NAT/944

Kansalaisyhteiskunnan suositukset eurooppalaisen valtamerisopimuksen laadintaa varten

LAUSUNTO

”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaosto

Kansalaisyhteiskunnan suositukset eurooppalaisen valtamerisopimuksen laadintaa varten

(Euroopan komission pyytämä valmisteleva lausunto)

Esittelijä: Javier GARAT PÉREZ 

1.Päätelmät ja suositukset

1.1ETSK on tyytyväinen siihen, että puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sisällyttänyt eurooppalaisen valtamerisopimuksen komission painopisteisiin uudella toimikaudella. ETSK katsoo, että valtamerisopimuksessa olisi keskityttävä sinisen talouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen, kilpailukykyisen, tehokkaan ja innovatiivisen liiketoimintaympäristön varmistamiseen, sääntelykehyksen yksinkertaistamiseen ja yhteistyön edistämiseen globaalien kumppaneiden kanssa maapallon kestävyyden rajoissa. ETSK kehottaa omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa yhdistyvät taloudellinen vauraus ja kilpailukyky sekä ympäristön ennallistaminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.

1.2ETSK suosittaa eurooppalaista sopimusta, joka sovitetaan tiiviisti yhteen EU:n sinisen talouden strategian, kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa. Sopimuksessa olisi keskityttävä sekä meriteollisuuteen että maalla toimivaan teollisuuteen, ja sen olisi oltava yhdenmukainen EU:n muiden toimintapolitiikkojen, erityisesti puhtaan teollisuuden ohjelman ja meriteollisuusstrategian, kanssa johdonmukaisuuden ja merkittävän vaikutuksen varmistamiseksi. ETSK katsoo myös, että on olennaisen tärkeää tehostaa EU:n merellistä turvallisuusstrategiaa ja arvioida nykyisiä politiikkoja, kuten yhteistä kalastuspolitiikkaa. Valtamerisopimuksen olisi autettava saavuttamaan mahdollisimman pian kilpailukykyisyys, strateginen riippumattomuus ja kestävyystavoitteet.

1.3Sopimuksella olisi vahvistettava ja parannettava meriasioiden eurooppalaista hallinnointikehystä tehostamalla nykyisten toimintapolitiikkojen ja elinten koordinointia niin, että vältetään toimien hajanaisuus ja päällekkäisyys. ETSK katsoo myös, että on ratkaisevan tärkeää vahvistaa kansainvälisiä sopimuksia, tehostaa diplomaattisia toimia ja edistää rannikkoyhteisöjen, tuotantoalojen ja tutkijoiden välisiä yhteistyöverkostoja. Komitea suosittaakin, että kaikkiin EU:n toimielimiin perustetaan erityisiä työryhmiä, joissa käsiteltävä keskeinen aihe on meret ja valtameret.

1.4ETSK kehottaa Euroopan komissiota ottamaan käyttöön valtameriasioissa toimivaltaisten EU:n virastojen välisen yhteistyömekanismin, jotta voidaan optimoida tietojen ja tietämyksen keruu, tukea parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Yksi esimerkki hyvästä käytännöstä tässä yhteydessä on Frontexin, Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) välinen tehostettu yhteistyö rannikkovartiostotoiminnoissa.

1.5ETSK kehottaa tarkistamaan merten aluesuunnittelua, jotta voidaan edistää synergioita ja löytää tasapaino uusien meriteollisuusalojen, kuten merellä tapahtuvan energiantuotannon, laajenemisesta aiheutuvien eturistiriitojen välille. Lisäksi kyseistä alaa olisi vaadittava investoimaan osa tuloistaan uudelleen paikallisyhteisöihin. Olisi edistettävä myönteiseen rinnakkaiseloon perustuvaa toimintamallia, jossa suositaan mahdollisuuksien mukaan merialueiden moninaista käyttöä, ja sovellettava ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa biologisen monimuotoisuuden ja merellisten luontotyyppien suojelemiseksi. On ratkaisevan tärkeää varmistaa haavoittuvimpien alojen, kuten kalastusalan, aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon perinteisten pyyntialueiden suojelemiseksi ja merialueiden kestävän käytön varmistamiseksi.

1.6ETSK kannustaa luomaan sinisen talouden arvoketjujen teollisen allianssin, joka kokoaa yhteen kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät (yritykset, työmarkkinaosapuolet, tutkimusorganisaatiot, poliittiset päättäjät, sijoittajat jne.). Tämän foorumin avulla edistettäisiin yhteistyötä ja verkostoitumista ympäristökestävien alusten ja digitalisoitujen meriteknologioiden kehittämiseksi, toimitusketjun häiriönsietokyvyn varmistamiseksi sekä innovoinnin, kestävyyden ja kilpailukyvyn tukemiseksi. Lisäksi ETSK kehottaa komissiota laatimaan sinistä elintarvikealaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuoteen 2026 mennessä.

1.7ETSK kehottaa hankkimaan rahoitusta valtameriä koskevaan toimintaan kestävän kehityksen tavoitteen 14 tukemiseksi. On keskeisen tärkeää, että meriympäristön ennallistamista ja suojelua, innovointia ja kehittämistä sekä sinisen talouden hiilestä irtautumista koskeviin hankkeisiin saadaan niin julkista kuin yksityistä rahoitusta. ETSK suosittaa, että horisontaalisissa rahastoissa, kuten Horisontti-puiteohjelmassa tai Euroopan sosiaalirahastossa, perustetaan erityisiä budjettikohtia valtameriä varten ja että vahvistetaan alakohtaisia rahastoja, kuten Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa (EMKVR).

1.8Tieteellä on valtamerten tehokkaan hoidon kannalta keskeinen asema. ETSK kannustaa vahvistamaan kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä, edistämään teknologista innovointia merialalla ja osoittamaan lisäresursseja tutkimuslaitoksille. Lisäksi on olennaisen tärkeää muuntaa tieteellinen tietämys tehokkaiksi suojelua ja kestävää hyödyntämistä koskeviksi politiikoiksi.

