(1)

Kun otetaan huomioon markkinatietojen käsittelyn rajat ylittävä ulottuvuus, tietojen laatu ja tarve saavuttaa mittakaavaetuja ja välttää mahdollisista epäyhtenäisyyksistä sekä tietojen laadulle että raportointipalvelujen tarjoajien tehtäville aiheutuvat kielteiset vaikutukset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/2175 (2) siirrettiin raportointipalvelujen tarjoajien toimintaa koskeva toimilupa- ja valvontavalta unionissa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA), jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’.

(2)

On aiheellista määrittää arvopaperimarkkinaviranomaiselle sakkojen tai uhkasakkojen määräämisvallan käyttöä koskevat menettelysäännöt sen valvonnan piiriin kuuluvien raportointipalvelujen tarjoajien osalta. Asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetään, että kyseisiin menettelysääntöihin olisi erityisesti sisällyttävä säännöksiä, jotka koskevat puolustautumisoikeutta, sakkojen tai uhkasakkojen perimistä sekä sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen ja täytäntöönpanoon sovellettavia vanhentumisaikoja.

(3)

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, joissa saattaa olla kyse yhdestä tai useammasta raportointipalvelujen tarjoajia koskevien vaatimusten rikkomisesta, arvopaperimarkkinaviranomainen nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen tutkivan virkamiehen on annettava tutkimuksen kohteena olevalle henkilölle tilaisuus tulla kuulluiksi. Tämä tarkoittaa, että henkilöllä olisi oltava oikeus antaa kirjallisia vastineita kohtuullisessa ajassa, vähintään neljän viikon kuluessa, ennen kuin tutkiva virkamies toimittaa havaintonsa arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Tutkimuksen kohteena olevalla henkilöllä olisi oltava oikeus käyttää valitsemaansa oikeudellista avustajaa. Tutkivan virkamiehen olisi harkittava, onko tutkimuslausuntoa tarpeen muuttaa tutkimuksen kohteena olevan henkilön antamien vastineiden perusteella ennen lausunnon toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

(4)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi arvioitava tutkivan virkamiehen toimittaman asiakirja-aineiston täydellisyyttä asiakirjaluettelon perusteella. Jotta tutkimuksen kohteena oleva henkilö pystyy valmistelemaan puolustuksensa asianmukaisesti, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi ennen sakkoja tai valvontatoimenpiteitä koskevan lopullisen päätöksen antamista myönnettävä henkilölle oikeus toimittaa lisää kirjallisia huomautuksia.

(5)

Jotta voidaan varmistaa, että tutkimuksen kohteena oleva henkilö toimii yhteistyössä tutkimuksen puitteissa, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava ryhtyä tiettyihin pakkotoimiin. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt päätöksen, jossa henkilöä vaaditaan lopettamaan säännösten rikkominen, tai on pyytänyt antamaan täydelliset tiedot tai toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot tai muun mahdollisen aineiston tai päättänyt tehdä tarkastuksen paikan päällä, se voi määrätä uhkasakkoja, joiden tarkoituksena on pakottaa tutkimuksen kohteena oleva henkilö noudattamaan tehtyä päätöstä. Ennen uhkasakon määräämistä arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi annettava henkilölle tilaisuus esittää kirjallisia vastineita.

(6)

Puolustautumisoikeutta olisi punnittava suhteessa siihen, edellyttääkö tilanne arvopaperimarkkinaviranomaiselta kiireellisiä toimia. Jos asetuksen (EU) N:o 600/2014 38 l artiklan mukaiset kiireelliset toimet ovat perusteltuja, tutkimuksen kohteena olevan henkilön puolustautumisoikeus ei saisi estää arvopaperimarkkinaviranomaista ryhtymästä kiireellisiin toimiin. Tällaisessa tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen antamatta tutkimuksen kohteena olevalle henkilölle tilaisuutta vastineiden esittämiseen, jotta voidaan estää merkittävän ja välittömän vahingon koituminen rahoitusjärjestelmälle. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on annettava kyseiselle henkilölle tilaisuus tulla kuulluksi mahdollisimman pian välipäätöksen tekemisen jälkeen ja ennen vahvistavan päätöksen tekemistä. Menettelyssä olisi kuitenkin annettava tutkimuksen kohteena olevalle henkilölle oikeus tulla tutkivan virkamiehen kuulemaksi ennen tätä.

(7)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja tutkivan virkamiehen laatimissa asiakirjoissa on tietoa, joka on välttämätöntä kyseiselle henkilölle oikeudellisiin tai hallinnollisiin menettelyihin valmistauduttaessa. Kun tutkimuksen kohteena oleva henkilö on saanut ilmoituksen tutkimuslausunnosta joko tutkivalta virkamieheltä tai arvopaperimarkkinaviranomaiselta, hänellä olisi oltava oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Käyttöön saatua asiakirja-aineistoa olisi voitava käyttää ainoastaan asetuksessa (EU) N:o 600/2014 tarkoitettuihin rikkomisiin liittyvissä oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä.

(8)

Sekä sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä että niiden täytäntöönpanoa koskeviin valtuuksiin olisi sovellettava vanhentumisaikaa. Johdonmukaisuuden vuoksi sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä ja täytäntöönpanoa koskevissa vanhentumisajoissa olisi otettava huomioon voimassa oleva unionin lainsäädäntö, jota sovelletaan valvottavia yhteisöjä koskevien seuraamusten määräämiseen ja täytäntöönpanoon, sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen kokemukset tällaisen lainsäädännön soveltamisesta.

(9)

Jotta voidaan varmistaa perittyjen sakkojen ja uhkasakkojen tallessa pysyminen, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi talletettava ne korollisille tileille, jotka on avattu yksinomaan yksittäisen rikkomisen lopettamiseksi määrättyjen tiettyjen sakkojen tai uhkasakkojen maksamista varten. Talousarvion varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi siirrettävä summat komissiolle vasta, kun päätökset ovat lopullisia sen vuoksi, että muutoksenhakuoikeudet on käytetty tai ne ovat rauenneet.

