EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32024R0404

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/404, annettu 30 päivänä tammikuuta 2024, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 muuttamisesta ICAOn määräysten päivitysten, radioviestintäyhteyden katketessa käytettävän menettelyn viimeistelyn ja mainitun asetuksen liitteen täydennyksen poistamisen osalta

C/2024/461

EUVL L, 2024/404, 11.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/404/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/404/oj

European flag

virallinen lehti
Euroopan unionin

FI

L-sarja


2024/404

11.4.2024

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2024/404,

annettu 30 päivänä tammikuuta 2024,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 muuttamisesta ICAOn määräysten päivitysten, radioviestintäyhteyden katketessa käytettävän menettelyn viimeistelyn ja mainitun asetuksen liitteen täydennyksen poistamisen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004 ja (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (1) ja erityisesti sen 43 artiklan 1 kohdan a alakohdan sekä 44 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 923/2012 (2) säädetään yleiseen ilmaliikenteeseen sovellettavista yhteisistä lentosäännöistä ja lennonvarmistuspalveluja ja -menetelmiä koskevista operatiivisista säännöksistä (ns. ’lentosäännöt’).

(2)

Tietyt viimeisimmät Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) sovitut muutokset on otettava huomioon unionin säännöissä. Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 923/2012 olisi otettava huomioon erityisesti ICAOn tekemä liitteen 2 muutos 45, liitteen 3 muutokset 77–79, liitteen 10 niteen II muutos 92, Chicagon yleissopimuksen liitteen 11 muutos 52, muutokset 7A ja 7B, 8 ja 9 asiakirjaan 4444 (PANS-ATM) sekä asiakirjan 7030 (Regional Supplementary Procedures, European (EUR) Region) muutokset. Sen vuoksi tiettyjä sääolosuhteisiin liittyviä määritelmiä, tiettyjä lennonjohtopalveluun liittyviä säännöksiä, kuten erityis-VFR-sääntöihin liittyviä lennonjohtoselvityksiä, voimassa olevasta lentosuunnitelmasta poiketessa toteutettavia toimia, lyhennettyjä paikkailmoituksia, sääilmoitusten lähettämistä sekä tiettyjä radiopuhelinviestintä- ja vakiosanontavaatimuksia, kuten pyörrevanaluokan ilmoittamista, tiedonsiirtojärjestelmien käyttöä säätutkaviestinnässä sekä vakiolähtö- ja -tuloreittien selvitystä olisi muutettava. Lisäksi olisi otettava käyttöön kattava menettely radioviestintäyhteyden katkeamisen varalta.

(3)

Aina kun asetukseen (EU) N:o 923/2012 tehtävät muutokset vaikuttavat ICAOn standardien ja suositeltujen menettelytapojen noudattamiseen, jäsenvaltioiden on ilmoitettava virallisesti ICAOlle aiemmin ilmoitettujen eroavuuksien myöhemmistä muutoksista tai kaikista tämän asetuksen muutoksista johtuvista uusista eroavuuksista noudattaen asiaa koskevaa neuvoston päätöstä, jossa vahvistetaan perusteet ja menettely ICAOssa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan vahvistamiseksi kansainvälisten standardien ja suositeltujen menettelytapojen hyväksymiseen tai muuttamiseen sekä hyväksyttyjä kansainvälisiä standardeja koskevista eroavuuksista ilmoittamiseen. Kun lisäksi otetaan huomioon asetuksen (EU) 2018/1139 90 artiklan 4 kohdalla käyttöön otetut Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston, jäljempänä ’virasto’, uudet velvoitteet antaa tietoja mainitun asetuksen ja sen nojalla hyväksyttyjen delegoitujen täytäntöönpanosäädösten yhdenmukaisuudesta kansainvälisten standardien ja suositeltujen menettelytapojen kanssa, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 liitteen täydennystä ei enää tarvita.

(4)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 5 artikla ja liitteen täydennys olisi kumottava ja 6 artiklaa olisi muutettava.

(5)

Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus komission asetuksen (EU) N:o 139/2014 (3) kanssa siltä osin kuin on kyse kaikissa näkyvyysolosuhteissa käytettävistä opastusmerkeistä ilmaliikennepalveluyksikön ja lentopaikkojen liikennealueella olevien ajoneuvojen tai jalankulkijoiden välisen radioviestintäyhteyden katketessa, opastusmerkkejä koskevaa asetuksen (EU) N:o 923/2012 lisäystä 1 olisi muutettava siten, että siihen sisällytetään asetuksen (EU) N:o 139/2014 asiaa koskevat säännökset.

(6)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 liitteen lisäyksessä 6 on joitakin vähäisiä sanamuoto- ja kirjoitusvirheitä. Sen vuoksi lisäystä 6 olisi näiden virheiden korjaamiseksi muutettava.

(7)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 923/2012 olisi muutettava.

(8)

Jotta voidaan varmistaa tällä asetuksella käyttöön otettavien toimenpiteiden sujuva täytäntöönpano ja säilyttää samalla siviili-ilmailun turvallisuuden korkea ja yhdenmukainen taso unionissa, toimialalle ja jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava riittävästi aikaa mukautua tällä asetuksella käyttöön otettaviin toimenpiteisiin, erityisesti niihin, jotka liittyvät uuteen radioviestintäyhteyden katketessa käytettävään menettelyyn sekä vakiolähtö- ja -tulomenetelmiin ja vakiosanontoihin. Tätä asetusta olisi sen vuoksi sovellettava 12 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.

(9)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 liitteen lisäyksen 6 mukaisesti esitettyjen lentosuunnitelmien oikeellisuuden varmistamiseksi tällä täytäntöönpanoasetuksella käyttöön otettavia korjauksia olisi sovellettava asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

(10)

Virasto avusti komissiota asetuksen (EU) 2018/1139 75 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan ja 76 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja toimitti komissiolle 18 päivänä elokuuta 2023 asiaa koskevan lausunnon nro 02/2023.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2018/1139 127 artiklalla perustetun yhteisten turvallisuussääntöjen soveltamista siviili-ilmailun alalla käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 923/2012 seuraavasti:

1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 21 kohta seuraavasti:

”21.

’AIRMETillä’ lentosäävalvontakeskuksen antamaa tietoa sellaisista tietyistä reitillä esiintyvistä tai odotettavissa olevista sääilmiöistä, jotka saattavat vaikuttaa lentotoiminnan turvallisuuteen ilmatilan alaosassa, sekä näiden ilmiöiden ajallisesta ja paikallisesta kehittymisestä, ja joista ei ole vielä ilmoitettu lennoille ilmatilan alaosassa kyseisellä lentotiedotusalueella tai sen osassa annetussa ennusteessa;”

b)

Korvataan 89 a kohta seuraavasti:

”89 a.

’mittarilähestymisellä’ lähestymistä ja laskua käyttäen mittarilähestymismenetelmän mukaisia suuntaopastuslaitteita. Mittarilähestyminen voidaan suorittaa seuraavilla kahdella tavalla:

a)

kaksiulotteinen (2D) -mittarilähestyminen käyttäen ainoastaan sivusuuntaopastusta; ja

b)

kolmiulotteinen (3D) -mittarilähestyminen käyttäen sekä sivu- että pystysuuntaopastusta;”

c)

Korvataan 119 kohta seuraavasti:

”119.

’SIGMETillä’ lentosäävalvontakeskuksen antamaa tietoa tietyistä reitillä esiintyvistä tai odotettavissa olevista lentotoiminnan turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavista sääilmiöistä ja muista ilmakehän ilmiöistä sekä näiden ilmiöiden ajallisesta ja paikallisesta kehittymisestä;”

d)

Lisätään 148, 149, 150 ja 151 kohta seuraavasti:

”148.

’lentosäävalvontakeskuksella (MWO)’ asemaa, joka seuraa lentotoimintaan vaikuttavia sääolosuhteita ja tiedottaa tietyistä reitillä esiintyvistä tai odotettavissa olevista sääilmiöistä ja muista ilmakehän ilmiöistä, jotka voivat vaikuttaa lentotoiminnan turvallisuuteen lentosäävalvontakeskuksen määritetyllä vastuualueella;

149.

’kiitotien kuntoraportilla (RCR)’ kattavaa vakiomuotoista raporttia kiitotien pinnan olosuhteista ja niiden vaikutuksesta lentokoneen suoritusarvoihin laskussa ja lentoonlähdössä kiitotieolosuhteita kuvaavien koodien avulla;

150.

’tartuntataudilla’ infektiotautia, jossa taudinaiheuttaja voi tarttua ihmisestä toiseen kosketustartuntana tai välillisesti esimerkiksi vektorin, eläimen, fomiitin, tuotteen tai ympäristön kautta taikka taudinaiheuttajan saastuttamien nesteiden vaihdon kautta;

151.

’kansanterveydellä’ kaikkia osatekijöitä, jotka koskevat terveyttä, erityisesti terveydentilaa, myös sairastuvuutta ja vammaisuutta, terveydentilaan vaikuttavia tekijöitä, terveydenhuoltopalveluiden tarvetta, terveydenhuoltoon myönnettyjä resursseja, terveydenhuoltopalvelujen tarjontaa ja yleistä saatavuutta, terveydenhuollon menoja ja rahoitusta sekä kuolleisuuden syitä.”

2)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Vaatimusten noudattaminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen liitteessä vahvistettuja yhteisiä sääntöjä ja säännöksiä noudatetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1139 71 artiklaan sisältyvien joustavuussäännösten ja asetuksen (EY) N:o 549/2004 13 artiklaan sisältyvien suojalausekkeiden soveltamista.”

3)

Kumotaan 5 artikla;

4)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”Tämän asetuksen tultua voimaan komissio laatii Eurocontrolin ja EASAn tuella pysyvän menettelyn

a)

sen varmistamiseksi, että kaikkia Chicagon yleissopimuksen mukaisesti hyväksyttyjä, tämän asetuksen soveltamisalan kannalta merkityksellisiä muutoksia seurataan ja analysoidaan; ja

b)

tämän asetuksen liitteeseen tehtäviä muutoksia koskevien ehdotusten laatimiseksi tarvittaessa.”

5)

Muutetaan liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2025, lukuun ottamatta liitteessä olevaa 22 kohtaa, jota sovelletaan voimaantulopäivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä tammikuuta 2024.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 923/2012, annettu 26 päivänä syyskuuta 2012, yhteisistä lentosäännöistä, lennonvarmistuspalveluja ja -menetelmiä koskevista operatiivisista säännöksistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1035/2011 ja asetusten (EY) N:o 1265/2007, (EY) N:o 1794/2006, (EY) N:o 730/2006, (EY) N:o 1033/2006 ja (EU) N:o 255/2010 muuttamisesta (EUVL L 281, 13.10.2012, s. 1).

(3)  Komission asetus (EU) N:o 139/2014, annettu 12 päivänä helmikuuta 2014, lentopaikkoihin liittyvistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti (EUVL L 44, 14.2.2014, s. 1).


LIITE

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 liite seuraavasti:

1)

Lisätään SERA.3212 kohta seuraavasti:

SERA.3212

Epävarmuus sijainnista ilmaliikennepalveluja tarjoavien lentopaikkojen liikennealueella

a)

Jäljempänä b alakohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta ohjaajan, joka ei ole varma ilma-aluksen sijainnista liikennealueen suhteen, on välittömästi

1)

pysäytettävä ilma-alus; ja

2)

samaan aikaan ilmoitettava asiasta asianomaiselle ilmaliikennepalveluyksikölle ja kerrottava samalla viimeisin tiedossa oleva sijainti.

b)

Jos ohjaaja ei ole varma ilma-aluksen sijainnista liikennealueen suhteen, mutta toteaa, että ilma-alus on kiitotiellä, ohjaajan on välittömästi

1)

ilmoitettava asiasta asianomaiselle ilmaliikennepalveluyksikölle ja kerrottava samalla viimeisin tiedossa oleva sijainti;

2)

vapautettava kiitotie mahdollisimman nopeasti, jos hän kykenee paikantamaan lähellä sijaitsevan sopivan rullaustien, ellei ilmaliikennepalveluyksikkö anna muuta ohjetta; ja sen jälkeen

3)

pysäytettävä ilma-alus.

c)

Ajoneuvon kuljettajan, joka ei ole varma ajoneuvon sijainnista liikennealueen suhteen, on välittömästi

1)

ilmoitettava asiasta asianomaiselle ilmaliikennepalveluyksikölle ja kerrottava samalla viimeisin tiedossa oleva sijainti;

2)

samaan aikaan – ellei ilmaliikennepalveluyksikkö anna muuta ohjetta – vapautettava laskualue, rullaustie tai muu liikennealueen osa siirtymällä turvallisen välimatkan päähän niin nopeasti kuin mahdollista; ja sen jälkeen

3)

pysäytettävä ajoneuvo.”