1.9ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään valtamerisopimukseen sosiaalisen ulottuvuuden, jolla varmistetaan oikeudenmukainen ja digitaalinen siirtymä merialalla työntekijöille annettavalla kattavalla tuella. Tämä edellyttää, että puututaan työvoimapulaan, edistetään sukupolvenvaihdoksia aloittein, joilla pyritään houkuttelemaan nuoria, vahvistetaan työsuojelua ja helpotetaan uudelleen kouluttautumista ja osaamisen parantamista. On perustavan tärkeää varmistaa sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten täysipainoinen osallistuminen tähän prosessiin. On myös säilytettävä merellinen kulttuuriperintö ja varmistettava kohdennettu tuki työntekijöille, joita ei voida kouluttaa uudelleen.

1.10Jotta voidaan varmistaa, että meriteollisuus kukoistaa ja pysyy Euroopassa, on olennaisen tärkeää huolehtia tasapuolisista toimintaedellytyksistä ja vakiinnuttaa vahva meriklusteri, jolla on selkeät hiilestä irtautumisen tavoitteet. Tarvitaan kiireellisiä investointeja sähköpolttoaineisiin, teknologiseen innovointiin, merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan, erityisesti vuorovesienergiaan, ja näiden ratkaisujen paikalliseen toteuttamiseen.

1.11ETSK suosittaa kansalaisyhteiskunnan edustajana, että valtamerisopimuksen edistymisen säännöllistä arviointia ja seurantaa varten luodaan kattava mekanismi. Mekanismin olisi perustuttava kestävän kehityksen tavoitteita varten laadittuihin malleihin, ja siihen olisi sisällyttävä myös ETSK:n jäsenistä koottava pysyvien jäsenten ryhmä, jotta varmistetaan seurantaprosessin jatkuvuus, avoimuus ja edustavuus.

2.Yleistä

2.1Eurooppalaisella valtamerisopimuksella pyritään edistämään kokonaisvaltaista ja johdonmukaista lähestymistapaa kaikkiin toimintapolitiikkoihin, jotka liittyvät valtameriin. Tämä edellyttää meritutkimuksen vahvistamista, meriekosysteemien, innovoinnin ja tietämyksen turvaamista sekä sinisen talouden vauhdittamista. Rannikkoyhteisöt ovat keskeisessä asemassa sopimuksessa, ja niiden tarpeiden ja huolenaiheiden ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaiden toimintapolitiikkojen kehittämiseksi.

2.2ETSK on tietoinen monista rannikkoyhteisöjä koettelevista taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä haasteista. Valtamerisopimus voi olla keskeinen väline, joka auttaa vastaamaan niihin. Sopimuksen on tarjottava tältä osin vankka perusta laadukkaiden työpaikkojen luomiselle, kestävälle kasvulle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle maapallon kantokyvyn rajoissa. Tavoitteena on tukea terveitä ja tuottavia valtameriä ja edistää oikeudenmukaista ja digitaalista siirtymää. Uusien meriteollisuudenalojen kasvun vuoksi sopimuksessa olisi lisäksi tutkittava valtamerten hallinnointimalleja, joita EU voi edistää sekä omalla vesialueellaan että muualla maailmassa. Sopimuksessa olisi myös keskityttävä vahvistamaan rannikkoyhteisöjen kykyä selviytyä luonnonkatastrofeista edistämällä luontoon perustuvia ratkaisuja.

3.Erityisiä suosituksia terveiden ja tuottavien valtamerten tukemiseksi

3.1ETSK suosittaa, että valtamerisopimuksessa käsitellään seuraavia seikkoja selviytymiskykyisten ja tuottavien valtamerten edistämiseksi:

3.1.1Tuetaan sinisen talouden kilpailukykyä ja kestävää kasvua edistämällä investointeja ja innovointia sellaisten teknologioiden alalla, joilla pyritään ilmastoneutraaliuteen, ekosysteemien terveyteen ja oikeudenmukaiseen siirtymään. ETSK katsoo, että on käynnistettävä kiireellinen prosessi, jossa yksinkertaistetaan lainsäädäntöä ja jossa byrokratiaa vähennetään kaikkien yritysten osalta vähintään 25 prosenttia ja pk-yritysten osalta 35 prosenttia. EU:n on panostettava häiriönsietokykyisiin, paikallisiin ja lyhyisiin arvoketjuihin, joissa etusijalle asetetaan unionin merialan kokonaisvaltainen kehittäminen, hyvinvointi sekä ekosysteemien ja rannikkoyhteisöjen elvyttäminen.

3.1.2Investoinnit ja innovointi meriteollisuuden alalla: EU:n olisi ehdotettava toimenpiteitä yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja yritysten kilpailukyvyn ja kehittämisen edistämiseksi. EU:n olisi kannustettava sinisen talouden innovointikeskittymien perustamiseen ja edistettävä yhteistyötä tutkimuslaitosten, yritysten ja poliittisten päättäjien välillä. Viranomaisten olisi edistettävä merialan startup-yritysten tukemista parantamalla rahoituksen saatavuutta ja saattamalla markkinoille kehittyneitä teknologioita. ETSK suosittaa tutkimukseen suunnattavien investointien vahvistamista valtioiden talousarvioiden kautta ja kehottaa EU:ta lisäämään valtameritutkimukseen suunnattua rahoitusta.

3.1.3Euroopan strateginen riippumattomuus elintarvikkeiden, energian ja liikenteen kaltaisilla keskeisillä aloilla: EU:n on vahvistettava valmiuksiaan tuottaa omia resurssejaan ja vähennettävä riippuvuuttaan ulkoisista toimittajista. Paikallisen innovoinnin edistäminen näillä aloilla on keskeisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa niiden riippumattomuus ja kyky selviytyä maailmanlaajuisista haasteista. On myös parannettava ja suojeltava sisäistä infrastruktuuria ja otettava käyttöön toimintapolitiikkoja, joissa otetaan huomioon ruokasuvereniteetti sekä yritysten sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.

