14.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 250/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

14.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 250/3

(1)

Toimivaltaisille viranomaisille on esitetty 4 päivän ja 8 päivän syyskuuta 2006 välisellä viikolla asetuksen (EY) N:o 950/2006 mukaisesti tuontitodistushakemuksia, joissa haettu kokonaismäärä on samansuuruinen tai suurempi kuin järjestysnumerolle 09.4343 käytettävissä oleva määrä.

(2)

Sen vuoksi komission on vahvistettava myöntämiskerroin, jotta todistukset voidaan myöntää suhteessa käytettävissä olevaan määrään, ja ilmoitettava tapauksen mukaan jäsenvaltioille kyseisen määrän täyttymisestä,

14.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 250/6

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 990/2006 (2) avataan pysyviä tarjouskilpailuja jäsenvaltioiden interventioelinten hallussa olevien viljojen viemiseksi.

(2)

Eräissä näistä tarjouskilpailuista tarjousten hyväksyminen on aiheuttanut sen, että joissakin jäsenvaltioissa taloudellisten toimijoiden käyttöön asetetut määrät on käytetty lähes kokonaan. Kun otetaan huomioon viimeksi kuluneiden viikkojen aikana havaitun kysynnän määrä ja markkinatilanne, kyseisissä jäsenvaltioissa olisi saatettava käyttöön uusia määriä sallimalla kyseisten interventioelinten lisäävän vientiä varten tarjouskilpailutettavaa määrää. Kyseisten lisäysten on koskettava

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 990/2006 olisi muutettava.

(4)

Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

14.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 250/10

(1)

Komissio vastaanotti 4 päivänä marraskuuta 2005 polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklaan perustuvan valituksen, jonka oli tehnyt Eurometaux, jäljempänä ’valituksen tekijä’, suurinta osaa eli tässä tapauksessa yli 50:tä prosenttia tiettyjen volframielektrodien kokonaistuotannosta yhteisössä edustavan tuottajan puolesta.

(2)

Valituksessa esitetty näyttö Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, tulevien tiettyjen volframielektrodien polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Menettely aloitettiin 17 päivänä joulukuuta 2005, jolloin menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2).

(4)

Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti valituksen tekijälle, toiselle yhteisön tuottajalle, niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(5)

Valituksen tehnyt tuottaja, toinen yhteisön tuottaja, vientiä harjoittavat tuottajat ja tuojat sekä yksi viejien järjestö esittivät kantansa. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(6)

Jotta Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille vientiä harjoittaville kiinalaisille tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan. Kaksi yritystä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä. Kaksi muuta yritystä pyysi pelkästään yksilöllistä kohtelua.

(7)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että tutkimuksessa voitaisiin Kiinassa toimivien viejien/tuottajien osalta käyttää otantaa. 11 yritystä ilmaisi halukkuutensa olla mukana otoksessa. Koska kuitenkin vain neljä yritystä pyysi joko markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua, otantaa ei pidetty tarpeellisena.

(8)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin yhdeltä yhteisön tuottajalta, kolmelta etuyhteydettömältä tuojalta, neljältä Kiinassa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta, 13:lta etuyhteydessä olevalta yhteisössä toimivalta yritykseltä ja yhdeltä vertailumaassa, Amerikan yhdysvalloissa, jäljempänä ’Yhdysvallat’, toimivalta tuottajalta.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(10)

Niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata, tässä tapauksessa Yhdysvaltoja, koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

Vertailumaan (Yhdysvallat) tuottaja

(11)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2001 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(12)

Tarkasteltavana oleva tuote on tietyt volframielektrodit, myös volframitangot, muut kuin ainoastaan sintratut, leikkaamattomat tai määräpituisiksi leikatut. Tuote luokitellaan yleensä CN-koodeihin ex 8101 95 00 ja ex 8515 90 90.

(13)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään hitsauksessa ja muissa samankaltaisissa menetelmissä kuten TIG-hitsauksessa (volframi-suojakaasu-hitsaus), plasmahitsauksessa, plasmaleikkauksessa ja termisessä ruiskutuksessa. Volframielektrodeja käytetään useilla eri teollisuudenaloilla, muun muassa rakennus-, laivanrakennus-, auto-, merenkulku-, kemian-, ydin- ja avaruusteollisuudessa sekä öljy- ja kaasuputkissa. Kun otetaan huomioon tuotteen fyysiset ominaisuudet ja se, että kuluttajan kannalta eri tuotelajit ovat keskenään korvattavissa, kaikkien volframielektrodien katsotaan muodostavan tässä menettelyssä yhden tuotteen.

(14)

Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamien ja myymien volframielektrodien, Kiinan kotimarkkinoilla tuotettavien ja myytävien volframielektrodien, Kiinasta yhteisöön tuotavien volframielektrodien sekä Yhdysvalloissa tuotettavien ja myytävien volframielektrodien kemialliset, fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ovat samat ja tuotteilla on sama käyttötarkoitus.

(15)

Tämän vuoksi niitä olisi alustavasti pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(16)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(17)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

(18)

Kaksi Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti asianomaisen hakemuslomakkeen annetussa määräajassa. Komissio hankki ja tarkasti kyseisten yritysten toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien yhteydessä kaikki ne markkinatalouskohtelua koskevissa pyynnöissä esitetyt tiedot, joita se piti tarpeellisina.

(19)

Tutkimus osoitti, että yhden yrityksen markkinatalouskohtelua koskeva pyyntö oli hylättävä. Kun yritystä arvioitiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistettujen viiden vaatimuksen osalta, voitiin todeta, että edellä toisena mainitun vaatimuksen mukaiset edellytykset eivät täyttyneet. Yrityksen kirjanpito ei vastannut sen tosiasiallista taloudellista tilannetta, sillä vain osa tapahtumista oli kirjattu suoriteperusteisesti. Tämä yhdessä sen seikan kanssa, että yrityksen tilintarkastajat eivät tehneet todettuja käytäntöjä koskevia varauksia, on selkeästi kansainvälisten tilinpäätösstandardien vastaista.

(20)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia edellä esitetyistä päätelmistä. Huomautuksia saatiin yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta, joka pyysi markkinatalouskohtelua.

