EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Euroopan unionin neuvoston työjärjestys

Euroopan unionin neuvoston työjärjestys

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Päätös 2009/937/EU neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä

TYÖJÄRJESTYKSEN TARKOITUS

  • Työjärjestyksessä esitetään Euroopan unionin neuvoston (jäljempänä neuvosto) työskentelyä koskevat määräykset.
  • Neuvosto voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 240 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksyä oman työjärjestyksensä.
  • Liitettä III muutetaan vuosittain, jotta se kuvastaisi EU-maiden väestöä koskevien lukujen muutoksia sekä kunkin EU-maan väestöä määräenemmistöllä tehtäviä ratkaisuja koskevien vaatimusten täytäntöönpanemiseksi neuvostossa.
  • Sääntöjä on myös kerran muutettu tuntuvasti – vuonna 2014 (päätös 2014/692/EU, Euratom) määräenemmistöpäätösten osalta.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Neuvosto on EU:n elin, jossa EU-maiden edustajat kokoontuvat. Kutakin maata edustaa yksi ministeritason edustaja, joka voi tehdä kyseisen maan hallitusta sitovia päätöksiä. Neuvosto toimii Euroopan parlamentin kanssa lainsäätäjänä. Se antaa säädöksiä noudattaen joko tavallista tai erityistä lainsäätämisjärjestystä. Neuvosto ja Euroopan parlamentti käyttävät yhdessä budjettivaltaa. Lisäksi neuvostolla on poliittisia tehtäviä ja koordinointitehtäviä.

Neuvoston kokoonpanot

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

  • Lukuun ottamatta ulkoasianneuvoston kokoonpanoa neuvoston puheenjohtajuudesta vastaa ennalta määrätty kolmen EU-maan ryhmä 18 kuukauden ajan. Kukin ryhmän jäsen toimii ulkoasiainneuvoston kokoonpanoa lukuun ottamatta kaikkien neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. Puheenjohtajakolmikko laatii 18 kuukauden ajaksi neuvoston toimia koskevan ohjelmaluonnoksen, jonka yleisten asioiden neuvosto hyväksyy keskusteltuaan siitä julkisesti.
  • Ulkoasiainneuvostolla on pysyvä puheenjohtaja: unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Neuvoston puheenjohtajamaana toimiva EU-maa voi toimia korkean edustajan sijaisena. Näin tapahtuu tavallisesti silloin, kun neuvosto kokoontuu keskustelemaan yhteisen kauppapolitiikan aiheista.
  • Puheenjohtajavaltiolla on päävastuu Euroopan unionin neuvoston työskentelystä.

Pysyvien edustajien komitea (Coreper), muut komiteat ja työryhmät

  • Neuvoston työtä tukee EU-maiden hallitusten pysyvien edustajien muodostama komitea (Coreper) sekä yli 150 muuta komiteaa ja työryhmää, jotka toimivat neuvoston valmistelueliminä.
  • Coreper huolehtii neuvoston kaikkien kokousten valmistelusta ja neuvoston sille antamien toimeksiantojen suorittamisesta. Coreper II muodostuu pysyvistä edustajista, kun taas Coreper I muodostuu pysyvien edustajien sijaisista.
  • Coreper
    • varmistaa EU:n politiikkojen ja toimien johdonmukaisuuden ja laillisuus-, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisen sekä EU:n toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen toimivaltaa, menettelyjä, avoimuutta ja lainsäädännön valmistelun laatua koskevien sääntöjen noudattamisen;
    • tutkii etukäteen kaikki neuvoston istunnon esityslistan kohdat ja varmistaa kaikkien aiheiden valmistelun neuvostoa varten;
    • pyrkii kunkin aiheen osalta pääsemään pysyvien edustajien tasolla sopimukseen, joka välitetään neuvostolle;
    • voi perustaa komiteoita tai työryhmiä valmistelu- tai selvitystehtäviä varten;
    • voi tehdä monia menettelyjä koskevia päätöksiä, kuten päätöksen neuvoston istunnon järjestämisestä muualla kuin Brysselissä tai Luxemburgissa, päätöksen kirjallisen menettelyn soveltamisesta jne.

Neuvoston toiminta

  • Neuvoston kotipaikka on Brysselissä, mutta se kokoontuu Luxemburgissa huhti-, kesä- ja lokakuussa. Puheenjohtaja kutsuu neuvoston koolle joko omasta aloitteestaan, yhden neuvoston jäsenen tai Euroopan komission pyynnöstä. Puheenjohtaja laatii alustavan asialistan kutakin neuvoston istuntoa varten.
  • Päätösvaltaisuus on varmistettava ennen äänestämistä. Edellytys täyttyy, jos suurin osa neuvoston jäsenistä on fyysisesti paikalla. Neuvosto äänestää puheenjohtajan aloitteesta. Puheenjohtaja käynnistää äänestysmenettelyn neuvoston jäsenen tai komission aloitteesta edellyttäen, että suurin osa neuvoston jäsenistä puoltaa tätä.

Määräenemmistöllä tehtävät ratkaisut

Marraskuun 1. päivänä 2014 otettiin käyttöön uusi määräenemmistöpäätöksiä koskeva äänestysmenettely, ”kaksinkertainen enemmistö”.

  • Kun neuvosto äänestää komission tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta, määräenemmistö saavutetaan, jos kaksi ehtoa täyttyy:
    • 55 prosenttia neuvoston jäsenistä äänestää päätöksen puolesta – 16 jäsentä 27 jäsenestä (Yhdistyneen kuningaskunnan erottua EU:sta);
    • ehdotusta kannattavat neuvoston jäsenet edustavat vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä.
  • Kun neuvosto ei tee ratkaisuaan komission tai korkean edustajan ehdotuksesta, päätös hyväksytään, jos
    • 72 prosenttia neuvoston jäsenistä äänestää sen puolesta ja
    • he edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä.

Neuvoston säädösten avoimuus ja julkaiseminen

  • Säädöksiä koskevat käsittelyt ja äänestykset ovat julkisia.
  • Kun neuvosto käsittelee muuta kuin lainsäädäntöä koskevaa ehdotusta EU-maita oikeudellisesti velvoittavien tai jäsenvaltioissa sovellettavien velvoittavien normien hyväksymisestä, yleisö voi seurata uusien merkittävien ehdotusten ensimmäistä käsittelyä neuvostossa.
  • Neuvosto keskustelee julkisesti EU:n ja sen kansalaisten etuja koskevista merkittävistä kysymyksistä tehdyistä neuvoston tai Coreperin päätöksistä. Neuvosto järjestää myös useita periaatekeskusteluja.
  • Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt säädökset on julkaistava virallisessa lehdessä (EUVL), kuten myös kaikkia EU-maita koskevat asetukset ja direktiivit, päätökset, joissa ei määritellä, kenelle ne on osoitettu, sekä EU:n tekemät kansainväliset sopimukset. Työjärjestyksen 17 artiklassa luetellaan muut virallisessa lehdessä julkaistavat säädökset, myös ne, joiden julkaisemisesta neuvosto tai Coreper päättää.

MISTÄ ALKAEN TYÖJÄRJESTYSTÄ SOVELLETAAN?

Työjärjestystä on sovellettu 1. joulukuuta 2009 alkaen.

TAUSTAA

Lisätietoja:

ASIAKIRJA

Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35–61)

Päätökseen 2009/937/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös (EU) 2020/430, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2020, tilapäisestä poikkeamisesta neuvoston työjärjestyksestä COVID-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi (EUVL L 881, 24.3.2020, s. 1–2)

Viimeisin päivitys: 19.06.2020

Top