(10)

Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EU) 2019/2175 4 artiklalla käyttöön otetun raportointipalvelujen tarjoajia koskevan uuden valvontakehyksen moitteeton toiminta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti,

(1)

Asetuksen (EU) 2016/1011 48 f ja 48 g artiklan mukaisesti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella, jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, on valta määrätä tietyissä tilanteissa sakkoja ja uhkasakkoja valvonnassaan oleville vertailuarvojen hallinnoijille. Asetuksen (EU) 2016/1011 48 i artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio määrittää sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan valtuuden käyttöä koskevat menettelysäännöt, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisaikoja koskevat säännökset.

(2)

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, joissa saattaa olla kyse sen valvonnassa olevien vertailuarvojen hallinnoijien syyllistymisestä yhteen tai useampaan asetuksen (EU) 2016/1011 42 artiklassa säädetyn vaatimuksen rikkomiseen, arvopaperimarkkinaviranomainen nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen tutkivan virkamiehen olisi toimitettava täydellinen asiakirja-aineisto arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Tiedon saaminen näistä havainnoista ja mahdollisuus esittää niihin vastineita ovat erottamaton osa puolustautumisoikeutta. Siten tutkimuksen kohteena olevalle henkilölle olisi ilmoitettava tutkivan virkamiehen havainnoista, ja hänellä olisi oltava tilaisuus antaa vastineensa näihin havaintoihin kohtuullisessa määräajassa. Tutkimuksen kohteena olevilla henkilöillä olisi oltava oikeus käyttää valitsemaansa oikeudellista avustajaa. Tutkivan virkamiehen olisi harkittava, onko tutkimuslausuntoa tarpeen muuttaa tutkimuksen kohteena olevan henkilön antamien vastineiden perusteella ennen lausunnon toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

(3)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi arvioitava tutkivan virkamiehen toimittaman asiakirja-aineiston täydellisyyttä asiakirjaluettelon perusteella. Jotta tutkimuksen kohteena oleva henkilö pystyy valmistelemaan puolustuksensa asianmukaisesti, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi ennen sakkoja tai valvontatoimenpiteitä koskevan lopullisen päätöksen antamista varmistettava, että henkilöllä on tilaisuus esittää lisää kirjallisia huomautuksia.

(4)

Jotta voidaan varmistaa, että tutkimuksen kohteena oleva henkilö toimii yhteistyössä tutkimuksen puitteissa, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava ryhtyä tiettyihin pakkotoimiin. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt päätöksen, jossa henkilöä vaaditaan lopettamaan säännösten rikkominen, tai on pyytänyt antamaan täydelliset tiedot tai toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot tai muun mahdollisen aineiston tai päättänyt tehdä tarkastuksen paikan päällä, se voi määrätä uhkasakkoja, joiden tarkoituksena on pakottaa tutkimuksen kohteena oleva henkilö noudattamaan tehtyä päätöstä. Ennen uhkasakon määräämistä arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi annettava henkilölle tilaisuus esittää kirjallisia vastineita.

(5)

Koska tutkiva virkamies tekee työnsä itsenäisesti, hänen laatimansa asiakirja-aineiston ei pitäisi sitoa arvopaperimarkkinaviranomaista. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on eri mieltä tutkivan virkamiehen havainnoista, tutkimuksen kohteena olevan henkilön olisi saatava tästä tieto ja hänelle olisi annettava tilaisuus esittää vastineita, jotta hänellä on mahdollisuus valmistella puolustuksensa asianmukaisesti.

(6)

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen hyväksyy tutkivan virkamiehen kaikki havainnot tai osan niistä, tutkimuksen kohteena olevan henkilön olisi saatava tästä tieto ja hänelle olisi annettava tilaisuus esittää vastineita, jotta hänellä on mahdollisuus valmistella puolustuksensa asianmukaisesti.

(7)

Kuulluksi tulemisen oikeutta olisi punnittava suhteessa siihen, edellyttääkö tilanne arvopaperimarkkinaviranomaiselta kiireellisiä toimia. Jos asetuksen (EU) 2016/1011 48 e artiklan mukaiset kiireelliset toimet ovat perusteltuja, tutkimuksen kohteena olevan henkilön oikeus tulla kuulluksi ei saisi estää arvopaperimarkkinaviranomaista ryhtymästä kiireellisiin toimiin. Tällöin tutkimuksen kohteena olevan henkilön oikeus tulla kuulluksi olisi turvattava mahdollisimman pian päätöksen tekemisen jälkeen. Menettelyssä olisi kuitenkin annettava tutkimuksen kohteena olevalle henkilölle oikeus tulla tutkivan virkamiehen kuulemaksi.

(8)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi käytettävä valtuuksiaan määrätä uhkasakko ottamalla asianmukaisesti huomioon puolustautumisoikeus, eivätkä tällaiset valtuudet saisi olla voimassa pitempään kuin on tarpeen. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää määrätä uhkasakon, kyseiselle henkilölle olisi annettava tilaisuus tulla kuulluksi, eikä uhkasakkoa saisi enää periä siitä hetkestä lukien, kun henkilö alkaa noudattaa asiaan liittyvää arvopaperimarkkinaviranomaisen määräystä.

(9)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja tutkivan virkamiehen laatimissa asiakirjoissa on tietoa, joka on välttämätöntä kyseiselle henkilölle oikeudellisiin tai hallinnollisiin menettelyihin valmistauduttaessa. Kun tutkimuksen kohteena oleva henkilö on saanut ilmoituksen tutkimuslausunnosta joko tutkivalta virkamieheltä tai arvopaperimarkkinaviranomaiselta, hänellä olisi oltava oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Käyttöön saatua asiakirja-aineistoa olisi voitava käyttää ainoastaan asetuksen (EU) 2016/1011 42 artiklassa tarkoitettuihin rikkomisiin liittyvissä oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä.

(10)

Sekä sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä että niiden täytäntöönpanoa koskevia valtuuksia olisi käytettävä kohtuullisessa ajassa, joten niihin olisi sovellettava vanhentumisaikaa. Johdonmukaisuuden vuoksi sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä ja täytäntöönpanoa koskevissa vanhentumisajoissa olisi otettava huomioon voimassa oleva unionin lainsäädäntö, jota sovelletaan valvottavia yhteisöjä koskevien seuraamusten määräämiseen ja täytäntöönpanoon, sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen kokemukset tällaisen lainsäädännön soveltamisesta. Jotta voidaan varmistaa perittyjen sakkojen ja uhkasakkojen tallessa pysyminen, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi talletettava ne korollisille tileille, jotka on avattu yksinomaan yksittäisen rikkomisen lopettamiseksi määrättyjen tiettyjen sakkojen tai uhkasakkojen maksamista varten. Talousarvion varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi siirrettävä summat komissiolle vasta, kun päätökset ovat lopullisia sen vuoksi, että muutoksenhakuoikeudet on käytetty tai ne ovat rauenneet.