2)

Korvataan SERA.5005 kohdan b alakohdan johdantokappale seuraavasti:

”Ellei lennonjohtoyksiköltä ole saatu selvitystä, VFR-lento ei saa lähteä lentoon lentopaikalta lähialueella tai laskea sinne taikka saapua lähiliikennevyöhykkeelle tai laskukierrokseen, kun kyseisellä lentopaikalla raportoidut sääolosuhteet jäävät alle seuraavien minimiarvojen:”

3)

Muutetaan SERA.5010 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan johdantokappale seuraavasti:

”Erityis-VFR-lennoille voidaan antaa lennonjohtoselvityksellä lupa liikennöintiin lähialueella. Jollei toimivaltainen viranomainen toisin salli helikoptereille erityistapauksissa, kuten poliisilennoilla, lääkintälennoilla, etsintä- ja pelastustoiminnassa ja palontorjuntalennoilla, sovelletaan seuraavia lisäehtoja:”

b)

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

lennonjohtoyksikkö ei saa antaa ilma-alukselle erityis-VFR-selvitystä lentoonlähtöön tai laskuun lentopaikan lähialueella taikka laskukierrokseen liittymiseen lentopaikan lähialueella, kun kyseisellä lentopaikalla ilmoitetut sääolosuhteet jäävät alle seuraavien minimiarvojen:

1)

näkyvyys maassa alle 1 500 metriä tai helikoptereilla alle 800 metriä;

2)

pilvikorkeus alle 180 metriä (600 jalkaa).”

4)

Muutetaan SERA.8015 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)

Selvitysten alainen toiminta

1)

Lennonjohtoselvitys on saatava ennen johdetun lennon tai lennon johdetun osan aloittamista. Selvitystä on pyydettävä esittämällä lentosuunnitelma lennonjohtoyksikölle.

2)

Kun lentosuunnitelmassa määrätään, että lennon alkuosa ei ole johdettu ja että lennon seuraavalla osalla lennonjohtopalvelua annetaan, ohjaamomiehistön on saatava selvitys asianomaiselta lennonjohtoyksiköltä ennen saapumista alueelle, jolla johdettu lento aloitetaan.

3)

Kun lentosuunnitelmassa määrätään, että lennon alkuosalla annetaan lennonjohtopalvelua ja että seuraavaa osaa ei johdeta, ilma-alukselle on tavallisesti annettava selvitys siihen pisteeseen, jossa johdettu lento päättyy.

4)

Mikäli lennonjohtoselvitys ei tyydytä ilma-aluksen päällikköä, hänen on ilmoitettava tästä lennonjohtoyksikölle. Tällaisissa tapauksissa lennonjohtoyksikkö antaa muutetun selvityksen mahdollisuuksien mukaan.

5)

Mikäli ilma-alus on pyytänyt selvitystä, johon sisältyy etuoikeus, sen on annettava selitys etuoikeuden tarpeellisuudesta, jos asianomainen lennonjohtoyksikkö sitä pyytää.

6)

Mahdollinen uudelleen selvittäminen lennon aikana. Mikäli ennen lähtöä on odotettavissa, että lennon aikana voidaan päättää lentämisestä toiselle määrälentopaikalle riippuen polttoainemäärän mukaisesta toiminta-ajasta ja mahdollisuudesta saada uusi selvitys lennon aikana, asianomaisille lennonjohtoyksiköille on ilmoitettava tästä lisäämällä lentosuunnitelmaan tiedot toisesta reitistä (jos tiedossa) ja uudesta määrälentopaikasta.

7)

Valvotulla lentopaikalla toimiva ilma-alus ei saa liikkua liikennealueella ilman lähilennonjohdon selvitystä, ja sen on noudatettava kaikkia tämän yksikön antamia ohjeita.

8)

Jos vektorointi tai lentosuunnitelmaan kuulumaton suora reititys vie IFR-lennon pois julkaistulta ATS-reitiltä tai julkaistusta mittarilähestymismenetelmästä, ATS-valvontapalvelua antavan lennonjohtajan on annettava selvitykset niin, että määrätty estevara säilyy kaikkina aikoina, kunnes ilma-alus saavuttaa pisteen, jossa ohjaaja on jälleen lentosuunnitelman mukaisella reitillä tai julkaistulla ATS-reitillä tai noudattaa julkaistua mittarilähestymismenetelmää.”

b)

Korvataan d alakohdan 3 ja 4 alakohta seuraavasti:

”3)

lentoreitti:

i)

lentoreitti on yksilöitävä jokaisessa selvityksessä, kun sitä pidetään tarpeellisena;

ii)

sanontaa ’cleared flight planned route / selvitetty lentosuunnitelman mukaan’ ei saa käyttää selvityksen muutoksessa;

4)

lentokorkeus tai lentokorkeudet koko reitille tai sen osalle ja tarvittaessa lentokorkeuden muutokset;”

c)

Lisätään e alakohdan 5 ja 6 alakohta seuraavasti:

”5)

Ajoneuvon kuljettajien, jotka toimivat tai aikovat toimia liikennealueella, on luettava takaisin lennonjohtajalle puhemuodossa annettujen ohjeiden turvallisuuteen liittyvät osat, kuten ohjeet kiitotielle saapumisesta, odottamisesta erossa kiitotiestä, kiitotien ylittämisestä ja toiminnasta millä tahansa käytössä olevalla kiito- tai rullaustiellä.

6)

Lennonjohtajan on kuunneltava takaisinluku varmistaakseen, että ajoneuvon kuljettaja on kuitannut ohjeen oikein, ja toteutettava välittömästi toimenpiteet takaisinluvussa ilmenneiden virheiden oikaisemiseksi.”

5)

Muutetaan SERA.8020 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)

Poikkeaminen voimassa olevasta lentosuunnitelmasta. Mikäli johdetulla lennolla poiketaan voimassa olevasta lentosuunnitelmasta tahattomasti, on meneteltävä seuraavasti:

1)

Poikkeaminen lentoreitiltä: jos ilma-alus on poikennut lentoreitiltä, ohjaussuuntaa on viipymättä muutettava niin, että ilma-alus pääsee takaisin reitille niin pian kuin mahdollista.

2)

Poikkeaminen lennonjohdon antamasta mach-luvusta/mittarinopeudesta: asiasta on ilmoitettava asianomaiselle ilmaliikennepalveluyksikölle välittömästi.

3)

Poikkeaminen mach-luvusta/tosi-ilmanopeudesta: jos jatkuvan mach-luvun/tosi-ilmanopeuden vaihtelu matkalentokorkeudella on voimassa olevaan lentosuunnitelmaan nähden plus tai miinus 0,02 mach tai enemmän taikka plus tai miinus 19 km/h (10 kt) tosi-ilmanopeutta tai enemmän, asiasta on ilmoitettava asianomaiselle ilmaliikennepalveluyksikölle.

4)

Arvioidun ajan muutos: lukuun ottamatta tapauksia, joissa ADS-C on aktivoitu ja toimintakunnossa ilmatilassa, jossa ADS-C-palveluja annetaan, ohjaamomiehistön on ilmoitettava asiasta asianomaiselle ilmaliikennepalveluyksikölle mahdollisimman pian, jos aika-arvio seuraavaan soveltuvaan ilmoittautumispaikkaan, lentotiedotusalueen rajalle tai määrälentopaikkaan, sen mukaan, mikä ajankohdista on aikaisin, muuttuu yli kaksi minuuttia ilmaliikennepalveluille aiemmin ilmoitetusta arviosta tai muusta toimivaltaisen viranomaisen määräämästä ajanjaksosta.

5)

Jos käytössä on ADS-C, ilmaliikennepalveluyksikölle on lisäksi ilmoitettava automaattisesti tiedonsiirtoyhteyden avulla muutoksista, jotka ylittävät tapahtumaperusteisten ADS-toimintaehtojen mukaiset raja-arvot.”

b)

Lisätään c alakohdan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Mach-luvun/tosi-ilmanopeuden muutos: ilma-aluksen tunnus; pyydetty mach-luku/tosi-ilmanopeus.”

6)

Muutetaan SERA.8025 kohta seuraavasti:

a)

Kumotaan a alakohdan 3 alakohta;

b)

Lisätään b ja c alakohta seuraavasti:

”b)

Ottaen asianmukaisesti huomioon SERA.14065 kohdan vaatimukset, jotka koskevat viestintäkanavan vaihtoa, paikkailmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

1)

ilma-aluksen tunnus;

2)

sijainti;

3)

aika;

4)

nopeus, jos lennonjohdon antama; ja

5)

muut tiedot lennonjohdon ohjeistuksen mukaan.

c)

Edellä b alakohdassa määritetyt tiedot on ilmoitettava lisäyksessä 5 olevan A kohdan 2 alakohdan mukaisesti.”

7)

Korvataan SERA.8035 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

Jos viestintäyhteyden katkeaminen estää a alakohdan noudattamisen, on noudatettava SERA.14083 kohdassa määritettyjä viestintäyhteyden katketessa käytettäviä menettelyjä.”

8)

Muutetaan SERA.9010 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan b alakohdan 8 alakohta seuraavasti:

”8)

kiitotien pinnan kunto;”

b)

Korvataan c alakohdan 8 alakohta seuraavasti:

”8)

kiitotien pinnan kunto;”

c)

Korvataan d alakohdan 7 alakohta seuraavasti:

”7)

lentoonlähtöön käytettävien kiitoteiden pinnan kunto;”

9)

Korvataan SERA.12020 kohta seuraavasti:

SERA.12020

Ilma-alusten antamiin ilmoituksiin sisältyvien tietojen välittäminen

a)

Ilmaliikennepalveluyksikköjen on välitettävä ilma-alusten antamat erityiset ja tavanomaisesta poikkeavat ilmoitukset mahdollisimman pian

1)

muille ilma-aluksille, joita asia koskee;

2)

asiaankuuluvalle säävalvonta-asemalle (MWO) lisäyksessä 5 olevan A kohdan 3 kohdan mukaisesti; ja

3)

muille asiaankuuluville ilmaliikennepalveluyksiköille.

b)

Saatuaan ääniviestinä ilma-aluksen antaman erityisilmoituksen jarrutustehosta, joka ei vastaa kiitotien kuntoilmoitusta, ilmaliikennepalveluyksikön on välitettävä ilmoitus viipymättä asianomaiselle lentopaikan pitäjälle.

c)

Ilma-aluksille suunnatut lähetykset on toistettava sellaisin väliajoin ja niin pitkän ajan kuin kyseinen ilmaliikennepalveluyksikkö on määrännyt.”

10)

Korvataan jakson 13 otsikko seuraavasti:

JAKSO 13

SSR-transponderi ja ADS-B-lähettimet ”;

11)

Korvataan SERA.13015 kohta seuraavasti:

SERA.13015

Ilma-aluksen tunnistusasetus

a)

Ilma-alusten, joissa on tunnistustoiminnon sisältävä S-mooditransponderi tai ADS-B-lähetin, on lähetettävä ilma-aluksen tunnus sellaisena kuin se on määritelty lentosuunnitelmassa tai, jos lentosuunnitelmaa ei ole esitetty, ilma-aluksen rekisteritunnus, jollei ilma-aluksen käyttäjällä ole toimivaltaiselta viranomaiselta saatua hyväksyntää käyttää muuta kuin ilma-aluksen rekisteritunnusta ilma-aluksen tunnuksena lennoilla, joista ei esitetä lentosuunnitelmaa.

b)

Mikäli liikennetilannenäytöltä todetaan, että S-moodilla tai ADS-B-lähettimellä varustetun ilma-aluksen lähettämä ilma-aluksen tunnus eroaa siitä, mitä ilma-alukselta odotetaan, ilma-aluksen ohjaajaa on pyydettävä vahvistamaan tunnus ja tarvittaessa antamaan oikea ilma-aluksen tunnus.

c)

Jos eroavuus esiintyy edelleen sen jälkeen, kun ilma-aluksen ohjaaja on vahvistanut, että S-moodin tai ADS-B-lähettimen tunnistustoimintoon on asetettu oikea ilma-aluksen tunnus, ilmaliikennepalveluyksikön on toteutettava seuraavat toimet:

1)

ilmoitettava ilma-aluksen ohjaajalle, että tunnus on edelleen poikkeava;

2)

mikäli mahdollista, korjattava ilma-aluksen tunnus liikennetilannenäytöllään näkyvään tietoruutuun; ja

3)

ilmoitettava seuraavalle lennonjohdon työpisteelle ja muille tarpeellisille yksiköille, jotka käyttävät S-moodia tai ADS-B-lähetintä tunnistamiseen, että ilma-aluksen lähettämä tunnus on virheellinen.”

12)

Korvataan SERA.14035 kohdan a alakohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Kaikki ilma-aluksen kutsumerkin, ohjaussuunnan, tuulen suunnan ja nopeuden sekä kiitotien ilmoittamisessa käytettävät luvut on lähetettävä lausumalla jokainen numero erikseen.

i)

Lentopinnat on ilmoitettava lausumalla jokainen numero erikseen, lukuun ottamatta täysiä satalukuja.

ii)

Korkeusmittariasetus on ilmoitettava lausumalla jokainen numero erikseen, lukuun ottamatta asetusta 1 000 hPa, joka ilmoitetaan muodossa ”ONE THOUSAND / TASAN TUHAT”.

iii)

Transponderikoodit on ilmoitettava lausumalla jokainen numero erikseen, paitsi jos koodi sisältää ainoastaan täysiä tuhatlukuja, jolloin tieto ilmoitetaan lausumalla tuhatluvun numero ja sen perään sana ”THOUSAND/TUHATTA”.”

