PERUSTELUT
1.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA
Matkapuhelimista tulevien hätäviestien soittajan sijaintitiedot määritetään nykyisin solupaikannuksella. Matkaviestintäoperaattorit käyttivät yleispalveludirektiivin täytäntöönpanossa laajalti juuri solupaikannusta. Soittajan paikantamisessa käytetty ratkaisu perustuu matkapuhelinta palvelevan tukiasemamaston peittoalueeseen. Tämä masto ei kuitenkaan ole aina soittajaa lähin masto. Peittoalue riippuu sen kulmasta ja solun toimintasäteestä. Toimintasäde voi vaihdella 100 metristä useisiin kilometreihin. Joissakin tapauksissa – kuten vuorilla ja kaupungeissa – tämä saattaa johtaa merkittäviin virheisiin hätäpuhelun soittajan paikantamisessa.
Sittemmin matkapuhelimiin on lisätty kehittynyttä tietojenkäsittelykapasiteettia, jonka avulla voidaan prosessoida maailmanlaajuisista satelliittinavigointijärjestelmistä (GNSS) ja langattomista lähiverkoista (Wi-Fi) saatavia sijaintitietoja. Ne voivat tarjota ratkaisun, jonka avulla soittajan sijainti voidaan määrittää tarkemmin. Sellaisesta soittajan paikantamiseen käytettävästä hybridijärjestelmään perustuvasta ratkaisusta, jossa edelleen tarjottavaa solupaikannusta täydennettäisiin jo nyt loppukäyttäjän matkapuhelimen kautta saatavilla olevaa langattomien lähiverkkojen ja GNSS-järjestelmien tarjoamia sijaintitietoja, olisi merkittävää hyötyä sekä sisätiloissa että ulkona sattuvissa hätätilanteissa. GNSS-paikannukseen perustuvia ratkaisuja käytetään jo laajalti kahdeksassa EU:n jäsenvaltiossa ja EU:n ulkopuolisissa maissa (kuten Yhdysvalloissa).
GNSS-järjestelmien avulla pystyttäisiin määrittämään soittajan sijainti tarkemmin, mikä auttaisi nopeuttamaan ja tehostamaan pelastustoimia ja optimoimaan hätäresurssien käyttöä. Neljässä EU:n jäsenvaltioissa osana EU:n rahoittamaa hanketta tehdyissä kenttäkokeissa osoittautui, että solu- ja GNSS-paikannuksen tarkkuudessa on todellisia eroja: solupaikannuksen tarkkuus oli 1,5–5 kilometriä ja GNSS-paikannuksen tarkkuus 6–28 metriä. Asia on merkittävä, kun otetaan huomioon, että vuonna 2017 hätäpalveluihin soitettiin 301 miljoonaa puhelua. Puheluista selvästi suurin osa (71 %) soitettiin matkapuhelimista.
Radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 1999/5/EY kumoamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla komissiolle on siirretty valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla varmistetaan, että radiolaitteet tukevat tiettyjä hätäpalveluihin pääsyn takaavia ominaisuuksia.
Käyttämällä tätä valtaa delegoidun säädöksen kautta komissio pyrkii täsmentämään ja selkeyttämään kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluvat luokat, jotta voidaan varmistaa, että kehittyneellä tietojenkäsittelykapasiteetilla varustetut matkapuhelimet (joita yleisesti kutsutaan älypuhelimiksi ja joista jäljempänä käytetään nimitystä ’mobiililaitteet’) takaavat pääsyn hätäpalveluihin.
Hätäviestinnän tehostamiseksi edellytetään sen vuoksi, että mobiililaitteiden valmistajat tukevat teknisiä ratkaisuja, joilla pystytään vastaanottamaan ja prosessoimaan Wi-Fi-signaaleista saatuja paikannustietoja ja GNSS-järjestelmistä saatavaa dataa ja jotka ovat yhteensopivia ja yhteentoimivia ainakin asetuksessa (EU) N:o 1285/2013 tarkoitetun Galileo-järjestelmän kanssa.
Useita GNSS-konstellaatioita käyttämällä voidaan lisätä laadukkaiden paikannustietojen saatavuutta etenkin hankalissa ympäristöissä, kuten kaupunkien katukuiluissa, joissa radiosignaalilla ei voida taata aukotonta peittoa. Esimerkiksi kapeilla kaduilla rakennukset voivat peittää taivaan ja estää satelliittien näkyvyyden, jolloin paikannus voi tarkentua aina kun laite saa vielä yhden satelliittisignaalin.