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/168 (2) mukaan kolmansien maiden vertailuarvoja voidaan käyttää unionissa ilman asianomaisten hallinnoijien hakemaa vastaavuutta, tunnustusta tai hyväksyntää vuoteen 2023 asti jatketulla siirtymäkaudella. Siirtymäkaudella tunnustaminen unionissa on vapaaehtoinen järjestelmä kolmansissa maissa sijaitseville vertailuarvojen hallinnoijille, mikä viittaa siihen, että niiden vertailuarvot pysyvät käytettävissä unionissa myös siirtymäkauden päätyttyä. Siten tällä kaudella sakkoja koskevia säädöksiä olisi sovellettava ainoastaan kolmansissa maissa sijaitseviin hallinnoijiin, jotka ovat vapaaehtoisesti hakeneet tunnustamista ennen asetuksella (EU) 2021/168 käyttöön otetun siirtymäkauden päättymistä ja jos asianomainen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai arvopaperimarkkinaviranomainen on myöntänyt tällaisen tunnustuksen.

(12)

Jotta varmistetaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle siirrettyjen uusien valvontavaltuuksien kitkaton soveltaminen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti,

(1)

Asetuksen (EU) 2016/1011 48 l artikla velvoittaa arvopaperimarkkinaviranomaisen veloittamaan kriittisten vertailuarvojen hallinnoijilta ja kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijilta maksut kyseisen asetuksen 34 artiklan mukaisista toimilupahakemuksista ja 32 artiklan mukaisesta tunnustamisesta sekä vuosimaksut niiden kyseisen asetuksen mukaisten arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävien suorittamisesta, jotka liittyvät kriittisten vertailuarvojen hallinnoijiin ja tunnustettuihin kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijiin. Asetuksen (EU) 2016/1011 48 l artiklan 2 kohdan mukaan tällaisten maksujen on oltava oikeassa suhteessa vertailuarvon hallinnoijan liikevaihtoon ja katettava kaikki arvopaperimarkkinaviranomaiselle toimiluvan myöntämisestä tai tunnustamisesta sekä niiden arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävien suorittamisesta aiheutuvat menot, jotka liittyvät kriittisten vertailuarvojen hallinnoijiin ja kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijiin kyseisen asetuksen mukaisesti.

(2)

Kriittisten vertailuarvojen ja kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijiin liittyvistä arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnoista perittävät maksut olisi vahvistettava sellaiselle tasolle, että vältetään huomattavan ali- tai ylijäämän kertyminen. Jos huomattavaa yli- tai alijäämää esiintyy toistuvasti, maksujen tasoa olisi tarkistettava.

(3)

Maksuja, jotka liittyvät toimilupahakemuksiin, jäljempänä ’toimilupamaksut’, ja tunnustamiseen, jäljempänä ’tunnustamismaksut’, olisi perittävä kriittisten vertailuarvojen ja kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijilta arvopaperimarkkinaviranomaiselle toimilupa- ja tunnustamishakemusten käsittelystä aiheutuvien kulujen kattamiseksi, mukaan lukien kulut, jotka aiheutuvat hakemusten täydellisyyden tarkastamisesta, lisätietojen pyytämisestä ja päätösten tekemisestä, sekä kulut, jotka liittyvät kriittisten vertailuarvojen merkityksen arviointiin järjestelmän kannalta sekä kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijien toiminnan vaatimustenmukaisuuden arviointiin.

(4)

Ottaen huomioon, että hakemusten arviointiin tarvitaan saman verran resursseja riippumatta siitä, onko hakemuksen lähettäjä suuri vai pieni hallinnoija, tunnustamismaksun olisi oltava sama kiinteä summa kaikille kolmansien maiden hallinnoijille.

(5)

Jotta kertaluonteinen tunnustamismaksu kattaisi kokonaan tästä arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuvan työmäärän ja kulut, tunnustamishakemuksen arviointikuluiksi olisi vahvistettava 40 000 euroa.

(6)

Kriittiset vertailuarvot edellyttävät asetuksen (EU) 2016/1011 mukaisesti huolellisempaa tutkimustyötä, joten niiden hallinnoijien on noudatettava tiukempia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia. Näin ollen toimilupaprosessi merkitsee arvopaperimarkkinaviranomaiselle suurempaa työmäärää. Tämän vuoksi kriittisen vertailuarvon hallinnoijan toimilupamaksun olisi oltava huomattavasti suurempi kuin tunnustamishakemuksen arvioinnista perittävä maksu.

(7)

Vastaanotettujen hakemusten laadun ja täydellisyyden edistämiseksi ja arvopaperimarkkinaviranomaisen valvottavien yhteisöjen rekisteröintiin soveltaman lähestymistavan mukaisesti tunnustamismaksu olisi suoritettava hakemuksen lähettämisen yhteydessä.

(8)

Kriittisten vertailuarvojen ja tunnustettujen kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijilta olisi lisäksi veloitettava vuosimaksut, jotka kattavat arvopaperimarkkinaviranomaiselle asetuksen (EU) 2016/1011 mukaisten tehtävien suorittamisesta aiheutuvat kustannukset tällaisten hallinnoijien jatkuvan valvonnan osalta. Kolmansien maiden vertailuarvojen osalta tällaisten maksujen olisi katettava kolmansien maiden viranomaisten kanssa tehtävien yhteistyöjärjestelyjen täytäntöönpano ja ylläpito sekä sääntelyn ja valvonnan kehityksen seuranta kolmansissa maissa. Kriittisten vertailuarvojen osalta maksujen olisi katettava myös menot, joita arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuu sen valvoessa säännöllisesti, että kyseiset hallinnoijat noudattavat asetuksen (EU) 2016/1011 48 l artiklassa ja VI osastossa säädettyjä vaatimuksia, mukaan luettuna vastaavaa yhdenmukaisuutta, jos se on myönnetty.

