5 %

 

015-106-00-2

hexamethylphosphoric triamide;

hexamethylphosphoramide

211-653-8

680-31-9

Carc. 1B

Muta. 1B

H350

H340

GHS08

Dgr

H350

H340

 

Carc. 1B; H350: C ≥ 0.01 %

 

015-107-00-8

ethoprophos (ISO);

ethyl-S,S-dipropyl phosphorodithioate

236-152-1

13194-48-4

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 1

Acute Tox. 3 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H310

H301

H317

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H330

H310

H301

H317

H410

 

 

 

015-108-00-3

bromophos (ISO);

O-4-bromo–dichlorophenyl O,O-dimethyl phosphorothioate

218-277-3

2104-96-3

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

M=100

 

015-109-00-9

crotoxyphos (ISO);

1-phenylethyl 3-(dimethoxyphosphinyloxy) isocrotonate

231-720-5

7700-17-6

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H311

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H311

H301

H410

 

M=10

 

015-110-00-4

cyanofenphos (ISO);

O-4-cyanophenyl O-ethyl phenylphosphonothioate

13067-93-1

Acute Tox. 3 (*)

STOT SE 1

Acute Tox. 4 (*)

Eye Irrit. 2

Aquatic Chronic 2

H301

H370 (**)

H312

H319

H411

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H301

H370 (**)

H312

H319

H411

 

 

 

015-111-00-X

phosfolan (ISO);

diethyl -dithiolan-2-ylidenephosphoramidate

213-423-2

947-02-4

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

H310

H300

GHS06

Dgr

H310

H300

 

 

 

015-112-00-5

thionazin (ISO);

O,O-diethyl O-pyrazin-2-yl phosphorothioate;

206-049-6

297-97-2

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

H310

H300

GHS06

Dgr

H310

H300

 

 

 

015-114-00-6

chlormephos (ISO);

S-chloromethyl O,O-diethyl phosphorodithioate

246-538-1

24934-91-6

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H410

 

 

 

015-115-00-1

chlorthiophos (ISO)

244-663-6

21923-23-9

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H311

H410

 

 

 

015-116-00-7

demephion-O (ISO);

O,O-dimethyl O-2-methylthioethyl phosphorothioate

211-666-9

682-80-4

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H300

H311

GHS06

Dgr

H300

H311

 

 

 

015-117-00-2

demephion-S (ISO);

O,O-dimethyl S-2-methylthioethyl phosphorothioate

219-971-9

2587-90-8

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H300

H311

GHS06

Dgr

H300

H311

 

 

 

015-118-00-8

demeton

8065-48-3

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

H310

H300

H400

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H400

 

 

 

015-119-00-3

dimethyl 4-(methylthio)phenyl phosphate

3254-63-5

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

H310

H300

GHS06

Dgr

H310

H300

 

 

 

015-120-00-9

ditalimfos (ISO);

O,O-diethyl phthalimidophosphonothioate

225-875-8

5131-24-8

Skin Irrit. 2

Skin Sens. 1

H315

H317

GHS07

Wng

H315

H317

 

 

 

015-121-00-4

edifenphos (ISO);

O-ethyl S,S-diphenyl phosphorodithioate

241-178-1

17109-49-8

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H331

H301

H312

H317

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H331

H301

H312

H317

H410

 

 

 

015-122-00-X

etrimfos (ISO);

O-6-ethoxy-2-ethylpyrimidin-4-yl O,O-dimethylphosphorothioate

253-855-9

38260-54-7

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

M=10

 

015-123-00-5

fenamiphos (ISO);

ethyl-4-methylthio-m-tolyl isopropyl phosphoramidate

244-848-1

22224-92-6

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H300

H311

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H300

H311

H410

 

M=100

 

015-124-00-0

fosthietan (ISO);

diethyl -dithietan-2-ylidenephosphoramidate

244-437-7

21548-32-3

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

H310

H300

GHS06

Dgr

H310

H300

 

 

 

015-125-00-6

glyphosine (ISO);

