1.Päätelmät

1.1Digitaalinen siirtymä on mullistamassa kaikki elämän osa-alueet luoden huomattavia tehokkuushyötyjä ja antaen käyttäjille mahdollisuuden elää entistä täysipainoisempaa elämää. Sen katsotaan olevan tärkeä osa covid-19-pandemian jälkeisen ajan palautumiskykyä, ja se on kiihtynyt eksponentiaalisesti pandemian alkamisen jälkeen, erityisesti EU:n digitaalialalla toteuttamien ja covid-19:n hillitsemisstrategian tehokkaiksi osoittamien toimien myötä.

1.2Digitalisaation hyödyt tunnetaan hyvin tietyillä aloilla, joita ovat esimerkiksi verkko-opiskelu, sähköiset terveydenhuoltopalvelut, sähköinen hallinto, maatalousteollisuus, sähköinen oikeudenkäyttö ja sähköinen pankkitoiminta. Monet Välimeren alueen hallitukset edistävät näitä aloja, mutta ponnistelut eivät ole yhdenmukaisia koko alueella ja saattavat johtaa maiden välisen digitaalisen kuilun syvenemiseen entisestään. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää rakentaa infrastruktuuria näiden teknologioiden tukemiseksi.

1.3Saatavuutta ja käyttöä koskeva digitaalinen kuilu vallitsee paitsi Välimeren alueen eri maiden välillä myös alueen maiden sisällä, missä maaseutu- ja syrjäalueet, epäviralliset työntekijät, naiset ja ikäihmiset ovat muita epäsuotuisammassa asemassa. Toimet digitaalisen kuilun umpeenkuromiseksi ovat näin ollen olennaisen tärkeitä sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla, jotta vallitsevaa eriarvoisuutta ei kärjistettäisi.

1.4Digitaalisista yhteyksistä on tulossa jokaisen ihmisen oikeus. YK:n pääsihteerin digitaalisen yhteistyön etenemissuunnitelmassa on jo asetettu joukko tavoitteita vuodelle 2030. ”Oikeus olla tavoittamattomissa” on sitä vastoin kiistanalainen kysymys ja todellisuutta useissa Euroopan maissa.

1.5Digitaaliset taidot ovat olennaisen tärkeitä, ja siksi ne olisi sisällytettävä alueen nuorille suunnattuihin koulutusohjelmiin, kun otetaan huomioon erittäin korkea nuorisotyöttömyysaste. Alueella toteutettavalla tehokkaalla työmarkkinapolitiikalla pyritään tekemään nuorista paitsi teknologian käyttäjiä myös teknologian tuottajia. Niin työntekijänä kuin yrittäjänä toimiminen tällä alalla tarjoaa erittäin lupaavan urapolun.

1.6Tarvitaan vankka oikeudellinen kehys, jotta voidaan suojella käyttäjiä kyberturvallisuushyökkäysten kaltaisilta digitaalisilta riskeiltä ja varmistaa, että tietosuojamekanismeissa kunnioitetaan digitaalista yksityisyyttä koskevia ihmisoikeuksia. Kansainvälisen televiestintäliiton ( ITU ) laatima kyberturvallisuusindeksi mittaa maiden sitoutumista kyberturvallisuuteen maailmanlaajuisella tasolla. Indeksi osoittaa turvallisuustason olevan yleisesti ottaen parempi Välimeren alueen pohjoisosassa, kun taas Egypti erottuu edukseen eteläisen Välimeren alueen maiden joukossa.

1.7Tällaista kehystä tarvitaan myös oikeudenmukaisten ja kilpailukykyisten digitaalisten markkinoiden varmistamiseksi digitaalialan jättiläisiä silmällä pitäen. Digitaalialaa koskevan oikeudellisen kehyksen osalta Välimeren alueen pohjoisten ja eteläisten maiden välillä vallitsee huomattava kuilu. On korostettava sitä, ettei eteläisen Välimeren alueella ole digitaalisen siirtymän edistämisestä vastaavaa riippumatonta viranomaista.

1.8ETSK tähdentää nimenomaisesti, että YK:n ihmisoikeussopimukset ja ILO:n keskeiset yleissopimukset on pantava kunnianhimoisesti täytäntöön kaikissa Välimeren alueen valtioissa, jotta digitaalinen siirtymä voi aidosti edistää vaurasta ekologista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

2.Johdanto

2.1Digitaalisella siirtymällä on vaikutuksia kaikkiin elämän osa-alueisiin kulutuksesta työskentelyyn ja tuotantoon. Maailmanlaajuisen covid-19-pandemian vuoksi siirtymä on kiihtynyt viime vuosina ennennäkemättömällä tavalla. Samalla kun digitalisaatiota pidetään Välimeren molemmin puolin yhtenä elpymisen peruspilareista ihmiset ottavat käyttöön digitaalisia välineitä nopeammin kuin koskaan. Etätyöstä on tulossa todellisuutta, ja sähköinen kaupankäynti ja alustatalous kasvavat ennennäkemättömällä vauhdilla, mikä kompensoi pandemian aiheuttamia yritysten sulkemisia. Samalla nopea siirtymä voi luoda uuden lähteen syvenevälle eriarvoisuudelle, sillä digitaalisesta syrjäytymisestä kärsivät heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät ovat niitä, joita pandemia koettelee ankarimmin.