13)

Lisätään SERA.14045 kohtaan c alakohta seuraavasti:

”c)

Ilmaisua ”TAKE-OFF/LENTOONLÄHTÖ” saa käyttää radiopuhelinviestinnässä ainoastaan silloin, kun ilma-alus on selvä lentoonlähtöön tai kun lentoonlähtöselvitys peruutetaan.”

14)

Muutetaan SERA.14065 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

Ellei lennonvarmistuspalvelusta vastaava palveluntarjoaja ole toisin määrännyt ja toimivaltainen viranomainen toisin hyväksynyt, ensimmäisen kutsun ilmaliikennepalveluyksikölle ilma-aluksen ja maa-aseman välisen puheviestintäkanavan vaihtamisen jälkeen on sisällettävä seuraavat tiedot:

1)

kutsuttavan ATS-yksikön nimi;

2)

kutsumerkki, jota seuraa tarvittaessa välittömästi ilma-aluksen pyörrevanaluokan mukaan sana ”Heavy” tai ”Super”;

3)

lentokorkeus, läpäistävä ja selvitetty lentokorkeus mukaan luettuina, jos lennonjohtoselvityksen mukaista lentokorkeutta ei säilytetä;

4)

nopeus, jos lennonjohdon antama; ja

5)

lennonvarmistuspalvelusta vastaavan palveluntarjoajan vaatimat ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät lisätiedot.”

b)

Korvataan c alakohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

kutsumerkki, jota seuraa tarvittaessa välittömästi ilma-aluksen pyörrevanaluokan mukaan sana ”Heavy” tai ”Super”;”

15)

Lisätään SERA.14083 kohta seuraavasti:

SERA.14083

Radioviestintäyhteyden katketessa käytettävät menetelmät

a)

Jos ilma-alus ei pysty noudattamaan SERA.8035 kohdan a alakohtaa, ohjaamomiehistön on pyrittävä muodostamaan yhteys viimeksi käytetyllä kanavalla ja, jos se ei onnistu, toisella reitille soveltuvalla kanavalla. Jos nämä yritykset epäonnistuvat, ohjaamomiehistön on pyrittävä muodostamaan yhteys

1)

asianomaisen ilmaliikennepalveluyksikön kanssa;

2)

muiden ilmaliikennepalveluyksiköiden kanssa; tai

3)

muiden ilma-alusten kanssa

käyttämällä kaikkia käytettävissä olevia keinoja, kuten tiedonsiirtoyhteyttä, satelliitti- ja matkapuhelimia, ja jos yhteyden muodostaminen onnistuu, ilmoitettava, ettei yhteyttä nimetyllä kanavalla saatu muodostettua.

b)

Jos ilma-aluksesta odotettua viestiä ei ole saatu sellaisen ajan kuluessa, jonka perusteella voidaan epäillä viestintäyhteyden katkeamista, tai jos muut ilmaliikennepalveluyksiköt sitä pyytävät, lennonjohtajan on kutsuttava ilma-alusta niillä taajuuksilla, joita ilma-aluksen uskotaan kuuntelevan, ja

1)

valvontapalvelua antaessaan lennonjohtajan on yleensä määritettävä, toimiiko ilma-aluksen vastaanotin vai ei, ja jos määritys onnistuu, jatkettava lennonjohtopalvelun antamista käyttäen SSR-koodin/ADS-B-lähetysten muutoksia tai IDENT-lähetyksiä ilma-alukselle annettujen selvitysten kuittauksen saamiseksi;

2)

jos määritys ei onnistu, lennonjohtoyksikön on

i)

pyydettävä toista ilmaliikennepalveluyksikköä avustamaan sitä kutsumalla ilma-alusta ja tarvittaessa välittämällä sanomia;

ii)

pyydettävä, että samalla reitillä olevat ilma-alukset yrittävät muodostaa radioyhteyden ilma-alukseen ja tarvittaessa välittävät sanomia;

iii)

käynnistettävä mahdollisimman pian ilma-aluksen käyttäjälle ilmoittaminen ilma-aluksen ja maa-aseman välisen viestintäyhteyden katkeamisesta;

3)

jos 2 kohdan i ja ii alakohdassa kuvatut yritykset epäonnistuvat, lennonjohtoselvityksiä ei saa lähettää ilma-alukselle sokeasti muutoin kuin lentosuunnitelman esittäjän nimenomaisesta pyynnöstä. Muut sanomat olisi lähetettävä sokealla lähetyksellä taajuuksilla, joita ilma-aluksen oletetaan kuuntelevan.

c)

Jos ilma-alus ei pysty noudattamaan SERA.8035 kohdan a alakohtaa eivätkä SERA.14083 kohdan a alakohdassa kuvatut viestintäyhteyden muodostamisyritykset onnistu, on sovellettava seuraavassa kuvattuja radioviestintäyhteyden katketessa käytettäviä menettelyjä:

1)

Kun ilma-alus on osa lentopaikan liikennettä valvotulla lentopaikalla, sen on tarkkailtava ohjeita, joita voidaan antaa näkömerkeillä.

2)

Ilma-aluksen on asetettava transponderin A-moodin koodiksi 7600 ja/tai ADS-B-lähetin osoittamaan ilma-aluksen ja maa-aseman välisen viestintäyhteyden menetystä sekä noudatettava tapauksen mukaan 3, 4, 5 ja 6 kohdassa kuvattuja menetelmiä.

3)

VFR-lentoa on jatkettava näkösääolosuhteissa, laskeuduttava lähimmälle sopivalle lentopaikalle ja ilmoitettava saapumisesta nopeimmalla mahdollisella tavalla asianomaiselle ilmaliikennepalveluyksikölle.

4)

Jäljempänä 5 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta IFR-lennon on

i)

säilytettävä viimeisin annettu nopeus ja lentokorkeus tai minimilentokorkeus, jos se on korkeampi, 20 minuutin ajan siitä kun

A)

ilma-alus ei ole kyennyt tekemään vaadittua ilmoitusta; tai

B)

transponderin koodiksi on asetettu 7 600 ja/tai asianmukainen ADS-B-hätä- ja/tai pakkotilailmoitus on lähetetty, jos valvontapalvelua annetaan,

ja sen jälkeen mukautettava lentokorkeutta ja nopeutta esitetyn lentosuunnitelman mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna esitetyn lentosuunnitelman viivytys- ja muutossanomilla;

ii)

kun lentoa vektoroidaan tai kun lennonjohto on ohjannut lentämään rinnakkaissuuntaa aluesuunnistuksen (RNAV) avulla:

A)

määrätyllä selvitysrajalla jatkettava kyseiseen selvitysrajaan ja liityttävä sitten takaisin viimeiselle vastaanotetulle ja kuitatulle reitille ottaen huomioon sovellettava minimilentokorkeus; tai

B)

ilman määrättyä selvitysrajaa liityttävä takaisin viimeiselle vastaanotetulle ja kuitatulle reitille viimeistään seuraavassa merkitsevässä pisteessä ottaen huomioon sovellettava minimilentokorkeus;

iii)

lennettävä viimeisen vastaanotetun ja kuitatun reittiselvityksen mukaisesti määrälentopaikkaa palvelevalle asianmukaiselle nimetylle suunnistuslaitteelle tai rastille ja, jos se on tarpeen jäljempänä olevan iv alakohdan noudattamisen varmistamiseksi, odotettava tämän laitteen tai rastin yllä korkeudenvähennyksen alkuun asti;

iv)

aloitettava korkeudenvähennys iii alakohdassa tarkoitetulta suunnistuslaitteelta tai rastilta viimeksi vastaanotetun ja kuitatun lasketun lähestymisajan mukaisesti tai mahdollisimman lähellä sitä; tai, jos laskettua lähestymisaikaa ei ole vastaanotettu eikä kuitattu, arvioituna saapumisaikana tai mahdollisimman lähellä sitä;

v)

lennettävä nimettyä suunnistuslaitetta tai rastia varten määrätty mittarilähestymismenetelmä; ja

vi)

laskeuduttava mahdollisuuksien mukaan 30 minuutin kuluessa iv alakohdassa määritetystä arvioidusta saapumisajasta tai viimeisestä kuitatusta lasketusta lähestymisajasta sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

5)

Vakiolähtö- tai -tuloreittiä seuraavan IFR-lennon on noudatettava radioviestintäyhteyden katketessa käytettäviä menetelmiä, jotka on määritetty mittarilennon vakiolähtöreittikartassa (SID) tai mittarilennon vakiotuloreittikartassa (STAR), jos sellaiset on määritetty.

6)

Jos IFR-lennolla esiintyy näkösääolosuhteita ja ilma-aluksen päällikkö päättää jatkaa lentoa näkösääolosuhteissa, ohjaajan on asetettava A-moodin koodiksi 7601, laskeuduttava lähimmälle sopivalle lentopaikalle ja ilmoitettava saapumisesta nopeimmalla mahdollisella tavalla asianomaiselle ilmaliikennepalveluyksikölle.

d)

Lennonjohtopalvelun antamisen kyseisessä ilmatilassa suoritettaville lennoille on perustuttava olettamukseen, että ilma-alus, jonka viestintäyhteys katkeaa, noudattaa c alakohtaa.

e)

Heti kun on tiedossa, että sen vastuualueella toimivan ilma-aluksen viestintäyhteys on ilmeisesti katkennut, ilmaliikennepalveluyksikön on välitettävä tieto radioviestintäyhteyden katkeamisesta kaikille asiaankuuluville ilmaliikennepalveluyksiköille lentoreitin varrella. Sen aluelennonjohtokeskuksen, jonka alueella määrälentopaikka sijaitsee, on ryhdyttävä toimiin tiedon saamiseksi varalentopaikoista ja muista esitetyssä lentosuunnitelmassa määritetyistä merkityksellisistä tiedoista, jos näitä tietoja ei ole muutoin saatavilla.

f)

Kun lennonjohtoyksikkö saa tiedon siitä, että ilma-alus, jonka viestintäyhteys oli katkennut, on muodostanut viestintäyhteyden uudelleen, tai se on laskeutunut, yksikön on ilmoitettava asiasta sille lennonjohtoyksikölle, jonka alueella ilma-alus oli viestintäyhteyden katketessa, ja muille asiaankuuluville ilmaliikennepalveluyksiköille lentoreitin varrella sekä annettava tarvittavat tiedot lennonjohtopalvelun jatkamiseksi, jos ilma-alus jatkaa lentoaan.

g)

Viestintäyhteyden katketessa käytettävien merkkien on oltava lisäyksen 1 mukaiset.”

16)

Kumotaan SERA.14087 kohta;

17)

Korvataan SERA.14090 kohta seuraavasti:

SERA.14090

Erityiset viestintämenetelmät

a)

Ajoneuvojen liikkuminen

Ajoneuvojen liikkumisesta liikennealueella käytettävät sanonnat ovat samoja kuin ilma-aluksen liikkumisesta käytettävät sanonnat, lukuun ottamatta rullausohjeita, jolloin sana ”TAXI/RULLAA” korvataan sanalla ”PROCEED/AJA” ajoneuvojen kanssa viestittäessä.

b)

Ilmaliikenteen neuvontapalvelu

Ilmaliikenteen neuvontapalvelu ei anna ”selvityksiä” vaan ainoastaan ”neuvontaa”, ja sen on käytettävä sanaa ”advise/neuvon” tai ”suggest/ehdotan” antaessaan ilma-alukselle toimintaehdotuksen.

c)

Ilmoitus pyörrevanaluokasta ”heavy” tai ”super”

Tällaisen ilma-aluksen ja ATS-yksiköiden välisessä ensimmäisessä radiopuhelinyhteydessä on välittömästi ilma-aluksen kutsumerkin jälkeen lisättävä ilma-aluksen pyörrevanaluokan mukaan sana ”heavy” tai ”super”.

d)

Huonon sään kiertäminen

1)

Kun sään johdosta on pyydettävä poikkeamista reitiltä, ohjaajan on aloitettava yhteydenpito lennonjohdon kanssa puhe- tai CPDLC-yhteydellä. Vastaus voidaan saada nopeasti joko

i)

ilmoittamalla ”WEATHER DEVIATION REQUIRED / SÄÄN JOHDOSTA PYYDÄN POIKETA REITILTÄ” sen merkiksi, että ilma-aluksen ohjaaja toivoo etusijaa taajuudella ja lennonjohdon vastauksissa; tai

ii)

pyytämällä sään johdosta poikkeamista reitiltä CPDLC-yhteyden lateraaliviestillä ilma-aluksesta maahan.

2)

Ilma-aluksen ohjaajan on tarvittaessa aloitettava yhteydenpito käyttämällä pakkotilakutsua ”PAN PAN” (mieluiten kolmasti sanottuna) tai CPDLC-yhteyden pakkotilaviestillä ilma-aluksesta maahan.