(21)

Tällä perusteella markkinatalouskohtelu myönnettiin yhdelle Kiinassa toimivalle vientiä harjoittavalle volframielektrodien tuottajalle, joka on:

(22)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti koko maata koskeva tulli vahvistetaan tarvittaessa niitä maita varten, joihin sovelletaan edellä mainittua artiklaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti osoittaa muun muassa, että niiden vientihinnat ja -määrät sekä myyntiolosuhteet ja -ehdot on vapaasti määritetty ja valuuttakursseja sovelletaan markkinahintaisina ja että valtio ei puutu niiden toimintaan tavalla, joka mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämisen, jos viejille vahvistetaan eri tullit.

(23)

Vientiä harjoittava tuottaja, jolle markkinatalouskohtelua ei voitu myöntää, pyysi myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että sille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että yritys täytti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa asetetut vaatimukset yksilöllisen kohtelun saamiseksi.

(24)

Lisäksi kaksi muuta vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka eivät olleet pyytäneet markkinatalouskohtelua, pyysivät yksilöllisen kohtelun myöntämistä. Molemmat yritykset myivät asianomaista tuotetta tutkimusajanjakson aikana yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille ja toimivat yhteistyössä tutkimuksessa. Tutkimus osoitti, että yrityksistä toinen täytti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa asetetut vaatimukset yksilöllisen kohtelun saamiseksi, mutta toinen yritys ei täyttänyt yksilöllisen kohtelun myöntämisedellytysten kolmatta kohtaa, koska yrityksen todettiin olevan kokonaan valtion omistama, eli se ei voi vapaasti tehdä liiketoimintaa koskevia päätöksiään, kuten määritellä vientihintoja ja -määriä, ilman valtion puuttumista asiaan.

(25)

Tällä perusteella katsottiin, että yksilöllinen kohtelu olisi myönnettävä seuraaville kahdelle Kiinassa toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle:

(26)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio tutki ensin, oliko kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan volframielektrodien kokonaismyynti kotimarkkinoilla ollut edustavaa verrattuna tuottajan yhteisöön suuntautuneeseen kokonaisvientiin. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan edustavaa, kun vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli vähintään 5 prosenttia sen yhteisöön suuntautuneen viennin kokonaismäärästä.

(27)

Koska kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan kokonaismyynnin kotimarkkinoilla todettiin olevan edustavaa, komissio yksilöi seuraavaksi kotimarkkinoilla myydyistä volframielektrodilajeista ne, jotka olivat samanlaisia kuin yhteisöön vietäväksi myydyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa.

(28)

Kunkin tällaisen tuotelajin osalta määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti riittävän edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustavaa, kun sen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli tutkimusajanjakson aikana vähintään 5 prosenttia verrattavissa olevan tuotelajin yhteisöön suuntautuvan viennin kokonaismäärästä.

(29)

Lisäksi tutkittiin, voitiinko kunkin sellaisen tuotelajin, jota myytiin kotimarkkinoilla edustavia määriä, kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisessa tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin, kuinka suuri osuus kyseisen tuotelajin myynnistä riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla oli kannattavaa.

(30)

Kaikkien volframielektrodilajien kannattavan myynnin osuuden todettiin olevan alle 10 prosenttia kyseisten lajien kokonaismyynnistä, ja tästä syystä niiden myyntimäärää pidettiin riittämättömänä, jotta normaaliarvo olisi voitu määrittää asianmukaisesti kotimarkkinahinnan perusteella.

(31)

Koska asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan myymien kaikkien lajien kotimarkkinahintoja ei voitu käyttää, oli muodostettava laskennallinen normaaliarvo.

(32)

Näin ollen normaaliarvo laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä vietyjen tuotelajien tuotantokustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Tätä varten komissio selvitti, olivatko vientiä harjoittavalle tuottajalle kotimarkkinoilla aiheutuneita myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä sen kotimarkkinoilla saamaa voittoa koskevat tiedot edustavia.

(33)

Tietoja todellisista kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista pidettiin luotettavina, koska asianomaisen yrityksen koko kotimarkkinamyynnin määrä oli edustava yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin määrään verrattuna. Voittojen osalta todetaan, että tarkasteltavana olevan tuotteen yhtään vietyä lajia ei myyty kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä ja että asianomainen vientiä harjoittava tuottaja ei tuota muita tuotteita kuin volframielektrodeja. Muita kiinalaisia tuottajia koskevia tietoja ei voitu käyttää, koska yhdellekään muulle kiinalaiselle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua. Tästä syystä voitto oli määriteltävä perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että volframielektrodeja tuotetaan hyvin harvoissa maissa. Japanilaisia tuottajia koskevia tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen tai samankaltaisten tuotteiden osalta ei ollut käytettävissä, eikä yhdysvaltalaisen tuottajan vastaavia lukuja voitu käyttää. Koska muita sopivia perusteita ei ollut, päätettiin käyttää yhteisön tuotannonalan voittomarginaalia ajalta, jolloin kiinalaisen tuonnin vaikutus ei vielä tuntunut markkinoilla. On huomattava, että näin määritetty voitto vastaa yhden niistä vientiä harjoittavista tuottajista, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, saamaa keskimääräistä voittoa tarkasteltavana olevan tuotteen kaupassa.

(34)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaan hintojen tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(35)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Yhdysvaltoja vertailumaana Kiinaa koskevan normaaliarvon määrittämiseksi ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta. Yksikään asianomainen osapuoli ei vastustanut ehdotusta.

(36)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottaa EY:n ja Kiinan ulkopuolella vain muutama yhdysvaltalainen ja japanilainen tuottaja. Näin ollen komissio pyysi tiedossa olevia japanilaisia tuottajia sekä ainoaa yhdysvaltalaista tuottajaa yhteistyöhön.

