EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31996D1692

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, tehty 23 päivänä heinäkuuta 1996, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi

OJ L 228, 9.9.1996, p. 1–103 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 07 Volume 002 P. 364 - 466
Special edition in Estonian: Chapter 07 Volume 002 P. 364 - 466
Special edition in Latvian: Chapter 07 Volume 002 P. 364 - 466
Special edition in Lithuanian: Chapter 07 Volume 002 P. 364 - 466
Special edition in Hungarian Chapter 07 Volume 002 P. 364 - 466
Special edition in Maltese: Chapter 07 Volume 002 P. 364 - 466
Special edition in Polish: Chapter 07 Volume 002 P. 364 - 466
Special edition in Slovak: Chapter 07 Volume 002 P. 364 - 466
Special edition in Slovene: Chapter 07 Volume 002 P. 364 - 466
Special edition in Bulgarian: Chapter 07 Volume 004 P. 3 - 67
Special edition in Romanian: Chapter 07 Volume 004 P. 3 - 67

No longer in force, Date of end of validity: 24/08/2010: This act has been changed. Current consolidated version: 25/08/2010

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/1996/1692/oj

31996D1692

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, tehty 23 päivänä heinäkuuta 1996, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi

Virallinen lehti nro L 228 , 09/09/1996 s. 0001 - 0104


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1692/96/EY,

tehty 23 päivänä heinäkuuta 1996,

yhteisön suuntaviivoista Euroopanlaajuisen liikenneverkon kehittämiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 129 d artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

toimivat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen (4),

sekä katsovat, että

1) Euroopan laajuisten verkkojen luominen ja kehittäminen edistävät osaltaan tärkeiden yhteisön tavoitteiden toteuttamista, joihin kuuluvat muun muassa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen,

2) Euroopan laajuisten liikenneverkkojen luomisella ja kehittämisellä koko yhteisön alueella pyritään erityisesti myös varmistamaan henkilöiden ja tavaroiden kestävä liikkuvuus yhteiskunnan, ympäristön sekä turvallisuuden kannalta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa sekä yhdentämään liikennemuodot ottaen huomioon niiden tarjoamat suhteelliset edut; Euroopanlaajuinen verkko voi synnyttää uusia työpaikkoja,

3) komission valkoisessa kirjassa yhteisen liikennepolitiikan kehittämisestä suositetaan jo olemassa olevan kapasiteetin mahdollisimman tehokasta käyttämistä ja kaikkien eri liikennemuotojen yhdentämistä Euroopanlaajuiseksi sekä tavara- ja matkustajaliikenteen että yhdistekuljetusten maatie-, rautatie-, sisävesi-, meri- ja lentoliikenneverkoksi,

4) lyhyen matkan laivaliikennepalvelut voivat muun muassa osaltaan vähentää maaliikennereittien kuormitusta,

5) verkkojen yhdentyminen Euroopan tasolla voi kehittyä ainoastaan asteittain eri liikennemuotojen yhteenliittämisen pohjalta kuhunkin liikennemuotoon sisältyvien etujen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla,

6) toissijaisuusperiaatetta noudattaen tapahtuva suuntaa-antava toiminta yhteisön tasolla on tarpeen näiden tavoitteiden toteuttamiseksi; olisi vahvistettava Euroopan laajuisten liikenneverkkojen alalla suunnitellun yhteisön toiminnan päälinjat ja painopisteet,

7) on tarpeen yksilöidä kaikki näiden tavoitteiden mukaiset yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka ovat näin vahvistettuja toiminnan painopisteitä; olisi otettava huomioon ainoastaan taloudellisesti elinkelpoiset hankkeet,

8) jäsenvaltioiden on tarpeen ottaa huomioon ympäristön suojelu suorittamalla tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY (5) mukaisia ympäristövaikutusten arviointeja ja soveltamalla luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/43/ETY (6) yhteistä etua koskevia hankkeita toteutettaessa,

9) lupa sellaisia julkisia tai yksityisiä hankkeita varten, joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, olisi myönnettävä vasta, kun hankkeiden mahdolliset merkittävät ympäristövaikutukset on ennalta arvioitu noudattaen yhteisön voimassa olevaa säännöstöä,

10) olisi yksilöitävä yhteistä etua koskevat hankkeet, ei ainoastaan monimuotoliikenteen lähestymistavan mukaiset eri kuljetusmuodot, vaan myös liikenteenohjaus- ja verkon käyttäjän tiedotusjärjestelmät sekä paikantamis- ja navigointijärjestelmät,

11) tämän päätöksen tarkoituksena on muun muassa kyseisten yhteistä etua koskevien hankkeitten yksilöiminen; kyseiset hankkeet yksilöidään liitteessä I ja II sekä tämän päätöksen artiklaosassa; Essenissä pidetty Eurooppa-neuvoston kokous on katsonut erityisen tärkeiksi 14 näistä hankkeista,

12) komission olisi esitettävä joka toinen vuosi kertomus tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja joka viides vuosi kertomus suuntaviivojen uudelleentarkastelun tarpeellisuudesta, ja

13) komission yhteyteen olisi perustettava komitea, jonka tehtävänä on erityisesti avustaa komissiota sen tarkastellessa näiden suuntaviivojen toteuttamista ja kehitystä,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 JAKSO YLEISET PERIAATTEET

1 artikla Tarkoitus

1. Tällä päätöksellä on tarkoitus vahvistaa Euroopanlaajuisen liikenneverkon toteuttamiseksi suunniteltujen toimien tavoitteita, painopisteitä sekä päälinjoja koskevat suuntaviivat; suuntaviivoissa yksilöidään yhteistä etua koskevat hankkeet, joiden toteutuksen on osaltaan edistettävä yhteisön laajuisen verkon kehittämistä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat muodostavat yleisen viitekehyksen, jolla on tarkoitus edistää Euroopanlaajuisen liikenneverkon yhteenkuuluvuuden, yhteenliittämisen ja yhteentoimivuuden varmistamiseen tähtääviä, yhteistä etua koskevia jäsenvaltioiden ja yhteisön toimia samoin kuin tähän verkkoon pääsyä koskevia hankkeita. Nämä hankkeet ovat yhteinen tavoite, jonka toteutus riippuu siitä, miten pitkälle niitä on kehitetty ja onko taloudellisia voimavaroja saatavissa, sanotun kuitenkaan ennakolta ratkaisematta jäsenvaltion tai yhteisön taloudellista sitoutumista. Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on myös helpottaa yksityisen alan sitoutumista.

3. Asian olennaiset vaatimukset:

- Euroopanlaajuisen liikenneverkon yhteentoimivuus,

- liikenteen telematiikan ja sen liitännäispalvelut,

määritellään erikseen tämän päätöksen ja perustamissopimuksen mukaisesti.