3.1.4ETSK kehottaa komissiota laatimaan sinistä elintarvikealaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuoteen 2026 mennessä, jotta ”siniset elintarvikkeet” voidaan sisällyttää elintarvikkeita ja kulutusta koskeviin politiikkoihin ja strategioihin. Kyseistä suunnitelmaa olisi pidettävä keskeisenä osana maatalouden ja elintarvikkeiden tulevaisuutta koskevaa visiota. Tämä edistäisi Euroopassa turvallista ja terveellistä ruokavaliota, jonka hiilijalanjälki on pieni. EU:n olisi otettava käyttöön toimintapolitiikkoja ja tarjottava kannustimia, joilla edistetään valikoivia ja vähävaikutteisia pyydyksiä ja tahattomien ja poisheitettyjen saaliiden vähenemistä, sekä asetettava etusijalle ihmisravinnon tuottamiseen tähtäävä kalastus ja alhaisen ravintotason vesiviljely. On myös kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen liikakalastuksen ja erityisesti laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuntaan. Niin ikään on vahvistettava toimintapolitiikkoja ja valvontaa, jotka kohdistuvat kestämättömien kala- ja äyriäistuotteiden tuontiin, sillä näillä on kielteinen vaikutus kalakantoihin ja eurooppalaisten kalastajien tasapuolisiin toimintaedellytyksiin. ETSK kannattaa kestävän ja erityisesti alhaisen ravintotason vesiviljelyn edistämistä. Kyseinen vesiviljelymalli, joka käsittää nilviäiset, levät ja tietyt äyriäiset, ei edellytä keinotekoista ruokintaa, parantaa veden laatua ja edistää osaltaan hiilen sitomista. Komitea kehottaa lisäksi viemään eteenpäin ”mereltä pöytään” -strategiaa.

3.1.5Sinisen talouden arvoketjujen teollisen allianssin luominen: ETSK suosittaa, että Euroopan komissio perustaa teollisen allianssin, joka kattaa koko sinisen talouden arvoketjun, jotta voidaan parantaa alan kilpailukykyä ja omaksua kokonaisvaltainen visio. Tätä varten komitea ehdottaa, että allianssin käyttöön annetaan toimintarahoitusta ja sihteeristö, joka vastaa aloitteiden, tutkimusten, tieteen edistymisen ja teknologisen kehityksen koordinoinnista. Koska merialan arvoketjun eri osat ovat riippuvaisia toisistaan uusia teknologioita kehitettäessä ja käyttöön otettaessa, tämä allianssi edistäisi osaltaan entistä tehokkaampaa yhteistyötä 1 .

3.1.6Sinisen talouden hiilestä irtautuminen: ETSK muistuttaa, että kaikki meri- ja sinisen talouden alat ovat riippuvaisia aluksista, kehittyneistä meriteknologioista sekä häiriönsietokykyisistä paikallisista ja lyhyistä teollisista toimitusketjuista. Sama koskee merenalaista infrastruktuuria (kuten kaapeleita). ETSK:n näkemyksen mukaan EU:n olisi vahvistettava Euroopan meriteollisuuden valmiuksia, viestintäverkkoja ja toimitusketjuja. Meriala on nähtävä olennaisena osana kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa, jolla pyritään tukemaan valtamerten kestävää hallinnointia ja hyödyntämään sinisen talouden koko potentiaali. EU:n olisi myös helpotettava oikeudenmukaista siirtymää sinisen talouden vakiintuneilla aloilla kohti käytäntöjä, joiden ekologinen jalanjälki on pienempi, tukemalla kiertotalouteen perustuvia yritysten toimintatapoja ja yritysohjelmia. ETSK kehottaa myös jatkamaan rannikolla harjoitettavan kestäväpohjaisen ja ympäristöystävällisen vesistömatkailun tukemista. Nämä edistysaskeleet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja myötävaikuttavat EU:n vihreään siirtymään 2 .

3.1.7ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission vuonna 2024 käynnistämään kalastus- ja vesiviljelyalan energiasiirtymäkumppanuuteen. Se tarjoaa erinomaisen tilaisuuden, jotta arvoketju työskentelisi yhdessä laatiakseen suunnitelman eurooppalaisen kalastuslaivaston uudistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi kestävän ja tehokkaan liiketoimintamallin pohjalta.

3.1.8ETSK kehottaa painokkaasti kehittämään huipputeknologiaa ja investoimaan siihen. Esimerkkinä tällaisesta teknologiasta voidaan mainita vuorovesi- ja aaltoenergia. Kyseiset laitteet ovat tuuliturbiineja pienempiä, mikä pienentää sekä tarvittavaa merialuetta että niiden ekologista jalanjälkeä, ja ne voivat tuottaa jopa 10 prosenttia sähköstä EU:ssa. Koska nämä energiamuodot edellyttävät pieniä merialueita, joita ei yleensä käytetä muuhun ihmisen toimintaan vesien suuren liikkeen vuoksi, ne soveltuvat paremmin yhteen kalastuksen kanssa. Onkin ratkaisevan tärkeää vahvistaa poliittista tukea ja varmistaa vuorovesi- ja aaltoenergian ensisijainen huomioonotto valtamerienergiaa käsittelevässä työryhmässä niin, että myönnetään kohdennettua rahoitusta ja otetaan käyttöön sääntelytoimenpiteitä, joilla helpotetaan kyseisen energiamuodon kehittämistä.

3.1.9ETSK painottaa tekoälyn ja esineiden internetin kaltaisten kehittyvien teknologioiden roolia valtamerten seurannassa ja hallinnoinnissa. Komitea ehdottaa, että avataan tutkimusaloja, joilla investoinnit näihin järjestelmiin voisivat tuottaa merkittäviä ympäristöhyötyjä ja taloudellisia tuottoja.