(37)

Ainoastaan yhdysvaltalainen tuottaja suostui toimimaan yhteistyössä. Kyseiselle tuottajalle lähetettiin kyselylomake, ja sen toimittamat tiedot tarkastettiin tarkastuskäynnillä. Kyseisellä tuottajalla todettiin olevan kotimarkkinamyyntiä ja Yhdysvaltojen markkinoille todettiin tuotavan kiinalaisia tuotteita merkittävässä määrin mutta japanilaisia tuotteita vain hyvin vähän. Tästä syystä on selvää, että yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset tuotteet kilpailevat keskenään Yhdysvaltojen markkinoilla.

(38)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että Yhdysvallat on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti sopivin ja tarkoituksenmukaisin vertailumaa.

(39)

Normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaassa toimivalta tuottajalta saatujen ja tarkastettujen tietojen perusteella.

(40)

Komissio tutki, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin myynnin, joka oli vertailumaan kotimarkkinoilla määrältään edustavaa, katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin kannattavan myynnin osuus myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksolla.

(41)

Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa. Tämä hinta laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin kaiken tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(42)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo edellyttäen, että kannattavan myynnin osuus tuotelajin kokonaismyyntimäärästä oli vähintään 10 prosenttia.

(43)

Jos jonkin tuotelajin kokonaismyyntimäärästä alle 10 prosenttia oli kannattavaa, sen myyntimäärää pidettiin riittämättömänä, jotta normaaliarvo olisi katsottu voitavan määrittää kotimarkkinahinnan perusteella.

(44)

Normaaliarvo määritettiin näin ollen noin 90 prosentille tuotelajeista vertailumaan kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä veloitettujen myyntihintojen perusteella.

(45)

Kun normaaliarvon määrittämiseen ei voitu käyttää vertailumaan tuottajan myymän tietyn tuotetyypin kotimarkkinahintoja, oli sovellettava toista menetelmää. Tällöin komissio määritti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Normaaliarvo määritettiin lisäämällä vertailumaan tuottajan myymien tuotelajien tuotantokustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdassa esitettyjen menetelmien mukaisesti. Huomioon otettiin samankaltaisen tuotteen kaikesta kotimarkkinamyynnistä tuottajalle aiheutuneet myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voittomarginaaliksi määritettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneeksi todetun kotimarkkinamyynnin painotettu keskimääräinen voittomarginaali.

(46)

Näin saatua normaaliarvoa tarkistettiin tarvittaessa kuljetus-, luotto- ja pakkauskustannusten erojen huomioon ottamiseksi, jotta tasapuolinen vertailu Kiinassa toimivien asianomaisten tuottajien yhteisöön tuomien volframielektrodien kanssa olisi mahdollinen.

(47)

Kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety yhteisön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(48)

Sen yrityksen, jolle oli myönnetty markkinatalouskohtelu, kaikki vientimyynti yhteisöön tapahtui etuyhteydessä olevan tuojan välityksellä, joka jälleenmyi tuotetta etuyhteydessä oleville ja etuyhteydettömille yrityksille yhteisössä. Vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle, ja sitä oikaistiin asianmukaisesti kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneiden kustannusten sekä kohtuullisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton huomioon ottamiseksi. Tässä käytettiin etuyhteydessä olevien yritysten omia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia. Voittomarginaali määritettiin yhteistyössä toimivilta etuyhteydettömiltä tuojilta saatujen tietojen perusteella.

(49)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä pankkimaksujen perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

(50)

Sen yrityksen tapauksessa, jolle oli myönnetty markkinatalouskohtelu, kunkin yhteisöön viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdassa säädetään.

(51)

Väliaikainen painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali on näin ollen prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna seuraava:

(52)

Niiden yritysten, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, yhteisöön viennissä veloittamien hintojen painotettua keskiarvoa verrattiin vertailumaalle määritettyyn painotettuun keskimääräiseen normaaliarvoon, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään.

(53)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna seuraavat:

(54)

Kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin viejiin sovellettavan, koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin laskemiseksi komissio määritti ensin yhteistyössä toimimisen asteen. Tältä osin on muistettava, että 11 Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti tietoja muun muassa tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä yhteisöön ja ilmaisi näin halukkuutensa olla mukana otoksessa. On myös huomattava, että molemmat toimenpiteen aloittamista koskevassa ilmoituksessa ilmoitetut CN-koodit ovat ex-koodeja, eli niihin kuuluu myös muita tuotteita kuin tarkasteltavana oleva tuote. Lisäksi tutkimus osoitti, että suurin osa yhteistyössä toimineista kiinalaisista viejistä luokittelee viemänsä volframielektrodit Kiinan kansalliseen tariffikoodiin, johon kuuluu monia muitakin tuotteita. Koska täsmällisiä tuontitilastoja ei ollut saatavissa, otantaan liittyvään kyselyyn annetuista vastauksista katsottiin saatavan asianmukaisempia käytettävissä olevia tietoja Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön tuonnin osalta. Otantaan liittyvään kyselyyn saaduissa 11 vastauksessa ilmoitettuja kokonaisvientimäärää koskevia tietoja verrattiin valituksessa esitettyyn arvioon, ja otantakyselyissä ilmoitettujen tuontimäärien todettiin olevan korkeampia. Tällä perusteella katsottiin, että yhteistyön taso oli korkea.

(55)

Näin ollen polkumyyntimarginaali määritettiin samantasoiseksi kuin sille yhteistyössä toimineelle yritykselle, jolle ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, eli 204,9 prosenttiin.

(56)

Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 204,9 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana.

(57)

Tutkimuksessa todettiin, että samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä kaksi tuottajaa. Tuottaja, jonka puolesta valitus tehtiin, toimi täydessä yhteistyössä tutkimuksessa. Toinenkin tuottaja ilmoitti tukevansa menettelyä ja toimitti yleisiä tietoja tuotannostaan ja myynnistään. Koska vain yksi yritys toimitti kattavat vastaukset kyselyyn, kaikki yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot joko esitetään indeksoidussa muodossa tai vaihteluväleinä luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.

(58)

Tästä syystä yhteisön tuotannon määrä perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi määritettiin alustavasti laskemalla yhteen täydessä yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan tuotanto sekä toisen tuottajan tuotanto tämän toimittamien tietojen mukaisena. Näin laskettu yhteisön kokonaistuotanto tutkimusajanjaksolla oli 40–50 tonnia.