3)

Ilma-aluksen ohjaajan on ilmoitettava lennonjohtajalle ja pyydettävä selvitystä poikkeamaan lentosuunnasta tai ATS-reitiltä sekä annettava mahdollisuuksien mukaan tietoa pyydetyn poikkeaman laajuudesta. Ohjaamomiehistön on käytettävä mitä tahansa soveltuvaa keinoa (puhe- ja/tai CPDLC-yhteys) yhteydenpitoon sään kiertämisen aikana.

4)

Ilma-aluksen ohjaajan on ilmoitettava lennonjohtajalle, kun sään johdosta pyydettyä poikkeamaa ei enää tarvita tai kun sään johdosta tehty poikkeama on saatu päätökseen ja ilma-alus on palannut selvitetylle reitilleen.

e)

Vakiolähtö- ja -tuloreittiä koskevat selvitykset

SID- ja/tai STAR-selvityksissä on tapauksen mukaan ilmoitettava rajoitteet yksiselitteisesti.”

18)

Lisätään SERA.14100 kohta seuraavasti:

SERA.14100

Ilmoitus epäillyistä tartuntataudeista tai muista kansanterveydellisistä riskeistä ilma-aluksessa

a)

Kun reitillä olevan ilma-aluksen ohjaamomiehistö havaitsee ilma-aluksessa olevan tartuntatautiepäilyn tai muun kansanterveydellisen riskin, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta sille ilmaliikennepalveluyksikölle, jonka kanssa ohjaaja on yhteydessä, seuraavat tiedot:

1)

ilma-aluksen tunnus;

2)

lähtölentopaikka;

3)

määrälentopaikka;

4)

arvioitu saapumisaika;

5)

ilma-aluksessa olevien henkilöiden lukumäärä;

6)

ilma-aluksella olevien epäiltyjen tapausten lukumäärä; ja

7)

kansanterveydellisen riskin luonne, jos se on tiedossa.

b)

Saatuaan lentäjältä tiedon ilma-aluksessa olevasta tartuntatautiepäilystä tai muusta kansanterveydellisestä riskistä ilmaliikennepalveluyksikön on välitettävä viesti mahdollisimman pian määrä-/lähtöpaikkaa palvelevalle ilmaliikennepalveluyksikölle, jollei ole olemassa menettelyjä ilmoituksen tekemiseksi valtion nimeämälle asianomaiselle viranomaiselle ja ilma-aluksen käyttäjälle tai sen nimeämälle edustajalle.

c)

Kun määrä-/lähtöpaikkaa palveleva ilmaliikennepalveluyksikkö saa toisesta ilmaliikennepalveluyksiköstä taikka ilma-aluksesta tai ilma-aluksen käyttäjältä ilmoituksen ilma-aluksessa olevasta tartuntatautiepäilystä tai muusta kansanterveydellisestä riskistä, kyseisen yksikön on välitettävä viesti mahdollisimman pian kansanterveysviranomaiselle tai valtion nimeämälle asianomaiselle viranomaiselle sekä ilma-aluksen käyttäjälle tai sen nimetylle edustajalle ja lentopaikan pitäjälle.”

19)

Muutetaan lisäys 1 seuraavasti:

a)

Korvataan 1.2.1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

radiosähkötyksellä tai muulla viestitysmenetelmällä annettu merkkiryhmä SOS (… — — — … Morse-järjestelmän mukaan);”

b)

Muutetaan 3.1 kohta seuraavasti:

1)

Korvataan 3.1.1 kohdan otsikko seuraavasti:

”3.1.1

Ohjeet ilma-aluksille ”;

2)

Korvataan taulukon AP 1–1 jälkeen kuva A1-1 seuraavasti:

Image 1

Kuva A1-1”

3)

Lisätään 3.1.3 kohta seuraavasti:

”3.1.3

Ohjeet maakulkuneuvoille tai jalankulkijoille

a)

Kun viestintää näkömerkkijärjestelmän avulla pidetään riittävänä tai jos radioviestintäyhteys katkeaa, jäljempänä esitetyillä merkeillä on seuraavassa taulukossa ilmoitettu merkitys.

Lähilennonjohdosta annettu valomerkki

Merkitys

Vilkkuva vihreä valo

Lupa ylittää laskualue tai siirtyä rullaustielle

Jatkuva punainen valo

Pysähdy

Vilkkuva punainen valo

Poistu laskualueelta tai rullaustieltä ja varo ilma-aluksia

Vilkkuva valkoinen valo

Vapauta liikennealue paikallisten ohjeiden mukaisesti

b)

Hätätilanteessa tai jos a alakohdassa tarkoitettuja opastusmerkkejä ei noudateta, valaistusjärjestelmällä varustetuilla kiito- tai rullausteillä on käytettävä seuraavassa esitettyä opastusmerkkiä ja sillä on seuraavassa taulukossa ilmoitettu merkitys.

Lähilennonjohdosta annettu valomerkki

Merkitys

Vilkkuvat valot kiito- tai rullaustiellä

Vapauta kiitotie ja tarkkaile tornia valomerkin saamiseksi”;

20)

Korvataan lisäyksessä 2 oleva 5.3.1 kohta seuraavasti:

(ei koske suomenkielistä toisintoa)

21)

Korvataan lisäyksessä 5 oleva A kohta seuraavasti:

”A.   ILMOITUSOHJEET

MALLI AIREP SPECIAL

KOHTA

PARAMETRI

LÄHETETÄÄN PUHEVIESTINNÄLLÄ tarpeen mukaan

Sanomatyypin tunniste

ilma-aluksen antama erityisilmoitus

[AIREP] SPECIAL


Jakso 1

1

Ilma-aluksen tunnus

(ilma-aluksen tunnus)

2

Sijainti

POSITION / PAIKKA (pituus- ja leveysasteina)

OVER / YLÄPUOLELLA (merkitsevä piste)

ABEAM / TASALLA (merkitsevä piste)

(merkitsevä piste) (suuntima) (etäisyys)

3

Aika

(aika)

4

Lentokorkeus

FLIGHT LEVEL / LENTOPINTA (numero) tai (numero) METRES / METRIÄ tai FEET / JALKAA

DESCENDING TO FLIGHT LEVEL / LIU’USSA/LASKEUTUMASSA LENTOPINNALLE (numero) tai (numero) METRES / METRIÄ tai FEET / JALKAA

CLIMBING TO FLIGHT LEVEL / NOUSUSSA LENTOPINNALLE (numero) tai (numero) METRES / METRIÄ tai FEET / JALKAA

5

Seuraava ilmoituspaikka ja arvioitu ylitysaika

(sijainti) (aika)

6

Seuraava merkitsevä piste

(sijainti) NEXT /SEURAAVAKSI

Jakso 2

7

Arvioitu saapumisaika

(lentopaikka) (aika)

8

Toiminta-aika

ENDURANCE / TOIMINTA-AIKA (tunteja ja minuutteja)

Jakso 3

9

Kohdattu tai havaittu ilmiö, joka edellyttää erityisilmoitusta:

 

kohtalainen turbulenssi

TURBULENCE MODERATE / KOHTALAINEN TURBULENSSI

voimakas turbulenssi

TURBULENCE SEVERE / VOIMAKAS TURBULENSSI

kohtalainen jäätäminen

ICING MODERATE / KOHTALAINEN JÄÄTÄMINEN

voimakas jäätäminen

ICING SEVERE / VOIMAKAS JÄÄTÄMINEN

voimakas vuoristoaalto

MOUNTAIN WAVE SEVERE / VOIMAKAS VUORISTOAALTO

ukkonen

THUNDERSTORMS / UKKONEN

ukkonen ja raesade

THUNDERSTORMS WITH HAIL / UKKONEN JA RAKEITA

voimakas pöly-/hiekkamyrsky

DUSTSTORM or SANDSTORM HEAVY / VOIMAKAS PÖLY- tai HIEKKAMYRSKY

vulkaaninen tuhkapilvi

VOLCANIC ASH CLOUD / VULKAANINEN TUHKAPILVI

tulivuorenpurkausta edeltävä vulkaaninen toiminta tai tulivuorenpurkaus

PRE-ERUPTION VOLCANIC ACTIVITY or VOLCANIC ERUPTION / TULIVUORENPURKAUSTA EDELTÄVÄ VULKAANINEN TOIMINTA tai TULIVUORENPURKAUS

Kiitotien jarrutusteho

 

hyvä

GOOD / HYVÄ

Hyvä tai keskinkertainen

GOOD TO MEDIUM / HYVÄ TAI KESKINKERTAINEN

Keskinkertainen

MEDIUM / KESKINKERTAINEN

Keskinkertaista huonompi

MEDIUM TO POOR /KESKINKERTAISTA HUONOMPI

Huono

POOR / HUONO

Huonoa huonompi

LESS THAN POOR / HUONOA HUONOMPI

1.   ILMA-ALUKSEN ANTAMIEN ILMOITUSTEN SISÄLTÖ

1.1

Paikkailmoitukset ja ilma-aluksen antamat erityisilmoitukset

1.1.1

A kohdassa annetun mallin jakso 1 on pakollinen paikkailmoituksissa ja ilma-aluksen antamissa erityisilmoituksissa, mutta sen 5 ja 6 kohta voidaan jättää pois. Mallin jakso 2 lisätään kokonaan tai osittain ainoastaan ilma-aluksen käyttäjän tai tämän nimetyn edustajan pyynnöstä tai jos ilma-aluksen päällikkö katsoo sen tarpeelliseksi. Mallin jakso 3 on sisällytettävä ilma-aluksen antamiin erityisilmoituksiin.

1.1.2

Sääolosuhde, jonka vuoksi erityisilmoitus annetaan, on valittava SERA.12005 kohdan a alakohdan luettelosta.

1.1.3

Jos ilma-aluksen antamat erityisilmoitukset sisältävät tietoja vulkaanisesta toiminnasta, on tästä ilmoitettava lennon jälkeen käyttäen vulkaanista toimintaa koskevaa ilmoituslomaketta (malli VAR), joka annetaan B kohdassa. Kaikki havainnot on merkittävä erikseen mallin VAR asianmukaisiin kohtiin.

1.1.4

Ilma-alusten antamat erityisilmoitukset on annettava niin pian kuin se on käytännössä mahdollista sen jälkeen, kun erityisilmoitusta edellyttävä ilmiö on havaittu.

2.   YKSITYISKOHTAISET OHJEET ILMOITUKSIA VARTEN

2.1

Ilma-aluksen antamaan erityisilmoitukseen sisältyvät kohdat ilmoitetaan siinä järjestyksessä kuin ne on lueteltu AIREP SPECIAL -lomakkeessa.

SANOMATYYPIN TUNNISTE. Ilma-aluksen antaman erityisilmoituksen osalta merkitään ”SPECIAL”.

Jakso 1

Kohta 1

ILMA-ALUKSEN TUNNUS. Ilmoitetaan ilma-aluksen radiopuhelinliikenteen kutsumerkki SERA.14050 kohdan mukaisesti.

Kohta 2

SIJAINTI. Ilmoita sijainti leveysasteina (asteina kahdella numerolla tai asteina ja minuutteina neljällä numerolla, joita seuraa ”North” tai ”South”) ja pituusasteina (asteina kolmella numerolla tai asteina ja minuutteina viidellä numerolla, joita seuraa ”East” tai ”West”), tai merkitsevänä pisteenä, jolla on kooditunniste (2–5 merkkiä), taikka merkitsevänä pisteenä, jota seuraa magneettisuuntima (kolminumeroinen) ja etäisyys kyseisestä paikasta meripeninkulmina. Merkitsevän pisteen yhteydessä mainitaan tarvittaessa ”ABEAM” (tasalla).

Kohta 3

AIKA. Ilmoita aika tunteina ja minuutteina (UTC, nelinumeroisena), jollei aikaa ole alueellisten lennonvarmistussopimusten perusteella ilmoitettava minuutteina yli täyden tunnin (kaksinumeroisena). Ilmoitettavan ajan on oltava tosiasiallinen aika, jona ilma-alus on kyseisessä paikassa, eikä ilmoituksen laatimis- tai lähettämisaika. Erityisilmoitusta annettaessa kellonajat ilmoitetaan aina tunteina ja minuutteina UTC-aikaa.

Kohta 4

LENTOPINTA TAI KORKEUS MERENPINNASTA. Ilmoita lentopinta kolminumeroisena korkeusmittarin standardipaineasetuksella. Ilmoita korkeus merenpinnasta metreinä, ja sen perään ”METRES” (metriä), tai jalkoina, ja sen perään ”FEET” (jalkaa), kun asetuksena on QNH. Ilmoita noustessa ”CLIMBING” (nousen) (ilmoita lentokorkeus) tai korkeutta vähentäessä ”DESCENDING” (laskeudun/liu’ussa) (ilmoita lentokorkeus), kun laskeudut uudelle lentokorkeudelle merkitsevän pisteen ohituksen jälkeen.