2 artikla Tavoitteet

1. Euroopanlaajuista liikenneverkkoa kehitetään yhdentämällä yhteisön tasolla maa-, meri- ja lentoliikenteen infrastruktuuriverkot vuoteen 2010 mennessä asteittain liitteessä I esitettyjen kaavioiden ja/tai liitteessä II määrättyjen erittelyjen mukaisesti.

2. Verkon on:

a) taattava alueella, jolla ei ole sisäisiä rajoja, henkilöiden ja tavaroiden kestävä liikkuvuus parhaissa mahdollisissa yhteiskunnallisissa ja turvallisuusolosuhteissa osallistuen yhteisön etenkin ympäristöä ja kilpailua koskevien tavoitteiden toteuttamiseen, sekä myötävaikutettava taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen,

b) tarjottava käyttäjille korkeatasoiset infrastruktuurit hyväksyttävin taloudellisin ehdoin,

c) otettava mukaan kaikki kuljetusmuodot, niiden tarjoamat suhteelliset edut huomioon ottaen,

d) mahdollistettava olemassa olevan kapasiteetin mahdollisimman tehokas käyttö,

e) oltava mahdollisimman yhteentoimiva kuljetusmuotojen sisällä sekä edistettävä eri kuljetusmuotojen välistä yhteentoimivuutta,

f) oltava taloudellisesti mahdollisimman elinkelpoinen,

g) katettava yhteisön jäsenvaltioiden koko alue siten, että pääsyä yleisesti helpotetaan sekä että saari-, syrjäseutu- ja liikenteellisesti eristyksissä olevat alueet kytketään keskusalueisiin ja suuret kaupunkiasutusalueet ja yhteisön alueet yhdistetään toisiinsa ilman liikenteen pullonkauloja,

h) oltava yhdistettävissä Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) valtioiden, Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja Välimeren maiden verkkoihin edistämällä samalla näiden eri verkkojen yhteentoimivuutta ja niihin pääsyä sikäli kuin se on yhteisön edun mukaista.

3 artikla Verkon laajuus

1. Euroopanlaajuinen verkko muodostuu liikenteen infrastruktuureista sekä liikenteenohjausjärjestelmistä sekä paikantamis- ja navigointijärjestelmistä.

2. Liikenteen infrastruktuurit muodostuvat tieverkoista, rautateistä ja sisävesiväylistä, kaikista meriliikenteen ja sisävesiliikenteen satamista, lentoasemista ja muista liityntäkohdista.

3. Liikenteenohjausjärjestelmät ja paikantamis- ja navigointijärjestelmät käsittävät verkon yhteensopivan toiminnan varmistamiseksi ja liikenteen tehokkaaksi ohjaamiseksi tarpeelliset tekniset, tietotekniset ja televiestintälaitteistot.

4 artikla Toiminnan päälinjat

Yhteisön toiminnan päälinjat ovat:

a) verkkosuunnitelmien laatiminen ja niiden tarkistaminen,

b) yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöinti,

c) olemassa olevan verkon muokkaaminen,

d) verkon yhteentoimivuuden parantaminen,

e) kuljetusmuotojen paras mahdollinen yhdistäminen myös sellaisia liityntäkeskuksia perustamalla, joiden olisi sijaittava rahtia varten mahdollisuuksien mukaan kaupunkien keskustojen ulkopuolella eri kuljetusmuotojen välisen yhteentoimivuuden tehokkuuden mahdollistamiseksi,

f) rahoitusta koskevien toimien johdonmukaisuuden ja niiden toisiaan täydentävyyden jatkaminen noudattaen kuhunkin rahoitusvälineeseen sovellettavia sääntöjä,

g) tutkimus- ja kehittämistoiminta,

h) yhteistyö ja aiheellisten sopimusten tekeminen niiden kolmansien maiden kanssa, joita verkon kehittäminen koskee,

i) jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen kannustaminen edistämään yhteisön tavoitteita,

j) asianomaisten osapuolten jatkuvan yhteistyön edistäminen,

k) kaikkien muiden 2 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisiksi osoittautuvat toimet.

5 artikla Painopisteet

Toiminnan painopisteet, ottaen huomioon 2 artiklassa luetellut tavoitteet, ovat:

a) sellaisten yhteyksien sekä pää- ja liityntäyhteyksien luominen ja kehittäminen, joiden avulla voidaan poistaa liikenteen pullonkaulat, saada valmiiksi puuttuvat osuudet ja täydentää pääliikenneväylät,

b) verkkoon pääsyä helpottavien perusrakenteiden luominen ja kehittäminen ottaen erityisesti huomioon tarve liittää saarialueet, sisämaan liikenteellisesti eristyksissä olevat alueet ja syrjäseutualueet yhteisön keskusalueisiin,

c) eri liikennemuotojen paras mahdollinen yhdistäminen ja yhteensovittaminen,

d) ympäristönäkökohtien yhdistäminen verkon toteuttamiseen ja kehittämiseen,

e) verkon osien yhteentoimivuuden asteittainen toteuttaminen,

f) olemassa olevien infrastruktuurien kapasiteettien ja tehokkuuden optimointi,

g) liityntäliikenteen solmukohtien ja eri liikennemuotojen uudelleenlastaus- ja vaihtokohtien perustaminen ja parantaminen,

h) verkon turvallisuuden ja käyttövarmuuden parantaminen,

i) liikenteenohjaus- ja verkossa olevan liikenteen valvontajärjestelmien ja käyttäjän tiedotusjärjestelmien kehittäminen ja toteuttaminen infrastruktuurien parasta mahdollista käyttöä varten,

j) Euroopan laajuisen liikenneverkon parempaa suunnittelua ja parempaa toteuttamista edistävien tutkimusten toteuttaminen.

6 artikla Kolmansien maiden verkot

Tapauskohtaisesti ja perustamissopimuksen asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti päätetään, edistääkö yhteisö yhteistä etua koskevia hankkeita sekä verkkojen liitäntää ja yhteentoimivuutta kolmansien maiden verkkojen ja Euroopan laajuisen verkon välisen yhteensopivuuden varmistamiseksi.

7 artikla Yhteistä etua koskevat hankkeet

1. Yhteistä etua koskevilla hankkeilla tarkoitetaan erityisesti kilpailukysymysten osalta, hankkeita, jotka:

- toteuttavat 2 artiklassa lueteltuja tavoitteita,

- koskevat 3 artiklassa tarkoitettua verkkoa,

- kuuluvat 5 artiklassa lueteltuihin painopisteisiin ja

- ovat erittelyjen perusteella taloudellisesti elinkelpoisia ottaen huomioon sosiaalis-taloudelliset kustannukset ja edut.