EU:n omistama Galileo on ainoa siviilivalvonnassa oleva GNSS-järjestelmä. Se tarjoaa EU:n kansalaisten ja maailmanlaajuisestikin kaikkien käyttöön jatkuvia ja tarkkoja navigointisignaaleja, myös etsintä- ja pelastustoiminnassa käytettäviä signaaleja. Lisäksi se tarjoaa ammatti- ja erikoissovelluksia varten huipputarkkoja palveluja ja todennuspalveluja.
Galileon avulla GNSS-käyttäjille voidaan tarjota maailmanlaajuisesti erittäin luotettavaa paikannusta, navigointia ja ajanmääritystä etenkin mutta ei ainoastaan silloin, kun käytössä on mukana muita GNSS-järjestelmiä. GNSS-Galileon signaalien saatavuuden varmistaminen on tärkeää matkapuhelinpohjaiselle paikannukselle, kun otetaan huomioon sen tuoma lisävarmuus ja -tarkkuus verrattuna erikseen käytettäviin paikannusjärjestelmiin.
Galileon sisällyttäminen mobiililaitteisiin on lisäksi määritelty prioriteetiksi EU:n avaruusstrategiassa. Galileon kanssa yhteensopivuutta edellyttävät toimenpiteet olisivat samanlaisia kuin eCall-asetuksen nojalla hyväksytyt toimenpiteet, jotka koskevat hätänumeron 112 käytettävyyttä ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän kautta.
Vaatimalla Wi-Fi-signaaliin perustuvan paikannuksen mahdollistaminen voitaisiin tarkentaa loppukäyttäjien sijainnin määrittämistä tapauksissa, joissa GNSS-pohjaisia paikannustietoja ei välttämättä ole käytettävissä, kuten sisätiloissa voi käydä.
Vaatimus, jonka mukaan GNSS- ja Wi-Fi-sijaintitiedot on asetettava saataville niiden lähettämistä varten, mahdollistaisi niiden todellisen käytön hätäviestinnässä, kun otetaan huomioon jo olemassa olevat teknisesti toteuttamiskelpoiset menetelmät. Yksi tällainen teknisesti toteuttamiskelpoinen menetelmä, kehittynyt mobiilipaikannus (AML), lähettää soittajan älypuhelimesta saatavat GNSS-, Wi-Fi- tai solupaikannustiedot lyhytsanomapalvelulla (tekstiviestinä) hätäkeskukseen. AML-paikannus on jo otettu käyttöön kahdeksassa EU:n jäsenvaltiossa: Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Virossa, Liettuassa, Belgiassa, Irlannissa, Suomessa, Maltalla ja Itävallassa. Käyttöönottotoimet perustuvat Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) julkaisemaan tekniseen raporttiin. Kyseinen tekninen raportti kattaa GPS:n ja Galileon. Yli 95 prosentissa kaikista älypuhelimista Euroopassa käytetään käyttöjärjestelmää, joka tarjoaa AML-tuen.
Mobiililaitteiden valmistajiin kohdistuvien vaikutusten odotetaan jäävän erittäin vähäisiksi, koska ne kohdistuvat sellaisiin matkapuhelimiin, joissa on jo GNSS-valmius. Lähes kaikissa nykyään markkinoilla olevissa uusissa älypuhelimissa on GNSS-valmius. Vuonna 2017 GNSS-valmius oli Euroopan GNSS-viraston GSA:n arvioiden mukaan 82 prosentissa matkapuhelimista. Osuuden odotetaan nousevan lähes 100 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä eli jo ennen kuin tätä säädöstä on määrä alkaa soveltaa.
Älypuhelimissa käytettävien piirisarjojen johtavien valmistajien valikoimaan kuuluu Galileon kanssa yhteensopivia siruja, ja Galileota käyttäviä älypuhelimia on ollut markkinoilla vuodesta 2016. HELP112-tutkimuksen mukaan Galileon sisällyttämiseen liittyvät kustannukset jäisivät merkityksettömän pieniksi, koska siihen ei tarvita erityistä laitteistokomponenttia. Kaikki suuret matkapuhelinvalmistajat (kuten Apple, Sony, Samsung ja Huawei) ovat lisänneet Galileon puhelimiinsa.
