Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Summaries of EU Legislation

Lissabonin sopimus

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta

SOPIMUKSEN TARKOITUS

  • Sopimuksella uudistetaan EU:n toimielinten toimintaa ja päätöksentekoa, jotta nämä soveltuvat EU:lle, jossa on peräkkäisten laajentumisten jälkeen 28 jäsenvaltiota.
  • Sillä uudistetaan EU:n sisä- ja ulkopolitiikkaa ja antamalla Euroopan parlamentille lisää lainsäädäntövaltaa varmistetaan entistä laajempi demokratia EU:n päätöksenteossa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Toimielimiä koskevat muutokset

Euroopan parlamentti

  • koostuu tällä hetkellä EU:n kansalaisten edustajista, ei EU-maiden kansojen edustajista kuten aiemmin, ja luo siten vahvan demokraattisen yhteyden Euroopan parlamentin jäsenten ja äänestäjien välille
  • on saanut aiempaa suuremmat lainsäädäntövaltuudet tavallisen lainsäätämismenettelyn myötä. Lissabonin sopimuksella menettelyn soveltamisalaa laajennetaan 40 uudelle politiikan alalle, jolloin niiden alojen kokonaismäärä, joilla parlamentti ja neuvosto antavat lainsäädäntöä tasavertaisesti, on 73
  • valitsee Euroopan komission puheenjohtajan määräenemmistöllä
  • parlamentissa on enintään 751 jäsentä.

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto koostuu valtion- tai hallitusten päämiehistä, mikä lisää jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta EU:ssa. Se on virallisesti tunnustettu EU:n toimielin, joka määrittelee EU:n yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet.

Se valitsee puheenjohtajan määräenemmistöllä 30 kuukauden mittaiseksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Tällä korvataan aiempi kuuden kuukauden kiertävä tehtävä.

Neuvosto

Neuvosto soveltaa uusia määräenemmistösääntöjä lainsäädäntöä hyväksyessään. Enemmistöön vaaditaan vähintään 55 prosenttia EU-maista, jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä. Jotta ehdotus torjuttaisiin, vähintään neljän maan on oltava sitä vastaan.

Neuvoston istunnot ovat julkisia, kun se keskustelee ja äänestää lainsäädäntöluonnoksista.

Euroopan komissio

Komission puheenjohtaja

  • nimetään ja valitaan EU-vaalien tulosten perusteella
  • vastaa komission jäsenten nimittämisestä, jäsenten vastuualueiden jakamisesta ja voi pyytää komission jäsentä eroamaan.

EU:n tuomioistuin

Sen toimivalta ulottuu kaikille EU-politiikan aloille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta.

Euroopan keskuspankki (EKP)

EKP tunnustetaan nyt virallisesti EU:n toimielimeksi, sillä se luetellaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 13 artiklassa.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Lissabonin sopimuksella

Muut muutokset

EU-politiikat

Aiempi pilarirakenne on korvattu uudella toimivallan jaolla seuraavasti:

  • yksinomainen toimivalta: alat, joilla EU antaa säädöksiä, jotka jäsenvaltiot panevat täytäntöön (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 3 artikla)
  • jaettu toimivalta: alat, joilla EU-maat voivat antaa säädöksiä ja hyväksyä oikeudellisesti sitovia toimenpiteitä, jos EU ei ole niin tehnyt (SEUT:n 4 artikla)
  • tukeva toimivalta: alat, joilla EU toteuttaa toimia tukeakseen, koordinoidakseen ja täydentääkseen kansallisia politiikkoja SEUT:n 6 artikla)
  • lisäksi kaikki rajavalvontaa, turvapaikkoja, maahanmuuttoa sekä oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä koskevat politiikat kuuluvat EU:n toimivaltaan sen sijaan, että ne olisivat hallitustenvälinen vastuu kuten aiemmin.

