Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Summaries of EU Legislation

OSPAR-yleissopimus

Go to the summaries’ table of contents

OSPAR-yleissopimus

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Päätös 98/249/EY – Koillis-Atlantin meriympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen tekeminen

Yleissopimus Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta

PÄÄTÖKSEN JA YLEISSOPIMUKSEN TARKOITUS

  • Päätöksellä vahvistettiin OSPAR-yleissopimus Euroopan unionin (EU), joka oli silloin vielä Euroopan yhteisö, puolesta.
  • OSPAR-yleissopimuksen tavoitteena on ehkäistä meren saastumista ja poistaa sen saasteita ja siten suojella Koillis-Atlantin aluetta ihmisten toiminnasta aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

  • Euroopan yhteisö on yksi Pariisissa 22. syyskuuta 1992 allekirjoitetun Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehdyn yleissopimuksen sopimuspuoli.
  • Yleissopimuksessa määritellään useita käsitteitä, kuten
    • merialue*,
    • sisäiset aluevedet*,
    • kuormittaminen*.
  • Yleissopimuksen osapuolet sopivat ryhtyvänsä kaikin mahdollisin tavoin
    • ehkäisemään ja vähentämään pilaantumista
    • toimeenpanemaan tarvittavat toimet Koillis-Atlantin suojelemiseksi ihmisen toiminnan haittavaikutuksilta.
  • Näillä toimilla pyritään turvaamaan ihmisten terveys, säilyttämään merelliset ekosysteemit ja, silloin kun se on mahdollista, palauttamaan vahingoittuneiden merellisten alueiden kunto. Tätä varten sopimuspuolet, yksin ja yhdessä,
    • laativat ohjelmia ja ryhtyvät toimiin
    • yhdenmukaistavat toimintaperiaatteitaan ja strategioitaan.
  • Velvoitteiden toteuttamisessa sopimuspuolten on noudatettava kahta periaatetta.
    • Ennalta varautumisen periaate: ehkäiseviin toimiin on ryhdyttävä, kun kohtuudella voidaan katsoa olevan perusteita epäillä, että merelliseen ympäristöön suoraan tai epäsuorasti johdetut aineet tai energia saattavat aiheuttaa mitä tahansa seuraavista, vaikkei olisikaan olemassa lopullisia todisteita päästöjen ja vaikutusten syysuhteesta:
      • ihmisten terveyden vaarantuminen
      • elollisten luonnonvarojen tai merellisten ekosysteemien vaurioittaminen
      • virkistysarvojen vahingoittaminen
      • meren oikeutetun käytön häiritseminen muulla tavoin.
    • Aiheuttaja maksaa -periaate: kuormittajan on maksettava pilaantumisen ehkäisemis-, rajoittamis- ja vähentämistoimien kustannukset.
  • Sopimusosapuolten laatimissa ohjelmissa on hyödynnettävä uusinta teknistä kehitystä ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä.
  • Toimet eivät saa lisätä merialueen ulkopuolisen meren tai ympäristön muiden osien kuormittamista.
  • Sopimuspuolet ryhtyvät yksin tai yhdessä kaikkiin mahdollisiin toimiin ehkäistäkseen ja vähentääkseen
    • maalla sijaitsevien kuormituslähteiden ja -toimien aiheuttamaa pilaantumista
    • jätteiden tai muiden aineiden mereen laskemisen ja polttamisen aiheuttamaa pilaantumista
    • avomerilähteiden eli avomerilaitosten ja avomeriputkistojen, joista aineet tai energia pääsevät merialueelle, aiheuttamaa pilaantumista.
  • Osapuolet voivat tehdä yhteistyösopimuksen, jolla osapuolet puuttuvat useamman valtion alueelle ulottuvaan kuormittamiseen.

OSPAR-komissio

  • Yleissopimuksella perustetaan komissio, joka toimii yleissopimuksen päätöksentekoelimenä ja joka muodostuu sopimuspuolten edustajista. Komissio neuvottelee erilaisista päätöksistä ja suosituksista ja hyväksyy ne. Päätöksistä tulee osapuolia sitovia kahdensadan päivän kuluttua päätöksen hyväksymisestä, mutta suositukset eivät ole sitovia.
  • Komission tehtävänä on
    • valvoa yleissopimuksen täytäntöönpanoa
    • seurata merialueen tilaa
    • tarkistaa hyväksyttävien toimien toimivuus
    • laatia ohjelmia ja toimia, joilla merellistä kuormitusta voidaan ehkäistä ja vähentää
    • vahvistaa työohjelmansa
    • laatia tuon työohjelman toteuttamiseen tarvittavat välineet.

Mitä OSPAR-yleissopimuksella on saatu aikaan

  • OSPAR-yleissopimuksen radioaktiivisia aineita koskevan strategian etenemisestä tehdyn arvioinnin mukaan osapuolet ovat saaneet aikaan merkittäviä vähennyksiä ydinalan päästöihin.
  • Osapuolet ovat myös hyväksyneet toimia, joilla pyritään suojelemaan ja säilyttämään vielä yksi laji (merilohi) ja elinympäristö (vuorovesialueiden mutamatalikot). Molemmat näistä on OSPAR-yleissopimuksessa määritelty erityisen haavoittuviksi Koillis-Atlantin alueella.
  • OSPAR-komissio ilmoitti vuonna 2016, että suojelualueiden verkostoon oli lisätty kymmenen uutta suojeltua merialuetta, minkä jälkeen niitä oli kaikkiaan 423.
  • OSPAR-yleissopimus on lisännyt kansainvälistä panostusta meren roskaantumisen vähentämiseen luomalla Koillis-Atlantille roskien kalastamisen verkoston, jonka avulla alukset voivat tuoda roskia maihin missä tahansa hankkeeseen osallistuvista yli neljästäkymmenestä satamasta. OSPAR-yleissopimuksen osapuolet ovat myös päättäneet puuttua merellisen ympäristön mikromuoviroskan lähteisiin.
  • OSPAR toimii myös keskustelufoorumina EU:n meristrategiapuitedirektiivin EU-maiden yhteiselle täytäntöönpanolle ja meristrategiapuitedirektiivin käsitteisiin ja menetelmiin pohjautuvalle alueiden väliselle yhteistyölle.