2.2Käsillä olevan asiakirjan päätavoitteina on

-arvioida digitaalisen siirtymän nykytilaa Euro–Välimeri-alueella, ohjelmia ja aikaansaatua edistymistä

-tuoda esiin digitalisaation mahdollisia hyötyjä ja erityisesti uusia mahdollisuuksia pk-yritysten kannalta sähköisen kaupan, verkko-opiskelun, sähköisen hallinnon, sähköisen terveydenhuollon ja digitaalisen pankkitoiminnan muodossa

-kartoittaa digitalisaation esteet, joista suurimmat liittyvät digitaaliseen infrastruktuuriin ja saatavuuteen, sekä maan sisällä (maaseutu/kaupunki, naiset/miehet, nuoret/ikääntyneet) että maiden välillä (pohjoinen/etelä) vallitsevaan digitaaliseen kuiluun sekä olennaisten digitaalisten taitojen ja digilukutaidon puutteeseen. Digitaalinen siirtymä voi näin ollen johtaa eriarvoisuuden lisääntymiseen maan sisällä ja myös kehitysmallien eriytymiseen alueen maiden välillä.

-korostaa digitalisaatioon liittyviä riskejä, jotka ulottuvat kyberturvallisuuteen, digitaaliseen suvereniteettiin, tietosuojaan ja digitaaliseen piratismiin liittyvistä riskeistä kansalaisvapauksiin liittyviin riskeihin.

3.Taustatietoa

3.1Digitalisaatio etenee tällä hetkellä nopeasti, ja digitaalisia välineitä on käytettävissä kaikilla elämän osa-alueilla, kuten terveydenhuollossa, työssä, hallinnossa, koulutuksessa ja yritystoiminnassa. Digitaaliset taidot ovat olennaisen tärkeitä uudessa työelämässä työllistymismahdollisuuksien turvaamiseksi, ja ne palkitaan suuremmilla tuloilla. Digitaalitalous käsittää tieto- ja viestintätekniikan (TVT) alan ydinalat, kuten laitteistojen valmistuksen, ohjelmistot ja tietoteknisen konsultoinnin, tietopalvelut ja televiestinnän. Suppeassa mielessä digitaalitalous kattaa digitaaliset palvelut ja alustatalouden, ja laajassa mielessä digitaaliseen talouteen lasketaan mukaan sähköinen liiketoiminta, sähköinen kaupankäynti, teollisuus 4.0, täsmäviljely ja algoritminen talous, jolloin jakamistalous ja keikkatalous ovat digitaalitalouden eturintamassa. 1

3.2Digitalisaatio oli kasvussa jo ennen covid-19-pandemiaa, ja merkittävimmät viimeaikaiset suuntaukset digitaaliteknologiassa ovat ilmenneet lohkoketjun, data-analyysin, tekoälyn, 3D-tulostuksen, esineiden internetin, automaation ja robotiikan, pilvipalvelujen 2 sekä seuranta- ja etävalvontajärjestelmien aloilla.

3.3Tätä suuntausta kohti digitaalisten välineiden ja teknologioiden nopeaa käyttöönottoa on kutsuttu neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi, joka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet nostaa maailmanlaajuista tulotasoa ja parantaa elämänlaatua.

3.4Koska yli 30 prosenttia maailman väestöstä käyttää sosiaalisen median alustoja, digitalisaatiota voi myös pitää kaksiteräisenä miekkana, joka voi lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tuoda erilaisia kulttuurisia todellisuuksia yhteen tai toimia välineenä, jolla levitetään ekstremistisiä ajatuksia, ideologioita ja valeuutisia.

3.5Internetiä käyttävien henkilöiden määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä asianomaisella alueella jopa 93,2 prosenttiin väestöstä Espanjassa vuonna 2020, 90,8 prosenttiin Kyproksessa, 90,1 prosenttiin Israelissa, 86,9 prosenttiin Maltassa, 86,6 prosenttiin Sloveniassa, 84,1 prosenttiin Marokossa, 77,7 prosenttiin Turkissa, 77,6 prosenttiin Montenegrossa ja 71,9 prosenttiin Egyptissä. Alhaisin luku alueella oli Algeriassa, missä osuus oli 49 prosenttia väestöstä vuonna 2018 (viimeisimmät saatavilla olevat tiedot: Kansainvälisen televiestintäliiton [ITU] World Telecommunication/ICT Indicators -tietokanta). Nämä luvut tuovat esiin ainoastaan digitaalisiin yhteyksiin liittyvät alueelliset erot. On syytä huomata, että kansallisella tasolla yhteydet maaseutu- ja syrjäalueilla ovat paljon heikommat.

