52002PC0219

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Vuoden 1995 kansainvälinen viljasopimus käsittää kaksi osaa: viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen ja elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen.

Elintarvikeapua koskeva vuoden 1999 yleissopimus on neuvoteltu uudelleen, ja se on voimassa heinäkuuhun 2002 asti. Koska nykyiseen yleissopimukseen ei vaadita muutoksia, sen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa elintarvikeapukomitean päätöksellä.

Viljojen kauppaa koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen voimassaoloa jatkettiin kahdella vuodella vuonna 2001. Se päättyy kesäkuussa 2003, ellei sitä jatketa enintään kahdella vuodella.

Vaikutukset talousarvioon

Euroopan yhteisön osuus kansainvälisen viljasopimuksen hallinnollisesta talousarviosta on Euroopan unionin talousarvion momentissa B7-8210, ja se kattaa molemmat yleissopimukset.

Päätelmät

Komissio ehdottaa, että neuvosto valtuuttaa komission äänestämään Euroopan yhteisön puolesta ja kannattamaan elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen jatkamista 1 päivän heinäkuuta 2002 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 väliseksi ajaksi kyseisen yleissopimuksen XXV artiklan b kohdan mukaisesti edellyttäen, että viljojen kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus tai sen korvaava uusi viljojen kauppaa koskeva yleissopimus on voimassa jatkamisen loppuun saakka.

Voimassaolon jatkamista kahdella vuodella ehdotetaan, jotta WTO:ssa toimivat yhteisön neuvottelijat saisivat riittävästi liikkumavaraa Euroopan unionin elintarvikeavulle asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi.

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 181 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EYVL C ..., ..., s. ...

sekä katsoo seuraavaa:

Yhteisö teki elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen neuvoston päätöksellä 2000/421/EY. Sopimus on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2002, ellei elintarvikeapukomitea päätä jatkaa sitä enintään kahdella vuodella. Sopimuksen jatkaminen on yhteisön edun mukaista. Komissio, joka edustaa yhteisöä elintarvikeapua koskevassa yleissopimuksessa, olisi sen vuoksi valtuutettava neuvoston päätöksellä äänestämään sopimuksen jatkamisen puolesta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

1. Euroopan yhteisö puoltaa elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen jatkamista edelleen kahdella vuodella.

2. Komissio valtuutetaan ilmaisemaan tämä kanta elintarvikeapukomiteassa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala: Eräiden yhteisön politiikkojen ulkoiset osat

Toimet: Kansainväliset maataloussopimukset

Toimenpiteen nimi: Euroopan yhteisön osuus kansainväliselle viljaneuvostolle

1. BUDJETTIKOHTA JA NIMIKE: Momentti B7-821: Kansainväliset maataloussopimukset

2. NUMEROTIEDOT

2.1. Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa): 0,517 milj. euroa vuodessa maksusitoumusmäärärahoina

2.2. Toimenpiteen soveltamisaika: 1.7.2002 - 30.6.2004

2.3. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

X Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

2.4. Vaikutukset tuloihin

X Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Perustamissopimuksen 181 artikla yhdessä 300 artiklan 3 kohdan kanssa.

Neuvoston päätös 96/88/EY, tehty 27 päivänä tammikuuta 1996 (EYVL L 21, 27.1.1996), ja neuvoston päätös 2001/C 195/01 (EYVL C 195, 11.7.2001).

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön toiminnan tarve

Euroopan yhteisön on erityisesti maatalousalansa taloudellisen merkityksen vuoksi oltava osallisena kansainvälisissä maataloussopimuksissa, jotka ovat tärkeä keino seurata maailmanlaajuista kehitystä ja puolustaa yhteisön etuja kyseisten tuotteiden osalta.

