EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 01962R0031-20190101

Consolidated text: Asetus N:o 31 (ETY) 11 (Euratom) Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1962/31(1)/2019-01-01

01962R0031 — FI — 01.01.2019 — 018.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

ASETUS N:o 31 (ETY) 11 (Euratom)

Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta

(EUVL P 045 14.6.1962, s. 1385)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

 M1

RÈGLEMENTNo 1/63/Euratom DU CONSEIL du 26 février 1963 (*)

  P 35

524

6.3.1963

 M2

RÈGLEMENTNo 2/63/Euratom DU CONSEIL du 26 février 1963 (*)

  P 35

526

6.3.1963

►M3

RÈGLEMENTNo 17/63/CEE DU CONSEIL du 26 février 1963 (*)

  P 35

528

6.3.1963

 M4

REGULATION No 18/63/EEC OF THE COUNCIL of 26 February 1963 (*)

  P 35

529

6.3.1963

►M5

REGULATION No 5/64/Euratom OF THE COUNCIL of 10 November 1964 (*)

  P 190

2971

21.11.1964

 M6

REGULATION No 182/64/EEC OF THE COUNCIL of 10 November 1964 (*)

  P 190

2971

21.11.1964

 M7

RÈGLEMENTNo 2/65/Euratom DU CONSEIL du 11 janvier 1965 (*)

  P 18

242

4.2.1965

 M8

RÈGLEMENTNo 8/65/CEE DU CONSEIL du 11 janvier 1965 (*)

  P 18

242

4.2.1965

►M9

REGULATION No 4/65/Euratom OF THE COUNCIL of 16 March 1965 (*)

  P 47

701

24.3.1965

 M10

REGULATION No 30/65/EEC OF THE COUNCIL of 16 March 1965 (*)

  P 47

701

24.3.1965

 M11

RÈGLEMENTNo 1/66/Euratom DU CONSEIL du 28 décembre 1965 (*)

  P 31

461

19.2.1966

 M12

RÈGLEMENTNo 14/66/CEE DU CONSEIL du 28 décembre 1965 (*)

  P 31

461

19.2.1966

 M13

RÈGLEMENTNo 10/66/Euratom DU CONSEIL du 24 novembre 1966 (*)

  P 225

3814

6.12.1966

 M14

RÈGLEMENTNo 198/66/CEE DU CONSEIL du 24 novembre 1966 (*)

  P 225

3814

6.12.1966

►M15

NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968,

  L 56

1

4.3.1968

►M16

NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2278/69, annettu 13 päivänä marraskuuta 1969,

  L 289

1

17.11.1969

 M17

RÈGLEMENT (CECA, CEE, Euratom) No 95/70 DU CONSEIL du 19 janvier 1970 (*)

  L 15

1

21.1.1970

 M18

REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 96/70 OF THE COUNCIL of 19 January 1970 (*)

  L 15

4

21.1.1970

 M19

REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 16/71 OF THE COUNCIL of 30 December 1970 (*)

  L 5

1

7.1.1971

 M20

REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2653/71 OF THE COUNCIL of 11 December 1971 (*)

  L 276

1

16.12.1971

 M21

REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2654/71 OF THE COUNCIL of 11 December 1971 (*)

  L 276

6

16.12.1971

►M22

REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 1369/72 OF THE COUNCIL of 27 June 1972 (*)

  L 149

1

1.7.1972

►M23

NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 1473/72, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1972,

  L 160

1

16.7.1972

 M24

REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 2647/72 OF THE COUNCIL of 12 December 1972 (*)

  L 283

1

20.12.1972

►M25

REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 558/73 OF THE COUNCIL of 26 February 1973 (*)

  L 55

1

28.2.1973

 M26

REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 2188/73 OF THE COUNCIL of 9 August 1973 (*)

  L 223

1

11.8.1973

 M27

REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2/74 OF THE COUNCIL of 28 December 1973 (*)

  L 2

1

3.1.1974

 M28

REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 3191/74 OF THE COUNCIL of 17 December 1974 (*)

  L 341

1

20.12.1974

►M29

REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 711/75 OF THE COUNCIL of 18 March 1975 (*)

  L 71

1

20.3.1975

►M30

REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 1009/75 OF THE COUNCIL of 14 April 1975 (*)

  L 98

1

19.4.1975

►M31

REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 1601/75 OF THE COUNCIL of 24 June 1975 (*)

  L 164

1

27.6.1975

 M32

REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 2577/75 OF THE COUNCIL of 7 October 1975 (*)

  L 263

1

11.10.1975

►M33

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 2615/76 of 21 October 1976 (*)

  L 299

1

29.10.1976

 M34

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3177/76 of 21 December 1976 (*)

  L 359

1

30.12.1976

 M35

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3178/76 of 21 December 1976 (*)

  L 359

9

30.12.1976

 M36

NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 1376/77, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1977,

  L 157

1

28.6.1977

 M37

COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2687/77 of 5 December 1977 (*)

  L 314

1

8.12.1977

 M38

COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2859/77 of 19 December 1977 (*)

  L 330

1

23.12.1977

►M39

NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 912/78, annettu 2 päivänä toukokuuta 1978,

  L 119

1

3.5.1978

 M40

NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) n:o 914/78, annettu 2 päivänä toukokuuta 1978,

  L 119

8

3.5.1978

 M41

COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 2711/78 of 20 November 1978 (*)

  L 328

1

23.11.1978

 M42

COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 3084/78 of 21 December 1978 (*)

  L 369

1

29.12.1978

►M43

COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 3085/78 of 21 December 1978 (*)

  L 369

6

29.12.1978

 M44

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 2955/79, annettu 18 päivänä joulukuuta 1979,

  L 336

1

29.12.1979

 M45

COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 160/80 of 21 January 1980 (*)

  L 20

1

26.1.1980

 M46

COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 161/80 of 21 January 1980 (*)

  L 20

5

26.1.1980

 M47

COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 187/81 of 20 January 1981 (*)

  L 21

18

24.1.1981

 M48

COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 397/81 of 10 February 1981 (*)

  L 46

1

19.2.1981

 M49

COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 2780/81 of 22 September 1981 (*)

  L 271

1

26.9.1981

 M50

NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 3821/81, annettu 15 päivänä joulukuuta 1981,

  L 386

1

31.12.1981

 M51

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 371/82 of 15 February 1982 (*)

  L 47

8

19.2.1982

 M52

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 372/82 of 15 February 1982 (*)

  L 47

13

19.2.1982

 M53

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3139/82 of 22 November 1982 (*)

  L 331

1

26.11.1982

 M54

COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 440/83 of 21 February 1983 (*)

  L 53

1

26.2.1983

 M55

COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 1819/83 of 28 June 1983 (*)

  L 180

1

5.7.1983

►M56

NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 2074/83, annettu 21 päivänä heinäkuuta 1983,

  L 203

1

27.7.1983

 M57

COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 3647/83 of 19 December 1983 (*)

  L 361

1

24.12.1983

 M58

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 419/85 of 18 February 1985 (*)

  L 51

1

21.2.1985

 M59

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 420/85 of 18 February 1985 (*)

  L 51

6

21.2.1985

►M60

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1578/85, annettu 10 päivänä kesäkuuta 1985,

  L 154

1

13.6.1985

 M61

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 1915/85 of 8 July 1985 (*)

  L 180

3

12.7.1985

►M62

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 2799/85, annettu 27 päivänä syyskuuta 1985,

  L 265

1

8.10.1985

 M63

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3580/85 of 17 December 1985 (*)

  L 343

1

20.12.1985

 M64

COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 3855/86 of 16 December 1986 (*)

  L 359

1

19.12.1986

 M65

COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 3856/86 of 16 December 1986 (*)

  L 359

5

19.12.1986

 M66

COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 793/87 of 16 March 1987 (*)

  L 79

1

21.3.1987

►M67

NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 3019/87, annettu 5 päivänä lokakuuta 1987,

  L 286

3

9.10.1987

 M68

NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 3212/87, annettu 20 päivänä lokakuuta 1987,

  L 307

1

29.10.1987

 M69

COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EEC) No 3784/87 of 14 December 1987 (*)

  L 356

1

18.12.1987

 M70

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 2338/88 of 25 July 1988 (*)

  L 204

1

29.7.1988

 M71

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 2339/88, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1988,

  L 204

5

29.7.1988

 M72

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3982/88 of 19 December 1988 (*)

  L 354

1

22.12.1988

 M73

COUNCIL REGULATION (EEC, Euratom, ECSC) No 2187/89 of 18 July 1989 (*)

  L 209

1

21.7.1989

 M74

NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 3728/89, annettu 11 päivänä joulukuuta 1989,

  L 364

1

14.12.1989

 M75

NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2258/90, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1990,

  L 204

1

2.8.1990

 M76

NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, ETY) N:o 3736/90, annettu 19 päivänä joulukuuta 1990,

  L 360

1

22.12.1990

 M77

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2232/91, annettu 22 päivänä heinäkuuta 1991,

  L 204

1

27.7.1991

►M78

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 3830/91, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991,

  L 361

1

31.12.1991

 M79

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 3831/91, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991,

  L 361

7

31.12.1991

 M80

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 3832/91, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991,

  L 361

9

31.12.1991

 M81

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, ETY, Euratom) N:o 3833/91, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991,

  L 361

10

31.12.1991

 M82

COUNCIL REGULATION (ECSC, EEC, Euratom) No 3834/91 of 19 December 1991 (*)

  L 361

13

31.12.1991

►M83

NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 571/92, annettu 2 päivänä maaliskuuta 1992,

  L 62

1

7.3.1992

 M84

NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 3761/92, annettu 21 päivänä joulukuuta 1992,

  L 383

1

29.12.1992

►M85

NEUVOSTON ASETUS (ETY, Euratom, EHTY) N:o 3947/92, annettu 21 päivänä joulukuuta 1992,

  L 404

1

31.12.1992

 M86

COUNCIL REGULATION (Euratom, ECSC, EC) No 3608/93 of 20 December 1993 (*)

  L 328

1

29.12.1993

 M87

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, EY, Euratom) N:o 3161/94, annettu 19 päivänä joulukuuta 1994,

  L 335

1

23.12.1994

 M88

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom, EHTY) N:o 2963/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995,

  L 310

1

22.12.1995

 M89

NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, EY) N:o 1354/96, annettu 8 päivänä heinäkuuta 1996,

  L 175

1

13.7.1996

 M90

NEUVOSTON ASETUS (Euratom, EHTY, EY) N:o 2485/96, annettu 20 päivänä joulukuuta 1996,

  L 338

1

28.12.1996

►M91

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, EY, Euratom) N:o 2192/97, annettu 30 päivänä lokakuuta 1997,

  L 301

5

5.11.1997

 M92

NEUVOSTON ASETUS (EHTY, EY, Euratom) N:o 2591/97, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997,

  L 351

1

23.12.1997

►M93

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 781/98, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998,

  L 113

4

15.4.1998

►M94

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98, annettu 12 päivänä marraskuuta 1998,

  L 307

1

17.11.1998

►M95

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2594/98, annettu 27 päivänä marraskuuta 1998,

  L 325

1

3.12.1998

 M96

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2762/98, annettu 17 päivänä joulukuuta 1998,

  L 346

1

22.12.1998

►M97

Komission tiedonanto muille toimielimille henkilöstösäännöissä ilmaistujen määrien muuntamisesta euroiksi  (1999/C 60/09)

  C 60

11

2.3.1999

 M98

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 620/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999,

  L 78

1

24.3.1999

 M99

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 1238/1999, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1999,

  L 150

1

17.6.1999

 M100

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2700/1999, annettu 17 päivänä joulukuuta 1999,

  L 327

1

21.12.1999

 M101

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 212/2000, annettu 24 päivänä tammikuuta 2000,

  L 24

1

29.1.2000

 M102

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 628/2000, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2000,

  L 76

1

25.3.2000

 M103

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2804/2000, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000,

  L 326

3

22.12.2000

 M104

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2805/2000, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000,

  L 326

7

22.12.2000

 M105

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 1986/2001, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001,

  L 271

1

12.10.2001

 M106

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 2581/2001, annettu 17 päivänä joulukuuta 2001,

  L 345

1

29.12.2001

 M107

NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) N:o 490/2002, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2002,

  L 77

1

20.3.2002

 M108

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2265/2002, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002,

  L 347

1

20.12.2002

 M109

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2148/2003, annettu 5 päivänä joulukuuta 2003,

  L 323

1

10.12.2003

 M110

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2181/2003, annettu 8 päivänä joulukuuta 2003,

  L 327

1

16.12.2003

 M111

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2182/2003, annettu 8 päivänä joulukuuta 2003,

  L 327

3

16.12.2003

►M112

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 723/2004, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2004,

  L 124

1

27.4.2004

 M113

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 23/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2004,

  L 6

1

8.1.2005

 M114

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 31/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2004,

  L 8

1

12.1.2005

 M115

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 1972/2005, annettu 29 päivänä marraskuuta 2005,

  L 317

1

3.12.2005

 M116

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2104/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005,

  L 337

7

22.12.2005

 M117

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 1066/2006, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2006,

  L 194

1

14.7.2006

 M118

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 1895/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006,

  L 397

6

30.12.2006

 M119

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 337/2007, annettu 27 päivänä maaliskuuta 2007,

  L 90

1

30.3.2007

 M120

NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 1558/2007, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007,

  L 340

1

22.12.2007

 M121

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 420/2008, annettu 14 päivänä toukokuuta 2008,

  L 127

1

15.5.2008

 M122

NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 1323/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008,

  L 345

10

23.12.2008

►M123

NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 1324/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008,

  L 345

17

23.12.2008

►M124

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 160/2009, annettu 23 päivänä helmikuuta 2009,

  L 55

1

27.2.2009

 M125

NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1295/2009 annettu 22 päivänä joulukuuta 2009,

  L 348

9

29.12.2009

 M126

NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1296/2009, annettu 23 päivänä joulukuuta 2009,

  L 348

10

29.12.2009

 M127

Muutettu: NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1190/2010, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010,

  L 333

1

17.12.2010

►M128

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1080/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010,

  L 311

1

26.11.2010

 M129

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1239/2010, annettu 20 päivänä joulukuuta 2010,

  L 338

1

22.12.2010

 M130

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1240/2010, annettu 20 päivänä joulukuuta 2010,

  L 338

7

22.12.2010

►M131

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1023/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013,

  L 287

15

29.10.2013

 M132

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1331/2013, annettu 10 päivänä joulukuuta 2013,

  L 335

1

14.12.2013

 M133

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1415/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,

  L 353

23

28.12.2013

 M134

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1416/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,

  L 353

24

28.12.2013

 M135

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 422/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

  L 129

5

30.4.2014

 M136

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 423/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

  L 129

12

30.4.2014

 M137

Päivitys Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmän maksuosuuden mukauttaminen 1 päivästä heinäkuuta 2014 ( 1 )  2014/C 444/05

  C 444

11

12.12.2014

 M138

Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien vuotuinen päivitys vuonna 2015  2015/C 415/04

  C 415

3

15.12.2015

►M139

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/1611, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2016,

  L 242

1

9.9.2016

►M140

Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien vuotuinen päivitys vuonna 2016  2016/C 466/07

  C 466

5

14.12.2016

 M141

Päivitys Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmän maksuosuuden mukauttaminen 1 päivästä heinäkuuta 2016 ( 2 )  2016/C 466/10

  C 466

19

14.12.2016

 M142

Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien vuotuinen päivitys vuonna 2017  2017/C 429/06

  C 429

9

14.12.2017

►M143

Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien vuotuinen päivitys vuonna 2018  2018/C 451/04

  C 451

4

14.12.2018

►M144

Päivitys – Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmän maksuosuuden mukauttaminen 1 päivästä heinäkuuta 2018 ( 3 )  2018/C 451/07

  C 451

19

14.12.2018


Oikaistu:

 C1

Oikaisu, EUVL L 011, 17.1.1998, s.  45  (2591/1997)

►C2

Oikaisu, EUVL L 051, 24.2.2005, s.  28 (723/2004,annettu)

►C3

Oikaisu, EUVL L 248, 22.9.2007, s.  27  (1473/1972)

►C4

Oikaisu, EUVL L 248, 22.9.2007, s.  26 (723/2004,)

►C5

Oikaisu, EUVL L 130, 17.5.2012, s.  24 (723/2004,)

►C6

Oikaisu, EUVL L 144, 5.6.2012, s.  48 (1080/2010,)

 C7

Oikaisu, EUVL L 140, 14.5.2014, s.  178 (422/2014,)

►C8

Oikaisu, EUVL L 289, 25.10.2016, s.  21 (723/2004,)



(*)

Tätä asiakirjaa ei ole julkaistu suomenkielisenä.




▼B

ASETUS N:o 31 (ETY) 11 (EURATOM)

Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta



Ainoa artikla

Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot vahvistetaan liitteessä olevin määräyksin, jotka ovat erottamaton osa tätä asetusta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1962.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.




▼M128

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIEHIIN SOVELLETTAVAT HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT

▼B

SISÄLLYS

I osasto:

Yleiset säännökset

1—10 c artikla

II osasto:

Virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet

11—26 a artikla

III osasto:

Virkaura

1 LUKU:

Palvelukseen ottaminen

27—34 artikla

2 luku:

Hallinnollinen asema

35 artikla

1 jakso:

Toimiminen työtehtävissä

36 artikla

2 jakso:

Tilapäinen siirto muihin tehtäviin

37—39 artikla

3 jakso:

Virkavapaus henkilökohtaisista syistä

40 artikla

4 jakso:

Tehtävistä vapauttaminen

41 artikla

5 jakso:

VIrkavapaus asepalveluksen suorittamista varten

42 artikla

6 jakso:

Vanhempainloma tai perheloma

42 a—42 b artikla

7 jakso:

Yksikön edun vuoksi myönnettävä virkavapaa

42c artikla

3 luku:

Arviointi, ikälisien kertyminen ja ylentäminen

43—46 artikla

4 luku:

Tehtävien lopullinen päättyminen

47 artikla

1 jakso:

Irtisanoutuminen

48 artikla

2 jakso:

Irtisanominen viran puolesta

49 artikla

3 jakso:

Eläkkeelle siirtäminen yksikön edun vuoksi

50 artikla

4 jakso:

Epäpätevyyttä koskevat menettelyt

51 artikla

5 jakso:

Eläkkeelle siirtäminen

52—53 artikla

6 jakso:

Kunniaylennys

54 artikla

IV osasto:

Virkamiehen työehdot

1 luku:

Työaika

55—56 c artikla

2 luku:

Lomat

57—60 artikla

3 luku:

Yleiset vapaapäivät

61 artikla

V osasto:

Virkamiehen palkkaus ja sosiaaliset edut

1 luku:

Palkka ja kulukorvaukset

1 jakso:

Palkka

62—70 artikla

2 jakso:

Kulujen korvaaminen

71 artikla

2 luku:

Sosiaaliturva

72—76 a artikla

3 luku:

Eläkkeet ja työkyvyttömyyskorvaus

77—84 artikla

4 luku:

Aiheettomien maksujen takaisinperintä

85 artikla

5 luku:

Unionin sijaantulo

85 a artikla

VI osasto:

Kurinpitomenettely

86 artikla

VII osasto:

Muutoksenhakukeinot

90—91 a artikla

VIII a osasto:

ulkosuhdehallintoon sovellettavat erityissäännökset

95—99 artikla

VIII b osasto:

Kolmansissa maissa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavia erityisiä poikkeusmääräyksiä

101 a artikla

IX osasto:

Siirtymä- ja loppusäännökset

1 luku:

Siirtymäsäännökset

107a artikla

2 luku:

Loppusäännökset

110—113 artikla

LIITE I

A. Kunkin tehtäväryhmän 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkatyypit

B. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut

LIITE II

Henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettujen elinten kokoonpano ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

LIITE III

Kilpailumenettely

LIITE IV

Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetun korvauksen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

LIITE IV a

Osa-aikatyö

LIITE V

Lomien myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

LIITE VI

Ylityötuntien korvaamista vapaa-aikana tai palkkana koskevat yksityiskohtaiset säännöt

LIITE VII

Palkkaa ja kulujen korvaamista koskevat säännöt

LIITE VIII

Eläkejärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt

LIITE IX

Kurinpitomenettely

LIITE X

Kolmannessa maassa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavat erityiset poikkeusmääräykset

LIITE XI

Henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan soveltamista koskevat säännöt

LIITE XII

Henkilöstösääntöjen 83 a artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

LIITE XIII

Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat siirtymätoimenpiteet (Henkilöstösääntöjen 107 a artikla)

LIITE XIII.1

Virkatyypit siirtymäkauden aikana

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

▼M112

1 artikla

Näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ virkamiehiin.

1a artikla

1.  Näissä henkilöstösäännöissä tarkoitetaan ’ ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ virkamiehellä’ henkilöä, joka on nimitetty näissä henkilöstösäännöissä säädetyllä tavalla vakinaisen viran haltijaksi yhteen ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielimistä kyseisen toimielimen nimittävän viranomaisen laatiman asiakirjan nojalla.

2.  Tätä 1 kohdassa olevaa määritelmää sovelletaan myös ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ virastojen, joihin näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan niiden perustamissäädösten nojalla, jäljempänä ’virastot’, nimittämiin henkilöihin. Näissä henkilöstösäännöissä olevia viittauksia toimielimiin sovelletaan myös virastoihin, jollei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä.

▼M112

1b artikla

Jollei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä,

▼M128

a) Euroopan ulkosuhdehallintoa, jäljempänä ’ulkosuhdehallinto’,

▼M112

►M128  b) ◄  Euroopan sosiaali- ja talouskomiteaa,

►M128  c) ◄  alueiden komiteaa,

►M128  d) ◄  Euroopan oikeusasiamiestä ja

►M128  e) ◄  Euroopan tietosuojavaltuutettua

pidetään näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimieliminä.

1c artikla

Näissä henkilöstösäännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, ellei yhteydestä käy selvästi toisin ilmi.

▼M93

►M112  1d ◄ artikla

▼M112

1.  Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa kaikenlainen syrjintä ja esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä.

Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa muut parisuhteet kuin avioliitto rinnastetaan avioliittoon edellyttäen, että kaikki liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa luetellut edellytykset täyttyvät.

▼M93

2.  Jotta miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo ►M112  , joka on yksi keskeisistä huomioon otettavista tekijöistä näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa, ◄ toteutuisi käytännön työelämässä, tasa-arvoisen kohtelun periaate ei estä Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielimiä pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.

3.   ►M131  Toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ määrittelevät yhteisellä sopimuksella ja kuultuaan henkilöstösääntökomiteaa toimenpiteitä ja toimia, joiden tavoitteena on edistää miesten ja naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla, sekä toteuttavat aiheellisia toimenpiteitä erityisesti korjatakseen todellisen epätasa-arvon, joka vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla.

▼M131

4.  Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa henkilöä pidetään vammaisena, jos hänellä on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vajavuus, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää hänen täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vajavuus on todettava 33 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Vammainen henkilö täyttää 28 artiklan e alakohdan edellytykset, jos hän pystyy kohtuullisten järjestelyiden turvin hoitamaan kyseiseen virkaan kuuluvat olennaiset tehtävät.

Virkaan kuuluviin olennaisiin tehtäviin liittyvillä kohtuullisilla järjestelyillä tarkoitetaan sellaisia asianmukaisia toimenpiteitä, jotka on tarvittaessa toteutettava, jotta vammainen henkilö voi päästä työpaikalle, hoitaa työtehtäviä tai edetä uralla tai osallistua koulutukseen, jollei toimenpiteistä koidu toimielimelle kohtuutonta rasitetta.

Yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä toimielinten nimittäviä viranomaisia pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa vammaisten henkilöiden ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.

▼M112

5.  Kun näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka katsoo tulleensa väärin kohdelluksi sen vuoksi, että hänen kohdallaan ei ole noudatettu edellä tarkoitettua tasa-arvoisen kohtelun periaatetta, esittää tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa suoraa tai välillistä syrjintää tapahtuneen, on toimielimen osoitettava, ettei tasa-arvoisen kohtelun periaatetta ole rikottu. Tätä säännöstä ei sovelleta kurinpitomenettelyihin.

6.  Kaikkien syrjimättömyysperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen kohdistuvien rajoitusten on oltava objektiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti perusteltuja, ja niiden on vastattava henkilöstöpolitiikan yleisen edun mukaisia oikeutettuja tavoitteita. Nämä tavoitteet voivat erityisesti oikeuttaa vahvistamaan pakollisen eläkeiän sekä vanhuuseläkeoikeutta koskevan vähimmäisiän.

1e artikla

▼M131

1.  Työtehtävissä toimivilla virkamiehillä on mahdollisuus hyödyntää toimielinten hyväksymiä luonteeltaan sosiaalisia toimenpiteitä, mukaan lukien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tähtäävät erityistoimenpiteet, sekä 9 artiklassa tarkoitettujen sosiaaliturvaelinten tarjoamia palveluja. Entisillä virkamiehillä voi olla mahdollisuus hyödyntää luonteeltaan sosiaalisia erityistoimenpiteitä tietyiltä osin.

▼M112

2.  Työtehtävissä toimiville virkamiehille on järjestettävä sellaiset asianmukaiset terveys- ja turvallisuusnormit täyttävät työolot, jotka ovat vähintään samantasoiset kuin perustamissopimuksen mukaisesti näillä aloilla hyväksyttyihin toimenpiteisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset.

3.  Kukin toimielin panee täytäntöön tämän artiklan mukaiset luonteeltaan sosiaaliset toimenpiteet tiiviissä yhteistyössä henkilöstökomitean kanssa ehdotettujen monivuotisten toimien perusteella. Nämä ehdotetut toimet annetaan joka vuosi budjettivallan käyttäjälle tiedoksi talousarviomenettelyn yhteydessä.

▼B

2 artikla

►M112  1. ◄   Kukin toimielin määrää henkilöt, jotka kyseisessä toimielimessä käyttävät näissä henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annettua toimivaltaa.

▼M112 —————

▼M112

2.  Yksi tai useampi toimielin voi kuitenkin siirtää nimittävälle viranomaiselle annetun toimivallan osittain tai kokonaan jollekin toimielimistä taikka toimielinten yhteiselle elimelle, lukuun ottamatta virkamiesten nimityksiin, ylennyksiin ja siirtoihin liittyviä päätöksiä.

▼B

3 artikla

Virkamiehen nimittämiskirjassa on mainittava päivä, jona nimitys tulee voimaan; kyseinen päivä ei voi olla aikaisempi kuin päivä, jona asianomainen aloittaa tehtävässään.

4 artikla

Nimitys tai ylennys voidaan tehdä ainoastaan avoimen viran täyttämiseksi näissä henkilöstösäännöissä säädetyin edellytyksin.

Toimielimessä avoimena olevista viroista on ilmoitettava kyseisen toimielimen henkilöstölle heti, kun nimittävä viranomainen on päättänyt, että kyseinen virka täytetään.

▼M112

Jos avointa virkaa ei voida täyttää siirron, 45 a artiklan mukaisen virkaan nimittämisen tai ylennyksen kautta, siitä on ilmoitettava muiden toimielinten henkilöstölle ja/tai on järjestettävä sisäinen kilpailu.

5 artikla

▼M131

1.  Näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmään, jäljempänä ’AD’, hallintoavustajien tehtäväryhmään, jäljempänä ’AST’, sekä sihteerien ja virkailijoiden tehtäväryhmään, jäljempänä ’AST/SC’.

2.  Tehtäväryhmässä AD on kaksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat erilaisia johto-, suunnittelu- ja analysointitehtäviä sekä kielialan tehtäviä ja tieteellisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST on yksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimeenpanotehtäviä ja teknisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST/SC on kuusi palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimisto- ja sihteeritehtäviä.

▼M112

3.  Voidakseen tulla nimitetyksi virkamieheksi hakijalla on oltava vähintään:

a) tehtäväryhmän AST ►M131  ja tehtäväryhmän AST/SC ◄ osalta:

i) keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai

ii) ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai

iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus.

b) tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 5 ja 6:

i) vähintään kolmevuotisia yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai

ii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus,

c) tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 7—16:

i) yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto on vähintään neljä vuotta tai

ii) yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus ja vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto vähintään kolme vuotta, taikka

iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus.

▼M131

4.  Eri virkatyyppejä kuvaava taulukko on liitteessä I olevassa A kohdassa. Tämän taulukon perusteella kunkin toimielimen nimittävä viranomainen voi päättää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan yksityiskohtaisemmin kuhunkin virkatyyppiin liittyvistä tehtävistä ja toimivaltuuksista.

▼M112

5.  Samaan tehtäväryhmään kuuluviin virkamiehiin sovelletaan samoja palvelukseen ottamisen ja urakehityksen edellytyksiä.

▼M131

6 artikla

1.  Kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa kyseisen toimielimen henkilöstötaulukossa vahvistetaan virkojen määrä kussakin palkkaluokassa ja tehtäväryhmässä.

2.  Rajoittamatta 45 artiklan mukaisen ansioihin perustuvan ylennysperiaatteen soveltamista tämän taulukon avulla taataan, että kussakin toimielimessä henkilöstötaulukon kunkin palkkaluokan avoimien tointen määrä 1 päivänä tammikuuta kunakin vuonna vastaa edellisen vuoden 1 päivänä tammikuuta alemmassa palkkaluokassa työtehtävissä toimivien virkamiesten määrää kerrottuna liitteessä I olevassa B kohdassa kyseiselle palkkaluokalle vahvistetuilla prosenttiluvuilla. Kyseisiä prosenttilukuja sovelletaan viiden vuoden keskiarvon pohjalta 1 päivästä tammikuuta 2014.

3.  Liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut prosenttiluvut sisällytetään 113 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.

4.  Tehtäväryhmää AST/SC koskevien säännösten ja liitteessä XIII olevassa 31 artiklassa vahvistettujen siirtymäsäännösten täytäntöönpano, jossa otetaan huomioon sihteerin ja virkailijan tehtäviä hoitavan henkilöstön tarpeen kehitys kaikissa toimielimissä sekä vakinaisten ja väliaikaisten tointen kehitys tehtäväryhmissä AST ja AST/SC, sisällytetään 113 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.

▼M112

7 artikla

1.  Nimittävä viranomainen määrää nimittämällä tai toisiin tehtäviin siirtämällä kunkin virkamiehen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan kyseisen virkamiehen tehtäväryhmässä ainoastaan yksikön edun huomioon ottaen ja kansallisuudesta riippumatta.

Virkamies voi hakea siirtoa muihin tehtäviin siinä toimielimessä, jonka palveluksessa hän on.

2.  Virkamies voidaan määrätä hoitamaan väliaikaisesti oman tehtäväryhmänsä virkaa, joka vastaa hänen omaa palkkaluokkaansa ylempää palkkaluokkaa. Hän saa tällaisen väliaikaisen virkanimityksen neljännen kuukauden alusta alkaen tasoituskorvauksen, joka on yhtä suuri kuin erotus hänen palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaisen palkan ja sen palkan välillä, jonka hän saisi hänelle kuuluvalla palkkatasolla, jos hänet olisi nimitetty hänen väliaikaisesti hoitamaansa virkaa vastaavaan palkkaluokkaan.

Tällainen väliaikainen virkanimitys voi kestää enintään vuoden, paitsi jos sen tarkoituksena on suoraan tai välillisesti korvata virkamies, joka on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti tai joka on kutsuttu asepalvelukseen tai joka on pitkällä sairauslomalla.

▼B

8 artikla

Virkamies, joka hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä ►M128   ►C6  jossakin toisessa Euroopan unionin toimielimessä ◄  ◄ , voi kuuden kuukauden kuluttua hakea siirtoa kyseiseen toimielimeen.

Jos sekä toimielin, josta virkamies siirtyy, että toimielin, jossa hän työskentelee tilapäisesti, suostuvat virkamiehen hakemukseen, hänen katsotaan palvelleen ►M128   ►C6  unioniin  ◄  ◄ liittyvän uransa jälkimmäisessä toimielimessä. Virkamies ei saa siirron perusteella mitään niistä taloudellisista eduista, joihin hän on näiden henkilöstösääntöjen mukaan oikeutettu, silloin kun hänen palvelussuhteensa ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielimessä lopullisesti päättyy.

Jos päätös, jolla hakemukseen suostutaan, sisältää nimityksen korkeampaan palkkaluokkaan kuin se, joka asianomaisella oli alkuperäisessä toimielimessä, tämä katsotaan ylennykseksi ja voidaan tehdä ainoastaan 45 artiklassa säädetyin edellytyksin.

9 artikla

▼M131

1.  Rajoittamatta 1 a kohdan soveltamista jokaiseen toimielimeen perustetaan

 henkilöstökomitea, joka voi jakautua jaostoihin erikseen kutakin henkilöstön asemapaikkaa varten,

 pariteettikomitea tai useita pariteettikomiteoita, jos tämä on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

 kurinpitolautakunta tai useita kurinpitolautakuntia, jos tämä on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

 epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea tai useita neuvoa-antavia pariteettikomiteoita, jos se on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

 tarvittaessa arviointikomitea,

 työkyvyttömyyslautakunta,

jotka hoitavat niille näissä henkilöstösäännöissä osoitetut tehtävät.

1 a.  Näiden henkilöstösääntöjen tiettyjen määräysten soveltamiseksi voidaan muodostaa kahden tai useamman toimielimen yhteinen pariteettikomitea. Muut 1 kohdassa tarkoitetut komiteat ja lautakunnat voidaan muodostaa kahden tai useamman viraston yhteisiksi elimiksi.

▼B

2.  Kukin toimielin määrittää näiden elinten kokoonpanon ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt liitteen II säännösten mukaisesti.

▼M131

Virastot voivat henkilöstönsä rakenteen huomioon ottamiseksi poiketa liitteessä II olevan 1 artiklan säännöksistä, jotka koskevat henkilöstökomiteoiden jäsenyyttä. Virastot voivat päättää olla nimittämättä varajäseniä pariteettikomiteaan tai liitteessä II olevassa 2 artiklassa säädettyihin komiteoihin.

▼M112

Luettelo näiden elinten jäsenistä annetaan tiedoksi toimielimen henkilöstölle.

▼B

3.  Henkilöstökomitea edustaa henkilöstön etua toimielimessä ja huolehtii jatkuvasta yhteydenpidosta toimielimen ja sen henkilöstön välillä. Se pyrkii edistämään yksiköiden toimintaa antamalla henkilöstölle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä. Komitea saattaa toimielimen toimivaltaisten elinten tietoon kaikki näiden henkilöstösääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät yleiset ongelmat. Sitä voidaan kuulla kaikista tällaisista ongelmista.

Komitea toimittaa toimielimen toimivaltaisille elimille ehdotukset, jotka koskevat yksiköiden organisaatiota ja toimintaa tai joilla pyritään parantamaan henkilöstön työoloja tai elinoloja yleensä.

Komitea osallistuu toimielimen henkilöstöään varten perustamien sosiaalisten elinten hallintoon ja valvontaan. Komitea voi toimielimen suostumuksella tarjota tämäntyyppisiä palveluja.

4.  Nimittävä viranomainen tai henkilöstökomitea voi kuulla pariteettikomiteaa tai -komiteoita paitsi tehtävistä, jotka näissä henkilöstösäännöissä on annettu kyseiselle komitealle tai kyseisille komiteoille, myös kaikista yleisluonteisista kysymyksistä, joista ne katsovat aiheelliseksi kuulla sitä tai niitä.

▼M112

5.  Arviointikomiteaa pyydetään antamaan lausuntonsa:

a) koeajan päättyessä toteutettavista toimenpiteistä,

b) niitä virkamiehiä koskevan luettelon vahvistamisesta, joita virkojen määrän vähentäminen koskee.

Nimittävä viranomainen voi antaa komitean tehtäväksi huolehtia, että toimielimen henkilöstön arviointi tehdään yhdenmukaisella tavalla.

▼M112

6.  Epäpätevyyttä käsittelevältä neuvoa-antavalta pariteettikomitealta pyydetään lausunto 51 artiklan soveltamisesta.

▼M112

10 artikla

Perustetaan henkilöstösääntökomitea, johon kuuluu yhtä monta ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielinten edustajaa ja kyseisten toimielinten henkilöstökomiteoiden edustajaa. Henkilöstösääntökomitean jäsenten nimittämistä koskeva menettely vahvistetaan ►M131  toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ yhteisellä sopimuksella. Virastoilla on yhteisedustus niiden ja komission välillä yhteisesti vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.

Komissio kuulee komiteaa henkilöstösääntöjen muutosehdotuksista; komitea antaa lausuntonsa komission asettamassa määräajassa. Riippumatta siitä, mitä tehtäviä komitealle näissä henkilöstösäännöissä osoitetaan, se voi tehdä haluamiaan ehdotuksia henkilöstösääntöjen tarkistamiseksi. Komitea kokoontuu puheenjohtajansa tai toimielimen taikka toimielimen henkilöstökomitean pyynnöstä.

Komitean kokousten pöytäkirjat toimitetaan asianomaisille elimille.

▼M23

10 a artikla

Toimielin vahvistaa määräajat, joiden aikana henkilöstökomitean, sekakomitean tai henkilötösääntökomitean on annettava niiltä pyydetyt lausunnot; kyseisen määräajan on oltava vähintään 15 työpäivän pituinen. Jos lausuntoa ei anneta asetetussa määräajassa, toimielin tekee päätöksen.