(59)

Tutkimuksessa täydessä yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan osuus volframielektrodien tuotannosta yhteisössä on yli 50 prosenttia. Yrityksen katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(60)

Yhteisön kulutus määritettiin laskemalla yhteen tiedossa olevien tuottajien yhteisössä myymät määrät ja tuonti. Vuosien 2001–2004 tuonnin määrä perustuu valituksessa esitettyihin tietoihin, koska luotettavia tuontitilastoja ei ollut saatavissa, kuten edellä selvitetään. Tutkimusajanjakson tuontimäärän perusteena käytettiin 11:n Kiinassa toimivan vientiä harjoittavan tuottajan kokonaisvientimäärää, jonka ne olivat ilmoittaneet voidakseen tulla otetuksi mukaan otokseen ja jonka voitiin katsoa vastaavan koko vientiä. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä todettiin vähäpätöiseksi. Tiedoista kävi ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä yhteisössä lisääntyi tarkastelujakson aikana 50 prosenttia.

(61)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä tutkimusajanjaksolla määritettiin valitukseen sisältyvien tietojen ja otantaan liittyvässä kyselyssä saatujen vastausten perusteella edellä todetuista syistä.

(62)

Tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kehittyneet seuraavasti:

(63)

Volframielektrodien kulutus lisääntyi 50 prosenttia tarkastelujakson aikana, mutta tuonti asianomaisesta maasta lisääntyi samana ajanjaksona yli 400 prosenttia. Tämän tuloksena Kiinan markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana 22,4 prosentista 76,2 prosenttiin.

(64)

Seuraavassa taulukossa esitetään Kiinasta tulevan tuonnin keskihintojen kehittyminen. Tarkastelujakson aikana kyseiset hinnat laskivat 12 prosenttia huolimatta vuoden 2005 hinnannoususta, joka johtui tärkeimmän raaka-aineen kohonneesta hinnasta.

(65)

Yhteisön markkinoilla tutkimusajanjakson aikana veloitettuja tarkasteltavana olevan tuotteen myyntihintoja tutkittaessa verrattiin yhteisön tuotannonalan hintoja vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien hintoihin. Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta veloitettuja hintoja oikaistuina tarvittaessa noudettuna lähettäjältä -tasolle eli ilman yhteisössä syntyneitä rahtikustannuksia ja alennusten ja hyvitysten vähentämisen jälkeen. Näitä hintoja verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien veloittamiin nettomyyntihintoihin, joista vähennettiin alennukset ja joita oikaistiin tarvittaessa CIF-hinta yhteisön rajalla -tasolle, jolloin tehtiin asianmukaiset tulliselvityskustannuksia ja tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevat oikaisut.

(66)

Vertailu osoitti, että yhteisöön tuotua tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin yhteisössä tutkimusajanjakson aikana hinnoilla, jotka alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat 40 prosentilla (ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista).

(67)

Tutkittaessa Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2001 tutkimusajanjaksoon. Kuten edellä mainitaan, useimmat indikaattorit on luottamuksellisuuden säilyttämiseksi esitetty indeksoidussa muodossa tai vaihteluväleinä, koska analyysi koskee vain yhtä yritystä.

(68)

Yhteisön tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät seuraavasti:

(69)

Vaikka kysyntä oli kasvanut, yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni huomattavasti eli 60 prosenttia vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(70)

Tuotantokapasiteetti pysyi muuttumattomana, eli kapasiteetin käyttöasteella oli sama laskeva suuntaus kuin tuotannollakin.

(71)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen koko kunkin kauden lopussa.

(72)

Varastot kasvoivat 31 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä kuvastaa tuotannonalan kasvavia vaikeuksia myydä tuotteitaan yhteisön markkinoilla.

(73)

Seuraavan taulukon luvut kuvaavat yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille suuntautunutta yhteisön tuotannonalan myyntiä.

(74)

Yhteisön tuotannonalan myyntimäärät pienenivät yli 50 prosenttia tarkastelujakson aikana. Samana viiden vuoden ajanjaksona yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski vielä enemmän eli 70 prosenttia, vaikka yhteisön kulutus kasvoi yli 50 prosenttia.

(75)

Näin ollen on todettava, että yhteisön tuotannonala ei hyötynyt yhteisön kulutuksesta johtuvasta markkinoiden kasvusta.

(76)

Keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille ostajille yhteisön markkinoilla laskivat vuoteen 2003 asti. Sitten ne nousivat lähes 12 prosenttia vuosien 2003 ja 2004 välillä ja 30 prosenttia lisää vuosien 2004 ja 2005 välillä. Hintojen lasku vuoteen 2003 asti kuvastaa yhteisön tuotannonalan pyrkimystä kilpailla polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa. Vuonna 2003 hinnat laskivat kestämättömän alhaisiksi ja niitä oli nostettava vuonna 2004. Lisäksi raaka-aineen jyrkkä hinnannousu, joka oli yli 100 prosenttia vuosien 2004 ja 2005 välillä, lisäsi tarvetta korottaa hintoja lisää vuonna 2005. Yhteisön tuotannonalan myyntihintojen nousu kattoi kuitenkin vain osan kohonneista kustannuksista.

(77)

Yhteisön tuotannonalan volframielektrodien myynnistä saaman voiton ja kassavirran taso on selvästi tappiollinen. Luvut esitetään vaihteluväleinä luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.

(78)

Kannattavuus heikkeni merkittävästi tarkastelujakson aikana. Se saavutti aallonpohjan vuonna 2003 ja koheni hieman sen jälkeen, mikä oli osittain yhteisön tuotannonalan rationalisointitoimien ja hinnankorotusten ansiota.

(79)

Myös kassavirta heikkeni tarkastelujakson aikana kannattavuuden laskua seuraten. Tappiollisen kassavirran absoluuttisen tason aleneminen jakson lopussa johtuu ainoastaan tuotanto- ja myyntimäärän pienenemisestä.