Kansainvälisen viljaneuvoston tavoitteet voidaan saavuttaa EY:n jäsenmaksun ansiosta. Viljojen kauppaa koskevaa vuoden 1995 yleissopimusta ja elintarvikeapua koskevaa vuoden 1999 yleissopimusta hallinnoiva kansainvälinen viljaneuvosto tukee sopimuksen tavoitteita, joita ovat muiden muassa kansainvälinen yhteistyö, tilastotietojen vaihto ja markkinakehityksen ennakoiminen, ja elintarvikeapua koskevan sopimuksen osalta pyrkii takaamaan, että Euroopan unioni antaa kehitysmaille ainakin vähimmäismäärän elintarvikeapua. Näin ollen sopimuksiin osallistuminen on Euroopan yhteisön etujen mukaista.

Jäsenmaksut sovitaan vuosittain, ja ne on maksettava niin kauan kuin Euroopan yhteisö on sopimusten jäsen.

Jos Euroopan yhteisön pitäisi toteuttaa yksinään samat toimet kuin kansainvälinen viljaneuvosto toteuttaa, niistä aiheutuvat kokonaiskustannukset olisivat epäilemättä paljon korkeammat kuin jäsenmaksut.

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Euroopan yhteisö maksaa jäsenmaksun vuosittain kansainväliselle viljaneuvostolle.

Maksuja maksetaan niin kauan kuin Euroopan yhteisö on sopimuksen allekirjoittajana.

Euroopan komissio ja jäsenvaltiot osallistuvat täysipainoisesti kansainvälisen viljaneuvoston toimintaan ja saavat nauttia kaikista jäsenyyden mukanaan tuomista eduista.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B osa

MSM milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella): 0,517 milj. euroa vuodessa

6.2. Laskutapa:

Kahdesta yleissopimuksesta aiheutuvat menot katetaan viljoja koskevan yleissopimuksen kaikkien jäsenten vuosittain maksamilla jäsenmaksuilla. Kunkin jäsenen varainhoitovuoden aikainen jäsenmaksu vahvistetaan sille kuuluvien äänten perusteella suhteessa kokonaisäänimäärään. Kullekin jäsenelle kuuluvaa äänimäärää tarkistetaan sen mukaan, millainen kansainvälisen viljaneuvoston koostumus on kyseisen varainhoitovuoden talousarviota hyväksyttäessä. Yleissopimuksen kokonaisäänimäärä on 2 000. Euroopan unionilla on 443 ääntä. Jäsenmaksu on 443 x 640 GBP = 283 520 GBP (eli 450 210,40 euroa). Edellä 6.1 kohdassa esitetyn marginaalin tavoitteena on kattaa Englannin punnan vaihtelut ja äänimäärän mahdolliset muutokset.

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöresursseihin

>TAULUKON PAIKKA>

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

* Henkilöstö- ja hallintotarpeet katetaan toimenpiteen hallinnosta vastaavalle pääosastolle myönnetyistä varoista vuotuisen talousarvion puitteissa. Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1. Seurantajärjestelmä

Komission yksiköt osallistuvat täysipainoisesti kansainvälisen viljaneuvoston hallintokomiteoiden ja neuvoston työhön. Nämä elimet vahvistavat talousarvion maksuosuudet.

Kokouksista ja niissä tehdyistä päätöksistä julkaistaan vapaasti jäsenten saatavissa oleva raportti.

8.2. Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Ehdotetun tukitoimen erityisluonteen (jatketaan Euroopan yhteisön osuutta kansainvälisen viljasopimuksen hallinnollisesta talousarviosta) ja suhteellisen pienen summan vuoksi riippumattoman arvioinnin tekeminen ei vaikuta perustellulta. Euroopan yhteisön osuuden jatkamisen asianmukaisuutta ja hyötyä arvioidaan sisäisesti säännöllisin väliajoin sillä perusteella, kuinka aktiivisesti komissio osallistuu hallintokomiteoiden ja kansainvälisen viljaneuvoston työhön.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Maksut suoritetaan kirjallisen pyynnön saavuttua suoraan kansainvälisen viljaneuvoston pankkitilille sen jälkeen, kun on tarkistettu, että pyyntö vastaa kansainvälisessä viljaneuvostossa hyväksyttyä maksuosuutta.