3.6Välimeren alueella sijaitsevat EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet digitaalisen siirtymän ja laajentaneet digitalisaatioon liittyviä toimintapolitiikkojaan, muun muassa digitaalisia sisämarkkinoita 3 ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa 4 . Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2021 Euroopan digitaalista vuosikymmentä käsittelevän tiedonannon, jossa hahmotellaan vuoteen 2030 ulottuvia digitalisaatiotavoitteita ja visiota Euroopan digitaalisesta muutoksesta. 5 Yksi digitaalisen vuosikymmenen väline on joulukuussa 2020 käynnistetty foorumi Digital for Development (D4D) Hub 6 , jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja koordinoida digitaalisia aloitteita jäsenvaltioiden välillä. 7 Digitalisaatio on lisäksi keskeinen pilari uudessa Välimeren alueen toimintaohjelmassa, jota Euroopan komissio ehdotti helmikuussa 2021. Erityisesti ”[u]udella toimintaohjelmalla pyritään edistämään vihreää, digitaalista, selviytymiskykyä vahvistavaa ja oikeudenmukaista elpymistä kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman, Pariisin sopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ohjaamana” 8 .

3.7Covid-19-pandemia on vaikuttanut työskentelytapoihin ja ajanut ihmisiä etätyöhön. Vaikka etätyöllä on erinäisiä haittoja, sen edut ulottuvat työmatkoihin käytettävän ajan lyhenemisestä, päästöjen vähenemisestä ja myönteisistä ympäristövaikutuksista työ- ja yksityiselämän parempaan tasapainoon erityisesti vanhempien kannalta. 9 Valmiudet etätyöhön vaihtelevat Välimeren molemmin puolin. Monilla etelän työntekijöillä on heikommat valmiudet etätyöhön, koska heillä ei ole käytössään tarvittavia välineitä tai yksinkertaisesti koska he tekevät työtä, jota ei voida tehdä etäjärjestelyin. Al Azzawi (2021) on laatinut arabimaita varten etätyövalmiuksia mittaavan indeksin (”teleworkability”) ja havainnut etätyövalmiuksissa merkittäviä puutteita koko alueella. Hän vahvistaa, että heikoimmassa asemassa olevilla työntekijöillä ei ole valmiuksia tehdä etätyötä, joten he ovat kärsineet pandemiasta eniten. 10 Euroopassa saadut kokemukset etätyön laajasta käyttöönotosta osoittavat olevan tärkeää, että käytössä on oikeudellinen kehys ”oikeutta olla tavoittamattomissa” varten, jotta voidaan kunnioittaa yksityis- ja työelämän välisiä rajoja. 11

3.8Digitalisaatio on johtanut alusta- ja keikkatalouden esiinmarssiin. Vaikka alustatalous tarjoaa monia mahdollisuuksia, se on myös johtanut kasvavaan huoleen työoloista ja -ehdoista ja erityisesti sosiaaliturvan rajallisesta kattavuudesta, hajanaisista työajoista ja alhaisesta tulotasosta sekä vaikeuksista varmistaa kollektiiviset oikeudet. 12 Tältä osin ILO:n satavuotisjulistuksessa työn tulevaisuudesta (2019) peräänkuulutetaan toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä, joilla vastataan työn, myös alustatyön, digitalisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

3.9Nopeasti etenevä digitaalinen siirtymä erityisesti talous- ja työelämässä vaikuttaa luonnollisesti voimakkaasti kaikkiin sosiokulttuurisiin rakenteisiin. Arabikevään aikana voitiinkin havaita, että digitaalisia viestintävälineitä käytettiin ensisijaisesti kansalaisvastarinnan ja aktivistien välisen yhteistyön onnistuneeseen järjestämiseen. Myöhempi kehitys on kuitenkin osoittanut, että maissa, joissa ei ole perustettu kestäviä demokraattisia rakenteita, perusvapauksien – mukaan lukien oikeus sananvapauteen digitaalisessa mediassa – sekä työntekijöiden oikeuksien – mukaan lukien oikeus yhdistymisvapauteen, josta on tulossa entistäkin tärkeämpi alusta- ja keikkataloudessa – tukahduttaminen on jälleen pahentunut. Esimerkiksi riippumattomia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, kuten ammattiliittoja, ihmisoikeuskysymysten parissa työskenteleviä kansalaisjärjestöjä tai työnantajajärjestöjä ja niiden aktivisteja, tukahdutetaan pelkästään sen vuoksi, että ne käyttävät perusvapauksia tai ilmaisevat eriäviä mielipiteitä. Lisäksi kotimaisten ja kansainvälisten uutispalveluiden ja riippumattomien järjestäytyneiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden verkkosivustoja on toistuvasti estetty. Eräissä Välimeren alueen valtioissa YK:n ihmisoikeussopimukset ja ILO:n yleissopimukset pannaan usein täytäntöön vain muodollisesti mutta ei tosiasiallisesti.