2. Hankkeessa on oltava kyse 9-17 artiklassa esitetystä verkon osasta, ja hankkeen on erityisesti

- kohdistuttava yhteyksiin, jotka yksilöidään liitteen I kartoissa ja/tai

- oltava liitteen II erittelyjen ja perusteiden mukaisia.

3. Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti.

8 artikla Ympäristönsuojelu

1. Jäsenvaltioiden on otettava hankkeiden kehittämisessä ja toteuttamisessa huomioon ympäristönsuojelu toteuttamalla arviointeja toteutettavien yhteistä etua koskevien hankkeiden ympäristövaikutuksista neuvoston direktiivin 85/337/ETY mukaisesti ja soveltamalla neuvoston direktiiviä 92/43/ETY.

2. Komissio:

a) kehittää sopivia analysointimenetelmiä ympäristövaikutusten strategiseksi arvioimiseksi koko verkon osalta,

b) kehittää sopivia kaikki liikennemuodot kattavien liikennekäytävien analysointimenetelmiä tämän vaikuttamatta kuitenkaan itse liikennekäytävien määrittämiseen. Liikennekäytävien käsitteen kehittämisessä olisi otettava huomioon tarve yhdistää kaikki jäsenvaltiot ja alueet Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon ja erityisesti tarve yhdistää saarialueet, liikenteellisesti eristyksissä olevat alueet ja syrjäiset alueet yhteisön keskusalueisiin.

Komissio ottaa kyseisten töiden tulokset huomioon tarpeen mukaan 21 artiklassa tarkoitetussa suuntaviivoja koskevassa kertomuksessaan toteuttaakseen 2 artiklassa esitetyt tavoitteet.

2 JAKSO TIEVERKKO

9 artikla Ominaispiirteet

1. Euroopanlaajuinen tieverkko koostuu olemassa olevista, uusista tai kehitettävistä moottoriteistä ja korkeatasoisista teistä:

- joilla on tärkeä merkitys pitkän matkan liikenteessä, tai

- jotka mahdollistavat verkossa yksilöidyillä liikennereiteillä suurimpien kaupunkikeskusten ohikulkuliikenteen, tai

- joilla varmistetaan liityntä muihin liikennemuotoihin, tai

- joiden avulla sisämaan liikenteellisesti eristyksissä olevat alueet tai syrjäseutualueet voidaan liittää yhteisön keskusalueisiin.

2. Verkko takaa käyttäjille korkean, yhtenäisen ja jatkuvan luonteen omaavan palvelun, mukavuuden ja turvallisuuden tason.

3. Verkko käsittää liikenteenohjauksen ja käyttäjäinformaation infrastruktuurin ja tukeutuu liikenteenohjausjärjestelmien aktiiviseen yhteistoimintaan Euroopan sekä kansallisella ja alueellisella tasolla.

3 JAKSO RAUTATIEVERKKO

10 artikla Ominaispiirteet

1. Rautatieverkko muodostuu suurnopeusverkoista ja perinteisestä rautatieliikenteen verkosta.

2. Suurnopeusverkot muodostuvat:

- erityisesti suurnopeuksia varten rakennetuista, nykyisellä tai uudella tekniikalla yleensä 250 kilometrin tai sitä suurempia tuntinopeuksia varten varustetuista radoista,

- erityisesti suurnopeuksia varten parannetuista, noin 200 kilometrin tuntinopeuksia varten varustetuista radoista,

- korkeuserojen, pinnanmuodostuksen tai kaupunkiympäristön vuoksi luonteeltaan erikoisista, suurnopeuksia varten erityisesti parannetuista radoista, joilla nopeus on sovitettava tilanteen mukaan.

Tämä verkko muodostuu liitteessä I esitetyistä suurnopeusradoista tai suurnopeuksia varten parannetuista radoista.

3. Perinteinen rautatieverkko muodostuu perinteisen rautatieliikenteen radoista mukaan lukien 14 artiklassa tarkoitetut yhdistettyjen kuljetusten rataosuudet.

4. Verkko:

- on tärkeä tekijä pitkän matkan tavara- ja henkilöliikenteessä,

- on tärkeä tekijä pitkän matkan yhdistetyissä kuljetuksissa,

- mahdollistaa liittymisen muiden liikennemuotojen verkkoihin ja pääsyn alueellisiin tai paikallisiin rautatieverkkoihin.

5. Jatkuvuutensa ja yhteentoimivuutensa asteittaisen toteuttamisen ansiosta verkko tarjoaa käyttäjille korkean laatu- ja turvallisuustason, etenkin teknisen yhdenmukaistamisen sekä yhdenmukaistetun ohjaus- ja valvontajärjestelmän avulla.

4 JAKSO SISÄVESILIIKENTEEN VERKKO JA SISÄVESISATAMAT

11 artikla Ominaispiirteet

1. Euroopanlaajuinen sisävesiliikenneverkko muodostuu joista ja kanavista sekä erilaisista liittymäkohdista ja haarautumista, jotka yhdistävät joet ja kanavat. Verkko mahdollistaa erityisesti yhteydet teollisuusalueiden ja merkittävien taajamien välillä sekä niiden yhteydet satamiin.

2. Verkon väylien on teknisiltä ominaisuuksiltaan vastattava vähintään kokoluokkaa IV, joka mahdollistaa 80-85 metriä pitkän ja 9,5 metriä leveän aluksen tai työntökytkyeen läpikulun. Jos verkkoa nykyaikaistetaan tai jos luodaan verkkoon yhdistetty uusi väylä, teknisten vaatimusten olisi vastattava vähintään luokkaa IV ja myöhemmin olisi oltava mahdollista saavuttaa luokka Va/Vb sekä mahdollistaa yhdistelmäkuljetuksissa käytettävien alusten läpikulku tyydyttävällä tavalla. Luokka Va mahdollistaa 110 metriä pitkän ja 11,4 metriä leveän laivan tai työntökytkyeen läpikulun, ja luokka Vb mahdollistaa 172-185 metriä pitkän ja 11,4 metriä leveän työntökytkyeen läpikulun.

3. Sisävesisatamat, jotka muodostavat 2 kohdassa tarkoitettujen sisävesiväylien ja muiden liikennemuotojen välisiä yhtymäkohtia, ovat verkon osa.