N,N-bis(phosphonomethyl)glycine

219-468-4

2439-99-8

Eye Dam. 1

H318

GHS05

Dgr

H318

 

 

 

015-126-00-1

heptenophos (ISO);

7-chlorobicyclo(3.2.0)hepta–dien-6-yl dimethyl phosphate

245-737-0

23560-59-0

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H410

 

M=100

 

015-127-00-7

iprobenfos(ISO);

S-benzyl diisopropyl phosphorothioate

247-449-0

26087-47-8

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Chronic 2

H302

H411

GHS07

GHS09

Wng

H302

H411

 

 

 

015-128-00-2

IPSP;

S-ethylsulphinylmethyl O,O-diisopropylphosphorodithioate

5827-05-4

Acute Tox. 1

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H301

H410

 

M=100

 

015-129-00-8

isofenphos (ISO);

O-ethyl O-2-isopropoxycarbonylphenyl-isopropylphosphoramidothioate

246-814-1

25311-71-1

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H311

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H311

H301

H410

 

M=100

 

015-130-00-3

isothioate (ISO);

S-2-isopropylthioethyl O,O-dimethyl phosphorodithioate;

36614-38-7

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

H311

H301

GHS06

Dgr

H311

H301

 

 

 

015-131-00-9

isoxathion (ISO);

O,O-diethyl O-5-phenylisoxazol-3-ylphosphorothioate

242-624-8

18854-01-8

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H311

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H311

H301

H410

 

 

 

015-132-00-4

S-(chlorophenylthiomethyl) O,O-dimethylphosphorodithioate;

methylcarbophenothione

953-17-3

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H311

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H311

H301

H410

 

M=1000

 

015-133-00-X

piperophos (ISO);

S-2-methylpiperidinocarbonylmethyl-O,O-dipropyl phosphorodithioate

24151-93-7

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

M=10

 

015-134-00-5

pirimiphos-methyl (ISO);

O-(2-diethylamino-6-methylpyrimidin-4-yl) O,O-dimethyl phosphorothioate

249-528-5

29232-93-7

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H302

H410

 

 

 

015-135-00-0

profenofos (ISO)

O-(4-bromo-2-chlorophenyl) O-ethyl S-propyl phosphorothioate;

255-255-2

41198-08-7

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H332

H312

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H332

H312

H302

H410

 

M=1000

 

015-136-00-6

trans-isopropyl-3-[[(ethylamino)methoxyfosfinothioyl]oxy]crotonate;

isopropyl 3-[[(ethylamino)methoxyphosphinothioyl]oxy]isocrotonate;

propetamphos (ISO)

250-517-2

31218-83-4

Acute Tox. 3 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H410

 

M=100

 

015-137-00-1

pyrazophos (ISO);

O,O-diethyl O-(6-ethoxycarbonyl-5-methylpyrazolo[-a]pyrimidin-2-yl) phosphorothioate

236-656-1

13457-18-6

Acute Tox. 4 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H332

H302

H400

H410

GHS07

GHS09

Wng

H332

H302

H410

 

 

 

015-138-00-7

quinalphos (ISO);

O,O-diethyl-O-quinoxalin-2-yl phosphorothioate

237-031-6

13593-03-8

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H301

H312

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H301

H312

H410

 

M=1000

 

015-139-00-2

terbufos (ISO);

Stert-butylthiomethyl O, O-diethylphosphorodithioate;

235-963-8

13071-79-9

Acute Tox. 1

Acute Tox. 2 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H310

H300

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H310

H300

H410

 

M=1000

 

015-140-00-8

triazophos (ISO);

O,O-diethyl-O-1-phenyl-1H,-triazol-3-yl phosphorothioate

245-986-5

24017-47-8

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H331

H301

H312

H400

H410

GHS06

GHS09

Dgr

H331

H301

H312

H410

 

 

 

015-141-00-3

ethylenediammonium O,O-bis(octyl) phosphorodithioate, mixed isomers

400-520-1

Skin Corr. 1B

Acute Tox. 4 (*)