3.10Digitalisaatio on ratkaisevan tärkeää pk-yritysten kehitykselle. 13 Hyödyt vaihtelevat kustannusten alenemisesta, ajan ja resurssien säästämisestä ja tehokkuuden paranemisesta toimitusketjun parempaan integrointiin ja tuotteiden eriyttämiseen. 14 OECD:n katsaus pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevista vuoden 2019 näkymistä 15 tarjoaa yksityiskohtaisemman kuvan tällaisista hyödyistä. Yksi esimerkki on massadata-analytiikka, joka yhdessä antureiden, sovellusten, pilvipalvelujen ja 3D-tulostuksen kanssa mahdollistaa entistä paremman räätälöinnin.

3.11Vaikka digitalisaatiosta on paljon hyötyä pk-yrityksille, ne kohtaavat monia esteitä, joista yksi merkittävimmistä on rahoituksen saannin puute. 16 Toinen merkittävä este on digitaalisten taitojen ja koulutuksen saatavuuden puute samalla kun digitaalisten liiketoimintamallien ja teknologioiden käyttöönotto edellyttää sekä taloudellisia investointeja että sisäisiä digitaalisia valmiuksia. Euro–Välimeri-alueen ekonomistien yhdistys (EMEA) on kehittänyt pk-yritysten digitaalista valmiutta koskevan indeksin eteläisen Välimeren alueen pk-yrityksille suunnatun tutkimuksen pohjalta. Indeksi osoittaa, että digitaaliseen muutokseen valmistautumisen taso riippuu infrastruktuurikapasiteetista, televiestinnästä ja maakohtaisella tasolla saavutetusta teknologisesta edistyksestä mutta myös mikrotason yritysten valmiuksista; suuremmat yritykset ovat paremmin valmistautuneita digitalisaatioon, ja nuoremmat yritykset pyrkivät siihen todennäköisemmin. 17

3.12Digitalisaation haittapuolena on työpaikkojen menetys joillakin talouden aloilla automaation johdosta. Kansalaisyhteiskunnalla voi olla tärkeä rooli työntekijöiden kannustamisessa osaamisensa parantamiseen. Tavoitteena on tehdä digitaalisesta siirtymästä oikeudenmukainen siirtymä ja noudattaa EU:n toimintasuunnitelmaa, jonka mukaan ketään ei jätetä jälkeen.

3.13Digitalisaation edistämiseksi ja tehokkaimpien politiikkojen laatimiseksi on äärimmäisen tärkeää mitata ja seurata digitaalista siirtymää käyttämällä luotettavia ja mitattavissa olevia indikaattoreita. Euroopan komissio on kehittänyt vuodesta 2014 lähtien digitaalitalouden ja ‑yhteiskunnan indeksiä (DESI-indeksi) 18 , joka tuo esiin edistymisen digitalisaation aloilla eri jäsenvaltioissa mutta myös yhä vallitsevan digitaalisen kuilun. 19 DESI-indeksi voi muodostaa perustan EU:n ulkopuolisia Välimeren maita koskevalle vertailevalle seurantakehykselle.

4.Yleiset huomiot

4.1Digitaalisen siirtymän syvälliset vaikutukset tuntuvat kaikissa yhteiskunnissa ja talouksissa. Vaikka eteläisen Välimeren alueella on haasteita yleisen saatavuuden mahdollistamisessa ja kansalaisten digitaalisten taitojen parantamisessa, alue ei ole poikkeus, kun kyse on digitaalisen siirtymän nopeuttamisesta ja siitä saatavista hyödyistä monilla aloilla.

4.2Sähköinen kaupankäynti on lisääntynyt lähikontaktien välttämiseen tähtäävien toimenpiteiden vuoksi. Verkkokauppa on yleistynyt, ja sekä sähköinen kuluttajakauppa että yritysten välinen sähköinen kauppa (B2B) on lisääntynyt. Afrikan suurimman sähköisen kaupankäynnin toimijan Jumian toimitusjohtaja ilmoitti elintarvikemyynnin nelinkertaistumisesta erityisesti Tunisiassa ja Marokossa, missä sulkutoimet johtivat myynnin 100 prosentin kasvuun. 20

4.3Verkko-opiskelu lisääntyi nopeasti, kun covid-19-pandemia johti koulujen sulkemiseen. Hallitukset jopa ottivat käyttöön joitakin verkko-opiskelun mahdollistavia alustoja, kuten Darsak-alustan Jordaniassa. Eräissä maissa on otettu käyttöön hybridijärjestelmä, esimerkiksi Egyptissä. 21 Verkkoalustoista on tulossa hyvin trendikkäitä, jopa erityishankkeissa, joissa pyritään luomaan yhteyksiä paikallisiin ammattijärjestöihin, kuntiin ja keskeisiin toimijoihin. 22 Osa EU:n rahoituksesta olisi suunnattava erityisesti digitaalisen osaamisen kehittämiseen tähtäävään koulutukseen sekä nuorille tietoteknisen osaamisen kehittämiseen ja tietotekniikka- ja tekoälyalalla suoritettavia opintoja varten tulevaa varmaa työllistymistä silmällä pitäen.