▼M112

10 b artikla

Jäljempänä 24 b artiklassa tarkoitetut ammattijärjestöt ja ammattialajärjestöt toimivat henkilöstön yleisen edun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstökomiteoiden lakisääteisiä toimivaltuuksia.

Edustavia ammattijärjestöjä ja ammattialajärjestöjä voidaan kuulla 10 artiklassa tarkoitetuista komission ehdotuksista.

10 c artikla

Kukin toimielin voi tehdä henkilöstöään koskevia sopimuksia edustavien ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen kanssa. Kyseiset sopimukset eivät saa aiheuttaa muutosta henkilöstösääntöihin tai talousarviositoumuksiin eikä niillä saa olla vaikutusta asianomaisen toimielimen toimintaan. Allekirjoittajina olevien edustavien ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen on toimittava kussakin toimielimessä henkilöstökomitean lakisääteisten toimivaltuuksien rajoissa.

▼B



II OSASTO

VIRKAMIEHEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

▼M131

11 artikla

Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä ja toimittava ainoastaan unionin edun mukaisesti. Virkamies ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, organisaatiolta tai toimielimensä ulkopuoliselta henkilöltä. Hänen on hoidettava hänelle annetut tehtävät objektiivisesti ja tasapuolisesti sekä noudattaen lojaalisuusvelvollisuuttaan unionia kohtaan.

Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai muulta sen toimielimen ulkopuoliselta taholta, jossa hän työskentelee, kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään tai asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana, ja jos ne annetaan tällaisten palvelusten johdosta.

Ennen virkamiehen palvelukseen ottamista nimittävä viranomainen tutkii, onko hakijalla sellaista henkilökohtaista sidonnaisuutta, joka voi vaarantaa hänen riippumattomuutensa, tai muuta eturistiriitaa. Hakijan on tätä varten ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle erityisellä lomakkeella kaikki todelliset ja mahdolliset eturistiriidat. Tällaisissa tapauksissa nimittävä viranomainen ottaa tämän tilanteen huomioon asianmukaisesti perustellussa lausunnossa. Nimittävä viranomainen toteuttaa tarvittaessa 11 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin virkamiehiin, jotka palaavat palvelukseen henkilökohtaisista syistä myönnetyltä virkavapaalta.

▼M112

11 a artikla

1.  Ellei jäljempänä toisin säädetä, virkamies ei tehtäviään hoitaessaan saa käsitellä sellaista asiaa, johon liittyy suoraan tai välillisesti tämän riippumattomuuden mahdollisesti vaarantava henkilökohtainen, erityisesti perheeseen liittyvä tai taloudellinen etu.

2.  Virkamiehen, jonka käsiteltäväksi tulee edellä 1 kohdassa tarkoitettu asia, on ilmoitettava tästä viipymättä nimittävälle viranomaiselle. Tämä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja voi myös vapauttaa virkamiehen velvollisuuksistaan kyseisen asian käsittelyssä.

3.  Virkamiehellä ei saa suoraan tai välillisesti olla eikä hän saa hankkia toimielimensä valvonnan alaisessa tai siihen liikeyhteyksissä olevassa yrityksessä luonteeltaan tai merkitykseltään sellaisia etuuksia, jotka saattaisivat vaarantaa kyseisen virkamiehen riippumattomuuden tehtäviään hoitaessaan.

▼M112

12 artikla

Virkamiehen on pidättäydyttävä sellaisista teoista ja sellaisesta käytöksestä, jotka voisivat heikentää kyseisen virkamiehen hoitamiin tehtäviin kohdistuvaa arvonantoa.

▼M112

12 a artikla

1.  Virkamiehen on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä.

2.  Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka on joutunut työpaikkakiusaamisen tai sukupuolisen häirinnän uhriksi. Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka on esittänyt näyttöä työpaikkakiusaamisesta tai sukupuolisesta häirinnästä, edellyttäen, että virkamies on toiminut rehellisesti.

3.  ’Työpaikkakiusaamisella’ tarkoitetaan kaikenlaista pysyvää, toistuvaa tai järjestelmällistä sopimatonta käytöstä, joka ilmenee tahallisissa puheissa, teoissa, eleissä ja kirjoituksissa ja joka loukkaa henkilön persoonaa, ihmisarvoa taikka fyysistä tai henkistä koskemattomuutta.

4.  ’Sukupuolisella häirinnällä’ tarkoitetaan sukupuolisesti värittynyttä käytöstä, jollaista sen kohteeksi joutunut henkilö ei halua ja jolla pyritään tai joka johtaa tämän henkilön ihmisarvon loukkaamiseen tai painostavan, vihamielisen, loukkaavan tai kiusallisen tunnelman luomiseen. Sukupuolista häirintää käsitellään sukupuoleen perustuvana syrjintänä.

12b artikla

1.  Jollei 15 artiklasta muuta johdu, virkamiehen, joka haluaa harjoittaa viranhoitoonsa kuulumatonta toimintaa tai suorittaa ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ ulkopuolelta tulevan toimeksiannon riippumatta siitä, saako hän siitä palkkion vai ei, on pyydettävä nimittävältä viranomaiselta tähän lupa etukäteen. Lupa evätään ainoastaan, jos kyseinen toiminta tai toimeksianto on luonteeltaan sellainen, että se haittaa virkamiehen tehtävien hoitamista tai on yhteensopimaton toimielimen edun kanssa.

2.  Virkamiehen on ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle kaikista edellä tarkoitetun toiminnan tai toimeksiannon muutoksista, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen kun hän on pyytänyt lupaa nimittävältä viranomaiselta 1 kohdan mukaisesti. Lupa voidaan peruuttaa, jos toiminta tai toimeksianto ei enää täytä 1 kohdan viimeisessä virkkeessä säädettyjä edellytyksiä.

▼B

13 artikla

Jos virkamiehen puoliso harjoittaa ansiotoimintaa, virkamiehen on ilmoitettava tästä toimielimensä nimittävälle viranomaiselle. Jos tällainen toiminta osoittautuu yhteensopimattomaksi virkamiehen tehtävien kanssa eikä virkamies voi sitoutua siihen, että puolison toiminta päättyy tietyssä määräajassa, nimittävä viranomainen päättää pariteettikomiteaa kuultuaan, voiko virkamies ►M112  jatkaa tehtävässään vai onko hänet siirrettävä toiseen virkaan ◄ .

▼M112 —————

▼M112

15 artikla

1.  Virkamiehen, joka on ehdolla julkiseen tehtävään, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle. Tämä päättää, onko virkamiehen yksikön etu huomioon ottaen:

a) haettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella,

b) otettava vuosilomaa,

c) annettava tehdä osa-aikatyötä vai

d) sallittava jatkaa tehtäviensä hoitamista kuten ennenkin.

2.  Jos virkamies tulee valituksi tai nimitetyksi julkiseen tehtävään, hänen on ilmoitettava siitä viipymättä nimittävälle viranomaiselle. Nimittävä viranomainen tekee jonkin 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen ottaen huomioon yksikön edun, mainitun tehtävän merkityksen, sen asettamat vaatimukset sekä palkkiot ja korvaukset, joihin se oikeuttaa. Jos virkamiehen on otettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella tai hänen annetaan tehdä osa-aikatyötä, näiden kesto on yhtä pitkä kuin virkamiehen saama toimeksianto.

▼M131

16 artikla

Virkamiehen on palvelussuhteensa päätyttyä edelleen noudatettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä tehtäviä tai etuja.

Virkamies, joka aikoo harjoittaa vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa palvelussuhteensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa, on ilmoitettava siitä toimielimelleen erityistä lomaketta käyttäen. Jos tämä toiminta liittyy työhön, jota virkamies on tehnyt palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja saattaa johtaa ristiriitaan toimielimen oikeutetun edun kanssa, nimittävä viranomainen voi yksikön edun nimissä joko kieltää virkamiestä ottamasta tehtävää vastaan tai antaa siihen luvan asettaen aiheelliseksi katsomiaan edellytyksiä. Nimittävä viranomainen antaa pariteettikomiteaa kuultuaan päätöksensä tiedoksi 30 työpäivän kuluessa kyseisen tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi ennen kyseisen ajan päättymistä, tämä katsotaan hiljaiseksi hyväksynnäksi.

Nimittävä viranomainen kieltää soveltamisohjeissa määriteltyjä entisiä korkeita virkamiehiä palvelussuhteensa päättymistä seuraavien 12 kuukauden aikana lähtökohtaisesti harjoittamasta edunvalvontaa tai edistämästä entisen toimielimensä henkilöstön keskuudessa yrityksensä, asiakkaidensa tai työnantajansa lukuun asioita, joista he vastasivat palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 ( 4 ) mukaisesti kukin toimielin julkaisee vuosittain kolmannen kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot, mukaan lukien luettelon arvioiduista tapauksista.

▼M112

17 artikla

1.  Virkamiehen on pidättäytyvä tehtäviensä myötä saamiensa tietojen luvattomasta luovuttamisesta, jollei tietoja ole jo julkistettu tai jolleivät ne ole yleisesti saatavilla.

2.  Virkamiehen on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.

▼M112

17 a artikla

1.  Virkamiehellä on oikeus sananvapauteen, noudattaen aiheellisella tavalla lojaalisuuden- ja puolueettomuuden periaatteita.

2.  Virkamies, joka aikoo julkaista tai antaa julkaistavaksi yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa mitä tahansa ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimintaa koskevaa aineistoa, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle etukäteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 ja 17 artiklan soveltamista.

Kun nimittävä viranomainen pystyy osoittamaan, että julkaiseminen voi saattaa ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ oikeutetun edun vakavasti uhatuksi, nimittävä viranomainen ilmoittaa päätöksestään virkamiehelle kirjallisesti 30 työpäivän kuluessa tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei anneta tiedoksi asetetussa määräajassa, nimittävän viranomaisen katsotaan olevan vastustamatta julkaisemista.

▼M112

18 artikla

▼M131

1.  Kaikki oikeudet, jotka johtuvat virkamiehen kirjoituksista tai muusta toiminnasta työtehtäviensä osana, kuuluvat Euroopan unionille, mikäli tällaiset kirjoitukset tai toiminta liittyvät unionin toimintaan tai, jos tällaiset kirjoitukset tai toiminta liittyvät Euroopan Atomienergiayhteisön toimintaan, mainitulle yhteisölle. Unionilla tai tapauksen mukaan Euroopan atomienergiayhteisöllä on oikeus velvoittaa virkamies luovuttamaan sille tekijänoikeudet tällaisiin töihin.

▼M112

2.  Kaikki keksinnöt, jotka virkamies tekee tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, kuuluvat kokonaisuudessaan ►M128   ►C6  unionille  ◄  ◄ . Toimielin voi omalla kustannuksellaan ja ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ puolesta hakea ja saada keksintöihin patentin kaikissa maissa. Kun virkamies tekee palvelussuhteensa päättymistä seuraavan vuoden aikana keksinnön, joka liittyy ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimintaan, hänen katsotaan tehneen sen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, ellei toisin todisteta. Jos keksintöön haetaan patentti, patentissa on mainittava keksijän nimi tai keksijöiden nimet.

3.  Toimielin voi tarvittaessa myöntää patentoidun keksinnön tehneelle virkamiehelle palkkion, jonka määrän se vahvistaa.

▼M131

19 artikla

Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa missään oikeudellisessa menettelyssä eikä millään perusteella ilmaista tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäviään hoitaessaan. Lupa evätään ainoastaan, jos unionin etu sitä vaatii ja jos epääminen ei voi aiheuttaa asianomaiselle virkamiehelle rikosoikeudellisia seuraamuksia. Virkamiehen on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.

Ensimmäisen kohdan säännöksiä ei sovelleta virkamieheen tai entiseen virkamieheen hänen todistaessaan Euroopan unionin tuomioistuimessa tai jonkin toimielimen kurinpitolautakunnassa asiassa, joka koskee Euroopan unionin palveluksessa olevaa tai ollutta henkilöä.

▼B

20 artikla

Virkamiehen on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei välimatka häiritse hänen tehtäviensä hoitamista. ►M112  Hänen on ilmoitettava viipymättä nimittävälle viranomaiselle osoitteensa ja sen muutokset. ◄

21 artikla

Virkamiehen on asemastaan riippumatta avustettava esimiehiään ja annettava heille neuvojaan; virkamies vastaa hänelle annettujen tehtävien suorittamisesta.

Virkamies, joka on saanut tehtäväkseen vastata jonkin yksikön toiminnasta, on vastuussa esimiehilleen hänelle myönnetyn toimivallan käytöstä ja antamiensa määräysten täytäntöönpanosta. Virkamiehen alaisten oma vastuu ei vapauta kyseistä virkamiestä hänelle kuuluvasta vastuusta.

▼M112 —————

▼M112

21 a artikla

1.  Jos virkamiehelle on annettu määräys, jonka kyseinen virkamies katsoo olevan sääntöjenvastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänen on ilmoitettava tästä esimiehelleen, jonka, jos ilmoitus on tehty kirjallisesti, on myös vastattava kirjallisesti. Jos esimies vahvistaa määräyksen, mutta virkamies katsoo, ettei vahvistus ole kohtuullinen vastaus esitetyn sääntöjenvastaisuuden tai haitan perusteisiin, hänen on saatettava asia kirjallisesti lähinnä ylemmän esimiehen ratkaistavaksi, ellei 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu. Jos tämä vahvistaa määräyksen kirjallisesti, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja.

2.  Jos esimies katsoo, ettei määräyksen täytäntöönpanoa voida siirtää, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja. Esimiehen on virkamiehen pyynnöstä annettava tämänkaltainen määräys kirjallisesti.

▼M131

3.  Jos virkamies ilmoittaa esimiehelleen määräyksestä, jonka virkamies katsoo olevan sääntöjen vastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänelle ei saa aiheuttaa tämän johdosta minkäänlaista haittaa.

▼B

22 artikla

Virkamies voidaan velvoittaa korvaamaan kokonaan tai osittain ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään suorittaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen kurinpitoasioiden käsittelyä varten vahvistettua menettelyä noudattaen. Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ tuomioistuimella on täysi harkintavalta tätä säännöstä koskevissa riita-asioissa.

▼M112

22 a artikla

1.  Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava suoraan yksikkönsä päällikölle tai pääjohtajalleen tai, jos hän pitää sitä tarpeellisena, pääsihteerille tai vastaavissa viroissa toimiville henkilöille taikka Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) sellaisista tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa petoksen tai korruption taikka ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan mahdollisuutta, tai sellaisista virkatoimiin liittyvistä vakavista teoista, jotka voivat merkitä, että ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ virkamiehelle kuuluvia velvollisuuksia ei ole noudatettu.

Edellä 1 kohdassa mainittu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti.

Tätä kohtaa sovelletaan myös siinä tapauksessa, että joku muu henkilö — toimielinten henkilöstöön kuuluva, jonkin toimielimen palveluksessa minkälaisessa suhteessa tahansa oleva henkilö tai jonkin toimielimen palvelujen suorittaja — on vastaavalla tavalla jättänyt noudattamatta velvollisuuksiaan.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saaneen virkamiehen on ilmoitettava viipymättä Euroopan petostentorjuntavirastolle kaikista tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa 1 kohdassa tarkoitettujen väärinkäytösten mahdollisuutta.

3.  Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisen johdosta edellyttäen, että virkamies on toiminut maltillisesti ja rehellisesti.

4.  Edellä 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta muodosta riippumatta asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, jotka on tarkoitettu pidettäväksi esillä tai laadittu tai saatettu virkamiehen tietoon jonkin vireillä olevan tai päätökseen saatetun asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

22 b artikla

1.  Toimielin, johon virkamies kuuluu, ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka luovuttaa 22 a artiklassa tarkoitettuja tietoja komission puheenjohtajalle, tilintarkastustuomioistuimen presidentille, neuvoston puheenjohtajalle, Euroopan parlamentin puhemiehelle tai Euroopan oikeusasiamiehelle, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a) virkamiehen rehellinen ja maltillinen näkemys on, että luovutetut tiedot ja kaikki niihin sisältyvät väitteet ovat olennaisilta osin perusteltuja; sekä

b) virkamies on sitä ennen toimittanut samat tiedot Euroopan petostentorjuntavirastolle tai omalle toimielimelleen ja antanut petostentorjuntavirastolle tai kyseiselle toimielimelle luvan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin määräajassa, jonka virasto tai toimielin asettaa asian monimutkaisuuden mukaan. Virkamiehelle on annettava kyseinen määräaika asianmukaisesti tiedoksi 60 päivän kuluessa.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa ei sovelleta, kun virkamies voi osoittaa sen olevan kohtuuton asian kaikki olosuhteet huomioon ottaen.

3.  Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei sovelleta asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, niiden muodosta riippumatta, jotka on tarkoitettu pidettäväksi esillä tai laadittu tai saatettu virkamiehen tietoon jonkin vireillä olevan tai päätökseen saatetun asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

▼M131

22 c artikla

Henkilöstösääntöjen 24 ja 90 artiklan mukaisesti kunkin toimielimen on otettava käyttöön menettely virkamiesten esittämien sellaisten valitusten käsittelemiseksi, jotka koskevat tapaa, jolla heitä on kohdeltu sen jälkeen kun tai sen johdosta, että he ovat täyttäneet 22 a artiklan tai 22 b artiklan mukaiset velvollisuutensa. Asianomaisen toimielimen on varmistettava, että nämä valitukset käsitellään luottamuksellisesti ja, jos se on olosuhteiden vuoksi perusteltua, ennen 90 artiklassa säädettyjen määräaikojen päättymistä.

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa sisäiset säännöt muun muassa seuraavista seikoista:

 tietojen toimittaminen 22 a artiklan 1 kohdassa tai 22 b artiklassa tarkoitetuille virkamiehille heidän ilmoittamiensa tapausten käsittelystä,

 kyseisten virkamiesten oikeutettujen etujen ja yksityisyyden suoja, sekä

 tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen valitusten käsittelyssä noudatettava menettely.

▼B

23 artikla

Virkamiehen nauttimat erioikeudet ja vapaudet myönnetään ainoastaan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ edun vuoksi. Ellei erioikeuksista ja vapauksista ►M15  tehdyn pöytäkirjan ◄ määräyksistä muuta johdu, virkamiehet eivät ole vapautettuja henkilökohtaisista velvollisuuksistaan eivätkä voimassa olevien lakien ja järjestysmääräysten noudattamisesta.

Virkamiehen on välittömästi ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle tilanteista, joissa joudutaan vetoamaan erioikeuksiin ja vapauksiin.

▼M128

Erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa tarkoitetut kulkuluvat myönnetään yksikönpäälliköille, virkamiehille, jotka kuuluvat palkkaluokkiin AD 12 – AD 16, virkamiehille, jotka palvelevat Euroopan unionin alueen ulkopuolella, ja muille virkamiehille, joiden osalta se on viranhoitoon liittyvien syiden vuoksi tarpeen.

▼B

24 artikla

►M15   ►M128   ►C6  Unioni  ◄  ◄ avustaa virkamiestä ◄ erityisesti oikeudellisissa toimenpiteissä sellaista henkilöä vastaan, joka uhkaa, loukkaa, solvaa tai herjaa virkamiestä tai hänen perheensä jäsentä tai hyökkää heitä vastaan tai vahingoittaa heidän omaisuuttaan virkamiehen aseman tai tehtävän vuoksi.

►M15  Ne korvaavat yhteisvastuullisesti ◄ tapauksissa aiheutuneet vahingot sillä edellytyksellä, että virkamies ei ole tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta aiheuttanut vahinkoja eikä voi saada korvausta vahingonaiheuttajalta.

►M112  24 a ◄ artikla

▼M23

Näillä on helpotettava virkamiehen ammatillista täydennyskoulutusta, jos se on yksikköjen moitteetonta toimintaa koskevien vaatimusten mukaista ja vastaa yksikköjen omia etuja.

Tämä täydennyskoulutus otetaan huomioon myös urakehityksessä.

►M112  24 b ◄ artikla

Virkamiehillä on yhdistymisvapaus; he voivat erityisesti olla eurooppalaisten virkamiesten ammattijärjestöjen jäseniä.

▼B

25 artikla

▼M112

Virkamies voi tehdä hakemuksia näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä.

▼B

Virkamiehelle vastaiset päätökset on perusteltava.

▼M112

Tiettyä virkamiestä koskevista päätöksistä, jotka koskevat nimittämistä, vakinaistamista, ylentämistä, toisiin tehtäviin siirtämistä, hallinnollisen aseman vahvistamista ja palvelussuhteen päättymistä, on tiedotettava siinä toimielimessä, johon virkamies kuuluu. Julkistettujen tietojen on oltava koko henkilöstön saatavilla sopivan ajan.

▼B

26 artikla

Virkamiestä koskevan henkilökansion on sisällettävä

a) virkamiehen hallinnollista asemaa koskevat asiakirjat sekä hänen pätevyyttään, tehokkuuttaan ja käytöstään koskevat arvioinnit,

b) virkamiehen kyseisten asiakirjojen osalta esittämät huomautukset.

Asiakirjat on merkittävä luetteloon, numeroitava juoksevasti ja luokiteltava aukottomasti; toimielin ei voi esittää perusteeksi edellä a kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja eikä vedota niihin vastoin virkamiehen etua, jos niitä ei ole annettu hänelle tiedoksi ennen niiden sisällyttämistä henkilökansioon.

Asiakirjan tiedoksiantaminen varmistetaan virkamiehen allekirjoituksella tai, jos tämä ei ole mahdollista, asiakirja annetaan tiedoksi kirjatulla kirjeellä ►M112  , joka lähetetään virkamiehen viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen ◄ .

▼M112

Virkamiestä koskevassa henkilökansiossa ei saa olla viittauksia virkamiehen poliittisiin, ammattijärjestöihin liittyviin, aatteellisiin tai uskonnollisiin toimiin ja näkemyksiin tai tämän rotuun, etniseen alkuperään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.

Edellisen kohdan soveltaminen ei kuitenkaan estä lisäämästä kansioon hallinnollisia toimituskirjoja ja asiakirjoja, joista virkamies on tietoinen ja jotka ovat välttämättömiä näiden henkilöstösääntöjen soveltamiselle.

▼B

Virkamiehestä saa olla vain yksi henkilökansio.

Virkamiehellä on oikeus tutustua kaikkiin henkilökansiossaan oleviin asiakirjoihin myös palvelussuhteensa päätyttyä ►M112  ja kopioida ne ◄ .

Henkilökansio on luottamuksellinen ja siihen voi tutustua ainoastaan hallinnon toimitiloissa ►M112  tai suojatulla tietovälineellä ◄ . Se toimitetaan kuitenkin Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ tuomioistuimelle, jos ►M112  ————— ◄ tulee vireille virkamiestä koskeva asia.

▼M112

26 a artikla

Virkamiehellä on oikeus tutustua potilastietoihinsa ►M131  toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

▼B



III OSASTO

VIRKAURA



1 LUKU

Palvelukseen ottaminen

▼M131

27 artikla

Palvelukseen ottamisessa on pyrittävä varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä, jotka otetaan palvelukseen unionin jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. Virkaa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille.

Unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kukin toimielin voi hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä, jos virkamiesten kansalaisuuksien kesken on havaittu merkittävä epätasapaino, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa. Nämä asianmukaiset toimenpiteet on perusteltava eivätkä ne saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseen ottoa koskeviin perusteisiin. Ennen tällaisten asianmukaisten toimenpiteiden hyväksymistä kyseisen toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa yleiset säännökset tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi 110 artiklan mukaisesti.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen toisen kohdan täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2014.

Jotta voitaisiin helpottaa palvelukseen ottamista mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta, toimielinten on pyrittävä tukemaan henkilöstönsä lapsille tarjottavaa monikielistä ja monikulttuurista koulutusta.

▼B

28 artikla

Virkamieheksi voidaan nimittää ainoastaan henkilö,

a) joka on jonkin ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ jäsenvaltion kansalainen, paitsi jos nimittävä viranomainen myöntää tästä poikkeuksen, ja jolla on täydet kansalaisoikeudet,

b) joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,

c) joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset,

d) joka on, jollei 29 artiklan 2 kohdan säännöksistä muuta johdu, joko tutkintotodistustensa tai kokeiden tai molempien perusteella läpäissyt kilpailun liitteen III mukaisesti,

e) jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen,

f) jolla on perusteellinen kielitaito yhdessä ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ kielessä ja tehtäviensä hoitamiseen riittävä kielitaito toisessa ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ kielessä.

▼M112

29 artikla

▼M131

1.  Ennen toimielimessä avoinna olevan viran täyttämistä nimittävä viranomainen tutkii ensiksi,

a) voidaanko virka täyttää

i) siirrolla tai

ii) nimittämisellä 45 a artiklan mukaisesti tai

iii) ylennyksellä

toimielimen sisällä;

b) ovatko muiden toimielinten samaan palkkaluokkaan kuuluvat virkamiehet esittäneet siirtohakemuksia, ja/tai,

c) jos avoinna olevaa virkaa ei ole ollut mahdollista täyttää a ja b alakohdassa mainittujen vaihtoehtojen avulla, onko syytä käyttää 30 artiklassa tarkoitettua soveltuvien hakijoiden luetteloa ottaen tuolloin tarvittaessa huomioon soveltuvia hakijoita koskevat liitteen III asiaankuuluvat määräykset ja/tai

d) järjestää toimielimen sisäinen kilpailu, joka on avoin ainoastaan virkamiehille ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa määritellyille väliaikaisille toimihenkilöille,

tai aloittaa joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailumenettely. Kilpailumenettely vahvistetaan liitteessä III.

Kilpailumenettely voidaan aloittaa myös varallaololuettelon laatimiseksi tulevia palvelukseen ottoa koskevia tarpeita varten.

Vaikka periaate, jonka mukaan suurin osa virkamiehistä otetaan palvelukseen avointen kilpailujen kautta, säilyy voimassa, nimittävä viranomainen voi päättää, poiketen siitä, mitä d alakohdassa säädetään, ja ainoastaan poikkeustapauksissa, järjestää toimielimen sisäisen kilpailun, joka on avoin myös Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3 a ja 3 b artiklassa tarkoitetuille sopimussuhteisille toimihenkilöille. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluviin toimihenkilöihin sovelletaan tätä osallistumista koskevia rajoituksia Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 7 kohdan mukaisesti sekä rajoituksia, jotka koskevat heille sopimussuhteisina toimihenkilöinä uskottuja tehtäviä.

▼M112

2.  Otettaessa palvelukseen johtavassa asemassa olevia virkamiehiä (pääjohtajia tai vastaavia palkkaluokkiin AD 16 tai AD 15 kuuluvia virkamiehiä taikka johtajia tai vastaavia palkkaluokkiin AD 15 tai AD 14 kuuluvia virkamiehiä) sekä poikkeustapauksissa, kun kyseessä ovat erityispätevyyttä vaativat tehtävät, nimittävä viranomainen voi noudattaa myös muuta palvelukseenottamismenettelyä kuin kilpailumenettelyä.

3.  Toimielimet voivat järjestää kullekin tehtäväryhmälle sisäisiä kilpailuja, jotka perustuvat kyseisen toimielimen kelpoisuusehtoihin ja kokeisiin ja jotka on tarkoitettu vähintään AST 6 tai sitä ylempään tai AD 9 tai sitä ylempään palkkaluokkaan kuuluville virkamiehille.

Kilpailut ovat avoimia ainoastaan kyseisen toimielimen väliaikaisille toimihenkilöille, jotka on otettu palvelukseen Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 c artiklan nojalla. Toimielimet edellyttävät näiden kilpailujen vähimmäiskelpoisuusehtoina vähintään kymmenen vuoden palvelusaikaa väliaikaisena toimihenkilönä ja sitä, että henkilö on otettu palvelukseen väliaikaiseksi toimihenkilöksi valintamenettelyssä, jossa varmistettiin samojen normien noudattaminen kuin virkamiesten valinnalta edellytetään muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Poiketen tämän artiklan 1 kohdan a alakohdasta väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottaneen toimielimen nimittävien viranomaisten on ennen toimielimen avoimen viran täyttämistä otettava valinnassa huomioon sisäiset kilpailut läpäisseiden hakijoiden ohella virkamiesten siirrot kyseisessä toimielimessä.

4.  Euroopan parlamentti järjestää kerran viidessä vuodessa kelpoisuusehtoihin ja kokeisiin perustuvan sisäisen kilpailun kullekin tehtäväryhmälle, jotka vastaavat vähintään AST 6 tai sitä ylempää palkkaluokkaa tai AD 9 tai sitä ylempää palkkaluokkaa, 3 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

▼M131

30 artikla

Nimittävä viranomainen nimeää jokaista kilpailua varten valintalautakunnan. Valintalautakunta laatii soveltuvien hakijoiden luettelon.

Nimittävä viranomainen valitsee tästä luettelosta hakijat, jotka nimitetään avoinna oleviin virkoihin.

Näillä hakijoilla on oikeus saada asianmukaista tietoa unionin toimielinten ja virastojen julkaisemista avoinna olevista soveltuvista viroista.

▼M112

31 artikla

1.  Valitut hakijat nimitetään sen kilpailun, jonka he ovat läpäisseet, kilpailuilmoituksessa mainitun tehtäväryhmän palkkaluokkaan.

2.   ►M131  Virkamiehet voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin SC 1–SC 2, AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 8, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 2 kohdan soveltamista. ◄ Toimielin vahvistaa kilpailuilmoituksen palkkaluokan seuraavin perustein:

a) tavoite ottaa palvelukseen 27 artiklan määritelmän mukaisesti mahdollisimman korkeat vaatimukset täyttäviä virkamiehiä;

b) vaadittavan työkokemuksen laatu.

Toimielinten erityistarpeiden täyttämiseksi myös ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ työmarkkinatilanne voidaan ottaa huomioon otettaessa virkamiehiä palvelukseen.

3.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, toimielin voi aiheellisissa tapauksissa antaa luvan järjestää palkkaluokkia AD 9, AD 10, AD 11 koskeva kilpailu tai poikkeustapauksessa palkkaluokkaa AD 12 koskeva kilpailu. Näissä palkkaluokissa avoimina oleviin toimiin nimitettävien hakijoiden kokonaismäärä ei saa ylittää 20:tä prosenttia 30 artiklan toisen kohdan mukaisesti AD-tehtäväryhmään tehtyjen nimitysten vuotuisesta kokonaismäärästä.

▼B

32 artikla

Palvelukseen otettu virkamies luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle tasolle.

▼M112

Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen työkokemuksen huomioon ottamiseksi myöntää tälle enintään 24 kuukauden ikälisähyvityksen. Tämän artiklan soveltamiseksi annetaan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä.

▼M85

Tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, jonka luokitus on vahvistettu ►M131  kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen ◄ antamien luokitusperusteiden mukaisesti, säilyttää muuhun henkilöstöön kuuluvana hankkimansa ikälisät, jos hänet nimitetään virkamieheksi samassa palkkaluokassa välittömästi tämän jakson jälkeen.

▼B

33 artikla

Ennen nimittämistä virkaan siihen valitun hakijan on käytävä toimielimen asiantuntijalääkärin suorittamassa lääkärintarkastuksessa, jotta voidaan varmistaa hänen täyttävän 28 artiklan e kohdan vaatimukset.

▼M39

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun lääkärintarkastuksen perusteella annetaan kielteinen lääketieteellinen lausunto, hakija voi pyytää kahdenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun toimielin ilmoitti asiasta, että hänen tapauksensa annetaan käsiteltäväksi lääketieteelliselle komitealle, jossa on kolme lääkäriä, jotka nimittävä viranomainen on valinnut toimielimen palveluksessa olevien neuvottelevien lääkärien keskuudesta. Ensimmäisen kielteisen lausunnon antanutta neuvottelevaa lääkäriä kuullaan lääketieteellisessä komiteassa. Hakija voi antaa lääketieteelliselle komitealle valitsemansa lääkärin lausunnon. Kun lääketieteellisen komitean lausunnossa vahvistetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa lääkärintarkastuksessa todetut johtopäätökset, hakija maksaa puolet lääkärinpalkkioista ja lisäkuluista.

▼M131

34 artikla

1.  Kaikkien virkamiesten on suoritettava yhdeksän kuukauden koeaika ennen kuin heidät voidaan vakinaistaa. Päätös virkamiehen vakinaistamisesta tehdään 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita nimittävällä viranomaisella on käytettävissään virkamiehen asennoitumisesta II osaston säännöksiin.

Jos virkamies on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, nimittävä viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto ei missään olosuhteissa voi ylittää viittätoista kuukautta.

2.  Jos koeajalla olevan virkamiehen työsuoritus osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, hänestä voidaan laatia kertomus milloin tahansa ennen koeajan päättymistä.

Tämä kertomus on annettava tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Koeajalla olevan lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä nimittävälle viranomaiselle, joka hankkii kolmen viikon kuluessa arviointeja käsittelevän pariteettikomitean lausunnon siitä, mitä toimia on toteutettava. Nimittävä viranomainen voi päättää koeaikaisen virkamiehen irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä virkamiehen toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.

3.  Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan kertomus koeaikaisen virkamiehen kyvyistä hoitaa toimeensa liittyviä tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan virkamiehen lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä nimittävälle viranomaiselle, joka hankkii kolmen viikon kuluessa arviointeja käsittelevän pariteettikomitean lausunnon siitä, mitä toimia on toteutettava.

Koeajalla oleva virkamies, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi, jotta hänet voitaisiin vakinaistaa, irtisanotaan.

4.  Jollei erotetulla koeajalla olevalla virkamiehellä ole mahdollisuutta aloittaa välittömästi uudelleen ammatillista toimintaa toisaalla, hän saa kolmen kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa enemmän kuin vuoden, kahden kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, ja kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa vähemmän kuin kuusi kuukautta.

5.  Mitä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään, ei sovelleta virkamieheen, joka eroaa ennen koeaikansa päättymistä.

▼B



2 LUKU

Hallinnollinen asema

35 artikla

Virkamies on jossakin seuraavista hallinnollisista asemista:

a) hän toimii työtehtävissä,

b) hänet on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin,

c) hän on virkavapaana henkilökohtaisista syistä,

d) hänet on vapautettu tehtävistään,

e) hän on virkavapaana asepalveluksen suorittamista varten ,

▼M112

f) hän on vanhempainlomalla tai perhelomalla ,

▼M131

g) hän on yksikön edun vuoksi myönnettävällä virkavapaalla.

▼B



1 jakso

TOIMIMINEN TYÖTEHTÄVISSÄ

36 artikla

Työtehtävissä toimii virkamies, joka IV osastossa säädetyin edellytyksin hoitaa sitä virkaa vastaavia tehtäviä, johon hänet on nimitetty tai jota hän hoitaa tilapäisesti.



2 jakso

TILAPÄINEN SIIRTO MUIHIN TEHTÄVIIN

37 artikla

▼M23

Muiden tehtävien tilapäisestä hoitamisesta on kyse silloin, kun ►M56  vakinainen ◄ virkamies on nimittävän viranomaisen päätöksellä

a) viranhoitoon liittyvien seikkojen vuoksi

 määrätty hoitamaan tilapäisesti tointa muualla kuin siinä toimielimessä, jonka palveluksessa häntavallisesti on, tai kun

▼C6

 määrätty tilapäisesti avustamaan perussopimuksessa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä, unionin jonkin toimielimen tai muun elimen puheenjohtajaksi tai puhemieheksi valittua henkilöä taikka Euroopan parlamentin poliittista ryhmää, alueiden komitean poliittista ryhmää, alueiden komitean poliittista ryhmää tai Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ryhmää,

▼M85

 määrätty hoitamaan tilapäisesti tointa, joka sisältyy luetteloon tutkimusmäärärahoilla ja teknologiseen kehittämiseen osoitetuilla määrärahoilla palkatusta henkilöstöstä ja jonka budjettiviranomaiset ovat luokitelleet tilapäiseksi.

▼M56

b) omasta pyynnöstään:

 on siirretty Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ muun toimielimen palvelukseen,

 on siirretty jonkin sellaisen ►M128   ►C6  unioniin  ◄  ◄ liittyvän toimielimen palvelukseen, joka on merkitty ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ ►M131  toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ yhdessä laatimaan luetteloon, josta henkilöstösääntökomitea on antanut lausuntonsa.

▼B

Virkamies säilyttää tässä asemassa 38 ja 39 artiklassa säädetyin edellytyksin kaikki oikeutensa, ja häntä koskevat edelleen kaikki velvollisuudet, jotka hänellä on sen toimielimen virkamiehenä, johon hänet alun perin nimitettiin. ►M23  Jollei eläkettä koskevista 77 artiklan kolmannen alakohdan säännöksistä muuta johdu, kuitenkin silloin, kun on kyse ensimmäisen alakohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädetystä muiden tehtävien tilapäisestä hoitamisesta, virkamieheen sovelletaan niitä määräyksiä, joita sovelletaan samaan palkkaluokkaan kuuluvaan virkamieheen siinä toimessa, jossa hän hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä. ◄

▼M112

Työtehtävissä toimiva tai virkavapaalla henkilökohtaisista syistä oleva virkamies voi pyytää siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin, tai hänelle voidaan ehdottaa yksikön edun mukaista siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin. Kun virkamies on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin, henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus päättyy.

▼B

38 artikla

Yksikön edun mukaisesti tapahtuvan tilapäisen muihin tehtäviin siirron yhteydessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:

a) Nimittävä viranomainen päättää tilapäisestä siirrosta asianomaista virkamiestä kuultuaan.

b) Nimittävä viranomainen vahvistaa tilapäisen siirron keston.

c) Asianomainen virkamies voi pyytää siirron päättymistä aina kuuden kuukauden kuluttua.