3.1.10Rahoituksen saatavuus: ETSK kehottaa lisäämään tukia ja investointeja infrastruktuuriin ja teknologioihin, jotka edistävät innovointia ja yrittäjyyttä ja antavat rannikkoyhteisöille mahdollisuudet menestyä. EU:n olisi eurooppalaisen valtamerisopimuksen myötä ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa tutkittava keinoja ottaa käyttöön valtameriin liittyviä budjettikohtia, jotta voidaan varmistaa riittävä rahoitus kaikille valtamerisopimuksen kattamille aiheille, sekä keinoja vahvistaa alakohtaisia rahastoja, kuten Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa (EMKVR). ETSK pitää valitettavana, että EMKVR:n määrärahoja leikataan 105 miljoonalla eurolla vuosina 2025–2027, ja peräänkuuluttaa määrärahojen lisäämistä seuraavassa talousarviokehyksessä. ETSK suosittaa myös, että varojen käyttöä siniseen talouteen arvioidaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä. Komitea kehottaakin luomaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa seuraavassa ohjelmassa erityisen budjettikohdan sinistä taloutta varten. Lisäksi se kannustaa käyttämään julkista rahoitusta välineenä yksityisen rahoituksen lisäämiseksi Horisontti Euroopan, innovaatiorahaston, EIP:n rahoituksen ja takuurahaston kaltaisten aloitteiden kautta. ETSK kehottaa myös käyttämään EU:n päästökauppajärjestelmästä saadut tulot energiasiirtymään ja kannustamaan innovatiivisten polttoaineiden ja hankkeiden kehittämiseen Euroopassa.

3.1.11ETSK suosittaa, että julkisessa rahoituksessa asetetaan tiettyjä sosiaalisia ehtoja, jotta varmistetaan työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja ympäristökestävyys. Tältä osin on tarpeen panna tehokkaasti täytäntöön nykyiset sosiaalinormit ja nykyinen lainsäädäntö meri- ja kalastusalalla ja tehdä tarvittaessa aloitteita sitovasta lainsäädännöstä.

3.1.12ETSK pitää tärkeänä, että rahoituksen saannin prosesseja nopeutetaan ja joustavoitetaan ennen kaikkea, jotta helpotetaan pk-yritysten ja rannikkokalastusalan rahoituksen saantia ja edistetään kestävää kasvua sinisen talouden alalla.

3.1.13Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) arviointi ja mahdollinen uudistus: Komitea toteaa, että nykyisellä YKP:lla on osaltaan edistetty kalakantojen entistä parempaa hoitoa. 70 prosenttia kaloista ja äyriäisistä on kuitenkin peräisin kolmansista maista, mikä merkitsee haastetta, kun ajatellaan elintarvikeomavaraisuutta ja valmiuksia varmistaa kestävät ja vastuulliset toimitukset. On ratkaisevan tärkeää kuroa umpeen tämä kuilu helpottamalla kestävää elintarviketuotantoa sen hankaloittamisen sijasta ja soveltamalla samoja sosiaalisia ja ympäristönormeja tuontiin. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on olennaisen tärkeää arvioida nykyistä kalastuspolitiikkaa, jotta voidaan vauhdittaa siirtymistä tehokkaampaan kalastukseen tasapainoisen sääntelyn ja taloudellisten kannustimien avulla. On edistettävä entistä energiatehokkaampaa kalastusta ja vesiviljelyä ja kannustettava uusiutuvan energian käyttöön. Entistä täsmällisempien kalastusmenetelmien kehittäminen mahdollistaa nykyistä kestävämmät, valikoivammat ja tehokkaammat käytännöt, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisempiä. On myös keskeisen tärkeää päivittää kalastuspolitiikka niin, että siinä otetaan huomioon uudet haasteet, kuten brexit, kansainvälinen ulottuvuus ja kilpailukyky. Lisäksi EU:n on edistettävä saaliskiintiöiden saatavuutta sosioekonomisten ja ympäristökriteerien perusteella YKP:n 17 artiklan mukaisesti ja varmistettava kalataloustuotteiden jäljitettävyys mereltä ruokapöytään vankan valvonta- ja merkintäjärjestelmän avulla niin, että toimien keskiöön asetetaan tuonti.

3.1.14Koulutus ja valmiuksien kehittäminen: EU:n on investoitava sinisen talouden kannalta erityisten valmiuksien ja osaamisen kehittämiseen ja ylläpidettävä nuorten sitoutumista yhteisöihinsä. Laadukkaat työpaikat ja työvoiman koulutus edistävät osaltaan sinisen talouden teollisuudenalojen vaurautta, kilpailukykyä, houkuttelevuutta ja tehokkuutta. Uudelleen- ja täydennyskoulutuksen lisäksi meri- ja kalastusalan ammattilaisten sitouttaminen ja palkkaaminen on olennaisen tärkeää alojen nykytilanteen ja tulevaisuuden kannalta. ETSK kehottaa Euroopan komissiota sisällyttämään tulevaan Euroopan sosiaalirahastoon sinistä taloutta koskevia budjettikohtia. On myös huolehdittava koulutuksen ja sertifioinnin yhdenmukaistamisesta meri-, virkistys- ja kalastusalalla sekä varmistettava koulutustodistusten vastavuoroinen tunnustaminen kaikkialla EU:ssa työvoiman liikkuvuuden helpottamiseksi ja alan kilpailukyvyn parantamiseksi. Komitea myös kehottaa vahvistamaan valtamerten tuntemusta, jotta voidaan lisätä yhteiskunnan ja erityisesti lasten ja nuorten tietoisuutta valtamerten ja sinisen talouden merkityksestä.