4. Verkkoon kuuluu liikenteenohjauksen infrastruktuuri.

5 JAKSO MERISATAMAT

12 artikla Ominaispiirteet

Merisatamat mahdollistavat meriliikenteen kehittymisen ja toimivat saarille suuntautuvan meriliikenteen sekä meriliikenteen ja muiden liikennemuotojen yhtymäkohtina. Ne tarjoavat laitteita ja palveluja liikenteenharjoittajille. Niiden infrastruktuurit tarjoavat palveluja matkustaja- ja tavaraliikenteelle, mukaan lukien lauttapalvelut ja lyhyen ja pitkän matkan laivaliikennepalvelut, myös rannikkoliikenne, sekä yhteisön että kolmansien maiden kanssa tarvittavia liikenneyhteyksiä varten.

6 JAKSO LENTOASEMAT

13 artikla Ominaispiirteet

1. Euroopanlaajuinen lentoasemaverkko koostuu yhteisön alueella sijaitsevista ja kaupallisen lentoliikenteen käytettävissä olevista liitteessä II mainittujen erittelyjen mukaisista lentoasemista. Nämä lentoasemat määritellään eri tavoin niiden hoitaman liikenteen määrän ja tyypin mukaan ja niiden tehtävien mukaan, jotka niillä on verkossa. Lentoasemat mahdollistavat lentoliikenneyhteyksien kehittämisen ja lentoliikenteen liittämisen muihin liikennemuotoihin.

2. Kansainväliset ja yhteisön yhteyslentoasemat muodostavat Euroopan laajuisen lentoasemaverkon ytimen. Yhteydet yhteisön ja muun maailman välillä hoidetaan suurimmaksi osaksi kansainvälisten yhteyslentoasemien avulla. Yhteisön yhteyslentoasemat huolehtivat etupäässä yhteyksistä yhteisössä, yhteisön ulkopuolisten yhteyksien muodostaessa toistaiseksi vähäisen osan niiden toiminnasta. Alueelliset ja yhdysliikenteen lentoasemat helpottavat pääsyä verkon keskeisiin osiin tai edistävät syrjäseutujen liikenneyhteyksiä.

7 JAKSO YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN VERKKO

14 artikla Ominaispiirteet

Euroopanlaajuinen yhdistettyjen kuljetusten verkko käsittää:

- yhdistettyihin kuljetuksiin sopivat rautatie- ja sisävesiliikenneyhteydet sekä meriliikenneyhteydet, jotka yhdessä mahdollisten yhteyksien alussa ja/tai lopussa sijaitsevien tieosuuksien kanssa mahdollistavat pitkänmatkan tavaraliikenteen,

- rautatie-, sisävesi-, meri- ja tieliikenteen uudelleenlastaukseen käytettävät laitteet,

- väliaikaisesti niihin voidaan sisällyttää myös asianmukainen pyörillä liikkuva kalusto silloin kun vielä mukauttamaton infrastruktuuri sitä edellyttää.

8 JAKSO MERILIIKENTEEN OHJAUS- JA TIEDOTUSVERKKO

15 artikla Ominaispiirteet

Euroopanlaajuinen meriliikenteen ohjaus- ja tiedotusverkko käsittää:

- rannikko- tai satamaliikenteen ohjausjärjestelmät,

- alusten paikantamisjärjestelmät,

- vaarallisia tai ympäristöä pilaavia tavaroita kuljettavien alusten raportointijärjestelmät,

- viestintäjärjestelmät merihädässä olevia ja merenkulun turvallisuutta varten,

meriliikenteen turvallisuuden ja tehokkuuden sekä ympäristönsuojelun korkean tason varmistamiseksi yhteisön jäsenvaltioiden merialueilla.

9 JAKSO LENTOLIIKENTEEN OHJAUSVERKKO

16 artikla Ominaispiirteet

Euroopanlaajuinen lentoliikenteen ohjausverkko koostuu yleisilmailulle varatusta ilmatilasta, lentoväylistä ja navigoinnin apulaitteista, liikennevirtojen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmistä ja lennonjohtojärjestelmästä (lennonjohtokeskukset, valvonta- ja ilmailuviestipalvelumenetelmät), jotka ovat välttämättömiä lentoliikenteen turvallista ja tehokasta sujumista varten Euroopan ilmatilassa.

10 JAKSO PAIKANTAMIS- JA NAVIGOINTIVERKKO

17 artikla Ominaispiirteet

Euroopanlaajuiseen paikantamis- ja navigointiverkkoon kuuluvat satelliittipaikantamis- ja navigointijärjestelmät sekä uudessa Euroopanlaajuisessa radionavigointisuunnitelmassa määriteltävät järjestelmät. Nämä järjestelmät tarjoavat kaikkien liikennemuotojen käytettävissä olevan luotettavan ja tehokkaan paikantamis- ja navigointipalvelun.

11 JAKSO YLEISET MÄÄRÄYKSET

18 artikla Tietojenvaihtokomitea ja kertomus

1. Jäsenvaltiot toimittavat säännöllisesti komissiolle ne kansalliset suunnitelmat ja ohjelmat, joita ne ovat laatineet Euroopanlaajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, erityisesti tässä päätöksessä yksilöityjen yhteistä etua koskevien hankkeiden osalta.

2. Komission yhteyteen perustetaan Euroopanlaajuista liikenneverkkoa käsittelevä komitea, jäljempänä `komitea`, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Komitea vaihtaa tietoja jäsenvaltioiden toimittamista suunnitelmista ja ohjelmista ja voi käsitellä kaikkia Euroopanlaajuisen liikenneverkon kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

3. Komissio laatii joka toinen vuosi kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle tässä päätöksessä esitettyjen suuntaviivojen toteuttamisesta.

Komitea avustaa komissiota 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laadinnassa.

19 artikla Erityishankkeet

Liitteessä III on esitetty viitteellisesti ne liitteissä I ja II ja muissa tämän päätöksen määräyksissä yksilöidyt hankkeet, jotka Essenin Eurooppa-neuvosto katsoi erityisen tärkeiksi.

20 artikla Monimuotokuljetus ja liikenteen ohjaus

Liitteissä I ja II mainittujen yhteistä etua koskevien hankkeiden osalta on aiheellista kiinnittää erityistä huomiota verkon valmistumisen kannalta niihin, jotka koskevat monimuotokuljetusta ja liikenteen ohjauksen uusia tekniikoita.

21 artikla Suuntaviivojen tarkistaminen

1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka viides vuosi tämän päätöksen voimaantulon jälkeen ja ensimmäisen kerran 1 päivään heinäkuuta 1999 mennessä kertomuksen, josta käy ilmi onko näitä suuntaviivoja mukautettava taloudellisen kehityksen ja liikenteen alan teknologian, erityisesti rautatieliikenteen, kehityksen mukaisesti.

Komissiota avustaa tämän kertomuksen laadinnassa 18 artiklassa tarkoitettu komitea.