Kohta 5

SEURAAVA ILMOITTAUTUMISPAIKKA JA ARVIOITU YLITYSAIKA. Ilmoita seuraava ilmoittautumispaikka ja sen arvioitu ylitysaika taikka ilmoita arvioitu sijainti tuntia myöhemmin voimassa olevien paikkailmoitusmenetelmien mukaisesti. Käytä kohdan 2 mukaista sijainnin ilmoitustapaa. Ilmoita kyseisen paikan arvioitu ylitysaika. Ilmoita aika tunteina ja minuutteina (UTC, nelinumeroisena), jollei aikaa ole alueellisten lennonvarmistussopimusten mukaan ilmoitettava minuutteina yli täyden tunnin (kaksinumeroisena).

Kohta 6

SEURAAVA MERKITSEVÄ PISTE. Ilmoita merkitsevä piste, joka seuraa kohdassa ”Seuraava ilmoittautumispaikka ja arvioitu ylitysaika” ilmoitettua ilmoittautumispaikkaa.

Jakso 2

Kohta 7

ARVIOITU SAAPUMISAIKA. Ilmoita sen lentopaikan nimi, jolle on ensimmäiseksi määrä laskeutua, ja sen jälkeen arvioitu saapumisaika tälle lentopaikalle tunteina ja minuutteina (UTC, nelinumeroisena).

Kohta 8

TOIMINTA-AIKA. Ilmoita ”ENDURANCE / TOIMINTA-AIKA”, ja sen jälkeen polttoainemäärän mukainen toiminta-aika tunteina ja minuutteina (nelinumeroisena).

Jakso 3

Kohta 9

ERITYISILMOITUSTA EDELLYTTÄVÄ ILMIÖ. Ilmoita, kun kohdataan tai havaitaan seuraavia ilmiöitä:

kohtalainen turbulenssi sanonnalla ”TURBULENCE MODERATE / KOHTALAINEN TURBULENSSI”;

voimakas turbulenssi sanonnalla ”TURBULENCE SEVERE / VOIMAKAS TURBULENSSI”

Tällöin sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Kohtalainen – Olosuhteet, joissa ilma-aluksen lentoasennossa ja/tai -korkeudessa voi esiintyä kohtalaisia muutoksia, mutta ilma-alus on koko ajan hyvin ohjattavissa. Ilmanopeudessa on yleensä pientä vaihtelua. Kiihtyvyysmittarilukemien vaihteluväli on 0,5–1,0 g:tä ilma-aluksen massakeskiön kohdalla. Ilma-aluksessa on vaikea kävellä. Matkustajat tuntevat painautuvansa turvavöitään vasten. Irtoesineet liikkuvat.

Voimakas – Olosuhteet, joissa ilma-aluksen lentoasento ja/tai -korkeus vaihtelee äkillisesti; ilma-aluksen ohjattavuus voidaan menettää lyhyiksi ajoiksi. Ilmanopeudessa on yleensä suurta vaihtelua. Kiihtyvyysmittarilukemat ovat yli 1,0 g:tä ilma-aluksen massakeskiön kohdalla. Matkustajat painautuvat voimakkaasti turvavöitään vasten. Irtoesineet sinkoutuvat ympäriinsä.

kohtalainen jäätäminen sanonnalla ”ICING MODERATE / KOHTALAINEN JÄÄTÄMINEN”;

voimakas jäätäminen sanonnalla ”ICING SEVERE / VOIMAKAS JÄÄTÄMINEN”

Tällöin sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Kohtalainen – Olosuhteet, joissa ohjaussuunnan ja/tai lentokorkeuden muuttamista voidaan pitää toivottavana.

Voimakas – Olosuhteet, joissa ohjaussuunnan ja/tai lentokorkeuden muuttamista pidetään välttämättömänä.

voimakas vuoristoaalto sanonnalla ”MOUNTAIN WAVE SEVERE / VOIMAKAS VUORISTOAALTO”

Tällöin sovelletaan seuraavaa määritelmää:

Voimakas – Olosuhteet, joissa vuoristoaaltoa seuraava laskuvirtaus on 3,0 m/s (600 ft/min) tai enemmän ja/tai joissa kohdataan voimakasta turbulenssia.

ukkonen sanonnalla ”THUNDERSTORM / UKKONEN;

ukkonen ja raesade sanonnalla ”THUNDERSTORM WITH HAIL / UKKONEN JA RAKEITA”

Tällöin sovelletaan seuraavaa määritelmää:

Ilmoita ainoastaan ukkoset, jotka

ovat vaikeasti havaittavissa; tai

ovat pilvikerrosten sisällä; tai

ulottuvat laajalle alueelle; tai

joihin liittyy puuskarintamia.

voimakas pölymyrsky sanonnalla ”DUSTSTORM HEAVY / VOIMAKAS PÖLYMYRSKY” tai voimakas hiekkamyrsky sanonnalla ”SANDSTORM HEAVY / VOIMAKAS HIEKKAMYRSKY”;

vulkaaninen tuhkapilvi sanonnalla ”VOLCANIC ASH CLOUD / VULKAANINEN TUHKAPILVI”;

tulivuorenpurkausta edeltävä vulkaaninen toiminta sanonnalla ”PREERUPTION VOLCANIC ACTIVITY / TULIVUORENPURKAUSTA EDELTÄVÄ VULKAANINEN TOIMINTA” tai tulivuorenpurkaus sanonnalla ”VOLCANIC ERUPTION / TULIVUORENPURKAUS”

Tällöin sovelletaan seuraavaa määritelmää:

Tulivuorenpurkausta edeltävällä vulkaanisella toiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä epätavallista ja/tai lisääntynyttä vulkaanista toimintaa, joka antaa aihetta odottaa tulivuorenpurkausta.

hyvä jarrutusteho sanonnalla ”BRAKING ACTION GOOD / HYVÄ JARRUTUSTEHO”

keskinkertaista parempi jarrutusteho sanonnalla ”BRAKING ACTION GOOD TO MEDIUM / KESKINKERTAISTA PAREMPI JARRUTUSTEHO”

keskinkertainen jarrutusteho sanonnalla ”BRAKING ACTION MEDIUM / KESKINKERTAINEN JARRUTUSTEHO”

keskinkertaista huonompi jarrutusteho sanonnalla ”BRAKING ACTION MEDIUM TO POOR / KESKINKERTAISTA HUONOMPI JARRUTUSTEHO”

huono jarrutusteho sanonnalla ”BRAKING ACTION POOR / HUONO JARRUTUSTEHO”

huonoa huonompi jarrutusteho sanonnalla ”BRAKING ACTION GOOD TO MEDIUM / HUONOA HUONOMPI JARRUTUSTEHO”

Tällöin sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Hyvä – Jarrutushidastuvuus on normaali pyörän jarrutusvoimaan nähden ja suunnanhallinta on normaali.

Keskinkertaista parempi – Jarrutushidastuvuus tai suunnanhallinta on hyvän ja keskinkertaisen välissä.

Keskinkertainen – Jarrutushidastuvuus on havaittavasti pienempi pyörän jarrutusvoimaan nähden tai suunnanhallinta on havaittavasti heikompi.

Keskinkertaista huonompi – Jarrutushidastuvuus tai suunnanhallinta on keskinkertaisen ja huonon välillä.

Huono – Jarrutushidastuvuus on merkittävästi pienempi pyörän jarrutusvoimaan nähden tai suunnanhallinta on merkittävästi heikompi.

Huonoa huonompi – Jarrutushidastuvuus on minimaalinen tai olematon pyörän jarrutusvoimaan nähden tai suunnanhallinta on epävarmaa.

2.2

Vulkaanista toimintaa koskevaan ilmoituslomakkeeseen (malli VAR) kirjattuja tietoja ei lähetetä radiopuhelimella, vaan ilma-aluksen käyttäjän tai ohjaamomiehistön jäsenen on lentopaikalle saavuttaessa välittömästi toimitettava lomake lentopaikan sääpalveluasemalle. Jos pääsy sääpalveluasemalle on hankalaa, täytetty lomake on toimitettava MET- ja ATS-palveluntarjoajien ja ilma-aluksen käyttäjän sopimien paikallisten järjestelyjen mukaisesti.

3.   PUHEVIESTINNÄSSÄ SAATUJEN SÄÄTIETOJEN VÄLITTÄMINEN

Saatuaan ilma-alusten antamia erityisilmoituksia ATS-yksiköiden on välitettävä ne viipymättä asianomaiselle säävalvonta-asemalle (MWO). Jotta varmistetaan, että ilma-alusten antamat ilmoitukset tallentuvat maassa oleviin automatisoituihin järjestelmiin, ilmoitus on lähetettävä antaen seuraavat tiedot määrätyssä järjestyksessä.

VASTAANOTTAJA. Merkitse kutsuttu asema ja tarvittaessa välitystarve.

SANOMATYYPIN TUNNISTE. Merkitse ilma-aluksen antaman erityisilmoituksen osalta ”ARS”.

ILMA-ALUKSEN TUNNUS. Merkitse ilma-aluksen tunnus käyttäen lentosuunnitelman 7 kohtaa varten määriteltyä tapaa jättämättä väliä ilma-aluksen käyttäjän tunnuksen ja ilma-aluksen rekisteritunnuksen tai lennon tunnuksen, jos sellainen on käytössä, väliin.

Jakso 1

Kohta 0

SIJAINTI. Merkitse sijainti leveysasteina (asteina kahdella numerolla tai asteina ja minuutteina neljällä numerolla, jota seuraa ilman väliä ”N” tai ”S”) ja pituusasteina (asteina kolmella numerolla tai asteina ja minuutteina viidellä numerolla, joita seuraa ilman väliä ”E” tai ”W”), tai merkitsevänä pisteenä, jolla on kooditunniste (2–5 merkkiä), taikka merkitsevänä pisteenä, jota seuraa magneettisuuntima (kolminumeroinen) ja etäisyys kyseisestä paikasta meripeninkulmina (kolminumeroisena). Merkitsevän pisteen yhteydessä mainitaan tarvittaessa ”ABEAM” (tasalla).

Kohta 1

AIKA. Ilmoita aika tunteina ja minuutteina (UTC, nelinumeroisena).

Kohta 2

LENTOPINTA TAI KORKEUS MERENPINNASTA. Merkitse ”F” ja sen perään kolme numeroa (esim. ”F310”), kun ilmoitetaan lentopinta. Ilmoita korkeus metreinä, ja sen perään ”M”, tai jalkoina, ja sen perään ”FT”, kun ilmoitetaan korkeus merenpinnasta. Ilmoita nousun osalta ”ASC” (ja lentokorkeus) ja laskeutumisen osalta ”DES” (ja lentokorkeus).

Jakso 3

Kohta 9

ERITYISILMOITUSTA EDELLYTTÄVÄ ILMIÖ. Merkitse ilmiö, josta ilmoitetaan, seuraavasti:

kohtalainen turbulenssi ”TURB MOD”;

voimakas turbulenssi ”TURB SEV”;

kohtalainen jäätäminen ”ICE MOD”;

voimakas jäätäminen ”ICE SEV”;

voimakas vuoristoaalto ”MTW SEV”;

ukkonen ”TS”;

ukkonen ja raesade ”TSGR”;

voimakas hiekkamyrsky ”HVY SS”;

voimakas pölymyrsky ”HVY DS”;

vulkaaninen tuhkapilvi ”VA CLD”;

tulivuorenpurkausta edeltävä vulkaaninen toiminta tai tulivuorenpurkaus ”VA”;

raesade ”GR”;

cumulonimbus-pilvet ”CB”.

LÄHETYSAIKA. Ilmoita vain siinä tapauksessa, että jakso 3 lähetetään.

4.   ERITYISSÄÄNNÖKSET TUULIVÄÄNNETTÄ JA VULKAANISTA TUHKAA KOSKEVISTA ILMOITUKSISTA

4.1   Tuuliväänteestä (windshear) ilmoittaminen

4.1.1

Kun ilmoitetaan lennon nousu- ja lähestymisvaiheissa havaitusta tuuliväänteestä, ilmoituksessa on mainittava myös ilma-aluksen tyyppi.

4.1.2

Kun tuuliväänneolosuhteista lennon nousu- tai lähestymisvaiheessa on annettu ilmoitus tai ennuste mutta tällaisia olosuhteita ei ole havaittu, ilma-aluksen päällikön on ilmoitettava asiasta asiaankuuluvalle ilmaliikennepalveluyksikölle mahdollisimman pian, ellei ilma-aluksen päällikkö tiedä muun ilma-aluksen jo aiemmin ilmoittaneen asiasta kyseiselle ilmaliikennepalveluyksikölle.

4.2   Vulkaanisesta toiminnasta ilmoittaminen lennon jälkeen

4.2.1

Lennon saavuttua lentopaikalle lentotoiminnan harjoittajan tai ohjaamomiehistön jäsenen on toimitettava viipymättä täytetty ilmoitus vulkaanisesta toiminnasta lentopaikan sääpalveluasemalle, tai jos saapuvien ohjaamomiehistön jäsenten ei ole helppo päästä sääpalveluasemalle, täytetty lomake on käsiteltävä MET- ja ATS-palveluntarjoajien sekä ilma-aluksen käyttäjän sopimien paikallisten järjestelyjen mukaisesti.