3.1.15Työvoimapula: Väestökehityksen haasteisiin vastaamiseksi EU:n on osoitettava varoja ensisijaisesti valmiuksien parantamiseen ja sinisen talouden työvoiman kehittämiseen, jotta voidaan varmistaa häiriönsietokyky ja innovointi pitkällä aikavälillä. Viranomaisten ja yksityisen sektorin olisi puututtava työvoimapulaan erityisten siniseen talouteen liittyviin valmiuksiin tähtäävien koulutusohjelmien avulla. On tärkeää kehittää yhdenmukaistettuja koulutusohjelmia, jotka tarjoavat siirrettäviä taitoja, jotta voidaan helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta jäsenvaltioiden ja sinisen talouden alojen välillä. EU:n olisi myös kannustettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia toteuttamaan räätälöityjä valmiuksien kehittämisohjelmia.

3.2ETSK suosittaa, että eurooppalaisessa valtamerisopimuksessa käsitellään seuraavia näkökohtia valtamerten terveyden parantamiseksi:

3.2.1Sinisen talouden keskukset ja valtamerten seurantakeskus: ETSK suosittaa, että rannikkoalueille perustetaan meriteknologiaan ja kestävään innovointiin erikoistuneita keskuksia, joilla edistetään tutkimusta, kehittämistä ja tietämyksen siirtoa sinisen talouden vauhdittamiseksi. ETSK ehdottaa, että komissio tutkii mahdollisuutta perustaa eurooppalainen seurantakeskus, jonka tehtävänä on valtameriä koskevien tietojen kerääminen, analysointi ja levittäminen. Tämä elin voisi myös koordinoida eri virastojen ja tieteellisten tahojen tuottamia tietoja, mikä parantaisi vertailukelpoisuutta ja helpottaisi tieteelliseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

3.2.2Tutkimus ja seuranta: ETSK kehottaa laajentamaan ja vahvistamaan merialan tieteellisiä aloitteita – kuten Euroopan meripoliittista seurantakeskusta ja tietoverkkoa (EMODnet) –, joiden avulla pyritään seuraamaan ekosysteemien terveyttä ja tuottamaan tietoa kestävistä toimintalinjoista. Valtamerten seurannan parantaminen auttaa saavuttamaan esimerkiksi meristrategiapuitedirektiivissä asetetut ympäristötavoitteet. ETSK pitää valitettavana, että 70 prosenttia tiedoista on peräisin hankkeista, joille on myönnetty väliaikainen rahoitus. Nämä tiedot rahoitetaan suurelta osin julkisista varoista. ETSK katsoo, että yksityisen sektorin tietojen osuutta olisi lisättävä ja että varoja olisi osoitettava nykyistä enemmän nykyaikaiseen teknologiaan ja tieteen infrastruktuuriin.

3.2.3Ennallistamishankkeet: ETSK suosittaa, että luodaan kannustimia ja pilottihankkeita ympäristölainsäädännön panemiseksi täytäntöön oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että EU:ssa noudatetaan mm. Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisessa biodiversiteettikehyksessä vahvistettuja biologista monimuotoisuutta koskevia kansainvälisiä sitoumuksia. Erityisesti 30x30-sitoumus olisi saatettava osaksi EU:n lainsäädäntöä ja pantava tehokkaasti täytäntöön yhtäältä perustamalla ja hallinnoimalla suojeltuja merialueita ja toisaalta toteuttamalla muita tehokkaita suojelutoimenpiteitä kalastusalueilla. ETSK kehottaa ottamaan käyttöön vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan perustuvia tiukasti suojeltuja alueita (pyyntikieltoalueet) siinä tapauksessa, että tieteellisissä suosituksissa näin esitetään. Komitea korostaa, että pyyntikiellot on toteutettava tapauskohtaisesti ottaen huomioon kunkin alueen erityispiirteet ja huolehtien tasapainosta suojelun ja taloudellisen toiminnan välillä. ETSK muistuttaakin, että Pariisin sopimuksen (2 artikla) mukaan nämä tavoitteet on pantava täytäntöön niin, etteivät ne uhkaa elintarviketuotantoa 3 .

3.2.4Vihreä infrastruktuuri ja meri-maa-strategia: ETSK kannustaa kehittämään kestävää infrastruktuuria ekosysteemilähtöisesti, jotta voidaan minimoida ympäristövaikutukset maa- ja merialueiden rajapinnalla. Tähän sisältyy hiilineutraalien satamien ja puhtaan merienergian edistäminen. Komitea suosittaa myös, että otetaan käyttöön strategioita synergioiden löytämiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi meriteollisuusalojen ja maalla toimivan teollisuuden, kuten telakoiden ja teknologian tuottajien, välillä. Komitea kehottaa niin ikään vahvistamaan EU:n sääntelyä, jolla puututaan maalla sijaitseviin meren pilaantumista aiheuttaviin lähteisiin, kuten teollisuuden päästöihin ja jätevesiin, joista kulkeutuu orgaanisia, kemiallisia ja farmaseuttisia epäpuhtauksia vesiekosysteemeihin mikromuovien ja pellettien ohella.

3.2.5Eurooppalainen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma: ETSK kehottaa laatimaan kyseisen suunnitelman rannikkoyhteisöjen selviytymiskyvyn vahvistamiseksi ja niiden tukemiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvässä suunnittelussa ja niihin valmistautumisessa.

3.2.6Merten saastumisen ja roskaantumisen torjunta: ETSK kehottaa komissiota omaksumaan johtavan roolin ja vahvistamaan eurooppalaista diplomatiaa, jotta voidaan varmistaa muovisopimuksen hyväksyminen vuonna 2025 ja ottaa käyttöön vankka rahoitusmekanismi sen täytäntöönpanon tukemiseksi.