2. Komissio tekee tarvittaessa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen vuoksi aiheellisiksi katsomiaan ehdotuksia.

22 artikla Kumoaminen

Kumotaan kuulemismenettelyn ja liikenteen infrastruktuurikomitean perustamisesta 20 päivänä helmikuuta 1978 tehty neuvoston päätös 78/174/ETY (7).

23 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

24 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 1996.

Euroopan parlamentin puolesta

K. HÄNSCH

Puhemies

Neuvoston puolesta

M. LOWRY

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 220, 8.8.1994, s. 1 ja EYVL N:o C 97, 20.4.1995, s. 1

(2) EYVL N:o C 397, 31.12.1994, s. 23

(3) EYVL N:o C 210, 14.8.1995, s. 34

(4) Euroopan parlamentin lausunto annettu 18 päivänä toukokuuta 1995 (EYVL N:o C 151, 19.6.1995, s. 234), neuvoston yhteinen kanta vahvistettu 28 päivänä syyskuuta 1995 (EYVL N:o C 331, 8.12.1995, s. 1) ja Euroopan parlamentin päätös tehty 13 päivänä joulukuuta 1995 (EYVL N:o C 17, 22.1.1996, s. 58); neuvoston päätös tehty 15 päivänä heinäkuuta 1996 ja Euroopan parlamentin päätös tehty 17 päivänä heinäkuuta 1996 (sitä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä)

(5) EYVL N:o L 175, 5.7.1985, s. 40

(6) EYVL N:o L 206, 22.7.1992, s. 7

(7) EYVL N:o L 54, 25.2.1978, s. 16

LIITE I

VERKOSTOKAAVIOT KARTTAPIIRROKSINEEN (1*)

2 jakso: Tieverkko

2.0. Eurooppa

2.1. Belgia/Luxemburg

2.2. Tanska

2.3. Saksa

2.4. Kreikka

2.5. Espanja

2.6. Ranska

2.7. Irlanti

2.8. Italia

2.9. Alankomaat

2.10. Itävalta

2.11. Portugali

2.12. Suomi

2.13. Ruotsi

2.14. Yhdistynyt kuningaskunta

3 jakso: Rautatieverkko

3.0. Eurooppa

3.1. Belgia

3.2. Tanska

3.3. Saksa

3.4. Kreikka

3.5. Espanja

3.6. Ranska

3.7. Irlanti

3.8. Italia

3.9. Luxemburg

3.10. Alankomaat

3.11. Itävalta

3.12. Portugali

3.13. Suomi

3.14. Ruotsi

3.15. Yhdistynyt kuningaskunta

4 jakso: Sisävesiliikenneverkko

4. Eurooppa

5 jakso: Merisatamat

Yhteistä etua koskevat merisatamiin liittyvät hankkeet on tässä päätöksessä yksilöity liitteessä II olevin perustein, ja ne voivat koskea jokaista yhteisön jäsenvaltion satamista. Tämä liite I ei sisällä karttaa merisatamista, koska ne eivät mahdu yhdelle kartalle.

6 jakso: Lentoasemat

6.0. Eurooppa

6.1. Belgia/Tanska/Saksa/ Luxemburg/Hollanti/Itävalta

6.2. Kreikka

6.3. Espanja/Portugali

6.4. Ranska

6.5. Irlanti/Yhdistynyt kuningaskunta

6.6. Italia

6.7. Suomi/Ruotsi

7 jakso: Yhdistettyjen kuljetusten verkko

7.1. A. Rautatiet

B. Rautatiet (suuressa mittakaavassa)

7.2. Sisävesiliikenneväylät

Huom. Termi "suunniteltu" karttojen selityksissä käsittää kaikki yhteistä etua koskevan infrastruktuurihankkeen välivaiheet alustavista tutkimuksista rakentamiseen.

2 JAKSO TIEVERKKO

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

3 JAKSO RAUTATIEVERKKO

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

4 JAKSO SISÄVESILIIKENTEEN VERKKO

>VIITTAUS FILMIIN>

6 JAKSO LENTOASEMAT

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

7 JAKSO YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN VERKKO

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

(1*) Kartat viittaavat tekstissä ja/tai liitteessä II tarkoitettuihin vastaaviin jaksoihin.

LIITE II

YHTEISTÄ ETUA KOSKEVIEN HANKKEIDEN PERUSTEET JA TEKNISET ERITTELYT (1)

2 jakso: Tieverkko

3 jakso: Rautatieverkko

4 jakso: Sisävesiliikenteen verkko ja sisävesisatamat

5 jakso: Merisatamat

6 jakso: Lentoasemat

7 jakso: Yhdistettyjen kuljetusten verkko

8 jakso: Meriliikenteen ohjaus- ja tiedotusverkko

9 jakso: Lentoliikenteen ohjausverkko

10 jakso: Paikantamis- ja navigointiverkko

2 jakso Tieverkko

Liitteessä I esitettyihin yhteyksiin liittyvien hankkeiden lisäksi pidetään yhteistä etua koskevina kaikkia sellaisia näihin yhteyksiin liittyviä infrastruktuurihankkeita, jotka koskevat:

A. verkon kehittämistä, erityisesti:

- moottoriteiden leventämistä tai korkealaatuisten maanteiden kehittämistä,

- kaupunkien ja kaupunkimaisten asutuskeskusten ohitusteiden rakentamista tai niiden parantamista,

- kansallisten verkkojen yhteentoimivuuden parantamista;

B. liikenteenohjausjärjestelmien ja käyttäjien informaatiojärjestelmien kehittämistä, erityisesti:

- telematiikkainfrastruktuurien käyttöönottoa liikennetietojen keräämistä varten,

- liikenteen informaatio- ja valvontakeskusten kehittämistä, mukaan lukien eri maiden liikenneinformaatiokeskusten tietojen vaihto,

- maantieliikenteen tiedotuspalvelujen, erityisesti RDS-TMC:n (2) käyttöönottoa,

- telematiikkainfrastruktuurien teknistä yhteentoimivuutta.

3 jakso Rautatieverkko

Liitteessä I esitettyihin yhteyksiin liittyvien hankkeiden lisäksi pidetään yhteistä etua koskevina kaikkia sellaisia näihin yhteyksiin liittyviä infrastruktuurihankkeita, jotka koskevat:

- Euroopanlaajuisten rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta,

- verkkojen liittämistä yhteen muiden liikennemuotojen kanssa.