(9)

Kriittisen vertailuarvon jatkuvasta valvonnasta aiheutuvat kustannukset riippuvat siitä, onko arvopaperimarkkinaviranomaisen muodostettava ja johdettava kyseistä vertailuarvoa valvovaa kollegiota, mistä aiheutuu huomattavasti lisätyötä. Tämän vuoksi nämä tapaukset on syytä erottaa toisistaan valvontamaksuja määritettäessä. Kriittisten vertailuarvojen kategoriassa ei sen sijaan pitäisi olla tarpeen erotella valvontamaksuja hallinnoijan vuotuisen liikevaihdon perusteella, sillä kriittiset vertailuarvot vaikuttavat jo määritelmänsä mukaan unionin järjestelmiin.

(10)

Kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijat tekevät päätöksen tunnustamisen hakemisesta unionissa kaupallisin perustein, sillä vertailuarvojen tarjoamisesta unionissa odotetaan saatavan tuottoa. Tämän vuoksi tunnustettuihin kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijiin sovellettavien valvontamaksujen suuruuden olisi määräydyttävä niiden tuottojen perusteella, joita hallinnoijat saavat näiden vertailuarvojen käytöstä unionissa. Jos tuottoa ei synny, valvonnan vähimmäismaksuksi olisi vahvistettava 20 000 euroa.

(11)

Toistuvien tai perusteettomien hakemusten välttämiseksi tunnustamis- ja toimilupamaksuja ei pitäisi palauttaa, jos hakija peruuttaa hakemuksensa. Koska tunnustamis- tai toimilupahakemuksen käsittelyyn tarvittava hallinnollinen työmäärä on sama riippumatta siitä, hylätäänkö vai hyväksytäänkö hakemus, tunnustamis- ja toimilupamaksuja ei pitäisi palauttaa, jos toimilupa tai tunnustus evätään.

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/168 (2) mukaan kolmansien maiden vertailuarvoja voidaan käyttää unionissa ilman asianomaisten hallinnoijien hakemaa vastaavuutta, tunnustusta tai hyväksyntää vuoteen 2023 asti jatketulla siirtymäkaudella. Siirtymäkaudella tunnustaminen unionissa on vapaaehtoinen järjestelmä kolmansissa maissa sijaitseville vertailuarvojen hallinnoijille, mikä viittaa siihen, että niiden vertailuarvot pysyvät käytettävissä unionissa myös siirtymäkauden päätyttyä. Siten tällä kaudella tunnustamis- ja valvontamaksuja koskevia säännöksiä olisi sovellettava ainoastaan kolmansissa maissa sijaitseviin hallinnoijiin, jotka ovat vapaaehtoisesti hakeneet tunnustamista ennen asetuksella (EU) 2021/168 käyttöön otetun siirtymäkauden päättymistä ja jos asianomainen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai arvopaperimarkkinaviranomainen on myöntänyt tällaisen tunnustuksen.

(13)

Jotta varmistetaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle siirrettyjen uusien valvontavaltuuksien kitkaton soveltaminen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti,

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti 16. kesäkuuta 2020 käyttöön Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden, jäljempänä ’lasikuitukankaat’, tuonnissa lopullisen polkumyyntitullin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/492 (3), jäljempänä ’lasikuitukankaiden polkumyynnin vastainen asetus’ ja lopullisen tasoitustullin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776 (4), jäljempänä ’lasikuitukankaiden tukien vastainen asetus’, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/825 (5), joka tuli voimaan 8. kesäkuuta 2018, jäljempänä ’kaupan suojatoimien nykyaikaistamispaketti’, sisällytettiin polkumyynnin vastaiseen perusasetukseen uusi 14 a artikla ja tukien vastaiseen perusasetukseen uusi 24 a artikla.

(3)

Näiden artiklojen mukaan polkumyynti- tai tasoitustulli voidaan ottaa käyttöön myös mille tahansa tuotteelle, jota tuodaan polkumyynnillä tai tuetusti suuria määriä tekosaarelle, kiinteälle tai kelluvalle rakennelmalle tai muulle rakennelmalle, joka sijaitsee jäsenvaltion mannerjalustalla tai jäsenvaltion Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, jäljempänä ’UNCLOS-sopimus’, mukaisesti ilmoittamalla talousvyöhykkeellä, jäljempänä ’mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alue’ (6), jos tuonnista aiheutuu vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(4)

Saman artiklan mukaan komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joissa säädetään polkumyyntitullien syntymisen edellytyksistä sekä tällaisten tuotteiden ilmoittamiseen ja tällaisten tullien maksamiseen, myös tullien kantamiseen, palauttamiseen ja peruuttamiseen, liittyvistä menettelyistä, jäljempänä ’tulliväline’, ja komissio ottaa tullit käyttöön vasta siitä päivämäärästä alkaen, jona tulliväline on toiminnassa. Tulliväline (7) on ollut toiminnassa 2. marraskuuta 2019 alkaen.

(5)

Komissio julkaisi 27. toukokuuta 2021 ilmoituksen (8) Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavien polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteitä koskevien tutkimusten uudelleenaloittamisesta.

(6)

Uudelleenaloittaminen rajoittui sen tarkasteluun, pitäisikö toimenpiteitä soveltaa Kiinasta ja Egyptistä, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin oleviin tiettyihin silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottuihin lasikuitukankaisiin, joita tuotiin suuria määriä mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle, koska tulliväline ei ollut käytössä, kun voimassa oleviin toimenpiteisiin johtaneet tutkimukset pantiin vireille, minkä takia komissio ei voinut päätellä, oliko tullien laajentaminen EU:n tullialueelta mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle asianmukaista.

(7)

Komissiolla oli käytettävissään riittävä näyttö, joka osoitti, että Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevia lasikuitukankaita tuotiin merkittäviä määriä sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti jalostettaviksi tuuliturbiinin lavoiksi, jotka sitten vietiin merituulipuistoihin mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle, ja että tuonnista aiheutui vahinkoa unionin tuotannonalalle. Osa tästä näytöstä saatiin EU:n tuotannonalalta. Asiakirja-aineistoon liitetty muistio, joka sisältää komission käytettävissä olevan näytön, oli asianomaisten osapuolten saatavilla.