(80)

Tarkastelujakson alussa yhteisön tuotannonalalla investoitiin paljon pääasiassa uusiin koneisiin tuotannon optimoimiseksi, mikä oli perusteltua, koska volframielektrodien ja muiden volframituotteiden tuotanto oli ollut kokonaisuutena tuottavaa vielä vuosina 2000 ja 2001. Jakson loppuun mennessä investoiminen oli kuitenkin loppunut lähes kokonaan.

(81)

Sijoitetun pääoman tuotto samankaltaisen tuotteen tuotannon ja myynnin osalta, luottamuksellisuussyistä vaihteluväleinä ilmaistuna, on tappiollinen ja se on pienentynyt huomattavasti tarkastelujaksolla, mikä vastaa edellä mainittua myynnin kannattavuuden kehityssuuntausta.

(82)

Yhteisön tuotannonalan pääoman saantimahdollisuuksien ei huomattu tarkastelujaksolla juurikaan kärsineen, sillä samankaltaisen tuotteen osuus on vain murto-osa yhtymän koko liiketoiminnasta.

(83)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön tuotannonalan työllisyyden, tuottavuuden ja työvoimakustannusten kehittyminen.

(84)

Yhteisön tuotannonalan työntekijämäärä väheni rajusti vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä johtui sekä yhteisön tuotannonalan tuotannon laskusta että sen pyrkimyksistä rationalisoida tuotantoa ja parantaa tuottavuutta. Yhteisön tuotannonalan rationalisointitoimet näkyivätkin tuottavuudessa, joka oli selvässä nousussa tarkastelujaksolla.

(85)

Keskimääräinen palkkataso pysyi vakaana tarkastelujakson aikana.

(86)

Polkumyyntimarginaalit on ilmoitettu edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. Ne ovat selvästi yli vähimmäistason. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei voida pitää vähäpätöisenä.

(87)

Yhteisön tuotannonala ei ole elpymässä aikaisemman polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutuksista, koska vastaavia tutkimuksia ei ole ennen tehty.

(88)

On huomattava, että vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana polkumyynnillä tapahtuva tarkasteltavan olevan tuotteen tuonti Kiinasta lisääntyi yli 400 prosenttia ja tarkastelujakson lopussa sen markkinaosuus oli 76,2 prosenttia. Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat huomattavasti yhteisön tuotannonalan myyntihinnat tutkimusajanjaksolla. Painotettujen keskihintojen perusteella laskettu hinnan alittavuus oli 40 prosenttia.

(89)

Vaikka yhteisön kulutus kasvoi samana aikana 50 prosenttia, yhteisön tuotannonalan myynnin määrä pieneni yli 50 prosentilla. Sen markkinaosuus pieneni 68 prosenttia eikä se voinut siirtää raaka-aineen yleistä hinnannousua lainkaan asiakkailleen, minkä vuoksi kannattavuus laski reilusti tappiolliseksi.

(90)

Tämän seurauksena yhteisön tuotannonalan tilanne huononi merkittävästi tarkastelujaksolla. Tuotanto laski 60 prosenttia samoin kuin kapasiteetin käyttöaste, joka laski erittäin alhaiselle tasolle tutkimusajanjaksolla. Varastojen suuruus kasvoi 31 prosenttia.

(91)

Huolimatta yhteisön tuotannonalan huomattavista investoinneista tarkastelujakson alussa ja jatkuvista ponnisteluista tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi sen kannattavuus, kassavirta ja sijoitetun pääoman tuotto heikkenivät rajusti ja päätyivät huomattavasti tappiollisiksi.

(92)

Myös työllisyyttä ja investointeja koskevien indikaattoreiden kääntyminen laskusuuntaan kertoo yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemisestä tarkastelujakson aikana.

(93)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(94)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko Kiinasta peräisin olevalla polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneella merkittävällä vahingolla syy-yhteys. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi tutkittiin muut tiedossa olevat tekijät, jotka kyseisenä aikana olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, jotta voitiin varmistaa, ettei niiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa katsottu polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtuvaksi.

(95)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin äkillinen kasvu yli 400 prosentilla vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ja kyseisen tuonnin osuuden kasvu yhteisön markkinoilla 22,4 prosentista 76,2 prosenttiin tapahtui samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen kanssa. Tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste laskivat jyrkästi ja loppuvarastojen suuruus kasvoi 31 prosenttia samaan aikaan, kun yhteisön markkinat kasvoivat. Yhteisön tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuus pienenivät huomattavasti samaan aikaan kun polkumyynnillä tapahtunut tuonti ja sen markkinaosuus kasvoivat rajusti. Lisäksi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat ja aiheuttivat näin voimakasta hinnanalennuspainetta yhteisön tuotannonalan hintoihin aikana, jolloin raaka-aineen hankkimiskustannukset kasvoivat yli 100 prosenttia. Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalalla ei ollut mahdollisuutta siirtää kustannusten kasvua lainkaan asiakkailleen, koska Kiinasta peräisin olevia tuotteita tuotiin polkumyynnillä merkittäviä määriä, mikä kohdisti hintoihin valtavaa painetta. Tämä johti kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran jyrkkään laskuun.

(96)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyyntihinnoin tapahtunut tuonti, jonka määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi vuodesta 2001 lähtien, vaikutti aiheuttamansa paineen kautta ratkaisevalla tavalla yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden menetykseen ja tämän seurauksena sen kannattavuuden heikkenemiseen.