4 jakso Sisävesiliikenteen verkko ja sisävesisatamat

Sisävesisatamat

Liitteessä I esitettyihin yhteyksiin liittyvien hankkeiden lisäksi pidetään yhteistä etua koskevina kaikkia sellaisia infrastruktuurihankkeita:

A. jotka koskevat seuraavat vaatimukset täyttäviä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja sisävesisatamia:

1. ne sijaitsevat liitteessä I esitetyn kaavion mukaisessa sisävesiväyläverkossa

2. ne on yhdistetty muihin Euroopanlaajuisiin vesiväyliin

3. niissä on lastinsiirtolaitteet, erityisesti:

- lastinsiirtokeskukset,

- konttiterminaalit,

- ro-ro;

B. ja jotka kuuluvat yhteen tai useampaan seuraavista luokista:

1. Pääsy sisävesiväylältä satamaan.

2. Satama-alueen sisäinen satamainfrastruktuuri.

3. Muut satama-alueen sisäiset liikenneinfrastruktuurit.

4. Muut sataman ja Euroopanlaajuisen liikenneverkon eri osien väliset liikenneinfrastruktuurit.

Liikenteenohjaus

Yhteistä etua koskevina pidetään kaikkia sellaisia infrastruktuurihankkeita, jotka koskevat erityisesti:

- alusten, erityisesti vaarallisia tai ympäristöä pilaavia tavaroita kuljettavien alusten merkinanto- ja luotsausjärjestelmää,

- hätäviestintäjärjestelmiä ja sisävesiliikenteen turvallisuusjärjestelmiä.

5 jakso Merisatamat

1. Yhteistä etua koskevat satamahankkeet ja niihin liittyvät hankkeet

Satamainfrastruktuurihankkeiden ja infrastruktuuriin liittyvien hankkeiden on kuuluttava yhteen tai useampaan seuraavista luokista:

A. Pääsy satamaan mereltä tai sisävesiväylältä, mukaan lukien jäänmurtajakaluston kustannukset.

B. Satama-alueen sisäinen satamainfrastruktuuri.

C. Satama-alueen sisäinen maaliikenneinfrastruktuuri.

D. Maaliikenneinfrastruktuuri, jolla satama liitetään Euroopanlaajuisen liikenneverkon eri osiin.

2. Hankkeiden tavoitteet

Yhteistä etua koskevien satamainfrastruktuurihankkeiden ja infrastruktuuriin liittyvien hankkeiden ainoana tai yhteisenä tavoitteena on oltava:

- helpottaa yhteisön eri alueiden välisen ja yhteisön sekä muun maailman välisen kaupan kehittymistä,

- myötävaikuttaa liikkuvuuden vakiintumiseen auttamalla tieliikennekäytävien ruuhkien purkamisessa ja eurooppalaisten kuljetusten ulkoisten kustannusten vähentämisessä esimerkiksi lisäämällä meriliikenteen osuutta kokonaisliikenteestä erityisesti edistämällä rannikkoliikennettä,

- parantaa yhteisön eri alueiden välisiä liikenneyhteyksiä ja lujittaa yhteisön taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta kehittämällä yhteisön eri alueiden välisiä meriyhteyksiä ja kiinnittämällä erityistä huomiota yhteisön saaristo- ja syrjäseutualueisiin,

- mahdollistaa ympärivuotinen pääsy noin 60. pohjoisella leveysasteella ja sitä pohjoisempana sijaitseviin Itämeren satamiin, joissa jää talvella yleensä estää satamaan pääsyn.

3. Erityisvaatimukset

Hankkeiden on edistettävä:

- liikenteen integrointia Euroopanlaajuiseen liikenneverkkoon tai monimuotoliikenneketjuun

tai

- ympäristöä pilaamattomien liikennemuotojen käytön kehittämistä.

6 jakso Lentoasemat

I. Yhteistä etua koskevien lentoasemien valintaperusteet

Yhteistä etua koskevien lentoasemien on täytettävä joillekin seuraavista lentoasemakategorioista asetetut vaatimukset:

1. Kansainväliset yhteyslentoasemat käsittävät:

- kaikki lentoasemat tai lentoasemajärjestelmät (3), joiden:

- vuosittainen matkustajamäärä on vähintään 5 miljoonaa vähennettynä 10 prosentilla, tai

- vuosittainen ansiolentojen määrä on vähintään 100 000, tai

- vuosittainen rahtimäärä on vähintään 150 000 tonnia, tai

- vuosittainen yhteisön ulkopuolisten matkustajien määrä on vähintään 1 miljoonaa,

tai

- kaikki vanhan kansainvälisen yhteyslentoaseman tilalle rakennetut uudet lentoasemat, jos vanhaa lentoasemaa ei voi enää laajentaa.

2. Yhteisön yhteyslentoasemat käsittävät:

- kaikki lentoasemat tai lentoasemajärjestelmät, joiden:

- vuosittainen matkustajamäärä on 1 miljoonan vähennettynä 10 prosentilla ja 4 499 999:n välillä, tai

- vuosittainen rahtimäärä on 50 000 tonnin ja 149 999 tonnin välillä, tai

- vuosittainen matkustajien määrä on 500 000:n ja 899 999:n välillä ja vähintään 30 prosenttia liikenteestä on muuta kuin kansallista, tai

- vuosittainen matkustajien määrä on 300 000:n ja 899 999:n välillä, ja liikenne tapahtuu Euroopan mantereen ulkopuolella yli 500 kilometrin päässä lähimmästä kansainvälisestä yhteyslentoasemasta,

tai

- kaikki yhteisön alueella sijaitsevan vanhan yhteyslentoaseman tilalle rakennetut uudet lentoasemat, jos vanhaa lentoasemaa ei voi enää laajentaa.

3. Alueelliset yhteyslentoasemat ja yhdysliikennettä hoitavat lentoasemat käsittävät kaikki lentoasemat, joilla:

- vuosittainen matkustajamäärä on 500 000:n ja 899 999:n välillä ja alle 30 prosenttia liikenteestä on muuta kuin kansallista, tai

- vuosittainen matkustajamäärä on 250 000:n vähennettynä 10 prosentilla ja 499 999:n välillä, tai

- vuosittainen rahtimäärä on 10 000:n ja 49 999 tonnin välillä, tai

- jotka sijaitsevat johonkin jäsenvaltioon kuuluvalla saarella, tai

- jotka sijaitsevat yhteisöön kuuluvalla liikenteellisesti eristetyllä alueella ja tarjoavat kaupallisia palveluja lentokoneilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on vähintään 10 tonnia.

Lentoaseman katsotaan sijaitsevan liikenteellisesti eristetyllä alueella, jos se sijaitsee yli 100 kilometrin säteellä lähimmästä kansainvälisestä tai yhteisön yhteyslentoasemasta. Tämä etäisyys voi poikkeustapauksessa olla 75 kilometriä, jos liikenteessä on todellisia vaikeuksia maaston korkeuserojen tai maaliikenteen infrastruktuurien huonon kunnon takia.