4.2.2

Lentopaikan sääpalveluasemalle toimitettu täytetty ilmoitus vulkaanisesta toiminnasta on välitettävä viipymättä säävalvonta-asemalle, joka vastaa säävalvonnasta sillä lentotiedotusalueella, jolla vulkaanista toimintaa havaittiin.”

22)

Korvataan lisäys 6 seuraavasti:

”Lisäys 6

LENTOSUUNNITELMAN TÄYTTÄMINEN

1.   ICAOn lentosuunnitelmalomakemalli

Image 2

2.   Lentosuunnitelmalomakkeen täyttöohjeet

2.1   Yleistä

Noudata tarkasti annettuja kaavoja ja tietojen esitystapaa.

Aloita tietojen syöttäminen ensimmäisestä siihen varatusta kohdasta. Jos käytettävissä on ylimääräistä tilaa, käyttämätön tila jätetään tyhjäksi.

Merkitse kellonajat aina UTC-aikoina neljällä numerolla.

Merkitse arvioidut lentoajat neljällä numerolla (tunnit ja minuutit).

Lentosuunnitelmalomakkeen kohtaa 3 edeltävät varjostetut kohdat täyttää ATS ja COM, mikäli lentosuunnitelmasanomien lähettämistä ei ole delegoitu muulla tavoin suoritettavaksi.

2.2   ATS-tietojen syöttöohjeet

Täytä kohdat 7–18 ja, jos toimivaltainen viranomainen niin vaatii tai jos se muutoin katsotaan tarpeelliseksi, kohta 19 jäljempänä esitetyllä tavalla.

Kohta 7: ILMA-ALUKSEN TUNNUS

(ENINTÄÄN 7 MERKKIÄ)

SYÖTÄ yksi seuraavista ilma-aluksen tunnuksista (enintään 7 aakkosnumeerista merkkiä, ei yhdysmerkkejä tai symboleja):

a)

ICAOn ilma-alusten käyttäjälle antama tunnus, jota seuraa lennon tunniste (esim. KLM511, NGA213, JTR25), kun ilma-aluksessa radiopuhelinliikenteessä käytettävä kutsutunnus koostuu ICAO:n hyväksymästä radiopuhelintunnuksesta, jota seuraa lennon tunnusnumero (esim. KLM511, NIGERIA 213, JESTER25); tai

b)

ilma-aluksen kansallisuustunnus tai yleinen tunnus ja rekisteritunnus (esim. EIAKO, 4XBCD, N2567GA), kun

1)

ilma-aluksessa radiopuhelinliikenteessä käytettävä kutsumerkki koostuu pelkästään tästä tunnuksesta (esim. CGAJS) tai sitä edeltää ICAOn ilma-alusten käyttäjälle antama radiopuhelinliikenteessä käytettävä kutsumerkki (esim. BLIZZARD CGAJS);

2)

ilma-alusta ei ole varustettu radiolla.

Kohta 8: LENTOSÄÄNNÖT JA LENNON TYYPPI (YKSI TAI KAKSI MERKKIÄ)


Lentosäännöt

MERKITSE yksi seuraavista kirjaimista osoittamaan sitä lentosääntöjen kategoriaa, jota ohjaaja aikoo noudattaa:

I

jos koko lento aiotaan suorittaa IFR-lentona; tai

V

jos koko lento aiotaan suorittaa VFR-lentona; tai

Y

jos lennon alkuosuus suoritetaan IFR-lentona, jota seuraa VFR-osuus, jonka jälkeen seuraa mahdollisesti useampia IFR/VFR-osuuksia; tai

Z

jos lennon alkuosuus suoritetaan VFR-lentona, jota seuraa IFR-osuus, jonka jälkeen seuraa mahdollisesti useampia VFR/IFR-osuuksia.

Merkitse kohtaan 15 se kohta tai ne kohdat, jossa tai joissa lentosääntöjen muutos on suunniteltu tapahtuvaksi.

Lennon laatu

MERKITSE yksi seuraavista kirjaimista osoittamaan lennon laatua, jos toimivaltainen viranomainen sitä vaatii:

S

aikataulunmukainen lento;

N

ei-aikataulunmukainen lento;

G

yleisilmailu;

M

sotilasilmailu;

X

muu kuin johonkin yllä olevaan kategoriaan kuuluva lento.

Lennon tila ilmoitetaan kohdassa 18 merkinnän STS jälkeen tai tarvittaessa syy, jonka takia ilma-alus pyytää ATS-yksikön erikoispalvelua, ilmoitetaan kohdassa 18 merkinnän RMK jälkeen.

Kohta 9: ILMA-ALUSTEN LUKUMÄÄRÄ JA TYYPPI SEKÄ PYÖRREVANALUOKKA


Ilma-alusten lukumäärä (1 tai 2 numeroa)

MERKITSE ilma-alusten lukumäärä, mikäli useampi kuin yksi.

Ilma-aluksen tyyppi (2–4 merkkiä)

MERKITSE

ICAOn asiakirjan Doc 8643 mukainen tyyppitunnus

TAI,

jos tällaista tunnusta ei ole annettu, tai kun kyseessä on useammasta kuin yhdestä ilma-alustyypistä koostuva muodostelma, MERKITSE kirjaimet ZZZZ ja ILMOITA kohdassa 18 lyhenteen TYP/ jälkeen ilma-alukset (lukumäärä) ja tyyppi/tyypit.

Pyörrevanaluokka (1 kirjain)

MERKITSE kauttaviiva, jota seuraa yksi seuraavista kirjaimista ilmoittamaan ilma-aluksen pyörrevanaluokan:

J

SUPER ICAOn asiakirjan Doc 8643, Aircraft Type Designators, viimeisimmän painoksen mukaisesta ilma-alustyypistä;

H

RASKAS ilma-alustyypistä, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on enemmän kuin 136 000 kg, lukuun ottamatta ICAOn asiakirjassa Doc 8643 luokassa SUPER (J) lueteltuja ilma-alustyyppejä;

M

KESKIRASKAS ilma-alustyypistä, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on vähemmän kuin 136 000 kg mutta enemmän kuin 7 000 kg;

L

KEVYT ilma-alustyypistä, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on 7 000 kg tai vähemmän.

Kohta 10: LAITTEET JA KYVYKKYYS

Kyvykkyys koostuu seuraavista elementeistä:

a)

ilma-aluksessa on asianmukaiset käyttökelpoiset laitteet,

b)

laitteet ja kyvykkyys ovat oikeasuhteisia ohjaamomiehistön pätevyyteen nähden; ja

c)

tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.

Radioliikenne-, suunnistus- ja lähestymislaitteet sekä kyvykkyys

MERKITSE yksi kirjain seuraavasti:

N

ellei COM/NAV tai lähestymislaitteita kyseessä olevaa lentoreittiä varten ole tai ne eivät ole käyttökunnossa tai

S

mikäli ilma-aluksessa on standardi COM/NAV tai lähestymislaitteet kyseessä olevaa lentoreittiä varten ja ne ovat käyttökuntoiset ja/tai

MERKITSE yksi tai useampia kirjaimia ilmoittamaan ilma-aluksessa olevat käyttökuntoiset COM/NAV-lähestymislaitteet ja kyvykkyydet:

A

GBAS-laskeutumisjärjestelmä

J7

CPDLC FANS 1/A SATCOM (Iridium)

B

LPV (APV SBAS)

K

MLS

C

Loran C

L

ILS

D

DME

M1

ATC SATVOICE (INMARSAT)

E1

FMC WPR ACARS

M2

ATC SATVOICE (MTSAT)

E2

D-FIS ACARS

M3

ATC SATVOICE (Iridium)

E3

F

PDC ACARS

ADF

O

VOR

G

GNSS. Mikäli jokin osa lennosta suoritetaan IFR-lentosääntöjen mukaisesti, tarkoitetaan Annex 10, Volume I -vaatimukset täyttävää GNSS-vastaanotinta

P1

CPDLC RCP 400

P2

CPDLC RCP240

P3

SATVOICE RCP 400

H

HF RTF

P4–P9

Varattu RCP:lle

I

Inertiasuunnistus

R

PBN hyväksytty

J1

CPDLC ATN VDL Mode 2

T

TACAN

J2

CPDLC FANS 1/A HFDL

U

UHF RTF

J3

CPDLC FANS 1/A VDL Mode A

V

VHF RTF

J4

CPDLC FANS 1/A VDL Mode 2

W

RVSM hyväksytty

J5

CPDLC FANS 1/A SATCOM (INMARSAT)

X

MNPS hyväksytty

J6

CPDLC FANS 1/A

SATCOM (MTSAT)

Y

VHF 8,33 kHz kanavavälin käyttövalmius

Z

Muut mukana olevat laitteet tai muu kyvykkyys

Kaikki aakkosnumeeriset merkit, joita ei ole mainittu edellä, on varattu.

Valvontalaitteet ja kyvykkyys

MERKITSE

N ellei valvontalaitteita kyseessä olevaa lentoreittiä varten ole tai ne eivät ole käyttökunnossa

TAI

MERKITSE

yksi tai useampi seuraavista tunnuksista (enintään 20 merkkiä) osoittamaan ilma-aluksessa olevat käyttökuntoiset valvontalaitteet ja/tai kyvykkyydet:

SSR-moodit A ja C

A

Transponderi – moodi A (4 numeroa – 4 096 koodia)

C

Transponderi – moodi A (4 numeroa – 4 096 koodia) ja moodi C

SSR-moodi S

E

Transponderi – moodi S, sisältäen ilma-aluksen kutsumerkin, painekorkeuden ja pidennetyn ADS-B-protokollan kyvykkyyden

H

Transponderi – moodi S, sisältäen ilma-aluksen kutsumerkin, painekorkeuden ja tehostetun valvonnan kyvykkyyden

I

Transponderi – moodi S, sisältäen ilma-aluksen kutsumerkin, mutta ei painekorkeuden kyvykkyyttä

L

Transponderi – moodi S, sisältäen ilma-aluksen kutsumerkin, painekorkeuden, pidennetyn ADS-B-protokollan ja tehostetun valvonnan kyvykkyyden

P

Transponderi – moodi S, sisältäen painekorkeuden, mutta ei ilma-aluksen kutsumerkin kyvykkyyttä

S

Transponderi – moodi S, sisältäen sekä painekorkeuden että ilma-aluksen kutsumerkin kyvykkyyden

X

Transponderi – moodi S ilman kutsumerkin tai painekorkeuden kyvykkyyttä

ADS-B

B1

ADS-B ja erillinen 1 090 MHz:n ADS-B ”out”-valmius

B2

ADS-B ja erillinen 1 090 MHz:n ADS-B ”out”- ja ”in”-valmius

U1

ADS-B ”out”-valmius käyttäen UAT-lähetintä/vastaanotinta

U2

ADS-B ”out”- ja ”in”-valmius käyttäen UAT-lähetintä/vastaanotinta

V1

ADS-B ”out”-valmius käyttäen VDL Mode 4 -tekniikkaa

V2

ADS-B ”out”- ja ”in”-valmius käyttäen VDL Mode 4 -tekniikkaa

ADS-C

D1

ADS-C ja FANS 1/A -valmius

G1

ADS-C ja ATN-valmius

Aakkosnumeeriset merkit, joita ei ole mainittu edellä, on varattu.

Kohta 13: LÄHTÖLENTOPAIKKA JA -AIKA (8 MERKKIÄ)

MERKITSE

lähtöpaikan ICAO-nelikirjaintunnus, kuten esitetty asiakirjassa Doc 7910, Location Indicators,

TAI,

ellei paikkatunnusta ole annettu,

MERKITSE ZZZZ ja ILMOITA kohdassa 18

lähtöpaikan nimi ja sijainti lyhenteen DEP/ jälkeen tai

ensimmäinen piste reitillä tai radiomajakka lyhenteen DEP/ jälkeen, kun ilma-alus ei ole lähtenyt lentoon lentopaikalta,

TAI,

mikäli lentosuunnitelma vastaanotetaan ilma-aluksesta lennon aikana,

MERKITSE

lyhenne AFIL ja ILMOITA kohdassa 18 sen ATS-yksikön sijaintipaikan ICAO-nelikirjaintunnus, josta täydentävän lentosuunnitelman tiedot ovat saatavissa, lyhenteen DEP/ jälkeen.

SEN JÄLKEEN, ILMAN KIRJAINVÄLIÄ,

MERKITSE

arvioitu liikkeellelähtöaika (EOBT), jos lentosuunnitelma on esitetty ennen lähtöä,

TAI

tosiasiallinen tai arvioitu saapumisaika sen reitin ensimmäiseen kohtaan, jota lentosuunnitelma koskee, jos lentosuunnitelma on vastaanotettu ilma-aluksesta lennon aikana.