4.4Sähköisen hallinnon uskotaan vähentävän byrokratiaa ja hallinnollisten menettelyjen taakkaa, mikä johtaa julkisten palvelujen tehokkaaseen ja helppoon tarjoamiseen. Lisäksi se voi olla väline, jolla edistetään demokratisoitumista ja lisätään kansalaisten aktiivista osallistumista. Sähköisen hallinnon tehostaminen on yksi EU:n jäsenvaltioiden ensisijaisista tavoitteista, ja se on yksi DESI-indeksin pilareista. Myös eteläisen Välimeren alue on siirtymässä tähän suuntaan. Marokko on edistynyt merkittävästi sähköistä hallintoa koskevan kansallisen aloitteensa toteuttamisessa. 23 Egypti otti vuonna 2019 käyttöön sähköisen maksujärjestelmän muun muassa veronkantoa ja laskujen maksamista varten. Jordanian digitaalitaloudesta vastaava ministeriö siirsi tammikuussa 2020 tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuurinsa pilvipalveluihin laajentaakseen kansalaisille tarjottavia palveluja. 24

4.5Sähköinen terveydenhuolto on kustannustehokas tapa saada ja tarjota tarvittavaa tukea. Sähköisen terveydenhuollon ratkaisut olivat keskeisessä asemassa covid-19-taudin torjunnassa. Näissä ratkaisuissa käytetään telelääketieteen ja terveysalan mobiilisovelluksia. Kahden viime vuoden aikana epidemiologisen seurannan massadata-analyysi on osoittautunut hyödylliseksi pandemian torjunnassa. Esimerkiksi Tunisiassa lääkäriryhmä on perustanut verkkokonsultointia varten digitaalisen Tobba.tn-alustan 25

4.6Digitaalinen pankkitoiminta on tehokas väline taloudellisen osallisuuden toteuttamiseksi käytännössä, ja mobiilipankkitoiminta on jo aiemmin osoittanut hyödyllisyytensä. Rahoitusteknologian alan ratkaisut voivat vauhdittaa digitalisaatiota ja parantaa taloudellista osallisuutta. Nämä palvelut ovat valtaamassa alaa, ja niiden tavoitteena on lopettaa kokonaan sekkien ja käteismaksujen käyttö, mikä voi johtaa siihen, että iäkkäät ihmiset, joilla ei ehkä ole tarvittavia digitaalisia taitoja, syrjäytyvät.

4.7Sähköinen oikeudenkäyttö helpottaa oikeudellisten palvelujen saatavuutta ja vähentää tuomioistuinkäsittelyjen, hakemusten jne. kustannuksia ja niihin kuluvaa aikaa.

4.8Kun otetaan huomioon maapallon ilmaston lämpenemisen nykyiset vaikutukset, elintarvikeketjun supistuminen ja elintarvikkeiden hintojen nousu, maatalousteollisuudesta voi tulla entistä kilpailukykyisempi ja tehokkaampi soveltamalla täsmäviljelyä ja käyttämällä massadataa ja lohkoketjuteknologiaa. Tämä voi johtaa suureen tehokkuuteen vedenkäytössä, maaperän ravinnehuollossa ja tautien valvonnassa edistyneen lämpötilaseurannan myötä ja vähentää työvoiman tarvetta. 26 Siitä voi näin tulla väline, jolla lievennetään ilmastoon liittyviä ongelmia.

4.9Internetin käyttötavat vaihtelevat Välimeren alueen maiden välillä. Eteläisen Välimeren maissa internetin käyttö matkapuhelimien ja sosiaalisen median välityksellä on hallitsevaa. Pohjoisen Välimeren maista poiketen verkko-ostaminen ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Tämä selittyy jossain määrin taloudellisella syrjäytymisellä ja pankkitilien alhaisella omistusosuudella etelässä. 27

5.Digitalisaation esteitä

5.1Yksi digitalisaation suurimmista esteistä on digitaalinen kuilu (joka ei vallitse ainoastaan maiden välillä) erityisesti Välimeren alueen maiden välillä (vuoden 2021 NRI-indeksi [Network Readiness Index] 28 tuo esiin huomattavia puutteita). Kansallisella tasolla eri väestöryhmillä ei ole samantasoista mahdollisuutta käyttää teknologisia välineitä. Kahtiajako vallitsee miesten ja naisten, maaseutu- ja kaupunkialueiden sekä nuorten ja ikääntyneiden välillä. Liiketoiminnan näkökulmasta vallitsee digitaalinen kahtiajako, joka perustuu kokoon ja toimialaan, sillä pienemmille yrityksille – toisin kuin suuremmille yrityksille – aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia paitsi materiaalien myös ja ennen kaikkea työntekijöiden täydennyskoulutustarpeen vuoksi. Muut sosioekonomiset tekijät, kuten tulo- ja koulutustaso, voivat aiheuttaa digitaalista syrjäytymistä.