(8)

Komissio ilmoitti tutkimusten uudelleenaloittamisesta voimassa oleviin toimenpiteisiin johtaneessa tutkimuksessa yhteistyössä toimineille asianomaisille osapuolille eli Kiinan kansantasavallan edustustolle, Egyptin edustustolle, Kiinassa ja Egyptissä toimiville vientiä harjoittaville tuottajille ja niihin etuyhteydessä oleville yrityksille, unionin tuottajille, etuyhteydettömille tuojille unionissa ja käyttäjille unionissa.

(9)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa uudelleenaloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Yksikään asianomaisista osapuolista ei pyytänyt kuulemista komission eikä kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(10)

Komissio lähetti kyselylomakkeen asianomaisille osapuolille, jotka toimivat yhteistyössä tutkimuksissa, jotka johtivat voimassa oleviin toimenpiteisiin.

(11)

Komissio sai vastaukset kyselylomakkeeseen neljältä unionin tuottajalta, unionin tuotannonalaa edustavalta järjestöltä ja yhdeltä käyttäjältä.

(12)

Vientiä harjoittavat tuottajat eivät vastanneet kyselylomakkeeseen. Komissio ilmoitti Kiinan ja Egyptin edustustoille, että kiinalaisten ja egyptiläisten vientiä harjoittavien tuottajien riittämättömän yhteistyön vuoksi se aikoi soveltaa polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 18 artiklaa ja tukien vastaisen perusasetuksen 28 artiklaa ja siten tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tähän ilmoitukseen ei saatu huomautuksia.

(13)

Tutkimusajanjakso oli sama kuin alkuperäisissä tutkimuksissa eli 1. tammikuuta 2018–31. joulukuuta 2018, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’.

(14)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneiden tutkimusten kohteena ollut tuote eli Kiinan kansantasavallasta tai Egyptistä peräisin olevat jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta ja/tai -esilangasta, joihin voi sisältyä muita elementtejä, silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudotut kankaat, pois lukien kyllästetyt tai esikyllästetyt tuotteet ja seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 61 00, ex 7019 62 00, ex 7019 63 00, ex 7019 64 00, ex 7019 65 00, ex 7019 66 00, ex 7019 69 10, ex 7019 69 90, ja ex 7019 90 00 (Taric-koodit 7019610081, 7019610083, 7019610084, 7019620081, 7019620083, 7019620084, 7019630081, 7019630083, 7019630084, 7019640081, 7019640083, 7019640084, 7019650081, 7019650083, 7019650084, 7019660081, 7019660083, 7019660084, 7019691081, 7019691083, 7019691084, 7019699081, 7019699083, 7019699084, 7019900081, 7019900083 ja 7019900084).

(15)

Egyptin edustusto kyseenalaisti uusien säännösten eli polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 14 a artiklan ja tukien vastaisen perusasetuksen 24 a artiklan laillisuuden UNCLOS-sopimuksen ja unionin tullisääntöjen nojalla.

(16)

Komissio hylkäsi väitteen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (9) 1 artiklan 2 kohdassa säädetään nimenomaisesti, että tiettyjä tullilainsäädännön säännöksiä voidaan soveltaa myös unionin tullialueen ulkopuolella erityislainsäädännön tai kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti. UNCLOS-sopimus on osa unionin oikeutta. Talousvyöhykkeestä määrätään UNCLOS-sopimuksen V osassa, ja mannerjalusta sisältyy UNCLOS-sopimuksen VI osaan. UNCLOS-sopimuksen 56 artiklassa määritellään ”rannikkovaltion oikeudet, lainkäyttövalta sekä velvollisuudet talousvyöhykkeellä”, joihin sisältyvät tekosaarten, laitteiden ja rakennelmien rakentaminen ja käyttö. UNCLOS-sopimuksen 60 artiklan 2 kappaleessa määrätään, että ”rantavaltiolla on tällaisiin tekosaariin, laitteisiin ja rakennelmiin nähden yksinomainen lainkäyttövalta, joka käsittää muun muassa tulli-, vero-, terveydenhoito-, turvallisuus- ja maahanmuuttolakeja ja -määräyksiä koskevan lainkäyttövallan”. Tähän määräykseen sisältyvä luettelo ei ole tyhjentävä. UNCLOS-sopimuksen 80 artiklan nojalla sen 60 artiklaa sovelletaan myös mannerjalustaan. Kansainvälinen merioikeustuomioistuin on antanut lisäohjeita edellä mainitusta UNCLOS-sopimuksen määräyksestä. Se totesi asiassa M/V Saiga annetussa tuomiossa, että rannikkovaltiolla on yksinomaisella talousvyöhykkeellään lainkäyttövalta soveltaa tullilakeja ja -määräyksiä tekosaariin, laitteisiin ja rakennelmiin (60 artiklan 2 kohta). Tuomioistuimen mukaan yleissopimuksessa ei anneta rantavaltiolle oikeutta soveltaa maansa tullilakeja sellaisiin yksinomaisen talousvyöhykkeen osiin, joita ei ole mainittu edellä (10). Tämän perusteella unionilla on UNCLOS-sopimuksen nojalla toimivalta kantaa polkumyynti- ja tasoitustulleja, jotka ovat osa näitä tulli- ja verolakeja ja -määräyksiä. Unionin sääntelyvalta ulottuu myös alueille, joilla jäsenvaltioilla on kansainvälisen julkisoikeuden nojalla suvereniteettioikeuksia (11). Yhteenvetona komissio päätteli, että Egyptin edustuston pyyntöä olla soveltamatta perusasetusten 14 a ja 24 a artiklaa ei ole syytä hyväksyä.

(17)

Komissio tutki muun muassa seuraavia tapahtumia alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana:

(18)

Alun perin tutkimuksessa toimi yhteistyössä kaksi käyttäjää: Siemens Gamesa Renewable Energy, S.A, jäljempänä ’SGRE’, ja Vestas Wind Systems A/S, jäljempänä ’Vestas’. Tutkimusten uudelleenaloittamisen jälkeen ainoastaan SGRE vastasi kyselyyn.

