Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Summaries of EU Legislation

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus, EHTY:n perustamissopimus

Go to the summaries’ table of contents

SURVEY: Tell us what you think about the summaries!

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus, EHTY:n perustamissopimus

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Pariisin sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta (EHTY)

SOPIMUKSEN TARKOITUS

  • Sopimuksella perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) kuuden maan (Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat) välillä varmistamaan hiilen ja teräksen vapaa liikkuvuus sekä vapaa pääsy tuotantolähteille.
  • Keskeinen asia sopimuksessa oli yhteisen korkean viranomaisen nimittäminen
    • valvomaan markkinoita
    • valvomaan kilpailusääntöjen noudattamista
    • varmistamaan hintojen avoimuuden.
  • EHTY:n perustamissopimuksessa luotiin EU:n toimielimet sellaisina kuin ne ovat vielä tänäkin päivänä. Sopimus solmittiin vuonna 1951 toisen maailmansodan jälkimainingeissa, ja se on ensimmäinen askel kohti Euroopan yhdentymistä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Tavoitteet

Perustamissopimuksen tavoitteena oli edistää hiilen ja teräksen yhteismarkkinoiden toteuttamisella työllisyyden kasvua ja elintason nousua, kuten sen 2 artiklassa todetaan. Toimielinten olikin huolehdittava säännöllisistä hiilen ja teräksen toimituksista yhteismarkkinoille varmistamalla yhtäläinen pääsy tuotantolähteille, huolehtimalla mahdollisimman alhaisten hintojen toteuttamisesta ja edistämällä työntekijöiden olojen kohentamista. Tämän lisäksi oli edistettävä kansainvälisen kaupan kasvua ja tuotannon nykyaikaistamista.

Yhteismarkkinoiden luomiseksi perustamissopimuksessa määrättiin tuotteiden vapaasta liikkuvuudesta tulleitta ja ilman muita maksuja. Perustamissopimuksessa kiellettiin syrjivät toimenpiteet tai menettelyt, valtioiden avustukset, tuet tai erityismaksut sekä rajoittavat menettelyt.

Rakenne

Perustamissopimus on jaettu neljään osastoon

  • 1.

    Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

  • 2.

    yhteisön toimielimet

  • 3.

    taloudelliset ja sosiaaliset määräykset

  • 4.

    yleiset määräykset

Siihen kuuluu myös

  • Kaksi pöytäkirjaa, joista toinen koskee tuomioistuinta ja toinen EHTY:n suhteita Euroopan neuvostoon sekä
  • yleissopimus siirtymämääräyksistä, jotka koskevat perustamissopimuksen täytäntöönpanoa, suhteita kolmansiin maihin ja yleisiä suojatoimenpiteitä.

Toimielimet

Sopimuksessa perustettiin korkea viranomainen, edustajakokous, ministerineuvosto ja tuomioistuin. EHTY oli oikeushenkilö.

  • Korkea viranomainen, joka oli nykyisen Euroopan komission edeltäjä, oli riippumaton kollegiaalinen täytäntöönpanoelin, jonka tehtävänä on varmistaa perustamissopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutuminen ja toimia EHTY:n yleisen edun hyväksi. Siihen kuului yhdeksän jäsentä (enintään kaksi kansalaisuutta kohden), jotka valittiin kuuden vuoden ajaksi. Korkea viranomainen oli todellinen ylikansallinen ja päätösvaltainen elin. Se valvoi
    • tuotannon nykyaikaistamista ja sen laadun parantamista
    • tuotteiden toimittamista tasavertaisin edellytyksiin
    • yhteisten vientikäytäntöjen kehittämistä
    • hiili- ja terästeollisuuden työolojen parantamista.

Korkea viranomainen teki päätöksiä sekä antoi suosituksia ja lausuntoja. Sitä avusti nykyisen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edeltäjä neuvoa-antava komitea, johon kuului edustajia tuottajista, työntekijöistä, käyttäjistä ja kaupan alalta.