▼M23

d) Virkamiehellä, joka hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä 37 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan, on oikeus palkan erotukseen silloin, kun muista tilapäisesti hoidettavista tehtävistä maksettava kokonaispalkka on pienempi kuin kyseiseen palkkaluokkaan ja tasoon kuuluva palkka siinä toimielimessä, jonka palveluksessa virkamies alun perin on; virkamiehellä on myös oikeus saada kaikista muista tehtävien tilapäisestä hoitamisesta aiheutuneista lisäkuluista korvaus.

e) Virkamiehen, joka hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä 37 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan, on maksettava eläkemaksut hänen palkkaluokkaan ja tasoon liittyvän peruspalkkansa perusteella siinä toimielimessä, jonka palveluksessa virkamies alun perin on.

▼B

f) Tilapäisesti muihin tehtäviin siirretty virkamies säilyttää virkansa sekä oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuuden ylennyksiin.

g) Tilapäisen siirron päättyessä virkamies palaa välittömästi hoitamaan aiemmin hoitamaansa virkaa.

39 artikla

Virkamiehen pyynnöstä tapahtuvan tilapäisen muihin tehtäviin siirron yhteydessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:

a) Nimittävä viranomainen päättää siirrosta ja vahvistaa sen keston.

b) Kuuden kuukauden kuluttua tehtävien vastaanottamisesta virkamies voi pyytää tilapäisen siirron päättymistä. Tällöin hän palaa välittömästi hoitamaan aiemmin hoitamaansa virkaa.

c) Kyseisen määräajan päätyttyä hänen virkaansa voidaan nimittää toinen henkilö.

▼M23

d) Sinä aikana, jona virkamies hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä, eläkemaksut ja mahdolliset eläkeoikeudet lasketaan siihen toimeen, joka virkamiehellä oli siinä toimielimessä, jonka palveluksessa virkamies alun perin on, liittyvän palkkaluokan ja tason mukaisesti maksettavan peruspalkan perusteella. ►M56  Kuitenkin 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla muita tehtäviä tilapäisesti hoitava virkamies, joka voi saada eläkeoikeudet siinä toimielimessä, jossa hän hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä, ei osallistu alkuperäisen toimielimensä eläkejärjestelmään tilapäisten tehtäviensä aikana. ◄

▼M56

Virkamiestä, jolla on oikeus ►M112  työkyvyttömyyskorvaukseen ◄ sinä kautena, jolloin hän hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti, sekä kyseisenä kautena kuolleen virkamiehen oikeudenomistajia koskee näiden henkilöstösääntöjen säännökset ►M112  työkyvyttömyyskorvauksesta tai perhe-eläkkeestä ◄ ja niistä vähennetään sen toimielimen heille jo samoin perustein ja samaksi kaudeksi maksamat määrät, jonka palveluksessa virkamies hoitaa muita tehtäviä tilapäisesti.

Tämän säännöksen soveltamisesta ei saa seurata, että virkamies tai hänen oikeudenomistajansa saavat kokonaisuudessaan suuremman eläkkeen kuin mitä heille enintään maksettaisiin näiden henkilöstösääntöjen säännösten mukaan.

▼M112

e) virkamies säilyttää tilapäisen muihin tehtäviin siirron aikana oikeutensa ikälisiin.

▼M23

►M112  f) ◄  Kun muiden tehtävien tilapäinen hoitaminen päättyy, virkamies on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112  hänen tehtäväryhmässään ◄ , jos hänellä on tähän toimeen vaaditut ominaisuudet. Jos virkamies kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112  hänen tehtäväryhmässään ◄ ; jos virkamies kieltäytyy toisen kerran, hänet voidaan irtisanoa ilman eri toimenpiteitä sen jälkeen, kun sekakomiteaa on kuultu. Siihen asti kun virkamies tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen, virkamiehen katsotaan edelleen hoitavan tilapäisesti muita tehtäviä palkatta.

▼B



3 jakso

VIRKAVAPAUS HENKILÖKOHTAISISTA SYISTÄ

40 artikla

1.   ►M56  Vakituinen  ◄ virkamies voi poikkeuksellisesti ja omasta pyynnöstään saada palkatonta virkavapautta henkilökohtaisten syiden vuoksi.

▼M131

1 a.  Henkilöstösääntöjen 12 b artiklaa sovelletaan myös henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapaan aikana. Edellä 12 b artiklassa tarkoitettua lupaa ei myönnetä virkamiehelle sellaista vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa varten, johon liittyy edunvalvontaa tai asioiden edistämistä hänen toimielimessään ja joka saattaa johtaa todelliseen tai mahdolliseen ristiriitaan virkamiehen toimielimen oikeutetun edun kanssa.

▼M112

2.  Virkavapauden kesto on enintään yksi vuosi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan säännösten soveltamista. Virkavapaus voidaan uusia.

Kukin uusittu virkavapaus voi kestää enintään vuoden. Henkilökohtaisista syistä myönnettävän virkavapauden kokonaispituus saa olla enintään ►M131  12 vuotta ◄ virkamiehen koko uran aikana.

Jos kuitenkin virkamies hakee kyseistä virkavapautta voidakseen:

i) kasvattaa lasta, jota pidetään liitteessä VII olevassa 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna huollettavana olevana lapsena ja jolla on toimielimen asiantuntijalääkärin toteama vakava henkinen tai ruumiillinen vamma ja joka vaatii jatkuvaa valvontaa tai hoitoa; tai

▼M131

ii) seurata puolisoaan, joka on myös unionin virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva ja jonka on näiden tehtäviensä vuoksi perustettava vakinainen asuinpaikka niin kauaksi virkavapautta hakevan virkamiehen asemapaikasta, että yhteisen kodin perustaminen kyseiseen paikkaan haittaisi virkavapautta hakevan virkamiehen tehtävien hoitoa, tai

▼M131

iii) avustaa puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan, jolla on lääkärintodistuksella osoitettu vakava sairaus tai vaikea vamma,

▼M112

virkavapaus voidaan uusia rajoituksetta, edellyttäen, että virkavapauden myöntämistä koskeva edellytys on edelleen voimassa jokaisen uusimisen yhteydessä.

▼B

3.  Virkavapauden aikana virkamiehelle ei kerry oikeutta ikälisiin eikä ylennykseen; hänen kuulumisensa 72 ja 73 artiklassa säädettyyn sosiaaliturvajärjestelmään sekä vakuutuksensa järjestelmän kattamien riskien varalta keskeytyy.

▼M39

►M112  Virkamies, joka ei harjoita ansiotoimintaa, voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa hänelle henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden alkamisesta, saada kyseisissä artikloissa tarkoitetun suojan edellyttäen, että hän maksaa 72 artiklan 1 kohdassa ja 73 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi tarvittavista maksuista puolet henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden ensimmäisenä vuonna ja että hän maksaa kokonaan kyseiset maksut virkavapauden muulta ajalta. Hän ei kuitenkaan voi saada suojaa 73 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta, ellei hänellä ole suojaa myös 72 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta. Kyseiset maksut lasketaan virkamiehen viimeisen peruspalkan perusteella. ◄ Lisäksi virkamies, joka osoittaa, että hänellä ei ole mahdollisuutta saada eläkeoikeuksia muun eläkejärjestelmän perusteella, voi pyynnöstänsä saada edelleen uudet eläkeoikeudet enintään vuoden ajan edellyttäen, että hän maksaa kolminkertaisena ►M56  83 artiklan 2 kohdassa säädetyn määrän; maksuosuus lasketaan virkamiehen palkkaluokkaan ja tasoon liittyvän peruspalkan perusteella. ◄

▼B

4.  Henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden osalta noudatetaan seuraavia sääntöjä:

a) Nimittävä viranomainen myöntää virkavapauden asianomaisen virkamiehen pyynnöstä.

b) Virkavapauden uusimista on haettava kaksi kuukautta ennen virkavapauden päättymistä.

c) Toinen henkilö voidaan nimittää virkaan, jota virkamies on hoitanut.

▼M23

d) Henkilökohtaisista syistä myönnetyn loman päättyessä virkamies on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112  hänen tehtäväryhmässään ◄ , jos hänellä on tähän toimeen vaaditut ominaisuudet. Jos virkamies kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112  hänen tehtäväryhmässään ◄ ; jos virkamies kieltäytyy toisen kerran, hänet voidaan irtisanoa ilman eri toimenpiteitä sen jälkeen, kun sekakomiteaa on kuultu. Siihen asti kun virkamies tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen ►M112  tai kun hänet siirretään tilapäisesti muihin tehtäviin ◄ , virkamiehen katsotaan olevan edelleen henkilökohtaisista syistä myönnetyllä lomalla palkatta.

▼B



4 jakso

TEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMINEN

41 artikla

1.  Tehtävistään on vapautettu virkamies, jota koskee hänen toimielimessään tapahtunut virkojen määrän vähentäminen.

2.  Virkojen määrän vähentämisestä tietyssä palkkaluokassa päättää toimivaltainen budjettivallan käyttäjä talousarvion vahvistamismenettelyn yhteydessä. Nimittävä viranomainen päättää pariteettikomitean lausunnon saatuaan, millaisia virkoja tämä toimenpide koskee.

Nimittävä viranomainen vahvistaa pariteettikomitean lausunnon saatuaan luettelon niistä virkamiehistä, joita tämä toimenpide koskee, ottaen huomioon virkamiesten pätevyyden, tehokkuuden, käytöksen viranhoidossa, perhetilanteen ja virkaiän. Virkamiehet, jotka hoitavat jotakin edellisessä alakohdassa tarkoitetuista viroista ja jotka haluavat tulla vapautetuiksi tehtävistään, merkitään luetteloon ilman eri toimenpiteitä.

Luetteloon merkityt virkamiehet vapautetaan tehtävistä nimittävän viranomaisen päätöksellä.

3.  Tässä asemassa oleva virkamies lakkaa hoitamasta tehtäviään ja hänen oikeutensa palkkaan ja ikälisien kertymiseen lakkaa; virkamiehen oikeudet vanhuuseläkkeeseen karttuvat kuitenkin enintään viiden vuoden ajan hänen palkkaluokkansa ja tasonsa mukaisen palkan perusteella.

Virkamiehellä on kahden vuoden ajan tehtävistä vapauttamisen jälkeen etuoikeus mihin tahansa ►M112   hänen tehtäväryhmäänsä ◄ kuuluvaan ja palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan, joka tulee avoimeksi tai perustetaan, sillä edellytyksellä, että hänellä on virkaan vaadittu soveltuvuus.

Tehtävistä vapautettu virkamies saa korvauksen, joka lasketaan liitteessä IV vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

▼M23

Sen, jota asia koskee, uusia tehtäviä hoitaessaan saamat palkat vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin nämä palkat yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittävät virkamiehen viimeisen kokonaispalkan, joka perustuu sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaan palkkataulukkoon, jona korvaus on maksettava.

▼M62

Asianomaisen on esitettävä vaaditut kirjalliset todisteet, ja ilmoitettava toimielimelle kaikki sellaiset tekijät, jotka ovat omiaan muuttamaan hänen oikeuksiaan.

▼M112

Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.

Tämän artiklan neljännessä alakohdassa tarkoitettuihin korvaukseen ja viimeiseen kokonaispalkkaan sovelletaan kuitenkin ►C4  liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan a alakohdassa säädettyä painotusta, joka ◄ vahvistetaan sen jäsenvaltion mukaan, jossa saaja on osoittanut asuvansa edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio oli saajan viimeinen asemapaikka. Siinä tapauksessa, että kyseisen jäsenvaltion valuutta ei ole euro, korvaus lasketaan näiden henkilöstösääntöjen 63 artiklan mukaisten muuntokurssien perusteella.

▼B

4.  Kun virkamiehen oikeus korvaukseen päättyy, hänet irtisanotaan viran puolesta. Hän voi saada oikeuden vanhuuseläkkeeseen eläkejärjestelmässä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

5.  Virkamieheltä, jolle on ennen edellä 3 kohdassa tarkoitetun kahden vuoden määräajan päättymistä tarjottu hänen palkkaluokkaansa vastaavaa virkaa ja joka on ilman hyväksyttävää syytä kieltäytynyt siitä, voidaan pariteettikomitean lausunnon saamisen jälkeen ottaa pois edellä olevien säännösten mukaiset oikeudet ja hänet voidaan irtisanoa viran puolesta.



5 jakso

VIRKAVAPAUS ASEPALVELUKSEN SUORITTAMISTA VARTEN

42 artikla

Virkamiehelle, joka kutsutaan suorittamaan pakollista asevelvollisuutta, sotilaskoulutukseen tai kertausharjoituksiin, myönnetään virkavapautta asepalveluksen suorittamista varten.

Pakolliseen asepalvelukseen kutsuttu virkamies lakkaa saamasta palkkaa, mutta säilyttää näiden henkilöstösääntöjen mukaiset oikeutensa ikälisiin ja ylennyksiin. Hän säilyttää myös eläkeoikeutensa, jos hän asepalveluksen suorittamisen jälkeen maksaa takautuvasti maksunsa eläkejärjestelmään.

Virkamies saa sotilaskoulutuksen tai kertausharjoitusten ajalta edelleen palkkansa, josta vähennetään hänen kyseisen jakson aikana saamansa sotilaspäiväraha.

▼M112



6 jakso

VANHEMPAINLOMA TAI PERHELOMA

▼M131

42 a artikla

Virkamiehellä on oikeus kunkin lapsen osalta enintään kuuden kuukauden pituiseen vanhempainlomaan ilman peruspalkkaa, ja se on pidettävä lapsen syntymää tai lapseksiottamista seuraavien 12 vuoden kuluessa. Loman pituus voi olla kaksinkertainen kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen vahvistamien yleisten täytäntöönpanosäännösten nojalla yksinhuoltajiksi tunnustettujen vanhempien ja niiden vanhempien kohdalla, joiden huollettavana olevalla lapsella on toimielimen asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus. Loma on pidettävä vähintään kuukauden pituisissa jaksoissa.

Virkamies kuuluu vanhempainlomansa aikana edelleen sairausvakuutusjärjestelmään. Hänelle kertyy edelleen vanhuuseläkettä, ja hän säilyttää oikeutensa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään ja koulutuslisään. Hän säilyttää myös virkansa, oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuutensa ylennykseen. Loma voidaan pitää jäämällä kokonaan työstä pois tai tekemällä puolipäivätyötä. Jos vanhempainloma otetaan puolipäiväisenä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu enimmäispituus on kaksinkertainen. Vanhempainlomansa aikana virkamiehellä on oikeus ►M143  1 003,49 euroa ◄ lisään kuukaudessa tai 50 prosenttiin tästä määrästä, jos hän tekee puolipäivätyötä. Hän ei saa harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa. Toimielin maksaa 72 ja 73 artiklassa säädetyn sosiaaliturvamaksun kokonaisuudessaan, ja se lasketaan virkamiehen peruspalkan perusteella. Jos loma pidetään puolipäiväisenä, tätä säännöstä sovelletaan kuitenkin ainoastaan koko peruspalkan ja suhteessa vähennetyn peruspalkan erotukseen. Tosiasiallisesti maksetusta peruspalkan osasta virkamiehen maksettavaksi tuleva osuus lasketaan soveltaen samoja prosenttilukuja kuin jos hän työskentelisi täysipäiväisesti.

Lisän suuruus on ►M140   ►M143  1 337,99 euroa ◄ yksinhuoltajavanhemmille ◄ kuukaudessa tai 50 prosenttia tästä määrästä, jos virkamies tekee puolipäivätyötä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien ja niiden vanhempien kohdalla, joiden huollettavana olevalla lapsella on asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus, sekä vanhempainloman kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta silloin, kun tällaisen loman pitää isä äitiysloman aikana tai kumpi tahansa vanhemmista välittömästi äitiysloman jälkeen, lapseksiottamisloman aikana tai välittömästi lapseksiottamisloman jälkeen.

Vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä kuudella kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia toisessa kohdassa tarkoitetusta määrästä. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien osalta vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä 12 kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia kolmannessa kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Tässä artiklassa mainittuja määriä päivitetään yhdenmukaisesti palkkojen kanssa.

▼M112

42 b artikla

Kun virkamiehen puolisolla, ylenevää polvea olevalla sukulaisella, alenevaa polvea olevalla sukulaisella, veljellä tai sisarella on lääkärintodistuksella osoitettu vakava sairaus tai vaikea vamma, virkamiehellä on oikeus perhelomaan ilman peruspalkkaa. Tämän loman kokonaispituus ei saa ylittää yhdeksää kuukautta virkamiehen koko uran aikana.

Tällöin sovelletaan 42 a artiklan toisen kohdan säännöksiä.

▼M131



7

jakso

Yksikön edun vuoksi myönnettävä virkavapaa

42 c artikla

Vähintään kymmenen vuotta palveluksessa ollut virkamies voidaan aikaisintaan viisi vuotta ennen virkamiehen eläkeikää asettaa nimittävän viranomaisen päätöksellä virkavapaalle yksikön edun vuoksi sellaisten organisatoristen tarpeiden perusteella, jotka liittyvät uusien taitojen hankkimiseen toimielimissä.

Niiden virkamiesten kokonaismäärä, jotka kunakin vuonna on asetettu yksikön edun vuoksi myönnettävälle vapaalle, saa olla enintään 5 prosenttia kaikkien toimielinten edellisenä vuonna eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten määrästä. Näin laskettu kokonaismäärä jaetaan toimielimille sen mukaan, kuinka monta virkamiestä kullakin oli palveluksessaan edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta. Näin saatu määrä pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun kussakin toimielimessä.

Tällainen virkavapaa ei ole kurinpitotoimenpide.

Virkavapaa kestää periaatteessa kunnes virkamies saavuttaa eläkeiän. Poikkeuksellisissa olosuhteissa nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää keskeyttää virkavapaan, jolloin virkamies palaa toimeen.

Kun yksikön edun vuoksi myönnetyllä virkavapaalla oleva virkamies saavuttaa eläkeiän, hänet siirretään ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle.

Yksikön edun vuoksi myönnettyyn virkavapaaseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) toinen virkamies voidaan nimittää virkaan, jota virkamies on hoitanut;

b) virkamiehelle, joka on yksikön edun vuoksi myönnetyllä virkavapaalla, ei kerry oikeutta ikälisiin eikä ylennykseen.

Tällaiselle virkavapaalle asetettu virkamies saa korvauksen, joka lasketaan liitteen IV mukaisesti.

Virkamiehen pyynnöstä korvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella. Tällöin palvelusaika yksikön edun vuoksi virkavapaalla olevana virkamiehenä otetaan huomioon laskettaessa eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuosia liitteessä VIII olevan 2 artiklan mukaisesti.

Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.

▼B



3 LUKU

Arviointi, ikälisien kertyminen ja ylentäminen

▼M131

43 artikla

Virkamiehen pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viranhoidossa laaditaan vuosittain arviointi kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen 110 artiklan mukaisesti vahvistamien säännösten mukaisesti. Arvioinnissa todetaan, onko virkamiehen suoritustaso ollut tyydyttävä. Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa säännökset, joilla annetaan oikeus hakea arviointimenettelyssä muutosta, mikä on tehtävä ennen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen tekemistä.

Palkkaluokasta AST 5 alkaen arviointiin voi sisältyä myös virkamiehen työsuorituksen perusteella annettava lausunto siitä, onko hänellä hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

Arviointi annetaan tiedoksi virkamiehelle. Virkamiehellä on oikeus tehdä siihen kaikki tarpeellisiksi katsomansa huomautukset.

44 artikla

Virkamies, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa yhdellä palkkatasolla, etenee ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle tasolle, jollei hänen työsuoritustaan ole arvioitu epätyydyttäväksi 43 artiklassa tarkoitetussa viimeisimmässä vuosittaisessa arvioinnissa. Virkamies etenee palkkaluokkansa seuraavalle tasolle viimeistään neljän vuoden kuluttua, jollei sovelleta 51 artiklan 1 kohdassa vahvistettua menettelyä.

Kun virkamies nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi samassa palkkaluokassa, hän saa nimityksen voimaan tullessa takautuvasti yhden ikälisän tässä palkkaluokassa, edellyttäen että hänen työsuorituksensa ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajalta on arvioitu tyydyttäväksi 43 artiklan mukaisesti. Tämä ikälisä merkitsee kuukausittaisen peruspalkan korotusta, joka vastaa prosentteina yhtä suurta osuutta kuin eteneminen kunkin palkkaluokan ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle. Jos korotuksen määrä on tätä pienempi tai jos virkamies on jo palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, hän saa peruspalkan korotuksen, jonka avulla varmistetaan korotus ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle, kunnes hänen seuraava ylennyksensä tulee voimaan.

▼M112

45 artikla

▼M131

1.  Ylennyksestä päättää nimittävä viranomainen 6 artiklan 2 kohdan huomioon ottaen. Jollei sovelleta 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa vahvistettua menettelyä, virkamies voidaan ylentää vain, jos hän hoitaa virkaa, joka vastaa jotakin liitteessä I olevassa A kohdassa esitetyn lähinnä ylemmän palkkaluokan virkatyyppiä. Virkamies ylennetään nimityksellä lähinnä ylempään palkkaluokkaan siinä tehtäväryhmässä, johon hän kuuluu. Ylennettävät on valittava vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan palvelleiden virkamiesten joukosta, ja ylennyksen on perustuttava ylennyskelpoisten virkamiesten ansioiden vertailuun. Ansioita verratessaan nimittävä viranomainen ottaa erityisesti huomioon virkamiehistä tehdyt arvioinnit, virkamiesten tehtäviensä hoitamisessa käyttämät muut kielet kuin se kieli, jonka perusteellinen taito on osoitettu 28 artiklan f alakohdan mukaisesti, sekä virkamiesten hoitamien tehtävien vastuullisuuden.

▼M112

2.  Ennen palvelukseen ottamisen jälkeistä ensimmäistä ylennystä virkamiehiä vaaditaan osoittamaan kykynsä työskennellä kolmannella kielellä, jonka on oltava yksi ►M131  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 55 artiklan 1 kohdassa ◄ tarkoitetuista kielistä. ►M131  Toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ antavat keskinäisellä sopimuksella yhteiset säännöt tämän kohdan täytäntöön panemiseksi. ►C4  Näissä on edellytettävä, että virkamiehille on annettava mahdollisuus kolmannen kielen opiskeluun sekä vahvistettava yksityiskohtaiset säännökset liitteessä III olevan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti sen arvioimiseksi, että virkamies kykenee työskentelemään kolmannella kielellä. ◄

45 a artikla

1.  Edellä 5 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdasta poiketen tehtäväryhmään AST kuuluva virkamies voi palkkaluokasta 5 lähtien siirtyä tehtäväryhmään AD edellyttäen, että

a) hänet on valittu tämän artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen osallistumaan tämän kohdan b alakohdan mukaiseen pakolliseen koulutusohjelmaan,

b) hän on suorittanut nimittävän viranomaisen määrittelemän koulutusohjelman, joka käsittää joukon pakollisia koulutusmoduuleja, ja

c) hän on nimittävän viranomaisen laatimassa luettelossa hakijoista, jotka ovat läpäisseet suullisen ja kirjallisen kokeen, sen osoittamiseksi, että hän on osallistunut tämän kohdan b alakohdassa mainittuun koulutusohjelmaan ja suorittanut sen hyväksyttävästi. Tämän kokeen sisältö vahvistetaan liitteessä III olevan 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

2.  Nimittävä viranomainen laatii alustavan luettelon tehtäväryhmään AST kuuluvista virkamiehistä, jotka on valittu osallistumaan edellä mainittuun koulutusohjelmaan 43 artiklassa tarkoitettujen ►M131  vuotuisten arviointien ◄ ja koulutustason ja koulutuksen perusteella ja ottaen huomioon yksikön tarpeet. Alustava luettelo toimitetaan pariteettikomitealle, joka antaa siitä lausuntonsa.

Komitea voi kuulla virkamiehiä, jotka ovat hakeneet osallistumista edellä mainittuun koulutusohjelmaan, sekä nimittävän viranomaisen edustajia. Se antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon nimittävän viranomaisen esittämästä alustavasta luettelosta. Nimittävä viranomainen vahvistaa luettelon virkamiehistä, joilla on oikeus osallistua edellä mainittuun koulutusohjelmaan.

3.  Tehtäväryhmän AD virkaan nimittäminen ei vaikuta palkkaluokkaan eikä palkkatasoon, jotka virkamiehellä on nimittämisen ajankohtana.

4.  Tämän artiklan 1—3 kohdan mukaisesti tehtäväryhmän AD virkoihin tehtävien nimitysten määrä ei saa ylittää 20:tä prosenttia 30 artiklan toisen kohdan mukaisesti tehtyjen nimitysten vuotuisesta kokonaismäärästä.

5.   ►M131  Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa ◄ yleiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi 110 artiklan mukaisesti.

46 artikla

Ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti nimitetty virkamies luokitellaan tämän palkkaluokan ensimmäiselle tasolle. Palkkaluokkien AD 9—AD 13 virkamiehet, jotka on nimitetty ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti ja jotka hoitavat yksikönpäällikön tehtäviä, luokitellaan heidän uuden palkkaluokkansa toiselle tasolle. Samaa järjestelyä sovelletaan virkamieheen, joka:

a) on ylennetty johtajan tai pääjohtajan virkaan, tai

b) on johtajan tai pääjohtajan virassa ja johon sovelletaan 44 artiklan toisen kohdan viimeistä virkettä.

▼B



4 LUKU

Tehtävien lopullinen päättyminen

47 artikla

Palvelussuhteen lopulliseen päättymiseen johtaa:

a) irtisanoutuminen,

b) irtisanominen viran puolesta,

c) siirtäminen eläkkeelle yksikön edun vuoksi,

d) irtisanominen epäpätevyyden vuoksi,

e) viraltapano,

f) eläkkeelle siirtäminen,

d) kuolema.



1 jakso

Irtisanoutuminen

48 artikla

Virkamiehen, joka haluaa irtisanoutua virastaan, on pyydettävä yksiselitteisellä kirjallisella ilmoituksella lopullista eroa toimielimen palveluksesta.

Nimittävän viranomaisen on annettava irtisanoutumisen vahvistava päätös kuukauden kuluessa virkamiehen eronpyynnön vastaanottamisesta. ►M23  Kuitenkin nimittävä viranomainen voi hylätä eronpyynnön, jos virkamiestä koskeva kurinpitomenettely on vireillä eropyynnön vastaanottamispäivänä tai jos tällainen menettely on pantu vireille kolmenkymmenen päivän kuluessa kyseisen päivän jälkeen. ◄

▼M112

Irtisanoutuminen tulee voimaan nimittävän viranomaisen vahvistamasta päivästä alkaen; kyseinen päivä saa tehtäväryhmässä AD olla enintään kolme kuukautta ja ►M131  tehtäväryhmissä AST ja AST/SC ◄ enintään yhtä kuukautta myöhempi kuin se päivä, jota virkamies on eronpyynnössään ehdottanut.

▼B



2 jakso

Irtisanominen viran puolesta

49 artikla

Virkamies voidaan irtisanoa tehtävistään viran puolesta vain, jos hän ei enää täytä 28 artiklan a kohdassa säädettyjä edellytyksiä, sekä ►M23  edellä ►M112  ————— ◄ 39 ja 40 artiklassapa 41 artiklan 4 ja 5 kohdassa sekä liitteessä VIII olevassa 14 artiklan toisessa alakohdassa säädetyissä tapauksissa. ◄

Nimittävä viranomainen tekee asiassa perustellun päätöksen saatuaan pariteettikomitean lausunnon ja kuultuaan asianomaista virkamiestä.



3 jakso

Eläkkeelle siirtäminen yksikön edun vuoksi

50 artikla

►M112  Edellä 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu johtavassa asemassa oleva virkamies ◄ , voidaan siirtää nimittävän viranomaisen päätöksellä eläkkeelle yksikön edun vuoksi.

Tällainen eläkkeelle siirtäminen ei ole kurinpitotoimenpide. Tällä tavoin virastaan eläkkeelle siirretty virkamies, jota ei ole siirretty ►M112  ————— ◄ toiseen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan, saa liitteessä IV vahvistetuilla edellytyksillä lasketun korvauksen.

Asianomaisen kyseisenä aikana uusia tehtäviään hoitaessaan saama palkka vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin tämä palkka yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittää viimeisen kokonaispalkan, jonka virkamies on saanut tehtäviään suorittaessaan.

▼M23

Kyseisen henkilön uusia tehtäviään hoitaessaan saamat palkat vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin nämä palkat yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittävät virkamiehen viimeisen kokonaispalkan, joka perustuu sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaan palkkataulukkoon, jona korvaus on maksettava.

▼M112

Kyseisen henkilön on pyydettäessä toimitettava kirjallinen näyttö ja ilmoitettava toimielimelleen sellaisista seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta etuuden saantiin.

Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.

Liitteessä VIII olevan 45 artiklan kolmatta, neljättä ja viidettä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

▼B

Kun virkamiehen oikeus edellä tarkoitettuun korvaukseen lakkaa, hänellä on, jos hän on ►M131  58 ◄ vuotta täyttänyt, oikeus eläkkeeseen, josta ei tehdä liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaista vähennystä.



4 jakso

▼M112

Epäpätevyyttä koskevat menettelyt

▼M131

51 artikla

1.  Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen määrittelee menettelyt, joiden avulla se voi havaita, käsitellä ja ratkaista epäpätevyystapaukset nopeasti ja asianmukaisesti.

Sisäisiä määräyksiä hyväksyessään kunkin toimielimen nimittävä viranomainen noudattaa seuraavia vaatimuksia:

a) virkamies, joka kolmen peräkkäisen 43 artiklassa tarkoitetun epätyydyttävän vuosittaisen arvioinnin perusteella ei ole edelleenkään edistynyt ammattipätevyydessään, alennetaan yhtä palkkaluokkaa alempaan palkkaluokkaan. Jos virkamiehen työsuoritukset ovat vielä kahden seuraavankin vuosittaisen arvioinnin perusteella epätyydyttäviä, hänet irtisanotaan;

b) virkamiehen palkkaluokan alentamista tai irtisanomista koskevassa ehdotuksessa on mainittava syyt, joihin se perustuu, ja ehdotus on annettava asianomaiselle virkamiehelle tiedoksi. Nimittävän viranomaisen ehdotus saatetaan 9 artiklan 6 kohdassa säädetyn neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltäväksi.

2.  Virkamiehellä on oikeus tutustua kaikkiin itseään koskeviin asiakirjoihin ja ottaa kopiot kaikista menettelyyn liittyvistä asiakirjoista. Hänellä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään 15 päivää ja enintään 30 päivää siitä päivästä, jona hän on vastaanottanut ehdotuksen. Hän voi valita avustajakseen haluamansa henkilön. Virkamies voi esittää kirjallisia huomautuksia. Neuvoa-antava pariteettikomitea kuulee häntä. Hän voi myös kutsua todistajia.

3.  Toimielintä edustaa neuvoa-antavassa pariteettikomiteassa nimittävän viranomaisen siihen tarkoitukseen nimeämä virkamies. Tällä virkamiehellä on samat oikeudet kuin kyseessä olevalla virkamiehellä.

4.  Kun neuvoa-antava pariteettikomitea on tutustunut 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun ehdotukseen ja tutkinut kyseisen virkamiehen ja todistajien kirjallisesti ja suullisesti antamat lausunnot, se antaa perustellun lausunnon enemmistöpäätöksellä ja ilmoittaa toimenpiteen, jonka se katsoo asianmukaiseksi sille pyynnöstä esitettyjen seikkojen perusteella. Komitea toimittaa tämän lausunnon nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona asia saatettiin sen käsiteltäväksi. Puheenjohtaja osallistuu neuvoa-antavan pariteettikomitean päätöksiä koskeviin äänestyksiin vain, kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.

5.  Epäpätevyyden vuoksi irtisanotulla virkamiehellä on 6 kohdassa määritellyn ajan oikeus kuukausittaiseen irtisanomiskorvaukseen, joka on yhtä suuri kuin palkkaluokan AST 1 ensimmäisen palkkatason virkamiehen kuukausittainen peruspalkka. Virkamiehellä on saman ajan oikeus myös 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan palkkaluokan AST 1 virkamiehen kuukausittaisen peruspalkan perusteella liitteessä VII olevan 1 artiklan mukaisesti.

Korvausta ei makseta, jos virkamies eroaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisen jälkeen tai jos hänellä on oikeus välittömästi maksettavaan täyteen eläkkeeseen. Jos hän on oikeutettu saamaan kansallista työttömyyskorvausta, tätä etuutta vastaava määrä vähennetään edellä tarkoitetusta korvauksesta.

6.  Aika, jolta 5 kohdassa tarkoitetut maksut suoritetaan, on

a) kolme kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa alle viisi vuotta silloin kun irtisanomispäätös tehdään,

b) kuusi kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa vähintään viisi mutta alle 10 vuotta,

c) yhdeksän kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa vähintään 10 mutta alle 20 vuotta,

d) kaksitoista kuukautta, kun virkamies on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta.

7.  Jos virkamiehen palkkaluokkaa on alennettu epäpätevyyden vuoksi, hän voi kuuden vuoden määräajan kuluttua pyytää, että tätä toimenpidettä koskevat maininnat poistetaan hänen henkilökansiostaan.

8.  Asianomaisella virkamiehellä on oikeus hänelle menettelyn kuluessa aiheutuneiden kohtuullisten kulujen, mukaan lukien toimielimen ulkopuoliselle puolustajalle maksettavat palkkiot, korvaamiseen silloin, kun tämän artiklan mukainen käsittely päättyy ilman, että tehdään päätöstä irtisanoa virkamies tai alentaa tämän palkkaluokkaa.

▼B



5 jakso

Eläkkeelle siirtäminen

▼M131

52 artikla

Virkamies siirretään eläkkeelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 50 artiklan säännösten soveltamista,

a) joko ilman eri toimenpiteitä sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana hän täyttää 66 vuotta, tai

b) hänen omasta hakemuksestaan hakemuksessa esitetyn eläkkeellejäämiskuukauden viimeisenä päivänä, jos virkamies on saavuttanut eläkeiän tai jos hän on 58 vuoden iän ja eläkeiän välillä ja täyttää välittömästi myönnettävää eläkettä koskevat edellytykset liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaisesti. Edellä 48 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä säädettyä sovelletaan soveltuvin osin.

Virkamies voi kuitenkin omasta pyynnöstään, siinä tapauksessa että nimittävä viranomainen pitää pyyntöä perusteltuna yksikön edun vuoksi, jatkaa työskentelyä 67-vuotiaaksi asti tai poikkeustapauksissa 70-vuotiaaksi asti; siinä tapauksessa hän jää ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona hän saavuttaa kyseisen iän.

Nimittävän viranomaisen päätös sallia virkamiehen jatkaa palveluksessa 66 ikävuoden jälkeen tehdään enintään yhden vuoden ajaksi. Se voidaan uusia virkamiehen pyynnöstä.

▼B

53 artikla

Virkamies, jonka työkyvyttömyyslautakunta on todennut täyttävän 78 artiklassa säädetyt ►M62  siirretään viranpuolesta eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona nimittävä viranomainen toteaa virkamiehen olevan lopullisesti kyvytön hoitamaan tehtäviään.  ◄



6 jakso

Kunniaylennys

54 artikla

Palvelussuhteen lopullisesti päättyessä virkamiehelle voidaan nimittävän viranomaisen päätöksellä myöntää kunniaylennys ►M112  joko hänen palkkaluokassaan tai välittömästi ylemmässä palkkaluokassa ◄ . Kunniaylennyksestä ei saa rahallista etua.



IV OSASTO

VIRKAMIEHEN TYÖEHDOT



1 LUKU

Työaika

55 artikla

►M131  1. ◄   Työtehtävissä toimivan virkamiehen on aina oltava toimielimensä käytettävissä.

►M131  2. ◄    ►M131  Tavanomainen työaika on 40–42 tuntia viikossa, ja päivittäinen työaika määräytyy nimittävän viranomaisen päätöksellä. ◄ Nimittävä viranomainen voi näissä rajoissa vahvistaa henkilöstökomiteaa kuultuaan asianmukaiset työajat tietyille erityistehtäviä hoitaville virkamiesryhmille.

►M22

 

Lisäksi ►M31  ————— ◄ virkamiestä voidaan yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten perusteella vaatia päivystämään tavanomaisen työajan ulkopuolella työpaikallaan tai kotona. ►M131  Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstökomiteaa kuultuaan. ◄

 ◄

▼M131

4.  Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen voi ottaa käyttöön joustavia työaikajärjestelyjä. Näiden järjestelyjen puitteissa virkamiehille, joiden palkkaluokka on vähintään AD/AST 9, ei myönnetä kokonaisia työpäiviä vapaaksi. Nämä järjestelyt eivät koske virkamiehiä, joihin sovelletaan 44 artiklan toisen kohdan säännöksiä. Nämä virkamiehet sopivat työaikajärjestelyistään esimiehensä kanssa.

▼M112

55 a artikla

1.  Virkamies voi hakea lupaa työskennellä osa-aikaisesti.

Nimittävä viranomainen voi myöntää luvan osa-aikaiseen työhön, jos se on yksikön edun mukaista.