(19)

Kuten lasikuitukankaiden polkumyynnin vastaisen asetuksen johdanto-osan 469 kappaleessa ja lasikuitukankaiden tukien vastaisen asetuksen johdanto-osan 1079 kappaleessa todetaan, nämä kaksi käyttäjää ovat unionin suurimpien tuuliturbiinituottajien joukossa, ja ne käyttävät yhteensä yli 20 prosenttia koko unionin lasikuitukankaiden kysynnästä. Ne tuovat yhteensä yli 30 prosenttia kaikesta asianomaisista maista tulevasta tuonnista.

(20)

Kuten lasikuitukankaiden polkumyynnin vastaisen asetuksen johdanto-osan 464 kappaleessa ja lasikuitukankaiden tukien vastaisen asetuksen johdanto-osan 1075 kappaleessa todetaan, tuuliturbiinien tuottajat ovat lasikuitukankaiden suurin käyttäjäryhmä, jonka osuus lasikuitukankaiden kysynnästä unionissa on noin 60–70 prosenttia. Muita käyttäjiä ovat veneiden valmistajat (noin 11 %), rekkojen valmistajat (noin 8 %) ja urheiluvälineiden valmistajat (noin 2 %) sekä putkien kunnostusjärjestelmien tarjoajat (noin 8 %).

(21)

Tuuliturbiinien tuottajat käyttävät lasikuitukankaita tuulivoimalatornien lapojen valmistuksessa mantereella, josta tornit lähetetään asennettaviksi paikoilleen maalle tai merelle mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle.

(22)

Lasikuitukankaiden polkumyynnin vastaisen asetuksen ja lasikuitukankaiden tukien vastaisen asetuksen taulukon 2 mukaan lasikuitukankaiden kokonaiskulutus tutkimusajanjaksolla oli 168 270 tonnia.

(23)

Alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson aikana Euroopan unionissa lisättiin merituulivoimakapasiteettia noin 2 600 megawattia. Yhden 8 megawatin merituuliturbiinin kolmeen lapaan tarvitaan 60 tonnia lasikuitukangasta. Sen vuoksi vuonna 2018 EU28-maiden merituulivoimaloihin tarvittiin noin 19 958 tonnia ja EU27-maiden vastaaviin voimaloihin noin 10 118 tonnia lasikuitukangasta.

(24)

Vuonna 2018 Egyptistä ei tuotu lasikuitukangasta sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti. Paneurooppa-Välimeri-sopimuksen osapuolena Egypti hyötyy tullietuuskohtelusta. Sen vuoksi lasikuitukankaiden tuontiin sovelletaan 0 prosentin tullietuutta 5–7 prosentin suosituimmuustullien sijaan. Sen seurauksena vuonna 2018 osapuolilla ei ollut taloudellisia perusteita tuoda lasikuitukangasta sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti Egyptistä.

(25)

Kyselyvastauksessaan SGRE ilmoitti, ettei se tuonut tutkimusajanjakson aikana Egyptistä peräisin olevia lasikuitukankaita käytettäviksi mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueella. Vestas ei toimittanut kyselyvastauksia, jotka selventäisivät tätä asiaa. Tältä osin komissio totesi, että Vestas ei alkuperäisenkään tutkimuksen aikana yksilöinyt Egyptistä peräisin olevaa tuontia erikseen. Alkuperäisessä tutkimuksessa toimitettujen tietojen ja etenkin egyptiläisten viejien suoraan toimittamien tietojen perusteella Vestas toi kuitenkin Egyptistä merkittäviä määriä lasikuitukankaita tavanomaisen menettelyn mukaisesti: sen osuus oli 5–8 prosenttia EU28-maiden tuonnista ja 2–5 prosenttia EU28-maiden kulutuksesta (13). Nämä osuudet olisivat huomattavasti suuremmat EU27-maiden lukuina.

(26)

Samaan aikaan Vestas asensi vuonna 2018 merkittävästi uusia merituulivoimaloita, joiden osuus kaikista uusista merituulivoimaloista EU28- ja EU27-maissa oli 30–50 prosenttia. Tämä osoittaa, että suuria määriä egyptiläisiä lasikuitukankaita tuotiin mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson aikana. Asiakirja-aineistossa ei ole tietoja, jotka olisivat ristiriidassa tämän päätelmän kanssa.

(27)

Päätelmää tukee myös se, että Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonti tapahtui välittömästi toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti (yli 230 tonnia vuoden 2020 jälkipuoliskolla).

(28)

Sen vuoksi komissio päätteli käytettävissä olevan näytön perusteella, että Egyptistä tuotiin suuria määriä mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle, mikä pahensi jo alkuperäisessä tutkimuksessa todettua vahinkoa.

(29)

Kiinasta tuotiin vuonna 2018 lasikuitukankaita sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti 5 343 tonnia. Tästä määrästä jäsenvaltiot, joilla on merituulivoimaloita, toivat 4 835 tonnia, josta Yhdistyneen kuningaskunnan osuus oli 15 prosenttia.

(30)

Kyselyvastauksessaan SGRE ilmoitti lasikuitukankaiden tuonnista Kiinasta unionin mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle sekä sisäisen jalostusmenettelyn että tavanomaisen menettelyn mukaisesti. Tutkimusajanjaksolla sisäisen jalostuksen määrä pelkästään EU27-maissa oli 1–3 prosenttia EU28-maiden lasikuitukankaiden kokonaiskulutuksesta ja 4–7 prosenttia lasikuitukankaiden kokonaistuonnista EU28-maissa (14). Tämä tarkoittaa, että EU27-maiden tuonnin ja kulutuksen osuus olisi tätäkin suurempi. Koska nämä määrät ylittävät vähimmäistason, ne ovat itsessään tarpeeksi merkittäviä aiheuttaakseen vahinkoa ja siten pahentavat jo alkuperäisessä tutkimuksessa todettua vahinkoa. Lisäksi komissio muistutti, että alkuperäisen tutkimuksen vahinkoanalyysi tehtiin kumuloimalla Egyptistä ja Kiinasta tuleva tuonti. Sen vuoksi mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle kohdistuvan tuonnin lisääntyminen voi vain pahentaa entisestään alkuperäisessä tutkimuksessa todettua vahinkoa.

(31)

Osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin laajentaa toimenpiteet koskemaan mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle tuotuja tiettyjä Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevia silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottuja lasikuitukankaita. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia ilmoituksesta.