Tämä delegoitu asetus asettuisi näin ollen nykyisten markkinasuuntauksien tueksi lisäämällä oikeusvarmuutta. Esimerkiksi ne jäsenvaltiot, jotka tällä hetkellä investoivat hätäkeskustensa valmiuksiin vastaanottaa sijaintitietoja mobiililaitteista, tarvitsevat oikeudellista varmuutta siitä, että mobiililaitteiden valmistajat tarjoavat nyt ja myös jatkossa laitteissaan valmiudet soittajan sijaintitietojen lähettämiseen.
Delegoitu asetus auttaa osaltaan yhtenäistämään nopeiden ja tehokkaiden hätäpalvelujen saatavuutta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Jäsenvaltiot voivat sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin nojalla antaa erityisiä säännöksiä tarjotakseen sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajille mahdollisuuden sallia hätäkeskuksille paikkatietojen käyttö ilman kyseisten käyttäjien tai tilaajien ennakolta antamaa suostumusta.
Tämän delegoidun asetuksen ei odoteta lisäävän mobiililaitteiden valmistajien hallinnollista taakkaa, kun otetaan huomioon, että ne ovat jo sisällyttäneet AML:n ja GNSS:n laitteisiinsa. GNSS-ominaisuus ei vaikuta matkapuhelinoperaattoreihin, koska ratkaisu perustuu älypuhelimiin.
Delegoidulla asetuksella ei olisi myöskään olisi taloudellisia vaikutuksia EU:n talousarvioon.
2.SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET
Komissio on useaan otteeseen kuullut sidosryhmiä siitä, miten varmistetaan, että matkapuhelimet ovat yhteensopivia Galileon kanssa hätäpuheluja varten.
7. toukokuuta 2014 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa kuultiin sidosryhmiä, jotka toimivat 112-hätäpuhelujen perusteella annettavan hätäavun järjestämisessä, ja pyydettiin niitä esittämään näkemyksiä ja kommentteja siitä, että matkapuhelimet voisivat määrittää soittajan sijainnin GNSS:n ja erityisesti Galileon avulla ja lähettää sen hätäkeskuksiin.
Valtaosa sidosryhmistä kannatti oikeusvarmuutta parantavia toimenpiteitä, joilla edistetään soittajan GNSS-pohjaisen paikannuksen käyttöönottoa ja varmistetaan, että yleisölle tarjotaan ripeää, tehokasta ja yhtenäistä palvelua. Niiden mielestä näin taattaisiin myös EU:n riippumattomuus, joka on hätätilanteissa olennaista.
Asiasta järjestettiin julkinen kuuleminen 18. huhtikuuta – 12. kesäkuuta 2016 eli ennen avaruusstrategian hyväksymistä. Kuuleminen oli suunnattu julkista ja yksityistä sektoria, teollisuutta (myös pk-yrityksiä), eurooppalaista tiedeyhteisöä edustaville sidosryhmille sekä kansalaisille, jotka halusivat esittää näkemyksensä tulevasta avaruusstrategiasta. Galileon käyttöä numeroon 112 soitettuihin hätäpuheluihin pidettiin erittäin hyödyllisenä ajatuksena: suurin osa vastanneista sidosryhmistä katsoi, että soittajan sijainti voitaisiin määrittää tarkemmin käyttämällä GNSS:n, myös Galileon tarjoamia tietoja.
Tästä delegoidusta asetuksesta ei ole tehty vaikutustenarviointia, koska sillä vain selvennetään muita säädöksiä, joista on tehty vaikutustenarviointi: näitä ovat yleispalveludirektiivi, eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö ja radiolaitedirektiivi. Sitä paitsi jäsenvaltioilla on jo yleispalveludirektiivin ja myöhemmin myös eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön mukaisesti velvollisuus varmistaa sijaintitietojen toimittaminen. Tällä delegoidulla asetuksella luodaan oikeusvarmuus soittajan paikantamiseen käytettävien tehokkaiden ratkaisujen toteuttamiseksi. Markkinoilla on jo ennakoitu GNSS- ja Wi-Fi-signaalipohjaiset tiedot yhdistävää teknistä ratkaisua, ja sellainen on tarjolla jo yli 95 prosentista kaikista älypuhelimista. Älypuhelinvalmistajien kustannukset jäävät olemattomiksi, koska ratkaisu on ohjelmistopohjainen.
