This document is an excerpt from the EUR-Lex website
The direct effect of European law
Euroopan unionin oikeuden välitön oikeusvaikutus
Euroopan unionin oikeuden välitön oikeusvaikutus
Euroopan unionin oikeuden välitön oikeusvaikutus
Välittömän oikeusvaikutuksen periaate antaa kansalaisille mahdollisuuden vedota välittömästi Euroopan unionin lakiin kansallisissa ja unionin tuomioistuimissa. Periaate koskee vain joitain unionin säädöksiä. Lisäksi sen käytölle on asetettu useita edellytyksiä.
Unionin oikeuden välitön oikeusvaikutus on ensisijaisuuden periaatteen ohella yksi unionin oikeuden perusperiaatteista. Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut sen. Periaate antaa yksityisille kansalaisille mahdollisuuden vedota tuomioistuimissa unionin lakiin, vaikka vastaavaa kansallista säädöstä ei olisi annettu.
Välittömän oikeusvaikutuksen periaate takaa näin ollen unionin oikeuden sovellettavuuden ja tehokkuuden EU-maissa. Euroopan unionin tuomioistuin on kuitenkin asettanut unionin säädösten välittömälle sovellettavuudelle useita edellytyksiä. Säädöksen välitön vaikutus voi lisäksi koskea vain kansalaisen ja EU-maan välisiä suhteita tai se voidaan ulottaa koskemaan kaikkien kansalaisten välisiä suhteita.
Määritelmä
Tuomioistuin vahvisti unionin oikeuden välittömän oikeusvaikutuksen 5. helmikuuta 1963 asiassa Van Gend en Loos antamassaan tuomiossa. Kyseisessä tuomiossa tuomioistuin toteaa, että unionin oikeus paitsi asettaa velvoitteita EU-maille, suo myös oikeuksia kansalaisille. Tämän ansiosta kansalaiset voivat vedota kansallisissa ja eurooppalaisissa tuomioistuimissa näihin oikeuksiin ja välittömästi Euroopan unionin lakiin, vaikka asianomainen EU-maa ei olisikaan sisällyttänyt kyseistä unionin säädöstä kansalliseen lainsäädäntöönsä.
Horisontaalinen ja vertikaalinen välitön oikeusvaikutus
Unionin oikeuden välitön vaikutus voi olla vertikaalista ja horisontaalista.
Vertikaalinen välitön vaikutus ilmenee kansalaisten ja maan suhteissa. Se tarkoittaa, että kansalaiset voivat vedota unionin säädökseen maata vastaan.
Horisontaalinen välitön vaikutus ilmenee kansalaisten keskinäisissä suhteissa. Se tarkoittaa, että kansalainen voi vedota unionin säädökseen toista kansalaista vastaan.
Sen mukaan, mistä säädöstyypistä on ollut kysymys, unionin tuomioistuin on hyväksynyt joko täyden välittömän oikeusvaikutuksen (eli sekä horisontaalisen että vertikaalisen välittömän oikeusvaikutuksen) tai osittaisen välittömän oikeusvaikutuksen (ainoastaan vertikaalisen välittömän oikeusvaikutuksen).
Välitön oikeusvaikutus ja primaarioikeus
Primaarioikeuden eli unionin oikeusjärjestyksen päätekstien suhteen unionin tuomioistuin on vahvistanut välittömän oikeusvaikutuksen periaatteen asiassa Van Gend en Loos annetussa tuomiossa. Se on kuitenkin ilmoittanut, että velvoitteiden on oltava tarkkoja, selkeitä ja ehdottomia. Ne eivät saa edellyttää täydentäviä toimenpiteitä kansallisella tai unionin tasolla.
Asiassa Becker antamassaan tuomiossa (19. tammikuuta 1982) unionin tuomioistuin kieltää välittömän oikeusvaikutuksen tilanteessa, jossa mailla on vähänkin liikkumavaraa asianomaisen määräyksen (asiassa Kaefer ja Procacci 12. joulukuuta 1990 annettu tuomio) täytäntöönpanon suhteen.
Välitön oikeusvaikutus ja johdettu oikeus
Välittömän oikeusvaikutuksen periaate koskee myös johdettuun oikeuteen perustuvia säädöksiä, toisin sanoen säädöksiä, jotka toimielimet ovat hyväksyneet perussopimusten nojalla. Välittömän oikeusvaikutuksen soveltamisala vaihtelee kuitenkin säädöstyypin mukaan.
14.01.2015