Demokratian vahvistaminen

Lissabonin sopimuksella

  • vahvistetaan kolme demokraattista perusperiaatetta: demokraattinen yhdenmukaisuus*, edustuksellinen demokratia* ja osallistava demokratia*
  • otetaan käyttöön kansalaisaloite, joka on yksi Lissabonin sopimuksen keskeisistä innovaatioista ja jonka avulla vähintään miljoona kansalaista (tietyin ehdoin) voi pyytää komissiota tekemään ehdotuksen (SEU:n 11 artikla)
  • tehdään perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitova ja annetaan sille sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksille (SEU:n 6 artikla)
  • annetaan kansallisille parlamenteille enemmän sananvaltaa EU:n päätöksenteossa (SEU:n 12 artikla)
  • tavallinen lainsäätämisjärjestys (aiempi yhteispäätösmenettely) on nyt oletusarvoinen lainsäätämisjärjestys, jossa Euroopan parlamentti on lainsäädäntövallan käyttäjänä samassa asemassa neuvoston kanssa (SEUT:n 294 artikla)
  • tehdään ero lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien ja muiden kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten välille niitä koskevan päätöksentekomenettelyn perusteella (SEUT:n 297 artikla)
  • otetaan käyttöön delegoidut säädökset (SEUT:n 290 artikla) ja täytäntöönpanosäädökset (SEUT:n 291 artikla). Ensiksi mainituilla annetaan komissiolle valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyä säädöstä (mutta ei sen keskeisiä osia). Toiseksi mainituilla tarjotaan puitteet komission toimille aiemmilla komiteamenettelyn aloilla.

EU:sta eroaminen

Lissabonin sopimuksessa määrätään ensimmäisen kerran muodollisesta menettelystä, jos EU-maa haluaa erota EU:sta (SEU:n 50 artikla – katso 50 artiklan mukaisia neuvotteluja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa koskeva tiivistelmä).

MISTÄ ALKAEN SOPIMUSTA SOVELLETAAN?

Sopimus allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2007, ja se tuli voimaan 1. joulukuuta 2009.

TAUSTAA

Lissabonin sopimus perustuu suurelta osin Euroopan perustuslaista tehtyyn sopimukseen. Perustuslain tarkoituksena oli korvata EU:n perustamissopimukset yhdellä tekstillä. Se allekirjoitettiin Roomassa 29. lokakuuta 2004. Tullakseen voimaan kaikkien (silloisten) 27 EU-maan piti ratifioida se (17 ratifioi). Se kuitenkin torjuttiin Ranskassa ja Alankomaissa vuonna 2005 pidetyissä kansanäänestyksissä.

Lissabonin sopimuksella muutetaan näitä sopimuksia, kuten Amsterdamin ja Nizzan sopimuksilla tehtiin. Sillä sisällytetään suurin osa toimielinuudistuksista ja poliittisista uudistuksista, jotka esitettiin perustuslakisopimuksessa.

KESKEISET TERMIT

Demokraattinen yhdenmukaisuus: EU:n on noudatettava kansalaistensa yhdenmukaisuuden periaatetta, jonka mukaan sen toimielimet, elimet ja laitokset kohtelevat kansalaisia yhdenmukaisesti (SEU:n 9 artikla).
Edustuksellinen demokratia: Euroopan parlamentti edustaa suoraan EU:n kansalaisia EU:n tasolla.
Osallistava demokratia: EU:n kansalaisilla on oikeus osallistua EU:n päätöksentekoon ja olla vuorovaikutuksessa EU:n toimielinten kanssa esimerkiksi sellaisten kansalaisjärjestöjen kanssa käytävän vuoropuhelun avulla, joihin he kuuluvat.

ASIAKIRJA

Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta, allekirjoitettu Lissabonissa 13 päivänä joulukuuta 2007 (EUVL C 306, 17.12.2007, s. 1–271)

Viimeisin päivitys: 15.12.2017

Top