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H314

H302

H400

H410

GHS05

GHS07

GHS09

Dgr

H314

H302

H410

 

 

 

015-142-00-9

butyl (dialkyloxy(dibutoxyphosphoryloxy))titanium (trialkyloxy)titanium phosphate

401-100-0

Flam. Liq. 2

Eye Irrit. 2

Aquatic Chronic 2

H225

H319

H411

GHS02

GHS07

GHS09

Dgr

H225

H319

H411

 

 

T

015-143-00-4

reaction mass of 2-chloroethyl chloropropyl 2-chloroethylphosphonate, reaction mass of isomers and 2-chloroethyl chloropropyl 2-chloropropylphosphonate,

reaction mass of isomers

401-740-0

Acute Tox. 4 (*)

H302

GHS07

Wng

H302

 

 

 

015-144-00-X

reaction mass of pentyl methylphosphinate and 2-methylbutyl methylphosphinate

402-090-0

87025-52-3

Skin Corr. 1B

H314

GHS05

Dgr

H314

 

 

 

015-145-00-5

reaction mass of copper(I) O,O-diisopropyl phosphorodithioate and copper(I) O-isopropyl O-(4-methylpent-2-yl) phosphorodithioate and copper(I) O,O-bis(4-methylpent-2-yl) phosphorodithioate

401-520-4

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H400

H410

GHS09

Wng

H410

 

 

 

015-146-00-0

S-(tricyclo(5.2.1.0)deca-3-en-8(or 9)-yl O-(isopropyl or isobutyl or 2-ethylhexyl) O-(isopropyl or isobutyl or 2-ethylhexyl) phosphorodithioate

401-850-9

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H400

H410

GHS09

Wng

H410

 

 

 

015-147-00-6

reaction mass of C12-14-tert-alkylammonium diphenyl phosphorothioate and dinonyl sulphide (or disulphide)

400-930-0

Skin Irrit. 2

Eye Dam. 1

Skin Sens. 1

Aquatic Chronic 2

H315

H318

H317

H411

GHS05

GHS07

GHS09

Dgr

H315

H318

H317

H411

 

 

 

015-148-00-1

2-(diphosphonomethyl)succinic acid

403-070-4

51395-42-7

Skin Corr. 1B

Skin Sens. 1

H314

H317

GHS05

GHS07

Dgr

H314

H317

 

 

 

015-149-00-7

reaction mass of: hexyldioctylphosphineoxide;

dihexyloctylphosphineoxide;

trioctylphosphineoxide

403-470-9

Skin Corr. 1B

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H314

H400

H410

GHS05

GHS09

Dgr

H314

H410

 

 

 

015-150-00-2

(2-(-dioxolan-2-yl)ethyl)triphenylphosphonium bromide

404-940-6

86608-70-0

Acute Tox. 4 (*)

Eye Dam. 1

STOT RE 2 (*)

Aquatic Chronic 3

H302

H318

H373 (**)

H412

GHS08

GHS05

GHS07

Dgr

H302

H318

H373 (**)

H412

 

 

 

015-151-00-8

tris(isopropyl/tert-butylphenyl) phosphate

405-010-2

Aquatic Chronic 2

H411

GHS09

H411

 

 

 

015-152-00-3

dioxabenzofos (ISO);

2-methoxy-4H-,2-benzodioxaphosphorin 2-sulphide

223-292-3

3811-49-2

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

STOT SE 1

Aquatic Chronic 2

H311

H301

H370 (**)

H411

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H311

H301

H370 (**)

H411

 

 

 

015-153-00-9

isazofos (ISO);

O-(5-chloro-1-isopropyl-,4-triazol-3-yl) O,O-diethyl phosphorothioate

255-863-8

42509-80-8

Acute Tox. 2 (*)

Acute Tox. 3 (*)

Acute Tox. 3 (*)

STOT RE 2 (*)

Skin Sens. 1

Aquatic Acute 1

Aquatic Chronic 1

H330

H311

H301

H373 (**)

H317

H400

H410

GHS06

GHS08

GHS09

Dgr

H330

H311

H301

H373 (**)