II. Lentoasemaverkostoon liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden erittelyt

Seuraavien erittelyjen mukaisia hankkeita, pidetään yhteistä etua koskevina:

>TAULUKON PAIKKA>

7 jakso Yhdistettyjen kuljetusten verkko

Liitteessä I esitettyihin yhteyksiin liittyvien hankkeiden lisäksi pidetään yhteistä etua koskevina näihin yhteyksiin liittyviä hankkeita, jotka koskevat:

- rautatie- tai sisävesiliikenneinfrastruktuurien rakentamista tai kehittämistä, jotta eri liikennemuotojen välisten lastinkuormausyksikköjen kuljetus olisi teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa,

- eri maaliikennemuotojen välisten lastinsiirtokeskusten rakentamista tai kehittämistä, mukaan lukien kiinteiden tai liikkuvien lastinsiirtolaitteiden käyttöönotto,

- satama-alueiden kehittämistä siten, että voidaan ottaa käyttöön tai parantaa konttien siirtoa meri- ja rautatie-, sisävesi- tai tieliikenteen välillä,

- rautatiekalustoa, joka on erityisesti mukautettu yhdistelmäliikenteeseen, kun infrastruktuurien ominaispiirteet niin edellyttävät erityisesti ottaen huomioon tämän infrastruktuurin mahdollisen parantamisen kustannukset ja sillä varauksella, että tällaisen kaluston käyttö liittyy kyseiseen infrastruktuuriin ja että asianomaiset toimijat voivat hyötyä siitä tasavertaisesti.

8 jakso Meriliikenteen ohjaus- ja tiedotusverkko

Yhteistä etua koskevina pidetään kaikkia sellaisia hankkeita,

- jotka liittyvät yhteisön merenkulun turvallisuuspolitiikkaan

tai

- jotka on tarkoitettu merenkulun turvallisuutta koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päätöslauselmien täytäntöönpanoa varten ja jotka koskevat:

- yhteisönsisäisen järjestelmän käyttöönottoa, jolla välitetään ilmoituksia yhteisön satamiin saapuville tai sen satamista lähteville aluksille tai yhteisön rannikoiden edustalla liikennöiville aluksille elektronisen tietojenvaihtojärjestelmän välityksellä, mukaan lukien tiedonsiirto alusten ja maalla sijaitsevien laitosten välillä tutkavastaajien välityksellä; huomiota kiinnitetään erityisesti elektronisiin tietojenvaihtojärjestelmiin (EDI), joihin kuuluu yhteensopivat liitännät,

- maaliikenteen radionavigointikanavien (LORAN-C) kehittämistä ja parantamista,

- meriliikenteen ohjaus- ja tiedotusjärjestelmien (STM) kehittämistä tai parantamista, jotka koskevat rannikko- ja satamaliikennettä ja niiden yhtymäkohtia, pyrittäessä varmempaan ja tehokkaampaan meriliikenteen valvontaan ja ohjaukseen erityisesti satamien yhtymisvyöhykkeillä sekä vilkasliikenteisillä ja ympäristövaikutusten suhteen kestokyvyltään heikoilla vyöhykkeillä,

- paremman liikenteenohjauksen mahdollistavien välineiden kehittämistä: meriliikenteen kulkua ja merivahinkoja koskevat tietokannat, EPTO (European Permanent Traffic Observatory), liikenteen lisääntymisen analysointivälineen kehittäminen,

- infrastruktuurien ja laitteiden kehittämistä merihädässä olevien alusten ja merenkulun turvallisuuden maailmanlaajuisen järjestelmän (GMDSS) toteuttamisen edistämiseksi,

- telemaattisten tietojenvaihtojärjestelmien vahvistamista satamavaltion harjoittaman alusvalvonnan puitteissa.

9 jakso Lentoliikenteen ohjausverkko

Yhteistä etua koskevina pidetään kaikkia järjestelmän kapasiteetin lisäämisen ja sen parhaan mahdollisen käytön mahdollistavia hankkeita, jotka myötävaikuttavat erilaisten kansallisten osatekijöiden tarjoamien keinojen ja menettelyjen yhdenmukaistamiseen ja yhdistämiseen ja jotka noudattavat Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja toimivaltaisten eurooppalaisten elinten määrittelemiä sovellettavia standardeja, ottaen huomioon erityisesti Euroopan lennonvalvontakeskuksen (Eurocontrol) asiaa koskevat selvitykset.

Nämä hankkeet koskevat:

- eri käyttäjien parempaa ilmatilan käyttöä sekä yhtenäisen ja tehokkaan reittijärjestelmän käyttöönottoa koskevia tutkimuksia,

- lentoliikenteen suunnittelua ja ohjausta siten, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat paremmin ja käytettävissä olevan lennonjohtokapasiteetin käyttö optimoitaisiin,

- tarpeellisia tutkimuksia ja selvityksiä, jotta keinoja ja menettelyjä yhdenmukaistettaisiin siten, että palvelujen tarjoajat integroitaisiin ottaen huomioon erityisesti Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (ECAC) toimintalinjat,

- järjestelmän tuottavuuden parantamista erityisesti tietokoneavusteisen lennonjohdon ja mahdollisten vaaratilanteiden havaitsemis- ja ratkaisujärjestelmien avulla,

- lennonjohdon tarvitsemien ilmailuviestipalvelu-, navigointi- ja valvontamenetelmien käyttöönoton edistämistä, mukaan lukien uuden teknologian, erityisesti satelliittien ja digitaalisten tietoyhteyksien käyttöönoton edistäminen, jos se mahdollistaa yhteisten eurooppalaisten määrittelyjen noudattamisen.

10 jakso Paikantamis- ja navigointiverkko

Yhteistä etua koskevina pidetään kaikkia sellaisia hankkeita, jotka koskevat tulevan eurooppalaisen radionavigointijärjestelmän osien tai sellaisen maailmanlaajuisen satelliittipaikantamis- ja navigointijärjestelmän käyttöönottoa, johon kuuluu:

- tietojenkäsittely- ja valvontajärjestelmän käsittävä valvontakeskus,

- maa-asemaverkko navigointia varten,

- satelliiteista koostuva maapalloa kiertävä osa, jonka avulla lähetetään navigointisignaaleja,

- valvonta-asemien verkko.

(1) Nämä perusteet ja tekniset erittelyt viittaavat artiklaosassa ja/tai liitteessä I tarkoitettuihin vastaaviin jaksoihin.