3.2.7Euroopan aseman vahvistaminen kansainvälisissä valtamerineuvotteluissa: ETSK kehottaa kestävän kehityksen tavoitteen 14 mukaisesti komissiota tehostamaan diplomaattisia toimiaan kalastusalan tukia koskevan sopimuksen solmimiseksi WTO:ssa, nopeuttamaan BBNJ-sopimuksen (sopimus kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä) ratifiointia ja täytäntöönpanoa kansainvälisillä vesillä sekä edistämään biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa 4 . Komitea kehottaa myös keskeyttämään avomerilouhinnan siihen saakka, kunnes varmistetaan sen kestävä harjoittaminen.

4.Rannikkoyhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöhaasteet

4.1Euroopan rannikkoyhteisöjen on vastattava useisiin toisiinsa yhteydessä oleviin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin. Viime vuosia ovat leimanneet EU:n teollisuudenaloihin ja markkinoihin kohdistuneet vakavat häiriöt, joita ovat aiheuttaneet covid-19-pandemian, brexitin, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja ilmastonmuutoksesta johtuvien äärimmäisten sääilmiöiden kaltaiset tapahtumat. Tämä on johtanut paitsi energian ja raaka-aineiden hintojen nousuun myös laajalle levinneeseen inflaatioon. Lisäksi tämän seurauksena merireitteihin on tullut muutoksia kaupan rajoitusten vuoksi ja toimitusketjuihin on syntynyt pullonkauloja. Nämä haasteet ovat vaarantaneet sinisen talouden. Haasteista huolimatta ennusteissa korostetaan mahdollisuuksia talouden vakautumiseen ja elpymiseen, joita vauhdittavat energian hintojen aleneminen ja inflaation hidastuminen.

4.2Tässä tilanteessa Euroopan teollisuus on kärsinyt paitsi pandemioista ja maailmanlaajuisista geopoliittisista kriiseistä myös kasvavasta sisäisestä sääntelytaakasta. Rajoitusten ja byrokratian lisääntyminen on vaikuttanut vakavasti yritysten kilpailukykyyn ja taloudelliseen kestokykyyn.

4.3Sosiaalisten haasteiden osalta monet rannikkoalueet kärsivät väestökehitykseen liittyvistä ongelmista, kuten väestön ikääntymisestä ja nuorten muuttoliikkeestä, jonka syynä on usein paikallisten mahdollisuuksien puuttuminen. ETSK on huolissaan merellä tapahtuneista ihmishenkien menetyksistä, jotka liittyvät muuttoliikeilmiöön. Lisäksi rannikkoyhteisöjen on vastattava haasteisiin, jotka liittyvät ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen ja vähäisiin sukupolvenvaihdoksiin, resurssien hyödyntämistä koskeviin konflikteihin ja haavoittuvuuteen ilmastokatastrofien kannalta. Näihin ongelmiin vastaaminen edellyttää sosiaalisen osallisuuden vahvistamista ja tasapuolisuuden varmistamista resurssien ja palvelujen saatavuudessa. ETSK kannattaa sinisen talouden työolojen ja -ehtojen parantamista, jotta kyseisistä aloista saataisiin houkuttelevampia. Valtamerisopimuksessa voitaisiin ottaa mallia EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta, jotta voidaan tarttua joihinkin näistä haasteista 5 .

4.4Ympäristöhaasteiden osalta on äärimmäisen tärkeää säilyttää tuottavat meret sekä kalastusalueiden ja puhtaiden rannikoiden kaltaiset luonnonvarat taloudellisen vaurauden varmistamiseksi ja terveyden suojelemiseksi, sekä nyt että tuleville sukupolville. Euroopan valtameret ovat lisäksi parhaita liittolaisiamme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Eurooppalaisen valtamerisopimuksen ytimessä tulee olla voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että EU myös arvioi näiden toimintapolitiikkojen tehokkuutta ja harkitsee tarvittaessa niiden tarkistamista ja ajantasaistamista varmistaen näin, että ne mukautetaan uusiin realiteetteihin ja haasteisiin.

4.5EU:n sinisen kehityksen ohjelmaa 6 koskevan komitean työn mukaisesti olisi otettava huomioon meri- ja makean veden väliset yhteydet ja niiden vaikutus rannikkoyhteisöihin. Toimintapolitiikoilla olisi edistettävä koordinointia, jotta voidaan vastata haasteisiin ja hyödyntää mahdollisuuksia.

5.Valtamerten hallinnointimalli EU:n vesiä ja kansainvälisiä vesiä varten

5.1ETSK suosittaa osallistavan ja innovatiivisen valtamerten hallinnointimallin edistämistä seuraavin keinoin:

5.1.1Alueellinen yhteistyö: ETSK suosittaa, että Itämeren, Välimeren ja Pohjanmeren kaltaisia merialueita jakavien jäsenvaltioiden välistä merialan koordinointia ja yhteistyötä vahvistetaan keskeisillä aloilla, kuten energian, ympäristön ja kalastuksen aloilla. Komitea ehdottaa myös, että vahvistetaan toimintapoliittisia ohjelmia pidentämällä määräaikoja niin, että ne ulottuvat EU:n vaalisyklien ja viitekehysten yli, ja että parannetaan viranomaisten välistä koordinointia EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Komitea myös kehottaa keventämään sääntelytaakkaa, vauhdittamaan investointeja siniseen talouteen ja etenemään kohti täysimittaisia sisämarkkinoita. Lisäksi komitea suosittaa, että kukin EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio järjestää yhteisiä valtameriaiheisia kokouksia, joihin osallistuu keskeisiä ministeriöitä (ympäristö-, ilmasto-, energia-, kalastus- ja liikenneasioista vastaavat ministeriöt) ja sidosryhmiä. Tämä toimintamalli voidaan ulottaa kaikkiin EU:n toimielimiin, myös ETSK:hon.

