Euroopan unionin oikeuden välitön oikeusvaikutus

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, Van Gend en Loos v. Alankomaiden verohallitus – välittömän oikeusvaikutuksen perusperiaate

MITÄ TUOMIOSSA VAHVISTETAAN?

• Euroopan unionin tuomioistuin (tuomioistuin) vahvistaa tuomiossaan Euroopan unionin (EU) oikeuden välittömän oikeusvaikutuksen.
• Tuomiossa todetaan, että EU:n oikeus paitsi asettaa velvoitteita EU:n jäsenvaltioille, suo myös oikeuksia kansalaisille. Kansalaiset voivat näin ollen hyötyä näistä oikeuksia ja vedota EU:n oikeuteen kansallisissa tuomioistuimissa riippumatta siitä, onko oikeutta kansallisen lainsäädännön tekstissä (tapauksissa, joissa ei kansallisen lainsäädännön mukaan voi hakea muutosta).

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Horisontaalinen ja vertikaalinen välitön oikeusvaikutus

Unionin oikeuden välitön vaikutus voi olla vertikaalista ja horisontaalista.

• Vertikaalinen välitön vaikutus ilmenee kansalaisten ja maan suhteissa. Se tarkoittaa, että kansalaiset voivat vedota EU:n säädökseen valtiota vastaan.
• Horisontaalinen välitön vaikutus ilmenee kansalaisten keskinäisissä suhteissa. Se tarkoittaa, että kansalainen voi vedota EU:n säädökseen toista kansalaista vastaan.
• Sen mukaan, mistä säädöstyypistä on ollut kysymys, tuomioistuin on hyväksynyt joko täyden välittömän oikeusvaikutuksen (eli sekä horisontaalisen että vertikaalisen välittömän oikeusvaikutuksen) tai osittaisen välittömän oikeusvaikutuksen (ainoastaan vertikaalisen välittömän oikeusvaikutuksen).

Välitön oikeusvaikutus ja primaarioikeus

• Siinä määrin, missä kyseessä on primaarioikeus, tuomioistuin vahvisti välittömän oikeusvaikutuksen periaatteen Van Gend en Loos tuomiossa. Se on kuitenkin ilmoittanut, että velvoitteiden on oltava tarkkoja, selkeitä ja ehdottomia. Ne eivät saa edellyttää täydentäviä toimenpiteitä kansallisella tai unionin tasolla.
• Asiassa Becker antamassaan tuomiossa tuomioistuin kieltää välittömän oikeusvaikutuksen tilanteessa, jossa mailla on vähänkin liikkumavaraa asianomaisen määräyksen täytäntöönpanon suhteen. Asiassa Peter Kaefer ja Andréa Procacci vastaan Ranskan tasavalta tuomioistuin vahvisti, että kyseessä ollut säädös oli ehdoton, koska se ei jättänyt liikkumavaraa jäsenvaltioille ja näin ollen sillä oli välitön vaikutus.

Välitön oikeusvaikutus ja johdettu oikeus

Välittömän oikeusvaikutuksen periaate pätee myös johdetun oikeuden säädöksiin, joita EU:n toimielimet hyväksyvät, kuten asetukset, direktiivit ja päätökset, jotka on johdettu perustamissopimuksissa säädetyistä periaatteista ja tavoitteista. Välittömän oikeusvaikutuksen soveltamisala vaihtelee kuitenkin säädöstyypin mukaan.

• Asetukset. Asetuksilla on aina välitön oikeusvaikutus. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklassa määrätäänkin, että asetuksia sovelletaan sellaisinaan EU:n jäsenvaltioissa. Tuomioistuin selvensi Politi vastaan Italian tasavallan valtiovarainministeriö tuomiossaan, että tämä on täydellinen välitön oikeusvaikutus.
• Direktiivit. Direktiivit ovat jäsenvaltioille osoitettavia säädöksiä, jotka kyseisen jäsenvaltion on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tuomioistuin tunnustaa kuitenkin niiden välittömän oikeusvaikutuksen joissain tapauksissa kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi. Näin ollen tuomioistuin on todennut asiassa Van Duyn vastaan Home Office, että direktiivillä on välitön oikeusvaikutus, kun sen säännökset ovat ehdottomia sekä riittävän selkeitä ja tarkkoja ja kun EU:n jäsenvaltio on saattanut direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään määräajassa. Välitön oikeusvaikutus voi kuitenkin olla luonteeltaan vain vertikaalinen: jäsenvaltiot ovat velvoitettuja soveltamaan direktiivejä, mutta ne eivät voi vedota direktiivin velvoitteisiin yksityisiä vastaan (ks. asian Ratti tuomio).
• Päätökset. Päätöksellä voi olla välitön oikeusvaikutus, silloin kun se osoitetaan tietylle jäsenmaalle. Näin ollen tuomioistuin tunnistaa vain välittömän vertikaalisen oikeusvaikutuksen (tuomio asiassa Hansa Fleisch vastaan Landrat des Kreises Schleswig-Flensburg).
• Kansainväliset sopimukset. Asiaa Demirel v. Stadt Schwäbisch Gmünd koskevassa tuomiossaan tuomioistuin tunnusti tiettyjen sopimusten välittömän oikeusvaikutuksen samoin edellytyksin kuin asiassa Van Gend en Loos annetussa tuomiossa
• Lausunnot ja suositukset. Lausunnot ja suositukset eivät ole oikeudellisesti velvoittavia. Näin ollen niillä ei ole välitöntä oikeusvaikutusta.

TAUSTAA

EU:n oikeuden ensisijaisuuden (tunnetaan myös etusijaisuutena) lisäksi myös välitön oikeusvaikutus on EU:n oikeuden perustava periaate.

ASIAKIRJA

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, annettu 5 päivänä helmikuuta 1963, NV Algemene Transport- en Expeditie Onderneming van Gend & Loos v. Nederlandse administratie der belastningen, asia 26/62, EU:C:1963:1

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, annettu 10 päivänä marraskuuta 1992, Hansa Fleisch Ernst Mundt GmbH & Co. KG vastaan Landrat des Kreises Schleswig-Flensburg, C-156/423, EU:C:1992:423

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, annettu 12 päivänä joulukuuta 1990, Peter Kaefer ja Andréa Procacci vastaan Ranskan tasavalta, yhdistetyt asiat C-100/89 ja C-101/89, EU:C:1990:456

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 30 päivänä syyskuuta 1987, Meryem Demirel vastaan Stadt Schwäbisch Gmünd, asia 12/86, oikeustapauskokoelma 1987

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, annettu 19 päivänä tammikuuta 1982, Ursula Becker vastaan Finanzamt Münster-Innenstadt, asia 8/81, oikeustapauskokoelma 1982

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1979, rikosoikeudenkäynti Tullio Rattia vastaan, asia 148/78, oikeustapauskokoelma 1979

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 4 päivänä joulukuuta 1974, Yvonne van Duyn vastaan Home Office, asia 41/74, oikeustapauskokoelma 1974.

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, annettu 14 päivänä joulukuuta 1971, Politi s.a.s. vastaan Italian tasavallan valtiovarainministeriö, asia 43/71, oikeustapauskokoelma 1971.

Viimeisin päivitys: 21.10.2021