(32)

Lopullisia päätelmiä koskeneissa huomautuksissaan SGRE vaati, että komission olisi tehtävä perusasetusten mukaisesti kattava vahinkoanalyysi ennen kuin se voisi päättää toimenpiteiden laajentamisesta uudelle alueelle eli mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle. SGRE väitti lisäksi, että komissio tarkasteli vahinkoanalyysissään vain Kiinasta mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle vuonna 2018 tuotujen lasikuitukankaiden määrää eikä tutkinut tuonnin kehittymistä koko alkuperäisellä tarkastelujaksolla eli vuosina 2015–2018.

(33)

Lisäksi SGRE väitti, että komission olisi pitänyt arvioida, oliko unionin edun mukaista ottaa käyttöön tällaista tuontia koskevia toimenpiteitä. Huomautuksissa väitettiin, että se, ettei unionin etu estänyt alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoa, ei välttämättä tarkoita, ettei unionin etu estäisi toimenpiteiden laajentamista koskemaan mannerjalustan tai talousvyöhykkeen aluetta. SGRE väitti, että Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavien polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden laajentaminen Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle ei olisi unionin edun mukaista, koska se olisi vastoin EU:n uusiutuvaa energiaa koskevaa politiikkaa, jolla parannetaan tuulienergian houkuttelevuutta ja kilpailukykyä siihen nykyisten markkinaolosuhteiden takia kohdistuvien hintapaineiden ja yleisten kannattavuusongelmien vuoksi. Se väitti myös, ettei unionin tuottajilla ole riittävästi tuotantokapasiteettia, jotta se voisi vastata kasvavaan kysyntään. Huomautuksissa todettiin, että sen jälkeen, kun polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2020, EU:n lasikuitukankaiden tuotannonala ei ole lisännyt tuotantoaan ja tuotantokapasiteettiaan riittävästi kattaakseen lasikuitukankaiden kasvavan kysynnän EU:ssa. Komissio totesi, että tästä ei toimitettu mitään näyttöä lukuun ottamatta kaaviota, jossa esitettiin ennuste Euroopan merituulivoimaloiden määrästä vuosina 2020–2030.

(34)

SGRE väitti myös, että Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavien polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden laajentaminen Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle pakottaisi SGRE:n kaltaisen lasikuitukankaiden käyttäjän laajentamaan tai siirtämään merituuliturbiinien lapojen tuotannon EU-maista EU-maiden ulkopuolelle, mikä vaikuttaisi unionin työllisyystilanteeseen ja tavarantoimittajiin.

(35)

SGRE väitti lisäksi, että Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavien polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden laajentaminen Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle johtaisi siihen, että tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien kustannukset kasvaisivat.

(36)

Komissio huomautti, että uudelleenaloittamista koskevassa ilmoituksessa todettiin selvästi, että alkuperäisten tutkimusten uudelleenaloittaminen rajoittuu ainoastaan sen tutkimiseen, pitäisikö toimenpiteitä soveltaa Kiinasta ja Egyptistä peräisin oleviin lasikuitukankaisiin, joita tuotiin suuria määriä mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle. Tutkimuksen uudelleenaloittamiseen johtaneeseen asiakirja-aineistoon liitetyssä muistiossa vahvistettiin tutkimuksen rajoitettu laajuus. Tutkimuksen soveltamisala perustuu suoraan polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 14 a artiklan ja tukien vastaisen perusasetuksen 24 a artiklan sanamuotoon ja on myös täysin yhdenmukainen kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskevan paketin johdanto-osan 24 kappaleen kanssa (15). Näissä säännöksissä edellytetty oikeudellinen vaatimus on, että tuote, jota tuodaan polkumyynnillä ja/tai tuetusti suuria määriä mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle, ”aiheuttaisi vahinkoa unionin tuotannonalalle”.

(37)

Kuten uudelleenaloittamista koskevassa ilmoituksessa selvästi todetaan, tähän tutkimukseen johtaneen tilanteen erityispiirre oli, että 14 a ja 24 a artiklassa säädettyä tullivälinettä ei sovellettu alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoajankohtana. 14 a artiklan 2 kohdan ja 24 a artiklan 2 kohdan nojalla tulliväline otettiin sittemmin käyttöön, mikä johti tutkimuksen uudelleenaloittamiseen. Kuten myös uudelleenaloittamista koskevassa ilmoituksessa määriteltiin, komissio kuitenkin sisällytti jo alkuperäisissä tutkimuksissa, jotka johtivat polkumyyntitullien ja tasoitustullien käyttöönottoon, tarkasteluunsa tarkasteltavana olevan tuotteen sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tapahtuneen tuonnin ja päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelujakson aikana. Alkuperäisissä tutkimuksissa tehty vahinkoanalyysi kattoi vuoden 2018 lisäksi koko tarkastelujakson eli vuodet 2015–2018. Tässä tutkimuksessa nojauduttiin näihin päätelmiin ja pyrittiin selvittämään, oliko tullit aiheellista laajentaa koskemaan mannerjalustan tai talousvyöhykkeen aluetta. Näin ollen se, että tuotteen suurten määrien tuomisesta polkumyynnillä tai tuetusti mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle aiheutuu vahinkoa unionille, vahvistettiin jo tullien käyttöönottoa koskevassa asetuksessa. Uudelleenaloitetussa tutkimuksessa vahvistettiin suuret tuontimäärät ja se, että nykyisten toimenpiteiden voimassaoloa on tarpeellista jatkaa unionin tuotannonalan suojelemiseksi.

(38)

Ottaen huomioon tilanteen ja asiaa koskevan oikeudellisen vaatimuksen komissio hyödynsi tietoja, näyttöä ja havaintoja, jotka koskivat alkuperäisissä tutkimuksissa todettua vahinkoa. Tässä tutkimuksessa todettiin, että mannerjalustan tai talousvyöhykkeen alueelle tuotiin tuotteita polkumyynnillä ja tuetusti suuria määriä ja että se aiheutti lisävahinkoa unionin tuotannonalalle, koska se vain pahensi alan vahingollista tilannetta. Sen vuoksi edellä mainitut väitteet hylättiin.