(2) Radiotaajuuksia käyttävä maantieliikenteen digitaalinen viestijärjestelmä, jonka avulla yleinen viestivirta voidaan sovittaa yksittäisten tienkäyttäjien tarpeisiin.

(3) Lentoasemajärjestelmät: EYVL N:o L 240, 24.8.1992, s. 14.

LIITE III

LUETTELO NELJÄSTÄTOISTA ESSENISSÄ 9 JA 10 PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1994 KOKOONTUNEEN EUROOPPA-NEUVOSTON HYVÄKSYMÄSTÄ HANKKEESTA

1. Suurnopeusjuna/yhdistetty kuljetus - pohjoinen-etelä

Nürnberg-Erfurt-Halle/Leipzig-Berliini

Brennerin rata: Verona-München

2. Suurnopeusjuna (Pariisi)-Bryssel-Köln-Amsterdam-Lontoo

Belgia: Ranskan ja Belgian raja-Bryssel-Liège-Belgian ja Saksan liittotasavallan raja

Bryssel-Belgian ja Alankomaiden raja

Yhdistynyt kuningaskunta: Lontoo-pääsy Englannin kanaalin alittavaan tunneliin

Alankomaat: Belgian ja Alankomaiden raja-Rotterdam-Amsterdam

Saksan liittotasavalta: (Aachen) G 27 Köln-Rein/Main

3. Suurnopeusjuna - etelä

Madrid-Barcelona-Perpignan-Montpellier

Madrid-Vitoria-Dax

4. Suurnopeusjuna - itä

Pariisi-Metz-Strasbourg-Appenweier-(Karlsruhe), jonka osa Metz-Saarbrücken-Mannheim ja Metz-Luxemburg

5. Perinteinen rautatie/yhdistetty kuljetus: Betuwen linja

Rotterdam-Alankomaiden ja Saksan liittotasavallan raja-(Rein/Ruhr)

6. Suurnopeusjuna/yhdistetty kuljetus Ranska/Italia

Lyon-Torino

Torino-Milano-Venetsia-Trieste

7. Kreikan moottoritiet: Patra: Rio-Antirio, Patras-Ateena-Thessalonike-Promation (Kreikan ja Bulgarian raja) ja Via Egnatia Igoumenitsa-Thessalonike-Alexandropoulis-Ormenio (Kreikan ja Bulgarian raja)-Kipi (Kreikan ja Turkin raja)

8. Moottoritie Lissabon-Valladolid

9. Perinteinen rautatieyhteys Cork-Dublin-Belfast-Larne-Stranraer

10. Malpensan lentokenttä (Milano)

11. Kiinteä rautatie/maantieyhteys Tanskan ja Ruotsin välillä (Juutinrauman kiinteä yhteys), johon sisältyy liittymät maantie-, rautatie- ja lentokuljetuksiin

12. Pohjoismaiden kolmio (rautatie/maantie)

13. Maantieyhteys Irlanti/Yhdistynyt kuningaskunta/Benelux-maat

14. Atlantin rannikon päälinja (rautatie)

YHTEINEN LAUSUMA

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio korostavat pitävänsä erittäin tärkeänä Euroopan laajuisen liikenneverkon luomista ja johdonmukaista kehittämistä. Ne ovat tyytyväisiä siihen, että tehdään tämä päätös, jolla luodaan kyseinen verkko ja yksilöidään erityisesti yhteistä etua koskevat hankkeet ja joka mahdollistaa Euroopan laajuisen liikenneverkon lainsäädännöllisten puitteiden viimeistelemisen.

Ne huomauttavat, että nämä hankkeet myötävaikuttavat 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen, että ne voivat erityisesti merkittävällä tavalla edistää kilpailukykyä, työpaikkojen luomista ja unionin yhtenäisyyttä ja että ne vastaavat myös tarpeeseen liittää saarialueita, liikenteellisesti eristyksissä olevia alueita ja syrjäseutualueita yhteisön keskusalueisiin. Tähän liittyen ne korostavat, että hankkeiden yksilöinti kyseisen päätöksen liitteissä I ja II sekä päätöksen artiklaosassa mahdollistaa yhteisön osallistumisen rahoitukseen, jolla voidaan helpottaa ja nopeuttaa hankkeiden tehokasta toteuttamista asianomaisissa jäsenvaltioissa.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jotka kiinnittävät erityistä huomiota näihin hankkeisiin, kehottavat jäsenvaltioita asettamaan niiden toteuttamisen erittäin tärkeälle sijalle. Komissio sitoutuu tiedottamaan jäsenvaltioille säännöllisesti hankkeiden toteutuksesta muun muassa 18 ja 21 artiklassa tarkoitetuissa kertomuksissa.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio panevat merkille hankkeet, jotka Euroopan parlamentti hyväksyi toisessa käsittelyssä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämiseksi.

KOMISSION LAUSUMAT

- Liitteessä I olevan 5 jakson osalta: merisatamat:

Kuultuaan asianomaisia osapuolia ja asianomaisia jäsenvaltioita komissio esittää vuonna 1997 kertomuksen ja tarvittaessa satamahankkeita käsittelevän ehdotuksen käyttäen samanlaista lähestymistapaa kuin käytettiin 6 jaksossa lentoasemiin.

- Ympäristönormien ja energiaverkon osalta:

Komissio:

a) jatkaa kutakin liikennemuotoa koskevien ympäristöstandardien tutkimista,

b) tutkii mahdollisuutta luoda energiaverkko tuotteille, joita eivät koske Euroopanlaajuisia energiaverkkoja koskevat suuntaviivat, ja mahdollisuutta yhdistää tämä verkko Euroopanlaajuiseen liikenneverkkoon,

ja tekee tarvittaessa asianmukaiset ehdotukset.

- Liitteen I osalta:

Komissio tutkii Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä hyväksymät hankkeet sen selvittämiseksi, täyttävätkö nämä hankkeet tarvittavat ehdot niiden merkitsemiseksi liitteeseen I. Nämä hankkeet tutkitaan 21 artiklassa säädetyn tarkistusmenettelyn mukaisesti.

- 19 ja 20 artiklan ja liitteen III osalta:

Komissio vahvistaa, että tämä päätös ei vaikuta millään tavoin jäsenvaltioiden tai yhteisön rahoitussitoumuksiin.

- 20 artiklan osalta:

Euroopanlaajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 2236/95 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio ilmoittaa, että arvioidessaan Euroopanlaajuisia verkkoja koskevia hankkeita niiden sisällyttämiseksi talousarvioon se kiinnittää asianmukaista huomiota monimuotokuljetuksia koskeviin hankkeisiin ja erityisesti syrjäseutualueita yhdistäviä pitkän matkan yhteyksiä koskeviin hankkeisiin.

Top