Tutkimus

  • Yleissopimuksessa edellytetään tieteellisen tai teknisen tutkimuksen täydentäviä tai yhteisiä ohjelmia ja että nämä välitetään komissiolle.

Välimiesmenettely

  • Yleissopimuksessa laaditaan välimiesmenettely sopimuspuolten välisten riitojen selvittämiseksi.

Liitteet

OSPAR-yleissopimus sisältää liitteitä, joissa käsitellään seuraavia erityisaloja:

  • Liite I: Maalla sijaitsevien kuormituslähteiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäiseminen ja estäminen
  • Liite II: Mereen laskemisen ja polttamisen aiheuttaman pilaantumisen ehkäiseminen ja estäminen
  • Liite III: Avomerilähteiden aiheuttaman kuormituksen ehkäiseminen ja estäminen
  • Liite IV: Merellisen ympäristön laadun arvioiminen
  • Liite V: Meriympäristön ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja säilyttämisestä

EU:n arktinen strategia

Vuonna 2016 annetussa yhteisessä tiedonannossa suositellaan, että EU

  • osallistuu jatkossakin monenvälisiin ympäristösopimuksiin, joilla on erityisesti merkitystä arktisille alueille, kuten OSPAR-yleissopimukseen
  • perustaa arktiselle alueelle merellisiä suojelualueita luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi
  • tekee yhteistyötä arktisen alueen valtioiden ja muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa kehittääkseen Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen välineen merellisen luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä varten sellaisilla alueilla, joihin kansallinen lainkäyttövalta ei ulotu.

MISTÄ ALKAEN PÄÄTÖSTÄ JA YLEISSOPIMUSTA SOVELLETAAN?

  • Päätöstä on sovellettu 7. lokakuuta 1997 alkaen.
  • Yleissopimus tuli voimaan 25. maaliskuuta 1998. Se korvaa Oslon yleissopimuksen vuodelta 1972 ja Pariisin yleissopimuksen vuodelta 1974.
  • Yleissopimuksen ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta, jotka yhdessä EU:n kanssa tekevät yhteistyötä Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelemiseksi.

TAUSTAA

Lisätietoja:

KESKEISET TERMIT

Merialue:

Merialueisiin kuuluvat kaikki seuraavat:

Sopimuspuolten sisäiset aluevedet ja aluemeri.

Aluevesirajan takainen, siihen rajoittuva rannikkovaltion lainkäyttövallan alainen merialue siinä laajuudessa, kuin kansainvälinen oikeus sen tunnustaa.

Aava meri mukaan lukien merenpohja ja sen sisusta, jotka sijaitsevat seuraavasti rajoitetulla alueella:

  • ne Atlantin valtameren, Pohjoisen jäämeren ja niiden reunamerien osat, jotka sijaitsevat 36. pohjoisen leveysasteen pohjoispuolella sekä 42. läntisen pituusasteen ja 51. itäisen pituusasteen välissä, lukuun ottamatta
    • Itämerta ja Belttejä Hasenøre Hovedista Gniben Oddeen kulkevan linjan ja edelleen Korshagista Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin kulkevien linjojen etelä- ja itäpuolella
    • Välimerta ja sen reunameriä 36. pohjoisen leveysasteen ja 5° 36’ läntistä pituutta olevan meridiaanin leikkauspisteeseen saakka.
  • Atlantin valtameren se osa, joka sijaitsee 59. pohjoisen leveysasteen pohjoispuolella sekä 44. ja 42. läntisen pituusasteen välissä.

Sisäiset aluevedet: Sen perusviivan maanpuoleiset vedet, josta aluemeren leveys mitataan. Ne ulottuvat vesistöjen kohdalla suolattoman veden rajaan asti eli siihen kohtaan vesistössä, jossa matalaveden aikana ja suolattoman veden virtauksen ollessa vähäinen suolapitoisuus kohoaa selvästi meriveden vaikutuksesta.
Kuormittaminen:

Suoraan tai välillisesti ihmisen toiminnasta aiheutuva sellaisten aineiden tai energian johtaminen merialueelle, jotka aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa pilaantumista eli

  • vaarantaa ihmisen terveyden
  • haitata elollisia luonnonvaroja ja merellisiä ekosysteemejä
  • vahingoittaa virkistysarvoja
  • häiritä meren muuta oikeutettua käyttöä.

ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös 98/249/EY, tehty 7 päivänä lokakuuta 1997, Koillis-Atlantin meriympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL L 104, 3.4.1998, s. 1)

Yleissopimus Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta (EYVL L 104, 3.4.1998, s. 2–21)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19–40)

Direktiiviin 2008/56/EY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Arktista aluetta koskeva Euroopan unionin yhdennetty politiikka (JOIN(2016) 21 final, 27.4.2016)

Viimeisin päivitys: 26.11.2017

Top