▼M131

2.  Virkamiehellä on oikeus lupaan seuraavissa tapauksissa:

a) hoitaakseen huollettavana olevaa alle 9-vuotiasta lasta,

b) hoitaakseen huollettavana olevaa 9–12-vuotiasta lasta, kun työajan vähennys on enintään 20 prosenttia normaalityöajasta,

c) hoitaakseen huollettavana olevaa alle 14-vuotiasta lasta, kun virkamies on yksinhuoltaja,

d) vaikeissa ongelmatilanteissa hoitaakseen huollettavana olevaa alle 14-vuotiasta lasta, kun työajan vähennys on enintään 5 prosenttia normaalityöajasta. Tällöin ei sovelleta liitteessä IV a olevan 3 artiklan kahta ensimmäistä kohtaa. Jos molemmat vanhemmat ovat unionin palveluksessa, vain toisella heistä on oikeus tällaiseen työajan vähennykseen,

e) hoitaakseen vakavasti sairasta tai vammaista puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan,

f) osallistuakseen täydennyskoulutukseen tai

g) eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, 58 vuoden iästä alkaen.

Kun lupaa osa-aikatyöhön on pyydetty täydennyskoulutukseen osallistumiseksi tai eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, mutta ei ennen 58 vuoden ikää, nimittävä viranomainen voi ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavista yksikön edun mukaisista syistä evätä luvan tai lykätä sen voimaantuloa.

Kun tätä oikeutta käytetään vakavasti sairaan tai vammaisen puolison, ylenevää polvea olevan sukulaisen, alenevaa polvea olevan sukulaisen, veljen tai sisaren hoitamiseksi tai täydennyskoulutukseen osallistumiseksi, osa-aikatyöjaksojen yhteenlaskettu kesto saa olla enintään viisi vuotta virkamiehen koko uran aikana.

▼M112

3.  Nimittävän viranomaisen on vastattava virkamiehen pyyntöön 60 päivän kuluessa.

4.  Osa-aikatyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja sen myöntämismenettely määritellään liitteessä IV a.

▼M112

55b artikla

Virkamies voi pyytää lupaa tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ, kun nimittävä viranomainen katsoo viran olevan tällaiseen työntekoon soveltuva. Lupaan tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ ei sovelleta aikarajoitusta; nimittävä viranomainen voi kuitenkin peruuttaa luvan yksikön edun nimissä ilmoittamalla siitä etukäteen kuusi kuukautta aikaisemmin. Samalla tavalla nimittävä viranomainen voi peruuttaa luvan kyseisen virkamiehen pyynnöstä ja ilmoittamalla siitä etukäteen vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin. Siinä tapauksessa virkamies voidaan siirtää toiseen virkaan.

Tällöin sovelletaan liitteessä IV a olevaa 3 artiklaa, lukuun ottamatta toisen kohdan kolmatta virkettä, ja 59 a artiklaa.

Nimittävä viranomainen voi vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

▼B

56 artikla

Virkamiestä voidaan vaatia tekemään ylitöitä ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai työmäärän ollessa poikkeuksellisen suuri; yötyöhön sekä työhön sunnuntaisin ja yleisinä vapaapäivinä voidaan antaa lupa ainoastaan nimittävän viranomaisen vahvistamaa menettelyä noudattaen. ►M23  Virkamiehellä teetettyjen ylityötuntien kokonaismäärä saa olla enintään 150 tuntia kuuden kuukauden jakson aikana. ◄

►M112  Tehtäväryhmän AD ja tehtäväryhmän AST 5—11 ◄ virkamiesten tekemät ylityötunnit eivät anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.

▼M131

Tehtäväryhmien ja palkkaluokkien SC 1–SC 6 ja AST 1–AST 4 virkamiehillä on liitteessä VI vahvistetuin edellytyksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty.

▼M22

56 a artikla

Tutkimus- ja investointimäärärahoista palkattu, ►M30  ————— ◄ laitoksen palveluksessa oleva tai epäsuoriin toimiin osallistuva virkamies, jonka edellytetään työskentelevän säännöllisesti öisin, lauantaisin, sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä, voi saada korvauksen keskeytymättömästä vuorotyöstä, joka perustuu toimielimen yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi tekemään päätökseen ja jonka toimielin katsoo luonteeltaan säännölliseksi ja pysyväksi.

▼M131

Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkamiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.

▼M22

Keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän virkamiehen tavanomainen työaika ei saa ylittää tavanomaisen työajan perusteella laskettua vuosityöaikaa.

56 b artikla

►M31  ————— ◄ Virkamies on oikeutettu korvaukseen, jos hän joutuu sellaisen päätöksen perusteella, jonka nimittävä viranomainen on tehnyt yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi, päivystämään säännöllisesti toimielimen palveluksessa joko työpaikalla tai kotonaan tavanomaisen työajan ulkopuolella.

▼M131

Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkemiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.

▼M112

56 c artikla

Tietyille virkamiehille voidaan myöntää korvaus raskaan työn vuoksi.

▼M131

Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkamiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.

▼B



2 LUKU

Lomat

57 artikla

Virkamiehellä on kalenterivuoden aikana oikeus vähintään 24:n ja enintään 30 työpäivän pituiseen vuosilomaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ ►M131  toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ ovat vahvistaneet yhteisellä sopimuksella saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon.

Tämän vuosiloman lisäksi virkamiehelle voidaan pyynnöstä myöntää poikkeuksellisesti erityislomaa. Erityislomia koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä V.

▼M131

58 artikla

Raskaana olevilla naisilla on 57 artiklassa säädettyjen lomien lisäksi lääkärintodistuksen perusteella oikeus 20 viikon lomaan. Loma saa alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistuksessa ilmoitettua arvioitua laskettua synnytysaikaa, ja se saa päättyä aikaisintaan 14 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos kyseessä on ennenaikainen synnytys tai jos syntynyt lapsi on vammainen tai vakavasti sairas, loman pituus on 24 viikkoa. Tätä säännöstä sovellettaessa ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu ennen 34. raskausviikon päättymistä.

▼B

59 artikla

▼M112

1.  Virkamiehellä, joka osoittaa, ettei ole sairauden tai tapaturman vuoksi voinut hoitaa tehtäviään, on täysi oikeus sairaslomaan.

Asianomaisen virkamiehen on mahdollisimman pian ilmoitettava toimielimelleen kykenemättömyydestään hoitaa tehtäviään sekä samanaikaisesti ilmoitettava senhetkinen osoitteensa. Hänen on toimitettava lääkärintodistus, jos hän on poissa yli kolme päivää. Todistus on lähetettävä viimeistään viidentenä poissaolopäivänä, mistä postileimaa pidetään osoituksena. Ellei todistusta ole lähetetty määräajassa, poissaoloa pidetään luvattomana, paitsi jos lähettämättä jättäminen johtuu virkamiehestä riippumattomista syistä.

Sairaslomalla oleva virkamies voidaan koska tahansa velvoittaa osallistumaan toimielimen järjestämään lääkärintarkastukseen. Jos tarkastusta ei voida tehdä virkamiehestä johtuvista syistä, poissaolo katsotaan luvattomaksi siitä päivästä alkaen, jolloin lääkärintarkastus oli tarkoitus tehdä.

Jos tarkastuksen tuloksena todetaan, että virkamies kykenee hoitamaan tehtäviään, hänen poissaolonsa katsotaan perusteettomaksi tarkastuspäivästä alkaen, jollei seuraavasta alakohdasta muuta johdu.

Jos virkamies katsoo, että nimittävän viranomaisen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät ovat lääketieteellisesti perusteettomia, hän tai hänen nimissään toimiva lääkäri voi kahden työpäivän kuluessa pyytää toimielimestä riippumattoman lääkärin lausuntoa.

Toimielin toimittaa pyynnön viipymättä toiselle, virkamiehen lääkärin ja toimielimen asiantuntijalääkärin yhteisestä sopimuksesta nimeämälle lääkärille. Jollei tällaiseen sopimukseen päästä viiden päivän kuluessa, toimielin valitsee yhden niistä henkilöistä, jotka on merkitty nimittävän viranomaisen yhdessä henkilöstökomitean kanssa tätä tarkoitusta varten vuosittain laatimaan riippumattomien lääkäreiden luetteloon. Virkamies voi kahden työpäivän kuluessa hakea muutosta toimielimen valintaan, jolloin toimielin valitsee luettelosta toisen henkilön; uusi valinta on lopullinen.

Riippumattoman lääkärin lausunto, jonka tämä on antanut virkamiehen lääkäriä ja toimielimen asiantuntijalääkäriä kuultuaan, on velvoittava. Siinä tapauksessa, että riippumattoman lääkärin lausunnossa vahvistetaan toimielimen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät, poissaoloa käsitellään perusteettomana tarkastuspäivästä alkaen. Siinä tapauksessa, että riippumattoman lääkärin lausunnossa ei vahvisteta kyseisen tarkastuksen päätelmiä, poissaoloa käsitellään kaikissa tarkoituksissa perusteltuna.

►C8  2.  Jos virkamiehellä on kahdentoista kuukauden aikana enintään kolmen vuorokauden pituisia poissaolojaksoja sairauden vuoksi yhteensä yli kaksitoista päivää ilman lääkärintodistusta, hänen on esitettävä ◄ lääkärintodistus kaikista uusista sairauden aiheuttamista poissaoloista. Hänen poissaoloaan pidetään perusteettomana kolmannestatoista sellaisesta sairauden aiheuttamasta poissaolopäivästä alkaen, josta ei ole esitetty lääkärintodistusta.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdan nojalla perusteettomana pidettävä poissaolo vähennetään tarvittaessa asianomaisen virkamiehen vuosilomapäivistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitomenettelyjä koskevien sääntöjen soveltamista. Siinä tapauksessa, että virkamiehellä ei ole enää jäljellä lomaoikeutta, hän menettää palkkaetuuden vastaavalta jaksolta.

4.  Jos virkamies on kolmen vuoden aikana sairaslomalla yhteensä yli kaksitoista kuukautta, nimittävä viranomainen voi saattaa asian työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi.

5.  Virkamies voidaan siirtää lomalle toimielimen asiantuntijalääkärin suorittaman tarkastuksen perusteella, jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen tai jos jollakulla hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalla on tarttuva tauti.

Kiistanalaisissa tapauksissa sovelletaan 1 kohdan viidennestä seitsemänteen alakohdassa säädettyä menettelyä.

6.  Virkamiehen on osallistuttava vuosittain joko nimittävän viranomaisen osoittaman asiantuntijalääkärin tai valitsemansa lääkärin suorittamaan ennalta ehkäisevään lääkärintarkastukseen.

Jälkimmäisessä tapauksessa toimielin maksaa lääkärinpalkkion siihen enimmäismäärään asti, jonka nimittävä viranomainen vahvistaa enintään kolmeksi vuodeksi saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon.

59 a artikla

Kun virkamiehelle on annettu lupa hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti, hänen vuosilomapäiviensä määrää vähennetään kyseisen osa-aikatyön ajalta vastaavassa suhteessa.

▼B

60 artikla

Virkamies ei saa olla poissa työstä ilman esimieheltään etukäteen saamaansa lupaa, paitsi jos kyseessä on sairaus tai tapaturma. Asianmukaisesti todettu luvaton poissaolo vähennetään kyseisen virkamiehen vuosilomasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitosäännösten mahdollista soveltamista. Jos vuosilomaa ei enää ole jäljellä, virkamies menettää palkan luvatonta poissaoloa vastaavalta ajalta.

Jos virkamies haluaa viettää sairauslomansa muualla kuin asemapaikassaan, hänen on saatava siihen nimittävältä viranomaiselta etukäteen lupa.



3 LUKU

Yleiset vapaapäivät

▼M131

61 artikla

Luettelot yleisistä vapaapäivistä vahvistetaan unionin toimielinten nimittävien viranomaisten yhteisellä sopimuksella henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen.

▼B



V OSASTO

VIRKAMIEHEN PALKKAUS JA SOSIAALISET EDUT



1 LUKU

Palkka ja kulukorvaukset



1 jakso

PALKKA

62 artikla

Liitteessä VII vahvistetuin edellytyksin ja ellei toisin ole nimenomaisesti säädetty, tehtäväänsä nimitetyllä virkamiehellä on oikeus palkkaluokkansa ja tasonsa mukaiseen palkkaan.

Virkamies ei voi luopua tästä oikeudesta.

Palkka muodostuu peruspalkasta, perhelisistä ja muista korvauksista.

▼M131

63 artikla

Virkamiehen palkka ilmaistaan euroina. Se maksetaan sen maan valuutassa, jossa hän hoitaa tehtäviään, tai euroina.

Kun palkka maksetaan muuna rahana kuin euroina, se lasketaan niiden vaihtokurssien perusteella, joita käytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamiseen 1 päivänä heinäkuuta kyseisenä vuonna.

Vaihtokurssit päivitetään vuosittain takautuvasti 65 artiklassa säädetyn palkkatason vuotuisen päivityksen yhteydessä.

64 artikla

Virkamiehen palkkaan, joka ilmaistaan euroina ja josta on vähennetty näissä henkilöstösäännöissä tai niiden täytäntöönpanoasetuksissa tarkoitetut pakolliset vähennykset, sovelletaan eri asemapaikkojen elinolosuhteiden mukaan korjauskerrointa, joka on joko suurempi, pienempi tai yhtä suuri kuin 100 prosenttia.

Korjauskertoimet lasketaan tai, peruutetaan ja päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Päivittämisen osalta kaikkia arvoja on pidettävä viitteellisinä. Komissio julkaisee päivitetyt arvot kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Mitään korjauskerrointa ei sovelleta Belgiaan eikä Luxemburgiin, koska nämä työskentelypaikat ovat useimpien unionin toimielinten pääasiallisia ja alkuperäisiä toimipaikkoja ja niitä käytetään vertailukohtana.

65 artikla

1.  Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen taso päivitetään vuosittain ja siinä otetaan huomioon unionin talous- ja sosiaalipolitiikka. Erityisesti huomioidaan palkkojen mahdollinen nousu jäsenvaltioiden julkishallinnossa ja palvelukseen ottoa koskevat tarpeet. Palkkojen päivittäminen toteutetaan liitteen XI mukaisesti. Päivitys suoritetaan ennen kunkin vuoden loppua komission esittämän kertomuksen perusteella; tämä kertomus perustuu Euroopan unionin tilastotoimiston yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten tilastovirastojen kanssa laatimiin tilastotietoihin, joiden on vastattava tilannetta 1 päivänä heinäkuuta kussakin jäsenvaltiossa. Kertomus sisältää tietoa unionin virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden talousarviovaikutuksista. Se toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Edellä 42 a artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa, 66 ja 69 artiklassa, liitteessä VII olevan 1 artiklan 1 kohdassa, 2 artiklan 1 kohdassa, 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa sekä liitteessä XIII olevan 8 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa tarkoitetut määrät, jotka päivitetään liitteessä XIII olevan 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti, muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa, 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 28 a artiklan 7 kohdassa, 93 ja 94 artiklassa, 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 96 artiklan 7 kohdassa sekä 133, 134 ja 136 artiklassa tarkoitetut määrät, neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 ( 5 ) 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät ja neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 ( 6 ) 4 artiklassa tarkoitettuja määriä koskeva kerroin päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Komissio julkaisee päivitetyt määrät kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

2.  Elinkustannusten muuttuessa huomattavasti 1 kohdassa tarkoitetut määrät ja 64 artiklassa tarkoitetut korjauskertoimet päivitetään liitteen XI mukaisesti. Komissio julkaisee päivitetyt määrät ja korjauskertoimet kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja määriä ja 64 artiklassa tarkoitettuja korjauskertoimia on pidettävä määrinä ja korjauskertoimina, joiden reaaliarvoa tiettynä ajankohtana voidaan päivittää muuta säädöstä antamatta.

4.  Rajoittamatta liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 ja 6 kohdan soveltamista vuosina 2013 ja 2014 ei tehdä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä päivityksiä.

▼M78

65 a artikla

Yksityiskohtaiset säännöt henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan soveltamisesta vahvistetaan liitteessä XI.

▼M3

66 artikla

▼M131

Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan tehtäväryhmien AD ja AST kunkin palkkaluokan ja tason osalta jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:

▼M143



1.7.2018

PALKKATASO

PALKKALUOKKA

1

2

3

4

5

16

18 621,89

19 404,41

20 219,80

 

 

15

16 458,65

17 150,26

17 870,93

18 368,13

18 621,89

14

14 546,67

15 157,95

15 794,90

16 234,35

16 458,65

13

12 856,84

13 397,10

13 960,06

14 348,46

14 546,67

12

11 363,30

11 840,79

12 338,36

12 681,63

12 856,84

11

10 043,25

10 465,27

10 905,04

11 208,44

11 363,30

10

8 876,57

9 249,56

9 638,25

9 906,39

10 043,25

9

7 845,39

8 175,07

8 518,61

8 755,60

8 876,57

8

6 934,02

7 225,39

7 529,01

7 738,49

7 845,39

7

6 128,51

6 386,04

6 654,39

6 839,53

6 934,02

6

5 416,58

5 644,20

5 881,36

6 045,00

6 128,51

5

4 787,36

4 988,53

5 198,15

5 342,77

5 416,58

4

4 231,23

4 409,02

4 594,29

4 722,11

4 787,36

3

3 739,68

3 896,84

4 060,60

4 173,55

4 231,23

2

3 305,26

3 444,15

3 588,88

3 688,73

3 739,68

1

2 921,30

3 044,05

3 171,96

3 260,23

3 305,26

▼M131

Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan tehtäväryhmän AST/SC kunkin palkkaluokan ja tason osalta jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:

▼M143



1.7.2018

PALKKATASO

PALKKALUOKKA

1

2

3

4

5

6

4 749,36

4 948,94

5 156,90

5 300,36

5 373,60

5

4 197,65

4 374,04

4 558,48

4 684,64

4 749,36

4

3 710,03

3 865,91

4 028,37

4 140,45

4 197,65

3

3 279,03

3 416,81

3 560,42

3 659,45

3 710,03

2

2 898,11

3 019,90

3 146,81

3 234,35

3 279,03

1

2 561,45

2 669,09

2 781,25

2 858,61

2 898,11

▼M131

66 a artikla

1.  Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, ja virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden päivittämistä koskevan menetelmän soveltamisen huomioon ottamiseksi, 65 artiklan 3 kohdan soveltamista rajoittamatta, sovelletaan unionin työtehtävissä toimivalle henkilökunnalle maksamaa palkkaa koskevaa väliaikaista toimenpidettä, jäljempänä 'yhteisvastuumaksu', ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2023.

2.  Yhteisvastuumaksua sovelletaan 3 kohdassa määritettyyn perusteeseen, ja sen määrä on 6 prosenttia. Palkkaluokan AD 15 toisesta palkkatasosta alkaen yhteisvastuumaksun määrä on kuitenkin 7 prosenttia.

3.  

a) Yhteisvastuumaksun perusteena on palkan laskennassa käytetty peruspalkka, josta on vähennetty

i) sosiaaliturva- ja eläkemaksut sekä vero, joka perittäisiin ennen yhteisvastuumaksua koskevan vähennyksen tekemistä sellaiselta samaan palkkaluokkaan ja -tasoon kuuluvalta virkamieheltä, jolla ei ole liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettuja huollettavana olevia henkilöitä sekä

ii) palkkaluokan AST 1 palkkatasoon 1 kuuluvan virkamiehen peruspalkkaa vastaava määrä.

b) Osatekijät, joita käytetään yhteisvastuumaksun perusteen määrittelyssä, ilmaistaan euroina ja niihin sovelletaan korjauskerrointa 100.

4.  Yhteisvastuumaksu peritään kuukausittain ennakonpidätyksinä; sen tuotto kirjataan tuloina Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.

▼B

67 artikla

▼M16

1.  Perhelisiä ovat:

▼M56

a) kotitalouslisä;

b) huollettavana olevaa lasta koskeva lisä;

▼M16

c) koululisä.

▼M23

2.  Virkamiesten, jotka saavat tässä artiklassa tarkoitettuja perhelisiä, on ilmoitettava muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään liitteessä VII olevan l, 2 ja 3 artiklan mukaan maksetuista lisistä.

▼M131

3.  Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä voidaan kaksinkertaistaa nimittävän viranomaisen erityisellä ja perustellulla päätöksellä, joka perustuu lääkärintodistuksiin, joissa vahvistetaan se, että kyseisellä lapsella on vamma tai pitkäaikaissairaus, joka aiheuttaa huomattavan taloudellisen rasitteen virkamiehelle.

▼M56

4.   ►M95  Jos edellä mainitut perhelisät maksetaan liitteessä VII olevan 1, 2 ja 3 artiklan mukaisesti muulle henkilölle kun virkamiehelle, nämä lisät maksetaan kyseisen henkilön asuinmaan valuuttana, tarvittaessa 63 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettujen valuuttakurssien mukaisesti. Niihin sovelletaan kyseistä ►M128   ►C6  unionissa  ◄  ◄ sijaitsevaa valtiota varten vahvistettua korjauskerrointa tai, jos asuinmaa on ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ ulkopuolella, korjauskerrointa 100. ◄

Edellä 2 ja 3 kohtaa sovelletaan edellä tarkoitettuun perhelisien saajaan.

▼B

68 artikla

▼M23

Edellä 67 artiklan l kohdassa säädetyt perhelisät on maksettava siinä tapauksessa, että virkamiehellä on oikeus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön aiempien henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa sekä 34 ja 42 artiklassa säädettyihin korvauksiin.

Asianomaisen on ilmoitettava samasta lapsesta muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään liitteessä VII olevien l, 2 ja 3 artiklan mukaan maksetuista lisistä.

▼M23

68 a artikla

Virkamiehellä, joka saa hoitaa tehtäviänsä osa-aikaisesti, on oikeus liitteessä IV a vahvistettujen edellytysten mukaisesti laskettuun korvaukseen.

▼B

69 artikla

▼M16

Ulkomaankorvaus on 16 prosenttia peruspalkan, ►M25  kotitalouslisän ◄ sekä huollettavana olevaa lasta koskevan lisän kokonaismäärästä, joihin virkamiehellä on oikeus. Ulkomaankorvauksen on oltava vähintään ►M143  556,25 euroa ◄ kuukaudessa.

▼M112

70 artikla

Virkamiehen kuollessa hänen eloon jäävä puolisonsa tai huollettavana olevat lapset saavat vainajan kokonaispalkan hänen kuolemaansa seuraavalta kolmelta kuukaudelta.

Eläkkeensaajan tai työkyvyttömyyskorvauksen saajan kuollessa edellisen kohdan säännöksiä sovelletaan vainajan eläkkeeseen tai avustukseen.

▼M112 —————

▼B



2 jakso

KULUJEN KORVAAMINEN

71 artikla

Virkamiehellä on liitteessä VII vahvistetuin edellytyksin oikeus saada korvaus kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi.



2 LUKU

Sosiaaliturva

72 artikla

▼M56

1.  Sairaustapauksessa virkamiehen, hänen puolisonsa silloin, kun puoliso ei voi saada samanluonteisia ja -suuruisia suorituksia sovellettaessa kaikkia muita lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia määräyksiä, hänen lastensa ja liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettujen hänen huollettavinaan olevien henkilöiden sairauskulut korvataan 80 prosentin enimmäismäärään asti ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ ►M131  toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ yhteisellä päätöksellä antaman säädöksen perusteella henkilöstösääntökomitean annettua lausuntonsa. Kyseistä enimmäismäärää korotetaan 85 prosenttiin seuraavien etuuksien osalta: neuvottelu ja potilaskäynnit, kirurgiset toimenpiteet, sairaalahoito, lääkevalmisteet, röntgen, analyysit, laboratoriotutkimukset ja lääkärinmääräyksen perusteella annetut proteesit lukuun ottamatta hammasproteeseja. Enimmäismäärä korotetaan 100 prosenttiin tuberkuloosin, lapsihalvauksen, syövän, mielisairauden ja muiden sellaisten sairauksien osalta, joiden nimittävä viranomainen katsoo olevan yhtä vakavia, sekä seurantatutkimuksen ja synnytyksen osalta. Kuitenkaan 100 prosentin suuruiset korvaukset eivät koske ammattisairauksia tai onnettomuuksia, joihin sovelletaan 73 artiklaa.

▼M112

Virkamiehen avopuoliso rinnastetaan sairausvakuutusjärjestelmässä aviopuolisoon, kun liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä edellytystä täyttyvät.

►M131  Toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ voivat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen nojalla siirtää jollekin toimielimistä toimivallan vahvistaa kulujen korvaamista koskevat säännöt 110 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

▼M56

Virkamies maksaa tämän vakuutuksen kattamiseksi tarpeellisista kuluista kolmanneksen, kuitenkin niin, että tämä osuus voi olla enintään 2 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.

▼M23

1 a.  Virkamies, joka eroaa lopullisesti tehtävistään ja joka esittää näyttöä siitä, että hänellä ei ole mahdollisuutta saada eläkeoikeuksia ►M112  koska ei harjoita ansiotoimintaa ◄ , voi tehdä viimeistään kuukauden kuluttua eroamisesta pyynnön saada enintään kuuden kuukauden ajan vakuutusturvaa l kohdassa säädetystä sairausvakuutuksesta. Edellisessä kohdassa tarkoitettu maksu lasketaan virkamiehen peruspalkan perusteella, ja virkamies maksaa puolet siitä.

Nimittävän viranomaisen päätöksellä, joka on tehty toimielimen neuvottelevan lääkärin annettua lausuntonsa, pyynnön tekemiselle asetettua kuukauden määräaikaa sekä kuuden kuukauden aikarajaa, joista säädetään edellisessä alakohdassa, ei sovelleta, jos sillä, jota asia koskee, on vakava tai pitkäaikainen sairaus, jonka hän on saanut ennen tehtävistään eroamista ja josta hän oli ilmoittanut toimielimelle ennen edellisessä alakohdassa säädetyn kuuden kuukauden määräajan päättymistä edellyttäen, että se, jota asia koskee, käy toimielimen järjestämässä lääkärintarkastuksessa.

▼M56

1 b.  Virkamiehen eronnut puoliso ja lapsi, joka ei ole enää virkamiehen huollettavana, sekä henkilö, jota ei enää rinnasteta liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettuun huollettavana olevaan lapseen ja ►M112  jos he eivät harjoita ansiotoimintaa ◄ , saa edelleen enintään vuoden ajan 1 kohdassa tarkoitetun suojan sairauksien varalta, sellaisen henkilön ominaisuudessa, joka oli vakuutettu yhdessä sen virkamiehen kanssa, jonka kautta he nauttivat näitä etuuksia; tämän vakuutuksen perusteella ei voida vaatia maksuosuutta. Edellä tarkoitettu kausi alkaa joko siitä päivästä, jona avioero on lopullinen, tai siitä päivästä jolloin huollettavana oleva lapsi tai huollettavaksi lapseksi rinnastettava henkilö menettää tämän asemansa.

▼M112

2.  Virkamieheen, joka on ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ palveluksessa ►M131  eläkeikään ◄ asti tai jolle maksetaan työkyvyttömyyskorvausta, sovelletaan hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen 1 kohdan säännöksiä. Vakuutusmaksu lasketaan eläkkeen tai korvauksen perusteella.

Henkilöön, jolle maksetaan perhe-eläkettä työtehtävissä toimineen virkamiehen tai sellaisen virkamiehen kuoleman vuoksi, joka oli ollut ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ palveluksessa ►M131  eläkeikään ◄ asti tai jolle oli maksettu työkyvyttömyyskorvausta, sovelletaan samoja säännöksiä. Vakuutusmaksu lasketaan jälkeen jääneen eläkkeen perusteella.

2 a.  Myös seuraaviin henkilöihin sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sillä edellytyksellä, että he eivät harjoita ansiotoimintaa:

i) vanhuuseläkettä saava entinen virkamies, joka on eronnut yhteisöjen palveluksesta ►M131  ennen eläkeikää ◄ ,

ii) henkilö, jolle maksetaan perhe-eläkettä sellaisen entisen virkamiehen kuoleman johdosta, joka on eronnut ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ palveluksesta ►M131  ennen eläkeikää ◄ .

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakuutusmaksu lasketaan entisen virkamiehen eläkkeen perusteella ennen kuin siihen on tarvittaessa sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklassa säädettyä vähennyskerrointa.

Lapseneläkkeen saajaan sovelletaan 1 kohdan säännöksiä kuitenkin vain asianomaisen pyynnöstä. Vakuutusmaksu lasketaan lapseneläkkeen perusteella.

▼M112

2 b.  Vanhuuseläkkeen tai perhe-eläkkeen saajan 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetun vakuutusmaksun on oltava vähintään ►M131  palkkaluokan AST 1 ◄ ensimmäisen palkkatason peruspalkan perusteella lasketun maksun suuruinen.

2 c.  Myös 51 artiklan mukaisesti irtisanottuun virkamieheen, joka ei saa vanhuuseläkettä, sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sillä edellytyksellä, että hän ei harjoita ansiotoimintaa ja että hän maksaa puolet viimeisen peruspalkkansa perusteella lasketusta vakuutusmaksusta.

▼B

3.  Jos sellaisten kulujen määrä, joista ei ole maksettu korvausta, on 12 kuukauden aikana enemmän kuin puolet virkamiehen kuukausittaisesta peruspalkasta tai asianomaiselle maksettavasta eläkkeestä, nimittävä viranomainen myöntää asianomaisen perhetilanteen huomioon ottaen erityiskorvauksen edellä 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten perusteella.

▼M23

4.   ►M56  Edunsaajan on ilmoitettava itselleen saamansa tai jonkin hänen lukuunsa vakuutetun henkilön saamat korvaukset tai korvaukset, joita hänellä on oikeus vaatia muun lakisääteisen sairausvakuutuksen nojalla. ◄

Jos kyseisten korvausten kokonaismäärä, jonka hän voi saada, ylittää edellä l kohdassa säädettyjen korvausten määrän, erotus vähennetään l kohdan mukaisesti korvattavasta määrästä, lukuun ottamatta sellaisen täydentävän yksityisen sairausvakuutuksen nojalla saatavia korvauksia, jonka tarkoituksena on kattaa se osa kuluista, jota ei korvata ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ sairausvakuutusjärjestelmästä.

▼B

73 artikla

1.  Henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen tehdyllä ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ ►M131  toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ yhteisellä sopimuksella vahvistetuissa määräyksissä vahvistetuin edellytyksin virkamies on tehtäviensä aloittamispäivästä lähtien vakuutettu ammattitautien ja tapaturmien varalta. Hänen on osallistuttava 0,1 prosentilla peruspalkastaan vapaa-ajan riskit kattavan vakuutuksen maksamiseen.

Riskit, joita vakuutus ei kata, on lueteltu kyseisissä määräyksissä.

2.  Vakuutuksen sisältämät etuudet ovat seuraavat:

a) Kuolemantapauksen yhteydessä

jäljempänä luetelluille henkilöille maksetaan määrä, joka on viisi kertaa edesmenneen virkamiehen vuosittaisen peruspalkan suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna:

 edesmenneen virkamiehen puolisolle ja lapsille virkamieheen sovellettavan perimyslainsäädännön mukaisesti; puolisolle maksettavan osuuden on kuitenkin oltava vähintään 25 prosenttia koko määrästä;

 ellei edellisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja henkilöitä ole, muille jälkeläisille virkamieheen sovellettavan perimyslainsäädännön mukaisesti;

 ellei kahdessa edellisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja henkilöitä ole, muille suoraan ylenevää polvea oleville sukulaisille virkamieheen sovellettavan perimyslainsäädännön mukaisesti;

 ellei kolmessa edellisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja henkilöitä ole, toimielimelle.

b) Pysyvän täyden työkyvyttömyyden yhteydessä:

asianomaiselle maksetaan määrä, joka on kahdeksan kertaa hänen vuosittaisen peruspalkkansa suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna.

c) Pysyvän osittaisen työkyvyttömyyden yhteydessä:

asianomaiselle maksetaan osa edellä b alakohdassa säädetystä korvauksesta edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa määräyksissä vahvistetun asteikon perusteella laskettuna.

Edellä säädetyt maksut voidaan kyseisissä määräyksissä vahvistetuin edellytyksin korvata elinkorolla.

Edellä luetellut suoritukset voidaan maksaa jäljempänä 3 luvussa säädettyjen suoritusten lisäksi.

3.  Sairausvakuutusjärjestelmä kattaa edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa määräyksissä vahvistetuin edellytyksin myös lääkärintutkimuksista, lääkkeistä, sairaalahoidosta, kirurgisista toimenpiteistä, proteeseista, röntgentutkimuksista, hieronnasta, ortopedisesta ja kliinisestä hoidosta sekä sairaankuljetuksesta aiheutuvat kulut sekä muut tapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvat vastaavat kulut.

Tämä korvaus maksetaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun ne korvaukset, jotka virkamies saa 72 artiklan säännösten perusteella, on maksettu, ja vain siltä osin kuin ne eivät kata kuluja.

▼M62 —————

▼B

74 artikla

▼M39

1.  Kun virkamies saa lapsen, maksetaan ►M97  198,31 euron ◄ suuruinen lisä henkilölle, joka tosiasiassa huolehtii tästä lapsesta.

Sama lisä maksetaan virkamiehelle, joka ottaa lapseksensa enintään 5-vuotiaan lapsen, joka on virkamiehen huollettavana liitteessä VII olevan 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

▼B

2.  Edellä tarkoitetun korvauksen maksamisen edellytykset täyttyvät silloinkin, jos raskaus keskeytyy kestettyään vähintään seitsemän kuukautta.

▼M39

3.  Synnytyslisän saajan on ilmoitettava saman lapsen osalta muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään edellä tarkoitetusta lisästä. Jos sekä isä että äiti ovat ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ virkamiehiä, lisä maksetaan ainoastaan kerran.

▼M56

75 artikla

Jos virkamies, hänen puolisonsa, huollettavana oleva lapsi tai muu liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettu hänen huollettavanaan oleva samassa osoitteessa asuva henkilö kuolee, toimielin korvaa ruumiin kuljettamisesta virkamiehen asemapaikasta hänen kotipaikkaansa aiheutuvat kulut.

Jos virkamies kuitenkin kuolee ollessaan komennuksella, toimielin korvaa ruumiinkuljetuksesta virkamiehen kuolinpaikasta tämän kotipaikkaan aiheutuvat kulut.

▼B

76 artikla

Virkamiehelle, entiselle virkamiehelle tai edesmenneen virkamiehen oikeudenomistajille voidaan myöntää lahjoituksia, lainoja tai ennakoita, jos heidän tilanteensa on erityisen vaikea varsinkin ►M112  vammaisuuden tai ◄ vakavan tai pitkäaikaisen sairauden tai perhetilanteen vuoksi.

▼M112

76 a artikla

Eloonjääneelle puolisolle, jolla on vakava tai pitkäaikainen sairaus tai vamma, voidaan maksaa rahallista tukea, joka nostaa toimielimen myöntämän eläkkeen määrää, sairauden tai vamman kestoajaksi kyseisen henkilön sosiaalista ja terveystilannetta koskevan tutkimuksen perusteella. Säännöt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi vahvistetaan ►M131  toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ välisellä sopimuksella kun henkilösääntökomiteaa on kuultu.

▼B



3 LUKU

▼M112

Eläkkeet ja työkyvyttömyyskorvaus

▼M131

77 artikla

Virkamiehellä, joka on ollut palveluksessa vähintään kymmenen vuotta, on oikeus vanhuuseläkkeeseen. Virkamiehellä on kuitenkin palvelusvuosien määrästä riippumatta oikeus tällaiseen eläkkeeseen, jos hän on saavuttanut eläkeiän tai jos häntä ei ole voitu ottaa uudelleen palvelukseen tehtävistä vapauttamisen jälkeen tai jos hänet on siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi.

Vanhuuseläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia sen palkkaluokan viimeisestä peruspalkasta, johon virkamies on kuulunut vähintään vuoden ajan. Virkamiehelle maksetaan 1,80 prosenttia tästä viimeisestä peruspalkasta kutakin liitteessä VIII olevan 3 artiklan mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohti.

Niiden virkamiesten osalta, jotka ovat avustaneet Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä, jonkin unionin toimielimen tai muun elimen puhemieheksi, puheenjohtajaksi tai presidentiksi valittua henkilöä taikka Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän puheenjohtajaksi valittua henkilöä, edellä mainituissa tehtävissä vietetyiltä palvelusvuosilta kertyneet eläkeoikeudet lasketaan kuitenkin kyseisiä tehtäviä hoidettaessa saadun viimeisen peruspalkan perusteella, jos kyseinen peruspalkka on suurempi kuin tämän artiklan toisen alakohdan mukaisesti huomioon otettava palkka.

Vanhuuseläkkeen määrä ei saa olla alle 4 prosenttia vähimmäistoimeentulosta palvelusvuotta kohti.

Vanhuuseläkkeeseen on oikeus 66 vuotta täyttäneellä henkilöllä.

Eläkeikää arvioidaan viiden vuoden välein 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimittaman kertomuksen pohjalta. Kertomuksessa tarkastellaan erityisesti jäsenvaltioiden julkishallinnon henkilöstön eläkeiän kehitystä ja unionin toimielinten virkamiesten elinajanodotteen kehitystä.

Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen eläkeiän muuttamisesta mainitun kertomuksen päätelmien mukaisesti ja ottaa siinä erityisesti huomioon kehityksen jäsenvaltioissa.

78 artikla

Virkamiehellä on liitteessä VIII olevissa 13–16 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen, kun häntä kohtaa pysyvä täysi työkyvyttömyys, joka estää häntä hoitamasta tehtäväryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä.

Mitä 52 artiklassa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja siirtyy eläkkeelle ennen 66 vuoden ikää eikä ole saavuttanut täysiä eläkeoikeuksia, sovelletaan vanhuuseläkkeestä annettuja yleisiä sääntöjä. Vanhuuseläkkeen määrä perustuu sitä palkkaluokkaa ja palkkatasoa vastaavaan palkkaan, jossa virkamies oli työkyvyttömäksi tullessaan.

Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta. Korvauksen on kuitenkin oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen.

Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella.

Jos työkyvyttömyyden syynä on virkamiehelle tehtävien hoidossa tai niiden hoitoon liittyen sattunut tapaturma, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvauksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Tällaisessa tapauksessa eläkevakuutusmaksu maksetaan lisäksi kokonaan 1 b artiklassa tarkoitetun toimielimen tai viraston talousarviosta.

▼B

79 artikla

Virkamiehen tai entisen virkamiehen ►M112  eloon jääneellä puolisolla ◄ on liitteessä VIII olevassa 4 luvussa vahvistetuin edellytyksin oikeus perhe-eläkkeeseen, jonka määrä on ►M5  60 % ◄ siitä ►M112  vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyyskorvauksesta ◄ , jota hänen puolisonsa kuollessaan sai tai johon hänellä olisi ollut oikeus palvelusvuosia ►M62  tai ikää ◄ koskevien vaatimusten täyttymistä edellyttämättä.

Sen perhe-eläkkeen määrä, jota maksetaan jossakin edellä 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa, ►M62  ————— ◄ , olleen virkamiehen kuoltua hänen ►M112  eloon jääneelle puolisolleen ◄ , on vähintään yhtä suuri kuin vähimmäistoimeentulo ja vähintään ►M23  35 prosenttia ◄ virkamiehen viimeisestä peruspalkasta.

▼M62

Kyseisen määrän on oltava vähintään 42 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta, kun hänen kuolemansa on aiheutunut jostakin ►M112  78 artiklan viidennessä kohdassa ◄ tarkoitetusta seikasta.

▼M112 —————

▼B

80 artikla

▼M112

Kun virkamies tai vanhuus- tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, virkamiehen huollettavana kuolemantapauksen ajankohtana liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen liitteessä VIII olevassa 21 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

▼B

Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkkeen saajan ►M62  puolison  ◄ kuollessa tai avioituessa uudelleen.

▼M23

Kun virkamies tai ►M112  vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ saaja kuolee ilman, että edellä ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet, liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä virkamiehen huollettavana olevilla lapsilla on oikeus orvoneläkkeeseen liitteessä VIII olevassa 21 artiklassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti; eläke.on kuitenkin puolet kyseisen artiklan määräyksien mukaisesti saadusta määrästä.

▼M112

Kun kyseessä on henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.

▼M112

Lapseksiottamisen tapauksessa luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.

▼M131

Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kohdassa säädettyjä oikeuksia sovelletaan sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jolla oli oikeus korvaukseen henkilöstösääntöjen 50 artiklan, neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 ( 7 ) 5 artiklan, neuvoston asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 ( 8 ) 3 artiklan tai neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 ( 9 ) 3 artiklan mukaisesti, samoin kuin sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän.

▼M112

Lapseneläkkeen saaja ei voi saada useaa ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ lapseneläkettä samanaikaisesti. Tällöin hänelle maksetaan mahdollisista eläkkeistä korkeinta.

▼B

81 artikla

▼M112

Vanhuuseläkkeen saajalla, työkyvyttömyyskorvauksen saajalla tai perhe-eläkkeen saajalla on liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan edun saajan eläkkeen tai korvauksen perusteella. Perhe-eläkkeen saajalla on oikeus näihin lisiin ainoastaan, jos virkamiehellä tai entisellä virkamiehellä oli kuolemantapauksen ajankohtana lapsia huollettavanaan.

▼M23

Kuitenkin jälkeenjääneen eläkkeen saajalle maksettava huollettavana olevaa lasta koskeva lisä on 67 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä kaksinkertaisena.

▼M62

81 a artikla

1.  Sen estämättä, mitä muissa, etenkin jälkeenjääneen eläkkeeseen oikeutettujen oikeudenomistajien saaman eläkkeen vähimmäismääriä koskevissa määräyksissä säädetään, jälkeenjääneen eläkkeiden kokonaismäärä, jota on korotettu kotitalouslisillä ja josta on vähennetty verot ja muut pakolliset pidätykset, joita leski ja muut oikeudenomistajat voivat vaatia, voi olla enintään:

a) jos kyse on johonkin 35 artiklassa tarkoitettuun asemaan kuuluvasta virkamiehestä, sen peruspalkan määrä, johon asianomaisella olisi oikeus samassa palkkaluokassa ja samalla tasolla, jos hän olisi elossa, korotettuna kotitalouslisillä, jotka olisi maksettu hänelle tässä tapauksessa ja joista olisi vähennetty verot ja muut pakolliset pidätykset;

b) sitä päivää edeltävällä kaudella, jolloin a alakohdassa tarkoitettu virkamies olisi täyttänyt ►M131  66 vuotta ◄ , sen vanhuuseläkkeen määrä,johon hänellä elossa ollessaan olisi ollut oikeus kyseisestä päivästä alkaen,ja joka perustui virkamiehen kuolinhetkellään saavuttamaan palkkaluokkaan ja tasoon, siten, että kyseistä määrää korotetaan perhelisillä, joihin asianomaisella olisi ollut oikeus ja siitä vähennetään verot ja muut pakolliset pidätykset;

c) sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, joka sai ►M112  vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ , eläkkeenmäärä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, ja kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut tekijät;

▼M131

d) sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, sen vanhuuseläkkeen määrä, johon asianomaisella olisi ollut eläessään oikeus saavutettuaan eläkeiän, korotettuna tai vähennettynä b alakohdassa tarkoitetuilla lisillä ja vähennyksillä;

▼M62

e) sellaisen virkamiehen tai entisen virkamiehen kuollessa, jolla kuolinpäivänään oli oikeus korvaukseen joko henkilöstösääntöjen ►M131  41, 42 c tai 50 artiklan perusteella ◄ , asetuksen (ETY, Euratom, ETHY) N:o 259/68 5 artiklan mukaan,asetuksen (Euratom, ETHY, ETY) N:o 2530/72 3 artiklan mukaan, asetuksen (EHTY,ETY, Euratom) N:o 1543/73 3 artiklan mukaan, asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o2150/82 2 artiklan mukaan tai asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1679/85 3artiklan mukaan, korvauksen määrä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, siten, että kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdan tarkoitetut tekijät, ja

f) sitä päivää seuraavalta kaudelta, jolloin e alakohdassa tarkoitetun entisen virkamiehen oikeudet korvaukseen olisivat päättyneet, vanhuuseläkkeen määrä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, ja jos eläkeoikeuksien saamiselle asetetut ikää koskevat edellytykset olisivat hänen osaltaan täyttyneet kyseisenä päivänä siten, että kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut tekijät.

2.  Sovellettaessa, mitä 1 kohdassa säädetään, sellaisia korjauskertoimia, jotka voivat vaikuttaa kyseisiin määriin, ei oteta huomioon.

3.  Edellä 1 kohdan a—f alakohdassa määritetty enimmäismäärä jaetaan niille, jotka saavat jälkeenjääneen eläkettä suhteessa heille kullekin kuuluviin oikeuksiin 1 kohtaa lukuun ottamatta.

Henkilöstösääntöjen 82 artiklan 1 kohdan toista, ►M112  ja kolmatta ◄ alakohtaa sovelletaan kyseisestä jaosta saatuihin määriin.

▼M112

82 artikla

1.  Edellä tarkoitetut eläkkeet lasketaan sen palkkataulukon perusteella, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona oikeus eläkkeeseen alkaa.

Eläkkeisiin ei sovelleta korjauskertoimia.

Euroina ilmoitetut eläkkeet maksetaan jossakin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetussa valuutassa.

▼M131

2.  Jos palkkoja päivitetään 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti, samaa päivitystä sovelletaan eläkkeisiin.

▼M112

3.  Työkyvyttömyyskorvauksen saajiin sovelletaan 1 ja 2 kohdan säännöksiä soveltuvin osin.

▼B

83 artikla

1.  Tämän eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ talousarviosta. Jäsenvaltiot takaavat yhteisesti etuuksien maksamisen kyseisten menojen rahoittamiseksi vahvistetun jakoperusteen mukaisesti.

▼M131 —————

▼B

2.  Virkamiehet maksavat kolmanneksen tämän eläkejärjestelmän rahoituksesta. Eläkemaksun määräksi vahvistetaan ►M144  10,0 prosenttia ◄ asianomaisen peruspalkasta; 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia ei oteta huomioon. ►M112  Maksu mukautetaan liitteessä XII vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. ◄

Kyseinen maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta.

3.  Eläkkeiden maksua koskevista yksityiskohtaisista säännöistä niiden virkamiesten osalta, jotka ovat suorittaneet osan virkatehtävistään Euroopan hiili- ja teräsyhteisön palveluksessa tai jotka kuuluvat johonkin ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ yhteiseen toimielimeen tai yhteiseen muuhun elimeen, sekä näiden eläkkeiden maksamisesta aiheutuvien kulujen jakamisesta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön eläkerahaston ja Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön talousarvioiden välillä säädetään asetuksella, jonka neuvostot ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön puheenjohtajien komissio antavat yhteisellä sopimuksella henkilöstösääntökomitean annettua lausuntonsa.

▼M112 —————

▼M112

83 a artikla

1.  Eläkejärjestelmän tasapaino varmistetaan liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

▼M131

2.  Virastot, jotka eivät saa avustusta Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, maksavat mainittuun talousarvioon eläkejärjestelmän rahoittamiseen tarvittavat maksut kokonaisuudessaan. Virastot, joita rahoitetaan osittain mainitusta talousarviosta, maksavat 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen työnantajan maksuosuuksien osan, joka vastaa ilman Euroopan unionin yleisestä talousarviosta myönnettävää avustusta muodostuvien viraston tulojen ja sen kokonaistulojen välistä suhdetta.

3.  Eläkejärjestelmän tasapaino varmistetaan eläkeiän ja järjestelmään suoritettavan maksun määrän avulla. Eläkejärjestelmään suoritettavan maksun määrää päivitetään XII liitteen mukaisesti viiden vuoden välein tehtävän eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä järjestelmän tasapainon varmistamiseksi.

4.  Komissio päivittää vuosittain 3 kohdassa tarkoitetun vakuutusmatemaattisen arvioinnin liitteessä XII olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jos parhaillaan sovellettavan eläkemaksun määrän ja vakuutusmatemaattisen tasapainon säilyttämiseksi tarvittavan maksuosuuden määrän välillä on vähintään 0,25 prosentin suuruinen ero, eläkemaksun määrää päivitetään liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5.  Edellä olevan 83 artiklan 2 kohdassa vahvistettua viitearvoa päivitetään tämän artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamiseksi. Komissio julkaisee päivitetyn eläkemaksun määrän kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

▼B

84 artikla

Edellä tarkoitettua eläkejärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä VIII.



4 LUKU

Aiheettomien maksujen takaisinperintä

85 artikla

▼M23

Kaikki aiheettomin perustein saadut määrät on maksettava takaisin, jos edunsaaja on ollut tietoinen väärästä perusteesta tai jos on ilmeistä, että hän ei olisi voinut olla tietämättä asiasta.

▼M112

Takaisinperimispyyntö on tehtävä viiden vuoden määräajassa siitä päivästä, jolloin määrä on suoritettu. Jos nimittävä viranomainen pystyy osoittamaan, että asianomainen on tahallisesti johtanut hallintoa harhaan kyseisen määrän saadakseen, takaisinperimispyyntö on voimassa vielä kyseisen määräajan päättymisen jälkeenkin.

▼M62



5 LUKU

►M128   ►C6  UNIONIN ◄  ◄ SIJAANTULO

85 a artikla

1.  Jos ulkopuolinen on vastuussa näissä henkilöstösäännöissä tarkoitetun henkilön kuolemasta, tapaturmasta tai sairaudesta, uhrin tai hänen oikeudenomistajiensa oikeudet vastuussa olevia ulkopuolisia vastaan käytävässä oikeudenkäynnissä siirtyvät suoraan ►M128   ►C6  unionille  ◄  ◄ niissä rajoissa, joissa ►M128   ►C6  unionille  ◄  ◄ henkilöstösääntöjen perusteella syntyy velvollisuuksia vahinkotapahtuman vuoksi.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sijaantulon soveltamisalaan kuuluvat:

 palkat, jotka onmaksettu 59 artiklan mukaisesti virkamiehelle tämän tilapäisen työkyvyttömyyden aikana,

 henkilöstösääntöjen 70 artiklan mukaisesti suoritetut maksut eläkettä saavan virkamiehen ta ientisen virkamiehen kuoleman vuoksi,

 sairaus- ja vahinkovakuutusta koskevat etuudet, jotka on annettu henkilöstösääntöjen 72 ja 73 artiklan ja niiden soveltamista koskevien säännösten mukaan,

 75 artiklassa tarkoitettujen ruumiin kuljetuksesta aiheutuneiden matkakulujen maksaminen,

 täydentävät kotitalouslisät, jotka maksetaan 67 artiklan 3 kohdan ja liitteessä VII olevan 2 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti huollettavana olevan lapsen vakavan sairauden, vamman tai työkyvyttömyyden vuoksi,

  ►M112  työkyvyttömyyskorvauksia ◄ , jotka maksetaan sellaisen onnettomuuden tai sairauden vuoksi, joka aiheuttaa virkamiehelle lopullisen työkyvyttömyyden hoitaa tehtäviään,

 jälkeenjääneeneläkkeet, jotka maksetaan virkamiehen tai entisen virkamiehen kuoleman vuoksi tai eläkettä saavan virkamiehen tai entisen virkamiehen puolison kuoleman vuoksi, joka ei ole virkamies eikä tilapäiseen muuhun henkilöstöön kuuluva,

 orvoneläkkeet, jotka maksetaan iästä riippumatta virkamiehen tai entisen virkamiehen lapselle, jos kyseisellä lapsella on vakava sairaus, vamma tai työkyvyttömyys, joka estää häntä huolehtimasta toimeentulostaan huoltajansa kuoleman jälkeen.

3.   ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ sijaantulo ei kuitenkaan koske sellaisten yksinomaan henkilökohtaisten tapahtumasta johtuneiden seikkojen hyvittämistä, kuten henkisen loukkauksen, kivun ja säryn korvaamista, eikä sitä osaa kosmeettista haittaa ja muita haittoja, joka on suurempi kuin näistä vahingoista ja menetyksistä 73 artiklaa soveltaen maksettava määrä.

4.  Edellä 1, 2 ja 3 kohdan määräykset eivät voi olla esteenä ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ välittömille toimille.

▼B



VI OSASTO

KURINPITOMENETTELY

86 artikla

1.  Virkamiehelle tai entiselle virkamiehelle, joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättää täyttämättä näiden henkilöstösääntöjen mukaiset velvollisuutensa, voidaan määrätä kurinpitoseuraamus.

▼M112

2.  Kun nimittävä viranomainen tai Euroopan petostentorjuntavirasto saa tietoonsa todisteita, jotka antavat aiheen olettaa, että on tapahtunut 1 kohdassa tarkoitettu velvollisuuksien täyttämättä jättäminen, ne voivat aloittaa hallinnollisen tutkimuksen tarkistaakseen, onko tällainen velvollisuuksien täyttämättä jättäminen tapahtunut.

3.  Kurinpidolliset säännöt, menettelyt ja toimenpiteet sekä hallinnollisia tutkimuksia koskevat säännöt ja menettelyt vahvistetaan liitteessä IX.

▼M112 —————

▼B



VII OSASTO

MUUTOKSENHAKUKEINOT

90 artikla

▼M23

1.  Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi tehdä nimittävälle viranomaiselle hakemuksen, että tämä tekisi häneen liittyvän päätöksen. Viranomainen ilmoittaa perustellusta päätöksestänsä sille, jota asia koskee, neljän kuukauden kuluessa pyynnön esittämis-päivästä. Jos pyyntöön ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, asian katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, josta voi tehdä valituksen seuraavan kohdan mukaisesti.

2.  Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi tehdä häntä koskevasta toimenpiteestä valituksen nimittävälle viranomaiselle, jos kyseinen viranomainen on tehnyt päätöksen tai jos se on jättänyt henkilöstösäännöissä edellytetyn toimenpiteen tekemättä. Valitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:

 päivänä, jona toimenpiteestä julkaistaan tieto, jos on kyse yleisluontoisesta toimenpiteestä,

 päivänä, jolloin päätös on ilmoitettu asianomaiselle, ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jolloin se, jota asia koskee, on saanut tiedon siitä, jos kyse on yksilöön kohdistuvasta toimenpiteestä; ►C3  kuitenkin, jos yksilöön kohdistuva toimenpide vaikuttaa kielteisesti muuhun henkilöön, määräaika ◄ kyseisen henkilön osalta alkaa siitä päivästä, jolloin hänon saanut tiedon siitä, mutta joka tapauksessa viimeistään julkaisupäivänä, ja

 vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivästä, kun valitus koskee l kohdassa tarkoitettua hiljaista hylkäämispäätöstä.

Viranomainen antaa perustellun päätöksensä sille, jota asia koskee, neljän kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, asian katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, josta voi tehdä valituksen 91 artiklan mukaan.

▼M112 —————

▼M112

90a artikla

Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan petostentorjuntaviraston johtajalle 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen, jossa tätä pyydetään tekemään petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvä häntä koskeva päätös. Hän voi myös toimittaa Euroopan petostentorjuntaviraston johtajalle 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvästä hänelle vastaisesta toimenpiteestä.

90b artikla

Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän toimivaltaan kuuluvassa asiassa 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen tai 2 kohdassa tarkoitetun valituksen.

90c artikla

Vaatimukset ja valitukset aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohtaa, jätetään nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltijalle.

▼B

91 artikla

▼M23

1.  Euroopan ►M128   ►C6  unionin  ◄  ◄ tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kaikki ►M128   ►C6  unionin  ◄  ◄ ja henkilöstösäännöissä tarkoitetun henkilön väliset riidat, jotka koskevat ►C3  sellaisen toimenpiteen laillisuutta, joka 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaikuttaa kielteisesti kyseiseen henkilöön. ◄ Raha-asioita koskevissa riidoissa ►M128   ►C6  unionin  ◄  ◄ tuomioistuimella on täysi harkintavalta.

2.  Kanne otetaan Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ tuomioistuimeen käsiteltäväksi vain, jos:

 nimittävälle viranomaiselle on toimitettu 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valitus sille säädetyssä määräajassa, ja

 tämä valitus on nimenomaisesti tai hiljaisesti hylätty.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kanne on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:

 päivänä, jona valitusta koskeva päätös on annettu tiedoksi, ja

 vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivästä, kun kanne koskee 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen hiljaista hylkäystä; kuitenkin jos valituksen hiljaisen hylkäämispäätöksen jälkeen, mutta kanteen tekemiselle asetetussa määräajassa, tehdään nimenomainen hylkäämispäätös, kanteen tekemiselle asetettu määräaika alkaa uudelleen.

4.  Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, se, jota asia koskee, voi toimitettuaan nimittävälle viranomaiselle 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen saattaa välittömästi ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ tuomioistuimen käsiteltäväksi kanteen sillä edellytyksellä, että tähän kanteeseen on liitetty hakemus joko kanteen kohteena olevan toimenpiteen täytäntöönpanon keskeyttämisestä tai välitoimien toteuttamisesta. Tässä tapauksessa pääasian käsittely ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ tuomioistuimessa keskeytetään siihen saakka kun valitus hylätään nimenomaisella tai hiljaisella päätöksellä.

5.  Tässä artiklassa tarkoitetut kanteet tutkitaan ja käsitellään Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ tuomioistuimen työjärjestyksessä määrätyllä tavalla.

▼M112

91a artikla

Kanteet aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohdan säännöksiä, nostetaan sitä toimielintä vastaan, jonka alaisuuteen nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltija kuuluu.

▼M131 —————

▼M128



VIII a

OSASTO

ULKOSUHDEHALLINTOON SOVELLETTAVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

95 artikla

1.  Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, käyttää Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ’ulkosuhdehallinto’, henkilöstön osalta näissä henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annettua toimivaltaa. Korkea edustaja voi määrätä henkilöt, jotka ulkosuhdehallinnossa käyttävät kyseistä toimivaltaa. Tällöin sovelletaan 2 artiklan 2 kohtaa.

2.  Edustustojen päällikköjen nimityksiä koskevaa toimivaltaa on käytettävä noudattaen perusteellista valintamenettelyä, joka pohjautuu ansioihin ja jossa otetaan huomioon tasapainoinen sukupuolijakauma ja maantieteellinen jakauma, ja ehdokasluettelon perusteella, jonka komissio on hyväksynyt perussopimuksissa sille annetun toimivallan puitteissa. Tätä sovelletaan soveltuvin osin yksikön edun vuoksi tehtäviin siirtoihin, jotka tehdään poikkeuksellisissa olosuhteissa ja määrätyksi ajanjaksoksi väliaikaisesti edustuston päällikön virkaan.

3.  Nimittävän viranomaisen on käynnistettävä edustustojen päällikköjen osalta tapauksissa, joissa nämä suorittavat tehtäviä komissiolle osana työtehtäviään, 22 ja 86 artiklassa ja liitteessä IX tarkoitetut hallinnolliset tutkimukset ja kurinpitomenettelyt, jos komissio sitä pyytää.

Komissiota on kuultava 43 artiklaa sovellettaessa.

96 artikla

Sen estämättä, mitä 11 artiklassa säädetään, unionin edustustossa työskentelevän komission virkamiehen on otettava vastaan ohjeita edustuston päälliköltä tämän aseman mukaisesti siten kuin siitä säädetään Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta 26 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/427/EU ( 10 ) 5 artiklassa.

Ulkosuhdehallinnon virkamies, jonka on suoritettava tehtäviä komissiolle osana työtehtäviään, on otettava vastaan ohjeita komissiolta kyseisiin tehtäviin liittyen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 221 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Komissio ja ulkosuhdehallinto sopivat tämän artiklan soveltamisen yksityiskohtaisista järjestelyistä.

97 artikla

Kun kyse on virkamiehistä, jotka on siirretty ulkosuhdehallintoon päätöksen 2010/427/EU nojalla näiden henkilöstösääntöjen 4 ja 29 artiklasta poiketen ja niiden 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjä ehtoja noudattaen, kyseisten toimielinten nimittävät viranomaiset voivat poikkeustapauksissa yhteisellä sopimuksella ja yksinomaan yksikön edun vuoksi 30 päivään kesäkuuta 2014 asti siirtää ulkosuhdehallinnon virkamiehen tätä kuultuaan ulkosuhdehallinnosta neuvoston pääsihteeristöön tai komissioon saman palkkaluokan avoimeen virkaan ilmoittamatta henkilöstölle avoimesta virasta.

98 artikla

1.  Henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa nimittävän viranomaisen on ulkosuhdehallinnon avointa virkaa täytettäessä käsiteltävä neuvoston pääsihteeristön, komission ja ulkosuhdehallinnon virkamiesten, muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimihenkilöiden ja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen henkilöstön hakemukset antamatta etusijaa millekään näistä ryhmistä. Poiketen siitä, mitä 29 artiklassa säädetään toimielimen ulkopuolelta palvelukseen ottamisen osalta, ulkosuhdehallinto ottaa palvelukseen 30 päivään kesäkuuta 2013 asti ainoastaan neuvoston pääsihteeristön ja komission virkamiehiä sekä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen henkilöstöä.

Poikkeustapauksissa ja sen jälkeen, kun kaikki näiden säännösten mukaiset rekrytointimahdollisuudet on käytetty, nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää ottaa palvelukseen ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä lueteltujen lähteiden ulkopuolelta ulkosuhdehallinnon asianmukaisen toiminnan kannalta tarpeellista AD-tason teknistä tukihenkilöstöä, kuten kriisinhallinnan, turvallisuuden ja tietotekniikan alan asiantuntijoita.

Nimittävän viranomaisen on käsiteltävä 1 päivästä heinäkuuta 2013 alkaen myös muiden kuin ensimmäisessä alakohdassa mainittujen toimielinten virkamiesten hakemukset antamatta etusijaa millekään näistä ryhmistä.

2.  Sovellettaessa 29 artiklan 1 kohdan a alakohtaa muiden toimielinten kuin ulkosuhdehallinnon nimittävän viranomaisen on avointa virkaa täytettäessä käsiteltävä omasta toimielimestä olevien hakijoiden hakemukset ja sellaisten ulkosuhdehallinnon virkamiesten hakemukset, jotka ovat olleet kyseisen toimielimen virkamiehiä ennen kuin heistä tuli ulkosuhdehallinnon virkamiehiä, antamatta etusijaa millekään näistä ryhmistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 97 artiklan soveltamista.

99 artikla

1.  Siihen saakka, kunnes korkea edustaja päättää perustaa ulkosuhdehallintoon kurinpitolautakunnan, komission kurinpitolautakunta toimii myös ulkosuhdehallinnon kurinpitolautakuntana. Korkean edustajan päätös on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011.

Ulkosuhdehallinnon kurinpitolautakunnan perustamiseen saakka liitteessä IX olevan 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kaksi lisäjäsentä nimitetään ulkosuhdehallinnon virkamiesten keskuudesta. Liitteessä IX olevien 5 artiklan 5 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan viittauksilla nimittävään viranomaiseen ja henkilöstökomiteaan tarkoitetaaan ulkosuhdehallinnon nimittävää viranomaista ja henkilöstökomiteaa.

2.  Siihen saakka, kunnes ulkosuhdehallintoon perustetaan henkilöstökomitea henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti, eli viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011, komission henkilöstökomitea edustaa kyseisen luetelmakohdan säännöksestä poiketen myös ulkosuhdehallinnon virkamiehiä ja muuta henkilöstöä.



▼M128

VIII b OSASTO

▼M67

KOLMANSISSA MAISSA TYÖSKENTELEVIIN VIRKAMIEHIIN SOVELLETTAVIA ERITYISIÄ POIKKEUSMÄÄRÄYKSIÄ

101 a artikla

Liitteessä X määrätään kolmannessa maassa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavista erityisistä poikkeusmääräyksistä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen muiden säännösten soveltamista.

▼B



IX OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET



1 LUKU

Siirtymäsäännökset

▼M112 —————

▼M23 —————

▼M62 —————

▼M112 —————

▼M112

107a artikla

Siirtymäsäännökset vahvistetaan liitteessä XIII.

▼M23 —————

▼B



2 LUKU

Loppusäännökset

▼M131

110 artikla

1.  Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen hyväksyy yleiset säännökset näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi kuultuaan henkilöstökomiteaa ja henkilöstösääntökomiteaa.

2.  Komission näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi hyväksymiä täytäntöönpanosääntöjä, myös 1 kohdassa tarkoitettuja yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, sovelletaan virastoihin soveltuvin osin. Tätä varten komissio ilmoittaa virastoille kaikista tällaisista täytäntöönpanosäännöistä viipymättä niiden antamisen jälkeen.

Tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan virastoissa yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun ne ovat tulleet voimaan komissiossa, tai yhdeksän kuukautta sen päivän jälkeen, jona komissio on ilmoittanut virastoille kunkin täytäntöönpanosäännön antamisesta, sen mukaan, kumpi on myöhäisempi. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, virasto voi myös päättää, että tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan aikaisemmin.

Edellä esitetystä poiketen virasto voi ennen tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan päättymistä ja henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission hyväksymistä täytäntöönpanosäännöistä. Samoin edellytyksin virasto voi pyytää komissiota antamaan suostumuksen siihen, että joitain näistä täytäntöönpanosäännöistä ei sovelleta. Jälkimmäisessä tapauksessa komissio voi pyynnön hyväksymisen tai hylkäämisen sijaan pyytää virastoa esittämään sen hyväksyttäväksi täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission hyväksymistä.

Tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan kuluminen keskeytyy päivästä, jona virasto pyytää komission hyväksyntää, päivään, jona komissio ilmoittaa kantansa.

Virasto voi henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi myös täytäntöönpanosääntöjä, jotka koskevat eri seikkoja kuin komission hyväksymät täytäntöönpanosäännöt.

Täytäntöönpanosääntöjen antamisen yhteydessä virastoja edustaa hallintoneuvosto tai vastaava elin, joka mainitaan kunkin viraston perustamisesta annetussa unionin säädöksessä.

3.  Kun sääntöjä hyväksytään toimielinten välisellä sopimuksella, virastoja ei pidetä toimieliminä. Komissio kuulee kuitenkin virastoja ennen sääntöjen vahvistamista.

4.  Näiden henkilöstösääntöjen soveltamista koskevat säännöt, myös 1 kohdassa tarkoitetut yleiset täytäntöönpanosäännökset, sekä toimielinten nimittävien viranomaisten välisellä sopimuksella hyväksytyt säännöt on saatettava henkilöstön tietoon.

5.  Toimielinten ja virastojen hallintoyksiköt neuvottelevat keskenään säännöllisesti näiden henkilöstösääntöjen soveltamisesta. Virastoilla on näissä neuvotteluissa yhteisedustus niiden välisellä sopimuksella vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.

6.  Euroopan unionin tuomioistuin hallinnoi rekisteriä säännöistä, jotka kunkin toimielimen nimittävä viranomainen on hyväksynyt näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi, ja säännöistä, jotka virastot ovat hyväksyneet 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, siltä osin kuin ne poikkeavat komission antamista säännöistä, niiden mahdolliset muutokset mukaan lukien. Toimielimillä ja virastoilla on suora pääsy tähän rekisteriin ja täydet oikeudet muuttaa omia sääntöjään. Jäsenvaltioilla on suora pääsy rekisteriin. Komissio esittää lisäksi joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi hyväksymistä säännöistä.

▼M131

111 artikla

Siirretään komissiolle valta antaa työehtojen tiettyjä näkökohtia sekä palkkaa ja sosiaaliturvajärjestelmää koskevien sääntöjen täytäntöönpanon tiettyjä näkökohtia koskevia delegoituja säädöksiä 112 artiklan mukaisesti.

112 artikla

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2014 määräämättömäksi ajaksi henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklassa, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdassa, liitteessä XI olevan 9 artiklassa sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdassa ja 96 artiklan 11 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklassa, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdassa, liitteessä XI olevan 9 artiklassa sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdassa ja 96 artiklan 11 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklan, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdan, liitteessä XI olevan 9 artiklan tai muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdan ja 96 artiklan 11 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

113 artikla

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan näiden henkilöstösääntöjen toimivuutta.

▼M112




LIITE I

▼M131

A.    Kunkin tehtäväryhmän 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkatyypit



1.  Tehtäväryhmä AD

Pääjohtaja

AD 15–AD 16

Johtaja

AD 14–AD 15

Neuvonantaja tai vastaava

AD 13–AD 14

Yksikönpäällikkö tai vastaava

AD 9–AD 14

Hallintovirkamies

AD 5–AD 12



2.  Tehtäväryhmä AST

Vanhempi hallintoavustaja

Merkittävää itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen ja henkilöstöhallintoon, talousarvion toteuttamiseen tai poliittiseen koordinointiin liittyvien vaativien tehtävien hoitaminen

AST 10–AST 11

Hallintoavustaja

Erityisesti sääntöjen ja määräysten tai yleisten ohjeiden täytäntöönpanon suhteen tiettyä itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen tai toimiminen toimielimen jäsenen, toimielimen jäsenen kabinettipäällikön, (vara-)pääjohtajan tai vastaavan ylemmän tason johtajan henkilökohtaisena hallintoavustajana.

AST 1–AST 9



3.  Tehtäväryhmä AST/SC

Sihteeri/virkailija

Toimisto- ja sihteeritehtävien, toimiston hoitoon liittyvien ja muiden vastaavien tiettyä itsenäisyyttä edellyttävien tehtävien hoitaminen (1)

SC 1–SC 6

(1)   Parlamentin vahtimestarien lukumäärä Euroopan parlamentissa ei saa olla suurempi kuin 85

B.    Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut

1. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut tehtäväryhmissä AST ja AD:



Palkkaluokka

Assistentit

Hallintovirkamiehet

13

15 %

12

15 %

11

25 %

10

20 %

25 %

9

8 %

25 %

8

25 %

33 %

7

25 %

36 %

6

25 %

36 %

5

25 %

36 %

4

33 %

3

33 %

2

33 %

1

33 %

2. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut tehtäväryhmässä AST/SC:



Palkkaluokka

Sihteerit/virkailijat

SC 6

SC 5

12 %

SC 4

15 %

SC 3

17 %

SC 2

20 %

SC 1

25 %.

▼B




LIITE II

Henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettujen elinten kokoonpano ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

SISÄLLYS

1 jakso:

Henkilöstökomitea

1 artikla

2 jakso:

Pariteettikomitea

2—3 a artikla

3 jakso:

Työkyvyttömyyslautakunta

7—9 artikla

4 jakso:

Arviointikomitea

10—11 artikla

5 jakso:

Epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea

12 artikla

1 jakso

HENKILÖSTÖKOMITEA

1 artikla

▼M91

Henkilöstökomitea muodostuu varsinaisista jäsenistä ja tarvittaessa varajäsenistä, joiden toimikausi on kolme vuotta. ►M131  Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen ◄ voi kuitenkin vahvistaa toimikauden lyhyemmäksi, mutta sen on oltava vähintään yksi vuosi. Kaikilla toimielimen virkamiehillä on äänioikeus ja he ovat vaalikelpoisia.

▼M23

Henkilöstökomitean vaalia koskevat edellytykset, kun komiteaa ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai kun henkilöstökomitea on jaettu paikallisjaostoihin, yhtä paikallisten jaoston vaalia koskevat edellytykset vahvistaa kyseisessä asemapaikassa olevan toimielimen virkamiesten henkilöstökokous. ►M131  Kunkin toimielimen nimittävällä viranomaisella on kuitenkin mahdollisuus päättää, että vaalia koskevat edellytykset vahvistetaan toimielimen henkilöstön neuvoa-antavassa äänestyksessä ilmaiseman kannan mukaisesti. ◄ Vaalit ovat salaiset.

Kun henkilöstökomitea on jaettu paikallisjaostoihin, kyseisessä asemapaikassa olevan toimielimen virkamiesten henkilöstökokous vahvistaa keskuskomitean jäsenten nimeämistä koskevat edellytykset kunkin asemapaikan osalta. Keskuskomitean jäseniksi voidaan nimetä ainoastaan kyseisen paikallisjaoston jäseniä.

Sellaisen henkilöstökomitean, jota ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean, paikallisjaoston kokoonpanon on oltava sellainen, että siinä taataan kaikkien henkilöstösääntöjen 5 artiklassa tarkoitettujen ►M131  kolmen tehtäväryhmän ◄ edustus sekä ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ muuta henkilöstöä koskevien henkilöstösääntöjen 7 artiklassa tarkoitettujen muuhun henkilöstöön kuuluvien edustus. Paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean keskuskomitea on laillisesti perustettu heti, kun enemmistö sen jäsenistä on nimetty.

Sellaisen henkilöstökomitean vaalit, jota ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean, paikallisjaoston vaali on laillisesti toimitettu, ja kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista on osallistunut siihen. Kuitenkin jos tällaista vaaliosallistumisen tasoa ei saavuteta, toisen kierroksen vaali on laillisesti toimitettu, jos enemmistö valitsijoista on osallistunut siihen.

Henkilöstökomitean jäsenten ja niiden virkamiesten, jotka henkilöstökomitea on nimennyt henkilöstösäännöissä tarkoitettuihin toimielimiin tai ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielinten perustamiin toimielimiin, suorittamia tehtäviä pidetään osana heidän toimielimessään suorittamiaan tavanomaisia tehtäviä. Sille, joka hoitaa kyseisiä tehtäviä, ei saa aiheutua haittaa näiden tehtävien hoitamisesta.

▼B



2 jakso

PARITEETTIKOMITEA

▼M85

2 artikla

Toimielimen sekakomiteassa tai sekakomiteoissa on:

 nimittävän viranomaisen vuosittain nimeämä puheenjohtaja,

 nimittävän viranomaisen ja henkilöstökomitean samaan aikaan ja tasalukuisesti nimeämät jäsenet ja varajäsenet, jotka nämä nimeävät samanaikaisesti ja kumpiakin yhtä suuren määrän.

Yhden tai useamman toimielimen yhteisessä sekakomiteassa on:

 henkilöstösääntöjen ►M131  2 artiklassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja,

 yhteisessä sekakomiteassa ja henkilöstökomiteoissa edustettuina olevien toimielinten nimittävien viranomaisten määräämät jäsenet ja varajäsenet, joita kukin nimittävä viranomainen määrää yhtä suuren määrän.

Perustamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan yhteisessä sekakomiteassa edustettuina olevien toimielinten yhteisellä päätöksellä näiden kuultua henkilöstökomiteoitaan.

Varajäsen äänestää vain jäsenen poissa ollessa.

▼B

3 artikla

Pariteettikomitea kokoontuu nimittävän viranomaisen kutsusta tai henkilöstökomitean pyynnöstä.

Pariteettikomitean kokous on päätösvaltainen ainoastaan, jos läsnä ovat kaikki varsinaiset jäsenet tai, heidän ollessaan estyneitä, varajäsenet.

Komitean puheenjohtaja osallistuu päätöksentekoon ainoastaan, jos kyse on menettelytapakysymyksistä.

▼M23 —————

▼B

►M23  Komission lausunto ◄ annetaan kirjallisesti tiedoksi nimittävälle viranomaiselle ja henkilöstökomitealle viiden päivän kuluessa lausunnon antamisesta.

Komitean jäsen voi vaatia mielipiteensä sisällyttämistä lausuntoon.