5.1.2Alueellisiin erityispiirteisiin mukautetut suositukset: Edellä todetusta huolimatta ETSK ehdottaa, että EU:n eri rannikkoalueita varten laaditaan eriytettyjä suosituksia, joissa otetaan huomioon niiden ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset erityispiirteet. Komitea myös korostaa, että on tärkeää mukauttaa toimintapolitiikkoja paikallisiin kulttuurisiin ja sosioekonomisiin tekijöihin, jotta voidaan varmistaa niiden toteutettavuus ja tehokkuus. Tästä syystä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden yksittäisillä toimilla on ratkaiseva merkitys näiden politiikkojen mukauttamiseksi ja toteuttamiseksi paikallisissa oloissa.

5.1.3Merialan osaaminen ja innovointi: ETSK katsoo, että – ennen kaikkea eurooppalaisen – huipputeknologian tuomiseksi unionin markkinoille on edistettävä innovointia ja valmiuksien kehittämistä.

5.1.4Tunnustetaan valtameren strateginen merkitys Euroopan turvallisuudelle ja kilpailukyvylle: ETSK ehdottaa kauppareittien vahvistamista maailmanmarkkinoille pääsyn ja energiavarojen saannin varmistamiseksi. Komitea korostaa, että on huolehdittava siitä, että kaikki mereen liittyvät toiminnot toteutetaan maapallon ekologisissa rajoissa, ja että on vaalittava sosiaalisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia merellä.

5.1.5Euroopan merialueen turvallisuuden varmistaminen: ETSK kehottaa viranomaisia vahvistamaan ohjelmia, joilla suojellaan merireittejä, satamia ja elintärkeitä infrastruktuureja merirosvouksen, terrorismin, ihmiskaupan ja merellä tapahtuvien rikosten kaltaisilta uhkilta. Tämä edellyttää EU:n merellisen turvallisuusstrategian tehokasta täytäntöönpanoa. Painopisteen olisi oltava puolustusyhteistyössä, muun muassa vuotuisissa meriharjoituksissa ja voimavarojen kehittämisessä meripuolustusteknologioita koskevien yhteisten standardien avulla. Strategia olisi sisällytettävä valtamerisopimukseen, jotta vahvistetaan kaupan häiriönsietokykyä, talouden vakautta sekä meriliikenteen toimitusketjujen turvallisuutta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että puolustetaan unionin sosiaali- ja ympäristönormeja puuttumalla esimerkiksi laittomaan kalastukseen ja pakkotyöhön sekä Kiinan kaltaisten merkittävien toimijoiden käytäntöihin.

5.1.6ETSK kehottaa komissiota vahvistamaan valtamerisopimukseen sisältyvää laivanrakennuksen, alusteknologian ja merilogistiikan ulottuvuutta. Monet rannikkoyhteisöt ja toimialan osat, kuten kalastus, vapaa-ajan veneily, energian tuotanto merellä ja meriliikenne, ovat riippuvaisia tästä teollisuudenalasta. Komitea kehottaakin komissiota sisällyttämään ilmoitetun meriteollisuusstrategian yhdeksi valtamerisopimuksen pilareista.

5.1.7Meriturvallisuuteen kohdistuvien uhkien lisääntyessä on myös EU:n edun mukaista varmistaa meri- ja kalastusalan ammattilaisten turvallisuus ja suojelu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) asiaankuuluvien yleissopimusten, kuten merityösopimuksen, vaatimusten mukaisesti.

5.1.8Oikeudenmukainen siirtymä: ETSK painottaa, että ympäristökestävyyden on kuljettava käsi kädessä sosiaalisen kestävyyden kanssa sen varmistamiseksi, että siirtyminen vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja uusiin teknologioihin on oikeudenmukainen, tasapuolinen ja laaja-alainen. On ratkaisevan tärkeää asettaa vihreän ja digitaalisen siirtymän keskiöön inhimillinen ulottuvuus niin, että varmistetaan paremmat työolot ja -ehdot, luodaan laadukkaita työpaikkoja ja parannetaan meri- ja kalastusalan ammattien kiinnostavuutta ja osallistavuutta 7 .

5.1.9Sidosryhmien osallistuminen: ETSK kehottaa ottamaan paikallisyhteisöt, työmarkkinaosapuolet ja elinkeinoelämän edustajat tiiviimmin mukaan mereen liittyvien toimintapolitiikkojen kehittämiseen sekä tukemaan ja edistämään meriklustereita. Valtamerisopimuksessa olisi tunnustettava meriklusterit keskeisiksi toimijoiksi ja foorumeiksi valtamerten hallinnoinnin kannalta, sillä ne kokoavat yhteen eri alojen näkemykset ja intressit. On tärkeää, että kaikki sinisen talouden toimijat osallistuvat paitsi julkisiin kuulemisiin myös aktiivisesti meripolitiikan kehittämiseen. On myös keskeistä, että kestävän kehityksen sosiaaliset hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti ja että hankkeilla on pitkän aikavälin vaikutuksia ja niillä edistetään sinisen talouden häiriönsietokykyä. Samoin on tärkeää tunnustaa kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ja varmistaa, että sen näkökulmat ja tarpeet otetaan huomioon päätöksentekoprosessissa.

5.1.10Merten aluesuunnittelu: Uusien teollisuudenalojen laajentumisen aiheuttaman huolestuttavan paineen ja merialueista käytävän kilpailun vuoksi ETSK suosittaa merten aluesuunnittelun puitteista annetun direktiivin tarkistamista. Tavoitteena on löytää tasapaino eturistiriitojen välille (esim. vesiviljely, kalastus ja energiantuotanto). ETSK ehdottaa uutta myönteiseen rinnakkaiseloon perustuvaa toimintamallia, jolla edistetään mahdollisuuksien mukaan merialueiden moninaista käyttöä ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa soveltaen. ETSK antaakin arvoa suojeltujen merialueiden puitteissa tehdylle työlle sekä muille tehokkaille alueperusteisille toimenpiteille ekosysteemien suojelemiseksi. ETSK pitää merten käyttäjäfoorumia tehokkaana välineenä, jonka avulla sidosryhmät voivat käydä keskustelua ja käsitellä yhteisiä keskipitkän aikavälin haasteita ja painopisteitä. Päätavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen, synergioiden luominen ja yhteiseen näkemykseen johtavien ratkaisujen löytäminen. Lisäksi on olennaisen tärkeää huolehtia kalastusalan kaltaisten haavoittuvimpien alojen osallistumisesta päätöksentekoon ja varmistaa perinteisten pyyntialueiden suojelu, niille pääsy ja niiden hyödyntäminen.