  • Edustajakokous oli Euroopan parlamentin edeltäjä. Siihen kuului 78 jäsentä, jotka olivat omien kansallisten parlamenttiensa valitsemia. Edustajia oli 18 Saksasta, Ranskasta ja Italiasta, 10 Belgiasta ja Alankomaista sekä 4 Luxemburgista. Perustamissopimuksen mukaan edustajakokouksella oli valvontavalta.
  • Neuvosto oli nykyisen Euroopan unionin neuvoston edeltäjä, ja siihen kuului 6 edustajaa, jotka olivat kansallisten hallitusten valitsemia. Kukin EHTY:n jäsenmaa huolehti vuorollaan puheenjohtajan tehtävästä kolmen kuukauden ajan. Neuvoston tehtävänä oli yhdenmukaistaa korkean viranomaisen toimintaa ja hallitusten yleistä talouspolitiikkaa. Korkean viranomaisen tekemät tärkeät päätökset edellyttivät neuvoston puoltavaa lausuntoa.
  • Tuomioistuimeen, joka oli Euroopan unionin tuomioistuimen edeltäjä, kuului seitsemän tuomaria, jotka nimitettiin EHTY:n jäsenmaiden yhteisellä sopimuksella kuuden vuoden ajaksi. Tuomioistuin varmisti, että perustamissopimusta tulkittaessa ja sovellettaessa noudatetaan lakeja.

Tehtävät

  • Saavuttaakseen tavoitteensa EHTY
    • keräsi tietoja hiili- ja teräsyrityksiltä ja yhteenliittymiltä
    • kuuli eri osapuolia (hiili- ja teräsyrityksiä, työntekijöitä ym.)
    • toimitti tarkastuksia vahvistaakseen sille annetut tiedot.
  • Jos hiili- ja teräsyritykset eivät noudattaneet korkean viranomaisen tahtoa, se voi määrätä rangaistuksia kuten sakon (jonka enimmäismäärä on yksi prosentti vuosittaisesta liikevaihdosta) tai uhkasakon (jonka määrä kultakin viivästyspäivältä on viisi prosenttia keskimääräisestä päivittäisestä liikevaihdosta).
  • Näiden tietojen perusteella korkea viranomainen laati ennusteita asianomaisten toimijoiden toiminnan ohjaamiseksi ja EHTY:n toimien määrittämiseksi. Yrityksiltä ja järjestöiltä saatujen tietojen täydentämiseksi EHTY teetti tutkimuksia hintojen ja markkinoiden kehittymisestä.

Rahoitus

  • EHTY:n talousarvio rahoitettiin määräämällä maksuja hiilen ja teräksen tuotannolle sekä ottamalla lainaa. Maksuilla oli tarkoitus kattaa hallinnolliset menot, työntekijöiden uudelleenkoulutusta varten myönnettävät avustukset, joita ei makseta takaisin, sekä tekniset ja taloudelliset tutkimukset, joiden tekemistä oli rohkaistava. Lainaa ottamalla saatuja varoja voitiin käyttää ainoastaan lainan antamiseen.
  • Investointien alalla EHTY voi lainojen antamisen ohella myöntää takuunsa yritysten kolmansilta osapuolilta ottamille lainoille. Lisäksi EHTY voi ohjata sellaisia investointeja, joiden rahoitukseen se ei osallistunut.

Tuotanto

Tuotannon alalla EHTY toimi välillisesti tekemällä yhteistyötä hallitusten kanssa sekä puuttumalla hintoihin ja kauppapolitiikkaan. Jos kysyntä laskee tai joudutaan pulatilanteeseen, EHTY voi toteuttaa suoria toimenpiteitä ottamalla käyttöön kiintiöitä tuotannon rajoittamiseksi järjestäytyneellä tavalla tai pulatilanteessa päättämällä varojen ensisijaisesta käytöstä ja jakamisesta sekä viennistä tuotanto-ohjelmien puitteissa.

Hintojen sopiminen ja kilpailu

  • Hintojen osalta perustamissopimuksessa kiellettiin hintojen perusteella tapahtuva syrjintä, kilpailua vääristävät menettelytavat ja syrjivät menettelytavat, joissa sovelletaan erilaisia ehtoja toisiinsa verrattavissa oleviin liiketoimiin. Näitä sääntöjä sovellettiin myös liikenteen alalla.
  • Lisäksi tietyissä olosuhteissa, kuten kriisitilanteessa, korkea viranomainen voi vahvistaa enimmäis- tai vähimmäishinnat EHTY:n sisällä tai viennissä sovellettaville hinnoille.
  • Vapaan kilpailun varmistamiseksi korkean viranomaisen tietoon oli saatettava jäsenvaltioiden kaikki toimet, jotka olivat omiaan vaarantamaan sen toiminnan. Näiden lisäksi sopimuksessa mainittiin erityisesti kolme tapausta, jotka voivat vääristää kilpailua:
    • sopimukset
    • keskittymät
    • määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.

