Yhteisön Lissabon-ohjelma

Komissio ehdotti heinäkuussa 2005 yhteisön Lissabon-ohjelman perustamista Euroopan unionin ratkaistavina oleviin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin vastaamiseksi. Ohjelma sisältää kolme tavoitetta ja kahdeksan keskeistä toimea.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Yhteiset toimet kasvun ja työllisyyden hyväksi – yhteisön Lissabon-ohjelma” [KOM(2005) 330 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä, 20.7.2005].

TIIVISTELMÄ

Euroopan on nyt pystyttävä muuntamaan sen ratkaistavina olevat haasteet (väestön ikääntyminen, lisääntyvä kansainvälinen kilpailu, teknologian kehittyminen, ympäristöön kohdistuvat paineet) uusiksi mahdollisuuksiksi.

Euroopan taloutta on uudistettava kestävin ratkaisuin, jotka perustuvat terveeseen makrotalouspolitiikkaan ja joiden avulla voidaan turvata eurooppalainen yhteiskuntamalli.

Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään kansallisten ohjelmien vastineeksi ”yhteisön oman Lissabonin ohjelman”, joka kattaa kaikki yhteisön tason toimet. Ohjelmaan kuuluvat strategiset toimet voidaan jakaa kolmen pääryhmään:

• osaamisen ja innovoinnin tukeminen,
• lisäinvestointien houkutteleminen ja työnteon helpottaminen,
• uusien ja parempien työpaikkojen luominen.

Komissio ehdotti, että tavoitteet otetaan huomioon rakennerahastojen ja koheesiorahaston ohjelmissa. Uusi maaseudun kehittämisrahasto on tästä hyvä esimerkki, sillä sen tuki kohdistuu pääasiassa ihmisiin, innovointiin ja osaamiseen tehtäviin investointeihin, tietotekniikan käyttöönottoon maaseutualueilla ja maaseudun toimintojen monipuolistamiseen.

Myös Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan investointirahasto rahoittavat yhteisön Lissabon-ohjelmaan kuuluvia aloitteita.

Osaamisen ja innovoinnin tukeminen

Kilpailukykyiseen eurooppalaiseen tutkimukseen on investoitava nykyistä enemmän (tavoitteena on 3 prosenttia BKT:sta) ja nykyistä tehokkaammin (yhdistämällä eri maiden voimavaroja). Päävastuu tästä on jäsenvaltioilla.

Komissio tukee osaamista ja innovointia Euroopassa rahoitusvälineiden ja tehokkaan lainsäädännön avulla. Kaudella 2007–2013 on käytettävissä kaksi merkittävää yhteisön rahoitusvälinettä. Ne ovat:

• Tuki Euroopan taloutta edistäville innovatiivisille aloitteille. Ohjelmassa on tarkoitus toteuttaa strategisia julkis-yksityisiä yhteistyöhankkeita kilpailukyvyn kannalta erityisen tärkeillä aloilla. Lisäksi siinä halutaan auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) hyödyntämään tutkimusta.
• Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, joka kannustaa yrityksiä käyttämään tieto- ja ympäristöteknologiaa.

Muitakin rahoitusvälineitä on käytettävissä:

• Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyvistä budjettikohdista tuetaan tutkimusosaamisen soveltamista käytännössä. Osaamista voidaan hyödyntää teollisuuden projekteissa, joilla vähennetään liikenneruuhkia.
• Ympäristöteknologioita koskevalla Euroopan unionin toimintasuunnitelmalla tuetaan ympäristöteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Kyseiset teknologiat tarjoavat sekä talouteen että ympäristöön liittyviä mahdollisuuksia. Rakennerahastot ja EIP rahoittavat toimintasuunnitelmaa.

Sopiminen yhteisöpatentista on edelleen keskeisellä sijalla edistettäessä osaamiseen perustuvaa, innovatiivista taloutta. Yhteisö tukee toimia, joilla pyritään säilyttämään teollinen kapasiteetti vahvana, kun jäsenvaltiot eivät yksin pysty käsittelemään tutkimukseen, sääntelyyn ja Euroopan tason rahoitukseen liittyviä haasteita.

Komissio ehdottaa valtiontukiin liittyvän hallinnollisen kehyksen yksinkertaistamista ja valtiontukien kohdentamista osaamisen, innovoinnin, koulutuksen, liikkuvuuden ja klusterien muodostamisen tukemiseen. Uusi sääntelykehys helpottaa pk-yritysten, nuorten yritysten ja innovatiivisten yritysten tukemista sekä suoran rahoitustuen kautta että myös tarjoamalla riskipääomarahoitusta. Säännöillä huolehditaan siitä, että valtiontuen myöntämisestä poikkeuksetta koituu merkittävää hyötyä yhteiskunnalle ja että kilpailu ei vääristy.