5.1.11Sosiaalinen yhteenkuuluvuus: ETSK kehottaa vahvistamaan sidosryhmien (hallitukset, rannikkoyhteisöt ja paikalliset yritykset) välisiä yhteyksiä ja vähentämään sosiaalisia eroja osallistavien toimintapolitiikkojen ja oikeudenmukaisten investointistrategioiden sekä yhteisötalouden avulla. Yhdeksi painopisteeksi olisi asetettava kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon, jotta varmistetaan, että toimintapolitiikoissa otetaan huomioon sen tarpeet ja toiveet. EU:n olisi myös kiinnitettävä erityistä huomiota naisten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sinisen talouden alalla.

5.1.12Tietoperustainen valtamerten hallinnointi: Valtamerten tarkkailu ja seuranta sekä tehokas tiedonhallinta ovat olennaisen tärkeitä sinisen talouden vauhdittamiseksi, ympäristön suojelemiseksi, innovoinnin edistämiseksi, meriturvallisuuden varmistamiseksi sekä rannikkoalueiden selviytymiskyvyn ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. ETSK kehottaa hyödyntämään tietoperustaisessa valtamerten hallinnoinnissa reaaliaikaisia seurantajärjestelmiä ja tekoälyä. Tätä varten komitea ehdottaa johdonmukaista eurooppalaista kehystä, joka kattaa kansalliset ja alueelliset havainnointijärjestelmät ja jolla edistetään tutkijoiden, viranomaisten, yksityisen sektorin, puolustusalan ja paikallisyhteisöjen välistä yhteistyötä sekä vauhditetaan investointeja nykyaikaiseen infrastruktuuriin ja edistyneisiin teknologioihin, kuten massadataan, ympäristön DNA:han (eDNA) ja tekoälyyn.

5.1.13Säännöllinen seuranta: ETSK suosittaa, että Euroopan komissio ottaa käyttöön mekanismeja, joiden avulla voidaan arvioida valtamerisopimuksen edistymistä ja raportoida siitä säännöllisesti kestävän kehityksen tavoitteita varten perustettujen mekanismien mallin mukaisesti.

5.1.14Maailmanlaajuinen edelläkävijyys ja diplomatia: Valtamerisopimus ei ole mahdollinen ilman kansainvälisiä sopimuksia tai kumppanuuksia. ETSK kehottaakin EU:ta omaksumaan maailmanlaajuisen edelläkävijän aseman valtamerten kestävässä hallinnoinnissa ja edistämään parhaita käytäntöjä EU:ssa ja sen ulkopuolella. Yksi keino – muiden muassa – näiden normien käyttöönoton edistämiseksi unionin ulkopuolella on, että vahvistetaan EU:n diplomatiaa, jotta voidaan ottaa huomioon maa-, metsä- ja kalatalouden elintärkeät edut kauppasopimuksista neuvoteltaessa. ETSK suosittaa, että valtamerisopimukseen sisällytetään kansainvälinen pilari, jossa lähtökohtana on nykyinen rajatylittävä yhteistyö, jota tehdään muun muassa valtamerten vuosikymmenen puitteissa. ETSK suosittaa niin ikään, että EU:n markkinoita käytettäisiin mekanismina paineen kohdistamiseksi kansainvälisiin kumppaneihin ja ympäristö- ja sosiaalinormien parantamiseksi maailmanlaajuisesti.

5.1.15Ilmastokestävyys: ETSK kehottaa ehdottamaan katastrofivalmiutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimenpiteitä.

5.1.16Mukautetaan EU:n neuvotteluresurssit valtameriä käsittelevillä kansainvälisillä foorumeilla sen asettamaan maailmanlaajuista johtajuutta koskevaan tavoitteeseen: On erityisen tärkeää, että käytettävissä on riittävästi henkilö- ja taloudellisia resursseja, jotta voidaan neuvotella muun muassa kahdenvälisistä ja alueellisista sopimuksista näillä kansainvälisillä foorumeilla. ETSK kehottaa komissiota kasvattamaan budjettikohtien määrärahoja tätä tarkoitusta varten. Lisäksi komission olisi alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä pyrittävä edistämään EU:n ympäristö- ja sosiaalinormien omaksumista muilla alueilla ja siten varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset.

5.2Eurooppalaiseen hallinnointimalliin olisi näin ollen sisällytettävä ekologinen kestävyys, taloudellinen häiriönsietokyky ja sosiaalinen osallisuus, ja sen tulisi olla esimerkkinä valtamerten hallinnoinnille maailmanlaajuisesti.

Bryssel 12. maaliskuuta 2025

”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaoston puheenjohtaja

Peter SCHMIDT

_____________

(1)     EUVL C 100, 16.3.2023, s. 31 .

(2)     EUVL C 349, 29.9.2023, s. 41 .

(3)     EUVL C 24, 28.1.2012, s. 111 .

(4)    EUVL C, C/2023/862, 8.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/862/oj ;  REX/558 – Kestävä tulevaisuus siniselle planeetalle – kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ohjelman päivitys.

(5)    EUVL C, C/2024/1570, 5.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/1570/oj ; EUVL C 486, 2.3.2018, s. 59 ja EUVL C 290, 11.2.2020, s. 137 .

(6)     EU:n sinisen kehityksen ohjelma

(7)     EUVL C 349, 29.9.2023, s. 127 .