(97)

Kiinalaisia tuottajia lukuun ottamatta yksikään viejä ei vienyt samankaltaista tuotetta merkittävässä määrin yhteisön markkinoille tarkastelujaksolla. Tutkimuksessa varmistui, että muiden yhdysvaltalaisten ja japanilaisten tuottajien merkittävimmät markkinat olivat kummankin omat kotimarkkinat. Samankaltaisen tuotteen muusta tuonnista on saatavilla hyvin vähän luotettavia tietoja, mistä syystä yhteisön markkinoilla mahdollisesti myydyistä määristä ei voida esittää arviota. Koska ei ole näyttöä muista kolmansista maista tapahtuvasta tuonnista, mahdollisten tuontimäärien katsotaan olevan vähäpätöisiä. Tällä perusteella päätellään, että muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti ei ole voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(98)

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, olisiko vienti EU:n ulkopuolisiin maihin voinut olla osasyynä tuotannonalan tarkastelujaksolla kärsimään vahinkoon. EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuneen viennin osuus yhteisön tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myynnistä oli noin 50 prosenttia. Kyseinen vienti väheni noin 66 prosenttia vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välillä, ja se oli 41 prosenttia tuotannonalan kokonaismyynnistä tutkimusajanjakson lopussa. Tärkein syy vientimarkkinoiden, erityisesti Yhdysvaltojen markkinoiden, menettämiseen oli kiinalaisten tuottajien lisääntynyt kilpailu maailmanmarkkinoilla. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että toinen kahdesta yhdysvaltalaisesta volframielektrodien tuottajasta joutui lopettamaan tuotantonsa kiinalaisten tuottajien Yhdysvaltain markkinoilla harjoittaman vastaavan toiminnan vuoksi.

(99)

Niiden indikaattoreiden osalta, joita ei voitu eritellä yhteisön markkinoiden ja vientimarkkinoiden välillä, kuten tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit ja työllisyys, todettiin laskevan kehityksen olevan selvästi yli sen, mikä voidaan katsoa vientituloksen huononemisesta johtuvaksi. Näin ollen kyseisten indikaattoreiden kielteisen kehityksen on katsottava johtuvan sekä yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin vähenemisestä että vähäisemmässä määrin myös vientimyynnin vähenemisestä. Tätä kehitystä tarkasteltaessa on otettava huomioon myös se, että yhteisön markkinat kasvoivat huomattavasti tarkastelujakson aikana.

(100)

Kannattavuuden, kassavirran ja sijoitetun pääoman tuoton laskusuuntaus johtui pääasiassa siitä, että yhteisön tuotannonalan oli pakko laskea kapasiteetin käyttöaste hyvin matalalle sekä yhteisön että vientimarkkinoiden myyntimäärien kielteisen kehityksen vuoksi, kuten edellä todetaan. Lisäksi polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheutti painetta tuotannonalan myyntihintoihin, mikä lisäsi kyseessä oleviin indikaattoreihin kohdistunutta kielteistä vaikutusta. Tältä osin olisi huomattava, että yksikkökohtaisten myyntihintojen kehitys vientimarkkinoilla oli paljon myönteisempää kuin hintojen kehitys yhteisössä. Keskimääräinen myyntihinta vientimarkkinoilla nousi 20 prosenttia samana aikana, mistä voi päätellä, että kyseisillä markkinoilla hintapaine oli pienempi kuin yhteisön markkinoilla. Viennin todettiin olleen jonkin verran kannattavampaa kuin yhteisön markkinoille suuntautuneen myynnin – joskaan ei riittävän kannattavaa – siitä huolimatta, että myös vienti oli kärsinyt hintojen alenemisesta ja Kiinan kolmansien maiden markkinoille suuntautuneen viennin aiheuttamasta kilpailusta. Lisäksi yhteisön tuotannonala pystyi pitämään muusta kuin raaka-aineen ostosta johtuvat kustannuksensa kurissa ja jopa karsimaan niitä. Tästä syystä yhteisön tuotannonalan vientituloksella näyttää olleen vähemmän vaikutusta kannattavuuteen, kassavirtaan ja sijoitetun pääoman tuottoon kuin markkinaosuuksien ja hintojen kehityksellä yhteisön markkinoilla.

(101)

Tämän perusteella komissio ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että vientimyynnin kehittyminen kielteisesti vaikutti yhteisön tuotannonalan yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Edellä mainitussa analyysissä kuitenkin varmistui, että huononeva vientitulos sellaisenaan ei riitä poistamaan Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja todetun vahingon välistä syy-yhteyttä.

(102)

Ainoan muun yhteisön tuottajan myynti laski huomattavasti, 54 prosenttia, vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttää siltä, että toinen yhteisön tuottaja on samassa tilanteessa yhteisön tuotannonalan kanssa. Näin ollen päätellään alustavasti, että kyseinen myynti ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(103)

Yksi viejä väitti, että vahinko johtui pääasiassa perusraaka-aineen, ammoniumparavolframaatin, hinnannoususta. Ammoniumparavolframaatin hinnat todella nousivat yli 100 prosenttia tarkastelujakson lopussa vuonna 2005.

(104)

Tältä osin olisi huomattava ensinnäkin, että yhteisön tuotannonalan tilanne huononi samaan aikaan kun tuonti Kiinasta kasvoi äkillisesti, eli vuosien 2001 ja 2005 välillä eikä ainoastaan tarkastelujakson lopussa.

(105)

Sen sijaan raaka-ainehintojen nousu koskee ainoastaan vuotta 2005. Kyseisenä vuonna yhteisön tuotannonalan hinnat kuitenkin nousivat hieman enemmän (33 prosenttia) kuin tuotantokustannukset (30 prosenttia)

(106)

Tästä vuosittaisesta kehityksestä voi päätellä, että vaikka raaka-ainehintojen nousu osaltaan vaikutti kustannusten yleiseen nousuun, joka oli suurempi kuin myyntihintojen nousu tarkastelujaksolla, raaka-aineet eivät olleet ratkaiseva syy yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen huononemiselle. Tilanteen huononemisen syynä olivat pikemminkin markkinaosuuden menetyksestä ja siitä seuranneesta alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta johtuvat yleiset kustannusnousut, kuten edellä osoitetaan.

(107)

Lisäksi yhteisön tuotannonala ei voinut nostaa myyntihintojaan riittävästi korvaamaan kustannusten nousun. Hintajousto ei ollut mahdollista, koska Kiinasta peräisin oleva polkumyyntihintainen, merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat alittava tuonti kasvoi äkillisesti kyseisenä aikana. On pääteltävä, että yhteisön tuotannonalaan kohdistui mainituissa olosuhteissa ankaria hintapaineita polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vuoksi, mistä syystä yhteisön tuotannonala pystyi korvaamaan vain hyvin pienen osan kasvaneista tuotantokustannuksista myyntihintoja nostamalla.