Lisäinvestointien houkutteleminen ja työnteon helpottaminen

Markkinoille pääsyä on helpotettava parantamalla sääntely-ympäristöä ja saattamalla sisämarkkinat valmiiksi.

Kun lainsäädännön laatu paranee, tuloksena saadaan sopivia kannustimia yrityksille samalla, kun kustannuksia leikataan ja esteitä sopeutumisen ja innovoinnin tieltä poistetaan. Komissio jatkaa pk-yritysten tarpeiden pohjalta toimiaan seuraavilla aloilla:

• kaikkien uusien poliittisten aloitteiden vaikutusten arviointi,
• neuvoston tai Euroopan parlamentin käsiteltävinä jo jonkin aikaa olleiden ehdotusten tarkka seulonta,
• voimassa olevan lainsäädännön yksinkertaistaminen alakohtaisten toimintasuunnitelmien avulla.

Palvelujen sisämarkkinat on saatava toimintakuntoisiksi eurooppalaista yhteiskuntamallia kuitenkaan vaarantamatta. Palvelusektorin merkitys työpaikkojen ja unionin lisäarvon luojana on nykyisin merkittävä, joten muutetun palveludirektiivin hyväksyminen voisi edistää työllisyyden ja unionin bruttokansantuotteen nousua.

Lisäksi komissio aikoo

• antaa ohjeita laadukkaiden ja tehokkaiden yleishyödyllisten palvelujen edistämiseksi (aihetta käsitelleen valkoisen kirjan jatkoksi);
• keskittää käytettävissä olevat rahoitustuet Euroopan laajuisten liikenneverkkojen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämishankkeisiin;
• koordinoida 45:tä nopeasti aloitettavaa rajatylittävää projektia, jotka koskevat liikenne-, energia- ja laajakaistaverkkoja, tutkimusta ja kehittämistä sekä innovaatiotoimintaa, edellyttäen että jäsenvaltiot panevat suunnittelu- ja rahoitusprosessin alulle;
• saada aikaan sopimuksen yhteisestä veropohjasta, jota sovelletaan useassa jäsenvaltiossa tällä hetkellä erilaisten verotussääntöjen alaisina toimiviin yrityksiin.

Rahoitusmarkkinoiden täydellinen integroituminen auttaa kohdentamaan pääomia tehokkaammin. Lainsäädäntö on olemassa; markkinoillepääsyn tiellä olevat esteet on nyt poistettava.

Komissio on äskettäin julkaissut ulkoista kilpailukykyä koskevan toimintaohjelman (EN) (FR) kilpailuedellytysten turvaamiseksi sekä Euroopan sisä- että ulkopuolisilla markkinoilla. Ohjelma sisältää aloitteita, jotka liittyvät markkinoillepääsyyn, Euroopan Kiina-politiikkaan, julkisiin hankintoihin, kaupan suojatoimiin, tekijänoikeuksien parempaan tunnustamiseen ja uuden sukupolven kahdenvälisiin kauppasuhteisiin. Siinä vahvistetaan Euroopan unionin sitoutuminen Maailman kauppajärjestön toimintaan.

Uusien ja parempien työpaikkojen luominen

Komissio tukee jäsenvaltioiden toimia inhimillisen pääoman sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla muun muassa seuraavin aloittein:

• Eurooppalainen nuorisosopimus (esdeenfr),
• Koulutus 2010,
• elinikäisen oppimisen ohjelma,
• Euroopan teknologiainstituutin (esdeenfr) perustaminen,
• aktiivisen ikääntymisen strategioiden kehittely yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

Komissio myös täydentää jäsenvaltioiden toimia sosiaalipoliittisen ohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan tason työmarkkinaosapuolia kehotetaan osallistumaan siihen liittyviin toimiin keskeisinä toimijoina.

Todellisten Euroopan laajuisten työmarkkinoiden luominen edellyttää, että esteet työvoiman liikkuvuudelta poistetaan. Komissio ehdottaa tutkintojen tunnustamista koskevien eurooppalaisten puitteitten vahvistamista avoimuuden ja keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi.

Komissio pyrkii saamaan aikaan yhteiset puitteet taloudellisista syistä tapahtuvan siirtolaisuuden hallintaan. Niihin sisältyy yhteisön ulkopuolisista maista pitemmäksi aikaa saapuviin tutkijoihin sovellettavia nopeutettuja maahanpääsymenettelyjä ja lyhytaikaista oleskelua varten tarkoitettuihin viisumeihin liittyviä yksinkertaisempia menettelyjä.

Rakennemuutokset ovat talouden edistymisen ja markkinoiden yhdentymisen väistämättömiä seurauksia. Ne voivat kuitenkin horjuttaa vaikutuspiiriinsä kuuluvia ihmisiä. Komissio haluaa perustaa uuden rahaston auttamaan niitä ihmisiä ja alueita, joita talouden rakennemuutokset pahiten koettelevat, selviämään muutoksista. Komissio ryhtyy myös jatkotoimiin rakenneuudistuksesta ja työllisyydestä antamansa tiedonannon (esdeenfr) pohjalta.