▼M85

3 a artikla

Yhteinen sekakomitea kokoontuu joko henkilöstösääntöjen ►M112  2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen tai tässä komiteassa edustettuna olevan toimielimen nimittävän viranomaisen tai henkilöstökomitean kutsusta.

Yhteinen sekakomitea on päätösvaltainen vain, jos kaikki jäsenet tai heidän varajäsenensä ovat paikalla.

Yhteisen sekakomitean puheenjohtaja ei osallistu muiden kuin menettelytapakysymyksiä koskevien päätösten tekoon.

Yhteisen sekakomitean lausunto toimitetaan kirjallisesti henkilöstösääntöjen ►M112  2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetulle nimittävälle viranomaiselle, muille nimittäville viranomaisille sekä niiden henkilöstökomiteoille viiden päivän kuluessa siitä, kun ne on vahvistettu.

Jokainen yhteisen sekakomitean jäsen voi vaatia, että hänen mielipiteensä kirjataan yhteisen sekakomitean lausuntoon.



▼M112

3 jakso

▼B

TYÖKYVYTTÖMYYSLAUTAKUNTA

7 artikla

▼M23

Työkyvyttömyyttä käsittelevässä komiteassa on kolme lääkäriä, joista:

 yhden on nimennyt toimielin, johon kyseinen virkamies kuuluu,

 toisen on nimennyt se, jota asia koskee, ja

 näiden kahden nimetyn lääkärin yhteisellä sopimuksella on nimetty kolmas lääkäri.

Jos kyseinen virkamies ei ole nimennyt lääkäriä, sen määrää Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ tuomioistuimen presidentti.

▼M39

Jos kolmannen lääkärin nimeämisestä ei voida sopia kahden kuukauden kuluessa siitä, kun toinen lääkäri nimettiin, kolmannen lääkärin nimeää ilman eri toimenpiteitä Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ tuomioistuimen presidentti jonkin osapuolen aloitteesta.

▼B

8 artikla

Työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyn aiheuttamista kustannuksista vastaa se toimielin, jonka palveluksessa asianomainen on.

Jos asianomaisen valitsema lääkäri asuu hänen asemapaikkansa ulkopuolella, asianomainen vastaa itse tästä aiheutuvista lisäkustannuksista, lukuun ottamatta matkakuluja ensimmäisessä luokassa, jotka toimielin korvaa.

9 artikla

Virkamies voi toimittaa työkyvyttömyyslautakunnalle kaikki henkilökohtaisen lääkärinsä tai muiden häntä hoitaneiden lääkärien antamat lausunnot ja lääkärintodistukset.

Lautakunnan päätelmät toimitetaan nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle.

Lautakunnan työskentely on salaista.



▼M112

4 jakso

▼B

ARVIOINTIKOMITEA

▼M112

10 artikla

Arviointikomitean jäsenet nimetään vuosittain toimielimen tehtäväryhmä AD virkamiesten joukosta siten, että nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea nimeävät yhtä monta jäsentä. Komitea valitsee puheenjohtajansa. Pariteettikomitean jäsenet eivät saa olla jäseninä arviointikomiteassa.

Jos arviointikomiteaa pyydetään antamaan suositus sellaista virkamiestä koskevassa asiassa, jonka esimies on komitean jäsen, tämä ei osallistu asian käsittelyyn.

▼B

11 artikla

Komitean työskentely on salaista.

▼M112



5 jakso

EPÄPÄTEVYYTTÄ KÄSITTELEVÄ NEUVOA-ANTAVA PARITEETTIKOMITEA

12 artikla

Epäpätevyyttä käsittelevän neuvoa-antavan pariteettikomitean muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä, joiden on oltava vähintään palkkaluokan AD 14 virkamiehiä. Puheenjohtaja ja jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Jäsenistä puolet nimittää henkilöstökomitea ja puolet nimittävä viranomainen. Puheenjohtajan nimittää nimittävä viranomainen henkilöstökomitean kanssa yhdessä laaditun ehdokasluettelon perusteella.

Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on palkkaluokkaan AD 14 tai sitä alempaan palkkaluokkaan kuuluvaa virkamiestä koskeva tapaus, komiteaa täydennetään kahdella lisäjäsenellä, jotka nimitetään samalla tavoin kuin varsinaiset jäsenet ja joiden on kuuluttava samaan tehtäväryhmään ja samaan palkkaluokkaan kuin asianomainen virkamies.

Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua johtavassa asemassa olevaa virkamiestä koskeva tapaus, muodostetaan erityinen tilapäinen neuvoa-antava pariteettikomitea, jonka jäsenistä kaksi nimittää henkilöstökomitea ja toiset kaksi nimittävä viranomainen; jäsenten on kuuluttava vähintään samaan palkkaluokkaan kuin kyseessä oleva virkamies.

Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea sopivat tilapäismenettelystä niiden toisessa kohdassa tarkoitettujen lisäjäsenten nimittämiseksi, joiden on osallistuttava asian käsittelyyn silloin, kun kyseessä on sopimussuhteinen toimihenkilö tai Euroopan unionin ulkopuolisessa maassa työskentelevä virkamies.

▼B




LIITE III

Kilpailumenettely

1 artikla

1.   ►M23  Kilpailua koskevan ilmoituksen vahvistaa nimittävä viranomainen sekakomiteaa kuultuaan. ◄

Kilpailuilmoituksessa on täsmennettävä:

▼M23

a) kilpailun luonne (toimielimen sisäinen kilpailu, toimielinten sisäinen kilpailu, avoin kilpailu ►M85  , tarvittaessa kahden tai useamman toimielimen yhteinen kilpailu ◄ ),

▼B

b) kilpailumenettely (joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailu),

c) täytettäviin virkoihin liittyvien tehtävien ja velvollisuuksien luonne ►M112  sekä tehtäväryhmä ja palkkaluokka ◄ ,

d)  ►M112  näiden henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan mukaan ◄ täytettäviin virkoihin vaadittavat tutkinnot ja todistukset tai työkokemus,

e) kokeisiin perustuvissa kilpailuissa kokeiden luonne ja niiden arvostelu,

f) täytettävien virkojen erityisluonteesta johtuvat mahdolliset kielitaitovaatimukset,

▼M23

g) mahdollinen enimmäisikä sekä ikärajan nostaminen, jota sovelletaan niihin muuhun henkilöstöön kuuluviin, jotka ovat hoitaneet tehtäviään vähintään vuoden ajan,

▼B

h) hakemusten viimeinen jättöpäivä,

i) tarvittaessa henkilöstösääntöjen 28 artiklan a kohdan nojalla myönnettävät poikkeukset.

▼M85

Henkilöstösääntöjen ►M112  2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitettu nimittävä viranomainen vahvistaa yhteistä sekakomiteaa kuultuaan ilmoituksen kahden tai useamman toimielimen yhteisestä yleisestä kilpailusta.

▼B

2.  Avointa kilpailua koskeva ilmoitus on julkaistava Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ virallisessa lehdessä vähintään kuukautta ennen hakemusten viimeistä jättöpäivää ja tarvittaessa vähintään kaksi kuukautta ennen kokeiden päivämäärää.

3.  Kaikki kilpailut julkistetaan kaikkien kolmen Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielimissä samaan aikaan.

2 artikla

Hakijoiden on täytettävä lomake, jonka sanamuodon nimittävä viranomainen vahvistaa.

Heitä voidaan vaatia toimittamaan erilaisia täydentäviä asiakirjoja tai tietoja.

3 artikla

▼M112

Valintalautakuntaan kuuluu nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja sekä yhtä monta nimittävän viranomaisen ja henkilöstökomitean nimeämää jäsentä.

▼M85

Kahden tai useamman toimielimen yhteistä yleistä kilpailua varten valintalautakunnassa on henkilöstösääntöjen ►M112  2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja sekä henkilöstösääntöjen ►M112  2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen toimielinten ehdotuksesta nimeämiä jäseniä sekä toimielinten henkilöstökomiteoiden yhteisellä päätöksellä nimittämiä jäseniä tasapuolisen edustuksen mukaisesti.

▼B

Valintalautakunta voi käyttää tietyissä kokeissa apunaan yhtä tai useampaa neuvoa-antavaa lisäjäsentä.

Virkamiesten joukosta valittujen valintalautakunnan jäsenten on kuuluttava vähintään samaan ►M112  tehtäväryhmään ja ◄ palkkaluokkaan kuin täytettävä virka.

▼M112

Jos valintalautakunnassa on enemmän kuin neljä jäsentä, siihen on kuuluttava vähintään kaksi kutakin sukupuolta edustavaa jäsentä.

▼B

4 artikla

Nimittävä viranomainen vahvistaa luettelon hakijoista, jotka täyttävät henkilöstösääntöjen 28 artiklan a, b ja c kohdassa säädetyt edellytykset, ja toimittaa luettelon valintalautakunnan puheenjohtajalle yhdessä hakemusasiakirjojen kanssa.

5 artikla

Tutustuttuaan hakemusasiakirjoihin valintalautakunta laatii luettelon hakijoista, jotka täyttävät kilpailuilmoituksessa vahvistetut edellytykset.

Kokeisiin perustuvassa kilpailussa kaikki tähän luetteloon otetut hakijat hyväksytään kokeisiin.

Todistuksiin perustuvassa kilpailussa valintalautakunta vahvistaa ensin perusteet, joilla se arvioi hakijoiden todistuksia, ja tutkii sen jälkeen edellä ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun luetteloon otettujen hakijoiden todistukset.

Kun kyseessä on sekä todistuksiin että kokeisiin perustuva kilpailu, valintalautakunta nimeää tästä luettelosta ne hakijat, jotka hyväksytään kokeisiin.

Työnsä päätteeksi valintalautakunta laatii henkilöstösääntöjen 30 artiklassa säädetyn soveltuvien hakijoiden luettelon. Luettelossa on mahdollisuuksien mukaan oltava kaksi kertaa niin paljon hakijoita kuin kilpailussa on avoimia virkoja.

Valintalautakunta esittää nimittävälle viranomaiselle soveltuvien hakijoiden luettelon, jonka liitteenä on valintalautakunnan perusteltu kertomus mahdollisine jäsenten tekemine huomautuksineen.

6 artikla

Valintalautakunnan työskentely on salaista.

▼M112

7 artikla

1.  Toimielimet antavat henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan ►M128   ►C6  Euroopan henkilöstövalintatoimiston ◄  ◄ , jäljempänä ’toimisto’, tehtäväksi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ virkamiehiä koskevissa valintamenettelyissä sekä henkilöstösääntöjen 45 ja 45 a artiklassa tarkoitetuissa arvioinneissa ja kokeissa noudatetaan yhdenmukaisia normeja.

2.  Toimiston tehtävänä on

a) järjestää avoimia kilpailuja toimielinten pyynnöstä,

b) antaa yksittäisen toimielimen pyynnöstä teknistä tukea sen järjestämissä sisäisissä kilpailuissa,

c) määritellä toimielinten järjestämien kaikkien kokeiden sisältö sen varmistamiseksi, että henkilöstösääntöjen 45 a artiklan 1 kohdan c alakohdan vaatimukset täytetään yhdenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla.

d) ottaa yleisesti vastatakseen kielitaidon määrittelystä ja sen arvioinnin järjestämisestä sen varmistamiseksi, että henkilöstösääntöjen 45 artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset täytetään yhdenmukaisella ja yhtenäisellä tavalla.

3.  Toimisto voi yksittäisen toimielimen pyynnöstä suorittaa muita virkamiesten valintaan liittyviä tehtäviä.

4.  Toimiston tehtävänä on avustaa eri toimielimiä niiden pyynnöstä tilapäisen henkilöstön valinnassa, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä ’valintakokeet’.

▼B




LIITE IV

Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetun korvauksen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Ainoa artikla

1.  Jos virkamieheen on sovellettu henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklaa, hänellä on oikeus

a) kolmen kuukauden ajan kuukausittaiseen korvaukseen, jonka määrä on yhtä suuri kuin hänen peruspalkkansa,

b) aikana, joka määräytyy jäljempänä 3 kohdassa esitettävän taulukon mukaan hänen ikänsä ja palvelusaikansa perusteella, kuukausittaiseen korvaukseen, jonka määrä on

 85 prosenttia hänen peruspalkastaan neljännestä kuukaudesta kuudenteen kuukauteen,

 70 prosenttia hänen peruspalkastaan seuraavien viiden vuoden ajan,

 60 prosenttia hänen peruspalkastaan tämän jälkeen.

Oikeus korvaukseen lakkaa päivänä, jona virkamies täyttää ►M131  66 vuotta ◄ .

▼M131 —————

▼M23

Tässä artiklassa tarkoitettu peruspalkka on henkilöstösääntöjen 66 artiklassa säädetyssä taulukossa oleva palkka, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona tämä korvaus on maksettava.

▼B

2.  Tämän liitteen säännökset tarkistetaan kymmenen vuoden kuluttua henkilöstösääntöjen voimaantulosta.

3.  Määritettäessä virkamiehen iän perusteella se ajanjakso, jolta hänelle maksetaan henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa säädetty korvaus, hänen virkaikäänsä sovelletaan jäljempänä esitetyn taulukon mukaan vahvistettua korjauskerrointa. Pyöristys suoritetaan tarvittaessa alempaan kuukausimäärään.



lkä

%

20

18

21

19,5

22

21

23

22,5

24

24

25

25,5

26

27

27

28,5

28

30

29

31,5

30

33

31

34,5

32

36

33

37,5

34

39

35

40,5

36

42

37

43,5

38

45

39

46,5

40

48

41

49,5

42

51

43

52,5

44

54

45

55,5

46

57

47

58,5

48

60

49

61,5

50

63

51

64,5

52

66

53

67,5

54

69

55

70,5

56

72

57

73,5

58

75

►M131  59-65 ◄

►M23  76,5 ◄

▼M112

4.  Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetulla virkamiehellä on sen jakson aikana, jolloin hänellä on oikeus korvaukseen, ja tätä jaksoa seuraavan kuuden kuukauden aikana oikeus saada omalta ja kauttaan vakuutettujen toisten henkilöiden osalta henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyt sairausvakuutusjärjestelmän mukaiset etuudet edellyttäen, että hän maksaa 1 kohdassa tarkoitetun peruspalkan tai sen osan perusteella lasketun vakuutusmaksun ja että hän ei harjoita ansiotoimintaa.

▼M39

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kauden päätyttyä ja siinä säädetyin edellytyksin se, jota asia koskee, voi pyynnöstään saada edelleen kyseisen sairausvakuutusjärjestelmän takaamia korvauksia edellyttäen, että hän maksaa henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun maksun kokonaan.

Sen kauden päätyttyä, jonka aikana sillä, jota asia koskee, on oikeus korvaukseen, maksu lasketaan viimeisen kuukausittaisen korvauksen perusteella.

Kun virkamies saa henkilöstösäännöissä säädetyn eläkejärjestelmän perusteella maksettavaa eläkettä, hänet rinnastetaan henkilöstösääntöjen 72 artiklan määräysten soveltamiseksi virkamieheen, joka on ollut palveluksessa ►M131  66-vuotiaaksi ◄ asti.

▼M112




LIITE IV a

Osa-aikatyö

1 artikla

Virkamiehen on toimitettava osa-aikatyön tekemistä koskeva hakemuksensa lähimmälle esimiehelleen vähintään kaksi kuukautta ennen toivottua alkamisajankohtaa, asianmukaisesti perusteltuja kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta.

Lupa voidaan myöntää vähintään kuukauden ja enintään kolmen vuoden pituiseksi ajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklassa ja ►M131  55 a artiklan 2 kohdan g alakohta ◄ viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Lupa voidaan uusia samoin edellytyksin. Asianomaisen virkamiehen on esitettävä luvan uusimista koskeva hakemus vähintään kaksi kuukautta ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Osa-aikatyön on oltava vähintään puolet normaalista työajasta.

Osa-aikatyö alkaa kuukauden ensimmäisenä päivänä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.

2 artikla

Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen hakemuksesta peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Peruuttamisajankohta ei saa olla yli kahta kuukautta virkamiehen ehdottamaa myöhempi, tai yli neljää kuukautta myöhempi, jos osa-aikatyö on myönnetty yli vuoden pituiseksi ajaksi.

Nimittävä viranomainen voi poikkeuksellisissa tilanteissa ja yksikön edun nimissä peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty, ilmoittamalla siitä kaksi kuukautta etukäteen.

3 artikla

Virkamiehellä on oikeus saada tekemänsä työajan osuutta normaalista työajasta vastaava prosenttiosuus palkastaan siltä ajalta, jolloin hänellä on lupa tehdä osa-aikatyötä. Tätä prosenttiosuutta ei kuitenkaan sovelleta huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään, kotitalouslisän perusosaan eikä koulutuslisään.

Sairausvakuutusmaksut lasketaan kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Eläkemaksut lasketaan osa-aikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Virkamies voi myös pyytää, että eläkemaksut laskettaisiin kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella henkilöstösääntöjen 83 artiklan säännösten mukaisesti. Liitteessä VIII olevan 2, 3 ja 5 artiklan tarkoituksissa saadut eläkeoikeudet lasketaan suhteessa suoritettujen maksujen prosenttiosuuteen.

Virkamies ei osa-aikatyötä tehdessään saa tehdä ylitöitä eikä harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa kuin henkilöstösääntöjen 15 artiklassa tarkoitettua toimintaa.

4 artikla

Poiketen siitä, mitä 3 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, ►M131  virkamies, jolla on lupa henkilöstösääntöjen 55 a artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti vähentää työaikansa puoleen ◄ , saa alennettua peruspalkkaa, jonka määrä vastaa suurempaa seuraavista prosenttiosuuksista:

a) joko 60 prosenttia, tai

b) se prosenttiosuus, joka puolipäivätyön alkaessa laskettuna vastaa liitteessä VIII olevassa 2, 3, 4, 5, 9 ja 9 a artiklassa tarkoitettuja palvelusvuosia, lisättynä 10 prosentilla.

Virkamiehen, johon sovelletaan tämän artiklan säännöksiä, on puolipäivätyönsä päättyessä joko jäätävä eläkkeelle tai maksettava takaisin ne puolipäivätyötä tehdessään saamansa määrät, jotka ylittävät 50 prosenttia hänen peruspalkastaan.

5 artikla

Nimittävä viranomainen voi vahvistaa näiden säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

▼B




LIITE V

Lomien myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

SISÄLLYS

1 jakso:

Vuosiloma

1—5 artikla

2 jakso:

Erityislomat

6 artikla

3 jakso:

Matkapäivät

7 artikla

1 jakso

VUOSILOMA

1 artikla

Sinä vuonna, jolloin virkamies aloittaa palveluksensa tai jolloin hänen palvelussuhteensa päättyy, hänellä on oikeus kahden arkipäivän lomaan täyttä palveluskuukautta kohti; vajaasta palveluskuukaudesta saa lomaa kaksi arkipäivää, jos palvelusaika on pidempi kuin 15 päivää, ja yhden arkipäivän, jos palvelusaika on enintään 15 päivää.

2 artikla

Virkamies voi pitää vuosilomansa yhtenä tai useampana jaksona toivomuksensa mukaan ja yksikön tarpeet huomioon ottaen. Lomaan on kuitenkin sisällyttävä vähintään yksi yhtäjaksoinen kahden viikon jakso. Lomaa myönnetään palveluksensa aloittaville virkamiehille vasta kolmen palveluskuukauden jälkeen; asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa lomaa voidaan myöntää jo ennen tämän määräajan päättymistä.

3 artikla

Jos virkamies sairastuu vuosilomansa aikana niin, että se olisi estänyt häntä hoitamasta tehtäviään, jos hän ei olisi ollut lomalla, vuosilomaa pidennetään tämän työkyvyttömyysjakson verran edellyttäen, että tästä esitetään asianmukainen lääkärintodistus.

4 artikla

Jos virkamies ei ole pitänyt koko vuosilomaansa ennen kuluvan kalenterivuoden loppua muista kuin yksikön tarpeista johtuvista syistä, vuosilomasta voidaan siirtää seuraavaan vuoteen enintään 12 päivää.

Jos virkamies ei ole palvelussuhteensa päättyessä pitänyt koko vuosilomaansa, hänelle maksetaan kustakin pitämättömästä lomapäivästä korvaus, joka on kolmaskymmenesosa hänen kuukausipalkastaan palvelussuhteen päättymishetkellä.

Jos virkamies on palvelussuhteensa päättyessä pitänyt vuosilomaa enemmän kuin mihin hänellä on sillä hetkellä oikeus, häneltä peritään edellisessä kohdassa kuvatulla tavalla laskettu määrä.

5 artikla

Jos virkamies kutsutaan takaisin vuosilomaltaan tai jos hänen lomansa peruutetaan yksikön tarpeiden vuoksi, hänelle korvataan tästä aiheutuneet asianmukaisesti perustellut kulut, ja hänelle myönnetään uudet matkapäivät.



2 jakso

ERITYISLOMAT

▼M131

6 artikla

Vuosiloman lisäksi virkamiehelle voidaan myöntää hakemuksesta erityislomaa. Tällaista lomaa myönnetään erityisesti jäljempänä luetelluissa tapauksissa seuraavasti:

 virkamiehen avioituminen: neljä päivää

 virkamiehen muutto: enintään kaksi päivää

 puolison vakava sairaus: enintään kolme päivää

 puolison kuolema: neljä päivää

 ylenevää polvea olevan sukulaisen vakava sairaus: enintään kaksi päivää

 ylenevää polvea olevan sukulaisen kuolema: kaksi päivää

 lapsen avioituminen: kaksi päivää

 lapsen syntymä: 10 päivää, jotka on pidettävä syntymää seuraavien 14 viikon aikana

 vammaisen tai vakavasti sairaan lapsen syntymä: 20 päivää, jotka on pidettävä syntymää seuraavien 14 viikon aikana

 vaimon kuolema äitiysloman aikana: äitiyslomasta jäljellä olevien päivien lukumäärää vastaava määrä päiviä; jos vaimo ei ole virkamies, äitiysloman jäljellä oleva kesto määritellään soveltamalla soveltuvin osin henkilöstösääntöjen 58 artiklaa

 lapsen vakava sairaus: enintään kaksi päivää

 lääkärintodistuksella osoitettu lapsen erittäin vakava sairaus tai enintään 12-vuotiaan lapsen sairaalahoito: enintään viisi päivää

 lapsen kuolema: neljä päivää

 lapseksiottaminen: 20 viikkoa tai vammaisen ottolapsen tapauksessa 24 viikkoa:

 

Kutakin ottolasta kohden voi saada vain yhden erityisloman, jonka ottovanhemmat voivat jakaa keskenään, jos molemmat ovat virkamiehiä. Loma myönnetään ainoastaan, jos virkamiehen puoliso harjoittaa vähintään puolipäiväistä ansiotoimintaa. Jos puoliso työskentelee muualla kuin unionin toimielimissä ja saa vastaavanlaista lomaa, virkamiehen oikeuksista vähennetään vastaava määrä päiviä.

Nimittävä viranomainen voi tarvittaessa myöntää ylimääräistä erityislomaa, jos sen maan kansallinen lainsäädäntö, jossa lapseksiottamismenettely suoritetaan ja joka ei ole se maa, jossa ottolapsen ottava virkamies työskentelee, vaatii jommankumman tai molempien ottovanhempien läsnäoloa.

Virkamiehelle myönnetään 10 päivän erityisloma, jos hänellä ei ole oikeutta tämän luetelmakohdan ensimmäisen virkkeen nojalla myönnettävään, täysimääräiseen kokonaiskestoltaan 20 viikon tai 24 viikon pituiseen erityislomaan; tällaisen ylimääräisen erityisloman voi saada ainoastaan kerran kutakin ottolasta kohti.

Lisäksi toimielin voi myöntää erityisloman, kun on kyse ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, sellaista täydennyskoulutusta koskevalle ohjelmalle asetetuissa rajoissa, jonka toimielin on vahvistanut henkilöstösääntöjen 24 a artiklan mukaisesti.

Virkamiehelle voidaan poikkeustapauksissa myöntää erityislomaa myös sellaisia poikkeuksellisia työtehtäviä varten, jotka menevät virkamiehen tavanomaisia velvollisuuksia pidemmälle. Tällainen erityisloma on myönnettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua nimittävän viranomaisen tekemästä virkamiehen työtehtävien poikkeuksellista luonnetta koskevasta päätöksestä.

Tätä artiklaa sovellettaessa virkamiehen avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon, jos liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä ehtoa täyttyvät.

Jos erityisloma on myönnetty tämän jakson perusteella, mahdollisten matkapäivien määrä vahvistetaan erityisellä päätöksellä erityisten tarpeiden mukaisesti.

▼B



3 jakso

MATKAPÄIVÄT

▼M131

7 artikla

Ulkomaankorvaukseen tai maastamuuttokorvaukseen oikeutetuilla virkamiehillä on vuosittain oikeus kahden ja puolen päivän täydentävään lomaan, jotta he voivat käydä kotimaassaan.

Ensimmäisen kohdan säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Jos asemapaikka sijaitsee tämän alueen ulkopuolella, kotimaanloman kesto vahvistetaan erityisellä päätöksellä erityisten tarpeiden mukaisesti.

▼B




LIITE VI

Ylityötuntien korvaamista vapaa-aikana tai palkkana koskevat yksityiskohtaiset säännöt

▼M131

1 artikla

Tehtäväryhmien ja palkkaluokkien SC 1–SC 6 tai AST 1–AST 4 virkamiehillä on henkilöstösääntöjen 56 artiklassa vahvistetuin rajoituksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana seuraavasti:

a) Kukin ylityötunti oikeuttaa yhden ja puolen tunnin korvaavaan vapaaseen. Jos ylityötunti on kuitenkin tehty klo 22.00–7.00 taikka sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, se oikeuttaa kahden tunnin korvaavaan vapaaseen. Korvaavaa vapaata myönnettäessä otetaan huomioon yksikön tarpeet ja asianomaisen virkamiehen toivomukset.

b) Jos korvaavaa vapaata ei yksikön tarpeiden vuoksi ole mahdollista myöntää sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty, nimittävä viranomainen antaa luvan hyvittämättömien ylityötuntien korvaamiseen edellä a alakohdassa vahvistetulla periaatteella palkkana, joka on 0,56 prosenttia peruskuukausipalkasta kultakin ylityötunnilta.

c) Jotta ylityö oikeuttaisi yhden tunnin korvaavaan vapaaseen tai palkkaan, sen on täytynyt kestää yli 30 minuuttia.

▼B

2 artikla

Virkamatkapaikalle matkustamiseen tarvittavaa aikaa ei katsota tässä liitteessä tarkoitetuiksi ylityötunneiksi. Virkamatkapaikalla tehdyistä tavanomaisen työtuntimäärän ylittävistä työtunneista voi saada korvauksen vapaana tai mahdollisesti palkkana nimittävän viranomaisen päätöksellä.

▼M131

3 artikla

Se estämättä, mitä tämän liitteen edellisissä säännöksissä on säädetty, tietyt erityisolosuhteissa työskentelevät palkkaluokkien SC 1–SC 6 ja AST 1–AST 4 virkamiesten ryhmät voivat saada ylityötunneista kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrän ja myöntämisedellytykset nimittävä viranomainen vahvistaa pariteettikomiteaa kuultuaan.

▼B




LIITE VII

Palkkaa ja kulujen korvaamista koskevat säännöt

SISÄLLYS

1 jakso:

Perhelisät

1—3 artikla

2 jakso:

Ulkomaankorvaus

4 artikla

3 jakso:

Kulujen korvaaminen

A.

Asettautumiskorvaus

5 artikla

B.

Uudelleenasettautumiskorvaus

6 artikla

C.

Matkakulut

7—8 artikla

D.

Muuttokulut

9 artikla

E.

Päiväraha

10 artikla

F.

Virkamatkakulut

11—13 a artikla

G.

Kiinteämääräinen kulukorvaus

14—15 artikla

4 jakso:

Maksaminen

16—17 artikla

1 jakso

PERHELISÄT

1 artikla

▼M112

1.  Vahvistetaan kotitalouslisän määräksi perusosa ►M143  187,69 euroa ◄ lisättynä 2 prosentilla virkamiehen peruspalkasta.

▼M25

2.  Kotitalouslisään on oikeutettu:

a) naimisissa oleva virkamies,

b) virkamies, joka on jäänyt leskeksi tai eronnut tai elää virallisessa asumuserossa tai on naimaton ja jolla on huollettavanaan yksi tai useampi lapsi 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä,

▼M112

c) virkamies, joka on rekisteröity muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuoleksi edellyttäen, että:

i) pari toimittaa jonkin jäsenvaltion tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen viralliseksi tunnustaman asiakirjan, jossa todistetaan heidän asemansa muun parisuhteen kuin avioliiton osapuolina,

ii) kumpikaan osapuolista ei ole naimisissa eikä ennestään muussa parisuhteessa kuin avioliitossa,

iii) osapuolten välillä ei ole mitään seuraavista sukulaisuussuhteista: vanhempi, lapsi, isovanhempi, lapsenlapsi, veli, sisar, täti, setä, eno, veljen- tai sisarenpoika, veljen- tai sisarentytär, vävy tai miniä,

iv) pari ei voi solmia laillista avioliittoa jäsenvaltiossa; tätä luetelmakohtaa sovellettaessa parilla katsotaan olevan mahdollisuus solmia laillinen avioliitto ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa osapuolet täyttävät kaikki tällaisen parin avioliiton hyväksymiselle jäsenvaltion lainsäädännössä asetetut edellytykset;

▼M25

►M112  d) ◄  erityisellä ja perustellulla päätöksellä, jonka nimittävä viranomainen tekee todistusvoimaisten asiakirjojen perusteella, virkamies, joka ►M112  a, b ja c alakohdassa säädettyjä ◄ edellytyksiä täyttämättä tosiasiallisesti huolehtii perheen elatuksesta.

3.  Jos virkamiehen puoliso harjoittaa ansiotoimintaa, josta saatavat tulot ennen verojen vähentämistä ovat korkeammat kuin ►M39   ►M112   ►M131  palkkaluokan AST 3 ◄ toisen palkkatason ◄ virkamiehen vuosittainen peruspalkka, johon sovelletaan sen valtion osalta vahvistettua korjauskerrointa, jossa puoliso harjoittaa ammatillista toimintaansa ◄ , kotitalouslisään oikeutettu virkamies ei saa tätä lisää, paitsi jos nimittävä viranomainen tekee asiasta erityisen päätöksen. Lisä maksetaan kuitenkin aina, kun puolisoilla on huollettavanaan yksi tai useampia lapsia.

4.  Jos ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ palveluksessa olevista puolisoista kumpikin on edellä tarkoitettujen säännösten perusteella oikeutettu kotitalouslisään, lisä maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.

▼M56

5.  Jos virkamiehellä on oikeus kotitalouslisään ainoastaan 2 kohdan b alakohdan mukaan ja jos kaikki 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä hänen huollettavanaan olevat lapset on annettu toisen henkilön huollettavaksi laissa olevien määräysten perusteella taikka oikeuden päätöksellä tai toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen päätöksellä, kotitalouslisä maksetaan viimeksi mainitulle henkilölle virkamiehen lukuun ja hänen nimissään. Täysi-ikäisten huollettavana olevien lasten osalta tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän siinä tapauksessa, että he asuvat pääsääntöisesti toisen vanhemman luona.

Kuitenkin jos virkamiehen lapset annetaan usean henkilön huollettavaksi, kotitalouslisä jaetaan näille henkilöille huollettavaksi annettujen lasten lukumäärän mukaisesti.

Jos henkilöllä, jolle maksetaan virkamiestä koskeva kotitalouslisä edellisten määräysten mukaan on itsellään oikeus tähän lisään, sillä perusteella, että hän on virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva, hänelle maksetaan ainoastaan se kotitalouslisä, joka on näistä suurempi.

▼B

2 artikla

▼M16

1.  Virkamies, jolla on yksi tai useampi lapsi huollettavanaan, saa 2 ja 3 kohdassa mainittujen edellytysten mukaisesti ►M143  410,11 euroa ◄ lisän kuukaudessa kutakin hänen huollettavanaan olevaa lasta kohden.

2.  Huollettavana olevaksi lapseksi katsotaan virkamiehen tai hänen puolisonsa avioliitossa syntynyt lapsi, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi tai ottolapsi, jos virkamies tosiasiallisesti huolehtii lapsesta.

Huollettavana olevaksi lapseksi katsotaan myös lapsi, josta on tehty lapseksiottamista koskeva hakemus ja jonka osalta lapseksiottamista koskeva menettely on aloitettu.

▼M112

Lapsi, jonka elatusvastuu kuuluu virkamiehelle alaikäisten suojelua koskevaan jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuvan päätöksen nojalla, rinnastetaan huollettavana olevaan lapseen.

▼M16

3.  Lisä myönnetään:

a) ilman eri toimenpiteitä jokaisesta alle 18-vuotiaasta lapsesta, ja

b) kyseisen virkamiehen perustellusta pyynnöstä jokaisesta koulua käyvästä tai ammatillista koulutusta saavasta 18—26-vuotiaasta lapsesta.

▼B

4.  Poikkeustapauksessa huollettavana olevaan lapseen voidaan rinnastaa todistusvoimaisiin asiakirjoihin perustuvalla nimittävän viranomaisen erityisellä, perustellulla päätöksellä sellainen henkilö, jonka suhteen virkamiehellä on lakisääteinen elatusvelvollisuus ja jonka elatus aiheuttaa hänelle huomattavia kustannuksia.

5.  Jos lapsella on vakava sairaus tai vamma, jonka vuoksi hän ei pysty elättämään itseään, lisän maksamista jatketaan ilman mitään ikärajoitusta sairauden tai vamman koko keston ajan.

6.  Kultakin tässä artiklassa tarkoitetulta huollettavana olevalta lapselta maksetaan ainoastaan yksi huollettavana olevalta lapselta maksettava lisä, vaikka vanhemmat olisivat kolmen Euroopan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ kahden eri toimielimen palveluksessa.

▼M56

7.  Kun 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu huollettavana oleva lapsi annetaan toisen henkilön huollettavaksi laissa olevan määräyksen perusteella taikka oikeuden päätöksellä tai toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen päätöksellä, lisä maksetaan viimeksi mainitulle henkilölle virkamiehen lukuun ja hänen nimissään.

▼B

3 artikla

▼M112

1.  Virkamies saa yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistetuin edellytyksin kustakin tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta huollettavanaan olevasta vähintään 5-vuotiaasta lapsesta, joka saa säännöllisesti ja täysipäiväisesti opetusta maksullisessa peruskoulussa tai keskiasteen oppilaitoksessa taikka korkeakoulussa, koulutuslisän, joka on tarkoitettu kattamaan virkamiehelle koulutuksesta aiheutuvat kulut, kuitenkin enintään ►M143  278,25 euroa ◄ kuukaudessa. Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei kuitenkaan sovelleta koulumatkakulujen korvaamiseen.

▼M131

Oikeus lisään alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana lapsi aloittaa peruskouluasteen oppilaitoksessa, ja päättyy joko sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana lapsi päättää koulu- tai muut opintonsa, tai sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana hän täyttää 26 vuotta, sen mukaan kumpi ajankohta on aikaisempi.

▼M112

Lisä maksetaan enintään kaksinkertaisena ensimmäisessä kohdassa säädettyyn enimmäismäärään verrattuna:

▼M39

 virkamies, jonka asemapaikka on vähintään 50 kilometrin etäisyydellä:

 

 Eurooppa-koulusta tai

 oppilaitoksesta, jossa opetusta annetaan oppilaan äidinkielellä ja jota lapsi käy asianmukaisesti perustelluista opetuksellisista syistä.

▼M29

 an official whose place of employment is at least 50 km from an establishment of higher education in the country of which he is a national or working in his language, provided that the child actually attends an establishment of higher education at least 50 km from the place of employment and the official is entitled to the expatriation allowance; the latter condition shall not apply if there is no such establishment in the country of which the official is a national ►M112  tai jos lapsi opiskelee korkea-asteen oppilaitoksessa jossakin muussa maassa kuin siinä, jossa virkamiehen asemapaikka sijaitsee ◄ .

▼M112

 lisään oikeutetuille, jotka eivät toimi työtehtävissä, samoilla edellytyksillä kuin kahdessa edeltävässä luetelmakohdassa, ottaen asemapaikan sijasta huomioon asuinpaikan.

Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei sovelleta kolmannen alakohdan mukaisiin maksuihin.

▼M56

Kun lapsi, jolla on oikeus koulutuslisään, annetaan toisen henkilön huollettavaksi lainsäädännön taikka oikeuden tai toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen päätöksellä, koulutuslisä maksetaan kyseiselle henkilölle virkamiehen lukuun ja hänen nimissään. Tässä tapauksessa kolmannessa kohdassa tarkoitettu vähintään 50 kilometrin välimatka lasketaan sen henkilön kotipaikasta, jolla lapsi on huollettavana.

▼M112

2.  Tämän lisän määräksi vahvistetaan ►M143  100,18 euroa ◄ kuukaudessa kutakin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua huollettavana olevaa lasta kohti, joka on alle viiden vuoden ikäinen tai joka ei saa vielä säännöllistä ja kokopäiväistä perus- tai keskiasteen opetusta. Tällöin sovelletaan 1 kohdan viimeisen alakohdan ensimmäistä virkettä.