(108)

Olisi vielä syytä huomata, että raaka-ainehintojen nousu vaikutti markkinoiden kaikkiin toimijoihin, myös kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, ja siksi sitä ei voida pitää yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon erityisesti vaikuttaneena tekijänä.

(109)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että raaka-ainehintojen nousu sellaisenaan ei poista Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

(110)

Yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko näkyy lähinnä myyntimäärien pienenemisenä ja markkinaosuuden menetyksenä, millä on ollut kielteinen vaikutus kannattavuuteen. Tästä seurannut hintojen aleneminen ja alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta johtunut suurtuotannon etujen menetys aiheuttivat kannattavuuden laskun kestämättömän tappiolliselle tasolle, mistä koitui yhteisön tuotannonalalle merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

(111)

Useimmat yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa osoittavat indikaattorit heikkenivät samaan aikaan, kun tuonti Kiinasta kasvoi jyrkästi sekä määrällisesti että markkinaosuuksina ja kyseisen tuonnin hintojen alittavuus oli huomattavaa.

(112)

Vaikka tutkimustulosten perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yhteisön tuotannonalan EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuneen viennin kielteinen kehitys olisi osaltaan aiheuttanut vahinkoa, sen mahdollinen vaikutus ei riitä poistamaan Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

(113)

Lisäksi on todettava, että vaikka tarkastelujaksolla tapahtunut raaka-ainehintojen nousu oli ennennäkemättömän suuri, se vaikutti kaikkiin markkinoiden toimijoihin. Vahingon osoittimien kehityksenkään perusteella ei voida päätellä, että raaka-ainehintojen nousu olisi ollut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suurin syy.

(114)

Tästä syystä päätellään, että Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(115)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto asianomaisesta maasta peräisin olevassa tuonnissa ei olisi yhteisön edun mukaista. Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille valituksessa mainituille tuojille, kauppiaille ja teollisille käyttäjille. Kyselylomakkeisiin saatiin vastaukset kolmelta tuojalta.

(116)

Yhteistyössä toimineilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehtiin seuraavat päätelmät.

(117)

On syytä muistaa, että yhteisön tuotannonala käsittää yhden tuottajan, jonka tuotantolaitokset sijaitsevat Itävallassa ja jonka kannattavuus heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla, millä oli kielteinen vaikutus työllisyyteen ja investointitasoon.

(118)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on todennäköistä, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamasta hintapaineesta johtuva toiminnan heikko kannattavuus pakottaa yhteisön tuotannonalan lopettamaan volframielektrodien tuotannon, joka kuitenkin on strategisesti merkittävää useille korkean teknologian aloille.

(119)

On aiheellista huomata, että volframielektrodien tuotantolinjaa käytettiin myös muiden pyöreäprofiilisten tuotteiden kuten molybdeenitankojen ja -lankojen ja termisessä ruiskutuksessa käytettävien lankojen sekä lasinsulatuksessa käytettävien elektrodien valmistuksessa. Osa valmistusprosessin kiinteistä kuluista jakaantui näiden tuotteiden ja volframielektrodien välille. Volframielektrodien tuotannon pieneneminen 60 prosentilla tarkastelujakson aikana ei vaikuttanut kielteisesti ainoastaan volframielektrodien vaan myös muiden yhteisön tuotannonalan tuottamien pyöreäprofiilisten tuotteiden tuotantokustannuksiin.

(120)

Asiaa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon tarkasteltavana olevan tuotteen kasvava maailmanlaajuinen kysyntä, jonka ansiosta yhteisön tuotannonala voisi kasvattaa myyntiään ja parantaa kannattavuuttaan ja siten varmistaa tuotannonalan taloudellisen elinvoimaisuuden, jos toimenpiteet otetaan käyttöön.

(121)

Tämän vuoksi päätellään, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat yhteisön tuotannonalan etujen mukaisia.

(122)

Koska tuontia muista maista ei ilmeisesti ole, yksi vientiä harjoittava tuottaja ja viejiä edustava yhdistys ovat väittäneet, että polkumyyntitullit johtaisivat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien poistumiseen yhteisön markkinoilta, mikä heikentäisi kilpailua ja vahvistaisi yhteisön tuotannonalan jo nyt hallitsevaa asemaa.

(123)

Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, on kuitenkin todennäköisempää, että ainakin osa asianomaisista vientiä harjoittavista tuottajista jatkaa tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiä yhteisöön, vaikkakin vahinkoa aiheuttamattomilla hinnoilla, koska niillä on vakaa teknologinen pohja ja vahva markkina-asema yhteisössä. Toisaalta, jos polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta luovutaan, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yhteisön tuotannonala lopettaa volframielektrodien valmistuksen yhteisössä, mikä vahvistaisi kyseisen tuotteen vientiä harjoittavien tuottajien asemaa ja heikentäisi huomattavasti kilpailua yhteisön markkinoilla.

(124)

Tältä osin on huomattava, että yhteisön tuottajia on kaksi, mikä takaa tietyn asteisen kilpailun sekä yhteisön markkinoilla että vientimarkkinoilla.

(125)

Lisäksi muistutetaan, ettei polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena suinkaan ole estää kolmansissa maissa toimivien viejien pääsyä yhteisön markkinoille, vaan pikemminkin palauttaa tasapuoliset toimintaedellytykset, joita hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ovat vääristäneet.

(126)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille valituksessa käyttäjiksi nimetyille osapuolille avaruus-, ydin-, merenkulku-, auto- ja kemianteollisuuden sekä konetekniikan alalla. Komissio ei saanut vastauksia käyttäjiltä, joita asia koski, tai niitä edustavilta järjestöiltä.

(127)

Volframia käytetään hitsauksessa silloin, kun hitsaussaumojen on erityisen tärkeää olla korkealaatuisia (muun muassa lentokone-, laivanrakennus-, ydin- ja kemianteollisuudessa). Käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan päätellä, että laatu ja luotettavuus ovat tärkeimmät käyttöperusteet asiakkaille ja että elektrodien hinta ei ole kovin merkittävä tekijä lopputuotteiden arvoon verrattuna.

(128)

Koska tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjät eivät osoittaneet kiinnostusta asiaan tutkimuksen aikana, voidaan alustavasti päätellä, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi niiden tilanteeseen.