(39)

Mitä tulee väitteeseen, jossa todetaan, että unionin etua ei sisällytetty uudelleenaloitettujen tutkimusten soveltamisalaan, perusasetusten 14 a ja 24 a artiklassa ei viitata tarpeeseen arvioida unionin etua. SGRE ei esittänyt huomautuksia tästä asiasta tutkimuksen vireillepanon jälkeen. Komissio totesi, että unionin etua koskevat SGRE:n huomautukset ovat joko samankaltaisia kuin jo alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönotosta annetuista asetuksissa esitetyt ja kumotut huomautukset tai niistä ei ole esitetty näyttöä. Siksi vahvistettiin komission arvio siitä, että nykyisten toimenpiteiden laajentaminen koskemaan mannerjalustan tai talousvyöhykkeen aluetta on aiheellista, ja esitetyt väitteet hylättiin.

(40)

Edellä esitetyn perusteella Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta ja/tai -esilangasta, joihin voi sisältyä muita elementtejä, kudottujen kankaiden, pois lukien kyllästetyt tai esikyllästetyt tuotteet ja seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, tuontia koskevat polkumyynti- ja tasoitustullit olisi otettava käyttöön myös Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin oleville jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta ja/tai -esilangasta, joihin voi sisältyä muita elementtejä, kudotuille kankaille, pois lukien kyllästetyt tai esikyllästetyt tuotteet ja seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, jotka on tuotu tekosaarelle, kiinteälle tai kelluvalle rakennelmalle tai muulle rakennelmalle, joka sijaitsee jäsenvaltion mannerjalustalla tai jäsenvaltion UNCLOS-sopimuksen mukaisesti ilmoittamalla talousvyöhykkeellä.

(41)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/191 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa.

(2)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 347 kappaleeseen ja liitteeseen sisältyi virhe, joka koskee yhteistyössä toimineen otokseen kuulumattoman vientiä harjoittavan tuottajan Liaocheng BSC Metal Products Co., Ltd:n nimeä. Tämän yrityksen nimi oli nimittäin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 347 kappaleessa ja liitteessä virheellisesti epätäydellinen, eli yrityksen nimestä puuttui kolme viimeistä sanaa (”Products Co., Ltd”).

(3)

Tämän johdosta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 347 kappaleessa ja liitteessä ei ole yhteistyössä toimineen otokseen kuulumattoman vientiä harjoittavan tuottajan Liaocheng BSC Metal Products Co., Ltd:n oikeaa täydellistä nimeä. Sen vuoksi komissio on päättänyt oikaista täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 347 kappaleen ja liitteen. Oikaisun olisi tultava voimaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 voimaantulosta eli 18 päivästä helmikuuta 2022 alkaen.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (2) liitteessä olevassa B osassa esitetään asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla hyväksytyt tehoaineet.

(2)

Tehoaineen bispyribac hyväksynnän uusimista koskeva hakemus toimitettiin 30 päivänä heinäkuuta 2018 komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 (3) 1 artiklan mukaisesti.

(3)

Tehoaineen bispyribac hyväksynnän voimassaoloaikaa pidennettiin 31 päivästä heinäkuuta 202131 päivään heinäkuuta 2023 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/1916 (4).

(4)

Hakija kuitenkin vahvisti 22 päivänä lokakuuta 2020, että se ei enää tue hyväksynnän uusimista koskevaa hakemusta.

(5)

Koska uusimista koskeva hakemus peruutettiin, kyseisen tehoaineen hyväksynnän voimassaoloajan pidentäminen, josta säädetään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1916, ei ole enää perusteltua. Sen vuoksi uusi voimassaolon päättymispäivä olisi vahvistettava aikaisimmaksi mahdolliseksi päivämääräksi kuitenkin siten, että jäsenvaltioille annetaan riittävästi aikaa peruuttaa kyseisiä aineita sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat.

(6)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 540/2011 olisi muutettava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Neuvosto hyväksyi 28 päivänä helmikuuta 2022 päätöksen (YUTP) 2022/338 (1), jolla perustettiin avustustoimenpide, johon liittyy 450 000 000 euron suuruinen rahoitusohje; avustustoimenpiteen tarkoituksena on toimittaa Ukrainan asevoimille tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltuja puolustustarvikkeita ja alustoja.

(2)

Neuvosto hyväksyi 23 päivänä maaliskuuta 2022 päätöksen (YUTP) 2022/471 (2) päätöksen (YUTP) 2022/338 muuttamisesta; siinä rahoitusohje korotettiin 900 000 000 euroon.

(3)

Neuvosto hyväksyi 13 päivänä huhtikuuta 2022 päätöksen (YUTP) 2022/636 (3) päätöksen (YUTP) 2022/338 muuttamisesta; siinä rahoitusohje korotettiin 1 350 000 000 euroon.

(4)

Venäjän federaation meneillään olevan Ukrainaan kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen vuoksi rahoitusohjetta olisi korotettava vielä 490 000 000 eurolla.

(5)

Päätös (YUTP) 2022/338 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Neuvosto hyväksyi 28 päivänä helmikuuta 2022 päätöksen (YUTP) 2022/339 (1), jolla perustettiin avustustoimenpide, johon liittyy 50 000 000 euron suuruinen rahoitusohje; avustustoimenpiteen tarkoituksena on rahoittaa muiden kuin tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen tarvikkeiden ja varusteiden, kuten henkilönsuojainten, ensiapupakkausten ja polttoaineen, toimittaminen Ukrainan asevoimille.

(2)

Neuvosto hyväksyi 23 päivänä maaliskuuta 2022 päätöksen (YUTP) 2022/472 (2) päätöksen (YUTP) 2022/339 muuttamisesta; siinä rahoitusohje korotettiin 100 000 000 euroon.

(3)

Neuvosto hyväksyi 13 päivänä huhtikuuta 2022 päätöksen (YUTP) 2022/637 (3) päätöksen (YUTP) 2022/339 muuttamisesta; siinä rahoitusohje korotettiin 150 000 000 euroon.

(4)

Venäjän federaation meneillään olevan Ukrainaan kohdistuvan aseellisen konfliktin vuoksi rahoitusohjetta olisi korotettava vielä 10 000 000 eurolla, joka on tarkoitettu rahoittamaan muiden kuin tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen tarvikkeiden ja varusteiden, kuten henkilönsuojainten, ensiapupakkausten ja polttoaineen, toimittaminen Ukrainan asevoimille.

(5)

Päätös (YUTP) 2022/339 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,