▼B



2 jakso

ULKOMAANKORVAUS

4 artikla

▼M9

►M39  1. ◄   An expatriation allowance equal to 16 % of the total of the basic salary, ►M25  kotitalouslisä ◄ and dependent child allowance ►M25  virkamiehelle maksettava ◄ shall be paid:

▼B

a) virkamiehelle,

 joka ei ole eikä ole koskaan ollut sen valtion kansalainen, jonka ►M39  ————— ◄ alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee,

 joka ei ole kuusi kuukautta ennen tehtäviensä aloittamista päättyvän viiden vuoden jakson aikana asunut vakituisesti tai harjoittanut pääasiallista ansiotoimintaansa kyseisen valtion eurooppalaisella alueella. Tätä säännöstä sovellettaessa ei oteta huomioon olosuhteita, jotka aiheutuvat toiselle valtiolle tai kansainväliselle organisaatiolle suoritetuista palveluksista.

b) virkamiehelle, joka on tai on ollut sen valtion kansalainen, jonka alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee, ja joka on ennen palvelukseen tuloaan asunut vakituisesti kymmenen vuotta kyseisen valtion eurooppalaisen alueen ulkopuolella muusta syystä kuin hoitaakseen tehtäviään jonkin valtion tai kansainvälisen organisaation palveluksessa.

▼M16

Ulkomaankorvauksen on oltava vähintään ►M143  556,25 euroa ◄ kuukaudessa.

▼M25 —————

▼M39

2.  Virkamiehellä, jolla ei ole eikä ole koskaan ollut sen jäsenvaltion kansalaisuutta, jossa hänen asemapaikkansa on, ja joka ei täytä 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on oikeus maastamuutto-korvaukseen, joka on neljännes ulkomaankor-vauksesta.

3.  Edellä 1 ja 2 kohtien soveltamiseksi virkamies, joka avioliiton solmimisen myötä on saanut ilman eri toimenpiteitä ja ilman mahdollisuutta luopua siitä, sen jäsenvaltion kansalaisuuden, jossa hänen asemapaikkansa on, rinnastetaan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun virkamieheen.

▼M112 —————

▼B



3 jakso

KULUJEN KORVAAMINEN



A.

Asettautumiskorvaus

5 artikla

▼M112

1.  Vakinaisella virkamiehellä, joka osoittaa, että hänen on ollut vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan mukaiset edellytykset, on oikeus asettautumiskorvaukseen, joka on kotitalouslisään oikeutetun virkamiehen osalta kahden kuukauden peruspalkan suuruinen ja sellaisen virkamiehen osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään, yhden kuukauden peruspalkan suuruinen.

▼M25

Kun molemmilla ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ virkamiehinä olevilla puolisoilla on oikeus asettautumiskorvaukseen, se maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.

▼M23

Asettautumiskorvaukseen sovelletaan virkamiesten asemapaikalle vahvistettua korjausker-rointa.

▼B

2.  Samansuuruinen asettautumiskorvaus maksetaan uuden asemapaikan osoittamisen yhteydessä virkamiehelle, jonka on vaihdettava asuinpaikkaansa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan velvoitteet.

3.  Asettautumiskorvaus lasketaan sen siviilisäädyn ja palkan mukaan, joka virkamiehellä on joko vakinaistamispäivänä tai päivänä, jolloin uusi asemapaikka osoitetaan.

Asettautumiskorvaus maksetaan esitettäessä todisteet siitä, että virkamies — ja perheenhuoltajana olevan virkamiehen osalta myös hänen perheensä — on asettautunut asemapaikkaan.

4.  Jos ►M25  kotitalouslisään oikeutettu ◄ virkamies ei asettaudu asemapaikkaansa perheensä kanssa, hän saa ainoastaan puolet siitä korvauksesta, johon hänellä muuten olisi oikeus. Toinen puoli maksetaan, kun hänen perheensä asettautuu asemapaikkaan, jos se tapahtuu jäljempänä olevan 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa. Jos asettautumista ei ole tapahtunut ja jos virkamies siirretään paikkaan, jossa hänen perheensä asuu, hänellä ei ole oikeutta asettautumiskorvaukseen.

5.  Kun vakinainen virkamies, joka on saanut asettautumiskorvauksen, irtisanoutuu ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ palveluksesta omasta tahdostaan ennen kuin hänen palvelukseen tulostaan on kulunut kaksi vuotta, hänen on palveluksesta lähtiessään palautettava saamastaan korvauksesta osa, joka lasketaan sen mukaan, paljonko kahden vuoden jaksosta on jäljellä.

▼M23

6.  Virkamiehen, joka saa asettautumiskorvauksen, on ilmoitettava muualta saamansa saman-luontoiset korvaukset ja nämä korvaukset vähennetään tässä artiklassa säädetyistä korvauksista.

▼B



B.

Uudelleenasettautumiskorvaus

6 artikla

1.  Vakinaisella virkamiehellä, ►M112  joka osoittaa vaihtaneensa asuinpaikkaa ◄ , on palvelussuhteensa päättyessä oikeus uudelleenasettautumiskorvaukseen, joka on ►M25  kotitalouslisään oikeutetun ◄ virkamiehen osalta kahden kuukauden peruspalkan suuruinen ja muun kuin ►M25  kotitalouslisään oikeutetun ◄ virkamiehen osalta kuukauden peruspalkan suuruinen, jos hän on ollut palveluksessa neljä vuotta eikä saa samanluonteista korvausta uudessa työssään. ►M25  Kun molemmilla ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ virkamiehinä olevilla puolisoilla on oikeus uudelleenasettautumiskorvaukseen, se maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi. ◄

Tämän ajanjakson laskemisessa otetaan huomioon vuodet, jolloin asianomainen henkilö on ollut jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa, lukuun ottamatta virkavapautta henkilökohtaisista syistä.

Tätä vähimmäisaikaa koskevaa edellytystä ei sovelleta, jos virkamies siirretään eläkkeelle yksikön edun vuoksi.

▼M23

Uudelleenasettautumiskorvaukseen sovelletaan virkamiehen viimeiselle asemapaikalle vahvistettua korjauskerrointa.

▼M25

2.  Jos vakinainen virkamies kuolee, uudelleenasettautumiskorvaus maksetaan eloon jäävälle puolisolle, tai jos tällaista henkilöä ei ole, 2 artiklassa tarkoitetuille huollettavana oleville henkilöille, vaikka 1 kohdassa säädetty palvelusaikaa koskeva edellytys ei täyttyisikään.

▼B

3.  Uudelleenasettautumiskorvaus lasketaan sen siviilisäädyn ja palkan mukaan, joka virkamiehellä on palvelussuhteen lopullisesti päättyessä.

4.  Uudelleenasettautumiskorvaus maksetaan esitettäessä todisteet siitä, että virkamies ja hänen perheensä ovat asettautuneet uudelleen vähintään 70 kilometrin päähän asemapaikasta, tai jos virkamies on kuollut, siitä, että hänen perheensä on asettautunut uudelleen vähintään saman etäisyyden päähän.

Virkamiehen tai edesmenneen virkamiehen perheen uudelleenasettautumisen on tapahduttava kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä.

Oikeudenomistajat eivät menetä tätä oikeutta kyseisen määräajan umpeutumisen vuoksi, jos he voivat todistaa, etteivät olleet tietoisia edeltävistä säännöksistä.



C.

Matkakulut

▼M131

7 artikla

1.  Virkamiehellä on oikeus saada matkakuluja vastaava kiinteämääräinen korvaus sekä omalta osaltaan että puolisonsa ja talouteensa kuuluvien huollettavana olevien henkilöiden osalta

a) palvelukseen tulemisen yhteydessä matkakuluista palvelukseenottopaikkakunnalta asemapaikkaan,

b) palvelussuhteen päättyessä henkilöstösääntöjen 47 artiklan mukaisesti, asemapaikalta tämän artiklan 4 kohdassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle,

c) sellaisen toisiin tehtäviin siirtämisen yhteydessä, joiden vuoksi virkamiehen asemapaikka muuttuu.

Jos virkamies kuolee, eloon jääneellä puolisolla ja huollettavana olevilla henkilöillä on oikeus saada kiinteämääräinen korvaus samoin edellytyksin.

Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.

2.  Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella.

Kilometrikorvaus on:

▼M143



0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

0–200 km

0,2069 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

201–1 000 km

0,3449 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

1 001 –2 000 km

0,2069 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

2 001 –3 000 km

0,0689 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

3 001 –4 000 km

0,0333 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

4 001 –10 000 km

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää

10 000 km.

▼M131

Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

▼M143

 103,44 euroa, jos 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välinen maantieteellinen etäisyys on 600–1 200 kilometriä;

 206,88 euroa, jos 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välinen maantieteellinen etäisyys on yli 1 200 kilometriä.

▼M131

Edellä olevat kilometrikorvaukset ja kiinteämääräiset korvaukset päivitetään vuosittain palkkojen päivitystä vastaavasti.

3.  Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, sellaiseen toisiin tehtäviin siirtämiseen liittyvät matkakulut, johon kuuluu asemapaikan vaihtuminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueilla sijaitsevan asemapaikan ja näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevan asemapaikan välillä, tai sellaiseen toisiin tehtäviin siirtämiseen liittyvät matkakulut, johon kuuluu asemapaikan vaihtuminen näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevien asemapaikkojen välillä, korvataan kiinteämääräisenä korvauksena, joka perustuu turistiluokkaa välittömästi ylemmän luokan lentomatkan kustannuksiin.

4.  Virkamiehen lähtöpaikkakunta määritetään hänen tullessaan palvelukseen ottaen periaatteessa huomioon hänen palvelukseenottopaikkakuntansa tai nimenomaisesta ja asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä se paikkakunta, johon hänellä on luontaiset siteet. Tätä määritystä voidaan myöhemmin muuttaa nimittävän viranomaisen erityisellä päätöksellä virkamiehen palveluksessaoloaikana tai palvelussuhteen päättyessä. Virkamiehen palveluksessaoloaikana tämä päätös voidaan tehdä ainoastaan poikkeuksellisesti ja sen jälkeen, kun kyseinen virkamies on esittänyt asianmukaiset todisteet hakemuksensa perusteeksi.

Muuttamisella ei kuitenkaan voida hyväksyä paikkakunnaksi, johon kyseisellä henkilöllä on luontaiset siteet, unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden taikka Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sijaitsevaa paikkakuntaa.

8 artikla

1.  Virkamiehellä, joka on oikeutettu ulkomaankorvaukseen tai maastamuuttokorvaukseen, on oikeus saada kalenterivuosittain 2 kohdassa säädetyin rajoituksin omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavanaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista asemapaikasta 7 artiklan mukaisesti määritetylle lähtöpaikkakunnalle.

Jos molemmat puolisot ovat Euroopan unionin virkamiehiä, kummallakin on oikeus saada omalta osaltaan ja huollettavanaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista edellä olevien säännösten mukaisesti; kukin huollettavana oleva henkilö oikeuttaa ainoastaan yhteen korvaukseen. Huollettavana olevien lasten osalta tämä korvaus määritetään puolisoiden hakemuksesta jommankumman puolison lähtöpaikkakunnan perusteella.

Jos virkamies avioituu keskellä vuotta ja saa siten oikeuden kotitalouslisään, puolison osalta korvattavat matkakulut lasketaan sen jakson mukaan, joka alkaa avioitumispäivästä ja päättyy avioitumisvuoden lopussa.

Mahdolliset laskentaperusteiden muutokset, jotka aiheutuvat kyseisten korvausten maksamisen jälkeen tapahtuneesta perhesuhteiden muutoksesta, eivät velvoita virkamiestä maksamaan korvausta takaisin.

Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.

2.  Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja hänen lähtöpaikkakuntansa välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella.

Jos 7 artiklan mukaisesti määritetty lähtöpaikkakunta sijaitsee unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja sen jäsenvaltion pääkaupungin, jonka kansalainen hän on, välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella. Virkamies, jonka lähtöpaikkakunta sijaitsee unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, ja joka ei ole minkään jäsenvaltion kansalainen, ei ole oikeutettu kiinteämääräiseen korvaukseen.

Kilometrikorvaus on:

▼M143



0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

0–200 km

0,4172 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

201–1 000 km

0,6952 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

1 001 –2 000 km

0,4172 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

2 001 –3 000 km

0,1389 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

3 001 –4 000 km

0,0671 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

4 001 –10 000 km

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää

10 000 km.

▼M131

Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

▼M143

 208,55 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen maantieteellinen etäisyys on 600–1 200 kilometriä;

 417,07 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen maantieteellinen etäisyys on yli 1 200 kilometriä.

▼M131

Edellä olevat kilometrikorvaukset ja kiinteämääräiset korvaukset päivitetään vuosittain palkkojen päivitystä vastaavasti.

3.  Kun virkamies on ollut kalenterivuoden aikana unionin toimielinten palveluksessa työtehtävissä alle yhdeksän kuukautta siksi, että hänen palvelussuhteensa on päättynyt muusta syystä kuin kuoleman takia tai siksi, että hän on ollut kyseisen vuoden aikana virkavapaalla henkilökohtaisista syistä, hänellä on oikeus ainoastaan osaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta kiinteämääräisestä korvauksesta; korvauksen määrä lasketaan sen ajanjakson mukaan, jonka virkamies on toiminut työtehtävissä.

4.  Tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Virkamiehellä, jonka asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, on oikeus omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavanaan olevien henkilöiden osalta, saada kalenterivuosittain kiinteämääräinen korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalleen tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin niin, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalle. Jos puoliso ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt eivät asu virkamiehen kanssa tämän asemapaikassa, heillä on kuitenkin oikeus saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin niin, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan.

Kiinteämääräinen korvaus perustuu turistiluokan lentomatkan kustannuksiin.

▼B



D.

Muuttokulut

▼M131

9 artikla

1.  Virkamies, jonka on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan velvoitteet palvelukseen tulon yhteydessä tai palveluksessaoloaikana asemapaikan vaihdon yhteydessä ja joka ei ole saanut muualta korvausta samoista kuluista, on kustannusten enimmäismäärien asettamissa rajoissa oikeutettu saamaan korvauksen henkilökohtaisen irtaimiston siirtämisestä aiheutuvista kuluista, mukaan luettuina vakuutukset tavanomaisten riskien (kuten rikkoutuminen, varkaus, tulipalo) varalta.

Kustannusten enimmäismäärissä otetaan huomioon virkamiehen perhetilanne muuttohetkellä sekä muuton ja siihen liittyvän vakuutuksen keskimääräiset kustannukset.

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen antaa yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä tämän kohdan soveltamiseksi.

2.  Palvelussuhteen päättyessä tai virkamiehen kuollessa korvataan muuttokulut asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle 1 kohdassa tarkoitetuissa rajoissa. Jos kuollut virkamies oli naimaton, nämä kulut korvataan oikeudenomistajille.

3.  Vakinaisen virkamiehen muuton on tapahduttava vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Palvelussuhteen päättyessä muuton on tapahduttava 6 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetyssä kolmen vuoden määräajassa. Tässä kohdassa tarkoitettujen määräaikojen jälkeen tapahtuneet muutot voidaan korvata ainoastaan poikkeustapauksissa nimittävän viranomaisen erityisellä päätöksellä.

▼B



E.

Päiväraha

10 artikla

▼M112

1.  Virkamiehellä, joka voi osoittaa, että hänen on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan edellytykset, on oikeus tämän artiklan 2 kohdassa määriteltynä aikana kalenteripäiväkohtaiseen päivärahaan, jonka määrä vahvistetaan seuraavasti:

▼M143

 43,11 euroa virkamiehelle, jolla on oikeus kotitalouslisään;

 34,76 euroa virkamiehelle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

▼M112

Edellä olevaa taulukkoa tarkistetaan aina kun palkkatasoa tarkistetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti.

▼M23

2.  Päivärahaan oikeuttava aika määritetään seuraavasti:

a) kun kyseessä on virkamies, ►M25  jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään ◄ : 120 päivää, ja

b) kun kyseessä on virkamies, ►M25  jolla on oikeus kotitalouslisään ◄ : 180 päivää, tai jos kyseinen virkamies on virkamiesharjoittelija, harjoitteluaika lisättynä yhdellä kuukaudella.

▼M25

Kun molemmilla ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ ►M112  tai muuhun henkilökuntaan kuuluvilla ◄ puolisoilla on oikeus päivärahaan, b alakohdassa säädettyä päivärahakautta sovelletaan siihen puolisoon, jonka palkka on suurempi. Toiseen puolisoon sovelletaan a alakohdassa säädettyä päivärahakautta.

▼M23

Päivärahaa ei myönnetä missään tapauksessa sen päivän jälkeen, jolloin virkamies on muuttanut täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan mukaiset velvoitteet.

▼M112 —————

▼B



F.

Virkamatkakulut

11 artikla

1.  Virkamiehellä, jolla on matkamääräys, on oikeus matkustuskulujen korvaukseen ja päivärahaan jäljempänä säädettävin edellytyksin.

▼M112 —————

▼B

2.   ►M112  Matkamääräyksessä vahvistetaan virkamatkan todennäköinen kesto, jonka perusteella lasketaan säädetystä päivärahasta virkamatkan tekijälle mahdollisesti maksettava ennakko. ◄ Ellei asiasta ole tehty erityistä päätöstä, päivärahaa ei kuitenkaan makseta ennakkoon, jos työmatkan on määrä kestää enintään 24 tuntia ja jos se suuntautuu maahan, jossa käytetään samaa valuuttaa kuin asianomaisen asemapaikassa.

▼M112

3.  Lukuun ottamatta erityistapauksia, joista on tehtävä erityispäätös, ja erityisesti silloin kun loma keskeytyy tai lomalta kutsutaan takaisin, virkamatkakulut korvataan siihen määrään asti, joka vastaa edullisimman käytettävissä olevan vaihtoehdon matkakustannuksia asemapaikan ja virkamatkapaikan välillä niin, ettei virkamatkan tekijän tarvitse merkittävästi pidentää oleskeluaan paikalla.

▼M112

12 artikla

1.   Juna

Junalla tehdyn virkamatkan matkakulut korvataan tositteiden perusteella käyttäen perusteena ensimmäisen luokan junalipun hintaa asemapaikan ja virkamatkapaikan välisen lyhimmän reitin mukaan.

2.   Lentokone

Virkamiehet saavat käyttää lentokonetta, jos edestakaisen matkan pituus on junamatkan perusteella laskettuna vähintään 800 kilometriä.

3.   Laiva

Nimittävä viranomainen tekee päätökset sovellettavista laivamatkojen matkustusluokista ja korvattavista hyttimaksuista tapauskohtaisesti matkan kestosta ja kustannuksista riippuen.

4.   Henkilöauto

Matkakustannukset korvataan kiinteämääräisesti junalipun hinnan perusteella 1 kohdan säännösten mukaisesti; muita lisäkuluja ei korvata.

Nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää myöntää virkamiehelle kilometrikorvauksen edellä säädetyn matkakulukorvauksen asemesta, jos tämä tekee virkamatkansa erityisolosuhteissa ja jos julkisten liikennevälineiden käyttäminen tuottaa ilmeisiä hankaluuksia.

13 artikla

1.  Virkamatkapäiväraha kattaa kiinteämääräisesti kaikki virkamatkan tekijälle aiheutuvat menot: aamiaisen, kaksi pääateriaa ja muut juoksevat menot paikallisliikenne mukaan luettuna. Majoituskulut paikallisine veroineen korvataan tositteita vastaan kullekin maalle vahvistetun enimmäismäärän rajoissa.

2.  

a) Euroopan unionin jäsenvaltioita koskeva taulukko:

▼M139



Matkakohde

Majoituskulujen enimmäismäärä (hotelli)

Päiväraha

Belgia

148

102

Bulgaria

135

57

Tšekki

124

70

Tanska

173

124

Saksa

128

97

Viro

105

80

Irlanti

159

108

Kreikka

112

82

Espanja

128

88

Ranska

180

102

Kroatia

110

75

Italia

148

98

Kypros

140

88

Latvia

116

73

Liettua

117

69

Luxemburg

148

98

Unkari

120

64

Malta

138

88

Alankomaat

166

103

Itävalta

132

102

Puola

116

67

Portugali

101

83

Romania

136

62

Slovenia

117

84

Slovakia

100

74

Suomi

142

113

Ruotsi

187

117

Yhdistynyt kuningaskunta

209

125

▼M112

Kun jokin ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielimistä tai ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ ulkopuolinen hallintoelin tai organisaatio tarjoaa tai korvaa virkamatkalla olevan virkamiehen aterian tai majoituksen, hänen on tehtävä siitä ilmoitus. Tällöin sovelletaan vastaavia vähennyksiä.

b) Nimittävä viranomainen vahvistaa ja mukauttaa määräajoin jäsenvaltioiden Euroopassa sijaitsevan alueen ulkopuolelle suuntautuvia virkamatkoja koskevat korvaukset.

▼M131

3.  Komissio tarkistaa joka toinen vuosi 2 kohdan a alakohdassa mainitut määrät. Tarkistaminen suoritetaan hotellien, ravintoloiden ja ateriapalvelujen hintoja koskevan selvityksen perusteella, ja se perustuu mainittujen hintojen kehitystä kuvaaviin indekseihin. Komissio päättää tarkistamisesta henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä.

▼M131

4.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, majoituskulut, joita virkamiehelle aiheutuu virkamatkoista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa N:o 6 tarkoitettuihin toimielimensä päätoimipaikkoihin, voidaan korvata kiinteämääräisenä summana, joka ei saa ylittää kyseisille jäsenvaltioille vahvistettua enimmäismäärää.

▼M112

13 a artikla

►M131  Eri toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ vahvistavat tämän liitteen 11, 12 ja 13 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt yleisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti.

▼B



G.

Kiinteämääräinen kulukorvaus

14 artikla

1.  Jos tietyille virkamiehille aiheutuu heille annettujen tehtävien luonteen vuoksi säännöllisesti edustuskuluja, nimittävä viranomainen voi myöntää heille kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrästä se päättää.

Erityistapauksissa nimittävä viranomainen voi lisäksi päättää, että toimielin maksaa osan asianomaisten virkamiesten majoituskuluista.

2.  Jos virkamiehille aiheutuu heille annettujen erityisohjeiden perusteella satunnaisia yksikön tarpeista johtuvia edustuskuluja, edustuskorvauksen määrä vahvistetaan tapauskohtaisesti perusteena olevien tositteiden nojalla ja nimittävän viranomaisen vahvistamin edellytyksin.

▼M112 —————

▼B

15 artikla

Nimittävän viranomaisen päätöksellä voivat ►M112  henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut johtavassa asemassa olevat virkamiehet ◄ , joilla ei ole käytössään virka-autoa, saada kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrä voi olla enintään ►M97  892,42 EUR:a ◄ vuodessa, kattamaan heidän matkakulunsa sen kaupungin alueella, jossa heidän asemapaikkansa on.

Oikeus tähän korvaukseen voidaan myöntää nimittävän viranomaisen perustellulla päätöksellä virkamiehelle, jonka on tehtäviensä vuoksi tehtävä jatkuvasti sellaisia matkoja, joilla hänellä on oikeus käyttää omaa autoaan.



4 jakso

MAKSAMINEN

16 artikla

1.  Palkka maksetaan virkamiehelle jokaisen kuukauden 15. päivänä kuluvan kuukauden osalta. Palkan määrä pyöristetään ylöspäin seuraavaan ►M94  senttiin ◄ .

2.  Kun palkkasaatava ei koske koko kuukausipalkkaa, se jaetaan kolmaskymmenesosiin:

a) Jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on enintään viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on sama kuin maksettavien päivien todellinen lukumäärä.

b) Jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on yli viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on kolmenkymmenen ja muiden kuin maksettavien päivien todellisen lukumäärän välinen erotus.

3.  Jos virkamies saa oikeuden perhelisiin ja ulkomaankorvaukseen sen jälkeen kun hän on aloittanut palveluksensa, ne maksetaan hänelle sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jonka kuluessa kyseinen peruste muodostuu. Kun oikeus näihin lisiin ja tähän korvaukseen päättyy, ne maksetaan virkamiehelle sen kuukauden viimeiseen päivään asti, jonka kuluessa kyseinen peruste lakkaa olemasta voimassa.

▼M43

Article 17

▼M131

1.  Maksu suoritetaan kullekin virkamiehelle siihen paikkaan ja sen maan valuutassa, jossa hän hoitaa tehtäviään, tai virkamiehen pyynnöstä euroina Euroopan unionissa sijaitsevaan pankkiin.

▼M112

►M131

 

Toimielinten nimittävien viranomaisten yhteisymmärryksessä ja henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan laatimien sääntöjen mukaisesti vahvistetuin edellytyksin virkamies voi hakea erityistä säännöllistä palkan osan siirtoa.

 ◄

Tällainen siirto voi koskea jompaakumpaa tai molempia seuraavista:

a) toisessa jäsenvaltiossa olevassa oppilaitoksessa opiskelevaa huollettavana olevaa lasta kohti enintään määrä, joka vastaa kyseisestä lapsesta tosiasiallisesti saadun koulutuslisän määrää;

b) kenelle tahansa kyseisessä jäsenvaltiossa asuvalle henkilölle, johon nähden virkamiehellä on todistettavasti velvoitteita oikeuden päätöksen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksen nojalla, suoritettavat säännölliset maksut, joista on esitettävä pätevät todistusasiakirjat.

Toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut siirrot eivät voi olla enempää kuin 5 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa siirroissa käytetään ►M131  kyseisen jäsenvaltion valuuttaa ja ◄ henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua valuuttakurssia. Siirrettyihin määriin sovelletaan kerrointa, joka edustaa sille maalle, jonka valuuttana siirto tehdään, henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaan vahvistetun korjauskertoimen ja virkamiehen palkanmaksuun sovelletun, henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetun korjauskertoimen välistä eroa.

▼M112

4.  Edellä 1—3 kohdassa tarkoitettujen siirtojen lisäksi virkamies voi pyytää säännöllistä siirtoa toiseen jäsenvaltioon ►M131  paikallisena valuuttana ◄ kuukausittaisella valuuttakurssilla, johon ei sovelleta korjauskerrointa. Tällainen siirto voi olla enintään 25 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.

▼B




LIITE VIII

Eläkejärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt

SISÄLLYS

1 luku:

Yleiset säännökset

1 artikla

2 luku:

Vanhuuseläke ja eroraha

1 jakso:

Vanhuuseläke

2—11 artikla

2 jakso:

Eroraha

12 artikla

3 luku:

Työkyvyttömyyskorvaus

13—15 artikla

4 luku:

Perhe-eläke

17—29 artikla

5 luku:

Väliaikaiset eläkkeet

30—33 artikla

6 luku:

Eläkkeen korotus huollettavien lasten perusteella

34—35 artikla

7 luku:

1 jakso:

Eläkejärjestelmän rahoitus

36—38 artikla

2 jakso:

Eläkkeen laskeminen

40—44 artikla

3 jakso:

Eläke-etuuksien maksaminen

45—46 artikla

8 luku:

Siirtymäsäännökset

48—51 artikla

1 LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

1.  Jos virkamiehelle ennen palvelukseen tuloa tehdyssä lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että hänellä on jokin sairaus tai vamma, nimittävä viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutukseen liittyvät takuut tämän sairauden tai vamman osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ palvelukseen.

Virkamies voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen työkyvyttömyyslautakunnalle.

2.  Virkamies, joka on virkavapaana asepalveluksen suorittamista varten, lakkaa saamasta työkyvyttömyys- tai henkivakuutukseen liittyviä takuita sellaisten tapaturmien ja sairauksien osalta, jotka aiheutuvat välittömästi asepalveluksen suorittamisesta. Edellä olevat säännökset eivät vaikuta niihin siirrettäviin eläkeoikeuksiin, jotka virkamies on hankkinut siihen päivään mennessä, jolloin hän jää virkavapaalle asepalveluksen suorittamista varten.



2 LUKU

Vanhuuseläke ja eroraha



1 jakso

VANHUUSELÄKE

2 artikla

Vanhuuseläke lasketaan virkamiehen palvelusvuosien kokonaismäärän perusteella. Jokainen jäljempänä olevassa 3 artiklassa vahvistetuin edellytyksin huomioon otettava vuosi lasketaan yhdeksi palvelusvuodeksi ja jokainen kokonainen kuukausi palvelusvuoden yhdeksi kahdestoistaosaksi.

Vanhuuseläkettä laskettaessa huomioon otettavien palvelusvuosien enimmäismäärä on ►M112  henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun eläkkeen enimmäismäärään vaadittava palvelusvuosien määrä ◄ .

▼M112

3 artikla

Edellyttäen, että asianomainen toimihenkilö on maksanut säädetyt eläkemaksut palvelusajaltaan, 2 artiklan mukaisia palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon:

a) palvelusaika virkamiehenä jossakin toimielimessä jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklan a, b, c, e ja f alakohdassa tarkoitetussa asemassa. Henkilöstösääntöjen 40 artiklan nojalla virkavapautta saaneisiin henkilöihin sovelletaan kuitenkin mainitun artiklan 3 kohdan toisen alakohdan viimeisessä virkkeessä säädettyjä edellytyksiä;

b) kaudet, joiden aikana asianomaisella on ollut oikeus henkilöstösääntöjen ►M131  41, 42 c ja 50 artiklassa ◄ tarkoitettuun korvaukseen, enintään viiden vuoden ajalta;

c) aika, jona henkilölle on maksettu työkyvyttömyyskorvausta;

d) kertynyt palvelusaika muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisessa asemassa. Kun mainitun säännöstön mukaisesta sopimussuhteisesta toimihenkilöstä tulee virkamies, eläkkeeseen oikeuttavat palvelusvuodet sopimussuhteisena toimihenkilönä oikeuttavat virkamiehen eläkevuosien määrään, joka lasketaan sopimussuhteisena toimihenkilönä saadun viimeisen peruspalkan ja virkamiehenä saadun ensimmäisen peruspalkan välisessä suhteessa todellisten palvelusvuosien määrän rajoissa. Mahdollisesti liikaa suoritetut maksut, jotka vastaavat eläkkeeseen laskettujen palvelusvuosien ja todellisten palvelusvuosien lukumäärän välistä erotusta, palautetaan asianomaiselle henkilölle sopimussuhteisena toimihenkilönä saadun viimeisen peruspalkan perusteella. Tätä säännöstä sovelletaan soveltuvilta osin tapauksessa, jossa virkamiehestä tulee sopimussuhteinen toimihenkilö.

4 artikla

1.  Virkamies, joka on ollut aiemmin jonkin ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielimen palveluksessa joko virkamiehenä tai väliaikaisena toimihenkilönä taikka sopimussuhteisena toimihenkilönä ja joka otetaan uudestaan jonkin ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielimen palvelukseen, alkaa saada uusia eläkeoikeuksia. Hän voi pyytää, että eläkeoikeuksia laskettaessa otetaan huomioon tämän liitteen 3 artiklan mukaisesti virkamiehenä, väliaikaisena toimihenkilönä tai sopimussuhteisena toimihenkilönä täyttynyt palvelusaika, jolta eläkemaksut on suoritettu, edellyttäen että:

a) 12 artiklan nojalla suoritettu eroraha, johon on lisätty ►M123  3,1 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko, maksetaan takaisin. Jos asianomainen on saanut muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 112 artiklan mukaisia etuuksia, mainittujen artiklojen nojalla suoritetut määrät, joihin on lisätty edellä mainitun prosentin mukainen koronkorko, on myös maksettava takaisin;

b) tähän tarkoitukseen varataan ennen 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn palvelusvuosihyvityksen laskemista ja edellyttäen, että asianomainen on pyytänyt tämän artiklan mukaisia etuuksia ja hän on ne saanut sen jälkeen, kun hänet on otettu uudestaan palvelukseen, se osa ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ eläkejärjestelmään siirretystä määrästä, joka vastaa 11 artiklan 1 kohdan tai 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla vakuutusmatemaattisesti laskettua ja lähtöjärjestelmään siirrettyä määrää ja johon on lisätty ►M123  3,1 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko.

Jos asianomainen on saanut muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 112 artiklan mukaisia etuuksia, varattavassa määrässä otetaan huomioon myös näiden artiklojen nojalla suoritettu määrä, johon on lisätty ►M123  3,1 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko.

Jos ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ järjestelmään siirretty määrä ei riitä palauttamaan koko aiempaan palvelusaikaan liittyviä eläkeoikeuksia, virkamies voi omasta pyynnöstään täydentää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädettyä määrää.

2.  Edellä 1 kohdassa säädettyä korkoprosenttia voidaan tarkistaa liitteessä XII olevassa 10 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

▼M131

5 artikla

Sen estämättä, mitä tämän liitteen 2 artiklassa säädetään, virkamiehellä, joka jatkaa palveluksessa eläkeiän saavutettuaan, on oikeus saada kultakin mainitun iän täyttämisen jälkeiseltä palvelusvuodelta eläkkeeseensä korotus, joka on 1,5 prosenttia eläkkeen laskennassa huomioon otetusta peruspalkasta; eläkkeen kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 70 prosenttia viimeisestä peruspalkasta, joka määritetään tapauskohtaisesti henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen tai kolmannen kohdan mukaan.

Korotus myönnetään myös kuolemantapauksessa, jos virkamies on jäänyt palvelukseen eläkeiän saavutettuaan.

▼B

6 artikla

▼M23

Se vähimmäistoimeentulon määrä, joka otetaan huomioon palkkaa laskettaessa, vastaa ►M131  palkkaluokan AST 1 ensimmäisen palkkatason ◄ virkamiehen peruspalkkaa.

▼M112 —————

▼M112

8 artikla

Vanhuuseläkkeen ’vakuutusmatemaattisella arvolla’ tarkoitetaan virkamiehelle kertyvien etuuksien pääoma-arvoa, joka on laskettu liitteessä XII olevassa 9 artiklassa mainitun kuolevuustaulukon ja ►M123  3,1 ◄ prosentin vuotuisen koron perusteella, jota voidaan tarkistaa liitteessä XII olevassa 10 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

▼M131

9 artikla

Virkamies, jonka palvelussuhde päättyy ennen eläkeikää, voi pyytää, että hänen vanhuuseläkkeensä

a) maksamista siirretään sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän; tai

b) maksetaan hänelle heti, jos hän on täyttänyt 58 vuotta. Tällöin vanhuuseläkkeen määrää vähennetään suhteessa virkamiehen ikään eläkkeenmaksun aloittamishetkellä.

Eläkkeeseen sovelletaan 3,5 prosentin vähennystä kultakin sitä vuotta edeltävältä vuodelta, jona virkamies saisi oikeuden vanhuuseläkkeeseen henkilöstösääntöjen 77 artiklan mukaisesti. Jos henkilöstösääntöjen 77 artiklan mukaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän ja asianomaisen henkilön senhetkisen iän välinen ero ylittää kokonaisten vuosien määrän, vähennykseen lisätään yksi ylimääräinen vuosi.

▼M112

9a artikla

Virkamiehellä, joka on saavuttanut oikeuden eläkkeeseen, joka on yli 70 prosenttia hänen viimeisestä peruspalkastaan, ja joka pyytää välitöntä pääsyä vanhuuseläkkeelle 9 artiklan nojalla, on oikeus vaatia, että vähennettyä eläkettä määritettäessä 9 artiklasta ilmenevää vähennystä sovelletaan teoreettiseen määrään, joka vastaa kertyneitä palvelusvuosia, eikä 70 prosenttiin viimeisestä peruspalkasta rajattuun enimmäismäärään. Näin laskettu vähennetty eläke ei saa kuitenkaan missään tapauksessa ylittää henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettua 70 prosentin osuutta viimeisestä peruspalkasta.

▼B

10 artikla

Oikeus vanhuuseläkkeeseen tulee voimaan sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka kuluessa virkamies saa oikeuden eläkkeeseen ilman eri toimenpiteitä tai omasta pyynnöstään; hänelle maksetaan palkka eläkeoikeuden alkamiseen asti.

11 artikla

▼M83

1.  Virkamiehellä, joka on päättänyt tehtävänsä:

 siirtyäkseen sellaisen hallintoelimen, kansallisen järjestön tai kansainvälisen järjestön palvelukseen, joka on tehnyt sopimuksen ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ kanssa;

 toimiakseen palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, minkä perusteella hän saa eläkeoikeudet eläkejärjestelmässä, josta hallintaelimet ovat tehneet sopimuksen ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ kanssa,

on oikeus siirtää ►M128   ►C6  unionilta  ◄  ◄ saamiaan vanhuuseläkeoikeuksia ►M112  varsinaisena siirtopäivänä ◄ vastaava käypä arvo sen hallintoelimen tai järjestön eläkekassaan taikka siihen eläkekassaan, josta virkamies saa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana vanhuuseläkeoikeuksia.

2.  Virkamiehellä, joka siirtyy ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ palvelukseen sen jälkeen kun hän:

 on eronnut tehtävistään kansallisen järjestön tai kansainvälisen järjestön hallinnossa, tai

 lopettanut toimintansa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana,

▼M112

on mahdollisuus vakinaistamisensa ja sen ajankohdan välisenä aikana, jona hän saa oikeuden henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettuun vanhuuseläkkeeseen, suorituttaa ►M128   ►C6  unionille  ◄  ◄ varsinaisen siirtohetken mukaan vakuutusmatemaattisesti laskettu pääoma, joka edustaa hänen edellä mainittuja palveluksia suorittamalla kartuttamiaan eläkeoikeuksia.