Delegoitu asetus esiteltiin jäsenvaltioille avaruuspolitiikan asiantuntijaryhmän kokouksissa 14. marraskuuta 2017 ja 14. maaliskuuta 2018. Se esiteltiin myös jäsenvaltioille ja teollisuudelle televiestintäalan vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja markkinavalvontakomitean kokouksissa 1. joulukuuta 2017 ja 16. huhtikuuta 2018.
3.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 290 artiklan mukaisesti tällä komission delegoidulla säädöksellä täydennetään direktiiviä 2014/53/EU ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan g alakohtaa.
Direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 3 kohdan g alakohdassa siirretään komissiolle valta antaa radiolaiteluokkia täsmentäviä delegoituja säädöksiä, joilla varmistetaan, että radiolaitteet tukevat tiettyjä hätäpalveluihin pääsyn varmistavia ominaisuuksia.
Tämän delegoidun asetuksen, joka perustuu direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 3 kohdan g alakohtaan, tarkoituksena on täsmentää ne ominaisuudet ja luokat, joita kyseinen artikla koskee.
Delegoidussa asetuksessa täsmennetään, että kehittyneellä tietojenkäsittelykapasiteetilla varustetut matkapuhelimet (mobiililaitteet, joita yleisesti kutsutaan älypuhelimiksi) kuuluvat 3 artiklan 3 kohdan g alakohdan soveltamisalaan.
Tarkoituksena on hätäviestinnän tehostamiseksi varmistaa, että nämä mobiililaitteet tukevat teknisiä ratkaisuja, joilla pystytään vastaanottamaan ja prosessoimaan Wi-Fi-signaaleihin perustuvia paikannustietoja ja GNSS-järjestelmistä saatavaa dataa ja jotka ovat yhteensopivia ja yhteentoimivia ainakin asetuksessa (EU) N:o 1285/2013 tarkoitetun Galileo-järjestelmän kanssa.
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/…,
annettu 12.12.2018,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/53/EU täydentämisestä siltä osin kuin kyse on mainitun direktiivin 3 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen olennaisten vaatimusten soveltamisesta soittajan paikannuksen varmistamiseksi mobiililaitteista lähetettävissä hätäviesteissä
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 1999/5/EY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/53/EU ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Kuten direktiivin 2014/53/EU johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, radiolaitteet voivat olla tärkeänä apuna hätäpalvelujen saannissa, minkä vuoksi ne olisi asianmukaisissa tapauksissa suunniteltava niin, että ne tukevat ominaisuuksia, joita tarvitaan hätäpalveluihin pääsyä varten.
(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1285/2013 Galileo-ohjelmassa perustettu järjestelmä on unionin kokonaan omistama ja valvoma maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä, jäljempänä ’GNSS-järjestelmä’, joka tarjoaa erittäin tarkkoja paikannuspalveluja siviilivalvonnassa. Galileo-järjestelmää voidaan käyttää yhdessä muiden GNSS-järjestelmien kanssa.
(3)Vuonna 2016 hyväksytyssä Euroopan avaruusstrategiassa ilmoitetaan toimenpiteistä, joilla otetaan käyttöön Galileon paikannus- ja navigointipalvelut matkapuhelimissa.
(4)Neuvosto tukee 5 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä vahvojen toimintaketjun loppupään markkinoiden kehittämistä avaruusperusteisille sovelluksille ja palveluille ja painottaa, että olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, tarvittaessa myös sääntelytoimenpiteitä, jotta EU:ssa myytävät laitteet olisivat täysin yhteensopivia Galileo-järjestelmän kanssa ja edistettäisiin sellaisten laitteiden pääsyä globaaleille markkinoille, joilla on Galileo-valmius.
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/22/EY säädetään eurooppalaisen hätänumeron 112 käyttöönotosta kaikkialla unionissa ja velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että yritykset, jotka toimittavat loppukäyttäjille sähköisen viestintäpalvelun, jonka avulla voidaan soittaa puheluja kansallisessa numerointisuunnitelmassa olevista numeroista, antavat soittajan sijaintia koskevat tiedot ainakin eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitettuja hätäpuheluja käsitteleville viranomaisille.
(6)Kehittyneellä tietojenkäsittelykapasiteetilla varustetut matkapuhelimet, jäljempänä ’mobiililaitteet’, ovat se televiestinnässä käytettävien radiolaitteiden luokka, jota unionissa eniten käytetään eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soittamisessa.