5.2Useimmissa eteläisissä naapurimaissa on merkittäviä puutteita mobiili-internetin kattavuudessa. Ongelma ilmenee erityisesti maantieteellisesti suurissa maissa, kuten Algeriassa ja Libyassa ja vähäisemmässä määrin Egyptissä. Investoiminen digitaaliseen infrastruktuuriin ja vakaiden nopeiden internetyhteyksien rakentaminen on ratkaisevan tärkeää maaseutualueilla, missä digitalisaatio voi olla mahdollinen osallistavan kasvun viputekijä. 29

5.3Digitaalinen lukutaidottomuus, joka on yleisempää matalammin koulutettujen keskuudessa, tuodaan usein esiin toisena digitalisaation esteenä. Tämä edellyttää uudistuksia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmiin, jotta niihin sisällytetään tulevaisuuden työmarkkinoiden kannalta ratkaisevan tärkeitä digitaalisia taitoja. Digitalisaatiota pidetään myös osana työntekijöiden osaamisen kehittämistä koskevia tarpeita.

5.4Sukupuoli on toinen digitaaliseen lukutaitoon vaikuttava tekijä, sillä miehillä on yleensä paremmat mahdollisuudet käyttää digitaalisia välineitä ja siten parempi digitaalisten taitojen hallinta. Tunisiassa 72,5 prosenttia miehistä käyttää internetiä, kun vastaavasti naisten osuus on 61,1 prosenttia. Muutamat maat ovat jo kuroneet kuilun umpeen. Esimerkiksi Sloveniassa ero on alle 2 prosenttiyksikköä, sillä miehistä 87,2 prosenttia ja naisista 86 prosenttia käyttää internetiä. Toisaalta Turkissa on internetiin pääsyssä suurempi sukupuolten välinen kuilu, joka on 11,2 prosenttiyksikköä (World Telecommunication/ICT Indicators -tietokanta). EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kuromaan umpeen sukupuolten välisen kuilun digitaalisissa taidoissa vuoteen 2030 mennessä kehittämällä toimintapolitiikkoja, joilla tyttöjä kannustetaan opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä aineita, ja seuraamalla edistymistä naisia ja digitalisaatiota koskevan tulostaulun avulla.

6.Digitalisaatioon liittyvät riskit

6.1Kasvava huoli siitä, että viranomaiset, yritykset ja kansalaiset menettävät vähitellen oman datansa hallinnan, nostaa esiin kysymyksen digitaalisesta suvereniteetista. Tämä vaikuttaa myös maiden innovointikykyyn ja kykyyn muokata lainsäädäntöä digitaalisessa ympäristössä. 30 Nämä huolenaiheet ovat perusteltuja, sillä Eurooppa ja Välimeren alue ovat jääneet jälkeen tekoälyyn tehtävissä investoinneissa samalla, kun ulkomaiset sosiaalisen median jättiläiset ovat saamassa yhä enemmän vaikutusvaltaa.

6.2Eräät Välimeren alueen maat ovat haluttomia ryhtymään toteuttamaan nopeaa digitaalista siirtymää. Poliittinen haluttomuus johtuu pelosta menettää määräysvalta suhteessa väestöön, mikä johtaa suodattamiseen ja sensuuriin. Samaan aikaan digitaaliset välineet antavat kansalaisyhteiskunnan organisaatioille mahdollisuuden tulla kuulluiksi ja edistää demokratiaa. Vuoden 2015 Nobelin rauhanpalkinnon saaja Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti on esimerkki merkittävästä roolista, joka kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voi olla yhteiskunnan rauhanomaisessa siirtymässä.

6.3Koska digitalisaatio tasoittaa tietä sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle, riippumattoman viranomaisen olisi otettava käyttöön asianmukainen digitaalinen sääntelykehys, jolla edistetään digitaalisten oikeuksien periaatteita, kuten internetin neutraaliutta.

6.4Nopea digitalisaatio lisää kyberuhkien riskiä. Viranomaisilla on keskeinen rooli hyvin suunnitellun lainsäädäntökehyksen luomisessa käyttäjien suojelemiseksi. Nykyisin Marokko, Tunisia, Algeria ja Egypti ovat antaneet kyberturvallisuutta koskevia lakeja. Näissä laeissa ei kuitenkaan ole tietosuojakomponentteja. 31 On keskeisen tärkeää suojata ihmisten arkaluonteisia henkilötietoja, kuten terveyteen liittyviä tietoja jne.