Kohta 15: REITTI

MERKITSE

ensimmäinen matkalentonopeus kohdan a mukaisesti ja ensimmäinen matkalentokorkeus kohdan b mukaisesti ilman kirjainväliä.

SITTEN

MERKITSE reitin kulku nuolen jälkeen kohdan c mukaisesti.

a)

Matkalentonopeus (enintään 5 merkkiä)

MERKITSE

todellinen ilmanopeus, jota aiotaan noudattaa lentoreitin ensimmäisellä tai sen koko matkalento-osuudella, käyttäen seuraavia vaihtoehtoja:

kilometreinä tunnissa, käyttäen kirjainta K, jota seuraa neljä numeroa (esim. K0830), tai

solmuina, käyttäen kirjainta N, jota seuraa neljä numeroa (esim. N0485), tai

Mach-lukuna, asianomaisen ATS-yksikön niin määrätessä, kolmella numerolla lähimpänä Mach-yksikön sadasosana, jota edeltää kirjain M (esim. M082).

b)

Matkalentokorkeus (enintään 5 merkkiä)

MERKITSE

matkalentokorkeus lennettävän reitin alkuosuutta tai sen koko osuutta varten seuraavasti:

lentopintana kirjaimella F, jota seuraa kolme numeroa (esim. F085; F330), tai

toimivaltaisen viranomaisen niin määrätessä standardi-ilmakehään ja metrijärjestelmään perustuvana lentopintana kymmeninä metreinä kirjaimella S, jota seuraa neljä numeroa (esim. S1130), tai

korkeutena keskimääräisestä merenpinnasta satoina jalkoina kirjaimella A, jota seuraa kolme numeroa (esim. A045; A100), tai

korkeutena keskimääräisestä merenpinnasta kymmeninä metreinä kirjaimella M, jota seuraa neljä numeroa (esim. M0840), tai

valvomattomien VFR-lentojen osalta kirjaimilla VFR.

c)

Reitti (sisältäen nopeuden, lentokorkeuden ja/tai lentosääntöjen muutokset)

Lennot ATS-reiteillä

MERKITSE

ensimmäiseen ATS-reittiin liittyvä piste, jota seuraa ATS-reitin tunnus silloin, kun lähtöpaikka on ATS-reitin varrella tai on liitetty siihen

TAI,

kun lähtöpaikka ei ole ATS-reitin varrella tai ei ole liitetty siihen, kirjainten DCT jälkeen paikka, jossa liitytään ensimmäiseen ATS-reittiin sekä ao. ATS-reitin tunnus.

SITTEN

MERKITSE

jokainen paikka, jossa nopeuden ja/tai lentokorkeuden muutoksen on suunniteltu alkavan, tai ATS-reitin vaihto ja/tai lentosääntöjen muutos,

JOTA SEURAA KAIKISSA TAPAUKSISSA

seuraavan ATS-reittiosuuden tunnus, vaikka se olisikin sama kuin edellinen,

TAI

kirjaimet DCT, mikäli lennon seuraava määräkohta on ATS-reitin ulkopuolella, ellei molempia paikkoja ole ilmaistu maantieteellisillä koordinaateilla.

Lennot ATS-reittien ulkopuolella

MERKITSE

määräkohdat, joiden väliset matkat eivät tavallisesti saa ylittää 30 minuutin lentoaikaa tai 370 km:n (200 NM:n) matkaa, sekä kaikki reittikohdat, jossa nopeuden tai lentokorkeuden muuttaminen, lentosuunnan muuttaminen tai lentosääntöjen vaihtaminen on suunniteltu tapahtuvaksi,

TAI,

jos toimivaltainen viranomainen niin määrää,

MÄÄRITTELE

maantieteellisten leveysasteiden 70°N (pohjoista) ja 70°S (eteläistä) välillä pääasiallisesti itä-länsisuunnassa tapahtuvien lentojen lentorata määräkohtina, jotka muodostuvat kokonaisten tai puolten leveysasteiden ja kymmenen asteen välein olevien pituusasteiden risteyskohdista. Edellä mainittujen leveysasteiden ulkopuolella lentorata tulee määritellä määräkohtina, jotka muodostuvat leveysasteiden ja normaalisti 20 asteen välein olevien pituusasteiden risteyskohdista. Määräkohtien välimatkojen ei tule, milloin mahdollista, ylittää yhden tunnin lentoaikaa. Muita määräkohtia tulee merkitä, mikäli tarpeelliseksi katsotaan.

Pääasiallisesti pohjois–eteläsuunnassa tapahtuvia lentoja varten lentorata määritellään määräkohtina, jotka muodostuvat kokonaisten pituusasteiden ja viiden asteen välein olevien leveysasteiden risteyskohdista.

MERKITSE

kirjaimet DCT peräkkäisten reittikohtien väliin, ellei molempia paikkoja ole ilmaistu maantieteellisillä koordinaateilla tai suunnalla ja etäisyydellä.

KÄYTÄ AINOASTAAN alempana kohdissa 1–5 olevia merkintöjä ja EROTA jokainen alakohta kirjainvälillä.

1)

ATS-reitti (2–7 merkkiä)

Lennettävän reitin tai reittiosuuden koodattu tunnus, mukaan lukien tarvittaessa vakiotulo- ja lähtöreitin (STAR/SID) koodattu tunnus (esim. BCN1, Bl, R14, UB10, KODAP2A).

2)

Merkitsevä piste (2–11 merkkiä)

Kohdalle annettu koodattu tunnus (2–5 merkkiä) (esim. LN, MAY, HADDY)

tai, ellei kohdalle ole annettu koodattua tunnusta, jokin seuraavista merkinnöistä:

Vain asteina (7 merkkiä):

Kaksi numeroa, jotka ilmaisevat paikan maantieteellisen leveyden asteina, jota seuraa N (North) tai S (South). Tätä seuraa kolme numeroa ilmaisten paikan pituusasteina, jota seuraa E (East) tai W (West). Oikean merkkimäärän saamiseksi lisätään tarvittaessa nollia, esim. 46N078W.

Asteina ja minuutteina (11 merkkiä):

Neljä numeroa, jotka ilmaisevat paikan maantieteellisen leveyden asteiden sekä minuuttien kymmen- ja ykköslukuina, jota seuraa N (North) tai S (South). Tätä seuraa viisi numeroa ilmaisten paikan pituusasteissa sekä minuuttien kymmen- ja ykköslukuina, jota seuraa E (East) tai W (West). Oikean merkkimäärän saamiseksi lisätään tarvittaessa nollia, esim. 4620N07805W.

Suuntana ja etäisyytenä merkitsevästä pisteestä:

Merkitsevän pisteen tunnus, jota seuraa 3-numeroinen luku ilmaisten magneettisen suunnan kyseisestä paikasta ja 3-numeroinen luku ilmaisten etäisyyden meripeninkulmina (NM) samasta paikasta. Korkean leveysasteen alueilla, joilla toimivaltainen viranomainen katsoo, että magneettiseen suuntaan viittaaminen on epäkäytännöllistä, voidaan käyttää tosisuuntaa. Oikean merkkimäärän saamiseksi lisätään tarvittaessa nollia – esim. paikka, joka on 180°/40 NM etäisyydellä ”DUB” VOR:lta, on merkittävä seuraavasti: DUB180040.

3)

Nopeuden tai tason muutos (enintään 21 merkkiä)

Paikka, jossa matkalentonopeuden muutos (vähintään 5 % TAS tai 0,01 Mach) tai lentokorkeuden muutos on suunniteltu alkavan, on merkittävä tarkalleen kohdan 2 mukaan. Tätä merkintää seuraa kauttaviiva sekä matkalentonopeus ja -lentokorkeus ilman kirjainväliä, merkittynä tarkalleen kohtien a ja b mukaan myöskin siinä tapauksessa, että vain toinen näistä suureista on muuttunut.

Esimerkkejä:

LN/N0284A045

MAY/N0305Fl80

HADDY/N0420F330

4602N07805W/N0500F350

46N078W/M082F330

DUB180040/N0350M0840

4)

Lentosääntöjen muutos (enintään 3 merkkiä)

Paikka, jossa lentosääntöjen muutos on suunniteltu tapahtuvaksi, tulee merkitä yllä esitettyjen kohtien 2 ja 3 mukaisesti. Tätä seuraa kirjainväli ja yksi seuraavista merkinnöistä:

VFR, jos siirtyminen tapahtuu IFR-lennosta VFR-lentoon

IFR, jos siirtyminen tapahtuu VFR-lennosta IFR-lentoon

Esimerkkejä:

LN VFR

LN/N0284A050 IFR

5)

Matkanousu (enintään 28 merkkiä)

Kirjain C ja sen jälkeen vinoviiva; TÄMÄN JÄLKEEN paikka, jossa matkanousun on suunniteltu alkavan, merkittynä tarkalleen kohdan 2 mukaan, jota seuraa kauttaviiva; TÄMÄN JÄLKEEN nopeus, jota noudatetaan matkanousun aikana, merkittynä tarkalleen kohdan a mukaan, jonka jälkeen ne kaksi lentopintaa, joiden välisessä ilmakerroksessa matkanousu tapahtuu, kumpikin lentopinta merkittynä tarkalleen kohdan b mukaan, tai se lentopinta, jonka yläpuolella matkanousu on suunniteltu tapahtuvaksi lisättynä sanalla PLUS. Merkinnät tehdään ilman kirjainväliä.

Esimerkkejä:

C/48N050W/M082F290F350

C/48N050W/M082F290PLUS

C/52N050W/M220F580F620

Kohta 16: MÄÄRÄLENTOPAIKKA JA ARVIOITU KOKONAISAIKA, MÄÄRÄVARALENTOPAIKAT


Laskupaikka ja kokonaislentoaika (8 merkkiä)

MERKITSE

laskupaikan ICAO-nelikirjaintunnus, kuten esitetty asiakirjassa Doc 7910, Location Indicators,

TAI,

ellei paikkatunnusta ole annettu,

MERKITSE kirjaimet ZZZZ ja ILMOITA kohdassa 18 laskupaikan nimi ja sijainti lyhenteen DEST/ jälkeen.

SEN JÄLKEEN, ILMAN KIRJAINVÄLIÄ,

MERKITSE

arvioitu kokonaislentoaika.

Määrävaralentopaikka

MERKITSE

korkeintaan kahden määrävaralentopaikan ICAO-nelikirjantunnus, kuten esitetty asiakirjassa Doc 7910, Location Indicators, kirjainvälillä erotettuna,

TAI,

ellei paikkatunnusta määrävaralentopaikalle tai -paikoille ole annettu,

MERKITSE

kirjaimet ZZZZ ja ILMOITA kohdassa 18 määrävaralentopaikan nimi ja sijainti lyhenteen ALTN/ jälkeen.

Kohta 18: LISÄTIETOJA

Yhdys- ja kauttaviivoja saa käyttää vain jäljempänä kuvatulla tavalla.

MERKITSE

0 (nolla) jos mitään tietoja ei ole annettavana tähän kohtaan,

TAI,

muita tarpeellisia tietoja alla esitetyssä järjestyksessä käyttäen alla olevista valittavaa asiaankuuluvaa lyhennettä, jota seuraa kauttaviiva ja tarpeellinen teksti:

STS/

Syy, jonka takia ilma-alus pyytää ATS-yksikön erikoispalvelua, seuraavasti:

ALTRV:

korkeusvaraus ilmatilavarauksen yhteydessä suoritettavalle lennolle;

ATFMX:

lennolle, jonka toimivaltainen viranomainen on vapauttanut ilmaliikennevirtojen sääntelystä;

FFR:

palontorjuntaan liittyvä lento;

FLTCK:

suunnistuslaitteiden tarkastamiseen liittyvä mittauslento;

HAZMAT:

lennolle, joka kuljettaa vaarallisia aineita;

HEAD:

valtionpäämiehen tai muuten valtiollisesti tärkeän henkilön kuljetus;

HOSP:

lääketieteellisten viranomaisten ilmoittamalle sairaankuljetuslennolle;

HUM:

humanitäärisille lennoille;

MARSA:

lennolle, jossa sotilaselin ottaa vastuun sotilasilma-alusten porrastamisesta;

MEDEVAC:

hätätilanteisiin liittyvälle evakuointilennolle;

NONRVSM:

ilma-aluksille, joita ei ole varustettu RVSM-laitteistolla ja joilla aiotaan liikennöidä RVSM-ilmatilassa;

SAR:

etsintä- ja pelastuslennoille; ja

STATE:

sotilas-, poliisi- tai tullitarkoituksiin suoritettavalle lennolle.

Muut syyt ATS-yksikön erikoispalveluun on merkittävä kohtaan ”RMK/”.

PBN/

RNAV- ja/tai RNP-kelpoisuuksien esittäminen. Merkitse lentoa vastaava määrä alla olevia lyhenteitä (enintään 8 lyhennettä eli yhteensä enintään 16 merkkiä).