Taustaa

Yhteisön Lissabon-ohjelma on yhteisön osuus kasvua ja työllisyyttä edistävässä kumppanuudessa, joka luotiin uudistetun Lissabonin strategian yhteydessä. Kumppanuuden tarkoituksena on saavuttaa synergiaetuja yhteisön ja kansallisen päätöksentekotason välille vakaan ja nopeamman talouskasvun aikaansaamiseksi ja uusien, parempien työpaikkojen luomiseksi.

Yhteisön ohjelmassa, aivan kuten jäsenvaltioiden uudistusohjelmissakin, noudatetaan siten kasvun ja työllisyyden yhdennettyjä suuntaviivoja, jotka kesäkuun 2005 Eurooppa-neuvosto määritteli. Sillä tavoitellaan kuitenkin ensisijaisesti sellaisia toimia, jotka tuovat ilmeistä lisäarvoa ja jotka täydentävät kansallisen tason toimia.

Lokakuun 23. päivänä 2006 esiteltiin kertomus (EN: pdf) yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä.

Komissio laatii joka vuosi Lissabonin strategiaa koskevan tilannekatsauksen vuotuisessa toimintakertomuksessa (EN), jossa arvioidaan kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden täytäntöönpanoa yhteisön ja jäsenvaltioiden tasoilla.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös 2006/702/EY, tehty 6. lokakuuta 2006, yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista [EUVL L 291, 21.10.2006].

Neuvosto hyväksyi 6. lokakuuta 2006 luonnoksen koheesiota, kasvua ja työllisyyttä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista. Strategiset suuntaviivat muodostavat ohjeellisen kehyksen koheesiopolitiikan täytäntöönpanolle ja rahastojen tukitoimille vuosina 2007–2013.

Neuvoston päätös 2006/144/EY, tehty 20 päivänä helmikuuta 2006, maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (ohjelmakausi 2007–2013) [EUVL L 55, 25.2.2006].

Kertomukset

Komission tiedonanto neuvostolle "Strategiaraportti uudistetusta Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiasta: uuden kauden (2008–2010) käynnistäminen, I osa" [KOM(2007) 803 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä, 11.12.2007]. Uudistetun Lissabonin strategian ensimmäisen kauden uudistuksista on koottu yhteenveto, jonka perusteella komissio esittelee toimenpiteitä, jotka mahdollistavat toisen kauden (2008–2010) käynnistämisen ja strategian tavoitteiden saavuttamisen. Tätä varten on suunniteltu neljällä ensisijaisen tärkeällä alueella toimenpiteitä, jotka yhteisö ja jäsenvaltiot toteuttavat yhteistyönä. Ensisijaiset alueet ovat panostaminen osaamiseen ja innovointiin, erityisesti pk-yritysten liiketoimintapotentiaalin vapauttaminen, inhimilliseen pääomaan investoiminen ja työmarkkinoiden nykyaikaistaminen sekä vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen talouteen siirtyminen.

Komission tiedonanto kevään Eurooppa-neuvostolle - Tulosten vuosi– I osa: Kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian täytäntöönpano [KOM(2006) 816 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä, 12.12.2006].

Komissio esittää yhteenvedon kasvua ja työllisyyttä koskevan strategian käyttöönotosta ennen strategian toisen vaiheen käynnistymistä vuonna 2008. Siinä kartoitetaan sekä yhteisön että jokaisen jäsenvaltion tasolla saavutettua edistymistä. Tällä katsauksella arvioidaan makrotalous-, mikrotalous- ja työllisyyspolitiikkaa. Komissio palaa kansallisen uudistusohjelman käyttöönottoon ja pyytää kaikkia jäsenmaita tehostamaan toimiaan neljän ensisijaisen osa-alueen suhteen. Ne ovat: osaamiseen ja innovointiin panostaminen, yritysten ja varsinkin pk-yritysten liiketoimintapotentiaali, työmarkkinoiden nykyaikaistaminen sekä energia-alan ja siihen liittyvät ilmastonmuutoksen haasteet. Jäsenvaltiot ovat yleensä ottaen osallistuneet lupaavasti toiminnan tehostamiseen. Komission arvion mukaan on kuitenkin mahdollista, että niistä jotkut tehostavat toimintaansa voimakkaammin esimerkiksi julkisen talouden kestävyyteen, työmarkkinauudistukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, ilmasto-, energia- ja innovaatiopolitiikkaan sekä kilpailuun liittyvillä aloilla.

Komission tiedonanto ( castellano ) kevään Eurooppa-neuvostolle – Aika kiristää tahtia – I osa: Uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus [KOM(2006) 30 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä, 25.1.2006].

Viimeisin päivitys 28.05.2008