(129)

Yksi tuoja toimi täydessä yhteistyössä tutkimuksessa ja toimitti vastaukset kyselyyn, ja kaksi muuta yritystä toimi osittain yhteistyössä. Näiden kolmen tuojan osuus on noin 30 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista yhteisöön tutkimusajanjaksolla. Tarkasteltavana olevan tuotteen osuus täydessä yhteistyössä toimineen tuojan liikevaihdosta on noin 85 prosenttia.

(130)

Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otetaan käyttöön, on mahdollista, että asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti vähenee, mikä vaikuttaa tuojien taloudelliseen tilanteeseen. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihintojen mahdollisen nousun pitäisi kuitenkin vain palauttaa tuojien ja yhteisön tuottajien välinen kilpailu eikä estää tuojia myymästä tarkasteltavana olevaa tuotetta. Koska lisäksi tarkasteltavana olevasta tuotteesta aiheutuvien kustannusten osuus käyttäjien kokonaiskustannuksista on pieni, tuottajat voivat helpommin siirtää mahdollisen hinnannousun käyttäjille. Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei todennäköisesti ole vakavaa kielteistä vaikutusta yhteisön tuojien tilanteeseen.

(131)

Toimenpiteiden käyttöönoton voidaan odottaa antavan yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden saavuttaa takaisin menettämäänsä myyntiä ja markkinaosuuksia ja parantaa kannattavuuttaan. Yhteisön tuotannonalan heikkenevä tilanne huomioon ottaen se vaara on todellinen, että yhteisön tuotannonala joutuu sulkemaan tuotantolaitoksensa ja irtisanomaan työntekijänsä, jos toimenpiteitä ei toteuteta. Kun otetaan huomioon, että tarkasteltavan olevaa tuotetta käytetään korkean teknologian aloilla, joilla elektrodeista johtuvat kustannukset eivät ole kovin merkittävät suhteessa lopputuotteiden arvoon, polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vaikutus tuojien/kauppiaiden ja käyttäjien tilanteeseen olisi hyvin vähäinen.

(132)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei ole pakottavia syitä luopua polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinasta peräisin olevien tiettyjen volframielektrodien tuonnissa.

(133)

Polkumyyntiä, siitä aiheutuvaa vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(134)

Toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan kyseisestä tuonnista aiheutuva vahinko ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi kattaa niillä tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen kokonaisvoiton (ennen veroja), jonka kyseisenlainen alan yritys voisi kohtuudella saada myydessään samankaltaista tuotetta yhteisön markkinoilla tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Tässä laskelmassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 8 prosenttia liikevaihdosta, joka määritettiin ennen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin esiintymistä saavutettujen voittojen perusteella. Tämän perusteella yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 8 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin. Yhtä Kiinasta tutkimusajanjaksolla tuotua tuotelajia ei tuotettu eikä myyty yhteisön tuotannonalalla tutkimusajanjakson aikana. Laskettaessa kyseisen tuotelajin tuonnin aiheuttaman vahingon poistamiseen riittävää tasoa otettiin huomioon mainitun tuotelajin ja muiden kiinalaisten viejien viemien tuotelajien välinen hintasuhde.

(135)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaan painotettuun keskihintaan.

(136)

Kyseistä vertailua varten tehtiin tarkistuksia tuojien suorittamien toimintojen eli pakkaamisen, varastoinnin, laadunvalvonnan, tuotemerkinnän sekä joissakin tapauksissa elektrodien fysikaalisen käsittelyn osalta, jotta tuonti ja yhteisön tuotannonalan myynti olivat keskenään vertailukelpoisia.

(137)

Vertailun tulokseksi saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(138)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset vahinkomarginaalit yrityksille, joille myönnettiin joko yksilöllinen kohtelu tai markkinatalouskohtelu, olivat seuraavat:

(139)

Laskettaessa kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin viejiin sovellettavaa koko maata koskevaa vahingon korjaavaa tasoa on huomattava, että yhteistyössä toimimisen aste oli korkea. Näin ollen vahinkomarginaali määritettiin saman tasoiseksi kuin sille yhteistyössä toimineelle yritykselle, jolle ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, määritetty vahingon korjaava taso eli 86,8 prosentiksi.

(140)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, joka vastaa tasoltaan todettua polkumyyntimarginaalia, mutta joka ei kuitenkaan perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti ole edellä määriteltyä vahinkomarginaalia korkeampi.

(141)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määriteltiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(142)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yksikön nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

(143)

Edellä sanotun perusteella väliaikaiset tullit ovat seuraavat:

(144)

Hyvin erisuuruisista tulleista johtuvan toimenpiteiden kiertämisen vaaran vähentämiseksi ja erityisesti siitä syystä, että yhden kiinalaisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan, jolle on ehdotettu yksilöllistä tullia, todettiin vievän yhteisöön myös sellaisen yhteistyössä toimineen valtion omistaman yrityksen valmistamia volframielektrodeja, jolle ei voitu myöntää yksilöllistä kohtelua, tässä tapauksessa katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä polkumyyntitullien asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Ainoastaan asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin voidaan soveltaa asianomaiselle tuottajalle laskettua polkumyyntimarginaalia. Erityisiä toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

(145)

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisille on esitettävä pätevä kauppalasku, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä esitetyt vaatimukset. Tuontitavaroista, joiden mukana ei ole tällaista kauppalaskua, kannetaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettava jäännöspolkumyyntitulli.

(146)

On huomattava, että jos niiden yritysten, joihin sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan aloittaa toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, onko yksilölliset tullit syytä poistaa ja ottaa niiden sijasta käyttöön koko maata koskeva tulli.

(147)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt polkumyyntitullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,

14.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 250/34

(1)

Asetuksella (EY) N:o 573/2003 avataan maissin 149 000 tonnin vuotuinen tariffikiintiö (järjestysnumero 09.4767) markkinointivuodeksi 2006/2007.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 573/2003 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti maanantaina 11 päivänä syyskuuta 2006 haetut määrät ylittävät käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määriteltävä, missä määrin todistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava yhtenäinen jakokerroin,