6.5Tietosuojasta on tulossa yksi digitaalisen siirtymän tärkeimmistä näkökohdista. Kysymys omistajuudesta ja valtavan datamäärän turvaamisesta on poliittisten päättäjien asialistan kärjessä. Tämä johtuu massadata-analyysin yleistymisestä tilanteessa, jossa sosiaalisen median alustat ovat saavuttaneet ennennäkemättömän vallan ja vaikutusvallan. Väitetään, että eteläisen naapuruston sääntelykehys on edelleen alikehittynyt eikä uusia teknologioita koskevaa lainsäädäntöä hyväksytä riittävän nopeasti. 32 Eräät maat tuovat jopa esiin poliittisen tahdon puutteen edetä asiassa. Ongelma on vieläkin akuutimpi, kun on kyse arkaluonteisista tiedoista, jotka koskevat esimerkiksi terveydenhuoltosovelluksia ja -alustoja. Skeptisyyttä esiintyy erityisesti eteläisissä maissa, joissa yleiseen tietosuoja-asetukseen ja vastaavaan yksityisyyden suojaan liittyvää lainsäädäntöä ei ehkä vielä ole. Euroopassa digipalvelusäädöksen ja digimarkkinasäädöksen tavoitteena on luoda käyttäjille nykyistä turvallisempi digitaalinen toimintaympäristö ja edistää samalla innovointia ja kilpailukykyä.

6.6Digitaalinen piratismi on toinen digitalisaation sudenkuoppa. Teollis- ja tekijänoikeuksien piiriin kuuluvien digitalisoitujen teosten kopiointi ja jakaminen laajassa mittakaavassa on erittäin helppoa ja edullista. Luovan alan yritykset kärsivät enemmän tästä ilmiöstä, ja tehokkaan lainsäädännön puuttuessa taiteilijoiden ja luovien alojen työntekijöiden liiketoimintamalleista tulee kestämättömiä.

6.7Digitalisaatio voi johtaa kansalaisyhteiskunnan tukahduttamiseen. Eräissä maissa viranomaiset kohdistavat toimia digitaalisia oikeuksia vastaan, koska digitalisaatio nähdään valvontakeinona. Esimerkiksi pandemian vuoksi viruksen leviämisen seurantaan on käytetty paikannussovelluksia, mikä herättää huolta ihmisoikeuksista. 33 Jokaisen digitaalisen toiminnan mahdollinen jäljittäminen merkitsee vakavaa uhkaa demokratialle, ja sitä voidaan käyttää sortokeinona. Internetin vapautta seuraavassa vuoden 2021 ”Freedom of Net” -raportissa Ranska sijoittuu korkeimmalle saaden 78 pistettä sadasta, Italia saa 76 pistettä, Tunisia 63, Marokko 53, Libanon 51, Jordania 47, Turkki 34 ja Egypti 26 pistettä. 34

6.8Yhä vallitseva digitaalinen kahtiajako voi mahdollisesti johtaa suurempaan eriarvoisuuteen ja eroihin Välimeren alueella. Eräiltä mailta puuttuu digitaalinen infrastruktuuri (kiinteän laajakaistan kattavuus tai saatavuus), tai jotkin syrjä- ja maaseutualueet voidaan yksinkertaisesti jättää vaille yhteyksiä tai 4G/5G-verkkoja. Toinen kahtiajaon syy on väestön digitaalisten taitojen puute ja digitaalinen lukutaidottomuus. Heikko digitaalinen lukutaito on yleisempää erityisesti eteläisissä maissa, etenkin naisilla ja ikääntyneillä. 35

6.9Teknologiajättien muodostuminen estää terveen kilpailun digitaalisilla markkinoilla. Veronkierto tekee markkinoista epäoikeudenmukaisia paikallisille kehittyville pk-yrityksille, jotka hyvin todennäköisesti eivät selviä, ja myös edistää osaltaan digitaalista aivovuotoa. Toinen teknologiajätteihin liittyvä riski on niiden kyky sulauttaa itseensä uusia toimijoita, mikä luo monopoleja ja estää digitaalisten keskusten perustamisen Euroopassa ja Välimeren alueella. Tämä voi johtua sääntelykehyksen puuttumisesta ja jopa monikansallisten yritysten verotuksen porsaanrei’istä, jotka vaikuttavat kielteisesti reiluun kilpailuun.

6.10Se, ettei YK:n ihmisoikeussopimuksia ja ILO:n yleissopimuksia panna todella täytäntöön eräissä Välimeren alueen valtioissa, muodostaa esteen riippumattomien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden – kuten kansalaisjärjestöjen, riippumattomien ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen – perustamiselle ja vaarantaa siten kestäväpohjaisen digitaalisen siirtymän. ETSK tähdentääkin nimenomaisesti, että YK:n ihmisoikeussopimukset ja ILO:n yleissopimukset on pantava kunnianhimoisesti täytäntöön kaikissa Välimeren alueen valtioissa, jotta digitaalinen siirtymä voi aidosti edistää vaurasta ekologista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

6.11Lisäksi Ukrainan sota on merkittävä uhka koko alueen maille, ja siihen saattaa liittyä suurempi kyberturvallisuushyökkäysten riski.