(7)Hätäpalveluihin yhteyden ottavan radiolaitteen sijainnin tarkkuus on olennainen tekijä varmistettaessa, että vaadittu pääsy näihin palveluihin todella toteutuu. Mobiililaitteista lähetettyjen hätäviestien lähettäjän sijainti määritetään nykyään solupaikannuksella, joka perustuu mobiililaitetta palvelevan tukiasemamaston peittoalueeseen. Tukiasemamaston peittoalue vaihtelee 100 metristä useisiin kilometreihin. Joissakin tapauksissa, kuten vuorilla, kaupungeissa ja suurissa rakennuksissa, tämä saattaa johtaa merkittäviin virheisiin hätäpuhelun soittajan paikantamisessa.
(8)Solupaikannukseen perustuvalla soittajan paikantamisella, jota täydennetään langattomien lähiverkkojen ja GNSS-järjestelmien tiedoilla, voitaisiin määrittää soittajan sijainti selvästi tarkemmin ja nopeuttaa ja tehostaa pelastustoimia ja optimoida hätäresurssien käyttöä.
(9)GNSS-paikannukseen perustuvia soittajan paikantamiseen käytettäviä ratkaisuja on jo otettu käyttöön kahdeksassa jäsenvaltiossa ja tietyissä kolmansissa maissa.
(10)Mitä tulee hätänumeroon 112 perustuviin ajoneuvoon asennettaviin eCall-järjestelmiin, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/758 edellytetään jo, että näissä järjestelmissä käytettävät vastaanottimet ovat yhteensopivia Galileo- ja EGNOS-järjestelmien tarjoamien paikannuspalvelujen kanssa.
(11)Edellä esitetyistä syistä myös mobiililaitteet olisi luettava niiden radiolaitteiden luokkaan, jotka tukevat tiettyjä direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja hätäpalveluihin pääsyn varmistavia ominaisuuksia. Uusien mobiililaitteiden olisi pystyttävä tarjoamaan pääsy langattomien lähiverkkojen ja GNSS-järjestelmien tarjoamiin sijaintitietoihin, ja tällaisen paikannustoiminteen olisi oltava yhteensopiva ja yhteentoimiva Galileo-ohjelman tarjoamien palvelujen kanssa.
(12)Direktiivissä 2014/53/EU rajoitutaan olennaisten vaatimusten ilmaisemiseen. Jotta vaatimustenmukaisuuden arviointi kyseisten vaatimusten osalta olisi helpompaa, direktiivissä säädetään vaatimustenmukaisuusolettamasta sellaisten radiolaitteiden osalta, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien mukaisia, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti kyseisiä vaatimuksia vastaavien yksityiskohtaisten teknisten eritelmien ilmaisemista varten.
(13)Euroopan sähkötekninen standardointijärjestöä (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitosta (ETSI) pyydettiin laatimaan direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan täytäntöönpanon tueksi radiolaitteita koskevia yhdenmukaistettuja standardeja (pyyntö M/536).
(14)Talouden toimijoille olisi annettava riittävästi aikaa tehdä tarvittavat muutokset mobiililaitteisiin, joita ne aikovat saattaa markkinoille. Tämän asetuksen mitään kohtaa ei pidä tulkita niin, että se estäisi talouden toimijoita noudattamasta sitä heti sen voimaantulopäivästä.
(15)Komissio on tässä asetuksessa vahvistettuja toimenpiteitä valmistellessaan toteuttanut asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja kuullut avaruuspolitiikan asiantuntijaryhmää sen kokouksissa 14 päivänä marraskuuta 2017 ja 14 päivänä maaliskuuta 2018,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1.Direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 3 kohdan g alakohdassa vahvistettuja olennaisia vaatimuksia sovelletaan matkapuhelimiin, joissa on samankaltaiset tietojen käsittely- ja varastointiominaisuudet kuin tietokoneessa.
2.Edellä olevan 1 kohdan noudattaminen on varmistettava teknisillä ratkaisuilla, joilla pystytään vastaanottamaan ja prosessoimaan langattoman lähiverkon signaaleihin perustuvia paikannustietoja ja GNSS-järjestelmistä saatavaa dataa ja jotka ovat yhteensopivia ja yhteentoimivia ainakin asetuksessa (EU) N:o 1285/2013 tarkoitetun Galileo-järjestelmän kanssa ja joilla nämä tiedot asetetaan saataville niiden lähettämiseksi hätäviesteissä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan [36 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta].
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 12.12.2018
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