Korkea viranomainen voi peruuttaa sopimukset tai yritysten yhteenliittymät, jos ne estivät, rajoittivat tai vääristivät kilpailua suoraan tai välillisesti.

Työntekijöiden asema

  • Vaikka palkat kuuluivat edelleen EHTY:n jäsenvaltioiden toimivaltaan, korkea viranomainen voi puuttua asiaan tietyin perustamissopimuksessa vahvistetuin edellytyksin, jos palkkataso on tavanomaista alhaisempi ja palkkoja alennetaan.
  • Korkea viranomainen voi myöntää taloudellista tukea ohjelmille, joiden tavoitteena oli lieventää työvoimaan teollisuudenalan teknisen kehityksen vuoksi kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia (korvaukset, avustukset ja ammatillinen uudelleenkoulutus).
  • Pätevän työvoiman liikkuvuuden osalta perustamissopimuksessa määrättiin, että jäsenvaltioiden on poistettava kaikki kansalaisuuteen perustuvat rajoitukset työskentelystä. Muiden työntekijäluokkien osalta, ja jos sopivasta työvoimasta on pulaa, valtioita kehotettiin muuttamaan siirtotyöläisiä koskevia määräyksiä muiden jäsenvaltioiden työntekijöiden palkkaamisen helpottamiseksi.

Kauppapolitiikka

  • Perustamissopimuksessa käsiteltiin myös EHTY:n kauppapolitiikkaa kolmansien maiden suhteen. Vaikka kansallista toimivaltaa ei rajoitettu, EHTY:llä oli käytettävissään joitakin valtaoikeuksia kuten tullien enimmäis- ja vähimmäistason vahvistaminen ja tuonti- ja vientilisenssien myöntämisen valvonta. Sillä oli myös tiedonsaantioikeus hiiltä ja terästä koskevista kauppasopimuksista.
  • Lisäksi korkea viranomainen voi käyttää toimivaltaansa tapauksissa, joissa esiintyi polkumyyntiä, eli yhteisön lainsäädäntöä rikkovat hiili- ja teräsyritykset käyttävät perustamissopimuksen vastaisia kilpailukeinoja ja joissa tuonnin merkittävä kasvu voi aiheuttaa vakavaa haittaa yhteisön tuotannolle.

MISTÄ ALKAEN SOPIMUSTA SOVELLETTIIN?

Sopimusta sovellettiin vuodesta 1952 lähtien, se oli voimassa 50 vuotta ja sen voimassaoloaika päättyi vuonna 2002. Perustamissopimuksella luodut yhteismarkkinat avattiin 10. helmikuuta 1953 hiilelle, rautamalmille ja rautaromulle ja 1. toukokuuta 1953 teräkselle.

TAUSTAA

  • Ennen sopimuksen kumoamista sitä muutettiin useaan otteeseen seuraavilla sopimuksilla:
  • Sopimuksen voimassaoloajan päätyttyä, hiili- ja terästeollisuutta koskevat säännöt sisällytettiin Rooman sopimukseen, jolla perustettiin Euroopan yhteisö.
  • Pöytäkirja EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta liitettiin Nizzan sopimukseen. Tässä pöytäkirjassa EHTY:n kaikki varat ja vastuut siirretään Euroopan yhteisölle. Laskettu nettovarallisuus käytetään hiili- ja terästeollisuuteen liittyvien alojen tutkimukseen.
  • Helmikuussa 2003 tehdyissä päätöksissä vahvistetaan tarvittavat toimenpiteet pöytäkirjan artiklojen täytäntöönpanemiseksi, varainhoitoa koskevat suuntaviivat ja hiili- ja terästutkimusrahastoa koskevat artiklat.

ASIAKIRJA

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus

Viimeisin päivitys: 11.12.2017

Top