Tällöin ►M131  sen toimielimen nimittävä viranomainen ◄ , jonka palveluksessa virkamies on, määrittää yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä niiden palvelusvuosien lukumäärän, joka aiemman palvelusajan osalta otetaan huomioon ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ eläkejärjestelmässä, ottaen huomioon virkamiehen peruspalkka, ikä ja muuntokurssi siirtopyynnön tekopäivänä vakinaistettaessa sekä siirretyn pääoman arvon vähennettynä määrällä, joka edustaa siirtopyynnön tekopäivän ja varsinaisen siirtopäivän välistä pääoman uudelleenarvostusta.

Virkamies voi käyttää hyväkseen tätä mahdollisuutta ainoastaan yhden kerran kunkin jäsenvaltion ja eläkerahaston kohdalla.

▼M56

3.  Mitä 2 kohdassa säädetään, sovelletaan myös virkamieheen, joka on palannut palvelukseen 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun muiden tehtävien tilapäisen hoitamisen päätyttyä sekä virkamieheen, joka on palannut palvelukseen henkilöstösääntöjen 40 artiklassa säädetyn henkilökohtaisista syistä myönnetyn loman päättyessä.

▼B



2 jakso

ERORAHA

▼M112

12 artikla

▼M131

1.  Virkamiehellä, joka ei ole saavuttanut eläkeikää ja jonka palvelussuhde päättyy muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi ja jolla ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen välittömästi tai myöhempänä ajankohtana, on palvelussuhteensa päättyessä oikeus

a) jos hän on ollut palveluksessa vähemmän kuin vuoden ajan eikä ole käyttänyt 11 artiklan 2 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, erorahaan, joka on kolme kertaa peruspalkasta vanhuuseläkemaksuina pidätetty määrä vähennettynä määrillä, jotka on mahdollisesti maksettu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 ja 112 artiklan nojalla;

b) muissa tapauksissa 11 artiklan 1 kohdassa säädettyihin etuihin tai niitä vastaavan vakuutusmatemaattisen arvon suorittamiseen valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, joka takaa, että

i) pääomaa ei palauteta;

ii) kuukausieläke maksetaan aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämisen ja viimeistään 66 vuoden iän täyttämisen jälkeen;

iii) perhe-eläke-etuudet suoritetaan oikeudenomistajille;

iv) siirto toiseen vakuutusjärjestelmään tai rahastoon hyväksytään ainoastaan, jos tällainen rahasto täyttää ii, ii ja iii alakohdassa säädetyt ehdot.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, virkamiehellä, joka ei ole saavuttanut eläkeikää ja joka palvelukseen tultuaan on suorittanut eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai säilyttämiseksi maksuja kansalliseen eläkejärjestelmään tai valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, joka täyttää 1 kohdassa säädetyt ehdot, ja jonka palvelussuhde päättyy muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi ja jolla ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen välittömästi tai myöhempänä ajankohtana, on palvelussuhteensa päättyessä oikeus erorahaan, joka vastaa toimielinten palveluksessa ollessa saatujen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa. Näissä tapauksissa eläkeoikeuksien perustamiseksi tai säilyttämiseksi kansalliseen eläkejärjestelmään maksetut määrät vähennetään erorahasta muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 45 tai 112 artiklan nojalla.

▼M112

3.  Kun virkamies eroaa lopullisesti tehtävistään erottamisen johdosta, eroraha tai tapauksen mukaan siirrettävää määrää vastaava vakuutusmatemaattinen arvo vahvistetaan kuitenkin liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan tehtävällä päätöksellä.

▼M112 —————

▼B



3 LUKU

▼M112

Työkyvyttömyyskorvaus

▼B

13 artikla

►M112  1. ◄   Ellei edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan säännöksistä muuta johdu, alle 65-vuotias virkamies, jonka työkyvyttömyyslautakunta toteaa kärsivän eläkeoikeuksien karttumisaikana pysyvästä ja täydellisestä työkyvyttömyydestä niin, ettei hän voi suorittaa mihinkään palkkaryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä, vaan joutuu tämän vuoksi keskeyttämään ►M128   ►C6  työskentelyn unionin palveluksessa ◄  ◄ , on oikeutettu ►M23  henkilöstösääntöjen 78 artiklassa tarkoitettu ►M112  työkyvyttömyyskorvaukseen ◄  ◄ .

▼M112

2.  Työkyvyttömyyskorvauksen saaja ei saa harjoittaa palkallista ammattitoimintaa, ellei hän ole saanut nimittävältä viranomaiselta siihen ennakkolupaa. Siinä tapauksessa korvauksesta vähennetään palkan osa, joka yhdessä työkyvyttömyyskorvauksen kanssa ylittää viimeisen palveluksessaoloajan kokonaispalkan, joka määritetään sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassaolleen palkkataulukon mukaan, jolta korvaus suoritetaan.

Asianomaisen on toimitettava vaadittavat kirjalliset todisteet ja ilmoitettava toimielimelle kaikki seikat, jotka saattavat muuttaa oikeuksia korvaukseen.

▼B

14 artikla

▼M62

Oikeus ►M112  työkyvyttömyyskorvaukseen ◄ alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukaudenensimmäisenä päivänä, jona virkamies siirtyy eläkkeelle henkilöstösääntöjen 53 artiklan mukaan.

▼M23

Kun ►M62  entinen virkamies ◄ ei enää täytä kyseisen ►M112  korvauksen  ◄ saamisen edellytyksiä, hänellä on velvollisuus palata ensimmäiseen hänen palkkaluokassansa tai ryhmässänsä vapautuvaan uraansa vastaavaan toimeen edellyttäen, että hänellä on kyseiseen toimeen vaaditut taidot. Jos virkamies kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hänellä on edelleen oikeus palata samojen edellytysten mukaisesti toiseen palkkaluokassansa tai ryhmässänsä vapautuvaan uraansa vastaavaan toimeen; jos virkamies kieltäytyy toisen kerran, hänet voidaan irtisanoa viran puolesta ►M112  ————— ◄ .

Siinä tapauksessa, että ►M62  entinen virkamies ◄ , joka saa ►M112  työkyvyttömyyskorvausta ◄ , kuolee, kyseiset eläkeoikeudet päättyvät sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana virkamies on kuollut.

▼B

15 artikla

Jos työkyvyttömyyseläkettä saava ►M62  entinen virkamies ◄ ei ole vielä ►M131  saavuttanut eläkeikää ◄ , toimielin voi vaatia häntä käymään säännöllisissä tarkastuksissa varmistaakseen, että hän yhä täyttää kyseisen ►M112  korvauksen  ◄ saamisen edellytykset.

▼M112 —————

▼B



4 LUKU

Perhe-eläke

17 artikla

►M23  Jos virkamies on kuollessaan jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa asemassa, hänen ►M112  eloon jääneellä puolisollaan ◄  ◄ , joka oli ollut kyseisen virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi, ja ellei edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan ja jäljempänä olevan 22 artiklan säännöksistä muuta johdu, oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on ►M5  60 % ◄ siitä vanhuuseläkkeestä, johon virkamiehellä olisi kuollessaan ollut oikeus palvelusvuosia ►M62  tai ikää ◄ koskevien vaatimusten täyttymistä edellyttämättä.

Edellä säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos avioliitosta tai virkamiehen aiemmasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia, joiden elatuksesta naispuolinen ►M112  eloon jäänyt puoliso ◄ huolehtii tai on huolehtinut, tai jos virkamiehen kuoleman on aiheuttanut hänen tehtäviensä hoidosta tai tapaturmasta johtuva vamma tai sairaus, tai tapaturma.

▼M56

17 a artikla

Jollei 1 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklassa toisin säädetä, sellaisen entisen virkamiehen ►M112  eloon jääneellä puolisolla ◄ , joka on erotettu toimesta tai johon on sovellettu tehtävistä eroamista 259/68, (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 tai (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 mukaan ja joka kuolinhetkellään sai kuukausittaista korvausta henkilöstösääntöjen 50 artiklan tai jonkin muun edellä mainitun asetuksen mukaan, on, ►M112  jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ◄ , oikeus ►M112  eloon jääneen eläkkeeseen ◄ , joka on 60 prosenttia vanhuuseläkkeestä, jonka hänen puolisonsa olisi voinut saada kuolinpäivänään, palveluksessaolon pituudesta tai iästä riippumatta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ►M112  eloon jääneen eläkkeeseen ◄ määrän on oltava vähintään henkilöstösääntöjen 79 artiklan toisessa alakohdassa säädettyjen määrien suuruinen. Tämä eläke ei voi kuitenkaan olla missään tapauksessa suurempi kuin sen vanhuuseläkkeen ensimmäinen maksettu erä, johon entisellä virkamiehellä olisi ollut oikeus, jos hän, mikäli olisi elossa ja käyttänyt loppuun oikeutensa jonkin edellä mainitun korvauksen osalta olisi ollut oikeutettu vanhuuseläkkeeseen.

Avioliittoa ei koske ensimmäisessä kohdassa säädetty aikaisemmuuden vaatimus, jos yksi tai useampi lapsista on syntynyt entisen virkamiehen avioliiton aikana, jonka hän on solminut ennen tehtäviensä hoidon päättymistä, jos ►M112  eloon jäänyt puoliso ◄ tosiasiallisesti huolehtii tai on huolehtinut liitteessä VII olevassa 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista huollettavana olevista lapsista.

Samaa sovelletaan, jos entisen virkamiehen kuolema johtuu jostakin 17 artiklan toisen alakohdan lopussa tarkoitetusta seikasta.

▼M112

18 artikla

Vanhuuseläkettä saaneen entisen virkamiehen eloon jäänyt puoliso edellyttäen, että avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja että hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi, ja jos ei tämän liitteen 22 artiklasta muuta johdu, on oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, jota hänen puolisonsa sai ennen kuolemaansa. Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; siirtoeläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin se vanhuuseläke, jota entinen virkamies sai ennen kuolemaansa.

Edellisessä kohdassa säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos virkamiehen ennen palvelussuhteen päättymistä solmimasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia, joiden elatuksesta leski huolehtii tai on huolehtinut.

▼M23

18 a artikla

Sellaisen entisen virkamiehen ►M112  eloon jäänellä puolisolla ◄ , joka on eronnut tehtävistään ennen kuin hän ►M131  saavutti eläkeiän ◄ , ja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuselä-keoikeutensa siirretään sen kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän ►M131  saavuttaa eläkeiän ◄ , on, ►M112  jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ◄ ja jollei 22 artiklasta muuta johdu, oikeus ►M112  eloon jääneen eläkkeeseen ◄ , joka on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, jonka hänen puolisonsa olisi saanut ►M131  saavuttaessaan eläkeiän ◄ . ►M112  Eloon jääneen eläkkeen ◄ vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; ►M112  eloon jääneen eläke ◄ ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin vanhuuseläke, johon entisellä virkamiehellä olisi ollut oikeus ►M131  saavuttaessaan eläkeiän ◄ .

Avioliiton pituutta ei oteta huomioon, jos ennen ►M62  entisen virkamiehen ◄ tehtävistä eroamista solmitusta avioliitosta syntyneitä lapsi on yksi tai useampia ja jos ►M112  eloon jäänyt puoliso ◄ huolehtii tai on huolehtinut näiden lasten elatuksesta.

▼M112

19 artikla

Työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen virkamiehen eloon jäänellä puolisolla, joka oli ollut kyseisen virkamiehen puolisona hänen saadessaan oikeuden kyseiseen eläkkeeseen, ja jos ei tämän liitteen 22 artiklasta muuta johdu, on oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä työkyvyttömyyskorvauksesta, jota hänen puolisonsa sai ennen kuolemaa.

Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; siirtoeläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin se työkyvyttömyyskorvaus, jota eloon jääneen puolison puoliso sai ennen kuolemaansa.

▼B

20 artikla

Edellä ►M62  17 a, 18, 18 a ja 19 artiklassa ◄ säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos avioliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta, vaikka se olisi solmittu virkamiehen palvelussuhteen päättymisen jälkeen.

21 artikla

1.  Henkilöstösääntöjen 80 artikla ►M62  ensimmäisessä, tasessa ja kolmannessa alakondassa, ◄ säädetty lapseneläke on ensimmäisen lapsen osalta kahdeksan kymmenesosaa siitä perhe-eläkkeestä, johon virkamiehen ►M62  tai entinen virkamies, joka saa ►M112  vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄  ◄ naispuolisella ►M112  eloon jääneellä puolisolla ◄ olisi ollut oikeus, ilman 25 artiklassa säädettyjä vähennyksiä.

▼M23

Sen on oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen, jollei 22 artiklasta muuta johdu.

▼B

2.  Tällä tavoin laskettua eläkettä korotetaan kultakin ensimmäistä huollettavana olevaa lasta seuraavalta lapselta määrällä, joka vastaa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa lisää kaksinkertaisena.

▼M23

Liitteessä VII olevassa 3 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti orvolla on oikeus koululisään.

▼B

3.  Tällä tavoin laskettu eläkkeen ja lisien kokonaismäärä jaetaan yhtä suuriin osiin siihen oikeutettujen orpojen kesken.

22 artikla

Jos on olemassa sekä naispuolinen ►M112  eloon jäänyt puoliso ◄ että edellisestä avioliitosta syntyneitä orpoja tai muita oikeudenomistajia, kokonaiseläke lasketaan kuten näiden henkilöiden huoltajana olevan ►M112  eloon jääneen puolison ◄ eläke ja jaetaan oikeudenomistajina olevien ryhmien kesken suhteessa eläkkeisiin, joita kullekin ryhmälle olisi maksettu erikseen.

Jos on olemassa eri avioliitoista syntyneitä orpoja, kokonaiseläke lasketaan kuin he olisivat kaikki samasta avioliitosta ja jaetaan oikeudenomistajina olevien ryhmien kesken suhteessa eläkkeisiin, joita kullekin ryhmälle olisi maksettu erikseen.

Edellä tarkoitettuja osuuksia laskettaessa katsotaan jommankumman puolison edellisestä liitosta syntyneiden lasten, jotka on tunnustettu huollettavana oleviksi lapsiksi henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, kuuluvan samaan ryhmään kuin virkamiehen ►M62  tai entinen virkamies, joka saa ►M112  vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄  ◄ avioliitosta syntyneet lapset.

Sellaiset ylenevää polvea olevat sukulaiset, jotka on edellä olevassa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 2 artiklassa vahvistetuin edellytyksin tunnustettu huollettavana oleviksi henkilöiksi, rinnastetaan edellä olevassa toisessa kohdassa tarkoitetussa tapauksessa huollettavana oleviin lapsiin; osuuksia laskettaessa heidän katsotaan kuuluvan samaan ryhmään kuin virkamiehen jälkeläiset.

▼M62 —————

▼B

24 artikla

Oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa virkamiehen ►M62  tai entisen virkamiehen, joka saa ►M112  vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄  ◄ kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. ►M23  Jos virkamiehen tai eläkkeensaajan kuollessa suoritetaan henkilöstösääntöjen 70 artiklassa tarkoitettu maksu, kyseistä oikeutta sovelletaan vasta virkamiehen kuolemaa seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen.  ◄

Oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin sen saaja kuolee tai jolloin hän ei enää täytä kyseisen eläkkeen saamisen edellytyksiä. ►M112  Myös oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa, jos sen saajaa ei voida enää pitää henkilöstösääntöjen liitteen VII 2 artiklassa tarkoitettuna huollettavana olevana lapsena. ◄

25 artikla

Jos edesmenneen virkamiehen ►M62  tai entisen virkamiehen, joka saa ►M112  vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄  ◄ ja tämän puolison ikäero, josta on vähennetty heidän avioliittonsa kesto, on yli kymmenen vuotta, edellä olevien säännösten mukaisesti lasketusta perhe-eläkkeestä vähennetään ikäeron jokaista täyttä vuotta kohti

 1 prosentti, jos ikäero on 10–20 vuotta,

 2 prosenttia, jos ikäero on 20 vuotta tai enemmän mutta alle 25 vuotta,

 3 prosenttia, jos ikäero on 25 vuotta tai enemmän mutta alle 30 vuotta,

 4 prosenttia, jos ikäero on 30 vuotta tai enemmän mutta alle 35 vuotta,

 5 prosenttia, jos ikäero on 35 vuotta tai enemmän.

26 artikla

Naispuolinen ►M112  eloon jäänyt puoliso ◄ menettää uudelleen avioituessaan oikeutensa perhe-eläkkeeseen. Hänellä on oikeus välittömästi maksettavaan kertakorvaukseen, joka on kaksi kertaa hänen vuotuisen perhe-eläkkeensä määrä, ellei henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisen kohdan säännöksiä sovelleta.

▼M112

27 artikla

Virkamiehen tai entisen virkamiehen eronneella puolisolla on oikeus tässä luvussa määriteltyyn perhe-eläkkeeseen, jos hän voi osoittaa, että hänellä on entisen puolisonsa kuollessa oikeus tämän maksamaan elatusapuun, joka on vahvistettu joko oikeuden päätöksellä tai entisten puolisoiden välisellä virallisesti rekiströidyllä ja täytäntöönpannulla sopimuksella.

Perhe-eläke ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin elatusapu, jota maksettiin hänen entisen puolisonsa kuollessa, ►M131  päivitettynä ◄ henkilöstösääntöjen 82 artiklan mukaisesti.

Eronnut puoliso menettää oikeutensa, jos hän menee uudelleen naimisiin ennen kuin hänen entinen puolisonsa kuolee. Jos hän menee uudelleen naimisiin entisen puolisonsa kuoleman jälkeen, häneen sovelletaan 26 artiklan säännöksiä.

▼B

28 artikla

▼M62

Jos on olemassa useita eronneita vaimoja, joilla on oikeus jälkeenjääneen eläkkeeseen, tai yksi tai useampi eronnut vaimo ja ►M112  eloon jäänyt puoliso ◄ , joilla on oikeus jälkeenjääneen eläkkeeseen, kyseinen eläke jaetaan suhteellisesti kunkin avioliiton pituuden mukaisesti. Jäljempänä 27 artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa olevia edellytyksiä sovelletaan.

▼B

Jos joku eläkkeensaajista luopuu oikeuksistaan tai kuolee, hänen osuutensa lisätään muiden osuuksiin, paitsi jos oikeus eläkkeeseen siirtyy orvoille henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.

Edellä 25 artiklassa määrättyjä ikäeroa koskevia vähennyksiä sovelletaan tässä artiklassa määrätyn jaon mukaisesti laskettuihin eläkkeisiin kuhunkin erikseen.

29 artikla

Jos eronnut vaimo menettää oikeutensa eläkkeeseen jäljempänä olevan 42 artiklan säännösten mukaisesti, kokonaiseläke maksetaan naispuoliselle ►M112  eloon jääneelle puolisolle ◄ , ellei henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisen kohdan säännöksiä sovelleta.



5 LUKU

Väliaikaiset eläkkeet

30 artikla

Jos ►M62  jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa ◄ oleva virkamies katoaa kotoaan, hänen puolisonsa tai hänen huollettavanaan olevat henkilöt voivat saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen määräysten mukaan, kun virkamiehen katoamisesta on kulunut yli vuosi.

31 artikla

Jos ►M112  vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ saava ►M62  entisen virkamiehen ◄ katoaa kotoaan, hänen puolisonsa tai hänen huollettavanaan olevat henkilöt voivat saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen säännösten mukaan, kun eläkkeensaajan katoamisesta on kulunut yli vuosi.

▼M62

31 a artikla

Kun on kulunut yli vuosi sellaisen entisen virkamiehen katoamisesta, jota tarkoitetaan liitteessä VIII olevassa 18 a artiklassa tai joka sai korvauksen joko henkilöstösääntöjen 50 artiklan ►M112  tai asetuksen (ETY) N:o 1857/89 ( 11 ), asetuksen (EY, Euratom) N:o 1746/2002 ( 12 ), asetuksen (EY, Euratom) N:o 1747/2002 ( 13 ) tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1748/2002 ( 14 ) ◄ mukaan, kyseisen entisen virkamiehen puoliso tai hänen huollettavanaan olleet henkilöt voivat tilapäisesti saada oikeudet jälkeenjääneen eläkkeeseen, johon he olisivat oikeutettuja tämän liitteen määräyksien mukaan.

▼B

32 artikla

Edellä olevan 31 artiklan määräyksiä sovelletaan henkilöihin, joiden katsotaan olevan yli vuoden kotoaan kadoksissa olleen perhe-eläkkeen saajan tai perhe-eläkeoikeuksien haltijan huollettavana.

33 artikla

Edellä 30, 31 ja 32 artiklassa tarkoitetut väliaikaiset eläkkeet muunnetaan varsinaisiksi eläkkeiksi, kun virkamies tai eläkkeensaaja on todettu virallisesti kuolleeksi tai kun hänet on lainvoimaisella päätöksellä julistettu kadonneeksi.



6 LUKU

Eläkkeen korotus huollettavien lasten perusteella

34 artikla

Väliaikaisen eläkkeen saajiin sovelletaan henkilöstösääntöjen 81 artiklan toisen kohdan säännöksiä.

▼M112

Henkilöstösääntöjen 80 ja 81 artiklan säännöksiä sovelletaan myös lapsiin, jotka ovat syntyneet ennen kuin virkamiehen tai vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen virkamiehen kuolemasta on kulunut 300 päivää.

▼M23 —————

▼B

35 artikla

▼M23

►M112  Vanhuus- tai perhe-eläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ taikka tilapäisen eläkkeen myöntäminen ei ole perusteena oikeudelle ulkomaankorvaukseen.

▼B



7 LUKU



1 jakso

ELÄKEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS

36 artikla

Palkasta ►M112  tai työkyvyttömyyskorvauksesta ◄ vähennetään jokaisen palkanmaksun yhteydessä henkilöstösääntöjen 77–84 artiklassa säädetty eläkevakuutusmaksu.

37 artikla

Tilapäisesti muihin tehtäviin siirretty virkamies maksaa edelleen edellisessä artiklassa tarkoitetun eläkemaksun palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaan. Tämä koskee myös 3 artiklassa tarkoitetun viiden vuoden ajanjakson rajoissa virkamiestä, joka saa korvausta siksi, että hänet on vapautettu tehtävistä tai siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi. ►M39  sekä virkamies, jolle on myönnetty loma henkilökohtaisista syistä ja joka saa edelleen uudet eläkeoikeudet henkilöstösääntöjen 40 artiklan 3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ◄ Kaikki etuudet, joihin kyseisellä virkamiehellä tai hänen oikeudenomistajillaan on oikeus tämän eläkejärjestelmän säännösten nojalla, lasketaan kyseisen palkan perusteella.

38 artikla

Asianmukaisesti perittyjä vakuutusmaksuja ei voida palauttaa. Virheellisesti perityt vakuutusmaksut eivät luo oikeutta eläkkeeseen; ne palautetaan ilman korkoa asianomaisen tai hänen oikeudenomistajiensa pyynnöstä.

▼M112 —————

▼B



2 jakso

ELÄKKEEN LASKEMINEN

40 artikla

▼M23

►M112  Vanhuus-, perhe- tai väliaikaisen eläkkeen taikka työkyvyttömyyskorvauksen ◄ maksamisesta vastaa se toimielin, jonka palveluksessa virkamies oli tehtäviensä hoidon päättyessä. Tämän eläkkeen myöntämistä koskevan päätöksen kanssa samanaikaisesti virkamiehelle tai hänen oikeudenomistajilleen ja ►M128  Euroopan komissiolle ◄ , jonka tehtävänä on huolehtia eläkkeiden maksamisesta annetaan tiedoksi tätä maksamista koskeva yksityiskohtainen erittely.

▼M112

Vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ei voida maksaa samanaikaisesti Euroopan unionin yleisestä tai jonkin viraston talousarviosta maksetun palkan eikä henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa säädetyn korvauksen kanssa. Vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ei voida myöskään maksaa yhdessä korvauksen kanssa, joka perustuu jollekin toimielimelle tai virastolle suoritettuun toimeksiantoon.

▼B

41 artikla

Eläkkeen määrää voidaan tarkistaa milloin tahansa, jos siinä havaitaan virheitä tai puutteita.

Eläkettä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa, jos se on myönnetty henkilöstösäännöissä ja tässä liitteessä annettujen säännösten vastaisesti.

42 artikla

Kuolleen virkamiehen ►M62  tai entisen virkamiehen, joka saa ►M112  vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄  ◄ oikeudenomistajat, jotka eivät ole hakeneet heille kuuluvaa eläkettä ►M112  tai korvausta ◄ vuoden kuluessa virkamiehen kuolemasta, menettävät oikeutensa, paitsi jos kyseessä on asianmukaisesti osoitettu ylivoimainen este.

43 artikla

►M62  Entinen virkamies ◄ ja hänen oikeudenomistajiensa, joilla on oikeus tässä eläkejärjestelmässä säädettyihin etuuksiin, on toimitettava mahdollisesti vaadittavat kirjalliset todisteet ja ilmoitettava jäljempänä olevan 45 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulle toimielimelle kaikista heidän oikeuksiinsa mahdollisesti vaikuttavista seikoista.

44 artikla

Virkamiehellä, joka on menettänyt eläkeoikeutensa ►M112  väliaikaisesti ◄ joko osittain tai kokonaan ►M112  liitteessä IX olevan 9 artiklan ◄ säännösten mukaisesti, on oikeus vaatia hänen eläkejärjestelmään maksamiensa vakuutusmaksujen palauttamista suhteessa hänen eläkkeeseensä tehtyyn vähennykseen.



3 jakso

ELÄKE-ETUUKSIEN MAKSAMINEN

45 artikla

Tähän eläkejärjestelmään kuuluvat etuudet maksetaan kuukausittain maksukauden päättyessä.

Etuuksien maksamisesta vastaa ►M15   ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ puolesta ◄ , budjettivallan käyttäjien nimeämä toimielin; mikään muu toimielin ei voi maksaa minkäänlaisella valtuutuksella omista varoistaan mitään tässä eläkejärjestelmässä säädettyjä etuuksia.

▼M112

Euroopan unionin alueella asuvien eläkkeensaajien etuudet maksetaan euroina ►M131  Euroopan unionissa sijaitsevaan ◄ pankkiin.

Euroopan unionin ulkopuolella asuvien eläkkeensaajien eläke maksetaan euroina ►M131  Euroopan unionissa sijaitsevaan tai ◄ asuinmaan pankkiin. Poikkeustapauksessa eläke voidaan maksaa ►M131  ————— ◄ valuuttana asuinmaahan käyttämällä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisessa käytettyjä viimeisimpiä muuntokursseja.

Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti työkyvyttömyyskorvauksen saajiin.

▼M62 —————

▼B

46 artikla

Summat, jotka virkamies ►M62  tai entinen virkamies, joka saa ►M112  vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄  ◄ on velkaa ►M128   ►C6  unionille  ◄  ◄ sinä päivänä, jona asianomainen saa oikeuden johonkin tässä eläkejärjestelmässä tarkoitettuun etuuteen, vähennetään hänelle tai hänen oikeuksienomistajilleen maksettavien etuuksien määrästä. Vähennykset voidaan porrastaa usean kuukauden ajalle.

▼M62 —————

▼B



8 LUKU

Siirtymäsäännökset

48 artikla

Virkamies, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä siirtymäsäännösten nojalla, saa oikeuden eläkkeeseen alkaen siitä päivästä, jona hän liittyy ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan.

Ellei henkilöstösääntöjen säännöksistä muuta johdu, virkamies saa omasta pyynnöstään oikeuden eläkkeeseen alkaen siitä päivästä, jona hän tuli ►M128   ►C6  Euroopan unionin ◄  ◄ jonkin toimielimen palvelukseen mihin tahansa tehtävään. Jos hän ei ole maksanut vakuutusmaksujaan ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan aiemman palveluskautensa tai sen osan aikana, hän voi hankkia eläkeoikeudet erissä siltä ajalta, johon liittyviä maksuja hän ei ole voinut maksaa. Virkamiehen maksamien vakuutusmaksujen ja toimielimen maksamien vastaavien määrien katsotaan kuuluvan virkamiehen nimissä ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan päivänä, jona henkilöstösäännöt tulevat voimaan.

49 artikla

Jos virkamies on käyttänyt hänelle annettua oikeutta nostaa tililtään ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielinten yhteisestä tilapäisestä eläkekassasta summia, jotka hänen on ollut maksettava lähtömaassaan, jotta hänen eläkeoikeutensa siellä säilyisi, vähennetään hänen eläkeoikeuksiaan ajalta, jona hän on kuulunut ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan, suhteessa hänen tililtään nostettuihin summiin.

Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta virkamieheen, joka on pyytänyt kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen alettiin soveltaa henkilöstösääntöjä, että hän saisi maksaa takaisin kyseiset summat, joihin on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko.

50 artikla

Virkamies, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä siirtymäsäännösten nojalla ja jonka palvelussuhde päättyy 65 vuoden iässä ilman että henkilöstösääntöjen 77 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu kymmenen vuoden palvelusaika on täyttynyt, voi valita, ottaako hän edellä olevassa tämän liitteen 12 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin lasketun lisän vai henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuin edellytyksin lasketun suhteutetun eläkkeen.

51 artikla

Tämän eläkejärjestelmän säännöksiä sovelletaan ennen henkilöstösääntöjen voimaantuloa kuolleiden, työtehtävissä toimineiden toimihenkilöiden naispuolisiin leskiin ja muihin oikeudenomistajiin sekä toimihenkilöihin, jotka on ennen henkilöstösääntöjen voimaantuloa todettu pysyvästi ja täydellisesti työkyvyttömiksi henkilöstösääntöjen 78 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä sillä ehdolla, että ►M128   ►C6  unionille  ◄  ◄ , maksetaan määrät, jotka ovat asianomaisen nimissä ►M128   ►C6  unionin ◄  ◄ toimielinten yhteisessä tilapäisessä eläkekassassa. ►M128   ►C6  Unioni, ◄  ◄ vastaa tässä eläkejärjestelmässä säädettyjen etuuksien maksamisesta.

▼M112




LIITE IX

Kurinpitomenettely

1 Jakso

Yleiset säännökset

1 artikla

1.  Kun petostentorjuntaviraston tekemästä tutkimuksesta käy ilmi toimielimen virkamiehen (jolla tarkoitetaan myös entistä virkamiestä) mahdollinen osallisuus tutkittavana olevaan asiaan, hänelle on ilmoitettava asiasta, jollei tästä aiheudu haittaa tutkimukselle. Missään tapauksessa ei tutkimuksen päättymisen jälkeen saa tehdä päätelmiä, joissa mainittaisiin toimielimen virkamiehen nimi, ennen kuin hänelle on annettu mahdollisuus antaa lausuntonsa kaikista häntä itseään koskevista seikoista. Päätelmissä on viitattava tähän lausuntoon.

2.  Jos tutkimus edellyttää ehdotonta salassapitoa ja kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluvien tutkimusmenettelyjen aloittamista, velvoitetta pyytää lausuntoa toimielimen virkamieheltä voidaan lykätä nimittävän viranomaisen suostumuksella. Näissä tapauksissa minkäänlaista kurinpitomenettelyä ei voida aloittaa ennen kuin virkamies on voinut antaa lausuntonsa.

3.  Jos syytösten kohteena olevaa virkamiestä vastaan ei petostentorjuntaviraston tutkimuksen perusteella voida nostaa syytettä, kyseinen tutkimus päätetään ilman seurauksia viraston johtajan päätöksellä, ja tämä ilmoittaa asiasta virkamiehelle ja tämän toimielimelle. Virkamies voi pyytää tämän päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.

2 artikla

1.  Tämän liitteen 1 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin nimittävän viranomaisen tekemiin hallinnollisiin tutkimuksiin.

2.  Nimittävä viranomainen ilmoittaa kyseiselle henkilölle tutkimuksen päättymisestä ja toimittaa hänelle tutkimusraportin päätelmät ja hänen pyynnöstään kaikki muut asiakirjat, jotka koskevat suoranaisesti häntä vastaan esitettyjä syytöksiä, jollei kolmansien osapuolten oikeutettujen etujen suojasta muuta johdu.

3.   ►M131  Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa ◄ tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

3 artikla

1.  Nimittävä viranomainen voi tutkimusraportin perusteella, toimitettuaan asianomaiselle virkamiehelle kaiken näytön asiassa ja kuultuaan virkamiestä:

a) päättää, että asianomaista virkamiestä vastaan ei voida nostaa syytettä. Virkamiehelle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti; tai

b) päättää siinäkin tapauksessa, että velvollisuudet on tai on ilmeisesti jätetty täyttämättä, ettei kurinpitoseuraamuksia sovelleta, ja antaa virkamiehelle tarvittaessa huomautuksen; tai

c) kun velvollisuudet on jätetty täyttämättä, henkilöstösääntöjen 86 artiklan mukaisesti

i) päättää aloittaa tämän liitteen 4 jaksossa säädetyn kurinpitomenettelyn, tai

ii) päättää aloittaa kurinpitomenettelyn kurinpitolautakunnassa.

4 artikla

Jos virkamiestä ei voida tämän liitteen säännösten mukaisesti kuulla objektiivisista syistä johtuen, häntä voidaan pyytää esittämään huomautuksensa kirjallisesti tai valtuuttamaan valitsemansa henkilö edustamaan itseään.



2 Jakso

Kurinpitolautakunta

5 artikla

1.   ►M131  Kuhunkin toimielimeen perustetaan kurinpitolautakunta, jäljempänä ’lautakunta’, paitsi jos kaksi tai useampi virasto päättää henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 a kohdan mukaisesti perustaa yhteisen lautakunnan. ◄ Lautakunnassa on vähintään yksi toimielimen ulkopuolelta valittu jäsen, joka voi toimia puheenjohtajana.

2.  Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä pysyvää jäsentä, jotka voidaan korvata varajäsenillä. Kun tapaus koskee palkkaluokkaan AD 13 tai sitä alempaan palkkaluokkaan kuuluvaa virkamiestä, lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, jotka kuuluvat samaan tehtäväryhmään ja samaan palkkaluokkaan kuin kurinpitomenettelyn alainen virkamies.

3.  Lautakunnan pysyvät jäsenet ja näiden varajäsenet valitaan työtehtävissä toimivien virkamiesten keskuudesta, ja heidän palkkaluokkansa on oltava vähintään AD 14, paitsi silloin, kun tapaus koskee palkkaluokan AD 16 tai AD 15 virkamiehiä.

4.  Kun tapaus koskee palkkaluokan AD 16 tai AD 15 virkamiehiä, lautakunnan jäsenet ja näiden varajäsenet valitaan työtehtävissä toimivien palkkaluokan AD 16 virkamiesten keskuudesta.

5.  Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea sopivat tilapäismenettelystä, jolla valitaan 2 kohdassa tarkoitetut kaksi lisäjäsentä, joiden olisi osallistuttava lautakunnan työskentelyyn silloin, kun tapaus koskee virkamiestä, joka on toimessa kolmannessa maassa.

6 artikla

1.  Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea nimittävät kumpikin samanaikaisesti kaksi pysyvää jäsentä ja kaksi varajäsentä.

2.  Nimittävä viranomainen valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

3.  Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Toimielimet voivat kuitenkin nimittää jäsenet ja varajäsenet lyhyemmäksi ajaksi, kuitenkin vähintään vuodeksi.

4.  Tämän liitteen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lautakunnan kaksi lisäjäsentä nimitetään seuraavasti:

a) Nimittävä viranomainen laatii luettelon, jossa on mahdollisuuksien mukaan kahden virkamiehen nimi jokaisen tehtäväryhmän kustakin palkkaluokasta. Henkilöstökomitea toimittaa nimittävälle viranomaiselle samaan aikaan vastaavalla tavalla laaditun luettelon.

b) Kymmenen päivän kuluessa siitä, kun kurinpitomenettelyn tai henkilöstösääntöjen 22 artiklassa tarkoitetun menettelyn aloittamista koskevan päätöksen sisältävä kertomus on annettu tiedoksi, kurinpitolautakunnan puheenjohtaja valitsee asianomaisen virkamiehen läsnäollessa arvalla yhden lautakunnan jäsenen molemmista edellä mainituista luetteloista. Puheenjohtaja voi päättää, että sihteeri suorittaa tämän toimenpiteen hänen puolestaan. Puheenjohtaja ilmoittaa asianomaiselle virkamiehelle ja kullekin jäsenelle kurinpitolautakunnan kokoonpanosta.

5.  Asianomainen virkamies saa yhden kerran viiden päivän kuluessa kurinpitolautakunnan muodostamisesta jäävätä yhden lautakunnan jäsenen. Toimielin saa myös jäävätä yhden lautakunnan jäsenen.

Lautakunnan jäsenet voivat samassa määräajassa pyytää, että heidät vapautetaan tehtävästä perustellusta syystä, ja eturistiriitatilanteessa heidän on luovuttava jäsenyydestään.

Lautakunnan puheenjohtaja suorittaa tarvittaessa uuden arvonnan jäsenten valitsemiseksi 4 kohdan mukaisesti valittujen jäsenten tilalle.

7 artikla

Lautakuntaa avustaa nimittävän viranomaisen valitsema sihteeri.

8 artikla

1.  Lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet hoitavat tehtävänsä täysin riippumattomina.

2.  Lautakunnan asioiden käsittely ja menettelyt ovat salaisia.



3 Jakso

Kurinpitoseuraamukset

9 artikla

1.  Nimittävä viranomainen voi soveltaa jotakin seuraavista seuraamuksista:

a) kirjallinen huomautus;

b) varoitus;

c) ikälisien kertymisen keskeyttäminen vähintään yhden ja enintään 23 kuukauden ajaksi;

d) ikälisien alentaminen;

e) palkkaluokan väliaikainen alentaminen vähintään 15 päivän ja enintään yhden vuoden ajaksi;

f) palkkaluokan alentaminen saman tehtäväryhmän sisällä;