EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Yksipuoliset säädökset

Yksipuoliset säädökset

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 288 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 289 artikla

EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN SOPIMUKSEN (SEUT) 288 JA 289 ARTIKLAN TARKOITUS

Näissä artikloissa kuvataan Euroopan unionin tärkeimmät yksipuoliset säädökset (288 artikla) ja erityisesti lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset (299 artikla).

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Mitä ovat yksipuoliset säädökset?

  • EU:n oikeuslähteisiin kuuluvat yksipuoliset säädökset ovat osa EU:n johdettua oikeutta sopimusten ja yleissopimusten ohella.
  • EU:n toimielimet hyväksyvät ne itsenäisesti perustamissopimusten nojalla.

Mitä erilaisia yksipuolisia säädöksiä on olemassa?

  • Ne koostuvat pääasiassa SEUT 288 artiklassa luetelluista säädöksistä:
    • asetuksista, direktiiveistä ja päätöksistä, jotka ovat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä, kuten 289 artiklassa todetaan. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ovat sitovia, ja niiden soveltamisalassa ja sitovassa vaikutuksessa on pieniä eroja.
    • Lausunnoista ja suosituksista, jotka eivät ole lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä. Niissä ei määrätä mitään oikeuksia tai velvollisuuksia niille, joille ne on osoitettu, mutta niissä voidaan antaa EU:n lainsäädännön tulkintaan ja sisältöön liittyviä ohjeita.
  • Muita ei-sitovia yksipuolisia säädöksiä kutsutaan ”ei-normatiivisiksi säädöksiksi” (”atypical acts”), ja ne ovat luonteeltaan poliittisempia. Nimitys ”atypical acts” ei johdu siitä, että niitä käytettäisiin harvoin, vaan syynä on se, ettei niitä mainita 288 artiklassa. Tällaisia ovat päätöslauselmat, päätelmät, tiedonannot sekä vihreät ja valkoiset kirjat. Ne mainitaan EU:n perussopimusten muissa artikloissa, tai ne johtuvat EU:n toimielinten käytännöistä.

Yksipuolisten säädösten oikeudellinen asema

  • EU:n toimielimet voivat valita säädöstyypin, jonka ne katsovat soveltuvan parhaiten politiikkansa täytäntöönpanoon.
  • Koska EU:lla on kuitenkin vain perussopimuksissa sille myönnetyt toimivaltuudet, kaikissa säädöksissä on mainittava SEUT-sopimuksen mukainen oikeudellinen perusta alalla, jolla Euroopan toimielimet toteuttavat toimia.
  • Lisäksi säädöksissä on oltava johdanto-osan viitekappaleita (joiden alussa on ilmaus ”ottaa huomioon”) ja perustelukappaleita (joiden alussa on ilmaus ”sekä katsoo seuraavaa”) viittauksena niiden oikeusperustaan.
  • Säädökset on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne voivat tulla voimaan julkaisupäivänään, jollei säädöstekstissä toisin mainita (kuten asianlaita usein on).
  • Niiden laillisuus voidaan riitauttaa unionin tuomioistuimessa.

TAUSTAA

Lisätietoja:

ASIAKIRJAT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kuudes osa – Toimielinjärjestelmää ja varainhoitoa koskevat määräykset – Institutionaaliset määräykset – 2 luku – Unionin säädökset, hyväksymismenettelyt ja muita määräyksiä – 1 jakso – Unionin säädökset – 288 artikla (aiempi EY-sopimuksen 249 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 171–172)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kuudes osa – Toimielinjärjestelmää ja varainhoitoa koskevat määräykset – Institutionaaliset määräykset – 2 luku – Unionin säädökset, hyväksymismenettelyt ja muita määräyksiä – 1 jakso – Unionin säädökset – 289 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 172)

Viimeisin päivitys: 21.03.2018

Top