RNAV-VAATIMUKSET

A1

RNAV 10 (RNP 10)

C1

RNAV 2 kaikki sallitut anturit

 

 

C2

RNAV 2 GNSS

B1

RNAV 5 kaikki sallitut anturit

C3

RNAV 2 DME/DME

B2

RNAV 5 GNSS

C4

RNAV 2 DME/DME/IRU

B3

RNAV 5 DME/DME

 

 

B4

RNAV 5 VOR/DME

D1

RNAV 1 kaikki sallitut anturit

B5

RNAV 5 INS tai IRS

D2

RNAV 1 GNSS

B6

RNAV 5 LORANC

D3

RNAV 1 DME/DME

 

 

D4

RNAV 1 DME/DME/IRU

 

 

 

 


RNP-VAATIMUKSET

L1

RNP 4

S1

RNP APCH

 

 

S2

RNP APCH BARO-VNAV:n kanssa

O1

Basic RNP 1 kaikki sallitut anturit

 

 

O2

Basic RNP 1 GNSS

T1

RNP AR APCH RF:n kanssa (erityishyväksyntä vaaditaan)

O3

Basic RNP 1 DME/DME

T2

RNP AR APCH RF:n kanssa (erityishyväksyntä vaaditaan)

O4

Basic RNP 1 DME/DME

 

 

Aakkosnumeeristen merkkien yhdistelmät, joita ei ole mainittu edellä, on varattu.

NAV/

Muut kuin kohdassa PBN/ esitetyt merkittävät navigointilaitteita koskevat tiedot, siten kuin toimivaltainen viranomainen vaatii.

Ilmoita GNSS-signaalin tarkennusmenetelmä tämän lyhenteen yhteydessä käyttäen kirjainväliä eri menetelmien välissä, esim. NAV/GBAS SBAS.

Ilmoita EURPRNAV, jos ilma-alukselle hyväksytty P-RNAV käyttää sijainnin laskemiseen yksinomaan VOR/DME:tä.

COM/

Muut kuin kohdassa 10 a esitetyt radiolaitteet ja -kelpoisuudet.

DAT/

Muut kuin kohdassa 10 a esitetyt datayhteydet ja -kelpoisuudet tai merkintä CPDLCX, joka ilmaisee vapautuksen CPDLC-ATN-B1-varustusvaatimuksesta.

SUR/

Muut kuin kohdassa 10 b esitetyt valvontalaitteet ja -kelpoisuudet. Ilmoita kaikki lentoa koskevat RSP-vaatimukset käyttäen lyhenteitä ilman kirjainväliä. Kun RSP-vaatimuksia on useita, ne erotetaan toisistaan kirjainvälillä. Esimerkki: RSP180 RSP400.

Merkitse EUADSBX, EUEHSX, EUELSX tai niiden yhdistelmä osoittamaan poikkeuksia, jotka on myönnetty SSR:n S-mooditranspondereilla tai ADS-B-lähettimillä varustamista koskevasta vaatimuksesta.

DEP/

Lähtöpaikan nimi ja sijainti, kun merkintää ZZZZ on käytetty kohdassa 13, tai sen ATS-yksikön ICAO-nelikirjaintunnus, josta täydentävän lentosuunnitelman tiedot ovat saatavissa, kun lyhennettä AFIL on käytetty kohdassa 13. Niiden lentopaikkojen osalta, joita ei mainita ilmailukäsikirjassa, ilmoitetaan sijainti seuraavasti:

Neljä numeroa, jotka ilmaisevat paikan maantieteellisen leveyden asteiden sekä minuuttien kymmen- ja ykköslukuina, jota seuraa N (North) tai S (South). Tätä seuraa viisi numeroa ilmaisten paikan pituusasteissa sekä minuuttien kymmen- ja ykköslukuina, jota seuraa E (East) tai W (West). Oikean merkkimäärän saamiseksi lisätään tarvittaessa nollia, esim. 4620N07805W (11 merkkiä).

TAI

Suuntima ja etäisyys lähimmästä merkitsevästä pisteestä seuraavasti:

Merkitsevän pisteen tunnus, jota seuraa 3-numeroinen luku ilmaisten magneettisen suunnan kyseisestä paikasta ja 3-numeroinen luku ilmaisten etäisyyden meripeninkulmina (NM) samasta paikasta. Korkean leveysasteen alueilla, joilla toimivaltainen viranomainen katsoo, että magneettiseen suuntaan viittaaminen on epäkäytännöllistä, voidaan käyttää tosisuuntaa. Oikean merkkimäärän saamiseksi lisätään tarvittaessa nollia – esim. paikka, joka on 180°/40 NM etäisyydellä ”DUB” VOR:lta, on merkittävä seuraavasti: DUB180040.

TAI

Ensimmäinen piste reitillä (nimi tai LAT/LONG) tai radiomajakka, jos ilma-alus ei ole lähtenyt lentoon lentopaikalta.

DEST/

Laskupaikan nimi ja sijainti, jos kohtaan 16 on merkitty ZZZZ. Niiden lentopaikkojen osalta, joita ei luetella ilmailukäsikirjassa, ilmoitetaan sijainti LAT/LONG tai suuntimana ja etäisyytenä lähimmästä merkitsevästä pisteestä, kuten edellä kohdassa DEP/ kuvataan.

DOF/

Lennon lähtöpäivämäärä kuusinumeroisena (YYMMDD, jossa YY = vuosi, MM = kuukausi ja DD = päivä).

REG/

Ilma-aluksen kansallisuustunnus tai yleinen tunnus ja rekisteritunnus silloin kun se poikkeaa kohdassa 7 annetusta tunnuksesta.

EET/

Merkitsevät pisteet tai FIR-rajojen tunnuskohdat sekä arvioidut (lasketut) lentoajat näihin pisteisiin tai FIR-rajoihin, mikäli alueelliset lennonvarmistussopimukset niin vaativat tai toimivaltainen viranomainen niin määrää.

Esimerkkejä:

EET/CAP0745 XYZ0830

EET/EINN0204

SEL/

SELCAL-koodi, mikäli ilma-aluksella on ao. varustus.

TYP/

Ilma-alustyyppi/-tyypit ja tarvittaessa ilman kirjainväliä lukumäärä numerona tyyppimerkinnän eteen silloin, kun lyhennettä ZZZZ on käytetty kohdassa 9.

Esimerkki:

TYP/2F15 5F5 3B2

CODE/

Ilma-aluksen osoite (kuudesta heksadesimaalimerkistä koostuvana aakkosnumeerisena koodina), jos toimivaltainen viranomainen niin vaatii. Esimerkki: ”F00001” on pienin ICAOn hallinnoimaan osioon sisältyvä ilma-aluksen osoite.

DLE/

Viive tai odotus reitillä merkitsemällä ne merkitsevät pisteet reitillä, joilla viiveen suunnitellaan esiintyvän, sekä odotusaika käyttäen neljää numeroa (hhmm).

Esimerkki:

DLE/MDG0030

OPR/

ICAOn ilma-alusten käyttäjälle antama yhtiötunnus tai nimi, jos eri kuin ilma-aluksen tunnus kohdassa 7.

ORGN/

Sanoman lähettäjän 8-kirjaiminen AFTN-osoite tai muut asiaankuuluvat yhteystiedot, jos lentosuunnitelman lähettäjä on vaikea tunnistaa, siten kuin toimivaltainen viranomainen vaatii.

PER/

Ilma-aluksen suoritusarvot asiakirjan Procedures for Air Navigation Services – Aircraft Operations (PANS-OPS, Doc 8168), Volume I – Flight Procedures mukaisella yhdellä kirjaimella, mikäli toimivaltainen viranomainen niin määrää.

ALTN/

Määrävaralentopaikan tai -paikkojen nimet, kun merkintää ZZZZ on käytetty kohdassa 16. Niiden lentopaikkojen osalta, joita ei luetella ilmailukäsikirjassa, ilmoitetaan sijainti LAT/LONG tai suuntimana ja etäisyytenä lähimmästä merkitsevästä pisteestä, kuten edellä kohdassa DEP/ kuvataan.

RALT/

Reittivaralentopaikkojen ICAO-nelikirjaintunnukset, kuten esitetty asiakirjassa Doc 7910, Location Indicators, tai jos sellaista ei ole, reittivaralentopaikkojen nimet. Niiden lentopaikkojen osalta, joita ei luetella ilmailukäsikirjassa, ilmoitetaan sijainti LAT/LONG tai suuntimana ja etäisyytenä lähimmästä merkitsevästä pisteestä, kuten edellä kohdassa DEP/ kuvataan.

TALT/

Lähtövaralentopaikkojen ICAO-nelikirjaintunnukset, kuten esitetty asiakirjassa Doc 7910, Location Indicators, tai jos sellaista ei ole, lähtövaralentopaikkojen nimet. Niiden lentopaikkojen osalta, joita ei luetella ilmailukäsikirjassa, ilmoitetaan sijainti LAT/LONG tai suuntimana ja etäisyytenä lähimmästä merkitsevästä pisteestä, kuten edellä kohdassa DEP/ kuvataan.

RIF/

Lentoreittiä koskevat tiedot muuttuvalle laskupaikalle, jota seuraa ao. laskupaikan ICAO-nelikirjaintunnus. Muuttuvaa reittiä varten tulee saada uusi selvitys lennolla.

Esimerkkejä:

RIF/DTA HEC KLAX

RIF/ESP G94 CLA YPPH

RVR/

Lentoa varten vaadittava pienin kiitotienäkyvyys 3-numeroisena.

RFP/

Korvaavan lentosuunnitelman järjestysnumero merkitsemällä Q ja sen jälkeen korvaavan reittisuunnitelman iteraatio yhdellä numerolla.

Esimerkkejä:

RFP/Q2.

RMK/

Selväkieliset lisämerkinnät toimivaltaisen viranomaisen niin vaatiessa tai tarvittaessa.

Kohta 19: LISÄTIETOJA


Toiminta-aika

MERKITSE

kohtaan E/ polttoainemäärän mukainen toiminta-aika neljällä numerolla (tunnit ja minuutit).

Henkilöluku

MERKITSE

kohtaan P/ ilma-aluksessa olevien henkilöiden kokonaislukumäärä (miehistö ja matkustajat) toimivaltaisen viranomaisen niin vaatiessa. MERKITSE lyhenne TBN (ilmoitetaan), mikäli tämä lukumäärä ei ole tiedossa lentosuunnitelmaa laadittaessa.

Hätä- ja pelastusvarusteet


R/

(RADIO) YLIVIIVAA U, jos UHF-taajuus 243,0 MHz ei ole käytettävissä.

YLIVIIVAA V, jos VHF-taajuus 121,5 MHz ei ole käytettävissä.

YLIVIIVAA E, jos ilma-aluksessa ei ole hätälähetintä (ELT).

S/ (PELASTUSVARUSTEET)

YLIVIIVAA kaikki kohdat, jos ilma-aluksessa ei ole pelastusvarusteita.

YLIVIIVAA P, jos ilma-aluksessa ei ole pelastusvarusteita arktisia olosuhteita varten.

YLIVIIVAA D, jos ilma-aluksessa ei ole pelastusvarusteita aavikko-olosuhteita varten.

YLIVIIVAA M, jos ilma-aluksessa ei ole meripelastusvarusteita.

YLIVIIVAA J, jos ilma-aluksessa ei ole pelastusvarusteita viidakko-olosuhteita varten.

J/ (PELASTUSLIIVIT)

YLIVIIVAA kaikki kohdat, jos ilma-aluksessa ei ole pelastusliivejä.

YLIVIIVAA L, jos pelastusliivejä ei ole varustettu valoilla.

YLIVIIVAA F, jos pelastusliivejä ei ole käsitelty heijastavalla aineella.

YLIVIIVAA U tai V tai molemmat kuten edellä kohdassa R/ ilmaisemaan pelastusliivien radiolaitteet, jos sellaisia on.

D/ (PELASTUSLAUTAT)

(LUKUMÄÄRÄ)

YLIVIIVAA D ja C, jos ilma-aluksella ei ole pelastuslauttoja, tai

MERKITSE ilma-aluksessa olevien pelastuslauttojen lukumäärä ja

(KANTAVUUS) – MERKITSE kokonaishenkilömäärä, jonka ilma-aluksessa olevat pelastuslautat pystyvät kantamaan, ja

(KATE) – YLIVIIVAA merkintä C, jos pelastuslautat eivät ole katettuja, ja

(VÄRI) – MERKITSE ilma-aluksessa olevien pelastuslauttojen väri.

A/ (ILMA-ALUKSEN VÄRI JA MERKINNÄT)

MERKITSE ilma-aluksen väri ja sen huomattavat merkinnät.

N/ (LISÄMERKINNÄT)

YLIVIIVAA merkintä N, jos lisätietoja ei ole, tai ILMOITA muut ilma-aluksessa olevat pelastusvälineet tai muut ilmoitettuja pelastusvälineitä koskevat lisätiedot.

C/ (ILMA-ALUKSEN PÄÄLLIKKÖ)

MERKITSE ilma-aluksen päällikön nimi.

2.3   Laatija

MERKITSE

lentosuunnitelman laatineen yksikön, liikennöitsijän tai henkilön nimi.”

23)

Kumotaan liitteen lisäys.S


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/404/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)


Top