Bryssel 14. joulukuuta 2022

Christa Schweng

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________

(1)    Bukht, R. ja Heeks, R., ”Defining, conceptualising and measuring the digital economy”, Development Informatics Working Papers, nro 68, 2017.

(2)     Digital economy report 2019 , UNCTAD.

(3)    Digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteena on parantaa yhteyksien saatavuutta, laatua ja turvallisuutta jäsenvaltioissa. https://ec.europa.eu/eurostat/cache/infographs/ict/bloc-4.html

(4)    Euroopan digitaalinen vuosikymmen koostuu neljästä pääpilarista, jotka koskevat osaamista, infrastruktuuria, hallintoa ja liiketoimintaa: https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/find-funding/eu-funding-programmes/digital-europe-programme_fi

(5)     https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi

(6)     The Digital for Development (D4D) Hub

(7)    Langendorf, M., "Applying Europe's Digital Agenda in Mediterranean Partner Countries: Opportunities and Pitfalls", IEMed. Mediterranean Yearbook, 2021.

(8)     Renewed partnership with the Southern Neighbourhood , Euroopan komissio, 2021.

(9)       Working from home: From invisibility to decent work , ILO, 2021.

(10)      Al Azzawi, S., Lives Versus Livelihoods: Who Can Work from Home in MENA? , ERF Working Paper, nro 1471, 2021.

(11)      Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston (EPRS) katsaus aiheesta The right to disconnect, PE 642.847 – heinäkuu 2020.

(12)     EUVL C 290, 29.7.2022, s. 95

(13)      ETSK:n tiedonanto aiheesta Digitalisaatio ja pk-yritykset Euro–Välimeri-alueella

(14)      Kergroach, S., Giving momentum to SME digitalization, Journal of the International Council for Small Business, vol. 1, nro 1, 2020, s. 28–31.

(15)       OECD SME and Entrepreneurship Outlook 2019

(16)      ETSK:n tiedonanto aiheesta Pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten (mid caps) rahoituksensaanti kaudella 2014–2020: mahdollisuudet ja haasteet

(17)      Ayadi, R. ja Forouheshfar, Y., MSMEs digitalization in the Mediterranean: A new digital preparedness index, EMANES working paper, 2022 (julkaistaan piakkoin).

(18)     https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/desi

(19)     https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_5481

(20)      Sidło, K., Digital Transformation in the Southern Neighbourhood , EuroMeSCo Euromed Survey, 2021.

(21)      El Kadi, T.H., Uneven Disruption: Covid-19 and the digital divide in the Euro-Mediterranean Region , IEMed Mediterranean Yearbook, 2020.

(22)      Tässä hankkeessa ehdotetaan esimerkiksi, että alustan omistajana olisi oltava EU, kunnat, yliopistot, yritykset tai opetusministeriöt Turkissa, Marokossa, Egyptissä ja Algeriassa:Akpınar, P., van Heukelingen, N., Babüroğlu, O.N. ja Durukan, F.R., A new formula for collaboration: Turkey, the EU & North Africa , 2022.

(23)     Digital Government Review of Morocco , OECD, 2018.

(24)      El Kadi, T.H., Uneven Disruption: Covid-19 and the digital divide in the Euro-Mediterranean Region, IEMed Mediterranean Yearbook, 2020.

(25)      El Kadi, T.H., Uneven Disruption: Covid-19 and the digital divide in the Euro-Mediterranean Region, IEMed Mediterranean Yearbook, 2020.

(26)    ETSK:n lausunto aiheesta Energiasiirtymä ja digitalisaatio maaseutualueilla, EUVL C 486, 21.12.2022, s. 59

(27)      El Kadi, T.H., Uneven Disruption: Covid-19 and the digital divide in the Euro-Mediterranean Region, IEMed Mediterranean Yearbook, 2020.

(28)       https://networkreadinessindex.org/nri-2021-edition-press-release/

(29)       Smart Cities and Inclusive Growth , OECD, 2020.

(30)      Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston (EPRS) katsaus aiheesta Digital sovereignty for Europe (PE 651.992 – heinäkuu 2020).

(31)    Langendorf, M., Applying Europe’s Digital Agenda in Mediterranean Partner Countries: Opportunities and Pitfalls, IEMed. Mediterranean Yearbook, 2021.

(32)      Sidło, K., Digital Transformation in the Southern Neighbourhood, EuroMeSCo Euromed Survey, 2021.

(33)    Langendorf, M., Applying Europe’s Digital Agenda in Mediterranean Partner Countries: Opportunities and Pitfalls, IEMed. Mediterranean Yearbook, 2021.

(34)       https://freedomhouse.org/policy-recommendations/internet-freedom

(35)      Sidło, K., Digital Transformation in the Southern Neighbourhood, EuroMeSCo Euromed Survey, 2021.